Suomella on hyvät mahdollisuudet jatkossakin olla erityisesti uusiutuvan energia käytön mallimaa ja alan teknologian edelläkävijä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomella on hyvät mahdollisuudet jatkossakin olla erityisesti uusiutuvan energia käytön mallimaa ja alan teknologian edelläkävijä."

Transkriptio

1 4. kysymys Suomi on osana Euroopan unionia sitoutunut vähentämään kasvihuonepäästöjään ja lisäämään uusiutuvan energian käyttöä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Mitä toimenpiteitä eduskuntaryhmänne painottaa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi? Mitä keinoja eduskuntaryhmänne pitää tärkeimpinä uusiutuvaa energiaa sekä energiatehokkuutta koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi? KESKUSTA: Keskustan mielestä Euroopan unionin uudet sitoutumiset kasvihuonekaasujen vähentämiseksi ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi viitoittavat oikeaa ja kestävää suuntaa. Suomen on kannettava oma ja oikeudenmukainen vastuu uusista velvoitteista. Suomella on hyvät mahdollisuudet jatkossakin olla erityisesti uusiutuvan energia käytön mallimaa ja alan teknologian edelläkävijä. Noin 80 % kaikista kasvihuonekaasupäästöistä syntyy energiasektorilla, joten velvoitteista selviytyminen vaatii energiapolitiikan uudistamista. Uuden hallituksen tuleekin laatia pitkän tähtäyksen energia ja ilmastostrategia, jossa Suomi osana unionia määrittelee kymmeniksi vuosiksi eteenpäin energia ja ilmastopolitiikan keskeiset tavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi. Toimet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi 1. Hiilen ja öljyn käytön alasajo sähkön ja lämmöntuotannossa sekä uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen Ylivoimaisesti suurimmat päästöjen vähentämismahdollisuudet ovat energiasektorilla. Suurin kasvihuonekaasujen tuottaja Suomessa on tällä hetkellä hiili ja öljypohjainen sähkön ja lämmöntuotanto. Hiilen ja öljyn käytön alasajoa tulee nopeuttaa julkisen vallan toimenpitein. Vastaavasti uusiutuvien energialähteiden käyttöä tulee tukea eri tavoin. Uusiutuvan energian osuus voidaan nostaa Suomessa vuoteen 2020 mennessä nykyisestä noin 24 %:sta lähemmäs 35 %:n tasoa. Tämä edellyttää sekä merkittäviä tukitoimia bioenergian tuotantoketjun eri kohtiin että uusiutuvan energian markkinoille pääsyn varmistavia toimia. Suomen tulee toimia aktiivisesti turpeen määrittelemiseksi hitaasti uusiutuvaksi energiaraakaaineeksi EU:n parlamentin hyväksymän päätöslauselman mukaisesti. 2. Energian säästö ja energiatehokkuus Energian säästötoimilla tähdätään energian käytön vähentämiseen. Energiatehokkuus tähtää tarvittavan energian tehokkaampaan hyödyntämiseen. Edistysaskeleet molemmissa vähentävät päästöjä ja tukevat kestävää kehitystä. Suomessa ominaiskulutus useimmissa energian käyttökohteissa on hyvä. Varsinkin energian säästösopimusmenettely on auttanut energian säästötavoitteissa. Suomen tulee jatkaa tehostettuja toimia energian säästön edistämiseksi. Uuden energiapalveludirektiivin mukaisesti päästökauppasektorin ulkopuolella on saatava aikaiseksi vähintään 9 %:n säästöt 9 vuoden aikana.

2 Samoin Suomen on kannettava oma kohtuullinen vastuunsa EU:n uuden energiatehokkuusohjelman toimeenpanosta. Siinä koko EU:n alueella on asetettu tavoitteeksi 20 %:n parannukset energiatehokkuuteen. Tarvittavista toimista energian säästön ja tehokkuuden parantamiseksi alleviivaamme energian säästösopimusmenettelyn parantamista, ajoneuvoteknisten uudistusten toteuttamista, ajoneuvojen verotuksen uudistamista päästöjen vähentämiseksi, liikennejärjestelmien kehittämistä sekä koneiden ja laitteiden energiatehokkuuden parantamista kansainvälinvälisin sopimuksin. Tärkein yksittäinen energiatehokkuuden parantamisen alue on rakennusten energiatehokkuuden parantaminen. Myös kansalaisten energiatehokkuustietoisuuden herättäminen on tärkeää. Sähkönkulutuksen etämittaukseen siirtymistä on edistettävä. 3. Liikenteen biopolttoaineiden käytön edistäminen Liikenne tuottaa nyt noin 12 milj. CO2 tonnia vuodessa. Liikenteen päästöjä vähentävien biopohjaisten polttoaineiden yleistymistä tulee nopeuttaa sekä lakisääteisin että markkinaehtoisin toimin. Riittävän ripeä eteneminen edellyttää alan tutkimusresurssien mittavaa lisäämistä ja ns. toisen sukupolven teknologian laajamittaista hyödyntämistä heti 2010 luvun alussa. Niin ikään tärkeää on huolehtia siitä, että liikenteen biopolttoaineen kotimainen kysyntä kyetään tyydyttämään pääsääntöisesti kotimaisella tuotannolla. 4. Muiden päästöttömien energialähteiden käyttö Lisääntyvän energiantarpeen tyydyttäminen ja alas ajettavan hiilen ja öljyn korvaaminen samanaikaisesti pelkästään uusiutuvilla energialähteillä saattaa olla vaikeaa. Siksi mitään päästötöntä energiavaihtoehtoa ei voi sulkea pois vaihtoehtojen joukosta. Tärkeimmät keinot uusiutuvien käytön edistämiseksi Suomella on mahdollisuudet lisätä huomattavasti vesivoiman käyttöä. Suurimmat mahdollisuudet uusiutuvan energian lisäkäytössä tarjoaa metsäpohjainen bioenergia. Sen käyttöä voidaan lisätä noin 50 %:lla vuoteen 2020 mennessä. Tämä edellyttää kuitenkin tehostettuja toimia ja kasvavia panostuksia metsän kasvun lisäämiseen kestävällä tavalla. Toisaalta on huolehdittava siitä, että puun energiakäytöllä ei vaaranneta puun riittävyyttä korkeampiin jalostustarpeisiin. Puun energiakäytön lisääminen edellyttää myös turpeen käyttömahdollisuuksien turvaamista oheispolttoaineena. Metsäenergian käytön turvaamiseksi kustannustehokkaalla tavalla tarvitaan alan teknologian kehittämisen ja investointien julkisen tuen tuntuvaa lisäämistä ja kaiken biopohjaisen energian verottomuutta. Erityisen tärkeää on suosia CHP ratkaisujen yleistymistä. Sähkön hajautetun pientuotannon verkkoon pääsyä on edelleen parannettava. Myös tuuli ja aurinkoenergia tarjoavat kasvavan, mutta kokonaiskysynnän kannalta aika vähäisen mahdollisuuden uusiutuvan energian lisäämiseen. Ydinenergiakapasiteetin lisääntyminen helpottaa päästötavoitteista selviytymistä. Se ei kuitenkaan helpota uusiutuvan energian käytön edistämistä. Päinvastoin, suurten tehojen kertalisäys vaarantaa suurehkoihin muuttuviin kustannuksiin perustuvan bioenergian kilpailukykyä.

3 Uusiutuvan ja biopohjaisen energian lisäkäytön varmistamiseksi tarvitaan erillisiä toimia. Yhtenä käyttökelpoisimmista vaihtoehdoista pidämme erillisten syöttötariffien käyttöön ottamista työn alla olevien selvitysten pohjalta. Toinen vaihtoehto on puhtaan energian sertifikaattijärjestelmä. Uuden hallituksen tulisikin saattaa ensi tilassa loppuun syöttötariffien soveltuvuutta koskeva selvitystyö. Jätteen energiakäyttöä vaikeuttaa tällä hetkellä sekä unionitasoinen että kansallinen normisto. Biopohjaisen ja biohajoavan jätteen energiakäyttö on kuitenkin ilmastokysymyksen kannalta suotavampaa ja muita energiavaihtoehtoja säästävää. Siksi lainsäädäntöä on uudistettava jätteen ympäristöystävällisen energiakäytön lisäämiseksi. Sekä maatiloilla että suurissa jätteen tuotantoyksiköissä on mahdollisuudet moninkertaistaa biokaasun tuotanto. Alan investointeja on tuettava, oman käytön verottomuus turvattava ja lähiverkon mahdollisuudet selvitettävä ja mahdollisuuksien mukaan turvattava. Uusiutuvan ja biopohjaisen energian kotitalouskäyttö on Suomessa vähäistä. Pellettien, maalämmön ja muiden uusiutuvien ja biopohjaisten vaihtoehtojen energiakäyttö on moninkertaistettava. Pientalojen ekologisiin lämmitystapamuutoksiin kohdistettavan tuen rahoitusta on lisättävä. Tutkimuksen ja kehittämistyön lisääminen Uusituvan energian käytön merkittävä lisääminen edellyttää alan tutkimus ja kehittämistyön merkittävää lisäämistä. Julkiset vuosipanostukset tulee nostaa vaalikauden kuluessa nykyisestä noin 60 miljoonan euron tasosta 100 miljoonaan euroon vuodessa. KOKOOMUS: Ihmisen aiheuttaman ilmastomuutoksen torjuminen on ihmiskunnan yhteinen haaste. Suomelle on laadittava pitkän aikavälin energia ja ilmastostrategia, jonka avulla EU:n vuoteen 2020 asettamat tavoitteet voidaan saavuttaa ja jossa tarkastelujänne ulotetaan vuoteen 2050 asti. Kioton ilmastosopimuksen tarkastelujakson jälkeiselle ajalle on YK:n puitteissa pyrittävä aikaansaamaan globaali sopimus, jossa kaikki teollisuusmaat ja tärkeimmät kehittyvät maat sitoutuvat kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseen. Suomen on tuettava EU:n pyrkimystä teollisuusmaiden kattavasta sopimuksesta hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi 30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Tärkeimpiä keinoja päästöjen vähentämiseksi ovat energian säästö, uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen ja ydinvoiman lisärakentaminen. Kauppa ja teollisuusministeriön energiansäästöohjelmaa on tehostettava. Toimialakohtaisia energiansäästösopimuksia on jatkettava. Energiakatselmuksia ja neuvontaa on tuettava. Kuluttajien käyttötottumuksiin on pyrittävä vaikuttamaan edistämällä energiatehokkaiden kodinkoneiden ja laitteiden, kuten matalaenergiavalaisimien, käyttöä. Energiaa säästävän talotekniikan, kuten pientalojen maalämmityksen, lämpöpumppujen ja lämmön talteenottojärjestelmien, käyttöönottoa on tuettava. Energiansäästöteknologian tutkimus ja kehitystyöhön on panostettava.

4 Uusiutuvien energialähteiden edistämisessä tulee Suomen olosuhteet huomioon ottaen keskittyä bioenergian käytön lisäämiseen. Nykyiset ohjauskeinot, päästökauppa, verotuet ja investointiavustukset ovat osoittautuneet tehokkaiksi tavoiksi edistää erityisesti metsähakkeen ja ruokohelpin energiakäyttöä. Nykyisten tukien lisäksi on kestävän metsätalouden rahoitusta nostettava merkittävästi, jotta puuenergian lisäkäyttötavoitteet ja kestävä metsänhoito voitaisiin turvata yhtaikaisesti. Vesilaki on saatettava voimaan tehdyn valmistelun pohjalta. Samassa yhteydessä on selvitettävä vesivoiman lisärakentamismahdollisuudet jo valjastetuissa vesistöissä sekä pyrittävä olemassa olevien vesivoimaloiden tuotantotehokkuuden lisäämiseen. Turpeen ominaispäästöt koko elinkaaren ajalta on selvitettävä ottaen huomioon tuotannosta poistettujen soiden metsityksen hiilinieluvaikutukset. Turpeen käyttö on perusteltua alueellisena energialähteenä erityisesti yhdistetyssä lämmön ja sähkön tuotannossa. Turpeella on tärkeä asema puu ja muiden biopolttoaineiden seospolttoaineena. Yhdyskuntajätteiden energiakäyttöä on lisättävä. Näin voidaan korvata fossiilisia polttoaineita sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi. Hallituksen on varauduttava tekemään myönteinen periaatepäätös ydinvoiman lisärakentamiseksi, jos sitä koskeva hakemus jätetään. Liikennepolttonesteiden osalta tulee panostaa niin sanottuihin toisen sukupolven biopolttonesteisiin, joita voidaan tuottaa metsätähteistä, jätepuusta ja muusta biomassasta metsäteollisuuden yhteyteen rakennettavissa biojalostamoissa. Hallitus varautuu tukemaan demonstraatiolaitoksen rakentamista metsäteollisuuden biopolttonesteteknologian kaupallistamiseksi. Energian säästön kannalta on pyrittävä tiivistämään yhdyskuntarakennetta, suosimaan joukkoliikennettä sekä laajennettava kaukolämpöverkostoja. Yhdistettyä lämmön ja sähkön tuotantoa on suosittava erillisen tuotannon sijasta. Kaukolämmityksessä on tuettava siirtymistä fossiilisista polttoaineista metsähakkeen käyttöön. Pientaloissa on suosittava pellettilämmitystä. SDP: Suomen on sitouduttava voimakkaisiin toimiin ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi ja asetettava tavoitteeksi öljyriippuvuudesta vapaa Suomi vuoteen 2030 mennessä. Vuoteen 2030 mennessä niin lämmityksessä kuin kuljetuksessakin on aina oltava tarjolla vaihtoehto öljylle. Energiansäästöä on tehostettava. Suomen energiatehokkuus on jo nyt maailman huippua, mutta sitä voidaan edelleen parantaa. Energiatehokkuutta voidaan parantaa jo nyt tunnetuin teknisin keinoin, mutta lisäksi tarvitaan kehittyneempiä ja kokonaan uusia ratkaisuja. Alkavalla vaalikaudella on käynnistettävä laaja Energiapihi Suomi 2030 tutkimusohjelma, jonka avulla energiatehokkuutta parannetaan kolmanneksella. Jätteen syntyä on ehkäistävä, kierrätystä tehostettava ja jätteen poltosta tehtävä lämmitysenergian lähde. Energian säästämiseksi maaseudun rakennerahastotukia ohjataan energian säästämiseen maatiloilla. Biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien energialähteiden tutkimusta ja kehittämistä on tuettava ja käyttöä lisättävä. Biomassa ja muun uusiutuvan energian tuotantoa on laajennettava taloudellisesti kestävällä tavalla vaarantamatta vesiensuojelu ja muiden ympäristötavoitteiden toteutumista. Se vaatii toisen sukupolven biopolttoaineiden ja uusien polttotekniikoiden kehittämistä. Tämä on otettava Suomen tutkimuspolitiikan painopisteeksi.

5 Tehokkaasta, ympäristöystävällisestä energian tuotanto ja käyttöteknologiasta on luotava Suomelle tärkeitä vientihyödykkeitä. Sen kehittämiseen on ohjattava yhteiskunnan tutkimus ja tuotekehityspanoksia. Asuntojen uusiutuviin energiamuotoihin perustuvia lämmitysjärjestelmiä on kehitettävä ja puhtaiden järjestelmien käyttöönottoa tuettava. Ympäristönsuojeluun ja energiansäästöön on kannustettava myös taloudellisin keinoin. Ajoneuvovero on uusittava ympäristönäkökohtien pohjalta. Tavoitteena on liikenteen hiilidioksidipäästöjen puolittaminen ensi vuosikymmenen loppuun mennessä. Toimiva joukkoliikenne lisää ihmisten tasaveroisia liikkumismahdollisuuksia ja vähentää kasvihuonepäästöjä. Joukkoliikenteen rahoitukseen tulee tehdä selkeä tasokorotus. Joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamiseksi kiinnitetään huomiota maankäytön suunnitteluun. Työsuhdematkalipun käyttöä tulee lisätä keventämällä sen verotus 60 prosenttiin. Pienituloisille energian hinta vaikuttaa merkittävästi elintasoon. Kohtuuhintaisen ja saatavuudeltaan varman kotimaisen energian saanti kotitalouksille ja teollisuudelle on turvattava. Tämä edellyttää monipuolista energiantuotantoa. Energiaratkaisuja tehtäessä on huolehdittava myös tulevien sukupolvien oikeudesta koskemattomaan luontoon. Uusiutuvien energialähteiden, kuten tuulen, aurinkoenergian ja maalämmön käyttöönottoa on lisättävä. Jo rakennettujen vesivoimaloiden tehoja voidaan nostaa. Luontoarvojen kannalta rakentamattomien vesistöjen säilyttäminen matkailun, vapaa ajan, virkistyksen sekä tulevien sukupolvien käyttöön on tärkeää. Energiamarkkinoiden toimintaa on parannettava. Suomen on osallistuttava EU:n maaliskuun 2007 Eurooppa neuvostossa hyväksyttyihin päästöjen vähennyksiin ja uusiutuvan energian osuuden kasvattamiseen. Yhteisten eurooppalaisten tavoitteiden saavuttamisessa on taakanjako sekä päästöjen että uusiutuvan energian osalta neuvoteltava Suomen kannalta järkeväksi ja oikeudenmukaiseksi siten, että Suomessa jo tehty työ uusiutuvan energian hyödyntämiseksi otetaan huomioon. Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää globaalia sitoutumista päästöjen rajoituksiin. EU:n ulkopuolisten maiden sitouttamisesta ilmastopolitiikkaan on tehtävä yksi Suomen Eurooppa ja ulkopolitiikan tärkeimmistä tavoitteista. VASEMMISTOLIITTO: Korostamme vastuuta ilmastomuutoksen uhkan edessä. EU:n ns. energiapaketti ja ilmastotavoitteet ovat välttämättömiä ilmastopolitiikan elementtejä. On kuitenkin selvää, että niin energiatehokkuustavoitteet kuin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet tulevat kiristymään edelleen. Kaikkien energiaratkaisujen tulee perustua kestävää kehitystä tukeviin pitkän aikavälin strategiavalintoihin: pyrkimyksiin neitseellisten luonnonvarojen vähenevään käyttöön, irtautumiseen fossiilisista polttoaineista mahdollisimman suureen energiaomavaraisuuteen kotimaisen biomassan optimaaliseen käyttöön, joka turvaa luonnon monimuotoisuuden säilymisen, elintarviketalouden ja puunjalostuksen raaka ainetarpeen. Energiatehokkuuden merkittävä parantaminen ja energiansäästö ovat ensisijaisia ja helpottavat niin uusiutuvien energiamuotojen osuuden kasvattamista kuin omavaraisuus ja ilmastopoliittisia tavoitteita tehokkaimmin. WWF:n tuore "Virtaa tulevaisuuteen" malli osoittaa, että Suomessa on vuonna 2020 tarvittava lisäenergia tuottaa energiatehokkuudella ja kotimaisella uusiutuvalla energialla niin, että katetaan sekä lisätarve että korvataan vanhaa poistuvaa kapasiteettia. Lisäyksillä voidaan kattaa 24 %

6 kaikesta energian ja 34 % sähkön tarpeesta vuonna Tällöin uusiutuvan energian osuus primäärienergiasta nousisi Suomessa vuoden prosentin tasosta 40 prosenttiin ja sähköstä 50 prosenttiin. WWF:n mallissa ei edellytetä lisäydinvoimaa eikä turpeen lisäkäyttöä. Mallissa ehdotetaan uusia ohjauskeinoja. Taloudelliset ohjauskeinot ja energiansäästölaki olisivat yleisiä, laajasti vaikuttavia ohjauskeinoja. Mallin ehdottamat energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian lisäämiskohteet tulee ottaa energiapolitiikan kärkihankkeiksi. Kotitaloudet ovat tärkeä energiankuluttajaryhmä. Siksi erityisesti vanhaan rakennuskantaan kohdistuvat energiansäästötoimet ja uusiutuvien energiamuotojen edistäminen ovat keskeisiä. Tulee harkita hehkulamppujen kieltämistä muutaman maan esimerkin mukaisesti. Yhdyskuntarakenteen hajautuminen tulee estää, koska sen kulutus ja päästövaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Liikenteeseen kohdistuvat toimet vaikuttavat nopeasti, joten energiatehokkaiden ja vähäpäästöisten autojen suosiminen verotuksessa on välttämätöntä. Oman auton käyttöä erityisesti työmatkoilla tulee vähentää ja vastaavasti julkista liikennettä tulee tukea. Vesivoiman lisärakentaminen on suunnattava jo rakennettuihin vesistöihin ja alle 10 MW:n pienvoimaloihin. Voimaloiden tehoa lisäämällä saadaan merkittävä lisäys vesivoimaan. Vuotoksen altaan rakentamista ja Iijoen valjastamista ei tule ottaa uuteen käsittelyyn. Tällä vaalikaudella ei tule ryhtyä ydinvoiman lisärakentamiseen. Uusiutuvista energiamuodoista biomassa on suomalaisen erityisosaamisen vuoksi lupaavin kehittämissuunta, jota tulee tukea. Erityisesti puunjalostusteollisuuden ja bioenergiantuotannon integrointia tulee edistää. Kehitteillä oleva biojalostamokonsepti on lupaava suunta. Taatun syöttötariffin käyttöönotto uusiutuvien energialähteiden (bioenergia ja tuulivoima) käytön edistämiseksi on toteutettava vaalikauden alussa. Kaikissa politiikkalinjauksissa on muistettava, että maallamme on osavastuu globaalista kestävästä kehityksestä, joten kaikkien energiamuotojen elinkaaren aikaiset ekologiset, sosiaaliset ja kulttuurivaikutukset tulee ottaa huomioon (esim. bioetanoli vs. elintarviketuotanto). VIHREÄ LIITTO: Ilmastonmuutos on ihmiskunnan suurin uhka, jonka torjuminen edellyttää nykyistä selvästi ripeämpiä ja kunnianhimoisempia toimenpiteitä. Suomen tulee sitoutua EU:n tavoitteeseen rajoittaa ilmaston lämpeneminen korkeintaan kahteen asteeseen ja tukea johdonmukaisesti unionin edelläkävijäroolia sekä kansainvälisissä neuvotteluissa että säädettäessä ilmastonsuojelua koskevia direktiivejä. Suomen tulee toimia aktiivisesti sen puolesta, että Kioton ensimmäisen sitoumuskauden jälkeiset päästötavoitteet ovat merkittävästi nykyistä kunnianhimoisempia. Ilmastotalkoisiin on pyrittävä saamaan mahdollisimman laaja joukko maita myös tärkeimpiä kehitysmaita niiden kehitystasoon sopivalla tavalla. Suomelle tulee laatia pitkän aikavälin ilmastostrategia, jossa päästöjä vähennetään kestävälle tasolle. EU:n arvioiden mukaan päästövähennystarve teollisuusmaissa on suuruusluokkaa 30 %

7 vuoteen 2020 ja 80 % vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää päästöjen vähentämistä jo alkavalla hallituskaudella. Strategian tulee perustua energiankäytön tehostamiseen ja kotimaisen, uusiutuvan energian lisäämiseen. Energiaomavaraisuutta tulee kasvattaa ja riippuvuutta fossiilisista polttoaineista vähentää merkittävästi. Eduskunnan yksimielisen kannan mukaisesti Suomelle tulee laatia kunnianhimoinen toimenpideohjelma energiansäästön ja energiatehokkuuden lisäämiseksi. Tavoitteeksi tulee asettaa energiankulutuksen kasvun taittaminen mm. Ruotsin ja Tanskan tapaan. Ohjelman tulee sisältää kattava ja ajantasainen arvio maan säästöpotentiaalista sekä toimenpiteet sen realisoimiseksi. Osana ohjelmaa tulee tarkistaa lämmitysenergian kulutusta ohjaavia rakentamismääräyksiä matalaenergiatekniikkojen tasolle. Erityisesti uusilta sähkölämmitystaloilta tulee edellyttää radikaalisti nykyistä parempaa energiatehokkuutta. Ruotsin tavoin tulee velvoittaa sähköyhtiöt siirtymään kulutuksen reaaliaikaiseen mittaamiseen, mikä kannustaisi energiansäästöön ja tasaisi kulutushuippuja. EU:ssa Suomen tulee edistää tiukkoja energianormeja mm. valaistukselle, sähkömoottoreille ja kodinelektroniikalle. Energiansäästösopimusten velvoittavuutta tulee lisätä. Uusiutuvaa energiaa tulee edistää ulottamalla syöttötariffit eli takuuhintajärjestelmä koskemaan biokaasua, sähkön ja lämmön yhteistuotantoa bioenergialla, tuulivoimaa, aurinkosähköä sekä vesivoimaloiden tehonkorotuksia. Tukea pientalojen energiaremontteihin ja siirtymiseen uusiutuvaan energiaan tulee korottaa olennaisesti ja palauttaa se koskemaan myös rivi ja kerrostaloja. Tuuliolosuhteita kartoittava tuuliatlas tulee päivittää pikaisesti. Kestävän energian vauhdittamisessa tulee hyödyntää myös uusia markkinapohjaisia ja kuluttajalähtöisiä ohjauskeinoja kuten tekniikoiden kilpailutusta. Ilmastonsuojelu tulee integroida keskeiseksi osaksi myös yhdyskuntasuunnittelua ja liikennepolitiikkaa. Yhdyskuntarakennetta tulee eheyttää niin, että kevyelle ja joukkoliikenteelle on hyvät edellytykset. Joukkoliikennettä tulee kehittää kunnianhimoisesti mm. parantamalla työsuhdematkalipun ehtoja, korottamalla radanpidon määrärahoja, tukemalla myös suurten kaupunkien joukkoliikennettä, ottamalla käyttöön ruuhka ja tiemaksuja sekä organisoimalla paikallisjoukkoliikenne seudullisesti liikenne ja viestintäministeriön raportin esitysten mukaisesti. Ihmisiä tulee kannustaa valitsemaan energiatehokkaita ja vähäpäästöisiä autoja porrastamalla auto ja ajoneuvovero päästötason mukaan. Näiden tavoitteiden toteuttaminen tekee lisäydinvoiman rakentamisen tarpeettomaksi. RKP: Ruotsalainen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että uusi hallitus antaa selonteon pitkän aikavälin energia ja ilmastostrategiasta. Saavuttaaksemme ilmastopoliittiset tavoitteemme on tärkeätä lisätä energiatehokkuutta kaikilla aloilla. Suomen on myös panostettava uuden ympäristöteknologian kehittämiseen, käyttöönottoon ja kaupallistamiseen. Myös omavaraisuuden nostaminen energianhuollossa ja kivihiilen käytön vähentäminen tukevat ilmastopolitiikkaamme. Ruotsalainen eduskuntaryhmä kannattaa panostamista uusiutuvien energiamuotojen ja liikenteen biopolttoaineiden kehittämiseen ja käyttöönottoon. Energiapolitiikassa mitään vähäpäästöistä ja kustannustehokasta energiamuotoa ei voida sulkea pois. Voimavarat ja osaaminen keskitetään bioenergiaa ja ympäristöteknologiaa käsittelevään politiikkaohjelmaan. Tavoitteena on että Suomi hallituskauden aikana nousee maailman huipulle ympäristöteknologian kehittämisessä ja käyttöönotossa sekä uusiutuvien energiavaihtoehtojen edistäjänä energiantuotannossa.

8 Kotimaisten biopolttoaineiden tuotantoa ja käyttöä tulee edistää; energiapuun hakkeen tukia on lisättävä, bioenergiatuotannon verotukea jatkettava, biokaasulaitosten kehittämistä tuettava ja tuulivoima lisättävä. Verotuksen rakennetta uudistetaan jotta se edistäisi kestävää kehitystä. Verouudistuksella vähennetään uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä ja ympäristöhaittoja, edistetään kierrätystä ja tuotteiden, niiden kulutuksen ja energiankäytön ekotehokkuutta. Omaan ja paikalliseen käyttöön tuotettu biopolttoaine vapautetaan verosta. Pidämme myös tärkeänä että tulevalla hallituskaudella selvitetään myös muita taloudellisia ohjauskeinoja kuten esimerkiksi vihreiden sertifikaattien tai ilmastosentin käyttöönottoa. Eduskuntaryhmä pitää tärkeänä että edistetään energiatehokkaita lämmitysmuotoja mm. investointi ja asennustuilla sekä, että asuntojen korjaus ja energia avustusjärjestelmää jatketaan. Kannatamme uuden sopimuksen laatimista elinkeinoelämän energiatehokkuuden edistämiseksi. Ruotsalainen eduskuntaryhmä on myös valmis tarkistamaan rakentamisen säädökset ja normit korkeamman energiatehokkuuden saavuttamiseksi uudis ja korjausrakentamisessa. KRISTILLISDEMOKRAATIT: Tavoitteenamme on energiatehokkuuden parantaminen, uusiutuvan energiatuotannon lisääminen ja omavaraisuusasteen parantaminen sekä energian tarpeen turvaaminen. Energiatehokkuuden kasvattamista tulee jatkaa sekä teollisuuden että kotitalouksien energiakatselmuksilla. Yhdyskuntasuunnittelussa, rakentamisessa ja joukkoliikenteen järjestämisessä tulee entistä paremmin huomioida energiatehokkuus. Kotitalouksien siirtymistä sähkö ja öljylämmityksestä pelletti ja muuhun uusiutuvaan energiaan tulee tukea. Toisen sukupolven biodiesel laitosten rakentamista tulee nopeuttaa. Diesel autojen käyttövoimaveroa tulee alentaa tai se tulee kokonaan poistaa. Tavoittelemme pienten haketta tai haketta ja turvetta käyttävien polttolaitosten rakentamista suurten kiinteistöjen lämmitykseen sekä biokaasulaitosten rakentamista navetoiden ja sikaloiden yhteyteen, ja lisäksi haketta tai haketta ja turvetta käyttävien lämpö sähkölaitosten rakentamista pienten maaseututaajamien yhteyteen. Suhtaudumme myönteisesti jätteiden energiakäyttöön, kunhan kierrätystä tehostetaan ja jätemääriä vähennetään. Olemassa olevien vesivoimalaitosten tehoja tulee lisätä ja jo valjastettujen vesistöjen lisärakentamismahdollisuuksia selvittää. Mikäli energian säästöön ja uusiutuviin energiavaroihin tehdyt voimakkaat panostukset eivät riitä turvaamaan tarpeita, pidämme kuudetta ydinvoimalaa parempana kuin fossiilisia polttoaineita käyttäviä voimaloita tai sähkön tuonnin lisäystä. Kehitysyhteistyössä tulee edistää uusiutuvan energian ratkaisuja ja saada laskea näin saadut hiilidioksidipäästöjen vähennykset päästökaupassa hyödyksi. PERUSSUOMALAISET: Suomen tulee panostaa nykyistä enemmän uusiutuvia energialähteitä hyväksikäyttävään energiatuotantoon sekä energian säästämistä edesauttavien ratkaisujen kehittämiseen ja

9 käyttöönottoon. Jätteenpolttoa on mielestämme lisättävä. Energiatuonnin osalta kannatamme nykyistä monipuolisuutta, jolloin emme ole riippuvaisia mistään tietystä toimijasta. Kuudennen ydinvoimalan osalta ei tule tehdä mitään ratkaisuja ennen kuin viides ydinvoimala on saatu valmiiksi. Pääperiaatteena kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa tulee mielestämme olla saastuttaja maksaa.

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Kohti vähäpäästöistä Suomea ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Mikä tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko hallituksen strateginen asiakirja luotaa pitkän aikavälin haasteita asettaa

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Seinäjoen tulevaisuusfoorumi 9.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 17.4.2013 Liikenne ja päästöt Kotimaan liikenne tuotti v. 2011 noin 13,1

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1. Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot

Miten autokannan päästöjä vähennetään?

Miten autokannan päästöjä vähennetään? Miten autokannan päästöjä vähennetään? Autoalan ilmasto- ja energialinjaukset Tero Kallio, Autotuojat ry Autokannan uudistaminen autoveron poistaminen vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 25.1.2017 Pörssitalo Hanne Siikavirta RED II / Bioenergian

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Hallituksen energia- ja ilmastoselonteko ja EU:n energiatehokkuusvaatimukset

Hallituksen energia- ja ilmastoselonteko ja EU:n energiatehokkuusvaatimukset Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristönhallintaseminaari Helsingin messukeskus 17.5.2006 Hallituksen energia- ja ilmastoselonteko ja EU:n energiatehokkuusvaatimukset Yli-insinööri Pentti Puhakka

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille Pekka Grönlund TEM 7.11.2016 Team Finland -talo Energiatuen tavoitteet Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään

EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään Auto- ja liikennetoimittajien tilaisuus 27.3.2008 Liikenteen päästöjen vähennystavoite vuoteen 2020. Mikä se on? Mitkä ovat

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 6.5.2011 SANNA KOPRA Kainuun ilmastostrategia 2020 Maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Toteuttaa paikallisella tasolla Suomen

Lisätiedot

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Eurooppa matkalla energiaunioniin Eurooppa matkalla energiaunioniin ylijohtaja Riku Huttunen ET:n syysseminaari, Helsinki, 19.11.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni Toimeenpano EU-toimet

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi VTT 9.5.2006 Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen energiansäästöpolitiikka

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6. Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman perusskenaario Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.216 Perusskenaario koottu energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

VÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA

VÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA VÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA Vähähiilisen yhteiskunnan toteutuminen edellyttää muutoksia asenteissa ja rakenteissa, uusia toimintatapoja ja -malleja,

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

Kansainvälinen ja kansallinen ilmastopolitiikka

Kansainvälinen ja kansallinen ilmastopolitiikka Kansainvälinen ja kansallinen ilmastopolitiikka Savon ilmasto-ohjelma 30.5.2011 Pirkko Heikinheimo, 1 2 Ilmastopolitiikan tasot Kansainvälinen taso UNFCCC Kioton pöytäkirja (KP) EU-taso KP:n ratifiointi

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki. Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto

Avauspuheenvuoro. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki. Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Avauspuheenvuoro Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Paasitorni, Helsinki Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Energiavirasto energiapolitiikan toteuttajana Energiapolitiikan linjausten käytännön

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen)

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen) Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia (COM(2016) 501 lopullinen) 1 Strategian tavoitteet Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulee vuonna 2050 olla vähintään 60 prosenttia pienemmät

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimus

Pariisin ilmastosopimus Pariisin ilmastosopimus Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin ilmastosopimuksen keskeinen tulos on maiden tiukan kahtiajaon murtaminen Ilmastotoimiin osallistutaan maailmanlaajuisesti 188 maata

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot