KOSKITUKKI OY:N TOIMINTAJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ JA KEHITYSTARPEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOSKITUKKI OY:N TOIMINTAJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ JA KEHITYSTARPEET"

Transkriptio

1 Essi Laaksonen KOSKITUKKI OY:N TOIMINTAJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ JA KEHITYSTARPEET Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Kesäkuu 2009

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä Essi Laaksonen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Metsätalouden koulutusohjelma Metsätalous Nimeke Koskitukki Oy:n toimintajärjestelmän käyttö ja kehitystarpeet Tiivistelmä Koskitukki Oy:n toimintajärjestelmä noudattaa ISO 9001:2000 laatujärjestelmästandardia ja ISO 14001:2004 ympäristöjärjestelmä standardia. Sen lisäksi noudatetaan myös puun alkuperäketjustandardia Annex 4 of PEFC Technical Documentation Standardien avulla pyritään laadukkaampaan ja tehokkaampaan työn tekemiseen ja lopputulokseen. Standardien mukaisella toiminnalla on merkitystä yrityksen julkisuuskuvalle, asiakkaille sekä tuotteiden käyttäjille. Toimintajärjestelmällä yhtenäistetään toimintatapoja, mikä helpottaa sijaisuuksien hoitamisessa ja uusien henkilöiden perehdytyksessä. Tavoitteena on tutkimuksien tuloksien avulla ajantasaistaa laatujärjestelmä vastaamaan todellisuutta ja käytäntöä standardien vaatimuksia unohtamatta. Laatujärjestelmästä halutaan saada yhä paremmin perehdytystä tukeva ja selkokielinen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kehittämisen painopisteet myöhempää kehittämistä varten. Aiheesta on haastateltu hankinta-, korjuu- ja metsänhoitoesimiehiä, toimistohenkilökuntaa sekä urakoitsijoita ja heidän työntekijöitään. Haastattelujen perusteella toimintajärjestelmän kehittämistä tarvitaan. Ajantasaistamisen lisäksi selkeys, yksinkertaisuus ja erityisesti käyttäjät tulisi ottaa huomioon. Kun toimintajärjestelmä on helposti käytettävissä ja etsittävät asiat löytyvät ongelmitta käyttäjien, eli Koskitukin henkilökunnan, mielestä toimintajärjestelmän käyttökin lisääntyisi. Kehittämisessä tulee miettiä sitä kuinka laajaa toimintajärjestelmän käyttö voi olla ja kuinka laajaksi käyttö halutaan tehdä. Voidaanko olettaa, että järjestelmää luettaisiin joka päivä? Järjestelmän ulkoa opettelemisesta voi seurata, että uusien päivityksien tultua tehdään kuitenkin muistin varassa samalla tavalla kuin ennenkin. Se voisi vähentää keskustelua uusista ja muista tavoista tehdä asioita. Hyvänä puolena tietenkin toimintatavat yhtenäistyisivät, jos kaikki noudattaisivat tarkasti järjestelmää. Asiasanat (avainsanat) laatujärjestelmät, laatu, toimintajärjestelmät, ympäristöjärjestelmät, kehittäminen Sivumäärä Kieli URN 53 s. + liitt 3 s. Suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Pasi Pakkala Opinnäytetyön toimeksiantaja Koskitukki Oy

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis June 3, 2009 Author Essi Laaksonen Name of the bachelor's thesis Degree programme and option Degree Programme in Forestry Use and developing possibilities of Koskitukki Oy s operating plan Abstract Koskitukki Oy s operating plan follows three kinds of standards. Quality standard 9001:2000, environmental standard 14001:2004 and forest certification standard, Annex 4of PEFC Technical Documentation With these standards Koskitukki takes part in sustainable forest management and operates at the lowest cost possible. Operating plan also makes easier to supervise quality and pro-environmentalism of operation and products. It s important to customers, publicity and other users of products that a company has standards on how to operate. Purpose of operating plan is standardizing working manners. That would help orientate new persons into work and on a situation when a substitute is needed. The purpose of this study was to get ideas how to bring the operating plan up to date correspond the operation of present day. It has to be improved so it would be more useful and clear. The operating plan was developed last time beginning of 20 th century so it is partly old. The data was collected through interviews. About 30 people were interviewed, clerical personnel and harvesting contractor and their workers. People were interviewed one by one or in groups of two and three. The purpose for interviewing employees was that they know best the problems of the plan, which come up on normal work and they have the best developing ideas. The results showed that the operating plan has to be improved. Including updating it, the plan has to be made more simple and user-friendly. Things that have to be searched must be easy to find maybe with some kind of lookup function. The use of the operating plan would increase if it was more easy to use and not so frightening like it seems to be nowadays. When developing the plan one has to think that how much the use of the system can grow. Would there be some problem using it more, even daily. Of course working manners would be standardized but on the other hand inventing a new and better way to work would decrease. It is also a problem how to get Koskitukki Oy s employees increase the use of the operating plan. Subject headings, (keywords) Operating plan, quality plan, quality, environmental plan, improvement Pages Language URN 53 p. + app. 3 p. Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Tutor Pasi Pakkala Bachelor s thesis assigned by Koskitukki Oy

4 SISÄLTÖ KUVAILULEHDETKUVAILULEHTI... 2 DESCRIPTION... 3 SISÄLTÖ JOHDANTO LAATU Laadulla on monia määritelmiä Henkilöstöpolitiikka arvostettu ammattilainen vai vetojuhta? Laatua asiakkaille ISO Integroitu hallintajärjestelmä PDCA-menettelyä toteutetaan ISO hallintajärjestelmien käytössä ISO 9000 perusteet Laadunhallinnan periaatteet YMPÄRISTÖNSUOJELU Ympäristönsuojelulaki Kustannuksia vai säästöjä? Ympäristön merkitys kuluttajille ja sen vaikutukset ISO Standardisarja ISO ISO tarkoitus ja käyttö PEFC TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Osallistava kehittäminen Kaikki mukana kehityksessä Oppiva organisaatio Prosessiosaaminen kehityksen apuna... 30

5 8 AINEISTO JA MENETELMÄT TULOKSET Toimintajärjestelmän käyttö Toimintajärjestelmän selkeys Ongelmakohdat Kehittäminen K360-dokumenttien hallintajärjestelmä SYKE-aineisto SWOT-analyysi toimintajärjestelmälle PÄÄTELMÄ Toimintajärjestelmän käyttäminen Käyttäjälähtöinen toimintajärjestelmä K360-ohjelma helpottaa toimintajärjestelmän käyttöä Koulutus toimintajärjestelmästä toimihenkilöille LÄHTEET LIITTEET... 57

6 1 1 JOHDANTO Yritykset tarvitsevat erilaisia hallintajärjestelmiä kyetäkseen kontrolloimaan paremmin lainmukaisuuden toteutumisen työnteossa ja lopputuotteessa tai palvelussa. Sillä pyritään myös laadukkaampaan ja kustannustehokkaampaan tulokseen koko prosessin osalta. Yrityksen sertifioidut standardit, kuten laadunhallintastandardi, kertoo asiakkaille, viranomaisille, tuotteen jatkojalostajille ja lopputuotteen käyttäjälle, että yrityksessä on panostettu laatuun. Muita sidosryhmiä kiinnostavia sertifikaatteja voivat ollaympäristönhallintaan ja turvallisuuteen liittyvät standardit. Sidosryhmien lisäksi standardien mukaan tehdyt toimintajärjestelmät helpottavat henkilöstönkin työn tekemistä. Kun kaikki toimivat toimintajärjestelmän mukaan yhtenäisesti, on sijaisuuksien hoitaminen ja uusien henkilöiden perehdyttäminen helpompaa. Koskitukki Oy sai sertifioinnin laadunhallintajärjestelmälle 9001:2000, ympäristönhallintajärjestelmälle14001:2004. Sekä samana vuonna sertifioitiin puun alkuperäketjun hallintaan liittyvä Annex 4 of PEFC Technical Documentation 2004 standardi. Laatu ja ympäristönhallintajärjestelmä sekä puunalkuperäketjun standardi on integroitu yhtenäiseksi toimintajärjestelmäksi, myöhempänä käytetään myös muita kuten laatu- ja ympäristökäsikirja -nimeä. Yhtenäistämällä kaikki standardit yhdeksi käsikirjaksi saadaan toimintaan selkeyttä, poistettua päällekkäisiä toimintoja ja tehokkuutta lisättyä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on saada ideoita siitä, kuinka järjestelmää tulisi kehittää ja päivittää. Edellinen lähes koko toimintajärjestelmän päivitys ja ajantasaistaminen tehtiin sertifikaattien saamisen yhteydessä 2000-luvun alussa. Osa sisällöstä ei vastaa enää nykyisiä toimintamalleja. Laatu- ja ympäristökäsikirjan tulisi vastata nykyisiä käytäntöjä ja työtapoja, mutta standardin mukaisesti. Toimintajärjestelmä ei ole kuitenkaan standardia varten, vaan standardi on yrityksen työskentelyn helpottamiseen tarkoitettu väline. Tämä asia on ollut tutkimuksen yksi tärkeimmistä näkökohdista. Toimintajärjestelmästä tulisi siis saada sujuva ja helppokäyttöinen. Tutkimuksessa haastateltiin Koskitukin toimihenkilöitä päätoimistolla Järvelässä sekä hankintaesimiehiä ja korjuu- ja metsänhoitoesimiehiä ympäri ostoaluetta. Myös

7 2 urakoitsijoita ja heidän työntekijöitään haastateltiin. Haastatteluiden avulla haluttiin löytää käytännössä huomatut ongelmat sekä ideoita kuinka kehittää toimintajärjestelmää käyttäjille sopivaksi. Konttorihenkilökunnalta haluttiin tietää haastattelulla ongelmakohtia, joita tulee esille hankinta-, ja korjuuesimiesten sekä urakoitsijoiden kanssa. Kun laatu- ja ympäristökäsikirja on samalla myös perehdytyskansio, haluttiin tietää, vastaako järjestelmä käyttötarkoitusta ja onko sisältö uudelle henkilölle tarpeeksi laaja? Mutta toisaalta, onko kauemmin yrityksen palveluksessa olleille liikaa turhaa tietoa? 2 LAATU 2.1 Laadulla on monia määritelmiä Laadulla on monia määritelmiä. Laatua pidetään kilpailutekijänä ja sillä myös markkinoidaan tuotteita. (Hyvärinen 1997, 1 3). Laadulla terminä voidaan tarkoittaa sopivuutta käyttökohteeseen tai yhdenmukaisuutta vaatimusten kanssa. Asiakastyytyväisyyttäkin käytetään laadun mittana. (Laamanen & Tinnilä 2002, ) Yrityksen tulisi löytää oma yhteinen näkemys laadulle, jotta jatkuva kehittäminen ja sisäisen toiminnan laatu mahdollistuvat. Hyvärinen (1997, 1 3) erottaa laadun kuudeksi eri määritelmäksi. Kun laatu ymmärretään erinomaisena hyvyytenä, puhutaan transkendentiaalisesta laadun määritelmästä. Tällöin laatua on vaikea mitata, koska se tunnistetaan vain kokemuksen kautta, kuten kalliit luksustuotteet. Mainostajat kuitenkin voivat käyttää ajatusmaailmaa halvempienkin tuotteiden myymiseksi. Tuoteperusteisessa määritelmässä laatu on helposti mitattava, objektiivinen ominaisuus, kuten pakokaasujen saasteettomuus. Tässä määritelmässä käy kuitenkin useasti niin, että laadukkaampi tuote on kalliimpi valmistaa, jolloin saadaan perusteet laadusta johtuville hinnankorotuksille. Käyttäjäperusteisen määritelmän mukaan laatu on tuotteen kyky täyttää käyttäjän tarpeet ja odotukset. Laatu on määritelmän mukaan subjektiivista, käyttäjän ja ostajan tarpeisiin sidottua, jonka hyvyydestä päättää asiakas omalla kukkarollaan. Käyttäjäperusteinen määritelmä on laajimmin käytetty laadun määrittäjä. Näistä kolmesta laadun määritelmästä Koskitukki on huomioinut

8 3 parhaiten käyttäjäperusteista laatua kuten tekemällä metsänomistajille tyytyväisyyskyselyitä. Vaatimusten täyttäminen on laatua tuotantoperusteisen määritelmän mukaan. Tämä kuvastaa ehkä parhaiten Koskitukin toimintatapaa. Tällöin laatu on objektiivinen ja se kuvastaa virheettömyyttä. Laatua parannetaan jatkuvasti tarkastelemalla tuotteiden osia ja valmistustapaa virheiden ehkäisemiseksi. Arvoperusteisessa määritelmässä laatu on tiettyyn hintaan saadut ominaisuudet eli kuluttajaa kiinnostava laatu/hintasuhde. Esimerkkinä arvoperusteisesta määritelmästä ovat tekniikan alan lehdet, jotka pisteyttävät eri tuotteita ominaisuuksien perusteella. Pitkään laadunmäärityksessä käytetty käyttäjäperusteinen määritelmä selittää laatu sanan seuraavasti: Tuotteen ja palvelun kyky täyttää käyttäjän, asiakkaan tarpeet ja odotukset. Lillrank (1999, 23 38) taas tarkastelee laatua neljästä näkökulmasta, tuotannon, suunnittelun, asiakkaan ja systeemin kannalta. Näkökulmilla on omat tavoitteensa ja siksi niillä jokaisella on oma käsityksensä laadusta. Vanhin näkemys laadusta on tuotantokeskeinen näkemys, joka kuvaa aikomuksen ja lopputuloksen välistä suhdetta. Tarkasteltava ilmiö on virheettömyys ja virheistä aiheutuvat sosiaaliset, tekniset ja taloudelliset kustannukset, jolloin laadun mittari on virheiden määrä. Suunnittelukeskeinen laatu on edellisen vastakohta, koska tässä näkökulmassa suunnittelun onnistuminen on tärkeää, eikä niinkään se kuinka tuotannossa päädytään lopputulokseen. Ilmiönä suunnittelukeskeisessä laadussa tarkastellaan suhdetta mitä tehdään ja miten tehdään välillä. Näkemys voidaan kuvata atomina, jonka keskellä ovat mitä ydin, jonka ympärillä kiertoradalla on miten -hiukkasia. Laatu jaotellaan tällöin ensisijaiseen, mitä -osaan ja toissijaiseen, miten -osaan. Näistä kahdesta eri näkökulmasta ehkä lähinnä Koskitukin toimintatapoja on tuotantokeskeinen näkemys. Toisaalta on joitakin työtapoja, joita voi tehdä monella tapaa, mikä kuvastaa suunnittelukeskeisen laadun näkökulmaa. Kolmas laadun määritelmä on asiakaskeskeinen laatu, jonka hyvyyttä tarkastellaan sen kautta, kuinka tuote soveltuu kokonaisuutena asiakkaan tarpeisiin. Systeemi- eli ympäristökeskeinen laatu vaikuttaa asiakkaaseen sidosryhmien, kansan yleisen mielipiteen, virkamiehien ja poliitikkojen kautta. Tällöin esimerkiksi henkilö saattaa va-

9 4 lita ympäristöystävällisemmän tuotteen, vaikka se rajoittaisi hänen tyytyväisyyden maksimointiaan. Systeemilaatua on kuitenkin vaikea mitata yksittäin ja se on käsitteenä epämääräinen. Nämä kaksi viimeistä laadun määritelmää kuvastavat sitä, mitä Koskitukilta odotetaan laadun olevan yhtiön ulkopuolisten silmin. Ympäristökeskeisen laadun on oltava hyvä, jotta yrityksen ulkopuolella pidetään Koskitukin palveluita ja tuotteita laadukkaina, eli julkisuuskuva pysyy hyvänä. Ennaltaehkäisevällä toiminnalla voidaan laatukustannuksia selkeästi pienentää. Yritykset voivat menettää prosenttia liikevaihdostaan laatukustannuksina, jos laadusta ei pidetä huolta. Hyvin johdetussa organisaatiossa taas voi kulua laadukkuuden ylläpitoon vain alle kolme prosenttia. Kustannuksia tulee silloin, kun laatuongelmien jälkeen aletaan vasta korjata puutteita ja hylätä virheellisiä tuotteita. Myynnistä voi karista jopa neljännes, kun asiakkaat valitsevat kilpailevan yrityksen paremman laadun takia. (Lipponen 1993, ) Asiakkaat myös jakavat tietoa kokemuksistaan toisten kanssa. Tyytyväinen asiakas kertoo tuotteesta keskimäärin kahdeksalle henkilölle ja tyytymätön asiakas levittää tuotteessa olleita heikkouksia noin 22 henkilölle. Huonot ominaisuudet ovat yleensä tuotteessa ehdottomina pidettyjä ominaisuuksia, nk. täytyy-olla -laatuominaisuuksia, kuten turvallisuuteen liittyvät seikat. Itsestäänselvien ominaisuuksien puutetta voidaan kutsua viaksi tai virheeksi. Hyvät ominaisuudet ovat yleensä houkuttelevia laatuominaisuuksia, jotka tulevat mukaan perustuotteeseen, kuten näyttävästi katettu, maukas ruoka. Houkuttelevien laatuominaisuuksien puuttuminen harvemmin aiheuttaa tyytymättömyyttä. (Hyvärinen 1997, 1,4 6.) Laatu ei tarkoita kuitenkaan enää pelkästään sitä, että myytäville tuotteille ja palveluille asetetut vaatimukset täyttyvät, vaan koko toimintaprosessin laadukkuus nähdään tärkeänä. Laadukkuutta voidaan määritellä johtamisen, strategisen suunnittelun ja organisaation kehittämisen laadun avulla. Laadun määrittelyssä keskitytään tänä päivän yhä enemmän asiakkaiden tarpeisiin (Lecklin 2006, 17.) Siksi vuorovaikutuksenkin laatua korostetaan entistä enemmän, ja se voidaan jopa nähdä erillisenä asiakaslaatuun vaikuttavana tekijänä, eikä vain enää palvelun osana (Salminen 1994, 12). Asiakkaiden tarpeita otetaan Koskitukilla huomioon esimerkiksi suunniteltaessa hakkuuleimikkoa tai tehtäessä sahojen pyytämiä tukki mittoja.

10 5 Tuotteiden laadun, liiketoiminnan tuloksen ja asiakastyytyväisyyden välillä vallitsee siis yhteys. Yrityksen on kehitettävä toimintaansa sekä tuotteiden ja palveluiden laatua järjestelmällisesti, jotta kilpailuetu säilyisi. Liiketoiminnassa kyky oppia nopeasti on yrityksen elinehto, omat uudet innovaatiot ja kehitys jatkuvan parantamisen avulla ovat tärkeitä, mutta oppia on otettava myös muilta alan ja alan ulkopuolisilta yrityksiltä. Yritys ei voi jäädä laadun suhteen paikalleen tai asettaa omaa tasoaan huonommaksi kuin mitä tuotteet ja palvelut oikeasti ovat, koska se voi johtaa siihen, että kilpailua joudutaan kilpailemaan kustannustehokkuudella. (Tuominen 1998, 3.) 2.2 Henkilöstöpolitiikka arvostettu ammattilainen vai vetojuhta? Lecklin (2006, 21) kuvaa teoksessaan tulevaisuutta, jossa työntekijät tulevat suorittamaan, näkemään ja vastaamaan suuremmista kokonaisuuksista. Yksi taito ei enää riitä, on oltava monitaitoinen sekä lisäksi on osallistuttava yrityksen kehittämiseen ja jatkuvaan parantamiseen. Asiakaspalvelussa olevien henkilöiden merkitys ja itsenäisyys tulevat korostumaan. Strategiseen suunnitteluun liittyvä henkilöstösuunnitelma takaa sen, että tavoitteiden saavuttamiseksi on riittävä henkilöstökapasiteetti ja osaaminen (Laamanen & Tuominen 2003, 45). Laadukkaan toiminnan takana yrityksessä on motivoitunut, koulutettu ja työhönsä harjaantunut henkilöstö (Lecklin 2006, 213). Kun ilmapiiri on positiivinen ja tuloksekkaaseen työskentelyyn suuntautunut, voidaan päästä huipputuloksiin. Kun työyhteisö voi hyvin, materiaalisten resurssien puutekaan ei välttämättä laske työtehoa. Toisaalta jos henkilöstön asiat ovat huonosti, ei tuloksia synny hyvilläkään työvälineillä. (Hyvärinen 1997, 19-1.) Henkilöstöä on pidettävä voimavarana, ja silloin kun tehdään muutoksia, on henkilöstön ajatukset otettava huomioon, tällöin myös muutoksien läpivienti on helpompaa, kun asiat eivät tule täysin uusina. (Lecklin 2006, 213.) Koskitukilla henkilöstön voima on ymmärretty ja sitä normaalisti hyödynnetään varsinkin muutoksien alkuvaiheessa. Henkilöstöä voi kuitenkin hyödyntää vieläkin moninaisemmin ja eri tavoilla saadaan eri tavalla ajattelevien henkilöiden mielipiteet ja ajatukset esiin.

11 6 Hyvärinen (1997, 19 23) viittaa teoksessaan ISO 9004 standardin määritykseen motivoinnista: Henkilöstö tulisi saada tietoiseksi siitä, mitä etuja on työn kunnollisesta suorittamisesta kaikilla tasoilla, sekä huonon työsuorituksen vaikutuksista muihin henkilöihin, asiakastyytyväisyyteen, käyttökustannuksin ja organisaation taloudelliseen menestykseen. Motivoivia tekijöitä ovat esimerkiksi työn sisältö, odotukset sekä työn kehittyminen, etenemismahdollisuudet, työn jatkuvuus ja oma elämäntilanne, mutta esimerkiksi raha ei ole enää suuresti motivoiva tekijä. Motivoitumista, työkykyä ja tyytyväisyyttä saadaan myös valtuuttamalla ja antamalla lisää vastuuta. Innostusta työstä saadaan silloin, kun esimiehet ja työtoverit arvostavat ja kuuntelevat mielipiteitä, sekä luottamuksen osoituksena esimies antaa vaativampia työtehtäviä. Työntekijä voi kokea itsensä vähemmän tärkeäksi, jos valtuudet ja vastuut on jaettu liian tarkasti oppikirjojen ja standardien mukaan, esimiehen ja alaisen tai eri prosessien kesken. Osallistamalla kaikki prosessiin kuuluvat suunnittelemaan henkilöstöasioita tai vaikka palkitsemalla itsenäisen vastuun tai valtuuden lisäämisellä motivoi. Osallistaminen antaa myös henkilölle tunteen siitä, että hänen työpanoksensa on ollut tärkeä. Vuoropuhelu eri organisaatiotasojen välillä sekä vaikuttamismahdollisuuksien antaminen koetaan myös palkitsevaksi. (Laamanen & Tuominen 2003, 46 48, ) Ottamalla koko henkilöstö mukaan kehittämään toimintajärjestelmää käytettävämpään muotoon voidaan olettaa ihmisten kiinnostuvan ja käyttävän sitä enemmän myös omassa työssään. Henkilöstön henkilökohtaista kehittymistä autetaan kehityskeskusteluin ja - suunnitelmin. Osaamisprofiilin avulla yritykset tietävät henkilöstön kyvykkyydet ja erikoisosaamiset sekä eri työlajeissa tarvittavat osaamiset. Jos yritys alkaa toteuttaa osaamisprofiiliajattelua, kehityssuunnitelmassa voidaan päivittää se ja asettaa uudet tavoitetasot kehittymiselle ja laajentumiselle. (Lecklin 2006, ) Jokaisella henkilöllä tulisi olla myös erittelyssään osaamisvaatimukset ja koulutusohjelma, jossa huomioidaan yksilölliset tavat ja halu oppia (Laamanen & Tuominen 2003, 45). Osaamisprofiilin tiedot olisi järkevä pitää esimerkiksi dokumentointien hallintajärjestelmässä.

12 7 Kun Koskitukin henkilöstön oppimisprofiilit olisivat helposti saatavilla dokumenttien hallintajärjestelmästä, henkilön itse olisi helppo käydä katsomassa profiiliaan ja muistuttamassa itselleen opittavista asioista. Henkilön on itse otettava vastuuta omasta kehittymisestään. On tiedettävä vahvuutensa, heikkoutensa ja tavoitteensa, sekä mitä voi antaa ja saada organisaatiolta. Omaan vastuuseen kehittymisestä tulee ymmärtää myös se, miten itse voi auttaa yritystä päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisessa. Henkilökohtaista kehittymistä on myös uuden tai työtehtävää vaihtaneen henkilön perehdyttäminen. Yrityksen halutessa perehdyttämisen avuksi voidaan tehdä esimerkiksi perehdyttämisohjelma, jossa toimenkuvan ja osaamisprofiilin avulla kerrotaan työtehtävästä ja sen vaativuudesta. Tällöin nähdään myös henkilön kehittämistarpeet ja pystytään järjestämään oikeanlaista koulutusta. Perehdyttämisohjelmakin voisi olla käyttökelpoisempi ja helposti löydettävissä Koskitukin uudesta dokumentointien hallintajärjestelmästä, K360:nestä. Tukihenkilöt, kuten tutorit tai tiimissä muut jäsenet, auttavat perehdytysvaiheessa henkilön tehokkaaseen työskentelyyn. (Lecklin 2006, ) 2.3 Laatua asiakkaille Laatutoiminnan ensisijainen perusta on asiakkaan tarpeet. Asiakkaiden toiveita täytetään kuitenkin niin, etteivät yrityksen tehokkuus ja kannattavuus laske. Laadun on sovelluttava käyttötarkoitukseen. Asiakkaan odotukset ylitäyttävää laatua sanotaan ylilaaduksi. Se on haitallista yrityksen kannattavuudelle niin kauan, kunnes joku asiakas on valmis maksamaan siitä. Tällöin ylilaadukkuus on kääntynyt kilpailueduksi. (Lecklin 2006, ) Yritys voi tarjota asiakkaalle edullisempia standardituotteita tai kalliimpia asiakaskohtaisia tuotteita. Kilpailun ja lukuisien vaihtoehtotuotteiden takia asiakkaille yritetään tarjota asiakaskohtaisia tuotteita standardituotteen hinnalla. Kun tuotevalikoima kasvaa, eräkoot pienenevät, eikä saada enää toistuvuutta. Kun yrityksen pitää joka asiakkaalle luoda jotain uutta, yritykselle aiheutuu suuria ohjaus- ja kustannusongelmia. Asiakashan kuitenkin on kiinnostunut sen yrityksen tuotteesta, joka vastaa hänen tarpeitaan ja odotuksiaan parhaiten. Kun halutaan ottaa huomioon yrityksen resurssit tehdä asiakaskohtaisia tuotteita ja asiakkaan tarpeet, voivat asiakasvarioituvat

