Rakennusalan työnjohtokoulutuksen kehittäminen ammattikorkeakouluissa
|
|
- Hanna Aaltonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Opetusministeriö Koulutus Undervisningsministeriet Rakennusalan työnjohtokoulutuksen kehittäminen ammattikorkeakouluissa Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:30 Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä Undervisningsministeriets arbetsgruppspromemorior och utredningar
2 Rakennusalan työnjohtokoulutuksen kehittäminen ammattikorkeakouluissa Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:30 Opetusministeriö Koulutus ja tiedepolitiikan osasto 2006 Undervisningsministeriet Utbildnings och forskningspolitiska avdelningen 2006
3 Opetusministeriö / Undervisningsministeriet Koulutus ja tiedepolitiikan osasto / Utbildnings och forskningspolitiska avdelningen PL / PB Valtioneuvosto / Statsrådet Yliopistopaino / Universitetstryckeriet, 2006 ISBN (nid./htf) ISBN (PDF) ISSN Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä/ Undervisningsministeriets arbetsgruppspromemorior och utredningar 2006:30
4 Kuvailulehti Julkaisija Julkaisun päivämäärä Opetusministeriö Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Puheenjohtaja: Vesa Vuorenkoski Sihteeri: ylitarkastaja AnneMari Sund Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen) Rakennusalan työnjohtokoulutuksen kehittäminen ammattikorkeakouluissa (Utveckling av en arbetsledarutbildning för byggnadsbranschen vid yrkeshögskolor) Julkaisun osat Muistio + liitteet Tiivistelmä Julkaisun laji Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä Toimeksiantaja Opetusministeriö Toimielimen asettamispvm Dnro /040/2006 Opetusministeri asetti työryhmän selvittämään rakennusalan työnjohtokoulutuksen kehittämistä ammattikorkeakouluissa. Työryhmän tehtävänä oli: luoda rakennusalalle oma ammattikorkeakoulutasoinen työnjohtotehtäviin kelpoisuuden antava tutkinto, siten että alan osaamis ja työvoimatarpeisiin voidaan vastata. Työryhmä tarkasteli ammattikorkeakoulujen rakennusalan työnjohtokoulutuksen nykytilaa, teollisuuden ja rakentamisen osaamistarpeita sekä koulutettavien määrällisiä kehittämistarpeita. Työryhmän ehdotukset tiivistettyinä ovat seuraavat: Ammattikorkeakoulujen tarjoaman rakennusalan koulutuksen tulee taata rakennusalalle motivoituneita henkilöitä luomaan uraa myös työmaan lähtökohdista käsin. Tavoitteena on rakennusalan koulutuksen profiilin monipuolistaminen työmarkkinoiden tarpeiden pohjalta. Ammattikorkeakoulujen rakennusalan koulutuksen aloituspaikkamäärä tulee vuoteen 2008 mennessä nostaa aloittajaan vuodessa. Muutos on toteutettava tekniikan ja liikenteen alan koulutuksen kokonaistarjontaa lisäämättä. Koulutuksen läpäisyasteen noustessa nykyisestä, voidaan aloituspaikkojen määrää vähentää. Valmistuneiden vuosittainen tavoitemäärä on vuodesta 2012 eteenpäin 1 000, joista 750 nuorten koulutuksessa ja 250 aikuisten koulutuksessa. Koulutuksen aloituspaikkojen lisäykset ohjataan pääsääntöisesti rakennusalan tuotantopainotteisiin insinöörin koulutusohjelmiin. Ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alan koulutuksen läpäisyaste on nostettava vuoteen 2015 mennessä 70 prosenttiin. Ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alan koulutustarjontaan tulee luoda uusi rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma. Koulutusohjelman laajuus on 210 opintopistettä. Tutkintonimikkeenä on rakennusmestari (AMK). Koulutuksessa olisi vuonna ja vuonna aloituspaikkaa. Koulutusta järjestetään 5 6 ammattikorkeakoulussa, joista yhden tulee olla ruotsinkielinen. Koulutusohjelmaan hakeudutaan yhteisvalinnan kautta. Koulutukseen hakeutuminen edellyttää joko rakennusalan tai talotekniikan ammatillista perustutkintoa tai muun toisen asteen koulutuksen suorittaneilta vähintään kuuden kuukauden alakohtaista työkokemusta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Lisäksi koulutusohjelman valintapisteissä painotetaan rakennusalan työkokemusta 20 prosentilla. Tutkinto antaa kelpoisuuden toimia maankäyttö ja rakennuslain (122, 123 ) mukaisissa rakennustöissä vastaavana työnjohtajana. Opetusministeriön tulee seurata uuden tutkinnon vetovoimaa (hakijamäärää), koulutuksen tavoitteiden toteutumista sekä valmistuneiden työllistymistä. Seurannan pohjalta tehdään johtopäätökset uudistuksen onnistumisesta sekä tutkinnon tarpeellisuudesta. Elinkeinoelämä tulee saada sitoutettua rakennusalan koulutuksen kehittämiseen. Rakennusalan yritysten tulee taata tarvittavat harjoittelu ja työpaikkaopintojen paikat opiskelijoille. Yritysten tulee myös omilla toimillaan vaikuttaa toimialan imagoon sekä arvostukseen ja täten koulutuksen vetovoimaisuuteen. Avainsanat Rakennusalan työnjohtokoulutus, työnjohtoosaaminen, ammattikorkeakoulut Muut tiedot Sarjan nimi ja numero ISSN ISBN (nid.) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006: (PDF) Kokonaissivumäärä 64 Kieli suomi Hinta Luottamuksellisuus julkinen Jakaja Yliopistopaino Kustantaja Opetusministeriö
5 Presentationsblad Utgivare Utgivningsdatum Undervisningsministeriet Författare (uppgifter om organets namn, ordförande, sekreterare) Ordförande: Vesa Vuorenkoski Sekreterare: överinspektör AnneMari Sund Publikation (även den finska titeln) Utveckling av en arbetsledarutbildning för byggnadsbranschen vid yrkeshögskolor (Rakennusalan työnjohtokoulutuksen kehittäminen ammattikorkeakouluissa) Publikationens delar promemoria samt bilagor Sammandrag Typ av publication Undervisningsministeriets arbetsgruppspromemorior och utredningar Uppdragsgivare Undervisningsministeriet Datum för tillsättande av Dnro organet /040/2006 Undervisningsministeriet tillsatte en arbetsgrupp för att utreda utvecklingen av en arbetsledarutbildning för byggnadsbranschen vid yrkeshögskolorna. Arbetsgruppens uppgift var att: för byggnadsbranschen skapa en egen examen på yrkeshögskolenivå som ger en sådan arbetsledarkompetens som tillgodoser kompetens och arbetskraftsbehovet i branschen. Arbetsgruppen studerade den nuvarande situationen i yrkeshögskolornas när det gäller arbetsledarutbildningen för byggnadsbranschen, kompetensbehovet för industrin och byggandet samt det kvantitativa behovet av en sådan utbildning. Arbetsgruppens förslag kan sammanfattas på följande sätt: Utbildningen för byggnadsbranschen vid yrkeshögskolornas bör garantera att branschen har tillgång till motiverade personer som kan skapa sin karriär också med arbetsplatsen som utgångspunkt. Syftet är att skapa en mångsidigare profil inom byggnadsutbildningen för att svara mot arbetsmarknadens behov. Utbildningen för byggnadsbranschen vid yrkeshögskolorna kall senast 2008 ha höjt nybörjarplatserna per år till Ändringen genomförs så att det totala utbudet av utbildning i teknik och kommunikation inte ökar. I och med att slutförandegraden i utbildningen stiger från nuvarande nivå, kan antalet nybörjarplatser minska. Det årliga antalet utexaminerade skall från och med 2012 vara 1000, 750 i utbildningen för unga och 250 i utbildningen för vuxna. Nybörjarplatserna ökas primärt inom utbildningsprogrammen för ingenjörer i den produktionsinriktade byggnadsbranschen. Slutförandegraden inom teknik och kommunikation i yrkeshögskolorna skall senast 2015 höjas till 70 procent. I utbildningsutbudet inom teknik och kommunikation vid yrkeshögskolorna bör ett nytt utbildningsprogram inom arbetsledarutbildning för byggnadsbranschen skapas. Utbildningsprogrammets omfattning är 210 studiepoäng. Examensbenämningen är byggmästare (YHS) har utbildningen 100 och nybörjarplatser. Utbildning ordnas i 5 6 yrkeshögskolor, av vilka en är svenskspråkig. Ansökan till utbildningsprogrammet görs inom gemensam ansökan. För sökande till utbildningen krävs antingen slutförd yrkesinriktad grundexamen i byggnadsbranschen eller husteknik eller för dem som slutfört annan utbildning på andra stadiet minst sex månaders arbetserfarenhet inom branschen efter examen. I utbildningsprogrammets antagningspoäng vägs arbetserfarenheten från byggbranschen som 20 procent. Examen ger behörighet att verka som arbetsledare för byggnadsarbeten enligt markanvändnings och bygglagen (122, 123 ) Undervisningsministeriet följer med attraktionskraften hos den nya examen (antal sökande), utbildningens utfall och de utexaminerades sysselsättning. Därav dras slutsatser om reformen varit lyckad och om behovet av denna examen. Näringslivet bör engageras för en utveckling av utbildningen i byggnadsbranschen. Företagen i byggnadsbranschen bör garantera de nödvändiga praktikant och läroavtalsplatserna för studerande. Företagen bör också genom egna åtgärder påverka branschens image och uppskattning och via det attraktionskraften hos utbildningen. Nyckelord Arbetsledarutbildning för byggnadsbranschen, arbetsledarkompetens, yrkeshögskolor Övriga uppgifter Seriens namn och nummer Undervisningsministeriets ISSN ISBN (htf.) arbetsgruppspromemorior och utredningar 2006: (PDF) Sidoantal 64 Språk finska Pris Sekretessgrad offentlig Distribution Universitetstrycket Förlag Undervisningsministeriet
6 Description Publisher Date of publication Ministry of Education Authors (If a committee: name of organ, chair, secretary) Chair: Vesa Vuorenkoski Secretary: AnneMari Sund Name of publication Rakennusalan työnjohtokoulutuksen kehittäminen ammattikorkeakouluissa (Development of training for onsite supervisors in construction) Parts report + appendices Abstract Type of publication Reports of the Ministry of Education, Finland Contracted by Ministry of Education Committee appointed on Dnro /040/2006 On 21 April 2006 the Ministry of Education set up a committee to look into the development of training for onsite supervisors in construction. The committee was to create a polytechnic degree programme qualifying for jobs in onsite supervision in response to knowledge and labour needs in the field. After reviewing the present state of supervision training in the construction field, the knowledge needs in the industry and the need for quantitative development, the committee proposed the following: Polytechnic education must ensure that there are persons motivated to make a career as onsite supervisors. The aim is to diversify construction training according to labour market needs. By 2008 the annual intake in polytechnic training must be increased to 1,800. This must be effected without increasing the overall supply of education in Technology, Communications and Transport. Once the graduation rate rises, the intakes can be reduced. The annual target number of graduates from 2012 onwards is 1,000, of which 750 in youth programmes and 250 in adult education. The increases will be primarily made in productionoriented degree programmes in construction. The graduation rate in polytechnic education in Technology, Communications and Transport must be raised to 70% by A new degree programme of 210 study points for Master Builders must be created in Technology, Communications and Transport. In 2007 it would offer 100 student places and in places. The programme would be provided by 5 6 polytechnics, including one Swedishlanguage institution. The admission to the programmes would go through the national joint selection. Entry would require either a Vocational Qualification in Construction or in Building Maintenance Technology or, for holders of other qualifications, a minimum of six months of work experience in the field. Additionally the selection criteria would have a weighting of 20% for work experience in the construction industry. The degree will qualify for work as responsible supervisor in construction referred to in the Land Use and Construction Act (Sections 122 & 123). The Ministry of Education will monitor the attraction (applicant numbers) in the new degree programme, the implementation of the set aims, and graduate placement in order to determine the success of the reform and the need for the education. It is necessary to commit business and industry to the development of education and training in the construction field. Enterprises in the field must offer necessary places for onthejob training and learning for students. The enterprises must also make efforts to improve the image of the construction branch and thereby contribute to its attraction for applicants. Other information Name and number of series Reports of ISSN ISBN (pbk.) the Ministry of Education, Finland 2006: (PDF) Number of pages 64 Language Finnish Price Degree of confidentiality public Distributed by Helsinki University Press Published by Ministry of Education
7 Opetusministeriölle ja ympäristöministeriölle Työryhmän tehtävä Opetusministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä on: luoda rakennusalalle oma ammattikorkeakoulutasoinen työnjohtotehtäviin kelpoisuuden antava tutkinto, siten että alan osaamis ja työvoimatarpeisiin voidaan vastata. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut erityisavustaja Vesa Vuorenkoski opetusministeriöstä ja jäseninä rehtori Veijo Hintsanen Hämeen ammattikorkeakoulusta, asiamies Jouko Viitala Rakennusteollisuus RT ry:stä, työsuhdeasiamies Jorma Ikävalko Toimihenkilöunioni TU ry:stä, yksikönjohtaja Hannu Saarikangas Insinööriliitto IL ry:stä, kehittämisjohtaja Helena Säteri ympäristöministeriöstä ja ylitarkastaja AnneMari Sund opetusministeriöstä. Työryhmän sihteereinä ovat toimineet ylitarkastaja AnneMari Sund opetusministeriöstä ja heinäkuuhun 2006 asti yliinsinööri Anja Leinonen ympäristöministeriöstä. Työryhmän tuli saada työnsä valmiiksi mennessä. Rakennusala ja osaamistarpeet Rakennusalan työnjohtotehtävien osaamistarpeita työryhmä on tarkastellut sekä maankäyttö ja rakennuslaissa sekä sen nojalla annetuissa ympäristöministeriön asetuksissa säädettyjen työnjohdon kelpoisuusvaatimusten että rakennushankkeen työmaavaiheen työnjohtotehtävien osaamisvaatimusten kannalta. Rakennusalaan kuuluu maanrakennus, talonrakennus ja talotekniikka suunnitteluineen, rakentamisineen sekä kunnossapitoineen. Tässä työssä työryhmä on määritellyt rakennusalan siten, että se sisältää talonrakentamisen, talotekniikan sekä maanrakentamisen siltä osin kuin rakennustyö vaatii lupaa tai muuta viranomaishyväksyntää. Työryhmä on käsitellyt tutkintoja, joiden suorittaminen antaa pätevyyden rakennushankkeen työmaavaiheen työnjohtotehtäviin. Arvioitaessa rakennushankkeessa toimivien kelpoisuutta eritasoisiin työnjohtotehtäviin otetaan huomioon suoritetun tutkinnon lisäksi työkokemus.
8 Rakennusalan koulutus ammattikorkeakouluissa Opetustarjonnassa työryhmän tarkastelu on keskittynyt rakennusalan ammattikorkeakoulutukseen. Koulutuksen osalta tarkastelussa on ollut nykyinen insinöörin ammattikorkeakoulututkinto. Täydennyskoulutus on jätetty työryhmän työn ulkopuolelle, vaikka sillä on merkittävä rooli alan osaamistason nostamisessa. Työryhmä rajasi rakennusalan koulutuksen käsittelemään ammattikorkeakoulujen rakennus ja talotekniikan koulutusohjelmia ja niissä etenkin tuotantopainotteisia suuntautumisvaihtoehtoja. Työryhmän työskentely Työryhmä on työssään tarkastellut yleisiä rakennusalan toimintaympäristön muutoksia ja korkeakouluopetuksen nykytilaa sekä rakennusalan osaamis ja osaajatarpeita ja tehnyt niiden perusteella ehdotuksensa rakennusalan työnjohtotyön koulutuksen kehittämiseksi. Työryhmä on kokoontunut 10 kertaa. Työryhmä kuuli asiantuntijana koulutusohjelmajohtaja Timo Hallenbergia Hämeen ammattikorkeakoulusta sekä rakennusalan edustajana toimitusjohtaja Timo U. Korhosta NCC rakennus Oy:stä. Saatuaan työnsä päätökseen, työryhmä luovuttaa muistion kunnioittavasti opetusministeriölle sekä ympäristöministeriölle. Helsingissä 16. lokakuuta 2006
9 Sisältö 1 Johdanto 10 2 Ammattikorkeakoulujen rakennusalan työnjohtokoulutuksen nykytila Ammattikorkeakoulujärjestelmän kehittyminen Ammattikorkeakoulujen toiminta ja tutkinnot Rakennusalan koulutus ammattikorkeakouluissa Rakennusalan tuotantopainotteinen insinöörikoulutus 17 3 Ammattikorkeakoulujen tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen ja teknikkokoulutuksen vertailua Koulutuksen profiili ja tavoitteet Opiskelijamäärät Opiskelijat, opintojen rakenne ja työkokemus 33 4 Toimintaympäristön vaatimukset ja muutokset Rakennusalan työnjohtotyö Rakentamisen säädöksiä toimijoiden pätevyyksistä ja kelpoisuuksista Koulutusjärjestelmän haasteet 42 5 Rakennusalan työnjohtotyön osaaja ja osaamistarpeet Työvoiman kysynnän määrä Tarvittava osaaminen Rakennusalan houkuttelevuus 49
10 6 Johtopäätöksiä ja työryhmän ehdotukset Toimintaympäristö Rakennusalan työnjohdon pätevyysvaatimuksista Ammattikorkeakoulutuksen nykytilasta Rakennusalan insinöörikoulutuksen ja teknikkokoulutuksen vertailusta Ikäluokkien kehityksestä Rakennusalan työnjohtotehtävienosaaja ja osaamistarpeista Työryhmän ehdotukset 56 Lähteet 60 Liitteet 62
11 1 Johdanto Tekniikan koulutusalalla oli muista aloista poiketen 1990luvulle asti neliportainen koulutusmalli. Muilla aloilla järjestettiin ammattikoulu, opisto ja korkeakoulutasoista koulutusta. Tekniikan alalla oli koulu ja opistoasteen (teknikko) sekä ammatillisen korkeaasteen (insinööri) ja korkeaasteen (diplomiinsinööri) koulutusta. Ammattikorkeakouluuudistuksen myötä opistoasteen koulutus lopetettiin, jolloin kolmivuotinen teknikkokoulutus poistui koulutusrakenteesta. Tämä tarkoitti myös rakennusalan teknikkokoulutuksen, rakennusmestarikoulutuksen, päättymistä. Tekniikan alan ammattikorkeakoulututkinnot määriteltiin nelivuotisiksi (160 ov, nykyisin 240 op.) ja vastaavalla tavalla toisella asteella ammatilliset perustutkinnot laajennettiin kolmivuotisiksi. Teknikkokoulutuksen järjestämistä ja sen asemaa pohdittiin useissa työryhmissä 1990 luvulla. Kysymystä pohtinut opetusministeriön työryhmä näki lokakuussa 1991 tulevaisuuden visiona teknikko ja insinöörikoulutuksen yhdentymisen. Työryhmä ei kuitenkaan ehdottanut teknikkokoulutuksen muuttamista ammattikorkeakoulukokeilujen yhteydessä suoraan insinöörikoulutukseksi, vaan päätyi ratkaisuun, jossa teknikkokoulutuksesta kehitetään tutkinnon ammatillista ja teoreettista tasoa kohottamalla profiililtaan erilainen ja omaleimainen ammattikorkeakoulututkinto insinöörikoulutuksen rinnalle. Pääosin vuonna 1992 käynnistyneet ammattikorkeakoulukokeilut mahdollistivat osittain teknikkokoulutuksen toteutuksen ammattikorkeakoulujen yhteydessä, sillä teknikkokoulutusta järjestettiin teknillisissä oppilaitoksissa, joista osa oli mukana ammattikorkeakoulukokeilussa. Sekä väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa että muilla tahoilla pohdittiin kuitenkin teknikkokoulutuksen asemaa ammattikorkeakoulujen vakinaistumisen jälkeisessä tilanteessa. Opetusministeriö päätti maaliskuussa 1996, että sähkö ja rakennusalalla käynnistetään syksyllä 1997 teknikkokoulutuksen korvaavia (160 ov:n laajuisia) käytäntöpainotteisia koulutusohjelmia, jotka johtivat tekniikan ammattikorkeakoulututkintoon. Rakennusalalla käynnistyneistä ohjelmista valmistui rakennusmestari (AMK) tutkintonimikkeellä. Opetusministeriö teki joulukuussa 1997 päätöksen nuorten koulutuksen rakenteesta. Päätös poisti teknikkokoulutuksen nuorten koulutuksesta alkaen. Teknikkokoulutuksen päättymiseen liittyvinä jatkotoimenpiteinä päätettiin, että ammattikorkeakouluissa käynnistetään tuotantopainotteisia koulutusohjelmia tai suuntautumisvaihtoehtoja. Vastaavasti osa teknikkokoulutuksen tarjonnasta päätettiin siirtää toiselle asteelle. Ammattikorkeakouluissa järjestettävien tutkintojen käytäntöpainotteisuus oli tarkoitus 10
12 turvata siten, että harjoittelun laajuudeksi tuli opintoviikkoa (nykyisin opintopistettä). Tästä 20 opintoviikkoa määriteltiin samalla tavalla kuin muussakin tekniikan alan ammattikorkeakoulutuksessa ja 20 opintoviikkoa käytännön opiskeluna esimerkiksi yrityksissä suoritettavina projektitöinä. Vuodesta 1999 alkaen ammattikorkeakoulut ja opetusministeriö ovat vuosittaisissa tavoite sopimuksissaan sopineet tuotantopainotteisen koulutuksen alakohtaisesta tarjonnasta ensin aloituspaikkoina ja myöhemmin aloittajatavoitteina. Ammattikorkeakouluihin on pyritty vakiinnuttamaan vuosittaisen aloittajan volyymi tuotantopainotteiseen insinöörikoulutukseen. Vuonna 2001 rakennusmestari (AMK) tutkintonimikkeestä nousseen laajan keskustelun pohjalta opetusministeriössä tehtiin päätös, jonka mukaan rakennustekniikan tuotantopainotteisista koulutusohjelmista voi valmistua sekä rakennusmestari (AMK) että insinööri (AMK) nimikkeillä. Rakennusmestari (AMK) tutkintonimikkeen vaihtoehdoksi oli ehdolla useita erilaisia versioita insinöörin nimikkeestä: Tuotantoinsinööri (AMK), tuotantopainotteinen insinööri (AMK) ja työmaainsinööri (AMK). Lähes kaikki opiskelijat valitsivat tutkintonimikkeen insinööri (AMK). Tämän jälkeen rakennusmestari (AMK) nimike poistui käytöstä. Ammattikorkeakoulut ovat toteuttaneet tuotantopainotteista insinöörikoulutusta yhdeksän vuoden ajan. Koulutuksen vetovoima on viime vuosina ollut kasvussa, johon osaltaan on vaikuttanut rakennusalan noususuhdanne sekä vuonna 2002 käynnistynyt tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen laatuhanke. Rakennusalan teknikkokoulutuksen päättymisen jälkeen on kuitenkin lukuisissa yhteyksissä pohdittu valmistuuko ammattikorkeakoulujen rakennusalan koulutuksesta aidosti tuotantopainotteisia, työmaaoloihin motivoituneita insinöörejä ja vastaako heidän koulutuksensa rakennustyömaiden todellista työnjohtotarvetta. Suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä teollisuuden työnjohtajien poistuma tulee nopeutumaan. Tämä on herättänyt keskustelua myös siitä, tuottavatko ammattikorkeakoulut riittävän määrän insinöörejä korvaamaan tätä poistumaa. 11
13 2 Ammattikorkeakoulujen rakennusalan työnjohtokoulutuksen nykytila 2.1 Ammattikorkeakoulujärjestelmän kehittyminen Suomalainen korkeakoulujärjestelmä muodostuu yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Ammattikorkeakoulut rakennettiin 1990luvun kestäneen uudistusprosessin aikana. Korkeaasteen koulutuksen kasvu haluttiin perinteisten yliopistojen asemasta uusiin ammattikorkeakouluihin, koska näin haluttiin vastata työelämän uusiin haasteisiin ja monipuolistuneisiin osaamisen tarpeisiin. Pohjana järjestelmän rakentamiselle olivat aikaisemmat opistoasteen ja ammatillisen korkeaasteen oppilaitokset, joista muodostettiin ammattikorkeakouluja nostamalla koulutustasoa korkeakoulutasoiseksi ja sulauttamalla oppilaitoksia yhteen monialaisiksi korkeakouluiksi. Uudistuksella pyrittiin myös parantamaan kansainvälistä vertailtavuutta ja muutoinkin lisäämään koulutuksen kansainvälistä yhteistyötä. Tavoitteena oli vahvistaa alueellista kehitystä sekä ammattikorkeakoulujen yhteistyötä pienten ja keskisuurten yritysten kanssa. Muodostamalla monialaisia yksiköitä pyrittiin myös aikaansaamaan uusia koulutusohjelmia, jotka palvelevat muuttuvan työelämän tarpeita. 2.2 Ammattikorkeakoulujen toiminta ja tutkinnot Ammattikorkeakouluissa oli vuonna 2005 nuorten tutkintoon johtavassa koulutuksessa noin opiskelijaa. Lisäksi aikuisopiskelijoita noin oli Koulutuksen aloituspaikkoja oli samana vuonna noin (taulukko 1). Ammattikorkeakoulut järjestävät koulutusta kahdeksalla koulutusalalla. Tekniikan ja liikenteen koulutusalalla aloituspaikkamäärä on noin kolmannes koko tarjonnasta. Seuraavaksi eniten aloituspaikkoja on yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla sekä sosiaali, terveys ja liikuntaalalla. Muut koulutusalat järjestyksestä suurimmasta pienimpään ovat kulttuuriala, matkailu, ravitsemis ja talousala, luonnontieteiden ala, luonnonvara ja ympäristöala sekä humanistinen ja kasvatusala (taulukko 2). 12
14 Taulukko 1. Ammattikorkeakoulut Ammattikorkeakouluja Hakeneet, tutkintoon johtava koulutus yhteensä nuorten koulutus, (ensisijaiset) aikuiskoulutus Ylemmät AMKtutkinnot * * * Aloittaneet, tutkintoon johtava koulutus yhteensä nuorten koulutus aikuiskoulutus Ylemmät AMKtutkinnot * * * Opiskelijat, tutkintoon johtava koulutus yhteensä nuorten koulutus aikuiskoulutus Ylemmät AMKtutkinnot * * * Keskeyttäneet ** Suoritetut tutkinnot Opiskelijat, muu koulutus opettajankoulutus erikoistumisopinnot avoin amkopetus, osallistuneet Opettajat päätoimiset opettajat, lkm , , ,2 sivutoimiset opettajat (lkm/htv)*** ,8 197,5 167,6 151,3 154,9 Luennoitsijat (htv) 103,6 129,9 160,9 163,6 171,6 158,3 166,8 Ostopalveluna hankittu opetus (htv) * 252,4 213,2 165,6 150,7 138,5 382,4 Muu henkilökunta, lkm , , ,6 Ostopalveluna hankitut palvelut (htv) * 258,4 239,0 384,2 435,4 448,5 382,4 * tietoja ei ole saatavilla ** Vuodesta 1998 lähtien keskeyttäneisiin ei ole laskettu tilapäisesti keskeyttäneitä *** Vuosina sivutoimisten opettajien lukumäärä, vuosina henkilötyövuodet Lähde: OPM/AMKOTA Taulukko 2. Ammattikorkeakoulujen aloituspaikkamäärät koulutusaloittain vuonna Koulutusala Nuorten koulutus Aikuiskoulutus Ylemmät tutkinnot Yhteensä Humanistinen ja kasvatusala Luonnonvara ja ympäristöala Luonnontieteiden ala Matkailu, ravitsemis ja talousala Kulttuuriala Sosiaali, terveys ja liikuntaalalla Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Tekniikan ja liikenteen ala Yhteensä Lähde: OPM/AMKOTA 13
15 Ammattikorkeakoululain (351/2003) mukaan ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin. Ammattikorkeakouluissa suoritettavat tutkinnot ovat ammatillispainotteisia korkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulututkintojen yleisinä tavoitteina on antaa opiskelijoille laajaalaiset käytännölliset perustiedot ja taidot sekä niiden teoreettiset perusteet alan asiantuntijatehtävissä toimimista varten. Tutkintojen tavoitteina ovat niin ikään edellytysten saaminen asianomaisen alan kehityksen seuraamiseen ja edistämiseen sekä valmiudet jatkuvaan koulutukseen sekä riittävä viestintä ja kielitaito. Useimpien ammattikorkeakoulututkintojen opetussuunnitelmiin kuuluu olennaisena osana yrittäjyyteen ja esimiestyöhön liittyvä osaaminen. Tutkintoihin kuuluvien ammattiopintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija ammatillisen tehtäväalueen keskeisiin asiakokonaisuuksiin siten, että opiskelija valmistuttuaan kykenee itsenäisesti työskentelemään tehtäväalueen asiantuntijatehtävissä ja yrittäjänä sekä osallistumaan työyhteisöjen kehittämiseen. Ammattikorkeakoulujen tutkintorakenne muuttui kaksiportaiseksi, kun ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot vakinaistuivat syksyllä Niiden tavoitteena on työelämässä hankitun osaamisen jälkeen syventää omaa ammatillista osaamista niin, että opiskelija saa valmiudet toimia asianomaisen alan vaativissa asiantuntija ja johtamistehtävissä. Kelpoisuusvaatimuksena ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin ovat soveltuva korkeakoulututkinto sekä vähintään kolmen vuoden työelämäkokemus. 2.3 Rakennusalan koulutus ammattikorkeakouluissa Rakennusalan koulutus kuuluu ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen koulutusalaan. Rakennusalan ammattikorkeakoulutusta annetaan 19 ammattikorkeakoulussa. Rakennusalan koulutusohjelmiksi työryhmä on rajannut ammattikorkeakoulujen rakennustekniikan ja talotekniikan koulutusohjelmat. Koulutusohjelmat ja aloituspaikat Rakennustekniikan koulutusohjelmia on 18:sta ja talotekniikan koulutusohjelmia neljässä ammattikorkeakoulussa (taulukko 3). Ammattikorkeakoululain (351/2003) mukaan ammattikorkeakoulututkintoihin johtavat opinnot järjestetään koulutusohjelmina. Opetusministeriö päättää koulutusohjelmista ja niiden mahdollisista suuntautumisvaihtoehdoista ammattikorkeakoulujen esityksestä. Ammattikorkeakoulut päättävät koulutusohjelmien opetussuunnitelmista ja opiskelijavalinnasta. Valtioneuvoston asetuksessa (352/2003) on määritelty tutkintojen yleiset tavoitteet, laajuudet ja tutkintojen rakenne. Vuonna 2006 tekniikan ja liikenteen koulutusalalla oli nuorten ja aikuisten koulutuksessa (perustutkintojen osalta) aloituspaikkoja yhteensä Tästä määrästä 13 % (1 243) oli rakennusalan koulutuksen aloituspaikkoja. Vuosina rakennusalan osuus tekniikan ja liikenteen koulutusalasta on pysytellyt samana, noin %:ssa (taulukko 4). 14
16 Taulukko 3. Ammattikorkeakoulujen rakennusalan koulutusohjelmat vuonna Ammattikorkeakoulu EteläKarjalan amk Helsingin amk Hämeen amk Jyväskylän amk Kajaanin amk Kymenlaakson amk Oulun seudun amk PohjoisKarjalan amk Rovaniemen amk Satakunnan amk Savoniaamk Seinäjoen amk Tampereen amk Turun amk Vaasan amk EVTEK Mikkelin amk Svenska yh Yh Sydväst Koulutusohjelma / vahvistettu suuntautumisvaihtoehto Rakennustekniikka Rakennustekniikka Rakennustekniikka, Construction Engineering Rakennustekniikka Rakennustekniikka Rakennustekniikka Rakennustekniikka, Talotekniikka Rakennustekniikka Rakennustekniikka Rakennustekniikka, Rakennustekniikka / teknisen journalismin sv. Rakennustekniikka Rakennustekniikka Rakennustekniikka, Talotekniikka Rakennustekniikka Rakennustekniikka Talotekniikka Talotekniikka Byggnadsteknik Byggnadsteknik Taulukko 4. Rakennusalan koulutuksen aloituspaikkamäärät vuosina Vuosi ja koulutusohjelma Aloituspaikat Tekniikan ala Nuoret Aikuiset Yht. Tekniikasta rakennusalaa % Rakennustekn ,9 % Talotekn ,4 % Rakennustekn ,2 % Talotekn ,0 % Rakennustekn ,5 % Talotekn ,7 % Rakennustekn ,5 % Talotekn ,8 % Rakennustekn ,1 % Talotekn ,9 % 15
17 Hakijat, aloittaneet ja valmistuneet Rakennusalan vuosien nuorten ja aikuisten koulutuksen hakijamäärät, aloittaneet ja valmistuneet selviävät taulukoista 5 ja 6. Taulukoita tarkasteltaessa on otettava huomioon, että esimerkiksi vuonna 2004 valmistuneet ovat pääsääntöisesti aloittaneet opintonsa vuosina 2000 ja 2001 (4 5 vuotta aiemmin). Vuosina on rakennus ja talotekniikan koulutusohjelmista valmistunut yhteensä henkilöä. Tilastokeskuksen henkilötietopohjaisen tiedonkeruun mukaan ammattikorkeakoulujen vuoden 2001 kaikista tekniikan ja liikenteen alan uusista opiskelijoista 31,7 % oli suorittanut tutkinnon vuonna 2005 (neljän vuoden normiajassa) jossakin ammattikorkeakoulussa. Pelkästään nuorten koulutusta tarkasteltaessa vastaava luku on 29,7 % ja aikuisten koulutuksessa 40,5 %. Viidessä vuodessa tutkinnon suorittaneiden (vuosina opiskelleiden) osuus on koko tekniikan ja liikenteen koulutuksen osalta 48,8 %. Nuorten koulutuksessa vastaava luku on 48,3 % ja aikuisten koulutuksessa 50,9 %. Jos vielä tarkastelee kuudessa vuodessa valmistuneiden osuutta (vuosina opiskelleiden) koko tekniikan alan koulutuksen läpäisyaste kohoaa 55,7 %:iin. Läpäisy on 56,6 % nuorten ja 52,1 % aikuisten koulutuksessa. Rakennusalan koulutusohjelmissa keskimääräinen valmistumisaika on vuosina ollut nuorten koulutuksessa 4,9 vuotta ja aikuisten koulutuksessa 3,5 vuotta. Taulukko 5. Rakennusalan nuorten koulutuksen aloituspaikat, hakeneet, aloittaneet ja valmistuneet vuosina Vuosi Aloituspaikat Hakijat Aloittaneet % hakijoista Valmistuneet 2002 Rakennustekn ,4 % 214 Byggnadstekn ,7 % 29 Talotekn ,5 % Rakennustekn ,7 % 222 Byggnadstekn ,5 % 13 Talotekn ,1 % Rakennustekn ,2 % 287 Byggnadstekn ,5 % 23 Talotekn ,3 % Rakennustekn ,0 % 438 Byggnadstekn ,3 % 14 Talotekn ,2 % 47 Yhteensä
18 Taulukko 6. Rakennusalan aikuisten koulutuksen aloituspaikat, hakeneet, aloittaneet ja valmistuneet vuosina Vuosi Aloituspaikat Hakijat Aloittaneet % hakijoista Valmistuneet 2002 Rakennustekn ,9 % 50 Byggnadstekn Talotekn ,6 % Rakennustekn ,6 % 110 Byggnadstekn ,0 % 2 Talotekn ,1 % Rakennustekn ,0 % 130 Byggnadstekn ,0 % 2 Talotekn ,7 % Rakennustekn ,7 % 134 Byggnadstekn Talotekn ,4 % 20 Yhteensä Rakennusalan tuotantopainotteinen insinöörikoulutus Tuotannon ja palveluiden esimies ja asiantuntijatehtävien tarpeisiin käynnistettiin 1990 luvun lopulla ammattikorkeakouluissa tuotantopainotteinen insinöörikoulutus, joka eroaa perinteisestä insinöörikoulutuksesta siten, että siinä on tavanomaisen 30 opintopisteen (20 ov) harjoittelun lisäksi 30 opintopisteen verran työpaikkaopintoja. Työelämäintegroidut opinnot voivat olla joko työpaikalla tapahtuvia opintoja tai käytäntöpainotteisia kehitysprojekteja. Näillä pyritään varmistamaan mahdollisimman hyvä käytännön työtehtävien osaaminen. Kehitysprojektien aiheiden on tultava yrityksestä ja yritysten pitää osallistua ohjaukseen ja arviointiin. Työpaikalla tapahtuva opiskelu on suunnitelmallista ja sen tavoitteista ja arvioinnista sovitaan ammattikorkeakoulun ja työpaikan kesken. Ensimmäiset käytäntöpainotteiset insinöörikoulutuksen suuntautumisvaihtoehdot käynnistyivät vuonna 1996 sähkö ja rakennusaloilla. Vuonna 1999 tuotantopainotteiseksi insinöörikoulutukseksi muuttunut vaihtoehto laajeni useimpiin tekniikan koulutusohjelmiin ja vuodesta 2000 ammattikorkeakoulut ovat saaneet itse päättää, missä koulutusohjelmissa ne järjestävät tuotantopainotteista koulutusta. Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen hyvien käytäntöjen kirjaamiseksi, kehittämiseksi ja levittämiseksi opetusministeriö päätti yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa käynnistää tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen valtakunnallisen laatuhankkeen (TUPAhanke). Opetusministeriö on vuosina rahoittanut hanketta ja sen pääkonttorina toimii Hämeen ammattikorkeakoulu. 17
19 Opiskelijamäärät Vuotuinen tuotantopainotteisten opintojen valinneiden tavoite on nuorten koulutuksessa Opiskelijoiden määrät ovat olleet vuosina selvässä kasvussa. Aikuiskoulutukseen ei määrällistä tavoitetta ole asetettu. Tuotantopainotteiset insinööriopinnot valinneiden määrä on kasvanut neljässä vuodessa kolminkertaiseksi. Vuonna 2001 tuotantopainotteiset opinnot valitsi 5,9 % tekniikan opiskelijoista ja määrä on vuoteen 2005 kohonnut 15,3 %:iin. Tekniikan ja liikenteen alalla on vuosittain nuorten koulutukseen noin aloituspaikkaa. Siitä 18,4 % (1 450 aloittajaa) on ammattikorkeakoulujen ja opetusministeriön välisissä tavoitesopimuksissa sovittu olevan tuotantopainotteista (taulukko 7). Taulukko 7. Tuotantopainotteisen koulutuksen aloittajatavoitteet ja koulutuksen valinneet. Vuosi Tavoitesopimukset (Opiskelijoista suuntautuu tuotantopainotteiseen) AMKOTA (Toteutunut, nuoret + aikuiset) Lähde: OPM/AMKOTA Vuonna 2005 tuotantopainotteisen koulutuksen valinneista 21 % (321 henkilöä) opiskeli aikuiskoulutuksena. Naisia opiskelijoista oli 15 %. Insinööriliiton tekemän selvityksen mukaan vuonna 2004 valmistuneiden insinöörien pohjakoulutus oli 53 %:lla ylioppilastutkinto. Yksinomaan ammatillisen oppilaitoksen tutkintoon perustuva pohjakoulutus on neljänneksellä (27 %) valmistuneista. (MäkitaloKeinonen 2005.) Vuonna 2005 rakennustekniikan nuorten koulutuksen aloittaneista 79 % ja aikuisten koulutuksen aloittaneista 18 % haki koulutukseen ylioppilastodistuksella (ks. liite 1.). Tuotantopainotteisen opiskelun valinneiden pohjakoulutuksesta ei ole tilastoitua tietoa. Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen laatuhankkeen piirissä tehtyjen havaintojen mukaan, tuotantopainotteinen vaihtoehto on hieman suositumpaa ammatillista väylää tulleiden tai matematiikkaa aiemmin vähemmän opiskelleiden keskuudessa. Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen osuus on vuosina kasvanut rakennusalalla. Vuonna 2002 noin 17 % rakennusalan opiskelijoista valitsi tuotantopainotteisen koulutuksen. Vastaava luku oli vuonna 2005 noussut 37 %:iin (taulukko 4). Rakennusalan tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen valinneiden määrä on yli kaksinkertaistunut viimeisen neljän vuoden aikana. Kasvun vaikutukset näkyvät valmistuvien määrissä asteittain vuosina
20 Taulukko 8. Rakennusalan tuotantopainotteisen koulutuksen aloittaneet vuosina Aloittaneet Rakennusalasta TUPA Rakennusalasta Vuosi ja koulutusohjelma Nuoret Aikuiset Yht. TUPA % 2002 Rakennustekn ,9 % Talotekn % 2003 Rakennustekn ,8 % Talotekn ,9 % 2004 Rakennustekn ,3 % Talotekn ,7 % 2005 Rakennustekn ,2 % Talotekn ,4 % Koulutustarjonta Tällä hetkellä tekniikan alan koulutusohjelmat eivät ole nimiltään tuotantopainotteisia, mutta jotkin suuntautumisvaihtoehdot voivat olla. Yleensä koulutusohjelmilla ja suuntautumisvaihtoehdoilla on alaa kuvaava nimi, kuten esimerkiksi talotekniikan koulutusohjelma ja siinä LVItekniikan suuntautumisvaihtoehto, joka toteutetaan tuotantopainotteisena (ks. taulukko 8). Kokonainen koulutusohjelma voi olla tuotantopainotteinen, kun sen opintosuunnitelman rakenne on tehty sellaiseksi. Tästä esimerkkinä on Jyväskylän ammattikorkeakoulun kone ja tuotantotekniikan koulutusohjelma. Tällöin opiskelijat valikoituvat suoraan tuotantopainotteiseen koulutukseen. Muussa tapauksessa valinta tuotantopainotteiseen koulutukseen hakeutumisesta tehdään opintojen aikana. Tuotantopainotteisten opintojen valtakunnallinen tarjonta nuorten koulutuksessa on viime vuosina ollut noin 50 suuntautumisvaihtoehtoa tai koulutusohjelman pääainetta, mutta lukuvuonna se on noussut 60:een. Aikuiskoulutuksena tarjottavan koulutuksen määrä on noin kymmenen alkavaa ryhmää vuodessa. Aikuiskoulutuksessa ei peräkkäisinä vuosina useinkaan ala opiskelijaryhmää samasta koulutusohjelmasta, vaan niiden aihealueet vaihtelevat vuosittain enemmän kuin nuorten koulutuksessa. Koulutusohjelmittain suuruusjärjestys on pysynyt suunnilleen samana. Rakennustekniikan sekä kone ja tuotantotekniikan tuotantopainotteisten opiskelun valinneiden määrät ovat kasvaneet noin 300 aloittajaan vuodessa. Taulukkoon 9 on koottu vuosina käynnissä olleet (ja pääsääntöisesti edelleen olevat) rakennusalan tuotantopainotteisen koulutuksen koulutusohjelmien suuntautumisvaihtoehdot. Tiedot ovat kerätty TUPAkoulutuksen laatuhankkeen piirissä. Suurin osa ammattikorkeakouluista (14/19), joissa on rakennusalan koulutusta, tarjoaa koulutuksessa myös tuotantopainotteisen suuntautumisvaihtoehdon. 19
Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen
Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toiminnalle asetettavat keskeiset tavoitteet ja valtakunnalliset kehittämishankkeet osa tutkintotavoitteisesta
LisätiedotTUPA-projektin ohjausryhmä
TUPA-projekti Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen laatu- ja kehittämishanke Opetusministeriön rahoittama 2.9.2002 31.12.2007 Vastuuyksikkö: Hämeen amk Projektipäällikkö: Juhani Keskitalo Projektisihteeri
LisätiedotAIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINNAN YLEISPERIAATTEET 2013
AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINNAN YLEISPERIAATTEET 2013 Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksena järjestettävään AMK-tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan valtakunnallisessa yhteishaussa.
LisätiedotAIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSET VALINNAN YLEISPERIAATTEET
AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSET VALINNAN YLEISPERIAATTEET Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksena järjestettävään AMK-tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan valtakunnallisessa yhteishaussa.
LisätiedotVerkkosivut toiminnassa: taustoja, benchmarkkausta, ajankohtaistietoa, numerotietoa TUPA-tarjonnasta ja opiskelijamääristä Yhdyshenkilöverkosto
Verkkosivut toiminnassa: taustoja, benchmarkkausta, ajankohtaistietoa, numerotietoa TUPA-tarjonnasta ja opiskelijamääristä Yhdyshenkilöverkosto toimii Amk-tutustumisvierailuja tehty Seminaari 8.10.2003
LisätiedotVUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE
VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN
LisätiedotValintaperusteet: Liiketalouden koulutusohjelma 210 op, Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi
Valintaperusteet: Liiketalouden koulutusohjelma 210 op, Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi Valintakokeisiin kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat. Lopulliseen opiskelijavalintaan vaikuttavat
LisätiedotYHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA
YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN YLEISET VALINTAPERUSTEET KEVÄÄLLÄ 2014 OPISKELIJAVALINTA Opiskelijavalintaan vaikuttavat koulumenestys,
LisätiedotVuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin
LisätiedotYHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014
YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 Liiketalouden alaan kuuluvat seuraavat koulutuksen osa-alueet.: 1. Liiketalous 2. Johdon assistenttityö ja kielet 3. Tietojenkäsittely
LisätiedotValintaperusteet, syksy 2011: Tekniikan ja liikenteen ala
Valintaperusteet, syksy 2011: Tekniikan ja liikenteen ala 240 op, Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK) Opiskelijavalinta Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan tekniikan ja liikenteen
LisätiedotTEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014
TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 INSINÖÖRIKOULUTUS (*) JA LABORATORIOANALYYTIKKOKOULUTUS (*) merenkulkualan koulutusta lukuun ottamatta OPISKELIJAVALINTA Kaikki hakukelpoiset hakijat
LisätiedotYrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration
Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan
LisätiedotTyönjohtokoulutuksen kehittäminen ammattikorkeakouluissa ja toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa
Opetusministeriö Koulutus Undervisningsministeriet Työnjohtokoulutuksen kehittäminen ammattikorkeakouluissa ja toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä
LisätiedotAmmattikorkeakoulut 2005. Yrkeshögskolorna 2005. Opetusministeriö. Undervisningsministeriet. Taulukoita AMKOTA-tietokannasta
Opetusministeriö Undervisningsministeriet Ammattikorkeakoulut 2005 Taulukoita AMKOTAtietokannasta Yrkeshögskolorna 2005 Tabeller ur AMKOTAdatabasen Opetusministeriön julkaisuja 2006:42 Ammattikorkeakoulut
LisätiedotMetropolian opo-info 1.11.2013. Vieraskielinen yhteishaku VKYH 2014
Metropolian opo-info 1.11.2013 Vieraskielinen yhteishaku VKYH 2014 Metropolian VKYH koulutustarjonta 2014 Vieraskielisessä yhteishaussa (VKYH) on tarjolla yhteensä 9 koulutusta: Tutkinto Koulutus Aloituspaikat
LisätiedotOPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus
2 AMMATTIKORKEAKOULUT Sisältö 4 Esipuhe 6 Koulutusjärjestelmä OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 8 Aloittaneet, opiskelijat ja tutkinnot 1997-2003 10 Aikuiskoulutuksen aloittaneet, opiskelijat ja
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2013
Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden
LisätiedotOpiskelijamäärätiedot 20.9.2005
OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön
LisätiedotKone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:
Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon
LisätiedotLUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014
LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 OPISKELIJAVALINTA Valtakunnalliseen valintakokeeseen kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat. Lopulliseen valintaan vaikuttaa koulumenestys, ensimmäinen
Lisätiedot1( 13) Yhteishakuun kuuluva koulutus
Opetushallitus.. Kalenterivuosi S ( ) Yht.. N Yht.. N Yht.. N Yht.. N Yhteishakuun kuuluva koulutus Automaatiotekniikan ko ammatillinen perustutkinto/kouluasteen tutkinto/... ylioppilastutkinto ja ammatillinen
LisätiedotInsinöörien täydennys-, lisä- ja muuntokoulutuksen tarjontamallin kehittäminen laajalla yhteistyöllä
Insinöörien täydennys-, lisä- ja muuntokoulutuksen tarjontamallin kehittäminen laajalla yhteistyöllä Toimitusjohtaja Kari Juntunen, Ammattienedistämislaitossäätiö AEL sr Koulutusluokitus on vuodelta 2000
LisätiedotP1 Valitaan kaikki yhdestä jonosta
KYH - aikuiskoulutuksen yhteishaku, MK-tutkintoon johtava koulutus VLINTPERUSTEET 3.4.27 ( 5) 2627 2, Tekniikan ja liikenteen yksikkö 293 XXXXX Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma rvosanojen kysyminen
LisätiedotRakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen
Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖN JA YLIOPISTOJEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄ 14. 15.11.2007 Rakenteellinen kehittäminen kevään
LisätiedotAMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014
AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,
LisätiedotOPISKELIJAVALINTA 2016. Arja Hiltunen 9.11.2015
OPISKELIJAVALINTA 2016 Arja Hiltunen 9.11.2015 Opiskelijavalinta uudistuksen II vaihe koskee syksyllä 2016 alkavaa koulutusta osa korkeakoulupaikoista varataan ensikertalaisille yhdenpaikan säännös koskee
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen valintaperustesuositus
Ammattikorkeakoulujen valintaperustesuositus 2017 www.hamk.fi Valintatavat VALINTATAPA 1: VALINTAKOE Valintakoe 40/70/100 pistettä Ammattikorkeakoulut voivat varata osan valintatapa 1:n aloituspaikoista
LisätiedotAmmattikorkeakoulut 2003 Taulukoita AMKOTA-tietokannasta
Opetusministeriö Undervisningsministeriet Ammattikorkeakoulut 2003 Taulukoita AMKOTA-tietokannasta Yrkeshögskolorna 2003 Tabeller ur AMKOTA-databasen Opetusministeriön julkaisuja 2004:25 Ammattikorkeakoulut
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2014
Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 138 700 opiskelijaa vuonna 2014.
LisätiedotInsinööri (AMK) / Rakennusmestari (AMK), älykäs rakentaminen -muuntokoulutus
Turun Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) / Rakennusmestari (AMK), älykäs rakentaminen -muuntokoulutus Koulutusohjelma Älykkään rakentamisen muuntokoulutus Koulutustyyppi Päivätoteutus Hakijat/aloituspaikat
LisätiedotMATKAILUALAN KOULUTUS
Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen yhteishaut 2011
Ammattikorkeakoulujen yhteishaut 2011 Nuorten suomen- ja ruotsinkielisen koulutuksen yhteishaku tilanne 27.8. Hakeneet *, ** Hyväksytyt *, ** 2010 2009 Paikan vastaanottaneet* Hakeneet *, ** Hyväksytyt
Lisätiedotnumeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa
2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes
LisätiedotKaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén
Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014 Hannu Sirén Koulutusalakohtainen dialogi 2014- OKM käynnistänyt korkeakoulujen kanssa eri aloilla dialogeja 2014. Ammattikorkeakoulu-uudistukseen kytkeytyvän toimilupakierroksen
LisätiedotTradenomit työmarkkinoilla
Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä
LisätiedotPäivi Vaattovaara HAKUTOIMISTO 044 7101 648 paivi.vaattovaara(at)kajak.fi hakutoimisto(at)kajak.fi 6.11.2012 1
Päivi Vaattovaara HAKUTOIMISTO 044 7101 648 paivi.vaattovaara(at)kajak.fi hakutoimisto(at)kajak.fi 6.11.2012 1 Kevään 2012 yhteishaku Kaikki ammattikorkeakoulut 25 ammattikorkeakoulua 70 979 ensisijaista
LisätiedotAmmatillisista opinnoista jatko-opintoihin
Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin Opopatio 13.10.2017 Merja Paloniemi, koordinoiva opo/ Opiskelijapalvelut Raija Lehtonen, vs. kehityspäällikkö/ Opiskelijapalvelut OSAO kouluttaa kuudella paikkakunnalla
Lisätiedot1( 12) Yhteishakuun kuuluva koulutus
Opetushallitus.. Kalenterivuosi S ( ) Yht.. N Yht.. N Yht.. N Yht.. N Yhteishakuun kuuluva koulutus Automaatiotekniikan ko ammatillinen perustutkinto/kouluast. tutkinto ammatti- tai erikoisammattitutkinto
LisätiedotAjankohtaista Oamkin koulutustarjonnasta ja opiskelijarekrytoinnista. Opopatio 10.10.2014 Opiskelijapalvelupäällikkö Marita Aikio
Ajankohtaista Oamkin koulutustarjonnasta ja opiskelijarekrytoinnista Opopatio 10.10.2014 Opiskelijapalvelupäällikkö Marita Aikio Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) Suomen 5. suurin ammattikorkeakoulu noin
LisätiedotJyväskylän ammattikorkeakoulu
Jyväskylän ammattikorkeakoulu Miten tutkinto opiskelijaksi AMK tutkintoon? Yhteishaku syksyllä ja keväällä www.opintopolku.fi JAMKin avoimen amkin väylä Väylän kautta mahdollista hakea, kun suorittaa 60
LisätiedotAIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVA JA YLEMPÄÄN AMK- TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS VUONNA 2010
28.9.2009 AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVA JA YLEMPÄÄN AMK- TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS VUONNA 2010 1. Valinnan yleisperiaatteet Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksena järjestettävään AMK-tutkintoon
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut
LisätiedotMaster-tutkinnot Turun AMK:ssa
Master-tutkinnot Turun AMK:ssa Nimi ja pvm Suomen korkeakoulujärjestelmä perustuu duaalimalliin Yliopistot Tohtori Lisensiaatti Ylemmät korkeakoulututkinnot Maisteri 120 op Ammattikorkeakoulut Ylemmät
LisätiedotSinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto!
Sinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto! 15 ylempään AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta Insinööri (ylempi AMK) Kemiantekniikka Projektijohtaminen Tekniikka (sis. Marine Technology,
LisätiedotKoulutustarjonta, hakeminen ja valinta. OPOPATIO , opiskelijapalvelupäällikkö Marita Aikio
Koulutustarjonta, hakeminen ja valinta OPOPATIO 12.10.2018, opiskelijapalvelupäällikkö Marita Aikio Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) 9 000 opiskelijaa 600 päätoimista työntekijää 37 tutkinto-ohjelmaa kevään
LisätiedotJoustava hakeutuminen ja koulutuksen pääsy. Amiskiertue 2017
Joustava hakeutuminen ja koulutuksen pääsy Amiskiertue 2017 Joustava hakeutuminen ja koulutuksen pääsy Asiakaslähtöinen ammatillinen koulutus joustava hakeutuminen ja koulutukseen pääsy Hakeutuminen ja
LisätiedotAJANKOHTAISTA OPISKELIJAREKRYTOINNISTA
AJANKOHTAISTA OPISKELIJAREKRYTOINNISTA Opopatio 7.10.2011 Opintoasiainpäällikkö Marita Aikio Hakutoimisto marita.aikio@oamk.fi, puh. 010 27 22155, www.oamk.fi OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU kuusi koulutusalaa
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen
Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Tampere 1.3.2007 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ/ Tarmo Mykkänen/ as /1.3.2007
LisätiedotTohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1
Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat
LisätiedotValintaperusteet: Tekniikan ja liikenteen ala
Valintaperusteet: Tekniikan ja liikenteen ala 210/30 op, Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Rakennusmestari (AMK) Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan tekniikan ja liikenteen alan valtakunnalliseen
LisätiedotVuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin
LisätiedotEi PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!
Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä
LisätiedotAIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVA JA YLEMPÄÄN AMK-TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS KEVÄÄLLÄ 2014 (syksyllä 2014 alkava koulutus)
AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVA JA YLEMPÄÄN AMK-TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS KEVÄÄLLÄ 2014 (syksyllä 2014 alkava koulutus) VALINNAN YLEISPERIAATTEET Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksena järjestettävään
LisätiedotRakennus- ja kiinteistöala
Rakennus- ja kiinteistöala Olli Jalonen 1 Rakennus- ja kiinteistöala osana Mertopoliaa KULTTUURI JA LUOVA ALA 14 % LIIKETOIMINTA OSAAMINEN 9 % TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGI A 19 % TERVEYS- JA HOITOALA 16
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 %
1 Turun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016
LisätiedotKainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen
Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan
LisätiedotInsinööri (AMK) / Rakennusmestari (AMK), älykäs rakentaminen -muuntokoulutus
Turun Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) / Rakennusmestari (AMK), älykäs rakentaminen -muuntokoulutus Koulutusohjelma Älykkään rakentamisen muuntokoulutus Koulutustyyppi Päivätoteutus Hakijat/aloituspaikat
LisätiedotTutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel av 15 år fyllda, LOHJA - LOJO
Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel, 2001 2016 LOHJA - LOJO Vuoden 2017 aluerajat - Områdesindelningen år 2017 40000 35000 32,7 33,3 40,0 39,7 0,9 0,8 26,4 26,1
LisätiedotNaisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005
Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa
LisätiedotTekniikan ja liikenteen ala. Vetovoima. Aloituspaikat
Ammattikorkeakoulujen vetovoima Vuosi: 2008 AMK-tutkinto, nuorten koulutus Amk:t yht. Arcada Hämeen Jyväskylän Kajaanin Kemi-Tornion Keski-Pohjanmaan Kymenlaakson Ala yhteensä 7 650 2,7 120 2,1 440 3,0
LisätiedotMikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle
1 Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 %
1 Yrkeshögskolan Novia määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK
LisätiedotKarelia on Osaava maailma. Osaavia ammattilaisia työelämään! Kareliassa on osaamista ja asiantuntijoita, joiden kädenjälki näkyy työelämässä.
Karelia on Osaava maailma Osaavia ammattilaisia työelämään! Kareliassa on osaamista ja asiantuntijoita, joiden kädenjälki näkyy työelämässä. Opiskelu Kareliassa - Teoria Käytäntö - Kansainvälisty huoletta!
LisätiedotKoulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki
Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016
Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot.
LisätiedotOulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus
Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -12 % -1 %
1 Jyväskylän ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012 2014 2013
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 5 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -2 % -1 %
1 Hämeen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016
LisätiedotAmmattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole
LisätiedotMusiikki ja tanssi. Valintakoeopas 2013 Aikuiskoulutus
Musiikki ja tanssi Valintakoeopas 2013 Aikuiskoulutus 1 Musiikin koulutusohjelma, Tutkintoon johtava aikuiskoulutus, Musiikkipedagogi (AMK) Tutkinnon laajuus 270 op Opiskeluaika 2-4 vuotta Varhaisiän musiikkikasvatuksen
Lisätiedot1( 12) Yhteishakuun kuuluva koulutus
Opetushallitus.. Lukuvuosi S ( ) Yht.. N Yht.. N Yht.. N Yht.. N Yhteishakuun kuuluva koulutus Automaatiotekniikan ko ammatillinen perustutkinto/kouluast. tutkinto ammatti- tai erikoisammattitutkinto ylioppilastutkinto
LisätiedotVuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin
LisätiedotSeinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Miksi Seinäjoelle? Tarve koulutuksen järjestämiselle nousi esiin Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (EPSHP)
Lisätiedotnumeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa
2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 %
1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK
LisätiedotAMKOTA tiedonkeruu ja siirtotiedostojen lataussovellus KOTA-AMKOTA seminaari Helsinki 6. 7.11.2007
AMKOTA tiedonkeruu ja siirtotiedostojen lataussovellus KOTA-AMKOTA seminaari Helsinki 6. 7.11.2007 Kari Korhonen Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/ammattikorkeakouluyksikkö/tarmo
LisätiedotAmmattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.
Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät Muuttuvassa työelämässä
LisätiedotTerveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali
Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Koonti terveydenhoitaja (AMK) koulutuksen tilastoista ammattikorkeakouluittain Vuonna 2010 tutkinnon suorittaneista työlliset 2011 Vuonna 2010 tutkinnon
LisätiedotKevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja
Kevään yhteishaku 2016 Turun AMK:n ilastoja Viestintäpalvelut 19.5.2016 Taustatietoa Tiedot hakijoista perustuvat OPH:n vipunen.fi -palvelussa julkaistuihin tilastoihin. Kevään 2016 yhteishaun osalta tiedot
LisätiedotKEVÄÄN 2016 YHTEISHAKU. AMK-TUTKINNOT Päivä- ja monimuotototeutukset. Tuulikki Harsia ja Eva-Maija Kunnas TAMKin hakijapalvelut
KEVÄÄN 2016 YHTEISHAKU AMK-TUTKINNOT Päivä- ja monimuotototeutukset Tuulikki Harsia ja Eva-Maija Kunnas TAMKin hakijapalvelut HAKUAJAT TAMKIN KOULUTUKSIIN 8. 27.1.2016 Englanninkielinen koulutus Studyinfo.fi
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan
LisätiedotOpinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.
OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden
LisätiedotKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA
21.06.2012 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 57/531/2012 Närvilänkatu 8 67100 KOKKOLA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus- ja kulttuuriministeriö on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 9
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 4 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 5 % -1 %
1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK
LisätiedotYHTEISHAKU 2015. Aikataulut Valintaperusteet. Centria-ammattikorkeakoulu www.centria.fi
YHTEISHAKU 2015 Aikataulut Valintaperusteet YHTEISHAKU Hakupalvelu (suomi) (ruotsi) (englanti) Yhteishaun aikataulut 1. hakuaika 7.1.- 27.1.2015 klo 15.00 (vieraskieliset koulutukset) 2. hakuaika 17.3.
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016
Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015
Lisätiedot1( 12) Yhteishakuun kuuluva koulutus
Opetushallitus.. Kalenterivuosi S ( ) Yht.. N Yht.. N Yht.. N Yht.. N Yhteishakuun kuuluva koulutus Bioanalyytikkokoulutus ammatillinen perustutkinto/kouluast. tutkinto ammatti- tai erikoisammattitutkinto
LisätiedotUlkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun
LisätiedotAmmattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013
Sosiaali- ja terveys- ja liikunta-ala Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Centria ammattikorkeakoulu 15 Karelia ammattikorkeakoulu 30 Lahden ammattikorkeakoulu 22 Metropolia ammattikorkeakoulu
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2014
Koulutus 2015 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakoulututkinnot Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä jatkoi kasvuaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2014 ammattikorkeakouluissa
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016
Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2013
Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkintojen määrä kasvoi edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2013 ammattikorkeakouluissa
LisätiedotKaivannais- ja kiviainesosaamisen ammattikorkeakouluverkosto kaivosteollisuushenkilöstön kouluttajana. Jari Kähkönen, Kajaanin amk
Kaivannais- ja kiviainesosaamisen ammattikorkeakouluverkosto kaivosteollisuushenkilöstön kouluttajana Jari Kähkönen, Kajaanin amk Koulutusjärjestelmä Suomen ammattikorkeakoulut >20 ammattikorkeakoulua
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -10 % 8 %
1 Seinäjoen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016
LisätiedotOpiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa
Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan aikuisopisto, Karelia-amk ja Itä-Suomen yliopisto/avoin yliopisto Aducate www.aikuiskoulutuksenvoima.fi www.facebook.com/aikuiskoulutuksenvoima
LisätiedotAIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVA JA YLEMPÄÄN AMK- TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS KEVÄÄLLÄ 2014
23.5.2013 AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVA JA YLEMPÄÄN AMK- TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS KEVÄÄLLÄ 2014 1. Valinnan yleisperiaatteet Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksena järjestettävään AMK-tutkintoon
Lisätiedot