RVL. rautatievirkamiesliiton jäsenlehti. Hannu Syrjänen. Julkisuus lisää vastuuta. sivu 10

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RVL. rautatievirkamiesliiton jäsenlehti. Hannu Syrjänen. Julkisuus lisää vastuuta. sivu 10"

Transkriptio

1 RAUTATIEVIRKAMIES RVL rautatievirkamiesliiton jäsenlehti Hannu Syrjänen Julkisuus lisää vastuuta sivu 10 Osaston puheenjohtajuus Työurasopimus tuo laadullisia on luottamuksen osoitus sivu 6 parannuksia työelämään sivu 14

2 Pääkirjoitus Puheenjohtaja Tarja Turtiainen Puh. (09) Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Ulla Riekkinen Liittosihteeri Seppo Juselius Puh. (09) Talousvastaava Anne Lappeteläinen Puh. (09) Järjestösihteeri Soile Olmari Puh. (09) Toimisto avoinna arkisin klo Puh. (09) Valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin GSM Valtakunnallinen työturvallisuuden yhdyshenkilö Alpo Pietarila Puh GSM RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 3 ilmestyy Toimitusneuvosto Tarja Turtiainen Juha Lahtinen Ulla Riekkinen Marjatta Hakala Mervi Ylitalo Lehden toimitus Kaisaniemenkatu Helsinki Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari Puh. (09) Fax (09) Taitto ja kuvankäsittely Esa Print Oy Kohisten kohti kesää Suomessa on tänä keväänä kohistu niin AKT:n työpaikkakiusaamisesta kuin VR:n entisen työntekijän yksityiselämän laittomasta valvonnasta. Eri medioissa aiheita on käsitelty enemmän tai vähemmän asiallisesti. Kohua ja ylilyöntejäkin on saatu aikaiseksi. Viranomaiset tutkivat molempia asioita. Tällaisesta ylenpalttisesta julkisuudesta on toivottavasti se hyöty, että näin vakavista asioista keskustellaan myös asiallisesti ja työyhteisöissä tarkastellaan kriittisesti omia toimintatapoja ja pelisääntöjä. Kohut hiljentyvät ja niitä aiheuttaneet asiat tuppaavat unohtumaan, kunnes ne pullahtavat syystä tai toisesta taas esille. EU 27 -tilaston (2010) mukaan Suomi on työpakkakiusaamisen kärkimaita EU:ssa. EU-27 maissa 4.1 % työssä käyvistä oli kokenut työpaikkakiusaamista viimeksi kuluneen vuoden aikana. Suomessa kiusaamista oli kokenut 6.2 %. Muissa Pohjoismaissakin työpaikkakiusaamista on selvästi vähemmän kuin Suomessa. Naisia kiusataan enemmän kuin miehiä. Miten työyhteisöihin saataisiin ilmapiiri, joka sallii tällaisten hankalien asioiden esille ottamisen? Miksi annamme kiusaamisen tapahtua? Onko meillä varaa niihin psyykkisiin ja fyysisiin ongelmiin, joita kiusatut usein kokevat ja jotka johtavat pitkittyessään jopa työkyvyttömyyteen tai hengen menetyksiin? Ongelmien ratkaisuissa voi ulkopuolinen apu olla tarpeen. Työpaikoilla on mietittävä, mitkä tekijät ruokkivat kiusaamista. Onko kiire, onko johtaminen epäjohdonmukaista, annetaanko palautetta ollenkaan tai puutteellisesti, ovatko tavoitteet selkeitä jne.? Kiusaaminen ei ole koskaan hyväksyttävää. Jokainen Työpaikoilla on kiusattu ansaitsisi tuekseen mielenilmaisun, jossa kiusaaminen tuomitaan. Jälleen kerran on peiliin katsomisen paikka; ammattiliitoissakin toimivat ihmiset ja ammattiliitto- mietittävä, mitkä jen toimistotkin ovat työpaikkoja. tekijät ruokkivat Rautatievirkamiesliiton valtuusto kokoontuu tämän kuun lopulla vaalikokoukseen, jossa valitaan muun kiusaamista. muassa liiton ja valtuuston puheenjohtajat sekä hallituksen jäsenet varoineen seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Osastot ovat nimenneet yhden henkilön kukin valintoja valmistelevaan vaalitoimikuntaan, joka tekee esityksen valtuustolle. Valtuutetut valitsevat. Osastojen nimeämiä valtuutettuja on kaikkiaan 31: Pääkonttorin osastosta 3, Helsingin osastosta 8, Kouvolan osastosta 5, Tampereen osastosta 4, Oulun osastosta 3 sekä Seinäjoen, Pieksämäen, Joensuun ja Turun osastoista kustakin 2. Valtuuston valitsemat henkilöt edustavat jäsenistöä, luotsaavat liittoa ja tekevät merkittäviä päätöksiä myös liiton tulevaisuutta ajatellen. Samoin kuin luottamusmiehet, hekin tarvitsevat tuekseen aktiivisia ja tiedostavia jäseniä. Seuraava lehtemme ilmestyy juhannusviikon maanantaina. Tuolloin kohistaan uusista tai entisistä asioista ja ihmisistä. Ikävät tapahtumat kohujen takana saavat toivottavasti ratkaisunsa ja ongelmiin puututaan. Kesää odotellessa. ISSN Painosmäärä 2200 kpl Painopaikka Esa Print Oy Soile Olmari päätoimittaja

3 Tässä numerossa 2 / 2012 Valtterin kyydissä perinteitä kunnioittaen VR:n juhlavuoden yksi kohokohdista oli perinnejuna Valtterin valmistuminen. Siinä on täydellisesti entisöidyt puurakenteiset vaunut. Dieselvetoisen Dr13 veturin ja kulunvalvontalaitteen ansiosta Valtterilla voidaan liikennöidä kaikilla rataosuuksilla. Muut jutut Iso-G VR:llä vuotta Guy Dahlqvist teki viimeisen työvuoronsa Rauhallisuus ja maltti toimivat kauko-ohjaajan työssä hyvin yli 40 vuotta. Terveys on Iso-G:lle ykkösasia. Hän uskoo, että rautatie on hyvä työnantaja myös nuorille: - Kunhan hoitaa itsensä ja tekee työnsä niin kuin kuuluu. Pieksämäki kutsuu Lomakeskus Järvisydämeen RVL:n kesäpäiville Tunnelmallinen lomakeskus Linnasaaren kansallispuiston kupeessa sijaitsee Pieksämäeltä kaakkoon noin 75 km. Kesäpäivillä voi kokea muun muassa savolaisen saunamualiman, rantabileet, Linnasaaren kansallispuiston ja lettukekkerit näköalaterassilla. 20 Lisää luottamusmiehiä Etelä-Suomen alue sai lisää varaluottamusmiehiä ja VR:n pääkonttorin operaatiokeskus luottamusmiehen. 21 Tavoitteena parempi arki Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT:n hyvinvointipalveluilla. 25 Liikenteenhoitovirkamiesten kannanotto LHV:n jäsenet ovat huolissaan liikenteenohjaustyötä tekevien jaksamisesta epäsäännöllisessä kolmivuorotyössä. Hyvä ajatus Puheenjohtaja on osaston kasvot, mutta koko johtokunta on kaiken toiminnan takana. Helsingin osaston puheenjohtaja Irma Wiita sivulla 8.. Palstat Puheenjohtajan päiväkirjasta 04 Työturvallisuusuutisia 13 Jutunjuuri 31 3

4 Puheenjohtajan päiväkirjasta Kaikkien jäsenten on hyvä tietää järjestön taloustilanteen perusasiat. Tarja Turtiainen puheenjohtaja Mihin jäsenmaksut käytetään? Sain aiheen tähän kirjoitukseen, kun joku aika sitten mediassa oli kriittisiä kirjoituksia järjestöjen avoimuudesta taloutensa suhteen. Tarkoitus ei ole valaista koko maailmalle RVL:n tilannetta, mutta kaikkien jäsenten on hyvä tietää perusasiat. RVL:n jäsenen jäsenmaksu on 1,4 % kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta. Päätös jäsenmaksun suuruudesta tehdään valtuuston kokouksessa. Jäsenmaksutuloista lähes 20 % palautetaan osastoille näiden toimintaa varten. Kaikissa rautatieliitoissa näin ei tehdä, vaan niissä jäsenet maksavat osastolle erillisen jäsenmaksun osaston toiminnan pyörittämiseksi. Suoraan päältä otetaan pois myös työttömyyskassan jäsenmaksu, joka nykyisessä kassassa on erittäin edullinen. Jäsenelle työttömyyskassan maksu sisältyy jäsenmaksuun. Tästä seuraa, että kassan maksun noustessa RVL:lle jää kokonaissummasta vähemmän käyttöön. RVL omistaa toimitilansa RVL:ssä on päätoimisesti palkattuina 2 ja puoli henkilöä eli liittosihteeri, talousvastaava ja osa-aikainen järjestösihteeri. Heidän lisäkseen on puheenjohtaja, joka ei ole työsuhteessa, vaan määräajaksi valittuna. Näiden henkilöiden palkat ja pakolliset henkilöstösivukulut ovat 40 % varsinaisen toiminnan kuluista. Osuus on merkittävästi pienentynyt vuonna 2011 tehtyjen henkilöstöjärjestelyjen myötä. RVL:n toimihenkilöille on oma työehtosopimus, jonka pohja on SAK:n toimihenkilöille solmittava tes. Edellä mainittuja palkkoja ja palkkioita maksetaan myös niin sanotuissa luottamustehtävissä toimiville, esimerkiksi varapuheenjohtajille ja valtuuston puheenjohtajalle. RVL omistaa toimitilansa ja vastaa siis yksin kaikista toimitila- ja toimistokuluista. Näitä ovat tilitoimistokustannukset, monistuskustannukset, posti- ja puhelinkustannukset, atk-päivitykset ja tietoliikenneyhteydet. Parhaillaan tehdään muutoksia puhelin- ja tietoliikenneyhteyksissä, jotka tuovat säästöjä, mutta eivät vaikuta käytännössä yhteydenpitoon. Huomioimisen pelisäännöt käytössä RVL tarjoaa koulutusta erikseen luottamusmiehille, osastojen toimihenkilöille ja perusjäsenille. VR maksaa luottamusmiehille tarkoitetusta koulutussopimuksen mukaisesta koulutuksesta RVL:n tessissä mainitun osuuden. Kaiken muun RVL kustantaa. Koulutuksen kustannukset ovat pienentyneet uuden luottamusmiessopimuksen myötä, jossa luottamusmiesten määrä on vähentynyt. Myös jäsenten osallistuminen heille tarkoitettuun koulutukseen on vuosien myötä vähentynyt. RVL julkaisee 6 kertaa vuodessa ilmestyvää lehteä, josta syntyy painatus- ja postituskuluja. Muut tiedotustoiminnan kustannukset syntyvät kalenterista, tiedotustilaisuuksista, netistä ja muista painotuotteista. Sosiaali- ja virkistystoiminnan kulut syntyvät kesä- ja talvipäivien RVL:n kompensaatiosta ja opintoapurahoista. Aikaisem- 4

