Rakennusalan työnjohtokoulutuksen kehittäminen ammattikorkeakouluissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rakennusalan työnjohtokoulutuksen kehittäminen ammattikorkeakouluissa"

Transkriptio

1 Opetusministeriö Koulutus Undervisningsministeriet Rakennusalan työnjohtokoulutuksen kehittäminen ammattikorkeakouluissa Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:30 Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä Undervisningsministeriets arbetsgruppspromemorior och utredningar

2 Rakennusalan työnjohtokoulutuksen kehittäminen ammattikorkeakouluissa Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:30 Opetusministeriö Koulutus ja tiedepolitiikan osasto 2006 Undervisningsministeriet Utbildnings och forskningspolitiska avdelningen 2006

3 Opetusministeriö / Undervisningsministeriet Koulutus ja tiedepolitiikan osasto / Utbildnings och forskningspolitiska avdelningen PL / PB Valtioneuvosto / Statsrådet Yliopistopaino / Universitetstryckeriet, 2006 ISBN (nid./htf) ISBN (PDF) ISSN Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä/ Undervisningsministeriets arbetsgruppspromemorior och utredningar 2006:30

4 Kuvailulehti Julkaisija Julkaisun päivämäärä Opetusministeriö Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Puheenjohtaja: Vesa Vuorenkoski Sihteeri: ylitarkastaja AnneMari Sund Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen) Rakennusalan työnjohtokoulutuksen kehittäminen ammattikorkeakouluissa (Utveckling av en arbetsledarutbildning för byggnadsbranschen vid yrkeshögskolor) Julkaisun osat Muistio + liitteet Tiivistelmä Julkaisun laji Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä Toimeksiantaja Opetusministeriö Toimielimen asettamispvm Dnro /040/2006 Opetusministeri asetti työryhmän selvittämään rakennusalan työnjohtokoulutuksen kehittämistä ammattikorkeakouluissa. Työryhmän tehtävänä oli: luoda rakennusalalle oma ammattikorkeakoulutasoinen työnjohtotehtäviin kelpoisuuden antava tutkinto, siten että alan osaamis ja työvoimatarpeisiin voidaan vastata. Työryhmä tarkasteli ammattikorkeakoulujen rakennusalan työnjohtokoulutuksen nykytilaa, teollisuuden ja rakentamisen osaamistarpeita sekä koulutettavien määrällisiä kehittämistarpeita. Työryhmän ehdotukset tiivistettyinä ovat seuraavat: Ammattikorkeakoulujen tarjoaman rakennusalan koulutuksen tulee taata rakennusalalle motivoituneita henkilöitä luomaan uraa myös työmaan lähtökohdista käsin. Tavoitteena on rakennusalan koulutuksen profiilin monipuolistaminen työmarkkinoiden tarpeiden pohjalta. Ammattikorkeakoulujen rakennusalan koulutuksen aloituspaikkamäärä tulee vuoteen 2008 mennessä nostaa aloittajaan vuodessa. Muutos on toteutettava tekniikan ja liikenteen alan koulutuksen kokonaistarjontaa lisäämättä. Koulutuksen läpäisyasteen noustessa nykyisestä, voidaan aloituspaikkojen määrää vähentää. Valmistuneiden vuosittainen tavoitemäärä on vuodesta 2012 eteenpäin 1 000, joista 750 nuorten koulutuksessa ja 250 aikuisten koulutuksessa. Koulutuksen aloituspaikkojen lisäykset ohjataan pääsääntöisesti rakennusalan tuotantopainotteisiin insinöörin koulutusohjelmiin. Ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alan koulutuksen läpäisyaste on nostettava vuoteen 2015 mennessä 70 prosenttiin. Ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alan koulutustarjontaan tulee luoda uusi rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma. Koulutusohjelman laajuus on 210 opintopistettä. Tutkintonimikkeenä on rakennusmestari (AMK). Koulutuksessa olisi vuonna ja vuonna aloituspaikkaa. Koulutusta järjestetään 5 6 ammattikorkeakoulussa, joista yhden tulee olla ruotsinkielinen. Koulutusohjelmaan hakeudutaan yhteisvalinnan kautta. Koulutukseen hakeutuminen edellyttää joko rakennusalan tai talotekniikan ammatillista perustutkintoa tai muun toisen asteen koulutuksen suorittaneilta vähintään kuuden kuukauden alakohtaista työkokemusta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Lisäksi koulutusohjelman valintapisteissä painotetaan rakennusalan työkokemusta 20 prosentilla. Tutkinto antaa kelpoisuuden toimia maankäyttö ja rakennuslain (122, 123 ) mukaisissa rakennustöissä vastaavana työnjohtajana. Opetusministeriön tulee seurata uuden tutkinnon vetovoimaa (hakijamäärää), koulutuksen tavoitteiden toteutumista sekä valmistuneiden työllistymistä. Seurannan pohjalta tehdään johtopäätökset uudistuksen onnistumisesta sekä tutkinnon tarpeellisuudesta. Elinkeinoelämä tulee saada sitoutettua rakennusalan koulutuksen kehittämiseen. Rakennusalan yritysten tulee taata tarvittavat harjoittelu ja työpaikkaopintojen paikat opiskelijoille. Yritysten tulee myös omilla toimillaan vaikuttaa toimialan imagoon sekä arvostukseen ja täten koulutuksen vetovoimaisuuteen. Avainsanat Rakennusalan työnjohtokoulutus, työnjohtoosaaminen, ammattikorkeakoulut Muut tiedot Sarjan nimi ja numero ISSN ISBN (nid.) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006: (PDF) Kokonaissivumäärä 64 Kieli suomi Hinta Luottamuksellisuus julkinen Jakaja Yliopistopaino Kustantaja Opetusministeriö

5 Presentationsblad Utgivare Utgivningsdatum Undervisningsministeriet Författare (uppgifter om organets namn, ordförande, sekreterare) Ordförande: Vesa Vuorenkoski Sekreterare: överinspektör AnneMari Sund Publikation (även den finska titeln) Utveckling av en arbetsledarutbildning för byggnadsbranschen vid yrkeshögskolor (Rakennusalan työnjohtokoulutuksen kehittäminen ammattikorkeakouluissa) Publikationens delar promemoria samt bilagor Sammandrag Typ av publication Undervisningsministeriets arbetsgruppspromemorior och utredningar Uppdragsgivare Undervisningsministeriet Datum för tillsättande av Dnro organet /040/2006 Undervisningsministeriet tillsatte en arbetsgrupp för att utreda utvecklingen av en arbetsledarutbildning för byggnadsbranschen vid yrkeshögskolorna. Arbetsgruppens uppgift var att: för byggnadsbranschen skapa en egen examen på yrkeshögskolenivå som ger en sådan arbetsledarkompetens som tillgodoser kompetens och arbetskraftsbehovet i branschen. Arbetsgruppen studerade den nuvarande situationen i yrkeshögskolornas när det gäller arbetsledarutbildningen för byggnadsbranschen, kompetensbehovet för industrin och byggandet samt det kvantitativa behovet av en sådan utbildning. Arbetsgruppens förslag kan sammanfattas på följande sätt: Utbildningen för byggnadsbranschen vid yrkeshögskolornas bör garantera att branschen har tillgång till motiverade personer som kan skapa sin karriär också med arbetsplatsen som utgångspunkt. Syftet är att skapa en mångsidigare profil inom byggnadsutbildningen för att svara mot arbetsmarknadens behov. Utbildningen för byggnadsbranschen vid yrkeshögskolorna kall senast 2008 ha höjt nybörjarplatserna per år till Ändringen genomförs så att det totala utbudet av utbildning i teknik och kommunikation inte ökar. I och med att slutförandegraden i utbildningen stiger från nuvarande nivå, kan antalet nybörjarplatser minska. Det årliga antalet utexaminerade skall från och med 2012 vara 1000, 750 i utbildningen för unga och 250 i utbildningen för vuxna. Nybörjarplatserna ökas primärt inom utbildningsprogrammen för ingenjörer i den produktionsinriktade byggnadsbranschen. Slutförandegraden inom teknik och kommunikation i yrkeshögskolorna skall senast 2015 höjas till 70 procent. I utbildningsutbudet inom teknik och kommunikation vid yrkeshögskolorna bör ett nytt utbildningsprogram inom arbetsledarutbildning för byggnadsbranschen skapas. Utbildningsprogrammets omfattning är 210 studiepoäng. Examensbenämningen är byggmästare (YHS) har utbildningen 100 och nybörjarplatser. Utbildning ordnas i 5 6 yrkeshögskolor, av vilka en är svenskspråkig. Ansökan till utbildningsprogrammet görs inom gemensam ansökan. För sökande till utbildningen krävs antingen slutförd yrkesinriktad grundexamen i byggnadsbranschen eller husteknik eller för dem som slutfört annan utbildning på andra stadiet minst sex månaders arbetserfarenhet inom branschen efter examen. I utbildningsprogrammets antagningspoäng vägs arbetserfarenheten från byggbranschen som 20 procent. Examen ger behörighet att verka som arbetsledare för byggnadsarbeten enligt markanvändnings och bygglagen (122, 123 ) Undervisningsministeriet följer med attraktionskraften hos den nya examen (antal sökande), utbildningens utfall och de utexaminerades sysselsättning. Därav dras slutsatser om reformen varit lyckad och om behovet av denna examen. Näringslivet bör engageras för en utveckling av utbildningen i byggnadsbranschen. Företagen i byggnadsbranschen bör garantera de nödvändiga praktikant och läroavtalsplatserna för studerande. Företagen bör också genom egna åtgärder påverka branschens image och uppskattning och via det attraktionskraften hos utbildningen. Nyckelord Arbetsledarutbildning för byggnadsbranschen, arbetsledarkompetens, yrkeshögskolor Övriga uppgifter Seriens namn och nummer Undervisningsministeriets ISSN ISBN (htf.) arbetsgruppspromemorior och utredningar 2006: (PDF) Sidoantal 64 Språk finska Pris Sekretessgrad offentlig Distribution Universitetstrycket Förlag Undervisningsministeriet

6 Description Publisher Date of publication Ministry of Education Authors (If a committee: name of organ, chair, secretary) Chair: Vesa Vuorenkoski Secretary: AnneMari Sund Name of publication Rakennusalan työnjohtokoulutuksen kehittäminen ammattikorkeakouluissa (Development of training for onsite supervisors in construction) Parts report + appendices Abstract Type of publication Reports of the Ministry of Education, Finland Contracted by Ministry of Education Committee appointed on Dnro /040/2006 On 21 April 2006 the Ministry of Education set up a committee to look into the development of training for onsite supervisors in construction. The committee was to create a polytechnic degree programme qualifying for jobs in onsite supervision in response to knowledge and labour needs in the field. After reviewing the present state of supervision training in the construction field, the knowledge needs in the industry and the need for quantitative development, the committee proposed the following: Polytechnic education must ensure that there are persons motivated to make a career as onsite supervisors. The aim is to diversify construction training according to labour market needs. By 2008 the annual intake in polytechnic training must be increased to 1,800. This must be effected without increasing the overall supply of education in Technology, Communications and Transport. Once the graduation rate rises, the intakes can be reduced. The annual target number of graduates from 2012 onwards is 1,000, of which 750 in youth programmes and 250 in adult education. The increases will be primarily made in productionoriented degree programmes in construction. The graduation rate in polytechnic education in Technology, Communications and Transport must be raised to 70% by A new degree programme of 210 study points for Master Builders must be created in Technology, Communications and Transport. In 2007 it would offer 100 student places and in places. The programme would be provided by 5 6 polytechnics, including one Swedishlanguage institution. The admission to the programmes would go through the national joint selection. Entry would require either a Vocational Qualification in Construction or in Building Maintenance Technology or, for holders of other qualifications, a minimum of six months of work experience in the field. Additionally the selection criteria would have a weighting of 20% for work experience in the construction industry. The degree will qualify for work as responsible supervisor in construction referred to in the Land Use and Construction Act (Sections 122 & 123). The Ministry of Education will monitor the attraction (applicant numbers) in the new degree programme, the implementation of the set aims, and graduate placement in order to determine the success of the reform and the need for the education. It is necessary to commit business and industry to the development of education and training in the construction field. Enterprises in the field must offer necessary places for onthejob training and learning for students. The enterprises must also make efforts to improve the image of the construction branch and thereby contribute to its attraction for applicants. Other information Name and number of series Reports of ISSN ISBN (pbk.) the Ministry of Education, Finland 2006: (PDF) Number of pages 64 Language Finnish Price Degree of confidentiality public Distributed by Helsinki University Press Published by Ministry of Education

7 Opetusministeriölle ja ympäristöministeriölle Työryhmän tehtävä Opetusministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä on: luoda rakennusalalle oma ammattikorkeakoulutasoinen työnjohtotehtäviin kelpoisuuden antava tutkinto, siten että alan osaamis ja työvoimatarpeisiin voidaan vastata. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut erityisavustaja Vesa Vuorenkoski opetusministeriöstä ja jäseninä rehtori Veijo Hintsanen Hämeen ammattikorkeakoulusta, asiamies Jouko Viitala Rakennusteollisuus RT ry:stä, työsuhdeasiamies Jorma Ikävalko Toimihenkilöunioni TU ry:stä, yksikönjohtaja Hannu Saarikangas Insinööriliitto IL ry:stä, kehittämisjohtaja Helena Säteri ympäristöministeriöstä ja ylitarkastaja AnneMari Sund opetusministeriöstä. Työryhmän sihteereinä ovat toimineet ylitarkastaja AnneMari Sund opetusministeriöstä ja heinäkuuhun 2006 asti yliinsinööri Anja Leinonen ympäristöministeriöstä. Työryhmän tuli saada työnsä valmiiksi mennessä. Rakennusala ja osaamistarpeet Rakennusalan työnjohtotehtävien osaamistarpeita työryhmä on tarkastellut sekä maankäyttö ja rakennuslaissa sekä sen nojalla annetuissa ympäristöministeriön asetuksissa säädettyjen työnjohdon kelpoisuusvaatimusten että rakennushankkeen työmaavaiheen työnjohtotehtävien osaamisvaatimusten kannalta. Rakennusalaan kuuluu maanrakennus, talonrakennus ja talotekniikka suunnitteluineen, rakentamisineen sekä kunnossapitoineen. Tässä työssä työryhmä on määritellyt rakennusalan siten, että se sisältää talonrakentamisen, talotekniikan sekä maanrakentamisen siltä osin kuin rakennustyö vaatii lupaa tai muuta viranomaishyväksyntää. Työryhmä on käsitellyt tutkintoja, joiden suorittaminen antaa pätevyyden rakennushankkeen työmaavaiheen työnjohtotehtäviin. Arvioitaessa rakennushankkeessa toimivien kelpoisuutta eritasoisiin työnjohtotehtäviin otetaan huomioon suoritetun tutkinnon lisäksi työkokemus.

8 Rakennusalan koulutus ammattikorkeakouluissa Opetustarjonnassa työryhmän tarkastelu on keskittynyt rakennusalan ammattikorkeakoulutukseen. Koulutuksen osalta tarkastelussa on ollut nykyinen insinöörin ammattikorkeakoulututkinto. Täydennyskoulutus on jätetty työryhmän työn ulkopuolelle, vaikka sillä on merkittävä rooli alan osaamistason nostamisessa. Työryhmä rajasi rakennusalan koulutuksen käsittelemään ammattikorkeakoulujen rakennus ja talotekniikan koulutusohjelmia ja niissä etenkin tuotantopainotteisia suuntautumisvaihtoehtoja. Työryhmän työskentely Työryhmä on työssään tarkastellut yleisiä rakennusalan toimintaympäristön muutoksia ja korkeakouluopetuksen nykytilaa sekä rakennusalan osaamis ja osaajatarpeita ja tehnyt niiden perusteella ehdotuksensa rakennusalan työnjohtotyön koulutuksen kehittämiseksi. Työryhmä on kokoontunut 10 kertaa. Työryhmä kuuli asiantuntijana koulutusohjelmajohtaja Timo Hallenbergia Hämeen ammattikorkeakoulusta sekä rakennusalan edustajana toimitusjohtaja Timo U. Korhosta NCC rakennus Oy:stä. Saatuaan työnsä päätökseen, työryhmä luovuttaa muistion kunnioittavasti opetusministeriölle sekä ympäristöministeriölle. Helsingissä 16. lokakuuta 2006

9 Sisältö 1 Johdanto 10 2 Ammattikorkeakoulujen rakennusalan työnjohtokoulutuksen nykytila Ammattikorkeakoulujärjestelmän kehittyminen Ammattikorkeakoulujen toiminta ja tutkinnot Rakennusalan koulutus ammattikorkeakouluissa Rakennusalan tuotantopainotteinen insinöörikoulutus 17 3 Ammattikorkeakoulujen tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen ja teknikkokoulutuksen vertailua Koulutuksen profiili ja tavoitteet Opiskelijamäärät Opiskelijat, opintojen rakenne ja työkokemus 33 4 Toimintaympäristön vaatimukset ja muutokset Rakennusalan työnjohtotyö Rakentamisen säädöksiä toimijoiden pätevyyksistä ja kelpoisuuksista Koulutusjärjestelmän haasteet 42 5 Rakennusalan työnjohtotyön osaaja ja osaamistarpeet Työvoiman kysynnän määrä Tarvittava osaaminen Rakennusalan houkuttelevuus 49

10 6 Johtopäätöksiä ja työryhmän ehdotukset Toimintaympäristö Rakennusalan työnjohdon pätevyysvaatimuksista Ammattikorkeakoulutuksen nykytilasta Rakennusalan insinöörikoulutuksen ja teknikkokoulutuksen vertailusta Ikäluokkien kehityksestä Rakennusalan työnjohtotehtävienosaaja ja osaamistarpeista Työryhmän ehdotukset 56 Lähteet 60 Liitteet 62

11 1 Johdanto Tekniikan koulutusalalla oli muista aloista poiketen 1990luvulle asti neliportainen koulutusmalli. Muilla aloilla järjestettiin ammattikoulu, opisto ja korkeakoulutasoista koulutusta. Tekniikan alalla oli koulu ja opistoasteen (teknikko) sekä ammatillisen korkeaasteen (insinööri) ja korkeaasteen (diplomiinsinööri) koulutusta. Ammattikorkeakouluuudistuksen myötä opistoasteen koulutus lopetettiin, jolloin kolmivuotinen teknikkokoulutus poistui koulutusrakenteesta. Tämä tarkoitti myös rakennusalan teknikkokoulutuksen, rakennusmestarikoulutuksen, päättymistä. Tekniikan alan ammattikorkeakoulututkinnot määriteltiin nelivuotisiksi (160 ov, nykyisin 240 op.) ja vastaavalla tavalla toisella asteella ammatilliset perustutkinnot laajennettiin kolmivuotisiksi. Teknikkokoulutuksen järjestämistä ja sen asemaa pohdittiin useissa työryhmissä 1990 luvulla. Kysymystä pohtinut opetusministeriön työryhmä näki lokakuussa 1991 tulevaisuuden visiona teknikko ja insinöörikoulutuksen yhdentymisen. Työryhmä ei kuitenkaan ehdottanut teknikkokoulutuksen muuttamista ammattikorkeakoulukokeilujen yhteydessä suoraan insinöörikoulutukseksi, vaan päätyi ratkaisuun, jossa teknikkokoulutuksesta kehitetään tutkinnon ammatillista ja teoreettista tasoa kohottamalla profiililtaan erilainen ja omaleimainen ammattikorkeakoulututkinto insinöörikoulutuksen rinnalle. Pääosin vuonna 1992 käynnistyneet ammattikorkeakoulukokeilut mahdollistivat osittain teknikkokoulutuksen toteutuksen ammattikorkeakoulujen yhteydessä, sillä teknikkokoulutusta järjestettiin teknillisissä oppilaitoksissa, joista osa oli mukana ammattikorkeakoulukokeilussa. Sekä väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa että muilla tahoilla pohdittiin kuitenkin teknikkokoulutuksen asemaa ammattikorkeakoulujen vakinaistumisen jälkeisessä tilanteessa. Opetusministeriö päätti maaliskuussa 1996, että sähkö ja rakennusalalla käynnistetään syksyllä 1997 teknikkokoulutuksen korvaavia (160 ov:n laajuisia) käytäntöpainotteisia koulutusohjelmia, jotka johtivat tekniikan ammattikorkeakoulututkintoon. Rakennusalalla käynnistyneistä ohjelmista valmistui rakennusmestari (AMK) tutkintonimikkeellä. Opetusministeriö teki joulukuussa 1997 päätöksen nuorten koulutuksen rakenteesta. Päätös poisti teknikkokoulutuksen nuorten koulutuksesta alkaen. Teknikkokoulutuksen päättymiseen liittyvinä jatkotoimenpiteinä päätettiin, että ammattikorkeakouluissa käynnistetään tuotantopainotteisia koulutusohjelmia tai suuntautumisvaihtoehtoja. Vastaavasti osa teknikkokoulutuksen tarjonnasta päätettiin siirtää toiselle asteelle. Ammattikorkeakouluissa järjestettävien tutkintojen käytäntöpainotteisuus oli tarkoitus 10

12 turvata siten, että harjoittelun laajuudeksi tuli opintoviikkoa (nykyisin opintopistettä). Tästä 20 opintoviikkoa määriteltiin samalla tavalla kuin muussakin tekniikan alan ammattikorkeakoulutuksessa ja 20 opintoviikkoa käytännön opiskeluna esimerkiksi yrityksissä suoritettavina projektitöinä. Vuodesta 1999 alkaen ammattikorkeakoulut ja opetusministeriö ovat vuosittaisissa tavoite sopimuksissaan sopineet tuotantopainotteisen koulutuksen alakohtaisesta tarjonnasta ensin aloituspaikkoina ja myöhemmin aloittajatavoitteina. Ammattikorkeakouluihin on pyritty vakiinnuttamaan vuosittaisen aloittajan volyymi tuotantopainotteiseen insinöörikoulutukseen. Vuonna 2001 rakennusmestari (AMK) tutkintonimikkeestä nousseen laajan keskustelun pohjalta opetusministeriössä tehtiin päätös, jonka mukaan rakennustekniikan tuotantopainotteisista koulutusohjelmista voi valmistua sekä rakennusmestari (AMK) että insinööri (AMK) nimikkeillä. Rakennusmestari (AMK) tutkintonimikkeen vaihtoehdoksi oli ehdolla useita erilaisia versioita insinöörin nimikkeestä: Tuotantoinsinööri (AMK), tuotantopainotteinen insinööri (AMK) ja työmaainsinööri (AMK). Lähes kaikki opiskelijat valitsivat tutkintonimikkeen insinööri (AMK). Tämän jälkeen rakennusmestari (AMK) nimike poistui käytöstä. Ammattikorkeakoulut ovat toteuttaneet tuotantopainotteista insinöörikoulutusta yhdeksän vuoden ajan. Koulutuksen vetovoima on viime vuosina ollut kasvussa, johon osaltaan on vaikuttanut rakennusalan noususuhdanne sekä vuonna 2002 käynnistynyt tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen laatuhanke. Rakennusalan teknikkokoulutuksen päättymisen jälkeen on kuitenkin lukuisissa yhteyksissä pohdittu valmistuuko ammattikorkeakoulujen rakennusalan koulutuksesta aidosti tuotantopainotteisia, työmaaoloihin motivoituneita insinöörejä ja vastaako heidän koulutuksensa rakennustyömaiden todellista työnjohtotarvetta. Suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä teollisuuden työnjohtajien poistuma tulee nopeutumaan. Tämä on herättänyt keskustelua myös siitä, tuottavatko ammattikorkeakoulut riittävän määrän insinöörejä korvaamaan tätä poistumaa. 11

13 2 Ammattikorkeakoulujen rakennusalan työnjohtokoulutuksen nykytila 2.1 Ammattikorkeakoulujärjestelmän kehittyminen Suomalainen korkeakoulujärjestelmä muodostuu yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Ammattikorkeakoulut rakennettiin 1990luvun kestäneen uudistusprosessin aikana. Korkeaasteen koulutuksen kasvu haluttiin perinteisten yliopistojen asemasta uusiin ammattikorkeakouluihin, koska näin haluttiin vastata työelämän uusiin haasteisiin ja monipuolistuneisiin osaamisen tarpeisiin. Pohjana järjestelmän rakentamiselle olivat aikaisemmat opistoasteen ja ammatillisen korkeaasteen oppilaitokset, joista muodostettiin ammattikorkeakouluja nostamalla koulutustasoa korkeakoulutasoiseksi ja sulauttamalla oppilaitoksia yhteen monialaisiksi korkeakouluiksi. Uudistuksella pyrittiin myös parantamaan kansainvälistä vertailtavuutta ja muutoinkin lisäämään koulutuksen kansainvälistä yhteistyötä. Tavoitteena oli vahvistaa alueellista kehitystä sekä ammattikorkeakoulujen yhteistyötä pienten ja keskisuurten yritysten kanssa. Muodostamalla monialaisia yksiköitä pyrittiin myös aikaansaamaan uusia koulutusohjelmia, jotka palvelevat muuttuvan työelämän tarpeita. 2.2 Ammattikorkeakoulujen toiminta ja tutkinnot Ammattikorkeakouluissa oli vuonna 2005 nuorten tutkintoon johtavassa koulutuksessa noin opiskelijaa. Lisäksi aikuisopiskelijoita noin oli Koulutuksen aloituspaikkoja oli samana vuonna noin (taulukko 1). Ammattikorkeakoulut järjestävät koulutusta kahdeksalla koulutusalalla. Tekniikan ja liikenteen koulutusalalla aloituspaikkamäärä on noin kolmannes koko tarjonnasta. Seuraavaksi eniten aloituspaikkoja on yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla sekä sosiaali, terveys ja liikuntaalalla. Muut koulutusalat järjestyksestä suurimmasta pienimpään ovat kulttuuriala, matkailu, ravitsemis ja talousala, luonnontieteiden ala, luonnonvara ja ympäristöala sekä humanistinen ja kasvatusala (taulukko 2). 12

14 Taulukko 1. Ammattikorkeakoulut Ammattikorkeakouluja Hakeneet, tutkintoon johtava koulutus yhteensä nuorten koulutus, (ensisijaiset) aikuiskoulutus Ylemmät AMKtutkinnot * * * Aloittaneet, tutkintoon johtava koulutus yhteensä nuorten koulutus aikuiskoulutus Ylemmät AMKtutkinnot * * * Opiskelijat, tutkintoon johtava koulutus yhteensä nuorten koulutus aikuiskoulutus Ylemmät AMKtutkinnot * * * Keskeyttäneet ** Suoritetut tutkinnot Opiskelijat, muu koulutus opettajankoulutus erikoistumisopinnot avoin amkopetus, osallistuneet Opettajat päätoimiset opettajat, lkm , , ,2 sivutoimiset opettajat (lkm/htv)*** ,8 197,5 167,6 151,3 154,9 Luennoitsijat (htv) 103,6 129,9 160,9 163,6 171,6 158,3 166,8 Ostopalveluna hankittu opetus (htv) * 252,4 213,2 165,6 150,7 138,5 382,4 Muu henkilökunta, lkm , , ,6 Ostopalveluna hankitut palvelut (htv) * 258,4 239,0 384,2 435,4 448,5 382,4 * tietoja ei ole saatavilla ** Vuodesta 1998 lähtien keskeyttäneisiin ei ole laskettu tilapäisesti keskeyttäneitä *** Vuosina sivutoimisten opettajien lukumäärä, vuosina henkilötyövuodet Lähde: OPM/AMKOTA Taulukko 2. Ammattikorkeakoulujen aloituspaikkamäärät koulutusaloittain vuonna Koulutusala Nuorten koulutus Aikuiskoulutus Ylemmät tutkinnot Yhteensä Humanistinen ja kasvatusala Luonnonvara ja ympäristöala Luonnontieteiden ala Matkailu, ravitsemis ja talousala Kulttuuriala Sosiaali, terveys ja liikuntaalalla Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Tekniikan ja liikenteen ala Yhteensä Lähde: OPM/AMKOTA 13

15 Ammattikorkeakoululain (351/2003) mukaan ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin. Ammattikorkeakouluissa suoritettavat tutkinnot ovat ammatillispainotteisia korkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulututkintojen yleisinä tavoitteina on antaa opiskelijoille laajaalaiset käytännölliset perustiedot ja taidot sekä niiden teoreettiset perusteet alan asiantuntijatehtävissä toimimista varten. Tutkintojen tavoitteina ovat niin ikään edellytysten saaminen asianomaisen alan kehityksen seuraamiseen ja edistämiseen sekä valmiudet jatkuvaan koulutukseen sekä riittävä viestintä ja kielitaito. Useimpien ammattikorkeakoulututkintojen opetussuunnitelmiin kuuluu olennaisena osana yrittäjyyteen ja esimiestyöhön liittyvä osaaminen. Tutkintoihin kuuluvien ammattiopintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija ammatillisen tehtäväalueen keskeisiin asiakokonaisuuksiin siten, että opiskelija valmistuttuaan kykenee itsenäisesti työskentelemään tehtäväalueen asiantuntijatehtävissä ja yrittäjänä sekä osallistumaan työyhteisöjen kehittämiseen. Ammattikorkeakoulujen tutkintorakenne muuttui kaksiportaiseksi, kun ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot vakinaistuivat syksyllä Niiden tavoitteena on työelämässä hankitun osaamisen jälkeen syventää omaa ammatillista osaamista niin, että opiskelija saa valmiudet toimia asianomaisen alan vaativissa asiantuntija ja johtamistehtävissä. Kelpoisuusvaatimuksena ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin ovat soveltuva korkeakoulututkinto sekä vähintään kolmen vuoden työelämäkokemus. 2.3 Rakennusalan koulutus ammattikorkeakouluissa Rakennusalan koulutus kuuluu ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen koulutusalaan. Rakennusalan ammattikorkeakoulutusta annetaan 19 ammattikorkeakoulussa. Rakennusalan koulutusohjelmiksi työryhmä on rajannut ammattikorkeakoulujen rakennustekniikan ja talotekniikan koulutusohjelmat. Koulutusohjelmat ja aloituspaikat Rakennustekniikan koulutusohjelmia on 18:sta ja talotekniikan koulutusohjelmia neljässä ammattikorkeakoulussa (taulukko 3). Ammattikorkeakoululain (351/2003) mukaan ammattikorkeakoulututkintoihin johtavat opinnot järjestetään koulutusohjelmina. Opetusministeriö päättää koulutusohjelmista ja niiden mahdollisista suuntautumisvaihtoehdoista ammattikorkeakoulujen esityksestä. Ammattikorkeakoulut päättävät koulutusohjelmien opetussuunnitelmista ja opiskelijavalinnasta. Valtioneuvoston asetuksessa (352/2003) on määritelty tutkintojen yleiset tavoitteet, laajuudet ja tutkintojen rakenne. Vuonna 2006 tekniikan ja liikenteen koulutusalalla oli nuorten ja aikuisten koulutuksessa (perustutkintojen osalta) aloituspaikkoja yhteensä Tästä määrästä 13 % (1 243) oli rakennusalan koulutuksen aloituspaikkoja. Vuosina rakennusalan osuus tekniikan ja liikenteen koulutusalasta on pysytellyt samana, noin %:ssa (taulukko 4). 14

16 Taulukko 3. Ammattikorkeakoulujen rakennusalan koulutusohjelmat vuonna Ammattikorkeakoulu EteläKarjalan amk Helsingin amk Hämeen amk Jyväskylän amk Kajaanin amk Kymenlaakson amk Oulun seudun amk PohjoisKarjalan amk Rovaniemen amk Satakunnan amk Savoniaamk Seinäjoen amk Tampereen amk Turun amk Vaasan amk EVTEK Mikkelin amk Svenska yh Yh Sydväst Koulutusohjelma / vahvistettu suuntautumisvaihtoehto Rakennustekniikka Rakennustekniikka Rakennustekniikka, Construction Engineering Rakennustekniikka Rakennustekniikka Rakennustekniikka Rakennustekniikka, Talotekniikka Rakennustekniikka Rakennustekniikka Rakennustekniikka, Rakennustekniikka / teknisen journalismin sv. Rakennustekniikka Rakennustekniikka Rakennustekniikka, Talotekniikka Rakennustekniikka Rakennustekniikka Talotekniikka Talotekniikka Byggnadsteknik Byggnadsteknik Taulukko 4. Rakennusalan koulutuksen aloituspaikkamäärät vuosina Vuosi ja koulutusohjelma Aloituspaikat Tekniikan ala Nuoret Aikuiset Yht. Tekniikasta rakennusalaa % Rakennustekn ,9 % Talotekn ,4 % Rakennustekn ,2 % Talotekn ,0 % Rakennustekn ,5 % Talotekn ,7 % Rakennustekn ,5 % Talotekn ,8 % Rakennustekn ,1 % Talotekn ,9 % 15

17 Hakijat, aloittaneet ja valmistuneet Rakennusalan vuosien nuorten ja aikuisten koulutuksen hakijamäärät, aloittaneet ja valmistuneet selviävät taulukoista 5 ja 6. Taulukoita tarkasteltaessa on otettava huomioon, että esimerkiksi vuonna 2004 valmistuneet ovat pääsääntöisesti aloittaneet opintonsa vuosina 2000 ja 2001 (4 5 vuotta aiemmin). Vuosina on rakennus ja talotekniikan koulutusohjelmista valmistunut yhteensä henkilöä. Tilastokeskuksen henkilötietopohjaisen tiedonkeruun mukaan ammattikorkeakoulujen vuoden 2001 kaikista tekniikan ja liikenteen alan uusista opiskelijoista 31,7 % oli suorittanut tutkinnon vuonna 2005 (neljän vuoden normiajassa) jossakin ammattikorkeakoulussa. Pelkästään nuorten koulutusta tarkasteltaessa vastaava luku on 29,7 % ja aikuisten koulutuksessa 40,5 %. Viidessä vuodessa tutkinnon suorittaneiden (vuosina opiskelleiden) osuus on koko tekniikan ja liikenteen koulutuksen osalta 48,8 %. Nuorten koulutuksessa vastaava luku on 48,3 % ja aikuisten koulutuksessa 50,9 %. Jos vielä tarkastelee kuudessa vuodessa valmistuneiden osuutta (vuosina opiskelleiden) koko tekniikan alan koulutuksen läpäisyaste kohoaa 55,7 %:iin. Läpäisy on 56,6 % nuorten ja 52,1 % aikuisten koulutuksessa. Rakennusalan koulutusohjelmissa keskimääräinen valmistumisaika on vuosina ollut nuorten koulutuksessa 4,9 vuotta ja aikuisten koulutuksessa 3,5 vuotta. Taulukko 5. Rakennusalan nuorten koulutuksen aloituspaikat, hakeneet, aloittaneet ja valmistuneet vuosina Vuosi Aloituspaikat Hakijat Aloittaneet % hakijoista Valmistuneet 2002 Rakennustekn ,4 % 214 Byggnadstekn ,7 % 29 Talotekn ,5 % Rakennustekn ,7 % 222 Byggnadstekn ,5 % 13 Talotekn ,1 % Rakennustekn ,2 % 287 Byggnadstekn ,5 % 23 Talotekn ,3 % Rakennustekn ,0 % 438 Byggnadstekn ,3 % 14 Talotekn ,2 % 47 Yhteensä

18 Taulukko 6. Rakennusalan aikuisten koulutuksen aloituspaikat, hakeneet, aloittaneet ja valmistuneet vuosina Vuosi Aloituspaikat Hakijat Aloittaneet % hakijoista Valmistuneet 2002 Rakennustekn ,9 % 50 Byggnadstekn Talotekn ,6 % Rakennustekn ,6 % 110 Byggnadstekn ,0 % 2 Talotekn ,1 % Rakennustekn ,0 % 130 Byggnadstekn ,0 % 2 Talotekn ,7 % Rakennustekn ,7 % 134 Byggnadstekn Talotekn ,4 % 20 Yhteensä Rakennusalan tuotantopainotteinen insinöörikoulutus Tuotannon ja palveluiden esimies ja asiantuntijatehtävien tarpeisiin käynnistettiin 1990 luvun lopulla ammattikorkeakouluissa tuotantopainotteinen insinöörikoulutus, joka eroaa perinteisestä insinöörikoulutuksesta siten, että siinä on tavanomaisen 30 opintopisteen (20 ov) harjoittelun lisäksi 30 opintopisteen verran työpaikkaopintoja. Työelämäintegroidut opinnot voivat olla joko työpaikalla tapahtuvia opintoja tai käytäntöpainotteisia kehitysprojekteja. Näillä pyritään varmistamaan mahdollisimman hyvä käytännön työtehtävien osaaminen. Kehitysprojektien aiheiden on tultava yrityksestä ja yritysten pitää osallistua ohjaukseen ja arviointiin. Työpaikalla tapahtuva opiskelu on suunnitelmallista ja sen tavoitteista ja arvioinnista sovitaan ammattikorkeakoulun ja työpaikan kesken. Ensimmäiset käytäntöpainotteiset insinöörikoulutuksen suuntautumisvaihtoehdot käynnistyivät vuonna 1996 sähkö ja rakennusaloilla. Vuonna 1999 tuotantopainotteiseksi insinöörikoulutukseksi muuttunut vaihtoehto laajeni useimpiin tekniikan koulutusohjelmiin ja vuodesta 2000 ammattikorkeakoulut ovat saaneet itse päättää, missä koulutusohjelmissa ne järjestävät tuotantopainotteista koulutusta. Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen hyvien käytäntöjen kirjaamiseksi, kehittämiseksi ja levittämiseksi opetusministeriö päätti yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa käynnistää tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen valtakunnallisen laatuhankkeen (TUPAhanke). Opetusministeriö on vuosina rahoittanut hanketta ja sen pääkonttorina toimii Hämeen ammattikorkeakoulu. 17

19 Opiskelijamäärät Vuotuinen tuotantopainotteisten opintojen valinneiden tavoite on nuorten koulutuksessa Opiskelijoiden määrät ovat olleet vuosina selvässä kasvussa. Aikuiskoulutukseen ei määrällistä tavoitetta ole asetettu. Tuotantopainotteiset insinööriopinnot valinneiden määrä on kasvanut neljässä vuodessa kolminkertaiseksi. Vuonna 2001 tuotantopainotteiset opinnot valitsi 5,9 % tekniikan opiskelijoista ja määrä on vuoteen 2005 kohonnut 15,3 %:iin. Tekniikan ja liikenteen alalla on vuosittain nuorten koulutukseen noin aloituspaikkaa. Siitä 18,4 % (1 450 aloittajaa) on ammattikorkeakoulujen ja opetusministeriön välisissä tavoitesopimuksissa sovittu olevan tuotantopainotteista (taulukko 7). Taulukko 7. Tuotantopainotteisen koulutuksen aloittajatavoitteet ja koulutuksen valinneet. Vuosi Tavoitesopimukset (Opiskelijoista suuntautuu tuotantopainotteiseen) AMKOTA (Toteutunut, nuoret + aikuiset) Lähde: OPM/AMKOTA Vuonna 2005 tuotantopainotteisen koulutuksen valinneista 21 % (321 henkilöä) opiskeli aikuiskoulutuksena. Naisia opiskelijoista oli 15 %. Insinööriliiton tekemän selvityksen mukaan vuonna 2004 valmistuneiden insinöörien pohjakoulutus oli 53 %:lla ylioppilastutkinto. Yksinomaan ammatillisen oppilaitoksen tutkintoon perustuva pohjakoulutus on neljänneksellä (27 %) valmistuneista. (MäkitaloKeinonen 2005.) Vuonna 2005 rakennustekniikan nuorten koulutuksen aloittaneista 79 % ja aikuisten koulutuksen aloittaneista 18 % haki koulutukseen ylioppilastodistuksella (ks. liite 1.). Tuotantopainotteisen opiskelun valinneiden pohjakoulutuksesta ei ole tilastoitua tietoa. Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen laatuhankkeen piirissä tehtyjen havaintojen mukaan, tuotantopainotteinen vaihtoehto on hieman suositumpaa ammatillista väylää tulleiden tai matematiikkaa aiemmin vähemmän opiskelleiden keskuudessa. Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen osuus on vuosina kasvanut rakennusalalla. Vuonna 2002 noin 17 % rakennusalan opiskelijoista valitsi tuotantopainotteisen koulutuksen. Vastaava luku oli vuonna 2005 noussut 37 %:iin (taulukko 4). Rakennusalan tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen valinneiden määrä on yli kaksinkertaistunut viimeisen neljän vuoden aikana. Kasvun vaikutukset näkyvät valmistuvien määrissä asteittain vuosina

20 Taulukko 8. Rakennusalan tuotantopainotteisen koulutuksen aloittaneet vuosina Aloittaneet Rakennusalasta TUPA Rakennusalasta Vuosi ja koulutusohjelma Nuoret Aikuiset Yht. TUPA % 2002 Rakennustekn ,9 % Talotekn % 2003 Rakennustekn ,8 % Talotekn ,9 % 2004 Rakennustekn ,3 % Talotekn ,7 % 2005 Rakennustekn ,2 % Talotekn ,4 % Koulutustarjonta Tällä hetkellä tekniikan alan koulutusohjelmat eivät ole nimiltään tuotantopainotteisia, mutta jotkin suuntautumisvaihtoehdot voivat olla. Yleensä koulutusohjelmilla ja suuntautumisvaihtoehdoilla on alaa kuvaava nimi, kuten esimerkiksi talotekniikan koulutusohjelma ja siinä LVItekniikan suuntautumisvaihtoehto, joka toteutetaan tuotantopainotteisena (ks. taulukko 8). Kokonainen koulutusohjelma voi olla tuotantopainotteinen, kun sen opintosuunnitelman rakenne on tehty sellaiseksi. Tästä esimerkkinä on Jyväskylän ammattikorkeakoulun kone ja tuotantotekniikan koulutusohjelma. Tällöin opiskelijat valikoituvat suoraan tuotantopainotteiseen koulutukseen. Muussa tapauksessa valinta tuotantopainotteiseen koulutukseen hakeutumisesta tehdään opintojen aikana. Tuotantopainotteisten opintojen valtakunnallinen tarjonta nuorten koulutuksessa on viime vuosina ollut noin 50 suuntautumisvaihtoehtoa tai koulutusohjelman pääainetta, mutta lukuvuonna se on noussut 60:een. Aikuiskoulutuksena tarjottavan koulutuksen määrä on noin kymmenen alkavaa ryhmää vuodessa. Aikuiskoulutuksessa ei peräkkäisinä vuosina useinkaan ala opiskelijaryhmää samasta koulutusohjelmasta, vaan niiden aihealueet vaihtelevat vuosittain enemmän kuin nuorten koulutuksessa. Koulutusohjelmittain suuruusjärjestys on pysynyt suunnilleen samana. Rakennustekniikan sekä kone ja tuotantotekniikan tuotantopainotteisten opiskelun valinneiden määrät ovat kasvaneet noin 300 aloittajaan vuodessa. Taulukkoon 9 on koottu vuosina käynnissä olleet (ja pääsääntöisesti edelleen olevat) rakennusalan tuotantopainotteisen koulutuksen koulutusohjelmien suuntautumisvaihtoehdot. Tiedot ovat kerätty TUPAkoulutuksen laatuhankkeen piirissä. Suurin osa ammattikorkeakouluista (14/19), joissa on rakennusalan koulutusta, tarjoaa koulutuksessa myös tuotantopainotteisen suuntautumisvaihtoehdon. 19

TUPA-projektin ohjausryhmä

TUPA-projektin ohjausryhmä TUPA-projekti Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen laatu- ja kehittämishanke Opetusministeriön rahoittama 2.9.2002 31.12.2007 Vastuuyksikkö: Hämeen amk Projektipäällikkö: Juhani Keskitalo Projektisihteeri

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖN JA YLIOPISTOJEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄ 14. 15.11.2007 Rakenteellinen kehittäminen kevään

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Valintaperusteet: Tekniikan ja liikenteen ala

Valintaperusteet: Tekniikan ja liikenteen ala Valintaperusteet: Tekniikan ja liikenteen ala 210/30 op, Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Rakennusmestari (AMK) Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan tekniikan ja liikenteen alan valtakunnalliseen

Lisätiedot

AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVA JA YLEMPÄÄN AMK- TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS VUONNA 2010

AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVA JA YLEMPÄÄN AMK- TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS VUONNA 2010 28.9.2009 AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVA JA YLEMPÄÄN AMK- TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS VUONNA 2010 1. Valinnan yleisperiaatteet Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksena järjestettävään AMK-tutkintoon

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen valintaperustesuositus

Ammattikorkeakoulujen valintaperustesuositus Ammattikorkeakoulujen valintaperustesuositus 2017 www.hamk.fi Valintatavat VALINTATAPA 1: VALINTAKOE Valintakoe 40/70/100 pistettä Ammattikorkeakoulut voivat varata osan valintatapa 1:n aloituspaikoista

Lisätiedot

1( 12) Yhteishakuun kuuluva koulutus

1( 12) Yhteishakuun kuuluva koulutus Opetushallitus.. Kalenterivuosi S ( ) Yht.. N Yht.. N Yht.. N Yht.. N Yhteishakuun kuuluva koulutus Automaatiotekniikan ko ammatillinen perustutkinto/kouluast. tutkinto ammatti- tai erikoisammattitutkinto

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Tampere 1.3.2007 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ/ Tarmo Mykkänen/ as /1.3.2007

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 % 1 Turun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot.

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Päivi Vaattovaara HAKUTOIMISTO 044 7101 648 paivi.vaattovaara(at)kajak.fi hakutoimisto(at)kajak.fi 6.11.2012 1

Päivi Vaattovaara HAKUTOIMISTO 044 7101 648 paivi.vaattovaara(at)kajak.fi hakutoimisto(at)kajak.fi 6.11.2012 1 Päivi Vaattovaara HAKUTOIMISTO 044 7101 648 paivi.vaattovaara(at)kajak.fi hakutoimisto(at)kajak.fi 6.11.2012 1 Kevään 2012 yhteishaku Kaikki ammattikorkeakoulut 25 ammattikorkeakoulua 70 979 ensisijaista

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 1 Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 % 1 Yrkeshögskolan Novia määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -12 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -12 % -1 % 1 Jyväskylän ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012 2014 2013

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 5 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -2 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 5 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -2 % -1 % 1 Hämeen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Miksi Seinäjoelle? Tarve koulutuksen järjestämiselle nousi esiin Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (EPSHP)

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 % 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 4 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 5 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 4 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 5 % -1 % 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx. LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI 27.8.1998 Koulutuksen järjestäjän nimi Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka pv.kk.xxxx xxx/430/xxxx KOULUTUKSENJÄRJESTÄMISLUPA. Opetusministeriö on ammatillisesta

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

KEVÄÄN 2016 YHTEISHAKU. AMK-TUTKINNOT Päivä- ja monimuotototeutukset. Tuulikki Harsia ja Eva-Maija Kunnas TAMKin hakijapalvelut

KEVÄÄN 2016 YHTEISHAKU. AMK-TUTKINNOT Päivä- ja monimuotototeutukset. Tuulikki Harsia ja Eva-Maija Kunnas TAMKin hakijapalvelut KEVÄÄN 2016 YHTEISHAKU AMK-TUTKINNOT Päivä- ja monimuotototeutukset Tuulikki Harsia ja Eva-Maija Kunnas TAMKin hakijapalvelut HAKUAJAT TAMKIN KOULUTUKSIIN 8. 27.1.2016 Englanninkielinen koulutus Studyinfo.fi

Lisätiedot

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja Kevään yhteishaku 2016 Turun AMK:n ilastoja Viestintäpalvelut 19.5.2016 Taustatietoa Tiedot hakijoista perustuvat OPH:n vipunen.fi -palvelussa julkaistuihin tilastoihin. Kevään 2016 yhteishaun osalta tiedot

Lisätiedot

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan aikuisopisto, Karelia-amk ja Itä-Suomen yliopisto/avoin yliopisto Aducate www.aikuiskoulutuksenvoima.fi www.facebook.com/aikuiskoulutuksenvoima

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Koonti terveydenhoitaja (AMK) koulutuksen tilastoista ammattikorkeakouluittain Vuonna 2010 tutkinnon suorittaneista työlliset 2011 Vuonna 2010 tutkinnon

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 % 1 Lahden ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012

Lisätiedot

LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ

LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Tutkintosääntö 1 (6) LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Lahden ammattikorkeakoulun tutkintosääntö antaa ohjeita opintojen suorittamisesta ja niiden järjestelyistä. Lahden ammattikorkeakoulun hallitus

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 36 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % -3 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 36 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % -3 % -ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020

Lisätiedot

11.10.2013. Soja Ukkola 1

11.10.2013. Soja Ukkola 1 11.10.2013 Soja Ukkola 1 Työelämäyhteistyö Oamkissa ja opiskelijoiden työllistyminen Ammattikorkeakoululaki 2003/351 5 Ammattikorkeakoulun tulee tehtäviään suorittaessaan olla erityisesti omalla alueellaan

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 53 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 53 % 8 % 1 Lapin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Centria-ammattikorkeakoulu

Centria-ammattikorkeakoulu Yhteishaku 2017 Opiskelukaupungit Kokkola, Pietarsaari ja Ylivieska 16 koulutusta päivätoteutuksena 10 koulutusta monimuotototeutuksena Ammattikorkeakoulussa opiskelet teoriaa ja käytäntöä sopivassa suhteessa.

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja koulutustarjonnan mitoitus sopimuksissa Johtaja Hannu Sirén Opetusministeriö Koulutus-

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN VALINTAPERUSTESUOSITUS 2015

VALTAKUNNALLINEN VALINTAPERUSTESUOSITUS 2015 VALTAKUNNALLINEN VALINTAPERUSTESUOSITUS 2015 1 / 7 Yleisosio Valtakunnallisen valintaperustesuosituksen yleisosio löytyy täältä (linkki). Alakohtainen suositus: tekniikan ammattikorkeakoulututkinnot (päivätoteutukset)

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Ohjeen nimi MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Vastuuhenkilö Opetusjohtaja Tuija Vänttinen Voimaantulo 1.8.2011 Päätös Koulutustiimi 17.5.2011 76 Johtoryhmä 24.5.2011 74 AMK-hallitus 14.6.2011

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 0 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 0 % -1 % 1 Oulun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun toimiala määrätään ammattikorkeakoulun koulutustehtävässä käyttämällä seuraavia koulutusaloja:

Ammattikorkeakoulun toimiala määrätään ammattikorkeakoulun koulutustehtävässä käyttämällä seuraavia koulutusaloja: 1 of 11 2011-04-27 10:37 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2003» 15.5.2003/352 15.5.2003/352 Seurattu SDK 323/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Valtioneuvoston

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 28 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % 115 % 22 % -3 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 28 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % 115 % 22 % -3 % ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 Valtak. Valtak. Ammattikorkeakoulututkinnot,

Lisätiedot

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 TEM/1808/03.01.01/2015 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE SÄHKÖTURVALLISUUS- LAIKSI JA ASETUKSIKSI LAUSUNTO Sähköturvallisuuslainsäädännön uudistuksella on osataan

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen?

Mitä lukion jälkeen? Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 07.11.2014 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 25/531/2014 Toripuistikko 5-7 3.kerros 96200 ROVANIEMI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus-ja kulttuuriministeriä muuttaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain

Lisätiedot

Täytä hakulomake kuulakärkikynällä, älä käytä punakynää. Tee jokainen numero ja kirjain niin selvästi, ettei sitä voi tulkita väärin.

Täytä hakulomake kuulakärkikynällä, älä käytä punakynää. Tee jokainen numero ja kirjain niin selvästi, ettei sitä voi tulkita väärin. 1 PAPERILOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET Hakuaika 14. 23.8.2013 Seinäjoen ammattikorkeakouluun - Ohjeita lomakkeen pulmallisimpien kohtien täyttämiseksi - EB-, IB- ja RP-tutkintojen arvosanojen muuntokaavat Ohjeita

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

KULTTUURIALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014

KULTTUURIALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 KULTTUURIALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 OPISKELIJAVALINTA Kulttuurialalla opiskelijavalinnassa valintakokeella on suuri painoarvo. Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan valintakokeeseen tai hakijat

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

10/10/2016. Monta tapaa parantaa maailmaa

10/10/2016. Monta tapaa parantaa maailmaa 10/10/2016 Monta tapaa parantaa maailmaa Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu Diakin toimipisteet ja opiskelijamäärät: Helsinki (1570) Oulu (315) Pieksämäki (402) Oulu Pori (307) Turku (170) Pieksämäki

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakoulututkinnot Naiset suorittavat yli 60 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnoista Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 30 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 30 % 8 % 1 Kajaanin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012 2014 2013

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Koulutustarjonta ja valintaperusteet

Koulutustarjonta ja valintaperusteet Koulutustarjonta ja valintaperusteet Saimaan ammattikorkeakoulu kevään 2016 yhteishaku Yhteishakuinfo 21.10.2015 Ammattikorkeakoulujen valintaperusteet Kolme valintatapaa Ammattikorkeakoulu määrittelee

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-%

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta 21.1.216 Teknologiateollisuus 2 Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Näyttötutkintoon valmistavissa koulutuksissa 88 400 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

LUONNONTIETEIDEN ALAN VALINTAPERUSTEET 2010

LUONNONTIETEIDEN ALAN VALINTAPERUSTEET 2010 LUONNONTIETEIDEN ALAN VALINTAPERUSTEET 2010 OPISKELIJAVALINTA Valtakunnalliseen valintakokeeseen kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat. Lopulliseen valintaan vaikuttaa koulumenestys, ensimmäinen hakutoive

Lisätiedot

Itä-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Itä-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Itä-Suomi 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Itä-Suomi 69 1 Toimintaympäristö 72 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja aikuisena opiskelu 8 Taulukot, kuvat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Sivu /3 OPETUSHALLITUS Rahoitus-yksikkö E-mail: laskentapalvelut@oph.fi Valtionosuuden saaja: 93 Helsingin kaupunki Oppisopimus Perustiedot PERUSTIEDOT/Oppisopimus Käyttökustannusten valtionosuuksien laskenta

Lisätiedot

Mitä peruskoulun jälkeen? opintopolku.fi

Mitä peruskoulun jälkeen? opintopolku.fi Mitä peruskoulun jälkeen? opintopolku.fi KEVÄÄLLÄ 2016 YHTEISHAKU Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku on 23.2.-15.3.2016. Koulutukset alkavat syksyllä 2016. Sähköinen yhteishaku tehdään

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Pääväri - sininen HAMK pähkinänkuoressa 8.8.2016 Organisaatio Korkeakoulujohtaminen Yhtiökokous Hallitus Rehtori, Toimitusjohtaja Omistajat Hallinto Vararehtori Toimitusjohtajan

Lisätiedot

Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI 3.2.2017 Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Onko ammatillisen koulutuksen reformi sinulle tuttu? Vastaa käyttämällä

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2014 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2014 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Valintaperusteet, kevät 2013: Liiketalouden koulutusohjelma 210 op, Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi

Valintaperusteet, kevät 2013: Liiketalouden koulutusohjelma 210 op, Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi Valintaperusteet, kevät 2013: Liiketalouden koulutusohjelma 210 op, Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi Valintakokeisiin kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat. Lopulliseen opiskelijavalintaan

Lisätiedot

LÄPÄISY TEHOSTUU Osaamisen is en ja si ja v si is v ty is ksen ty parha r aksi a

LÄPÄISY TEHOSTUU Osaamisen is en ja si ja v si is v ty is ksen ty parha r aksi a LÄPÄISY TEHOSTUU Määrällisen seurannan toteutus Läpäisyä ja keskeyttämistä koskevan määrällisen seurannan kehittäminen on osa läpäisyn tehostamisohjelmaa ( 2011 2015) Tarkoituksena on ollut tuottaa ajantasaista

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Laurea-ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Laurea-ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 -ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Alustava ehdotus amk tuloksellisuusrahoituksen kriteereistä ja mitoista

Alustava ehdotus amk tuloksellisuusrahoituksen kriteereistä ja mitoista KOTA-AMKOTA seminaari Helsinki 13 14.11.2008 Kari Korhonen Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/korkeakoulu- ja tiedeyksikkö/kari Korhonen /1. Ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusrahoituksen

Lisätiedot