Lääke Teknologiaohjelmaraportti 5/2007. Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lääke 2000. Teknologiaohjelmaraportti 5/2007. Loppuraportti"

Transkriptio

1 Lääke 2000 Teknologiaohjelmaraportti 5/2007 Loppuraportti

2 Lääke 2000 biolääketiede, lääkekehitys ja farmaseuttinen teknologia Loppuraportti Teknologiaohjelmaraportti 5/2007 Helsinki 2007

3 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 500 miljoonaa euroa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoitukseen. Teknologiaohjelmat Tekesin valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin teknologiaohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Teknologiaohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta teknologiaohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Teksti: Info Plus tmi ja Innomedica Oy Kansikuva: Petri Hynynen Kansi: Oddball Graphics Oy Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Libris Oy, 2007

4 Esipuhe Tekes kohdentaa teknologiaohjelmilla rahoitusta sekä verkottamis- ja asiantuntijapalveluitaan huomioiden ohjelmavalinnoissa elinkeinoelämän uudistumisen ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta tärkeimmät alat ja alueet. Ohjelmat toteutetaan usein yhteistyössä muiden kansallisten ja kansainvälisten rahoittajaorganisaatioiden kanssa. Kuusivuotinen Lääke teknologiaohjelma käynnistyi vuonna 2001 kunnianhimoisin päämäärin, joilla pyrittiin vastaamaan Tekesin ohjelmatoiminnan ydintavoitteisiin. Ohjelman pitkän tähtäimen tavoitteena ja visiona oli vahvistaa suomalaista lääketeollisuutta ja synnyttää kansainvälistä liiketoimintaa lääkealalle. Biolääketieteen tutkimukseen ja bioteknologiaan perustuva lääketeollisuus ja -kehitys olivat ohjelman alkaessa kansallisesti varsin nuoria. Niiden kehittymismahdollisuudet ja -lähtökohdat arvioitiin kuitenkin hyviksi. Ohjelman aikana toimintaympäristössä tapahtui muutoksia, jotka vaikeuttivat ohjelman tavoitteiden saavuttamista, heikensivät yritysten mahdollisuutta panostaa omaan tuotekehitykseen ja viivästyttivät tulosodotusten toteutumista. Lääke teknologiaohjelman tavoitteena oli kehittää suomalaista lääketutkimusta kokonaisuudessaan sekä luoda ja vahvistaa alan tutkimusverkostoja. Ohjelman alussa vahvistettiin erityisesti lääketutkimuksen perusosaamista yliopistoissa, korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa yhteistyössä Suomen Akatemian kanssa. Ohjelman viimeisten vuosien erityistavoitteeksi puolestaan nostettiin keksintöjen kaupallinen hyödyntäminen. Tämä johti myönteiseen asennemuutokseen tutkimuksen soveltamisessa ja hyödyntämisessä. Tutkimusryhmien ja yritysten välinen yhteistyö on vahvistunut. Tätä osoittavat muun muassa ohjelman aikainen aktiivinen teknologiansiirto yrityksiin sekä lukuisat eri toimijoiden väliset tutkimuspalvelusopimukset. Nykypäivän suomalainen lääketieteen tutkimus on erittäin korkeatasoista. Lääke teknologiaohjelman aikana kansallisen lääketutkimusosaamisen taso on noussut merkittävästi ja alan tunnettuus parantunut. Haasteena on kuitenkin edelleen yksi ohjelman alkuperäisistä päätavoitteista: tuottaa osaamisesta lääketuote- ja palveluinnovaatioina kansantaloudellista ja yhteiskunnallista hyötyä. Edellytyksiä suomalaisen lääketeollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiselle luovat huippuosaamisen tunnistaminen, siihen panostaminen ja fokusoituminen, verkottunut yhteistyö sekä näiden yhdistäminen vahvaan kansainväliseen liiketoiminta- ja kliinisen lääketieteen osaamiseen. Helsingissä toukokuussa 2007 Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

5 Tiivistelmä Lääke teknologiaohjelman tavoitteena oli sekä kehittää suomalaista lääketutkimusta kokonaisuudessaan että luoda alan tutkimusverkostoja. Pitkän tähtäimen tavoitteena oli vahvistaa suomalaista lääketeollisuutta ja synnyttää kansainvälistä liiketoimintaa alalle. Ohjelma tarjosi foorumin, jolla voitiin yhteistyössä hallita ja evaluoida laaja-alaisesti Suomen lääketutkimusta. Teknologiaohjelma kattoi lääketutkimusketjun uusien lääkevaikutuskohteiden identifioinnista ja validoinnista lääkevalmisteen ja uusien annosmuotojen kehittämiseen. Ohjelman hankkeet sijoittuivat biolääketieteen, lääkekehityksen ja farmaseuttisen kehityksen alueille sekä niitä oleellisesti tukeville tutkimusalueille. Kuuden vuoden mittainen Lääke teknologiaohjelma ( ) jakautui kahteen kolmivuotiskauteen. I-kaudella projektit ryhmiteltiin aiheittain viiteen teknologiatiimiin: uusien vaikutuskohteiden identifiointi ja validointi, täsmäterapia ja uudet hoitomuodot, kemia, in vitro- ja in vivo -seulonta ja farmaseuttinen kehitys. II-kaudella ohjelman päätavoitteena oli viedä eteenpäin ohjelmassa ensimmäisellä kaudella saavutettuja, suomalaisessa liiketoiminnassa hyödynnettävissä olevia tuloksia. Ohjelman II-kaudella käynnistettiin hyödyntämisklinikka tehostamaan julkisissa tutkimushankkeissa syntyneiden innovaatioiden tunnistamista ja patentointia sekä lisäämään ymmärrystä innovaatioiden kaupallisesta arvosta ja erilaisista kaupallistamisvaihtoehdoista. Hyödyntämisklinikka tarjosi projekteille kannustavaa ohjausta (sparrausta), jossa tutkimustulosten hyödyntämispolkuja ja tuotteistamismahdollisuuksia analysoitiin. Kaupallistamisen pullonkauloiksi todettiin projektien puutteelliset resurssit kaupallistamisvastuun kantamisessa sekä puutteet lääkealan liiketoimintaosaamisessa. Samaan aikaan bioalan niukka rahoitustilanne heikensi yritysten edellytyksiä ottaa vastaan aikaisen vaiheen kehitysprojekteja. Monessa projektissa muotoutui hyödyntämispoluksi yliopiston palvelutoiminta sekä yhteistyö alan palveluyritysten kanssa. Lääke teknologiaohjelman kokonaisvolyymi oli noin 140 miljoonaa euroa. Tästä Tekesin rahoitus kattoi noin 83 miljoonaa euroa ja Suomen Akatemian rahoitus noin 5 miljoonaa euroa. Yritysten rahoitusosuus oli noin 50 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan ohjelmaan osallistui 12 yliopistoa ja tutkimuslaitosta sekä yli 70 yritystä omilla tutkimusprojekteillaan tai osallistumalla julkisen tutkimuksen projekteihin. Ensimmäisellä kaudella ( ) ohjelmassa rahoitettiin 82 projektia: 45 Tekesin rahoittamaa julkisen tutkimuksen projektia ja 26 yritysprojektia. Lisäksi Suomen Akatemian rahoitti 11 tutkimusprojektia. Toisella kaudella ( ) Tekes rahoitti 46 julkisen tutkimuksen projektia ja 24 yritysprojektia. Suomen Akatemia rahoitti 11 tutkimusprojektia. Osa projekteista jatkui ensimäiseltä kaudelta toiselle kaudelle. Lääke teknologiaohjelman tavoite kehittää suomalaista lääketutkimusta saavutettiin hyvin. Ohjelman aikana yliopistoissa ja korkeakouluissa kehitettiin 264 uutta menetelmää, löydettiin 79 uutta johtomolekyyliperhettä ja 59 uutta kohdemolekyyliä. Osaamisen lisääntymistä kuvaa myös se että ohjelman tutkimusryhmissä valmistui 88 tohtorinväitöskirjaa, lähes 300 muuta opinnäytetyötä, yli 700 tieteellistä julkaisua ja noin 800 posteriabstraktia. II-kaudella tutkimustulosten kaupallistamisen tehostamiseen tähtäävien ponnistusten tuloksena teknologiansiirtojen ja tutkimussopimuspalvelujen määrät kasvoivat ohjelman loppua kohden. Ohjelman aikana teknologiansiirtoja kotimaisiin

