Piia Kokko (toim.) KUULUUKO KESKEYTTÄMINEN KENELLEKÄÄN? - Opedin K-renkaan loppuraportti. ISBN ISSN Julkaisu A: 7/2002

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Piia Kokko (toim.) KUULUUKO KESKEYTTÄMINEN KENELLEKÄÄN? - Opedin K-renkaan loppuraportti. ISBN 951-784-160-4 ISSN 1237-0533 Julkaisu A: 7/2002"

Transkriptio

1 Kuuluuko keskeyttäminen kenellekään? Opedin K-renkaan loppuraportti Piia Kokko (toim.)

2 Piia Kokko (toim.) KUULUUKO KESKEYTTÄMINEN KENELLEKÄÄN? - Opedin K-renkaan loppuraportti ISBN ISSN Julkaisu A: 7/2002 JULKAISIJA - PUBLISHER Hämeen ammattikorkeakoulu PL 230, HÄMEENLINNA puhelin (03) 6461 faksi (03) Kannen suunnittelu: Minna Ruusunen Tämän teoksen kopioiminen on tekijäinoikeuslain (404/61, muut. 897/80) ja valokuvauslain (405/61, muut. 898/80) sekä Suomen valtion ja Kopiosto ry:n tekemän sopimuksen mukaisesti kielletty. Hämeenlinna, marraskuu 2002

3 Piia Kokko (toim.): KUULUUKO KESKEYTTÄMINEN KENELLEKÄÄN? - Opedin K-renkaan loppuraportti Mervi Friman: KESKEYTTÄMISRENKAAN TOIMINTA Jukka Lerkkanen: KOULUTUS- JA URAVALINTAA HAITTAAVIEN AJATUSTEN YHTEYS OPINTOJEN KESKEYTTÄMISEEN 8 Esko Tirkkonen: OPISKELIJAPALVELUJEN JA OPINTOJEN OHJAUKSEN PITKÄJÄNTEISEN KEHITTÄMISTYÖN VAIKUTUS OPINTOJEN KESKEYTTÄMISTEN VÄHENTY- MISEEN PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULUSSA 15 Raimo Hyvönen: ONKO MATEMATIIKAN TAIDOILLA VAIKUTUSTA TEKNIIKAN OPINTOJEN KESKEYTTÄMISEEN? 22 Mervi Friman & Piia Kokko: KESKEYTYMINEN OPISKELIJAN SILMIN 30 Päivi Vuorinen: HAKIJOIDEN TIETÄMYS AMMATTIKORKEAKOULUTUSTEN TYÖELÄMÄ- YHTEYDESTÄ JA OPINTOJEN KESKEYTTÄMINEN 40 Heli Rinnekallio: AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAN YKSILÖLLISEN POLUT 47 KIRJOITTAJIEN YHTEYSTIEDOT 60

4 Mervi Friman, Hämeen ammattikorkeakoulu: OPEDIN K-RENKAAN TOIMINTA Ryhmän tavoite ja kokoonpano Opintojen etenemisen edistäminen -hankkeen K-renkaan muodostivat opintojen keskeyttämistä tutkivat henkilöt eri yhteisöistä. Ryhmä määritteli tavoitteekseen tiedon tuottamisen ammattikorkeakouluopintojen keskeyttämisen syistä ja niiden vähentämistä koskevien toimenpide-ehdotusten muotoilun. Renkaan kokoonpano on vaihdellut projektin aikana. Mukana ovat olleet koko hankkeen ajan seuraavat henkilöt: Mervi Friman Raimo Hyvönen Piia Kokko Jukka Lerkkanen Esko Tirkkonen Päivi Vuorinen tutkija, Hämeen ammattikorkeakoulu vararehtori, Turun ammattikorkeakoulu projektisuunnittelija, HAMK / Oped opinto-ohjaajakouluttaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, alkaen koordinoiva opinto-ohjaaja, Jyväskylän kuntakoulutusyhtymä opiskelijapalvelupäällikkö, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu tutkija, Jyväskylän yliopisto/koulutuksen tutkimuslaitos Seuraavat henkilöt ovat olleet mukana oman tutkimushankkeensa mukaisissa vaiheissa: Jutta Haapalainen opiskelija, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/talouden ja hallinnon koulutusohjelma Samuli Kolu opiskelija, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/talouden ja hallinnon koulutusohjelma Riitta Kalima johtava suunnittelija, Helsingin ammattikorkeakoulu Marco Mikkola opiskelija, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu/sosiaalialan koulutusohjelma Pekka Saarinen projektityöntekijä, Rovaniemen ammattikorkeakoulu/opiskelijakunta CA- MOS ry Tiina Talonen opiskelija, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu/sosiaalialan koulutusohjelma Heli Rinnekallio opiskelijaohjauksen lehtori, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Riitta Hakulinen projektipäällikkö, Hämeen ammattikorkeakoulu/esr:n KeVät-hanke 1

5 K-rengas on kokoontunut vuosittain ( ) neljästi tai viidesti. Kokoontumiset ovat olleet tavallisesti Hämeenlinnassa HAMKin Wetterhoffin yksikössä, mutta myös Opedin seminaarien yhteydessä. Kokouksista tehdyt muistiot ovat olleet luettavissa Opedin www-sivuilta. Tutkimus- ja selvityskohteet Ryhmän jäsenten tutkimuskohteet ovat sijoittuneet opintojen eri vaiheisiin valintaprosessista keskeyttämispäätöksen tekemiseen, eri koulutusaloille sekä alueellisesti eri puolille Suomea. Keskeyttämisilmiötä on tarkasteltu sekä opiskelijoiden että hallinnon näkökulmista. Mervi Friman ja Piia Kokko ovat selvittäneet keskeyttämisen taustoja HAMKista lukuvuosina eronneiden opiskelijoiden parissa. Selvitys on siten toteutettu kolmesti. Tietoa on kerätty sekä lomakekyselyllä että haastatteluin. Jutta Haapalainen ja Samuli Kolu tekivät Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun talouden ja hallinnon koulutusohjelmassa opinnäytetyön, joka käsitteli keskeyttämiseen vaikuttaneita tekijöitä ko. ammattikorkeakoulun ei koulutusohjelmissa. Opiskelijoiden opintojen päätyttyä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta tuli ryhmään mukaan opiskelijaohjauksen lehtori Heli Rinnekallio. Pohjois-Karjalassa on keskitytty opinto-ohjauksen kehittämiseen keskeytymisten ehkäisemiseksi. Raimo Hyvönen keskittyi tekniikan alan keskeyttämisproblematiikkaan. Raimo Hyvönen on tehnyt lomakekyselyn sekä keskeyttäneiden ammattikorkeakoulujen että teknillisten korkeakoulujen opiskelijoille. Turun ammattikorkeakoulussa on selvitetty myös, mitä yhteyksiä löytyy aiemman koulumenestyksen (erityisesti matemaattisissa aineissa) ja ammattikorkeakouluopintojen etenemisen välillä. Jukka Lerkkasen tutkimuksen kohteena on ollut koulutus- ja uravalinnan merkitys opintojen etenemisessä, josta hän oli tehnyt v valmistuneen lisensiaattityönsä ja jatkoi v valmistuneella väitöskirjatutkimuksella. Lerkkasen kohderyhmänä ovat v opintonsa aloittaneet Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijat, joiden etenemistä seurattiin koko opiskeluajan. Esko Tirkkonen oli selvittänyt vuosina 1998 ja 1999 Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa opintonsa keskeyttäneiden opiskelijoiden taustoja. Selvityksen pohjalta opiskelijapalvelut otettiin Piramkissa kes- 2