13 8 tuotteet olla hyvä ratkaisu. Se tarkoittaa eri tuotteista yhdistelemällä syntyviä tuotteita. Moduloinnilla saadaan laaja valikoima asiakastarpeita tyydyttäviä tuotteita nopeasti ja edullisesti. (Tuominen 1998, ) Koskitukilla lähinnä sahateollisuudelle asiakasvarioituvan tuotteen kaltaisena ominaisuutena voidaan nykyisin ajatella tukkipuiden pituuksia. Pituuksia on monenlaisia, tarpeesta riippuen, mutta ei kuitenkaan senttimetrin välein. Asiakassuhteet ja niiden hoitaminen antaa molemminpuolista hyötyä osapuolille. Kun sen hallintaan ja kehittämiseen on panostettu, ja asiakassuhteissa toimiminen on kirjattu esimerkiksi toimintajärjestelmään asti, saadaan suhteilta enemmän. Asiakkaiden toiveita kuunnellaan ja valituksiin reagoidaan tosissaan. Yritykset saavat kerättyä tietoa omista tuotteistaan palvelustaan ja yrityksen tavasta toimia asiakaskontaktien ja asiakaskyselyiden avulla. Valituksien avulla tuotteiden virheet ja ongelmat tulevat julki ja niihin pystytään puuttumaan. (Laamanen & Tuominen 2002, ) Laatu- ja ympäristökäsikirjalla pyritään osaltaan myös siihen, että asiakkaiden toiveet täyttyisivät ja asiakkaita ehdittäisiin kuulemaan enemmän, kun perusasiat työn tekemisessä ovat kohdallaan ja siihen ei tuhlaantuisi ylimääräistä aikaa. Yhtenäistämällä käytäntöjä on asiakkaallakin mahdollisuus saada koko Koskitukin toimintaalueella samanlaista palvelua. Laamasen & Tinnilän (2002, 43 45) mukaan: Asiakas on prosessin tuotteen ja palvelun vastaanottaja, jolloin hän kuuluu myös yrityksen sidosryhmään. Asiakassuhde voi olla tilapäinen tai pitkäaikainen, pitkäaikaista kutsutaan yleensä asiakkuudeksi. Yritykselle tärkeimmät asiakkaat ovat avainasiakkaita. Koskitukilla näitä avainasiakkaita ovat konsernin omat sahat ja metsänomistajista sopimusasiakkaat. Asiakkuuksia on monenlaisia. Yleensä asiakkaana nähdään välitön asiakas, joka tilaa suoraan yrityksen asiakaspalveluhenkilöiltä, maksaa laskun ja käyttää tuotteen. Kuitenkin yhtä tärkeinä on pidettävä välillistä asiakasta, joka voi olla esimerkiksi välittömän asiakkaan asiakas. Esimerkiksi yrityksen välittömänä asiakkaana voidaan pitää tukkuliikettä, joka myy jälleenmyyjille tuotteita. Tällöin yrityksen välillisinä asiakkaina ovat tukkuliikkeen jälleenmyyjä ja sen asiakas. (Lecklin 2006, ) Koskitukki Oy:n välitön asiakas on esimerkiksi Koskisen Oy:n saha ja välillisenä asiak-

14 9 kaana ovat Euroopassa olevat sahatavaran ostajat. Mutta toisaalta myös metsänomistaja on asiakas ja välillisenä asiakkaana samassa ketjussa voidaan katsoa olevan Metsänhoitoyhdistys, joka välittää metsänomistajien puita ja hakattavia leimikoita puunostajille. Ulkoinen ja sisäinen asiakkuus jaetaan siten, että ulkoinen asiakas voi olla joko välillinen tai välitön asiakas, joka toimii yrityksen ulkopuolella ja rahoittaa yrityksen toiminnan. Sisäinen asiakas on esimerkiksi tuotteen tekoprosessin seuraavan vaiheen tekijä, jonka työn tulokseen edellisen tekijän laatu vaikuttaa. Vika sisäisessä asiakkuudessa näkyy myös ulkoiselle asiakkaalle. Monissa yrityksissä sisäinen prosessiketju on pitkä ja tuote kulkeutuu monen sisäisen asiakkaan kautta ennen kuin päätyy lopulliselle käyttäjälle. (Lecklin 2006, ) Ulkoisena asiakkaana Koskitukilla voidaan nähdä metsänomistaja ja sisäisenä asiakkaana Koskisen Oy:n saha ja vaneritehdas. Asiakkaana voidaan nähdä myös esimies, koska hän näkee alaisensa tulokset, antaa vaatimuksia ja arvioi alaisensa suoritusta. Nykyisin organisaatiot ovat enenevässä määrin alkaneet panostaa erilaisten työryhmien, tiimien itseohjautuvuuteen, jolloin esimies asiakkaana ei ole enää niin tärkeässä asemassa kuin aikaisemmin. Koskitukilla kuitenkin vielä esimies asiakkaana -ajattelu toimii hyvin. Potentiaalinen asiakas voi olla ei-vielä-kenenkään -asiakas, kilpailijan asiakas tai menetetty asiakas, jota on todella vaikea saada takaisin (Lecklin 2006, 81 82). Ei-vielä-kenenkään -asiakas voi olla esimerkiksi uusi metsänomistaja, kilpailijan asiakas taas Euroopassa oleva huonekalutehdas ja menetetty asiakas metsänomistaja, jolla on huonoja kokemuksia esimerkiksi korjuujäljestä tai joka on saanut monesti paremman puukauppatarjouksen kilpailijalta. Asiakkuuden hallinta liittyy asiakaskeskeiseen johtamismalliin. Sen avulla pyritään pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin, joista on hyötyä kummallekin osapuolelle. Asiakkuuden hallinta eli Customer Relationship Management (CRM) sisältää asiakassuhteen koko elinkaaren asiakassuhteen synnystä, vakiintumiseen, jalostumiseen ja lopulta hiipumiseen asti. Tietoteknologia on mahdollistanut sen, että asiakastietoja pystytään keräämään, jakamaan yrityksen sisällä ja hyödyntämään yksityiskohtaisesti ja

15 10 asiakkaat voidaan tyypittää tarpeiden mukaan, sekä tehdä heille tyyppikohtaisia hoitomalleja. CRM järjestelmän avulla pystytään ennakoimaan tulevia tarpeita, tuotteita, ongelmia, sekä parantamaan asiakkaan kokemuksia ja näkemyksiä yrityksen kanssa tehdystä yhteistyöstä. (Laamanen 2002, ) Asiakkaiden tarpeiden erottelu asiakassegmentointitietokantojen avulla auttaa asiakastietojen tehokkaaseen hyödyntämiseen. (Lecklin 2006, 99). Koskitukki Oy:n metsäjärjestelmässä olevassa myyjärekisterissä on perustietoja metsänomistajista ja heidän tiloistaan, mutta tietoa voisi kerätä enemmän, esimerkiksi tilan koosta ja puustosta, se hyödyttäisi tulevien metsäkauppojen tekoa. 3 ISO Integroitu hallintajärjestelmä Toimintajärjestelmä voi koostua useista eri osista kuten laatu-, ympäristö-, tieto-, mittaus-, palkitsemis- tai työsuojelujärjestelmistä. Usein on kannattavampaa yhdistää eri järjestelmät integroiduksi toimintajärjestelmäksi. Sillä pystytään helpommin koordinoimaan ja johtamaan sekä saavuttamaan organisaation päämäärät. (Laamanen & Tinnilä 2002, 55.) Integroimalla toimintajärjestelmä vähennetään päällekkäisiä toimintoja, saadaan selkeyttä yrityksen tavoitteiden asetteluun ja seuraamiseen, mistä seuraa kustannussäästöjä (Suomen Standardisoimisliitto SFS 2009a). Ympäristöjärjestelmä ja laadunhallintajärjestelmä 9001 sekä muita ISO standardeja, joita Koskitukilla ei ole käytössä, voidaan siis kehittää ja yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi (Suomen Standardisoimisliitto SFS 2009a). Esimerkiksi standardi ei sisällä vaatimuksia, jotka liittyvät erityisesti johonkin muuhun hallintajärjestelmään, kuten laatujärjestelmään, vaikka ympäristöstandardin osia voidaan yhdistää muihin järjestelmien osiin. (Suomen Standardisoimisliitto SFS 2004, 10.) Standardin ISO 14001:2004 ja ISO 9001:2000 välisiä vastaavuuksia on mm. yleiset vaatimukset, viestintä, dokumentointi, tallenteiden ohjaus ja sisäinen auditointi. Samantyylinen sisältö on esimerkiksi luvuissa, joissa käsitellään resursseja, korjaavia toimenpiteitä, vastuita ja valtuuksia sekä tavoitteita ja poikkeamia. (Suomen Stan-