5 pina vuosina RVL kustansi myös sosiaalisia lomatukia. Nyt tarkoitus on, että lomatukia haetaan jatkossa vain lomatukijärjestöstä, jossa RVL on jäsenenä. Kansainvälisen toiminnan kulut syntyvät vuosittaisesta pohjoismaisesta yhteistyöstä ja ITF:n maailmanlaajuisista kokouksista, joita pidetään pääsääntöisesti joka neljäs vuosi. Pohjoismaista kukin vuorollaan on vastuussa edustajakokouksen ja pohjoismaisen kurssin järjestämisestä. Kokous- ja neuvottelutoiminta muodostaa yhden ison kuluerän. Hallitukselle, pääluottamusmiehille ja liittovaltuutetuille maksetaan ruokailut, tarvittavat majoitukset, kokouspalkkiot ja päivärahat. Viime vuonna valtuusto kokoontui poikkeuksellisen usein. RVL:ssä on hyväksytty pelisäännöt, joiden mukaan niin sanotut huomioimiset hoidetaan seuraavasti: Vuosittain hallitukselle ja pääluottamusmiehille tarjotaan joululounas ja kolmivuotisen toimikauden päätteeksi järjestetään päätöstilaisuus. Myös luottamusmiehille on vastaava tilaisuus. RVL ei tue puoluetoimintaa Jäsenmaksuja maksetaan kaikille niille yhteisöille, joihin RVL jäsenenä kuuluu. Näitä ovat SAK, KAF (Kuljetusalojen Ammattiliittojen Federationi), lomatukijärjestö, NTF (Pohjoismainen Kuljetustyöntekijöiden Federaatio) ja ITF (Kansainvälinen Kuljetustyöntekijöiden Liitto). Muita toimintakuluja ovat esimerkiksi järjestötoiminnan vakuutusmaksut ja jäsenten ammatillinen oikeusturva- ja vastuuvakuutus sekä liiton tilintarkastus. Tähän kuluryhmään kuuluu myös RVL:n työntekijöiden terveydenhoito ja työkykyä ylläpitävä toiminta. RVL on luopunut 99-prosenttisesti kaikesta rahallisesta avustustoiminnasta, kohdistuisipa se kuinka hyvään tarkoitukseen tahansa. Jos oma jäsen asettuu joskus eduskuntaehdokkaaksi, asiaa voidaan harkita uudelleen. RVL ei myöskään tue minkään puolueen piirissä tapahtuvaa toimintaa eikä enää muista yhteistyökumppaneitaan esimerkiksi joululahjoin. RVL on työpaikka siellä työskenteleville ja kuten kaikissa yrityksissä, henkilöstölle on vuosittain virkistystilaisuus. Syömme pääomaa Tässä oli kulupuoli ja se pitää tietysti kattaa vuosittain joko jäsenmaksutuloilla tai muulla tavalla. RVL:n jäsenmaksutulot eivät riitä toiminnan pyörittämiseen, vaan vuosittain toimintaan käytetään myös sijoitustoiminnan tuottoja. Sijoitustoiminnan tuotot perustuvat voimassa oleviin vuokrasopimuksiin ja pitkäaikaisten sijoitusten tuottoon. RVL:n henkilöjärjestelyjen 2011 (eläköityminen ja irtisanominen) yhteydessä päätettiin, että RVL:n sijoitusvarallisuus annetaan varallisuudenhoitajien hoidettavaksi. Varallisuuden eli sijoitussalkun hoitajiksi valittiin Ålandsbanken ja Garantum. Ålandsbankenilla on isompi osuus varallisuudesta hoidettavana. RVL on yksinkertaistanut sijoitusomaisuuden hoitoa myös siten, että enää omistuksessa on 2 liiketilaa, joissa molemmissa on vuokralainen. Etelä-Haagan liiketilassa on vuokralaisena Kesko ja Lappeenrannan liiketilassa antiikkiliike. Myyrmäen liiketila myytiin tänä vuonna. RVL:llä on reilu omaisuus, mutta omaisuuden hoitoa pitäisi ajatella niin, että turvaisimme vuosittain pääoman inflaatiolta. Tähän ei ole päästy vuosikymmeniin, mikä tarkoittaa, että syömme jatkuvasti pääomaa. Asiasta voi olla monta mieltä, mutta ainakin tilanne pitää tiedostaa. RVL:n liittovaltuuston kokouksessa vuosittain hyväksytään tilinpäätös ja talousarvio. Ne molemmat tulevat olemaan tulevassa kokouksessa esitettyinä miinusmerkkisiä. Vuoden 2011 tilanne määräytyy vuoden viimeisen päivän mukaan, jolloin arvostus oli matala. Raha ei ole kadonnut mihinkään. Jos tilanne otettaisiin tältä päivältä, se näyttäisi huomattavasti positiivisemmalta. Budjetti on miinusmerkkinen, vaikka kuinka tarkkaan suunnittelisi. 5

6 Osaston puheenjohtaja vie eteenpäin jäsenistön toiveita ja lisää ay-kiinnostusta Teksti Soile Olmari Kuvat Veijo Keskinen ja Soile Olmari Rautatievirkamiesliiton yhdeksästä osastosta kolmessa vaihtui puheenjohtaja. Helsingin osastoa johtaa nyt Irma Wiita, Tampereen osastoa Veijo Keskinen ja Pääkonttorin osastoa Marjut Pykälä-aho. Irmaa ja Veijoa yhdistää pitkäaikainen työskentely VR:llä sekä aktiivinen toiminta liitossa: Irma tuli töihin Helsingin lipputoimistoon 1980 ja Veijo liikennevirkailijaharjoittelijaksi Haapamäen rautatiealueelle Vilppulaan Marjut esitellään ilmestyvässä lehdessä. Luottamuksenosoitus Irmalle puheenjohtajuus ei itsessään ole mikään arvo: - Puheenjohtajan roolissa olen yhdessä johtokunnan ja muiden toimihenkilöiden kanssa jäsenistön toiveiden välittäjä, osaston asioiden hoitaja, tapahtumien järjestäjä ja se, joka kokouksissa heiluttaa nuijaa. - Puheenjohtajuus merkitsee työtä, mutta sellaista työtä, jota tekee mielellään ja haluaa uhrata siihen vapaa-aikaansakin. Irma kokee puheenjohtajuuden myös luottamuksenosoituksena oman osaston jäseniltä: - Puheenjohtajana voi ideoida ja tarjota tapahtumia jäsenistölle. Tämä ei hoidu kuitenkaan ilman aktiivista johtokuntaa. Irma Wiita RVL:n Helsingin osaston jäsen 1980 alkaen osaston varatilintarkastaja 2005 osaston johtokunnan varajäsen , johtokunnan jäsen osaston liittovaltuustoedustaja 2006 ja osaston työvaliokunnan jäsen 2010 alkaen osaston puheenjohtaja alkaen Helsingin kesäpäivien 2007 järjestelytoimikunnassa vietin monta hauskaa hetkeä ohjelmanumeroita suunniteltaessa, Irma naurahtaa. Työskentelee sekä Helsingin asemapalveluiden palveluesimiehenä että Helsingin lipputoimistossa vuoroesimiehenä: - Teema-projektiin osallistuin salkkulähettiläänä ja kouluttajana. 6

7 Mitä liitto tekee? Liitto = Osastot = Jäsenet Jäsenistöstä valitut osastojen toimihenkilöt hoitavat yhteisiä asioita. 7

8 Veijo Keskinen RVL:n Tampereen osaston johtokuntaan 1989 Helsingin osaston Etelä-Hämeen aluetoimikunnan jäsen ja puheenjohtaja 1990-luvun alussa paluu Tampereen osaston johtokuntaan 2000-luvun alkupuolella liittovaltuutettuna sekä Tampereen että Helsingin osastoissa varaluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna Tampereen osastossa Tampereen osaston puheenjohtaja alkaen. Työskentelee Tampereella liikenneohjaajana: - Lisäksi olen työnopastaja. 8 - Puheenjohtajuus tarjoaa mahdollisuuden syventyä asioihin laajemmin kuin vain oman työn näkökulmasta ja tutustua muidenkin ammattiryhmien työhön. Lisäksi se tarjoaa tilaisuuden oppia RVL:n toiminnasta liittotasolla. Kuuntelemisen kultainen taito Perinteisesti osastojen puheenjohtajat ovat kuuluneet liiton hallitukseen. Hallituksen toimikausi on kolme vuotta ja uusi hallitus valitaan liittovaltuuston kokouksessa. Irma korostaa myös sitä, että puheenjohtajuuden mukanaan tuomien vastuualueiden kautta on mahdollisuus vaikuttamiseen: - Puheenjohtaja ei kuitenkaan yksinään kykene mihinkään edellä mainituista, eikä voi napsia itselleen kunniaa osaston onnistumisista olipa kyse tapahtumista tai mistä tahansa muusta. - Puheenjohtajan rooliin kuuluu olla osaston kasvot, mutta koko johtokunta yhdessä on kaiken toiminnan takana. Puheenjohtaja ja koko johtokunta tarvitsee tuekseen ja onnistuakseen aktiivista jäsenistöä. Ilman jäsenistöä ei tarvita osastoa eikä puheenjohtajaa, mutta ilman jäsenistön aktiivisuutta ei ole toimintaakaan. Veijo lisää, että puheenjohtaja vastaa ja valvoo, että osaston johtokunta toimii jäsenten hyväksi. Puheenjohtajan tehtäväksi hän kokee myös jäsenistön ja varsinkin uusien jäsenten kiinnostuksen ja aktiivisuuden lisäämisen ay-toimintaan. - Mietin myös, miten omalta osaltani varmistan, että viestit kentältä saavuttavat liiton neuvottelijat ja asiat tulevat ymmärretyiksi toimenpiteitä varten. Kuuntelemisen kultainen taito antaa kyllä haastetta kerrakseen. Osaston tärkeimpinä tehtävinä Veijo pitää tiedonkulun varmistamista osaston ja jäsenten välillä ja edelleen liittoon ja liitosta jäsenille: - Osasto järjestää jäsenilleen virkistystoimintaa sekä tiedotustilaisuuksia ajankohtaisista asioista. Myös extranetin käytön hyödyntäminen kuuluu osaston tehtäviin. Ilonaiheina perhe ja ystävät Elämä on muutakin kuin työtä ja edunvalvontaa. Mikä saa puheenjohtajan iloiseksi? Moni asia, joista on vaikea nostaa mitään ylitse muiden, Irma pohtii. - Ensiksi mainittakoon vaikka onnistunut asiakastapahtuma: tilanne, jossa asiakas lähtee tyytyväisenä ja voi olla varma, että hän tulee asioimaan uudestaan. Työn ulkopuolella Irma iloitsee lapsista, lapsenlapsista ja heidän kanssaan touhuamisesta: - Kalastusreissut ja sieniretket, joilla näkee, miten lapset kokevat suunnatonta onnistumisen iloa saadessaan kalan tai löydettyään pussillisen kantarelleja. Irmalla on neljä Pyreneitten koiraa, joiden kanssa hän tekee metsälenkkejä varhaisina aamuina: - Silloin voi kävellä metsässä törmäämättä muihin, kuunnella hiljaisuutta ympärillään, rauhoittua ja huomata, ettei joku ongelma olekaan niin valtava, jollaiseksi sen oli kuvitellut. Irman tekee ehdottomasti iloiseksi myös yhdessäolo hyvien, luotettavien ystävien kanssa: - Tähän tuntuu olevan valitettavasti aikaa liian harvoin. Myös Veijo iloitsee perheestään ja ystävistään sekä ympärillään olevien ihmisten iloisuudesta.

9 Työttömyyshakemus nyt myös netin kautta Teksti Anne Lappeteläinen RVL:n osaston jäsenenä kuulut Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassaan. Jäädessäsi työttömäksi voit nyt lähettää ensi- ja jatkohakemuksen sähköisesti osoitteessa Palveluun kirjaudutaan henkilökohtaisilla pankkitunnuksillasi IRKAn sivuilla olevan linkin Irkan e-asiointi kautta painamalla kuvaketta. Sähköisesti voit lähettää myös liitteitä. Sähköistä hakemusta täyttäessäsi on tärkeää valita oikea vaihtoehto, haetko ansiopäivärahaa - työttömyyden ajalta vai - TE-toimiston kanssa sovitun työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Jos haet ansiopäivärahaa työttömyyden ajalta, hakemuksen valikosta on lisäksi valittava työttömyyden laji Työtön tai Lomautettu. Muistathan samalla lähettää RVL:n toimistoon jäsenilmoituslomakkeen jäsenmaksun keskeyttämisestä. Lomake löytyy liiton lehdestä ja liiton extranet-sivuilta: Sieltä kohdasta Liiton yhteiset sivut jäsenille: Jäsenelle: Jäseneksi liittyminen ja eroaminen. Lomakkeen voit klikata esille kohdasta, jossa mainitaan keskeytys jäsenmaksuun. Huom! Vuorotteluvapaahakemuksia ei voi lähettää e-asiointina. 9

10 Hannu Syrjänen Julkisuus lisää vastuuta Teksti ja kuvat Soile Olmari VR on saanut viime vuosina paljon kielteistä julkisuutta. VR:n hallituksen puheenjohtaja Hannu Syrjänen pitää myönteisenä asiana sitä, että yhtiöstä ollaan kiinnostuneita: - Se on signaali VR:n tärkeydestä. Toisaalta Syrjänen korostaa, että julkisuus lisää VR:n vastuuta: - Yhtiö on tehtävässä, joka koskettaa ihmisten jokapäiväistä elämää: - Toivoisin, että kiinnostus ei kohdistuisi vain negatiivisiin asioihin. - Kaikessa pitää muistaa tosiasiat. Esimerkiksi Ruotsiin verrattuna pärjäämme tosi hyvin talvitäsmällisyydessä. Haaste yhtiönä on tietysti kääntää julkisuus positiiviseksi. Ehkä suurin merkitys on siinä, että henkilöstö voisi kokea VR:stä aitoa ylpeyttä. Henkilökunta on ollut viime vuosina lujilla VR:n muutosohjelman, hankalien talviolosuhteiden ja muun muassa lipunmyyntijärjestelmän uusimisessa ilmenneiden ongelmien vuoksi. Miten muutosohjelma on tähän mennessä toteutunut? - Muutokset ovat hankalia eikä kaikkia asioita pystytä aina ennakoimaan. Muutoksissa pitää olla joustoa. Jos joku asia ei toimi, sitä pitää olla valmius muuttaa, Syrjänen vastaa. Henkilöstökulujen väheneminen vaikuttaa viiveellä Syrjänen tuli VR:n hallituksen puheenjohtajaksi huhtikuussa viime vuonna ja muutosohjelma julkistettiin elokuussa 2009: - Minusta on selvää, että muutokset ovat välttämättömiä kilpailukyvyn aikaansaamiseksi. Nyt on jo nähtävissä, että muutosten myötä monet prosessit ovat suoraviivaistuneet ja yksinkertaistuneet. Yleensäkin monimutkainen on hankalaa ja yksinkertainen helpompaa. VR-konsernin liikevoitto oli viime vuonna 20,9 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2010 oli 43,1 miljoonaa. Konsernin tulos 2011 oli 15,3 miljoonaa ja 2010 se oli 30,0 miljoonaa: - VR:n taloudellinen tulos oli viime vuonna heikko. Mitä se olisikaan ollut, jos muutoksia ei olisi tehty? Vaikka tulos oli huono, tehtiin viime vuonna paljon hyviä asioita, Syrjänen sanoo. - Tuloksessa näkyy myös se, että henkilöstökulujen väheneminen vaikuttaa viiveellä. Muutokseen sisältyy kertaluonteisia kuluja ja toisaalta on panostettu esimerkiksi täsmällisyyden palauttamiseen hyvälle tasolle, mikä on vaatinut muun muassa tilapäistä henkilökuntaa. Muutosohjelman hyvä puoli on se, että henkilön vähentämistarve on voitu toteuttaa suurelta osin eläköitymisten kautta. Mutta erityisesti yksilötasolla muutos on aina hankala, Syrjänen myöntää. 10

11 VR:n henkilöstön työtyytyväisyys on viime vuosina laskenut huomattavasti. Syrjänen muodostaa päätelmäketjun, jonka mukaan vaikeat talvet ovat johtaneet täsmällisyyden heikkenemiseen, joka on osittain johtanut huonoon imagoon: - VR on saanut huonoa mediajulkisuutta, joka on yksi syy huonoon henkilöstötyytyväisyyteen. Huonoa esimiestyötä ei pitäisi sallia Hän tuo esiin henkilöstöryhmien kanssa käytyjä keskusteluja: - Kun on meneillään voimakas muutosohjelma ja kun on julkisuusongelmia, on luonnollista, että henkilöstö reagoi. VR:n henkilöstölle tehdyn työtyytyväisyystutkimuksen tulos oli herättävä. Se kertoo, mihin hallituksenkin on kiinnitettävä huomiota. - Kaikki lähtee hyvästä esimiestyöstä ja jokaisella on oikeus hyvään esimieheen. Se on vanha klisee, mutta totta. Huonoa esimiestyötä ei pitäisi sallia. Yleensä työnantajan keino tähän on kouluttaminen. Perusasioita on pidettävä yllä ja kunniassa myös esimiestyössä. Syrjänen vertaa VR:ää isoon ja vanhaan laivaan, joka ei käänny yhdessä yössä. Hän myös uskoo, että henkilöstökin ymmärtää muutoksen välttämättömyyden: - Kaikkien pitää olla kärsivällisiä ja tehdä johdonmukaisesti työtä. Kyllä tulokset jossain vaiheessa näkyvät. Lippu-uudistus erinomaisen tärkeä Syrjänen näkee myös paljon myönteistä tapahtuneen: - Nyt on tehty valtavan paljon erityisesti talvitäsmällisyyden suhteen. Tämä talvi meni paljon paremmin kuin kaksi aikaisempaa. Toinen positiivinen asia oli lippu-uudistus huolimatta alkukankeudesta. Hyvä asia peittyi tietoteknisten ongelmien alle. Ideana ja uudistuksena se on erinomaisen tärkeä ja hyvä. Hannu Syrjänen korostaa, että hyvän esimiestyön keskeinen elementti on henkilöstön sitouttaminen, joka toteutuu parhaiten tekemällä asioita yhdessä: - Mitä enemmän tehdään jo alusta asti yhdessä, sitä parempi ja nopeampi on lopputulos. 11

12 Hannu Syrjänen ** s. 1951, oikeust. kand. ja ekonomi ** Työskennellyt aikaisemmin muun muassa Sanoma Oyj:n toimitusjohtajana. ** Orion Oyj:n hallituksen puheenjohtaja, hallituksen jäsen: Realia Group Oy ja Suomen Messut Osuuskunta. ** VR-Yhtymä Oy:n hallituksen puheenjohtaja alkaen. ** Asuu Helsingin keskustassa vaimonsa kanssa. ** Rakkaita harrastuksia ovat liikunta ja golf. Lukee myös paljon esimerkiksi kaunokirjallisuutta ja historiaa. ** Uskoo omalla persoonalla johtamiseen enemmän kuin ns. ismijohtamiseen. Johtamisessa on myös tärkeätä oleellisen informaation nopea oivaltaminen. - Ajatukseni on ollut se, että VR tietyllä tavalla palaisi juurilleen. Keskityttäisiin raideliikenteen hoitamiseen ja tehtäisiin VR:stä mallikelpoinen palveluyritys. Jos ja kun tavoite saavutetaan, se johtaa positiiviseen kierteeseen, hän uskoo. - Todennäköisesti tällöin kielteinen mediajulkisuus on vähäisempää. Tulos paranee. Nämä seikat puolestaan heijastuvat henkilöstön motivaatioon. Näin saadaan ylöspäin nouseva spiraali. Syrjänen haluaa, että VR pärjää myös kansainvälisessä kilpailussa: - On saatava lisää tehoa, mikä yleensä tarkoittaa, että kaikki tekeminen on mahdollisimman suoravii- vaista ja tehokasta. Hyvänä esimerkkinä hän mainitsee Suomen ja Venäjän välisen Allegro-liikenteen. Johdonmukaisuus luo kilpailukykyä Syrjänen huomauttaa, että VR on jo nyt kovassa kilpailutilanteessa; vain pieni osa matkoista tehdään junalla: - Jo kansantalouden puhumattakaan ympäristön kannalta olisi keskeisen tärkeätä, että esimerkiksi yksityisautoilijat valitsisivat aikaisempaa useammin junan. - Keskustelu VR:n monopoliasemasta on yksisilmäistä; liikenteessä yleensä ja logistiikassa erityisesti kilpaillaan mitä suuremmassa määrin muiden kuljetusmuotojen kanssa. - Taas palataan perusasioihin. Vaikka lyhyellä tähtäimellä on ollut ongelmia pitää muistaa, että yhtiössä on 150 vuoden aikana kertynyt valtavasti osaamista. Meillä on yli osaavaa ammattilaista, uudistuva kalusto ja me satsaamme tietotekniikkaan nykyaikaisella tavalla. Näin luomme kilpailukyvyn edellytyksiä. Syrjänen muistuttaa, että rautatiekuljetuksissa potentiaaliset kilpailijat aloittavat Suomessa nollasta. Hän katsoo tulevaisuuteen luottavaisesti: - Kun asioita tehdään johdonmukaisesti, luodaan yhtiölle kilpailukykyä. - Lainsäädännön näkökulmasta kilpailu rautateillä varmaan avautuu myös henkilöliikenteessä. Avautuminen pitää tehdä harkiten ja miettiä, mitkä ovat hyödyt ja haitat. Meillä on käytössämme rajallinen rataverkko, joka on nyt jo täysi. - Rataverkon laajuus ja erityisesti kunto ovat keskeisimpiä asioita, kun rautatieliikennettä verrataan muihin liikennemuotoihin. Meidän pitäisi päästä vähemmällä esimerkiksi kevään routaongelmista, koska isot investoinnit menevät nykytilanteessa osittain hukkaan. Syrjänen huomauttaa, että monessa maassa rautatieliikenne on tavalla tai toisella järjestetty pitkäjänteisemmin ja suunnitelmat tehty pitemmällä tähtäimellä: - Tässä on oppinut sen, että kuitenkin toteutus ratkaisee kaiken. - Selvitykset ovat hyviä ja tärkeitä, mutta vasta kun hyvät suunnitelmat saadaan to- teutettua, alkaa oikeasti tapahtua. Pitkäjänteisellä suunnittelulla ja yhteistyöllä kuten raideliikenteen ja satamien järkevällä käytöllä voitaisiin kansantalouden näkökulmasta saada toimintaan tehoa. Lehtileikkeitä VR 150 vuotta Julkaisemme tämän vuoden lehdissämme VR:ään liittyviä vanhoja leikkeitä 139-vuotiaan RVL:n jäsenlehdistä. Yli puoli vuosisataa sitten jäsenlehtemme kirjoituksessa kerrottiin Sveitsin esimerkistä ratkaista rautateiden ja autojen välinen kilpailu rautateiden hyväksi. 12

13 Työturvallisuusuutisia Alpo Pietarila valtakunnallinen työturvallisuuden yhdyshenkilö Toimistotyön, asiakaspalvelutyön ja liikenteenohjaustyön uhkatekijöitä ovat muun muassa liiallinen työmäärä, huono johtaminen, työpaikan olosuhteet, häirintä ja epäasiallinen kohtelu, työvälineet ja väkivallan uhka. Tasa-arvoisuutta työturvallisuuteen Kuolemaan johtaneita ja vakavia tapaturmia voi sattua. Näiden tapaturmien ehkäisemiseen on panostettava voimakkaasti. Tapaturmien torjunta on kuitenkin nähtävä paljon laajempana ja tasa-arvoisempana kokonaisuutena. Toimistotyötä tekevien tapaturmavaarasta olen kuullut pilkkaavia mainintoja: Eihän konttorihommissa voi saada tapaturmaa kuin pistämällä kynällään silmään. Eihän sille voi tapahtua mitään, ellei putoa tuoliltaan. Lipunmyyntityöhän toimii näppäintä painamalla. Liikenteenohjauksessa automatiikka hoitaa kaiken. Tällaiset maininnat on jätettävä omaan arvoonsa. Kaikkien täytyisi ymmärtää, että toimistotyössä olevat ovat erilaisten tapaturmavaarojen kohteena kuin fyysistä työtä tekevät. Painopiste ennakoinnissa Työsuojelun yhteistoimintasopimuksessa on sovittu, että toiminta perustuu lainsäädäntöön ja lähtökohtana on toiminnan jatkuva kehittäminen ja parantaminen. Painopiste on ennakoinnissa. Tapaturmia ja niistä johtuvia sairauslomia ei saa sattua lainkaan. Tämä on ehdoton pääperiaate. VR:llä tehdään työtä monentyyppisissä työpaikoissa. Asiakaspalvelussa, toimistoissa, liikenteenohjauksessa, ratapihoilla, veturissa, ratatöissä jne. Miten tapaturmien ennaltaehkäisy- ja torjuntatyö toimii näin erilaisissa työtehtävissä? Toimistotyön, asiakaspalvelutyön ja liikenteenohjaustyön uhkatekijöitä ovat muun muassa liiallinen työmäärä, huono johtaminen, työpaikan olosuhteet, häirintä ja epäasiallinen kohtelu, työvälineet ja väkivallan uhka. Mikäli työntekijä altistetaan edellä mainituille epäkohdille, työtapaturmavaara on ilmeinen. Henkinen ja fyysinen työkyky vaarantuu ja pahimmassa tapauksessa kyseeseen tulee pitkä sairausloma. Ergonomia on laaja käsite ja se on otettava vakavasti huomioon kaikessa työpaikan suunnittelussa. Työpaikan rakenteiden, työvälineiden, kalusteiden ja työmenetelmien on oltava kunnossa. Työntekijän yksilölliset ominaisuudet on huomioitava. Riskikartoitukset käynnistettävä heti Työtapaturmista johtuvat sairauslomat aiheuttavat kustannuksia työnantajalle. Sairausloman uhriksi joutunut on vielä kovemmassa paikassa. Terveys on menetetty ja elämän jatkuminen normaalina on epävarmaa. Riskikartoitukset ja työpaikkaselvitykset ovat tekemättä lukuisilta toimistotyötä tekevien työpaikoilta. Nämä toimet on heti käynnistettävä työsuojelupäällikön, työsuojeluvaltuutetun ja työterveyshuollon yhteistoimin. Nyt on tehostettava toimistotöitä tekevien tapaturmatorjuntaa. Lait edellyttävät, että kaikkien työtä tekevien työturvallisuudesta on huolehdittava tasapuolisesti. 13

14 Työurasopimus tuo monia laadullisia parannuksia työelämään Lähde Työmarkkinajärjestöt hyväksyivät neuvottelutuloksen työurien pidentämiseksi. Esityksen mukaiset toimet pidentävät työuria reilulla vuodella ja pienentävät valtiontalouden kestävyysvajetta arviolta kahden miljardin euron verran. Sopimuksen sisältämät eläke- ja työttömyysturvajärjestelmän rakenteelliset muutokset auttavat saattamaan valtiontalouden kestävämmälle pohjalle, jotta menoja ei tarvitse leikata tai veroja korottaa niin rajusti. SAK:n keskeinen tavoite työuraneuvotteluissa on ollut sellaisten keinojen löytäminen, joiden avulla työntekijät kokevat mielekkäänä jatkaa työssä nykyistä pidempään. Näitä keinoja onnistuttiin uudessa työurasopimuksessa löytämään niin työhyvinvoinnin kuin työterveydenhuollonkin osalta. Ansiosidonnaisen turvan piirin pääsyä helpotetaan Työelämän laadullisten parannusten lisäksi sopimus nopeuttaa nuorten ja epävarmoissa työsuhteissa olevien pääsyä ansiosidonnaisen turvan piiriin ja varmistaa työttömäksi joutuvien ikääntyneiden työntekijöiden turvan. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly antaa suuren arvon sille, että ay-liikkeen pitkäaikainen tavoite lyhentää ns. työssäoloehtoa saatiin toteutettua. Jatkossa ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin on helpompi päästä, kun oikeus siihen voidaan kerätä kuuden kuukauden työskentelyllä. - Meille on tärkeää, että palkansaajilla on näkymä turvatummasta tulevaisuudesta aikana, jolloin työsuhteet usein ovat pätkittyneitä. Tällä ratkaisulla parannetaan sekä työuran alku- että loppupäässä olevien, työttömäksi joutuvien työntekijöiden asemaa merkittävästi. Ikääntyneiden työntekijöiden osalta turva taataan oikeudella saada työvoimaviranomaisen järjestämä tukityö tai muu aktiivitoimi, jolla kuuden kuukauden työssäoloehto jälleen täyttyy. Näiden henkilöiden työttömyysturva määräytyy aiemman työsuhteen palkan perusteella. Yhteistyön lisäännyttävä työpaikoilla Lyly huomauttaa kuitenkin, että tehty sopimus edellyttää merkittävää sitoutumista ja panostuksia niin työnantajilta kuin maan hallitukselta. - Työntekijät ovat kantaneet suuren vastuun raamisopimuksessa ja nyt tehdyssä ratkaisussa. Työnantajien on myös syytä lunastaa lupauksensa ja huolehtia yhteistyön lisääntymisestä työpaikoilla. Maan hallituksen on puolestaan panostettava kasvun ja työllisyyden edellytyksiin, Lyly vaatii. SAK edellyttää myös, että aktiivisen työvoimapolitiikan rahoitus ja sisältö pidetään sellaisessa kunnossa, että työurasopimus muuttuu käytännön toimiksi. 14