6 keiseksi kehittämisteemaksi, jonka ympäriltä sosiaalialan opiskelijat Marco Mikkola ja Tiina Talonen tekivät opinnäytetyönsä Pirkanmaan ammattikorkeakoulujen opiskelijapalvelujen kehittäminen. He kartoittivat kyselyllä opiskelijapalvelut kaikissa Piramkin kymmenessä osaamispisteessä ja tekivät kehittämisehdotuksia. Päivi Vuorisen tutkimukset ovat sijoittuneet osaksi koulutuksen tutkimuslaitoksen toteuttamaa opetusministeriön tilaamaa Ammattikorkeakoulun opiskelijavirrat -tutkimushanketta. Vuonna 2001 valmistunut tutkimus avasi koulutusalajohtajien tulkintoja opintojen keskeytymisistä. Meneillään oleva tutkimus koskee korkeakouluihin hakeutuneiden opiskelijoiden hakuorientaatiota Pekka Saarinen tutki vuonna 2000 Rovaniemen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan toimeksiannosta keskeyttämisten syitä sekä ensimmäisen vuoden opiskelijoiden käsityksiä opetuksesta ja opiskelijapalveluista. Hänen työtään ovat CAMOS-opiskelijayhdistyksessä jatkaneet eri toimijat. K-renkaan työskentelytapa Ryhmän toimintatapa on ollut sekä yksilöllinen että yhteisöllinen. Kukin toimija on toteuttanut omaa, eri näkökulmasta nousevaa tutkimushankettaan, suunnitelmansa mukaisesti. Kokouksissa on käyty läpi kunkin tutkimuksen tai selvityksen vaihetta ja siinä ilmenneitä ongelmia ja pulmakohtia. Yhdessä on pohdittu ratkaisuvaihtoehtoja ja tuotu esiin uusia näkökulmia. Kokoukset ovat olleet luonteeltaan hyvin avoimia ja vilkkaasti keskustelevia. Ilmaan on heitetty kriittisiä kysymyksiä myös koskien koko ammattikorkeakoulujärjestelmää. On pohdittu rahoitusjärjestelmän suhdetta keskeytymiskeskusteluun, tekniikan alan matematiikan opetuksen määrää, ohjausjärjestelmän ajanmukaisuutta jne. Erityisenä rikkautena ovat olleet jäsenten erilaiset kokemustaustat niin tutkijuudesta kuin toimijuudesta koulutuksen kentällä. Erilaisuuden kautta teoreettinen ja käytännöllinen tieto on konkreettisesti kohdannut ja tullut koetelluksi eri näkökulmista. Ryhmän jäsenten tutkimushankkeet ovat antaneet sysäyksiä uusille selvityksille ja yhteistyökuvioille. Vuosittaisissa Oped-seminaareissa ryhmä on esiintynyt sekä yhteisistä saavutuksista raportoiden että eri yksittäishankkeita esiin nostaen. 3

7 Työn tulokset Koska K-renkaan työskentelyorientaatio on ollut tutkiva ja selvittävä, voidaan tulosten parhaiten katsoa ilmenevän jäljempänä olevasta julkaisuluettelosta. Vaikka julkaisut ovat henkilökohtaisen työn tuloksia, on itse kukin varmasti saanut aineksia ja ajatuksia yhteisistä keskusteluista niin kokoontumisissa kuin tietoverkossa. Renkaan työskentely on antanut myös myönteisiä kokemuksia verkostomaisesta työskentelystä parhaimmillaan: rohkeudesta, luottamuksesta ja avoimuudesta nousevasta yhteisöllisyydestä, jossa jokainen on sekä antavana että saavana osapuolena. Tämän julkaisun kirjoituksissa pyrimme kukin osaltamme vastaamaan Oped -hankkeen pääkysymykseen siitä, kuinka ammattikorkeakoulujen opintojen etenemistä voitaisiin edistää ja turhia keskeytymisiä vähentää. Renkaan jäsenet ovat julkaisseet tai olleet mukana seuraavissa raporteissa vuosien kuluessa: Boncamper, E. & Friman, M.: Hakija Selvitys Hämeen ammattikorkeakouluun keväällä 2001 hakeneiden opiskelijoiden koulutukseen ja oppilaitokseen liittyvistä mielikuvista sekä hakuperusteista ja -preferoinnista. Friman, M Opinto-ohjaus Hämeen ammattikorkeakoulussa. Selvitys. Friman, M. & Kokko, P. 2001: Raportti I. Hämeen ammattikorkeakoulussa tapahtuneet opintojen keskeyttämiset lukuvuonna Friman, M. & Kokko, P. 2001: Raportti II. Hämeen ammattikorkeakoulussa tapahtuneet opintojen keskeyttämiset lukuvuonna Friman, M. & Kokko, P. 2001: Raportti III. Hämeen ammattikorkeakoulussa tapahtuneet opintojen keskeyttämiset lukuvuonna

8 Friman, M. & Kokko, P Opintojen edistäminen ammattikorkeakoulujen yhteinen ponnistus. Artikkeli Hämeen ammattikorkeakoulun sidosryhmälehdessä Kytkin. Haapalainen, J. & Kolu, S Ammattikorkeakouluopintojen keskeyttämiseen vaikuttavat tekijät. Opinnäytetyö. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/talouden ja hallinnon koulutusohjelma. Hyvönen, R Tekniikan ammattikorkeakouluopintojen keskeytyminen. Turun ammattikorkeakoulun raportteja no 4. Kokko, P Aikaansaava Oped -vuosi takana. Artikkeli Hämeen ammattikorkeakoulun tiedotuslehdessä 1/2001 Kytkin. Kokko, P Opiskelijoiden ääniä Oped-julkaisussa. Artikkeli Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijalehdessä Hiilihamko. Lerkkanen, J Koulutus- ja uravalinnnan ongelmat. Koulutus- ja uravalinnan tavoitteen saavuttamista haittaavat ajatukset sekä niiden yhteys ammattikorkeakouluopintojen etenemiseen ja opiskelijoiden ohjaustarpeisiin. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 14. Lerkkanen, J Ammattikorkeakouluopiskelijoiden koulutus- ja uravalintaa haittaavat ajatukset. Teoksessa KG? urooppa, korkeakoulutus, globalisaatio? Jyväskylä: Korkeakoulututkimuksen VIII kansallinen symposium ss. 55. Lerkkanen, J Koulutus- ja uravalinnan ongelmat. Teoksessa J. Helander & S. Seinä (toim.) CI- TIUS. ALTIUS. FORTIUS. Näkökulmia opintojen ohjaukseen ammattikorkeakoulussa. Saarijärvi: Hämeen ammattikorkeakoulu. ss Lerkkanen, J Haittaavat ajatukset ennustavat opintojen keskeyttämistä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun henkilöstölehti. 2/

