KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN YRITYSTASON KIINTEISTÖN KÄYTÖN VAATIMUSMÄÄRITTELY SÄHKÖISEN TALOTEKNIIKAN NÄKÖKULMASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN YRITYSTASON KIINTEISTÖN KÄYTÖN VAATIMUSMÄÄRITTELY SÄHKÖISEN TALOTEKNIIKAN NÄKÖKULMASTA"

Transkriptio

1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto Kari Pulkkinen KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN YRITYSTASON KIINTEISTÖN KÄYTÖN VAATIMUSMÄÄRITTELY SÄHKÖISEN TALOTEKNIIKAN NÄKÖKULMASTA Diplomityö, joka on tänään jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomiinsinöörin tutkintoa varten Espoossa 10. päivänä huhtikuuta 2006 Työn valvoja Professori Raimo Sepponen Työn ohjaaja Johtaja Fredrick von Schoultz

2 II ALKULAUSE Tämän Diplomityön olen tehnyt Porvoon kaupungin organisaatioon kuuluvassa STOK:ssa eli Sähköisen Talotekniikan Osaamis- ja Kehittämiskeskuksessa, jonka johtajaa Filosofian Lisensiaatti Fredrick von Schoultzia ja Professori Jouko Pakasta kiitän heidän antamastaan kannustavasta tuesta ja ohjauksesta työn suorituksessa. Työni valvojaa sovelletun elektroniikan Professori Raimo Sepposta kiitän hänen antamiensa neuvojen lisäksi aihealueen löytämisestä. Samoin kiitän STOK:n työntekijöitä Juha Hirniä ja Mats Lindforsia kehittävistä juttutuokioista ja vinkeistä. Kiitos kuuluu myös Erkki Aallolle, Janne Aaltoselle, Isto Hietaselle, Heikki Ihasalolle, Martti Löppöselle, Juha Muttilaiselle, Mikael Nystedtille, Jari Pihlajamaalle, Teppo Riskille, Toivo Sahlsténille, Hannu Sieversille, Jani Suuroselle, Aimo Timoselle ja Heikki Valkjärvelle haastatteluihin ja sähköiseen asioiden tarkentamiseen osallistumisesta ja aikaansa tähän tutkimukseen uhraamisesta. Viimeisenä, vaan ei todellakaan vähäisimpänä, lausun kunnioittavat kiitokseni rakkaalle puolisolleni Maija-Riitta Martikaiselle hänen rohkaisustaan ja ohjeistaan oikeisiin asioihin keskittymisestä. Toivonkin, että työni tulokset edistävät Suomalaista sähköisen talotekniikan toimialaa kokonaisuudessaan. Porvoossa 10. päivänä huhtikuuta 2006

3 III TEKNILLINEN KORKEAKOULU TIIVISTELMÄ DIPLOMITYÖN Tekijä: Työn nimi: Kari Pulkkinen Käyttäjälähtöinen yritystason kiinteistön käytön vaatimusmäärittely sähköisen talotekniikan näkökulmasta Päivämäärä: 10. huhtikuuta 2006 Sivumäärä: 96 Osasto: Professuuri: Työn valvoja: Työn ohjaaja: Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto Sovellettu elektroniikka Professori Raimo Sepponen Johtaja Fredrick von Schoultz Työn tarkoitus on kartoittaa tulevaisuuden kiinteistöhallintajärjestelmien käyttäjien tarpeet. Nämä tarpeet tulevat ohjaamaan yhteiskäyttöisen avoimen lähdekoodin serverin suunnittelua pyrittäessä yhdistämään kiinteistöjen talotekniset järjestelmät ICT maailmaan Kirjallisuusselvityksen lisäksi laajojen kiinteistömassojen omistajia, operaattoreita ja käyttäjiä haastattelemalla selvittää haluttuja todellista toimintaa hyödyttäviä ominaisuuksia ja toimintoja sekä liityntöjä muihin järjestelmiin Käyttäjien yhteisenä tarpeena on helppokäyttöinen, turvallinen, toimintavarma kiinteistöhallintajärjestelmä, jolla voidaan ohjata kaikkia itsenäisiä alajärjestelmiä myös internetin kautta ja matkapuhelimella. Kaikkien laitteiden tulee olla vapaasti vaihtokelpoisia. Olosuhteiden hallintaan toivotaan älykkäitä ominaisuuksia kustannusten optimoimiseksi. Laitteiden ja ohjelmistojen omistukseen sekä hallintatapaan on useita vaihtoehtoisia ratkaisuja. Koko rakennusklusterin tulee tähdätä kiinteistön kaikkien teknisten järjestelmien hallitsemiseen ja liittämiseen liiketoimintajärjestelmiin yhteisen, aidosti avoimella lähdekoodilla toteutetun, standardoidun rajapinnan kautta. Avainsanat: Käyttäjävaatimukset, Kiinteistöautomaatio, Kiinteistöhallinta, Rakennusautomaatio, Standardoidut rajapinnat, Tulevaisuuden odotukset, Yhteiskäyttöisyys, Älytalo

4 IV HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY ABSTRACT OF THE MASTER`S THESIS Author: Kari Pulkkinen Name of the Thesis: Definition of enterprise building management user s expectations from the electric building services point of view Date: 2006 April 10th Number of pages: 96 Department: Professorship: Supervisor: Instructor: Department of Electrical and Communications Engineering Applied Electronics Professor Raimo Sepponen Director Fredrick von Schoultz Purpose of this master s thesis is to map out user requirements for future real estate management and automation system. These requirements come into force to laying targets in planning of the interoperable open source server, when the building automation system and the world of ICT connecting tendency come true. In addition to literature account to interview owners, operators and users of the large real estate for solving desired realistic properties and procedures to benefit operation and also interfaces to other systems. User s common requirement is easy-to-use, secure and reliable building management and automation system, which is capable of controlling all stand-alone subsystems also through the Internet and mobile phone. All the equipment must be freely interchangeable. For controlling circumstances are made a wish smart feature for optimize the expenses. The right of ownership and holding equipment and software has several alternate solutions. The whole building cluster should aim at controlling and interfacing with business operations all technical systems of the building through common standardized interface, which truly is made of open source software. Keywords: User requirements, Real estate automation, Property management, Building automation, Standardized interfaces, Future expectations, Common usability, Smart house

5 V SISÄLLYSLUETTELO Nimilehti Alkulause Tiivistelmä Abstract Sisällysluettelo Lyhenneluettelo 1. JOHDANTO Kiinteistöistä ja niissä tapahtuvista prosesseista Tavoitteet Työn laajuus Muualla tutkituista käyttäjätarpeista Tarvekartoituksen suorituksesta SÄHKÖISESTÄ TALOTEKNIIKASTA Mitä sähköinen talotekniikka on Sähköisen talotekniikan markkinoista Sähköisen talotekniikan eri käyttäjäryhmiä Sähköiseen talotekniikkaan liittyviä viranomaismääräyksiä Sähköisen talotekniikan kehityksestä Smart Set Nykyaikainen kiinteistöautomaatiojärjestelmä Teollisuusautomaatiojärjestelmien tilanteesta Kiinteistöautomaation tutkimuksesta ja tuotekehityksestä COBA obix Asukkaiden tarpeita kartoittavia tutkimuksia Asukastutkimuksien tuloksia The University of North Carolina at Chapel Hill Enterprise Building Management System UNC-CH EMBS :n kehitysprojektin tavoitteita Kiinteistöautomaation kehitystä rajoittavia tekijöitä 28

6 VI 3. TALOTEKNIIKAN KÄYTTÄJIEN HAASTATTELUT Haastateltavat Tutkimusmenetelmä HAASTATTELUJEN TULOKSET Yleistä nykyisistä käytössä olevista automaatiojärjestelmistä Hyviä puolia nykyisissä järjestelmissä Kehityskohteita nykyisissä järjestelmissä Kiinteistöhallinnan yleiset tavoitteet Asenne Käytettävyys Ylläpidettävyys Kiinteistöhallintajärjestelmän hankintaan liittyvät tavoitteet Tilaaminen Rakentaminen Käyttöönotto Opastus Kiinteistöhallinnan käyttöön liittyvät tavoitteet Kiinteistöhallinnalla tavoiteltavat edut Ristiriitaiset tarpeet Omistus Käyttäjät TULOKSIEN TARKASTELUA Yhdensuuntaisuus tuloksissa Jäsentymättömiä seikkoja Tulosten merkityksestä kiinteistöalalle Rajoittavia tekijöitä JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Yhteenveto tehdystä työstä Asetettujen tavoitteiden toteutuminen Tulosten vaikutuksesta kiinteistöjärjestelmien kehitykseen Jatkotutkimuksien ja -kehityksen suuntaamisesta VIITELUETTELO LIITTEET Esimerkkejä sähköisen talotekniikan ratkaisuista Liite A Esimerkkejä protokollamuuntimista Liite B Esimerkkejä tekniikan harmonisointihankkeista Liite C Esimerkkejä tutkimus- ja kehityshankkeista Liite D Tutkimuksia asukkaiden tarpeista Liite E Haastattelujen runkona käytetty kysymyspohja Liite F 86

7 VII LYHENNELUETTELO ActiveX aecxml AHAM ANEC ANSI API ARCNET ASHRAE BACnet BatiBUS BFSK Bluetooth BPL BPM bps BS-VE CABA CAL C-Bus CDCF CEBUS CECED CEMA CENELEC CEPCA CHAIN COM COMMEND CSMA/CA DALI DCOM DDC DECT DIMES DLNA DOCSIS DVB DVD EBMS EHS Microsoftin kehittämä tietojen jakotekniikka eri sovellusten välillä extensible Markup Language for use in the architecture, engineering and construction industry Association of Home Appliance Manufactures Association Européenne pour la coordination de la representation des Consommateurs dans la Normalisation American National Standards Institute Application Program Interface Application Programming Interface Attached Resource Computer NETwork American Society of Heating, Refrigerating and Air-Conditioning Engineers Building Automation and Control networks Merlin Gerin, Airlec, Edf ja Landis & Gyr:n kehittämä ensimmäinen kenttäväyläprotokolla alun perin vuodelta 1989 Binary Frequency Shift Keying mobiililaitteiden maailmanlaajuinen standardoitu lyhyen kantaman radiolinkkiyhteystapa 2,45 GHz taajuusalueella Broadband over Power Line Building Performance Metrics bit per second 3D Visualization of Building Services in Virtual Environment Continental Automated Buildings Association Common Application Language Clipsal-Bus Commonly-Distributed Coordination Function Consumer Electronics BUS European Committee of Domestic Equipment Manufactures Consumer Electronics Manufacturers Association Comité European de Normalization ELECtrotechnique Consumer Electronics Powerline Communication Alliance Ceced Home Appliances Interoperating Network Component Object Model COnsumer MultiMEdia Networks in Digital Carrier Sense Multiple Access / Collision Avoidance Digital Addressable Lightning Interface Distributed Component Object Model Direct Digital Control Digital Enhanced Cordless Telecommunications Digital Media Service Innovations Digital Living Network Alliance Data Over Cable Service Interface Specification Digital Video Broadcasting Digital Versatile Disc Enterprise Building Management System European Home System

8 VIII EIA/TIA EIB EOS Ethernet ETSI EUREKA EVE FDM FDMA FND GFSK GSM HAVi HBES HBS HDTV HES HomeAPI HomePlug HomePNA HomeRF HPnP IBM ICT IEC IEEE IEQ IFC IP IPng IPV6 ISDN ISO ITEA JAVA JAVABean JDBC KNX LCS LON LONMark LONTalk LONWorks LSI MHP MIT MODBUS Modbus RTU Electronic Industries Association/Telecommunications Industry Association European Installation Bus Existing real-time Operating System Xeroxin, DECin ja Intelin kehittämä lähialueen verkkoprotokolla European Telecommunications Standards Institute EUropean Research Cooperation Agency Experimental Virtual Environment Frequency Division Multiplexing Frequency Division Multiple Access FirmenNeutrale Datenübertragung Gaussian Frequency Shift Keying Groupe Spécial Mobile Global System for Mobile telecommunication Home Audio Video interoperability Home and Building Electronic Systems Home Bus System High Definition TeleVision Home Electronic System Home Application Program Interface working group Home Plug Powerline Alliance Home Phoneline Networking Alliance Home Radio Frequency Home Plug and Play International Business Machines Information and Communication Technology International Electrotechnical Commission Institute of Electrical and Electronics Engineers Indoor Environmental Quality International Alliance for Interoperability Internet Protocol Internet Protocol next generation IPng Integrated Services Digital Network International Standard Organization Information Technology for European Advancement James Gosling:n Sun Microsystems:llä kehittämä oliopohjainen ohjelmointi kieli Java-kielellä toteutettu uudelleenkäytettävä komponentti Java DataBase Connectivity Konnex Local Control Station Local Operation Network, Echelon Corp. kehittämä kenttäväylä LON teknologiaa edistävä kansainvälinen järjestö Lon-standardiprotokollan määrittelemä kieli Lon-standardiprotokollan määrittelemä väyläsovitinratkaisu Large-Scale Integration Multimedia Home Platform Massachusetts Institute of Technology MODicon:n vuonna 1979 kehittämä väyläteknologia Ohjelmoitavaa logiikkaa sisältävä MODBUS

9 IX MS/TP NFC NT obix OCAP ODBC OFDM ofms OLE OPC OSGi OSCRE OSI OS/2 Warp PAN PicoNet PISCES ProfiBUS RFID RS-232 SFS SMS SNMP SOA SOAP SQL SVG SWAP TCP TDP TDM TDMA UBI UHAPI UNC-CH UPnP USB VESA VHN WAP WECA WiFi WLAN XML WorldFIP W3C Master-Slave/Token-Passing Near Field Communication New Technology open Building Information exchange OpenCable Applications Platform Open DataBase Connectivity Orthogonal Frequency Division Multiplexing Open Facility Management Server Object Linking and Embedding OLE for Process Control the Open Systems Gateway Alliance Open Standards Consortium for Real Estate Open Systems Interconnection(s) Open Source Initiative IBM:n vakaa käyttöjärjestelmä nykyisin vain erikoissovelluksiin, kuten ydinvoimalat, pankkiautomaatit, lennonjohto jne. Personal Area Network =PAN, Bluetooth -verkko yhden laitteen ollessa isäntä Property Information Systems Common Exchange Standard PROcess FIeld BUS Radio Frequency IDentification Recommended Standard, PC:n sarjaportti Suomen standardoimisliitto Finlands Standardiseringsförbund Short Message Service Simple Network Management Protocol Service Oriented Architecture Simple Object Access Protocol Structured Query Language Scalable Vector Graphics Shared Wireless Access Protocol Transmission Control Protocol Time Division Protocol Time Division Multiplexing Time Division Multiple Access UBIquitos computing Universal Home Application Programmers Interface University of North-Carolina at Chapel Hill Universal Plug and Play Universal Serial Bus Video Electronics Standards Association Virtual Heritage Network Wireless Application Protocol Wireless Access Protocol Wireless Ethernet Compatibility Alliance Wireless Fidelity Alliance Wireless Local Area Network extensible Markup Language World Factory Instrumentation Protocol World Wide Web Consortium

10 10 1. JOHDANTO Kansainvälisenä yleisenä tavoitteena on yhdistää sähköiset talotekniset järjestelmät kiinteistöissä toimivien yksilöiden ja yhteisöjen omiin prosesseihin saumattomasti. Tällaisen helpon liitettävyyden toteuttamiseksi nykyistä tilannekohtaista räätälöintiä kätevämmin tulee olla yhteinen sähköinen standardoitu rajapinta kiinteistön teknisten järjestelmien ja liiketoimintasovellusten välillä. Tässä työssä pyritään määrittelemään millaisia toimintoja ja ominaisuuksia tämän rajapinnan käyttöliittymällä tulee olla. Tarkastelunäkökulmana on isoja kiinteistömassoja omistavien, operoivien ja käyttävien tarpeet, koska aiheesta ei juuri ole saatavilla julkista tutkittua tietoa. 1.1 Kiinteistöistä ja niissä tapahtuvista prosesseista Nykyisin kiinteistöjen talotekniset ja muut järjestelmät ovat yleensä erillisiä osia omine tietoliikenneyhteyksineen ja ohjelmistoineen. Näiden erillisjärjestelmien välisiä tiedonsiirtotarpeita varten joudutaan yleensä räätälöimään tapauskohtaisesti tarvittavat muunnokset, koska käytössä on kymmenittäin erilaisia standardoituja ja standardoimattomia protokollia. Varjopuolena on, että tällöin kokonaisuudesta tulee monesti varsin sekava ja jonkin osan uusiminen tai päivittäminen aiheuttaa päivitysten ketjureaktion muissa siihen liittyvissä järjestelmissä. Kuva 1. Periaatekaavio nykyisistä kiinteistöjärjestelmistä tietoliikenneyhteyksineen. [1]

11 Tavoitteena on integroida kiinteistön erilliset järjestelmät nykyistä huomattavasti joustavammin. Eikä vain kiinteistön toimintojen integrointi, vaan myös eri kiinteistöjen hallinnan yhdistäminen on varsin vahva tulevaisuuden kehityssuunta. Tulevaisuudessa kiinteistöissä tapahtuva toiminta liittyy aina vaan yhä tiukemmin rakennuksen teknisiin järjestelmiin ja niiden ohjaamiseen, ICT ja talotekniikka liittyvät siis saumattomasti toisiinsa hyödyntäen toinen toistensa ominaisuuksia ja mahdollisuuksia. [2] 11 Kuva 2. Kiinteistön liittyminen osaksi liiketoimintaprosesseja. [3] 1.2 Tavoitteet Porvoon kaupungin alainen Sähköisen Talotekniikan Osaamis- ja Kehittämiskeskus (Stok) pyrkii tarjoamaan integrointialustan erilaisille sovelluksille perustuen kiinteistöön liittyvien järjestelmien standardoituun obix rajapintaan (Open Building Information exhange). Näin kyettäisiin yhdistämään rakennustekniset järjestelmät ja ICT maailma nykyistä huomattavasti helpommin ja kätevämmin. Stok aloittaa kehitystyön tavoitteena avoimeen lähdekoodiin perustuva yleiskäyttöinen kiinteistöön liittyvien eri järjestelmien palvelin (Open Facility Management Server = ofms), jolla voidaan integroida erillisjärjestelmät toimivaksi kokonaisuudeksi. Tämän palvelimen tarjoamaan standardoituun ylärajapintaan voidaan kehittää erilaisia sovelluksia, jotka toimivat riippumatta alajärjestelmien tai

12 sähköisten taloteknisten laitteiden teknisistä ratkaisuista. Tässä Diplomityössä selvitetään eri käyttäjäryhmien nykyisiä ja tulevia tarpeita sekä toiveita tällaisen avoimen tulevaisuuden kiinteistön kokonaishallintajärjestelmän käyttöliittymän ominaisuuksien määrittelemiseksi. 12 Kuva 3. Kaavio tulevaisuuden avoimesta kiinteistöhallintajärjestelmästä. [4] 1.3 Työn laajuus Kiinteistösijoittamiseen ja kiinteistöjen arvonmääritykseen liittyviä erityispalveluita tai muita vastaavia vaateita ei ole käsitelty tässä työssä. Viranomaisten ja vastaavien julkisen sektorin toimijoiden asettamat vaateet on rajattu tämän työn ulkopuolelle. Samoin täysin pelkkään kodin viihdetekniikkaan liittyvät järjestelmät ja niiden tarkastelu ei kuulu tähän selvitykseen. Kiinteistöjen omistajille tai käyttäjille lisäarvopalveluja tarjoavien tahojen tarpeiden ja vaateiden tarkastelu on myös rajattu pois sikäli kun tavanomaista rakennusteknistä valvontaa ja olosuhteiden ylläpitoa ei katsota tällaiseksi. 1.4 Muualla tutkituista käyttäjätarpeista Kiinteistöissä asuvien ja niitä käyttävien todellisten tarpeiden kartoitusta on tehty paljonkin eri muodoissa ympäri maailmaa. Asukkaiden tarpeista tehtyjen tutkimusten julkisia tuloksia on kerätty maantieteellisesti melko kattavasti. Näiden tutkimusten tekijöiden taustat ja vaikutteet ovat olleet myös hyvin vaihtelevia. Näistä tuloksista on pyritty yhdistämällä poimimaan yleisimmät ja tärkeimmät tarpeet kiinteistöhallinnan näkökulmasta. Asukkaiden ryhmä pitää sisällään niin

13 kerrostalo kuin omakotiasumisen, joten tulokset kuvaavat varsin kattavasti myös pientaloasumiseen liittyvät tarpeet. Amerikkalaisen Pohjois-Carolinan yliopiston kampusalueen erilaisten kiinteistöjen hallinnan vastaavanlaiseksi yhdistämiseksi käynnissä olevaa projektia on lyhyesti kuvattu ja pyritty peilaamaan siinä asetettuja tavoitteita tämän työn haastattelujen antamaan kuvaan Tarvekartoituksen suorituksesta Työssä haastateltiin erityyppisten isompien kiinteistökokonaisuuksien omistusta, operointia, käyttöä, hallintaa tai hoitoa suorittavia tahoja edustavien organisaatioiden asioista vastuullisia henkilöitä. Kartoituksen tulokset ovat heidän henkilökohtaisia mielipiteitään siitä, kuinka kokonaisvaltainen kiinteistöhallinta tulisi voida suorittaa jo aivan lähitulevaisuudessa. Tutkimuksessa mukana olevien tahojen edustama rakennuskanta on noin kolmasosa Suomen toimitiloista [5]. Puolistrukturoitujen suullisten syvähaastattelujen avulla on tehty kunkin osallistuvan organisaation tarvekartoitusdokumentti, jota on vielä tarkennettu useaankin kertaan sähköpostin välityksellä. Näistä dokumenteista on koostettu tulevaisuuden kiinteistöhallintajärjestelmiin liittyvät tarpeet ja toiveet sekä esitetty mielipiteitä jakaneet seikat. Yleisten turvallisuuteen, luotettavuuteen, laajennettavuuteen ja käytettävyyteen liittyvien harmonisten tulosten lisäksi tulevaisuuden kiinteistöhallintajärjestelmän tulee myös opastaa ja esittää vaihtoehtoislaskelmia käyttäjien valintojen pohjaksi kaikkien tiloissa tapahtuvien prosessien kokonaisoptimin saavuttamiseksi. Omistusta, hallintaa ja käyttäjien rooleja koskevat asiat jakoivat mielipiteet selkeästi.

14 2. SÄHKÖISESTÄ TALOTEKNIIKASTA 14 Tekniikan kehittymisen myötä kiinteistöjen varusteiksi asennettujen erillisjärjestelmien määrän kasvaessa tuli tarvetta valvoa, säätää ja ohjata näitä laitteita keskitetysti. Kiinteistöjen tämän päivän rakennusautomaatiojärjestelmät ovat usein teknisesti varsin monipuolisia mutta samalla hyvinkin haastavia käyttäjilleen. Eri tekniikoilla toteutettujen erillisjärjestelmien integrointi tapahtuu tapauskohtaisten protokollamuuntimien avulla, joten pienikin modulaarinen kehitys vaatii yleensä melko laajat muutokset muuhun järjestelmään. Myöskään kokonaisvaltainen rakennuksen tarjoamien toiminnallisuuksien näkökulmasta tapahtuva suunnittelu ei ole vallitsevana käytäntönä. Asukkaiden ja toiminnallisesti rajoittuneiden, kuten vanhusten ja vammaisten, tarpeita on maailmalla tutkittu runsaasti, mutta laajoja kiinteistömassoja omistavien, operoivien ja käyttävien tarpeista ei ole juuri saatavilla julkista tutkimusmateriaalia. 2.1 Mitä sähköinen talotekniikka on Laajasti määriteltynä lähes kaikki nykyaikaisten rakennusten erilaiset tekniset järjestelmät tarvitsevat sähköä toimintaansa ja toiminnan ohjaamiseen tai ainakin toiminnan seurantaan sekä valvontaan. Talotekniikan avulla tuotetaan kiinteistöissä ja tiloissa tarvittavat olosuhteet. [6] Sähköisellä talotekniikalla tarkoitetaan kiinteistön sähköisiä laitteita ja järjestelmiä sekä niiden tuottamia ja niiden toteuttamiseen tarvittavia palveluita. Sähköinen talotekniikka kohdistuu rakennuksen sähköisiin taloteknisiin laitteisiin ja järjestelmiin, joiden avulla sopivat olosuhteet ja palvelut tuotetaan. Näihin saattavat kuulua esimerkiksi lämmitys-, ilmanvaihto-, ilmastointi-, käyttövesi-, sähköistys-, valaistus-, valvonta, turvallisuus- ja tiedonsiirto- sekä automaatiojärjestelmät. [7] Älykkäällä talotekniikalla tarkoitetaan ennalta valittujen sähköisten järjestelmien toimintaohjeiden mukauttamista ennakoimalla muuttuvia olosuhteita, tilanteita tai käyttäjien toiveita oppimalla säännönmukaisesti toistuvista asioista tavoitteena parantaa käyttäjien olosuhteita mahdollisimman taloudellisesti ja liiketilojen kyseessä ollessa vielä lisätä tuottavuutta. [8] Älytalolla, joka on käännös englannin kielen ilmauksesta smart house, tarkoitetaan älykästä rakennusta, eli rakennusta joka mukautuu käyttäjän tarpeiden mukaan [9]. Hieman laajemmin määriteltynä älytalo on Mervi Himasen mukaan integroituva, aktiivinen rakenne, joka edustaa eri rakennusalan osapuolien älykkyyden yhdistymistä loogiseksi kokonaisuudeksi [10]. Rakennusautomaatiolla tarkoitetaan tässä työssä perinteisiä kiinteistön sähköä toimintoihinsa tarvitsevia taloteknisiä laitteita ja haluttuja olosuhteita ainakin osin automaattisesti ylläpitäviä järjestelmiä, kuten esimerkiksi lämmitys, ilmanvaihto ja valaistus. Kiinteistöautomaatiolla tarkoitetaan tässä työssä rakennusautomaation lisäksi kiinteistön muita teknisiä järjestelmiä, esimerkkeinä kulunvalvonta ja palohälytykset.

15 Kiinteistöhallinnalla tarkoitetaan tässä työssä edellisten lisäksi erilaisia yhteisiä erillisjärjestelmien toimintojen koordinointia ja ennusteisiin perustuvia optimointitehtäviä sekä liityntöjä muihin kiinteistössä tapahtuviin käyttäjien prosesseihin. 15 Kuva 4. Sähköiseen talotekniikkaan kuuluvia osa-alueita. [11] 2.2 Sähköisen talotekniikan markkinoista Maailmanlaajuisesti rakennusautomaatiojärjestelmien toimittajista suurimmat ovat Siemens Building Technologies, Johnson Controls, Matsushita, Novar, Honeywell, Schneider Electric ja Invensys muiden ollessa selkeästi pienempiä. Kokonaismarkkinat olivat kooltaan 48 miljardia vuonna 2003 keskimääräisen vuotuisen kasvun ollessa 2,9 %. Vuoden 2009 arvio on 57 miljardia. Varsinaisten laitteiden osuus on alle kolmasosa koko liiketoiminnasta muun koostuessa konsultoinnista, suunnittelusta, asennuksesta, koulutuksesta ja käyttöönotosta. [12] Suomen koko kiinteistö- ja rakennusalan yhteinen arvo oli vuonna 2001 yhteensä 45 Mrd, josta rakennustuoteteollisuus 14 Mrd ja kiinteistönpito 13 Mrd olivat suurimmat talotekniikan ollessa 8 Mrd. Kokonaisluvussa ovat mukana ulkomaiset tytäryritykset joiden yhteenlaskettu volyymi on lähes 8 Mrd. [13] Vertailun vuoksi Suomen valtion vuoden 2006 budjetin kokonaissumma on 39,6 Mrd. [14] Suomessa rakennussektori työllisti lähes työntekijää [15] kokonaisliikevaihdon ollessa yli 16,9 Mrd eli yli työntekijää kohti vuonna [16] Talontekniikan yritykset työllistävät yhdessä noin henkeä. Suomen talotekniikan kotimainen kokonaisliiketoimintavolyymi on suuruudeltaan 4,5 Mrd, josta palvelujen osuus on 1,3 Mrd. Kotimaiseen liikevaihtoon voidaan lisätä viennin osuutena 1,5 Mrd ja ulkomailla olevien liiketoimintojen määränä samoin 1,5 Mrd. Tehdasteollisuuden 3,5 Mrd:n liikevaihdosta noin 2,9 Mrd eli 80 %

16 menee vientiin ja koko talotekniikkateollisuuden vienti on yli 3 % koko Suomen ulkomaanviennistä. [4] Suomen yhteenlasketun tilavarallisuuden arvo on noin 250 Mrd ja kiinteistöjen käyttö- sekä ylläpitokustannukset 14,2 Mrd, josta energia yksistään 4,2 Mrd. [4] Talotekniikkaurakoinnin arvo oli noin 3,5 Mrd vuonna 2004, josta lämpö- ja vesiurakoinnin osuus oli 1,8 Mrd, sähköurakoinnin 1,2 Mrd ja ilmanvaihtourakoinnin arvo 0,45 Mrd työllistäen noin henkeä. [17] Talotekniikan markkinat Suomessa ovat suuruudeltaan noin 100 M. [18] 16 Kuva 5. Talotekniikka-alan toimintaympäristö [19] ja volyymit vuonna 2000 [4]. 2.3 Sähköisen talotekniikan eri käyttäjäryhmiä Omistajat ja kiinteistön hallintaorganisaatiot ovat jokapäiväisiä työtehtäviään suorittavien operoijien ohella suppeasti käsitettyinä kiinteistöjen sähköisen talotekniikan käyttäjiä. Laajentamalla tarkastelua myös muihin intressiryhmiin, jotka käyttävät tai tarvitsevat jotain kiinteistöön liittyvää laitteistoa tai sen tuottamaa tietoa, piiri laajenee hyvinkin paljon riippuen kiinteistön luonteesta ja sen järjestelmien laajuudesta sekä tasosta.

17 17 Kuva 6. Esimerkki kiinteistön käyttäjistä laajassa merkityksessä. [20] 2.4 Sähköiseen talotekniikkaan liittyviä viranomaismääräyksiä Rakentamiseen, sähköistykseen ja automaatiojärjestelmiin ja niiden käyttöön liittyy monia eri viranomaisten ja julkisten tahojen antamia määräyksiä ja ohjeita. Sitovia määräyksiä on suhteellisen vähän, mutta ohjeita ja suosituksia on varsin paljon. Seuraavaan luetteloon on kerätty näistä tärkeimpiä: Ympäristöministeriön valmistelemassa Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa on määräys rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeen laatimisesta asianmukaisen käyttö- ja kunnossapitovelvollisuuden huolehtimista varten. [21] Kauppa- ja teollisuusministeriön päättämät tärkeimmät turvallisuutta koskevat viranomaismääräykset on esitetty päätöksessä sähkölaitteistojen turvallisuudesta. [22] Ympäristöministeriö julkaisee Suomen Rakentamismääräyskokoelmassa teknisiä määräyksiä ja ohjeita. Osassa D1 käsitellään vesi- ja viemärilaitteistoja, osassa D2 ilmanvaihtoa, osassa D3 energiataloutta, osassa D4 LVI-piirrosmerkkejä ja osassa E7 ilmanvaihtolaitteiden paloturvallisuutta. [23] SFS-standardeissa on ohjeita laadullisesti hyvän rakennusautomaatiojärjestelmän ja sen komponenttien sekä toimintojen toteuttamiseksi. [24] LVI-, ST, ja KH -kortistoissa on alaa koskevia säännöksiä ja ohjeita. [25][26] Talotekniikan rakentamisen vaatimuksia ja ohjeita on esitetty rakentajien, LVI- ja sähköalan yhteisessä julkaisussa Talotekniikka RYL [27]

18 18 Suomen kaukolämpö SKY eli aiemmin Lämpölaitosyhdistys on antanut ohjeita ja suosituksia pääasiassa energiataloudellisuutta edistääkseen. [28] Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto edellyttää, että rikosilmoittimen tulee olla akkuvarmennettu 24 tuntia ja tarvittaessa toimia täysin itsenäisesti riippumatta muun järjestelmän tilasta. Itse rikosilmoitus laitteiston tulee täyttää SFS-EN mukaiset vaatimukset. [29] 2.5 Sähköisen talotekniikan kehityksestä Tarve valvoa ja säätää kiinteistöjen järjestelmiä, ensin paikallisesti, sitten etäältä, kasvoi järjestelmien monimutkaistuessa ja laajentuessa. USA:ssa vuonna 1975 Honeywell Inc. otti käyttöön ensimmäisen kaukovalvontajärjestelmän yli m2:n kiinteistöjen toimintojen hallitsemiseksi. Järjestelmässä käytettiin kiinteistön sisäiseen tiedonsiirtoon jo olemassa olevia sähköjohtoja. Valvontakeskuksen ja kiinteistön välinen yhteys hoidettiin normaalia lankapuhelinverkkoa käyttäen. Vuonna 1985 pienkiinteistöjen kaukovalvonta alkoi samoin USA:ssa, tosin vain lämmityksen, ilmanvaihdon ja ilmastoinnin osalta, koska sikäläinen kansallinen lainsäädäntö ja vakuutusmääräykset estivät palo- ja murtohälytysten sekä kulunvalvonnan yhdistämisen alatoimintoina kokonaisvalvontaan. [30] Käytön valvonta ja säätö laajenivat huollon, korjausten ja kunnossapidon puolelle ennakoivana ja raportoivana apuvälineenä käyttö- ja huoltosuunnitelmien toteuttamiseksi. Jatkuvasti kallistuva energia on myös voimakkaasti edesauttanut käyttämään automaatiota käyttö- ja ylläpitokustannusten pitämiseksi tavoitetasolla. [31]Kaiken kaikkiaan erillisten taloteknisten järjestelmien integrointiaste kasvaa jatkuvasti kohden yhden hallintajärjestelmän ratkaisua. Eri kiinteistöjen hallintajärjestelmien yhteiskäyttö ja yhdistäminen on ollut viimeaikojen vallitsevana kehityssuuntana. Tulevaisuudessa kiinteistöjen tekniset järjestelmät liittyvät yhä tiukemmin rakennuksessa tapahtuvaan toimintaan ja sen ohjaamiseen, ICT ja talotekniikka liittyvät siis saumattomasti toisiinsa hyödyntäen toinen toistensa ominaisuuksia ja mahdollisuuksia. [32] Smart Set Suomessa kehitettiin jo kahdeksankymmentäluvun lopulla espoolaisen Smart Set:n toimesta Tapio Marttisen keksimään patentoituun menetelmään perustuen Tekes:n tuella älytalon toimintojen hallintaan kätevä seinäkatkaisijaan yhdistetty käyttöliittymä, sisältäen rullan ja painonapit [33]. Järjestelmän ytimenä oli 386- tasoinen tietokone sähköpääkeskuksessa, josta ohjaussignaalit välitettiin muovista valokuitua pitkin vaihekulmaohjaukseen perustuen. Kuitu voitiin laittaa samaan asennusputkeen vahvavirtakaapeleiden kanssa ja pistotulppaliitännäisten laitteiden kohdalla kuidun signaali siirrettiin valotransistorin avulla standardimittaisesta rasiasta standardimittaiseen tulppaan. [34]

19 Nykyaikainen kiinteistöautomaatiojärjestelmä Alun perin täysin erillisistä paikallisesti säädettävistä lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteistoista on kehitetty kaukokäytöllä toimivia ja hallittavia kokonaisuuksia, joihin kuuluu perinteisten olosuhteiden ja valaistuksen lisäksi liitynnät erillisinä toimiviin turvallisuus- ja muihin järjestelmiin. Rakennusautomaatiojärjestelmät rakentuvat yleensä hierarkkisista tasoista, jolloin ylimpänä voi olla laajojen kiinteistökokonaisuuksien tapauksessa hallintajärjestelmätaso linkkinä kiinteistön tai organisaation muihin tietojärjestelmiin. Seuraavana on yleensä valvomotaso koko järjestelmän operointia varten. Sen alla on alakeskustaso erilaisten prosessien säätö-, ohjaus- ja valvontatoimintojen suorittamiseksi. Vyöhykesäädintaso on myös mahdollinen laajoissa järjestelmissä, jolloin hajallaan sijaitsevat ohjaus- ja säätöpiirit on koottu alueellisesti yhteen. Alaspäin siirryttäessä seuraavana ovat kenttälaitetaso mittausantureineen ja toimilaitteineen ja viimeisenä tasona ovat erilaiset väyläratkaisut. Kuva 7. Esimerkki rakennusautomaatiojärjestelmän hierarkiasta. [32] Fyysinen hierarkiarakenne ei vielä kerro, kuinka pitkälle toiminnat on hajautettu alakeskusten ja valvomon välillä, vaan kokonaisuus vaatii ennen kaikkea ohjelmistoarkkitehtuurin huomioon ottamista. Järjestelmissä on prosessin ohjaukseen liittyvät toiminnot yleensä toteutettu alakeskustasolla. Valvomotasolle jäävät etupäässä käyttäjän operointia tukevat toiminnot ja tiedon jatkojalostus sekä raportointi.

20 20 Toimintojen hajauttamisessa voidaan nähdä paljonkin hyviä puolia, mutta tärkein etu lienee järjestelmän toimintavarmuuden kasvu. Valvomon tai tietoliikenneyhteyksien vikaantuminen ei lamaannuta prosessien toimivuutta. Intranet- ja internetverkkojen yleistyminen on tuonut käyttöön myös selainpohjaiset valvomo-ohjelmistot, jolloin toimintoja on saatu jaettua myös yleiskäyttöön eikä vain tekniselle henkilöstölle. [35] Esimerkkejä erilaista kiinteistö- ja rakennusautomaatiojärjestelmistä ja niihin liittyvistä ratkaisuista on lyhyesti esitelty liitteessä (LIITE A). Yhdistettäessä erilaisilla väylätekniikoilla toteutettuja järjestelmiä tarvittavan tiedonsiirron hoitamiseksi käytetään tapauskohtaisia protokollamuuntimia. Muutamia esimerkkejä näistä on liitteessä (LIITE B). Kuva 8. Esimerkki protokollamuuntimen käytöstä. [36] 2.6 Teollisuusautomaatiojärjestelmien tilanteesta Yleensä teollisuusautomaatiojärjestelmissä suunnittelun ja toteutuksen pääpaino on mahdollisimman luotettavalla toiminnalla, jotta varmistetaan varsinaisen prosessin sujuva ja virheetön toiminta. Tyypillistä teollisuuden prosessinohjauksen kehitykselle ovat verkkaiset, hallitut muutokset [37]. Tarvetta integroida eri järjestelmät muuhun toiminnanohjaukseen on aivan yhtä suuressa määrin kuin kiinteistöpuolella, sillä päämäärä ei ole jokin tietty tekniikka, vaan helppo tapa päästä käsiksi jokaiseen kenttälaitteeseen. Automaation eri osa-alueiden rajat hämärtyvät internetin ja yleisen verkottumisen myötä. Useimmilla

ABB i-bus KNX taloautomaatio. Sakari Hannikka, 11.5.2016 Kiinteistöjen ohjaukset KNX vai ABB-free@home? ABB Group May 11, 2016 Slide 1

ABB i-bus KNX taloautomaatio. Sakari Hannikka, 11.5.2016 Kiinteistöjen ohjaukset KNX vai ABB-free@home? ABB Group May 11, 2016 Slide 1 Sakari Hannikka, 11.5.2016 Kiinteistöjen ohjaukset KNX vai ABB-free@home? May 11, 2016 Slide 1 ABB i-bus KNX taloautomaatio May 11, 2016 Slide 2 KNX on maailman ainoa avoin standardi kotien ja rakennusten

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot

Liiketoimintajärjestelmien integrointi

Liiketoimintajärjestelmien integrointi Liiketoimintajärjestelmien integrointi Vierailuluento 12.12.2016 Esa Heikkinen Mystes Oy Agenda Liiketoimintajärjestelmien integrointi EAI: Enterprise Application Integration EAS: Enterprise Application

Lisätiedot

Sovellusarkkitehtuurit

Sovellusarkkitehtuurit HELIA TiKo-05 1 (9) Sovellusarkkitehtuurit ODBC (Open Database Connectivity)... 2 JDBC (Java Database Connectivity)... 5 Middleware... 6 Middleware luokittelu... 7 Tietokanta -middleware... 8 Tapahtumamonitorit

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla

MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla Tervetuloa mukaan Sisällysluettelo yleistä... 3 MY KNX... 3 Kirjaudu KNX organisaation kotisivulle... 4 Partnerluettelo... 5

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA, Service-oriented architecture SOA,

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA, Service-oriented architecture SOA, Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA SOA-arkkitehtuuri perustuu xml:ään ja Web Services teknologioihin Mahdollistaa joustavan mukautumisen tuleviin muutoksiin Kustannustehokas Toteutukset perustuvat

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T297/A01/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY NOKIA SOLUTIONS AND NETWORKS OY, TYPE APPROVAL Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite

Lisätiedot

Interfacing Product Data Management System

Interfacing Product Data Management System Interfacing Product Data Management System Tekijä: Työn valvoja: Mats Kuivalainen Timo Korhonen Esitelmän sisältö Työn suorituspaikka - Ideal Product Data Oy Käsitteitä Työn tavoitteet Työn tulokset 1/5

Lisätiedot

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Matti Helkamo Siemens Osakeyhtiö, Building Technologies Kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät Restricted Siemens Osakeyhtiö 2016 www.siemens.fi

Lisätiedot

Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen. Kunta-KaPA

Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen. Kunta-KaPA Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen Kunta-KaPA JUHTA 14.10.2015 Kunta-KaPA Kuntaliittoon on perustettu projektitoimisto, jonka tehtävänä on tukea ja edesauttaa Kansallisen Palveluarkkitehtuurin

Lisätiedot

DIPLOMITYÖ ARI KORHONEN

DIPLOMITYÖ ARI KORHONEN DIPLOMITYÖ ARI KORHONEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Diplomityö Tietotekniikan osasto 20.5.1997 Ari Korhonen WORLD WIDE WEB (WWW) TIETORAKENTEIDEN JA ALGORITMIEN TIETOKONEAVUSTEISESSA OPETUKSESSA Työn valvoja

Lisätiedot

TKK 100 vuotta -merkki

TKK 100 vuotta -merkki TKK 100 vuotta -merkki jari laiho design studio WHO ARE YOU oy Merkin esittely TKK Viestintä elementit TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä

Lisätiedot

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan

Lisätiedot

DESIGO PX. Automaatiojärjestelmä LVIS- ja rakennusteknisiin laitoksiin. Building Technologies

DESIGO PX. Automaatiojärjestelmä LVIS- ja rakennusteknisiin laitoksiin. Building Technologies DESIGO PX Automaatiojärjestelmä LVIS- ja rakennusteknisiin laitoksiin Building Technologies s Skaalautuva automaatiojärjestelmä DESIGO PX -rakennusautomaatio- ja ohjausjärjestelmä on suunniteltu lämmitys-,

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Kiinteistöjen tiedonsiirtoväylät, ST-käsikirja 21

Kiinteistöjen tiedonsiirtoväylät, ST-käsikirja 21 Kiinteistöjen tiedonsiirtoväylät, ST-käsikirja 21 Tuotenumero: 412122 56,00 (+ alv 10%) normaalihinta 42,00 (+ alv 10%) jäsenhinta Kirja sisältää perustietoa väylätekniikoista ja hajautettujen tiedonsiirtoteknologioiden

Lisätiedot

SOA SIG SOA Tuotetoimittajan näkökulma

SOA SIG SOA Tuotetoimittajan näkökulma SOA SIG SOA Tuotetoimittajan näkökulma 12.11.2007 Kimmo Kaskikallio IT Architect Sisältö IBM SOA Palveluiden elinkaarimalli IBM Tuotteet elinkaarimallin tukena Palvelukeskeinen arkkitehtuuri (SOA) Eri

Lisätiedot

Tietoverkottunut rakentamisprosessi, talotekniikan esiselvitys. Tavoitteet:

Tietoverkottunut rakentamisprosessi, talotekniikan esiselvitys. Tavoitteet: talotekniikan esiselvitys Tavoitteet: kartoittaa suomalaisten talotekniikkayritysten nykytila, näkemykset ja tarpeet teknologiaohjelman alueella selvittää teknologiaohjelman tulosten hyödynnettävyys Suomessa

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt 30.5.2007 Alustuksen sisältö Virtuaalitiimit, mitä ne ovat? Miksi hyödyntäisin yrityksessäni virtuaalitiimejä?

Lisätiedot

Kodin automatisointi - Kehitystrendejä

Kodin automatisointi - Kehitystrendejä Kodin automatisointi - Kehitystrendejä TTY:Tietoverkkopohjainen automaatio Kodin automaation tasoja Yksittäinen, paikallinen (Stand-alone) automaatiolaite Integroitu kotiautomaatiojärjestelmä Kotiverkon

Lisätiedot

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

Historia yli 170 vuoden kokemus

Historia yli 170 vuoden kokemus TM Historia yli 170 vuoden kokemus Energiantuotanto ja -hallinta Energianhallinta Terästeollisuus Confidential 1800-luku Property of Schneider Electric 1900-luku 2000-luku 2 Schneider Electric, on globaali

Lisätiedot

IQ3XCITE JÄRJESTELMÄ

IQ3XCITE JÄRJESTELMÄ IQ3XCITE JÄRJESTELMÄ IQ3xcite-järjestelmän esittely Tämän päivän rakennusten hallinnointi ja valvonta on aina vain kehittyneempää. Rakennusautomaatiojärjestelmä tulee räätälöidä jokaisen asiakkaan tarpeiden

Lisätiedot

Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa

Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa Toimisto 2012-11-30 1(5) CENELEC TC 9X Rautateiden sähkö- ja elektroniikkalaitteet S380-12 Safety (RAMS). Part 1: Generic RAMS process Esikuva: pren 50126-1:2012 S381-12 Safety (RAMS). Part 2: Systems

Lisätiedot

Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta

Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta buildingsmart määritelmä buildingsmart määriteltiin Washingtonin IAIkokouksessa viime marraskuussa seuraavasti: buildingsmart is integrated

Lisätiedot

Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari Sessio 3. Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu

Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari Sessio 3. Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu Automaation ja sähkötekniikan maisteriohjelman Projektityökurssi-case Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari 10.10.2016 Sessio 3 Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan

Lisätiedot

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Tavoitteiden avulla kohti parempaa automaatiota Sakari Uusitalo Sami Mikkola Rakennusautomaation energiatehokkuusluokitus Standardissa

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

IEC Sähköisten/eletronisten/ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus

IEC Sähköisten/eletronisten/ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus IEC 61508 Sähköisten/eletronisten/ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus Risto Nevalainen, FiSMA ry FiSMA 1 Taustaa, historiaa IEC 61508 standardin

Lisätiedot

Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat

Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat Tapio Ahomäki Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat 15.9.2016 Trimble yrityksenä Tekla Oy Trimble Solutions Oy Tekla on ollut osa Trimble Corporationia vuodesta 2011 Teklan liiketoiminnan kehitys

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Ubicom tulosseminaari

Ubicom tulosseminaari ITEA2 project #11011 2012 2015 Ubicom tulosseminaari Pertti Kortejärvi, Pohto Oy Helsinki 03.10.2013 Taustaa ja tavoitteita Nykyisin monien systeemien (teollisuusautomaatio, kommunikaatioverkot, jne.)

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006 Liikenteen ja logistiikan innovaatiohanke EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 Työn tavoite Työn päätavoitteena on liikennetelematiikan kansainvälisen huippuosaamisen

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit Osio 1

Teollisuusautomaation standardit Osio 1 Teollisuusautomaation standardit Osio 1 Osio 1: SESKOn komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

Ylläpitäjät, järjestelmäarkkitehdit ja muut, jotka huolehtivat VMwareinfrastruktuurin

Ylläpitäjät, järjestelmäarkkitehdit ja muut, jotka huolehtivat VMwareinfrastruktuurin KOULUTUSTIEDOTE 1(6) VMWARE VSPHERE 5: INSTALL, CONFIGURE AND MANAGE II Tavoite Koulutuksen jälkeen osallistujat hallitsevat VMware vsphere -ympäristön asennuksen, konfiguroinnin ja hallinnan. Koulutus

Lisätiedot

DESIGO. Rakennusautomaatiojärjestelmä, joka kasvaa vaatimusten mukaan DESIGO. astustamattomasti. Siemens Building Technologies DESIGO PX 1

DESIGO. Rakennusautomaatiojärjestelmä, joka kasvaa vaatimusten mukaan DESIGO. astustamattomasti. Siemens Building Technologies DESIGO PX 1 DESIGO Rakennusautomaatiojärjestelmä, joka kasvaa vaatimusten mukaan 1 Kaikkiin kohteisiin oikea ratkaisu SIGMAGYR Integral Visonik DESIGO Unigyr Synco Kommunikoivat säätimet Stand-alone säätimet Järjestelmätuotteet

Lisätiedot

Moderni kiinteistö tarvitsee innovatiivista teknologiaa

Moderni kiinteistö tarvitsee innovatiivista teknologiaa Matti Helkamo, myyntijohtaja Moderni kiinteistö tarvitsee innovatiivista teknologiaa Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Moderni kiinteistö ja sen luomat haasteet

Lisätiedot

HOJ J2EE & EJB & SOAP &...

HOJ J2EE & EJB & SOAP &... HOJ J2EE & EJB & SOAP &... Ville Leppänen HOJ, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2012 p.1/18 Missä mennään... 1. Johdanto (1h) 2. Säikeet (2h) 3. Samanaikaisuudesta (2h) 4. Hajautetuista sovelluksista

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat Tommi Karttaavi 13.5.2008 JHS-järjestelmä (historiaa) Valtioneuvoston päätös valtionhallinnon sisäisistä standardeista 7.9.1977 Valtiovarainministeriö vahvisti valtionhallinnon

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology TSSH-HEnet 9.2.2006: Kansainvälistyvä opetussuunnitelma CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology Elina Orava Kv-asiain suunnittelija Tietotekniikan osasto Lähtökohtia Kansainvälistymisen

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Rakennusautomaation, säädön vaikutus energiatehokkuuteen

Rakennusten energiatehokkuus. Rakennusautomaation, säädön vaikutus energiatehokkuuteen Rakennusten energiatehokkuus. Rakennusautomaation, säädön vaikutus energiatehokkuuteen BAFF 2013, 30.5.2013 SFS-EN15232 Johan Stigzelius KNX Finland ry sivu No. 1 KNX Finland ry Toimimme Suomessa KNX toimialaa

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

SMARTCITY SENSORIVERKKO MÄÄRITTELYT

SMARTCITY SENSORIVERKKO MÄÄRITTELYT SMARTCITY SENSORIVERKKO MÄÄRITTELYT 1 9.12.2016 Mika Heikkilä Kaupunkiympäristön palvelualue TAVOITTEET JÄRJESTELMÄLLE Saada kaupungin kattava verkko, johon voidaan liittää eri valmistajien sensoreita

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T298/A01/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY ESPOTEL OY, TESTILABORATORIO ESPOTEL OY, TEST LABORATORY Tunnus Code Laboratorio Laboratory

Lisätiedot

Security server v6 installation requirements

Security server v6 installation requirements CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.x. Version 0.2 Pekka Muhonen 2/10/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes Contents

Lisätiedot

SMART BUSINESS ARCHITECTURE

SMART BUSINESS ARCHITECTURE SMART BUSINESS ARCHITECTURE RAJATTOMAN VERKON ALUSTA Mihail Papazoglou, järjestelmäasiantuntija Agenda Markkinatrendit Miksi Smart Business Architecture? LAN Security Yhteenveto 2010 Cisco Systems, Inc.

Lisätiedot

27.5.2011. Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja

27.5.2011. Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja Ennustajako, minäkö?? Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja 1 Sisältö 1. Arealtec Oy lyhyesti 2. Mitä huomenna,

Lisätiedot

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station S-38.110 Diplomityöseminaari DownLink Shared hannel in the 3 rd Diplomityön tekijä: Valvoja: rofessori Samuli Aalto Ohjaaja: Insinööri Jari Laasonen Suorituspaikka: Nokia Networks 1 Seminaarityön sisällysluettelo

Lisätiedot

UBL sanomien käyttö sähköisessä kaupankäynnissä. Heikki Laaksamo, TIEKE ry

UBL sanomien käyttö sähköisessä kaupankäynnissä. Heikki Laaksamo, TIEKE ry UBL sanomien käyttö sähköisessä kaupankäynnissä Heikki Laaksamo, TIEKE ry Sähköisen, standardimuotoisen tiedonsiirron kehitys Suomessa Suomalainen standardi / Positiosidonnaiset tietueet KOTVA 1980-luvun

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Internet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen

Internet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen Internet of Things Ideasta palveluksi 17.4.2015 IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen We are where our clients are CGI in Finland and globally Close

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 -Jukka Lotvonen -Vice President, Government Solutions -NetHawk Oyj NetHawk Government Solutions PRIVILEGED Your Wireless Forces NetHawk in Brief - Complete solutions

Lisätiedot

Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa

Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa JKMM Arkkitehdit Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa Max Levander, Ramboll Tero Ollikainen, Peikko Group Oy Teräsrakennepäivä 2016, Scandic Park 8.11.2016 RAMBOLL SUOMESSA

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Palvelukuvaus Datatalkkari 19.5.2016 LOUNEA DATATALKKARI PALVELUKUVAUS. www.lounea.fi

Palvelukuvaus Datatalkkari 19.5.2016 LOUNEA DATATALKKARI PALVELUKUVAUS. www.lounea.fi Palvelukuvaus Datatalkkari 19.5.2016 1 LOUNEA DATATALKKARI PALVELUKUVAUS 2 Sisällysluettelo 1. YLEISKUVAUS... 3 2. PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1. Käyttöönotto ja opastus... 3 2.2. Huolto ja asennus... 3

Lisätiedot

Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet

Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet Simo Säynevirta Global Technology Manager ABB Process Automation Services, Aalto AlumniWeekend 2015 24.10.2015 Teollisen tuotannon uusi aika Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet A global leader

Lisätiedot

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6. TalokeskusYhtiötOy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Case: Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntäminen Lahdessa

Case: Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntäminen Lahdessa Case: Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntäminen Lahdessa JHS-seminaari, Säätytalo Marko Monni Tietohallintojohtaja Lahden kaupunki Agenda Nykytila Tulevaisuus Miksi avoimen lähdekoodin ohjelmistoja?

Lisätiedot

Liiketoimintamalleja ja teknisiä ratkaisuja energiatehokkuuden parantamiseksi Lauri Heikkinen

Liiketoimintamalleja ja teknisiä ratkaisuja energiatehokkuuden parantamiseksi Lauri Heikkinen Liiketoimintamalleja ja teknisiä ratkaisuja energiatehokkuuden parantamiseksi 5.11.2014 Lauri Heikkinen 1 Ratkaisun osatekijät: puhtaampi tuotanto, tehostettu toiminta ja älykkäämpi verkko Maailman energiantuotanno

Lisätiedot

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo Aalto-yliiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo S-72 Tietoliikennetekniikka Uusin kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi ELEC-A0110 Johdatus

Lisätiedot

Mobiilialueen tutkimus EU:n 6. puiteohjelmassa: Wireless World Initiative (WWI)

Mobiilialueen tutkimus EU:n 6. puiteohjelmassa: Wireless World Initiative (WWI) Mobiilialueen tutkimus EU:n 6. puiteohjelmassa: Wireless World Initiative (WWI) Prof. Petri Pulli Tietojenkäsittelytieteiden laitos Infotech Oulu University of Oulu 1 Mobiilialueen tutkimuksen valmistelu

Lisätiedot

Avoin tieto ja World Wide Web tietoyhteiskunnan palveluksessa. Open Data and the World Wide Web in Service for the Informaton Society

Avoin tieto ja World Wide Web tietoyhteiskunnan palveluksessa. Open Data and the World Wide Web in Service for the Informaton Society Avoin tieto ja World Wide Web tietoyhteiskunnan palveluksessa Open Data and the World Wide Web in Service for the Informaton Society Aalto University, 5.4.2011 Johdatus päivän ohjelmaan Eero Hyvönen professori,

Lisätiedot

Sähköiset paloturvallisuusjärjestelmät ja tulevaisuuden näkymät

Sähköiset paloturvallisuusjärjestelmät ja tulevaisuuden näkymät Pelastusalan neuvottelupäivät 9. - 11.12.2015 Sähköiset paloturvallisuusjärjestelmät ja tulevaisuuden näkymät Matti Helkamo, Julkinen 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sähköiset paloturvallisuusjärjestelmät

Lisätiedot

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma Tulevaisuuden Internet Sasu Tarkoma Johdanto Tietoliikennettä voidaan pitää viime vuosisadan läpimurtoteknologiana Internet-teknologiat tarjoavat yhteisen protokollan ja toimintatavan kommunikointiin Internet

Lisätiedot

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta Liikkuvien työkoneiden etäseuranta TAMK IoT Seminaari 14.4.2016 2 1) IoT liiketoiminnan tukena 2) Iot ja liikkuvat työkoneet 3) Case esimerkit 4) Yhteenveto, johtopäätökset, tulevaisuuden näkymät Cinia

Lisätiedot

Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi

Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi 11.12.1997 Oulu Mika Lautanala Tekesin toiminta-ajatus Tekesin tehtävä on edistää teollisuuden ja palveluelinkeinojen kilpailukykyä teknologian keinoin. Toiminnan

Lisätiedot

Navistools Standard. Navistools

Navistools Standard. Navistools Navistools Standard Navistools on Naviswork pohjainen Asset management sovellus, jota käytetään laitoksen, infrakohteen tai rakennuksen elinkaarenaikasen tiedonhallintaan, suunnittelusta työmaavaiheen

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Ohjelmistotuotteen hallinta ja hallinnointi 22.4.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Strategisten linjausten perusteemat Avoimuus Hallinto,

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit Osio 9

Teollisuusautomaation standardit Osio 9 Teollisuusautomaation standardit Osio 9 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

Uusia Läpimurtoja Osaamista Yhdistämällä

Uusia Läpimurtoja Osaamista Yhdistämällä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Uusia Läpimurtoja Osaamista Yhdistämällä 100 Lasissa! Kohti Fiksua Kaupunkia Erja Turunen, Executive Vice President, VTT Miimu Airaksinen, Kari Mäki, Raine Hautala, Juho

Lisätiedot

Ohjaukset ja toimilaitteet. Kalevi Aaltonen Aalto-yliopisto Tuotantotekniikka

Ohjaukset ja toimilaitteet. Kalevi Aaltonen Aalto-yliopisto Tuotantotekniikka Ohjaukset ja toimilaitteet Kalevi Aaltonen Aalto-yliopisto Tuotantotekniikka Eric Coatanealle kiitos aiheeseen liittyvistä keskusteluista 3.9.2015 Professori Kalevi Aaltonen, Aalto-yliopisto 2 Joustavuus

Lisätiedot

Risto Kauppi, CEO. Rugged Tooling Subject to change

Risto Kauppi, CEO. Rugged Tooling Subject to change Risto Kauppi, CEO Rugged Tooling 2013. Subject to change Experience of multicore network processors SW programming Deep expertise of IP network testing solutions: 1. load testing 2. deviation and error

Lisätiedot

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava TVP 2003 kevätkurssi Kertaus Kysymyksiä ja vastauksia 1) Mistä saa kurssin puuttuvat kalvot? ks. kurssin kotisivu ensi perjantaina! 2) Miten valmistautua tenttiin? (=Miten hahmotan kurssin sisällön paremmin?)

Lisätiedot

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen n käyttömahdollisuudet liikenteessä Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja liikkumiseen ja liikenteeseen

Lisätiedot

Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon

Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon ICT & ympäristönäkökulma rakennus- ja kiinteistöklusteri Pekka Huovila VTT Rakennus-

Lisätiedot

Action Request System

Action Request System Action Request System Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 25.10.2000 Action Request System (ARS) Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet

Lisätiedot

EU:n tarjoamia mahdollisuuksia

EU:n tarjoamia mahdollisuuksia INTELLIGENT ENERGY MANAGEMENT 22.4.09 EU:n tarjoamia mahdollisuuksia Tia Härkönen, Tekes Eurooppalainen t&k yhteistyö: omalla pienellä panoksella mukaan volyymiltään suureen hankkeeseen kontakteja, verkostoja

Lisätiedot

Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa

Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa Toimisto 2012-06-29 1(5) SK 34 VALAISIMET S202-12 Energy performance of lamp controlgear. Part 2: Controlgear for high intensity discharge lamps (excluding fluorescent lamps). Method of measurement to

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Cube. Kulunvalvonta ja murtovalvonta

Cube. Kulunvalvonta ja murtovalvonta Cube Kulunvalvonta ja murtovalvonta Etähallittu kulunvalvonta ja murtovalvonta Meidän huomio on tehdä vähittäiskaupan hallinnasta helpoksi. Ja kun sanomme helpoksi, tarkoitamme myös sitä. Siksi olemme

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Terveyden

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT

TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT Heli Ruokamo, KT Varadekaani, Professori, Kasvatustieteiden tiedekunta Johtaja, Mediapedagogiikkakeskus Lapin yliopisto Sairaalakirjastopäivät,

Lisätiedot

HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT

HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT Kemppi ARC YOU GET WHAT YOU MEASURE OR BE CAREFUL WHAT YOU WISH FOR HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT Puolitetaan hitsauskustannukset seminaari 9.4.2008 Mikko Veikkolainen, Ratkaisuliiketoimintapäällikkö

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

VIASYS VDC ASIAKASPÄIVÄ 2016 SUUNNITTELUSTA RAKENTAMISEEN TIETOMALLINTAMINEN JA TIEDONHALLINTA SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA

VIASYS VDC ASIAKASPÄIVÄ 2016 SUUNNITTELUSTA RAKENTAMISEEN TIETOMALLINTAMINEN JA TIEDONHALLINTA SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA VIASYS VDC ASIAKASPÄIVÄ 2016 SUUNNITTELUSTA RAKENTAMISEEN TIETOMALLINTAMINEN JA TIEDONHALLINTA SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA Emil Matintupa 25.5.2016 1 AGENDA 1. Tietomallien rooli tiensuunnitteluprosessissa

Lisätiedot

Moderni käyttäjähallinta oppilaitosympäristössä. Korkeakoulujen IT-päivät Petri Karppinen

Moderni käyttäjähallinta oppilaitosympäristössä. Korkeakoulujen IT-päivät Petri Karppinen Moderni käyttäjähallinta oppilaitosympäristössä Korkeakoulujen IT-päivät 30-31.10.2012 Petri Karppinen Perustettu 1997 Otaverkko Oy Euroopan ensimmäinen Gigabit-kampusverkko Omistajina Aalto, AYY, CSC,

Lisätiedot

Miten teollinen internet voi mullistaa liiketoimintasi

Miten teollinen internet voi mullistaa liiketoimintasi Miten teollinen internet voi mullistaa liiketoimintasi Tulevaisuusfoorumi Koli 5.11.2015 Kaija Pöysti Mikä Teollinen internet? Älykkäät tehtaat tuottavat älykkäitä tuotteita ja palveluja Tuottavuuden

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

Tieto ja järjestelmät integroituvat asiakaslähtöisiksi palveluiksi. JHS-seminaari Jukka Ahtikari

Tieto ja järjestelmät integroituvat asiakaslähtöisiksi palveluiksi. JHS-seminaari Jukka Ahtikari Tieto ja järjestelmät integroituvat asiakaslähtöisiksi palveluiksi JHS-seminaari 5.4.2005 Jukka Ahtikari Yhteentoimivuus muodostuu eri osa-alueista Yhteentoimivat palvelut Organisatorinen käyttäjät, prosessit,

Lisätiedot

Liikeidea. Etunimi Sukunimi

Liikeidea. Etunimi Sukunimi Liikeidea Funidata Oy on perustettu maaliskuussa 2016 Tampereen yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteisen Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi OTM-hankkeen

Lisätiedot