Vihreästä rakentamisesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vihreästä rakentamisesta"

Transkriptio

1 Vihreästä rakentamisesta 1/11 Rakennukset ja ympäristö Rakentamistarve kasvaa maailman väestömäärän mukana nopeasti. Viisikymmentä vuotta sitten maailman väestömäärä oli kolme miljardia, nyt se on seitsemän miljardia ja noin kahdentoista vuoden päästä sen arvioidaan ylittävän kahdeksan miljardia. Rakentaminen, rakennusten ylläpito ja rakennusten hävittäminen kuormittavat ympäristöämme valtavasti: - eurooppalaisessa rakentamisessa yli 50 % käytettävistä raaka-aineista otetaan luonnonvaroista % kaikesta euroopassa kulutettavasta energiasta kuluu rakennuksissa. - rakennukset aiheuttavat noin kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöistä euroopassa. - rakennukset tuottavat 33 % jätteistä euroopassa. Lähde: Glass for Europe Kansainvälisesti sovittuihin ympäristötavoitteisiin pääseminen edellyttää rakennussuunnittelulta, rakennusmateriaalien valmistajilta, rakentajilta sekä rakennuksen käyttäjiltä ja ylläpidolta ympäristöarvojen ymmärtämistä ja niiden mukaista toimintaa. Kaikelle rakentamiselle tulisi olla järkiperusteet ja olemassa olevia tiloja tulisi käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Yleisesti rakennusten tärkeimmiksi ympäristöarvoiksi katsotaan energiatehokkuus, rakennuksen käytön helppous, tilojen toimivuus ja muunneltavuus sekä julkisen liikenteen ja palvelujen saatavuus. Suomen olosuhteissa energiatehokkuus on ollut itsestään selvä vaatimus jo pitkään. Tämän osoittaa vaikkapa se, että Suomessa on siirrytty käyttämään eristyslaseja lähes kaikissa rakennuksissa paljon aiemmin kuin keskieuroopassa. Eurooppalaisista rakennuksista reilussa 40 %:ssa on yhä yksinkertaiset lasit. Lähde: Glass for Europe Ympäristöystävällisen ja kestävän kehityksen mukaisen rakentamisen yhteydessä puhutaan vihreistä rakennuksista. Termi herättää joukon mielikuvia, mutta sen merkitystä ei yksiselitteisesti ole määritelty. Sillä tarkoitetaan mm. energiatehokasta, ekologista ja ympäristöään vähän kuormittavaa rakennusta sekä turvallista ja terveellistä rakennusta. Voidaan sanoa, että vihreällä rakentamisella tavoittellaan kestävän hyvinvoinnin mukaista toimivaa kokonaisuutta ekologisesta, sosiaalisesta ja taloudellisesta näkökulmasta katsottuna. Asuin- ja työtilojen laadulla on merkittävä vaikutus ihmisten elämänlaatuun ja terveyteen, oleskelemmehan noin 90% ajastamme sisätiloissa. Vihreällä rakentamisella parannetaan sekä ihmisten että ympäristön hyvinvointia, myös tuleville sukupolville. Miten rakennusten vihreyttä mitataan? Viimeisten vuosikymmenten aikana on kehitetty sekä kansallisia että kansainvälisiä laskenta- ja arviointimenetelmiä, joiden tarkoituksena on mitata kestävän kehityksen ja ympäristöystävällisen rakentamisen osa-alueita. Näistä vihreän rakentamisen arvoja mittaavista menetelmistä käytetään nimitystä ympäristöluokitusjärjestelmät. Suomessa ympäristöluokitusjärjestelmistä tunnetuimpia ovat BREEAM (UK), LEED (USA) ja PromisE (Suomi). Kansainväliset ympäristöluokitusjärjestelmät BREEAM ja LEED ohjaavat rakennuksen suunnittelua, rakentamista ja käyttöä sekä rakennuksen ympäristövaikutuksia rakennuksen koko elinkaaren aikana. Suomalainen PromisE on suppeampi ympäristöluokitusjärjestelmä joka tarkastelee rakennuksen ympäristöominaisuuksia neljässä pääluokassa: rakennuksen käyttäjien terveys, luonnonvarojen kulutus, ekologiset vaikutukset ja ympäristöriskien hallinta.

2 2/11 Tällä hetkellä maailmalla suosituin ympäristöluokitusjärjestelmä lienee Yhdysvaltalainen LEED, (Leadership in Energy and Environmental Design). LEED-ympäristöluokituksia myöntää ja niiden käyttöä valvoo riippumaton Green Building Certificate Institute, joka toimii yleishyödyllisen U.S. Green Building Council (USGBC) -järjestön alaisuudessa. USGBC toimii ympäristövastuullisen rakentamisen edistäjänä ja tiedon levittäjänä ympäristöasioissa. LEED sertifikaattia voidaan hakea uudisrakennukselle, peruskorjattavalle rakennukselle tai olemassa olevalle rakennukselle. Sertifikaatti voidaan myöntää useimmille rakennustyypeille kuten toimistorakennuksille, julkisille rakennuksille, kauppakeskuksille sekä hotelleille ja asuinrakennuksille joissa on vähintään neljä asuinkerrosta. LEED sertifioinnissa rakennus, sen käyttö ja ylläpito pisteytetään koko elinkaarelle. Pisteytyksessä on käytössä 100 peruspistettä, sekä lisäksi mahdolliset lisäpisteet 1-6 pistettä innovatiivisesta suunnittelusta ja 1-4 pistettä lähialuevaikutuksesta (LEED 2009). LEED sertifikaatteja on neljää tasoa: - alin taso on LEED sertifioitu rakennus, jonka saamiseksi vaaditaan pistettä. - Hopeataso, jonka saamiseksi vaaditaan pistettä. - Kultataso, jonka saamiseksi vaaditaan pistettä. - Platinataso, jonka saamiseksi vaaditaan vähintään 80 pistettä. LEED sertifioinnissa arvioitavat tekijät on jaettu eri luokkiin: Kestävän kehityksen mukainen maankäyttö, vedenkäytön tehokkuus, energiankäyttö ja ilmastovaikutus, materiaalit ja materiaalikierto, sisäilmaston ja -olosuhteiden laatu, rakennuksen käyttäjien tietoisuus ja valistus ympäristöasioissa, rakennuksen sijainti ja kulkuyhteydet, innovatiivisyys suunnittelussa sekä lähialuevaikutus. LEEDiä kehitetään ja ajanmukaistetaan koko ajan. Uusi versio LEED v.4 julkaistaan tämän hetkisen tiedon mukaan kesäkuun alkuun 2013 mennessä. LEED Suomessa LEEDin suosio kasvaa myös Suomessa sekä uudisrakentamisessa että olemassa olevien rakennusten korjausrakentamisessa. Varsinkin suuret yhtiöt näkevät toimitilojensa LEED sertifioinnin kannattavana. Esimerkkejä LEED sertifioiduista rakennuksista Suomessa: - Moveres Business Garden, 2009, Helsinki, hopeataso. Pohjoismaiden ensimmäinen LEED sertifioitu uudisrakennus. - Kauppakeskus Sello, 2010, Espoo, kultataso. Euroopan ensimmäinen kauppakeskukselle myönnetty olemassa olevan rakennuksen vastuullista käyttöä ja ylläpitoa koskeva kultatason LEED-sertifikaatti (LEED for Existing Buildings: Operations & Maintenance). - Nordean 14 pääkonttorirakennusta Suomessa, Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa, 2010, LEEDsertifikaatti. Hanke on tähän asti laajin olemassa olevien rakennusten LEED-sertifiointiprojekti Yhdysvaltojen ulkopuolella ja lajissaan ensimmäinen Euroopassa. - Vaisala Oyj pääkonttori, 2011, Vantaa, kultataso. Suomen ensimmäinen, LEED standardin uudistetut vaatimukset täyttävä kultatason sertifikaatti. Suomessa on parhaillaan työn alla useita LEED projekteja mm. maan suurin toimistorakentamisen työmaa, Töölönlahden talot Helsingissä, rakennuttajat Lemminkäinen ja Etera.

3 Ympäristöluokituksen ja vihreän rakentamisen hinnoista 3/11 Koska ympäristöluokituksen ja vihreän rakentamisen hinta riippuvat monesta tekijästä, vaihtelee niihin kuluvat summat tapauskohtaisesti melko paljon. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että mitä varhaisemmassa vaiheessa rakennusprojektia ympäristöluokituksen ja vihreän rakentamisen vaatimukset saadaan liitettyä rakennusprojektiin, sitä halvemmaksi ne tulevat. Saadaksemme jonkun käsityksen vihreän rakentamisen ja ympäristöluokitusten hintojen suuruusluokasta, voidaan asiaa valaista hypoteesillä: Toimistorakennus kaupunkialueella, uudisrakennus, pinta-ala m 2 Pelkän sertifioinnin hinta: BREEAM: EUR LEED: EUR HQE (Ranska): EUR Vuonna 2003 Yhdysvalloissa julkaistiin raportti ( * ) vihreän rakentamisen kustannuksista ja hyödyistä. Raportti perustuu LEED sertifioitujen vihreiden rakennusten ja vastaavien tavallisten rakennusten keskinäiseen vertailuun ja se on ilmeisesti laajin vihreän rakentamisen vaikutuksista tehty selvitys. Raportissa todetaan tavallisen toimitilarakentamisen maksavan USD/neliöjalka. Raportin mukaan vihreän rakentamisen vaatimat lisäinvestoinnit nostivat rakentamiskuluja 3 5 USD/neliöjalka, joka vastaa noin kahta prosenttia rakentamiskustannuksista. Euroihin ja SI-yksikköihin muunnettuna raportin mukaiset vihreän rakentamisen lisäkustannukset olisivat noin EUR/m 2, (1 = 1,2 $). Näillä hinnoilla hypoteesitapauksessamme vihreän rakentamisen ja LEED sertifioinnin lisäkustannukseksi tulisi EUR. Kannattaa huomioida, että vuonna 2003 julkaistussa raportissa hinnat perustuivat silloiseen vihreän rakentamisen palveluiden ja tuotteiden saatavuuteen sekä hintoihin. Tänä päivänä vihreä rakentaminen on suhteessa halvempaa, koska kaikkea siihen liittyvää on tarjolla huomattavasti enemmän. Vihreästä rakentamisesta ja ympäristöluokituksesta saatavat hyödyt Yhdysvaltalaisraportin ( * ) mukaan vihreä rakentaminen on kustannustehokasta. Pelkästään rakennuksen käyttökuluissa saavutettavat säästöt rakennuksen elinkaaren aikana voivat raportin mukaan olla kymmenkertaiset vihreään rakentamiseen investoituun summaan nähden. Raportissa kerrotaan myös eritasoisten vihreiden rakennusten vertailusta (eri LEED tasot). Vertailun mukaan korkeamman luokituksen rakennuksessa kulut olivat lyhyellä aikavälillä suuremmat, mutta pitkällä aikavälillä niiden kulut muodostuivat merkittävästi pienemmiksi. Vihreästä rakentamisesta saatavat hyödyt näkyvät rakennuksen pienemmissä käyttökuluissa, vuokralaisia ja ostajia kiinnostavammassa kohteessa, korkeammassa myyntiarvossa, korkeammissa perittävissä olevissa vuokrissa, rakennuksen käyttäjien kannalta terveellisemmässä ja viihtyisämmässä asuin- tai työympäristössä, pienemmissä jätemäärissä, pienemmässä energian ja veden kulutuksessa, pienemmissä kasvihuonekaasupäästöissä sekä mahdollisissa vihreään rakentamiseen perustuvissa verohelpotuksissa ja pienemmissä ympäristömaksuissa. Yhdysvaltalaisraportissa esitetyn arvion mukaan vihreän toimitilarakennuksen tarjoaman terveellisemmän ja viihtyisämmän työympäristön ansioista sairaspoissaolojen väheneminen ja työtehon paraneminen vaikuttaa enemmän tuottavuuden paranemiseen kuin maailmanlaajuinen laajakaista. On hyvä muistaa, ettei hyviä asioita pidä mitata pelkästään rahassa; elämänlaadun paraneminen missä tahansa muodossa on arvokas asia. Lasirakentamiseen liittyy Yhdysvaltalaisraportissa mainitut tutkimukset, joiden mukaan ihmisten suorituskyky ja työteho paranevat huomattavasti päivänvalon vaikutuksesta:

4 4/11 - Kolmen eri kaupungin oppilaitoksissa tehdyn tutkimuksen mukaan niiden opiskelijoiden suoritukset, joiden luokkahuoneissa oli eniten päivänvaloa olivat jopa 20% parempia kuin niiden oppilaiden, joiden luokkahuoneissa oli vähiten päivänvaloa. - Päivänvalon vaikutusta ihmisten työtehoon seuranneessa tutkimuksessa todettiin työtehokkuuden paranevan jopa 7% siirryttäessä tavallisista toimitiloista vihreään ja valoisaan toimitilaan. Vihreän rakentamisen yhtenä tarkoituksena on mahdollistaa rakennuksen pidempi käyttöikä. Yhdysvaltalaisraportin mukaan vihreä rakentaminen lisää rakennusten käyttöikää huomattavasti. Raportissa oletetaan tavallisen rakennuksen käyttöiäksi noin 40 vuotta, LEED hopeatason rakennukselle noin 60 vuotta ja LEED kulta- ja platinatason rakennuksille vielä enemmän. Raportissa mainitaan rakennuksen eri osien käyttöikien vaihtelevan suuresti ja siksi arvioissa on lähdetty oletuksesta, että rakennuksen energia- ja vesijärjestelmät sekä jätehuolto palvelevat ympäristöystävällisesti 20 vuotta, jonka jälkeen ne ajanmukaistetaan. Yhtenä suurena etuna ympäristöluokituksissa on, että luokitettuja rakennuksia voidaan vertailla paremmin. Vaikka eri ympäristöluokitukset eroavatkin toisistaan, voidaan ympäristöluokituksessa tehdyistä asiakirjoista löytää vertailun kannalta olennaiset tiedot. Lasirakenteet ympäristöluokitettavissa rakennuksissa. Lasirakenteet näyttelevät usein merkittävää osaa vihreässä rakentamisessa. Oikein suunnitelluilla ja toteutetuilla lasirakenteilla aikaansaadaan viihtyisiä ja arkkitehtonisesti näyttäviä rakennuksia sekä energiatehokkaita ja pitkäikäisiä rakenteita, joita vihreässä rakentamisessa tavoitellaan. Lasirakenteilla on merkitystä erityisesti tilojen viihtyvyydessä ja luonnonvalon hyödyntämisessä. Esim. LEED ympäristöluokituksessa asetetaan pisteitä antavat rajat päivänvalolle ja näkymille seuraavasti: IEQ Credit 8.1: Päivänvalo ja näkymät Päivänvalo Edellyttää päivänvalon vapaata pääsyä 75%:lle vakituisesti miehitetystä alasta. IEQ Credit 8.2: Päivänvalo ja näkymät Näkymät Edellyttää näköyhteyttä ulos 90%:lle vakituisesti miehitetystä alasta. LEED pisteytyksessä voi oikein valituilla rakennuslasituotteilla kertyä jopa 40 pistettä, joka riittää alimman LEED tason sertifikaatin saantiin. Lasirakenteiden vaikutus sisäilmastoon Vihreässä rakentamisessa kiinnitetään suurta huomiota rakennusten sisäilmaston laatuun ja lämpöolosuhteisiin. Yhdysvaltalaisraportin ( * ) mukaan toimitilojen käyttäjien mielestä kaksi tärkeintä sisäolosuhteiden laatuun vaikuttavaa tekijää ovat lämpömukavuus ja sisäilman laatu. Suomen rakentamismääräyskokoelma D2:n kohdassa 2.2 Lämpöolot, sanotaan mm. että: Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, että oleskeluvyöhykkeen viihtyisä huonelämpötila voidaan ylläpitää käyttöaikana niin, ettei energiaa käytetä tarpeettomasti. Oleskeluvyöhykkeen huonelämpötilan lämmityskauden suunnitteluarvona käytetään lämpötilaa 21 ºC. Hyväksyttävä poikkeama oleskeluvyöhykkeen huonelämpötilan lämmityskauden suunnitteluarvosta huonetilan keskellä 1,1 m:n korkeudella on ±1 ºC. Suomen olosuhteissa lasirakenteiden vaikutus rakennuksen sisäilmastoon näkyy ensisijaisesti väli- ja talvikaudella. Lasirakenteet jäähtyvät ulkovaipan osana voimakkaimmin ja vaikuttavat sisäilmastoolosuhteisiin heikentävästi.

5 5/11 Koska lasirakenne on rakennuksen ulkovaipan kylmin osa, pidetään lasirakenteen hyvää U-arvoa tärkeimpänä tekijänä lasirakenteen energiatehokkuudessa. Lasirakenteen U-arvo 1 W/(m 2 K) onkin vähimmäisvaatimustasona useimmissa uudisrakennuksissa. Tähän U-arvoon päästään, kun lasirakenteessa käytetään eristyslaseja, joiden U-arvo on noin 0,7 W/(m 2 K). Lasirakenteen U-arvo heikkenee jos eristyslaseissa käytetään pientä ruutukokoa, jolloin U-arvoltaan heikompia lasin reuna-alueita on pinta-alaan nähden enemmän kuin käytettäessä isoa ruutukokoa. Reuna-alueiden U-arvo voi olla 0,2 W/(m 2 K) huonompi kuin lasin keskiosan U-arvo. Myös eristyslasien muodolla on merkitystä lasirakenteen U-arvoon. U-arvon kannalta parhaiten toimivat neliönmuotoiset sekä korkeat ja kapeat lasit, heikoimpia U-arvon kannalta ovat matalat ja leveät lasit. On myös hyvä muistaa, että eristyslasien U-arvo heikkenee 10 30% kun eristyslasia kallistetaan pystysuunnasta vaakatasoon. Kallistuskulman aiheuttama prosentuaalinen muutos on sitä suurempi mitä parempi U-arvo eristyslasilla on. Rakenteessa käytettävällä karmilla on myös merkittävä vaikutus lasirakenteen U-arvoon. Energiatehokkuusvaatimukset ovat tuoneet markkinoille joitain alumiiniprofiilijärjestelmiä, joiden U-arvo on valmistajan ilmoituksen mukaan alle 1 W/(m 2 K). Useimpien käytössä olevien alumiiniprofiilijärjestelmien U-arvo on yli 1 W/(m 2 K). Rakennuksen eristysarvojen määrityksessä käytetään rakentamismääräyskokoelma D3:n antamia mitoittavia ulkoilman lämpötiloja. Niissä Suomen alue on jaettu neljään säävyöhykkeeseen ja mitoittavat ulkoilman lämpötilat vaihtelevat etelän -26 ºC:sta pohjoisen -38 ºC:en. Valitettavasti mitoittavat ulkoilman lämpötilat eivät ota huomioon tuulen vaikutusta, joka Suomen laajalla rannikkoalueella on yleistä myös talvisin ja minkä vaikutuksesta kaikki rakenteet jäähtyvät huomattavasti enemmän kuin tyynellä. Esimerkiksi -20 ºC lämpötilassa tuulen nopeudella 8 m/s ilman jäähdytysvaikutus on sama kuin tyynellä ilmalla -41 ºC lämpötilassa. Säänennustusmalli AROMEn mukaan (Suomen Tuuliatlas) tuulen aritmeettinen keskinopeus tammikuussa 50 m korkeudella on 8 10 m/s koko merenvastaisella rannikollamme. Suomen olosuhteissa lasirakenteen hyvä U-arvo ei aina riitä lämpöviihtyvyyden ylläpitoon tai rakentamismääräyksissä annettujen sisäilmastovaatimusten toteutumiseen. Varsinkin korkeampien lasitusten (>2 m) jäähtyessä talvella, lasirakennetta pitkin alas valuvan jäähtyneen sisäilman liikenopeudet saattavat ylittää rakentamismääräyskokoelma D2:ssa sisäilman nopeuksille asetetut ohjearvot moninkertaisesti. Tätä vedon aiheuttamaa häiriötä lämpöviihtyvyyteen yritetään tavallisesti korjata nostamalla patteriverkoston lämpötilaa tai tuomalla sähköpattereita työpisteisiin. Niillä lievennetään vedon aiheuttamaa epämukavuutta, mutta ne eivät poista vedon syntymekanismia. Lisäksi on hyvä muistaa, että sisälämpötilan nostaminen yhdellä asteella lisää lämmitysenergian kulutusta n. 5 %. Ympäristöystävällisenä ratkaisuna voidaan käyttää sähkölämmitteistä eristyslasia, jossa sisälasi lämmitetään pienellä sähköteholla (< 50 W/m 2 ) sisäilman lämpötilaan ja vedon syntymekanismi häviää. Sisälasin lämpötilaa ja lämmityksen päälläoloa ohjataan termostaateilla jotka takaavat sen, että lämmitys menee päälle ainoastaan silloin kun sisälasi jäähtyy alle asetetun lämpötilan. Samalla myös lasirakenteen sisäpinnan mahdollinen kondenssiriski häviää ja lasirakenne pysyy kuivana. Eristyslasin hyvän eristävyyden takia yli 90% lasin tehosta saadaan hyödynnettyä huonetilan lämmityksessä. Näin toteutettavan lasirakenteen rajaama tila saadaan vastaamaan sekä rakentamismääräyksien antamia ohjearvoja, Sisäilmastoluokitus 2008 S1 vaatimustasoa, että LEEDin IEQ Credit 7.1: Thermal Comfort- Design ja IEQ Credit 7.2: Thermal Comfort-Verification vaatimuksia.

6 Onko energiatehokkuus pelkästään hyvä asia? 6/11 Rakennusten energiatehokkuuden parantamisessa on välillä luultu enemmän ja tiedetty vähemmän. Liian tiiviiksi rakennetuissa taloissa todetut homevauriot ovat kantapään kautta opettaneet, ettei pelkkää energiatehokkuutta parantamalla päästä aina hyvään tulokseen. Homevaurioita syntyy kun rakenteisiin pääsee vettä esimerkiksi vesivahingon tai vuotavan katon kautta, mutta usein myös väärin rakennetun ulkovaipan sisällä tiivistyvästä ilman kosteudesta. Koska rakenteissa liikkuu ilmanpaineen vaihtelujen takia aina ilmaa, riippumatta miten tiiviiksi ne on pyritty tekemään, voi kylmänä vuodenaikana ilmankosteuden kastepiste löytyä rakenteen sisältä ja silloin peli on menetetty. Kondenssin aiheuttamia homevaurioita on syntynyt esimerkiksi ikkunoiden aiheuttamina, kun karmiin on energiatehokkuuden parantamiseksi lisätty laseja. Näissä tapauksissa sisäilman sisältämä kosteus on talvisaikana tiivistynyt lasien välissä ja vettä on valunut raamia pitkin seinärakenteen sisään käynnistäen siellä homeen kasvun. Homeongelmien välttämistä koskettaa mm. Suomen rakentamismääräyskokoelma D2, Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, Määräykset ja ohjeet 2012, kohta 2.3.2: Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, että sisäilmankosteus pysyy rakennuksen käyttötarkoituksen mukaisissa arvoissa. Sisäilman kosteus ei saa olla jatkuvasti haitallisen korkea eikä kosteus saa tiivistyä rakenteisiin eikä niiden pinnoille tai ilmanvaihtojärjestelmiin siten, että se aiheuttaa kosteusvaurioita, mikrobien tai pieneliöiden kasvua tai muuta terveydellistä haittaa. Hyvän U-arvon eristyslasit valokatteissa Eristyslasien hyvän eristävyyden haittapuolena on, että valokatteiden eristyslasit keräävät päälleen lunta ja jäätä, joka ei sula lämpövuodosta kuten huonomman U-arvon laseilta. Lasien päälle kerääntyvä lumi on saatava pois liian suureksi kasvavan lumikuorman välttämiseksi, eikä lumen ja jään mekaaninen poistaminen lasirakenteelta ole helposti toteutettavissa. Todettakoon myös, että valokate jonka päällä on muutama sentti lunta tai jäätä näyttää umpikatteelta, koska lumi ei läpäise valoa hyvin. Kustannustehokas pysyväisratkaisu lumen ja jään poistamiselle valokatteelta on sähkölämmitteinen lasi. Lumen ja jään sulattaminen valokatteilta vaatii n. 350 W/m 2 lämmitystehoa ulkolasin lämmittämiseen jotta lumi ja jää sulaa tehokkaasti pois lasirakenteelta. Lumen ja jään sulatuksessa käytetään ohjausjärjestelmää, joka kytkee lumensulatuksen päälle ainoastaan kun lunta sataa. Ohjausjärjestelmä kytkee sulatuksen vastaavasti pois heti kun lumi ja jää on sulanut laseilta. Sähkölämmitteinen eristyslasi kuluttaa vähän sähköenergiaa ja sen vaikutus rakennuksen E-lukuun on pieni. Esimerkki toteutuneesta sähköenergian kulutuksen hinnasta valokatteen lumensulatuksessa: Verkatehdas, Hämeenlinna Sähkölämmitteinen eristyslasikate, 550 m 2, lumensulatuksen neliöteho 350 W/m 2. Talvina lumensulatukseen kulutetun sähkön keskihinta n. 500 EUR/ talvi eli alle 1 EUR/m 2 / vuosi. Vertailuna pääkaupunkiseudun hintataso lumenpudottamisesta ja lumen poisviennistä / pudotuskerta: Lumenpudotus katolta 2 4 EUR/m 2 + alv 23% Pyöräkuormaaja 65 EUR/h + alv 23% Lumen poiskuljettaminen kuorma-autolla (15 m 3 ) 350 EUR + alv 23% Lumen pudottaminen 550 m 2 katolta maksaa EUR + alv 23% / pudotuskerta Pyöräkuormaajaa tarvitaan esim. 6 h / pudotuskerta; 6 x 65 EUR = 390 EUR + alv 23% Lumen poiskuljetus kuorma-autoilla, esim. 8 lavallista; 8 x 350 EUR = 2800 EUR + alv 23%

7 7/11 Lumen pudottamisen ja poisviennin kustannukset 550 m 2 katolta ovat EUR + alv 23% per lumenpudotuskerta. Viime vuosina lunta on jouduttu pudottamaan katoilta useampana kertana talvessa. Taloudellisesta näkökulmasta lumensulattaminen sähkölämmitteisellä lasilla on todella kustannustehokasta, jos vaihtoehtona on lumen mekaaninen pudottaminen ja poisvienti. Sähkölämmitteisen eristyslasin hintaero vastaavaan eristyslasiin ilman sähkölämmitteisyyttä on n. 150 EUR/m 2. Esimerkiksi 550 m 2 suuren valokaton sähkölämmitteisten eristyslasien hintaeroksi vastaaviin kylmiin eristyslaseihin verrattuna tulee 550m 2 x 150 EUR/m 2 = EUR, joka vastaa lumenpudottamisesta esitetyn laskelman hinnoilla vajaan kahdenkymmenen lumenpudotuksen ja lumen poisviennin hintaa. Runsaslumisten talvien sattuessa valokatteen sähkölämmitteisen lumensulatuksen investoinnin takaisinmaksuaika verrattuna lumenpudotuksen ja lumen poiskuljetuksen hintaan on neljä - viisi vuotta. Valokatteiden lumensulatuksessa sähkölämmitteinen lasi on ympäristöystävällinen ratkaisu, etenkin jos rakennuksessa käytetään vihreää sähköä. Lasirakenteen heikkoon eristysarvoon perustuva, eli sisätilan lämmönhukalla toimiva lumensulatus on ympäristövaikutuksiltaan huono ja energiatehokkuudeltaan heikko ratkaisu, koska huonosti eristävä rakenne vuotaa lämpöä ulos kellon ympäri koko lämmityskauden ajan vaikka ulkona ei lunta sataisikaan. Luonnonvalo pääsee rakennukseen lasirakenteiden kautta Oikein toteutetut lasirakenteet vähentävät merkittävästi sisätilojen valaisussa päiväsaikaan tarvittavaa sähkövalon tarvetta. Yhdysvaltalaisraportin ( * ) mukaan toimitilojen valaisemiseen käytettävän sähköenergian osuus on toiseksi suurin päiväsaikanaan mitatusta huippukulutuksesta. Eurooppalaisen lasinvalmistajan järjestämässä kokeessa selvitettiin ikkunapinta-alan vaikutusta sisätilan valaisuun kuluvan sähkön kulutuksessa. Koetilanteessa tutkittiin kahta identtistä huonetta, joissa toisessa oli pienehkö ikkuna pinta-ala ja toisessa melko suuri vastaavalla ulkoseinällä oleva ikkunapinta-ala. Pienen ikkunan valoaukon pinta-ala indeksi oli 16,4% ja suuren ikkunan valoaukon pinta-ala indeksi oli 24,5%. Pienen ikkunan antaman päivänvalon vaikutus huoneen valaisuun oli keskimäärin 43% ja suuren ikkunan vaikutus keskimäärin 72%. Vaadittuun valaisutasoon pääsemiseksi käytetyn sähköenergian määrä pienen ikkunan huoneessa vastasi 4,2 kwh/a ja suuren ikkunan huoneessa 2,7 kwh/a. Koejärjestelyssä saatujen mittaustulosten perusteella voitiin todeta suuremman ikkuna pinta-alan vähentävän valaisuun käytettävän sähkön kulutusta keskimäärin 36% vuodessa. Lasirakenteet voivat aiheuttaa jäähdytystarpeen Etenkin kesällä lasirakenteen kautta säteilee sisätilaan auringon lämpöenergiaa, joka voi hetkessä nostaa sisälämpötilaa huomattavasti mukavuuslämpötilan yläpuolelle aiheuttaen sisäilman jäähdytystarpeen. Yhdysvaltalaisraportin ( * ) mukaan toimitilojen jäähdyttämiseen käytettävän sähköenergian osuus on pääsääntöisesti suurin päiväsaikanaan mitatusta huippukulutuksesta.

8 8/11 Rakentamismääräyskokoelma D3:n mukaan ylilämpenemisen ehkäisemiseksi rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, että tilat eivät lämpene haitallisesti. Ylilämpenemisen estämiseksi tulisi käyttää ensisijaisesti rakenteellisia ja muita passiivisia keinoja esim. lippoja, markiiseja, kaihtimia ja sopivia auringonsuojalaseja. Ikkunalasituksen tyyppi U-arvo W/(m 2 K) g kohtisuora 2K + 1K, eristyslasi + erillislasi 2,7 0,7 3K, eristyslasi matalaemissiviteettipinnoitetuilla 0,6 0,9 0,4 0,6 laseilla 1K, tehokas auringonsuojalasi 5,7 0,3 Taulukko 1. Ikkunan valoaukon auringon kokonaissäteilyn läpäisykertoimia, g kohtisuora Yhtenä suoran auringonvalon haittana on sen osana oleva UV-säteily, joka haalistaa esimerkiksi tekstiilien värejä. Auringon UV-säteilyn haittavaikutuksia voidaan tehokkaasti vähentää jos lasirakenteessa käytetään PVB laminoitua lasia, koska laminaattikalvo läpäisee huonosti UV-säteilyä. Ympäristöarvot tuotekehityksen kiihdyttäjänä Tiukentuvat ympäristövaatimukset vaikuttavat voimakkaasti rakennustuotteiden tuotekehitykseen. Tämä näkyy myös rakennuslasituotteissa, jossa esimerkiksi energiatehokkuuden parantamiseksi tehdyn tuotekehityksen ansiosta nykyisten eristyslasien U-arvo on noin kolme kertaa parempi kuin parinkymmenen vuoden takaisten eristyslasien. Ympäristövaatimukset pakottavat valmistajia löytämään haitallisia aineita sisältävien tuotteiden tilalle turvallisempia sekä kehittämään ympäristöä vähemmän kuormittavia valmistusprosesseja. Hyvänä esimerkkinä tälläisestä ovat peilit, joiden valmistuksessa on perinteisesti käytetty paljon lyijyä. Ympäristövaatimusten ja kysynnän takia valmistajat ovat joutuneet kehittämään peilejä ja niiden valmistustekniikoita, jotka ovat vähentäneet peilien lyijypitoisuuden murto-osaan aiemmasta: Perinteisesti valmistetun peilin lyijypitoisuus < ppm - Eurooppalaisen standardin RoHS vaatimus, lyijypitoisuus < 1000 ppm - Yhdysvaltalainen vaatimustaso, lyijypitoisuus < 90 ppm - Uuden sukupolven peilit, esim. SGG MIRALITE REVOLUTION, lyijypitoisuus < 50 ppm Kaikki ei ole niin vihreää kuin miltä näyttää Vihreisiin arvoihin viittavia merkkejä on valtava määrä, ja niitä tulee koko ajan lisää. Jotkut ympäristömerkeistä vahvistavat yksiselitteisesti tuotteen olevan ympäristöystävällinen ja jotkut taas pyrkivät luomaan kuluttajalle sen suuntaisia mielikuvia vaikka tuote ei käytännössä eroaisi mitenkään vastaavaasta ei vihreästä tuotteesta. Puhtaasti markkinointitarkoitukseen luotua mielikuvaa tuotteen vihreydestä kutsutaan viherpesuksi, englanniksi green washing. Markkinoilta löytyvistä ympäristömerkeistä voidaan erottaa kolme tyyppiä: 1. Viralliset ja elinkaaritarkasteluun (Life Cycle Assessment, LCA) perustuvat ympäristömerkit. 2. Kolmannen osapuolen (esim. yleishyödyllisen järjestön) myöntämät ympäristömerkit. 3. Valmistajan itsensä kehittämät, omille tuotteille annetut ympäristömerkit. Mainituista ympäristömerkeistä vahvimpia ovat viralliset ja elinkaaritarkasteluun perustuvat ympäristömerkit.

9 9/11 Virallisia ympäristömerkkejä ovat EU:n ympäristömerkki Eurokukka, Energiamerkki ja Joutsenmerkki. Pääsääntöisesti myös luettelossa toisena olevat, kolmannen osapuolen myöntämät ympäristömerkit ovat merkittäviä ympäristömerkkejä. Tälläisiä ovat esimerkiksi rakennuksille myönnettävät LEED ja BREEAM ympäristöluokitusmerkit. Kolmannen osapuolen myöntämien ympäristömerkkien heikkona puolena on, etteivät ne aina ole toisiinsa nähden vertailukelpoisia ja siksi näiden ympäristömerkkien myöntämisperusteiden yhdenmukaistamista kannattaa pyrkiä edesauttamaan. Luettelossa kolmantena olevat ympäristömerkit, eli valmistajien itse kehittämät ympäristömerkit ovat lukumäärältään suurin ja merkitykseltään epäselvin ryhmä. Mukaan kuuluu sekä todellisiin ympäristöarvoihin perustuvia merkkejä että puhtaasti markkinointikikkana kehitettyjä merkkejä. CE-merkintä CE-merkintä on valmistajan vakuutus siitä, että tuote täyttää Euroopan unionin asettamat turvallisuutta, terveyttä, ympäristöä ja kuluttajansuojaa koskevat vaatimukset. Heinäkuussa 2013 astuu EU:ssa voimaan uusi rakennustuoteasetus jonka mukaan CE-merkintä tulee rakennustuotteille pakolliseksi. Rakennusmateriaalien arviointi ympäristöluokituksessa Rakennuksen ympäristöluokituksessa ne rakennustuotteet, joille on tehty elinkaaritarkastelu ja todennettu ympäristöseloste huomioidaan ympäristöluokituksen pisteytyksessä täysmääräisesti. Toistaiseksi vain harvoille rakennuslasituotteille, esimerkiksi eristyslaseille, on tehty elinkaaritarkastelu (Life Cycle Assessment, LCA) ja todennettu ympäristöseloste (Verified Environmental Product Declaration, EPD). Elinkaaritarkastelu on tuotteen elinkaaren ympäristövaikutusten selvitys, jossa esitetään tuotteen ympäristövaikutukset alkaen tuotteen raaka-aineiden valmistuksesta aina tuotteen loppukäsittelyyn (esim. kierrätykseen). Elinkaaritarkasteluun sisältyy tuotteen hiilijalanjäljen määrittely CO 2 vastineena. Todennettu ympäristöseloste on riippumattoman akkreditoidun tarkastuslaitoksen laatima ja vahvistama kansainvälisten ISO ympäristöstandardien vaatimustenmukaisuustodistus.

10 Eristyslasin ympäristövaikutuksista 10/11 Eristyslasi lyhyesti: - Eristyslasi koostuu vähintään kahdesta lasista, lasien välissä olevasta reunan tuntumassa kiertävästä välilistasta ja reunakittauksesta sekä lasien välisestä kaasutäytteisestä tilasta. - Yleisimmin eristyslaseissa käytetään joko 4 mm tai 6 mm laseja tai niistä ja PVB kalvosta valmistettuja lasilaminaatteja. - Eristyslaseissa käytettävät lasit ovat pääsääntöisesti float laseja tai täysin kirkkaita rautaoksidivapaita laseja matalaemissiviteetti pinnoitteella tai ilman sekä massavärjättyjä tai peiliheijastavia auringonsuojalaseja. - Lasien laminoinnissa käytetään yleisimmin erivahvuisia (0,38 mm tai sen kerrannaisia) PVB kalvoja (polyvinyylibuturaalikalvoja). - Eristyslasien välilistoja on markkinoilla paljon, eniten käytetään kahta päätyyppiä: metallivälilistoja tai muovikomposiittivälilistoja. Välilistoissa on mekaanisesti kantava rakenne jonka sisällä on kuivikeainetta, sekä kaasusulkuna toimiva kerros esim. metallifolio. - Eristyslasin rakenteen pitää koossa reunakittaus. Sitä pursotetaan tavallisesti lasien välinen reunalistan ulkopuolinen tila täyteen. Reunakitteinä käytetään yleisimmin butyyli-, polyuretaani-, polysulfidi- tai silikonipohjaisia reunakittejä. - Reunakittauksen teon loppuvaiheessa lasien välinen kaasutila täytetään kuivalla kaasulla. Yleisimmin eristyslaseissa käytetään argonia tai kuivaa ilmaa, joskus myös kryptonia. Eristyslasin ympäristövaikutuksia voidaan arvioida tekemällä sille elinkaaritarkastelu (Life Cycle Assessment, LCA). Siinä määritellään tuotteen valmistuksesta, käytöstä ja hävittämisestä syntyvät ympäristöhaitat, mm.: - luonnonvarojen kulutus: energia ja raaka-aineet - veden kulutus - päästöt ilmastoon, maaperään ja vesistöihin - vaikutus ilmastonmuutokseen (hiilijalanjälki) - kaatopaikkajätteen ja kierrätettävän jätteen määrä Elinkaaritarkastelun pohjalta voidaan tuotteesta tehdä todennettu ympäristöseloste (Verified Environmental Product Declaration), johon kerätään ympäristövaikutusten kannalta olennaiset tiedot tuotteesta laskennallisen elinkaaren ajalle. Esimerkki eristyslasille tehdyn todennetun ympäristöselosteen tiedoista kansainvälisten ympäristöstandardien ISO 14025, ISO ja ISO mukaisesti: Eristyslasi SGG Climaplus (ulkolasi 4 mm Planilux float, 16 mm välilista ja argon täyttö, sisälasi 4 mm matalaemissiviteettipinnoitettu Planitherm float), U = 1-1,1 W/(m 2 K), T L = 71 80%, g = 40 64%. (Arvot riippuvat eristyslasiin valittavasta matalaemissiviteettipinnoitteesta). Eristyslasin koko 1m 2. Eristyslasin elinkaaren pituus 30 vuotta. (Laskennallinen arvo, käytännössä elinkaari on paljon pidempi) Eristyslasin 30 vuoden elinkaarena kuluttamat energiamuodot ja määrät: - puu: 0,0395 kg - kivihiili: 3,30 kg - ruskohiili: 2,68 kg - maakaasu: 4,45 kg - öljy: 2,20 kg - uraani: 0, kg Eristyslasin reunakitistä ilmakehään haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) määrä: < 76 μg/m 3. Eristyslasin puhdistamiseen 30 vuoden aikana tarvittava pesuaineen määrä: 6 litraa. Eristyslasin 30 vuoden aikana käytettävä veden määrä: 244 litraa. Eristyslasin 30 vuoden aikana kulutettava energian määrä: 484 MJ. Eristyslasin valmistuksessa käytettävän hiekan määrä: 13,1 kg. Eristyslasin vaikutus ilmastonmuutokseen 30 vuoden aikana: 31,4 kg vastine CO 2 :a. Elinkaaritarkastelussa kerätyt tiedot tuotteen ympäristövaikutuksista ovat tieteellisesti vertailukelpoisia.

11 11/11 Yksiselitteisten tietojen vertailussa käy ilmi myös mahdollinen ympäristöhaitan siirros eli näennäisesti ympäristöystävällisen tuotteen johonkin elinkaaren vaiheeseen sisältyvä huomattava ympäristöhaitta. Lasi on vihreää Lasi on yksi harvoista rakennusmateriaaleista, jota voidaan kierrättää lähes loputtomasti. Eristyslasit rasittavat vähän ympäristöä. Eristyslasien käytöllä saavutettavat lämmitysenergian säästöt hidastavat ilmastonmuutosta. Oikein toteutetut lasirakenteet parantavat lämpömukavuutta, viihtyvyyttä, akustiikkaolosuhteita, ilman laatua ja turvallisuutta. Lasirakenteiden antama päivänvalo parantaa ihmisten työtehoa ja suorituksen laatua. Hyvin suunnitellut ja toteutetut lasirakenteet ovat huoltovapaita ja pitkäikäisiä. Lasirakenteiden käyttö vähentää huomattavasti sisätilojen valaisun tarvetta päiväsaikaan. Oikein toteutettu lasirakenne on energiatehokas. Monet näyttävimmistä arkkitehtonisista luomuksista ovat syntyneet lasirakenteiden avulla. Ympäristöasioiden merkitys rakennuslasituotteiden valmistuksessa on ymmärretty hyvin alan suurimpien toimijoiden keskuudessa ja siksi jotkut lasintuottajista toimivat ympäristöasioissa edelläkävijöinä. Lauri Leinonen, Saint-Gobain Glass Finland Oy Viittaukset ( * ) : Greg Kats, Capital E, (2003): The Costs and Financial Benefits of Green Buildings, a Report to California s Sustainable Building Task Force.

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa Tommi Riippa 19.9.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Muutettujen osien sisältö melkein tuplaantui Tarkempia määräyksiä mm. rakenteiden lujuudelle, paloturvallisuudelle, terveellisyydelle, turvallisuudelle,

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

Ruukki life -paneeli. Markkinoiden ekologisin sandwichpaneeli

Ruukki life -paneeli. Markkinoiden ekologisin sandwichpaneeli 1 2 Ruukki life -paneeli Markkinoiden ekologisin sandwichpaneeli 3 Mikä Ruukki life paneeli on? Esivalmistettu sandwich-paneeli, jossa kahden teräslevyn välissä on eristekerros. Yli 70% mineraalivillan

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 RAKLI Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen vastuulliset ammattilaiset.

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia K: Mikä on rakennuksen energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja

Lisätiedot

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen Tero Mononen Lamit.fi tero.mononen@lamit.fi MITEN LÄPÄISTÄ VAATIMUKSET? Tero Mononen, lamit.fi Esimerkkejä vaatimukset

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka Poistoilmapuhaltimien uusiminen Poistoilmapuhaltimien uusiminen EC puhaltimiksi Poistoilmapuhaltimien rakenteellinen käyttöikä on yleensä

Lisätiedot

Digital Lasso Solutions

Digital Lasso Solutions Digital Lasso Solutions Ohjelmistojen esittely: MX6 Energia 22.10.2015 Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Oy www.digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Rakennusten

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building 09.06.2011 Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building 09.06.2011 Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT Pöyry Green Building Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy PÖYRY GLOBAALI SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTI- KONSERNI Pöyry on maailmanlaajuisesti toimiva

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Lasivaippa: Lämpötekninen viihtyvyys ja ulkoisen melun torjunta

Lasivaippa: Lämpötekninen viihtyvyys ja ulkoisen melun torjunta Tehokas työympäristö toimiva toimisto Musiikkitalo 25.4.2012 Lasivaippa: Lämpötekninen viihtyvyys ja ulkoisen melun torjunta Tahvo Sutela Lasifakta Oy Rakennuslasialan teknistä konsultointia Itsenäinen,

Lisätiedot

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Jäähdytyspalkkijärjestelmään yhdistetty Combi Cooler on helppo, toimintavarma ja sähkötehokas

Lisätiedot

Energia-ja ekotehokas asuminen, oikeus hyvään asumiseen

Energia-ja ekotehokas asuminen, oikeus hyvään asumiseen Energia-ja ekotehokas asuminen, oikeus hyvään asumiseen Markku Elg, Green Building Advisor Kestävän kehityksen mukainen Suunniteltu, rakennettu, kunnostettu Toimii tai käyttää ekologisesti resursseja tehokkaasti

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

KEILARANTA 1. aivan kiinteistön tontin rajalle ja kiinteistöstä tulee olemaan maanalainen yhteys suoraan metroon.

KEILARANTA 1. aivan kiinteistön tontin rajalle ja kiinteistöstä tulee olemaan maanalainen yhteys suoraan metroon. KEILARANTA 1 Toukokuussa 2012 valmistunut toimistokiinteistö Suunnittelussa on huomioitu kestävän kehityksen periaatteet ja tilat on rakennettu käyttäen uusinta rakennustekniikkaa. Kiinteistölle on haettu

Lisätiedot

Energia-ja kustannustehokkuus rakennuksen elinkaarella

Energia-ja kustannustehokkuus rakennuksen elinkaarella RIL Rakennus- ja rakennetekniikkaryhmä, kustannustehokas rakentaminen Energia-ja kustannustehokkuus rakennuksen elinkaarella Juha-Pekka Smolander Teknisen myynnin päällikkö 1 Sisältö 1. Energiamääräykset

Lisätiedot

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti II SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Tietomallipohjainen määrä- ja kustannuslaskenta... 2 3.

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Townhouse energiatehokkaassa kaupunkiasumisessa

Townhouse energiatehokkaassa kaupunkiasumisessa Townhouse energiatehokkaassa kaupunkiasumisessa Rakennusfoorumi 07.06.2016 Matti Kuittinen Arkkitehti, TkT Kaupunkimainen vaihtoehto ekologiselle omakotiasumiselle? Kehitämme uutta talotyyppiä kaupunkialueen

Lisätiedot

Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa

Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa 8.11.2012 Juha Jokisalo Erikoistutkija, TkT juha.jokisalo@aalto.fi Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos, LVI-tekniikka Taustaa Frame-hankkeen tutkimustulosten

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN SISÄLLYS 1. Artikkelin tarkoitus ja sisältö...3 2. Johdanto...4 3. Sisäilma syntyy monen tekijän summana...5 4. Sisäilmatietoiskujen teemat...6

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Uusia tuulia ikkunaremonttiin. Ikkunat ja ilmanvaihto kaksi remonttia yhdellä kertaa M/S Viking XPRS Timo Laitinen, Skaala Oy

Uusia tuulia ikkunaremonttiin. Ikkunat ja ilmanvaihto kaksi remonttia yhdellä kertaa M/S Viking XPRS Timo Laitinen, Skaala Oy Uusia tuulia ikkunaremonttiin Ikkunat ja ilmanvaihto kaksi remonttia yhdellä kertaa 3.9.2016 M/S Viking XPRS Timo Laitinen, Skaala Oy Maailman parasta ilmaa Ulkoilman laatu Suomessa ja Ruotsissa on kansainvälisen

Lisätiedot

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE Tarjoamme asiakkaillemme talotekniikan palvelut uudiskohteiden urakoinnista kiinteistön ylläpitoon ja huoltoon sekä korjausrakentamiseen. Yhteistyössä asiakkaan

Lisätiedot

Kosteusturvallista betonielementtirakentamista

Kosteusturvallista betonielementtirakentamista Lumen 1/2016 ARTIKKELI Kosteusturvallista betonielementtirakentamista Tuomas Alakunnas, talo- ja energiatekniikan insinööri (AMK), projektipäällikkö, ACEtutkimusryhmä, Lapin ammattikorkeakoulu Mikko Vatanen,

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistön ylläpito

Suunnitelmallinen kiinteistön ylläpito Suunnitelmallinen kiinteistön ylläpito Sisäilma ja terveys terveellinen ja turvallinen toimintaympäristö 24.11.2015 Petri Kuisma Lapin AMK 23.11.2015 1 Sisältö Suunnitelmallinen sisäympäristö Kustannustehokkaat

Lisätiedot

Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan

Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan 1 Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan Lähes nollaenergiatalo on hyvin energiatehokas Energiantarve katetaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla rakennuksessa tai sen lähellä Kustannusoptimi

Lisätiedot

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland O Moottoriajoneuvosuojat Pinta-alasäännöt Rakennuksen sisällä sijaitsevien tai rakennukseen rakenteellisesti

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa Tommi Riippa Tiimipäällikkö, RTA 16.4.2016 Page 1 Säästä kotia korjaamalla! 16.4.2016 Page 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki muuttui vuonna 2013 Nyt vaaditaan rakennuslupa,

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne

Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö 41. Ilmansuojelupäivät 23.8.2016 Alaspäin parempi Ylöspäin huonompi Rakennusten

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Viherkatot pykälissä

Viherkatot pykälissä Viherkatot pykälissä SUVI BORGSTRÖM, HTT ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO OMAPIHA MESSUT HELSINKI 29.3.2012 Esityksen rakenne 1) Viherkatot ja ympäristölainsäädännön tavoitteet 2) Viherkattorakentamisen ohjaus voimassa

Lisätiedot

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 3.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali kerros- ja rivitaloissa Mitä laki sanoo energiatehokkuudesta?

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudistuu - tulevat haasteet Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta seminaari 8.10.2010 Aika: 8.10. perjantaina klo 9.30 11.30 8.10.2010 1 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin

Lisätiedot

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä. Jorma Säteri. Toiminnanjohtaja, Sisäilmayhdistys ry

... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä. Jorma Säteri. Toiminnanjohtaja, Sisäilmayhdistys ry ... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä Jorma Säteri Toiminnanjohtaja, Sisäilmayhdistys ry Dipl.ins. (TKK/LVI-tekniikka) 1989 Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja vuodesta 1998 Lehtori ja Talotekniikan

Lisätiedot

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Lomake 1: Käyttäjäkysely 1. Kuinka kauan olette työskennelleet tässä rakennuksessa? 2. Missä huonetilassa työskentelette pääasiallisesti? 3. Työpisteenne sisäilman laatu: Oletteko

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden

Lisätiedot

Energiatodistuksen laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus - Ajankohtaisia kysymyksiä ja vastauksia

Energiatodistuksen laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus - Ajankohtaisia kysymyksiä ja vastauksia Energiatodistuksen laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus - Ajankohtaisia kysymyksiä ja vastauksia TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Painovoimainen ilmanvaihto ( luonnollinen ilmavaihto)

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

Hirsitaloteollisuus r.y.

Hirsitaloteollisuus r.y. Hirsitaloteollisuus r.y. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä hirsitaloteollisuutta harjoittavien yritysten kesken sekä edistää tehdasvalmisteisten hirsitalojen käytön, menekin ja tuotannon

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Energiatehokkuus rakennustyömaalla nykytila ja haasteet. Build up Skills Workshop 6.6.2012 Helsinki Minna Kuusela TTS

Energiatehokkuus rakennustyömaalla nykytila ja haasteet. Build up Skills Workshop 6.6.2012 Helsinki Minna Kuusela TTS Energiatehokkuus rakennustyömaalla nykytila ja haasteet Build up Skills Workshop 6.6.2012 Helsinki Minna Kuusela TTS Analysis of the Status Quo Raportin sisältö Rakennusalan luonnehdinta Kansallinen politiikka

Lisätiedot

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

... ja uusia näkökulmia

... ja uusia näkökulmia Energiatehokkuuden mittarit... ja uusia näkökulmia 02.12.2009 Erkki Aalto Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry CO 2 jalanjälki- visio 2010-20502050 Kehitysaukot t Puuttuvat lenkit Todellisuus

Lisätiedot

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Valtavalo Oy. LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä

Valtavalo Oy. LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä Valtavalo Oy LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä Ilmastonmuutoksesta liiketoimintaa 17.2.2016 TkT Simo Makkonen Hallituksen puheenjohtaja, Valtavalo

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

www.ruukki.fi Ruukin sandwichpaneelit energiatehokkaisiin rakennuksiin

www.ruukki.fi Ruukin sandwichpaneelit energiatehokkaisiin rakennuksiin www.ruukki.fi Ruukin sandwichpaneelit energiatehokkaisiin rakennuksiin TUOTELUETTELO 2013 Energiatehokkuutta innovaatiosta loppukäyttöön Säästä jopa 20 % energian kulutuksessa Ruukin ilmatiiviin seinärakenteen

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne

Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne Rakennusvalvonnan ajankohtaispäivä 12.12.2016 Savoy-teatteri, Helsinki Yli-insinööri Katja Outinen Tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa Espoon pientaloilta 4.2.2016 Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden osoittaminen Rakennusluvan liitteenä toimitettava energiaselvitys

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

AS OY HELSINGIN KARPALO Passiivinen auringonsuojaus

AS OY HELSINGIN KARPALO Passiivinen auringonsuojaus AS OY HELSINGIN KARPALO Passiivinen auringonsuojaus Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Yliopistonkatu 30 PL 56, 20101

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Bionova Consulting, Tytti Bruce 3. kesäkuuta 2014 1. Kohteiden Bionova Consulting arviointimenetelmä

Lisätiedot

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Kulttuuriympäristöseminaari 24.10.2013 Johanna Rinne - johanna.s.rinne@turku.fi ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA

ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA Tämän lain tarkoituksena on erityisesti lisäämällä mahdollisuuksia rakennusten energiatehokkuuden vertailuun edistää rakennusten energiatehokkuutta ja

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu Ympäristövaliokunta to 25.2.2016 klo 10.00 HE 150/2015 vp (energiatodistus) SISÄLTÖ Kansalaisaloite Eduskunnan lausumat HE 150/2015 VP Energiatodistuksen

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö FinVac 20.9.

Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö FinVac 20.9. Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö FinVac 20.9.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa 1 Ympäristömerkinnät lyhyesti ISO 14001 8 Kansainvälinen ympäristöjohtamisjärjestelmä, joka tähtää jatkuvaan parantamiseen ja ympäristösuorituskyvyn kehittämiseen.

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009 Leinikkitie 36 01350 Vantaa usraportti 23.5.2009 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tutkimuksen tavoite... 3 1.4

Lisätiedot

Tuhlataanko teillä maksettua lämmitysenergiaa harakoille?

Tuhlataanko teillä maksettua lämmitysenergiaa harakoille? Tuhlataanko teillä maksettua lämmitysenergiaa harakoille? Rakennusten osuus Suomen energiankulutuksesta on 40% ja ilmastopäästöistä 30%. Yli 30 000 kerrostalokiinteistöön energiatehokkuustoimenpiteitä

Lisätiedot

DOMUSCLASSICA. Ikkunat. Rakenne

DOMUSCLASSICA. Ikkunat. Rakenne TEKNISET TIEDOT Ikkunat Domus Classica valikoimaamme kuuluvat puurunkoiset ikkunat valmistetaan yli neljäkymmentä vuotta toimineessa ikkunaverstaassa vanhoja perinteitä kunnioittaen. Ikkunan rakenne on

Lisätiedot

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Energia- ja ilmastostrategian linjaukset ovat samansuuntaisia Fingridin näkemysten kanssa Nykyisenkaltaisesta tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Hiilijalanjälki rakennusmääräyksiin. Julkiset vihreät rakennushankinnat. Kiertotalous ja materiaalitehokkuus

Hiilijalanjälki rakennusmääräyksiin. Julkiset vihreät rakennushankinnat. Kiertotalous ja materiaalitehokkuus Kestävän rakentamisen indikaattorit mitä on edessä? KyAMK / Vähähiilisen rakentamisen informaatiotilaisuus 30.09.2016 Matti Kuittinen Ydinindikaattorit Hiilijalanjälki rakennusmääräyksiin Julkiset vihreät

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys

Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys Tuomo Ojanen, erikoistutkija Miimu Airaksinen, tutkimusprofessori Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sairaat talot, sairaat

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa

Lisätiedot