16 11 dardisoimisliitto SFS 2004, ) Koskitukki Oy:llä on integroituna ISO 9001:2000 ja ISO 14001:2004 lisäksi puun alkuperäketjustandardi. Standardit on koottu yhteen toimintajärjestelmäksi. Tämä helpottaa esimerkiksi ulkopuolisen auditoinnin tekemistä, koska kaikki standardit auditoidaan samalla kertaa. 3.2 PDCA-menettelyä toteutetaan ISO hallintajärjestelmien käytössä PDCA eli Suunnittele-Toteuta-Arvioi-Toimi, -menettelyn avulla yritys pystyy kehittymään ja kehittämään itseään (Suomen Standardisoimisliitto SFS 2004, 8). Laajimmin tunnettua jatkuvan parantamisen mallia kutsutaan myös Demingin ympyräksi (Laamanen & Tinnilä 2002, 27). Menettelyssä toteutetaan jatkuvaa, prosessimaista oppimismallia (Lecklin 2006, 196). Menettelyn aluksi, Suunnitteluvaiheessa, asetetaan päämäärät ja luodaan prosessi, jotka ovat organisaation ympäristöpolitiikan mukaisten tulosten saavuttamisessa tarpeellisia. Toteutusvaiheessa toteutetaan suunniteltu prosessi. Menettelyn arviointivaiheessa yritys tarkkailee ja mittaa käynnissä olevaa prosessiaan, vertaa tuloksia organisaation ympäristöpolitiikkaan, päämääriin, tavoitteisiin, lainmukaisuuteen sekä muihin vaatimuksiin, ja sen jälkeen raportoi tuloksista. Viimeinen menettely on Toimi-vaihe, jossa yritys ryhtyy toimenpiteisiin parantaakseen jatkuvasti järjestelmän suorituskykyä. PDCA-menettely toimii sykleittäin jatkuvan parantamisen toimintatapana. Kansainväliset standardit perustuvat kyseiseen menettelyyn, esimerkiksi ISO standardi. Se edistää joissakin organisaatioissa käytettävää prosessimaista toimintamallia, jossa johdetaan toimintamalleja prosessien ja niiden vaikutuksien avulla. (Suomen Standardisoimisliitto SFS 2004, 8). Koskitukilla auditoinneissa, johtoryhmän katselmuksissa ja sisäisissä auditoinneissa käytetään samantyylistä toimintatapaa kuin edellä mainittu (Olkkonen 2009). Erilaisia hallintajärjestelmiä, kuten ISO -standardit sekä Koskitukin omat toiminnan ohjeet, muodostetaan yksittäiseksi toimintajärjestelmäksi. Toimintajärjestelmä auttaa yrityksien, myyjän ja ostajan yhteistoimintaa. Järjestelmä on rakennettava yrityksen sisältä päin ja on unohdettava laatujärjestelmille normaalisti asetettavat muodolliset vaatimukset. Siinä on huomioitava yrityksen sen hetkinen tilanne ja markkinoiden vaatimukset. (Kajamaa ja Sairanen 1980, 46.) Laadunhallintajärjestelmän toteuttamiseen vaikuttavat myös organisaation tuotteet, erityistavoitteet ja käytetyt prosessit.

17 12 (Suomen Standardisoimisliitto SFS 2008, 8.) Organisaation rakenteella ei ole väliä niin kauan, kun laatuun liittyvät vastuut ja valtuudet ovat tiedossa jokaisella. Viestintäkanavan on toimittava alas ja ylöspäin organisaatiotasolla siten, että esimerkiksi tuotannon virhetilanteissa viesti menee ylimmälle johdolle saakka. (Hyvärinen 1997, 7-3.) 3.3 ISO 9000 perusteet ISO 9000 standardi on laadunhallintajärjestelmä, jonka avulla yritys toteuttaa laadun määrityksen, tavoitteet ja suunnan. Standardilla kiinnitetään huomiota organisaatiorakenteen, prosessien, menettelyjen ja resurssien laatuun. Hyvän laadun pitäminen yllä standardia varten ei ole tarkoitus, vaan tarkoitus on sertifikaatin avulla täyttää asiakasvaatimuksien laatu sekä parantaa organisaation tehokkuutta. (Suomen Standardisoimisliitto 2009b.) Asiakastyytyväisyyttä pystytään lisäämään järjestelmän avulla, koska siihen on kirjattu mm. jatkuvan parantamisen prosessit, asiakasvaatimuksien sekä yritystä ja tuotetta koskevien lakien ja säädöksien vaatimuksien täyttymisen varmistavat prosessit. Laadunhallintajärjestelmää yritys voi hyödyntää myös silloin, kun sen tarvitsee asiakasvaatimuksien lisäksi osoittaa kykynsä tuotteita koskevien lakien ja viranomaisten vaatimuksien toteutumisesta. (Suomen Standardisoimisliitto SFS 2008, 12.) Muita yrityksen tavoitteita voivat olla esimerkiksi tuottavammin toimiminen, markkinaosuuden lisääminen tai säilyttäminen, vieraan pääoman supistaminen ja organisaation viestinnän parantaminen. Laadunhallintaa parantamalla tavoitellaan tyytyväisyyden lisääntymistä esimerkiksi työpaikoilla standardisarja erotellaan viiteen osaan; tuotteen toteuttamiseen, laadunhallintajärjestelmään, johdon vastuuseen, resurssienhallintaa sekä analysointi-, mittaamis- ja parantamisosioon. (Suomen Standardisoimisliitto SFS 2009b). Standardi ISO 9000 käsittelee laadunhallintajärjestelmiä sekä sen perusteita ja sanastoa. ISO standardisarjaan kuuluu myös kaksi toisiaan täydentävää osaa. Standardi 9001 määrittelee vaatimukset täyttävän laadunhallintajärjestelmän yritykselle ja sen tuotteelle. ISO 9004:n avulla kehitetään laadunhallintajärjestelmää, jotta liiketoiminnan tavoitteet saavutetaan. (Suomen Standardisoimisliitto SFS 2009b.) Siinä käsitellään laajemmin laadunhallintaa kuin 9001 standardissa. Sen tarkoitus onkin

18 13 lähinnä opastaa johtoa suorituskykyisempään ja järjestelmällisempään toimintaan jatkuvan parantamisen avulla. Tällä tavoin organisaatio voi myös täyttää entistä paremmin sidosryhmien tarpeet ja odotukset. (Suomen Standardisoimisliitto SFS 2008, 12.) Laadunhallintajärjestelmä antaa ohjeita koko organisaation muodostaman kokonaisuuden toimintaan, rakenteeseen, prosesseihin, menettelytapoihin ja käytettäviin resursseihin. Yrityksen on tehtävä järjestelmän vaatimuksien mukaisesti asiakasta varten oleva tuote, eli palvelu, prosessi, materiaali, laitteisto tai ohjelmisto, sekä siihen kuuluva laatujärjestelmä. Kun vaatimukset täytetään, voi ulkopuolinen laitos sertifioida yrityksen. (Suomen Standardisoimisliitto SFS 2009b.) Laatujärjestelmän vaatimukset ovat yleisiä, kaikille toimijoille soveltuvia riippumatta niiden koosta, tyypistä, tai tuottamista tuotteista. Vaatimukset tulee kuitenkin yleensä lähes kokonaan täyttää, jotta yritykselle voidaan antaa kansainvälisen standardin mukainen sertifikaatti. (Suomen Standardisoimisliitto SFS 2008, 12.) Kun organisaatio haluaa osoittaa yrityksen ulkopuolelle ISO 9001 standardin täyttyvän yrityksessä, on sen pystyttävä näyttämään laadunhallintajärjestelmän vaikuttavan asioiden toteutumiseen. Standardin vaatimuksien täyttymistä täytyy esittää objektiivisilla näytöillä prosessien ja laadunhallintajärjestelmän vaikuttavuudesta. Tällainen näyttö voi olla esimerkiksi tarkkailujen, mittauksien ja testauksien tuloksia. (Suomen Standardisoimisliitto SFS 2009c.) Kun on tarve osoittaa sertifikaatin vaatimuksenmukaisuus, on käytettävä ulkoisen, akreditoidun, sertifiointiorganisaation tekemää auditointia. (Suomen Standardisoimisliitto SFS 2009b.) Auditointeja tehdään kerran vuodessa (Vantaala 2009). Kolmen vuoden välein on uudelleen sertifiointi, jossa sertifikaatti myönnetään seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Sen lisäksi kolmivuotiskautena tehdään kaksi määräaikaisarviointia vuoden välein. (Olkkonen 2009.) Auditoinnilla voidaan selvittää esimerkiksi ISO 9000 sertifikaatin ja toimijan laadunhallintajärjestelmän vaatimuksen väliset erot. Lisäksi voidaan tehdä itsearviointeja eli sisäisiä auditointeja, joilla voidaan selvittää vaikka yrityksen laadunhallintajärjestelmän kelpoisuutta yrityksen tarpeisiin ja muutostarvetta. (Suomen Standardisoimisliitto SFS 2009b.)

19 14 Johdon katselmuksilla taas varmistetaan, että järjestelmä on edelleen soveltuva, asianmukainen ja vaikuttava. Katselmuksia pidetään vuoden välein ja niissä arvioidaan mahdollisuuksia parantaa laadunhallintajärjestelmää, laatupolitiikka ja laatutavoitteet mukaan lukien. Johdon katselmuksissa tarvitsee olla lähtötiedot, kuten tietoa asiakaspalautteesta, tietoa muutoksista, jotka voivat vaikuttaa järjestelmään sekä parannusehdotuksia. Tulosten tulee pitää sisällään päätöksiä ja toimenpiteitä liittyen prosessien ja järjestelmän vaikuttavuuden parantamiseen, tuotteiden asiakasvaatimuksien parannuksiin sekä resurssitarpeisiin. (Suomen Standardisoimisliitto SFS 2008, 20 ja 22.) Standardin vaatimuksien täyttymistä on tarpeellista osoittaa asiakkaille, markkinoille tai yhteistyökumppaneille sopimuksien niin edellyttäessä. Sekä lakisääteisyyden, riskienhallinnan tai yrityksen sisäisen laadun kehittämisen vuoksi, voi olla tarve sertifikaatille. Sertifikaatin saaneen organisaation on myös tarkasteltava jatkuvasti laadunhallintajärjestelmän tehokkuutta ja sopivuutta sekä parannettava asiakastyytyväisyyttä ja laadunhallintajärjestelmää. Jatkuvalla parantamisella tehokkuus lisääntyy sekä laatupolitiikka ja -tavoitteet toteutetaan. (Suomen Standardisoimisliitto SFS 2009b.) Dokumentoinnilla periaatteet, tavoitteet, toiminnot, menettelyt ja prosessit tulee kirjatuksi. Jos organisaation toiminnasta ei ole tarpeeksi laajasti kerrottu, voi tulla tilanne, jolloin ei tiedetä kuinka kuuluisi toimia. Dokumentoinnista on apua uusien työntekijöiden perehdyttämisessä, sekä silloin kun työntekijä vaihtuu esimerkiksi erikoisprosesseihin liittyvässä työssä. Laadunhallintajärjestelmä dokumentoidaan monesti hierarkkisiin tasoihin. Ylimpänä on pakollinen laatukäsikirja, sen jälkeen menettelyohjeet, laatusuunnitelmat ja viimeiseksi alinna laatutiedostot. (Hyvärinen 1997, 7 3.) Standardin mukaan dokumentoituna on oltava lausumat laatupolitiikasta ja - tavoitteista, 9001:n edellyttämät menettelyohjeet ja tallenteet sekä organisaation määrittämät asiakirjat, jotka ovat tarpeellisia suunnittelun, toiminnan ja ohjauksen varmistamiseksi. Laatukäsikirjasta tulee käydä ilmi soveltamisala, laaditut menettelyohjeet sekä laadunhallintajärjestelmän prosessien välisen vuorovaikutuksen kuvaus. (Suomen Standardisoimisliitto SFS 2008, 16.) Laatujärjestelmän dokumentointia selventämään, yhdenmukaistamaan ja helpottamaan on tämän vuoden aikana Koskisen konsernilla otettu käyttöön intranetin kautta toimiva dokumenttien hallintajärjestelmä K360.

20 15 Laatujärjestelmän olemassa olo ei kuitenkaan kerro käytetäänkö sitä täysipainoisesti. Organisaation johdon on oltava itse mukana järjestelmän luomisessa ja kehittämisessä, kuten Koskitukilla on tehty. Alaisten on vaikea sitoutua asiaan, jonka johtoporras näkee toisarvoisena seikkana, vaikka henkilöstö olisikin asiasta kiinnostunut. Nimellinen sitoutuminen laatujärjestelmään, ilman että johto näyttää arvostusta alaisten asian eteen tekemästä työstä, harvemmin riittää. Henkilökunnan motivoimiseksi voidaan käyttää erilaisia mittareita, kuten osallistumista, omaa kouluttautumista ja ajankäyttöä järjestelmään liittyen. Se ei vielä riitä, että ylemmälle portaalla on selvää mitä tehdään ja kenelle, jos tietoa ei välitetä koko henkilöstölle. Kun kaikki tietävät periaatteet liikeideasta visioihin ja missioihin, toiminta suuntautuu kohti yhteisiä tavoitteita. (Hyvärinen 1997, 6, 3 4.) Asiat on järkevintä esittää koko Koskitukin henkilöstön yhteisissä kokouksissa, jossa nostetaan uudet asiat positiivisina ja tärkeinä asioina käsittelyyn. Tällöin kukaan ei tunne itseään eriarvoiseksi, kun henkilöstö kuulee uusista asioista samalla kertaa ja asioista voidaan keskustella yhdessä. 3.4 Laadunhallinnan periaatteet Laadunhallintajärjestelmään kuuluu kahdeksan periaatetta, joiden on tarkoitus auttaa organisaatioita saavuttamaan jatkuva menestys. Ensimmäinen periaate on asiakaskeskeisyys. Yritykset tarvitsevat asiakkaitaan, ja sen takia heidän nykyisiä ja tulevia tarpeita ja vaatimuksia tulee ymmärtää sekä asiakkaiden odotukset ylittää. Toinen periaate, johtajuus, on tärkeä koska johtajat määrittävät organisaation tarkoituksen ja suunnan. Johtaja esimerkiksi linjaa ja toteuttaa toimintoja yhdenmukaisesti sekä antaa henkilöstölle resurssit, koulutusta ja vapautta toimia vastuullisesti. Kolmas periaate on henkilöstön osallistuminen. Kun henkilöstö osallistuu täysipainoisesti, voidaan heidän kykyjään hyödyntää paremmin Koskitukilla, sekä esimerkiksi työn luovuus ja mielekkyys henkilöillä kasvaa. Periaatteen noudattamisen tuloksena voidaan organisaatiossa päästä sellaiseen tilanteeseen, että esimerkiksi ongelmista puhutaan avoimesti ja henkilöstö jakaa tietoa ja kokemuksia vapaasti toistensa kanssa. (Suomen Standardisoimisliitto SFS 2009d.) Henkilöiden tulee kuitenkin olla pätevöityneitä työhönsä oikeanlaisen koulutuksen sekä osaamisen ylläpitä-

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Laadunhallintajärjestelmän tulisi olla organisaation strateginen päätös ISO9001 tarkoituksena ei ole edellyttää, että kaikilla laadunhallintajärjestelmillä

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

www.sfs.fi ISO 9000 -sarjan laadunhallintajärjestelmästandardeille

www.sfs.fi ISO 9000 -sarjan laadunhallintajärjestelmästandardeille LAAdunhallinnan periaatteet www.sfs.fi Perusta ISO 9000 -sarjan laadunhallintajärjestelmästandardeille Kahdeksan laadunhallinnan periaatetta Tässä esitteessä kuvataan kahdeksan laadunhallinnan periaatetta,

Lisätiedot

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

Mitä laatu on. Laadunhallinta vesiviljelyssä

Mitä laatu on. Laadunhallinta vesiviljelyssä Mitä laatu on Deming (1940): asiakkaiden nykyisten ja tulevien tarpeiden täyttämistä laadun avulla Edwards (1968): kykyä tyydyttää asiakkaan tarpeet Akyama (1991): se, mikä toteuttaa ostajan tarpeet Mikel

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Ravintolapalveluverkoston Hyvää Pataa - tapaaminen 7.6.2010 Merja Salminen/Design LiMe Oy Mikä on laatujärjestelmä

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN EKOSUUNNITTELU STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN 30.1.2013, Riitta Lempiäinen, Motiva Oy 30.1.2013 RTL JOHDANTO EKOSUUNNITTELU

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Laadunhallinnan viralliset tasot Katsaus laadun todentamiseen ja virallisiin vaatimuksiin. Technopolis Linnanmaa 19.2.2015 Kaj von Weissenberg

Laadunhallinnan viralliset tasot Katsaus laadun todentamiseen ja virallisiin vaatimuksiin. Technopolis Linnanmaa 19.2.2015 Kaj von Weissenberg Laadunhallinnan viralliset tasot Katsaus laadun todentamiseen ja virallisiin vaatimuksiin Technopolis Linnanmaa 19.2.2015 Kaj von Weissenberg Johtamisjärjestelmä Näkemyksiä laadun hallintaan, sisältä ja

Lisätiedot

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu klo 15.45-16.15 EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu Tekn.lis. Jarmo Hallikas, Falcon Leader Oy 2 Innovaatiojohtamisen standardi CEN/TS 16555 Osa 1: Innovaatioiden hallintajärjestelmä

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Paperin alkuperän hallinnan sertifiointi

Paperin alkuperän hallinnan sertifiointi Paperin alkuperän hallinnan sertifiointi painotalossa Anu Aurassalo Insinöörityöseminaari 14.5.2009 Metropolia AMK Edita lyhyesti Konsernin päätoimialat: markkinointiviestinnän tuotantopalvelut, graafisen

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKSI OMAVALVONTA EI AINA

Lisätiedot

Jatkuva parantaminen Case: Alkon laboratorio Pekka Lehtonen /

Jatkuva parantaminen Case: Alkon laboratorio Pekka Lehtonen / Jatkuva parantaminen Case: Alkon laboratorio Pekka Lehtonen Akkreditointi vuodesta 1993 Väkiviinan ja alkoholia sisältävien juomien ja teknokemiallisten tuotteiden kemiallinen testaus 34 akkreditoitua

Lisätiedot

ISO 9001 -standardi. Standardisarjan standardeja

ISO 9001 -standardi. Standardisarjan standardeja ISO 9001 -standardi ISO-laatustandardeja Perusajatuksia Minimivaatimuksia Standardin sisältö Sertifiointi Käytäntö Kokemuksia 1 Standardisarjan standardeja SFS-EN ISO 9000:2005 -- Laadunhallintajärjestelmät.

Lisätiedot

LAATUJÄRJESTELMÄN AVULLA VIHREÄMMÄKSI

LAATUJÄRJESTELMÄN AVULLA VIHREÄMMÄKSI LAATUJÄRJESTELMÄN AVULLA VIHREÄMMÄKSI Laatu Laadulla tarkoitetaan kaikkia tuotteen (tavaran tai palvelun) piirteitä tai ominaisuuksia, joilla tuote täyttää asiakkaan tarpeet ja odotukset. Kun tuote on

Lisätiedot

KEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA

KEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA KEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA SUORITUKSEN JOHTAMINEN JA PALKITSEMINEN Uusi Osaaja 2 Kick off seminaari 17.11.2011 Anne Haggrén, Virvo Oy 16.11.2011 www.virvo.fi 2 MENESTYS YMPÄRISTÖ YRITYS, ORGANISAATIO

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUPOLITIIKKA Puutyöliike Pekka Väre Ky:n liiketoiminnan kehittyminen ja jatkuvuus varmistetaan koko henkilökunnan yhdessä omaksumien toimintaperiaatteiden ja yrityksessä

Lisätiedot

Neljä askelta toiminnan ja palvelun kehittämiseen

Neljä askelta toiminnan ja palvelun kehittämiseen Neljä askelta toiminnan ja palvelun kehittämiseen Pettu-Eerikin Hovi 4.11.2014 Tom Källroos LAATUTONNI LYHYESTI Laatutonni on Visit Finlandin omistama ja Haaga-Perhon yksinoikeudella operoima, matkailu-

Lisätiedot

akkreditointistandardi SFS-EN ISO FINAS - akkreditointipalvelu

akkreditointistandardi SFS-EN ISO FINAS - akkreditointipalvelu Sisäinen ja ulkoinen laadunohjaus, akkreditointistandardi SFS-EN ISO 15189 patologian laboratoriossa Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Standardi SFS-EN ISO 15189 Laboratorion hyvä laatu perustuu

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä

Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä TALONRAKENNUSTEOLLISUUS RY ITÄ-SUOMI Rakennustyömaan laadunhallinnan koulutus Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä Osaamispaja HMQ Ky, Heikki Munukka, 7.4.2015 KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSISTA KOOTTUJA OHJEITA,

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA!

ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA! ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA! Tilaisuuden tavoite Esitellä standardin ISO 14001 uudistamisen tausta tavoitteet aikataulu Esitellä uudistuksen tuomat keskeiset muutokset uusi rakenne

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

Satakunnan koulutuskuntayhtymän laatujärjestelmä. RUORI Matti Isokallio Noormarkku 10.8.2010

Satakunnan koulutuskuntayhtymän laatujärjestelmä. RUORI Matti Isokallio Noormarkku 10.8.2010 atakunnan koulutuskuntayhtymän laatujärjestelmä RUORI Matti Isokallio Noormarkku 10.8.2010 Kokemäenjokilaakson kky Pohjois-atakunnan kky Kokemäenjokilaakson mmattiopisto Kokemäki Kokemäenjokilaakson mmattiopisto

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Mobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin. Jos et voi mitata, et voi johtaa!

Mobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin. Jos et voi mitata, et voi johtaa! Mobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin Jos et voi mitata, et voi johtaa! Ceriffi Oy:n seuranta- ja mittauspalveluiden missio Ceriffi Oy:n henkilöstö on ollut rakentamassa johtamis-,

Lisätiedot

3in1 (EFQM, Malcolm Baldrige ja ISO 9000 standardit) organisaation itsearviointi

3in1 (EFQM, Malcolm Baldrige ja ISO 9000 standardit) organisaation itsearviointi 3in1 (EFQM, Malcolm Baldrige ja ISO 9000 standardit) organisaation itsearviointi 1. Johtohenkilöiden henkilökohtainen toiminta yrityksessä 1. Johtohenkilöinä olemme saaneet aikaan, että kaikki työntekijämme

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Laadunhallintajärjestelmän rakentaminen ja kehittäminen. Laatuseminaari Tero Pippola 2014.12.11

Laadunhallintajärjestelmän rakentaminen ja kehittäminen. Laatuseminaari Tero Pippola 2014.12.11 Laadunhallintajärjestelmän rakentaminen ja kehittäminen Laatuseminaari Tero Pippola 2014.12.11 Esityksen aiheita Laatu 2 Johtaminen laatu- ja johtamisjärjestelmät Standardit Miksi johtamisjärjestelmät

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Käytännön laatua matkailuyrityksiin. Petkeljärvi 1.10.2009

Käytännön laatua matkailuyrityksiin. Petkeljärvi 1.10.2009 Käytännön laatua matkailuyrityksiin Petkeljärvi 1.10.2009 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80 % systematiikkaa

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana Huhtikuu 2012 PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit ovat? Tarkoitus Ympäristömerkkien tarkoitus on ohjata ostopäätöksiä

Lisätiedot

Sertifiointia vuodesta 2004 - suomalaisen tuotannon vahvuutena vastuullisuus ja laatu

Sertifiointia vuodesta 2004 - suomalaisen tuotannon vahvuutena vastuullisuus ja laatu Sertifiointia vuodesta 2004 - suomalaisen tuotannon vahvuutena vastuullisuus ja laatu 1 Asiakasvaatimukset Kuluttaja ratkaisee Kuluttajan päätös perustuu tuotteen laatuun Uuden sukupolven tuotteessa koko

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Osaava-hanke 13.2.2014 Mirja Antila Kankaanpään opisto

Osaava-hanke 13.2.2014 Mirja Antila Kankaanpään opisto Laadunhallinnan eri menetelmiä Osaava-hanke 13.2.2014 Mirja Antila Kankaanpään opisto Laadunkehittämismallit EFQM (Euroopan laatupalkintomalli ) Excellence Model 2010 Erinomaisuuden tunnuspiirteiden arviointimalli

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

SAAJOS OY LAATUKÄSIKIRJA TULENKESTÄVÄ TYÖNLAATU SFS-EN ISO 9001:2008. Palo- ja turvaovien sekä profiilituotteiden valmistus

SAAJOS OY LAATUKÄSIKIRJA TULENKESTÄVÄ TYÖNLAATU SFS-EN ISO 9001:2008. Palo- ja turvaovien sekä profiilituotteiden valmistus LAATUKÄSIKIRJAN LYHENNELMÄ 1 (20) LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2008 SAAJOS OY TULENKESTÄVÄ TYÖNLAATU Palo- ja turvaovien sekä profiilituotteiden valmistus LAATUKÄSIKIRJAN LYHENNELMÄ 2 (20) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Laadun kehittämisestä businesshyötyjä

Laadun kehittämisestä businesshyötyjä Laadun kehittämisestä businesshyötyjä Pekka Kantola, OBN, 2015 Tervetuloa kehittämään liiketoimintaa kanssamme LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEN ASIANTUNTIJA Perinteiset ja teknologiatoimialat PROFESSIONAL Oulu

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Organisaatioiden haasteita Työelämän laadun rakentuminen Työhyvinvointi, tuottavuus ja

Lisätiedot

Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy

Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy Omavalvonta osana oman toiminnan systemaattista laadunhallintaa Valvira 25.8.2015 Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy Mainiossa Vireessä jo 15 vuotta Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja

Lisätiedot

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

TOIMINTA- JÄRJESTELMÄ

TOIMINTA- JÄRJESTELMÄ TOIMINTA- JÄRJESTELMÄ KLINGER Finland Oy ISO9001» ISO14001» OHSAS18001 www.klinger.fi KLINGER FINLAND YRITYKSENÄ KLINGER Finland Oy on monipuolinen teknisen alan maahantuontiyritys. Autamme asiakkaitamme

Lisätiedot

Varma työkykyjohtaja - Työkykyjohtamisen sertifiointi Näyttöjä laadukkaasta työkykyjohtamisesta. Tomi Kasurinen 05-05-2014

Varma työkykyjohtaja - Työkykyjohtamisen sertifiointi Näyttöjä laadukkaasta työkykyjohtamisesta. Tomi Kasurinen 05-05-2014 Varma työkykyjohtaja - Työkykyjohtamisen sertifiointi Näyttöjä laadukkaasta työkykyjohtamisesta Tomi Kasurinen 05-05-2014 Mistä on kyse? Konsultti Riippumaton arvioija 2 Kehitysprojekti Arvostelu Kertaluonteinen

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Johtamisen keskeiset osa-alueet toiminnan suunnittelu ja voimavarojen varaaminen voimavarojen kohdentaminen

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS

PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS Erkki Viero PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUKSEN TAVOITTEET Asiakaspalvelun ja markkinoinnin merkityksen

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle 1 Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle Markus Hellström 2 Esityksen kiteytys 3 Esityksen sisältö Tavoite ja sen merkitys liiketoiminnan johtamisessa Miten vien liiketoiminnan tavoitteeseen?

Lisätiedot

Miksi 1080 kannattaa tehdä?

Miksi 1080 kannattaa tehdä? Liiketoiminta 1080 Miksi 1080 kannattaa tehdä? Kirkastettu kokonaiskuva yrityksen tavoitteista, strategiasta & ohjausjärjestelmästä Selkeä näkemys yrityksen strategiaohjauksen kehitysalueista Erottuva,

Lisätiedot

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Tällä mennään Tuotteistaminen & asiakaslähtöinen markkinointi Vähän teoriaa, enemmän käytäntöä. http://www.youtube.com/watch?v=uk0zrvzvtb4

Lisätiedot

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Mitä kehitetään? Asiakaspalvelua Osaamista Toiminnan sujuvuutta, tehokkuutta Tekniikkaa, toimintaympäristöä

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Ympäristö- ja laatutoiminnan kehittäminen ja sähköisen viranomaispalvelimen käytön koulutus

Ympäristö- ja laatutoiminnan kehittäminen ja sähköisen viranomaispalvelimen käytön koulutus Ympäristö- ja laatutoiminnan kehittäminen ja sähköisen viranomaispalvelimen käytön koulutus Tuloksia ja tilannekatsaus 1. Sähköisen viranomaispalvelimen käyttöönoton neuvonta- ja koulutusiltapäivät 31.1.

Lisätiedot

LÄHIESIMIESTYÖN AMMATTITUTKINTO 2015

LÄHIESIMIESTYÖN AMMATTITUTKINTO 2015 Näyttötutkinnon perusteet LÄHIESIMIESTYÖN AMMATTITUTKINTO 2015 Määräys 38/011/2015 Määräykset ja ohjeet 2015:34 Opetushallitus Määräykset ja ohjeet 2015:34 ISBN 978-952-13-6122-7 (pdf) ISSN-L 1798-887X

Lisätiedot

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8)

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8) 1 (8) Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raision aikuiskoulutuskeskus Timali Juhaninkuja 1 21200 Raisio Raision aikuiskoulutuskeskus Timali aloittaa laadunhallintajärjestelmän systemaattista rakentamista

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Orientaatio verkko-opetuksen laadunhallintaan

Orientaatio verkko-opetuksen laadunhallintaan LAATUASKELEITA KOKEMUKSIA VERKKO-OPETUKSEN LAATUTYÖSTÄ 7 Orientaatio verkko-opetuksen laadunhallintaan Annikka Nurkka ja Sari Tervonen Tämän artikkelin tavoitteena on johdattaa lukija verkko-opetuksen

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Yritysyhteenliittymän markkinointi

Yritysyhteenliittymän markkinointi Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset

Lisätiedot

LCI Finland vuosipäivä 2013. Mitä on Lean Construction?

LCI Finland vuosipäivä 2013. Mitä on Lean Construction? LCI Finland vuosipäivä 2013 Mitä on Lean Construction? Lean Construction Lean Construction is not just another specific approach to construction, but rather a challenger of the conventional understanding

Lisätiedot

Toiminnan riskien arviointi tarkastuslaitostoiminnassa

Toiminnan riskien arviointi tarkastuslaitostoiminnassa Toiminnan riskien arviointi tarkastuslaitostoiminnassa Toni Hakkarainen Bureau Veritas Bureau Veritas Konserni Henkilöstö ~ 58 000 Toimintaa 140 maassa 400 toimistoa 400 000 asiakasta Liikevaihto 3,8 Mrd

Lisätiedot

Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala

Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala Hyväksytty 2.10.2013 Rehtori Sai Niemelä-Pentti Sisällys Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala... 3 Asiakkuuksien hallinta, 25 ov... 3 Lähiesimiehenä toimiminen,

Lisätiedot

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Johtaminen tänään. Viestintä ja tietopalvelu tullikuvan muovaajina. Miten minä tiiminvetäjänä ja esimiehenä edistän tietovälineiden aktiivista

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta. Kari Kuusela

PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta. Kari Kuusela PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta 2 Sertifioitu omaisuuden hallinta PAS55 taustat Hyötyjä sertifiointiprosessista Auditointihavaintoja 3 PAS 55 (Publicly Available Spesification) - Kokonaisvaltaista

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

Palvelumme. Versa Start. Versa Premium. Versa Julkissektori

Palvelumme. Versa Start. Versa Premium. Versa Julkissektori Aika kasvaa yhdessä Versa Finland Missiomme on yksinkertainen: Autamme asiakkaitamme säästämään ulkoisissa kustannuksissa vaivattomasti, ammattitaitoisesti ja luottamuksella. Yrityspäättäjät tietävät että

Lisätiedot

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Laadun varmistus päätöksenteon pohjana 10.3.2015 Kuntatalo, B 3.8 Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Laatuasiantuntija, terveyspalvelujen

Lisätiedot

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Finesse-seminaari 22.03.00 Matias Vierimaa 1 Mittauksen lähtökohdat Mittauksen tulee palvella sekä organisaatiota että projekteja Organisaatiotasolla

Lisätiedot

Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus

Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus 25.1.2013 Karlos Artto TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus, kevät

Lisätiedot

ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA?

ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA? ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA? Työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa laatuun ja tehokkuuteen Menetelmä- ja aikastandardien merkitys Jaana Ylitalo jaana.ylitalo@pam.fi 26.10.2011 1 PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO

Lisätiedot

Ympäristömerkit ja sertifiointi puutuotteissa. Tarmo Räty 24.01.2011

Ympäristömerkit ja sertifiointi puutuotteissa. Tarmo Räty 24.01.2011 Ympäristömerkit ja sertifiointi puutuotteissa Tarmo Räty 24.01.2011 Ympäristöarvojen käytön edistäminen puutuotteiden markkinoinnissa Tutkimusryhmä: Metla (Räty, Riala, Nuutinen, Perttula) HY (Toppinen,

Lisätiedot

CxO Mentor Oy. Run IT Like Business. 28.5.2014 Reino Myllymäki. CxO Mentor Oy 2014

CxO Mentor Oy. Run IT Like Business. 28.5.2014 Reino Myllymäki. CxO Mentor Oy 2014 CxO Mentor Oy Run IT Like Business 28.5.2014 Reino Myllymäki Aina silloin tällöin kuulee sanottavan, että tietohallintoa ja ITpalveluja pitäisi hoitaa kuin bisnestä. Mutta mitä tuolla kannanotolla oikein

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1 TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 2 1. PALKKAUSJÄRJESTELMÄ OSA JOHTAMISTA Palkkaus ja palkitseminen ovat keskeinen osa turvatekniikan keskuksen johtamisjärjestelmää. Organisaation

Lisätiedot