6 yrityksiin tehtiin 125 ja uusia tutkimuspalvelusopimuksia solmittiin 88. Teknologiansiirto ymmärrettiin tässä yhteydessä laajasti käsittäen teknologian, osaamisen ja koulutettujen työntekijöiden siirron. Tutkimusverkostoja luotiin aktiivisesti. Projektien akateemisten ja yrityskumppanien yhteistyömäärä kasvoi kiitettävästi koko ohjelman ajan. Osallistujat kokivat verkottumisen yhtenä ohjelman tärkeimmistä hyödyistä. Myös uusia kansainvälisiä akateemisia ja yritysyhteyksiä luotiin ohjelman aikana. Verkottumisen vahvistamiseksi Lääke teknologiaohjelma järjesti monia tapahtumia, kuten vuosiseminaareja, teknologiatyöpajoja, teknologiansiirtoa käsitteleviä keskustelutilaisuuksia ja verkottumistilaisuuksia. Lääke teknologiaohjelma tarjosi yhdessä muiden Tekesin bioteknologiaohjelmien kanssa koulutusta muun muassa bioalan keksintöjen suojauksesta ja tuotekehitysprojektien arvon määrityksestä sekä järjesti posterinäyttelyt Biotech Helsinki 03- ja ChemBio Finland 05 -tapahtumiin. Kansainvälistymisen edistämiseksi ohjelman seminaareissa esiteltiin Tekesin kansainvälistymistä tukevia työkaluja: valmistelurahoitusta, Global Access Program (GAP) -ohjelmaa, EU-rahoitusmahdollisuuksia ja tutkijanvaihtorahoitusta. Alan kansainvälisiä tutkimuksen ja liikemaailman huippuasiantuntijoita kutsuttiin puhujiksi seminaareihin. Amerikkalaisen National Institute of Health:n (NIH) kanssa järjestettiin vuonna 2006 yhteisseminaari, jonka teemana tieteellisten aiheiden lisäksi olivat verkottuminen ja NIH:n rahoitustyökalut. Lääke ohjelma osallistui Tekesin ohjelmien yhteisesiintymisiin Suomen Bioteollisuus ry:n ja kotimaisten yritysten rinnalla kansainvälisissä tapahtumissa mm. amerikkalaisissa BIO-tapahtumissa ( ) ja BioJapan tapahtumassa. Lisäksi teetettiin ulkopuolisilla asiantuntijoilla erillisiä selvityksiä esimerkiksi Kiinan bioalan IPR- ja regulatorisesta ilmapiiristä. Lääke teknologiaohjelma oli osana EU:n 6. puiteohjelman ERA-NET-hanketta EUROTRANS- BIO (ETB), johon Tekes osallistuu suomalaisena rahoittajana. ETB-rahoitusta myönnetään bioalan pk-yritysten koordinoimille EU-hankkeille. Ohjelman toimintaa johti, kehitti ja ohjeisti johtoryhmä, johon kuului lääketeollisuuden, tutkimuslaitosten ja rahoittajaorganisaatioiden edustajia. Lääke teknologiaohjelma suuntasi suomalaista lääketutkimusta uuteen aikakauteen, jossa verkottuminen ja kansainvälisyys ovat arkipäivää. Ohjelman aikana suomalaisen lääketutkimuksen kenttä kartoitettiin ja alan toimijat tietävät nyt entistä paremmin, mitä tarjottavaa eri yliopistoryhmillä ja yrityksillä on toisilleen. Yliopistoryhmien osaamisen määrä ja taso lääketutkimuksen alueella sekä yritysten valmiudet osaamisen hyödyntämiseen ovat oleellisesti parantuneet ohjelman ansiosta. Tieteellisen osaamispohjan lisäksi ohjelmassa luotiin valmiuksia tulevaisuuden yritysyhteistyölle ja jatkotutkimuksille, joissa yritysrahoituksen avulla osaamista valjastetaan elinkeinoelämän hyötykäyttöön. Ohjelma loi pohjaa lääkealan tulevaisuuden rakentamiselle Suomessa.

7 Summary The goal of the Drug 2000 Technology Programme was to develop Finnish pharmaceutical research and create research networks in the field. The long-term goal was to expand the Finnish pharmaceutical industry while generating international business in the field. Drug 2000 provided a forum for a large-scale administration and evaluation of Finnish pharmaceutical research. The programme covered the pharmaceutical research chain from the identification and validation of new drug targets to the development of pharmaceutical products and new drug formulations. The projects in the programme were in the fields of biomedicine, drug development and pharmaceutical development, as well as related, supportive research areas. Drug 2000 was conducted during and was divided into two funding periods. In the first funding period, the projects were grouped according to their topics into five technology teams: target identification and validation; targeted therapy and novel methods of treatment; chemistry; in vitro and in vivo screening methods; and pharmaceutical development. The main goal of the second triennial was to take the results obtained in the first triennial further towards commercialisation and exploitation by Finnish companies. A commercialisation clinic was established to fuel the identification and patenting of innovations developed in the projects, as well as to increase understanding of the commercial value of innovations and various commercialisation options. The commercialisation clinic helped the projects analyse methods to exploit and productise research results. However, due to lack of business skills in the pharmaceutical field and resources for commercialisation in the projects, commercialisation was not initiated according to plan. At the same time, a shortage of financing in the biotechnology sector impaired the ability of companies to accept early-phase development projects. In a number of projects, university services and co-operation with service companies in the field turned out to be the best commercialisation paths. The total volume of the programme amounted to 140 million, of which Tekes covered 83 million and the Academy of Finland 5 million. The companies share was 50 million. The participants included 12 universities and research institutes and more than 70 companies with their own research projects or through participation in public research projects. A total of 82 projects were funded during the first funding period ( ), including 45 public research projects funded by Tekes and 26 company projects. In addition, the Academy of Finland funded eleven projects. During the second period ( ), Tekes funded 46 public research projects and 24 company projects. In addition, the Academy of Finland financed eleven projects. Some of the projects were continued from the first period to the second. The goal of Drug 2000 to develop Finnish pharmaceutical research was achieved. During the programme, a total of 264 new methods were developed, 79 new groups of lead molecules were found and 59 new target molecules were discovered in universities. The increased competence is also reflected in the fact that the research teams completed a total of 88 doctoral dissertations, nearly 300 other theses, over 700 scientific publications and 800 poster abstracts. As a result of the efforts to boost commercialisation during the second period, the volumes of technology transfers and research agreement services increased towards the end of the programme. Overall 125 technology transfers were made to Finnish companies and 88 new research

8 service agreements were signed. In this context, technology transfer refers to the transfer of not only technology but also of competence and trained staff. Research networks were also actively created. The degree of co-operation between academic and corporate participants in the projects increased substantially all through the programme. Indeed, the participants regarded networking as one of the main benefits of the programme. International academic and corporate contacts were also made. To further boost networking, Drug 2000 organised various events, such as seminars, workshops and get-togethers on various topics. Together with other biotechnology programmes in Tekes, training was organised on topics such as invention protection in biotechnology and valuation in product development projects. Poster exhibitions were arranged for the Biotech Helsinki 03 and ChemBio Finland 05 conferences. In Drug 2000 seminars, the international aspect was highlighted via the Tekes tools that support international activities: preparatory funding, Global Access Program (GAP), EU funding opportunities and researcher exchange financing. International experts in research and business were invited to speak at the seminars. A meeting was held together with the US National Institutes of Health (NIH) in 2006, with topics varying from scientific subjects to networking and NIH funding tools. Drug 2000 participated with other Tekes programmes, Finnish Bioindustries and domestic companies in international events, such as the US BIO conferences ( ) and BioJapan Furthermore, reports were commissioned from external experts on topics such as the international property rights (IPR) and regulatory climate in biotechnology in China. Drug 2000 was part of the EUROTRANS-BIO (ETB) ERA-NET project in the Sixth EU Framework programme, where Tekes participates as a Finnish financier. ETB funding was granted to the EU projects co-ordinated by SMEs in biotechnology. Drug 2000 was led and developed by a steering committee consisting of representatives from the pharmaceutical industry, research institutes and funding organisations. Drug 2000 directed Finnish pharmaceutical research towards a new era where networking and international activities are part of everyday life. During the programme, the field of Finnish pharmaceutical research was surveyed, and as a result everyone is more familiar with what various academic groups and companies have to offer one another. Thanks to the programme, the degree and level of pharmaceutical competence in universities increased substantially, and companies are now better prepared to exploit their competence. Moreover, the programme created a foundation for future corporate co-operation and further research, where competence can be exploited in business through corporate funding. Drug 2000 established a firm ground for the future of the pharmaceutical industry in Finland.

9 Sisällysluettelo Esipuhe Tiivistelmä Summary 1 Yhteenveto keskeisistä tuloksista ja tulevaisuuden suuntaviivat Julkisen tutkimuksen projektien tuloksia Tulevaisuuden suuntaviivat Teollisuuden näkökulmia ohjelmatoimintaan Case-esimerkki: ADME-klusteri: Yhteistyö kirkasti hyödyntämispolut Suomen Akatemian näkökulmia ohjelmatoimintaan Lääke teknologiaohjelman tulokset Case-esimerkki: Nanoteknologian ratkaisuja lääkeaineiden tehoseulontaan Case-esimerkki: Kantasoluista apua aivojen rappeumasairauksiin? Case-esimerkki: Uusia lähtökohtia miesten hormonaalisten hoitojen kehittämiseen Julkisen tutkimuksen projektien tulokset Lääke teknologiaohjelman yleiskuvaus Taustalla lääketeollisuuden murros Teknologiaohjelman tavoitteet Tutkimusalueet ohjelman I- ja II-kaudella Tutkimusprojektien rahoitus Teknologiaohjelman organisaatio Hyödyntämisklinikka Case-esimerkki: Lääkeaineet perille keskushermostoon saakka Teknologiaohjelman viestintä ja tapahtumat Teknologiaohjelman pelisäännöt Kansainvälinen yhteistyö Case-esimerkki: EUROTRANS-BIO-hanke: Pandemiarokotteen kehitysprojekti...77 Liitteet 1 Yritysprojektit Ohjelmaan osallistuneet organisaatiot Julkaisuluettelo Opinnäyteluettelo Patentit ja patenttihakemukset Ohjelman pelisäännöt Tekesin teknologiaohjelmaraportteja

10 1 Yhteenveto keskeisistä tuloksista ja tulevaisuuden suuntaviivat Lääke teknologiaohjelma vei suomalaisen lääketutkimuksen uudelle aikakaudelle. Ohjelman aikana tehtiin lääketutkimusalalla laajempaa yhteistyötä kuin koskaan aikaisemmin Suomessa. Akateemista ja yritystutkimusta tehokkaasti integroinut ohjelma sisälsi laaja-alaisesti tutkimushankkeita biolääketieteen, lääkekehityksen ja farmaseuttisen kehityksen alueilta. Ohjelman tavoitteena oli kehittää suomalaista lääketutkimusta kokonaisuudessaan sekä luoda tutkimusverkostoja ja synnyttää kansainvälistä liiketoimintaa alalle. Lääke teknologiaohjelma toteutettiin yhteistyössä Suomen Akatemian kanssa. Lääke teknologiaohjelmaan osallistui kaiken kaikkiaan 140 projektia. I-kaudella ( ) ohjelmaan osallistui yhteensä 45 Tekesin rahoittamaa julkisen tutkimuksen projektia ja 26 yritysprojektia. II-kaudella ( ) ohjelmaan osallistui 46 julkisen tutkimuksen projektia ja 24 yritysprojektia. Osaa projekteista rahoitettiin koko ohjelmakauden ajan. Lisäksi I- ja II-kausilla ohjelmaan osallistui yhteensä 22 Suomen Akatemian rahoittamaa projektia. Kaiken kaikkiaan yli 70 yritystä osallistui ohjelmaan omilla tutkimusprojekteillaan tai osallistumalla julkisen tutkimuksen projekteihin. Ohjelma osallistui myös EU:n rahoittamaan ja Ranskan koordinoimaan ERA- NET-hankkeeseen EUROTRANS-BIO. Tekesin julkaisemassa arviointiraportissa (Teknologiaohjelmaraportti 20/2006, Tekes) todetaan, että yli 90 prosenttia Lääke teknologiaohjelmaan osallistuneista alan toimijoista piti kotimaisen tutkimustyön laadun paranemista ohjelman merkittävimpänä tuloksena. Ohjelman omalle organisaatiolle tuottamista hyödyistä osallistujat pitivät suurimpana taloudellista hyötyä, mutta kokivat merkittävänä myös tutkimuslaitosten ja yritysten välisen yhteistyön lisääntymisen. Ohjelman yritysprojektien vetäjistä peräti 90 prosenttia mainitsi yhtenä ohjelman konkreettisista hyödyistä lisääntyneen yhteistyön ja potentiaalisten yhteistyökumppaneiden tunnistamisen. Kuusivuotinen teknologiaohjelma jaettiin kahteen kolmivuotiskauteen. Ohjelman I-kaudella edistettiin verkottumista jakamalla projektit viiteen teknologiatiimiin: uusien vaikutuskohteiden identifiointi ja validointi, täsmäterapia ja uudet hoitomuodot, kemia, in vitro- ja in vivo -seulonta ja farmaseuttinen kehitys. Ohjelman II-kauden yhtenä haasteellisena tavoitteena oli edistää lääketutkimuksen kaupallista hyödyntämistä. Kaupalliset valmiudet paranivatkin huomattavasti ohjelman aikana. Ohjelmaan osallistujista yli 60 prosenttia kehitti ohjelman aikana myytävissä olevia palveluja tai tutkimusvalmiuksia, esimerkiksi menetelmiä tai mittauslaitteistoja (Teknologiaohjelmaraportti 20/2006, Tekes). Kaupallisen hyödyntämisen ohjelmapalveluksi perustettiin Hyödyntämisklinikka Lääke teknologiaohjelman toiselle ohjelmakaudelle. Tekes ja ohjelman johtoryhmä asettivat klinikan tavoitteeksi julkisen tutkimuksen hankkeiden kaupallisen hyödyntämisen edistämisen. Klinikan tavoitteena oli tehostaa tutkimushankkeissa syntyneiden innovaatioiden tunnistamista ja patentointia sekä lisätä ymmärrystä innovaatioiden kaupallisesta arvosta, kaupallistamistarpeesta ja erilaisista kaupallistamisvaihtoehdoista. Lisäksi klinikka tuki yrittäjyyttä. Hyödyntämisklinikan ohjelmarungon muodostivat hyödyntämisajattelua edistävä diagnoosivaihe, tutkijoille suunnatut seminaarit, projektien kannustava ohjaus sekä tarkennettujen hyödyntämissuunnitelmien laatiminen. Hyödyntämisklinikan analyysin mukaan suurimmat ongelmakohdat projektien tutkimustulosten kaupallistamisessa ovat: (1) kuka ottaa kannettavakseen vastuun kaupallistamisesta, (2) miten tunnistetaan arvokas tietotaito sekä (3) miten 1

11 kaupallistamisessa edetään. Lääke teknologiaohjelman päättyessä valtaosa projekteista on saanut ainakin osan tuloksistaan siirrettyä kaupalliselle hyödyntäjälle. Yleisin hyödyntämispolku on ollut yliopistossa toteutettava palvelutoiminta, joka on johtanut yhteistyöprojektiin joko jonkun projektin johtoryhmään kuuluneen tai muun yrityksen kanssa. Yritysten kannalta tulosten hyödyntämistä ovat viime vuosina viivästyttäneet nopeasti muuttuva lääkealan toimintaympäristö ja bioalan yleinen heikko rahoitustilanne riittävien yksityisten pääomien ja toimialaa tuntevien sijoittajien puuttuessa. 1.1 Julkisen tutkimuksen projektien tuloksia Ohjelman vaikutusta julkisen tutkimuksen projektien kehitykseen seurattiin vuosittain pyytämällä ohjelman osallistujia raportoimaan projektien tieteelliset sekä kaupallistamiseen ja verkostoitumiseen liittyvät saavutukset. Vuosittain prosenttia projekteista palautti vuosiseurantaraportin. Vuosiseurantatulokset ovat siten suuntaa antavia. Vuosiseurannan kumulatiiviset tulokset ovat esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Lääke teknologiaohjelman vuosiseurannan tulokset Julkisen tutkimuksen projektien vuosiseurantatulokset (laskettuna kumulatiivisesti, ei sisällä verkottumista) Akateemiset saavutukset Tieteelliset julkaisut 713 Posterit & abstraktit 803 Tutkimustulokset Uusi kohdemolekyyli löydetty 59 Uusi kohdemolekyyli validoitu 39 Uusi seulontamenetelmä kehitetty 176 Uusi validointimenetelmä kehitetty 59 Uusi johtomolekyyliperhe löydetty 79 Uusi lääkeainekandidaatti löydetty 19 Uusi diagnostinen menetelmä kehitetty 29 Koulutus ja työllistäminen Tohtorinväitökset 88 Muut akateemiset opinnäytetyöt 294 Projektissa valmistuneiden sijoittuminen yrityksiin 98 Verkottuminen vuonna 2006 Akateemiset yhteistyöryhmät Suomessa 136 Kansainväliset akateemiset yhteistyöryhmät 140 Yrityskumppanit Suomessa 135 Kansainväliset yhteistyökumppanit 14 Tutkimustulosten Uusi perustettu yritys 7 kaupallistaminen Teknologiansiirto 1) kotimaisiin yrityksiin 125 Teknologiansiirto 1) ulkomaisiin yrityksiin 6 Uudet patenttihakemukset 49 Myönnetyt patentit 16 Lisenssisopimukset 5 Tutkimuspalvelusopimukset 88 Muu tulosten kaupallistamistapa 31 1) Teknologiansiirto ymmärrettiin tässä yhteydessä laajasti käsittäen teknologian, osaamisen ja koulutettujen työntekijöiden siirron. 2

12 Seuraavissa kappaleissa tarkastellaan vuosiseurantatuloksia. Tutkimustulosten tuloskehitys on ohjelman aikana ollut nousujohteinen ja vahvistanut tasaisesti lääketutkimuksen eri osa-alueita (kuva 1). Lääke ohjelmassa kehitettiin runsaasti eri menetelmiä (264) sisältäen seulonta-, validointi- ja diagnosointimentelmiä. Uusien identifioitujen (59) kohdemolekyylien määrä kasvoi huomattavasti ohjelman aikana ja lisäksi validoitujen kohdemolekyylien määrä (39) kasvoi tasaisesti. Ohjelman aikana kehitettyjä menetelmiä voidaan tulevaisuudessa hyödyntää muun muassa nyt tunnistettuihin kohdemolekyyleihin vaikuttavien lääkeainekandidaattien etsimiseen. Uusia potentiaaleja lääkeainekandidaatteja löydettiin 19. Ohjelman tuottamien tutkimustulosten runsaus näkyy myös tieteellisten julkaisujen määrässä; niitä syntyi ohjelmassa kaiken kaikkiaan 713 (posteriabstraktit mukaan lukien 1516). Tutkimustulokset kokonaisuudessaan luovat vahvan osaamispohjan soveltavalle ja kilpailukykyisemmälle lääketutkimukselle Suomessa. Tutkimustulosten kaupallistamisessa todettiin ohjelman aikana selkeä kasvava trendi (kuva 2). Uusien tutkimuspalvelusopimusten määrä (88) lisääntyi merkittävästi, mikä myötäilee myös hyvin ohjelman tutkimustuloksia: uusien kehitettyjen menetelmien lisääntyminen oli selkeää (kuva 1). Lisäksi teknologiansiirrot yrityksiin ovat lisääntyneet tasaisesti (131), mikä kertoo ohjelmassa syntyneiden innovaatioiden ja teknologian hyvästä laadusta ja soveltuvuudesta lääkealan yrityksille sekä tutkimuslaitosten ja yritysten lisääntyneestä yhteistyöstä (kuva 3). Teknologiansiirto ymmärrettiin tässä yhteydessä laajasti käsittäen teknologian, osaamisen ja koulutettujen työntekijöiden siirron. Tutkimustulosten kaupallistamisen mittareina seurattiin myös patenttihakemusten määrää (49) ja myönnettyjen patenttien määrää (16, liite 5). Patenttihakemusten määrä kasvoi tasaisesti koko ohjelmakauden aikana ja II-kaudella saavutettiin ohjelman alussa I-kaudella asetettu tavoite (40). Ohjelman loppua kohden vahvistui myönteinen asennemuutos tutkimuksen soveltamisessa ja hyödyntämisessä, mikä voitiin havaita muun muassa Hyödyntämisklinikkatoiminnassa. Oh- Tutkimustulokset Kumulatiivinen lkm Uusi diagnostinen menetelmä kehitetty Uusi lääkeainekandidaatti löydetty Uusi johtomolekyyliperhe löydetty Uusi validointimenetelmä kehitetty Uusi seulontamenetelmä kehitetty Uusi kohdemolekyyli validoitu Uusi kohdemolekyyli löydetty Kuva 1. Lääke teknologiaohjelman tutkimustuloksia

13 Tutkimustulosten kaupallistaminen Kumulatiivinen lkm Muu Tutkimuspalvelusopimus Lisenssisopimukset Myönnetyt patentit Uudet patenttihakemukset Teknologian siirto ulkomaisiin yrityksiin Teknologian siirto kotimaisiin yrityksiin Uusi perustettu yritys Kuva 2. Lääke teknologiaohjelman tutkimustulosten kaupallinen hyödyntäminen ( ). jelman aikana kehitettiin omistus- ja käyttöoikeuksiin liittyviä sopimuskäytäntöjä. Näillä edistettiin tutkimuslaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä. Lääketutkimuskentän verkottuminen sekä akateemisten ryhmien kesken että yritysten kanssa on yksi ohjelman tärkeimmistä saavutuksista (kuva 3). Tutkimuslaitosten ja yritysten välinen yhteistyö kasvoi lähes 35 prosentilla ohjelman aikana. Myös kansainvälinen verkottuminen lisääntyi kiitettävästi. Tämä osoittaa, että suomalainen osaaminen on tunnistettu maailmalla. Lääke ohjelman aikana noin sata ohjelmaprojekteissa työskennellyttä ja ohjelman aikana valmistunutta tutkijaa siirtyi yrityksen palvelukseen (kuva 4). Suomen kokoisessa maassa sekä kansallinen että kansainvälinen verkottuminen on yksi avaintekijöistä innovatiivisen ja kilpailukykyisen lääketeollisuuden kehittymiselle. Projektien verkottuminen Vuosittainen lkm Akateeminen yhteistyö Suomessa Akateeminen yhteistyö Maailmalla Yrityskumppanit Suomessa Yrityskumppanit Maailmalla Kuva 3. Projektien verkottuminen Lääke teknologiaohjelman aikana. 4

14 Projekteissa valmistuneiden sijoittuminen yrityksiin Kumulatiivinen lkm Kuva 4. Projekteissa valmistuneiden (tohtorinväitöksen ja muun akateemisen opinnäytetyön tehneiden) tutkijoiden sijoittuminen yrityksiin Lääke ohjelman aikana. 1.2 Tulevaisuuden suuntaviivat Tulevaisuudessa julkisessa Tekesin rahoittamassa lääketutkimuksessa painotetaan yhä vahvemmin sovellusosaamista. Elinkeinoelämän tarpeet halutaan huomioida entistä paremmin. Tekes odottaa jatkossa yrityksiltä entistä vankempaa roolia julkisen tutkimuksen projektien yhteisvalmistelussa, ohjaamisessa ja tutkimustulosten hyödyntämisessä. Tulevaisuudessa kannustetaan myös kansainväliseen verkostoitumiseen ja eri alojen osaamisten yhdistämiseen. Teollisuus on valmis vastaamaan Tekesin odotuksiin. Mahdollisia uusia lääkealan rahoitustoimia suunniteltaessa yritykset ovat halukkaita kartoittamaan yhteistyössä jo etukäteen kiinnostuskohteensa. Päättyneen ohjelman ansiosta yrityksissä tunnetaan aivan käytännön tasolla, millaista osaamista eri akateemisista ryhmistä löytyy. Tällöin yritykset voivat ehdottaa tutkimusryhmille yhteistyötä kilpailukykynsä kannalta merkittävän osaamisen tai merkittävien teknologioiden kehittämiseksi. Näin hankkeissa voidaan sitoutua heti alusta lähtien yhteistyöhön ja selkeisiin tavoitteisiin, toteaa Antti Haapalinna, johtaja, Orion Oyj, Orion Pharma, Nonkliininen tutkimus ja kehitys. Haapalinnan mukaan mahdollinen seuraava ohjelma voitaisiin luoda fokusoidusti yhdistämällä eri ryhmien osaamista samaan hankkeeseen. Verkottumista voitaisiin kehittää kilpailukyvyn kannalta tärkeillä alueilla ja luoda osaamista jopa laajemmin kuin Lääke teknologiaohjelmassa, mutta kohdennetun suunnittelun ansiosta ohjelman ei tarvitsisi olla rahallisesti yhtä laaja. 5

15 2 Teollisuuden näkökulmia ohjelmatoimintaan Lääke teknologiaohjelman päättyessä yliopistoryhmien osaamisen määrä lääketutkimuksen alueella sekä yritysten valmiudet sen hyödyntämiseen ovat noin kymmenen kertaa suuremmat kuin ohjelman alkaessa. Ohjelma paransi ratkaisevasti yritysten ja akateemisten tutkimusryhmien kykyä tehdä yhteistyötä, arvioi johtaja Antti Haapalinna Orion Pharmasta. Ohjelmassa luotiin pohja, jolta lääkeyritysten on mahdollista kehittää uudenlaisia ja aikaisempaa korkeammalla tasolla olevia yhteistyöhankkeita yliopistojen kanssa. Antti Haapalinna arvioi Lääke teknologiaohjelman osaltaan edesauttaneen kehitystä kohti tilannetta, jossa teolliset yhteistyökumppanit nähdään meriittinä tutkimusryhmälle. Tänään akateemista tutkimusryhmää ei enää pidetä ideologisena petturina, jos se perustutkimuksen rinnalla tekee yritysten kanssa yhteistyötä. On oivallettu, että tutkimustuloksilla ja etenkin osaamisella on muutakin arvoa kuin julkaisuarvo. Lääkekehitys on pitkäjänteisyyttä vaativaa. Olisi virhe odottaa, että jo ohjelman aikana lähellä perustutkimusta käynnistetyistä projekteista syntyisi merkittäviä tuotteita tai innovaatioita. Sen sijaan projektit voivat tuottaa merkittävää sovellettavaa osaamista, hyviä lähtökohtia jatkokehitysprojekteille. Siksi on tärkeää, että akateemiset ryhmät kiinnostuvat totuttua pitkäjänteisemmästä yhteistyöstä yritysten kanssa. Tällaisessa yhteistyössä esimerkiksi tulosten nopea julkaiseminen ei ole tärkein tavoite. Tieteellisen osaamispohjan lisäksi Lääke ohjelmassa luotiin pohjaa tulevaisuuden yhteistyölle, Antti Haapalinna kiteyttää. Hänen mukaansa yrityksissä ollaan kiinnostuneita rahoittamaan jatkotutkimuksia, joissa osaamista valjastetaan hyötykäyttöön. On tärkeää, että yliopistolla luotu tietotaito siirtyy yhteistyön kautta talouselämän ja yhteiskunnan hyväksi. Vaikka Haapalinna pitääkin Lääke teknologiaohjelman tärkeimpänä antina siinä luotua osaamista, kehottaa hän tarkastelemaan kriittisesti osaamisen mittareita. Osaamisen mittaaminen on vaikeaa. Sen enempää julkaisujen kuin patenttienkaan määrä eivät ole päteviä mittareita. Patenttien lukumäärän käyttö mittarina voi johtaa tilanteeseen, jossa patentoidaan asioita joilla ei ole mitään merkitystä jonkin tuotteen suojaamisen kannalta. Yritysnäkökulmasta myöskään julkaisuluettelon pituudella ei voida punnita soveltavaa osaamista. Hyvää tiedettä tehdään paljon ja perustutkimus on arvokasta, mutta se on vain harvoin sovellettavissa suoraan hyötykäyttöön. Lääke teknologiaohjelmassa luotua osaamispohjaa voidaan erilaisten ja eri tavoin rahoitettujen jatkokehityshankkeiden kautta hyödyntää tulevaisuutta rakennettaessa. Nyt on aika tarkastella, millaisia valmiuksia syntyi, minkä hankkeiden tuloksia voisi yhdistää ja viedä sitä kautta eteenpäin, missä on valmiuksia kehittää kansainvälisestikin kilpailukykyistä osaamista tai millaisia osaamisia yhdistämällä syntyy kansainvälisesti kilpailukyistä osaamista. Luomalla infrastruktuuri, jossa on osaamista ja jossa koulutetaan uutta työvoimaa myös teollisuudelle, saadaan aikaan yhteiskunnan kannalta kestävä vaikutus, Antti Haapalinna toteaa. Päättyneen ohjelman tutkimustulosten ja luodun osaamisen merkittävin hyödyntäjä on alkuperäislääkkeitä valmistava tutkiva lääketeollisuus. Lisäksi ohjelman hankkeissa kehitettyjä kilpailukykyisiä teknologioita voidaan hyödyntää palveluyritysten kautta. Hyödyntämiskanavasta riippumatta edellytetään, että osaaminen on kansainvälisesti korkeatasoista ja ainutlaatuista. Kaikilla teollisuusaloilla kaikissa maissa on tänään vastattavanaan samanlaiset globalisaation haasteet. Niin myös Suomen lääketeollisuudella. 7

16 Ainoa tapa vastata haasteisiin on kansainvälisesti korkeatasoinen osaaminen. Haasteen suuruutta lisää vielä toiminta poikkeuksellisen poikkitieteellisellä alalla. Lääkekehityksessähän yhdistetään kovia, eksakteja tieteitä, kuten orgaanista kemiaa ja muita luonnontieteitä, biologiseen tutkimukseen aina molekyylibiologian tasolle asti. Tarvitaan myös kliinisiä tutkimuksia, biostatistiikkaa eli soveltavaa tilastotiedettä ja lähellä fysikaalista kemiaa olevaa farmaseuttista lääkekehitystä. Synteettisen kemian tai farmaseuttisen tuotteen siirto tuotantomittakaavaan puolestaan vaatii prosessitekniikan osaamista ja koko ketju laadunseurantajärjestelmiä. Juuri poikkitieteellisyydessä ja yhteistyössä on myös mahdollisuus. Suomessa on yhteistyön kautta luotua monipuolista lääketieteellistä ja biolääketieteellistä osaamista. Meillä on yhtä hyvät mahdollisuudet vastata globalisaation haasteisiin kuin millä muulla maalla tahansa. Pärjäämme vastaamalla niihin uusilla innovatiivisilla tuotteilla kehittämällä potilaille aikaisempaa parempia ja tehokkaampia, miellyttäväkäyttöisiä, ainutlaatuisia tuotteita. 2.1 Case-esimerkki: ADME-klusteri: Yhteistyö kirkasti hyödyntämispolut Lääke teknologiaohjelmaan osallistuneet ADME-tutkimusalueen edustajat rakensivat ohjelman aikana vankan yhteistyöverkoston, jossa tiedonvaihto oli poikkeuksellisen avointa ja jossa jokaista osatutkimusta suunnattaessa huomioitiin sen tulosten hyödyntämismahdollisuudet. Tuloksena syntyi uutta liiketoimintaa, jo olemassa olevien yritysten kilpailukyky vahvistui ja suomalainen osaaminen alueella kipusi kansainväliseen eturintamaan. Lääke ohjelman ADME-klusterin toimijoiden tiivis vuoropuhelu ja yhteistyö kasvattivat dramaattisesti alan osaamista. Tutkimustyö avasi uusia tutkimuksellisia ja teknologisia hyödyntämispolkuja ja tuotti kaupallistettavaa metodiikkaa ja osaamista. Ohjelman tarjoamista resursseista oli myös koulutuksellista hyötyä. Toiminta kansainvälisessä eturintamassa tuottaa huippututkijoita yhtä lailla lääketeollisuuden kuin yliopistojenkin palvelukseen, toteaa ADME-klusterin puheenjohtajana toiminut professori Jouni Hirvonen Helsingin yliopistosta. Ohjelmaan osallistuneet yritykset ovat sekä ottaneet käyttöönsä ADME-klusterissa kehitettyjä menetelmiä että palkanneet tutkimusyksikköihinsä ohjelman projekteissa työskennelleitä nuoria tutkijoita. Elintärkeä ADME Kuva 5. Antti Haapalinna toimi Lääke teknologiaohjelman johtoryhmän puheenjohtajana ohjelman II-kauden loppuvaiheessa. ADME (Absorption, Distribution, Metabolism, Excretion) -alueella tutkitaan lääkkeiksi kaavailtujen yhdisteiden käyttäytymistä elimistössä miten ne imeytyvät, pilkkoutuvat ja kulkeutuvat elimistössä sekä muodostavat uusia yhdisteitä ja miten ne lopulta poistuvat elimistöstä. ADMEtutkimuksella on oleellinen merkitys lääkkeen tehon ja turvallisuuden selvittämisessä. Ovathan esimerkiksi lääkeaineiden yhteisvaikutukset elimistössä aiheuttaneet monien lääkkeiden markkinoilta poiston ja saattaneet jopa isojen kansainvälisten lääkejättien tulevaisuuden uhatuksi. ADME-osaaminen on siten elintärkeää sekä potilaiden että lääketeollisuuden näkökulmasta. 8

17 ADME-klusteri kasvatti voimakkaasti suomalaista osaamista kilpaillulla, myös kansainvälisesti vauhdilla kehittyvällä alueella. Klusterissa yliopistotutkimusta suunnattiin alueelle, josta lääketeollisuus on kiinnostunut ja jossa kotimainen lääketeollisuus on ensisijainen edun saaja. Teknologiaohjelma toimi instrumenttina, joka ohjasi tutkimusta kohteisiin, joissa sen tuloksia pystytään hyödyntämään tehokkaimmin. Samalla voitiin laadusta tinkimättä tehdä riippumatonta korkeatasoista akateemista tutkimusta, arvioi professori Pertti Neuvonen Helsingin yliopistosta. Neuvosen ryhmä kehitti ohjelmassa lääkeaineiden yhteisvaikutuksien ennakointimenetelmiä. Projektin ydinsaavutukset on kuvattu luvussa 4.4, sivulla 48. Neuvonen kokee tietojen vaihdon klusterin muiden tutkimusryhmien sekä lääketeollisuuden edustajien kanssa edistäneen oman ryhmänsä tutkimusta. Projektissa löydettiin muun muassa uusia lääkeaineiden yhteisvaikutusmekanismeja, jotka selittävät miksi aikaisemmat testit eivät ole havainneet eräitä haitallisia yhteisvaikutuksia. Kasvaneen ymmärtämyksen ansiosta voidaan nyt vähentää tiettyjä riskejä lääkekehityksessä. Neuvonen muistuttaa, että tutkittavaa tällä tieteellisesti haastavalla alueella riittää jatkossakin. Eikä kyse ole yksinomaan riskeistä, jotkut yhteisvaikutuksista ovat myös myönteisellä tavalla terapeuttisesti tärkeitä. Uudisraivaajahenkistä yhteistyötä Yhteistyöneuvotteluja muutamien ADME-alueella työskentelevien yliopistoryhmien kesken oli käyty jo ennen Lääke teknologiaohjelman käynnistämistä. Ryhmät pohtivat myös yhdessä jo etukäteen päällekkäisyyksiä karsien, millaisiin projekteihin haettaisiin rahoitusta ohjelmassa. Projektit valittuaan Tekes kokosi osan ADME-alueen projekteista yhteisen johtoryhmän alle. Tätä projektirypästä alettiin kutsua ADMEklusteriksi. Ohjelman aikana ADME-yhteisö laajeni kattamaan kaikki merkittävät suomalaiset alan toimijat. Yhteistyö syveni sekä eri yliopistoyksiköiden kesken että yliopistomaailman ja lääketeollisuuden välillä. Syntyi uudenlainen tiivis yhteistyöverkosto. ADME-klusteri on meille julkisen tutkimuksen edustajille kahdella tavalla merkittävä. Tutkimusmaailmassa yhteistyö ei ole tavanomaista, työnjako ei ole helppo asia. Pidän hienona saavutuksena isohkoa klusteria, jonka toimijat tulevat hyvin toimeen keskenään. Lisäksi olemme kuunnelleet ja ottaneet huomioon klusterissa aktiivisesti mukana olleiden teollisuuden edustajien näkemykset, Jouni Hirvonen toteaa. ADME-klusteriin kuului tutkimusryhmiä Helsingin, Kuopion, Oulun ja Tampereen yliopistoista sekä kattava joukko suomalaisia lääkealan teollisuus- ja palveluyrityksiä. Kuvassa 6 A on esitetty ADME-klusteriin osallistuneet organisaatiot ja työryhmät ja kuvassa 6 B on kiteytettynä klusterin hankkeiden ydinsaavutukset. Kansainvälinen kanssakäyminen vilkastui ADME-klusterin tutkimuskentällä keskityttiin yksittäisten tuotteiden kehittämisen sijasta parantamaan laaja-alaisesti alueen kansallista osaamista. Syntynyt uusi tietotaito on havaittu myös Suomen ulkopuolella. Osaltaan tätä edisti ulkomaalaisten alan teollisuuden ja akateemisen maailman edustajien kutsuminen ohjelman vuosittaisiin seminaareihin. Lääke ohjelman mahdollistama korkeatasoinen tutkimus Suomessa on houkutellut kansainvälisiä tutkijoita yhteistyöhön ryhmiemme kanssa. Omalle ryhmälleni yhteydenottoja on tullut Ranskasta, Englannista, Ruotsista ja Yhdysvalloista. Kiinnostusta yhteistyöhön on sekä yliopistoissa että muissa lääkealan organisaatioissa. Myös kansainvälisten suuryritysten tutkimusjohtajat ovat olleet innostuneita tämän osaamisalueen korkeasta tasosta maassamme, Pertti Neuvonen kertoo. Jouni Hirvosen ryhmä puolestaan kutsuttiin osallistumaan kuluvan vuoden alussa Roomassa käynnistettyyn LIINTOP (Optimisation of Liver and Intestine In Vitro Models for Pharmacokinetics and Pharmacodynamics Studies) EUhankkeeseen, johon osallistuu seitsemän yritystä ja kahdeksan akateemista tutkimusryhmää. ADME-klusterin ja Viikissä sijaitsevan Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan Drug Dis- 9

18 Lääkeimeytymisen uudet in vitro -mallit Prof. Jukka Mönkkösen ryhmä Kuopion yliopisto Varhais-ADME-menetelmien kehittäminen Prof. Jouni Hirvosen ryhmä Helsingin yliopisto In vitro in vivo -metabolia cocktail ja mikroannostelu Prof. Olavi Pelkosen ryhmä Oulun yliopisto Orion Pharma, Hormus Medical/ QuatRx Pharmaceuticasl Company, Juvantia Pharma, Schering AG, Novamass Analytical, Perkin-Elmer, Lääke 2000 yhteisö Lääkemetabolian uudet solumallit Prof. Paavo Honkakosken ryhmä Kuopion yliopisto Prof. Timo Ylikomin ryhmä Tampereen yliopisto Lääkemetabolian interaktioiden ennakoinnin parantaminen Prof. Pertti Neuvosen ryhmä Helsingin yliopisto In vitro in vivo -korrelaatio Orion Pharma Helsingin yliopiston ryhmät Kuopion yliopiston ryhmät A) Mönkkösen ryhmä: Caco-2-solumuokkaus (Erityisesti tumareseptorit) IVIVC-yhteistyö Tutkimuspalveluiden kehittäminen Uusimman tiedon ymmärrys Hirvosen ryhmä: Cocktail-metodeja analyyseihin ja permeatiokokeisiin Caco-2-imeytymis- ja metaboliamallien validointi UGT-metaboliatutkimus Pelkosen ryhmä: Tieto-taidon luonti Novamass Analyticalin tukemiseen Seletiivinen testi 10 CYP substraatin yhtäaikaiseen analyysiin Bupropionin hydroksylaatio Yritykset: Palveluliiketoiminnan vahvistuminen Metodeja ja työkaluja, koulutusta, henkilöstön pätevöityminen Tutkimuspalvelut Kansallinen yhteistyöverkosto Honkakosken ryhmä: Tumareseptorien aktivaatioon perustuvat mekanistiset solumallit Maksasolulinjojen geneettinen muokkaus Neuvosen ryhmä: CYP2C8-lääkemetaboliassa ja interaktioissa (serivastatiini-gemfibrotsiili) Koetinmolekyyli CYP1A2:lle Lääkeinteraktioiden in vitro in vivo ennakoinnin parantaminen ja virhelähteiden tunnistaminen Urtin ryhmä: Ennustavia malleja lääkeimeytymiseen (passiivinen permeaatio, effluksi, lääkekuljetus, metabolia) Silmän ja ihon solumallit Tutkijakoulutus B) Kuva 6. A) ADME-klusteriin osallistuneet tutkimusryhmät ja yritykset. B) ADME-projektien ydinsaavutukset. 10

19 Kuva 7. Lääke teknologiaohjelma vauhditti ADME-tutkimusta eri puolilla maata. Kuvat: Studio Juha Sarkkinen ja Studio Promedia. covery and Development Technology Centerin hyvä maine ulkomailla on yksi syy siihen, että meidät haluttiin mukaan. Hirvosen ja Neuvosen mukaan teollisuuden ja tutkimuksen tiivis vuoropuhelu ADME-klusterissa nopeutti ratkaisujen löytämistä ja lisäsi eri osapuolten keskinäistä ymmärrystä. Osaamispohja laajeni ja suomalaisen lääketeollisuuden kilpailukyky parani. Loimme toimivan järjestelmän, joka nyt ohjelman päättyessä on parhaassa iskussaan. Toivomme tiiviin yhteistyön maamme ADME-osaajien kesken jatkuvan tulevaisuudessakin. 11

20 Palveluyritys sai siivet alleen Oululainen Novamass Analytical Oy on lääkekehityksen tutkimuspalveluja tarjoava yritys, jonka liiketoiminnan Lääke teknologiaohjelman ADME-klusterissa luotu osaaminen kirvoitti reippaaseen kasvuun. Yritys on perustettu vuonna 2000 teknologiapohjanaan professori Olavi Pelkosen tutkimusryhmän Oulun yliopistossa kehittämä ADME-alueen osaaminen, johon johtanutta työtä myös Tekes on rahoittanut. Tuolloin sysäyksen spin off -palveluyrityksen perustamiselle antoi suomalainen lääketeollisuus, joka toivoi ADME-tutkimuksia tarjottavan myös kaupallistettuina palveluina. Alkuvuodet yrityksen toimitusjohtaja Jouko Uusitalo hoiti yritystä yksin Oulun yliopiston tutkijantoimensa ohella ja kaikki yrityksen asiakkaat olivat Suomesta. Lääke ohjelman ensimmäisen jakson aikana Jouko Uusitalo työskenteli vielä tutkijana Oulun yliopiston julkisessa projektissa. Projektin tutkimusryhmä verkostoitui vahvasti Kuopion, Helsingin ja Oulun ADME-tutkimusryhmien kanssa. Kun ADME-tutkimuksen kaupallistamismahdollisuudet näyttivät laajemminkin hyviltä, siirtyi Uusitalo päätoimisesti yritykseen. Ohjelman toisella jaksolla Novamass oli neljän eri projektin yrityskumppani ja kartutti palvelutarjontaansa soveltamalla ADME-klusterissa syntyneitä tutkimustuloksia. Muun muassa Oulun yliopiston metaboliatutkimus ja Kuopion yliopiston permeaatiotutkimus siirtyivät Novamassin palvelutuotesalkkuun. Novamassin lisäksi Oulun yliopiston projektiin osallistuivat myös Hormos Medical Oyj, Juvantia Pharma Oy, Orion Pharma ja Perkin Elmer Life Sciences. Kaupallistimme Lääke ohjelman ADMEprojektien tutkimusta kehittämällä perustutkimuksen pohjalta uusia palveluita. Merkittävämpää liiketoimintaa tästä alkoi syntyä vuodesta 2005 alkaen. Samanaikaisesti myös yrityksemme kansainvälistyminen vauhdittui, Jouko Uusitalo Kuva 8. Novamassin toimitilat sijaitsevat Oulun Medipolis Centerissä. Kuvassa Novamass Analytical Oy:n toimitusjohtaja Jouko Uusitalo. Kuva: Studio Juha Sarkkinen. kertoo. Novamass Analytical Oy:n liikevaihto oli euroa vuonna 2006, jolloin yrityksen tilikausi oli 8 kuukauden mittainen; viennin osuus liikevaihdosta oli 80 prosenttia. Kalenterivuotiseen tilikauteen siirtyneen yrityksen liikevaihtotavoite vuodelle 2010 on vähintään 2,5 miljoonaa euroa. Alkuvuonna 2007 yritys työllistää yhdeksän henkilöä, vuoteen 2010 mennessä henkilöstömäärä on tavoitteena kasvattaa viiteentoista. Novamass Analytical Oy:n ydinosaamisalueita tänään ovat in vitro -lääkeainemetabolia ja siihen liittyvät interaktiotutkimukset, metaboliittien tunnistaminen, imeytymisen permeaatiomallit ja lääkeaineanalytiikka. Uusitalon mukaan yrityksen menestyksen kulmakivenä on tiivis yhteistyö suomalaisen tiedeyhteisön kanssa ADME-alueella. Sen kautta erotumme kilpailijoista ja kykenemme tarjoamaan asiakkaille syvällistä ymmärtämystä lääkekehityksen ongelmiin. Haluamme jatkossakin olla mukana sekä alan tutkimuksessa Suomessa että kansainvälisissä yhteishankkeissa. 12

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat

OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat Innovaatiotoimintaa tukevien yhteistyörakenteiden kehittäminen Innovaatiokeskusten vahvistaminen ja kansainvälistäminen Oulun kaupungin roolin vahvistaminen

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus

Tekesin innovaatiorahoitus Tekesin innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi-

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! www.tekes.fi RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida

Lisätiedot

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE (Center for Internet Excellence) on Oulun yliopiston yhteydessä Oulun Innovaatioallianssin (OIA) jäsenten ohjauksessa toimiva tutkimus- ja innovaatioyksikkö.

Lisätiedot

Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015

Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015 Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015 Komissio haluaa löytää kasvuhaluiset ja -kykyiset pk-yritykset ja auttaa niitä nopeampaan kansainväliseen kasvuun rahoituksen

Lisätiedot

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Ihmiset bisneksen uudistajina Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Tutkimushaun infotilaisuus 30.9.2014 Finlandia-talo Haun kuvaus

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Tervetuloa jäseneksi. www.finbio.net

Tervetuloa jäseneksi. www.finbio.net Tervetuloa jäseneksi www.finbio.net Suomen Bioteollisuus kokoaa bioalan yritykset Suomen Bioteollisuus ry. FIB on suomalaisen biotekniikkateollisuuden toimialayhteisö. Toiminnassa on mukana noin 60 yritystä

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Strateginen tutkimusavaus Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus Tekesissä 21.8.2012 Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus

Lisätiedot

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Periaatteet ja käytännöt Elinkeinoelämän kanssa verkottunut julkinen tutkimus Sisältö Tekesin rahoittaman tutkimusprojektin roolit ja tehtävät

Lisätiedot

Menestyksekkäät bioöljyhankkeet Tekesin näkökulmasta

Menestyksekkäät bioöljyhankkeet Tekesin näkökulmasta Menestyksekkäät bioöljyhankkeet Tekesin näkökulmasta Sebastian Johansson 15.10.2012 Sisältö 1. Tekesin rahoittama bioenergian t&k&i-toiminta 2. Kehitystarpeita tulevaisuudessa 3. Tekesin rahoituskriteerejä

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF)

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) SUOMEN AKATEMIA HAKUILMOITUS 1 20.4.2012 KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) Rahoitus Rahoituskausi

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola M2M - uutta liiketoimintaa ja rahoitusta - työpaja 19.2.2013, Tampere Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola Ubicom ohjelman päällikkö, Twitter: @KimmoAhola Helmikuu 2013 Ubicom Embedded ICT Finland

Lisätiedot

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet OHJE 1 (5) 4.8.2009 Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet Suomen Akatemia ja Tekes avaavat omia FiDiPro-hakuja säännöllisin väliajoin ja noudattavat omia hakukäytäntöjään. Hakuprosessi on kaksivaiheinen.

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Älykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK

Älykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK Älykkäiden koneiden huippuyksikkö Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK ESITELMÄN SISÄLTÖ Keitä olemme? Mitä tutkimme? Miten tutkimme? Miten liitymme ympäröivään

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Biotekniikkaviikon päätapahtuma

Biotekniikkaviikon päätapahtuma Biotekniikkaviikon päätapahtuma 3.10.2013 Finlandia-talo Tietoyhteiskunta ja biotekniikka Marja Makarow Knowledge triangle Tietokolmio Tietoyhteiskunnan kivijalka TUTKIMUS Rahalla tietoa Tiedosta rahaa

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Centre for Arctic Geoinnovations Jukka Teräs, Nordregio

Centre for Arctic Geoinnovations Jukka Teräs, Nordregio Centre for Arctic Geoinnovations Jukka Teräs, Nordregio Luosto Classic Business Forum 8.8.2014 Nordregio ( established in 1997) is a leading international Nordic research institute in the broad field of

Lisätiedot

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 HANKKEEN TAVOITTEET Tavoitteena on avata markkinoita innovatiivisille ratkaisuille ja yhteistoimintamalleille, joilla yritykset

Lisätiedot

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Pia Salokoski EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Kuinka mahdollistamme

Lisätiedot

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Nordic Innovation Monitor 2009 There is probably no historical

Lisätiedot

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelma 2006-2009 (2012) Ihmisten vapaa-aika lisääntyy ja sitä myötä myös vapaa-ajan palvelujen kulutus kasvaa. Suomen vapaa-ajan

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Pekka Ollikainen Tekes 24.1.2013 Messukeskus, Helsinki http://www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM1071384v2 Oppimisratkaisut ohjelma 2011-2015 Ohjelman

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus ja Green Growth ohjelma

Tekesin innovaatiorahoitus ja Green Growth ohjelma Tekesin innovaatiorahoitus ja Green Growth ohjelma - Tuomo Suortti/Tekes 22.11.2012 DM 1036318 Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015 Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

TUTKIMUSPALVELUHENKILÖSTÖN AMMATILLINEN KEHITTÄMINEN JA KEHITTYMINEN

TUTKIMUSPALVELUHENKILÖSTÖN AMMATILLINEN KEHITTÄMINEN JA KEHITTYMINEN 21.8.2013 TUTKIMUSPALVELUHENKILÖSTÖN AMMATILLINEN KEHITTÄMINEN JA KEHITTYMINEN Jaana Backman, tutkimuspalvelujohtaja Tutkimuspalveluhenkilöstön ammatillinen kehittäminen ja kehittyminen Esimerkki urapolusta

Lisätiedot

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010 Riitta Mustonen 1 12.5.2010 FIRI 2010 -haun tutkimus- ja innovaatiopoliittiset perusteet Osa kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa; tutkijat

Lisätiedot

Infra-teknologiaohjelma 2001-2005

Infra-teknologiaohjelma 2001-2005 Päätösseminaari 2.3.2006 Infra-teknologiaohjelma 2001-2005 Harto Räty, Infra-teknologiaohjelma www.tekes.fi//infra harto.raty@sml.fi 2.3.2006 1 Mihin Infra-teknologiaohjelma keskittyi? Ohjelma keskittyi

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

FinlandCare 2014 HYVÄ SEMINAARI

FinlandCare 2014 HYVÄ SEMINAARI FinlandCare 2014 HYVÄ Ä SEMINAARI FinlandCare _Hyvinvointia Suomesta Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2011 käynnistämä ohjelma terveysalan yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämiseksi Ohjelma

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Riku Rikkola Kehittämispäällikkö EU toiminnot ja partneriverkostot Finnish Cleantech Cluster Sisältö Finnish Cleantech Cluster BSR Stars lippulaivaohjelma

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014

EAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014 EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu oy Hankkeen julkinen nimi 3D

Lisätiedot

Our Purpose. Henkilöstöteko 2013/HENRY ry Sanofi Oy/Sari Ek-Petroff

Our Purpose. Henkilöstöteko 2013/HENRY ry Sanofi Oy/Sari Ek-Petroff Our Purpose Henkilöstöteko 2013/HENRY ry Sanofi Oy/Sari Ek-Petroff SANOFI LYHYESTI Toimintaa 100 maassa Suomessa noin 90 työntekijää Yli 110 000 työntekijää MISTÄ LÄHDIMME LIIKKEELLE JA MIKSI? Engagement

Lisätiedot

Minkälaista osaamista kansainvälistyvä yritys arvostaa tohtoreissa?

Minkälaista osaamista kansainvälistyvä yritys arvostaa tohtoreissa? Minkälaista osaamista kansainvälistyvä yritys arvostaa tohtoreissa? Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari 10.4.2008 Riitta Korpela Tutkimusjohtaja, Valio Oy Ravitsemusfysiologian

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

Biotalouteen liittyvän innovaatiotoiminnan edistäminen. Heikki Aro 22.10.2015 Joensuu

Biotalouteen liittyvän innovaatiotoiminnan edistäminen. Heikki Aro 22.10.2015 Joensuu Biotalouteen liittyvän innovaatiotoiminnan edistäminen Heikki Aro 22.10.2015 Joensuu Innovaatiorahoitukeskus Tekes palveluksessasi Rahoitus ja palvelut yrityksille Rahoitus ja palvelut tutkimusorganisaatioille

Lisätiedot

TekesTalk: Fiiliksestä fyrkkaa, Liideri ja BioIT - ohjelmat esillä Kuopiossa 22.3.2013

TekesTalk: Fiiliksestä fyrkkaa, Liideri ja BioIT - ohjelmat esillä Kuopiossa 22.3.2013 TekesTalk: Fiiliksestä fyrkkaa, Liideri ja BioIT - ohjelmat esillä Kuopiossa 22.3.2013 KUOPIO 22.3.2013 Kari Venäläinen, Tekes teknologia-asiantuntija, Pohjois-Savon ELY-keskus OTO Golden Gavia kv-palvelun

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Kuinka hyödynnän EU-rahoitusta yrityksen kehittämisessä

Kuinka hyödynnän EU-rahoitusta yrityksen kehittämisessä Kuinka hyödynnän EU-rahoitusta yrityksen kehittämisessä 18.4.2013 Jukka Hellgren Culmentor EU-hankkeiden ja rahoituksen asiantuntija 2001: Ohjelmisto Reportronic - Projektien ja -salkkujen hallinnon ja

Lisätiedot

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9. Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.2014 Digitaalisuus ravistelee kaikkia aloja Digitaalisuus Markkinoille vienti

Lisätiedot

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen Canon Essential Business Builder Program Avain yrityksesi menestykseen Essential Business Builder Program: esittely Painotoimintaan liittyy monenlaisia haasteita, ja toiminnan kasvattaminen on usein vaikeaa.

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Tutkimus- ja innovaatiokannustimet yrityksille. Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 9.10.2013 Jari Konttinen

Tutkimus- ja innovaatiokannustimet yrityksille. Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 9.10.2013 Jari Konttinen Tutkimus- ja innovaatiokannustimet yrityksille Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 9.10.2013 Jari Konttinen Valtiontuki on lähtökohtaisesti kielletty Laiton valtiontuki Takaisinperintä Perussopimus Tuki

Lisätiedot

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä!

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä! Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä! Vaasan Yliopisto 14.2.2012 Katsaus kansainvälistymispalveluiden tarjontaan Esko Ala-Myllymäki, teknologia-asiantuntija Tekes / Pohjanmaan ELY-keskus Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Vesi - Yrityksen menestystekijä

Vesi - Yrityksen menestystekijä Vesi - Yrityksen menestystekijä Carl-Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Sparrausfoorumi 4 3.4.2014 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja - Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes Hallitusohjelman ja resurssileikkausten vaikutukset Tekesin toimintaan Kuulemistilaisuus eduskunnan talousvaliokunnassa: HE 30/2015 vp hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015 Kari Keskinen DM1369699 DM1369699 Green Mining (2011-2016) 81 projects started (39 company projects and 42 research projects) 117

Lisätiedot

S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010

S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010 S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010 Laskennallisia haasteita ja mahdollisuuksia SalWe-SHOKissa Kuluvan syksyn

Lisätiedot