Raumalla

Transkriptio

1 RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 RAUMAN KAUPPAKAMARI Raumalla TUOMAS SANTASALO Ky

2 Rauman vähittäiskauppa RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS Kaupan toimipaikat ja myynti 2 Rauman seudun ostovoima 3 Markkina-analyysi 4 Rauman vähittäiskaupan kehitysnäkymät Liite 1 Rauman markkina-alueen toimipaikat ja myyntiennuste 2003 Liite 2 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima 2003 Liite 3 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima 2003 asukasta kohden Liite 4 Raumaan suuntautuva ostovoima 2003 Gallupin tutkimuksen mukaan

3 Rauman vähittäiskauppa RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 Vähittäiskauppaa tarkastellaan tässä selvityksessä Rauman kaupungin ja kaupunkiseudun näkökulmasta. Rauma on alueen kaupallinen keskus ja kaupunkitason keskuksena se pystyy tarjoamaan monipuoliset kauppapalvelut seudun asukkaille. Rauman vähittäiskauppa on suureksi osaksi keskittynyt Rauman keskustaan ja keskustan reunassa sijaitsevat myös vähittäiskaupan suuryksiköt. Vanha-Rauma tarjoaa monipuolisesti pienmyymälöistä kauppapalveluita ja Lehmuskeskuksen alue uutena keskustan osana keskikokoisista myymälöistä keskustapalveluita. Keskustan pohjois- ja koillispuolelle sijoittuvat vähittäiskaupan suuryksiköt. Rauman markkina-alueena on tarkasteltu kaupunkiseutua, johon Rauman lisäksi kuuluvat Eura, Eurajoki, Kiukainen, Kodisjoki, Köyliö, Laitila, Lappi, Pyhäranta ja Säkylä. Rauman lisäksi monipuolisia vähittäiskaupan keskuksia ovat Eura, Laitila ja Säkylä. Rauman kaupunkiseudulla on yhteensä asukasta. Väkiluku on koko alueella ollut hieman laskussa ja myös Rauman kaupungissa on väkiluku vähentynyt. Rauman markkina-alueen väkiluku muutos Osuus Rauma ,1 % 47,5 % Eura ,2 % 12,1 % Eurajoki ,5 % 7,4 % Kiukainen ,7 % 4,4 % Kodisjoki ,6 % 0,7 % Köyliö ,4 % 3,8 % Laitila ,1 % 11,1 % Lappi ,1 % 4,2 % Pyhäranta ,9 % 2,9 % Säkylä ,7 % 6,4 % Yhteensä ,2 % 100,0 % Lähde: Tilastokeskus Rauman kaupungin osuus seudun väestöstä on lähes puolet. Eura ja Laitila ovat muut suurimmat kunnat markkina-alueella. Laitila on alueella muuttovoittoisin kunta. Siellä tarkastelujaksolla väestönkasvu on ollut yli yhden prosentin tasoa. Uuden ydinvoimalan rakentaminen Eurajoelle, tulee kasvattamaan kaupunkiseudun väestöä arviolta noin tuhannella henkilöllä. Tämä lisää väestöä joissakin kunnissa tai pysäyttää laskevan väestökehityksen.

4 Rauman vähittäiskauppa Kaupan toimipaikat ja myynti RAUMAN MARKKINA-ALUEEN TOIMIPAIKAT JA MYYNTIENNUSTE 2003 Toimiala Rauman markkina-alueella on vähittäiskaupan toimipaikkoja lähes 500. Rauman kaupungin osuus toimipaikkakannasta on 243 eli 50 %. Kaupan toimialoittain tarkasteltuna päivittäistavarakaupan myymälöistä enemmistö on alueen muissa kunnissa, mutta kaikki kolme nykyistä hypermarkettia sijaitsevat Raumalla. Erikoiskaupan toimipaikoista 54 % on Raumalla jo loput ympäristökunnissa. PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA 50 49, ,3 10 9,7 5 4,9 1 0,3 TAVARATALOKAUPPA 4 72,5 4 5,8 0 0,0 1 1,6 0 0,0 MUOTIKAUPPA 40 16,9 10 4,4 2 0,3 0 0,0 0 0,0 TILAAVIEVÄ ERIKOISKAUPPA 31 33,9 5 8,0 4 4,2 0 0,0 1 1,5 MUU ERIKOISKAUPPA 94 31,9 23 7,1 3 0,3 5 1,0 0 0,0 KOKO ERIKOISKAUPPA , ,5 9 4,8 5 1,0 1 1,5 ALKOHOLI- JA APTEEKKIKAUPPA 9 21,3 2 4,3 1 1,3 2 4,3 0 0,0 MUU VÄHITTÄISKAUPPA 15 2,2 6 0,7 1 0,1 0 0,0 0 0,0 VÄHITTÄISKAUPPA , , , ,8 2 1,8 RAUMA EURA EURAJOKI KIUKAINEN KODISJOKI Toimipaikkoja milj. paikkoja milj. paikkoja milj. paikkoja milj. paikkoja milj. Myynti KÖYLIÖ LAITILA LAPPI PYHÄRANTA SÄKYLÄ RAUMAN MA Toimipaikkoja Myynti Toimiala milj. paikkoja milj. paikkoja milj. paikkoja milj. paikkoja milj. paikkoja milj. PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA 5 2, ,1 3 4,4 3 1,6 8 13, ,3 TAVARATALOKAUPPA 0 0,0 2 3,0 0 0,0 0 0,0 0 0, ,9 MUOTIKAUPPA 0 0,0 9 2,7 0 0,0 0 0,0 7 1, ,8 TILAAVIEVÄ ERIKOISKAUPPA 0 0,0 11 9,8 1 0,3 0 0,0 5 2, ,4 MUU ERIKOISKAUPPA 3 0,8 23 5,7 11 1,1 2 0,3 17 3, ,2 KOKO ERIKOISKAUPPA 3 0, ,2 12 1,4 2 0,3 29 7, ,4 ALKOHOLI- JA APTEEKKIKAUPPA 1 1,6 3 5,5 1 0,8 1 0,9 1 1, ,2 MUU VÄHITTÄISKAUPPA 0 0,0 6 0,5 2 0,1 0 0,0 3 0,2 33 3,8 VÄHITTÄISKAUPPA 9 4, ,3 18 6,6 6 2, , ,6 Lähde: Tilastokeskus, Market-lehti, Osuuskauppa Keula Myyntiä Raumassa ennakoidaan syntyvän vähittäiskaupassa 228 milj. euroa kuluvana vuonna. Koko seudulla vähittäiskaupan myyntiä ennustetaan kertyvän 395,6 milj. euroa. Tästä tavaratalokaupan osuus on 83 milj. euroa ja päivittäistavarakauppaa (ei sisällä tavaratalojen pt-kauppaa) alueella on 130 milj. euroa. Erikoiskauppaa markkina-alueella käydään 182 milj. eurolla, kun mukaan lasketaan myös alko ja apteekit sekä muu vähittäiskauppa. VÄHITTÄISKAUPPA RAUMALLA JA YMPÄRISTÖKUNNISSA 2003 milj. MUU VÄHITTÄISKAUPPA2,2 1,6 ALKOHOLI- JA APTEEKKIKAUPPA 21,3 19,9 MUU ERIKOISKAUPPA 31,9 19,3 TILAAVIEVÄ ERIKOISKAUPPA 33,9 26,5 MUOTIKAUPPA 16,9 8,9 TAVARATALOKAUPPA 72,5 10,4 PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA 49,2 81,0 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 Rauman kaupunki Ympäristökunnat

5 Rauman vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa on Rauman osalta käsitelty sekä päivittäistavaramyymälöiden että tavaratalojen/hypermarkettien kohdalla. Tämä johtuu siitä, että hypermarkettien myynti on ilmoitettu kokonaismyyntinä, johon on sisällytetty jo päivittäistavaramyynti. Tällöin niiden myyntejä ei näy päivittäistavarakaupan yleismyymälöiden tilastossa. Vähittäiskauppa painottuu hieman eri tavoin Raumalla ja ympäristökunnissa. Tavaratalokauppa on suurelta osin Raumalla, mutta vastaavasti päivittäistavarakauppa alan myymälöissä toteutuu enemmän kunnissa. Raumalla päivittäistavarakauppa tehdään hypermarketeissa. Muotikaupassa myös suurin osa kaupasta tapahtuu Raumalla, mutta muissa kaupan toimialaluokissa myynti menee melko tasan ympäristökuntien ja Rauman kesken. Kaupan jakautumista on tarkasteltu toimialojen osuuksina koko vähittäiskaupasta. Raumalla yli puolet kaupasta tehdään tavaratalo- ja päivittäistavarakaupassa. Muotikaupan osuus on 7,4 % vähittäiskaupan myynnistä, mutta muotikaupasta lähes saman verran myyntiä sisältyy tavaratalokaupan myyntiin. Noin kolmannes myynnistä on muuta erikoiskauppaa. RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPA TOIMIALOITTAIN 2003 Myynti yhteensä 228,0 milj. MUU VÄHITTÄISKAUPPA 1,0 % ALKOHOLI- JA APTEEKKIKAUPPA 9,3 % PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA 21,6 % MUU ERIKOISKAUPPA 14,0 % TILAAVIEVÄ ERIKOISKAUPPA 14,9 % MUOTIKAUPPA 7,4 % TAVARATALOKAUPPA 31,8 %

6 Rauman vähittäiskauppa Muissa kunnissa kaupan rakenne on erilainen, koska niissä ei ole hypermarketteja, mutta niissä on alennustavarataloja. Vähittäiskaupan myynnistä lähes puolet tulee jo päivittäistavarakaupan myynnistä. Loput jakautuu erikoiskaupan ja alennustavaratalokaupan kesken. RAUMAN YMPÄRISTÖKUNTIEN VÄHITTÄISKAUPPA 2003 Myynti yhteensä 167,6 milj. MUU VÄHITTÄISKAUPPA 1,0 % ALKOHOLI- JA APTEEKKIKAUPPA 11,9 % MUU ERIKOISKAUPPA 11,5 % PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA 48,3 % TILAAVIEVÄ ERIKOISKAUPPA 15,8 % MUOTIKAUPPA 5,3 % TAVARATALOKAUPPA 6,2 % Ympäristökunnissa tilaa vievän erikoiskaupan osuus on hivenen suurempi kuin Raumalla. Vastaavasti muotikaupan osuus ympäristökunnissa jää selvästi pienemmäksi. Päivittäistavarakaupan ryhmää tarkasteltiin erikoiskauppaa tarkemmin. Päivittäistavarakaupan suurimpien myymälöiden myynnit ovat yhteensä 81,6 milj. euroa vuonna Kasvua näiden myynnissä on ollut toissa vuonna 9 %, mutta vuoden 2002 myynti ei ole kasvanut. Markkinaosuudet ovat hieman muuttuneet. Päivittäistavarakaupan myynti (milj.euroa) Liike Prisma Keula, Rauma 19,3 23,5 24,5 Citymarket P&P Koski, Rauma 16,7 17,5 17,9 Pick'n Pay, Rauma 12,1 13,0 12,0 Euromarket, Rauma 6,8 6,7 6,7 Superspar, Eura 9,9 10,6 9,4 K-market Vihtori, Laitila 5,4 5,5 6,0 K-market Huovinhalli, Säkylä 4,6 4,9 5,1 Yhteensä 74,9 81,7 81,6 Muutos 9,1 % -0,1 % Lähde: Market-lehti, Osuuskauppa Keula

7 Rauman vähittäiskauppa Tavaratalokauppoja alueella on kolme ja ne ovat toimintamuodoltaan hypermarketteja. Rauman keskustassa oli Anttilan keskustatavaratalo, mutta sen toiminta päättyi vuonna Tavaratalokauppa kehittyi hieman laiskasti 1990-luvun lopussa. Vuonna 2001 tavaratalokauppa kääntyi nousuun lähes 7 % kasvulla ja lähinnä Prisma näyttää kasvattaneen markkinaosuuttaan laajennuksen myötä ja Anttilan jäädessä pois markkinoilta. Citymarketia laajennettiin myös samoihin aikoihin ja sain myös osuutensa Anttilan tavaratalomyynnistä vasta pari vuotta myöhemmin. Tavaratalokaupan myynti (milj.euroa) Prisma Keula, Rauma 23,7 24,8 25,2 23,5 28,6 31,8 32,0 Citymarket P&P Koski, Rauma 21,7 21,9 23,0 24,1 23,1 25,0 25,5 Euromarket, Rauma 10,1 9,3 9,3 9,3 9,4 9,2 9,1 Anttila*, Rauma 5,9 5,7 6,3 5,6 0,8 Yhteensä 61,4 61,6 63,9 62,5 61,9 66,0 66,6 Muutos 0,4 % 3,7 % -2,2 % -1,1 % 6,7 % 0,9 % * liike lopetettu vuonna 2000 Lähde: Market-lehti Tavaratalokauppa Raumalla on vahvasti päivittäistavarakauppavetoista. Nykyisten tavaratalojen myynnistä yli 70 % on päivittäistavaramyyntiä. Muotikaupan osuus on 11 % ja loput jakautuu muun erikoiskaupan sektoreille. Tavaratalokaupan myynti 2002 (milj. euroa) Koko tavara- Pt-kauppa Muoti- Muu erik Liike talokauppa kauppa kauppa Prisma Keula, Rauma 32,0 24,5 2,3 5,2 Citymarket P&P Koski, Rauma 25,5 17,9 4,0 3,6 Euromarket, Rauma 9,1 6,7 1,2 1,2 Yhteensä 66,6 49,1 7, ,0 % 73,7 % 11,3 % 15,0 % Lähde: Market-lehti, Osuuskauppa Keula

8 Rauman vähittäiskauppa TAVARATALOKAUPPA RAUMALLA ,0 60,0 5,9 5,7 6,3 5,6 0,8 9,4 9,2 9,1 50,0 10,1 9,3 9,3 9,3 25,0 25,5 40,0 23,1 21,7 21,9 23,0 24,1 30,0 20,0 10,0 23,7 24,8 25,2 23,5 28,6 31,8 32,0 0, Prisma CityMarket Euromarket Anttila Tavaratalokaupan kehitys on ollut lievästi kasvava. Markkinaosuudet ovat kehittyneet siten, että Prisma on selvemmin kasvattanut osuuttaan tarkasteluajanjakson loppupäässä. Anttilan lopettaminen ja muissa myymälöissä tehdyt laajennukset ovat kasvattaneet CityMarketin ja Prisman myyntiä.

9 Rauman vähittäiskauppa Rauman seudun ostovoima Vähittäiskaupan markkinoiden arvoa tarkastellaan ostovoimalla. Ostovoima on laskennallinen arvo, joka kuvaa alueella asuvien ihmisten tiettyyn kaupan toimialaan kohdistuvaa rahamäärää. Ostovoima perustuu kulutustutkimukseen, ansiotasokehitykseen ja vähittäiskaupan kokonaismarkkinoiden arvoon Suomessa. Lähtöaineisto on Tilastokeskuksesta ja laskentamalli on Santasalo Ky:n kehittämä. Rauman seudulla vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa on yhteensä 416 milj. euroa, josta vajaa puolet tulee Rauman kaupungista ja toinen puoli ympäristökunnista. Ostovoiman rakenteessa ei ole suuria poikkeamia. Noin puolet kohdistuu päivittäistavarakauppaan, 10 % muotikauppaan ja noin 15 % sekä tilaa vaativaan kauppaan että muuhun erikoiskauppaan. RAUMAN SEUDULLA KAUPPAAN KOHDISTUVA OSTOVOIMA 2003 Milj.euroa 100 % 90 % 80 % 20,3 21,8 31,3 32,0 70 % 31,3 34,2 60 % 50 % 19,7 21,0 40 % 30 % 20 % 97,7 106,9 10 % 0 % RAUMA YMPÄRISTÖKUNNAT PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA MUOTIKAUPPA TILAAVAATIVA ERIKOISKAUPPA MUU ERIKOISKAUPPA ALKOHOLI- JA APTEEKKIKAUPPA Tarkemmat tiedot vähittäiskauppaan kohdistuvasta ostovoimasta on liitteessä 2. Ostovoimia on tarkasteltu markkina-alueella kunnittain ja kaupan toimialoittain vuodelta Henkeä kohden ostovoimaa alueella on keskimäärin e/asukas. Korkein ostovoiman taso on Säkylässä ja Laitilassa. Raumalaisten ostovoima on hieman keskiarvon yläpuolella ollen e/asukas. Tästä päivittäistavarakauppaan kohdistuu ostovoima e/asukas.

10 Rauman vähittäiskauppa Suomen Gallup on tehnyt vuonna 1999 suuren vaikutusaluetutkimuksen, jossa on tarkasteltu alueen asukkaiden ostokäyttäytymistä. Tästä aineistosta katsottiin kuinka suuren osuuden ostokäyttäytymisen perusteella suuntautuu seudun kunnista Rauman kaupungin kauppapalveluihin. Seuraavassa taulussa on yhteenveto siitä kuinka suuri osa ostovoimasta vaikutusaluetutkimuksen mukaan kohdistetaan Rauman kaupungissa oleviin kauppoihin päätoimialoittain. VÄHITTÄISKAUPPAAN KOHDISTUVA OSTOVOIMA 2003 Ostovoiman suuntautuminen Raumaan Gallupin mukaan milj. euroa OSTOVOIMA 2003 RAUMA EURA EURAJOKI KIUKAINEN KODISJOKI KÖYLIÖ LAITILA LAPPI PYHÄRANTA SÄKYLÄ Toimiala % % % % % % % % % % PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA 97,1 % 9,9 % 38,2 % 0,0 % 67,3 % 0,0 % 4,7 % 42,9 % 50,7 % 4,0 % MUOTIKAUPPA 89,1 % 22,3 % 75,9 % 9,9 % 86,0 % 0,0 % 28,4 % 83,0 % 58,7 % 6,5 % TILAAVAATIVA ERIKOISKAUPPA 88,5 % 7,0 % 42,5 % 4,2 % 74,8 % 0,0 % 11,0 % 68,8 % 63,2 % 2,5 % MUU ERIKOISKAUPPA 85,2 % 8,8 % 67,6 % 6,1 % 71,1 % 3,1 % 10,6 % 75,0 % 64,2 % 2,7 % KOKO ERIKOISKAUPPA 87,4 % 11,4 % 59,8 % 6,2 % 76,1 % 1,1 % 15,0 % 74,5 % 62,5 % 3,5 % ALKOHOLI- JA APTEEKKIKAUPPA 91,3 % 4,0 % 61,8 % 0,0 % 70,7 % 0,0 % 0,9 % 50,1 % 32,0 % 0,0 % KOKO VÄHITTÄISKAUPPA 92,5 % 9,9 % 49,2 % 2,5 % 71,2 % 0,4 % 8,5 % 56,2 % 53,6 % 3,4 % Gallup, Suuri vaikutusaluetutkimus 1999 Taulukossa prosenttiluku kuvaa sitä, kuinka suuren osuuden kunnassa markkinoiden arvosta lasketaan kohdistuvan Raumalla toimiviin kauppoihin. Esimerkiksi päivittäistavaraostoista Raumalla 97 % ostovoimasta kohdistuu oman kunnan päivittäistavarakauppoihin. Eurasta vain 10 % ostovoimasta siirtyy Rauman päivittäistavarakauppoihin. Muotikaupassa vastaavasti 89 % raumalaisten ostovoimasta kohdistuu oman kaupungin muotikauppoihin, mutta Säkylästä ostovoimaa Raumaan kohdistuu vain 6,5 % eli loput kohdistuu jonnekin muualle. Päivittäistavarakaupan siirtymä Raumalla on luonnollisesti vähäinen ja ostovoima lähes kokonaan kohdistuu omalle alueelle. Raumaltakin ostovoimaa siirtyy erikoiskaupassa noin % muualle. Ympäristökunnista Kodisjoki, Lappi, Eurajoki ja Pyhäranta ovat alueita, joista selvästi asioidaan Raumalla. Eura, Laitila, Kiukainen ja Säkylä ovat kuntia, joista asiointi Raumalla on selvästi vähäisempää. Kuitenkin näyttää siltä, että erityisesti muotikaupassa Rauman palveluiden vetovoima ympäristökunnista on hyvä.

11 Rauman vähittäiskauppa Markkina-analyysi Vähittäiskaupan markkinoita analysoitiin vertaamalla vähittäiskaupan myyntiä toimialoittain markkina-alueen ostovoimaan. Ensin tarkasteltiin ostovoiman siirtymiä Rauman kaupungissa. Ostovoiman siirtymiä on tarkasteltu kaupan erikoistoimialoittain, mutta tällöin vertailussa ei ole mukana tavaratalokauppaa. Osa myynneistä toteutuu tavarataloissa, joten erikoiskaupan toimialavertailussa tarkastellaan miten hyvin toimiala yksin saavuttaa ostovoimaa markkinoilta. VÄHITTÄISKAUPAN MYYNTI JA OSTOVOIMA 2003 SEKÄ SIIRTYMÄT Rauman kaupunki RAUMAN KAUPUNGIN MARKKINAT Siirtymät sis. tavaratalot 2003 RAUMA Myynti Ostovoiman siirtymä Myynti sis. Ostovoiman siirtymä ilman tavaratalokaupp. tavaratalo sis. tavaratalot Toimiala milj. milj. milj. osuus kaupan milj. osuus PT-kauppa 91,1 42,7-48,4-53,1 % Kioski 6,7 6,6-0,1-1,7 % PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA 97,7 49,2-48,5-49,6 % 102,7 4,9 5,0 % Tavaratalo- ja hypermarketkauppa 72,5 Tekstiilikauppa 1,9 1,0-0,8-45,6 % Vaatekauppa 15,3 14,6-0,7-4,3 % Kenkä- ja laukkukauppa 2,5 1,3-1,2-48,2 % MUOTIKAUPPA 19,7 16,9-2,7-13,9 % 25,1 5,5 27,8 % Rautakauppa 13,3 16,6 3,3 24,6 % Kodintekniikkakauppa 9,1 9,7 0,6 6,7 % Huonekalukauppa 8,9 7,6-1,3-14,1 % TILAAVAATIVA ERIKOISKAUPPA 31,3 33,9 2,6 8,4 % 33,9 2,6 8,4 % Kosmetiikkakauppa 2,6 0,4-2,2-85,8 % Sisustuskauppa 1,2 2,3 1,1 88,8 % Lahjatavarakauppa 2,8 4,1 1,3 47,6 % Musiikkikauppa 1,0 0,7-0,3-27,6 % Kirja- ja paperikauppa 4,8 2,1-2,6-55,5 % Kukka- ja puutarhakauppa 1,7 2,3 0,6 36,3 % Valokuvaustarvikekauppa 1,0 1,8 0,8 79,7 % Optisen alan kauppa 2,1 3,2 1,2 56,1 % Kulta- ja kellokauppa 1,8 1,3-0,4-23,6 % Urheilukauppa 5,2 7,9 2,6 50,5 % Tietotekniikka- ja telekauppa 5,8 3,6-2,2-38,6 % Leikkikalukauppa 0,6 0,5-0,1-13,9 % Muu erikoiskauppa 0,8 2,4 1,6 188,0 % MUU ERIKOISKAUPPA 31,3 32,6 1,3 4,2 % 43,5 12,2 38,9 % KOKO ERIKOISKAUPPA 82,3 83,5 1,2 1,5 % 102,5 20,3 24,6 % Alkoholijuomakauppa 4,3 3,7-0,6-14,4 % Apteekkituotteiden kauppa 16,0 17,6 1,6 10,1 % ALKOHOLI- JA APTEEKKIKAUPPA 20,3 21,3 1,0 4,9 % 21,3 1,0 4,9 % KOKO VÄHITTÄISKAUPPA 200,3 226,5 26,2 13,1 % 226,5 26,2 13,1 % Taulun kolmessa reunimmaisessa sarakkeessa on myynteihin lisätty tavaratalokaupan myynnit. Tämä antaa kokonaiskuvan Rauman kaupungin ostovoimasiirtymistä. Rauman vähittäiskaupat eivät toimi yksin kaupungin asukkaiden ostovoimalla. Koko vähittäiskaupan myynnistä 13 % tulee kaupungin ulkopuolelta. Päivittäistavarakaupassa siirtymän osuus on vain 5 %, mutta erikoiskaupassa siirtymää on 25 %. Raumaan tulee siten suhteellisen paljon asiakkaita kaupungin ulkopuolelta. Heistä merkittävä osa tulee omilla autoillaan, joten keskustalla tulee olla kyky vastaan ottaa kaikki asioimaan pyrkivät. Siirtymä muodostuu käytännössä ulkokuntalaisten asiakkaiden ostovoimasta sekä myös kesäasukkaista ja matkailijoista, joiden ostovoimaa ei tässä selvityksessä ole määritelty.

12 Rauman vähittäiskauppa Kun tarkastellaan markkinatilannetta Raumalla, ottaen mukaan ostovoiman siirtymät Gallupin aineistosta laskettujen ostovoiman kohdistumiseen perustuvalla laskelmalla markkinatilanne näyttää melko hyvin olevan tasapainossa. Rauman kauppojen myynnit ja sinne suuntautuva ostovoima ovat lähes yhtä suuret. Siirtymien erotus on vain 1,3 % eli se on virhemarginaalin sisällä. Päivittäistavarakaupan myynti toteutuu näiden siirtymien turvin, joten tältä osin Rauman myymälät saavat tarvitsemansa ostovoimansa juuri tältä alueelta. Laskelman mukaan 9 milj. euroa näyttäisi siirtyvän jonnekin muualle, mikä todennäköisemmin jää ympäristökuntien päivittäistavarakauppoihin. VÄHITTÄISKAUPAN MYYNTI JA OSTOVOIMA 2003 SEKÄ SIIRTYMÄT Rauman kaupunki ja kaupunkiin suuntautuva ostovoima toimialoittain RAUMAN KAUPUNGIN MARKKINAT Siirtymät sis. tavaratalot 2003 RAUMA Myynti Ostovoiman siirtymä Myynti sis. Ostovoiman siirtymä + suunt.ov ilman tavaratalokaupp. tavaratalo sis. tavaratalot Toimiala milj. milj. milj. osuus kaupan milj. osuus PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA 111,7 49,2-62,5-55,9 % 102,7-9,1-8,1 % Tavaratalo- ja hypermarketkauppa 72,5 MUOTIKAUPPA 24,5 16,9-7,6-31,0 % 25,1 0,6 2,4 % Rautakauppa 14,1 16,6 2,5 17,8 % Kodintekniikkakauppa 11,0 9,7-1,3-11,9 % Huonekalukauppa 9,4 7,6-1,7-18,4 % TILAAVAATIVA ERIKOISKAUPPA 34,4 33,9-0,5-1,5 % 33,9-0,5-1,5 % Kosmetiikkakauppa 2,9 0,4-2,5-87,0 % Sisustuskauppa 1,4 2,3 0,9 64,5 % Lahjatavarakauppa 3,2 4,1 0,9 27,9 % Musiikkikauppa 1,1 0,7-0,4-35,4 % Kirja- ja paperikauppa 4,4 2,1-2,2-51,5 % Kukka- ja puutarhakauppa 1,9 2,3 0,3 17,7 % Valokuvaustarvikekauppa 1,1 1,8 0,7 65,1 % Optisen alan kauppa 2,5 3,2 0,7 27,8 % Kulta- ja kellokauppa 2,0 1,3-0,7-33,2 % Urheilukauppa 6,5 7,9 1,4 21,8 % Tietotekniikka- ja telekauppa 5,8 3,6-2,3-39,2 % Leikkikalukauppa 0,6 0,5-0,2-24,7 % Muu erikoiskauppa 1,0 2,4 1,4 148,7 % MUU ERIKOISKAUPPA 34,5 32,6-1,8-5,3 % 43,5 9,0 26,2 % KOKO ERIKOISKAUPPA 93,4 83,5-9,9-10,6 % 102,5 9,1 9,8 % Alkoholijuomakauppa 3,7 3,7 0,0-0,3 % Apteekkituotteiden kauppa 14,8 17,6 2,8 18,7 % ALKOHOLI- JA APTEEKKIKAUPPA 18,5 21,3 2,8 14,9 % 21,3 2,8 14,9 % KOKO VÄHITTÄISKAUPPA 223,7 226,5 2,8 1,3 % 226,5 2,8 1,3 % Erikoiskaupan kohdalla riippuvuus koko markkina-alueen ostovoimasta kasvaa, kun osa raumalaisten omasta ostovoimasta näyttää siirtyvän kaupungista muualle. Ympäristökunnista siirtyy ostovoimaa Raumalle, mutta osa erikoiskaupan palveluista tarvitsevat vielä Raumaan kohdistuvia ostovoiman siirtymiä. Gallupin aiheisto on kuitenkin suuntaa antavana melko lähellä sitä käyttäytymismallia, joka seudulla vallitsee. Muotikauppaan tuleva ostovoima on hyvin tasoissa seudulla Raumaan kohdistuvasta ostovoimasta. Koko erikoiskaupan myynnistä ostossuuntautuminen kattaa sekin melko hyvin. Siirtymää muulta tulee 10 %.

13 Rauman vähittäiskauppa Koko markkina-alueella markkinatilannetta on tarkasteltu kaikkien kuntien ostovoiman ja myyntien kannalta. Tämä tarkastelu kertoo miten hyvin koko Rauman seudun myymälät pystyvät vastaamaan alueen väestön kysyntään. VÄHITTÄISKAUPAN MYYNTI JA OSTOVOIMA 2003 SEKÄ SIIRTYMÄT Rauman kaupunkiseudun markkinatilanne SEUDUN MARKKINAT Siirtymät sis. tavaratalot 2003 SEUDUN Seudun Ostovoiman siirtymä Myynti sis. Ostovoiman siirtymä ostovoima myynti ilman tavaratalokaupp. tavaratalo sis. tavaratalot Toimiala milj. milj. milj. osuus kaupan milj. osuus PT-kauppa 191,5 119,8-71,7-37,4 % Kioski 13,1 10,5-2,6-19,8 % PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA 204,6 130,3-74,3-36,3 % 191,4-13,2-6,5 % Tavaratalo- ja hypermarketkauppa 82,9 Tekstiilikauppa 3,8 2,4-1,4-35,9 % Vaatekauppa 31,5 21,0-10,5-33,2 % Kenkä- ja laukkukauppa 5,3 2,3-3,0-56,0 % MUOTIKAUPPA 40,6 25,8-14,8-36,4 % 35,2-5,4-13,4 % Rautakauppa 28,6 35,0 6,4 22,3 % Kodintekniikkakauppa 18,7 13,2-5,4-29,1 % Huonekalukauppa 18,1 12,2-6,0-32,9 % TILAAVAATIVA ERIKOISKAUPPA 65,5 60,4-5,0-7,7 % 60,4-5,0-7,7 % Kosmetiikkakauppa 5,3 0,8-4,5-85,1 % Sisustuskauppa 2,5 3,0 0,6 22,4 % Lahjatavarakauppa 5,7 4,9-0,8-14,2 % Musiikkikauppa 2,0 1,0-1,0-50,3 % Kirja- ja paperikauppa 9,3 5,6-3,7-40,2 % Kukka- ja puutarhakauppa 3,5 3,7 0,3 7,6 % Valokuvaustarvikekauppa 2,1 2,4 0,3 14,5 % Optisen alan kauppa 4,3 4,8 0,5 12,2 % Kulta- ja kellokauppa 3,5 2,4-1,1-31,2 % Urheilukauppa 10,7 11,3 0,5 4,9 % Tietotekniikka- ja telekauppa 11,7 4,7-7,0-60,1 % Leikkikalukauppa 1,1 0,7-0,4-34,3 % Muu erikoiskauppa 1,7 5,1 3,4 196,6 % MUU ERIKOISKAUPPA 63,3 50,3-13,0-20,5 % 62,8-0,6-0,9 % KOKO ERIKOISKAUPPA 169,4 136,6-32,8-19,4 % 158,4-11,0-6,5 % Alkoholijuomakauppa 8,8 7,0-1,9-21,1 % Apteekkituotteiden kauppa 33,3 34,3 1,0 2,9 % ALKOHOLI- JA APTEEKKIKAUPPA 42,1 41,2-0,9-2,1 % 41,2-0,9-2,1 % KOKO VÄHITTÄISKAUPPA 416,1 391,0-25,2-6,0 % 391,0-25,2-6,0 % Koko markkina-alueen osalta markkinatilanne näyttää kohtuullisen hyvältä. Vähittäiskaupassa ostovoima lähes kokonaan saavutetaan alueen vähittäiskaupoissa. Vain 6 % ostovoimasta näyttäisi siirtyvän Rauman seudun ulkopuolelle. Päivittäistavarakaupassa siirtymä on hyvin tasapainossa myynnin kanssa. Muotikaupassa on suurin siirtymä, 13 % ostovoimasta, alueen ulkopuolelle eli tarjonta ei pysty vastaamaan kokonaan siihen kysyntään mikä alueella on. Muotikaupassa tätä voidaan pitää normaalina, koska muotia haetaan usein suurista kaupungeista tai ulkomailta. Muussa erikoiskaupassa siirtymät ovat vähäisiä, tasolla, joten myymälät pystyvät kohtuullisen hyvin vastaamaan kysyntää. Puolet siirtymästä voisi olla mahdollista saada jäämään Rauman alueelle, jos tarjontaa saadaan kehitettyä asiakkaiden vaatimusten mukaiseksi.

14 Rauman vähittäiskauppa Kokonaistilanne näyttää varsin samanlaiselta kuin esimerkiksi Porvoon kaupungissa, jossa vastaava tarkastelu tehtiin viime keväänä. Oman kaupungin ostovoima jää varsin vahvasti kaupungin myymälöihin, mutta seudulla olevien muiden kuntien ostovoimasta vain osa saadaan Porvooseen. Porvoolaisten ostovoima ja sen siirtymät kaupungissa 2001 Ostovoima Myynti Ostovoimasiirtymä milj. milj. milj. % Pt-kauppa 98,99 101,55 2,56 3 % Pt-myymälöissä 73,72 Tavaratalossa ja hypermarketissa 27,83 Alko 11,75 11,27-0,48-4 % Tilaa vaativa erikoiskauppa 39,17 48,39 9,22 24 % Muotikauppa 27,55 21,38-6,17-22 % Erikoiskaupoissa 11,98 Tavaratalossa ja hypermarketissa 9,40 Muu erikoiskauppa 60,81 60,37-0,44-1 % Erikoiskaupoissa 49,09 Tavaratalossa ja hypermarketissa 11,28 Erikoiskauppa yhteensä 127,53 130,14 2,61 2 % Vähittäiskauppa yhteensä 238,27 242,97 4,70 2 % Ostovoiman suuntautuminen Porvoossa vuonna 2001 I alue ilman I - vaikutus-ii - vaikutus- Koko Porvoo Porvoota alue alue alue Pt-kauppa 90 % 20 % 75 % 2 % 50 % Alko 80 % 35 % 70 % 2 % 45 % Tilaa vaativa erikoiskauppa 80 % 60 % 75 % 15 % 55 % Muotikauppa 55 % 30 % 50 % 10 % 35 % Muu erikoiskauppa 75 % 50 % 70 % 15 % 50 % Erikoiskauppa yhteensä 72 % 50 % 67 % 15 % 50 % Vähittäiskauppa yhteensä 80 % 45 % 70 % 8 % 50 % Ensisijainen vaikutusalue: Porvoo, Pornainen, Askola, Pernaja ja Liljendal Toissijainen vaikutusalue: Sipoo, Pukkila, Myrskylä, Lapinjärvi ja Loviisa Lähde: Porvoon keskeisten alueiden kaavoitus, kaupallisten vaikutusten arviointi 2003 Erikoiskaupassa siirtymät kaupungista muualle ovat lähinnä muotikauppaa ja muuta erikoiskauppaa. Koko alueen vähittäiskaupasta keskuskaupunki saavuttaa 50 % ja heikoiten pieni kaupunki saavuttaa ostovoiman muotikaupassa. Raumaan verrattuna Porvoo saavuttaa selvästi heikommin erikoiskaupan ostovoimaa, mikä selittyy Helsingin ja Vantaan suurten kaupallisten keskusten läheisyydestä sekä niiden monipuolisesta tarjonnasta.

15 Rauman vähittäiskauppa Rauman vähittäiskaupan kehitysnäkymät Rauman kaupungissa vähittäiskaupan mahdollisuudet saavuttaa parempi myynnin taso näyttää olevan vielä jonkin verran mahdollista kohottaa. Kaupungin palveluiden vetovoimaa tulee edelleen kohentaa. Kaupunki saavuttaa suhteellisen hyvin oman ostovoimansa, mutta ympäristökunnista ostovoiman siirtymä voisi olla suurempi, sillä siitä näyttää osa valuvan muihin keskustoihin. Ympäristökunnissa tarjonnan määrä ei ole niin monipuolinen, joten Raumalla pitäisi olla mahdollisuudet monipuoliseen tarjontaan. Seudulta virtaa ostovoimaa alueen ulkopuolelle, joten tätä siirtymää ei voi kovin helposti pysäyttää pelkkää tarjonnan määrää lisäämällä. Tarjontaa täytyy saada syvyyttä ja laatua, koska vetovoima kilpailee enemmänkin muiden kaupunkien uusien kauppapaikkojen ja syvemmän tarjonnan kanssa. Keskeisessä asemassa onkin uusien kauppapaikkojen rakentaminen ja keskustan kehittäminen parempana asiointiympäristönä. Lähtökohdat ovat hyvät, sillä Rauman kauppapalvelut ovat hyvin kasassa keskustassa ja keskustassa on meneillään määrätietoisia kehittämistoimenpiteitä. Niiden toteutuksessa on painotettu asiointiympäristön laadulliseen parantamiseen. Rauman kauppapalvelut ovat keskittyneet kolmelle keskeiselle alueelle. Vanhassa Raumassa on tiheä erikoisliikkeiden ja palveluiden keskittymä. Uuden keskustan alueella on keskittyneenä muita erikoisliikkeitä ja suurempia liiketiloja, mutta tältä osin kaupungin kaupallinen rakenne on hieman harva. Myymälöiden keskinäiset etäisyydet ovat paikoin suhteellisen suuria, mikä heikentää alueen kaupallista toimivuutta. Kolmas alue on keskustan pohjoispuolella, johon ovat keskittyneet suuret myymälät. Niiden vahvuutena on, että ne ovat aivan keskustan vieressä, mikä parantaa kaupallisen keskustan toimivuutta yhtenä kokonaisuutena. Kaupungissa on vireillä mm. hanke, joka siirtää Prisman hypermarketin lähemmäs keskustaa. Uusi Prisma rakentuisin valtatie 8:n länsipuolelle, jolloin suuryksikkö siirtyisi lähelle Citymarkettia ja Rauman kaupungin kaupallista keskustaa. Prisman siirto tiivistää kaupallista keskustaa. Prisman yhteyteen on tulossa myös muuta kaupallista toimintaa. Sen tulisi täydentää palvelutarjontaa keskustassa, mutta se ei saisi olla vahva kilpailija keskustan erikoisliiketarjonnalle, jottei keskustan kaupallinen vetovoima heikkenisi. Citymarkettia on myös tarkoitus laajentaa, mikä parantaa sen palvelutasoa. Euromarketin tilat ovat myös muuttumassa kauppiastavarataloksi, mikä parantaa keskustan kaupallista toimivuutta ja monipuolistaa tarjontaa. Kauppiastavaratalo tulee sijaitsemaan uuden ja vanhan Rauman nivelessä, mikä on keskustan toimivuuden kannalta positiivinen asia. Rauman kaupungin toimenpiteet ydinkeskustan kehittämisessä ovat olleet kaupan kannalta positiivisia. Keskustaympäristöä on parannettu, mikä on lisännyt asiointiviihtyisyyttä. Kun raumalaisen kaupan kehitysedellytykset ovat erikoiskaupan tarjonnan vahvistamisessa, keskustan kehittämistoimenpiteillä ja tiiviillä yhteistyöllä vahvistetaan Rauman keskustan vetovoimaisuutta.

16 Rauman vähittäiskauppa Keskustan kaupallista rakennetta kuva hyvin vuoden 2000 kaupan rakennetta kuvaava kartta seuraavalla sivulla. Kuvasta näkyy jo selviä muutoksia, joita kauppapaikoissa on tapahtunut kolmen vuoden aikana, kun tilannetta vertaa nykytilanteeseen. Anttilan tyhjä liiketila on täyttynyt ja Sokoksen vanhaan kiinteistöön on tullut muotikauppaa. Keskeisissä kortteleissa on myös tapahtunut toimijoiden vaihdoksia ja puistokatujen parantaminen on muuttanut heikot liikekaita kysytyiksi. Seuraavalla sivulla oleva kuva Rauman keskustan kaupallisesta rakenteesta on lainaus Rauman keskustan kehittämisen seurantatutkimuksesta (Lyyli-hanke, YM)

17 1 T T Kauppatori T T T T T T P P T CM Vaate-ja kenkäkauppa Tekstiili-ja laukkukauppa Sisustuskauppa Ravintola,kahvilajahotelli Rakennuksentilat muussakäytössä Tavaratalojalaajantavaravalikoimankauppa Käytetyntavarankauppa Pt-kauppa Muu erikoiskauppa Muu palvelu Pankkija vakuutusyhtiö Rauta-ja varaosakauppa Rauman keskustan kaupallinen rakenne Katutasonliiketilat huhtikuussa2000 Kalatori Sokos S-Market SANTASALOKy2000

18 RAUMAN KAUPPAKAMARI LIITE 1 RAUMAN MARKKINA-ALUEEN TOIMIPAIKAT JA MYYNTIENNUSTE 2003 RAUMA EURA EURAJOKI KIUKAINEN KODISJOKI KÖYLIÖ LAITILA LAPPI PYHÄRANTA SÄKYLÄ RAUMAN MA Toimipaikkoja milj. paikkoja milj. paikkoja milj. paikkoja milj. paikkoja milj. paikkoja milj. paikkoja milj. paikkoja milj. paikkoja milj. paikkoja milj. paikkoja milj. Myynti PT-kauppa 22 41,4 8 20,3 7 9,3 2 4,1 1 0,3 4 2,3 7 20,6 2 4,3 2 1,5 6 13, ,1 PT-erikoiskauppa 6 1,3 1 0,2 2 0,2 1 0,2 0 0,0 1 0,1 3 0,5 1 0,1 0 0,0 1 0,1 16 2,7 Kioskit 22 6,6 4 1,8 1 0,2 2 0,6 0 0,0 0 0,0 3 1,0 0 0,0 1 0,1 1 0, ,5 PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA 50 49, ,3 10 9,7 5 4,9 1 0,3 5 2, ,1 3 4,4 3 1,6 8 13, ,3 Hypermarketit 3 70,6 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 3 70,6 Muu laajan tavaravalikoiman vk 1 1,9 4 5,8 0 0,0 1 1,6 0 0,0 0 0,0 2 3,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 8 12,3 TAVARATALOKAUPPA 4 72,5 4 5,8 0 0,0 1 1,6 0 0,0 0 0,0 2 3,0 0 0,0 0 0,0 0 0, ,9 Tekstiilikauppa 11 1,0 3 0,7 1 0,1 0 0,0 0 0,0 0 0,0 2 0,4 0 0,0 0 0,0 2 0,3 19 2,4 Vaatekauppa 27 14,6 6 3,3 1 0,2 0 0,0 0 0,0 0 0,0 5 1,9 0 0,0 0 0,0 4 1, ,0 Kenkä- ja laukkukauppa 4 1,3 1 0,3 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 2 0,5 0 0,0 0 0,0 1 0,2 8 2,3 MUOTIKAUPPA 40 16,9 10 4,4 2 0,3 0 0,0 0 0,0 0 0,0 9 2,7 0 0,0 0 0,0 7 1, ,8 Rauta- ja rakennustarvikekauppa 15 16,6 2 6,0 2 3,1 0 0,0 1 1,5 0 0,0 6 6,2 0 0,0 0 0,0 1 1, ,0 Kodintekniikkakauppa 8 9,7 2 0,8 1 0,5 0 0,0 0 0,0 0 0,0 3 1,6 1 0,3 0 0,0 3 0, ,2 Huonekalukauppa 7 7,6 1 1,2 1 0,6 0 0,0 0 0,0 0 0,0 2 2,0 0 0,0 0 0,0 1 0, ,2 TILAAVIEVÄ ERIKOISKAUPPA 31 33,9 5 8,0 4 4,2 0 0,0 1 1,5 0 0,0 11 9,8 1 0,3 0 0,0 5 2, ,4 Kosmetiikkakauppa 4 0,4 1 0,1 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 1 0,1 2 0,1 0 0,0 3 0,1 11 0,8 Sisustuskauppa ja taideliikkeet 10 1,9 1 0,2 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 2 0,3 0 0,0 0 0,0 0 0,0 13 2,3 Sähkö- ja valaisinkauppa 1 0,2 0 0,0 0 0,0 1 0,2 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 2 0,4 Kumi- ja muovikauppa 3 0,2 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 1 0,1 0 0,0 0 0,0 4 0,3 Talous- ja lahjatavarakauppa 9 4,1 1 0,2 1 0,1 0 0,0 0 0,0 0 0,0 1 0,2 2 0,1 0 0,0 2 0,2 16 4,9 Musiikkikauppa 2 0,7 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 2 1,0 Maali- ja tapettikauppa 5 1,0 2 2,1 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 1 0,3 0 0,0 1 0,6 9 4,0 Kirja- ja paperikauppa 4 2,1 3 1,6 0 0,0 1 0,4 0 0,0 1 0,3 2 0,8 0 0,0 0 0,0 1 0,3 12 5,6 Kukka- ja puutarhakauppa 9 2,3 4 0,3 1 0,1 2 0,3 0 0,0 1 0,1 3 0,4 2 0,1 1 0,1 2 0,2 25 3,7 Valokuvaustarvikekauppa 5 1,8 1 0,2 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 1 0,2 0 0,0 0 0,0 1 0,1 8 2,4 Optisen alan kauppa 6 3,2 2 0,9 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 1 0,4 0 0,0 0 0,0 1 0,3 10 4,8 Kulta- ja kellokauppa 6 1,3 1 0,3 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 3 0,5 1 0,1 0 0,0 1 0,2 12 2,4 Urheilukauppa 11 7,1 1 0,6 0 0,0 0 0,0 0 0,0 1 0,4 3 1,6 0 0,0 0 0,0 2 0, ,2 Venekauppa 1 0,8 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 1 0,3 0 0,0 2 1,1 Tietotekniikka- ja telekauppa 10 3,6 3 0,2 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 1 0,5 1 0,2 0 0,0 1 0,3 16 4,7 Lemmikkieläinkauppa 3 0,5 1 0,2 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 4 0,7 Leikkikalukauppa 2 0,5 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 2 0,4 0 0,0 0 0,0 0 0,0 4 0,9 Lastentarvikekauppa 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 1 0,3 0 0,0 0 0,0 0 0,0 1 0,3 Muu erikoiskauppa 4 0,2 2 0,2 1 0,1 1 0,1 0 0,0 0 0,0 2 0,2 1 0,0 0 0,0 2 0,1 13 1,0 MUU ERIKOISKAUPPA 94 31,9 23 7,1 3 0,3 5 1,0 0 0,0 3 0,8 23 5,7 11 1,1 2 0,3 17 3, ,2 KOKO ERIKOISKAUPPA , ,5 9 4,8 5 1,0 1 1,5 3 0, ,2 12 1,4 2 0,3 29 7, ,4 Alkoholijuomakauppa 2 3,7 1 1,8 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 1 1,5 0 0,0 0 0,0 0 0,0 4 7,0 Apteekkituotteiden kauppa 7 17,6 1 2,5 1 1,3 2 4,3 0 0,0 1 1,6 2 4,0 1 0,8 1 0,9 1 1, ,3 ALKOHOLI- JA APTEEKKIKAUPPA 9 21,3 2 4,3 1 1,3 2 4,3 0 0,0 1 1,6 3 5,5 1 0,8 1 0,9 1 1, ,2 Käytettyjen tavaroiden kauppa 5 0,6 2 0,2 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 2 0,2 1 0,0 0 0,0 2 0,1 12 1,3 Korjauspalvelut 10 1,6 4 0,5 1 0,1 0 0,0 0 0,0 0 0,0 4 0,3 1 0,0 0 0,0 1 0,1 21 2,6 MUU VÄHITTÄISKAUPPA 15 2,2 6 0,7 1 0,1 0 0,0 0 0,0 0 0,0 6 0,5 2 0,1 0 0,0 3 0,2 33 3,8 VÄHITTÄISKAUPPA , , , ,8 2 1,8 9 4, ,3 18 6,6 6 2, , ,6 Lähde: Tilastokeskus, Market-lehti TUOMAS SANTASALO Ky 2003

19 RAUMAN KAUPPAKAMARI LIITE 2 VÄHITTÄISKAUPPAAN KOHDISTUVA OSTOVOIMA 2003 Rauman markkina-alue milj. euroa OSTOVOIMA 2003 MUUT RAUMAN RAUMA EURA EURAJOKI KIUKAINEN KODISJOKI KÖYLIÖ LAITILA LAPPI PYHÄRANTA SÄKYLÄ KUNNAT SEUTU YHT Toimiala milj. milj. milj. milj. milj. milj. milj. milj. milj. milj. milj. milj. PT-kauppa 91,1 22,8 13,7 8,5 1,2 7,1 22,0 7,6 5,3 12,4 100,5 191,5 Kioski 6,7 1,6 1,0 0,6 0,1 0,5 1,0 0,5 0,3 0,9 6,4 13,1 PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA 97,7 24,3 14,7 9,0 1,3 7,6 23,0 8,1 5,5 13,2 106,9 204,6 Tekstiilikauppa 1,9 0,4 0,3 0,2 0,0 0,1 0,4 0,1 0,1 0,3 1,9 3,8 Vaatekauppa 15,3 3,7 2,2 1,3 0,2 1,1 3,6 1,2 0,8 2,1 16,3 31,5 Kenkä- ja laukkukauppa 2,5 0,6 0,4 0,2 0,0 0,2 0,6 0,2 0,1 0,3 2,8 5,3 MUOTIKAUPPA 19,7 4,8 2,8 1,7 0,2 1,4 4,6 1,6 1,1 2,7 21,0 40,6 Rautakauppa 13,3 3,4 2,1 1,3 0,2 1,1 3,4 1,1 0,8 1,9 15,3 28,6 Kodintekniikkakauppa 9,1 2,2 1,3 0,8 0,1 0,7 2,1 0,7 0,5 1,2 9,6 18,7 Huonekalukauppa 8,9 2,1 1,3 0,7 0,1 0,6 2,0 0,7 0,5 1,2 9,3 18,1 TILAAVAATIVA ERIKOISKAUPPA 31,3 7,7 4,6 2,8 0,4 2,4 7,5 2,5 1,8 4,3 34,2 65,5 Kemikaalikauppa 2,6 0,6 0,4 0,2 0,0 0,2 0,6 0,2 0,1 0,3 2,7 5,3 Sisustuskauppa 1,2 0,3 0,2 0,1 0,0 0,1 0,3 0,1 0,1 0,2 1,3 2,5 Lahjatavarakauppa 2,8 0,7 0,4 0,2 0,0 0,2 0,6 0,2 0,2 0,4 2,9 5,7 Musiikkikauppa 1,0 0,2 0,1 0,1 0,0 0,1 0,2 0,1 0,1 0,1 1,0 2,0 Kirja- ja paperikauppa 4,8 1,0 0,6 0,4 0,1 0,3 1,0 0,3 0,2 0,6 4,5 9,3 Kukka- ja puutarhakauppa 1,7 0,4 0,2 0,1 0,0 0,1 0,4 0,1 0,1 0,2 1,8 3,5 Valokuvaustarvikekauppa 1,0 0,2 0,1 0,1 0,0 0,1 0,2 0,1 0,1 0,1 1,0 2,1 Optisen alan kauppa 2,1 0,5 0,3 0,2 0,0 0,2 0,5 0,2 0,1 0,3 2,2 4,3 Kulta- ja kellokauppa 1,8 0,4 0,2 0,1 0,0 0,1 0,4 0,1 0,1 0,2 1,7 3,5 Urheilukauppa 5,2 1,3 0,8 0,4 0,1 0,4 1,2 0,4 0,3 0,7 5,5 10,7 Tietotekniikka- ja telekauppa 5,8 1,3 0,8 0,5 0,1 0,4 1,3 0,4 0,3 0,8 5,9 11,7 Leikkikalukauppa 0,6 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,1 0,6 1,1 Muu erikoiskauppa 0,8 0,2 0,1 0,1 0,0 0,1 0,2 0,1 0,0 0,1 0,9 1,7 MUU ERIKOISKAUPPA 31,3 7,3 4,4 2,6 0,4 2,2 7,0 2,3 1,7 4,2 32,0 63,3 KOKO ERIKOISKAUPPA 82,3 19,8 11,9 7,1 1,0 6,1 19,1 6,4 4,5 11,3 87,1 169,4 Alkoholijuomakauppa 4,3 1,0 0,6 0,4 0,1 0,3 1,0 0,3 0,2 0,6 4,5 8,8 Apteekkituotteiden kauppa 16,0 4,0 2,3 1,5 0,2 1,3 3,7 1,3 0,9 2,2 17,3 33,3 ALKOHOLI- JA APTEEKKIKAUPPA 20,3 5,0 2,9 1,8 0,2 1,6 4,7 1,6 1,1 2,8 21,8 42,1 KOKO VÄHITTÄISKAUPPA 200,3 49,1 29,4 17,9 2,6 15,2 46,8 16,2 11,2 27,3 215,8 416,1 TUOMAS SANTASALO Ky 2003 Lähde: SANTASALO Ky TUOMAS SANTASALO Ky 2003

20 RAUMAN KAUPPAKAMARI LIITE 3 VÄHITTÄISKAUPPAAN KOHDISTUVA OSTOVOIMA 2003 ASUKASTA KOHDEN Rauman markkina-alue Euroa / henkilö OSTOVOIMA 2003 MUUT RAUMAN RAUMA EURA EURAJOKI KIUKAINEN KODISJOKI KÖYLIÖ LAITILA LAPPI PYHÄRANTA SÄKYLÄ KUNNAT SEUTU YHT Asukaskulu 2003e Toimiala E/as E/as E/as E/as E/as E/as E/as E/as E/as E/as E/as E/as PT-kauppa Kioski PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA Tekstiilikauppa Vaatekauppa Kenkä- ja laukkukauppa MUOTIKAUPPA Rautakauppa Kodintekniikkakauppa Huonekalukauppa TILAAVAATIVA ERIKOISKAUPPA Kemikaalikauppa Sisustuskauppa Lahjatavarakauppa Musiikkikauppa Kirja- ja paperikauppa Kukka- ja puutarhakauppa Valokuvaustarvikekauppa Optisen alan kauppa Kulta- ja kellokauppa Urheilukauppa Tietotekniikka- ja telekauppa Leikkikalukauppa Muu erikoiskauppa MUU ERIKOISKAUPPA KOKO ERIKOISKAUPPA Alkoholijuomakauppa Apteekkituotteiden kauppa ALKOHOLI- JA APTEEKKIKAUPPA KOKO VÄHITTÄISKAUPPA TUOMAS SANTASALO Ky 2003 Lähde: SANTASALO Ky TUOMAS SANTASALO Ky 2003