Säteilyturvakeskuksen tutkimushankkeet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Säteilyturvakeskuksen tutkimushankkeet 1998-2000"

Transkriptio

1 STU K-A FI Heinäkuu Säteilyturvakeskuksen tutkimushankkeet S. Salomaa, E. Eloranta, H. Heimburger, K. Jokela, H. Järvinen STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRALSAKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

2 STUKin raporttisarjoissa esitetyt johtopäätökset ovat tekijöiden johtopäätöksiä, eivätkä ne välttämättä edusta Säteilyturvakeskuksen virallista kantaa. ISBN ISSN Oy Edita Ab, Helsinki 1998 Myynti: STUK Säteilyturvakeskus PL HELSINKI Puh. (09)

3 SALOMAA, S., ELORANTA E., HEIMBURGER H, JOKELA K, JÄRVINEN H, toim. Säteilyturvakeskuksen tutkimushankkeet Helsinki 1998, 137 s. ISBN ISSN ALKUSANAT Säteilyturvakeskuksen (STUK) tehtävänä on säteilyn vahingollisten vaikutusten estäminen ja rajoittaminen. Tutkimus tuottaa säteilyn käyttöön, esiintymiseen ja vaikutuksiin liittyvää uutta tietoa ja tukee viranomaisvalvontaa. Tutkimushankkeet on yhteenveto Säteilyturvakeskuksen omasta tutkimustoiminnasta ja ydinturvallisuusvalvontaa tukevista tilaustutkimuksista. Tutkimushankkeet ja niistä kertyvät julkaisut ovat nähtävissä myös Säteilyturvakeskuksen www-sivuilla (www.stuk.fi). Ydinenergian käytön ja ydinjätehuollon turvallisuutta koskevat hankkeet ovat pääosin viranomaistarpeista lähteviä tilaustutkimuksia, joita Säteilyturvakeskus ohjaa ja rahoittaa. Tutkimuksen suorittajina toimivat tällöin keskuksen ulkopuoliset tutkimusorganisaatiot, ja Säteilyturvakeskuksen asiantuntijat ohjaavat tutkimuksia ja joissakin hankkeissa osallistuvat itse tutkimusten tekoon. Turvallisuustutkimuksen tavoitteena on päätöksenteon perusteeksi tarvittavan tiedon tuottaminen, valvontamenetelmien kehittäminen ja tieteen ja tekniikan kehittymisen huomioon ottaminen ydinenergian käytön turvallisuuden varmistamisessa. Säteilyturvakeskuksen oma tutkimustoiminta keskittyy säteilysuojeluun ja säteilyn terveyshaittoihin. Vuosina tutkimuksen painopisteinä ovat Suomen kansallista ympäristöterveysohjelmaa tukevat hankkeet, säteilyn terveysriskit, ydinonnettomuusvalmius ja lähialueyhteistyö. EU:n säteilysuojelua ja lääketieteellistä säteilyaltistusta koskevat direktiivit suuntaavat osaltaan Säteilyturvakeskuksessa tehtävää tutkimusta. Säteilyturvakeskuksen tutkimustoiminta on entistä kansainvälisempää. STUK on mukana yli kahdessakymmenessä EU:n rahoittamassa tutkimushankkeessa. EUmaiden ja Pohjoismaiden lisäksi tärkeimmät yhteistyökumppanit löytyvät Venäjältä, Virosta ja Yhdysvalloista.

4 SALOMAA, S., ELORANTA E., HEIMBURGER H., JOKELA K, JÄRVINEN H(eds.). STUK research projects Helsinki 1998, 137 p. ISBN ISSN FOREWORD The primary goal of STUK, the Finnish Radiation and Nuclear Safety Authority, is to prevent and limit the harmful effects of radiation. The research conducted by STUK yields new information related to the use, occurrence and effects of radiation and promotes the supervision of nuclear safety. Säteilyturvakeskuksen tutkimushankkeet (STUK research projects ) summarizes STUK's own research projects and commissioned research designed to promote the supervision of nuclear safety. Information on the research projects and related publications is also available on STUK's WWW pages at The work done on the safe use of nuclear power and nuclear waste management mainly comprises commissioned research projects which derive from the needs of authorities, and are funded and directed by STUK. This research is conducted by organizations outside STUK, but supervised by STUK experts. In some cases, STUK personnel are also involved. The goal of this research work is to produce the information needed for decision-making, to develop supervisory methods and to ensure that recent developments in science and technology are taken into account in action to promote safe use of nuclear power. STUK's own research focuses on radiation protection and the health effects of radiation. During , the main emphasis will be on projects supporting the Finnish national environmental health action plan, the health risks of radiation, emergency preparedness and cooperation with neighbouring CEE areas. EU directives on radiation protection and medical exposure to radiation also influence the course taken by research carried out at STUK. STUK's research activities are now more international than ever; the institute is involved in more than 20 research projects funded by EU. Apart from the EU and the Nordic countries, STUK's main partners are to be found in Russia, Estonia and the USA.

5 SISÄLLYSLUETTELO sivu ALKUSANAT 3 FOREWORD 4 SISÄLLYSLUETTELO 5 1 YDINTURVALLISUUS Ydinvoimalaitosten valvonnan kehittäminen 11 Turvallisuuskulttuurin ilmentymät j a niiden mittaaminen 11 Suomessa käytettävien ydinvoimalaitosten käyttötapahtumien tutkintamenetelmien riippumaton arviointi Ydinvoimalaitosten rakenteellinen turvallisuus Reaktoripaineastian ja muiden teräsrakenteiden turvallisuus 13 NESCl (Network for evaluating steel components) -yhteistyö 13 BIMET, eri metalliliitosten käyttäytyminen 14 Murtumismekaanisten ominaisuuksien määrittäminen korrelaatioiden avulla Betoniteknilliset tutkimukset 16 Kuituoptisten mittausmenetelmien rakennetekniset sovellutukset vuonna Siltojen ja ydinvoimalarakenteiden rakentamiseen, tarkastamiseen ja korjaamiseen liittyvät betoniteknilliset tutkimukset vuonna Tarkastusmenetelmät 19 NDT-järjestelmien pätevöityksen kehittäminen 19 NDT-tarkastajien toimintatavat diagnostisessa kunnonarvioinnissa Paloturvallisuus 22 PALOTU-projekti Ydinvoimalaitosten käyttöturvallisuus Luotettavuustekniikka ja inhimilliset tekijät 23 Menetelmä ihmisen väärien toimenpiteiden (commission errors) tunnistamista, mallintamista ja todennäköisyysarviointia varten 23 Asiantuntija-arvioiden käyttö kunnossapitovirheiden todennäköisyyden arviointiin 24 Ulkoisten tapahtumien vaikutus ihmisen toiminnan luotettavuuteen 25 Asiantuntija-arvioiden käyttö Loviisan reaktorirakennuksen raskaiden nostojen luotettavuuden arvioinnissa 26

6 Reaktorianalyysit 27 HEXTRAN-PLIM-ohjelman täydentäminen PLIM-ratkaisumenetelmään perustuvalla primaaripiirin mallilla 27 TRAB 3D -ohjelman todentaminen 28 Kriittisyysturvallisuuden laskentavalmiuksien kehittäminen 28 TVO:n laitosten tehonkorotukseen liittyvät varmistusanalyysit TRAB-PLIM-ohjelmalla. 29 Polttoaineen palaman vaikutus turvallisuuteen 30 Polttoaineanalyysivalmiuksien kehittäminen Vakavat reaktorionnettomuudet 31 Orgaanisen jodin tuotto vakavan onnettomuuden aikana (EU)' Primaaripiirin vesikemia 32 Oksidifilmit korkealämpötilaisessa vedessä (korkealämpötilavesikemia) Automaatiotekniikka 33 Ohjelmoitavat automaatiojärjestelmät turvallisuustoiminnoissa 33 Automaatiojärjestelmien suunnittelutyökalut 34 Ohjelmoitavan järjestelmän muutossuunnittelurutiinien arviointi 35 Asiantuntija-arvio ohjelmoitavan järjestelmän luotettavuudesta Reaktorin valvonta 36 Virtauslaskennan käyttö Loviisan voimalaitoksen polttoaineen kiehumismarginaalin selvittämiseen Ydinvoimalaitosten ympäristövaikutukset 37 Ydinvoimalaitospaikkojen meteorologisten tietojen seurantajärjestelmä 37 Todennäköisyyspohjaisten turvallisuusanalyysien tason 2 tulosten merkitys ympäristön kannalta 38 Ydinvoimalaitosten normaalikäytön annoslaskentamalli 39 Ydinvoimalaitoksilla esiintyvien kuumien hiukkasten tutkimukset 39 Ydinvoimalaitosnuklidit puhdistamojen lietteissä 40 Ydinpolttoainehiukkasten ominaisuudet ja radionuklidien vapautuminen (EU) 40 2 YDINJÄTEHUOLTO 42 Palmottu luonnonanalogia (EU) 42 Kallioperän fysikaalisten luonnehtimismenetelmien kehitys ja validointi sekä sovellutus paikkatutkimuksissa, luonnonanalogiatutkimuksissa ja toimintakykyarvioinissa 44

7 Geokemialliset esteet ydinjäteloppusijoitustilassa: FeO-rikkaan ohviinikiven ominaisuudet ja käyttäytyminen 46 Matriisidiffusion tutkimus: todisteita radionuklidien kulkeutumisesta postglasiaalisessa rapautumisprofiilissa (luonnonanalogiatutkimus) 48 DECOVALEXII. Rakoilleen kallion kytketty termo-hydro-mekaniikka 49 Bentoniitin mekaaninen stabiilius loppusijoitusolosuhteissa 50 Loppusijoitustilan ja sen ympäristön geofysikaaliset muutosilmiöt 50 Analyyttiset mallit käytetyn ydinpolttoaineen geologisen loppusijoituksen turvallisuus- ja toimintakykyanalyyseissä 52 Käytetyn polttoaineen kupari-valurautaloppusijoituskapseliselvitykset 53 Loppusijoitettavien voimalaitosjätteiden laadun verifiointi 54 Etämonitoroinnin käyttö ydinmateriaalivalvonnassa 54 5 SÄTEILYNKÄYTTÖ 56 Epäsäännöllisten sädehoitokenttien dosimetria 56 Sädehoidon vertailumittausmenetelmien kehittäminen 57 Konekuvauslaitteiden laadunvarmistus 58 Potilasannos ja kuvanlaatu lasten röntgentutkimuksissa (EU) 60 Säteilyriskin laskenta altistuneissa väestöryhmissä 61 Potilasannos läpivalaisuröntgentutkimuksissa 62 Röntgentutkimusmäärien ja potilasannosten jatkuva seuranta 62 Röntgenlaitteiden suorituskykyselvitykset 63 Torioitujen hitsauspuikkojen säteilyvaikutukset 64 Mittausmenetelmä polonium-210/lyijy-210 -hengitysaltistuksen määrittämiseksi 65 4 LUONNONSÄTEILY 67 Radonkartoitus 67 Radonpitoisuuteen vaikuttavat tekijät 68 Säteilyaltistus työpaikoilla 69 Asuntojen radonlähteet ja kulkeutuminen 70 Asuntojen radontorjunta 71 Radontiivis perustus, kosteuseristys ja ihnanvaihto terveessä talossa 72 Talousveden luonnollinen radioaktiivisuus 73 Talousveden radioaktiivisuuden enimmäisarvot 75 Lyijy 210:n mittaaminen ihmisestä 76

8 STUK-A1 55 Vedenkäsittelymenetelmät luonnon radionuklidien poistamiseksi juomavesistä, TENAWA (EU) 77 Radonriskien arviointi 78 5 VALMIUS JA YMPÄRISTÖVALVONTA Radioekologia 80 Teollisten saasteiden vaikutus radionuklidien jakautumiseen ja kulkeutumiseen pohjoisten metsien aluskasvillisuuteen liittyvissä ekosysteemeissä, EPORA (EU) 80 Itämeren valvonta j a tutkimus 81 Marina-Balt-projekti (EU) 82 Yhteistyö Pietarin V.G. Khlopinin Radium Institutin kanssa 83 Orgaanisten ympäristömyrkkyjen sedimentaatio ja kulkeutuminen 84 AMAP - Arktisten alueiden ympäristön seurantaohjelma 84 ARMARA - Venäjän arktisten merien radioaktiivisuus (EU) 85 Loviisan ja Olkiluodon merialueiden biologinen tarkkailu 86 Metsäympäristön radioekologinen analysointi, LANDSCAPE (EU) 87 Metsäekosysteemin radiocesiumjakauma 88 Säteilymittauksia täydentävät ympäristönäytteiden analyysimenetelmät Väestön säteilyaltistus 89 Väestön cesiummäärät ja sisäiset säteilyannokset 89 Cesiumin biologisen puoliintumisajan riippuvuus iästä 90 Kiovasta vuonna 1986 palanneiden henkilöiden säteilyannosten arviointi 91 Tshernobylin radioaktiivisen laskeuman vaikutusten selvittäminen Brianskin alueella 91 Virtsan tritium- ja strontiumpitoisuuksien määritysten kansainvälinen vertailututkimus 92 Eurooppalaisten kokokehomittaujärjestelmien vertailu- ja kalibrointimittauksia (EU) 92 Kehossa olevien radionukhdien määrittäminen (ICRU) 93 Elintarvikkeiden sisältämistä radionuklideista aiheutuva väestön sisäisten säteilyannosten arviointi (IAEA) 93 Sisäisten kontaminaation monitorointitietojen tulkinta Suomessa (IAEA) 94 Valmius ja laadunvalvonta kokokehomittauksissa (NKS) 94 8

9 Sisäinen säteilyaltistus metsäympäristön elintarvikkeista 95 Sisävesistöt j a kala 95 Kulkeutumisreitin 'Laskeuma - maataloustuotteet' analysointi ja mallintaminen 97 Puun energiakäytöstä aiheutuva säteilyaltistus 98 Eurooppalaisen päätöksenteon tukijärjestelmän (RODOS) täydentäminen (EU) 99 RODOS Käyttäjäryhmä (EU) 100 Automaattisen ilman radioaktiivisuusvalvonta-aseman kehittäminen 101 Säteilymittauksia täydentävät ympäristönäytteiden analyysimenetelmät 102 Plutoniumin nopea havaitseminen ilmasta SÄTEILYN TERVEYSHAITAT Säteilybiologia 104 Ihmissolumallit säteilyn aiheuttaman syövän tutkimuksessa (EU) 104 Säteilyn aiheuttamat perinnölliset muutokset ihmisellä 105 Lymfosyyttien kromosomivauriot radonaltistuksen indikaattoreina 106 Ydinvoimalaitostyöntekijöiden lymfosyyttien epästabiilit ja stabiilit kromosomivauriot 107 Yksilöllinen herkkyys: GST- ja NAT-genotyyppien merkitys kromosomivauriovasteessa 108 Kromosomivaurioiden muodostumiseen vaikuttavat tekijät, FRICA (EU) 108 Sytogeneettisten biomarkkereiden ennustavuus syöpäriskissä (EU) 110 Viron Kiisan säteilyonnettomuuden uhrien kromosomivaurioiden häviämisnopeuden seuranta 110 FISH tekniikka biologisessa dosimetriassa (EU) 111 Säteilyn aiheuttama perimän epävakaisuus (EU) 112 Yksilölliset erot ionisoivan säteilyn aiheuttamassa kromosomivauriovasteessa 113 UV-säteilyn immunosuppressiiviset, karsinogeeniset ja metastaasivaikutukset (SA) 113 In vitro- metodit radiotaajuisen säteilyn (RF) biologisten vaikutusten tutkimuksessa (TEKES) 114