Ty T öurasopimus 2012 22.3.2012

Ty T öurasopimus 2012 22.3.2012 Työurasopimus 2012 22.3.2012 Tö Työurasopimus miksi? i? Työmarkkinajärjestöt sitoutuivat vuonna 2009 ja uudestaan hallitusohjelmassa pidentämään työuria Tämä sopimus osaltaan lunastaa tätä lupausta Sopimus

Lisätiedot

Työurasopimus lyhyesti

Työurasopimus lyhyesti Työurasopimus lyhyesti EK, AKAVA, SAK, STTK 23.3.2012 Mitä sovittiin työelämän kehittämisestä? Mikä muuttuu työttömyysturvassa? Mitä sovittiin eläkejärjestelmään? Mitä sovittiin työelämän kehittämisestä?

Lisätiedot

22.3.2012. Työmarkkinavaliokunta 28.3.2012 Jukka Ahtela

22.3.2012. Työmarkkinavaliokunta 28.3.2012 Jukka Ahtela Keskusjärjestöjen Lisää tähän otsikko työurasopimus 22.3.2012 Työmarkkinavaliokunta 28.3.2012 Jukka Ahtela Hyvinvointi syntyy työstä Yhden vuoden lisäys keskimääräiseen työuraan pienentäisi valtiovarainministeriön

Lisätiedot

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1 OTA OTA TALTEEN! HYVINVOINTIISI. TUTUSTU JA HAE WWW.PHT.FI AIKUISILLE PERHEILLE Hyvinvointijaksot 1 VUODEN -HYVINVOINTIJAKSOJEN HAKU HAKU ALKAA 15.10.2013 TUTUSTU UUSIIN JAKSOIHIN JA TARJONTAAMME VERKKOSIVUILLAMME

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

TTK Työhyvinvointipalvelut

TTK Työhyvinvointipalvelut TTK Työhyvinvointipalvelut Työelämäryhmän esitys Työhyvinvoinnin palvelukeskus TTK:een Työpaikkojen tarpeita varten luodaan Työturvallisuuskeskuksen yhteyteen työhyvinvoinnin palvelukeskus, joka tarjoaa

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI Työeläkepäivä 09 17.11.2009 Johtaja Jukka Ahtela, EK Makropohdintaa Katse taloustaantuman yli mistä kasvun lähteet? Talouskasvu = työ x tuottavuus Tuottavuus: teknologia,

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta Sosiaali- ja terveysministeri Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnista Työhyvinvointi omaksuttu yleiskäsitteeksi viime vuosina työpaikoilla ja politiikassa työhyvinvointikortti,

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa?

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Video Työkaarimallin taustat Työuria on saatava pitenemään alusta, keskeltä ja lopusta Työmarkkinajärjestöjen raamisopimus

Lisätiedot

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Mika Liuhamo, palvelukeskuksen päällikkö Työterveyslaitos, Asiakasratkaisut mika.liuhamo@ttl.fi Hyvinvointia työstä Nolla on mahdollisuus! Tapaturmat

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Finanssialan Keskusliitto ja Vakuutusväen Liitto ovat sopineet vuoden 2012 palkalliset koulutukset. Oikeus osallistua koulutukseen määräytyy vakuutusalan

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä seurasta Hallinnon Tutkimuksen Seura ry. on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen

Lisätiedot

19.9.2014 Author / Subject PONSSE TYÖURIEN JATKAJANA

19.9.2014 Author / Subject PONSSE TYÖURIEN JATKAJANA 1 19.9.2014 Author / Subject PONSSE TYÖURIEN JATKAJANA 2 Ponsse-konserni Ponsse Oyj on tavaralajimenetelmän metsäkoneiden myyntiin, tuotantoon, huoltoon ja teknologiaan erikoistunut yritys. Yhtiö kehittää

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Työeläkeuudistus 2017

Työeläkeuudistus 2017 Työeläkeuudistus 2017 Eläkeuudistus vaikuttaa vuodesta 2017 alkaen Eläkeuudistus ei vaikuta maksussa oleviin eläkkeisiin. Uudistus ei vaikuta 2017 mennessä kertyneeseen eläkekarttumaan. Eläkekarttumat

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2011

Uudista ja uudistu 2011 Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

HALLITUKSEN TEHTÄVÄT, ROOLI JA ASEMA. Yki Hytönen ja Aija Lehtonen

HALLITUKSEN TEHTÄVÄT, ROOLI JA ASEMA. Yki Hytönen ja Aija Lehtonen HALLITUKSEN TEHTÄVÄT, ROOLI JA ASEMA Yki Hytönen ja Aija Lehtonen Hyväksytty hallituksen kokouksessa 11.9.2014 HALLITUS JA SEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KAMERASEURASSA - valitsee yhdistyksen puheenjohtajan, hallituksen

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia työurasopimuksesta

Kysymyksiä ja vastauksia työurasopimuksesta 1 Kysymyksiä ja vastauksia työurasopimuksesta Tähän muistioon on koottu yleisimpiä kysymyksiä työurasopimuksesta ja vastaukset niihin. Muistion numerointi viittaa työurasopimuksen ao.kohtaan. 2.1.1. Nuorten

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Esitys: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Esityksen mukaan.

Esitys: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Esityksen mukaan. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1(5) SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2010 Paikka: Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki Aika: Tiistai 9.11.2010 kello 19.15. Läsnä: Luettelo liitteenä 1. KOKOUKSEN

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot