Keke-sertifikaatin itsearvioinnin uudistukset Aikuis-KEKE -hanke

Transkriptio

1 Keke-sertifikaatin itsearvioinnin uudistukset Aikuis-KEKE -hanke VirtuaaliKYLÄ-seminaari Asikkala Erkka Laininen OKKA-säätiö

2 Perustettu 1997 Ammattikoulutussäätiön ja Opetusalan koulutussäätiön yhdistymisen myötä Taustayhteisöinä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, valtakunnallisia ammatillisia opettajayhdistyksiä sekä Lastentarhanopettajaliitto Toiminta-aloina koulutus, tutkimus, julkaisut, apurahat ja erillisprojektit Vastaa Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnista

3 Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi Hallinta ja kehittäminen: OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit Kehittämisen työkalu Sertifikaatin myöntämisen perusta Yhteistyötahot: OKM, YM, OAJ, OPH, Suomen ympäristöopisto SYKLI, Eco-One, Suomen Ympäristökasvatuksen Seura, ammattikorkeakoulut ja yliopistot Auditoijaverkosto (65 auditoijaa) Ulkoiset auditoinnit Käytäntöjen levittäminen Sertifioinnin kehittäminen Tukimateriaali Arviointityökalut Esimerkit ja taustat Palvelu www-sivuilla Opettajien koulutus Keke-ohjelmat Itsearviointi ja auditointi Yli 1000 opettajaa sertifioitua oppilaitosta 10/2012 Koulut ja oppilaitokset Kestävä kehitys opetukseen ja toimintakulttuuriin Henkilöstön ja oppilaiden hyvinvoinnin edistäminen Jatkuva parantaminen

4 Kestävän kehityksen toimintasuunnitelmien ja sertifiointien edistäminen ammatillisissa oppilaitoksissa -hanke (8/ /2012) Koordinaattori Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto, muut kumppanit Pohjois- Karjalan koulutuskuntayhtymä, Koulutuskeskus Salpaus, Hyria koulutus ja Omnian ammattiopisto. Hankkeen asiantuntijatahoina toimivat OKKA-säätiö ja Osuuskunta Eco-One. Rahoitus OPH Tavoitteet: Tuetaan koulutuksen, konsultoinnin ja vertaisarviointien keinoin koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosyksiköiden kestävän kehityksen työn organisointia, toimintaohjelmien rakentamista, kestävän kehityksen kytkemistä osaksi toimintajärjestelmää ja laadunhallintaa sekä opetuksen ja ammattiosaamisen näyttöjen ja arjen kestävän kehityksen käytäntöjen kehittämistä. Kestävän kehityksen itsearviointiin ja sertifikaatin tavoitteluun tarjotaan hankkeessa oppilaitosyksikkökohtaista tukea. Hankkeen levitettävinä tuotoksina syntyvät kuvaukset kumppaneina olevien koulutuksen järjestäjien kestävän kehityksen toimintamalleista. Hankkeessa kehitettiin keke-sertifioinnin opetuksen arvioinnin työkaluja.

5 Ammatilliset perustutkinnot Opetuksen arvioinnin uudet työkalut, kriteerit

6 Ammatilliset perustutkinnot: opetuksen arvioinnin kriteerit Työprosessin sekä työmenetelmien, välineiden ja materiaalien hallinta 15. Opetus antaa valmiuksia oman ammattialan järjestelmien ja prosessien toiminnan ja niiden kestävän kehityksen näkökohtien ymmärtämiseen sekä oman työn suunnitteluun kokonaisuutena kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. 16. Opetus antaa valmiuksia oman ammattialan työmenetelmien, välineiden ja materiaalien arviointiin ja valintaan kestävän kehityksen näkökulmasta. Työn perustana olevan tiedon hallinta 17. Opetus lisää tietoa vastuullisesta yritystoiminnasta, oman ammattialan kestävän kehityksen säädöksistä, määräyksistä ja sopimuksista sekä teknologista ratkaisuista, työmenetelmistä ja hallintajärjestelmistä. 18. Opetus auttaa ymmärtämään ympäristömuutosten, yhteiskunnallisten muutosten ja teknologian kehityksen vaikutuksia omalla ammattialalla.

7 Elinikäisen oppimisen avaintaidot 19. Opetus lisää tietoa kestävän kehityksen merkityksestä ihmisen tulevaisuudelle sekä vaikuttamisen mahdollisuuksista omassa elämässä ja työyhteisön jäsenenä. Opetus tukee opiskelijoiden ammattietiikan kehittymistä ja omien arvojen muodostumista. 20. Oppilaitoksessa ja sen ulkopuolisissa oppimisympäristöissä tarjotaan opiskelijoille kokemuksia ympäristön ja kulttuurien monimuotoisuudesta, sekä mahdollisuuksia turvallisten, terveellisten ja ympäristövastuullisten toimintatapojen sekä sosiaalisten ja kulttuuristen taitojen harjoitteluun. 21. Oppilaitos tarjoaa opiskelijoille aitoja osallistumisen ja vaikuttamisen kokemuksia sekä mahdollisuuksia osallistua työelämän kestävän kehityksen käytäntöjen suunnitteluun tai lähiympäristössä tai paikallisyhteisössä tapahtuviin osallisuushankkeisiin. Opetusmenetelmät ja oppimispolku 22. Kestävän kehityksen opetuksessa käytetään opiskelijoita aktivoivia, osallistavia ja yhteisöllisyyttä tukevia opetusmenetelmiä. 23. Kestävän kehityksen opetus toteutuu tutkinnon läpi etenevänä suunnitelmallisena oppimispolkuna.

8 1. Tuotteen/ palvelun elinkaari ja suunnittelu 2. Materiaalitehokkuus ja päästöjen hallinta 3. Energiatehokkuus 1. Vastuullisuus ammattialalla 2. Kestävää kehitystä edistävä teknologia ARVIOINTI- ALUE 1 ARVIOINTI- ALUE 2 3. Ammattialan historia ja toimintaympäristön muutokset 3.Toimiminen erilaisissa oppimisympäristöissä KRITEERIT 15 ja 16 Työprosessin, työmenetelmien, välineiden ja materiaalien hallinta KRITEERIT 17 ja 18 Työn perustana olevan tiedon hallinta ARVIOINTI- ALUE 4 4. Turvallisuusasioiden hallinta 5. Liiketoiminta ja yrittäjyys 1. Kestävän kehityksen merkitys ja omat vaikuttamisen mahdollisuudet 2. Kestävän kehityksen arvovalinnat ja ammattietiikka KRITEERIT 22 ja 23 Opetusmenetelmät ja oppimispolku Opetuksen kriteerit ja arviointinäkökulmat Luonnonvara- ja ympäristöala ARVIOINTI- ALUE 3 KRITEERIT 19, 20 ja 21 Elinikäisen oppimisen avaintaidot 4. Opiskelijoiden osallistuminen ja vaikuttaminen

9 1. Tuotteen/palvelun elinkaari ja suunnittelu Luonnonjärjestelmien ja alan tuotantoekosysteemien toiminta Alan tuotantoketjut ja tuotteiden elinkaaren kestävän kehityksen näkökohdat (elintarvikeketju, kasvi- ja eläintuotanto, kalatalous, metsätalouden tuotantoketju: mm. ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöt, materiaalien, veden ja energian kulutus, tuotannon eettiset näkökohdat, vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, kulttuuriperintö, maaseudun elinkelpoisuus, omavaraisuus, ym.) Kestävän kehityksen huomioon ottaminen tuotannon /palveluiden suunnittelussa, esim. viljelylajikkeet ja -kierto, viljelymenetelmät ja lannoitteiden käyttö, maan kasvukunnon ylläpito ja eroosion ehkäisy, ravinne- ja metaanipäästöjen hallinta, luomutuotanto, arvokkaiden biotooppien suojelu, ympäristöystävälliset kasvinsuojelutoimenpiteet, eläinten hyvinvointi, kulttuuri-maiseman ja rakennusperinnön säilyttäminen, kestävä metsänhoito ja vaurioiden minimointi metsätöissä, ympäristönäkökohtien huomioiminen sekä luonto- ja ympäristökasvatus luonto- ja elämyspalveluiden toteutuksessa, kalakantojen hoito Luonnonvara- ja ympäristöala KRITEERIT 15 ja 16 Työprosessin, työmenetelmien, välineiden ja materiaalien hallinta 2. Työprosessin materiaalitehokkuus Materiaalitehokkuus työn suunnittelussa ja toteutuksessa, esim. - hankinnat: hankintojen tarpeellisuus, tilauskoot, pakkausten kierrätettävyys ja uudelleenkäyttö, tavaroiden yhteiskäyttö, vuokraus tai leasing ostamisen sijaan, materiaalien ja tuotteiden ekologisuus, turvallisuus ja eettisyys, kertakäyttöisten materiaalien ja tuotteiden käytön minimointi, työvälineiden ja koneiden kestävyys, korjattavuus, huollettavuus, monikäyttöisyys, energiatehokkuus, turvallisuus ym. - tarvikkeiden ja materiaalien tehokas hyödyntäminen, hävikin ehkäisy - koneiden, laitteiden ja välineiden huolto - tuotantokasvien ja rehun hävikin minimointi - optimaalinen lannoitus ja ruokinta/ravinnetasapaino - sähköinen viestintä, arkistointi ja laskutus - kemikaalien käytön vähentäminen ja haitattomat vaihtoehdot Jätteiden lajittelun ja kierrätyksen toteutus työympäristössä Ongelmajätteiden käsittelyn ja varastoinnin järjestäminen Jätevesien, valumavesien, lietteiden ja lannan käsittely ja hyötykäyttö 3. Työprosessin energiatehokkuus Energiatehokkuus työn suunnittelussa ja toteutuksessa, esim. - rakennusten ja tuotantotilojen lämmitys, valaistus ja ilmastointi ym. energiaa kuluttavat järjestelmät ja laitteet ja niiden oikeat säädöt - rakennusten energiatehokkuus ja sen parantaminen - uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen tuotannossa - hukkalämmön hyödyntäminen, ilmalämpöpumput - energiatehokkaat kylmälaitteet, oikeat lämpötilat, tavaroiden asettelu tilaan - vesijärjestelmän virtaama, käyttöveden lämpötila, vettä säästävät laitteet - laitteiden säännöllinen huolto ja puhdistus sekä toimintakunnon seuranta - pesukoneet: täydet koneelliset, energiaa ja vettä säästävät ohjelmat - sopivan ja energiatehokkaan koneen tai laitteen valinta eri työtilanteissa - ajojen, kuljetusten ja liikkumisen energiatehokas suunnittelu - tietojärjestelmän laitteiden energiatehokas käyttö 4. Työprosessin turvallisuus Riskien tunnistaminen ja turvallisuusasioiden hallinta, esim. - turvallisuus/pelastussuunnitelma ja turvallisuusohjeet - työtehtävien ergonomia, fyysinen ja henkinen kuormitus - työpaikan lämpöolot, valaistus ja sisäilma - paloturvallisuus, palohälyttimet eri tiloissa, poistumistiet ym. - työtilojen vaarapaikkojen turvallisuus ja varoitusmerkinnät - vaarallisten aineiden ominaisuudet, käyttöturvallisuustiedotteet ja suojavarusteet, kemikaalien ja ongelmajätteiden säilytys ja käsittely - koneiden ja laitteiden turvallinen käyttö, sähköturvallisuus - eläintautien leviämisen ehkäisy ja elintarviketuotannon tuoteturvallisuudesta ja hygieniasta huolehtiminen työprosessissa - eläinten turvallinen käsittely - siisteyden ja järjestyksen ylläpito työympäristössä - asiakasturvallisuuden hallinta luonto- ja ohjauspalveluissa 5. Liiketoiminta ja asiakaspalvelu Ekotehokkuuden ja työsuojelun merkitys liiketoiminnan tulokselle Kestävän kehityksen hyödyntäminen alan yritystoiminnassa Laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmien ja sertifikaattien vaatimukset Kestävä luonto/maatilamatkailu, kulttuuriympäristön hyödyntäminen Bioenergiantuotannon mahdollisuudet Asiakkaan opastaminen ympäristö-, terveys- ja eettisissä valinnoissa Erilaisten ja eri kulttuuritaustaisten asiakkaiden kohtaaminen Asiakkaan hyvinvoinnin ja elämänlaadun lisääminen

10 1. Vastuullinen yritystoiminta Ammattialan kestävän kehityksen ohjelmat ja sitoumukset, esim. - Elinkeinoelämän keskusliiton linjaukset vastuullisesta yritystoiminnasta - EU:n ja Suomen maatalousorganisaatioiden kestävän kehityksen strategiat - elintarvikealan laatustrategia ja ympäristötavoitteet - meijerialan kansallinen laatutyön malli - luomutuotannon säädökset - kestävän matkailun periaatteet, kestävä luontomatkailu (Metsähallitus) - alan yritysten omat kestävän kehityksen politiikat ja sitoumukset - maatilojen energiaohjelma ja energiakatselmukset - kestävän metsänhoidon yleiseurooppalaiset periaatteet, kansallinen metsäohjelma, hyvän metsänhoidon suositukset - Kasvihuonealan ympäristöopas - EU:n yhteinen kalastuspolitiikka - Valtioneuvoston vesiensuojelun tavoiteohjelma - Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) tuki kestävälle kalataloudelle Alaa koskevat ympäristö- ja työturvallisuussäädökset, esim. - rakentaminen ja maankäyttö - maatalouden EU-direktiivit ja ympäristötukijärjestelmä - ympäristön-, vesien- ja luonnonsuojelu, maatilojen ympäristöluvat - kuluttajansuojelu, terveydensuojelu, elintarvikelainsäädäntö - kasvinsuojelu ja torjunta-ainelainsäädäntö, eläinsuojelu - työturvallisuus ja työterveys - jätelainsäädäntö, kemikaalilainsäädäntö - metsästys ja kalastus, jokamiehenoikeuksiin liittyvä lainsäädäntö 2. Kestävän kehityksen teknologia ja käytännöt Alan kestävää kehitystä edistävä teknologia ja sen kehitys, esim. - viljelymenetelmät ja -teknologia, luomuviljely - automaatioratkaisut (esim. lypsyrobotit, ruokinta-automatiikka) - maa- ja metsätalouden vesiensuojeluratkaisut ja -teknologia - bioenergiantuotanto ja bioenergian hyödyntäminen - materiaalien kierrätysjärjestelmät - ajoneuvoteknologian kehittyminen - valaisinteknologian kehitys (esim. kasvihuonetuotanto) - suljettu vesikierto kasvihuonetuotannossa - tietotekniset ratkaisut (esim. paikkatietojärjestelmät) - geeniteknologian kehitys - ympäristöystävälliset kasviensuojeluteknologiat, biologinen torjunta - kiinteistöjen ja tuotantotilojen energiatehokkuutta parantavat ratkaisut 3. Ammattialan historia ja toimintaympäristön muutokset Ammattialan historia, tuotteiden, teknologian, työmenetelmien ja välineiden kehitys Yhteiskunnallinen ohjaus kestävän kehityksen asioissa (esim. lainsäädännön, verotuksen ja tukijärjestelmien muutokset) Kuluttajien käyttäytymisen muutokset, eettiset ja ympäristöperusteiset valinnat Globalisaation vaikutukset elintarvikekauppaan Ravinnon riittävyys globaalisti ja vaikutukset elintarvikekauppaan Maa- ja metsätalouden rakennemuutoksen vaikutukset Suomessa, Euroopassa ja globaalilla tasolla Ympäristömuutosten vaikutukset ammattialaan, esimerkkejä: - ilmastonmuutoksen vaikutukset maa- ja metsätalouteen: mm. lajistomuutokset, kasvukausi ja kasvu, sadanta, lämpötila, kasvitautien ja tuhoeläinten levinneisyys, viljelyala, viljely- ja metsänhoitotoimenpiteet, tuotannon kannattavuus, energiatehokkuuden vaatimus ja sen vaikutus yritystoimintaan, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisvaatimusten vaikutukset, ilmasto-olosuhteiden muutosten vaikutukset luonto- ja elämysmatkailuun, ym. - luonnon monimuotoisuuden kaventumisen vaikutukset maa- ja metsätalouden harjoittamiseen - vesistöjen rehevöitymisen vaikutus maa- ja metsätalouden toiminnan sääntelyyn - eroosio, veden riittävyys, suolaantuminen, saastuminen, kuivuus ym. globaaleina maa- ja metsätalouden haasteina - eläintautien leviäminen KRITEERIT 17 ja 18 Työn perustana olevan tiedon hallinta Luonnonvara- ja ympäristöala

11 1. Kestävän kehityksen merkitys ja omat vaikuttamisen mahdollisuudet Ympäristöongelmien ja kestävän kehityksen kysymysten taustat, esim. ilmastonmuutos, luonnonvarojen riittävyys, monimuotoisuuden kaventuminen, kalakantojen ehtyminen, vesistöjen rehevöityminen, eroosio, aavikoituminen, ympäristön saastuminen, ravinnon ja veden riittävyys, ihmisoikeudet, kehitysmaiden tuotanto-olosuhteet ja tuottajien oikeudet, lapsityövoiman käyttö, kulttuuriperinnön merkitys ja suojelu Ympäristön, talouden ja hyvinvoinnin yhteydet ja ristiriidat Ihmisen toiminnan vaikutus ilmastonmuutokseen, yritysten, yhteiskunnan ja kuluttajien vastuu ilmastonmuutoksen torjunnasta Vaikuttaminen kansalaisena ja kuluttajana, kestävät toimintatavat omassa elämässä Vaikuttamisen mahdollisuudet ammattilaisena kestävän kehityksen asioihin (oman työn ja työyhteisön kehittäminen) Työhyvinvoinnin edistäminen ja oman työkyvyn ylläpito KRITEERIT 19, 20 ja Toimiminen erilaisissa oppimisympäristöissä Ulkopuolisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen, esim. Kokemukset ja elämykset luonnossa tai rakennetussa ympäristössä Ympäristön muutoksen ja ihmisen toiminnan vaikutusten tarkastelu ja arviointi, ympäristön esteettisten ominaisuuksien arvottaminen Kokemukset kulttuurista ja taiteesta aidoissa ympäristöissä Vuorovaikutustilanteet, erilaisten kulttuurien kohtaaminen Mainosten analysointi, kaupan tuotteiden alkuperä, yritysvierailut Materiaalivirtojen hallintaan, ympäristöteknologiaan ym. tutustuminen (alan yritykset, kierrätyskeskus, jätteenkäsittelylaitos, vedenpuhdistamo, ym.) Oppilaitoksen oman ympäristön hyödyntäminen, esim. Kestävien työtapojen ja teknologian käytön harjoittelu Ympäristövastuullisten toimintatapojen harjoittelu oppilaitoksen arjessa (energian ja veden säästö, materiaalien säästävä käyttö) Sosiaalisten taitojen harjoittelu opetuksessa ja oppilaitoksen arjessa Luonnonvara- ja ympäristöala Elinikäisen oppimisen avaintaidot 2. Kestävän kehityksen arvovalinnat ja ammattietiikka Kestävän kehityksen kysymysten käsittely ammattietiikan näkökulmasta, esim. luonnon kunnioittaminen ja monimuotoisuuden turvaaminen; metsien ja luonnon käyttöön, maatalouteen, metsästykseen ja kalastukseen liittyvien ristiriitojen käsittely; luonnonvarojen kestävä käyttö; eettisesti vastuullinen kuluttaminen ja hankinnat; reilu kauppa; kehittyvien maiden tuotanto-olosuhteet ja lapsityövoiman käyttö; yritysten voiton maksimoinnin, jatkuvan talouskasvun ja kestävän kehityksen välinen ristiriita; geeniteknologian edut ja riskit; tuotantoeläinten kohtelu; markkinoinnin etiikka; ympäristön kulttuurihistoriallisten ja esteettisten arvojen merkitys; globaali ja ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus; hyvä elämä ja onnellisuus Omien kulutus- ja elämäntapavalintojen eettisyys Yhdenvertaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen työssä 4. Opiskelijoiden osallistuminen ja vaikuttaminen Esimerkkejä opiskelijoiden osallistumisesta: Oppilaitoksen kestävän kehityksen työ (esim. kartoitukset, kestävän kehityksen ryhmä, keke-ohjelman suunnittelu, tapahtumat, viestintä) Oppilaitoksen ympäristöasioiden, viihtyisyyden, terveellisyyden tai turvallisuuden parantaminen Opetuksen ja oman oppimisen suunnittelu, arviointi ja kehittäminen Mukanaolo yhteisistä asioista päättävissä työryhmissä Osallistuminen työssäoppimispaikan kestävän kehityksen käytäntöjen parantamiseen Osallistuminen kestävän kehityksen hankkeisiin

12 Kuvitteellinen esimerkki arviointilomakkeen täytöstä Kirjaa edustavia esimerkkejä opetuksen käytännön toteutuksesta. HUOM! Kaikkia tutkinnon osia ja esimerkkejä ei tarvitse luetella.

13 Arviointiryhmät Arviointi tapahtuu tutkintokohtaisissa arviointiryhmissä. Arvioinnissa otetaan huomioon ammatillisten tutkinnon osien ja ATTO-aineiden opetus. Arviointi voidaan tehdä seuraavilla tavoilla: 1. Ammatillisten aineiden ja ATTO-aineiden opettajat tekevät arvioinnin yhteisessä ryhmässä. 2. Mikäli ATTO-opettajat opettavat useiden tutkintojen opiskelijoita, voidaan ATTO-aineiden arviointi tehdä ATTO-aineiden opettajien ryhmätyönä ja toimittaa tulokset eri tutkintojen arviointiryhmien käyttöön. 3. Ammattiaineiden arvioinnin tuloksia voidaan myös täydentää myöhemmin ATTO-aineiden näkökulmalla.

14 Arvioinnin vaiheet 1. Ryhmä keskustelee aluksi, miten arviointinäkökulman mind-map diassa kuvatut esimerkkiaiheet toteutuvat tutkinnon opetuksessa ja kirjaa arviointilomakkeeseen LYHYESTI käytännön esimerkkejä aiheiden käsittelystä opetuksessa. 2. Seuraavaksi ryhmä pisteyttää näkökulman lomakkeessa kuvatun arviointiasteikon mukaisesti (0-3 pistettä). HUOM! Pisteytyksen sanalliset kuvaukset vaihtelevat hieman eri kohdissa. Lukekaa kuvaukset huolella läpi ennen pisteiden antamista. 3. Kun ryhmä on saanut valmiiksi yhden arvioinnin osaalueeseen, kirjataan ko. alueeseen liittyvät kehittämistarpeet ylös lomakkeessa olevaan laatikkoon.

15 Pisteytys ja sertifikaatin vaatimukset Arviointialueista on mahdollisuus saada pisteitä seuraavasti: Arviointialue 1 (kriteerit 15 ja 16): 5 arviointinäkökulmaa x 3 pistettä = max. 15 pistettä Arviointialue 2 (kriteerit 17 ja 18): 3 arviointinäkökulmaa x 3 pistettä = max. 9 pistettä Arviointialue 3 (kriteerit 19, 20 ja 21): 4 arviointinäkökulmaa x 3 pistettä = max. 12 pistettä Arviointialue 4 (kriteerit 22 ja 23), 2 kriteeriä x 3 pistettä = max. 6 pistettä Yhteensä max. 42 pistettä. Sertifikaatin pisterajavaatimukset Kaikista arviointialueista on saatava yhteensä vähintään 24 pistettä. Lisäksi minkään arviointinäkökulman pistemäärä arviointialueissa 1-3 ei saa olla 0. Arviointialueesta 4 ei ole pakko saada yhtään pistettä.

16 Aikuis-KEKE -hanke (Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit, 8/ /2012) Koordinaattori Hyria koulutus, muut partnerit Koulutuskeskus Tavastia, Savon ammatti- ja aikuisopisto, PSK-Aikuisopisto, OKKA- säätiö, Osuuskunta Eco-One ja Suomen ympäristöopisto SYKLI. Rahoitus OPH Tavoitteet: Suunnitellaan malli kestävän kehityksen sisällyttämisestä ammatillisen tutkintotavoitteisen lisäkoulutuksen (ammatti- ja erikoisammattitutkinnot) toteutukseen Tuetaan hankkeessa mukana olevien oppilaitosten valmistavan koulutuksen, työssäoppimisen ja tutkintotilaisuuksien kehittämistä. Laaditaan sovellusohje kestävän kehityksen kriteereistä ammatillisen aikuiskoulutuksen tarpeisiin.

17 Aikuis-KEKE hankkeessa kehitettäviä työkaluja o o o o o Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen prosessimalli Kestävän kehityksen kriteerit ja itsearviointityökalut aikuiskoulutukseen Kestävän kehityksen pedagoginen malli Koulutusalakohtaiset kestävän kehityksen tarkistuslistat KEKE-täydennyskoulutusmalli ammatillisen aikuiskoulutuksen opettajille (toteuttajana SYKLI vuosina 2013 ja 2014) Hankkeen tuotokset verkossa: -> linkki sivun oikeassa laidassa (suora sivun osoite:

18 Ammatillisen tutkintotavoitteisen aikuiskoulutuksen keke-kriteerit Aikuis-KEKE -hankkeessa kehitetyt kriteerit soveltuvat ammatti- ja erikoisammattitutkintojen sekä aikuisten näyttötutkintoina toteutettavien perustutkintojen tutkintoprosessin arviointiin. Kriteerit otetaan käyttöön vuoden 2013 puolivälissä sertifiointiauditointeihin. Kriteereillä arvioidaan opetuksen toteutuksen osuus aikuiskoulutuksen oppilaitosten hakiessa sertifikaattia. Ammatillista perus- ja aikuiskoulutusta antavan oppilaitoksen hakiessa/päivittäessä sertifikaattia kriteereitä käytetään aikuiskoulutuksen tutkintojen arviointiin myöhemmin annettavien ohjeiden mukaisesti.

19 Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen prosessimalli Aikuis-KEKE -hanke Hyria, Sykli, OKKA, Eco-One, AMKE, pilottioppilaitokset

20 Prosessin vaihe Kestävän kehityksen kriteerit (esitys) 1. HAKEUTUMISEN VAIHE: Henkilökohtaistaminen, osaamisen tunnistaminen TARVITTAVAN AMMATTITAIDON HANKKIMISEN VAIHE 2. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja toteutus KRITEERI 1: Oppilaitos varmistaa, että tutkinnon henkilökohtaistamisessa tunnistetaan ja arvioidaan tutkinnon suorittajan kestävän kehityksen osaaminen tutkinnon perusteiden osaamisvaatimusten pohjalta. KRITEERI 2: Valmistavan koulutuksen sisällöissä ja toteutuksessa on otettu huomioon a) tutkinnon perusteiden mukaiset, konkreettisiksi vaatimuksiksi avatut kestävän kehityksen osaamisvaatimukset, b) erikseen tunnistetut ammattialan ja työtehtävien muut keskeiset kestävän kehityksen näkökohdat ja osaamisvaatimukset, jotka eivät sisälly tutkinnon perusteisiin. KRITEERI 3: Oppilaitoksen omien ammatillisten oppimisympäristöjen keskeiset ympäristö-, turvallisuus-, hyvinvointi- ja kulttuuriset näkökohdat on kartoitettu ja otettu huomioon työkäytäntöjen suunnittelussa ja ohjeistuksissa. Oppimisympäristöjen työmenetelmien ja -materiaalien sekä teknologisten ratkaisujen valinnassa on otettu huomioon tutkinnon kestävän kehityksen osaamistavoitteet sekä ammattialalla käytössä olevat kestävän kehityksen ratkaisut. KRITEERI 4: Valmistavassa koulutuksessa käytetään suunnitelmallisesti opetusmenetelmiä, joilla tuetaan kestävän kehityksen tietojen, taitojen, arvojen ja asenteiden omaksumista. KRITEERI 5: Oppilaitos on varmistanut, että kouluttajilla on riittävä kestävän kehityksen osaaminen opetuksen sisältöjen, alakohtaisten kestävän kehityksen ratkaisujen ja pedagogisen osaamisen osalta.

21 Prosessin vaihe Kestävän kehityksen kriteerit (esitys) TARVITTAVAN AMMATTITAIDON HANKKIMISEN VAIHE 3. Työssäoppimisen suunnittelu ja ohjaus KRITEERI 6: Ammattialan ja työtehtävien keskeiset kestävän kehityksen näkökohdat on otettu huomioon työssäoppimisessa. Työssäoppimisen kestävän kehityksen oppimistavoitteita on suunniteltu ja käsitelty yhdessä työpaikkaohjaajien kanssa. 4. TUTKINNON SUORITTAMISEN VAIHE: Ammattitaidon osoittaminen ja arviointi KRITEERI 7: Tutkinnon perusteiden mukaiset kestävän kehityksen osaamisvaatimukset arvioidaan tutkintotilaisuuksissa. Kestävän kehityksen osaamisvaatimukset, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit on tarvittaessa avattu ja kirjattu konkreettisiksi arviointiperusteiksi sekä käsitelty yhdessä arviointiin osallistuvien kanssa. 5. ARVIOINTI Palautetiedon kokoaminen ja hyödyntäminen KRITEERI 8: Oppilaitos seuraa ja arvioi kestävän kehityksen sisältöjen toteutumista valmistavassa koulutuksessa ja työssäoppimisessa sekä tutkinnon suorittajien kestävän kehityksen osaamista tutkintotilaisuuksissa. Arviointi- ja palautetietoa hyödynnetään tutkintoprosessin kehittämisessä. Aikuis-KEKE-hanke: Hyria, OKKA-säätiö, Sykli, Eco-One, AMKE, Hankkeen pilottioppilaitoset: Koulutuskeskus Tavastia, Savon ammatti- ja aikuisopisto, PSK-Aikuisopisto

22 Aikuis-KEKE-hanke

23 Kriteerin 1 arviointi Puuttuva (0 p) Käynnistynyt (1 p) Kehittynyt (2 p) Vakiintunut (3 p) Tutkinnon henkilökohtaistamisessa ei tunnisteta ja arvioida tutkinnon suorittajan kestävän kehityksen osaamista. Tutkinnon suorittajan kestävän kehityksen osaamista arvioidaan ilman suunnitelmallista toimintatapaa. Tutkinnon suorittajan kestävän kehityksen osaamisen tunnistamiseen ja arviointiin on olemassa työkalut, jotka ovat käytössä tutkinnon toteutuksessa. (Kahden pisteen vaatimuksen lisäksi) tutkinnon suorittajan kestävän kehityksen osaamisen tunnistamiseen ja arviointiin on olemassa menettely ja ohjeet, jotka on kirjattu esimerkiksi tutkinnon järjestämissuunnitelmaan tai oppilaitoksen laatujärjestelmään. Aikuis-KEKE-hanke

24 Aikuis-KEKE tarkistuslista (luonnos) 1. Työprosessin hallinta KESTÄVÄN KEHITYKSEN AIHEET ARVIOINTI TUTKINTOTILAISUUDESSA a) Tuotteiden ja palveluiden suunnittelu ja hankinnat Kestävän kehitys tuotteiden ja palveluiden suunnittelussa, hankinnoissa ja tuotevalikoimassa, esim. - raaka-aineiden ja tuotteiden ympäristöystävällisyys, turvallisuus ja eettisyys - kierrätysmateriaalien hyödyntäminen - palveluratkaisut tuotteiden korvaajana - kestävyys, huollettavuus, monikäyttöisyys ja ajattomuus - turvallisuus ja terveellisyys - valmistukseen kuluvat materiaalit ja energia - käytönaikainen energian ja aineiden kulutus ja päästöt - hävitettävyys ja kierrätettävyys VALMISTAVA KOULUTUS JA TYÖSSÄOPPIMINEN: aiheiden käsittely Aikuis-KEKE -hanke Hyria, Sykli, OKKA, Eco-One, AMKE, pilottioppilaitokset

25 Tieto kestävästä kehityksestä Yleinen tieto kestävästä kehityksestä Oman alan toimintaympäristön tuntemus ja kestävän kehityksen kytkentä omaan ammattialaan Vaikuttamisen mahdollisuudet ammattilaisena/kansalaisena Ajattelun taidot Kyky kokonaisuuksien hahmottamiseen/ ymmärtämiseen Kyky keke-näkökohtien tunnistamiseen omassa työympäristössä/muussa elämässä Omaan työympäristöön ja työprosessiin liittyvät kekenäkökohdat ja -vaikutukset Oman ammattialan tuotteen tai palvelun elinkaaren kekenäkökohdat ja -vaikutukset Kyky tiedon hankintaan ja kriittiseen arviointiin Kyky toimintatapojen vertailuun, arviointiin ja vaihtoehtoisten ratkaisujen löytämiseen (oma toiminta, työympäristön käytännöt, ym.) Kyky omien työtapojen ja työympäristön kehittämiseen ja kestävien innovaatioiden tuottamiseen Tieto oman ammattialan ja yhteiskunnan Kyky ongelmien ratkaisemiseen muutoksesta ja tulevaisuuden skenaarioista Kyky oman oppimisen tunnistamiseen, arviointiin ja ohjaamiseen Aikuis-KEKE, työpaja Ammatillinen ydinosaaminen Oman työprosessin ja työtehtävien tuntemus Työn suunnittelun ja organisoinnin taidot Työvälineiden, materiaalien ja - menetelmien tuntemus Työmenetelmien hallinta käytännössä Motivaatiotekijät Työyhteisötaidot Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot Yhdessä oppimisen ja kehittämisen taidot Muiden arvostamisen taito Kestävä kehitys osana ammattiidentiteettiä ja työn laatua Sisäinen oppimisen ja osaamisen halu Opetuksen kiinnostavuus, mielekkyys ja tarkoituksenmukaisuus Monikulttuurisuus- ja kansainvälisyysosaaminen Palaute, kannustus ja palkitseminen Tavoitteellisuus ja oikean tasoiset oppimisen haasteet (kompetenssit vs. kvalifikaatiot) Hyvät tavat Rohkeus ajatella itse, sanoa ääneen, muuttaa asioita Omasta työkyvystä ja työyhteisön hyvinvoinnista huolehtiminen Ihmisenä kasvaminen Itsetuntemus ja itsereflektiivisyys Kestävän kehityksen etiikan ja oman alan ammattietiikan tuntemus Omien arvojen ja merkitysten muodostaminen Kestävän kehityksen kokeminen tärkeäksi Osallistumisen ja vaikuttamisen taidot käytännössä Muutosagentin taidot: mm. ihmistuntemus, strateginen pelisilmä Ristiriitojen käsittelyn ja ratkaisun taidot Ympäristö/sosiaalinen herkkyys Yhdenvertaisuuden periaatteen toteuttaminen Eettinen osaaminen Empatian kyky Oikeudenmukaisuuden taju Vastuun ottaminen omasta työstä, työyhteisöstä, ympäristöstä ja globaalista yhteisöstä Tahto toimia eettisesti oikein Kyky arvojen ja toiminnan välisten ristiriitojen tunnistamiseen ja ratkaisuun Työ- ja oppimisympäristön tuki kestävälle kehitykselle: toimintatavat, säännöt, resurssit, rakenteet, asenteet, arvostus

26 AMMATTITAITO/KOMPETENSSI Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen pedagoginen malli VOIMAAN- TUMINEN Ammatillinen oppiminen, ydinosaaminen Kestävän kehityksen tiedot ja taidot MOTIVAATIO Taidot/asenteet Sisäinen halu oppia Kestävän kehityksen kokeminen tärkeäksi Aikuis-KEKE -hanke Hyria, Sykli, OKKA, Eco-One, 11 AMKE, pilottioppilaitokset

27 Kestävän kehityksen webarviointijärjestelmän rakentaminen OKKA-säätiö on saanut OKM:ltä rahoituksen kestävän kehityksen web-arviointijärjestelmän rakentamiseen. Hankkeen tavoitteena on tuottaa web-pohjaisia työkaluja, jotka tukevat kestävän kehityksen kytkemistä osaksi ammatillisten (ja muiden) oppilaitosten laadunhallintaa tuottaa web-pohjaiset työkalut Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatin hakemista varten vahvistaa erityisesti kestävän kehityksen kytkemistä työssäoppimiseen Hanketta koordinoi OKKA-säätiö ja sen kumppaneita ovat Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto/koulutuskuntayhtymä, Pohjois- Karjalan koulutuskuntayhtymä, Savon ammatti- ja aikuisopisto/koulutuskuntayhtymä sekä Osuuskunta Eco-One. Hanke toteutetaan ajalla

28 Kestävän kehityksen web-arviointijärjestelmän toteutus

29 Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi Rautatieläisenkatu 6 A Helsinki erkka.laininen@okka-saatio.com puh