Säteilyturvakeskuksen tutkimushankkeet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Säteilyturvakeskuksen tutkimushankkeet 1998-2000"

Transkriptio

1 STU K-A FI Heinäkuu Säteilyturvakeskuksen tutkimushankkeet S. Salomaa, E. Eloranta, H. Heimburger, K. Jokela, H. Järvinen STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRALSAKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

2 STUKin raporttisarjoissa esitetyt johtopäätökset ovat tekijöiden johtopäätöksiä, eivätkä ne välttämättä edusta Säteilyturvakeskuksen virallista kantaa. ISBN ISSN Oy Edita Ab, Helsinki 1998 Myynti: STUK Säteilyturvakeskus PL HELSINKI Puh. (09)

3 SALOMAA, S., ELORANTA E., HEIMBURGER H, JOKELA K, JÄRVINEN H, toim. Säteilyturvakeskuksen tutkimushankkeet Helsinki 1998, 137 s. ISBN ISSN ALKUSANAT Säteilyturvakeskuksen (STUK) tehtävänä on säteilyn vahingollisten vaikutusten estäminen ja rajoittaminen. Tutkimus tuottaa säteilyn käyttöön, esiintymiseen ja vaikutuksiin liittyvää uutta tietoa ja tukee viranomaisvalvontaa. Tutkimushankkeet on yhteenveto Säteilyturvakeskuksen omasta tutkimustoiminnasta ja ydinturvallisuusvalvontaa tukevista tilaustutkimuksista. Tutkimushankkeet ja niistä kertyvät julkaisut ovat nähtävissä myös Säteilyturvakeskuksen www-sivuilla (www.stuk.fi). Ydinenergian käytön ja ydinjätehuollon turvallisuutta koskevat hankkeet ovat pääosin viranomaistarpeista lähteviä tilaustutkimuksia, joita Säteilyturvakeskus ohjaa ja rahoittaa. Tutkimuksen suorittajina toimivat tällöin keskuksen ulkopuoliset tutkimusorganisaatiot, ja Säteilyturvakeskuksen asiantuntijat ohjaavat tutkimuksia ja joissakin hankkeissa osallistuvat itse tutkimusten tekoon. Turvallisuustutkimuksen tavoitteena on päätöksenteon perusteeksi tarvittavan tiedon tuottaminen, valvontamenetelmien kehittäminen ja tieteen ja tekniikan kehittymisen huomioon ottaminen ydinenergian käytön turvallisuuden varmistamisessa. Säteilyturvakeskuksen oma tutkimustoiminta keskittyy säteilysuojeluun ja säteilyn terveyshaittoihin. Vuosina tutkimuksen painopisteinä ovat Suomen kansallista ympäristöterveysohjelmaa tukevat hankkeet, säteilyn terveysriskit, ydinonnettomuusvalmius ja lähialueyhteistyö. EU:n säteilysuojelua ja lääketieteellistä säteilyaltistusta koskevat direktiivit suuntaavat osaltaan Säteilyturvakeskuksessa tehtävää tutkimusta. Säteilyturvakeskuksen tutkimustoiminta on entistä kansainvälisempää. STUK on mukana yli kahdessakymmenessä EU:n rahoittamassa tutkimushankkeessa. EUmaiden ja Pohjoismaiden lisäksi tärkeimmät yhteistyökumppanit löytyvät Venäjältä, Virosta ja Yhdysvalloista.

4 SALOMAA, S., ELORANTA E., HEIMBURGER H., JOKELA K, JÄRVINEN H(eds.). STUK research projects Helsinki 1998, 137 p. ISBN ISSN FOREWORD The primary goal of STUK, the Finnish Radiation and Nuclear Safety Authority, is to prevent and limit the harmful effects of radiation. The research conducted by STUK yields new information related to the use, occurrence and effects of radiation and promotes the supervision of nuclear safety. Säteilyturvakeskuksen tutkimushankkeet (STUK research projects ) summarizes STUK's own research projects and commissioned research designed to promote the supervision of nuclear safety. Information on the research projects and related publications is also available on STUK's WWW pages at The work done on the safe use of nuclear power and nuclear waste management mainly comprises commissioned research projects which derive from the needs of authorities, and are funded and directed by STUK. This research is conducted by organizations outside STUK, but supervised by STUK experts. In some cases, STUK personnel are also involved. The goal of this research work is to produce the information needed for decision-making, to develop supervisory methods and to ensure that recent developments in science and technology are taken into account in action to promote safe use of nuclear power. STUK's own research focuses on radiation protection and the health effects of radiation. During , the main emphasis will be on projects supporting the Finnish national environmental health action plan, the health risks of radiation, emergency preparedness and cooperation with neighbouring CEE areas. EU directives on radiation protection and medical exposure to radiation also influence the course taken by research carried out at STUK. STUK's research activities are now more international than ever; the institute is involved in more than 20 research projects funded by EU. Apart from the EU and the Nordic countries, STUK's main partners are to be found in Russia, Estonia and the USA.

5 SISÄLLYSLUETTELO sivu ALKUSANAT 3 FOREWORD 4 SISÄLLYSLUETTELO 5 1 YDINTURVALLISUUS Ydinvoimalaitosten valvonnan kehittäminen 11 Turvallisuuskulttuurin ilmentymät j a niiden mittaaminen 11 Suomessa käytettävien ydinvoimalaitosten käyttötapahtumien tutkintamenetelmien riippumaton arviointi Ydinvoimalaitosten rakenteellinen turvallisuus Reaktoripaineastian ja muiden teräsrakenteiden turvallisuus 13 NESCl (Network for evaluating steel components) -yhteistyö 13 BIMET, eri metalliliitosten käyttäytyminen 14 Murtumismekaanisten ominaisuuksien määrittäminen korrelaatioiden avulla Betoniteknilliset tutkimukset 16 Kuituoptisten mittausmenetelmien rakennetekniset sovellutukset vuonna Siltojen ja ydinvoimalarakenteiden rakentamiseen, tarkastamiseen ja korjaamiseen liittyvät betoniteknilliset tutkimukset vuonna Tarkastusmenetelmät 19 NDT-järjestelmien pätevöityksen kehittäminen 19 NDT-tarkastajien toimintatavat diagnostisessa kunnonarvioinnissa Paloturvallisuus 22 PALOTU-projekti Ydinvoimalaitosten käyttöturvallisuus Luotettavuustekniikka ja inhimilliset tekijät 23 Menetelmä ihmisen väärien toimenpiteiden (commission errors) tunnistamista, mallintamista ja todennäköisyysarviointia varten 23 Asiantuntija-arvioiden käyttö kunnossapitovirheiden todennäköisyyden arviointiin 24 Ulkoisten tapahtumien vaikutus ihmisen toiminnan luotettavuuteen 25 Asiantuntija-arvioiden käyttö Loviisan reaktorirakennuksen raskaiden nostojen luotettavuuden arvioinnissa 26

6 Reaktorianalyysit 27 HEXTRAN-PLIM-ohjelman täydentäminen PLIM-ratkaisumenetelmään perustuvalla primaaripiirin mallilla 27 TRAB 3D -ohjelman todentaminen 28 Kriittisyysturvallisuuden laskentavalmiuksien kehittäminen 28 TVO:n laitosten tehonkorotukseen liittyvät varmistusanalyysit TRAB-PLIM-ohjelmalla. 29 Polttoaineen palaman vaikutus turvallisuuteen 30 Polttoaineanalyysivalmiuksien kehittäminen Vakavat reaktorionnettomuudet 31 Orgaanisen jodin tuotto vakavan onnettomuuden aikana (EU)' Primaaripiirin vesikemia 32 Oksidifilmit korkealämpötilaisessa vedessä (korkealämpötilavesikemia) Automaatiotekniikka 33 Ohjelmoitavat automaatiojärjestelmät turvallisuustoiminnoissa 33 Automaatiojärjestelmien suunnittelutyökalut 34 Ohjelmoitavan järjestelmän muutossuunnittelurutiinien arviointi 35 Asiantuntija-arvio ohjelmoitavan järjestelmän luotettavuudesta Reaktorin valvonta 36 Virtauslaskennan käyttö Loviisan voimalaitoksen polttoaineen kiehumismarginaalin selvittämiseen Ydinvoimalaitosten ympäristövaikutukset 37 Ydinvoimalaitospaikkojen meteorologisten tietojen seurantajärjestelmä 37 Todennäköisyyspohjaisten turvallisuusanalyysien tason 2 tulosten merkitys ympäristön kannalta 38 Ydinvoimalaitosten normaalikäytön annoslaskentamalli 39 Ydinvoimalaitoksilla esiintyvien kuumien hiukkasten tutkimukset 39 Ydinvoimalaitosnuklidit puhdistamojen lietteissä 40 Ydinpolttoainehiukkasten ominaisuudet ja radionuklidien vapautuminen (EU) 40 2 YDINJÄTEHUOLTO 42 Palmottu luonnonanalogia (EU) 42 Kallioperän fysikaalisten luonnehtimismenetelmien kehitys ja validointi sekä sovellutus paikkatutkimuksissa, luonnonanalogiatutkimuksissa ja toimintakykyarvioinissa 44

7 Geokemialliset esteet ydinjäteloppusijoitustilassa: FeO-rikkaan ohviinikiven ominaisuudet ja käyttäytyminen 46 Matriisidiffusion tutkimus: todisteita radionuklidien kulkeutumisesta postglasiaalisessa rapautumisprofiilissa (luonnonanalogiatutkimus) 48 DECOVALEXII. Rakoilleen kallion kytketty termo-hydro-mekaniikka 49 Bentoniitin mekaaninen stabiilius loppusijoitusolosuhteissa 50 Loppusijoitustilan ja sen ympäristön geofysikaaliset muutosilmiöt 50 Analyyttiset mallit käytetyn ydinpolttoaineen geologisen loppusijoituksen turvallisuus- ja toimintakykyanalyyseissä 52 Käytetyn polttoaineen kupari-valurautaloppusijoituskapseliselvitykset 53 Loppusijoitettavien voimalaitosjätteiden laadun verifiointi 54 Etämonitoroinnin käyttö ydinmateriaalivalvonnassa 54 5 SÄTEILYNKÄYTTÖ 56 Epäsäännöllisten sädehoitokenttien dosimetria 56 Sädehoidon vertailumittausmenetelmien kehittäminen 57 Konekuvauslaitteiden laadunvarmistus 58 Potilasannos ja kuvanlaatu lasten röntgentutkimuksissa (EU) 60 Säteilyriskin laskenta altistuneissa väestöryhmissä 61 Potilasannos läpivalaisuröntgentutkimuksissa 62 Röntgentutkimusmäärien ja potilasannosten jatkuva seuranta 62 Röntgenlaitteiden suorituskykyselvitykset 63 Torioitujen hitsauspuikkojen säteilyvaikutukset 64 Mittausmenetelmä polonium-210/lyijy-210 -hengitysaltistuksen määrittämiseksi 65 4 LUONNONSÄTEILY 67 Radonkartoitus 67 Radonpitoisuuteen vaikuttavat tekijät 68 Säteilyaltistus työpaikoilla 69 Asuntojen radonlähteet ja kulkeutuminen 70 Asuntojen radontorjunta 71 Radontiivis perustus, kosteuseristys ja ihnanvaihto terveessä talossa 72 Talousveden luonnollinen radioaktiivisuus 73 Talousveden radioaktiivisuuden enimmäisarvot 75 Lyijy 210:n mittaaminen ihmisestä 76

8 STUK-A1 55 Vedenkäsittelymenetelmät luonnon radionuklidien poistamiseksi juomavesistä, TENAWA (EU) 77 Radonriskien arviointi 78 5 VALMIUS JA YMPÄRISTÖVALVONTA Radioekologia 80 Teollisten saasteiden vaikutus radionuklidien jakautumiseen ja kulkeutumiseen pohjoisten metsien aluskasvillisuuteen liittyvissä ekosysteemeissä, EPORA (EU) 80 Itämeren valvonta j a tutkimus 81 Marina-Balt-projekti (EU) 82 Yhteistyö Pietarin V.G. Khlopinin Radium Institutin kanssa 83 Orgaanisten ympäristömyrkkyjen sedimentaatio ja kulkeutuminen 84 AMAP - Arktisten alueiden ympäristön seurantaohjelma 84 ARMARA - Venäjän arktisten merien radioaktiivisuus (EU) 85 Loviisan ja Olkiluodon merialueiden biologinen tarkkailu 86 Metsäympäristön radioekologinen analysointi, LANDSCAPE (EU) 87 Metsäekosysteemin radiocesiumjakauma 88 Säteilymittauksia täydentävät ympäristönäytteiden analyysimenetelmät Väestön säteilyaltistus 89 Väestön cesiummäärät ja sisäiset säteilyannokset 89 Cesiumin biologisen puoliintumisajan riippuvuus iästä 90 Kiovasta vuonna 1986 palanneiden henkilöiden säteilyannosten arviointi 91 Tshernobylin radioaktiivisen laskeuman vaikutusten selvittäminen Brianskin alueella 91 Virtsan tritium- ja strontiumpitoisuuksien määritysten kansainvälinen vertailututkimus 92 Eurooppalaisten kokokehomittaujärjestelmien vertailu- ja kalibrointimittauksia (EU) 92 Kehossa olevien radionukhdien määrittäminen (ICRU) 93 Elintarvikkeiden sisältämistä radionuklideista aiheutuva väestön sisäisten säteilyannosten arviointi (IAEA) 93 Sisäisten kontaminaation monitorointitietojen tulkinta Suomessa (IAEA) 94 Valmius ja laadunvalvonta kokokehomittauksissa (NKS) 94 8

9 Sisäinen säteilyaltistus metsäympäristön elintarvikkeista 95 Sisävesistöt j a kala 95 Kulkeutumisreitin 'Laskeuma - maataloustuotteet' analysointi ja mallintaminen 97 Puun energiakäytöstä aiheutuva säteilyaltistus 98 Eurooppalaisen päätöksenteon tukijärjestelmän (RODOS) täydentäminen (EU) 99 RODOS Käyttäjäryhmä (EU) 100 Automaattisen ilman radioaktiivisuusvalvonta-aseman kehittäminen 101 Säteilymittauksia täydentävät ympäristönäytteiden analyysimenetelmät 102 Plutoniumin nopea havaitseminen ilmasta SÄTEILYN TERVEYSHAITAT Säteilybiologia 104 Ihmissolumallit säteilyn aiheuttaman syövän tutkimuksessa (EU) 104 Säteilyn aiheuttamat perinnölliset muutokset ihmisellä 105 Lymfosyyttien kromosomivauriot radonaltistuksen indikaattoreina 106 Ydinvoimalaitostyöntekijöiden lymfosyyttien epästabiilit ja stabiilit kromosomivauriot 107 Yksilöllinen herkkyys: GST- ja NAT-genotyyppien merkitys kromosomivauriovasteessa 108 Kromosomivaurioiden muodostumiseen vaikuttavat tekijät, FRICA (EU) 108 Sytogeneettisten biomarkkereiden ennustavuus syöpäriskissä (EU) 110 Viron Kiisan säteilyonnettomuuden uhrien kromosomivaurioiden häviämisnopeuden seuranta 110 FISH tekniikka biologisessa dosimetriassa (EU) 111 Säteilyn aiheuttama perimän epävakaisuus (EU) 112 Yksilölliset erot ionisoivan säteilyn aiheuttamassa kromosomivauriovasteessa 113 UV-säteilyn immunosuppressiiviset, karsinogeeniset ja metastaasivaikutukset (SA) 113 In vitro- metodit radiotaajuisen säteilyn (RF) biologisten vaikutusten tutkimuksessa (TEKES) 114

10 6.2. Epidemiologia 116 Huoneilman radonin ja keuhkosyöpävaaraa koskevien eurooppalaisten tutkimusten yhteisanalyysi 116 Ydinvoimalaitostyöntekijöiden syöpävaara 117 Syöpävaara ydinvoimaloiden ympäristössä 118 Baltian maiden Tshernobylin puhdistustyöntekijöiden syöpävaara 118 Tshernobylin laskeuma ja aikuisten leukemian ilmaantuvuus Suomessa 120 Tshernobylin laskeuman aiheuttama sikiöaikainen säteilyaltistus ja leukemiavaara 120 Kosmisen säteilyn aiheuttama syöpävaara lentäjillä 121 Rintasyöpä kosmiselle säteilylle altistuneella lentohenkilöstöllä 121 Tshernobylin laskeuma ja raskauden keskeytykset, keskenmenot ja syntyvyys 123 Matkapuhelimien aiheuttama syöpävaara (TEKES) 123 Juomaveden arseenin ja radioaktiivisten aineiden terveysvaikutukset (SA) 124 Radonin aiheuttamien keuhkosyöpien molekyyliepidemiologinen tutkimus 125 Säteilyn aiheuttamien sekundaarisyöpien molekyyliepidemiologinen tutkimus 126 Downin syndrooma ja lääketieteellinen säteilyaltistus 127 Semipalatinskin ydinkoe-alueen väestön biodosimetria ja mutaatiot minisatediitti DNA:ssa (EU) 128 Juomaveden uraanin munuaistoksisuus (SA) IONISOIMATON SÄTEILY 130 Kädessä pidettävien satelliittimatkapuhelimien EMC ja turvallisuusnäkökohtia (ESA) 130 Magneettikuvauslaitteiden laadunvarmistus 131 Käsimatkapuhelimien ja tukiasemien SAR-mittausten kehittäminen 132 Auringon UV spektroradiometrien detektori-pohjainen kalibrointi 133 Mikroaaltoaltistusjärjestelmien kehittäminen eläin- ja soluviljelmätutkimuksiin (COST bis-projekti) 135 UV-säteilyn vaikutus ihoon (SA) 136 Matkapuhelinten säteilyn terveysvaikutukset (TEKES)

11 1 YDINTURVALLISUUS 1.1. Ydinvoimalaitosten valvonnan kehittäminen Turvallisuuskulttuurin ilmentymät ja niiden mittaaminen 'Turvallisuuskulttuuri'-h&site on määritelty kansainvälisesti hyväksytyllä tavalla IAEA:n raportissa INSAG-4. Määrittelyn selkeydestä huolimatta vallitsevan turvallisuuskulttuurin tason arviointi on vaikeaa, koska sekä käsite että sen tulkintaohjeet perustuvat subjektiivisiin arvioihin. IAEA on kehittänyt ns. ASCOT-kysymyslistan, jonka avulla organisaation turvallisuuskulttuurin tilaa voi tarkastella. Ongelmana on, että tällainen tarkastelu on raskas ja saatavat tulokset kuvaavat pikemmin yksittäisiä vahvuuksia ja heikkouksia kuin turvallisuuskulttuuria kokonaisuutena. Edellä mainituista syistä johtuen mainitun menettelyn käyttö soveltuu huonosti organisaation ohjausvälineeksi. Selvitystyön tavoitteena on luoda turvallisuuskulttuurin arviointimenetelmä, jota voitaisiin käyttää ydinturvallisuuden operatiivisessa johtamisessa. Tämän saavuttamiseksi määritellään turvallisuuskulttuurin mitattavissa olevat ilmentymät ja rakennetaan välineitä niiden arviointiin ja seurantaan. Tutkimus koostuu kolmesta vaiheesta. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa perehdytään turvallisuuskulttuurikäsitteeseen ja selvitetään sen arvioinnissa käytettäviä kansainvälisiä menetelmiä ja kehityshankkeita. Tutkimuksen toisessa vaiheessa rakennetaan ja kelpoistetaan kyselylomake, jossa esitetään erilaisia väitteitä turvallisuuskulttuurin ilmentymistä. Lomaketta rakennettaessa turvallisuuskulttuuri-käsitettä tarkastellaan useammasta näkökulmasta lähtien. Tarkasteltavia turvallisuuskulttuurin ilmentymiä ovat mm. sitoutuminen, vastuu ja motivaatio. Tutkimuksen kolmas vaihe koostuu itse kyselystä ja tulosten analysoinnista. Kysely toimeenpannaan sopivasti rajoitetulle määrälle alan ihmisiä. Vastauksista tunnistetaan turvallisuuskulttuurin keskeiset tekijät faktori- 11

12 analyysin avulla. Tunnistettujen faktorien kvalitatiiviseen arviointiin määritellään ankkuroidut käyttäytymisskaalat ja validoidaan näitä muutamien haastattelujen avulla. Tutkimuksesta laaditaan STUK-YTO-TR-sarjan raportti. Tuloksista tiedotetaan tutkimusseminaarissa. Aikataulu: Työ käynnistetään v ja raportoidaan Vastuuhenkilö: Vesa Ruuska Suomessa käytettävien ydinvoimalaitosten käyttötapahtumien tutkintamenetelmien riippumaton arviointi Tutkimuksen tavoitteena vuonna 1998 on saada riippumaton arvio Imatran Voima Oy:n, Teollisuuden Voima Oy:n ja STUKin käyttämien ydinvoimalaitostapahtumien tutkintamenetelmien käyttökelpoisuudesta ja asianmukaisuudesta. Arvion tulosten pohjalta menetelmiä kehitetään edelleen vuosien 1998 ja 1999 aikana ottaen huomioon IAEA:n tutkimusohjelmasta "Coordinated Research Programme on Investigation of Methodologies for Incident Analysis" saatavat tulokset. Arvioinnissa käydään läpi käytettävät menetelmät, arvioidaan niiden käyttökelpoisuus ja esitetään kehitystarpeet. Yhteenvetoraporttia käytetään esitettäessä Suomen osuus IAEA:n tutkimusohjelmassa. Tutkimuksen tuloksena saadaan kattava kansainvälinen vertailu käytettävistä tutkimusmenetelmistä ja tulosten pohjalta voidaan Suomessa käytettävät tutkimusmenetelmät saattaa korkealle kansainväliselle tasolle. 12

13 STUK-YTO-TR-raportti valmistuu v Tarvittaessa järjestetään seminaari. Yhteistyöhanke IAEA:n kanssa. Aikataulu: Riippumaton arvio menetelmistä v.1998 ja menetelmien jatkokehitys Vastuuhenkilö: Pentti Rannila 1.2. Ydinvoimalaitosten rakenteellinen turvallisuus Reaktoripaineastian ja muiden teräsrakenteiden turvallisuus NESC1 (Network for evaluating steel components) -yhteistyö Kansainvälisen yhteistyöverkon avulla on tarkoitus vaihtaa tietoja ja kokemuksia, jotka koskevat rakenteellisten komponenttien eheyden varmistamiseen liittyvien menetelmien arviointia ja kehitystä. Pyrkimyksenä on parhaiden käytäntöjen harmonisointi ja standardisointi. Tuloksia voidaan hyödyntää reaktoripaineastian ainetta rikkomattomissa tarkastuksissa ja turvallisuusanalyysissä. Yhteistyöverkko on käynnistetty englantilaisten ehdottamalla termoshokin tutkimiseen liittyvällä kokeellisella ohjelmalla. Toteutusaikataulu on Koe tehdään pinnoitetulla pyörivällä sylinterillä, jossa on erilaisia säröjä. Osallistuvat organisaatiot tekevät koetta edeltäviä ja niiden jälkeisiä ainettarikkomattomia tarkastuksia ja osallistuvat kokeiden laskennalliseen analysointiin käyttäen oman maansa hyväksymiskriteereitä. Testisylinterin valmistus ja materiaalikarakterisointi on tehty vuosina NDT-tarkastukset on tehty vuoden 1996 alussa. Termoshokkikoe 13

14 on tehty Kokeen jälkeiset NDT-tarkastukset tehdään helmi/maaliskuuhun 1998 mennessä, jonka jälkeen säröt aukaistaan vikojen todellisten mittojen ja kokeen aikaisen kasvun selvittämiseksi. VTT tekee murtumismekaaniset 3D-analyysit tämän jälkeen. Laaditaan STUK-YTO-TR-sarjan raportti Aikataulu: Valmistuu v Vastuuhenkilö: Rainer Rantala BIMET, eri metalliliitosten käyttäytyminen Yleinen tavoite on turvallisuuden parantaminen tieteen ja tekniikan kehittymisen myötä kansainvälistä yhteistyötä hyödyntäen. Yksilöitynä tavoitteena on kaksimetallisaumassa olevan särön luotettava analysointi. Varautuminen mahdollistaa särön nopean analysoinnin. Tuloksia voidaan hyödyntää säröjen ja vikojen hyväksyttävyyden arvioinnissa. Valmistetaan 4-5 putkea, joissa on ferriittisen teräksen ja austeniittisen ruostumattoman teräksen välinen hitsisauma. Halkaisija on 168 mm ja seinämänpaksuus on 22 mm. Kaksi putkea testataan ja kolmesta mitataan jäännösjännitykset ja materiaaliominaisuudet. Ferriittisellä puolella (rpa-teräs) hitsauksen ja päästön lämpövaikutukset kokeneen rakenteen materiaaliominaisuudet muuttuvat kerroksittain sularajasta lähtien. VTT:n osuus vuonna 1998 on paineastiayhteen safe endin ja ruostumattoman teräsputken liitoshitsiä simuloivan monimetallihitsin materiaalikarakterisointi miniatyyrivetosauvoilla ja pienillä murtumismekaniikkakoesauvoilla. Kansainvälisen EUprojektin kokonais-volyymi on mk ja aikataulu EU:n rahoitusosuus on 50 %. STUK-YTO-TR-sarjan raportti. Seminaari Vastuuhenkilö: Rainer Rantala 14

15 Murtumismekaanisten ominaisuuksien määrittäminen korrelaatioiden avulla Yleinen tavoite on painettakantavien laitteiden turvallisuusanalyysien luotettavuuden parantaminen. Tutkimuksessa selvitetään murtumismekaanisten ominaisuuksien määrittämistä korrelaatioiden avulla. Materiaaliominaisuudet voidaan arvioida pienistä sauvoista yksinkertaisilla menetelmillä ja jopa hyödyntämällä vanhoja laadunvalvontatuloksia. Tuloksia voidaan hyödyntää reaktoripaineastian turvallisuusanalyyseissä ja muissa murtumismekaanisissa arvioinneissa. Korrelaatioiden kehittäminen edellyttää teoreettisia pohdiskeluja ja kokeellisen data-aineiston tilastollista käsittelyä, jolla haetaan riippuvuuteen vaikuttavat parametrit ja sopiva funktio kuvaamaan riippuvuutta. Dataaineiston tulee olla suuri ja sisältää erilaisia materiaaleja, jotta myös korrelaation hajonta voidaan selvittää. Murtumismekaaniset kokeet ovat kalliita ja vaikeita suorittaa, joten myös data-aineiston laatua on arvioitava. Joissakin tapauksissa kannatta suorittaa lisäkokeita pienillä sauvoilla itse, mikäli kyseistä sulatusta on saatavissa. Korrelaatioiden kehittäminen edellyttää laajaa kansainvälistä yhteistyötä ja siinä on käytettävä hyväksi kaikkien relevanttien tutkimusten tuloksia. Hyödyllisintä on tulkita tulokset suoraan raakadatasta. Korrelaatioiden kehittäminen vaatii jatkuvaa datan keräämistä luotettavuuden parantamiseksi. Lopullisena pyrkimyksenä on saada korrelaatiolle yleinen kansainvälinen hyväksyminen ja niihin mahdollisesti liittyvän standardin kehittäminen. Laaditaan loppuarvio sarönpysähtymissitkeyden ja iskukokeesta saatavan informaation välisestä korrelaatiosta sekä arvioidaan korrelaatioon perustuvan Kia-määrityksen luotettavuutta ja epävarmuustekijöitä. Korrelaatioon sisällytetään kaikki käytettävissä olevat, mm. NESC- ja AMES-ojelmissa mitatut sekä eri tutkimuslaitoksilta saadun koetulokset. Tämä korrelaatio on saavuttanut maailmanlaajuista mielenkiintoa. Laaditaan yhteenveto KLST-kokoisten iskusauvojen soveltuvuudesta koemateriaalin murtumissitkeyden määrittämiseen korrelaatioiden avulla. Selvitys perustuu AMES- ja CEN/Mol-yhteistyön tuloksena sekä mm. ASTMrn ja ESIS:n vertailukoeohjelmissa saatuihin tuloksiin. 15

16 Arvioidaan käytettävissä olevien tulosten perusteella staattisen ja dynaamisten särönydintymiskokeiden eroavuuksia murtumissitkeyden määrityksessä osana AMES-työryhmän REFEREE-projektia. Täydennetään ja saatetaan päätökseen selvitykset koskien Kic/Ki a - oy korrelaatiota ja COD-kokeen ja Charpy-iskukokeen välistä korrelaatiota. Arvioidaan mahdollisten korrelaatioiden käyttökelpoisuus reaktoripaineastioiden turvallisuusanalyysien kannalta. Tutkimuksen tulokset julkaistaan RAVA-projektin raporteissa ja tuloksista tehdään myös artikkeleita kansainvälisiin julkaisuihin. Tutkimus koostuu neljästä aiheesta, mitkä ovat olleet RAVA-projektissa jo aikaisemminkin. Kolmen tutkimuksen osalta laaditaan loppuarvio ja yhteenveto. Raportoidaan STUK-YTO-TR-sarjassa. Aikataulu: Työ tehdään 1998 ja raportoidaan Vastuuhenkilö: Rainer Rantala Betoniteknilliset tutkimukset Kuituoptisten mittausmenetelmien rakennetekniset sovellutukset vuonna 1998 Tavoitteena on optisten kuitujen soveltaminen betonirakenteiden kunnon valvontaa, painopistealueina lämpötila-, värähtely-, kosteus-, ph ja korroosiomittaukset sekä rakenteiden siirtyminen ja halkeamien seuranta. Tutkimuksen avulla luodaan valmiuksia massiivisten betonirakenteiden rakentamisen ja käytön aikaiseen valvontaan (käytetyn polttoaineen vesiallasvarastointi, keskiaktiivisen jätteen loppusijoitustila, mahdollinen uusi ydinvoimalaitosyksikkö). Lisäksi pyritään selvittämään, onko mahdollista asentaa optisia kuituja nykyisten ydinvoimalaitosten betonirakenteiden, lähinnä suojarakennuksen ja turbiiniperustusten pintaan. 16

17 Tutkimus on jatkoa edellisten vuosien tutkimukselle. Muut tutkimukseen osallistujat ovat IVO-konserni (TVO Teknologiakeskus, IVO Ydintuki, IVO Loviisan voimalaitos ja IVO PE), Kemijoki Oy ja Tielaitos. Kuituoptisten tutkimusten painopisteenä vuonna 1998 tulee olemaan kosteusph- ja korroosiomittaukset, pilotkohteena esim. maapato. Myöskin lämpötilamittausten osalta toteutetaan pilotkohde, joka on Loviisan voimalaitoksen käytetyn polttoaineen varasto 2:n laajennus ja siellä polttoaineen säilytysaltaiden betonin kovettumisen aikaisten lämpötilojen seuranta. Tässä kohteessa tullaan samoilla kuiduilla seuraamaan betonin lämpötiloja myös käytön aikana. Värähtely-, halkeama- ja siirtymämittausten tekemiseksi pyritään löytämään pilotkohteita, joissa voitaisiin soveltaa ns. Braggin hiloihin perustuvaa "pitkää" venymäliuskaa. Samalla selvitettäisiin kuitujen asennusmahdollisuutta valmiiden betonirakenteiden pintaan. Raportoidaan työn valmistuttua STUK-YTO-TR-sarjassa. Aikataulu: Tutkimus on suunniteltu tehtäväksi v Vastuuhenkilö: Heikki Saarikoski Siltojen ja ydinvoimalarakenteiden rakentamiseen, tarkastamiseen ja korjaamiseen liittyvät betoniteknilliset tutkimukset vuonna 1998 Tavoitteena on saada tiedoa ydinvoimalaitosten betonirakenteiden kunnosta ja todettujen vaurioiden korjaukseen kavettavista menetelmistä ja materiaaleista. Betonirakenteiden kunnon arvioimiseksi tarvitaan tarkastus- ja tutkimusmenetelmiä. Tärkeimmät kohteet ovat reaktorin suojarakennus, jäähdytysvesitunnelit ja turpiiniperustukset. Tutkimuksella luodaan myös valmiuksia käyetyn polttoaineen vesiallasvarastojen, keskiaktiivisen jätteen loppusijoitustilojen sekä mahdollisen uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisen varalle. 17

18 Tutkimus on jatkoa edellisten vuosien tutkimustyölle. STUK osallistuu tällä tutkimuksella osarahoittajana tutkimusprojektiin, jossa muina rahoittajina ovat Tielaitos, Ratahallintokeskus ja Helsingin kaupunki/rakennusvirasto. Vuoden 1998 tutkimuksen tehtävät ovat seuraavat: 1. Pohjoismainen "Beständighet Tösaltade Betongkonstruktioner-tutkimus, jatko vuodelta Betonin kosteusmittauksen kehittäminen jatkuvatoimisilla antureilla, jatko vuodelta Kohdan 2 tutkimukseen liittyvä laitehankinta. 4. Betonin korjausaineiden ja suoja-aineiden koeohjelmien kääntäminen englanniksi. 5. Silko-konsultointi. 6. Osallistuminen OECD/NEA betonirakenteiden vanhenemistyöryhmän työskentelyyn, jatko vuodelta Betoniraudoitteiden asennusvälikkeiden kokeilu. 8. Betonin inhibointi - kirjallisuustutkimus. 9. Liikenteen tärinän vaikutus ruiskubetonin tartuntaan. 10. Betonin rakenteen halkeilu. Osatehtävien 1, 2, 3, 8, 9 ja 10 tuloksia voidaan käyttää hyväksi ydinvoimalaitosten betonirakenteiden kunnonarvioinnissa ja mahdollisissa korjaustöissä. Osatehtävän 6 puitteissa Suomen edustaja osallistuu OECD/NEA:n ydinvoimalaitosten betonirakenteiden vanhenemista käsittelevän työryhmän toimintaan. Osatehtävän 7 tuloksia voidaan käyttää hyväksi, mikäli Suomeen rakennetaan uusi ydinvoimalaitos. Osatehtävät 4 ja 5 ovat lähinnä Tielaitoksen ja Ratahallintokeskuksen tarpeita palvelevia tutkimuksia. Raportoidaan rahoittajien tutkimussarjoissa. Aikataulu: Työt on suunniteltu tehtäväksi v Vastuuhenkilö: Heikki Saarikoski 18

19 Tarkastusmenetelmät NDT-järjestelmien pätevöityksen kehittäminen Kansainvälisten NDT-tarkastusten (Non Destructive Testing, ainettarikkomaton koetus) luotettavuustutkimusten antamat huonohkot tulokset ovat johtaneet vaatimuksiin määräaikaistarkastuksissa käytettävän koko NDTjärjestelmän, ohjeiden ja henkilökunnan pätevöityksestä. Aihe on tällä hetkellä" sekä kansainvälisesti että Suomessa tärkeimpiä, kalleimpia ja vaativimpia NDT-alan kehityshankkeita ja vaatinee huomattavia henkisiä ja aineellisia voimavaroja. Pätevöitys koostuu käytännön kokeista ja teknisistä perusteluista. STUK on asettanut päätöksillään EU:n piirissä toimivan ydinturvallisuusviranomaisten yhteistyöelimen julkaiseman yhteisnäkemysraportin periaatteet määräaikaistarkastuksissa käytettävien NDT-järjestelmien pätevöityksen vähimmäisvaatimustasoksi Suomessa. Pätevöitystä varten tarvitaan asiantunteva ja riippumaton pätevöintielin. Raportti antaa ainoastaan yleisperiaatteet pätevöityksestä, kukin maa kehittää omat kansalliset säännöstönsä. Näin ollen STUKin on kehitettävä oma pätevöityksen valvontakäytäntönsä ja hyväksymiskriteerit. AEA Technology, Inspection Validation Centre (IVC) on kansainvälisesti päteväksi tunnettu organisaatio, joka on pätevöintielimenä huolehtinut mm. englantilaisen Sizewell B-laitoksen määräaikaistarkastusten pätevöinnistä. Pätevöitys on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen. STUK on tehnyt valvontatoimintansa tueksi yhteistyösopimuksen IVC:n kanssa, jolloin on mahdollista saada pikaisesti mm. seuraavanlaista tukea kehitystehtävissä: neuvontaa pätevöitysstrategiaa tai pätevöityksen organisointia koskevissa asioissa pätevöintimenettelyn ja käytännön koetulosten arviointia pätevöintijärjestelmien ja -elinten auditointia pätevöityksen käytännön toteutuksen arviointia ja teknisten perusteluiden laadintaa sekä koekappaleiden suunnittelua ja valmistusta koskevaa neuvontaa pätevöityskäytännön käyttöönottotukea ja -neuvontaa. 19

20 Tulokset otetaan huomioon uutta YVL-ohjetta valmisteltaessa. Aikataulu: V Yhteistyösopimus on tehty aluksi kolmeksi vuodeksi. Sopimusta voi olla tarpeellista jatkaa myöhemmin ainakin vuoteen 2002 asti. Vastuuhenkilö: Olavi Valkeajärvi NDT-tarkastajien toimintatavat diagnostisessa kunnonarvioinnissa Tarkastusten luotettavuustutkimuksissa, kuten kansainvälisessä PISC 3 -projektissa, on käynyt yhä selvemmäksi, että tarkastustekniikoiden ja -laitteiden kehittymisestä huolimatta inhimilliset tekijät vaikuttavat ratkaisevasti tarkastusten luotettavuuteen. Tutkimuksen yleisenä tavoitteena on selvittää ne inhimilliset ja organisatoriset tekijät, jotka vaikuttavat olennaisesti NDT-tarkastusten luotettavuuteen hyödyntämällä ihminen-kone-psykologiassa ja päätösanalyysissa kehitettyjä ja kehitettäviä menetelmiä. Tavoitteena on luoda päätöksenteon näkökulmasta tarkastusten tehtävämalli sekä eritellä tarkastajien toimintatapoja. Tätä analyysia voidaan käyttää hyväksi todennäköisyyspohjaisten tarkastusten luotettavuutta arvioivien mallien antamien tulosten tulkinnassa sekä mahdollisesti itse mallien kehittelyssä. TehtävämaOin perusteella voidaan arvioida tarkastusohjeita. Tarkastustapojen erittelyä voidaan hyödyntää tarkastajien erityiskoulutuksessa. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa vuonna 1995 on perehdytty tarkastustyöhön ja sen suoritusedellytyksiin sekä tehty katsaus NDT-tarkastusten inhimillisten tekijöiden ulkomaiseen tutkimukseen (STUK-YTO-TR 103, Kettunen J., Norros L., Inhimillisten ja organisatoristen tekijöiden yhteys NDTtarkastusten luotettavuuteen). Raportin mukaan käsitykset luotettavuuteen vaikuttavista tekijöistä ovat hajanaisia, eikä mikään yksittäinen tekijä selitä tarkastustulosten eroja. Lisäksi on tehty operatiivisessa johtoasemassa olevien NDT-tarkastuksista vastaavien toimihenkilöiden haastattelut. Haastatteluista 20

STUKin tutkimustoiminta

STUKin tutkimustoiminta STUKin tutkimustoiminta, professori, STUK syöpälääkäri TYKS TENK/TUKIJA seminaari 20.3.2012 1 STUKin tutkimus ja kehitystoiminta tukee koko keskuksen missiota: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Ihmisen, yhteiskunnan,

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen 1996-1997

Säteilyturvakeskuksen 1996-1997 STUK-A131 1996 Säteilyturvakeskuksen 1996-1997 R. Mustonen, H. Koponen (toia v ) STUK-A131 HELMIKUU 1996 Säteilyturvakeskuksen tutkimushankkeet 1996-1997 R. Mustonen, H. Koponen (toim.) SÄTEILYTURVAKESKUS

Lisätiedot

SAFIR2010 loppuseminaari lehdistötilaisuus

SAFIR2010 loppuseminaari lehdistötilaisuus SAFIR2010 loppuseminaari lehdistötilaisuus 10.3.2011 Marja-Leena Järvinen STUKin toiminta-ajatus Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta

Lisätiedot

Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011

Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011 1 Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011 Marja-Leena Järvinen Säteilyturvakeskus Esityksen sisältö 2 STUKin tehtävät ulkomailla sattuneen ydinvoimalaitosonnettomuuden

Lisätiedot

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 OHJE 1.11.1999 YVL 6.2 Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset 1 Yleistä 3 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 3 Normaaleita käyttötilanteita koskevat suunnitteluvaatimukset

Lisätiedot

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä Juhani Vira Loppusijoituksen suunnittelutavoite Loppusijoitus ei saa lisätä ihmisiin eikä elolliseen ympäristöön kohdistuvaa säteilyrasitusta. Vaatimus

Lisätiedot

Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa

Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Keskustelutilaisuus stressitesteistä 16.5.2012 Tomi Routamo Mitä kansallisia ja kansainvälisiä selvityksiä onnettomuuden johdosta on tehty? Kansalliset

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä Kuopion yliopisto, Ympäristötieteen laitos Päivi Roivainen KYT-seminaari 26.9.2008 KY, Ympäristötieteen laitos

Lisätiedot

Uudet YVL-ohjeet, niiden sisältö ja käyttöönotto

Uudet YVL-ohjeet, niiden sisältö ja käyttöönotto Uudet YVL-ohjeet, niiden sisältö ja käyttöönotto ATS:n vuosikokous 27.2.2014 Keijo Valtonen YVL-ohjeiden uudistuksen päätavoitteet Uusi rakenne koko ohjeistolle ja yksittäisille ohjeille Selkeät ja yksikäsitteiset

Lisätiedot

Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarjan toimituskunta: Sisko Salomaa, Roy Pöllänen, Anne Weltner, Tarja K. Ikäheimonen, Olavi Pukkila, Wendla Paile, Jorma Sandberg, Heidi Nyberg, Olli J. Marttila, Jarmo

Lisätiedot

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A MUISTIO 1 (4) 06.04.2009 YDINVOIMALAITOKSEN OLETETTUJEN ONNETTOMUUKSIEN LAAJENNUS Ydinvoimalaitoksen turvallisuutta koskevan valtioneuvoston asetuksen (733/2008) 14 kolmannen momentin mukaan onnettomuuksien

Lisätiedot

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus 2011-2014 Kaisa Simola SAFIR2014-tutkimusohjelman johtaja 21.3.2013 2 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus Rahoitus: voimayhtiöt,

Lisätiedot

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2.

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2. STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta Tiedotustilaisuus 12.2.2015 Ydinjätehuolto Suomessa Käytetty ydinpolttoaine on nyt välivarastoissa

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

Stressitestien vaikutukset Suomessa

Stressitestien vaikutukset Suomessa Stressitestien vaikutukset Suomessa Keskustelutilaisuus stressitesteistä STUKissa 16.5.2012 Keijo Valtonen Sisältö Toimiiko nykyinen turvallisuusajattelu onnettomuuden opetuksien perusteella? Mitä vaikutuksia

Lisätiedot

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ihmisen radioaktiivisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ihmisen radioaktiivisuus Jokaisessa ihmisessä on radioaktiivisia

Lisätiedot

Potilaan säteilyaltistuksen vertailutasot aikuisten tavanomaisissa röntgentutkimuksissa

Potilaan säteilyaltistuksen vertailutasot aikuisten tavanomaisissa röntgentutkimuksissa Päätös 1 (2) 11/3020/2017 Turvallisuusluvan haltijat Potilaan säteilyaltistuksen vertailutasot aikuisten tavanomaisissa röntgentutkimuksissa Säteilyn lääketieteellisestä käytöstä annetussa sosiaali- ja

Lisätiedot

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote JOENSUUN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Joensuun voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Viestintäseminaari 28.2.2012 Timo Seppälä Posiva Oy Posivan tehtävä VÄLIVARASTOINTI LOPPUSIJOITUS LOVIISA 1-2 POLTTOAINENIPPU OLKILUOTO 1-2 POLTTOAINENIPPU

Lisätiedot

1 PÄÄTÖS 1 (6) POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA

1 PÄÄTÖS 1 (6) POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA 1 PÄÄTÖS 1 (6) 28.12.2005 26/310/05 POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA Säteilyn lääketieteellisestä käytöstä annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (423/2000;

Lisätiedot

Ydinjätteet ja niiden valvonta

Ydinjätteet ja niiden valvonta Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014 Riina Alén STUK - Säteilyturvakeskus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus. Pyhäjoen teemailta 4.5.2015

Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus. Pyhäjoen teemailta 4.5.2015 Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus Pyhäjoen teemailta 4.5.2015 Suomen viranomaiset ja rakentamislupahakemusprosessi Rakentamislupahakemus valtioneuvostolle Rakentamislupa-aineisto Säteilyturvakeskukselle

Lisätiedot

Ydinpolttoaineen käytön valvonta

Ydinpolttoaineen käytön valvonta SÄTEILYTURVAKESKUS 5.11.1990 Ydinpolttoaineen käytön valvonta 1 Yleistä 3 2 Polttoaineen käytön valvontaohjelma 3 2.1 Polttoaineen köyttöolosuhteet 3 2.2 Köytetyn polttoaineen tarkastaminen ja tutkiminen

Lisätiedot

SELVITYS YDINENERGIA-ASETUKSEN 35 MUKAISTEN ASIAKIRJOJEN TARKAS- TUKSESTA STUKISSA

SELVITYS YDINENERGIA-ASETUKSEN 35 MUKAISTEN ASIAKIRJOJEN TARKAS- TUKSESTA STUKISSA SÄTEILYTURVAKESKUS SÄTEILYTURVAKESKUKSEN LAUSUNTO OLKILUOTO 3 - YDINVOIMALAITOSYKSIKÖN RAKENTAMISESTA, LIITE 2 1 (6) 21.1.2005 SELVITYS YDINENERGIA-ASETUKSEN 35 MUKAISTEN ASIAKIRJOJEN TARKAS- TUKSESTA

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU

YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU OHJE YVL 7.7 / 22.3.2006 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 1 YLEISTÄ 3 2 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 3 2.1 Yleiset periaatteet 3 2.2 Ympäristön säteilytarkkailuohjelma 4

Lisätiedot

Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013)

Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013) Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (5) Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohje YVL D.3 koskee ydinlaitoksissa ja ydinvoimalaitoksissa tapahtuvaa a.

Lisätiedot

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA TIETOPAKETTI PÄHKINÄNKUORESSA: CE MERKINTÄ N PERUSTEELLA HUOMIO! Vanha konedirektiivi 98/37/EY on kumottu, mutta se on edelleen voimassa siirtymäaikana. Käyttöönoton siirtymäaika -> 29.12.2009 saakka.

Lisätiedot

STUK arvioi loppusijoituksen turvallisuuden, Posivan hakemuksen tarkastus

STUK arvioi loppusijoituksen turvallisuuden, Posivan hakemuksen tarkastus STUK arvioi loppusijoituksen turvallisuuden, Posivan hakemuksen tarkastus Jussi Heinonen Viranomaisvalvonnan vaiheet Viranomaisvalvonnan kannalta loppusijoituksen valvonta voidaan jakaa päävaiheisiin:

Lisätiedot

Ydinturvallisuuden kehittäminen tutkimuksen avulla. Eija Karita Puska VTT Säteilevät Naiset seminaari 23.3.2012

Ydinturvallisuuden kehittäminen tutkimuksen avulla. Eija Karita Puska VTT Säteilevät Naiset seminaari 23.3.2012 Ydinturvallisuuden kehittäminen tutkimuksen avulla Eija Karita Puska VTT Säteilevät Naiset seminaari 23.3.2012 2 Ydinenergiatutkimus Suomessa Osana TEM:n Kansallisen ydinenergia-alan osaamistyöryhmän työtä

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa

MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa Jari Hynynen Metla, Vantaan toimintayksikkö SIMO-seminaari 2.11.2007 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi

Lisätiedot

EU:n FIRE-RESIST-projekti: Palosimulointimenetelmät tuotekehityksen tukena

EU:n FIRE-RESIST-projekti: Palosimulointimenetelmät tuotekehityksen tukena TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY EU:n FIRE-RESIST-projekti: Palosimulointimenetelmät tuotekehityksen tukena Anna Matala Erikoistutkija web temperature ( o C) Rakenne 250 200 150 100 50 data FDS 0 0 100

Lisätiedot

Viranomaisnäkökulma KYT2010- tutkimusohjelman kuparitutkimuksiin

Viranomaisnäkökulma KYT2010- tutkimusohjelman kuparitutkimuksiin Viranomaisnäkökulma KYT2010- tutkimusohjelman kuparitutkimuksiin KYT2010-tutkimusohjelman loppuseminaari 18.3.2011 1 Sisällysluettelo Johdanto Loppusijoituskapseliin liittyviä säännöstövaatimuksia Pitkäaikaisturvallisuus

Lisätiedot

Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia

Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia -ohjelma (RISKY) RAJAUS: elin- ja työympäristö, YMPÄRISTÖTERVEYS MOTIVAATIO: suuri osa ympäristötekijöiden aiheuttamista sairauksista on ehkäistävissä Tavoitteet

Lisätiedot

10. Säteilyturvakeskus

10. Säteilyturvakeskus 10. Säteilyturvakeskus S e l v i t y s o s a : Säteilyturvakeskuksen toiminta-ajatuksena on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta. Toimintaympäristön

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö

Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö 1 Yleistä käyttöönotosta YVL-ohje 2.5 Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto Ydinvoimalaitoksen käyttöönotolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella Ville Koskinen 2.11.2016 Esityksen sisältö Taustaa Fennovoiman polttoaineen loppusijoituksesta Kokonaisaikataulu ja tarvittavat luvat Tehdyt

Lisätiedot

Teollisuuden näkökulma avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin

Teollisuuden näkökulma avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin Teollisuuden näkökulma avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin CSC:n seminaari avoimen lähdekoodin ohjelmistot teknisessä laskennassa 25.5.2009 Fortum Nuclear Services 25.5.2009 1 Sisältö Fortum lyhyesti Fortum

Lisätiedot

Virtaussimulaatioseminaari 29.3.2007. teollisuuden puheenvuorot: virtaussimulaatiot, merkitys ja kehitystarpeet

Virtaussimulaatioseminaari 29.3.2007. teollisuuden puheenvuorot: virtaussimulaatiot, merkitys ja kehitystarpeet Virtaussimulaatioseminaari 29.3.2007 teollisuuden puheenvuorot: virtaussimulaatiot, merkitys ja kehitystarpeet T. Toppila (FNS) Espoo Dipoli 29.3.2007 29.3.2007 1 FNS CFD virtaussimuloinnit, taustaa :

Lisätiedot

Kokemuksia ja näkemyksiä teollisuusmatematiikan koulutuksen kehittämisestä

Kokemuksia ja näkemyksiä teollisuusmatematiikan koulutuksen kehittämisestä Kokemuksia ja näkemyksiä teollisuusmatematiikan koulutuksen kehittämisestä Erkki Heikkola, Pasi Tarvainen Numerola Oy, Jyväskylä Teollisuusmatematiikan päivä 15.10.2009, Helsingin yliopisto Numerola Oy

Lisätiedot

5.10 KEMIA OPETUKSEN TAVOITTEET

5.10 KEMIA OPETUKSEN TAVOITTEET 5.10 KEMIA Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta

Lisätiedot

5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet

5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet 5.10 Kemia Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta

Lisätiedot

Bentoniitin tutkimus osana ydinjätehuollon tutkimusta

Bentoniitin tutkimus osana ydinjätehuollon tutkimusta KYT 2010 tutkimusohjelmanloppuseminaari loppuseminaari Bentoniitin tutkimus osana ydinjätehuollon tutkimusta Rainer Laaksonen STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 1 Esityksen sisältö Säännöstötaustaa

Lisätiedot

Tutkimustoiminta Lappeenrannassa Tänään ja huomenna

Tutkimustoiminta Lappeenrannassa Tänään ja huomenna Tutkimustoiminta Lappeenrannassa Tänään ja huomenna Arto Ylönen Dr. sc. ETH Zurich Lappeenrannan teknillinen yliopisto arto.ylonen@lut.fi Sisältö 1. Johdanto 2. Tutkimustoiminta tänään Kokeellinen tutkimus

Lisätiedot

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa

Lisätiedot

Betonin korjausaineiden SILKOkokeet

Betonin korjausaineiden SILKOkokeet TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-01277-14 Betonin korjausaineiden SILKOkokeet 2014 Kirjoittajat: Liisa Salparanta Luottamuksellisuus: Julkinen 2 (8) Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Tuoteryhmien koeohjelmat...

Lisätiedot

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen Vedenlaadun seurannat murroksessa Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen FINAS-päivä 27.1.2015 Teemu Näykki FT, kemisti, tiiminvetäjä Taustaa Mittaustulos ei ole koskaan täysin oikein Lukuisia tärkeitä

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen ja ydinlaitosrakentaminen - Tsernobyl 1986 - Onnettomuustutkinnan yhteydessä luotiin Turvallisuuskulttuuri -käsite - Turvallisuuskulttuuri -käsite määriteltiin 1991 ensimmäisen kerran 1991 IAEA:n (The

Lisätiedot

YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI

YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI OHJE YVL B.4, Luonnos 5 / 11.11.2013 YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Reaktorille ja reaktiivisuuden hallintajärjestelmille asetettavat vaatimukset 4 3.1 Reaktorin ja ydinpolttoaineen

Lisätiedot

Kansallinen ydinturvallisuuden tutkimusohjelma SAFIR2010

Kansallinen ydinturvallisuuden tutkimusohjelma SAFIR2010 Kansallinen ydinturvallisuuden tutkimusohjelma Eija Karita Puska (-ohjelman johtaja) www.vtt.fi/safir2010 eija-karita.puska@vtt.fi Taustaa 2 Kansallinen julkinen ydinturvallisuuden tutkimus on organisoitu

Lisätiedot

Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi

Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi FINAS - akkreditointipalvelu Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-85-7 1(7) Periaatteet standardien

Lisätiedot

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin

Lisätiedot

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Finesse-seminaari 22.03.00 Matias Vierimaa 1 Mittauksen lähtökohdat Mittauksen tulee palvella sekä organisaatiota että projekteja Organisaatiotasolla

Lisätiedot

Korkeatasoinen ja koeteltu ydinteknisen alan osaaminen viennin tukena

Korkeatasoinen ja koeteltu ydinteknisen alan osaaminen viennin tukena 1 FinNuclear Workshop Hanasaari 28.8.2008 Korkeatasoinen ja koeteltu ydinteknisen alan osaaminen viennin tukena Jukka Laaksonen Director General STUK 2 Puheenvuoroni pohjautuu ajatuksiin, joita herätti

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2012

Toimialan onnettomuudet 2012 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 212 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

YDINLAITOKSESSA SYNTYNEIDEN JÄTTEIDEN VALVONNASTA VAPAUTTAMISEN EDELLYTYKSET

YDINLAITOKSESSA SYNTYNEIDEN JÄTTEIDEN VALVONNASTA VAPAUTTAMISEN EDELLYTYKSET OHJE YVL 8.2 / 25.3.2002 YDINLAITOKSESSA SYNTYNEIDEN JÄTTEIDEN VALVONNASTA VAPAUTTAMISEN EDELLYTYKSET 1 YLEISTÄ 3 2 YLEISET TURVALLISUUSPERIAATTEET 3 3 JOHDETUT AKTIIVISUUSPITOISUUSRAJAT- JA AKTIIVISUUSKATERAJAT

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta

Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta Terveydenhuollon röntgentoiminnan asiantuntijoiden neuvottelupäivät 13.-14.4.2015, Siikaranta,

Lisätiedot

YVL ohjeuudistuksen tilannekatsaus

YVL ohjeuudistuksen tilannekatsaus YVL ohjeuudistuksen tilannekatsaus Ydinenergia alan toimittajat 3.11.2011 Martti Vilpas STUK Esityksen sisältö Tausta Uudet YVL ohjeet valmistelutilanne Laitehankintojen kannalta keskeisten YVL ohjeiden

Lisätiedot

EGLO ohjelman loppuseminaari

EGLO ohjelman loppuseminaari EGLO ohjelman loppuseminaari Valtion sektoritutkimusta uudistetaan, miten käy logistiikkatutkimuksen? Lassi Hilska 30.5.2007 1 Tutkimus ja ministeriö Ministeriö on paitsi hallintokoneisto myös asiantuntijaorganisaatio,

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN TODENNÄKÖISYYSPERUSTEINEN RISKIANALYYSI JA RISKIEN HALLINTA

YDINVOIMALAITOKSEN TODENNÄKÖISYYSPERUSTEINEN RISKIANALYYSI JA RISKIEN HALLINTA YDINVOIMALAITOKSEN TODENNÄKÖISYYSPERUSTEINEN RISKIANALYYSI JA RISKIEN HALLINTA 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 PRA:n laatiminen ja käyttö 4 3.1 Yleiset vaatimukset 4 3.2 PRA ydinvoimalaitoksen suunnittelu-

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

Sädehoidon toteutus ja laadunvarmistus. Janne Heikkilä Sairaalafyysikko Syöpäkeskus, KYS

Sädehoidon toteutus ja laadunvarmistus. Janne Heikkilä Sairaalafyysikko Syöpäkeskus, KYS Sädehoidon toteutus ja laadunvarmistus Janne Heikkilä Sairaalafyysikko Syöpäkeskus, KYS Hoitohuone Mitä hoitofraktion aikana tapahtuu? Potilaan valmistelu ja asettelu Keskustelu Vaatetuksen vähentäminen

Lisätiedot

ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa

ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa Sisältö 1. Koneenrakentajan haasteita koneiden turvallistamisessa 2.

Lisätiedot

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja

Lisätiedot

Palo-osastoinnin luotettavuuden laskennallinen arviointi

Palo-osastoinnin luotettavuuden laskennallinen arviointi Palo-osastoinnin luotettavuuden laskennallinen arviointi Simo Hostikka Aalto-yliopisto Terhi Kling, Antti Paajanen, Anna Matala Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Palotutkimuksen päivät 2015 Johdanto Palo-osastointi

Lisätiedot

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa ENERGIA-TERVEYS-TURVALLISUUS LSV 18.11.2006 Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa Wendla Paile RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Ydinvoiman käytön vaikutukset

Lisätiedot

3 SUUNNITTELUVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN

3 SUUNNITTELUVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN 3 SUUNNITTELUVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN Tämä luku käsittelee erilaisia valmiuksia, joita hyvä suunnittelukäytäntö vaatii, näistä on valittava yrityksen toiminnan kannalta tärkeimmät. 3.1 Organisaation osaamisen

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

Syventävät auditoinnit - yleistä

Syventävät auditoinnit - yleistä Syventävät auditoinnit - yleistä Kliinisten auditointien kehittäminen KLIARY:n järjestämä seminaari 18.1.2016 Aluehallintavirasto, Pasila, Helsinki Hannu Järvinen Säteilyturvakeskus (STUK) Siht., Kliinisen

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2011

Toimialan onnettomuudet 2011 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 211 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Jari-Jussi Syrjä 1200715 JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Typpioksiduulin mittaus GASMET-monikaasuanalysaattorilla Tekniikka ja Liikenne 2013 1. Johdanto Erikoistyön tavoitteena selvittää Vaasan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevat vaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Ydinvoimalaitoksen laitosalue ja sen lähiympäristö 4

Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevat vaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Ydinvoimalaitoksen laitosalue ja sen lähiympäristö 4 OHJE 11.7.2000 YVL 1.10 Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevat vaatimukset 1 Yleistä 3 2 Ydinvoimalaitoksen laitosalue ja sen lähiympäristö 4 3 Sijaintipaikan valintaan vaikuttavat turvallisuustekijät

Lisätiedot

ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu 8.2.2012 1/10. Ramentor Oy ELMAS 4. Laitteiden kriittisyysluokittelu. Versio 1.0

ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu 8.2.2012 1/10. Ramentor Oy ELMAS 4. Laitteiden kriittisyysluokittelu. Versio 1.0 1/10 Ramentor Oy ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu Versio 1.0 2/10 SISÄLTÖ 1 Kuvaus... 3 2 Kriittisyysluokittelu ELMAS-ohjelmistolla... 4 2.1 Kohteen mallinnus... 4 2.2 Kriittisyystekijöiden painoarvojen

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimusinfrastruktuurin nykytila ja tulevaisuus Helsinki 2.10.2013 Energia yksi ihmiskunnan suurista haasteista

Lisätiedot

Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa

Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla -seminaari, Pori 11.10.2006 Sami Kännälä, STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY TYÖNANTAJAN VELVOITTEET EU:N

Lisätiedot

Ydinenergian ja säteilyn käytön suunnitteluperusteuhka

Ydinenergian ja säteilyn käytön suunnitteluperusteuhka Ydinenergian ja säteilyn käytön suunnitteluperusteuhka STUK Säteilyturvakeskus 2013 DBT Sisällys 1 Suunnitteluperusteuhkaa käytetään turvajärjestelyjen suunnittelun ja arvioinnin perusteena... 3 2 Suunnitteluperusteuhkan

Lisätiedot

Lukion kemian OPS 2016

Lukion kemian OPS 2016 Lukion kemian OPS 2016 Tieteellisen maailmankuvan rakentuminen on lähtökohtana. muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden (ao. muutoksien jälkeen). Orgaaninen kemia pois KE1-kurssilta - yhdisteryhmät KE2-kurssiin

Lisätiedot

Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (6) /0010/2010. Ohje YVL A.6, Ydinvoimalaitoksen käyttötoiminta ( ) 1 Soveltamisala

Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (6) /0010/2010. Ohje YVL A.6, Ydinvoimalaitoksen käyttötoiminta ( ) 1 Soveltamisala Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (6) Ohje YVL A.6, Ydinvoimalaitoksen käyttötoiminta (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohje on kokonaan uusi. Ohjeeseen on sisällytetty vaatimuksia ohjeista YVL 1.9 ja YVL

Lisätiedot

TC 127 pintakerrokset ja katteet Tilannekatsaus

TC 127 pintakerrokset ja katteet Tilannekatsaus TC 127 pintakerrokset ja katteet Tilannekatsaus Esko Mikkola KK-Palokonsultti Oy SFS-EN 13501-1 + A1:2009 Rakennustuotteiden ja rakennusosien paloluokitus Osa 1: Palokäyttäytymiskokeiden tuloksiin perustuva

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2013

Toimialan onnettomuudet 2013 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 213 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN SUUNNITTELUSSA HUOMIOON OTETTAVAT SÄTEILYTURVALLISUUSNÄKÖKOHDAT

YDINVOIMALAITOKSEN SUUNNITTELUSSA HUOMIOON OTETTAVAT SÄTEILYTURVALLISUUSNÄKÖKOHDAT YDINVOIMALAITOKSEN SUUNNITTELUSSA HUOMIOON OTETTAVAT SÄTEILYTURVALLISUUSNÄKÖKOHDAT 1 YLEISTÄ 3 2 SUUNNITTELUPERUSTEITA 3 2.1 Yleiset vaatimukset 3 2.2 Säteilylähteet ja -suojat 3 2.3 Materiaalivalinnat

Lisätiedot

Poikkeavat tapahtumat

Poikkeavat tapahtumat Poikkeavat tapahtumat Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä, 10. 11.12.2012, Säätytalo Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Vaatimus poikkeavien tapahtumien ilmoittamisesta Säteilyturvakeskukselle

Lisätiedot

SEURANTAMITTARIT Mitä tietoja kerätään? Mitä tekijöitä seurataan? Mitkä ovat keskeiset ulkoiset tekijät,

SEURANTAMITTARIT Mitä tietoja kerätään? Mitä tekijöitä seurataan? Mitkä ovat keskeiset ulkoiset tekijät, Taulukko 2. Hankkeen seuranta- ja vaikutusten arviointisuunnitelma. HUOM. Täytä ne tasot, jotka koet tämän hankkeen kannalta keskeisiksi. *) Ensisijaisesti täytettävät tasot ovat A, C, F ja H. Hanke: Hankkeen

Lisätiedot

Polttoaineen kulutus kauppalaatuisilla bensiineillä 95E10 ja 98E5

Polttoaineen kulutus kauppalaatuisilla bensiineillä 95E10 ja 98E5 Polttoaineen kulutus kauppalaatuisilla bensiineillä 95E10 ja 98E5 Juhani Laurikko Principal Scientist VTT 6.6.2011 3.6.2011 2 TAUSTAT EU:n pakottavana tavoitteena on lisätä bioenergian käyttöä myös liikenteessä

Lisätiedot

STUK-YVL (8) LUONNOS 2 STUK-YVL 3.1 YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUO- KITUS

STUK-YVL (8) LUONNOS 2 STUK-YVL 3.1 YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUO- KITUS STUK-YVL 3.1 1 (8) LUONNOS 2 22.08.2008 STUK-YVL 3.1 YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUO- KITUS 1 Johdanto 1.1 Ydinenergialain 7 b mukaan Ydinlaitoksen turvallisuus on varmistettava

Lisätiedot

Käyttöohje Työturvallisuuskeskus RASSI Riskien arviointi sähköaloille Sisällys Yleistä Liitynnät Sovellusympäristö

Käyttöohje Työturvallisuuskeskus RASSI Riskien arviointi sähköaloille Sisällys Yleistä Liitynnät Sovellusympäristö Käyttöohje 1 (7) RASSI Riskien arviointi sähköaloille Sisällys Yleistä...1 Liitynnät...1 Sovellusympäristö...1 Rassin käyttö...2 Riskien arviointi...3 Riskitarkastelu, vaaraluettelon teko...4 Riskitarkastelu,

Lisätiedot

MALLIT VESIJÄRJESTELMIEN TUTKIMUKSESSA

MALLIT VESIJÄRJESTELMIEN TUTKIMUKSESSA MALLIT VESIJÄRJESTELMIEN TUTKIMUKSESSA Hannu Poutiainen, FT PUHDAS VESI JA YMPÄRISTÖ TUTKIMUSAVAUKSIA MAMKISSA Mikpoli 8.12.2016 Mitä mallit ovat? Malli on arvioitu kuvaus todellisuudesta joka on rakennettu

Lisätiedot

TARKASTUSMENETTELYT JA NIIDEN APUVÄLINETUKI

TARKASTUSMENETTELYT JA NIIDEN APUVÄLINETUKI TARKASTUSMENETTELYT JA NIIDEN APUVÄLINETUKI Vesa Tenhunen Tarkastusmenettelyt Keino etsiä puutteita ohjelmakoodeista, dokumenteista ym. ohjelmistoprosessissa syntyvästä materiaalista Voidaan käyttää kaikissa

Lisätiedot