10 6.2. Epidemiologia 116 Huoneilman radonin ja keuhkosyöpävaaraa koskevien eurooppalaisten tutkimusten yhteisanalyysi 116 Ydinvoimalaitostyöntekijöiden syöpävaara 117 Syöpävaara ydinvoimaloiden ympäristössä 118 Baltian maiden Tshernobylin puhdistustyöntekijöiden syöpävaara 118 Tshernobylin laskeuma ja aikuisten leukemian ilmaantuvuus Suomessa 120 Tshernobylin laskeuman aiheuttama sikiöaikainen säteilyaltistus ja leukemiavaara 120 Kosmisen säteilyn aiheuttama syöpävaara lentäjillä 121 Rintasyöpä kosmiselle säteilylle altistuneella lentohenkilöstöllä 121 Tshernobylin laskeuma ja raskauden keskeytykset, keskenmenot ja syntyvyys 123 Matkapuhelimien aiheuttama syöpävaara (TEKES) 123 Juomaveden arseenin ja radioaktiivisten aineiden terveysvaikutukset (SA) 124 Radonin aiheuttamien keuhkosyöpien molekyyliepidemiologinen tutkimus 125 Säteilyn aiheuttamien sekundaarisyöpien molekyyliepidemiologinen tutkimus 126 Downin syndrooma ja lääketieteellinen säteilyaltistus 127 Semipalatinskin ydinkoe-alueen väestön biodosimetria ja mutaatiot minisatediitti DNA:ssa (EU) 128 Juomaveden uraanin munuaistoksisuus (SA) IONISOIMATON SÄTEILY 130 Kädessä pidettävien satelliittimatkapuhelimien EMC ja turvallisuusnäkökohtia (ESA) 130 Magneettikuvauslaitteiden laadunvarmistus 131 Käsimatkapuhelimien ja tukiasemien SAR-mittausten kehittäminen 132 Auringon UV spektroradiometrien detektori-pohjainen kalibrointi 133 Mikroaaltoaltistusjärjestelmien kehittäminen eläin- ja soluviljelmätutkimuksiin (COST bis-projekti) 135 UV-säteilyn vaikutus ihoon (SA) 136 Matkapuhelinten säteilyn terveysvaikutukset (TEKES)

11 1 YDINTURVALLISUUS 1.1. Ydinvoimalaitosten valvonnan kehittäminen Turvallisuuskulttuurin ilmentymät ja niiden mittaaminen 'Turvallisuuskulttuuri'-h&site on määritelty kansainvälisesti hyväksytyllä tavalla IAEA:n raportissa INSAG-4. Määrittelyn selkeydestä huolimatta vallitsevan turvallisuuskulttuurin tason arviointi on vaikeaa, koska sekä käsite että sen tulkintaohjeet perustuvat subjektiivisiin arvioihin. IAEA on kehittänyt ns. ASCOT-kysymyslistan, jonka avulla organisaation turvallisuuskulttuurin tilaa voi tarkastella. Ongelmana on, että tällainen tarkastelu on raskas ja saatavat tulokset kuvaavat pikemmin yksittäisiä vahvuuksia ja heikkouksia kuin turvallisuuskulttuuria kokonaisuutena. Edellä mainituista syistä johtuen mainitun menettelyn käyttö soveltuu huonosti organisaation ohjausvälineeksi. Selvitystyön tavoitteena on luoda turvallisuuskulttuurin arviointimenetelmä, jota voitaisiin käyttää ydinturvallisuuden operatiivisessa johtamisessa. Tämän saavuttamiseksi määritellään turvallisuuskulttuurin mitattavissa olevat ilmentymät ja rakennetaan välineitä niiden arviointiin ja seurantaan. Tutkimus koostuu kolmesta vaiheesta. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa perehdytään turvallisuuskulttuurikäsitteeseen ja selvitetään sen arvioinnissa käytettäviä kansainvälisiä menetelmiä ja kehityshankkeita. Tutkimuksen toisessa vaiheessa rakennetaan ja kelpoistetaan kyselylomake, jossa esitetään erilaisia väitteitä turvallisuuskulttuurin ilmentymistä. Lomaketta rakennettaessa turvallisuuskulttuuri-käsitettä tarkastellaan useammasta näkökulmasta lähtien. Tarkasteltavia turvallisuuskulttuurin ilmentymiä ovat mm. sitoutuminen, vastuu ja motivaatio. Tutkimuksen kolmas vaihe koostuu itse kyselystä ja tulosten analysoinnista. Kysely toimeenpannaan sopivasti rajoitetulle määrälle alan ihmisiä. Vastauksista tunnistetaan turvallisuuskulttuurin keskeiset tekijät faktori- 11

12 analyysin avulla. Tunnistettujen faktorien kvalitatiiviseen arviointiin määritellään ankkuroidut käyttäytymisskaalat ja validoidaan näitä muutamien haastattelujen avulla. Tutkimuksesta laaditaan STUK-YTO-TR-sarjan raportti. Tuloksista tiedotetaan tutkimusseminaarissa. Aikataulu: Työ käynnistetään v ja raportoidaan Vastuuhenkilö: Vesa Ruuska Suomessa käytettävien ydinvoimalaitosten käyttötapahtumien tutkintamenetelmien riippumaton arviointi Tutkimuksen tavoitteena vuonna 1998 on saada riippumaton arvio Imatran Voima Oy:n, Teollisuuden Voima Oy:n ja STUKin käyttämien ydinvoimalaitostapahtumien tutkintamenetelmien käyttökelpoisuudesta ja asianmukaisuudesta. Arvion tulosten pohjalta menetelmiä kehitetään edelleen vuosien 1998 ja 1999 aikana ottaen huomioon IAEA:n tutkimusohjelmasta "Coordinated Research Programme on Investigation of Methodologies for Incident Analysis" saatavat tulokset. Arvioinnissa käydään läpi käytettävät menetelmät, arvioidaan niiden käyttökelpoisuus ja esitetään kehitystarpeet. Yhteenvetoraporttia käytetään esitettäessä Suomen osuus IAEA:n tutkimusohjelmassa. Tutkimuksen tuloksena saadaan kattava kansainvälinen vertailu käytettävistä tutkimusmenetelmistä ja tulosten pohjalta voidaan Suomessa käytettävät tutkimusmenetelmät saattaa korkealle kansainväliselle tasolle. 12

13 STUK-YTO-TR-raportti valmistuu v Tarvittaessa järjestetään seminaari. Yhteistyöhanke IAEA:n kanssa. Aikataulu: Riippumaton arvio menetelmistä v.1998 ja menetelmien jatkokehitys Vastuuhenkilö: Pentti Rannila 1.2. Ydinvoimalaitosten rakenteellinen turvallisuus Reaktoripaineastian ja muiden teräsrakenteiden turvallisuus NESC1 (Network for evaluating steel components) -yhteistyö Kansainvälisen yhteistyöverkon avulla on tarkoitus vaihtaa tietoja ja kokemuksia, jotka koskevat rakenteellisten komponenttien eheyden varmistamiseen liittyvien menetelmien arviointia ja kehitystä. Pyrkimyksenä on parhaiden käytäntöjen harmonisointi ja standardisointi. Tuloksia voidaan hyödyntää reaktoripaineastian ainetta rikkomattomissa tarkastuksissa ja turvallisuusanalyysissä. Yhteistyöverkko on käynnistetty englantilaisten ehdottamalla termoshokin tutkimiseen liittyvällä kokeellisella ohjelmalla. Toteutusaikataulu on Koe tehdään pinnoitetulla pyörivällä sylinterillä, jossa on erilaisia säröjä. Osallistuvat organisaatiot tekevät koetta edeltäviä ja niiden jälkeisiä ainettarikkomattomia tarkastuksia ja osallistuvat kokeiden laskennalliseen analysointiin käyttäen oman maansa hyväksymiskriteereitä. Testisylinterin valmistus ja materiaalikarakterisointi on tehty vuosina NDT-tarkastukset on tehty vuoden 1996 alussa. Termoshokkikoe 13

14 on tehty Kokeen jälkeiset NDT-tarkastukset tehdään helmi/maaliskuuhun 1998 mennessä, jonka jälkeen säröt aukaistaan vikojen todellisten mittojen ja kokeen aikaisen kasvun selvittämiseksi. VTT tekee murtumismekaaniset 3D-analyysit tämän jälkeen. Laaditaan STUK-YTO-TR-sarjan raportti Aikataulu: Valmistuu v Vastuuhenkilö: Rainer Rantala BIMET, eri metalliliitosten käyttäytyminen Yleinen tavoite on turvallisuuden parantaminen tieteen ja tekniikan kehittymisen myötä kansainvälistä yhteistyötä hyödyntäen. Yksilöitynä tavoitteena on kaksimetallisaumassa olevan särön luotettava analysointi. Varautuminen mahdollistaa särön nopean analysoinnin. Tuloksia voidaan hyödyntää säröjen ja vikojen hyväksyttävyyden arvioinnissa. Valmistetaan 4-5 putkea, joissa on ferriittisen teräksen ja austeniittisen ruostumattoman teräksen välinen hitsisauma. Halkaisija on 168 mm ja seinämänpaksuus on 22 mm. Kaksi putkea testataan ja kolmesta mitataan jäännösjännitykset ja materiaaliominaisuudet. Ferriittisellä puolella (rpa-teräs) hitsauksen ja päästön lämpövaikutukset kokeneen rakenteen materiaaliominaisuudet muuttuvat kerroksittain sularajasta lähtien. VTT:n osuus vuonna 1998 on paineastiayhteen safe endin ja ruostumattoman teräsputken liitoshitsiä simuloivan monimetallihitsin materiaalikarakterisointi miniatyyrivetosauvoilla ja pienillä murtumismekaniikkakoesauvoilla. Kansainvälisen EUprojektin kokonais-volyymi on mk ja aikataulu EU:n rahoitusosuus on 50 %. STUK-YTO-TR-sarjan raportti. Seminaari Vastuuhenkilö: Rainer Rantala 14

15 Murtumismekaanisten ominaisuuksien määrittäminen korrelaatioiden avulla Yleinen tavoite on painettakantavien laitteiden turvallisuusanalyysien luotettavuuden parantaminen. Tutkimuksessa selvitetään murtumismekaanisten ominaisuuksien määrittämistä korrelaatioiden avulla. Materiaaliominaisuudet voidaan arvioida pienistä sauvoista yksinkertaisilla menetelmillä ja jopa hyödyntämällä vanhoja laadunvalvontatuloksia. Tuloksia voidaan hyödyntää reaktoripaineastian turvallisuusanalyyseissä ja muissa murtumismekaanisissa arvioinneissa. Korrelaatioiden kehittäminen edellyttää teoreettisia pohdiskeluja ja kokeellisen data-aineiston tilastollista käsittelyä, jolla haetaan riippuvuuteen vaikuttavat parametrit ja sopiva funktio kuvaamaan riippuvuutta. Dataaineiston tulee olla suuri ja sisältää erilaisia materiaaleja, jotta myös korrelaation hajonta voidaan selvittää. Murtumismekaaniset kokeet ovat kalliita ja vaikeita suorittaa, joten myös data-aineiston laatua on arvioitava. Joissakin tapauksissa kannatta suorittaa lisäkokeita pienillä sauvoilla itse, mikäli kyseistä sulatusta on saatavissa. Korrelaatioiden kehittäminen edellyttää laajaa kansainvälistä yhteistyötä ja siinä on käytettävä hyväksi kaikkien relevanttien tutkimusten tuloksia. Hyödyllisintä on tulkita tulokset suoraan raakadatasta. Korrelaatioiden kehittäminen vaatii jatkuvaa datan keräämistä luotettavuuden parantamiseksi. Lopullisena pyrkimyksenä on saada korrelaatiolle yleinen kansainvälinen hyväksyminen ja niihin mahdollisesti liittyvän standardin kehittäminen. Laaditaan loppuarvio sarönpysähtymissitkeyden ja iskukokeesta saatavan informaation välisestä korrelaatiosta sekä arvioidaan korrelaatioon perustuvan Kia-määrityksen luotettavuutta ja epävarmuustekijöitä. Korrelaatioon sisällytetään kaikki käytettävissä olevat, mm. NESC- ja AMES-ojelmissa mitatut sekä eri tutkimuslaitoksilta saadun koetulokset. Tämä korrelaatio on saavuttanut maailmanlaajuista mielenkiintoa. Laaditaan yhteenveto KLST-kokoisten iskusauvojen soveltuvuudesta koemateriaalin murtumissitkeyden määrittämiseen korrelaatioiden avulla. Selvitys perustuu AMES- ja CEN/Mol-yhteistyön tuloksena sekä mm. ASTMrn ja ESIS:n vertailukoeohjelmissa saatuihin tuloksiin. 15

16 Arvioidaan käytettävissä olevien tulosten perusteella staattisen ja dynaamisten särönydintymiskokeiden eroavuuksia murtumissitkeyden määrityksessä osana AMES-työryhmän REFEREE-projektia. Täydennetään ja saatetaan päätökseen selvitykset koskien Kic/Ki a - oy korrelaatiota ja COD-kokeen ja Charpy-iskukokeen välistä korrelaatiota. Arvioidaan mahdollisten korrelaatioiden käyttökelpoisuus reaktoripaineastioiden turvallisuusanalyysien kannalta. Tutkimuksen tulokset julkaistaan RAVA-projektin raporteissa ja tuloksista tehdään myös artikkeleita kansainvälisiin julkaisuihin. Tutkimus koostuu neljästä aiheesta, mitkä ovat olleet RAVA-projektissa jo aikaisemminkin. Kolmen tutkimuksen osalta laaditaan loppuarvio ja yhteenveto. Raportoidaan STUK-YTO-TR-sarjassa. Aikataulu: Työ tehdään 1998 ja raportoidaan Vastuuhenkilö: Rainer Rantala Betoniteknilliset tutkimukset Kuituoptisten mittausmenetelmien rakennetekniset sovellutukset vuonna 1998 Tavoitteena on optisten kuitujen soveltaminen betonirakenteiden kunnon valvontaa, painopistealueina lämpötila-, värähtely-, kosteus-, ph ja korroosiomittaukset sekä rakenteiden siirtyminen ja halkeamien seuranta. Tutkimuksen avulla luodaan valmiuksia massiivisten betonirakenteiden rakentamisen ja käytön aikaiseen valvontaan (käytetyn polttoaineen vesiallasvarastointi, keskiaktiivisen jätteen loppusijoitustila, mahdollinen uusi ydinvoimalaitosyksikkö). Lisäksi pyritään selvittämään, onko mahdollista asentaa optisia kuituja nykyisten ydinvoimalaitosten betonirakenteiden, lähinnä suojarakennuksen ja turbiiniperustusten pintaan. 16

17 Tutkimus on jatkoa edellisten vuosien tutkimukselle. Muut tutkimukseen osallistujat ovat IVO-konserni (TVO Teknologiakeskus, IVO Ydintuki, IVO Loviisan voimalaitos ja IVO PE), Kemijoki Oy ja Tielaitos. Kuituoptisten tutkimusten painopisteenä vuonna 1998 tulee olemaan kosteusph- ja korroosiomittaukset, pilotkohteena esim. maapato. Myöskin lämpötilamittausten osalta toteutetaan pilotkohde, joka on Loviisan voimalaitoksen käytetyn polttoaineen varasto 2:n laajennus ja siellä polttoaineen säilytysaltaiden betonin kovettumisen aikaisten lämpötilojen seuranta. Tässä kohteessa tullaan samoilla kuiduilla seuraamaan betonin lämpötiloja myös käytön aikana. Värähtely-, halkeama- ja siirtymämittausten tekemiseksi pyritään löytämään pilotkohteita, joissa voitaisiin soveltaa ns. Braggin hiloihin perustuvaa "pitkää" venymäliuskaa. Samalla selvitettäisiin kuitujen asennusmahdollisuutta valmiiden betonirakenteiden pintaan. Raportoidaan työn valmistuttua STUK-YTO-TR-sarjassa. Aikataulu: Tutkimus on suunniteltu tehtäväksi v Vastuuhenkilö: Heikki Saarikoski Siltojen ja ydinvoimalarakenteiden rakentamiseen, tarkastamiseen ja korjaamiseen liittyvät betoniteknilliset tutkimukset vuonna 1998 Tavoitteena on saada tiedoa ydinvoimalaitosten betonirakenteiden kunnosta ja todettujen vaurioiden korjaukseen kavettavista menetelmistä ja materiaaleista. Betonirakenteiden kunnon arvioimiseksi tarvitaan tarkastus- ja tutkimusmenetelmiä. Tärkeimmät kohteet ovat reaktorin suojarakennus, jäähdytysvesitunnelit ja turpiiniperustukset. Tutkimuksella luodaan myös valmiuksia käyetyn polttoaineen vesiallasvarastojen, keskiaktiivisen jätteen loppusijoitustilojen sekä mahdollisen uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisen varalle. 17

18 Tutkimus on jatkoa edellisten vuosien tutkimustyölle. STUK osallistuu tällä tutkimuksella osarahoittajana tutkimusprojektiin, jossa muina rahoittajina ovat Tielaitos, Ratahallintokeskus ja Helsingin kaupunki/rakennusvirasto. Vuoden 1998 tutkimuksen tehtävät ovat seuraavat: 1. Pohjoismainen "Beständighet Tösaltade Betongkonstruktioner-tutkimus, jatko vuodelta Betonin kosteusmittauksen kehittäminen jatkuvatoimisilla antureilla, jatko vuodelta Kohdan 2 tutkimukseen liittyvä laitehankinta. 4. Betonin korjausaineiden ja suoja-aineiden koeohjelmien kääntäminen englanniksi. 5. Silko-konsultointi. 6. Osallistuminen OECD/NEA betonirakenteiden vanhenemistyöryhmän työskentelyyn, jatko vuodelta Betoniraudoitteiden asennusvälikkeiden kokeilu. 8. Betonin inhibointi - kirjallisuustutkimus. 9. Liikenteen tärinän vaikutus ruiskubetonin tartuntaan. 10. Betonin rakenteen halkeilu. Osatehtävien 1, 2, 3, 8, 9 ja 10 tuloksia voidaan käyttää hyväksi ydinvoimalaitosten betonirakenteiden kunnonarvioinnissa ja mahdollisissa korjaustöissä. Osatehtävän 6 puitteissa Suomen edustaja osallistuu OECD/NEA:n ydinvoimalaitosten betonirakenteiden vanhenemista käsittelevän työryhmän toimintaan. Osatehtävän 7 tuloksia voidaan käyttää hyväksi, mikäli Suomeen rakennetaan uusi ydinvoimalaitos. Osatehtävät 4 ja 5 ovat lähinnä Tielaitoksen ja Ratahallintokeskuksen tarpeita palvelevia tutkimuksia. Raportoidaan rahoittajien tutkimussarjoissa. Aikataulu: Työt on suunniteltu tehtäväksi v Vastuuhenkilö: Heikki Saarikoski 18

19 Tarkastusmenetelmät NDT-järjestelmien pätevöityksen kehittäminen Kansainvälisten NDT-tarkastusten (Non Destructive Testing, ainettarikkomaton koetus) luotettavuustutkimusten antamat huonohkot tulokset ovat johtaneet vaatimuksiin määräaikaistarkastuksissa käytettävän koko NDTjärjestelmän, ohjeiden ja henkilökunnan pätevöityksestä. Aihe on tällä hetkellä" sekä kansainvälisesti että Suomessa tärkeimpiä, kalleimpia ja vaativimpia NDT-alan kehityshankkeita ja vaatinee huomattavia henkisiä ja aineellisia voimavaroja. Pätevöitys koostuu käytännön kokeista ja teknisistä perusteluista. STUK on asettanut päätöksillään EU:n piirissä toimivan ydinturvallisuusviranomaisten yhteistyöelimen julkaiseman yhteisnäkemysraportin periaatteet määräaikaistarkastuksissa käytettävien NDT-järjestelmien pätevöityksen vähimmäisvaatimustasoksi Suomessa. Pätevöitystä varten tarvitaan asiantunteva ja riippumaton pätevöintielin. Raportti antaa ainoastaan yleisperiaatteet pätevöityksestä, kukin maa kehittää omat kansalliset säännöstönsä. Näin ollen STUKin on kehitettävä oma pätevöityksen valvontakäytäntönsä ja hyväksymiskriteerit. AEA Technology, Inspection Validation Centre (IVC) on kansainvälisesti päteväksi tunnettu organisaatio, joka on pätevöintielimenä huolehtinut mm. englantilaisen Sizewell B-laitoksen määräaikaistarkastusten pätevöinnistä. Pätevöitys on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen. STUK on tehnyt valvontatoimintansa tueksi yhteistyösopimuksen IVC:n kanssa, jolloin on mahdollista saada pikaisesti mm. seuraavanlaista tukea kehitystehtävissä: neuvontaa pätevöitysstrategiaa tai pätevöityksen organisointia koskevissa asioissa pätevöintimenettelyn ja käytännön koetulosten arviointia pätevöintijärjestelmien ja -elinten auditointia pätevöityksen käytännön toteutuksen arviointia ja teknisten perusteluiden laadintaa sekä koekappaleiden suunnittelua ja valmistusta koskevaa neuvontaa pätevöityskäytännön käyttöönottotukea ja -neuvontaa. 19

20 Tulokset otetaan huomioon uutta YVL-ohjetta valmisteltaessa. Aikataulu: V Yhteistyösopimus on tehty aluksi kolmeksi vuodeksi. Sopimusta voi olla tarpeellista jatkaa myöhemmin ainakin vuoteen 2002 asti. Vastuuhenkilö: Olavi Valkeajärvi NDT-tarkastajien toimintatavat diagnostisessa kunnonarvioinnissa Tarkastusten luotettavuustutkimuksissa, kuten kansainvälisessä PISC 3 -projektissa, on käynyt yhä selvemmäksi, että tarkastustekniikoiden ja -laitteiden kehittymisestä huolimatta inhimilliset tekijät vaikuttavat ratkaisevasti tarkastusten luotettavuuteen. Tutkimuksen yleisenä tavoitteena on selvittää ne inhimilliset ja organisatoriset tekijät, jotka vaikuttavat olennaisesti NDT-tarkastusten luotettavuuteen hyödyntämällä ihminen-kone-psykologiassa ja päätösanalyysissa kehitettyjä ja kehitettäviä menetelmiä. Tavoitteena on luoda päätöksenteon näkökulmasta tarkastusten tehtävämalli sekä eritellä tarkastajien toimintatapoja. Tätä analyysia voidaan käyttää hyväksi todennäköisyyspohjaisten tarkastusten luotettavuutta arvioivien mallien antamien tulosten tulkinnassa sekä mahdollisesti itse mallien kehittelyssä. TehtävämaOin perusteella voidaan arvioida tarkastusohjeita. Tarkastustapojen erittelyä voidaan hyödyntää tarkastajien erityiskoulutuksessa. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa vuonna 1995 on perehdytty tarkastustyöhön ja sen suoritusedellytyksiin sekä tehty katsaus NDT-tarkastusten inhimillisten tekijöiden ulkomaiseen tutkimukseen (STUK-YTO-TR 103, Kettunen J., Norros L., Inhimillisten ja organisatoristen tekijöiden yhteys NDTtarkastusten luotettavuuteen). Raportin mukaan käsitykset luotettavuuteen vaikuttavista tekijöistä ovat hajanaisia, eikä mikään yksittäinen tekijä selitä tarkastustulosten eroja. Lisäksi on tehty operatiivisessa johtoasemassa olevien NDT-tarkastuksista vastaavien toimihenkilöiden haastattelut. Haastatteluista 20

SAFIR2010 loppuseminaari lehdistötilaisuus

SAFIR2010 loppuseminaari lehdistötilaisuus SAFIR2010 loppuseminaari lehdistötilaisuus 10.3.2011 Marja-Leena Järvinen STUKin toiminta-ajatus Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta

Lisätiedot

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 OHJE 1.11.1999 YVL 6.2 Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset 1 Yleistä 3 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 3 Normaaleita käyttötilanteita koskevat suunnitteluvaatimukset

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä Kuopion yliopisto, Ympäristötieteen laitos Päivi Roivainen KYT-seminaari 26.9.2008 KY, Ympäristötieteen laitos

Lisätiedot

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A MUISTIO 1 (4) 06.04.2009 YDINVOIMALAITOKSEN OLETETTUJEN ONNETTOMUUKSIEN LAAJENNUS Ydinvoimalaitoksen turvallisuutta koskevan valtioneuvoston asetuksen (733/2008) 14 kolmannen momentin mukaan onnettomuuksien

Lisätiedot

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2.

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2. STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta Tiedotustilaisuus 12.2.2015 Ydinjätehuolto Suomessa Käytetty ydinpolttoaine on nyt välivarastoissa

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus 2011-2014 Kaisa Simola SAFIR2014-tutkimusohjelman johtaja 21.3.2013 2 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus Rahoitus: voimayhtiöt,

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Lisätiedot

Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarjan toimituskunta: Sisko Salomaa, Roy Pöllänen, Anne Weltner, Tarja K. Ikäheimonen, Olavi Pukkila, Wendla Paile, Jorma Sandberg, Heidi Nyberg, Olli J. Marttila, Jarmo

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Viranomaisnäkökulma KYT2010- tutkimusohjelman kuparitutkimuksiin

Viranomaisnäkökulma KYT2010- tutkimusohjelman kuparitutkimuksiin Viranomaisnäkökulma KYT2010- tutkimusohjelman kuparitutkimuksiin KYT2010-tutkimusohjelman loppuseminaari 18.3.2011 1 Sisällysluettelo Johdanto Loppusijoituskapseliin liittyviä säännöstövaatimuksia Pitkäaikaisturvallisuus

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Viestintäseminaari 28.2.2012 Timo Seppälä Posiva Oy Posivan tehtävä VÄLIVARASTOINTI LOPPUSIJOITUS LOVIISA 1-2 POLTTOAINENIPPU OLKILUOTO 1-2 POLTTOAINENIPPU

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014 Riina Alén STUK - Säteilyturvakeskus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö

Lisätiedot

1 PÄÄTÖS 1 (6) POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA

1 PÄÄTÖS 1 (6) POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA 1 PÄÄTÖS 1 (6) 28.12.2005 26/310/05 POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA Säteilyn lääketieteellisestä käytöstä annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (423/2000;

Lisätiedot

Ydinjätteet ja niiden valvonta

Ydinjätteet ja niiden valvonta Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella Ville Koskinen 2.11.2016 Esityksen sisältö Taustaa Fennovoiman polttoaineen loppusijoituksesta Kokonaisaikataulu ja tarvittavat luvat Tehdyt

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2012

Toimialan onnettomuudet 2012 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 212 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU

YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU OHJE YVL 7.7 / 22.3.2006 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 1 YLEISTÄ 3 2 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 3 2.1 Yleiset periaatteet 3 2.2 Ympäristön säteilytarkkailuohjelma 4

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2011

Toimialan onnettomuudet 2011 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 211 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

Ydinpolttoaineen käytön valvonta

Ydinpolttoaineen käytön valvonta SÄTEILYTURVAKESKUS 5.11.1990 Ydinpolttoaineen käytön valvonta 1 Yleistä 3 2 Polttoaineen käytön valvontaohjelma 3 2.1 Polttoaineen köyttöolosuhteet 3 2.2 Köytetyn polttoaineen tarkastaminen ja tutkiminen

Lisätiedot

Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta

Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta Terveydenhuollon röntgentoiminnan asiantuntijoiden neuvottelupäivät 13.-14.4.2015, Siikaranta,

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen ja ydinlaitosrakentaminen - Tsernobyl 1986 - Onnettomuustutkinnan yhteydessä luotiin Turvallisuuskulttuuri -käsite - Turvallisuuskulttuuri -käsite määriteltiin 1991 ensimmäisen kerran 1991 IAEA:n (The

Lisätiedot

SELVITYS YDINENERGIA-ASETUKSEN 35 MUKAISTEN ASIAKIRJOJEN TARKAS- TUKSESTA STUKISSA

SELVITYS YDINENERGIA-ASETUKSEN 35 MUKAISTEN ASIAKIRJOJEN TARKAS- TUKSESTA STUKISSA SÄTEILYTURVAKESKUS SÄTEILYTURVAKESKUKSEN LAUSUNTO OLKILUOTO 3 - YDINVOIMALAITOSYKSIKÖN RAKENTAMISESTA, LIITE 2 1 (6) 21.1.2005 SELVITYS YDINENERGIA-ASETUKSEN 35 MUKAISTEN ASIAKIRJOJEN TARKAS- TUKSESTA

Lisätiedot

Luku 13. Puutteet ja epävarmuustekijät FIN

Luku 13. Puutteet ja epävarmuustekijät FIN Luku 13 Puutteet ja epävarmuustekijät Sisällysluettelo Sivu 13 Puutteet ja epävarmuustekijät 1711 13.1 Johdanto 1711 13.2 Epävarmuus ja ennusteet 1711 13.3 Puutteellisten tietojen käsittely 1712 13.4

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö

Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö 1 Yleistä käyttöönotosta YVL-ohje 2.5 Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto Ydinvoimalaitoksen käyttöönotolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2013

Toimialan onnettomuudet 2013 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 213 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

MÄÄRÄYS LUOTTOLAITOKSEN RISKIENHAL- LINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVON- NASTA

MÄÄRÄYS LUOTTOLAITOKSEN RISKIENHAL- LINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVON- NASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Omistusyhteisöille Luottolaitoksille MÄÄRÄYS LUOTTOLAITOKSEN RISKIENHAL- LINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVON- NASTA Rahoitustarkastus antaa luottolaitostoiminnasta annetun lain

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

MALLIT VESIJÄRJESTELMIEN TUTKIMUKSESSA

MALLIT VESIJÄRJESTELMIEN TUTKIMUKSESSA MALLIT VESIJÄRJESTELMIEN TUTKIMUKSESSA Hannu Poutiainen, FT PUHDAS VESI JA YMPÄRISTÖ TUTKIMUSAVAUKSIA MAMKISSA Mikpoli 8.12.2016 Mitä mallit ovat? Malli on arvioitu kuvaus todellisuudesta joka on rakennettu

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

10. Säteilyturvakeskus

10. Säteilyturvakeskus 10. Säteilyturvakeskus S e l v i t y s o s a : Säteilyturvakeskuksen toiminta-ajatuksena on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta. Toimintaympäristön

Lisätiedot

Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process. SafetyBIM research project 10/2007 2/2009. (TurvaBIM in Finnish)

Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process. SafetyBIM research project 10/2007 2/2009. (TurvaBIM in Finnish) Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process research project 10/2007 2/2009 (TurvaBIM in Finnish) Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction

Lisätiedot

Toiminnallinen turvallisuus

Toiminnallinen turvallisuus Toiminnallinen turvallisuus Mitä uutta standardeissa IEC 61508 Tekn.lis. Matti Sundquist, Sundcon Oy www.sundcon.fi matti.sundquist@sundcon.fi Mitä uutta standardeissa IEC 61508-1 ja -4? IEC 61508-1 (yleistä):

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

KYT2014-tutkimusohjelman loppuseminaari 18.3.2015, Finlandia-talo

KYT2014-tutkimusohjelman loppuseminaari 18.3.2015, Finlandia-talo KYT2014-tutkimusohjelman loppuseminaari 18.3.2015, Finlandia-talo Kehityspäällikkö Kaisa-Leena Hutri, STUK KYT2014-tutkimusohjelman johtoryhmän puheenjohtaja KYT2014-tutkimusohjelmakauden olennaiset piirteet

Lisätiedot

Palo-osastoinnin luotettavuuden laskennallinen arviointi

Palo-osastoinnin luotettavuuden laskennallinen arviointi Palo-osastoinnin luotettavuuden laskennallinen arviointi Simo Hostikka Aalto-yliopisto Terhi Kling, Antti Paajanen, Anna Matala Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Palotutkimuksen päivät 2015 Johdanto Palo-osastointi

Lisätiedot

Syventävät auditoinnit - yleistä

Syventävät auditoinnit - yleistä Syventävät auditoinnit - yleistä Kliinisten auditointien kehittäminen KLIARY:n järjestämä seminaari 18.1.2016 Aluehallintavirasto, Pasila, Helsinki Hannu Järvinen Säteilyturvakeskus (STUK) Siht., Kliinisen

Lisätiedot

Industrial Fire Protection Handbook

Industrial Fire Protection Handbook Industrial Fire Protection Handbook Second Edition R. Craig Schroll T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari 2. esitys Antti Nilsson 23.11.2005 Industrial Fire Protection Handbook kirjoittanut R. Craig

Lisätiedot

Bentoniitin tutkimus osana ydinjätehuollon tutkimusta

Bentoniitin tutkimus osana ydinjätehuollon tutkimusta KYT 2010 tutkimusohjelmanloppuseminaari loppuseminaari Bentoniitin tutkimus osana ydinjätehuollon tutkimusta Rainer Laaksonen STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 1 Esityksen sisältö Säännöstötaustaa

Lisätiedot

lämpöviihtyvyyteen Sisäilmastoseminaari 2013 VTT

lämpöviihtyvyyteen Sisäilmastoseminaari 2013 VTT Ihmismallilla parempaan lämpöviihtyvyyteen Sisäilmastoseminaari 2013 Tiimipäällikkö TkT Riikka Holopainen Tiimipäällikkö, TkT Riikka Holopainen VTT 2 Tutkimuksen taustaa Energiatehokkaissa matalaenergia-,

Lisätiedot

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, 6.9.2016 PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA TUTKIMUSOSION TOTEUTUS Ajoittuu aikavälille heinäkuu-joulukuu

Lisätiedot

Poikkeavat tapahtumat

Poikkeavat tapahtumat Poikkeavat tapahtumat Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä, 10. 11.12.2012, Säätytalo Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Vaatimus poikkeavien tapahtumien ilmoittamisesta Säteilyturvakeskukselle

Lisätiedot

FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. Luentokuulustelujen esimerkkivastauksia. Pertti Palo. 30.

FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. Luentokuulustelujen esimerkkivastauksia. Pertti Palo. 30. FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa Luentokuulustelujen esimerkkivastauksia Pertti Palo 30. marraskuuta 2012 Saatteeksi Näiden vastausten ei ole tarkoitus olla malleja vaan esimerkkejä.

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat 1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Turvallisuusperustelun tarkastelua

Turvallisuusperustelun tarkastelua Turvallisuusperustelun tarkastelua Loppusijoituksen turvallisuusperustelu LS-TUPER Koordinoitu KYT2014-hanke VTT, GTK, HYRL, LM Logo LM Logo HY 1 Tarkasteluperspektiivi Koordinointi Turvallisuusperustelun

Lisätiedot

STM:n asiantuntijaryhmän toiminta ja. toimintasuunnitelma Professor,University of Tampere. University Hospital

STM:n asiantuntijaryhmän toiminta ja. toimintasuunnitelma Professor,University of Tampere. University Hospital STM:n asiantuntijaryhmän toiminta 2007-2009 ja toimintasuunnitelma 2010-2012 Seppo Soimakallio Professor,University of Tampere Head of Department,Tampere University Hospital 19.1.2010 Asiantuntijaryhmän

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

Kemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi.

Kemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. Tutkii luontoa, sen rakenteita ja ilmiöitä. Tutkii ainetta, sen koostumusta ja ominaisuuksia sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. 1. oppiaineena ja tieteen alana 2. n opetuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Lehtori, DI Yrjö Muilu, Centria AMK Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136

Lehtori, DI Yrjö Muilu, Centria AMK Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136 Laatudokumentoinnin kehittäminen, sähködokumentaatio-mapin sisältö. 3D-mallinnus ja sen käyttö Lehtori, DI Yrjö Muilu, Centria AMK Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136 Laadunhallintaan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot

Specifying user requirements for corporate intranet with user centered design methods. Espoo Tekijä: Henri Ström Valvoja: TkT Kalevi Kilkki

Specifying user requirements for corporate intranet with user centered design methods. Espoo Tekijä: Henri Ström Valvoja: TkT Kalevi Kilkki Specifying user requirements for corporate intranet with user centered design methods Espoo 29.9.2016 Tekijä: Henri Ström Valvoja: TkT Kalevi Kilkki Sisältö Työn tausta Ongelman asettelu Metodiikka Kehitysprojekti

Lisätiedot

PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA

PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA Esko Mikkola ja Tuomo Rinne VTT Copyright VTT LÄHTÖKOHTIA Maanalaisissa tiloissa tulipalo on erityisen vaarallinen: Poistuminen hidasta (pitkät etäisyydet, nousut,

Lisätiedot

Ydinenergian ja säteilyn käytön suunnitteluperusteuhka

Ydinenergian ja säteilyn käytön suunnitteluperusteuhka Ydinenergian ja säteilyn käytön suunnitteluperusteuhka STUK Säteilyturvakeskus 2013 DBT Sisällys 1 Suunnitteluperusteuhkaa käytetään turvajärjestelyjen suunnittelun ja arvioinnin perusteena... 3 2 Suunnitteluperusteuhkan

Lisätiedot

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin YLEISTIETOJA GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin Ainutlaatuinen in-situ-ratkaisu kasvihuonekaasupäästöjen hallintaan Suora mittaus laskennan sijaan: Säästä

Lisätiedot

Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä

Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä 1 Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta Pietikäinen, E., Reiman, T., Macchi, L. & Oedewald, P. 26.1.2011 Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät,

Lisätiedot

Säteilytyö työntekijän terveystarkkailu ydinvoimalassa

Säteilytyö työntekijän terveystarkkailu ydinvoimalassa Säteily ja terveys 12/2016 Säteilytyö työntekijän terveystarkkailu ydinvoimalassa Janne Anttila Vastaava työterveyslääkäri Fortum Oyj Työterveyshuolto / Loviisan voimalaitos E-mail. janne.s.anttila@fortum.com

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 27. helmikuuta 2003 PE 321.965/8-16 TARKISTUKSET 8-16 Lausuntoluonnos (PE 321.965) John Purvis Ehdotus Euroopan

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri. Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009

Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri. Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009 Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009 Ilmailun turvallisuus Ilmailu on perusluonteeltaan riskialtista toimintaa Turvallisuuden parantaminen ja ylläpitäminen

Lisätiedot

YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI

YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI OHJE YVL B.4, Luonnos 5 / 11.11.2013 YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Reaktorille ja reaktiivisuuden hallintajärjestelmille asetettavat vaatimukset 4 3.1 Reaktorin ja ydinpolttoaineen

Lisätiedot

Tutkimusraportti - tulokset

Tutkimusraportti - tulokset Department of Structural Engineering and Building Technology Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen (INPRO): Tutkimusraportti - tulokset INFRA 2010 loppuseminaari 5.11.2008 Ari-Pekka

Lisätiedot

Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa

Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla -seminaari, Pori 11.10.2006 Sami Kännälä, STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY TYÖNANTAJAN VELVOITTEET EU:N

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

SSTY:n EMC-seminaari. EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit. Ari Honkala SESKO ry

SSTY:n EMC-seminaari. EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit. Ari Honkala SESKO ry SSTY:n EMC-seminaari EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit SESKO ry 2016-10-04 Tässä esityksessä käsitellään Yleistä täydentävistä (collateral, -1 sarja, horisontaaliset) ja eritysvaatimuksia

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Kalvosarja Tämä kalvosarja on yhteenveto Tukesin tietoon tulleista, toimialalla vuonna 2015 sattuneista onnettomuuksista. 1.1.2011

Lisätiedot

METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa. Jouni Lappalainen

METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa. Jouni Lappalainen METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa Jouni Lappalainen 0 WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa Työpaketissa kaksi selvitetään onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

JATKUVATOIMISET PALUUHEIJASTUVUUSMITTARIT. MITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS Tiemerkintäpäivät Jaakko Dietrich

JATKUVATOIMISET PALUUHEIJASTUVUUSMITTARIT. MITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS Tiemerkintäpäivät Jaakko Dietrich JATKUVATOIMISET PALUUHEIJASTUVUUSMITTARIT MITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS Tiemerkintäpäivät Jaakko Dietrich Jatkuvatoimiset paluuheijastuvuusmittaukset Kolme mittalaitetta, kaksi mittausten toimittajaa Kaksi

Lisätiedot

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Hyvä laatu Laboratorion menestystekijät Laboratorion hyvä laatu perustuu asiakkaiden tarpeiden

Lisätiedot

EcoProP Potilashuoneen toiminnalliset vaatimukset

EcoProP Potilashuoneen toiminnalliset vaatimukset EcoProP Potilashuoneen toiminnalliset vaatimukset HospiTool 1.12.2006 Janne Porkka Esityksen sisältö Taustatietoja Vaatimustenhallinta Toimivuusajattelu HospiTool hankkeen 1.vaiheen esittely Pyritään määrittelemään

Lisätiedot

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn

Lisätiedot

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen 16.06.2014 Ohjaaja: Urho Honkanen Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen

Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen Markku Korhonen, Vesa Fisk Senfit Oy Perttu Laakkonen UPM-Kymmene Oyj Timo Melkas Metsäteho Oy Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari

Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Kemira GrowHow: Paikallisen vaihtelun korjaaminen kasvatuskokeiden tuloksissa 21.2.2008 Ilkka Anttila Mikael Bruun Antti Ritala Olli Rusanen Timo Tervola

Lisätiedot

Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa

Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa Markus Ovaska 28.11.2008 Esitelmän kulku MD-simulaatiot yleisesti Integrointialgoritmit: mitä integroidaan ja miten? Esimerkkejä eri algoritmeista Hyvän algoritmin

Lisätiedot

Kliinisten auditointien viranomaisvalvonta

Kliinisten auditointien viranomaisvalvonta Kliinisten auditointien viranomaisvalvonta Seminaari Kliinisten auditointien kehittäminen 19.1.2010 Eero Kettunen STUK Kliinisen auditoinnin tavoitteista Edistää hyvien käytäntöjen jalkautumista Läpinäkyvyyden

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevat vaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Ydinvoimalaitoksen laitosalue ja sen lähiympäristö 4

Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevat vaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Ydinvoimalaitoksen laitosalue ja sen lähiympäristö 4 OHJE 11.7.2000 YVL 1.10 Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevat vaatimukset 1 Yleistä 3 2 Ydinvoimalaitoksen laitosalue ja sen lähiympäristö 4 3 Sijaintipaikan valintaan vaikuttavat turvallisuustekijät

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004 Tarkastusmenettelyt ja katselmukset tsoft Vesa Tenhunen 4.2.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Johdanto Yksi tärkeimmistä tekijöistä laadukkaiden ohjelmistojen tuottamisessa on puutteiden aikainen havaitseminen

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Hakkeen kosteuden on-line -mittaus

Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Julkaisu: Järvinen, T., Siikanen, S., Tiitta, M. ja Tomppo, L. 2008. Yhdistelmämittaus hakkeen kosteuden on-line -määritykseen. VTT-R-08121-08 Tavoite ja toteutus Hakkeen

Lisätiedot

Tips for teachers and expected results

Tips for teachers and expected results Tips for teachers and expected results Työskentely aloitetaan JOHDANNOLLA, jonka aikana annetaan tietoa vatsahappoihin liittyvistä ongelmista ja antasideista. Lisäksi esitetään kysymys, joka ohjaa oppilaiden

Lisätiedot

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa ENERGIA-TERVEYS-TURVALLISUUS LSV 18.11.2006 Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa Wendla Paile RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Ydinvoiman käytön vaikutukset

Lisätiedot

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA SISÄLLYSLUETTELO 1. ESITYKSEN TAUSTA 2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 4. VAATIMUKSET SUOMESSA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA 6. KUSTANNUKSET JA

Lisätiedot