9 Lerkkanen, J Koulutus- ja uravalinnan ongelmat sekä ohjaustarve ammattikorkeakouluopiskelijoilla. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 4/2001. ss Mikkola, M. & Talonen, T Pirkanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijapalvelujen kehittäminen. Opinnäytetyö. Pirkanmaan ammattikorkeakoulu/sosiaalialan ohjelma. Moitus, S., Huttu, K., Isohanhi, I., Lerkkanen, J., Mielityinen, I., Talvi, U., Uusi-Rauva, E. & Vuorinen, R Opintojen ohjauksen arviointi korkeakouluissa. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 13:2001. Helsinki: Edita. Rinnekallio, H Holhousta vai heitteillejättöä. Teoksessa Helander, J. & Seinä, S (toim.). CITI- YS. ALTIUS. FORTIUS. Näkökulmia opintojen ohjaukseen ammattikorkeakoulussa. Hämeen ammattikorkeakoulun julkaisusarja D:1/2002. Saarijärvi: Saarijärven Offset Oy. Saarinen, P Opintojen keskeyttämissyiden tutkimusprojekti OKES. Loppuraportti. Rovaniemen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Camos ry. Vuorinen, P., Mäkinen, R.,& Valkonen. S Keitä opiskelijoiksi ammattikorkeakouluun? Ammattikorkeakouluun hakeutuminen ja opiskelijavalinnan tulos. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita 10. Vuorinen, P. & Valkonen, S. 2001: Opintojen keskeyttäminen ammattikorkeakoulussa oppilaitoksen näkökulmasta. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita 14 Oped-julkaisussa Mutkatonta opiskelua? (toim. Piia Kokko & Seppo Kolehmainen, 2001) artikkelit: Mervi Friman: Opintojen keskeytyminen - ongelma vai mahdollisuus? Raimo Hyvönen: Miksi tekniikan opinnot keskeytyvät ammattikorkeakoulussa? Päivi Vuorinen: Missä vika, kun amk-opinnot keskeytyvät? Valmistumisvaiheessa on (lokakuu 2002): Vuorinen, P. & Valkonen, S.: Korkeakouluopiskelijoiden hakuorientaatio. (työnimi) 6

10 Friman, M., Kokko, P. & Ruponen, J. Hakija 2002, raportti Hämeen, Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan ja Turun ammattikorkeakouluissa valintakokeen yhteydessä suoritetuista hakijakyselyistä. Lisäksi Opedin K-renkaan puitteissa on oltu aktiivisesti mukana opinto-ohjauksen päivillä seuraavasti: Opintojen ohjauksen kehittämispäivät Jyväskylä, workshop Opintojen ohjauksen kehittämispäivät Kouvola, workshop Opintojen ohjauksen kehittämispäivät Hämeenlinna, posteri 7

11 Jukka Lerkkanen, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä: KOULUTUS- JA URAVALINTAA HAITTAAVIEN AJATUSTEN YHTEYS OPINTOJEN KESKEYTTÄMISEEN Tässä artikkelissa haittaavilla ajatuksilla tarkoitetaan sellaisia henkilön ajatuksia, jotka ne vaikeuttavat hänen koulutus- ja uratavoitteiden saavuttamista (Peterson, Sampson, Reardon & Lenz 1996, ). On myös todettu, että suuri määrä koulutus- ja uravalinnan tavoitteen saavuttamista haittaavia ajatuksia on yhteydessä ongelmiin koulutus- ja uravalintaan liittyvässä informaation prosessoinnissa (Sampson, Peterson, Lenz, Reardon & Saunders 1996, 12). Aikaisemmissa Yhdysvalloissa tehdyissä tutkimuksissa on todettu, etteivät haittaavat ajatukset ole yhteydessä oppimisvaikeuksiin (Dipeolu 1997), opintosuorituksiin ensimmäisen lukukauden aikana (Durbin 2000) eivätkä uravalinnan tyytyväisyyteen (Wright 2000). Sen sijaan haittaavien ajatusten on todettu olevan yhteydessä masentuneisuuteen ja neuvottomuuteen (Saunders 1997) sekä perfektionismiin ja valinnan päättämättömyyteen (Osborn 1998). Suomessa Ruohotie (2002, 8-16) on tutkinut ammatillista kehittymistä edistäviä itsesäätelyvalmiuksia. Tässä artikkelissa tarkastellaan koulutus- ja uravalinnan tavoitteen saavuttamista haittaavien ajatusten yhteyttä ammattikorkeakouluopintojen keskeyttämiseen. Opintojen keskeyttämisen käsite on määriteltävissä monesta eri näkökulmasta: yksilön, ammattikorkeakoulujärjestelmän, yhteiskunnan ja aloitusyksikön näkökulmasta. Edelleen opintojen keskeyttämisen luonne vaihtelee. Keskeyttäminen voidaan määritellä joko tilapäiseksi, lopulliseksi, ammattikorkeakoulusta eroamiseksi, siirtymiseksi ammattikorkeajärjestelmän sisällä tai koulutusalan tai ohjelman vaihdoksi. Tässä artikkelissa keskeyttämisilmiötä halutaan selvittää aloitusyksikön näkökulmasta. Kuviossa 1 on esitetty käytettyjen käsitteiden suhteita. Opintojen lopullinen keskeyttäminen on jaettu kahteen eri ryhmään: Jyväskylän ammattikorkeakoulusta (JAMK) eroamiseen ja yliopistoon siirtymiseen. JAMK:sta eroaminen pitää sisällään siirtymisen opiskelemaan muuhun ammattikorkeakouluun, siirtymisen muuhun oppilaitokseen ja siirtymisen työelämään tai muualle. Tehdyllä ratkaisulla on haluttu avata lopullisen keskeyttämisen sisältöjä tarkemmin jatkoanalyyseissä. Muut tutkimuksessa käytetyt 8

12 opintojen keskeyttämisen luonnehdinnat ovat opintojen tilapäinen keskeyttäminen ja koulutusalan tai ohjelman vaihto JAMK:n sisällä. Opintojen keskeyttäminen Opintojen lopullinen keskeyttäminen N=102 Opintojen tilapäinen keskeyttäminen N=31 Koulutusohjelman tai alan vaihto JAMK:n sisällä N=36 JAMK:sta eroaminen N=81 Yliopistoon siirtyminen N=21 KUVIO 1. Artikkelissa käytetyt opintojen keskeyttämisen luonnehdinnat, niiden keskinäiset suhteet ja keskeyttäneiden määrät Artikkelin kohdejoukkona on elokuussa 1998 Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (JAMK) nuorten koulutuksessa opintonsa aloittaneet opiskelijat (N=956). Heidän opintojen etenemistä ja opintojen keskeyttämistä seurattiin kahden ja puolen vuoden ajan. Keskeyttäneitä opiskelijoita oli kaikkiaan 268. Opintojen aloitusvaiheessa tapahtuneeseen koulutus- ja uravalinnan tavoitteen saavuttamista haittaavien ajatusten mittaukseen osallistui 666 opiskelijaa. Haittaavien ajatusten mittarina käytettiin Suomeen lokalisoitua Ura-ajatusmittaria (Career Thoughts Inventory, CTI). Opintojen keskeyttämiseen liittyvää tietoa kerättiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijarekisteristä ja kyselylomakkein. Koulutus- ja uravalinnan tavoitteen saavuttamista haittaavien ajatusten määrän yhteyttä opintojen keskeyttämiseen tutkittiin tarkastelemalla Ura-ajatusmittarin kokonais- ja faktoripistemääriä sekä keskeyttämisen luonteen yhteyttä. Ura-ajatusmittarin kokonaispistemäärä opintojen aloitusvaiheessa oli yhteydessä tulevaan opintojen keskeyttämiseen (F=4,004; df=4;661; p=0.003). Tämä kävi ilmi, kun tarkasteltiin ryhmien välisiä eroja varianssianalyysilla (taulukko 1). 9

13 TAULUKKO 1. Ura-ajatusmittarin kokonaispistemäärän keskiarvot eri etenemisryhmissä opintojen eteneminen tai opintojen keskeyttämisen luonne N Ura-ajatusmittarin kokonaispistemäärän keskiarvo JAMK:sta eronneet 81 0,854 0,267 yliopistoon siirtyneet 21 0,772 0,319 tilapäisesti keskeyttäneet 31 0,691 0,379 koulutusohjelman tai alan vaihtaneet 36 0,851 0,335 ei muutoksia 497 0,727 0,323 s Taulukosta 1 havaitaan, että korkeimmat Ura-ajatusmittarin kokonaispistemäärien keskiarvot olivat JAMK:sta eronneilla opiskelijoilla (keskiarvo = 0,854) ja koulutusohjelmaa tai alaa vaihtaneilla opiskelijoilla (keskiarvo = 0,851). Matalin Ura-ajatusmittarin kokonaispistemäärien keskiarvo oli opiskelijoilla, jotka olivat tilapäisesti keskeyttäneet opintonsa (keskiarvo = 0,691). Niiden opiskelijoiden, joiden opiskelu- ja urasuunnitelmaan ei ollut tullut kahden opiskeluvuoden aikana muutoksia, Uraajatusmittarin kokonaispistemäärien keskiarvo oli 0,727. Koulutus- ja uravalinnan tavoitteen saavuttamista haittaavien ajatusten faktorin 1 vaikeus sitoutua valintaan faktoripistemäärä opintojen aloitusvaiheessa oli yhteydessä tulevaan opintojen keskeyttämiseen (F=3,451; df=4;661; p=0.008) (taulukko 2). TAULUKKO 2. Faktorin 1 vaikeus sitoutua valintaan faktoripistemäärän keskiarvot eri etenemisryhmissä opintojen eteneminen tai opintojen keskeyttämisen luonne N F1 keskiarvo s JAMK:sta eronneet 81 1,240 0,393 yliopistoon siirtyneet 21 1,221 0,471 tilapäisesti keskeyttäneet 31 0,991 0,543 koulutusohjelman tai alan vaihtaneet 36 1,242 0,335 ei muutoksia 497 1,078 0,488 10

14 Taulukosta 2 havaitaan, että faktorilla 1 vaikeus sitoutua valintaan korkeimmat koulutus- ja uravalinnan tavoitteen saavuttamista haittaavien ajatusten faktoripistemäärien keskiarvot olivat koulutusohjelmaa tai alaa vaihtaneilla opiskelijoilla (keskiarvo = 1,242), JAMK:sta eronneilla opiskelijoilla (keskiarvo = 1,240) ja yliopistoon siirtyneillä opiskelijoilla (keskiarvo = 1,221). Matalin faktorin 1 vaikeus sitoutua valintaan faktoripistemäärien keskiarvo oli niillä opiskelijoilla, jotka olivat tilapäisesti keskeyttäneet opintonsa (keskiarvo = 0,991). Opiskelijoilla, joiden opiskelu- ja urasuunnitelmaan ei ollut tullut kahden opiskeluvuoden aikana muutoksia, faktorin 1 vaikeus sitoutua valintaan faktoripistemäärien keskiarvo oli 1,107. Koulutus- ja uravalinnan tavoitteen saavuttamista haittaavien ajatusten faktori 2 vaikeus aloittaa valintaprosessi faktoripistemäärä opintojen aloitusvaiheessa oli myös yhteydessä tulevaan opintojen keskeyttämiseen (F=4,189; df=4;661; p=0.002) (taulukko 3). TAULUKKO 3. Faktorin 2 vaikeus aloittaa valintaprosessi faktoripistemäärän keskiarvot eri etenemisryhmissä opintojen eteneminen tai opintojen keskeyttämisen luonne N F2 keskiarvo s JAMK:sta eronneet 81 0,620 0,341 yliopistoon siirtyneet 21 0,452 0,333 tilapäisesti keskeyttäneet 31 0,464 0,375 koulutusohjelman tai -alan vaihtaneet 36 0,620 0,391 ei muutoksia 497 0,473 0,356 Taulukosta 3 havaitaan, että faktorilla 2 vaikeus aloittaa valintaprosessi korkeimmat koulutus- ja uravalinnan tavoitteen saavuttamista haittaavien ajatusten faktoripistemäärien keskiarvot olivat koulutusohjelmaa tai alaa vaihtaneilla opiskelijoilla (keskiarvo = 0,620) ja JAMK:sta eronneilla opiskelijoilla (keskiarvo = 0,620). Matalin faktorin 2 vaikeus aloittaa valintaprosessi faktoripistemäärien keskiarvo oli yliopistoon siirtyneillä (keskiarvo = 0,452). Niiden opiskelijoiden, joiden opiskelu- ja urasuunnitelmaan ei ollut tullut kahden opiskeluvuoden aikana muutoksia, Ura-ajatusmittarin kokonaispistemäärien keskiarvo oli 0,

15 Koulutus- ja uravalinnan tavoitteen saavuttamista haittaavien ajatusten faktori 3 valinnan riippuvuus muista faktoripistemäärän keskiarvo opintojen aloitusvaiheessa oli myös yhteydessä tulevaan opintojen keskeyttämiseen (F=2,593; df=4;661; p=0.036) (taulukko 4). TAULUKKO 4. Faktorin 3 valinnan riippuvuus muista faktoripistemäärän keskiarvot eri etenemisryhmissä opintojen eteneminen tai opintojen keskeyttämisen luonne N F3 keskiarvo s JAMK:sta eronneet 81 0,708 0,338 yliopistoon siirtyneet 21 0,631 0,368 tilapäisesti keskeyttäneet 31 0,588 0,393 koulutusohjelman tai -alan vaihtaneet 36 0,733 0,377 ei muutoksia 497 0,596 0,371 Taulukosta 4 on havaittavissa, että faktorilla 3 valinnan riippuvuus muista korkeimmat koulutus- ja uravalinnan tavoitteen saavuttamista haittaavien ajatusten faktoripistemäärien keskiarvot olivat koulutusohjelmaa tai alaa vaihtaneilla opiskelijoilla (keskiarvo = 0,733) ja JAMK:sta eronneilla opiskelijoilla (keskiarvo = 0,708). Matalin faktorin 3 valinnan riippuvuus muista faktoripistemäärien keskiarvo oli yliopistoon siirtyneillä (keskiarvo = 0,588). Niillä opiskelijoilla, joiden opiskelu- ja urasuunnitelmaan ei ollut tullut kahden opiskeluvuoden aikana muutoksia, Ura-ajatusmittarin kokonaispistemäärien keskiarvo oli 0,596 Saaduista tuloksesta syntyy käsitys, että Ura-ajatusmittarin tulos ennustaa sellaista opintojen keskeyttämistä, joka ei ollut suunniteltuja tai tavoitteellista. Sen sijaan Ura-ajatusmittarin tulos ei näytä olevan yhteydessä yliopistoon siirtymiseen tai opintojen tilapäiseen keskeyttämiseen. Yhteistä näille molemmille on se, että ne ovat suunniteltuja ja tavoitteellisia muutoksia opiskelupolkuun. Erityisesti Ura-ajatusmittarin kokonaispistemäärällä sekä faktorin 2 vaikeus aloittaa valintaprosessi pistemäärällä oli ennustavuutta tulevaan opintojen keskeyttämiseen. Saadut tulokset avaavat uutta mahdollisuutta ammattikorkeakoulujen keskeyttämisproblematiikkaan ja ohjauspalvelujen jäsentämiseen. Yksi mahdollisuus löytää uudenlaista selitystä opintojen keskeyttämiselle on tarkastella faktorin 2 vaikeus aloittaa valintaprosessi sisältöä, kognitiivisen informaation pro- 12

16 sessoinnin (CIP) mallin sisältöalueita sekä Petersonin, Sampsonin ja Reardonin (1991, ) päätöksentekotiloja. Faktorin 2 vaikeus aloittaa valintaprosessi sisällöiksi analysoitiin kiinnostuksen vähyys, valinnan käynnistämis- ja jatkamisvaikeudet, vähäiset valinnan vaihtoehdot ja tiedon puute. Faktori 2 vaikeus aloittaa valintaprosessi muodostui osioista, jotka CIP mallissa sijoittuivat koulutus- ja uravalinnan merkityksen ymmärtämisen, jäsentämisen sekä synteesin teon sisältöalueille. Ne ovat vaiheita, jotka liittyvät valinnan päätöksentekoprosessiin. Lisäksi on havaittu, että faktori 2 vaikeus aloittaa valintaprosessi ilmentää päätöksentekotilaa, jossa asiakas vielä harkitsee päätöstään tai on päätöksenteossaan neuvoton. Frimanin ja Kokon (2000, 3) mielestä ammattikorkeakouluissa voitaisiin puhua tarkoituksenmukaisista ja turhista keskeyttämisistä. Tarkoituksenmukaisena keskeyttämisenä he pitävät sitä, jos opiskelija siirtyy hänelle mielekkäämpään opiskeluvaihtoehtoon. Turhana keskeyttämisenä he pitävät sitä, jos esimerkiksi yksikön opetusjärjestelyt ovat sellaisia, että opiskelija pettyy hänelle tarjottuihin mahdollisuuksiin ja keskeyttää opintonsa. Opinto-ohjaus on heidän mielestään parhaimmillaan silloin, kun se kannustaa tarkoituksenmukaisiin keskeyttämisiin ja ennaltaehkäisee turhia keskeyttämisiä. Kuitenkin opinto-ohjauksen yhtenä ongelmana on, miten tunnistaa opiskelijoiden yksilöllisiä ohjaustarpeita, toisin sanoen, miten tunnistaa esimerkiksi tarkoituksenmukaiset ja turhat keskeyttäjät toisistaan. Yksi vaihtoehto ohjaustarpeen tunnistamiseen näyttää olevan Ura-ajatusmittari. Sen kokonaispistemäärä ja erityisesti faktorin 2 vaikeus aloittaa valintaprosessi faktoripistemäärä indikoi jo opintojen aloitusvaiheessa opintojen keskeyttämistä, joka oli ennalta suunnittelematonta ja ei- tavoitteellista. 13

17 Lähteet: Durbin K. A The relationship between negative career thoughts and the first term academic performance of undecided students. [Julkaisematon väitöskirja]. The Florida State University. College of Education. Friman, M. & Kokko, P Raportti Hämeen ammattikorkeakoulussa tapahtuneista opintojen keskeyttämisistä lukuvuonna Oped-projekti. Hämeen ammattikorkeakoulu. Lerkkanen, J Koulutus- ja uravalinnan ongelmat. Koulutus- ja uravalinnan tavoitteen saavuttamista haittaavat ajatukset ja niiden yhteys ammattikorkeakouluopintojen etenemiseen ja opiskelijoiden ohjaustarpeeseen. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 14. Osborn, D. S The relationship among perfectionism, dysfunctional career thoughts and career indecision. Dissertation Abstracts International, 59 (10), 3746A. Peterson, G. W., Sampson, J. P. Jr. & Reardon, R. C Career development and services: A cognitive approach. Brooks/Cole: Pacific Grove. Peterson, G. W., Sampson, J. P. Jr., Reardon, R. C. & Lenz, J. G A cognitive information processing approach to career problem solving and decision making. Teoksessa D. Brown & L. Brooks (toim.) Career choice and development. San Francisco: Jossey-Bass, Ruohotie, P Ammatillista kehittymistä edistävät itsesäätelyvalmiudet. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 2/2002, 8-16 Sampson J. P. Jr., Peterson G. W., Lenz J. G., Reardon R. C. & Saunders D. E Career Thoughts Inventory. Professional manual. Odessa: Psychological Assessment Resources. Wright, L. K., Reardon, R. C., Peterson, G. W. & Osborn, D. S The Relationship among constructs in the Career Thoughts Inventory and the Self-Directed Search. Journal of Career Assessment 8 (2),

18 Esko Tirkkonen, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu: OPISKELIJAPALVELUJEN JA OPINTOJEN OHJAUKSEN PITKÄJÄNTEISEN KEHIT- TÄMISTYÖN VAIKUTUS OPINTOJEN KESKEYTTÄMISEN VÄHENTYMISEEN Pirkanmaan ammattikorkeakoulun (PIRAMK) keskeyttämisluvut olivat Oped hankkeen käynnistyessä selvästi valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella. Ammattikorkeakoulun johdon taholta asetettiin selvä tavoite: keskeyttämisaste pitää saada pienemmäksi, koska jokaisen keskeyttävän opiskelijan mukana kävelee n mk rahaa ulos Lähtökohta oli siis varsin taloudellinen, mutta toki jo hyvin varhaisessa vaiheessa mukaan tuli myös keskustelu keskeyttämisen syistä. Niinpä suoritin keväällä 2000 kyselytutkimuksen noin 350:lle vuosina opintonsa aloittaneelle opiskelijalle, jotka olivat eronneet PIRAMKista joko vuonna 1998 tai Seuraavassa poimintoja tuloksista: - etenkin 1997 aloittaneilla korostui se, että heidän mielestään ammattikorkeakoulun toiminta ei ollut sellaista kuin he odottivat (mainittakoon, että PIRAMK aloitti va. ammattikorkeakoulutoiminnan vuonna 1997) - henkilökohtaiseen elämäntilanteeseen liittyvät tekijät nousivat selvästi keskeiseksi eroamiseen johtaneeksi syyksi - Ikaalinen, Mänttä ja Virrat; paikkakuntaan liittyvät negatiiviset tekijät eli lähinnä paikkakunnan pienuus ja sitä kautta harrastusmahdollisuuksien niukkuus (toisaalta taas muutamille opiskelijoille Tampereelle muutto oli liian suuri elämänmuutos). - alkuvaiheen ohjaukseen toivottiin lisää panostusta - ristiriitaisuus ja epätietoisuus ammattikorkeakoulun muutoksesta ohjauksessa (tähän liittyivät myös opetussuunnitelma- ja /tai opintorekisteriongelmat) - opetuksen ja opetusjärjestelyjen koettuja epäkohtia: opetusresurssien niukkuus, järjestelyjen sekavuus, valinnaisuuden puute sekä vapaasti valittavien kurssien tarjonnan niukkuus (tosin nämä eivät näyttäneet kuitenkaan olevan varsinaisia eroon johtaneita syitä ) - moni opiskelija toi esille sen, että odotukset ja todellisuus eivät kohdanneet - väärä alanvalinta nousi myös keskeiseksi eroamisen syyksi Huomioitava on myös, että vastaajat toivat em. kohdissa esille myös positiivista palautetta, joissa usein todettiin, että syy eroamiseen ei ole opettajissa ja opetuksessa vaan ko. henkilössä itsessään 15

19 Syksyllä 2000 PIRAMKin sosiaalialan opiskelijat Tiina Talonen ja Marco Mikkola aloittivat tekemään opinnäytetyötä Opiskelijapalvelujen kehittäminen Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa. Se oli osa laajempaa kehittämishanketta, jossa haluttiin vastata em. kyselytulosten ja muiden opiskelijoilta saatujen palautteiden nostamiin haasteisiin sekä opintojen ohjauksessa että muissa palveluissa. Opinnäytetyö otettiin myös K-renkaan kautta Opedin osahankkeeksi. Valitettavasti vastaajien vähäisestä lukumäärästä johtuen opinnäytetyön tulokset jäivät ainoastaan suuntaa-antaviksi, mutta seuraavassa muutama huomionarvoinen seikka suorina lainauksina työn pohdintaosasta. Niissä otetaan kantaa saatujen tulosten perusteella ennen kaikkea opiskelijapalveluihin Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa ja pohdiskellaan ansiokkaasti opiskelijoiden roolia arviointi- ja kehittämistyössä. Tutkimusta tehdessämme meille on edelleen varmistunut tieto siitä, että opiskelijapalveluja on tarjolla sekä iloksemme olemme huomanneet, että tässäkin tutkimuksessa esille tuleviin puutteisiin on jo alettu kiinnittämään huomiota. Orientoivat opinnot ovat yhtenäistyneet sekä sähköpostiosoitteeseen velvoittaminen ja tutor-opiskelijoiden yhtenäinen kouluttaminen ovat jo arkipäivää. Ainoastaan opiskelijoiden tietämättömyys opiskelijapalveluista nousee päällimmäiseksi mietteeksi On olemassa paljon opiskelijoita, jotka tietävät palveluista ja osaavat niitä tarvittaessa käyttää, mutta toisaalta on olemassa melkein yhtä suuri osa niitä opiskelijoita, jotka eivät palveluista tiedä eivätkä niitä osaa käyttää. Samoin on edelleen olemassa opiskelijaryhmä, joka palveluja käyttämättä hyvin hanakasti niitä kuitenkin arvostelee. Aiheellista on kiinnittää huomiota illuusiokäyttäjiin sekä tietämättömiin opiskelijoihin, niin ulkopuolisiin kohdistuvan markkinoinnin kuin opiskelijoiden itsensäkin puolesta. Tässä kilpailevassa yhteiskunnassa tulisikin entistä enemmän kiinnittää huomiota juuri mainonnan merkitykseen sekä puheisiin, jotka kulkevat opiskelijalta opiskelijalle. Opiskelijapalveluthan ovat palveluja, jotka onnistuessaan palkitsevat niin opiskelijaa, palvelun tarjoajaa kuin koko ammattikorkeakoulua. Opiskelijapalveluja käyttäen jaksaa opiskella, olla kiinnostunut opiskelusta sekä valmistua ammattitaitoisena Pirkanmaan ammattikorkeakoulusta, kertoen muillekin hyviä kokemuksiaan. Palveluntarjoaja sekä Pirkanmaan ammattikorkeakoulu taasen välttyvät turhilta kustannuksilta, opintojen keskeyttämisiltä ja huonolta maineelta. Olemme kuitenkin edelleen sitä mieltä, että keskeyttäminenkään ei aina ole huono ratkaisu, mutta palveluja tehostaen ja niistä oikein tiedottamalla voitaisiin välttyä niin sanotuilta turhilta keskeyttämisiltä. Palvelujen tehostamisella emme tarkoita suurien henkilömäärien lisäämistä, emmekä esimerkiksi opintotoimistojen aukioloja aamu kahdeksasta ilta neljään. Tarkoituksenmukaista olisi jokaisessa osaamispisteessä selvittää opiskelijoiden todellinen tarve. Tehostaminen tarkoittaisi siten palvelujen aukioloaikojen järkeistämistä, milloin tiedetään opiskelijoiden käyttävän kyseistä 16

20 palvelua se olisi auki. Näin karrikoiden voidaan todeta, että onko esimerkiksi opintotoimistovirkailijoiden oltava lounastauollaan juuri samaan aikaan kuin opiskelijoidenkin? Tutkimuksen tulosten luotettavuudesta sekä yleistettävyydestä voidaan olla monta mieltä, mutta itse tutkijoina olemme tulleet johtopäätökseen missä tutkimustulokset ovat suuntaa-antavia, koskien Pirkanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijapalveluja. Osaamispisteittäistä, luotettavaa arviota on vaikeampi antaa, koska vastaajia osaamispisteessä saattoi olla paikalla ainoastaan kaksi opiskelijaa. Tutkimusta tehdessämme meille muodostui kuitenkin vahva näkemys siitä, että opiskelija joka saapui paikalla informoituun kyselytilaisuuteen, vastasi totuudenmukaisesti ja koki aiheen itselleen sekä koko ammattikorkeakoululle tärkeäksi. Opiskelijoiden kato informoiduista kyselytilaisuuksista oli mielestämme sekä systemaattista että satunnaista. Systemaattisesti kyselytilaisuuksista jäivät pois ns. riviopiskelijat, joita ei kiinnosta mikään, eivätkä he koe voivansa vaikuttaa. He tyytyvät vain olemassa oloonsa sekä nykyisiin opiskelijapalveluihin. Satunnaisesti informoiduista kyselytilaisuuksista taasen jäivät pois opiskelijat, jotka kokivat jonkun toisen aiheen itselleen tärkeämmäksi, kuten luennoilla olemisen pakon. Nämä satunnaisesti pois olleet opiskelijat kuitenkin kävivät ilmoittamassa poissa olostaan ja ottivat mukaansa kyselylomakkeen toisin kuin ns. riviopiskelijat. Vastaajien joukosta on nostettavissa selvästi esille ns. aktiiviopiskelijat (opiskelijat jotka ovat mukana tutor tai opiskelijayhdistystoiminnassa) joiden elämän tehtävänään taasen on vaikuttaa kaikkiin olemassa oleviin asioihin, jotka liittyvät opiskeluun. Tällöin vastaajienkin joukosta on nostettavissa esiin kolme opiskelijaryhmää: riviopiskelijat (passiiviset), näkymättömät opiskelijat (neutraalit) ja aktiiviopiskelijat (aktiiviset). Uusia tutkimusaiheita liittyen Pirkanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijapalveluihin voisi olla edelleen vuonna tehtävä samansuuntainen arviointi. Tutkimus niin kuin tämä, vaatisi mielestämme seurantatutkimuksen, jolloin nyt saadut tulokset, joko edelleen pitäisivät paikkaansa tai huomattavissa olisi muutosta. Tällöin vasta lopullinen kehittämisehdotus opiskelijapalvelujen järjestämisestä, olisi mielestämme täysin luotettava. Materiaalia tutkimuksemme pohjalta on myöskin kertynyt niin paljon, että jo saadun aineiston pohjalta, analysoiden esimerkiksi palvelujen käyttökertoimia saisi kasaan uuden tutkimustyön. Tulevina sosionomeina (AMK), sosiaaliturvaan ja -palveluihin suuntautuneina ammattilaisina, olemme työmme kautta saaneet arvokasta tietoa yleensä palvelujen järjestämisestä tietylle kohderyhmälle. Miten palvelu tavoittaa käyttäjäryhmänsä sekä miten se on palvelultaan luotettavaa ja riittävää, myöskin henkilökunnan asiantuntijuus tehtävässään, ovat olennaisia asioita mitä tahansa palvelua järjestettäessä. Työmme kautta olemme ammatillistuneet, ymmärtäneet mitkä kaikki asiat vaikuttavat toisiinsa. Olemme siis saaneet laajan ja monipuolisen kuvan opiskelijapalvelujen järjestämisestä. Uskomme, että tämän työn kautta saatu ammattitaito tai taito yleensä koskien palveluja ja niiden järjestämisiä, asiakkaita unohtamatta, tulee siirtymään vahvana osana itseämme tulevaisuuden työpaikoissamme. 17

MILLAISTA TUKEA TARVITSEN- AIKUISTEN TARVELÄHTÖINEN URAOHJAUS JA NEUVONTATYÖ

MILLAISTA TUKEA TARVITSEN- AIKUISTEN TARVELÄHTÖINEN URAOHJAUS JA NEUVONTATYÖ MILLAISTA TUKEA TARVITSEN- AIKUISTEN TARVELÄHTÖINEN URAOHJAUS JA NEUVONTATYÖ JUKKA LERKKANEN 20.9.2011 Ammatillinen opettajakorkeakoulu 1 SISÄLTÖ Koulutus- ja uravalinnan päätöksentekoprosessi Ohjaustarve

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

OHJAUSTARPEEN ARVIOINNISTA PÄÄTÖKSENTEKOVALMIUKSIEN KEHITTÄMISEEN KT JUKKA LERKKANEN

OHJAUSTARPEEN ARVIOINNISTA PÄÄTÖKSENTEKOVALMIUKSIEN KEHITTÄMISEEN KT JUKKA LERKKANEN OHJAUSTARPEEN ARVIOINNISTA PÄÄTÖKSENTEKOVALMIUKSIEN KEHITTÄMISEEN KT JUKKA LERKKANEN 12.12.11 ESITTELY Research Associate, FSU 2011- Koulutuspäällikkö (opettajien jatkokoulutus, henkilöstöhallinto), ammatillinen

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

Ohjauksen haasteet - perusopetuksen oppilaan ohjaustarpeet. KT Jukka Lerkkanen Jyväskylä

Ohjauksen haasteet - perusopetuksen oppilaan ohjaustarpeet. KT Jukka Lerkkanen Jyväskylä Ohjauksen haasteet - perusopetuksen oppilaan ohjaustarpeet KT Jukka Lerkkanen 15.5.2009 Jyväskylä Sisältö Esittely Tutkimustulokset perusopetuksen oppilaan ohjaustarpeista Kehittämisehdotukset Aineisto

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta

Lisätiedot

TARVELÄHTÖISET TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUT KT JUKKA LERKKANEN

TARVELÄHTÖISET TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUT KT JUKKA LERKKANEN TARVELÄHTÖISET TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUT KT JUKKA LERKKANEN 28.8.2013 Esittely Ohjaustarpeiden arviointi Asiakkaan päätöksenteko-prosessi siltamallina Millainen prosessi kuvaa tarvelähtöisiä

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Tutkimustietoa lukiopiskelijoiden opintomenestyksestä. Anitta Liinamaa Metropolia Ammattikorkeakoulu

Tutkimustietoa lukiopiskelijoiden opintomenestyksestä. Anitta Liinamaa Metropolia Ammattikorkeakoulu Tutkimustietoa lukiopiskelijoiden opintomenestyksestä Anitta Liinamaa Metropolia Ammattikorkeakoulu Sekin opiskelija on niin nolla kuin vain voi olla. Lukivaikeuden määrittely Lukivaikeuden tunnistaminen

Lisätiedot

AIKUISTEN TARVELÄHTÖINEN URAOHJAUS JA NEUVONTATYÖ KT JUKKA LERKKANEN LAPPEENRANTA

AIKUISTEN TARVELÄHTÖINEN URAOHJAUS JA NEUVONTATYÖ KT JUKKA LERKKANEN LAPPEENRANTA AIKUISTEN TARVELÄHTÖINEN URAOHJAUS JA NEUVONTATYÖ KT JUKKA LERKKANEN LAPPEENRANTA 11.10.2011 Koulutus-ja uravalinnan päätöksentekoprosessi Ohjaustarve Tarvelähtöiset ja monipuoliset tnopalvelut SISÄLTÖ

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Valintakoepisteet ja opintomenestys vuosina

Valintakoepisteet ja opintomenestys vuosina Minna Parviainen Valintakoepisteet ja opintomenestys vuosina 2002 2006 TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS TAMPEREEN YLIOPISTO D 2007 10 TAMPERE 2007 TAMPEREEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Valintaperusteet, syksy 2012: Sosiaali- ja terveysala

Valintaperusteet, syksy 2012: Sosiaali- ja terveysala Valintaperusteet, syksy 2012: Sosiaali- ja terveysala 210 op, Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Bioanalyytikko (AMK) 210 op, Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Fysioterapeutti

Lisätiedot

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma TIIVISTELMÄ Opetushallitus arvioi keväällä 2011 matematiikan oppimistuloksia peruskoulun päättövaiheessa. Tiedot kerättiin otoksella, joka edusti kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä koko Suomessa. Mukana

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2016. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT 2016. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja Katja Väärälä Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro Pirjo Väyrynen 17.1.2012 Ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen kehittäminen -seminaari OPPIMISTULOSTEN

Lisätiedot

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET 1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Tommi Kukkonen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Miltä näyttävät tänään yliopistojen opiskelijavalintojen arvioinnissa 2002 tehdyt suositukset?

Miltä näyttävät tänään yliopistojen opiskelijavalintojen arvioinnissa 2002 tehdyt suositukset? Miltä näyttävät tänään yliopistojen opiskelijavalintojen arvioinnissa 2002 tehdyt suositukset? Sirpa Moitus Projektisuunnittelija, KKA Teknillinen korkeakoulu 21.9.2009 Yliopistojen opiskelijavalintojen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

YHTEISTYÖFOORUMI Laadukkaat ohjausjärjestelmät -työrengas

YHTEISTYÖFOORUMI Laadukkaat ohjausjärjestelmät -työrengas YHTEISTYÖFOORUMI 19.1.2006 Laadukkaat ohjausjärjestelmät -työrengas 2. Ohjausjärjestelmät työrenkaan tavoitteet Ohjausjärjestelmät Ohjausjärjestelmien osa-alueet Ohjausjärjestelmien caset Palautejärjestelmä

Lisätiedot

10/10/2016. Monta tapaa parantaa maailmaa

10/10/2016. Monta tapaa parantaa maailmaa 10/10/2016 Monta tapaa parantaa maailmaa Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu Diakin toimipisteet ja opiskelijamäärät: Helsinki (1570) Oulu (315) Pieksämäki (402) Oulu Pori (307) Turku (170) Pieksämäki

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Mitä? Osaamisen tunnistamisella on tarkoitus tehdä opiskelusta mielekkäämpää. Niitä asioita, joita opiskelija jo osaa, ei tarvitse enää

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 5 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 0 05 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

KULTTUURIALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014

KULTTUURIALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 KULTTUURIALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 OPISKELIJAVALINTA Kulttuurialalla opiskelijavalinnassa valintakokeella on suuri painoarvo. Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan valintakokeeseen tai hakijat

Lisätiedot

Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa

Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa Marko Kortetmäki 18.11.2011 Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa Tosiasioita Maailmassa valmistuu noin miljoona insinööriä vuosittain Mikä erottaa suomen noin 8000 valmistuvaa insinööriä Kiinan ja

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

HIUSALAN PERUSTUTKINTO

HIUSALAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 4 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 3 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

Työpaja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / LSuominen

Työpaja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / LSuominen Hops-ohjausohjaus maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa Työpaja 18.8.2011 Leena Suominen ja Outi Vlk Valkama www.helsinki.fi/yliopisto 8.9.2011 1 Hops periaatteet HY:ssä (hops-työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Luonnonvara-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Luonnonvara-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Luonnonvara-ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Roni Sorsa Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla:

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: Lukioasetus 6.11.1998/810 Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Opetuksen määrä Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta

Lisätiedot

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Korkeakoulujen KOTA -seminaari 17.9.2014 Ismo Kinnunen Oulun ammattikorkeakoulu Kehittämisen ja päätöksenteon tulee perustua tosiasioihin.

Lisätiedot

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Kauko Hämäläinen Johtaja, professori Tievie-koulutus 26.10.2006 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Esityksen tavoitteet Esitellä, miltä yliopisto-opetus näyttää arviointien

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakyselyt 2013 alkaen

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakyselyt 2013 alkaen mod. 1 Ohjaus ja neuvonta 1 (5) Taustakysymykset: Kysymyksien arviontiasteikko, ellei kysymyksessä ole toisin esitetty ja vastauksen painoarvo oppilaitos Täysin samaa mieltä. 5 sukupuoli Jokseenkin samaa

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPINTO-OHJAUKSEN LAADUNVARMISTUS: OHJAUSTARVEARVIO KT JUKKA LERKKANEN 19.4.2013 OPETUSHALLITUS

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPINTO-OHJAUKSEN LAADUNVARMISTUS: OHJAUSTARVEARVIO KT JUKKA LERKKANEN 19.4.2013 OPETUSHALLITUS AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPINTO-OHJAUKSEN LAADUNVARMISTUS: OHJAUSTARVEARVIO KT JUKKA LERKKANEN OPETUSHALLITUS KOHDENTUUKO OHJAUS OIKEIN Arviointi työkaluna, jolla tuetaan uranhallintataitojen kehittymistä

Lisätiedot

Ennen kaikki oli paremmin?

Ennen kaikki oli paremmin? Ennen kaikki oli paremmin? tekniikan koulutus opiskelijanäkökulmasta ja TUPA-opiskelijakyselyn tulokset 2007 Ennen kaikki oli paremmin - miehet olivat rautaa - laivat puuta - presidentit olivat Kekkosia

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Kulttuuriala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Kulttuuriala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Kulttuuriala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Tuomas Kallinki Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

OPINTO-OHJAUS HAAMU- METSÄSTYS

OPINTO-OHJAUS HAAMU- METSÄSTYS OPINTO-OHJAUS HAAMU- METSÄSTYS ESITYKSEN SISÄLTÖ Tässä esityksessä esitetään, mitä on haamumetsästys, miksi sitä tehdään, miten se tehdään ja mitä hyötyä siitä on. 1.Mistä on kysymys? 2.Miksi tehdään?

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 1 15 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen Linda Holma Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 3 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen Paavo Nisula Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä mieltä olet

Lisätiedot

Ohjatun harjoittelun palaute

Ohjatun harjoittelun palaute Ohjatun harjoittelun palaute Raportti harjoittelukouluissa lukuvuonna 2007 2008 suoritetusta palautekyselystä Lähtökohta tavoitteena oli kerätä palautetietoa yliopistojen harjoittelukouluissa ohjattuun

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia?

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Keskustelun tavoitteet Todetaan arvioinnissa saatu kuva kansainvälisten ohjelmien nykytilasta Mietitään, mikä tavoitetilan tulisi olla Pohditaan,

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys SELVITYKSIÄ 2:2017 Helsinki 2017 ISSN 1799-7860 (Verkkojulkaisu) ISSN-L 1799-7860 ISBN 978-952-5978-57-5 (pdf) 2 KUVAILULEHTI

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Opiskelijakysely toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille Tulosyhteenveto koulutuskuntayhtymän hallitukselle

Opiskelijakysely toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille Tulosyhteenveto koulutuskuntayhtymän hallitukselle Opiskelijakysely toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille Tulosyhteenveto koulutuskuntayhtymän hallitukselle Anne Mähönen 15.9.2016 SISÄLTÖ OPISKELIJAPALVELUT... 1 1. Tiedätkö, kuinka saat tarvittaessa

Lisätiedot

Aiemmin hankitun tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) UEF:ssa

Aiemmin hankitun tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) UEF:ssa Aiemmin hankitun tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) UEF:ssa Kansallinen Bologna-seurantaseminaari Simo. Juvaste ( joensuu.fi ) Sisältö Itä-Suomen Yliopisto (UEF) 2010 AHOT JoY:ssä ja KY:ssä Käynnistämisvaiheet

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Osallistujien aktiivisuus on esitetty aikasarjana kuvassa 1 ja vuokaaviona kuvassa 2.

Osallistujien aktiivisuus on esitetty aikasarjana kuvassa 1 ja vuokaaviona kuvassa 2. 25.1.216 TP ENY-C21 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Yhteenveto / Syksy 215 Kohdassa 1 esitellään tilastojen ja kaavioiden avulla opiskelijoiden saavuttamia tuloksia sekä opiskelijoiden osallistumisaktiivisuutta

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Opintopolku löydä, vertaa, hae! Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto OPH

Opintopolku löydä, vertaa, hae! Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto OPH Opintopolku löydä, vertaa, hae! 14.12.2012 Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto OPH Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Opintoihin siirtymisen nopeuttaminen Korkeakoulujen opiskelijavalintojen, sähköisten

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

erityisohjauksen kehittämiseen

erityisohjauksen kehittämiseen Näkökulmia aikuisten kehittämiseen 3.3.2010 Materiaali on tuotettu Pohjois-Karjalan Aikuisopiston ja AIVO -projektin yhteistyönä. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

ABIEN VANHEMPAINILTA 20.1.2016. Jatko-opinnot Opinto-ohjaajat Terhi Kurri ja Noora Ranta

ABIEN VANHEMPAINILTA 20.1.2016. Jatko-opinnot Opinto-ohjaajat Terhi Kurri ja Noora Ranta ABIEN VANHEMPAINILTA 20.1.2016 Jatko-opinnot Opinto-ohjaajat Terhi Kurri ja Noora Ranta Ajankohtaista abien ohjauksessa OP1-kurssin abivuoden opotunnit ovat olleet 1. ja 3. jaksossa. Hakuinfo järjestetään

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Tehtävät. 1. Ratkaistava epäyhtälöt. a) 2(4 x) < 12, b) 5(x 2 4x + 3) < 0, c) 3 2x 4 > 6. 1/10. Sukunimi (painokirjaimin)

Tehtävät. 1. Ratkaistava epäyhtälöt. a) 2(4 x) < 12, b) 5(x 2 4x + 3) < 0, c) 3 2x 4 > 6. 1/10. Sukunimi (painokirjaimin) 1/10 Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Yhteensä Pisteet (tarkastaja merkitsee) Kokeessa on kymmenen tehtävää, joista jokainen on erillisellä paperilla. Jokaisen tehtävän maksimipistemäärä on 6 pistettä. Ratkaise

Lisätiedot

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa - opiskelijan näkökulman kulma 6.11.2006 Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot