Lääke Teknologiaohjelmaraportti 5/2007. Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lääke 2000. Teknologiaohjelmaraportti 5/2007. Loppuraportti"

Transkriptio

1 Lääke 2000 Teknologiaohjelmaraportti 5/2007 Loppuraportti

2 Lääke 2000 biolääketiede, lääkekehitys ja farmaseuttinen teknologia Loppuraportti Teknologiaohjelmaraportti 5/2007 Helsinki 2007

3 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 500 miljoonaa euroa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoitukseen. Teknologiaohjelmat Tekesin valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin teknologiaohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Teknologiaohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta teknologiaohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Teksti: Info Plus tmi ja Innomedica Oy Kansikuva: Petri Hynynen Kansi: Oddball Graphics Oy Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Libris Oy, 2007

4 Esipuhe Tekes kohdentaa teknologiaohjelmilla rahoitusta sekä verkottamis- ja asiantuntijapalveluitaan huomioiden ohjelmavalinnoissa elinkeinoelämän uudistumisen ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta tärkeimmät alat ja alueet. Ohjelmat toteutetaan usein yhteistyössä muiden kansallisten ja kansainvälisten rahoittajaorganisaatioiden kanssa. Kuusivuotinen Lääke teknologiaohjelma käynnistyi vuonna 2001 kunnianhimoisin päämäärin, joilla pyrittiin vastaamaan Tekesin ohjelmatoiminnan ydintavoitteisiin. Ohjelman pitkän tähtäimen tavoitteena ja visiona oli vahvistaa suomalaista lääketeollisuutta ja synnyttää kansainvälistä liiketoimintaa lääkealalle. Biolääketieteen tutkimukseen ja bioteknologiaan perustuva lääketeollisuus ja -kehitys olivat ohjelman alkaessa kansallisesti varsin nuoria. Niiden kehittymismahdollisuudet ja -lähtökohdat arvioitiin kuitenkin hyviksi. Ohjelman aikana toimintaympäristössä tapahtui muutoksia, jotka vaikeuttivat ohjelman tavoitteiden saavuttamista, heikensivät yritysten mahdollisuutta panostaa omaan tuotekehitykseen ja viivästyttivät tulosodotusten toteutumista. Lääke teknologiaohjelman tavoitteena oli kehittää suomalaista lääketutkimusta kokonaisuudessaan sekä luoda ja vahvistaa alan tutkimusverkostoja. Ohjelman alussa vahvistettiin erityisesti lääketutkimuksen perusosaamista yliopistoissa, korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa yhteistyössä Suomen Akatemian kanssa. Ohjelman viimeisten vuosien erityistavoitteeksi puolestaan nostettiin keksintöjen kaupallinen hyödyntäminen. Tämä johti myönteiseen asennemuutokseen tutkimuksen soveltamisessa ja hyödyntämisessä. Tutkimusryhmien ja yritysten välinen yhteistyö on vahvistunut. Tätä osoittavat muun muassa ohjelman aikainen aktiivinen teknologiansiirto yrityksiin sekä lukuisat eri toimijoiden väliset tutkimuspalvelusopimukset. Nykypäivän suomalainen lääketieteen tutkimus on erittäin korkeatasoista. Lääke teknologiaohjelman aikana kansallisen lääketutkimusosaamisen taso on noussut merkittävästi ja alan tunnettuus parantunut. Haasteena on kuitenkin edelleen yksi ohjelman alkuperäisistä päätavoitteista: tuottaa osaamisesta lääketuote- ja palveluinnovaatioina kansantaloudellista ja yhteiskunnallista hyötyä. Edellytyksiä suomalaisen lääketeollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiselle luovat huippuosaamisen tunnistaminen, siihen panostaminen ja fokusoituminen, verkottunut yhteistyö sekä näiden yhdistäminen vahvaan kansainväliseen liiketoiminta- ja kliinisen lääketieteen osaamiseen. Helsingissä toukokuussa 2007 Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

5 Tiivistelmä Lääke teknologiaohjelman tavoitteena oli sekä kehittää suomalaista lääketutkimusta kokonaisuudessaan että luoda alan tutkimusverkostoja. Pitkän tähtäimen tavoitteena oli vahvistaa suomalaista lääketeollisuutta ja synnyttää kansainvälistä liiketoimintaa alalle. Ohjelma tarjosi foorumin, jolla voitiin yhteistyössä hallita ja evaluoida laaja-alaisesti Suomen lääketutkimusta. Teknologiaohjelma kattoi lääketutkimusketjun uusien lääkevaikutuskohteiden identifioinnista ja validoinnista lääkevalmisteen ja uusien annosmuotojen kehittämiseen. Ohjelman hankkeet sijoittuivat biolääketieteen, lääkekehityksen ja farmaseuttisen kehityksen alueille sekä niitä oleellisesti tukeville tutkimusalueille. Kuuden vuoden mittainen Lääke teknologiaohjelma ( ) jakautui kahteen kolmivuotiskauteen. I-kaudella projektit ryhmiteltiin aiheittain viiteen teknologiatiimiin: uusien vaikutuskohteiden identifiointi ja validointi, täsmäterapia ja uudet hoitomuodot, kemia, in vitro- ja in vivo -seulonta ja farmaseuttinen kehitys. II-kaudella ohjelman päätavoitteena oli viedä eteenpäin ohjelmassa ensimmäisellä kaudella saavutettuja, suomalaisessa liiketoiminnassa hyödynnettävissä olevia tuloksia. Ohjelman II-kaudella käynnistettiin hyödyntämisklinikka tehostamaan julkisissa tutkimushankkeissa syntyneiden innovaatioiden tunnistamista ja patentointia sekä lisäämään ymmärrystä innovaatioiden kaupallisesta arvosta ja erilaisista kaupallistamisvaihtoehdoista. Hyödyntämisklinikka tarjosi projekteille kannustavaa ohjausta (sparrausta), jossa tutkimustulosten hyödyntämispolkuja ja tuotteistamismahdollisuuksia analysoitiin. Kaupallistamisen pullonkauloiksi todettiin projektien puutteelliset resurssit kaupallistamisvastuun kantamisessa sekä puutteet lääkealan liiketoimintaosaamisessa. Samaan aikaan bioalan niukka rahoitustilanne heikensi yritysten edellytyksiä ottaa vastaan aikaisen vaiheen kehitysprojekteja. Monessa projektissa muotoutui hyödyntämispoluksi yliopiston palvelutoiminta sekä yhteistyö alan palveluyritysten kanssa. Lääke teknologiaohjelman kokonaisvolyymi oli noin 140 miljoonaa euroa. Tästä Tekesin rahoitus kattoi noin 83 miljoonaa euroa ja Suomen Akatemian rahoitus noin 5 miljoonaa euroa. Yritysten rahoitusosuus oli noin 50 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan ohjelmaan osallistui 12 yliopistoa ja tutkimuslaitosta sekä yli 70 yritystä omilla tutkimusprojekteillaan tai osallistumalla julkisen tutkimuksen projekteihin. Ensimmäisellä kaudella ( ) ohjelmassa rahoitettiin 82 projektia: 45 Tekesin rahoittamaa julkisen tutkimuksen projektia ja 26 yritysprojektia. Lisäksi Suomen Akatemian rahoitti 11 tutkimusprojektia. Toisella kaudella ( ) Tekes rahoitti 46 julkisen tutkimuksen projektia ja 24 yritysprojektia. Suomen Akatemia rahoitti 11 tutkimusprojektia. Osa projekteista jatkui ensimäiseltä kaudelta toiselle kaudelle. Lääke teknologiaohjelman tavoite kehittää suomalaista lääketutkimusta saavutettiin hyvin. Ohjelman aikana yliopistoissa ja korkeakouluissa kehitettiin 264 uutta menetelmää, löydettiin 79 uutta johtomolekyyliperhettä ja 59 uutta kohdemolekyyliä. Osaamisen lisääntymistä kuvaa myös se että ohjelman tutkimusryhmissä valmistui 88 tohtorinväitöskirjaa, lähes 300 muuta opinnäytetyötä, yli 700 tieteellistä julkaisua ja noin 800 posteriabstraktia. II-kaudella tutkimustulosten kaupallistamisen tehostamiseen tähtäävien ponnistusten tuloksena teknologiansiirtojen ja tutkimussopimuspalvelujen määrät kasvoivat ohjelman loppua kohden. Ohjelman aikana teknologiansiirtoja kotimaisiin

6 yrityksiin tehtiin 125 ja uusia tutkimuspalvelusopimuksia solmittiin 88. Teknologiansiirto ymmärrettiin tässä yhteydessä laajasti käsittäen teknologian, osaamisen ja koulutettujen työntekijöiden siirron. Tutkimusverkostoja luotiin aktiivisesti. Projektien akateemisten ja yrityskumppanien yhteistyömäärä kasvoi kiitettävästi koko ohjelman ajan. Osallistujat kokivat verkottumisen yhtenä ohjelman tärkeimmistä hyödyistä. Myös uusia kansainvälisiä akateemisia ja yritysyhteyksiä luotiin ohjelman aikana. Verkottumisen vahvistamiseksi Lääke teknologiaohjelma järjesti monia tapahtumia, kuten vuosiseminaareja, teknologiatyöpajoja, teknologiansiirtoa käsitteleviä keskustelutilaisuuksia ja verkottumistilaisuuksia. Lääke teknologiaohjelma tarjosi yhdessä muiden Tekesin bioteknologiaohjelmien kanssa koulutusta muun muassa bioalan keksintöjen suojauksesta ja tuotekehitysprojektien arvon määrityksestä sekä järjesti posterinäyttelyt Biotech Helsinki 03- ja ChemBio Finland 05 -tapahtumiin. Kansainvälistymisen edistämiseksi ohjelman seminaareissa esiteltiin Tekesin kansainvälistymistä tukevia työkaluja: valmistelurahoitusta, Global Access Program (GAP) -ohjelmaa, EU-rahoitusmahdollisuuksia ja tutkijanvaihtorahoitusta. Alan kansainvälisiä tutkimuksen ja liikemaailman huippuasiantuntijoita kutsuttiin puhujiksi seminaareihin. Amerikkalaisen National Institute of Health:n (NIH) kanssa järjestettiin vuonna 2006 yhteisseminaari, jonka teemana tieteellisten aiheiden lisäksi olivat verkottuminen ja NIH:n rahoitustyökalut. Lääke ohjelma osallistui Tekesin ohjelmien yhteisesiintymisiin Suomen Bioteollisuus ry:n ja kotimaisten yritysten rinnalla kansainvälisissä tapahtumissa mm. amerikkalaisissa BIO-tapahtumissa ( ) ja BioJapan tapahtumassa. Lisäksi teetettiin ulkopuolisilla asiantuntijoilla erillisiä selvityksiä esimerkiksi Kiinan bioalan IPR- ja regulatorisesta ilmapiiristä. Lääke teknologiaohjelma oli osana EU:n 6. puiteohjelman ERA-NET-hanketta EUROTRANS- BIO (ETB), johon Tekes osallistuu suomalaisena rahoittajana. ETB-rahoitusta myönnetään bioalan pk-yritysten koordinoimille EU-hankkeille. Ohjelman toimintaa johti, kehitti ja ohjeisti johtoryhmä, johon kuului lääketeollisuuden, tutkimuslaitosten ja rahoittajaorganisaatioiden edustajia. Lääke teknologiaohjelma suuntasi suomalaista lääketutkimusta uuteen aikakauteen, jossa verkottuminen ja kansainvälisyys ovat arkipäivää. Ohjelman aikana suomalaisen lääketutkimuksen kenttä kartoitettiin ja alan toimijat tietävät nyt entistä paremmin, mitä tarjottavaa eri yliopistoryhmillä ja yrityksillä on toisilleen. Yliopistoryhmien osaamisen määrä ja taso lääketutkimuksen alueella sekä yritysten valmiudet osaamisen hyödyntämiseen ovat oleellisesti parantuneet ohjelman ansiosta. Tieteellisen osaamispohjan lisäksi ohjelmassa luotiin valmiuksia tulevaisuuden yritysyhteistyölle ja jatkotutkimuksille, joissa yritysrahoituksen avulla osaamista valjastetaan elinkeinoelämän hyötykäyttöön. Ohjelma loi pohjaa lääkealan tulevaisuuden rakentamiselle Suomessa.

7 Summary The goal of the Drug 2000 Technology Programme was to develop Finnish pharmaceutical research and create research networks in the field. The long-term goal was to expand the Finnish pharmaceutical industry while generating international business in the field. Drug 2000 provided a forum for a large-scale administration and evaluation of Finnish pharmaceutical research. The programme covered the pharmaceutical research chain from the identification and validation of new drug targets to the development of pharmaceutical products and new drug formulations. The projects in the programme were in the fields of biomedicine, drug development and pharmaceutical development, as well as related, supportive research areas. Drug 2000 was conducted during and was divided into two funding periods. In the first funding period, the projects were grouped according to their topics into five technology teams: target identification and validation; targeted therapy and novel methods of treatment; chemistry; in vitro and in vivo screening methods; and pharmaceutical development. The main goal of the second triennial was to take the results obtained in the first triennial further towards commercialisation and exploitation by Finnish companies. A commercialisation clinic was established to fuel the identification and patenting of innovations developed in the projects, as well as to increase understanding of the commercial value of innovations and various commercialisation options. The commercialisation clinic helped the projects analyse methods to exploit and productise research results. However, due to lack of business skills in the pharmaceutical field and resources for commercialisation in the projects, commercialisation was not initiated according to plan. At the same time, a shortage of financing in the biotechnology sector impaired the ability of companies to accept early-phase development projects. In a number of projects, university services and co-operation with service companies in the field turned out to be the best commercialisation paths. The total volume of the programme amounted to 140 million, of which Tekes covered 83 million and the Academy of Finland 5 million. The companies share was 50 million. The participants included 12 universities and research institutes and more than 70 companies with their own research projects or through participation in public research projects. A total of 82 projects were funded during the first funding period ( ), including 45 public research projects funded by Tekes and 26 company projects. In addition, the Academy of Finland funded eleven projects. During the second period ( ), Tekes funded 46 public research projects and 24 company projects. In addition, the Academy of Finland financed eleven projects. Some of the projects were continued from the first period to the second. The goal of Drug 2000 to develop Finnish pharmaceutical research was achieved. During the programme, a total of 264 new methods were developed, 79 new groups of lead molecules were found and 59 new target molecules were discovered in universities. The increased competence is also reflected in the fact that the research teams completed a total of 88 doctoral dissertations, nearly 300 other theses, over 700 scientific publications and 800 poster abstracts. As a result of the efforts to boost commercialisation during the second period, the volumes of technology transfers and research agreement services increased towards the end of the programme. Overall 125 technology transfers were made to Finnish companies and 88 new research

8 service agreements were signed. In this context, technology transfer refers to the transfer of not only technology but also of competence and trained staff. Research networks were also actively created. The degree of co-operation between academic and corporate participants in the projects increased substantially all through the programme. Indeed, the participants regarded networking as one of the main benefits of the programme. International academic and corporate contacts were also made. To further boost networking, Drug 2000 organised various events, such as seminars, workshops and get-togethers on various topics. Together with other biotechnology programmes in Tekes, training was organised on topics such as invention protection in biotechnology and valuation in product development projects. Poster exhibitions were arranged for the Biotech Helsinki 03 and ChemBio Finland 05 conferences. In Drug 2000 seminars, the international aspect was highlighted via the Tekes tools that support international activities: preparatory funding, Global Access Program (GAP), EU funding opportunities and researcher exchange financing. International experts in research and business were invited to speak at the seminars. A meeting was held together with the US National Institutes of Health (NIH) in 2006, with topics varying from scientific subjects to networking and NIH funding tools. Drug 2000 participated with other Tekes programmes, Finnish Bioindustries and domestic companies in international events, such as the US BIO conferences ( ) and BioJapan Furthermore, reports were commissioned from external experts on topics such as the international property rights (IPR) and regulatory climate in biotechnology in China. Drug 2000 was part of the EUROTRANS-BIO (ETB) ERA-NET project in the Sixth EU Framework programme, where Tekes participates as a Finnish financier. ETB funding was granted to the EU projects co-ordinated by SMEs in biotechnology. Drug 2000 was led and developed by a steering committee consisting of representatives from the pharmaceutical industry, research institutes and funding organisations. Drug 2000 directed Finnish pharmaceutical research towards a new era where networking and international activities are part of everyday life. During the programme, the field of Finnish pharmaceutical research was surveyed, and as a result everyone is more familiar with what various academic groups and companies have to offer one another. Thanks to the programme, the degree and level of pharmaceutical competence in universities increased substantially, and companies are now better prepared to exploit their competence. Moreover, the programme created a foundation for future corporate co-operation and further research, where competence can be exploited in business through corporate funding. Drug 2000 established a firm ground for the future of the pharmaceutical industry in Finland.

9 Sisällysluettelo Esipuhe Tiivistelmä Summary 1 Yhteenveto keskeisistä tuloksista ja tulevaisuuden suuntaviivat Julkisen tutkimuksen projektien tuloksia Tulevaisuuden suuntaviivat Teollisuuden näkökulmia ohjelmatoimintaan Case-esimerkki: ADME-klusteri: Yhteistyö kirkasti hyödyntämispolut Suomen Akatemian näkökulmia ohjelmatoimintaan Lääke teknologiaohjelman tulokset Case-esimerkki: Nanoteknologian ratkaisuja lääkeaineiden tehoseulontaan Case-esimerkki: Kantasoluista apua aivojen rappeumasairauksiin? Case-esimerkki: Uusia lähtökohtia miesten hormonaalisten hoitojen kehittämiseen Julkisen tutkimuksen projektien tulokset Lääke teknologiaohjelman yleiskuvaus Taustalla lääketeollisuuden murros Teknologiaohjelman tavoitteet Tutkimusalueet ohjelman I- ja II-kaudella Tutkimusprojektien rahoitus Teknologiaohjelman organisaatio Hyödyntämisklinikka Case-esimerkki: Lääkeaineet perille keskushermostoon saakka Teknologiaohjelman viestintä ja tapahtumat Teknologiaohjelman pelisäännöt Kansainvälinen yhteistyö Case-esimerkki: EUROTRANS-BIO-hanke: Pandemiarokotteen kehitysprojekti...77 Liitteet 1 Yritysprojektit Ohjelmaan osallistuneet organisaatiot Julkaisuluettelo Opinnäyteluettelo Patentit ja patenttihakemukset Ohjelman pelisäännöt Tekesin teknologiaohjelmaraportteja

10 1 Yhteenveto keskeisistä tuloksista ja tulevaisuuden suuntaviivat Lääke teknologiaohjelma vei suomalaisen lääketutkimuksen uudelle aikakaudelle. Ohjelman aikana tehtiin lääketutkimusalalla laajempaa yhteistyötä kuin koskaan aikaisemmin Suomessa. Akateemista ja yritystutkimusta tehokkaasti integroinut ohjelma sisälsi laaja-alaisesti tutkimushankkeita biolääketieteen, lääkekehityksen ja farmaseuttisen kehityksen alueilta. Ohjelman tavoitteena oli kehittää suomalaista lääketutkimusta kokonaisuudessaan sekä luoda tutkimusverkostoja ja synnyttää kansainvälistä liiketoimintaa alalle. Lääke teknologiaohjelma toteutettiin yhteistyössä Suomen Akatemian kanssa. Lääke teknologiaohjelmaan osallistui kaiken kaikkiaan 140 projektia. I-kaudella ( ) ohjelmaan osallistui yhteensä 45 Tekesin rahoittamaa julkisen tutkimuksen projektia ja 26 yritysprojektia. II-kaudella ( ) ohjelmaan osallistui 46 julkisen tutkimuksen projektia ja 24 yritysprojektia. Osaa projekteista rahoitettiin koko ohjelmakauden ajan. Lisäksi I- ja II-kausilla ohjelmaan osallistui yhteensä 22 Suomen Akatemian rahoittamaa projektia. Kaiken kaikkiaan yli 70 yritystä osallistui ohjelmaan omilla tutkimusprojekteillaan tai osallistumalla julkisen tutkimuksen projekteihin. Ohjelma osallistui myös EU:n rahoittamaan ja Ranskan koordinoimaan ERA- NET-hankkeeseen EUROTRANS-BIO. Tekesin julkaisemassa arviointiraportissa (Teknologiaohjelmaraportti 20/2006, Tekes) todetaan, että yli 90 prosenttia Lääke teknologiaohjelmaan osallistuneista alan toimijoista piti kotimaisen tutkimustyön laadun paranemista ohjelman merkittävimpänä tuloksena. Ohjelman omalle organisaatiolle tuottamista hyödyistä osallistujat pitivät suurimpana taloudellista hyötyä, mutta kokivat merkittävänä myös tutkimuslaitosten ja yritysten välisen yhteistyön lisääntymisen. Ohjelman yritysprojektien vetäjistä peräti 90 prosenttia mainitsi yhtenä ohjelman konkreettisista hyödyistä lisääntyneen yhteistyön ja potentiaalisten yhteistyökumppaneiden tunnistamisen. Kuusivuotinen teknologiaohjelma jaettiin kahteen kolmivuotiskauteen. Ohjelman I-kaudella edistettiin verkottumista jakamalla projektit viiteen teknologiatiimiin: uusien vaikutuskohteiden identifiointi ja validointi, täsmäterapia ja uudet hoitomuodot, kemia, in vitro- ja in vivo -seulonta ja farmaseuttinen kehitys. Ohjelman II-kauden yhtenä haasteellisena tavoitteena oli edistää lääketutkimuksen kaupallista hyödyntämistä. Kaupalliset valmiudet paranivatkin huomattavasti ohjelman aikana. Ohjelmaan osallistujista yli 60 prosenttia kehitti ohjelman aikana myytävissä olevia palveluja tai tutkimusvalmiuksia, esimerkiksi menetelmiä tai mittauslaitteistoja (Teknologiaohjelmaraportti 20/2006, Tekes). Kaupallisen hyödyntämisen ohjelmapalveluksi perustettiin Hyödyntämisklinikka Lääke teknologiaohjelman toiselle ohjelmakaudelle. Tekes ja ohjelman johtoryhmä asettivat klinikan tavoitteeksi julkisen tutkimuksen hankkeiden kaupallisen hyödyntämisen edistämisen. Klinikan tavoitteena oli tehostaa tutkimushankkeissa syntyneiden innovaatioiden tunnistamista ja patentointia sekä lisätä ymmärrystä innovaatioiden kaupallisesta arvosta, kaupallistamistarpeesta ja erilaisista kaupallistamisvaihtoehdoista. Lisäksi klinikka tuki yrittäjyyttä. Hyödyntämisklinikan ohjelmarungon muodostivat hyödyntämisajattelua edistävä diagnoosivaihe, tutkijoille suunnatut seminaarit, projektien kannustava ohjaus sekä tarkennettujen hyödyntämissuunnitelmien laatiminen. Hyödyntämisklinikan analyysin mukaan suurimmat ongelmakohdat projektien tutkimustulosten kaupallistamisessa ovat: (1) kuka ottaa kannettavakseen vastuun kaupallistamisesta, (2) miten tunnistetaan arvokas tietotaito sekä (3) miten 1

11 kaupallistamisessa edetään. Lääke teknologiaohjelman päättyessä valtaosa projekteista on saanut ainakin osan tuloksistaan siirrettyä kaupalliselle hyödyntäjälle. Yleisin hyödyntämispolku on ollut yliopistossa toteutettava palvelutoiminta, joka on johtanut yhteistyöprojektiin joko jonkun projektin johtoryhmään kuuluneen tai muun yrityksen kanssa. Yritysten kannalta tulosten hyödyntämistä ovat viime vuosina viivästyttäneet nopeasti muuttuva lääkealan toimintaympäristö ja bioalan yleinen heikko rahoitustilanne riittävien yksityisten pääomien ja toimialaa tuntevien sijoittajien puuttuessa. 1.1 Julkisen tutkimuksen projektien tuloksia Ohjelman vaikutusta julkisen tutkimuksen projektien kehitykseen seurattiin vuosittain pyytämällä ohjelman osallistujia raportoimaan projektien tieteelliset sekä kaupallistamiseen ja verkostoitumiseen liittyvät saavutukset. Vuosittain prosenttia projekteista palautti vuosiseurantaraportin. Vuosiseurantatulokset ovat siten suuntaa antavia. Vuosiseurannan kumulatiiviset tulokset ovat esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Lääke teknologiaohjelman vuosiseurannan tulokset Julkisen tutkimuksen projektien vuosiseurantatulokset (laskettuna kumulatiivisesti, ei sisällä verkottumista) Akateemiset saavutukset Tieteelliset julkaisut 713 Posterit & abstraktit 803 Tutkimustulokset Uusi kohdemolekyyli löydetty 59 Uusi kohdemolekyyli validoitu 39 Uusi seulontamenetelmä kehitetty 176 Uusi validointimenetelmä kehitetty 59 Uusi johtomolekyyliperhe löydetty 79 Uusi lääkeainekandidaatti löydetty 19 Uusi diagnostinen menetelmä kehitetty 29 Koulutus ja työllistäminen Tohtorinväitökset 88 Muut akateemiset opinnäytetyöt 294 Projektissa valmistuneiden sijoittuminen yrityksiin 98 Verkottuminen vuonna 2006 Akateemiset yhteistyöryhmät Suomessa 136 Kansainväliset akateemiset yhteistyöryhmät 140 Yrityskumppanit Suomessa 135 Kansainväliset yhteistyökumppanit 14 Tutkimustulosten Uusi perustettu yritys 7 kaupallistaminen Teknologiansiirto 1) kotimaisiin yrityksiin 125 Teknologiansiirto 1) ulkomaisiin yrityksiin 6 Uudet patenttihakemukset 49 Myönnetyt patentit 16 Lisenssisopimukset 5 Tutkimuspalvelusopimukset 88 Muu tulosten kaupallistamistapa 31 1) Teknologiansiirto ymmärrettiin tässä yhteydessä laajasti käsittäen teknologian, osaamisen ja koulutettujen työntekijöiden siirron. 2

12 Seuraavissa kappaleissa tarkastellaan vuosiseurantatuloksia. Tutkimustulosten tuloskehitys on ohjelman aikana ollut nousujohteinen ja vahvistanut tasaisesti lääketutkimuksen eri osa-alueita (kuva 1). Lääke ohjelmassa kehitettiin runsaasti eri menetelmiä (264) sisältäen seulonta-, validointi- ja diagnosointimentelmiä. Uusien identifioitujen (59) kohdemolekyylien määrä kasvoi huomattavasti ohjelman aikana ja lisäksi validoitujen kohdemolekyylien määrä (39) kasvoi tasaisesti. Ohjelman aikana kehitettyjä menetelmiä voidaan tulevaisuudessa hyödyntää muun muassa nyt tunnistettuihin kohdemolekyyleihin vaikuttavien lääkeainekandidaattien etsimiseen. Uusia potentiaaleja lääkeainekandidaatteja löydettiin 19. Ohjelman tuottamien tutkimustulosten runsaus näkyy myös tieteellisten julkaisujen määrässä; niitä syntyi ohjelmassa kaiken kaikkiaan 713 (posteriabstraktit mukaan lukien 1516). Tutkimustulokset kokonaisuudessaan luovat vahvan osaamispohjan soveltavalle ja kilpailukykyisemmälle lääketutkimukselle Suomessa. Tutkimustulosten kaupallistamisessa todettiin ohjelman aikana selkeä kasvava trendi (kuva 2). Uusien tutkimuspalvelusopimusten määrä (88) lisääntyi merkittävästi, mikä myötäilee myös hyvin ohjelman tutkimustuloksia: uusien kehitettyjen menetelmien lisääntyminen oli selkeää (kuva 1). Lisäksi teknologiansiirrot yrityksiin ovat lisääntyneet tasaisesti (131), mikä kertoo ohjelmassa syntyneiden innovaatioiden ja teknologian hyvästä laadusta ja soveltuvuudesta lääkealan yrityksille sekä tutkimuslaitosten ja yritysten lisääntyneestä yhteistyöstä (kuva 3). Teknologiansiirto ymmärrettiin tässä yhteydessä laajasti käsittäen teknologian, osaamisen ja koulutettujen työntekijöiden siirron. Tutkimustulosten kaupallistamisen mittareina seurattiin myös patenttihakemusten määrää (49) ja myönnettyjen patenttien määrää (16, liite 5). Patenttihakemusten määrä kasvoi tasaisesti koko ohjelmakauden aikana ja II-kaudella saavutettiin ohjelman alussa I-kaudella asetettu tavoite (40). Ohjelman loppua kohden vahvistui myönteinen asennemuutos tutkimuksen soveltamisessa ja hyödyntämisessä, mikä voitiin havaita muun muassa Hyödyntämisklinikkatoiminnassa. Oh- Tutkimustulokset Kumulatiivinen lkm Uusi diagnostinen menetelmä kehitetty Uusi lääkeainekandidaatti löydetty Uusi johtomolekyyliperhe löydetty Uusi validointimenetelmä kehitetty Uusi seulontamenetelmä kehitetty Uusi kohdemolekyyli validoitu Uusi kohdemolekyyli löydetty Kuva 1. Lääke teknologiaohjelman tutkimustuloksia

13 Tutkimustulosten kaupallistaminen Kumulatiivinen lkm Muu Tutkimuspalvelusopimus Lisenssisopimukset Myönnetyt patentit Uudet patenttihakemukset Teknologian siirto ulkomaisiin yrityksiin Teknologian siirto kotimaisiin yrityksiin Uusi perustettu yritys Kuva 2. Lääke teknologiaohjelman tutkimustulosten kaupallinen hyödyntäminen ( ). jelman aikana kehitettiin omistus- ja käyttöoikeuksiin liittyviä sopimuskäytäntöjä. Näillä edistettiin tutkimuslaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä. Lääketutkimuskentän verkottuminen sekä akateemisten ryhmien kesken että yritysten kanssa on yksi ohjelman tärkeimmistä saavutuksista (kuva 3). Tutkimuslaitosten ja yritysten välinen yhteistyö kasvoi lähes 35 prosentilla ohjelman aikana. Myös kansainvälinen verkottuminen lisääntyi kiitettävästi. Tämä osoittaa, että suomalainen osaaminen on tunnistettu maailmalla. Lääke ohjelman aikana noin sata ohjelmaprojekteissa työskennellyttä ja ohjelman aikana valmistunutta tutkijaa siirtyi yrityksen palvelukseen (kuva 4). Suomen kokoisessa maassa sekä kansallinen että kansainvälinen verkottuminen on yksi avaintekijöistä innovatiivisen ja kilpailukykyisen lääketeollisuuden kehittymiselle. Projektien verkottuminen Vuosittainen lkm Akateeminen yhteistyö Suomessa Akateeminen yhteistyö Maailmalla Yrityskumppanit Suomessa Yrityskumppanit Maailmalla Kuva 3. Projektien verkottuminen Lääke teknologiaohjelman aikana. 4

14 Projekteissa valmistuneiden sijoittuminen yrityksiin Kumulatiivinen lkm Kuva 4. Projekteissa valmistuneiden (tohtorinväitöksen ja muun akateemisen opinnäytetyön tehneiden) tutkijoiden sijoittuminen yrityksiin Lääke ohjelman aikana. 1.2 Tulevaisuuden suuntaviivat Tulevaisuudessa julkisessa Tekesin rahoittamassa lääketutkimuksessa painotetaan yhä vahvemmin sovellusosaamista. Elinkeinoelämän tarpeet halutaan huomioida entistä paremmin. Tekes odottaa jatkossa yrityksiltä entistä vankempaa roolia julkisen tutkimuksen projektien yhteisvalmistelussa, ohjaamisessa ja tutkimustulosten hyödyntämisessä. Tulevaisuudessa kannustetaan myös kansainväliseen verkostoitumiseen ja eri alojen osaamisten yhdistämiseen. Teollisuus on valmis vastaamaan Tekesin odotuksiin. Mahdollisia uusia lääkealan rahoitustoimia suunniteltaessa yritykset ovat halukkaita kartoittamaan yhteistyössä jo etukäteen kiinnostuskohteensa. Päättyneen ohjelman ansiosta yrityksissä tunnetaan aivan käytännön tasolla, millaista osaamista eri akateemisista ryhmistä löytyy. Tällöin yritykset voivat ehdottaa tutkimusryhmille yhteistyötä kilpailukykynsä kannalta merkittävän osaamisen tai merkittävien teknologioiden kehittämiseksi. Näin hankkeissa voidaan sitoutua heti alusta lähtien yhteistyöhön ja selkeisiin tavoitteisiin, toteaa Antti Haapalinna, johtaja, Orion Oyj, Orion Pharma, Nonkliininen tutkimus ja kehitys. Haapalinnan mukaan mahdollinen seuraava ohjelma voitaisiin luoda fokusoidusti yhdistämällä eri ryhmien osaamista samaan hankkeeseen. Verkottumista voitaisiin kehittää kilpailukyvyn kannalta tärkeillä alueilla ja luoda osaamista jopa laajemmin kuin Lääke teknologiaohjelmassa, mutta kohdennetun suunnittelun ansiosta ohjelman ei tarvitsisi olla rahallisesti yhtä laaja. 5

15 2 Teollisuuden näkökulmia ohjelmatoimintaan Lääke teknologiaohjelman päättyessä yliopistoryhmien osaamisen määrä lääketutkimuksen alueella sekä yritysten valmiudet sen hyödyntämiseen ovat noin kymmenen kertaa suuremmat kuin ohjelman alkaessa. Ohjelma paransi ratkaisevasti yritysten ja akateemisten tutkimusryhmien kykyä tehdä yhteistyötä, arvioi johtaja Antti Haapalinna Orion Pharmasta. Ohjelmassa luotiin pohja, jolta lääkeyritysten on mahdollista kehittää uudenlaisia ja aikaisempaa korkeammalla tasolla olevia yhteistyöhankkeita yliopistojen kanssa. Antti Haapalinna arvioi Lääke teknologiaohjelman osaltaan edesauttaneen kehitystä kohti tilannetta, jossa teolliset yhteistyökumppanit nähdään meriittinä tutkimusryhmälle. Tänään akateemista tutkimusryhmää ei enää pidetä ideologisena petturina, jos se perustutkimuksen rinnalla tekee yritysten kanssa yhteistyötä. On oivallettu, että tutkimustuloksilla ja etenkin osaamisella on muutakin arvoa kuin julkaisuarvo. Lääkekehitys on pitkäjänteisyyttä vaativaa. Olisi virhe odottaa, että jo ohjelman aikana lähellä perustutkimusta käynnistetyistä projekteista syntyisi merkittäviä tuotteita tai innovaatioita. Sen sijaan projektit voivat tuottaa merkittävää sovellettavaa osaamista, hyviä lähtökohtia jatkokehitysprojekteille. Siksi on tärkeää, että akateemiset ryhmät kiinnostuvat totuttua pitkäjänteisemmästä yhteistyöstä yritysten kanssa. Tällaisessa yhteistyössä esimerkiksi tulosten nopea julkaiseminen ei ole tärkein tavoite. Tieteellisen osaamispohjan lisäksi Lääke ohjelmassa luotiin pohjaa tulevaisuuden yhteistyölle, Antti Haapalinna kiteyttää. Hänen mukaansa yrityksissä ollaan kiinnostuneita rahoittamaan jatkotutkimuksia, joissa osaamista valjastetaan hyötykäyttöön. On tärkeää, että yliopistolla luotu tietotaito siirtyy yhteistyön kautta talouselämän ja yhteiskunnan hyväksi. Vaikka Haapalinna pitääkin Lääke teknologiaohjelman tärkeimpänä antina siinä luotua osaamista, kehottaa hän tarkastelemaan kriittisesti osaamisen mittareita. Osaamisen mittaaminen on vaikeaa. Sen enempää julkaisujen kuin patenttienkaan määrä eivät ole päteviä mittareita. Patenttien lukumäärän käyttö mittarina voi johtaa tilanteeseen, jossa patentoidaan asioita joilla ei ole mitään merkitystä jonkin tuotteen suojaamisen kannalta. Yritysnäkökulmasta myöskään julkaisuluettelon pituudella ei voida punnita soveltavaa osaamista. Hyvää tiedettä tehdään paljon ja perustutkimus on arvokasta, mutta se on vain harvoin sovellettavissa suoraan hyötykäyttöön. Lääke teknologiaohjelmassa luotua osaamispohjaa voidaan erilaisten ja eri tavoin rahoitettujen jatkokehityshankkeiden kautta hyödyntää tulevaisuutta rakennettaessa. Nyt on aika tarkastella, millaisia valmiuksia syntyi, minkä hankkeiden tuloksia voisi yhdistää ja viedä sitä kautta eteenpäin, missä on valmiuksia kehittää kansainvälisestikin kilpailukykyistä osaamista tai millaisia osaamisia yhdistämällä syntyy kansainvälisesti kilpailukyistä osaamista. Luomalla infrastruktuuri, jossa on osaamista ja jossa koulutetaan uutta työvoimaa myös teollisuudelle, saadaan aikaan yhteiskunnan kannalta kestävä vaikutus, Antti Haapalinna toteaa. Päättyneen ohjelman tutkimustulosten ja luodun osaamisen merkittävin hyödyntäjä on alkuperäislääkkeitä valmistava tutkiva lääketeollisuus. Lisäksi ohjelman hankkeissa kehitettyjä kilpailukykyisiä teknologioita voidaan hyödyntää palveluyritysten kautta. Hyödyntämiskanavasta riippumatta edellytetään, että osaaminen on kansainvälisesti korkeatasoista ja ainutlaatuista. Kaikilla teollisuusaloilla kaikissa maissa on tänään vastattavanaan samanlaiset globalisaation haasteet. Niin myös Suomen lääketeollisuudella. 7

16 Ainoa tapa vastata haasteisiin on kansainvälisesti korkeatasoinen osaaminen. Haasteen suuruutta lisää vielä toiminta poikkeuksellisen poikkitieteellisellä alalla. Lääkekehityksessähän yhdistetään kovia, eksakteja tieteitä, kuten orgaanista kemiaa ja muita luonnontieteitä, biologiseen tutkimukseen aina molekyylibiologian tasolle asti. Tarvitaan myös kliinisiä tutkimuksia, biostatistiikkaa eli soveltavaa tilastotiedettä ja lähellä fysikaalista kemiaa olevaa farmaseuttista lääkekehitystä. Synteettisen kemian tai farmaseuttisen tuotteen siirto tuotantomittakaavaan puolestaan vaatii prosessitekniikan osaamista ja koko ketju laadunseurantajärjestelmiä. Juuri poikkitieteellisyydessä ja yhteistyössä on myös mahdollisuus. Suomessa on yhteistyön kautta luotua monipuolista lääketieteellistä ja biolääketieteellistä osaamista. Meillä on yhtä hyvät mahdollisuudet vastata globalisaation haasteisiin kuin millä muulla maalla tahansa. Pärjäämme vastaamalla niihin uusilla innovatiivisilla tuotteilla kehittämällä potilaille aikaisempaa parempia ja tehokkaampia, miellyttäväkäyttöisiä, ainutlaatuisia tuotteita. 2.1 Case-esimerkki: ADME-klusteri: Yhteistyö kirkasti hyödyntämispolut Lääke teknologiaohjelmaan osallistuneet ADME-tutkimusalueen edustajat rakensivat ohjelman aikana vankan yhteistyöverkoston, jossa tiedonvaihto oli poikkeuksellisen avointa ja jossa jokaista osatutkimusta suunnattaessa huomioitiin sen tulosten hyödyntämismahdollisuudet. Tuloksena syntyi uutta liiketoimintaa, jo olemassa olevien yritysten kilpailukyky vahvistui ja suomalainen osaaminen alueella kipusi kansainväliseen eturintamaan. Lääke ohjelman ADME-klusterin toimijoiden tiivis vuoropuhelu ja yhteistyö kasvattivat dramaattisesti alan osaamista. Tutkimustyö avasi uusia tutkimuksellisia ja teknologisia hyödyntämispolkuja ja tuotti kaupallistettavaa metodiikkaa ja osaamista. Ohjelman tarjoamista resursseista oli myös koulutuksellista hyötyä. Toiminta kansainvälisessä eturintamassa tuottaa huippututkijoita yhtä lailla lääketeollisuuden kuin yliopistojenkin palvelukseen, toteaa ADME-klusterin puheenjohtajana toiminut professori Jouni Hirvonen Helsingin yliopistosta. Ohjelmaan osallistuneet yritykset ovat sekä ottaneet käyttöönsä ADME-klusterissa kehitettyjä menetelmiä että palkanneet tutkimusyksikköihinsä ohjelman projekteissa työskennelleitä nuoria tutkijoita. Elintärkeä ADME Kuva 5. Antti Haapalinna toimi Lääke teknologiaohjelman johtoryhmän puheenjohtajana ohjelman II-kauden loppuvaiheessa. ADME (Absorption, Distribution, Metabolism, Excretion) -alueella tutkitaan lääkkeiksi kaavailtujen yhdisteiden käyttäytymistä elimistössä miten ne imeytyvät, pilkkoutuvat ja kulkeutuvat elimistössä sekä muodostavat uusia yhdisteitä ja miten ne lopulta poistuvat elimistöstä. ADMEtutkimuksella on oleellinen merkitys lääkkeen tehon ja turvallisuuden selvittämisessä. Ovathan esimerkiksi lääkeaineiden yhteisvaikutukset elimistössä aiheuttaneet monien lääkkeiden markkinoilta poiston ja saattaneet jopa isojen kansainvälisten lääkejättien tulevaisuuden uhatuksi. ADME-osaaminen on siten elintärkeää sekä potilaiden että lääketeollisuuden näkökulmasta. 8

17 ADME-klusteri kasvatti voimakkaasti suomalaista osaamista kilpaillulla, myös kansainvälisesti vauhdilla kehittyvällä alueella. Klusterissa yliopistotutkimusta suunnattiin alueelle, josta lääketeollisuus on kiinnostunut ja jossa kotimainen lääketeollisuus on ensisijainen edun saaja. Teknologiaohjelma toimi instrumenttina, joka ohjasi tutkimusta kohteisiin, joissa sen tuloksia pystytään hyödyntämään tehokkaimmin. Samalla voitiin laadusta tinkimättä tehdä riippumatonta korkeatasoista akateemista tutkimusta, arvioi professori Pertti Neuvonen Helsingin yliopistosta. Neuvosen ryhmä kehitti ohjelmassa lääkeaineiden yhteisvaikutuksien ennakointimenetelmiä. Projektin ydinsaavutukset on kuvattu luvussa 4.4, sivulla 48. Neuvonen kokee tietojen vaihdon klusterin muiden tutkimusryhmien sekä lääketeollisuuden edustajien kanssa edistäneen oman ryhmänsä tutkimusta. Projektissa löydettiin muun muassa uusia lääkeaineiden yhteisvaikutusmekanismeja, jotka selittävät miksi aikaisemmat testit eivät ole havainneet eräitä haitallisia yhteisvaikutuksia. Kasvaneen ymmärtämyksen ansiosta voidaan nyt vähentää tiettyjä riskejä lääkekehityksessä. Neuvonen muistuttaa, että tutkittavaa tällä tieteellisesti haastavalla alueella riittää jatkossakin. Eikä kyse ole yksinomaan riskeistä, jotkut yhteisvaikutuksista ovat myös myönteisellä tavalla terapeuttisesti tärkeitä. Uudisraivaajahenkistä yhteistyötä Yhteistyöneuvotteluja muutamien ADME-alueella työskentelevien yliopistoryhmien kesken oli käyty jo ennen Lääke teknologiaohjelman käynnistämistä. Ryhmät pohtivat myös yhdessä jo etukäteen päällekkäisyyksiä karsien, millaisiin projekteihin haettaisiin rahoitusta ohjelmassa. Projektit valittuaan Tekes kokosi osan ADME-alueen projekteista yhteisen johtoryhmän alle. Tätä projektirypästä alettiin kutsua ADMEklusteriksi. Ohjelman aikana ADME-yhteisö laajeni kattamaan kaikki merkittävät suomalaiset alan toimijat. Yhteistyö syveni sekä eri yliopistoyksiköiden kesken että yliopistomaailman ja lääketeollisuuden välillä. Syntyi uudenlainen tiivis yhteistyöverkosto. ADME-klusteri on meille julkisen tutkimuksen edustajille kahdella tavalla merkittävä. Tutkimusmaailmassa yhteistyö ei ole tavanomaista, työnjako ei ole helppo asia. Pidän hienona saavutuksena isohkoa klusteria, jonka toimijat tulevat hyvin toimeen keskenään. Lisäksi olemme kuunnelleet ja ottaneet huomioon klusterissa aktiivisesti mukana olleiden teollisuuden edustajien näkemykset, Jouni Hirvonen toteaa. ADME-klusteriin kuului tutkimusryhmiä Helsingin, Kuopion, Oulun ja Tampereen yliopistoista sekä kattava joukko suomalaisia lääkealan teollisuus- ja palveluyrityksiä. Kuvassa 6 A on esitetty ADME-klusteriin osallistuneet organisaatiot ja työryhmät ja kuvassa 6 B on kiteytettynä klusterin hankkeiden ydinsaavutukset. Kansainvälinen kanssakäyminen vilkastui ADME-klusterin tutkimuskentällä keskityttiin yksittäisten tuotteiden kehittämisen sijasta parantamaan laaja-alaisesti alueen kansallista osaamista. Syntynyt uusi tietotaito on havaittu myös Suomen ulkopuolella. Osaltaan tätä edisti ulkomaalaisten alan teollisuuden ja akateemisen maailman edustajien kutsuminen ohjelman vuosittaisiin seminaareihin. Lääke ohjelman mahdollistama korkeatasoinen tutkimus Suomessa on houkutellut kansainvälisiä tutkijoita yhteistyöhön ryhmiemme kanssa. Omalle ryhmälleni yhteydenottoja on tullut Ranskasta, Englannista, Ruotsista ja Yhdysvalloista. Kiinnostusta yhteistyöhön on sekä yliopistoissa että muissa lääkealan organisaatioissa. Myös kansainvälisten suuryritysten tutkimusjohtajat ovat olleet innostuneita tämän osaamisalueen korkeasta tasosta maassamme, Pertti Neuvonen kertoo. Jouni Hirvosen ryhmä puolestaan kutsuttiin osallistumaan kuluvan vuoden alussa Roomassa käynnistettyyn LIINTOP (Optimisation of Liver and Intestine In Vitro Models for Pharmacokinetics and Pharmacodynamics Studies) EUhankkeeseen, johon osallistuu seitsemän yritystä ja kahdeksan akateemista tutkimusryhmää. ADME-klusterin ja Viikissä sijaitsevan Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan Drug Dis- 9

18 Lääkeimeytymisen uudet in vitro -mallit Prof. Jukka Mönkkösen ryhmä Kuopion yliopisto Varhais-ADME-menetelmien kehittäminen Prof. Jouni Hirvosen ryhmä Helsingin yliopisto In vitro in vivo -metabolia cocktail ja mikroannostelu Prof. Olavi Pelkosen ryhmä Oulun yliopisto Orion Pharma, Hormus Medical/ QuatRx Pharmaceuticasl Company, Juvantia Pharma, Schering AG, Novamass Analytical, Perkin-Elmer, Lääke 2000 yhteisö Lääkemetabolian uudet solumallit Prof. Paavo Honkakosken ryhmä Kuopion yliopisto Prof. Timo Ylikomin ryhmä Tampereen yliopisto Lääkemetabolian interaktioiden ennakoinnin parantaminen Prof. Pertti Neuvosen ryhmä Helsingin yliopisto In vitro in vivo -korrelaatio Orion Pharma Helsingin yliopiston ryhmät Kuopion yliopiston ryhmät A) Mönkkösen ryhmä: Caco-2-solumuokkaus (Erityisesti tumareseptorit) IVIVC-yhteistyö Tutkimuspalveluiden kehittäminen Uusimman tiedon ymmärrys Hirvosen ryhmä: Cocktail-metodeja analyyseihin ja permeatiokokeisiin Caco-2-imeytymis- ja metaboliamallien validointi UGT-metaboliatutkimus Pelkosen ryhmä: Tieto-taidon luonti Novamass Analyticalin tukemiseen Seletiivinen testi 10 CYP substraatin yhtäaikaiseen analyysiin Bupropionin hydroksylaatio Yritykset: Palveluliiketoiminnan vahvistuminen Metodeja ja työkaluja, koulutusta, henkilöstön pätevöityminen Tutkimuspalvelut Kansallinen yhteistyöverkosto Honkakosken ryhmä: Tumareseptorien aktivaatioon perustuvat mekanistiset solumallit Maksasolulinjojen geneettinen muokkaus Neuvosen ryhmä: CYP2C8-lääkemetaboliassa ja interaktioissa (serivastatiini-gemfibrotsiili) Koetinmolekyyli CYP1A2:lle Lääkeinteraktioiden in vitro in vivo ennakoinnin parantaminen ja virhelähteiden tunnistaminen Urtin ryhmä: Ennustavia malleja lääkeimeytymiseen (passiivinen permeaatio, effluksi, lääkekuljetus, metabolia) Silmän ja ihon solumallit Tutkijakoulutus B) Kuva 6. A) ADME-klusteriin osallistuneet tutkimusryhmät ja yritykset. B) ADME-projektien ydinsaavutukset. 10

19 Kuva 7. Lääke teknologiaohjelma vauhditti ADME-tutkimusta eri puolilla maata. Kuvat: Studio Juha Sarkkinen ja Studio Promedia. covery and Development Technology Centerin hyvä maine ulkomailla on yksi syy siihen, että meidät haluttiin mukaan. Hirvosen ja Neuvosen mukaan teollisuuden ja tutkimuksen tiivis vuoropuhelu ADME-klusterissa nopeutti ratkaisujen löytämistä ja lisäsi eri osapuolten keskinäistä ymmärrystä. Osaamispohja laajeni ja suomalaisen lääketeollisuuden kilpailukyky parani. Loimme toimivan järjestelmän, joka nyt ohjelman päättyessä on parhaassa iskussaan. Toivomme tiiviin yhteistyön maamme ADME-osaajien kesken jatkuvan tulevaisuudessakin. 11

20 Palveluyritys sai siivet alleen Oululainen Novamass Analytical Oy on lääkekehityksen tutkimuspalveluja tarjoava yritys, jonka liiketoiminnan Lääke teknologiaohjelman ADME-klusterissa luotu osaaminen kirvoitti reippaaseen kasvuun. Yritys on perustettu vuonna 2000 teknologiapohjanaan professori Olavi Pelkosen tutkimusryhmän Oulun yliopistossa kehittämä ADME-alueen osaaminen, johon johtanutta työtä myös Tekes on rahoittanut. Tuolloin sysäyksen spin off -palveluyrityksen perustamiselle antoi suomalainen lääketeollisuus, joka toivoi ADME-tutkimuksia tarjottavan myös kaupallistettuina palveluina. Alkuvuodet yrityksen toimitusjohtaja Jouko Uusitalo hoiti yritystä yksin Oulun yliopiston tutkijantoimensa ohella ja kaikki yrityksen asiakkaat olivat Suomesta. Lääke ohjelman ensimmäisen jakson aikana Jouko Uusitalo työskenteli vielä tutkijana Oulun yliopiston julkisessa projektissa. Projektin tutkimusryhmä verkostoitui vahvasti Kuopion, Helsingin ja Oulun ADME-tutkimusryhmien kanssa. Kun ADME-tutkimuksen kaupallistamismahdollisuudet näyttivät laajemminkin hyviltä, siirtyi Uusitalo päätoimisesti yritykseen. Ohjelman toisella jaksolla Novamass oli neljän eri projektin yrityskumppani ja kartutti palvelutarjontaansa soveltamalla ADME-klusterissa syntyneitä tutkimustuloksia. Muun muassa Oulun yliopiston metaboliatutkimus ja Kuopion yliopiston permeaatiotutkimus siirtyivät Novamassin palvelutuotesalkkuun. Novamassin lisäksi Oulun yliopiston projektiin osallistuivat myös Hormos Medical Oyj, Juvantia Pharma Oy, Orion Pharma ja Perkin Elmer Life Sciences. Kaupallistimme Lääke ohjelman ADMEprojektien tutkimusta kehittämällä perustutkimuksen pohjalta uusia palveluita. Merkittävämpää liiketoimintaa tästä alkoi syntyä vuodesta 2005 alkaen. Samanaikaisesti myös yrityksemme kansainvälistyminen vauhdittui, Jouko Uusitalo Kuva 8. Novamassin toimitilat sijaitsevat Oulun Medipolis Centerissä. Kuvassa Novamass Analytical Oy:n toimitusjohtaja Jouko Uusitalo. Kuva: Studio Juha Sarkkinen. kertoo. Novamass Analytical Oy:n liikevaihto oli euroa vuonna 2006, jolloin yrityksen tilikausi oli 8 kuukauden mittainen; viennin osuus liikevaihdosta oli 80 prosenttia. Kalenterivuotiseen tilikauteen siirtyneen yrityksen liikevaihtotavoite vuodelle 2010 on vähintään 2,5 miljoonaa euroa. Alkuvuonna 2007 yritys työllistää yhdeksän henkilöä, vuoteen 2010 mennessä henkilöstömäärä on tavoitteena kasvattaa viiteentoista. Novamass Analytical Oy:n ydinosaamisalueita tänään ovat in vitro -lääkeainemetabolia ja siihen liittyvät interaktiotutkimukset, metaboliittien tunnistaminen, imeytymisen permeaatiomallit ja lääkeaineanalytiikka. Uusitalon mukaan yrityksen menestyksen kulmakivenä on tiivis yhteistyö suomalaisen tiedeyhteisön kanssa ADME-alueella. Sen kautta erotumme kilpailijoista ja kykenemme tarjoamaan asiakkaille syvällistä ymmärtämystä lääkekehityksen ongelmiin. Haluamme jatkossakin olla mukana sekä alan tutkimuksessa Suomessa että kansainvälisissä yhteishankkeissa. 12

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Turku Science Park 18.1.2010 DM 450969 11-2009 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiopolitiikan suunnittelun

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

ICT-markkinoiden murros Venäjällä, Intiassa ja Kiinassa Liiketoiminnan strategiat ja mahdollisuudet uudella vuosikymmenellä

ICT-markkinoiden murros Venäjällä, Intiassa ja Kiinassa Liiketoiminnan strategiat ja mahdollisuudet uudella vuosikymmenellä ICT-markkinoiden murros Venäjällä, Intiassa ja Kiinassa Liiketoiminnan strategiat ja mahdollisuudet uudella vuosikymmenellä - Katsaus Tekesin rahoitukseen ja palveluihin Risto Setälä Copyright Tekes 02/2010

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi 25.1.2017 Sisko Sipilä, Tekes Julkisten innovaatiorahoittajien ja -toimijoiden roolit Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Erasmus Charter for Higher Education Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO

Erasmus Charter for Higher Education Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO Erasmus Charter for Higher Education 2014-2020 Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO 2/2009 Mikä on Erasmus-peruskirja? Erasmus-peruskirja (Erasmus Charter for Higher Education, ECHE) säilyy korkeakoulun

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa. Julkisen tutkimuksen haku Nuppu Rouhiainen 2.6.

Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa. Julkisen tutkimuksen haku Nuppu Rouhiainen 2.6. Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa Julkisen tutkimuksen haku 1.9.2014-28.11.2014 Nuppu Rouhiainen 2.6.2014 DM1291371 Haun kuvaus Tekesin useiden ohjelmien yhteinen tutkimushaku,

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille OSKE tänään - miten huomenna? 4.11.2011 Janne Poranen, Technology Manager VTT Technical Research Centre of Finland 2 Esityksen sisältö Kuituprosessien

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina SFS-seminaari 3.9.2014 Matti Lanu VTT Expert Services Oy SISÄLTÖ Käsitteistä Poliitiikka standardien hyödyntämisestä Standardit tulosten käyttöönotossa

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 Jukka Kääriäinen 18.11.2015 VTT, Kaitoväylä 1, Oulu Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 - seminaari Teollinen

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Tutkimuksen huippuyksiköt. Maiju Gyran tiedeasiantuntija

Tutkimuksen huippuyksiköt. Maiju Gyran tiedeasiantuntija Tutkimuksen huippuyksiköt Maiju Gyran tiedeasiantuntija 1 21.12.2011 Programme for Centres of Excellence in Research 2012-2017 15 CoEs 2 Success rates in CoE Programmes Programme Plans of Intent Full proposals

Lisätiedot

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! www.tekes.fi RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE Hanketreffit, Metsäkeskus 11.2.2016 Niina Huikuri HANKETIEDOT Toteutusaika: 1.1.2015-31.12.2016, 2v. Toteuttajat: PIKES, KETI, Joensuun Tiedepuisto (hallinnoija), LuKe Henkilöstö:

Lisätiedot

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus 24.8.2016 Hakuprosessi Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin 4. Lataa oma hakemuksesi osallistujaportaaliin

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Innovation Scout -rahoituksen haku julkisille tutkimusorganisaatioille. Kimmo Kanto / Markku Lämsä , Helsinki

Innovation Scout -rahoituksen haku julkisille tutkimusorganisaatioille. Kimmo Kanto / Markku Lämsä , Helsinki Innovation Scout -rahoituksen haku julkisille tutkimusorganisaatioille Kimmo Kanto / Markku Lämsä 21.9.2016, Helsinki Hallituksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä

Lisätiedot

TESTAA - toimintamalli

TESTAA - toimintamalli TESTAA - toimintamalli Biotalouskonversion uudet yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuudet puupohjaiset materiaalit ja prosessit seminaari 14.6.2012 Petri Jetsu, VTT 2 Taustaa Pk-yritysten on ollut erittäin

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

Turvallisuus-ohjelma Kansainvälistä liiketoimintaa turvallisuusratkaisuista

Turvallisuus-ohjelma Kansainvälistä liiketoimintaa turvallisuusratkaisuista Turvallisuus-ohjelma Kansainvälistä liiketoimintaa turvallisuusratkaisuista Tietoisku Kansallisessa turvallisuustutkimuksen päivässä 10.6.2010 Suvi Sundquist Ohjelman päällikkö Suomalaiset EU:n 7. puiteohjelmassaa

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Sisältö - Kasvu & kansainvälistyminen - Rahoituspalvelut - Verkostopalvelut - Ajankohtaista 10-2015

Lisätiedot

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3)

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3) code name 1 2 sum YABIA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YABIA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus Sanna Piiroinen 1.2.2012 Esityksen sisältö 1. Tekesin julkisen tutkimusrahoituksen uudistuksen suhde

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

INNOCASE projekti Transfer of innovative case study approach in business education Leonardo da Vinci Programme

INNOCASE projekti Transfer of innovative case study approach in business education Leonardo da Vinci Programme INNOCASE projekti Transfer of innovative case study approach in business education Leonardo da Vinci Programme INNOCASE projekti no. 2012-1-PL1-LEO05-27456 Projektin rahoittaa Euroopan Kommissio/ Lifelong

Lisätiedot

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus 10.2.2016 Hakuprosessi Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin 4. Lataa hakemus osallistujaportaaliin

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti ohjelmassa?

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti ohjelmassa? Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa? Mikä Horisontti? EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 vuosille 2014-2020 tarjoaa rahoituksen lisäksi paljon muutakin

Lisätiedot

A Plan vs a Roadmap. This is a PLAN. This is a ROADMAP. PRODUCT A Version 1 PRODUCT A Version 2. PRODUCT B Version 1.1. Product concept I.

A Plan vs a Roadmap. This is a PLAN. This is a ROADMAP. PRODUCT A Version 1 PRODUCT A Version 2. PRODUCT B Version 1.1. Product concept I. A Plan vs a Roadmap PRODUCT A Version 1 PRODUCT A Version 2 PRODUCT B Version 1.1 This is a PLAN Component A RESEARCH project Development project B COMP. C COMP. B RESEARCH project Product concept I This

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5.

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5. Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere Mikä Diakonia-ammattikorkeakoulu? Osa eurooppalaisten diakonia-alan korkeakoulujen

Lisätiedot

Keitä Salon osaamiskeskittymä

Keitä Salon osaamiskeskittymä Keitä Salon osaamiskeskittymä palvelee? Teollisuusfoorum Katse tulevaisuuteen 14.2.2017 Mika Mannervesi 1 Älykkään teknologian Salo Kuvitus: Janne Harju / Napa Illustrations Salon osaamiskeskittymä pähkinäkuoressa

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Uusi arvonluonti. Julkisen tutkimuksen haku Minna Suutari

Uusi arvonluonti. Julkisen tutkimuksen haku Minna Suutari Uusi arvonluonti Julkisen tutkimuksen haku 22.5.-16.9.2014 Minna Suutari 28.5.2014 Haun kuvaus Tekesin useiden ohjelmien yhteinen tutkimushaku, jossa haetaan 1) Yritysten ja tutkimusorganisaatioiden rinnakkaishankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Itämeri -seminaari 3.12.2008

Itämeri -seminaari 3.12.2008 Itämeri -seminaari 3.12.2008 HAAGA-HELIA amk Liisa Rohweder KTT, yliopettaja Kestävä kehitys ja vastuullinen liiketoiminta 1 Miksi HAAGA-HELIA otti Itämerihaasteen vastaan? Yhteiskuntavastuullista toimintaa

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010

S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010 S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010 Laskennallisia haasteita ja mahdollisuuksia SalWe-SHOKissa Kuluvan syksyn

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

VBE II, vaihe 1:

VBE II, vaihe 1: VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VBE Kansainvälinen verkosto

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille

Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille DM 1506263 10-2015 Mitä Team Finland tarjoaa yritykselle? Team Finland edistää suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Tietoa, työkaluja,

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Erasmus+ -peruskirjat Mitä ovat PIC ja URF? Erasmus-yhdyshenkilöiden tapaaminen Anne Siltala, CIMO

Erasmus+ -peruskirjat Mitä ovat PIC ja URF? Erasmus-yhdyshenkilöiden tapaaminen Anne Siltala, CIMO Erasmus+ -peruskirjat Mitä ovat PIC ja URF? Erasmus-yhdyshenkilöiden tapaaminen 30.1.2014 Anne Siltala, CIMO 2/2009 Korkeakoulujen Erasmus-peruskirja Erasmus Charter for Higher Education, ECHE Korkeakoulun

Lisätiedot

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s Success from innovations Terttu Kinnunen OSKE Energy Technology Cluster Joensuu Science Park Ltd. Länsikatu 15 80110 Joensuu terttu.kinnunen@carelian.fi 1 Space for work, meetings and events Expert Services

Lisätiedot

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center Päivi Rautava Tutkimusylilääkäri, VSSHP/Hallintokeskus/Tutkimuspalvelut Ehkäisevän terveydenhuollon professori Turun yliopisto paivi.rautava@tyks.fi

Lisätiedot

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -info aiehakemuksia valmisteleville 15.1. 2014 Hanna Rantala FiDiPro-ohjelma Tekesin ja Suomen Akatemian yhteinen rahoitusohjelma. Tavoitteena on kasvattaa

Lisätiedot

Vesi-ohjelma Yhteenveto ja eväitä jatkoon

Vesi-ohjelma Yhteenveto ja eväitä jatkoon Vesi-ohjelma 2008-2012 Yhteenveto ja eväitä jatkoon Vesi loppuseminaari 2011 Marina Congress Center 27.11.2012 Vesi-ohjelman päällikkö Tuomas Lehtinen Vesi ohjelma Ohjelman laajuus Ohjelman kesto: 2008-2012

Lisätiedot

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

World Alliance for Low Carbon Cities. 10. huhtikuuta 2013

World Alliance for Low Carbon Cities. 10. huhtikuuta 2013 World Alliance for Low Carbon Cities 10. huhtikuuta WALCC Finland 10.4. 13.00 Tilaisuuden avaus, Johan Wallin, WALCC 13.10 Mitä yritykset ovat tekemässä? WALCC tilannepäivitys 4-6 yrityspuheenvuoroa +

Lisätiedot

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa?

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? ENERGIA Komiteajäsen: Jukka Leppälahti, Tekes NCP: Arto Kotipelto, Tekes Asiantuntijajäsen: Saila Seppo, Suomen Akatemia Esityksen Sisältö: 1. SET PLAN

Lisätiedot

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden Sivu 1 (7) Kyseessä on projektin väliraportti jaksorahoitusraportti loppuraportti PROJEKTIN TUNNISTETIEDOT Projektin nimi Lyhenne Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Diaarinumero Päätösnumero Raportointikauden

Lisätiedot

Suomalainen Tuotekehitys Globaalissa Yrityksessä

Suomalainen Tuotekehitys Globaalissa Yrityksessä Suomalainen Tuotekehitys Globaalissa Yrityksessä Santen Santen Eurooppa Silmälääkemarkkinat Santenin tuotteet Euroopassa Santen Tutkimus & tuotekehitys Santen tuotanto 1 Jyrki Liljeroos, President, Santen

Lisätiedot

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy Tekesin Innovation Scout rahoitus julkisille tutkimusorganisaatioille kansainvälisen innovaatio-osaamisen kehittämiseksi korkeakouluissa ja tutkimusorganisaatioissa (ent. KINO) 1 Hakuaika Haku aukeaa 15.8.2016

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE 19.3.2014 Tekesin tasa-arvoraportointi Tasa-arvon valtavirtaistamisesta Tekesin toiminnassa raportoitu TEM:ille vuosina 2008-2009 ( 431070, 605198)

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020 Tekesin lausunto Hannu Kemppainen 28.4.2016 Innovaatiotoiminta on kestävän talouskasvun tärkein lähde Yritysten

Lisätiedot