Vihreästä rakentamisesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vihreästä rakentamisesta"

Transkriptio

1 Vihreästä rakentamisesta 1/11 Rakennukset ja ympäristö Rakentamistarve kasvaa maailman väestömäärän mukana nopeasti. Viisikymmentä vuotta sitten maailman väestömäärä oli kolme miljardia, nyt se on seitsemän miljardia ja noin kahdentoista vuoden päästä sen arvioidaan ylittävän kahdeksan miljardia. Rakentaminen, rakennusten ylläpito ja rakennusten hävittäminen kuormittavat ympäristöämme valtavasti: - eurooppalaisessa rakentamisessa yli 50 % käytettävistä raaka-aineista otetaan luonnonvaroista % kaikesta euroopassa kulutettavasta energiasta kuluu rakennuksissa. - rakennukset aiheuttavat noin kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöistä euroopassa. - rakennukset tuottavat 33 % jätteistä euroopassa. Lähde: Glass for Europe Kansainvälisesti sovittuihin ympäristötavoitteisiin pääseminen edellyttää rakennussuunnittelulta, rakennusmateriaalien valmistajilta, rakentajilta sekä rakennuksen käyttäjiltä ja ylläpidolta ympäristöarvojen ymmärtämistä ja niiden mukaista toimintaa. Kaikelle rakentamiselle tulisi olla järkiperusteet ja olemassa olevia tiloja tulisi käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Yleisesti rakennusten tärkeimmiksi ympäristöarvoiksi katsotaan energiatehokkuus, rakennuksen käytön helppous, tilojen toimivuus ja muunneltavuus sekä julkisen liikenteen ja palvelujen saatavuus. Suomen olosuhteissa energiatehokkuus on ollut itsestään selvä vaatimus jo pitkään. Tämän osoittaa vaikkapa se, että Suomessa on siirrytty käyttämään eristyslaseja lähes kaikissa rakennuksissa paljon aiemmin kuin keskieuroopassa. Eurooppalaisista rakennuksista reilussa 40 %:ssa on yhä yksinkertaiset lasit. Lähde: Glass for Europe Ympäristöystävällisen ja kestävän kehityksen mukaisen rakentamisen yhteydessä puhutaan vihreistä rakennuksista. Termi herättää joukon mielikuvia, mutta sen merkitystä ei yksiselitteisesti ole määritelty. Sillä tarkoitetaan mm. energiatehokasta, ekologista ja ympäristöään vähän kuormittavaa rakennusta sekä turvallista ja terveellistä rakennusta. Voidaan sanoa, että vihreällä rakentamisella tavoittellaan kestävän hyvinvoinnin mukaista toimivaa kokonaisuutta ekologisesta, sosiaalisesta ja taloudellisesta näkökulmasta katsottuna. Asuin- ja työtilojen laadulla on merkittävä vaikutus ihmisten elämänlaatuun ja terveyteen, oleskelemmehan noin 90% ajastamme sisätiloissa. Vihreällä rakentamisella parannetaan sekä ihmisten että ympäristön hyvinvointia, myös tuleville sukupolville. Miten rakennusten vihreyttä mitataan? Viimeisten vuosikymmenten aikana on kehitetty sekä kansallisia että kansainvälisiä laskenta- ja arviointimenetelmiä, joiden tarkoituksena on mitata kestävän kehityksen ja ympäristöystävällisen rakentamisen osa-alueita. Näistä vihreän rakentamisen arvoja mittaavista menetelmistä käytetään nimitystä ympäristöluokitusjärjestelmät. Suomessa ympäristöluokitusjärjestelmistä tunnetuimpia ovat BREEAM (UK), LEED (USA) ja PromisE (Suomi). Kansainväliset ympäristöluokitusjärjestelmät BREEAM ja LEED ohjaavat rakennuksen suunnittelua, rakentamista ja käyttöä sekä rakennuksen ympäristövaikutuksia rakennuksen koko elinkaaren aikana. Suomalainen PromisE on suppeampi ympäristöluokitusjärjestelmä joka tarkastelee rakennuksen ympäristöominaisuuksia neljässä pääluokassa: rakennuksen käyttäjien terveys, luonnonvarojen kulutus, ekologiset vaikutukset ja ympäristöriskien hallinta.

2 2/11 Tällä hetkellä maailmalla suosituin ympäristöluokitusjärjestelmä lienee Yhdysvaltalainen LEED, (Leadership in Energy and Environmental Design). LEED-ympäristöluokituksia myöntää ja niiden käyttöä valvoo riippumaton Green Building Certificate Institute, joka toimii yleishyödyllisen U.S. Green Building Council (USGBC) -järjestön alaisuudessa. USGBC toimii ympäristövastuullisen rakentamisen edistäjänä ja tiedon levittäjänä ympäristöasioissa. LEED sertifikaattia voidaan hakea uudisrakennukselle, peruskorjattavalle rakennukselle tai olemassa olevalle rakennukselle. Sertifikaatti voidaan myöntää useimmille rakennustyypeille kuten toimistorakennuksille, julkisille rakennuksille, kauppakeskuksille sekä hotelleille ja asuinrakennuksille joissa on vähintään neljä asuinkerrosta. LEED sertifioinnissa rakennus, sen käyttö ja ylläpito pisteytetään koko elinkaarelle. Pisteytyksessä on käytössä 100 peruspistettä, sekä lisäksi mahdolliset lisäpisteet 1-6 pistettä innovatiivisesta suunnittelusta ja 1-4 pistettä lähialuevaikutuksesta (LEED 2009). LEED sertifikaatteja on neljää tasoa: - alin taso on LEED sertifioitu rakennus, jonka saamiseksi vaaditaan pistettä. - Hopeataso, jonka saamiseksi vaaditaan pistettä. - Kultataso, jonka saamiseksi vaaditaan pistettä. - Platinataso, jonka saamiseksi vaaditaan vähintään 80 pistettä. LEED sertifioinnissa arvioitavat tekijät on jaettu eri luokkiin: Kestävän kehityksen mukainen maankäyttö, vedenkäytön tehokkuus, energiankäyttö ja ilmastovaikutus, materiaalit ja materiaalikierto, sisäilmaston ja -olosuhteiden laatu, rakennuksen käyttäjien tietoisuus ja valistus ympäristöasioissa, rakennuksen sijainti ja kulkuyhteydet, innovatiivisyys suunnittelussa sekä lähialuevaikutus. LEEDiä kehitetään ja ajanmukaistetaan koko ajan. Uusi versio LEED v.4 julkaistaan tämän hetkisen tiedon mukaan kesäkuun alkuun 2013 mennessä. LEED Suomessa LEEDin suosio kasvaa myös Suomessa sekä uudisrakentamisessa että olemassa olevien rakennusten korjausrakentamisessa. Varsinkin suuret yhtiöt näkevät toimitilojensa LEED sertifioinnin kannattavana. Esimerkkejä LEED sertifioiduista rakennuksista Suomessa: - Moveres Business Garden, 2009, Helsinki, hopeataso. Pohjoismaiden ensimmäinen LEED sertifioitu uudisrakennus. - Kauppakeskus Sello, 2010, Espoo, kultataso. Euroopan ensimmäinen kauppakeskukselle myönnetty olemassa olevan rakennuksen vastuullista käyttöä ja ylläpitoa koskeva kultatason LEED-sertifikaatti (LEED for Existing Buildings: Operations & Maintenance). - Nordean 14 pääkonttorirakennusta Suomessa, Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa, 2010, LEEDsertifikaatti. Hanke on tähän asti laajin olemassa olevien rakennusten LEED-sertifiointiprojekti Yhdysvaltojen ulkopuolella ja lajissaan ensimmäinen Euroopassa. - Vaisala Oyj pääkonttori, 2011, Vantaa, kultataso. Suomen ensimmäinen, LEED standardin uudistetut vaatimukset täyttävä kultatason sertifikaatti. Suomessa on parhaillaan työn alla useita LEED projekteja mm. maan suurin toimistorakentamisen työmaa, Töölönlahden talot Helsingissä, rakennuttajat Lemminkäinen ja Etera.

3 Ympäristöluokituksen ja vihreän rakentamisen hinnoista 3/11 Koska ympäristöluokituksen ja vihreän rakentamisen hinta riippuvat monesta tekijästä, vaihtelee niihin kuluvat summat tapauskohtaisesti melko paljon. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että mitä varhaisemmassa vaiheessa rakennusprojektia ympäristöluokituksen ja vihreän rakentamisen vaatimukset saadaan liitettyä rakennusprojektiin, sitä halvemmaksi ne tulevat. Saadaksemme jonkun käsityksen vihreän rakentamisen ja ympäristöluokitusten hintojen suuruusluokasta, voidaan asiaa valaista hypoteesillä: Toimistorakennus kaupunkialueella, uudisrakennus, pinta-ala m 2 Pelkän sertifioinnin hinta: BREEAM: EUR LEED: EUR HQE (Ranska): EUR Vuonna 2003 Yhdysvalloissa julkaistiin raportti ( * ) vihreän rakentamisen kustannuksista ja hyödyistä. Raportti perustuu LEED sertifioitujen vihreiden rakennusten ja vastaavien tavallisten rakennusten keskinäiseen vertailuun ja se on ilmeisesti laajin vihreän rakentamisen vaikutuksista tehty selvitys. Raportissa todetaan tavallisen toimitilarakentamisen maksavan USD/neliöjalka. Raportin mukaan vihreän rakentamisen vaatimat lisäinvestoinnit nostivat rakentamiskuluja 3 5 USD/neliöjalka, joka vastaa noin kahta prosenttia rakentamiskustannuksista. Euroihin ja SI-yksikköihin muunnettuna raportin mukaiset vihreän rakentamisen lisäkustannukset olisivat noin EUR/m 2, (1 = 1,2 $). Näillä hinnoilla hypoteesitapauksessamme vihreän rakentamisen ja LEED sertifioinnin lisäkustannukseksi tulisi EUR. Kannattaa huomioida, että vuonna 2003 julkaistussa raportissa hinnat perustuivat silloiseen vihreän rakentamisen palveluiden ja tuotteiden saatavuuteen sekä hintoihin. Tänä päivänä vihreä rakentaminen on suhteessa halvempaa, koska kaikkea siihen liittyvää on tarjolla huomattavasti enemmän. Vihreästä rakentamisesta ja ympäristöluokituksesta saatavat hyödyt Yhdysvaltalaisraportin ( * ) mukaan vihreä rakentaminen on kustannustehokasta. Pelkästään rakennuksen käyttökuluissa saavutettavat säästöt rakennuksen elinkaaren aikana voivat raportin mukaan olla kymmenkertaiset vihreään rakentamiseen investoituun summaan nähden. Raportissa kerrotaan myös eritasoisten vihreiden rakennusten vertailusta (eri LEED tasot). Vertailun mukaan korkeamman luokituksen rakennuksessa kulut olivat lyhyellä aikavälillä suuremmat, mutta pitkällä aikavälillä niiden kulut muodostuivat merkittävästi pienemmiksi. Vihreästä rakentamisesta saatavat hyödyt näkyvät rakennuksen pienemmissä käyttökuluissa, vuokralaisia ja ostajia kiinnostavammassa kohteessa, korkeammassa myyntiarvossa, korkeammissa perittävissä olevissa vuokrissa, rakennuksen käyttäjien kannalta terveellisemmässä ja viihtyisämmässä asuin- tai työympäristössä, pienemmissä jätemäärissä, pienemmässä energian ja veden kulutuksessa, pienemmissä kasvihuonekaasupäästöissä sekä mahdollisissa vihreään rakentamiseen perustuvissa verohelpotuksissa ja pienemmissä ympäristömaksuissa. Yhdysvaltalaisraportissa esitetyn arvion mukaan vihreän toimitilarakennuksen tarjoaman terveellisemmän ja viihtyisämmän työympäristön ansioista sairaspoissaolojen väheneminen ja työtehon paraneminen vaikuttaa enemmän tuottavuuden paranemiseen kuin maailmanlaajuinen laajakaista. On hyvä muistaa, ettei hyviä asioita pidä mitata pelkästään rahassa; elämänlaadun paraneminen missä tahansa muodossa on arvokas asia. Lasirakentamiseen liittyy Yhdysvaltalaisraportissa mainitut tutkimukset, joiden mukaan ihmisten suorituskyky ja työteho paranevat huomattavasti päivänvalon vaikutuksesta:

4 4/11 - Kolmen eri kaupungin oppilaitoksissa tehdyn tutkimuksen mukaan niiden opiskelijoiden suoritukset, joiden luokkahuoneissa oli eniten päivänvaloa olivat jopa 20% parempia kuin niiden oppilaiden, joiden luokkahuoneissa oli vähiten päivänvaloa. - Päivänvalon vaikutusta ihmisten työtehoon seuranneessa tutkimuksessa todettiin työtehokkuuden paranevan jopa 7% siirryttäessä tavallisista toimitiloista vihreään ja valoisaan toimitilaan. Vihreän rakentamisen yhtenä tarkoituksena on mahdollistaa rakennuksen pidempi käyttöikä. Yhdysvaltalaisraportin mukaan vihreä rakentaminen lisää rakennusten käyttöikää huomattavasti. Raportissa oletetaan tavallisen rakennuksen käyttöiäksi noin 40 vuotta, LEED hopeatason rakennukselle noin 60 vuotta ja LEED kulta- ja platinatason rakennuksille vielä enemmän. Raportissa mainitaan rakennuksen eri osien käyttöikien vaihtelevan suuresti ja siksi arvioissa on lähdetty oletuksesta, että rakennuksen energia- ja vesijärjestelmät sekä jätehuolto palvelevat ympäristöystävällisesti 20 vuotta, jonka jälkeen ne ajanmukaistetaan. Yhtenä suurena etuna ympäristöluokituksissa on, että luokitettuja rakennuksia voidaan vertailla paremmin. Vaikka eri ympäristöluokitukset eroavatkin toisistaan, voidaan ympäristöluokituksessa tehdyistä asiakirjoista löytää vertailun kannalta olennaiset tiedot. Lasirakenteet ympäristöluokitettavissa rakennuksissa. Lasirakenteet näyttelevät usein merkittävää osaa vihreässä rakentamisessa. Oikein suunnitelluilla ja toteutetuilla lasirakenteilla aikaansaadaan viihtyisiä ja arkkitehtonisesti näyttäviä rakennuksia sekä energiatehokkaita ja pitkäikäisiä rakenteita, joita vihreässä rakentamisessa tavoitellaan. Lasirakenteilla on merkitystä erityisesti tilojen viihtyvyydessä ja luonnonvalon hyödyntämisessä. Esim. LEED ympäristöluokituksessa asetetaan pisteitä antavat rajat päivänvalolle ja näkymille seuraavasti: IEQ Credit 8.1: Päivänvalo ja näkymät Päivänvalo Edellyttää päivänvalon vapaata pääsyä 75%:lle vakituisesti miehitetystä alasta. IEQ Credit 8.2: Päivänvalo ja näkymät Näkymät Edellyttää näköyhteyttä ulos 90%:lle vakituisesti miehitetystä alasta. LEED pisteytyksessä voi oikein valituilla rakennuslasituotteilla kertyä jopa 40 pistettä, joka riittää alimman LEED tason sertifikaatin saantiin. Lasirakenteiden vaikutus sisäilmastoon Vihreässä rakentamisessa kiinnitetään suurta huomiota rakennusten sisäilmaston laatuun ja lämpöolosuhteisiin. Yhdysvaltalaisraportin ( * ) mukaan toimitilojen käyttäjien mielestä kaksi tärkeintä sisäolosuhteiden laatuun vaikuttavaa tekijää ovat lämpömukavuus ja sisäilman laatu. Suomen rakentamismääräyskokoelma D2:n kohdassa 2.2 Lämpöolot, sanotaan mm. että: Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, että oleskeluvyöhykkeen viihtyisä huonelämpötila voidaan ylläpitää käyttöaikana niin, ettei energiaa käytetä tarpeettomasti. Oleskeluvyöhykkeen huonelämpötilan lämmityskauden suunnitteluarvona käytetään lämpötilaa 21 ºC. Hyväksyttävä poikkeama oleskeluvyöhykkeen huonelämpötilan lämmityskauden suunnitteluarvosta huonetilan keskellä 1,1 m:n korkeudella on ±1 ºC. Suomen olosuhteissa lasirakenteiden vaikutus rakennuksen sisäilmastoon näkyy ensisijaisesti väli- ja talvikaudella. Lasirakenteet jäähtyvät ulkovaipan osana voimakkaimmin ja vaikuttavat sisäilmastoolosuhteisiin heikentävästi.

5 5/11 Koska lasirakenne on rakennuksen ulkovaipan kylmin osa, pidetään lasirakenteen hyvää U-arvoa tärkeimpänä tekijänä lasirakenteen energiatehokkuudessa. Lasirakenteen U-arvo 1 W/(m 2 K) onkin vähimmäisvaatimustasona useimmissa uudisrakennuksissa. Tähän U-arvoon päästään, kun lasirakenteessa käytetään eristyslaseja, joiden U-arvo on noin 0,7 W/(m 2 K). Lasirakenteen U-arvo heikkenee jos eristyslaseissa käytetään pientä ruutukokoa, jolloin U-arvoltaan heikompia lasin reuna-alueita on pinta-alaan nähden enemmän kuin käytettäessä isoa ruutukokoa. Reuna-alueiden U-arvo voi olla 0,2 W/(m 2 K) huonompi kuin lasin keskiosan U-arvo. Myös eristyslasien muodolla on merkitystä lasirakenteen U-arvoon. U-arvon kannalta parhaiten toimivat neliönmuotoiset sekä korkeat ja kapeat lasit, heikoimpia U-arvon kannalta ovat matalat ja leveät lasit. On myös hyvä muistaa, että eristyslasien U-arvo heikkenee 10 30% kun eristyslasia kallistetaan pystysuunnasta vaakatasoon. Kallistuskulman aiheuttama prosentuaalinen muutos on sitä suurempi mitä parempi U-arvo eristyslasilla on. Rakenteessa käytettävällä karmilla on myös merkittävä vaikutus lasirakenteen U-arvoon. Energiatehokkuusvaatimukset ovat tuoneet markkinoille joitain alumiiniprofiilijärjestelmiä, joiden U-arvo on valmistajan ilmoituksen mukaan alle 1 W/(m 2 K). Useimpien käytössä olevien alumiiniprofiilijärjestelmien U-arvo on yli 1 W/(m 2 K). Rakennuksen eristysarvojen määrityksessä käytetään rakentamismääräyskokoelma D3:n antamia mitoittavia ulkoilman lämpötiloja. Niissä Suomen alue on jaettu neljään säävyöhykkeeseen ja mitoittavat ulkoilman lämpötilat vaihtelevat etelän -26 ºC:sta pohjoisen -38 ºC:en. Valitettavasti mitoittavat ulkoilman lämpötilat eivät ota huomioon tuulen vaikutusta, joka Suomen laajalla rannikkoalueella on yleistä myös talvisin ja minkä vaikutuksesta kaikki rakenteet jäähtyvät huomattavasti enemmän kuin tyynellä. Esimerkiksi -20 ºC lämpötilassa tuulen nopeudella 8 m/s ilman jäähdytysvaikutus on sama kuin tyynellä ilmalla -41 ºC lämpötilassa. Säänennustusmalli AROMEn mukaan (Suomen Tuuliatlas) tuulen aritmeettinen keskinopeus tammikuussa 50 m korkeudella on 8 10 m/s koko merenvastaisella rannikollamme. Suomen olosuhteissa lasirakenteen hyvä U-arvo ei aina riitä lämpöviihtyvyyden ylläpitoon tai rakentamismääräyksissä annettujen sisäilmastovaatimusten toteutumiseen. Varsinkin korkeampien lasitusten (>2 m) jäähtyessä talvella, lasirakennetta pitkin alas valuvan jäähtyneen sisäilman liikenopeudet saattavat ylittää rakentamismääräyskokoelma D2:ssa sisäilman nopeuksille asetetut ohjearvot moninkertaisesti. Tätä vedon aiheuttamaa häiriötä lämpöviihtyvyyteen yritetään tavallisesti korjata nostamalla patteriverkoston lämpötilaa tai tuomalla sähköpattereita työpisteisiin. Niillä lievennetään vedon aiheuttamaa epämukavuutta, mutta ne eivät poista vedon syntymekanismia. Lisäksi on hyvä muistaa, että sisälämpötilan nostaminen yhdellä asteella lisää lämmitysenergian kulutusta n. 5 %. Ympäristöystävällisenä ratkaisuna voidaan käyttää sähkölämmitteistä eristyslasia, jossa sisälasi lämmitetään pienellä sähköteholla (< 50 W/m 2 ) sisäilman lämpötilaan ja vedon syntymekanismi häviää. Sisälasin lämpötilaa ja lämmityksen päälläoloa ohjataan termostaateilla jotka takaavat sen, että lämmitys menee päälle ainoastaan silloin kun sisälasi jäähtyy alle asetetun lämpötilan. Samalla myös lasirakenteen sisäpinnan mahdollinen kondenssiriski häviää ja lasirakenne pysyy kuivana. Eristyslasin hyvän eristävyyden takia yli 90% lasin tehosta saadaan hyödynnettyä huonetilan lämmityksessä. Näin toteutettavan lasirakenteen rajaama tila saadaan vastaamaan sekä rakentamismääräyksien antamia ohjearvoja, Sisäilmastoluokitus 2008 S1 vaatimustasoa, että LEEDin IEQ Credit 7.1: Thermal Comfort- Design ja IEQ Credit 7.2: Thermal Comfort-Verification vaatimuksia.

6 Onko energiatehokkuus pelkästään hyvä asia? 6/11 Rakennusten energiatehokkuuden parantamisessa on välillä luultu enemmän ja tiedetty vähemmän. Liian tiiviiksi rakennetuissa taloissa todetut homevauriot ovat kantapään kautta opettaneet, ettei pelkkää energiatehokkuutta parantamalla päästä aina hyvään tulokseen. Homevaurioita syntyy kun rakenteisiin pääsee vettä esimerkiksi vesivahingon tai vuotavan katon kautta, mutta usein myös väärin rakennetun ulkovaipan sisällä tiivistyvästä ilman kosteudesta. Koska rakenteissa liikkuu ilmanpaineen vaihtelujen takia aina ilmaa, riippumatta miten tiiviiksi ne on pyritty tekemään, voi kylmänä vuodenaikana ilmankosteuden kastepiste löytyä rakenteen sisältä ja silloin peli on menetetty. Kondenssin aiheuttamia homevaurioita on syntynyt esimerkiksi ikkunoiden aiheuttamina, kun karmiin on energiatehokkuuden parantamiseksi lisätty laseja. Näissä tapauksissa sisäilman sisältämä kosteus on talvisaikana tiivistynyt lasien välissä ja vettä on valunut raamia pitkin seinärakenteen sisään käynnistäen siellä homeen kasvun. Homeongelmien välttämistä koskettaa mm. Suomen rakentamismääräyskokoelma D2, Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, Määräykset ja ohjeet 2012, kohta 2.3.2: Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, että sisäilmankosteus pysyy rakennuksen käyttötarkoituksen mukaisissa arvoissa. Sisäilman kosteus ei saa olla jatkuvasti haitallisen korkea eikä kosteus saa tiivistyä rakenteisiin eikä niiden pinnoille tai ilmanvaihtojärjestelmiin siten, että se aiheuttaa kosteusvaurioita, mikrobien tai pieneliöiden kasvua tai muuta terveydellistä haittaa. Hyvän U-arvon eristyslasit valokatteissa Eristyslasien hyvän eristävyyden haittapuolena on, että valokatteiden eristyslasit keräävät päälleen lunta ja jäätä, joka ei sula lämpövuodosta kuten huonomman U-arvon laseilta. Lasien päälle kerääntyvä lumi on saatava pois liian suureksi kasvavan lumikuorman välttämiseksi, eikä lumen ja jään mekaaninen poistaminen lasirakenteelta ole helposti toteutettavissa. Todettakoon myös, että valokate jonka päällä on muutama sentti lunta tai jäätä näyttää umpikatteelta, koska lumi ei läpäise valoa hyvin. Kustannustehokas pysyväisratkaisu lumen ja jään poistamiselle valokatteelta on sähkölämmitteinen lasi. Lumen ja jään sulattaminen valokatteilta vaatii n. 350 W/m 2 lämmitystehoa ulkolasin lämmittämiseen jotta lumi ja jää sulaa tehokkaasti pois lasirakenteelta. Lumen ja jään sulatuksessa käytetään ohjausjärjestelmää, joka kytkee lumensulatuksen päälle ainoastaan kun lunta sataa. Ohjausjärjestelmä kytkee sulatuksen vastaavasti pois heti kun lumi ja jää on sulanut laseilta. Sähkölämmitteinen eristyslasi kuluttaa vähän sähköenergiaa ja sen vaikutus rakennuksen E-lukuun on pieni. Esimerkki toteutuneesta sähköenergian kulutuksen hinnasta valokatteen lumensulatuksessa: Verkatehdas, Hämeenlinna Sähkölämmitteinen eristyslasikate, 550 m 2, lumensulatuksen neliöteho 350 W/m 2. Talvina lumensulatukseen kulutetun sähkön keskihinta n. 500 EUR/ talvi eli alle 1 EUR/m 2 / vuosi. Vertailuna pääkaupunkiseudun hintataso lumenpudottamisesta ja lumen poisviennistä / pudotuskerta: Lumenpudotus katolta 2 4 EUR/m 2 + alv 23% Pyöräkuormaaja 65 EUR/h + alv 23% Lumen poiskuljettaminen kuorma-autolla (15 m 3 ) 350 EUR + alv 23% Lumen pudottaminen 550 m 2 katolta maksaa EUR + alv 23% / pudotuskerta Pyöräkuormaajaa tarvitaan esim. 6 h / pudotuskerta; 6 x 65 EUR = 390 EUR + alv 23% Lumen poiskuljetus kuorma-autoilla, esim. 8 lavallista; 8 x 350 EUR = 2800 EUR + alv 23%

7 7/11 Lumen pudottamisen ja poisviennin kustannukset 550 m 2 katolta ovat EUR + alv 23% per lumenpudotuskerta. Viime vuosina lunta on jouduttu pudottamaan katoilta useampana kertana talvessa. Taloudellisesta näkökulmasta lumensulattaminen sähkölämmitteisellä lasilla on todella kustannustehokasta, jos vaihtoehtona on lumen mekaaninen pudottaminen ja poisvienti. Sähkölämmitteisen eristyslasin hintaero vastaavaan eristyslasiin ilman sähkölämmitteisyyttä on n. 150 EUR/m 2. Esimerkiksi 550 m 2 suuren valokaton sähkölämmitteisten eristyslasien hintaeroksi vastaaviin kylmiin eristyslaseihin verrattuna tulee 550m 2 x 150 EUR/m 2 = EUR, joka vastaa lumenpudottamisesta esitetyn laskelman hinnoilla vajaan kahdenkymmenen lumenpudotuksen ja lumen poisviennin hintaa. Runsaslumisten talvien sattuessa valokatteen sähkölämmitteisen lumensulatuksen investoinnin takaisinmaksuaika verrattuna lumenpudotuksen ja lumen poiskuljetuksen hintaan on neljä - viisi vuotta. Valokatteiden lumensulatuksessa sähkölämmitteinen lasi on ympäristöystävällinen ratkaisu, etenkin jos rakennuksessa käytetään vihreää sähköä. Lasirakenteen heikkoon eristysarvoon perustuva, eli sisätilan lämmönhukalla toimiva lumensulatus on ympäristövaikutuksiltaan huono ja energiatehokkuudeltaan heikko ratkaisu, koska huonosti eristävä rakenne vuotaa lämpöä ulos kellon ympäri koko lämmityskauden ajan vaikka ulkona ei lunta sataisikaan. Luonnonvalo pääsee rakennukseen lasirakenteiden kautta Oikein toteutetut lasirakenteet vähentävät merkittävästi sisätilojen valaisussa päiväsaikaan tarvittavaa sähkövalon tarvetta. Yhdysvaltalaisraportin ( * ) mukaan toimitilojen valaisemiseen käytettävän sähköenergian osuus on toiseksi suurin päiväsaikanaan mitatusta huippukulutuksesta. Eurooppalaisen lasinvalmistajan järjestämässä kokeessa selvitettiin ikkunapinta-alan vaikutusta sisätilan valaisuun kuluvan sähkön kulutuksessa. Koetilanteessa tutkittiin kahta identtistä huonetta, joissa toisessa oli pienehkö ikkuna pinta-ala ja toisessa melko suuri vastaavalla ulkoseinällä oleva ikkunapinta-ala. Pienen ikkunan valoaukon pinta-ala indeksi oli 16,4% ja suuren ikkunan valoaukon pinta-ala indeksi oli 24,5%. Pienen ikkunan antaman päivänvalon vaikutus huoneen valaisuun oli keskimäärin 43% ja suuren ikkunan vaikutus keskimäärin 72%. Vaadittuun valaisutasoon pääsemiseksi käytetyn sähköenergian määrä pienen ikkunan huoneessa vastasi 4,2 kwh/a ja suuren ikkunan huoneessa 2,7 kwh/a. Koejärjestelyssä saatujen mittaustulosten perusteella voitiin todeta suuremman ikkuna pinta-alan vähentävän valaisuun käytettävän sähkön kulutusta keskimäärin 36% vuodessa. Lasirakenteet voivat aiheuttaa jäähdytystarpeen Etenkin kesällä lasirakenteen kautta säteilee sisätilaan auringon lämpöenergiaa, joka voi hetkessä nostaa sisälämpötilaa huomattavasti mukavuuslämpötilan yläpuolelle aiheuttaen sisäilman jäähdytystarpeen. Yhdysvaltalaisraportin ( * ) mukaan toimitilojen jäähdyttämiseen käytettävän sähköenergian osuus on pääsääntöisesti suurin päiväsaikanaan mitatusta huippukulutuksesta.

8 8/11 Rakentamismääräyskokoelma D3:n mukaan ylilämpenemisen ehkäisemiseksi rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, että tilat eivät lämpene haitallisesti. Ylilämpenemisen estämiseksi tulisi käyttää ensisijaisesti rakenteellisia ja muita passiivisia keinoja esim. lippoja, markiiseja, kaihtimia ja sopivia auringonsuojalaseja. Ikkunalasituksen tyyppi U-arvo W/(m 2 K) g kohtisuora 2K + 1K, eristyslasi + erillislasi 2,7 0,7 3K, eristyslasi matalaemissiviteettipinnoitetuilla 0,6 0,9 0,4 0,6 laseilla 1K, tehokas auringonsuojalasi 5,7 0,3 Taulukko 1. Ikkunan valoaukon auringon kokonaissäteilyn läpäisykertoimia, g kohtisuora Yhtenä suoran auringonvalon haittana on sen osana oleva UV-säteily, joka haalistaa esimerkiksi tekstiilien värejä. Auringon UV-säteilyn haittavaikutuksia voidaan tehokkaasti vähentää jos lasirakenteessa käytetään PVB laminoitua lasia, koska laminaattikalvo läpäisee huonosti UV-säteilyä. Ympäristöarvot tuotekehityksen kiihdyttäjänä Tiukentuvat ympäristövaatimukset vaikuttavat voimakkaasti rakennustuotteiden tuotekehitykseen. Tämä näkyy myös rakennuslasituotteissa, jossa esimerkiksi energiatehokkuuden parantamiseksi tehdyn tuotekehityksen ansiosta nykyisten eristyslasien U-arvo on noin kolme kertaa parempi kuin parinkymmenen vuoden takaisten eristyslasien. Ympäristövaatimukset pakottavat valmistajia löytämään haitallisia aineita sisältävien tuotteiden tilalle turvallisempia sekä kehittämään ympäristöä vähemmän kuormittavia valmistusprosesseja. Hyvänä esimerkkinä tälläisestä ovat peilit, joiden valmistuksessa on perinteisesti käytetty paljon lyijyä. Ympäristövaatimusten ja kysynnän takia valmistajat ovat joutuneet kehittämään peilejä ja niiden valmistustekniikoita, jotka ovat vähentäneet peilien lyijypitoisuuden murto-osaan aiemmasta: Perinteisesti valmistetun peilin lyijypitoisuus < ppm - Eurooppalaisen standardin RoHS vaatimus, lyijypitoisuus < 1000 ppm - Yhdysvaltalainen vaatimustaso, lyijypitoisuus < 90 ppm - Uuden sukupolven peilit, esim. SGG MIRALITE REVOLUTION, lyijypitoisuus < 50 ppm Kaikki ei ole niin vihreää kuin miltä näyttää Vihreisiin arvoihin viittavia merkkejä on valtava määrä, ja niitä tulee koko ajan lisää. Jotkut ympäristömerkeistä vahvistavat yksiselitteisesti tuotteen olevan ympäristöystävällinen ja jotkut taas pyrkivät luomaan kuluttajalle sen suuntaisia mielikuvia vaikka tuote ei käytännössä eroaisi mitenkään vastaavaasta ei vihreästä tuotteesta. Puhtaasti markkinointitarkoitukseen luotua mielikuvaa tuotteen vihreydestä kutsutaan viherpesuksi, englanniksi green washing. Markkinoilta löytyvistä ympäristömerkeistä voidaan erottaa kolme tyyppiä: 1. Viralliset ja elinkaaritarkasteluun (Life Cycle Assessment, LCA) perustuvat ympäristömerkit. 2. Kolmannen osapuolen (esim. yleishyödyllisen järjestön) myöntämät ympäristömerkit. 3. Valmistajan itsensä kehittämät, omille tuotteille annetut ympäristömerkit. Mainituista ympäristömerkeistä vahvimpia ovat viralliset ja elinkaaritarkasteluun perustuvat ympäristömerkit.

9 9/11 Virallisia ympäristömerkkejä ovat EU:n ympäristömerkki Eurokukka, Energiamerkki ja Joutsenmerkki. Pääsääntöisesti myös luettelossa toisena olevat, kolmannen osapuolen myöntämät ympäristömerkit ovat merkittäviä ympäristömerkkejä. Tälläisiä ovat esimerkiksi rakennuksille myönnettävät LEED ja BREEAM ympäristöluokitusmerkit. Kolmannen osapuolen myöntämien ympäristömerkkien heikkona puolena on, etteivät ne aina ole toisiinsa nähden vertailukelpoisia ja siksi näiden ympäristömerkkien myöntämisperusteiden yhdenmukaistamista kannattaa pyrkiä edesauttamaan. Luettelossa kolmantena olevat ympäristömerkit, eli valmistajien itse kehittämät ympäristömerkit ovat lukumäärältään suurin ja merkitykseltään epäselvin ryhmä. Mukaan kuuluu sekä todellisiin ympäristöarvoihin perustuvia merkkejä että puhtaasti markkinointikikkana kehitettyjä merkkejä. CE-merkintä CE-merkintä on valmistajan vakuutus siitä, että tuote täyttää Euroopan unionin asettamat turvallisuutta, terveyttä, ympäristöä ja kuluttajansuojaa koskevat vaatimukset. Heinäkuussa 2013 astuu EU:ssa voimaan uusi rakennustuoteasetus jonka mukaan CE-merkintä tulee rakennustuotteille pakolliseksi. Rakennusmateriaalien arviointi ympäristöluokituksessa Rakennuksen ympäristöluokituksessa ne rakennustuotteet, joille on tehty elinkaaritarkastelu ja todennettu ympäristöseloste huomioidaan ympäristöluokituksen pisteytyksessä täysmääräisesti. Toistaiseksi vain harvoille rakennuslasituotteille, esimerkiksi eristyslaseille, on tehty elinkaaritarkastelu (Life Cycle Assessment, LCA) ja todennettu ympäristöseloste (Verified Environmental Product Declaration, EPD). Elinkaaritarkastelu on tuotteen elinkaaren ympäristövaikutusten selvitys, jossa esitetään tuotteen ympäristövaikutukset alkaen tuotteen raaka-aineiden valmistuksesta aina tuotteen loppukäsittelyyn (esim. kierrätykseen). Elinkaaritarkasteluun sisältyy tuotteen hiilijalanjäljen määrittely CO 2 vastineena. Todennettu ympäristöseloste on riippumattoman akkreditoidun tarkastuslaitoksen laatima ja vahvistama kansainvälisten ISO ympäristöstandardien vaatimustenmukaisuustodistus.

10 Eristyslasin ympäristövaikutuksista 10/11 Eristyslasi lyhyesti: - Eristyslasi koostuu vähintään kahdesta lasista, lasien välissä olevasta reunan tuntumassa kiertävästä välilistasta ja reunakittauksesta sekä lasien välisestä kaasutäytteisestä tilasta. - Yleisimmin eristyslaseissa käytetään joko 4 mm tai 6 mm laseja tai niistä ja PVB kalvosta valmistettuja lasilaminaatteja. - Eristyslaseissa käytettävät lasit ovat pääsääntöisesti float laseja tai täysin kirkkaita rautaoksidivapaita laseja matalaemissiviteetti pinnoitteella tai ilman sekä massavärjättyjä tai peiliheijastavia auringonsuojalaseja. - Lasien laminoinnissa käytetään yleisimmin erivahvuisia (0,38 mm tai sen kerrannaisia) PVB kalvoja (polyvinyylibuturaalikalvoja). - Eristyslasien välilistoja on markkinoilla paljon, eniten käytetään kahta päätyyppiä: metallivälilistoja tai muovikomposiittivälilistoja. Välilistoissa on mekaanisesti kantava rakenne jonka sisällä on kuivikeainetta, sekä kaasusulkuna toimiva kerros esim. metallifolio. - Eristyslasin rakenteen pitää koossa reunakittaus. Sitä pursotetaan tavallisesti lasien välinen reunalistan ulkopuolinen tila täyteen. Reunakitteinä käytetään yleisimmin butyyli-, polyuretaani-, polysulfidi- tai silikonipohjaisia reunakittejä. - Reunakittauksen teon loppuvaiheessa lasien välinen kaasutila täytetään kuivalla kaasulla. Yleisimmin eristyslaseissa käytetään argonia tai kuivaa ilmaa, joskus myös kryptonia. Eristyslasin ympäristövaikutuksia voidaan arvioida tekemällä sille elinkaaritarkastelu (Life Cycle Assessment, LCA). Siinä määritellään tuotteen valmistuksesta, käytöstä ja hävittämisestä syntyvät ympäristöhaitat, mm.: - luonnonvarojen kulutus: energia ja raaka-aineet - veden kulutus - päästöt ilmastoon, maaperään ja vesistöihin - vaikutus ilmastonmuutokseen (hiilijalanjälki) - kaatopaikkajätteen ja kierrätettävän jätteen määrä Elinkaaritarkastelun pohjalta voidaan tuotteesta tehdä todennettu ympäristöseloste (Verified Environmental Product Declaration), johon kerätään ympäristövaikutusten kannalta olennaiset tiedot tuotteesta laskennallisen elinkaaren ajalle. Esimerkki eristyslasille tehdyn todennetun ympäristöselosteen tiedoista kansainvälisten ympäristöstandardien ISO 14025, ISO ja ISO mukaisesti: Eristyslasi SGG Climaplus (ulkolasi 4 mm Planilux float, 16 mm välilista ja argon täyttö, sisälasi 4 mm matalaemissiviteettipinnoitettu Planitherm float), U = 1-1,1 W/(m 2 K), T L = 71 80%, g = 40 64%. (Arvot riippuvat eristyslasiin valittavasta matalaemissiviteettipinnoitteesta). Eristyslasin koko 1m 2. Eristyslasin elinkaaren pituus 30 vuotta. (Laskennallinen arvo, käytännössä elinkaari on paljon pidempi) Eristyslasin 30 vuoden elinkaarena kuluttamat energiamuodot ja määrät: - puu: 0,0395 kg - kivihiili: 3,30 kg - ruskohiili: 2,68 kg - maakaasu: 4,45 kg - öljy: 2,20 kg - uraani: 0, kg Eristyslasin reunakitistä ilmakehään haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) määrä: < 76 μg/m 3. Eristyslasin puhdistamiseen 30 vuoden aikana tarvittava pesuaineen määrä: 6 litraa. Eristyslasin 30 vuoden aikana käytettävä veden määrä: 244 litraa. Eristyslasin 30 vuoden aikana kulutettava energian määrä: 484 MJ. Eristyslasin valmistuksessa käytettävän hiekan määrä: 13,1 kg. Eristyslasin vaikutus ilmastonmuutokseen 30 vuoden aikana: 31,4 kg vastine CO 2 :a. Elinkaaritarkastelussa kerätyt tiedot tuotteen ympäristövaikutuksista ovat tieteellisesti vertailukelpoisia.

11 11/11 Yksiselitteisten tietojen vertailussa käy ilmi myös mahdollinen ympäristöhaitan siirros eli näennäisesti ympäristöystävällisen tuotteen johonkin elinkaaren vaiheeseen sisältyvä huomattava ympäristöhaitta. Lasi on vihreää Lasi on yksi harvoista rakennusmateriaaleista, jota voidaan kierrättää lähes loputtomasti. Eristyslasit rasittavat vähän ympäristöä. Eristyslasien käytöllä saavutettavat lämmitysenergian säästöt hidastavat ilmastonmuutosta. Oikein toteutetut lasirakenteet parantavat lämpömukavuutta, viihtyvyyttä, akustiikkaolosuhteita, ilman laatua ja turvallisuutta. Lasirakenteiden antama päivänvalo parantaa ihmisten työtehoa ja suorituksen laatua. Hyvin suunnitellut ja toteutetut lasirakenteet ovat huoltovapaita ja pitkäikäisiä. Lasirakenteiden käyttö vähentää huomattavasti sisätilojen valaisun tarvetta päiväsaikaan. Oikein toteutettu lasirakenne on energiatehokas. Monet näyttävimmistä arkkitehtonisista luomuksista ovat syntyneet lasirakenteiden avulla. Ympäristöasioiden merkitys rakennuslasituotteiden valmistuksessa on ymmärretty hyvin alan suurimpien toimijoiden keskuudessa ja siksi jotkut lasintuottajista toimivat ympäristöasioissa edelläkävijöinä. Lauri Leinonen, Saint-Gobain Glass Finland Oy Viittaukset ( * ) : Greg Kats, Capital E, (2003): The Costs and Financial Benefits of Green Buildings, a Report to California s Sustainable Building Task Force.

KAUPPAKESKUS SELLO LEED. 24.1.2011 Tuomas Suur-Uski, johtava asiantuntija

KAUPPAKESKUS SELLO LEED. 24.1.2011 Tuomas Suur-Uski, johtava asiantuntija KAUPPAKESKUS SELLO LEED 24.1.2011 Tuomas Suur-Uski, johtava asiantuntija KAUPPAKESKUS SELLON LEED-LUOKITUS Kauppakeskus Sellolle on myönnetty kultaisen tason LEED-sertifiointi Sello on ensimmäinen kauppakeskus

Lisätiedot

EGLAS tuoteperhe koostuu erillaisista sähkölämmitteisistä tasolasituotteista kuten eristyslaseista ja lasilaminaateista.

EGLAS tuoteperhe koostuu erillaisista sähkölämmitteisistä tasolasituotteista kuten eristyslaseista ja lasilaminaateista. 1. EGLAS TUOTTEET EGLAS tuoteperhe koostuu erillaisista sähkölämmitteisistä tasolasituotteista kuten eristyslaseista ja lasilaminaateista. Perinteiset ikkunat ja valokatteet toimivat passiivisina ulkovaipan

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Rakennusten elinkaarimittarit. Heli Kotilainen 22.5.2015

Rakennusten elinkaarimittarit. Heli Kotilainen 22.5.2015 % Rakennusten elinkaarimittarit Heli Kotilainen 22.5.2015 Green Building Council FINLAND ympäristöluokitusjärjestelmät RAKENNUSTEN Elinkaarimittarit Kansainvälinen verkosto World GBC Kestävän rakennetun

Lisätiedot

Skaala Group. Vuonna 1956 perustettu perheyritys. Skaala missio:

Skaala Group. Vuonna 1956 perustettu perheyritys. Skaala missio: Vuonna 1956 perustettu perheyritys Erikoistunut ikkunoiden, ovien ja julkisivulasitusten tuotantoon, myyntiin ja markkinointiin. Yksi johtavista ikkunateollisuuden yrityksistä Pohjoismaissa. Omistus ja

Lisätiedot

Sähkölämmitteinen lasi, mitä se on?

Sähkölämmitteinen lasi, mitä se on? 1 Sähkölämmitteinen lasi, mitä se on? Sähkölämmitteinen lasi on varmatoiminen, pitkäikäinen ja kustannustehokas ratkaisu kylmien lasipintojen aiheuttamiin ongelmiin ja helppo tapa parantaa asumismukavuutta.

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

Case Sello: Kauppakeskuksen tehokkaat energiansäästöratkaisut. Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 10.4.

Case Sello: Kauppakeskuksen tehokkaat energiansäästöratkaisut. Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 10.4. Case Sello: Kauppakeskuksen tehokkaat energiansäästöratkaisut Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 10.4.2014 Kauppakeskus Sello Asiakaskäynnit 2013 22,6 miljoonaa Kokonaismyynti 2013

Lisätiedot

Kauppakeskuksen energiatehokkuusratkaisut, case Kauppakeskus Sello. Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 22.1.

Kauppakeskuksen energiatehokkuusratkaisut, case Kauppakeskus Sello. Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 22.1. Kauppakeskuksen energiatehokkuusratkaisut, case Kauppakeskus Sello Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 22.1.2013 Kauppakeskus Sello Asiakaskäynnit 2012 23 miljoonaa Kokonaismyynti

Lisätiedot

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista!

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! WOODPOLIS www.woodpolis.fi Since 2006 Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! Hirsirakentaminen 2000- luvulla Suomessa ja mailmalla- seminaari.

Lisätiedot

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje Energiatehokkaan rakennuksen voi toteuttaa monin eri tavoin huolellisen suunnittelun ja rakentamisen avulla. Useat rakentamismääräysten osat ohjaavat energiatehokkuuteen. Kokonaisenergiatarkastelu koskee

Lisätiedot

Passiivirakenteet ja elinkaaritalous 18.9.2014 Jussi Jokinen

Passiivirakenteet ja elinkaaritalous 18.9.2014 Jussi Jokinen Passiivirakenteet ja elinkaaritalous Jussi Jokinen RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS Eristeteollisuus 2014 1 Rakennuksen energiatehokkuuteen vaikuttavat Rakennusvaippa Suunnitteluratkaisut (muoto, sijainti, suuntaus)

Lisätiedot

TECHNOPOLIS OYJ 9.3.2011. Toimivat tilat luovat energian säästöjä ja tilatyytyväisyyttä

TECHNOPOLIS OYJ 9.3.2011. Toimivat tilat luovat energian säästöjä ja tilatyytyväisyyttä Toimivat tilat luovat energian säästöjä ja tilatyytyväisyyttä Faktoja Technopoliksen kiinteistökannasta 451 200 m2 Suomessa 24 100 m2 Pietarissa 79 200 m2 Tallinnassa >90% toimistotilaa 2011 taloudellinen

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Ympäristötehokas Skanskatalo. Pellervo Matilainen Skanska

Ympäristötehokas Skanskatalo. Pellervo Matilainen Skanska Ympäristötehokas Skanskatalo Pellervo Matilainen Skanska Moderni pääkonttori toimi lähtölaukauksena neljän ympäristö- ja kustannustehokkaan toimistotalon keskittymälle Kiint. Oy Kathy (1) Kiint. Oy Neptun

Lisätiedot

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus;

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus; Soveltamisala: -rakennuksiin, joissa käytettään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen ja joissa tehdään MRL:n mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus-

Lisätiedot

Green Building Council Finlandin mittarit - yhteiset pelisäännöt rakennusten ympäristötehokkuudelle

Green Building Council Finlandin mittarit - yhteiset pelisäännöt rakennusten ympäristötehokkuudelle Green Building Council Finlandin mittarit - yhteiset pelisäännöt rakennusten ympäristötehokkuudelle Betonipäivät 2012 27. marraskuuta 2012 Rakentamisen ympäristövaikutukset miksi? Rakennukset ja asuminen

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Ruukki energiapaneelijärjestelmä Keskity energiatehokkuuteen ja säästä rahaa. 31 May, 2011 www.ruukki.com

Ruukki energiapaneelijärjestelmä Keskity energiatehokkuuteen ja säästä rahaa. 31 May, 2011 www.ruukki.com Ruukki energiapaneelijärjestelmä Keskity energiatehokkuuteen ja säästä rahaa. 31 May, 2011 www.ruukki.com Ruukki energiapaneeli Säästää merkittävästi lämmityskuluissa Vähentää hiilidioksidipäästöjä Nostaa

Lisätiedot

Vihreä vai viherpesty rakennettu ympäristö millä mitataan?

Vihreä vai viherpesty rakennettu ympäristö millä mitataan? Green Building Council Finland Vihreä vai viherpesty rakennettu ympäristö millä mitataan? Maija Virta Toimitusjohtaja, FIGBC Vihreä rakennettu ympäristö - kannattavampaa liiketoimintaa Parempi sisäja ulkoympäristö

Lisätiedot

Mahdottomuus vai mahdollisuus

Mahdottomuus vai mahdollisuus Rakennuksen energiataloudellinen käyttö Mahdottomuus vai mahdollisuus Timo Posa 31.8.2010 Roolit Hallinta Huolto Käyttäjä Toiminta HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL

Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL METSÄALAN TULEVAISUUSSEMINAARI 17.2.2010 Rakennusmateriaalien ympäristökilpailukyky - pärjääkö puu? 2 On sillä! Rakentamisen ekologinen

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011. CO 2? RAKENTAMISEN CO 2? HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Pekka Heikkinen Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä

Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Paasitorni, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Keinot energiansäästämiseen rakennuksissa ovat ajalle ominaisia

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT 2 Korjaustarve kuntotarkastus - konsepti Korjattavien talojen

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia

Lisätiedot

Lämpöolosuhteet lasirakenteen läheisyydessä, tekniset ratkaisut ja LEED. Timo Saukko 25.4.2012 Helsinki

Lämpöolosuhteet lasirakenteen läheisyydessä, tekniset ratkaisut ja LEED. Timo Saukko 25.4.2012 Helsinki Lämpöolosuhteet lasirakenteen läheisyydessä, tekniset ratkaisut ja LEED Timo Saukko 25.4.2012 Helsinki Lasi toimistorakentamisessa Lasin käyttö toimistorakentamisessa lisääntyy Monipuolinen, näyttävä ja

Lisätiedot

Korjausrakentamiselle määräykset

Korjausrakentamiselle määräykset KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015 ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET Antti Lakka 10.2.2015 KOUKKUNIEMEN VANHAINKOTI KOUKKUNIEMEN JUKOLA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN IMPIVAARA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN JUKOLA JA IMPIVAARA Asukaspaikkoja

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013 Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Energiatehokkuuden edistäminen Helsingin kaupungin asuntotuotannossa - Saksan oppeja! Jyri Nieminen

Energiatehokkuuden edistäminen Helsingin kaupungin asuntotuotannossa - Saksan oppeja! Jyri Nieminen Energiatehokkuuden edistäminen Helsingin kaupungin asuntotuotannossa - Saksan oppeja! Jyri Nieminen Eurooppalaisia tavoitteita Tanska -75% 2020 Ranska Energiapositiiviset rakennukset 2020 Saksa Vain päästötöntä

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11. ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.26 Espoo Mikko Saari, VTT 24.11.26 1 Energiatehokas kerrostalo kuluttaa 7 % vähemmän

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014 Pellervo Matilainen, Skanska Alueiden energiatehokkuus Kruunuvuori, Helsinki Finnoo, Espoo Kivistö, Vantaa Härmälänranta, Tampere Energiatehokkuus Energiantuotanto

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi Puurakennusten hiilijalanjälki Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi 1. Miksi hiilijalanjälkeä lasketaan? 2. Mihin puun vähähiilisyys perustuu? 3. Esimerkki PES-elementin laskennasta 4. Yhteenveto 11.3.2013

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Simon le Roux Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

Lasivaippa: Lämpötekninen viihtyvyys ja ulkoisen melun torjunta

Lasivaippa: Lämpötekninen viihtyvyys ja ulkoisen melun torjunta Tehokas työympäristö toimiva toimisto Musiikkitalo 25.4.2012 Lasivaippa: Lämpötekninen viihtyvyys ja ulkoisen melun torjunta Tahvo Sutela Lasifakta Oy Rakennuslasialan teknistä konsultointia Itsenäinen,

Lisätiedot

Asiantuntemuksen näkökulma talonsuunnitteluhankkeissa. Projektipäivät 12.11.2013 Harri Tinkanen

Asiantuntemuksen näkökulma talonsuunnitteluhankkeissa. Projektipäivät 12.11.2013 Harri Tinkanen Asiantuntemuksen näkökulma talonsuunnitteluhankkeissa Projektipäivät 12.11.2013 Harri Tinkanen Wise Group Finland Oy Talonrakennuksen konsultointi-, suunnittelu- ja rakennuttaminen Toimialat RAP, RAK,

Lisätiedot

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta

Lisätiedot

Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä

Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä Vantaa, Fur Center, 28.11.2013 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan 1.1.2013 Olennaiset tekniset vaatimukset

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus enemmän vähemmällä Tulos: hyvä sisäilmasto ja palvelutaso Panos: energian kulutus Rakennuksen energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa

Lisätiedot

Ympäristömerkit ja sertifiointi puutuotteissa. Tarmo Räty 24.01.2011

Ympäristömerkit ja sertifiointi puutuotteissa. Tarmo Räty 24.01.2011 Ympäristömerkit ja sertifiointi puutuotteissa Tarmo Räty 24.01.2011 Ympäristöarvojen käytön edistäminen puutuotteiden markkinoinnissa Tutkimusryhmä: Metla (Räty, Riala, Nuutinen, Perttula) HY (Toppinen,

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

MS1E ja MS3E-ikkunoiden EN-15804 ympäristöselosteet

MS1E ja MS3E-ikkunoiden EN-15804 ympäristöselosteet MS1E ja MS3E-ikkunoiden EN-15804 ympäristöselosteet Tämä seloste kattaa EN 15804-standardin edellyttämän yritysten välisen viestinnän ympäristöselosteen raportoinnin, joka määritetään EN 15942, Sustainability

Lisätiedot

Toimitilapalvelujen keskeinen rooli rakennusten ympäristötehokkuuden näkökulmasta

Toimitilapalvelujen keskeinen rooli rakennusten ympäristötehokkuuden näkökulmasta Toimitilapalvelujen keskeinen rooli rakennusten ympäristötehokkuuden näkökulmasta ISS Palvelut & LEED Existing Buildings (EB) -ympäristösertifiointi Anna Anttila ISS lukuina Suomessa Toimimme yli 230 paikkakunnalla

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen on pakko ja mahdollisuus

Energiatehokas rakentaminen on pakko ja mahdollisuus Energiatehokas rakentaminen on pakko ja mahdollisuus Petteri Lautso Kestävän kehityksen johtaja, Ruukki Construction 1 Miksi rakentamisen pitäisi muuttua? 2 Viranomaiset ajavat energiatehokkampaa rakentamista

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali Energia- ilta 01.02.2012 Pakkalan sali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta liian suuri (kaukolämpökiinteistöt)

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä

Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Rakentaja seminaari, Joensuu 11.6.2013 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Europe's population density:

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 RAKLI Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen vastuulliset ammattilaiset.

Lisätiedot

Merkinnät hankinnan apuna. Lilli Puntti Tuotekehitystuen päällikkö o.t.o. työsuojelupäällikkö

Merkinnät hankinnan apuna. Lilli Puntti Tuotekehitystuen päällikkö o.t.o. työsuojelupäällikkö Merkinnät hankinnan apuna Lilli Puntti Tuotekehitystuen päällikkö o.t.o. työsuojelupäällikkö Kiilto Family -konserni Suomalainen perheyritys, perustettu 1919 Tampereella Henkilöstöä Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuuden tukeminen

Rakennusten energiatehokkuuden tukeminen Rakennusten energiatehokkuuden tukeminen Rakennusten elinkaarimittarit ja Kiinteistöpassi Jessica Karhu Green Building Council Finland 5.5.2015 Sykli SISÄLLYS GREEN BUILDING COUNCIL FINLAND ESITTELY RAKENNUSTEN

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka Poistoilmapuhaltimien uusiminen Poistoilmapuhaltimien uusiminen EC puhaltimiksi Poistoilmapuhaltimien rakenteellinen käyttöikä on yleensä

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokkaan talon rakentaminen M Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia edustava

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Seminaari 05.02.2015 Lassi Loisa 1 Hankkeessa esillä olleet sisäilmastoasiat Rakentamismääräysten edellyttämä huonelämpötilojen hallinta asuinrakennusten sisälämpötilan

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Ympäristövastuu Ruukin teräspaalutuotteissa

Ympäristövastuu Ruukin teräspaalutuotteissa Ympäristövastuu Ruukin teräspaalutuotteissa Minna Salmi Ruukin Teräspaalupäivä 26.1.2012 Ympäristövastuu terästuotannosta teräspaalutuotteisiin Luotettava paalun valmistusketju RR- ja RD-paalujen edut

Lisätiedot

SWEGON HOME SOLUTIONS

SWEGON HOME SOLUTIONS ÄLYKÄSTÄ ILMANVAIHTOA IHMISILLE JA KODILLE TAKAA RAIKKKAAN JA TERVEELLISEN SISÄILMAN Ilmanlaadulla on valtavan suuri merkitys hyvinvoinnillemme. Se vaikuttaa yleiseen jaksamiseen ja terveyteemme. Huono

Lisätiedot

IKKUNAN RAKENNE. Ikkunamalli F (innovatiivinen lasielementti) Ikkunamalli C (kattokupu)

IKKUNAN RAKENNE. Ikkunamalli F (innovatiivinen lasielementti) Ikkunamalli C (kattokupu) kutsu valo sisään TASAKATTOIKKUNAT Luonnollisen valaistuksen edut rakennuksissa ovat kiistattomat, mutta rakennusten keskellä sijaitseviin huonetiloihin ei ole mahdollista asentaa ikkunoita ulkoseinään.

Lisätiedot

Valaistus. Sisävalaisimet. Case study. Derby Business Park. Viihtyvyyttä ja energian säästöä ledivalaistuksella Espoo, Suomi

Valaistus. Sisävalaisimet. Case study. Derby Business Park. Viihtyvyyttä ja energian säästöä ledivalaistuksella Espoo, Suomi Valaistus Sisävalaisimet Case study Derby Business Park Viihtyvyyttä ja energian säästöä ledivalaistuksella Espoo, Suomi SmartForm LED SmartForm Taustaa Päätös SRV:n uusien toimitilojen rakentamisesta

Lisätiedot

KOULUN ILMANVAIHTO. Tarvittava materiaali: Paperiarkkeja, tiedonkeruulomake (liitteenä). Tarvittavat taidot: Kirjoitustaito

KOULUN ILMANVAIHTO. Tarvittava materiaali: Paperiarkkeja, tiedonkeruulomake (liitteenä). Tarvittavat taidot: Kirjoitustaito KOULUN ILMANVAIHTO Tavoitteet: Oppilaat tiedostavat ikkunoiden vaikutuksen koulun energiatehokkuuteen/ energiankulutukseen. Ikkunoilla on suuri vaikutus siihen, miten koulussa lämmitetään ja miten ilmanvaihto

Lisätiedot

J.Forsman 30.11.2011 VIIKIN YMPÄRISTÖTALO ENERGIANTEHOKKUUDELTAAN SUOMEN PARAS TOIMISTORAKENNUS

J.Forsman 30.11.2011 VIIKIN YMPÄRISTÖTALO ENERGIANTEHOKKUUDELTAAN SUOMEN PARAS TOIMISTORAKENNUS J.Forsman 30.11.2011 VIIKIN YMPÄRISTÖTALO ENERGIANTEHOKKUUDELTAAN SUOMEN PARAS TOIMISTORAKENNUS SIJAINTI (ENNEN RAKENNUSTA) YLEISTÄ Bruttoala noin 6500 m2 Käyttäjät: Helsingin ympäristökeskus ja yliopiston

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa WorldGBC-raportti 23.4.2015 Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja toimitilojen vaikutuksista Yhteenveto Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013. Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen

Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013. Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013 Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita Pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta

Lisätiedot

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki Hiilijalanjälki ilmastonvaikutukset Rakennusten suorituskyky ja ilmastonvaikutukset voidaan kuvata kokonaisvaltaisesti 3-5 mittarin avulla: - Sisäilmastoluokka (Sisäilmastoluokitus

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1

Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1 Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1 Erilaiset lämmitysjärjestelmät pientaloille ja vastaaville: Puulämmitys- sovellus/puukeskuslämmitys takkasydän Savumax - Aurinkolämmitys - pellettilämmitys

Lisätiedot

Kuinka vihreä on viherkatto?

Kuinka vihreä on viherkatto? Kuinka vihreä on viherkatto? Sini Veuro, Helsingin yliopisto Oma Piha messut Miniseminaari viherkatoista 29.3.2012 Kestävän kehityksen pilarit Kustannukset TALOUS Käyttöiän kasvu Huolto Energian käyttö

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building 09.06.2011 Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building 09.06.2011 Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT Pöyry Green Building Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy PÖYRY GLOBAALI SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTI- KONSERNI Pöyry on maailmanlaajuisesti toimiva

Lisätiedot

MERAREPONEN Mera-kerrostalojärjestelmä ja ilmanvaihtolämmitys

MERAREPONEN Mera-kerrostalojärjestelmä ja ilmanvaihtolämmitys MERAREPONEN Mera-kerrostalojärjestelmä ja ilmanvaihtolämmitys Mika Airaksela Asuntoreformiyhdistys ARY Ry 2.4.2008 Mera-kerrostalojärjestelmä ja ilmanvaihtolämmitys Mika Airaksela MERAREPONEN kansainväliset

Lisätiedot

Elinkaariajattelu autoalalla

Elinkaariajattelu autoalalla Elinkaariajattelu autoalalla Mikä on tuotteen ELINKAARI? Tuotteen vaiheet raaka-aineiden hankinnasta tai tuottamisesta tuotteen käyttöön ja loppukäsittelyyn. MARKKINOINTI JAKELU, KAUPPA TUOTANTO KÄYTTÖ,

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Hyvän pientalon rakentamisen perusteita. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja

Hyvän pientalon rakentamisen perusteita. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja Hyvän pientalon rakentamisen perusteita Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja Rakennusprojekti Oman talon rakentaminen on meille useimmille elämän ylivoimaisesti suurin ja tärkein

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Aurinkoenergia Suomessa Aurinkolämmitys on ennen kaikkea vesilämmitys Aurinkoenergia Suomessa Suomessa saadaan auringonsäteilyä yleisesti luultua enemmän. Kesällä säteilyä Suomessa saadaan pitkistä päivistä

Lisätiedot

m u o v i t o N m a a i l m a

m u o v i t o N m a a i l m a muoviton maailma Putket, kaivot, säiliöt, pullot - muovi kuljettaa puhdasta vettä sinne, missä sitä tarvitaan. Muovi antaa suojaa eikä petä vaativissakaan olosuhteissa, samalla vesi säilyy puhtaana ja

Lisätiedot

Kattava valikoima sähkölämmitystuotteita HYVÄÄ SYYTÄ VALITA LVI SÄHKÖLÄMMITYS

Kattava valikoima sähkölämmitystuotteita HYVÄÄ SYYTÄ VALITA LVI SÄHKÖLÄMMITYS Kattava valikoima sähkölämmitystuotteita 10 HYVÄÄ SYYTÄ VALITA LVI SÄHKÖLÄMMITYS 1 1. TURVALLINEN 2. HUOLETON LVI lämmittimet ovat suljetun rakenteensa ansiosta lapsija paloturvallisia. Lämmittimien ja

Lisätiedot