Suomella on hyvät mahdollisuudet jatkossakin olla erityisesti uusiutuvan energia käytön mallimaa ja alan teknologian edelläkävijä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomella on hyvät mahdollisuudet jatkossakin olla erityisesti uusiutuvan energia käytön mallimaa ja alan teknologian edelläkävijä."

Transkriptio

1 4. kysymys Suomi on osana Euroopan unionia sitoutunut vähentämään kasvihuonepäästöjään ja lisäämään uusiutuvan energian käyttöä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Mitä toimenpiteitä eduskuntaryhmänne painottaa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi? Mitä keinoja eduskuntaryhmänne pitää tärkeimpinä uusiutuvaa energiaa sekä energiatehokkuutta koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi? KESKUSTA: Keskustan mielestä Euroopan unionin uudet sitoutumiset kasvihuonekaasujen vähentämiseksi ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi viitoittavat oikeaa ja kestävää suuntaa. Suomen on kannettava oma ja oikeudenmukainen vastuu uusista velvoitteista. Suomella on hyvät mahdollisuudet jatkossakin olla erityisesti uusiutuvan energia käytön mallimaa ja alan teknologian edelläkävijä. Noin 80 % kaikista kasvihuonekaasupäästöistä syntyy energiasektorilla, joten velvoitteista selviytyminen vaatii energiapolitiikan uudistamista. Uuden hallituksen tuleekin laatia pitkän tähtäyksen energia ja ilmastostrategia, jossa Suomi osana unionia määrittelee kymmeniksi vuosiksi eteenpäin energia ja ilmastopolitiikan keskeiset tavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi. Toimet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi 1. Hiilen ja öljyn käytön alasajo sähkön ja lämmöntuotannossa sekä uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen Ylivoimaisesti suurimmat päästöjen vähentämismahdollisuudet ovat energiasektorilla. Suurin kasvihuonekaasujen tuottaja Suomessa on tällä hetkellä hiili ja öljypohjainen sähkön ja lämmöntuotanto. Hiilen ja öljyn käytön alasajoa tulee nopeuttaa julkisen vallan toimenpitein. Vastaavasti uusiutuvien energialähteiden käyttöä tulee tukea eri tavoin. Uusiutuvan energian osuus voidaan nostaa Suomessa vuoteen 2020 mennessä nykyisestä noin 24 %:sta lähemmäs 35 %:n tasoa. Tämä edellyttää sekä merkittäviä tukitoimia bioenergian tuotantoketjun eri kohtiin että uusiutuvan energian markkinoille pääsyn varmistavia toimia. Suomen tulee toimia aktiivisesti turpeen määrittelemiseksi hitaasti uusiutuvaksi energiaraakaaineeksi EU:n parlamentin hyväksymän päätöslauselman mukaisesti. 2. Energian säästö ja energiatehokkuus Energian säästötoimilla tähdätään energian käytön vähentämiseen. Energiatehokkuus tähtää tarvittavan energian tehokkaampaan hyödyntämiseen. Edistysaskeleet molemmissa vähentävät päästöjä ja tukevat kestävää kehitystä. Suomessa ominaiskulutus useimmissa energian käyttökohteissa on hyvä. Varsinkin energian säästösopimusmenettely on auttanut energian säästötavoitteissa. Suomen tulee jatkaa tehostettuja toimia energian säästön edistämiseksi. Uuden energiapalveludirektiivin mukaisesti päästökauppasektorin ulkopuolella on saatava aikaiseksi vähintään 9 %:n säästöt 9 vuoden aikana.

2 Samoin Suomen on kannettava oma kohtuullinen vastuunsa EU:n uuden energiatehokkuusohjelman toimeenpanosta. Siinä koko EU:n alueella on asetettu tavoitteeksi 20 %:n parannukset energiatehokkuuteen. Tarvittavista toimista energian säästön ja tehokkuuden parantamiseksi alleviivaamme energian säästösopimusmenettelyn parantamista, ajoneuvoteknisten uudistusten toteuttamista, ajoneuvojen verotuksen uudistamista päästöjen vähentämiseksi, liikennejärjestelmien kehittämistä sekä koneiden ja laitteiden energiatehokkuuden parantamista kansainvälinvälisin sopimuksin. Tärkein yksittäinen energiatehokkuuden parantamisen alue on rakennusten energiatehokkuuden parantaminen. Myös kansalaisten energiatehokkuustietoisuuden herättäminen on tärkeää. Sähkönkulutuksen etämittaukseen siirtymistä on edistettävä. 3. Liikenteen biopolttoaineiden käytön edistäminen Liikenne tuottaa nyt noin 12 milj. CO2 tonnia vuodessa. Liikenteen päästöjä vähentävien biopohjaisten polttoaineiden yleistymistä tulee nopeuttaa sekä lakisääteisin että markkinaehtoisin toimin. Riittävän ripeä eteneminen edellyttää alan tutkimusresurssien mittavaa lisäämistä ja ns. toisen sukupolven teknologian laajamittaista hyödyntämistä heti 2010 luvun alussa. Niin ikään tärkeää on huolehtia siitä, että liikenteen biopolttoaineen kotimainen kysyntä kyetään tyydyttämään pääsääntöisesti kotimaisella tuotannolla. 4. Muiden päästöttömien energialähteiden käyttö Lisääntyvän energiantarpeen tyydyttäminen ja alas ajettavan hiilen ja öljyn korvaaminen samanaikaisesti pelkästään uusiutuvilla energialähteillä saattaa olla vaikeaa. Siksi mitään päästötöntä energiavaihtoehtoa ei voi sulkea pois vaihtoehtojen joukosta. Tärkeimmät keinot uusiutuvien käytön edistämiseksi Suomella on mahdollisuudet lisätä huomattavasti vesivoiman käyttöä. Suurimmat mahdollisuudet uusiutuvan energian lisäkäytössä tarjoaa metsäpohjainen bioenergia. Sen käyttöä voidaan lisätä noin 50 %:lla vuoteen 2020 mennessä. Tämä edellyttää kuitenkin tehostettuja toimia ja kasvavia panostuksia metsän kasvun lisäämiseen kestävällä tavalla. Toisaalta on huolehdittava siitä, että puun energiakäytöllä ei vaaranneta puun riittävyyttä korkeampiin jalostustarpeisiin. Puun energiakäytön lisääminen edellyttää myös turpeen käyttömahdollisuuksien turvaamista oheispolttoaineena. Metsäenergian käytön turvaamiseksi kustannustehokkaalla tavalla tarvitaan alan teknologian kehittämisen ja investointien julkisen tuen tuntuvaa lisäämistä ja kaiken biopohjaisen energian verottomuutta. Erityisen tärkeää on suosia CHP ratkaisujen yleistymistä. Sähkön hajautetun pientuotannon verkkoon pääsyä on edelleen parannettava. Myös tuuli ja aurinkoenergia tarjoavat kasvavan, mutta kokonaiskysynnän kannalta aika vähäisen mahdollisuuden uusiutuvan energian lisäämiseen. Ydinenergiakapasiteetin lisääntyminen helpottaa päästötavoitteista selviytymistä. Se ei kuitenkaan helpota uusiutuvan energian käytön edistämistä. Päinvastoin, suurten tehojen kertalisäys vaarantaa suurehkoihin muuttuviin kustannuksiin perustuvan bioenergian kilpailukykyä.

3 Uusiutuvan ja biopohjaisen energian lisäkäytön varmistamiseksi tarvitaan erillisiä toimia. Yhtenä käyttökelpoisimmista vaihtoehdoista pidämme erillisten syöttötariffien käyttöön ottamista työn alla olevien selvitysten pohjalta. Toinen vaihtoehto on puhtaan energian sertifikaattijärjestelmä. Uuden hallituksen tulisikin saattaa ensi tilassa loppuun syöttötariffien soveltuvuutta koskeva selvitystyö. Jätteen energiakäyttöä vaikeuttaa tällä hetkellä sekä unionitasoinen että kansallinen normisto. Biopohjaisen ja biohajoavan jätteen energiakäyttö on kuitenkin ilmastokysymyksen kannalta suotavampaa ja muita energiavaihtoehtoja säästävää. Siksi lainsäädäntöä on uudistettava jätteen ympäristöystävällisen energiakäytön lisäämiseksi. Sekä maatiloilla että suurissa jätteen tuotantoyksiköissä on mahdollisuudet moninkertaistaa biokaasun tuotanto. Alan investointeja on tuettava, oman käytön verottomuus turvattava ja lähiverkon mahdollisuudet selvitettävä ja mahdollisuuksien mukaan turvattava. Uusiutuvan ja biopohjaisen energian kotitalouskäyttö on Suomessa vähäistä. Pellettien, maalämmön ja muiden uusiutuvien ja biopohjaisten vaihtoehtojen energiakäyttö on moninkertaistettava. Pientalojen ekologisiin lämmitystapamuutoksiin kohdistettavan tuen rahoitusta on lisättävä. Tutkimuksen ja kehittämistyön lisääminen Uusituvan energian käytön merkittävä lisääminen edellyttää alan tutkimus ja kehittämistyön merkittävää lisäämistä. Julkiset vuosipanostukset tulee nostaa vaalikauden kuluessa nykyisestä noin 60 miljoonan euron tasosta 100 miljoonaan euroon vuodessa. KOKOOMUS: Ihmisen aiheuttaman ilmastomuutoksen torjuminen on ihmiskunnan yhteinen haaste. Suomelle on laadittava pitkän aikavälin energia ja ilmastostrategia, jonka avulla EU:n vuoteen 2020 asettamat tavoitteet voidaan saavuttaa ja jossa tarkastelujänne ulotetaan vuoteen 2050 asti. Kioton ilmastosopimuksen tarkastelujakson jälkeiselle ajalle on YK:n puitteissa pyrittävä aikaansaamaan globaali sopimus, jossa kaikki teollisuusmaat ja tärkeimmät kehittyvät maat sitoutuvat kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseen. Suomen on tuettava EU:n pyrkimystä teollisuusmaiden kattavasta sopimuksesta hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi 30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Tärkeimpiä keinoja päästöjen vähentämiseksi ovat energian säästö, uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen ja ydinvoiman lisärakentaminen. Kauppa ja teollisuusministeriön energiansäästöohjelmaa on tehostettava. Toimialakohtaisia energiansäästösopimuksia on jatkettava. Energiakatselmuksia ja neuvontaa on tuettava. Kuluttajien käyttötottumuksiin on pyrittävä vaikuttamaan edistämällä energiatehokkaiden kodinkoneiden ja laitteiden, kuten matalaenergiavalaisimien, käyttöä. Energiaa säästävän talotekniikan, kuten pientalojen maalämmityksen, lämpöpumppujen ja lämmön talteenottojärjestelmien, käyttöönottoa on tuettava. Energiansäästöteknologian tutkimus ja kehitystyöhön on panostettava.

4 Uusiutuvien energialähteiden edistämisessä tulee Suomen olosuhteet huomioon ottaen keskittyä bioenergian käytön lisäämiseen. Nykyiset ohjauskeinot, päästökauppa, verotuet ja investointiavustukset ovat osoittautuneet tehokkaiksi tavoiksi edistää erityisesti metsähakkeen ja ruokohelpin energiakäyttöä. Nykyisten tukien lisäksi on kestävän metsätalouden rahoitusta nostettava merkittävästi, jotta puuenergian lisäkäyttötavoitteet ja kestävä metsänhoito voitaisiin turvata yhtaikaisesti. Vesilaki on saatettava voimaan tehdyn valmistelun pohjalta. Samassa yhteydessä on selvitettävä vesivoiman lisärakentamismahdollisuudet jo valjastetuissa vesistöissä sekä pyrittävä olemassa olevien vesivoimaloiden tuotantotehokkuuden lisäämiseen. Turpeen ominaispäästöt koko elinkaaren ajalta on selvitettävä ottaen huomioon tuotannosta poistettujen soiden metsityksen hiilinieluvaikutukset. Turpeen käyttö on perusteltua alueellisena energialähteenä erityisesti yhdistetyssä lämmön ja sähkön tuotannossa. Turpeella on tärkeä asema puu ja muiden biopolttoaineiden seospolttoaineena. Yhdyskuntajätteiden energiakäyttöä on lisättävä. Näin voidaan korvata fossiilisia polttoaineita sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi. Hallituksen on varauduttava tekemään myönteinen periaatepäätös ydinvoiman lisärakentamiseksi, jos sitä koskeva hakemus jätetään. Liikennepolttonesteiden osalta tulee panostaa niin sanottuihin toisen sukupolven biopolttonesteisiin, joita voidaan tuottaa metsätähteistä, jätepuusta ja muusta biomassasta metsäteollisuuden yhteyteen rakennettavissa biojalostamoissa. Hallitus varautuu tukemaan demonstraatiolaitoksen rakentamista metsäteollisuuden biopolttonesteteknologian kaupallistamiseksi. Energian säästön kannalta on pyrittävä tiivistämään yhdyskuntarakennetta, suosimaan joukkoliikennettä sekä laajennettava kaukolämpöverkostoja. Yhdistettyä lämmön ja sähkön tuotantoa on suosittava erillisen tuotannon sijasta. Kaukolämmityksessä on tuettava siirtymistä fossiilisista polttoaineista metsähakkeen käyttöön. Pientaloissa on suosittava pellettilämmitystä. SDP: Suomen on sitouduttava voimakkaisiin toimiin ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi ja asetettava tavoitteeksi öljyriippuvuudesta vapaa Suomi vuoteen 2030 mennessä. Vuoteen 2030 mennessä niin lämmityksessä kuin kuljetuksessakin on aina oltava tarjolla vaihtoehto öljylle. Energiansäästöä on tehostettava. Suomen energiatehokkuus on jo nyt maailman huippua, mutta sitä voidaan edelleen parantaa. Energiatehokkuutta voidaan parantaa jo nyt tunnetuin teknisin keinoin, mutta lisäksi tarvitaan kehittyneempiä ja kokonaan uusia ratkaisuja. Alkavalla vaalikaudella on käynnistettävä laaja Energiapihi Suomi 2030 tutkimusohjelma, jonka avulla energiatehokkuutta parannetaan kolmanneksella. Jätteen syntyä on ehkäistävä, kierrätystä tehostettava ja jätteen poltosta tehtävä lämmitysenergian lähde. Energian säästämiseksi maaseudun rakennerahastotukia ohjataan energian säästämiseen maatiloilla. Biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien energialähteiden tutkimusta ja kehittämistä on tuettava ja käyttöä lisättävä. Biomassa ja muun uusiutuvan energian tuotantoa on laajennettava taloudellisesti kestävällä tavalla vaarantamatta vesiensuojelu ja muiden ympäristötavoitteiden toteutumista. Se vaatii toisen sukupolven biopolttoaineiden ja uusien polttotekniikoiden kehittämistä. Tämä on otettava Suomen tutkimuspolitiikan painopisteeksi.

5 Tehokkaasta, ympäristöystävällisestä energian tuotanto ja käyttöteknologiasta on luotava Suomelle tärkeitä vientihyödykkeitä. Sen kehittämiseen on ohjattava yhteiskunnan tutkimus ja tuotekehityspanoksia. Asuntojen uusiutuviin energiamuotoihin perustuvia lämmitysjärjestelmiä on kehitettävä ja puhtaiden järjestelmien käyttöönottoa tuettava. Ympäristönsuojeluun ja energiansäästöön on kannustettava myös taloudellisin keinoin. Ajoneuvovero on uusittava ympäristönäkökohtien pohjalta. Tavoitteena on liikenteen hiilidioksidipäästöjen puolittaminen ensi vuosikymmenen loppuun mennessä. Toimiva joukkoliikenne lisää ihmisten tasaveroisia liikkumismahdollisuuksia ja vähentää kasvihuonepäästöjä. Joukkoliikenteen rahoitukseen tulee tehdä selkeä tasokorotus. Joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamiseksi kiinnitetään huomiota maankäytön suunnitteluun. Työsuhdematkalipun käyttöä tulee lisätä keventämällä sen verotus 60 prosenttiin. Pienituloisille energian hinta vaikuttaa merkittävästi elintasoon. Kohtuuhintaisen ja saatavuudeltaan varman kotimaisen energian saanti kotitalouksille ja teollisuudelle on turvattava. Tämä edellyttää monipuolista energiantuotantoa. Energiaratkaisuja tehtäessä on huolehdittava myös tulevien sukupolvien oikeudesta koskemattomaan luontoon. Uusiutuvien energialähteiden, kuten tuulen, aurinkoenergian ja maalämmön käyttöönottoa on lisättävä. Jo rakennettujen vesivoimaloiden tehoja voidaan nostaa. Luontoarvojen kannalta rakentamattomien vesistöjen säilyttäminen matkailun, vapaa ajan, virkistyksen sekä tulevien sukupolvien käyttöön on tärkeää. Energiamarkkinoiden toimintaa on parannettava. Suomen on osallistuttava EU:n maaliskuun 2007 Eurooppa neuvostossa hyväksyttyihin päästöjen vähennyksiin ja uusiutuvan energian osuuden kasvattamiseen. Yhteisten eurooppalaisten tavoitteiden saavuttamisessa on taakanjako sekä päästöjen että uusiutuvan energian osalta neuvoteltava Suomen kannalta järkeväksi ja oikeudenmukaiseksi siten, että Suomessa jo tehty työ uusiutuvan energian hyödyntämiseksi otetaan huomioon. Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää globaalia sitoutumista päästöjen rajoituksiin. EU:n ulkopuolisten maiden sitouttamisesta ilmastopolitiikkaan on tehtävä yksi Suomen Eurooppa ja ulkopolitiikan tärkeimmistä tavoitteista. VASEMMISTOLIITTO: Korostamme vastuuta ilmastomuutoksen uhkan edessä. EU:n ns. energiapaketti ja ilmastotavoitteet ovat välttämättömiä ilmastopolitiikan elementtejä. On kuitenkin selvää, että niin energiatehokkuustavoitteet kuin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet tulevat kiristymään edelleen. Kaikkien energiaratkaisujen tulee perustua kestävää kehitystä tukeviin pitkän aikavälin strategiavalintoihin: pyrkimyksiin neitseellisten luonnonvarojen vähenevään käyttöön, irtautumiseen fossiilisista polttoaineista mahdollisimman suureen energiaomavaraisuuteen kotimaisen biomassan optimaaliseen käyttöön, joka turvaa luonnon monimuotoisuuden säilymisen, elintarviketalouden ja puunjalostuksen raaka ainetarpeen. Energiatehokkuuden merkittävä parantaminen ja energiansäästö ovat ensisijaisia ja helpottavat niin uusiutuvien energiamuotojen osuuden kasvattamista kuin omavaraisuus ja ilmastopoliittisia tavoitteita tehokkaimmin. WWF:n tuore "Virtaa tulevaisuuteen" malli osoittaa, että Suomessa on vuonna 2020 tarvittava lisäenergia tuottaa energiatehokkuudella ja kotimaisella uusiutuvalla energialla niin, että katetaan sekä lisätarve että korvataan vanhaa poistuvaa kapasiteettia. Lisäyksillä voidaan kattaa 24 %

6 kaikesta energian ja 34 % sähkön tarpeesta vuonna Tällöin uusiutuvan energian osuus primäärienergiasta nousisi Suomessa vuoden prosentin tasosta 40 prosenttiin ja sähköstä 50 prosenttiin. WWF:n mallissa ei edellytetä lisäydinvoimaa eikä turpeen lisäkäyttöä. Mallissa ehdotetaan uusia ohjauskeinoja. Taloudelliset ohjauskeinot ja energiansäästölaki olisivat yleisiä, laajasti vaikuttavia ohjauskeinoja. Mallin ehdottamat energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian lisäämiskohteet tulee ottaa energiapolitiikan kärkihankkeiksi. Kotitaloudet ovat tärkeä energiankuluttajaryhmä. Siksi erityisesti vanhaan rakennuskantaan kohdistuvat energiansäästötoimet ja uusiutuvien energiamuotojen edistäminen ovat keskeisiä. Tulee harkita hehkulamppujen kieltämistä muutaman maan esimerkin mukaisesti. Yhdyskuntarakenteen hajautuminen tulee estää, koska sen kulutus ja päästövaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Liikenteeseen kohdistuvat toimet vaikuttavat nopeasti, joten energiatehokkaiden ja vähäpäästöisten autojen suosiminen verotuksessa on välttämätöntä. Oman auton käyttöä erityisesti työmatkoilla tulee vähentää ja vastaavasti julkista liikennettä tulee tukea. Vesivoiman lisärakentaminen on suunnattava jo rakennettuihin vesistöihin ja alle 10 MW:n pienvoimaloihin. Voimaloiden tehoa lisäämällä saadaan merkittävä lisäys vesivoimaan. Vuotoksen altaan rakentamista ja Iijoen valjastamista ei tule ottaa uuteen käsittelyyn. Tällä vaalikaudella ei tule ryhtyä ydinvoiman lisärakentamiseen. Uusiutuvista energiamuodoista biomassa on suomalaisen erityisosaamisen vuoksi lupaavin kehittämissuunta, jota tulee tukea. Erityisesti puunjalostusteollisuuden ja bioenergiantuotannon integrointia tulee edistää. Kehitteillä oleva biojalostamokonsepti on lupaava suunta. Taatun syöttötariffin käyttöönotto uusiutuvien energialähteiden (bioenergia ja tuulivoima) käytön edistämiseksi on toteutettava vaalikauden alussa. Kaikissa politiikkalinjauksissa on muistettava, että maallamme on osavastuu globaalista kestävästä kehityksestä, joten kaikkien energiamuotojen elinkaaren aikaiset ekologiset, sosiaaliset ja kulttuurivaikutukset tulee ottaa huomioon (esim. bioetanoli vs. elintarviketuotanto). VIHREÄ LIITTO: Ilmastonmuutos on ihmiskunnan suurin uhka, jonka torjuminen edellyttää nykyistä selvästi ripeämpiä ja kunnianhimoisempia toimenpiteitä. Suomen tulee sitoutua EU:n tavoitteeseen rajoittaa ilmaston lämpeneminen korkeintaan kahteen asteeseen ja tukea johdonmukaisesti unionin edelläkävijäroolia sekä kansainvälisissä neuvotteluissa että säädettäessä ilmastonsuojelua koskevia direktiivejä. Suomen tulee toimia aktiivisesti sen puolesta, että Kioton ensimmäisen sitoumuskauden jälkeiset päästötavoitteet ovat merkittävästi nykyistä kunnianhimoisempia. Ilmastotalkoisiin on pyrittävä saamaan mahdollisimman laaja joukko maita myös tärkeimpiä kehitysmaita niiden kehitystasoon sopivalla tavalla. Suomelle tulee laatia pitkän aikavälin ilmastostrategia, jossa päästöjä vähennetään kestävälle tasolle. EU:n arvioiden mukaan päästövähennystarve teollisuusmaissa on suuruusluokkaa 30 %

7 vuoteen 2020 ja 80 % vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää päästöjen vähentämistä jo alkavalla hallituskaudella. Strategian tulee perustua energiankäytön tehostamiseen ja kotimaisen, uusiutuvan energian lisäämiseen. Energiaomavaraisuutta tulee kasvattaa ja riippuvuutta fossiilisista polttoaineista vähentää merkittävästi. Eduskunnan yksimielisen kannan mukaisesti Suomelle tulee laatia kunnianhimoinen toimenpideohjelma energiansäästön ja energiatehokkuuden lisäämiseksi. Tavoitteeksi tulee asettaa energiankulutuksen kasvun taittaminen mm. Ruotsin ja Tanskan tapaan. Ohjelman tulee sisältää kattava ja ajantasainen arvio maan säästöpotentiaalista sekä toimenpiteet sen realisoimiseksi. Osana ohjelmaa tulee tarkistaa lämmitysenergian kulutusta ohjaavia rakentamismääräyksiä matalaenergiatekniikkojen tasolle. Erityisesti uusilta sähkölämmitystaloilta tulee edellyttää radikaalisti nykyistä parempaa energiatehokkuutta. Ruotsin tavoin tulee velvoittaa sähköyhtiöt siirtymään kulutuksen reaaliaikaiseen mittaamiseen, mikä kannustaisi energiansäästöön ja tasaisi kulutushuippuja. EU:ssa Suomen tulee edistää tiukkoja energianormeja mm. valaistukselle, sähkömoottoreille ja kodinelektroniikalle. Energiansäästösopimusten velvoittavuutta tulee lisätä. Uusiutuvaa energiaa tulee edistää ulottamalla syöttötariffit eli takuuhintajärjestelmä koskemaan biokaasua, sähkön ja lämmön yhteistuotantoa bioenergialla, tuulivoimaa, aurinkosähköä sekä vesivoimaloiden tehonkorotuksia. Tukea pientalojen energiaremontteihin ja siirtymiseen uusiutuvaan energiaan tulee korottaa olennaisesti ja palauttaa se koskemaan myös rivi ja kerrostaloja. Tuuliolosuhteita kartoittava tuuliatlas tulee päivittää pikaisesti. Kestävän energian vauhdittamisessa tulee hyödyntää myös uusia markkinapohjaisia ja kuluttajalähtöisiä ohjauskeinoja kuten tekniikoiden kilpailutusta. Ilmastonsuojelu tulee integroida keskeiseksi osaksi myös yhdyskuntasuunnittelua ja liikennepolitiikkaa. Yhdyskuntarakennetta tulee eheyttää niin, että kevyelle ja joukkoliikenteelle on hyvät edellytykset. Joukkoliikennettä tulee kehittää kunnianhimoisesti mm. parantamalla työsuhdematkalipun ehtoja, korottamalla radanpidon määrärahoja, tukemalla myös suurten kaupunkien joukkoliikennettä, ottamalla käyttöön ruuhka ja tiemaksuja sekä organisoimalla paikallisjoukkoliikenne seudullisesti liikenne ja viestintäministeriön raportin esitysten mukaisesti. Ihmisiä tulee kannustaa valitsemaan energiatehokkaita ja vähäpäästöisiä autoja porrastamalla auto ja ajoneuvovero päästötason mukaan. Näiden tavoitteiden toteuttaminen tekee lisäydinvoiman rakentamisen tarpeettomaksi. RKP: Ruotsalainen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että uusi hallitus antaa selonteon pitkän aikavälin energia ja ilmastostrategiasta. Saavuttaaksemme ilmastopoliittiset tavoitteemme on tärkeätä lisätä energiatehokkuutta kaikilla aloilla. Suomen on myös panostettava uuden ympäristöteknologian kehittämiseen, käyttöönottoon ja kaupallistamiseen. Myös omavaraisuuden nostaminen energianhuollossa ja kivihiilen käytön vähentäminen tukevat ilmastopolitiikkaamme. Ruotsalainen eduskuntaryhmä kannattaa panostamista uusiutuvien energiamuotojen ja liikenteen biopolttoaineiden kehittämiseen ja käyttöönottoon. Energiapolitiikassa mitään vähäpäästöistä ja kustannustehokasta energiamuotoa ei voida sulkea pois. Voimavarat ja osaaminen keskitetään bioenergiaa ja ympäristöteknologiaa käsittelevään politiikkaohjelmaan. Tavoitteena on että Suomi hallituskauden aikana nousee maailman huipulle ympäristöteknologian kehittämisessä ja käyttöönotossa sekä uusiutuvien energiavaihtoehtojen edistäjänä energiantuotannossa.

8 Kotimaisten biopolttoaineiden tuotantoa ja käyttöä tulee edistää; energiapuun hakkeen tukia on lisättävä, bioenergiatuotannon verotukea jatkettava, biokaasulaitosten kehittämistä tuettava ja tuulivoima lisättävä. Verotuksen rakennetta uudistetaan jotta se edistäisi kestävää kehitystä. Verouudistuksella vähennetään uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä ja ympäristöhaittoja, edistetään kierrätystä ja tuotteiden, niiden kulutuksen ja energiankäytön ekotehokkuutta. Omaan ja paikalliseen käyttöön tuotettu biopolttoaine vapautetaan verosta. Pidämme myös tärkeänä että tulevalla hallituskaudella selvitetään myös muita taloudellisia ohjauskeinoja kuten esimerkiksi vihreiden sertifikaattien tai ilmastosentin käyttöönottoa. Eduskuntaryhmä pitää tärkeänä että edistetään energiatehokkaita lämmitysmuotoja mm. investointi ja asennustuilla sekä, että asuntojen korjaus ja energia avustusjärjestelmää jatketaan. Kannatamme uuden sopimuksen laatimista elinkeinoelämän energiatehokkuuden edistämiseksi. Ruotsalainen eduskuntaryhmä on myös valmis tarkistamaan rakentamisen säädökset ja normit korkeamman energiatehokkuuden saavuttamiseksi uudis ja korjausrakentamisessa. KRISTILLISDEMOKRAATIT: Tavoitteenamme on energiatehokkuuden parantaminen, uusiutuvan energiatuotannon lisääminen ja omavaraisuusasteen parantaminen sekä energian tarpeen turvaaminen. Energiatehokkuuden kasvattamista tulee jatkaa sekä teollisuuden että kotitalouksien energiakatselmuksilla. Yhdyskuntasuunnittelussa, rakentamisessa ja joukkoliikenteen järjestämisessä tulee entistä paremmin huomioida energiatehokkuus. Kotitalouksien siirtymistä sähkö ja öljylämmityksestä pelletti ja muuhun uusiutuvaan energiaan tulee tukea. Toisen sukupolven biodiesel laitosten rakentamista tulee nopeuttaa. Diesel autojen käyttövoimaveroa tulee alentaa tai se tulee kokonaan poistaa. Tavoittelemme pienten haketta tai haketta ja turvetta käyttävien polttolaitosten rakentamista suurten kiinteistöjen lämmitykseen sekä biokaasulaitosten rakentamista navetoiden ja sikaloiden yhteyteen, ja lisäksi haketta tai haketta ja turvetta käyttävien lämpö sähkölaitosten rakentamista pienten maaseututaajamien yhteyteen. Suhtaudumme myönteisesti jätteiden energiakäyttöön, kunhan kierrätystä tehostetaan ja jätemääriä vähennetään. Olemassa olevien vesivoimalaitosten tehoja tulee lisätä ja jo valjastettujen vesistöjen lisärakentamismahdollisuuksia selvittää. Mikäli energian säästöön ja uusiutuviin energiavaroihin tehdyt voimakkaat panostukset eivät riitä turvaamaan tarpeita, pidämme kuudetta ydinvoimalaa parempana kuin fossiilisia polttoaineita käyttäviä voimaloita tai sähkön tuonnin lisäystä. Kehitysyhteistyössä tulee edistää uusiutuvan energian ratkaisuja ja saada laskea näin saadut hiilidioksidipäästöjen vähennykset päästökaupassa hyödyksi. PERUSSUOMALAISET: Suomen tulee panostaa nykyistä enemmän uusiutuvia energialähteitä hyväksikäyttävään energiatuotantoon sekä energian säästämistä edesauttavien ratkaisujen kehittämiseen ja

9 käyttöönottoon. Jätteenpolttoa on mielestämme lisättävä. Energiatuonnin osalta kannatamme nykyistä monipuolisuutta, jolloin emme ole riippuvaisia mistään tietystä toimijasta. Kuudennen ydinvoimalan osalta ei tule tehdä mitään ratkaisuja ennen kuin viides ydinvoimala on saatu valmiiksi. Pääperiaatteena kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa tulee mielestämme olla saastuttaja maksaa.

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöisiä kuntia. Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010

Kohti vähäpäästöisiä kuntia. Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010 Kohti vähäpäästöisiä kuntia Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010 1. Ilmastokriisi peruutettu? 2. Ilmastopolitiikan linjauksia tuleville vuosikymmenille 3. Tavoitteista toimeenpanoon: hallituksen ilmastonsuojelutoimia

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Pentti Puhakka TEM EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv Seurakuntien ympärist ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv ivä - SÄÄSTÄ ENERGIAA - Pentti Kuurola, LVI-ins. LVI-Insinööritoimisto Mäkelä Oy Oulu Kuntoarviot Energiatodistukset Energiakatselmukset Hankesuunnittelu

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen, WWF Suomi TEM asiantuntijaseminaari: Uusiutuva energia pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Energiametsä -hankkeen päätösseminaari 17.2.2015, Energiateollisuus ry Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1. . EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.2014 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta Hallitusohjelman mukainen hanke

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Ministerin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu

Ministerin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu Ministerin energiapoliittiset teesit Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvuulla

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Suomen ympäristöpolitiikka on tänä päivänä vahvasti EU-politiikkaa, sillä lähes

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Hallituksen energia- ja ilmastoselonteko ja EU:n energiatehokkuusvaatimukset

Hallituksen energia- ja ilmastoselonteko ja EU:n energiatehokkuusvaatimukset Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristönhallintaseminaari Helsingin messukeskus 17.5.2006 Hallituksen energia- ja ilmastoselonteko ja EU:n energiatehokkuusvaatimukset Yli-insinööri Pentti Puhakka

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen 20.4.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästötöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut: Energiatehokkuus

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5.

VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5. VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA Biorex Kajaani 26.5.2014 EAKR-koordinaattori Tatu Turunen Käsitteitä Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012

VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012 Kaupunginvaltuusto 60 17.09.2012 Kaupunginhallitus 309 08.10.2012 Tekninen lautakunta 18 06.02.2013 Kaupunginhallitus 81 04.03.2013 Kaupunginvaltuusto 44 18.03.2013 Tekninen lautakunta 20 18.02.2015 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Enterprise Forum, 5.11.2009 Maria Kopsakangas-Savolainen 1 Euroopan unionin energiapolitiikka Euroopan yhteisöjen komission (2007)

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Kotitaloudet ja energian hinta. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Kotitaloudet ja energian hinta. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Kotitaloudet ja energian hinta Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Kotitaloudet ja energian hinta Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt johtaja Senaatti-kiinteistöt 2010 (ennakkotietoa t tilinpäätöksestä) tä) VM:n alainen liikelaitos (laki 1.1.2011) n. 11 700

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turvekysymyksissä maltti on valttia Turpeenkäyttöä koskevilla päätöksillä on monitahoisia ja kauaskantoisia

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot