Hyvinkään ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA JA ENERGIATEHOKKUUSOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvinkään ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA 2009-2016 JA ENERGIATEHOKKUUSOHJELMA 2009-2013"

Transkriptio

1 Hyvinkään ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA JA ENERGIATEHOKKUUSOHJELMA

2 Sisällys 1 ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIAN TAUSTA 3 2 HYVINKÄÄN ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA HYVINKÄÄN ENERGIATEHOKKUUSOHJELMA Hyvinkään kaupunkiorganisaation energiankulutus 2005 ja Kaupungin energiankulutuksen seuranta ja raportointi Energiahuollon riskit Kaavoitus ja maankäytön suunnittelu Yritysten energiatehokkuuden parantaminen Kuntalaisten energiatietoisuuden ja kotitalouksien energiatehokkuuden parantaminen Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen Liikuntatilojen energiatehokkuuden parantaminen Yleisten alueiden hoidon energiatehokkuuden parantaminen Ajoneuvojen energiatehokkuuden parantaminen Energiatehokkuuden huomioon ottaminen hankinnoissa Vesihuollon energiatehokkuuden parantaminen Hyvinkään Lämpövoima Hyvinkään Vuokra-asunnot Wanha Villatehdas 18 4 ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMISTOIMIEN TAUSTA EU:SSA JA SUOMESSA EU:n ilmasto- ja energiapaketti Kansallinen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia Energiatehokkuussopimuksen taustaa EU:n energiapalveludirektiivi Energiapalveludirektiivin täytäntöönpano Suomessa 20 5 HYVINKÄÄN JA TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS SEKÄ KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT HYVINKÄÄLLÄ Hyvinkään kaukolämpöenergian tuotantomuodot Kaukolämmön ja jätehuollon kasvihuonekaasupäästöt Sähkön tuotanto Hyvinkään energiankulutus Rakennusten lämmitysmuodot Hyvinkään kasvihuonekaasupäästöt Hyvinkään ilmanlaatu 24

3 1 ENERGIA- JA ILMASTO- STRATEGIAN TAUSTA Viime aikoina lisääntyneet todisteet ilmastonmuutoksen etenemisestä ovat vahvistaneet vaatimuksia ryhtyä nopeisiin toimenpiteisiin ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja pysäyttämiseksi. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen energiakäyttö tuottaa n. 80 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä, joten energiankäytön tehostaminen ja polttoainevalinnat ovat pääasiallinen keino hillitä ilmastonmuutosta. Tämän vuoksi Hyvinkään energia- ja ilmastostrategiassa on keskitytty energian käytön tehostamistoimenpiteisiin. Energiankäytön tehostamiseen kannustaa myös energian nouseva hinta. Kansallisen ilmasto- ja energiastrategian mukaan kuntien suurimmat vaikutukset ilmastonmuutoksen hillinnässä liittyvät alueidenkäytön ja liikenteen suunnitteluun sekä jätehuollon järjestämiseen. Yhdyskuntarakenteen tulisi mahdollistaa yksityisautoilun vähentyminen. Energiantuotannossa tärkeää on siirtyminen päästöjä vähentäviin energialähteisiin ja energiankäytössä kulutuksen vähentäminen. Hyvinkään energia- ja ilmastostrategiakokonaisuuteen sisältyy varsinainen Energia- ja ilmastostrategia , joka asettaa Hyvinkään kaupungin tasolla yleiset tavoitteet energiankäytön tehostamistoimenpiteille ja ilmastonsuojelulle, sekä yksityiskohtaisempi Energiatehokkuusohjelma , joka sisältää eri osapuolten käytännön energiankäytön tehostamistoimenpiteet vuoteen 2013 asti. Tällöin laaditaan vuoteen 2016 ulottuva jatko-ohjelma. Hyvinkään energia- ja ilmastostrategia toimii myös työ- ja elinkeinoministeriön kanssa solmitun Energiatehokkuussopimuksen mukaisena energiatehokkuuden toimintasuunnitelmana. Sopimuksen tavoitteena on tehostaa kaupungin energiankäyttöä 9 % vuoteen 2016 mennessä vertailuvuoteen 2005 verrattuna. Hyvinkään kaupungin kokonaisenergiankulutus vuonna 2005 oli 99,8 GWh, joten säästötavoite tarkoittaa 9,0 GWh:n energiansäästöä vuoteen 2016 mennessä. Tämä tavoite on erittäin kova ja vastaa vuositasolla noin 450 sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutusta. Tämän energiansäästötavoitteen saavuttaminen ei onnistu ilman rahallista lisäpanostamista energiatehokkuuteen. Useimmat energiatehokkuusinvestoinnit tulevat kuitenkin katetuiksi syntyneellä energiansäästöllä, jotkut lyhyelläkin takaisinmaksuajalla. Samalla kun toi-saalla tehostetaan energiankäyttöä, on myös pidättäydyttävä uusien runsaasti energiaa kuluttavien järjestelmien käyttöönotosta. Hyvinkään energia- ja ilmastostrategian ja energiatehokkuusohjelman on valmistellut kaupunginjohtajan nimeämä Hyvinkään kaupungin energiansäästötyöryhmä, joka vastaa myös energiatehokkuussopimuksen käytännön toteutuksesta ja raportoinnista sekä kaupungin energiakulutuksen seurannasta. Työryhmään ovat kuuluneet seuraavat jäsenet: Jyrki Mattila (tekniikan ja ympäristön toimialajohtaja, työryhmän puheenjohtaja), Pirkko Puttonen (kiinteistöpäällikkö, tilapalvelu), Urpo Helenius (liikuntapäällikkö, liikuntapalvelut), Kari Vaaralahti (tuotantoryhmän palvelualueen johtaja, tuotantoryhmä), Jouni Mattsson (kaupungininsinööri, kunnallistekniikka), Timo Pekko (vesihuoltoinsinööri, Hyvinkään Vesi), Erja Snellman (hankintapäällikkö, hankintapalvelut), Annukka Lehtonen (liiketoimintajohtaja, konserni- ja tukipalvelut) ja Markku Nieminen (projektipäällikkö, ympäristöpalvelu, työryhmän sihteeri) Konserniyhtiöitä työryhmässä ovat edustaneet: Juha Hilden (Hyvinkään Lämpövoima) ja Kari Korkeamäki (Hyvinkään vuokra-asunnot) 3

4 2 HYVINKÄÄN ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA Energia- ja ilmastostrategiansa avulla Hyvinkään kaupunki edistää energian tehokasta ja tarkoituksenmukaista käyttöä sekä ilmastonmuutoksen torjuntaa. Strategian tavoitteena on energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvien ja muiden vähäpäästöisten energiantuo-tantomuotojen käytön edistäminen ja Hyvinkäällä syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen sekä sellaisen kaupunkirakenteen kehittäminen, joka mahdollistaa pienen liikkumistarpeen ja tehokkaan energiankäytön. 1. ENERGIATEHOKKUUS JA ILMASTONSUOJELU Hyvinkään kaupunki: toimii aktiivisesti täyttääkseen työ- ja elinkeinoministeriön energiatehokkuussopimuksen ja Hyvinkään Lämpövoima Oy:n (jatkossa Lämpövoima) energiasektorin energiatehokkuussopimuksen tavoitteet sisällyttää yksityiskohtaiset energiansäästötoimensa Energiatehokkuusohjelmaansa tehostaa yhteistyötä energia-asioissa kaupunkiorganisaation sisällä ja yritysten sekä asukkaiden kanssa kehittää alueensa energiankulutustietojen seurantaa ja arvioi tulevaa energiatarvetta teettää merkittävistä hankkeistaan ja investoinneistaan elinkaarilaskelmat, joihin sisältyy myös energiankäyttö ja toteuttaa kokonaistaloudelliset investoinnit varautuu ilmastonmuutokseen sopeutumiseen 2. ENERGIANTUOTANTO JA HANKINTA Hyvinkään kaupunki: turvaa päätöksentekonsa lämmön ja maakaasun hankinnassa, tuotannossa ja jakelussa Lämpövoiman kautta painottaa energianhankinnassaan ympäristöarvoja ja ilmastonsuojelua selvittää energiahuoltoa uhkaavat riskit kaupungin omissa kohteissa ja resurssien mukaan myös laajemmin yhteistyössä muiden tahojen kanssa selvittää uusiutuvien ja muiden vähäpäästöisten energialähteiden käytön mahdollisuuden omissa erilliskohteissaan haja-asutusalueella edistää kaukolämmön käyttöä ja selvittää kaukolämpöverkon laajentamismahdollisuudet yhdessä Lämpövoiman kanssa on valinnut kaukolämpönsä pääasialliseksi energianlähteeksi Ekokemin jätteenpolttolaitoksen lämmön. Energianhankinnassa seurataan myös muiden energiatehokkaiden ja vähäpäästöisten energialähteiden käytön mahdollisuutta selvittää puhdistamolietteen hyödyntämismahdollisuudet energiantuotannossa 4

5 3. YHDYSKUNTARAKENNE Hyvinkään kaupunki: edistää kestävän kehityksen mukaisen, eheän yhdyskuntarakenteen syntymistä ja säilymistä. Eheä yhdyskuntarakenne mahdollistaa autoriippuvuuden vähenemisen, parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja mahdollisuuksia käyttää kevyttä liikennettä lähiliikkumisessa sekä minimoi energia-, vesi- ja viemäriverkostojen pituudet edistää toimillaan palveluiden säilymistä ydinkeskustassa ja aluekeskuksissa edistää uusien asuinalueiden liittymistä kaukolämpöverkkoon pyrkii ohjaamaan uuden asutuksen asemakaava-alueelle ja kyläalueille 4. YRITYKSET Hyvinkään kaupunki: edistää energiankäytön tehostamista yrityksissä mm. hukkalämmön hyödyntämisessä ja rakentamisessa edistää energiatehokkaan liiketoiminnan syntymistä opastaa yrityksiä energiatehokkuusasioissa (mm. toimitilat, tuotanto/toiminta, liikenne) edistää yritysten liittymistä kaukolämpöverkkoon tai muihin vähäpäästöisiin energialähteisiin 5. KUNTALAISET Hyvinkään kaupunki: edistää ja tukee joukkoliikennettä edistää ja parantaa kevyen liikenteen käyttämisen edellytyksiä markkinoi aktiivisesti energia-avustuksia kuntalaisille neuvoo rakentajille ja saneeraajille energiatehokkaita ratkaisuja edistää kuntalaisten tehokasta energiankäyttöä ja vaihtoehtoisten energiamuotojen käytön suunnitelmallista käyttöönottoa ja niiden vaikutusten selvittämistä jakaa energiatietämystä myös lapsille ja nuorille 6. KAUPUNGIN OMA KULUTUS Hyvinkään kaupunki: edistää tehokasta energiankäyttöä omissa uudisrakennus- ja saneerauskohteissaan tehostaa omaa energiankulutusseurantaansa ja pyrkii Energiatehokkuusohjelmansa avulla pienentämään energiankulutustaan selvittää vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttömahdollisuuden omissa ajoneuvoissaan pyrkii ottamaan energiatehokkuuden huomioon hankintapäätöksiä tehdessään 7. ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSEN SÄÄSTÖTAVOITTEET Työ- ja elinkeinoministeriön energiatehokkuussopimuksen mukaisesti Hyvinkään tulee tehostaa energiankäyttöään seuraavasti: Hyvinkään kaupungin kokonaisenergiankulutus vertailuvuonna 2005: 99,8 GWh. 3 %:n säästötavoite vuonna 2010: 3,0 GWh (= 3000 MWh = kwh) 6 %:n säästötavoite vuonna 2013: 6,0 GWh (= 6000 MWh = kwh) 9 %:n säästötavoite vuonna 2016: 9,0 GWh (= 9000 MWh = kwh) 5

6 3 HYVINKÄÄN ENERGIA- TEHOKKUUSOHJELMA Hyvinkään energiatehokkuusohjelmaan on koottu eri osapuolten energian käytön tehostamistoimia aikatauluineen ja vastuutahoineen vuoteen 2013 asti. Tämän jälkeen laaditaan energiatehokkuussopimuskauden 2016 loppuun ulottuva jatko-ohjelma. Ohjelma on jaoteltu toteuttajatahon mukaan. Ohjelman alkuun on koottu Hyvinkään kaupunkiorganisaation energiankulutusluvut, jotka ovat lähtökohtana tavoiteltaessa energiatehokkuussopimuksen mukaisia energiansäästöjä. Koko Hyvinkään kaupungin alueen energiankäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt on arvioitu ohjelman lopussa. 3.1 HYVINKÄÄN KAUPUNKIORGANISAATION ENERGIANKULUTUS 2005 ja 2007 Hyvinkään kaupunkiorganisaation energiatehokkuussopimuksen vertailuvuosi on Viereisellä sivulla olevaan taulukkoon on koottu kyseisen vuoden ja vertailukohtana vuoden 2007 energiankulutustiedot eri vastuutahoilta. Alkuun on jaoteltu kiinteistöt, ensin tilapalvelun hallinnoimat julkiset kiinteistöt (koulut, päiväkodit, nuorisotilat, toimistot ym.), seuraavaksi liikuntakiinteistöt. Liikuntakiinteistöistä jäähallin ja uimahallin ominaisuuksiin kuuluu korkea sähkönkulutus ja uimahallin sekä maauimalan ominaisuuksiin lisäksi korkea lämmönkulutus. Lisänä aiempaan energiansäästösopimukseen mukana ovat nyt myös kaupungin omistamat asuntoyhtiöt, Hyvinkään vuokra-asunnot ja Wanha Villatehdas. Kaupungin energiankulutukseen on lisäksi laskettu mukaan katuvalaistus, veden- ja jätevedenkäsittely sekä ajoneuvojen polttoaineenkulutus. Megawateiksi muutettuna Hyvinkään kaupungin kokonaisenergiankulutus energiatehokkuussopimuksen vertailuvuonna 2005 oli MWh (~100 GWh). Vuonna 2007 luku oli MWh. Vähennystä on ollut 4,4 %. Energiatehokkuussopimuksen mukaisesti ei lämmönkulutuksia ole korjattu lämmitystarveluvulla (muuntaa eri vuosien lämmönkulutuksen vertailukelpoiseksi), vaan ne kuvaavat toteutunutta todellista energiankulutusta. 3.2 KAUPUNGIN ENERGIANKULUTUKSEN SEURANTA JA RAPORTOINTI Kaupunginjohtajan nimeämä Hyvinkään kaupungin energiansäästötyöryhmä toimii kaupungin energiankäytöstä vastaavien tahojen yhteistyöelimenä ja vastaa kaupungin energiankulutuksen seurannasta sekä työ- ja elinkeinoministeriön ja kaupungin välisen energiatehokkuussopimuksen seurannasta, raportoinnista ja energiatehokkuusohjelman päivityksestä. Aikataulu: Jatkuvaa toimintaa Vastuutaho: Kaupungin energiansäästötyöryhmä 3.3 ENERGIAHUOLLON RISKIT Selvitetään energiahuoltoa uhkaavat riskit kaupungin omissa kohteissa ja resurssien mukaan myös laajemmin yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Aikataulu: 2010 Vastuutaho: Kaupungin valmiussuunnittelujohtoryhmä 3.4 KAAVOITUS JA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Maankäytön suunnittelulla ja kaavoituksella on kaupungilla mahdollisuus vaikuttaa siihen, millainen yhdyskuntarakenne Hyvinkäälle muodostuu. Eheä yhdyskuntarakenne mahdollistaa henkilöautoriippuvuuden vä- 6

7 henemisen, parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja mahdollisuuksia käyttää kevyttä liikennettä lähiliikkumisessa sekä minimoi energia-, vesi- ja viemäriverkostojen pituudet. Energiatehokkuuden mittaaminen: Ympäristöhallinnon yhdyskuntarakenteen (YKR) ja elinympäristön seurantajärjestelmän (Elyse) tiedot. TAVOITTEET Hyvinkään kaupungin tavoitteena on kestävän kehityksen mukaisesti pitää yhdyskuntarakenne eheänä, mikä tukee joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen mahdollisuuksia ja pienentää henkilöautoriippuvuutta sekä optimoi verkostopituudet. Hyvinkään kaupungin energiankulutus 2005 ja 2007 Kohteet Vastuutaho Sähkönkulutus 2005 (MWh) Sähkönkulutus 2007 (MWh) 7 Lämmönkulutus 2005 (MWh) Lämmönkulutus 2007 (MWh) Lämpö + sähkö yht (MWh) Lämpö + sähkö yht (MWh) Julkiset rakennukset Tilapalvelu Rentto Reka Jäähalli Liikunta Uimahalli Liikunta Urheilupuisto Liikunta Kentät ja muut Liikunta Yhteensä Wanha Villatehdas Oy Hyvinkään Vuokraasunnot HyVa Konsernin KiOy:t Oy:t Muut yht Kiinteistöt yht Katuvalaistus Kun.tekn Vesi ja jätevesi Hyv. Vesi Muu kulutus yht Yht. ei ajoneuvoja Ajoneuvot Polttoaine 2005 l/v Polttoaine 2007 l/v Polttoaine 2005 (MWh) Polttoaine 2007 (MWh) Ajoneuvot yht. Konekesk Kaikki yhteensä

8 TOIMENPITEET VUOSINA Keskustaajaman yleiskaavan tarkistuksella tuetaan eheän yhdyskuntarakenteen syntymistä ja säilymistä. Aikataulu: 2011 Vastuutaho: Kaavoitus 2. Kehitetään Hyvinkäälle sopivaa tiivistä ja matalaa rakentamistapaa mm. Yli-Jurvan alueella. Aikataulu: Vastuutaho: Kaavoitus 3. Edistetään kaupallisten palveluiden säilymistä ydinkeskustassa ja aluekeskuksissa. Aikataulu: Jatkuvaa toimintaa Vastuutaho: Kaavoitus 4. Edistetään uusien asuinalueiden liittymistä kaukolämpöverkkoon. Aikataulu: Nummenmäki 2011 Vastuutaho: Kunnallistekniikka ja Hyvinkään Lämpövoima 5. Pyritään ohjaamaan uusi asutus asemakaava-alueelle ja kyläalueille. Aikataulu: Jatkuvaa toimintaa Vastuutaho: Kaavoitus 6. Vuoden 2013 asuntomessualueella kehitetään energiatehokkaita ratkaisuja. Aikataulu: Vastuutaho: Asuntomessujen projektipäällikkö 7. Varaudutaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Aikataulu: 2010 Vastuutaho: Kaavoitus, kunnallistekniikka, Hyvinkään Vesi 3.5 YRITYSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN Yritykset ovat oleellisessa asemassa energiatehokkuuden parantamisessa ja ilmastonsuojelussa. Toisaalta yritykset voivat parantaa omaa energiatehokkuuttaan ja valita vähäpäästöisiä energialähteitä, toisaalta ne voivat kehittää energiatehokkaampia tuotteita ja palveluita sekä tehdä muita ilmastonsuojelua edistäviä innovaatioita. Hyvinkäällä on muutama energiaintensiivinen suuryritys, mutta pääasiassa yritykset ovat vähän energiaa kuluttavia pienyrityksiä. Hyvinkään sähkönkulutuksesta 30 % kuluu palveluissa ja rakentamisessa sekä 33 % teollisuudessa. TOIMENPITEET VUOSINA Edistetään energiankäytön tehostamista yrityksissä mm. hukkalämmön hyödyntämisessä ja rakentamisessa sekä energiatehokkaan liiketoiminnan syntymistä. Aikataulu: Koko ohjelmakausi Vastuutaho: Liiketoimintajohtaja, KOKO (alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma), Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari, Hyvinkään Yrittäjät 8

9 2. Järjestetään seminaari Ilmastonmuutoksesta liiketoimintaa. Aikataulu: Vastuutaho: Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari 3. Järjestetään seminaari energiatehokkuusasioissa yrityksille. Aikataulu: Syksy 2009 Vastuutaho: Hyvinkään Yrittäjät, liiketoimintajohtaja, kaupungin ympäristöpalvelu 4. Rakennetaan eri toimijoiden kotisivuille osio energiatehokkuusinfosta yrityksille. Aikataulu: 2010 Vastuutaho: KOKO (alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma), Hyvinkään Yrittäjät, kaupungin energiansäästötyöryhmä 5. Jaetaan vuosittain energiatehokkuuspalkinto parhaiten energiankäyttöä tehostaneelle yritykselle. Aikataulu: 2010 Vastuutaho: Hyvinkään kaupungin energiasäästötyöryhmä, Hyvinkään Lämpövoima, Hyvinkään Yrittäjät 9

10 6. Edistetään yritysten liittymistä kaukolämpöverkkoon tai muihin vähäpäästöisiin energialähteisiin. Aikataulu: 2010 Vastuutaho: Hyvinkään kaupungin tekniikan ja ympäristön toimiala 7. Liitetään rakennuslupiin energiatehokkuusnäkökulma. Aikataulu: 2010 Vastuutaho: Rakennusvalvonta 8. Edistetään yritysten energiasertifikaattien käyttöönottoa. Aikataulu: 2010 Vastuutaho: KOKO (alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma), Hyvinkään Yrittäjät, kaupungin ympäristöpalvelu 9. Vahvistetaan kaupungin energiansäästötyöryhmää ottamalla yritysedustaja mukaan. Aikataulu: Vastuutaho: Kaupungin energiansäästötyöryhmä, Hyvinkään Yrittäjät 3.6 KUNTALAISTEN ENERGIATIETOISUUDEN JA KOTITALOUKSIEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN Jokainen voi tehdä energiatehokkaita ja ilmastoystävällisiä valintoja kotonaan. Kotitalouksien energiankulutus jakaantuu välittömään ja välilliseen kulutukseen. Välitön energiankulutus koostuu asuntojen lämmityksestä, valaistuksesta, ilmastoinnista, kodinkoneiden kulutuksesta sekä ajoneuvojen polttoaineenkulutuksesta. Välillinen energiankulutus koostuu tuotteisiin ja palveluihin sitoutuneesta energiasta, joka tavallisesti tilastoidaan teollisuuden ja palveluntuottajan energiankulutukseksi. Motivan mukaan pientalossa välittömästä energiankulutuksesta noin puolet kuluu asunnon lämmitykseen, viidennes lämpimään käyttöveteen ja loppu kolmannes kodin sähkölaitteisiin ja valaistukseen km vuodessa ajavan perheen auton polttoaineenkulutus on samaa suuruusluokkaa kuin pientalon energiankulutus, kahden auton taloudessa jopa kaksinkertainen. Adaton Kotitalouksien sähkönkäyttö tutkimuksen mukaan kotitalouksien sähkönkulutuksen kolme suurinta laiteryhmää ovat valaistus (22 %), kylmälaitteet (13 %) ja kodin elektroniikka (12 %). Kylmälaitteiden kulutus on viime vuosina pienentynyt ja kulutuselektroniikan osuus kasvanut ja on jo nyt samaa luokkaa kylmälaitteiden kanssa. Keskeinen tekijä kodin elektroniikan kulutuksessa on valmiustilan virrankäyttö, myös siirtyminen pöytätietokoneista kannettaviin tietokoneisiin ja erillisistä digisovittimista televisioon integroituihin digisovittimiin pienentäisivät virrankulutusta. Kotitalouksien sähkönkäyttö on vuodesta 1993 vuoteen 2006 kasvanut kokonaisuudessaan 8,5 terawattitunnista 10,6 terawattituntiin, kun ei huomioida asuntojen sähkölämmitystä. Eniten sähkön kokonaiskulutus on kasvanut omakotitaloissa, noin 60 %, kerrostaloissa kasvu oli 29 % ja rivitaloissa 13 %. Uusissa kerrostaloissa keskikulutus on nousussa huoneistokohtaisen ilmanvaihdon yleistymisen myötä. Pientaloissa kulutuksen kasvua selittää koneellisen ilmanvaihdon, lattialämmityksen ja sekalämmitysjärjestelmien yleistyminen. Hyvinkäällä kotitaloudet ja maatalous käyttävät kaikesta sähköstä noin 37 %. Luvussa on mukana myös sähkölämmitys. 10

11 TOIMENPITEET VUOSINA Joukkoliikenne 1.1 Nostetaan linja-autoliikenteen tukea Selvitetään joukkoliikennetuen kohdistaminen moottorin vähäpäästöisyyden mukaan. Aikataulu: Linja-autoliikenteen tuki 2009 Vastuutaho: Kunnallistekniikka/liikennesuunnittelu Mittaaminen: Joukkoliikenteen käyttäjämäärät 2. Kaupunki markkinoi aktiivisesti energia-avustuksia kuntalaisille. Markkinointiin liittyviä toimenpiteitä ovat lehti- ja netti-ilmoittelu sekä neuvontapalvelu. Ilmoittelun tarkoituksena on lisätä neuvontapalveluja. Markkinoinnin tavoitteena on avustuksiin liittyvän tiedon jakaminen ja eri yhteistyötahojen palvelujen markkinoiminen (esim. energiatehokkuuteen liittyvien nettipalvelujen, Motivan, markkinoiminen). Markkinoinnin tärkeänä tehtävänä on aktivoida, tiedottaa sekä löytää positiivinen ja innostava ote asuntojen korjausasioihin. Aikataulu: Vuosittain Vastuutaho: Tilapalvelu/asuntosihteeri 3. Neuvotaan rakentajille ja saneeraajille energiatehokkaita ratkaisuja Aikataulu: Jatkuvaa toimintaa Vastuutaho: Rakennusvalvonta 11

12 4. Järjestetään kuntalaisille yleisötilaisuuksia energiankäytöstä ja laaditaan materiaalia energiankäytön tehostamisesta. Aikataulu: Vastuutaho: Ympäristöpalvelu, Hyvinkään-Riihimäen ympäristöosaamisen keskus KEKO, Hyvinkään vuokra-asunnot 5. Selvitetään mahdollisuus rakentajille ja saneeraajille suunnatun energianeuvonnan yhteistyön kehittämiseen Hyvinkää-Riihimäki alueella. Aikataulu: Vastuutaho: Tekym/toimialajohtaja 12

13 3.7 JULKISTEN RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN Hyvinkään kaupungin julkisia rakennuksia hallinnoi tilapalvelu. Energiatehokkuussopimuksen piiriin kuuluva rakennuskanta vertailuvuonna 2005 oli m 3. Tästä kuukausittaisen kulutusseurannan piirissä oli m 3 (99,7 %). Rakennustilavuudella mitattuna on energiakatselmuksia tehty 72 % kiinteistöistä. Sopimuksessa tehtyjen energiakatselmusten tavoitteena on kattaa 80 % rakennuskannasta. Julkisissa kohteissa lämmön ominaiskulutus (kwh/m 3 ) on tehostunut, mutta sähkönkulutus lisääntynyt. Sähkönkulutuksen lisääntyminen johtuu talotekniikan lisääntymisestä (ilmastointi, valaistusvoimakkuuden lisääminen) ja tilojen käyttäjien sähköisten laitteiden lisääntymisestä (tietokoneet ym.). Rakennusten lämmönkulutukseen pystytään vaikuttamaan rakennusautomaatiojärjestelmällä, joka Hyvinkäällä kattaa käytännössä kaikki julkiset kiinteistöt. Julkisissa kiinteistöissä voi energiatehokkuuteen vaikuttaa uusien kohteiden rakentamisvaiheessa tai olemassa olevien kohteiden saneerauksissa. TAVOITTEET Rakennusten lämmön ominaiskulutus vähenee 2 % Rakennusten sähkön ominaiskulutuksen kasvua hillitään Energiakatselmuksia on tehty 80 % rakennuskannasta TOIMENPITEET VUOSINA Uusien kohteiden hankesuunnitteluun sisällytetään tavoitteet energiatehokkuudelle. Tilapalvelu ottaa PromisE-kiinteistöjen ympäristöluokitusjärjestelmän käyttöön. Aikataulu: Koehankkeena uuden keskuskeittiön hankesuunnittelu 2009 Vastuutaho: Tilapalvelu 2. Selvitetään uusiutuvien energialähteiden käytön edellytykset haja-asutuskohteissa uudisrakentamisen ja lämmitysjärjestelmän uusimisen yhteydessä. Aikataulu: 2010 Vastuutaho: Tilapalvelu 3. Käytetään vaihtoehtoisia energiamuotoja Tanssikallion päiväkodin lämmitysjärjestelmän toteuttamisessa. Vaihtoehtoisina lämmitysmuotoina hankkeelle ovat aurinkokeräin- ja maalämpöpumppujärjestelmän yhdistelmä sekä öljykattilalaitos. Laskennallinen energiansäästö on 7950 kwh/a. Aikataulu: Vastuutaho: Tilapalvelu 4. Kauniston vanhainkodin laajennus- ja perusparannushankkeessa toteutetaan energiatehokkuutta parantavia elinkaareltaan pitkäjaksoisia hankkeita, jotka kohdentuvat lämmöneristävyyteen (ulkovaippa, tavoitteet vuoden 2010 määräysten mukaiset), energialähteisiin (vaihtoehtoiset energiamuodot, selvitys suunnittelun yhteydessä mahdollisuuksista), jätehuoltoon (jätteen muodostuminen, vaippajäte, jätteen kuljetus ja varastointi, jätehuoltosuunnitelma) ja valaistukseen (turvallisuus). Aikataulu: Toteutus Vastuutaho: Tilapalvelu 5. Energiatehokkuutta lisääville toimille tehdään elinkaarilaskelma ja lasketaan takaisinmaksuaika. Toteuttamiskelpoiset, takaisinmaksuajaltaan järkevät investoinnit toteutetaan hankkeen yhteydessä. Muut tahot 13

14 osallistuvat elinkaarilaskelman teon harjoitteluun. Aikataulu: Suunnitteluvaihe menossa, suunnitelmat L2-vaiheessa 2009 Vastuutaho: Tilapalvelu. Harjoitteluun osallistuvat kunnallistekniikka, Hyvinkään Vesi ja konserniyhtiöt 6. Kaupunkisillan päiväkodin lämmityksen osittainen korvaaminen aurinkokenno- ja maalämpöpumppujärjestelmällä. Laskelmavaihe meneillään. Aikataulu: Toteutus Vastuutaho: Tilapalvelu 7. Selvitetään energiakatselmusten päivitystarve. Tavoitteena on, että energiakatselmuksia on tehty 80 % rakennuskannasta. Aikataulu: Toteutus Vastuutaho: Tilapalvelu 8. Suhtautuminen toimitilojen jäähdytysjärjestelmien rakentamiseen ohjeistetaan toimitilastrategiassa. Aikataulu: Toteutus Vastuutaho: Tilapalvelu MITTAAMINEN: Lämmön- ja sähkönkulutusta mitataan ominaiskulutuksella (kwh/m 3 ). Vuosien lämmön, sähkön ja veden ominaiskulutus on esitetty viereisellä sivulla olevissa kaavioissa. 3.8 LIIKUNTATILOJEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN Hyvinkään kaupungin liikuntakiinteistöjä hallinnoi liikuntapalvelut. Suurimmat kiinteistöt ovat jäähalli, uimala ja urheilupuisto. Lisäksi liikuntapalvelut hallinnoi kenttiä ja liikuntareittejä huoltorakennuksineen. Sveitsin uimalassa ja Urheilupuistossa on tehty energiakatselmus vuonna Suurimmat liikuntakiinteistöt ovat kuukausittaisen kulutusseurannan piirissä, muusta energiankulutuksesta arviolta noin puolet. Liikuntapalveluilla on lisäksi käytössään työkoneita ja muita ajoneuvoja. Työkoneet ja ajoneuvot ovat kuukausittaisen kulutusseurannan piirissä. MITTAAMINEN: Lämmön- ja sähkönkulutusta mitataan ominaiskulutuksella (kwh/m 3 ) Ajoneuvojen polttoaineenkulutusta mitataan litraa/100 km (henkilö- ja kuorma-autot) Työkoneiden polttoaineenkulutusta mitataan litraa/käyttötunti (Jäähallin jäänhoitokoneet menevät kiinteistön sähkökuluihin) TAVOITTEET Lämmön ja sähkön ominaiskulutus laskee 3 %. TOIMENPITEET VUOSINA KUNNOSSAPITO JA SEURANTA Seurataan liikuntalaitosten ja -paikkojen sähkön, veden, kaukolämmön, polttoöljyn ja uimalan kiukaiden 14

15 Koko kaupunki lämpö kwh/m 3 47,0 45,0 43,0 41,0 39,0 45,4 43,7 42,4 42,5 41,2 41,0 40,1 39,4 39,6 42,0 42,2 42,5 41,7 41,3 40,8 40,7 39,7 37,0 35, Koko kaupunki sähkö kwh/m 3 16,0 15,5 15,0 14,5 14,0 13,5 13,0 12,5 12,0 13,0 13,0 13,2 13,3 12,9 13,1 12,9 13,4 13,6 14,3 15,2 15,3 15,0 14,7 15,6 15,4 15, Koko kaupunki vesi l/rak.m Kaavioissa on esitetty tilapalvelun hallinnoimien kiinteistöjen sähkön-, lämmön- ja vedenominaiskulutus (kwh/m 3 ) vuosina

16 lämmityksessä käytettävän nestekaasun kulutusta päivätasolla. Koostetaan yhteenvedot kulutuksista kuukausittain, lämmitys korjattuna lämmitystarveluvulla Säädetään huonelämpötilat, iv-koneiden käyntiajat, valaistuksen käyttöajat tarkoituksen mukaisiksi Aikataulu: Vastuutaho: Liikuntapäällikkö 2. HANKINNAT Toteutetaan laite- sekä materiaalihankinnoissa ensisijaisesti energian säästöön tähtääviä hankintoja. Aikataulu: Jatkuvaa toimintaa Vastuutaho: Liikuntapäällikkö 3. ENERGIAN SÄÄSTÖÖN TÄHTÄÄVÄT INVESTOINNIT 3.1 SVEITSIN UIMALA: Teetetään uimalassa energiakatselmus Selvitetään allaspeitteillä saavutettava energiansäästö ja investoinnin kuoletusaika Selvitetään vedenkäsittelylaitteiden kuormitusperusteinen käyttö (taajuusmuuntajat) Selvitetään aurinkoenergian käyttömahdollisuus Aikataulu: Vastuutaho: Liikuntapäällikkö 3.2 JÄÄLIIKUNTAKESKUS: Selvitetään kilpahallin lämmönsäteilyn ja valaistuksen tehostamiseksi hallin kattoon asennettavan ALU-katteen merkitys energian kannalta ja lasketaan investoinnin kuoletusaika 16

17 Jäädytysveden käsittelyyn on tullut uusi laite, jolla poistetaan vedestä ilmakuplat. Tällä toimenpiteellä vesi jäätyy nopeammin tiiviimmäksi jääksi huomattavasti alhaisemmalla veden lämpötilalla. Tänä päivänä jäädytysveden lämpötila on astetta. Jäädytysveden käsittelylaitteen energiansäästöt ja investoinnin kuoletusaika on laskettu Uudistetaan vanha vuonna -96 hankittu suorasähkökäyttöinen jäänhoitokone nykyaikaisemmaksi akkukäyttöiseksi koneeksi Aikataulu: Jäädytysveden käsittelylaite hankitaan 2009, muut Vastuutaho: Liikuntapäällikkö 3.3 URHEILU- JA PALLOILUKENTÄT SEKÄ ULKOILUREITIT: Nykyaikaisella valaisintekniikalla päästään merkittävästi pienempiin energiankulutuksiin, teetetään alueille valaistus ja sähkösuunnitelmat energiansäästölaskelmineen Investoidaan suunnitelman mukaisiin ja energiaa säästäviin valaisimiin Aikataulu: Vastuutaho: Liikuntapäällikkö 3.9 YLEISTEN ALUEIDEN HOIDON ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN Kunnallistekniikka vastaa yleisten alueiden rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä katuvalaistuksesta. Katuvalaistuksen sähkötyöt ja lamppujen vaihdot tekee tuotantoryhmän sähköyksikkö. Valaisinpisteitä on Hyvinkäällä noin Katuvalaistuksen sähkönkulutuksen seuranta perustuu vuoden mittaan tehtyihin mittarien lukuun perustuvaan kulutusarvioon. TAVOITTEET Katuvalaistuksen saneeraussuunnitelma pyrkii sähkönkäytön vähentämiseen noin 50 % vuoteen 2016 mennessä. TOIMENPITEET VUOSINA Katuvalaistus 1.1 Toteutetaan katuvalaistuksen saneeraussuunnitelmaa. Katuvalaistus saneerataan sähkökeskusalue kerrallaan. Vuonna 2009 laaditaan välitilinpäätös katuvalaistuksen saneeraussuunnitelman toteutumisesta. Aikataulu: Välitilinpäätös mennessä ja tilinpäätös mennessä Vastuutaho: Sähköyksikkö Tavoite: Projektin välitavoitteen mukainen sähkönkulutus valaisinpistettä kohden vuonna % ja % vuoden 2005 tasosta Mittari: Sähkönkulutus valaisinpistettä kohden (kwh/pylväs/v) 2. Kunnallistekninen kunnossapito ja rakentaminen 2.1 Rakennetaan alueelliset hiekkapisteet ja imulakaisimen tyhjennyspisteet. Vähentää kaluston liikennöintitarvetta. Aikataulu: Raportoidaan vuosittain Vastuutaho: Katukunnossapitoyksikkö Tavoite: Kunnossapidon palvelupisteitä rakennetaan 1 kpl/vuosi. Kunnossapidon aluepisteitä rakennettu 17

18 yhteensä 5 kpl rahoitusmahdollisuuksien puitteissa Mittari: Toteutetut aluepisteet (kpl) 2.2 Uusille alueille suunnitellaan lumenkasausalueita. Vähentää kaluston liikennöintitarvetta. Aikataulu: Raportoidaan vuosittain Vastuutaho: Kaavoitusyksikkö vastaa tietojen keräämisestä ja katukunnossapitoyksikkö tietojen tuottamisesta Tavoite: Uusien asemakaavojen yhteydessä arvioidaan kunnossapidon tarpeet Mittari: Uusissa asemakaavoissa osoitetut lumenkasauspaikat (kpl) 2.3 Selvitetään kunnallisteknisen rakentamisen maamassojen käsittelynmahdollisuus syntypaikalla. Vähentää kaluston liikennöintitarvetta. Aikataulu: Pilottihanke toteutetaan Hakakallion-Vt25 kadunrakennustöiden suunnittelun yhteydessä (arvio 2011) Vastuutaho: Suunnitteluyksikkö vastaa selvityksen teettämisestä ja rakentamisyksikkö vastaa tietojen tuottamisesta Tavoite: Maamassojen käsittely ja käyttö voidaan hoitaa rakennuspaikalla edellyttäen että kalliomassojen murskaus sekä massojen seulonta voidaan toteuttaa alueella Mittari: Alueella jatkokäytettävät maamassat (m 3 itr) 3.10 AJONEUVOJEN ENERGIA-TEHOKKUUDEN PARANTAMINEN Kaupungin ajoneuvoja hallinnoi ja hoitaa tuotantoryhmän alainen konekeskus. Ajoneuvoja ja työkoneita oli 2008 yhteensä 92, josta 52 kevyttä ja 40 raskasta kalustoa. MITTAAMINEN: Ajoneuvojen polttoaineenkulutusta mitataan litraa/100 km (henkilö- ja kuorma-autot) Työkoneiden polttoaineenkulutusta mitataan litraa/käyttötunti TAVOITTEET Ajoneuvojen ja työkoneiden ominaiskulutuksen väheneminen 1,5 % vuodessa ajosuoritetta kohden. TOIMENPITEET VUOSINA Uuden kaluston hankinnassa energiantehokkuus on yksi ohjaavista kriteereistä. Seurataan alan kehitystä. Aikataulu: Jatkuvaa toimintaa Vastuutaho: Konekeskus 2. Selvitetään vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttömahdollisuus omissa ajoneuvoissa. Aikataulu: Seuranta käynnissä, kokeiluja käynnistetään mahdollisuuksien parantuessa sopimuskauden aikana Vastuutaho: Konekeskus 3. Paketti- ja henkilöautojen kuljettajille järjestetään ennakoivan ajon koulutus. Selvitetään myös muiden suurimpien autonkäyttäjien, kuten vanhusten ja vammaistenpalveluiden kotihoidon osallistuminen. 18

19 Aikataulu: talvikautena Vastuutaho: Konekeskus 3.11 ENERGIATEHOKKUUDEN HUOMIOON OTTAMINEN HANKINNOISSA Hyvinkään kaupungin hankintaohjeessa ( / 478) ohjeistetaan, että hankinnoissa on otettava huomioon mahdollisuuksien mukaan kestävä kehitys, tuotteiden ja niiden pakkausmateriaalien ympäristövaikutukset ja -kuormitukset sekä kierrätysmahdollisuudet tavaran tai rakennusmateriaalin elinkaaren aikana. Hankinnan keskeiset elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset ovat yksi kokonaistaloudellisuuden kriteeri. Ympäristökriteereihin sisältyvät myös energiatehokkuusvaatimukset. Tavoitteena on ollut ottaa huomioon ympäristökriteerit mukaan luettuna energiatehokkuusvaatimukset hankinnoissa silloin, kun se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi hankinnan suuren volyymin tai sen vaikutusten merkittävyyden kannalta. Hankintapalvelut-yksikölle keskitetyissä tarvikkeiden vuosisopimuskilpailutuksissa ympäristökriteerit on huomioitu hyvin. Niille on annettu painoarvoa noin 21:ssa vuosisopimushankinnassa. Kaikissa kaupungin tekemissä hankinnoissa pyritään lisäämään energiatehokkuutta. TAVOITTEET Kokonaistaloudellisuuden ja energiatehokkuuden huomioonottaminen hankinnoissa. TOIMENPITEET VUOSINA Ympäristökriteereiden ja energiatehokkuuden huomioimista hankinnoissa jatketaan tapauskohtaisesti. Vastuutaho: Hankintapalvelut ja toimialat 19

20 Mittaaminen: Ympäristökriteerit on huomioitu vähintään 20 hankinnassa. Ympäristökriteerien kilpailutuksissa käytettävä painoarvo kilpailutuksissa on vähintään 20 % 2. Tehdään HYMONET hankintojen ympäristötietokanta ja sen käyttömahdollisuus tunnetuksi hankintoja valmisteleville yksiköille ja edistetään sen hyödyntämistä. Hyvinkään kaupungilla on lisenssi kymmenelle Hymonetin käyttäjälle, mutta käyttäjiä vuoden 2009 alussa on vain neljä. Aikataulu: 2009 Vastuutaho: Hankintapalvelut ja toimialat Mittaaminen: Hymonetin käyttäjä- ja käyttömäärät Hyvinkäällä 3. Painotetaan energianhankinnassa ympäristöarvoja ja ilmastonsuojelua. Aikataulu: Vastuutaho: Hankintapalvelut 3.12 VESIHUOLLON ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN Hyvinkään Vesi huolehtii vesihuollosta kaupungin alueella. Yhtiö on osa Tekniikan ja ympäristön toimialaa, ei kuitenkaan teknisen lautakunnan alainen, vaan sillä on oma johtokuntansa. Veden- ja jätevedenkäsittelytoiminnot ja pumppaus ovat merkittäviä sähkönkuluttajia. MITTAAMINEN: Sähkönkulutus vesikuutiota ja verkostoon liitettyä asukasta kohden (kwh/m 3, kwh/hlö). 20

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Kuntien KETS ja KEO sopimukset KETS (Kuntien energiatehokkuussopimus) yli 20 000 asukkaan kunnat yli 20 000 MWh/a:n kuntayhtymät KEO (Kuntien

Lisätiedot

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen 12.5.2016 Helsingin energiatehokkuussopimukset Mukana kaikilla energiatehokkuussopimuskausilla (pilotointi alkaen vuodesta

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari 10.12.2015 CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö DI Jouni Arola Lahden kaupunki 110

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

TONNI, INNO ja ONNI. Inno

TONNI, INNO ja ONNI. Inno TONNI, INNO ja ONNI Tonni, Inno ja Onni ovat VTT:n laatimia tulevaisuusskenaarioita vuoteen 2050. Skenaarioiden lähtökohtana on ollut kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 6.5.2011 SANNA KOPRA Kainuun ilmastostrategia 2020 Maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Toteuttaa paikallisella tasolla Suomen

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Energiantehokkuussopimus vuosille / /2016

Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Energiantehokkuussopimus vuosille / /2016 Tekninen lautakunta 134 15.11.2016 Kunnanhallitus 277 21.11.2016 Energiantehokkuussopimus vuosille 2017-2025 532/10.03.02/2016 Tekninen lautakunta 15.11.2016 134 Mäntsälän kunta solmi 3.10.2002 kauppa-

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta Erkki Laitinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ

KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ 10.11.2016 OMINAISKULUTUKSET 2016, KAIKKI KOHTEET (265 KPL) Lämmitys 39,8 kwh/rm3 Vesi 355 l/rm3 Sähkö 5,48 kwh/rm3 ENERGIAKUSTANNUKSET VS. MUUT HOITOKUSTANNUKSET

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Sisällys 1. Kulutuksen seuranta 2. Ympäristösuunnitelma 3. Valaistus 4. Uusien keittiölaitteiden hankinta 5. Keittiön energiankulutuksen

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Helsingin kaupungin taidemuseo

Helsingin kaupungin taidemuseo Energiansäästön toimintasuunnitelma Helsingin kaupungin taidemuseo ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin taidemuseo vuoden 2016 talousarvion liitteeksi Hyväksytty Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimukset. Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka

Energiatehokkuusvaatimukset. Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka Energiatehokkuusvaatimukset Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset 10.1.2014 TAMK 2014 2 RES Uusiutuvan energian käytön

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta Lotta Mattsson, asiantuntija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.5.2010 Tampere Ilmastostrategian seuranta Suurimmassa osassa ilmastostrategioita

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Elinkeinoelämä Energiantuotanto

Elinkeinoelämä Energiantuotanto 1 Elinkeinoelämä Energiantuotanto Millaisia muutoksia verrattuna sopimuskauteen 2008 2016? ELINKEINOELÄMÄ ENERGIANTUOTANTO Uusi elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus ja energiatuotannon toimenpideohjelma

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 78 yritystä, jotka koostuvat

Lisätiedot

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi VTT 9.5.2006 Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen energiansäästöpolitiikka

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Tuhlataanko teillä maksettua lämmitysenergiaa harakoille?

Tuhlataanko teillä maksettua lämmitysenergiaa harakoille? Tuhlataanko teillä maksettua lämmitysenergiaa harakoille? Rakennusten osuus Suomen energiankulutuksesta on 40% ja ilmastopäästöistä 30%. Yli 30 000 kerrostalokiinteistöön energiatehokkuustoimenpiteitä

Lisätiedot

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis Oy ILMASTOSTRATEGIAN

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset Helsingin ilmastotavoitteet 2030 -skenaariotyöpajojen tulokset 31.3.2016 Jari Viinanen 1 30.11.2016 Petteri Huuska Helsingin ilmastotyöryhmän tehtävänä Vuoteen 2030 tähtäävät ilmastopoliittiset tavoitteet

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1991

Lisätiedot

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Terhi Harjulehto 1.12.29 Elomatic-esittely Katselmustoiminnan tausta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sievin kunta Energiantuotannon ja -käytön

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla

Julkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla Julkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla Timo Ritonummi Energiaosasto 25.4.2013 Energiatehokkuus EU:ssa ja Suomessa Energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Tulevaisuusfoorumi: Ilmastonsuojelu, liikenne ja viestintä 20.4.2010 Oulu Tytti Tuppurainen n neuvottelukunnan puheenjohtaja Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Tytti

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Säätytalo 13.10.2010 10 1 Yhteistyöllä, rohkeudella ja luovuudella kohti hiilineutraalia kuntaa! Kari koski Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Hinku-hanke

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Kuhmoisten kunta. Pasi Tainio

Kuhmoisten kunta. Pasi Tainio Kuhmoisten kunta hiilineutraaliksi Pasi Tainio Pasi Tainio Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tekniikan kandidaatti Energiatekniikka Energiatekniikan diplomi-insinööri Energiatalous Kotoisin Padasjoelta

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Stadissa

Ilmastonmuutos Stadissa Ilmastonmuutos Stadissa koulujen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Timo Posa 3.3.2010 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh % GWh % KIINTEISTÖT Sähkö 479,84

Lisätiedot