- Ylläpidon kannalta mallissa täytyy olla paljon muutakin tietosisältöä kuin sitä, mihin korkeusasemaan ja mille reitille joku tekniikka asennetaan.

Transkriptio

1 TYT:n Kampusareena Käyttöönottoprosessin koekenttänä Tampereen teknillisen yliopiston TTY:n yhteyteen rakennettava Kampusareena on Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n rakennuskannassa ensimmäinen yliopistojen ja yritysten yhteiskäyttöön suunniteltu ja rakennettu toimitilarakennus. Näyttävässä rakennuksessa on kolmikerroksinen jalustaosa, sekä torniosa, jossa on kuusi kerrosta. Liiketilat, ravintolat ja yliopistotoiminnot sijoittuvat pääosin areenan jalustaosaan ja yritykset torniosaan. Omistaja investoi rakennukseen noin 40 miljoonaa euroa. Rakennuttaja on Suomen Yliopistokiinteistöt Oy (SYK). Projektinjohtourakoitsija SRV Rakennus Oy luovuttaa kerrosneliömetrin kokoisen kohteen tilaajalle elokuussa 2015 kahden vuoden rakentamisprosessin jälkeen. SYK:n johtava talotekninen asiantuntija Timo Mälkönen, SYK:n palkkaama LVI-töiden valvoja Jani Viilonen A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy:sta sekä projektinjohtourakoitsijan LVIasiantuntija Tapio Harjanne SRV Rakennus Oy:ltä vaikuttavat tyytyväisiltä. Kehittämisen koekettä Kohde on sekä perusteellisen käyttöönottoprosessin että tietomallin kehittämisen koekenttä. SYK:n tietomallintamista koskevien ohjeiden mukaan suunnittelumallia on voitava hyödyntää paitsi työmaalla myös rakennuksen käytön ja ylläpidon aikana. - SYK:lle tietomalli on paljon muutakin kuin suunnittelun apuväline. Olemme kiinnostuneita miten malli auttaa meitä hyödyntämään suunnitteluvaiheessa luotua tietoa käytönaikaisen ylläpidon tukemisessa, sanoo Mälkönen. - Ylläpidon kannalta mallissa täytyy olla paljon muutakin tietosisältöä kuin sitä, mihin korkeusasemaan ja mille reitille joku tekniikka asennetaan. Mälkösen peukalon alla on useiden kymmenien hankkeiden LVIA-asiat. Kaikkiaan SYK pyörittää bruttoneliön rakennuskantaa. Urakoitsija hyödyntää SYK ei yhtiönä ole oikeastaan kiinnostunut siitä, mitä rakennusliike edellyttää mallilta ja miten se sitä hyödyntää työmaakäytössä. Näiden tavoitteiden määrittely kuuluu pääurakoitsijalle. SRV:n Tapio Harjanne kertoo, että työnjohtajat ja nokkamiehet hyödyntävät mallia läppäreillään työmaan toimistotiloissa. Varsinaisesti fyysisessä asennustilanteessa koneet eivät ole käytössä, mutta mallista otetaan tarvittavia tulosteita asennusten toteuttamiseksi työkohteessa. Hänestä tietomallin hyödyntämisessä on selvästi edetty.

2 - Tässä rakennuskohteessa malli on edennyt jo urakoitsijoiden käyttöön, kun kahdessa aikaisemmassa kohteessani mallinnus oli lähinnä suunnittelun työkaluna ja vain yksittäisten sekä hankalimpien yhteentörmäysten selvittelyn apuna, Harjanne sanoo. Mallin päivittäminen ottaa aikaa Tietomallintamisen soveltaminen nopeatahtiseen projektinjohtotyyppiseen toteutustapaan aiheutti jonkin verran päänvaivaa. Nopeasti muuttuvien tilanteiden ja ratkaisujen päivittäminen otti oman aikansa. - Projektinjohtourakkamallissa, jossa suunnittelua tehdään rakentamisen yhteydessä, muutoksia tulee jatkuvasti. Jokaisen mukana olevan suunnittelijan on muutettava omaa malliaan. Nämä pääsuunnittelija yhdistää yhdeksi malliksi, josta taas jatketaan yhteensovitusta eteenpäin. Tämä yhteensovittaminen on hidasta ja haasteellista, sanoo valvoja Jani Viilonen. Työmaalla toimittiin niin, että talotekniikkasuunnittelijat päivittivät oman mallinsa joka toinen viikko ja joka toinen viikko pääsuunnittelija kokosi ne yhteen. Millintarkkaa asennuskuvaa mallista ei saada, mutta kylläkin tarkkoja mittatietoja, esimerkiksi tietyn ratkaisun korkeusasemasta. - Kaikkia asioita, kuten esimerkiksi talotekniikan kannakointeja, ei käytännössä pystytä mallintamaan, joten niiden tilavaatimukset saattavat jäädä mallista pois. Mallin mittatarkkuus voi olla oikein, mutta asennus ei välttämättä onnistu suunnitellusti, koska mallintamattomat hyödykkeet, kuten juuri kannakkeet vievät myös tilaa, Viilonen sanoo. Talotekniikan kannakkeita työmaille tulee paljon, joten niiden mallintaminen on käytännössä mahdotonta, elleivät sitten ohjelmakehittäjät löydä asiaan jonkinlaista ratkaisua. Kannakointijärjestelmiä ja -menetelmiä on useita. Niiden valinnasta vastaa urakoitsija tietyin rajoituksin ja vaatimuksin. Suunnittelusta huoltoon LVI-suunnittelijan käyttämä ohjelma oli MagiCAD for AutoCAD. Eri alojen suunnittelijat käyttävät eri ohjelmia, joiden yhteensovittaminen koettiin aikaisemmin ongelmana. Timo Mälkösen mukaan ongelmia ei nykyisellään näyttäisi olevan, mikäli tietomallisuunnitelma ja yhteiset pelisäännöt lyödään lukkoon heti projektin alussa. SYK:n ohjeistuksen mukaan kaikki suunnitteluun liittyvä tieto - niin tietomallit kuin muutkin suunnitelmat, on tallennettava projektitietopankkiin sekä tietomalli-, dwg- että PDF-muodossa. Projektissa haetaan ymmärrystä siihen, mitä tietoa tietomalliin voidaan ja kannattaa sisällyttää niin, että tarvittava työpanos pysyy järkevällä tasolla.

3 - Vielä ei tiedetä millaisilla välineillä huoltoyhtiö voi tietomallia tulevaisuudessa käyttää, sehän on varsin raskas tiedosto. Markkinoilla tapahtuu kuitenkin kehitystä. Tietomalli on jo mahdollista muuntaa muotoon, jossa se mahtuu pyörimään tabletillakin, Mälkönen sanoo. Ylipäätään tietomallintamiseen liittyvä osaaminen ja välineet ovat kehittyneet kahden vuoden aikana. Myös tilaajan ymmärrys, mitä tietomallilla haetaan, on kehittynyt. - Tietomallien hyödyntäminen rakennusten ylläpidossa on painopistealue maailmanlaajuisesti. Odotettavissa on, että ylläpidon osalta se kehittyy edelleen, Mälkönen pohtii. Jyväskylässä SYK:lla on menossa projekti, jossa tutkitaan tiedon sujuvaa siirtämistä tietomallista huoltokirjaan. Siihen tarvitaan omat ratkaisunsa, koska itse tietomalliin ei koskaan tulla sisällyttämään kaikkia huollon tarvitsemia käyttö- ja muita ohjeita. Tampereen hankkeessa tätä asiaa ei tutkita tai kokeilla. Rakennuksen käyttöönottovaihe Rakennuttamisen osalta SYK:ssa on siirrytty käytäntöön, jossa rakennuksen ensimmäinen käyttöönottokuukausi, sekä kuukausi ennen sitä, varataan rakennuksen tuuletukseen, säätöön ja virittelyyn sekä joidenkin pienimuotoisten jälkikorjausten tekemiseen. Käytännössä siis rakentamisen täytyy olla päättynyt kuukautta ennen vastaanottoa. Kampusareena on yksi ensimmäisistä kohteista, jossa mallia kokeillaan. Timo Mälkönen pitää asiaa käänteentekevänä muutoksena suomalaisessa rakentamisessa. Hän uskoo, että hanke onnistuu, sillä SYK:n johto on selvästi sitoutunut kuukauden käyttöönottovaiheen vaatimukseen. - Käyttöönottoa varten on luotu rakennusvaiheen viisi viimeistä kuukautta kattava prosessikuvaus, joka tähtää hyvin suunniteltuun vaiheittaiseen käyttöönottoon ja eri tekniikoiden tarkastamiseen. Näin haemme rakennuksen toimivuudelle parempaa laatua, Mälkönen sanoo. Mälkönen muistuttaa, että rakennusten huonon toimivuuden syitä koskevat tutkimukset päätyvät tavallisesti samaan johtopäätökseen, jonka mukaan käyttöönotto ei ole onnistunut. - Yritämme löytää lääkkeitä käyttöönoton toimivuuden onnistumiseen, jotta käyttäjälle luovutettava rakennus olisi oikeasti valmis. Käyttöönotto on selvästi ajautunut aivan liian lyhyeen ajanjaksoon, joka johtaa siihen, ettei asioita kyetä tekemään riittävän huolellisesti. Joidenkin asioiden oletetaan olevan kunnossa vaikka ne eivät olisikaan, Mälkönen sanoo. Puutteellinen dokumentointi on yksi ongelma, joka syntyy kun käyttöönottovaiheen suunnitteluun ei panosteta ja vastuu jakautuu usealle taholle. Osapuolille annetaan vastuita, mutta projektia ei johdeta kokonaisuutena. Loppuvaiheessa tehdään sirpaleisia toimenpiteitä aivan liian lyhyessä ajassa.

4 Yhteiskäyttöön suunniteltu Rakennus on siis Suomen ensimmäinen yliopistojen ja yritysten yhteiskäyttöön tarkoitettu rakennus. Yritysten ohella sinne sijoittuu myös esimerkiksi TTY:n pääkirjasto ja täydennyskoulutuskeskus Edutech. - SYK:n strategisiin visioihin on tavoitteeksi kirjattu olla yksi Euroopan johtavista kampuskehittäjistä. Strategiamme mukaista on myös yritysten ja korkeakoulujen yhteistyön kehittäminen, mihin tämä rakennus antaa erinomaiset mahdollisuudet, Timo Mälkönen sanoo. Tässä hankkeessa suunnitteluryhmä toimi sopimussuhteessa tilaajaan. Projektinjohtourakka solmittiin kaksivaiheisena: Ensimmäisessä vaiheessa PJU-urakoitsija palkattiin pelkästään konsultiksi KSE-ehdoin tuomaan hankkeeseen rakentamisen osaamista ja kustannustietoa. Varsinainen PJU:n tavoitehintasopimus tehtiin vasta toisessa vaiheessa kilpailutuksen jälkeen. - SYK käyttää samantapaista urakkamuotoa muissakin hankkeissa. Onneksi jokaisessa kohteessa ensimmäisen vaiheen konsulttina toiminut yritys valikoituu lopuksi myös pääurakoitsijaksi. Tämä tietysti helpottaa työmaan käyntiinlähtöä. Suunnitelmat muuttuivat Alusta alkaen oli selvää, että hankkeen suunnittelu ja toteutus alkavat edetä samanaikaisesti. Suunnittelulle antoi haastetta se, ettei kukaan osannut sanoa minkälaista tilaa rakennuksessa tulisi olla. Periaate oli SUKE-menettely, eli tilat jaettiin kiinteisiin ja muunnettavissa oleviin tiloihin. Vuokralaismuutokset hankkeen aikana vaikuttivat niin suunnitteluun kuin toteutukseenkin. Kesken prosessin rakennukseen oli suunniteltava mm. ylimääräinen rasvakaivo ja lisättävä yksi IV-koje laitetiloineen, koska ravintolatilaa tarvittiinkin ennakoitua enemmän. - Suunnittelun tavoitteet ovat olleet erittäin kunnianhimoiset. Pääosin tavoittelemme S2-luokan sisäilmaa mutta käytännössä monissa tiloissa toteutuu S1, koska koko rakennus ja sen tilat on varustettu jäähdytyksellä ja suurelta osin huoneistokohtaisella säätömahdollisuudella, Timo Mälkönen sanoo. Toteuttajille tilaaja ei antanut kovinkaan tarkkoja tavoitearvoja, vaan tavoitteita oli tarkoitus soveltaa joustavasti. Esimerkiksi puhtausluokaksi on kirjattu P1 pelkästään ilmanvaihdon osalta. Rakennuksen lämmitys ja jäähdytys hoidetaan pääosin säteilypaneeleilla ja jäähdytyspalkeilla. Konvektoreita käytetään tiloissa, joissa jäähdytystarve on erityisen suuri. Perinteisiä lämpöpattereita on jalustaosan ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa. Lämmitykseen tarvittava energia saadaan kaukolämmöstä ja jäähdytysvesi tuotetaan kahdella vedenjäähdytyskoneikolla, joista toisessa on vapaajäähdytysominaisuus. Tilat muunneltavia

5 Avoimen arkkitehtuurin periaatteiden mukaan tilat ovat muunneltavia. IV-kanavisto on pyritty mitoittamaan väljäksi, jotta esimerkiksi neuvottelutilojen paikkoja voidaan tilatarpeiden muuttuessa jossain vaiheessa muuttaa. - Torniosan ilmanvaihdon mitoitus ei vastaa teoreettista sadan prosentin henkilöstömitoitusta. Siitä syystä olemme päätyneet kompleksiseen iv- laitteistoon, jolla ilmaa pystyään ohjaamaan sinne missä sitä kulloinkin tarvitaan. Ilmavirtoja ohjataan lämpötilan, hiilidioksidin ja läsnäolotunnistimien mukaan. Käyttöönotto täytyykin tehdä erityisen huolellisesti, jotta järjestelmä toimivuus voidaan varmistaa, Mälkönen sanoo. Lämpötilan ja ilmanlaadun säätö ovat toisistaan riippumattomia ratkaisuja, joskin integroituja tiettyjen toiminnallisuuksien mahdollistamiseksi. Rakennuksen ennakoitu energiankulutus on 165 kwh/brm 2 a. Energiatehokkuusluokka on B. Kohteelle haetaan BREEAM -Very Good tavoitteen mukaista ympäristösertifikaattia. Rakennuksessa on aurinkosähköjärjestelmä. 560 paneelia tuottavat sähköä noin 80 megawattituntia vuodessa. Torniosan etelä- ja länsijulkisivun aurinkosähköpaneelit toimivat samalla passiivisena aurinkosuojana. Rakentajalle alueen saaminen rakennuskelpoiseksi oli sinänsä jo iso urakka euron lisätyö aiheutui siitä, että tontin läpi kulkeneet kaupungin viemäri- ja vesijohtojen runkolinjat jouduttiin siirtämään uudelle linjaukselle rakennuksen sivulle pois uuden rakennuksen alta. Sprinklerijärjestelmää varten tarvittiin oma syöttöjohto ja se toteutettiin niin, että koko alueen runkojohdosta muodostui rengaslinja, Timo Mälkönen sanoo. TEKSTI: MATTI VALLI KUVAT: ARI KORKALA TAULUKKO; Arkkitehti: Arkkitehdit LSV Oy LVI-suunnittelija: LVI-Insinööritoimisto Sol-Air Oy LVI-urakoitsija: Are Oy Rakennusautomaatiosuunnittelija: Proval Oy Maanrakennusurakoitsija: Maanrakennus Axbella Oy Rakennesuunnittelija: KPM Engineering Oy Projektinjohtourakoitsija: SRV Rakennus Oy Rakennuttajakonsultti: A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy Rakennuttaja: Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Sähkösuunnittelija: TSS Group Oy Sähköurakoitsija: Aro Systems Oy Sprinklerisuunnittelija- ja urakoitsija: Consti Talotekniikka Oy

6