Hyvinkään ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA JA ENERGIATEHOKKUUSOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvinkään ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA 2009-2016 JA ENERGIATEHOKKUUSOHJELMA 2009-2013"

Transkriptio

1 Hyvinkään ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA JA ENERGIATEHOKKUUSOHJELMA

2 Sisällys 1 ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIAN TAUSTA 3 2 HYVINKÄÄN ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA HYVINKÄÄN ENERGIATEHOKKUUSOHJELMA Hyvinkään kaupunkiorganisaation energiankulutus 2005 ja Kaupungin energiankulutuksen seuranta ja raportointi Energiahuollon riskit Kaavoitus ja maankäytön suunnittelu Yritysten energiatehokkuuden parantaminen Kuntalaisten energiatietoisuuden ja kotitalouksien energiatehokkuuden parantaminen Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen Liikuntatilojen energiatehokkuuden parantaminen Yleisten alueiden hoidon energiatehokkuuden parantaminen Ajoneuvojen energiatehokkuuden parantaminen Energiatehokkuuden huomioon ottaminen hankinnoissa Vesihuollon energiatehokkuuden parantaminen Hyvinkään Lämpövoima Hyvinkään Vuokra-asunnot Wanha Villatehdas 18 4 ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMISTOIMIEN TAUSTA EU:SSA JA SUOMESSA EU:n ilmasto- ja energiapaketti Kansallinen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia Energiatehokkuussopimuksen taustaa EU:n energiapalveludirektiivi Energiapalveludirektiivin täytäntöönpano Suomessa 20 5 HYVINKÄÄN JA TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS SEKÄ KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT HYVINKÄÄLLÄ Hyvinkään kaukolämpöenergian tuotantomuodot Kaukolämmön ja jätehuollon kasvihuonekaasupäästöt Sähkön tuotanto Hyvinkään energiankulutus Rakennusten lämmitysmuodot Hyvinkään kasvihuonekaasupäästöt Hyvinkään ilmanlaatu 24

3 1 ENERGIA- JA ILMASTO- STRATEGIAN TAUSTA Viime aikoina lisääntyneet todisteet ilmastonmuutoksen etenemisestä ovat vahvistaneet vaatimuksia ryhtyä nopeisiin toimenpiteisiin ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja pysäyttämiseksi. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen energiakäyttö tuottaa n. 80 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä, joten energiankäytön tehostaminen ja polttoainevalinnat ovat pääasiallinen keino hillitä ilmastonmuutosta. Tämän vuoksi Hyvinkään energia- ja ilmastostrategiassa on keskitytty energian käytön tehostamistoimenpiteisiin. Energiankäytön tehostamiseen kannustaa myös energian nouseva hinta. Kansallisen ilmasto- ja energiastrategian mukaan kuntien suurimmat vaikutukset ilmastonmuutoksen hillinnässä liittyvät alueidenkäytön ja liikenteen suunnitteluun sekä jätehuollon järjestämiseen. Yhdyskuntarakenteen tulisi mahdollistaa yksityisautoilun vähentyminen. Energiantuotannossa tärkeää on siirtyminen päästöjä vähentäviin energialähteisiin ja energiankäytössä kulutuksen vähentäminen. Hyvinkään energia- ja ilmastostrategiakokonaisuuteen sisältyy varsinainen Energia- ja ilmastostrategia , joka asettaa Hyvinkään kaupungin tasolla yleiset tavoitteet energiankäytön tehostamistoimenpiteille ja ilmastonsuojelulle, sekä yksityiskohtaisempi Energiatehokkuusohjelma , joka sisältää eri osapuolten käytännön energiankäytön tehostamistoimenpiteet vuoteen 2013 asti. Tällöin laaditaan vuoteen 2016 ulottuva jatko-ohjelma. Hyvinkään energia- ja ilmastostrategia toimii myös työ- ja elinkeinoministeriön kanssa solmitun Energiatehokkuussopimuksen mukaisena energiatehokkuuden toimintasuunnitelmana. Sopimuksen tavoitteena on tehostaa kaupungin energiankäyttöä 9 % vuoteen 2016 mennessä vertailuvuoteen 2005 verrattuna. Hyvinkään kaupungin kokonaisenergiankulutus vuonna 2005 oli 99,8 GWh, joten säästötavoite tarkoittaa 9,0 GWh:n energiansäästöä vuoteen 2016 mennessä. Tämä tavoite on erittäin kova ja vastaa vuositasolla noin 450 sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutusta. Tämän energiansäästötavoitteen saavuttaminen ei onnistu ilman rahallista lisäpanostamista energiatehokkuuteen. Useimmat energiatehokkuusinvestoinnit tulevat kuitenkin katetuiksi syntyneellä energiansäästöllä, jotkut lyhyelläkin takaisinmaksuajalla. Samalla kun toi-saalla tehostetaan energiankäyttöä, on myös pidättäydyttävä uusien runsaasti energiaa kuluttavien järjestelmien käyttöönotosta. Hyvinkään energia- ja ilmastostrategian ja energiatehokkuusohjelman on valmistellut kaupunginjohtajan nimeämä Hyvinkään kaupungin energiansäästötyöryhmä, joka vastaa myös energiatehokkuussopimuksen käytännön toteutuksesta ja raportoinnista sekä kaupungin energiakulutuksen seurannasta. Työryhmään ovat kuuluneet seuraavat jäsenet: Jyrki Mattila (tekniikan ja ympäristön toimialajohtaja, työryhmän puheenjohtaja), Pirkko Puttonen (kiinteistöpäällikkö, tilapalvelu), Urpo Helenius (liikuntapäällikkö, liikuntapalvelut), Kari Vaaralahti (tuotantoryhmän palvelualueen johtaja, tuotantoryhmä), Jouni Mattsson (kaupungininsinööri, kunnallistekniikka), Timo Pekko (vesihuoltoinsinööri, Hyvinkään Vesi), Erja Snellman (hankintapäällikkö, hankintapalvelut), Annukka Lehtonen (liiketoimintajohtaja, konserni- ja tukipalvelut) ja Markku Nieminen (projektipäällikkö, ympäristöpalvelu, työryhmän sihteeri) Konserniyhtiöitä työryhmässä ovat edustaneet: Juha Hilden (Hyvinkään Lämpövoima) ja Kari Korkeamäki (Hyvinkään vuokra-asunnot) 3

4 2 HYVINKÄÄN ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA Energia- ja ilmastostrategiansa avulla Hyvinkään kaupunki edistää energian tehokasta ja tarkoituksenmukaista käyttöä sekä ilmastonmuutoksen torjuntaa. Strategian tavoitteena on energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvien ja muiden vähäpäästöisten energiantuo-tantomuotojen käytön edistäminen ja Hyvinkäällä syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen sekä sellaisen kaupunkirakenteen kehittäminen, joka mahdollistaa pienen liikkumistarpeen ja tehokkaan energiankäytön. 1. ENERGIATEHOKKUUS JA ILMASTONSUOJELU Hyvinkään kaupunki: toimii aktiivisesti täyttääkseen työ- ja elinkeinoministeriön energiatehokkuussopimuksen ja Hyvinkään Lämpövoima Oy:n (jatkossa Lämpövoima) energiasektorin energiatehokkuussopimuksen tavoitteet sisällyttää yksityiskohtaiset energiansäästötoimensa Energiatehokkuusohjelmaansa tehostaa yhteistyötä energia-asioissa kaupunkiorganisaation sisällä ja yritysten sekä asukkaiden kanssa kehittää alueensa energiankulutustietojen seurantaa ja arvioi tulevaa energiatarvetta teettää merkittävistä hankkeistaan ja investoinneistaan elinkaarilaskelmat, joihin sisältyy myös energiankäyttö ja toteuttaa kokonaistaloudelliset investoinnit varautuu ilmastonmuutokseen sopeutumiseen 2. ENERGIANTUOTANTO JA HANKINTA Hyvinkään kaupunki: turvaa päätöksentekonsa lämmön ja maakaasun hankinnassa, tuotannossa ja jakelussa Lämpövoiman kautta painottaa energianhankinnassaan ympäristöarvoja ja ilmastonsuojelua selvittää energiahuoltoa uhkaavat riskit kaupungin omissa kohteissa ja resurssien mukaan myös laajemmin yhteistyössä muiden tahojen kanssa selvittää uusiutuvien ja muiden vähäpäästöisten energialähteiden käytön mahdollisuuden omissa erilliskohteissaan haja-asutusalueella edistää kaukolämmön käyttöä ja selvittää kaukolämpöverkon laajentamismahdollisuudet yhdessä Lämpövoiman kanssa on valinnut kaukolämpönsä pääasialliseksi energianlähteeksi Ekokemin jätteenpolttolaitoksen lämmön. Energianhankinnassa seurataan myös muiden energiatehokkaiden ja vähäpäästöisten energialähteiden käytön mahdollisuutta selvittää puhdistamolietteen hyödyntämismahdollisuudet energiantuotannossa 4

5 3. YHDYSKUNTARAKENNE Hyvinkään kaupunki: edistää kestävän kehityksen mukaisen, eheän yhdyskuntarakenteen syntymistä ja säilymistä. Eheä yhdyskuntarakenne mahdollistaa autoriippuvuuden vähenemisen, parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja mahdollisuuksia käyttää kevyttä liikennettä lähiliikkumisessa sekä minimoi energia-, vesi- ja viemäriverkostojen pituudet edistää toimillaan palveluiden säilymistä ydinkeskustassa ja aluekeskuksissa edistää uusien asuinalueiden liittymistä kaukolämpöverkkoon pyrkii ohjaamaan uuden asutuksen asemakaava-alueelle ja kyläalueille 4. YRITYKSET Hyvinkään kaupunki: edistää energiankäytön tehostamista yrityksissä mm. hukkalämmön hyödyntämisessä ja rakentamisessa edistää energiatehokkaan liiketoiminnan syntymistä opastaa yrityksiä energiatehokkuusasioissa (mm. toimitilat, tuotanto/toiminta, liikenne) edistää yritysten liittymistä kaukolämpöverkkoon tai muihin vähäpäästöisiin energialähteisiin 5. KUNTALAISET Hyvinkään kaupunki: edistää ja tukee joukkoliikennettä edistää ja parantaa kevyen liikenteen käyttämisen edellytyksiä markkinoi aktiivisesti energia-avustuksia kuntalaisille neuvoo rakentajille ja saneeraajille energiatehokkaita ratkaisuja edistää kuntalaisten tehokasta energiankäyttöä ja vaihtoehtoisten energiamuotojen käytön suunnitelmallista käyttöönottoa ja niiden vaikutusten selvittämistä jakaa energiatietämystä myös lapsille ja nuorille 6. KAUPUNGIN OMA KULUTUS Hyvinkään kaupunki: edistää tehokasta energiankäyttöä omissa uudisrakennus- ja saneerauskohteissaan tehostaa omaa energiankulutusseurantaansa ja pyrkii Energiatehokkuusohjelmansa avulla pienentämään energiankulutustaan selvittää vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttömahdollisuuden omissa ajoneuvoissaan pyrkii ottamaan energiatehokkuuden huomioon hankintapäätöksiä tehdessään 7. ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSEN SÄÄSTÖTAVOITTEET Työ- ja elinkeinoministeriön energiatehokkuussopimuksen mukaisesti Hyvinkään tulee tehostaa energiankäyttöään seuraavasti: Hyvinkään kaupungin kokonaisenergiankulutus vertailuvuonna 2005: 99,8 GWh. 3 %:n säästötavoite vuonna 2010: 3,0 GWh (= 3000 MWh = kwh) 6 %:n säästötavoite vuonna 2013: 6,0 GWh (= 6000 MWh = kwh) 9 %:n säästötavoite vuonna 2016: 9,0 GWh (= 9000 MWh = kwh) 5

6 3 HYVINKÄÄN ENERGIA- TEHOKKUUSOHJELMA Hyvinkään energiatehokkuusohjelmaan on koottu eri osapuolten energian käytön tehostamistoimia aikatauluineen ja vastuutahoineen vuoteen 2013 asti. Tämän jälkeen laaditaan energiatehokkuussopimuskauden 2016 loppuun ulottuva jatko-ohjelma. Ohjelma on jaoteltu toteuttajatahon mukaan. Ohjelman alkuun on koottu Hyvinkään kaupunkiorganisaation energiankulutusluvut, jotka ovat lähtökohtana tavoiteltaessa energiatehokkuussopimuksen mukaisia energiansäästöjä. Koko Hyvinkään kaupungin alueen energiankäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt on arvioitu ohjelman lopussa. 3.1 HYVINKÄÄN KAUPUNKIORGANISAATION ENERGIANKULUTUS 2005 ja 2007 Hyvinkään kaupunkiorganisaation energiatehokkuussopimuksen vertailuvuosi on Viereisellä sivulla olevaan taulukkoon on koottu kyseisen vuoden ja vertailukohtana vuoden 2007 energiankulutustiedot eri vastuutahoilta. Alkuun on jaoteltu kiinteistöt, ensin tilapalvelun hallinnoimat julkiset kiinteistöt (koulut, päiväkodit, nuorisotilat, toimistot ym.), seuraavaksi liikuntakiinteistöt. Liikuntakiinteistöistä jäähallin ja uimahallin ominaisuuksiin kuuluu korkea sähkönkulutus ja uimahallin sekä maauimalan ominaisuuksiin lisäksi korkea lämmönkulutus. Lisänä aiempaan energiansäästösopimukseen mukana ovat nyt myös kaupungin omistamat asuntoyhtiöt, Hyvinkään vuokra-asunnot ja Wanha Villatehdas. Kaupungin energiankulutukseen on lisäksi laskettu mukaan katuvalaistus, veden- ja jätevedenkäsittely sekä ajoneuvojen polttoaineenkulutus. Megawateiksi muutettuna Hyvinkään kaupungin kokonaisenergiankulutus energiatehokkuussopimuksen vertailuvuonna 2005 oli MWh (~100 GWh). Vuonna 2007 luku oli MWh. Vähennystä on ollut 4,4 %. Energiatehokkuussopimuksen mukaisesti ei lämmönkulutuksia ole korjattu lämmitystarveluvulla (muuntaa eri vuosien lämmönkulutuksen vertailukelpoiseksi), vaan ne kuvaavat toteutunutta todellista energiankulutusta. 3.2 KAUPUNGIN ENERGIANKULUTUKSEN SEURANTA JA RAPORTOINTI Kaupunginjohtajan nimeämä Hyvinkään kaupungin energiansäästötyöryhmä toimii kaupungin energiankäytöstä vastaavien tahojen yhteistyöelimenä ja vastaa kaupungin energiankulutuksen seurannasta sekä työ- ja elinkeinoministeriön ja kaupungin välisen energiatehokkuussopimuksen seurannasta, raportoinnista ja energiatehokkuusohjelman päivityksestä. Aikataulu: Jatkuvaa toimintaa Vastuutaho: Kaupungin energiansäästötyöryhmä 3.3 ENERGIAHUOLLON RISKIT Selvitetään energiahuoltoa uhkaavat riskit kaupungin omissa kohteissa ja resurssien mukaan myös laajemmin yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Aikataulu: 2010 Vastuutaho: Kaupungin valmiussuunnittelujohtoryhmä 3.4 KAAVOITUS JA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Maankäytön suunnittelulla ja kaavoituksella on kaupungilla mahdollisuus vaikuttaa siihen, millainen yhdyskuntarakenne Hyvinkäälle muodostuu. Eheä yhdyskuntarakenne mahdollistaa henkilöautoriippuvuuden vä- 6

7 henemisen, parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja mahdollisuuksia käyttää kevyttä liikennettä lähiliikkumisessa sekä minimoi energia-, vesi- ja viemäriverkostojen pituudet. Energiatehokkuuden mittaaminen: Ympäristöhallinnon yhdyskuntarakenteen (YKR) ja elinympäristön seurantajärjestelmän (Elyse) tiedot. TAVOITTEET Hyvinkään kaupungin tavoitteena on kestävän kehityksen mukaisesti pitää yhdyskuntarakenne eheänä, mikä tukee joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen mahdollisuuksia ja pienentää henkilöautoriippuvuutta sekä optimoi verkostopituudet. Hyvinkään kaupungin energiankulutus 2005 ja 2007 Kohteet Vastuutaho Sähkönkulutus 2005 (MWh) Sähkönkulutus 2007 (MWh) 7 Lämmönkulutus 2005 (MWh) Lämmönkulutus 2007 (MWh) Lämpö + sähkö yht (MWh) Lämpö + sähkö yht (MWh) Julkiset rakennukset Tilapalvelu Rentto Reka Jäähalli Liikunta Uimahalli Liikunta Urheilupuisto Liikunta Kentät ja muut Liikunta Yhteensä Wanha Villatehdas Oy Hyvinkään Vuokraasunnot HyVa Konsernin KiOy:t Oy:t Muut yht Kiinteistöt yht Katuvalaistus Kun.tekn Vesi ja jätevesi Hyv. Vesi Muu kulutus yht Yht. ei ajoneuvoja Ajoneuvot Polttoaine 2005 l/v Polttoaine 2007 l/v Polttoaine 2005 (MWh) Polttoaine 2007 (MWh) Ajoneuvot yht. Konekesk Kaikki yhteensä

8 TOIMENPITEET VUOSINA Keskustaajaman yleiskaavan tarkistuksella tuetaan eheän yhdyskuntarakenteen syntymistä ja säilymistä. Aikataulu: 2011 Vastuutaho: Kaavoitus 2. Kehitetään Hyvinkäälle sopivaa tiivistä ja matalaa rakentamistapaa mm. Yli-Jurvan alueella. Aikataulu: Vastuutaho: Kaavoitus 3. Edistetään kaupallisten palveluiden säilymistä ydinkeskustassa ja aluekeskuksissa. Aikataulu: Jatkuvaa toimintaa Vastuutaho: Kaavoitus 4. Edistetään uusien asuinalueiden liittymistä kaukolämpöverkkoon. Aikataulu: Nummenmäki 2011 Vastuutaho: Kunnallistekniikka ja Hyvinkään Lämpövoima 5. Pyritään ohjaamaan uusi asutus asemakaava-alueelle ja kyläalueille. Aikataulu: Jatkuvaa toimintaa Vastuutaho: Kaavoitus 6. Vuoden 2013 asuntomessualueella kehitetään energiatehokkaita ratkaisuja. Aikataulu: Vastuutaho: Asuntomessujen projektipäällikkö 7. Varaudutaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Aikataulu: 2010 Vastuutaho: Kaavoitus, kunnallistekniikka, Hyvinkään Vesi 3.5 YRITYSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN Yritykset ovat oleellisessa asemassa energiatehokkuuden parantamisessa ja ilmastonsuojelussa. Toisaalta yritykset voivat parantaa omaa energiatehokkuuttaan ja valita vähäpäästöisiä energialähteitä, toisaalta ne voivat kehittää energiatehokkaampia tuotteita ja palveluita sekä tehdä muita ilmastonsuojelua edistäviä innovaatioita. Hyvinkäällä on muutama energiaintensiivinen suuryritys, mutta pääasiassa yritykset ovat vähän energiaa kuluttavia pienyrityksiä. Hyvinkään sähkönkulutuksesta 30 % kuluu palveluissa ja rakentamisessa sekä 33 % teollisuudessa. TOIMENPITEET VUOSINA Edistetään energiankäytön tehostamista yrityksissä mm. hukkalämmön hyödyntämisessä ja rakentamisessa sekä energiatehokkaan liiketoiminnan syntymistä. Aikataulu: Koko ohjelmakausi Vastuutaho: Liiketoimintajohtaja, KOKO (alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma), Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari, Hyvinkään Yrittäjät 8

9 2. Järjestetään seminaari Ilmastonmuutoksesta liiketoimintaa. Aikataulu: Vastuutaho: Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari 3. Järjestetään seminaari energiatehokkuusasioissa yrityksille. Aikataulu: Syksy 2009 Vastuutaho: Hyvinkään Yrittäjät, liiketoimintajohtaja, kaupungin ympäristöpalvelu 4. Rakennetaan eri toimijoiden kotisivuille osio energiatehokkuusinfosta yrityksille. Aikataulu: 2010 Vastuutaho: KOKO (alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma), Hyvinkään Yrittäjät, kaupungin energiansäästötyöryhmä 5. Jaetaan vuosittain energiatehokkuuspalkinto parhaiten energiankäyttöä tehostaneelle yritykselle. Aikataulu: 2010 Vastuutaho: Hyvinkään kaupungin energiasäästötyöryhmä, Hyvinkään Lämpövoima, Hyvinkään Yrittäjät 9

10 6. Edistetään yritysten liittymistä kaukolämpöverkkoon tai muihin vähäpäästöisiin energialähteisiin. Aikataulu: 2010 Vastuutaho: Hyvinkään kaupungin tekniikan ja ympäristön toimiala 7. Liitetään rakennuslupiin energiatehokkuusnäkökulma. Aikataulu: 2010 Vastuutaho: Rakennusvalvonta 8. Edistetään yritysten energiasertifikaattien käyttöönottoa. Aikataulu: 2010 Vastuutaho: KOKO (alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma), Hyvinkään Yrittäjät, kaupungin ympäristöpalvelu 9. Vahvistetaan kaupungin energiansäästötyöryhmää ottamalla yritysedustaja mukaan. Aikataulu: Vastuutaho: Kaupungin energiansäästötyöryhmä, Hyvinkään Yrittäjät 3.6 KUNTALAISTEN ENERGIATIETOISUUDEN JA KOTITALOUKSIEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN Jokainen voi tehdä energiatehokkaita ja ilmastoystävällisiä valintoja kotonaan. Kotitalouksien energiankulutus jakaantuu välittömään ja välilliseen kulutukseen. Välitön energiankulutus koostuu asuntojen lämmityksestä, valaistuksesta, ilmastoinnista, kodinkoneiden kulutuksesta sekä ajoneuvojen polttoaineenkulutuksesta. Välillinen energiankulutus koostuu tuotteisiin ja palveluihin sitoutuneesta energiasta, joka tavallisesti tilastoidaan teollisuuden ja palveluntuottajan energiankulutukseksi. Motivan mukaan pientalossa välittömästä energiankulutuksesta noin puolet kuluu asunnon lämmitykseen, viidennes lämpimään käyttöveteen ja loppu kolmannes kodin sähkölaitteisiin ja valaistukseen km vuodessa ajavan perheen auton polttoaineenkulutus on samaa suuruusluokkaa kuin pientalon energiankulutus, kahden auton taloudessa jopa kaksinkertainen. Adaton Kotitalouksien sähkönkäyttö tutkimuksen mukaan kotitalouksien sähkönkulutuksen kolme suurinta laiteryhmää ovat valaistus (22 %), kylmälaitteet (13 %) ja kodin elektroniikka (12 %). Kylmälaitteiden kulutus on viime vuosina pienentynyt ja kulutuselektroniikan osuus kasvanut ja on jo nyt samaa luokkaa kylmälaitteiden kanssa. Keskeinen tekijä kodin elektroniikan kulutuksessa on valmiustilan virrankäyttö, myös siirtyminen pöytätietokoneista kannettaviin tietokoneisiin ja erillisistä digisovittimista televisioon integroituihin digisovittimiin pienentäisivät virrankulutusta. Kotitalouksien sähkönkäyttö on vuodesta 1993 vuoteen 2006 kasvanut kokonaisuudessaan 8,5 terawattitunnista 10,6 terawattituntiin, kun ei huomioida asuntojen sähkölämmitystä. Eniten sähkön kokonaiskulutus on kasvanut omakotitaloissa, noin 60 %, kerrostaloissa kasvu oli 29 % ja rivitaloissa 13 %. Uusissa kerrostaloissa keskikulutus on nousussa huoneistokohtaisen ilmanvaihdon yleistymisen myötä. Pientaloissa kulutuksen kasvua selittää koneellisen ilmanvaihdon, lattialämmityksen ja sekalämmitysjärjestelmien yleistyminen. Hyvinkäällä kotitaloudet ja maatalous käyttävät kaikesta sähköstä noin 37 %. Luvussa on mukana myös sähkölämmitys. 10

11 TOIMENPITEET VUOSINA Joukkoliikenne 1.1 Nostetaan linja-autoliikenteen tukea Selvitetään joukkoliikennetuen kohdistaminen moottorin vähäpäästöisyyden mukaan. Aikataulu: Linja-autoliikenteen tuki 2009 Vastuutaho: Kunnallistekniikka/liikennesuunnittelu Mittaaminen: Joukkoliikenteen käyttäjämäärät 2. Kaupunki markkinoi aktiivisesti energia-avustuksia kuntalaisille. Markkinointiin liittyviä toimenpiteitä ovat lehti- ja netti-ilmoittelu sekä neuvontapalvelu. Ilmoittelun tarkoituksena on lisätä neuvontapalveluja. Markkinoinnin tavoitteena on avustuksiin liittyvän tiedon jakaminen ja eri yhteistyötahojen palvelujen markkinoiminen (esim. energiatehokkuuteen liittyvien nettipalvelujen, Motivan, markkinoiminen). Markkinoinnin tärkeänä tehtävänä on aktivoida, tiedottaa sekä löytää positiivinen ja innostava ote asuntojen korjausasioihin. Aikataulu: Vuosittain Vastuutaho: Tilapalvelu/asuntosihteeri 3. Neuvotaan rakentajille ja saneeraajille energiatehokkaita ratkaisuja Aikataulu: Jatkuvaa toimintaa Vastuutaho: Rakennusvalvonta 11

12 4. Järjestetään kuntalaisille yleisötilaisuuksia energiankäytöstä ja laaditaan materiaalia energiankäytön tehostamisesta. Aikataulu: Vastuutaho: Ympäristöpalvelu, Hyvinkään-Riihimäen ympäristöosaamisen keskus KEKO, Hyvinkään vuokra-asunnot 5. Selvitetään mahdollisuus rakentajille ja saneeraajille suunnatun energianeuvonnan yhteistyön kehittämiseen Hyvinkää-Riihimäki alueella. Aikataulu: Vastuutaho: Tekym/toimialajohtaja 12

13 3.7 JULKISTEN RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN Hyvinkään kaupungin julkisia rakennuksia hallinnoi tilapalvelu. Energiatehokkuussopimuksen piiriin kuuluva rakennuskanta vertailuvuonna 2005 oli m 3. Tästä kuukausittaisen kulutusseurannan piirissä oli m 3 (99,7 %). Rakennustilavuudella mitattuna on energiakatselmuksia tehty 72 % kiinteistöistä. Sopimuksessa tehtyjen energiakatselmusten tavoitteena on kattaa 80 % rakennuskannasta. Julkisissa kohteissa lämmön ominaiskulutus (kwh/m 3 ) on tehostunut, mutta sähkönkulutus lisääntynyt. Sähkönkulutuksen lisääntyminen johtuu talotekniikan lisääntymisestä (ilmastointi, valaistusvoimakkuuden lisääminen) ja tilojen käyttäjien sähköisten laitteiden lisääntymisestä (tietokoneet ym.). Rakennusten lämmönkulutukseen pystytään vaikuttamaan rakennusautomaatiojärjestelmällä, joka Hyvinkäällä kattaa käytännössä kaikki julkiset kiinteistöt. Julkisissa kiinteistöissä voi energiatehokkuuteen vaikuttaa uusien kohteiden rakentamisvaiheessa tai olemassa olevien kohteiden saneerauksissa. TAVOITTEET Rakennusten lämmön ominaiskulutus vähenee 2 % Rakennusten sähkön ominaiskulutuksen kasvua hillitään Energiakatselmuksia on tehty 80 % rakennuskannasta TOIMENPITEET VUOSINA Uusien kohteiden hankesuunnitteluun sisällytetään tavoitteet energiatehokkuudelle. Tilapalvelu ottaa PromisE-kiinteistöjen ympäristöluokitusjärjestelmän käyttöön. Aikataulu: Koehankkeena uuden keskuskeittiön hankesuunnittelu 2009 Vastuutaho: Tilapalvelu 2. Selvitetään uusiutuvien energialähteiden käytön edellytykset haja-asutuskohteissa uudisrakentamisen ja lämmitysjärjestelmän uusimisen yhteydessä. Aikataulu: 2010 Vastuutaho: Tilapalvelu 3. Käytetään vaihtoehtoisia energiamuotoja Tanssikallion päiväkodin lämmitysjärjestelmän toteuttamisessa. Vaihtoehtoisina lämmitysmuotoina hankkeelle ovat aurinkokeräin- ja maalämpöpumppujärjestelmän yhdistelmä sekä öljykattilalaitos. Laskennallinen energiansäästö on 7950 kwh/a. Aikataulu: Vastuutaho: Tilapalvelu 4. Kauniston vanhainkodin laajennus- ja perusparannushankkeessa toteutetaan energiatehokkuutta parantavia elinkaareltaan pitkäjaksoisia hankkeita, jotka kohdentuvat lämmöneristävyyteen (ulkovaippa, tavoitteet vuoden 2010 määräysten mukaiset), energialähteisiin (vaihtoehtoiset energiamuodot, selvitys suunnittelun yhteydessä mahdollisuuksista), jätehuoltoon (jätteen muodostuminen, vaippajäte, jätteen kuljetus ja varastointi, jätehuoltosuunnitelma) ja valaistukseen (turvallisuus). Aikataulu: Toteutus Vastuutaho: Tilapalvelu 5. Energiatehokkuutta lisääville toimille tehdään elinkaarilaskelma ja lasketaan takaisinmaksuaika. Toteuttamiskelpoiset, takaisinmaksuajaltaan järkevät investoinnit toteutetaan hankkeen yhteydessä. Muut tahot 13

14 osallistuvat elinkaarilaskelman teon harjoitteluun. Aikataulu: Suunnitteluvaihe menossa, suunnitelmat L2-vaiheessa 2009 Vastuutaho: Tilapalvelu. Harjoitteluun osallistuvat kunnallistekniikka, Hyvinkään Vesi ja konserniyhtiöt 6. Kaupunkisillan päiväkodin lämmityksen osittainen korvaaminen aurinkokenno- ja maalämpöpumppujärjestelmällä. Laskelmavaihe meneillään. Aikataulu: Toteutus Vastuutaho: Tilapalvelu 7. Selvitetään energiakatselmusten päivitystarve. Tavoitteena on, että energiakatselmuksia on tehty 80 % rakennuskannasta. Aikataulu: Toteutus Vastuutaho: Tilapalvelu 8. Suhtautuminen toimitilojen jäähdytysjärjestelmien rakentamiseen ohjeistetaan toimitilastrategiassa. Aikataulu: Toteutus Vastuutaho: Tilapalvelu MITTAAMINEN: Lämmön- ja sähkönkulutusta mitataan ominaiskulutuksella (kwh/m 3 ). Vuosien lämmön, sähkön ja veden ominaiskulutus on esitetty viereisellä sivulla olevissa kaavioissa. 3.8 LIIKUNTATILOJEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN Hyvinkään kaupungin liikuntakiinteistöjä hallinnoi liikuntapalvelut. Suurimmat kiinteistöt ovat jäähalli, uimala ja urheilupuisto. Lisäksi liikuntapalvelut hallinnoi kenttiä ja liikuntareittejä huoltorakennuksineen. Sveitsin uimalassa ja Urheilupuistossa on tehty energiakatselmus vuonna Suurimmat liikuntakiinteistöt ovat kuukausittaisen kulutusseurannan piirissä, muusta energiankulutuksesta arviolta noin puolet. Liikuntapalveluilla on lisäksi käytössään työkoneita ja muita ajoneuvoja. Työkoneet ja ajoneuvot ovat kuukausittaisen kulutusseurannan piirissä. MITTAAMINEN: Lämmön- ja sähkönkulutusta mitataan ominaiskulutuksella (kwh/m 3 ) Ajoneuvojen polttoaineenkulutusta mitataan litraa/100 km (henkilö- ja kuorma-autot) Työkoneiden polttoaineenkulutusta mitataan litraa/käyttötunti (Jäähallin jäänhoitokoneet menevät kiinteistön sähkökuluihin) TAVOITTEET Lämmön ja sähkön ominaiskulutus laskee 3 %. TOIMENPITEET VUOSINA KUNNOSSAPITO JA SEURANTA Seurataan liikuntalaitosten ja -paikkojen sähkön, veden, kaukolämmön, polttoöljyn ja uimalan kiukaiden 14

15 Koko kaupunki lämpö kwh/m 3 47,0 45,0 43,0 41,0 39,0 45,4 43,7 42,4 42,5 41,2 41,0 40,1 39,4 39,6 42,0 42,2 42,5 41,7 41,3 40,8 40,7 39,7 37,0 35, Koko kaupunki sähkö kwh/m 3 16,0 15,5 15,0 14,5 14,0 13,5 13,0 12,5 12,0 13,0 13,0 13,2 13,3 12,9 13,1 12,9 13,4 13,6 14,3 15,2 15,3 15,0 14,7 15,6 15,4 15, Koko kaupunki vesi l/rak.m Kaavioissa on esitetty tilapalvelun hallinnoimien kiinteistöjen sähkön-, lämmön- ja vedenominaiskulutus (kwh/m 3 ) vuosina

16 lämmityksessä käytettävän nestekaasun kulutusta päivätasolla. Koostetaan yhteenvedot kulutuksista kuukausittain, lämmitys korjattuna lämmitystarveluvulla Säädetään huonelämpötilat, iv-koneiden käyntiajat, valaistuksen käyttöajat tarkoituksen mukaisiksi Aikataulu: Vastuutaho: Liikuntapäällikkö 2. HANKINNAT Toteutetaan laite- sekä materiaalihankinnoissa ensisijaisesti energian säästöön tähtääviä hankintoja. Aikataulu: Jatkuvaa toimintaa Vastuutaho: Liikuntapäällikkö 3. ENERGIAN SÄÄSTÖÖN TÄHTÄÄVÄT INVESTOINNIT 3.1 SVEITSIN UIMALA: Teetetään uimalassa energiakatselmus Selvitetään allaspeitteillä saavutettava energiansäästö ja investoinnin kuoletusaika Selvitetään vedenkäsittelylaitteiden kuormitusperusteinen käyttö (taajuusmuuntajat) Selvitetään aurinkoenergian käyttömahdollisuus Aikataulu: Vastuutaho: Liikuntapäällikkö 3.2 JÄÄLIIKUNTAKESKUS: Selvitetään kilpahallin lämmönsäteilyn ja valaistuksen tehostamiseksi hallin kattoon asennettavan ALU-katteen merkitys energian kannalta ja lasketaan investoinnin kuoletusaika 16

17 Jäädytysveden käsittelyyn on tullut uusi laite, jolla poistetaan vedestä ilmakuplat. Tällä toimenpiteellä vesi jäätyy nopeammin tiiviimmäksi jääksi huomattavasti alhaisemmalla veden lämpötilalla. Tänä päivänä jäädytysveden lämpötila on astetta. Jäädytysveden käsittelylaitteen energiansäästöt ja investoinnin kuoletusaika on laskettu Uudistetaan vanha vuonna -96 hankittu suorasähkökäyttöinen jäänhoitokone nykyaikaisemmaksi akkukäyttöiseksi koneeksi Aikataulu: Jäädytysveden käsittelylaite hankitaan 2009, muut Vastuutaho: Liikuntapäällikkö 3.3 URHEILU- JA PALLOILUKENTÄT SEKÄ ULKOILUREITIT: Nykyaikaisella valaisintekniikalla päästään merkittävästi pienempiin energiankulutuksiin, teetetään alueille valaistus ja sähkösuunnitelmat energiansäästölaskelmineen Investoidaan suunnitelman mukaisiin ja energiaa säästäviin valaisimiin Aikataulu: Vastuutaho: Liikuntapäällikkö 3.9 YLEISTEN ALUEIDEN HOIDON ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN Kunnallistekniikka vastaa yleisten alueiden rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä katuvalaistuksesta. Katuvalaistuksen sähkötyöt ja lamppujen vaihdot tekee tuotantoryhmän sähköyksikkö. Valaisinpisteitä on Hyvinkäällä noin Katuvalaistuksen sähkönkulutuksen seuranta perustuu vuoden mittaan tehtyihin mittarien lukuun perustuvaan kulutusarvioon. TAVOITTEET Katuvalaistuksen saneeraussuunnitelma pyrkii sähkönkäytön vähentämiseen noin 50 % vuoteen 2016 mennessä. TOIMENPITEET VUOSINA Katuvalaistus 1.1 Toteutetaan katuvalaistuksen saneeraussuunnitelmaa. Katuvalaistus saneerataan sähkökeskusalue kerrallaan. Vuonna 2009 laaditaan välitilinpäätös katuvalaistuksen saneeraussuunnitelman toteutumisesta. Aikataulu: Välitilinpäätös mennessä ja tilinpäätös mennessä Vastuutaho: Sähköyksikkö Tavoite: Projektin välitavoitteen mukainen sähkönkulutus valaisinpistettä kohden vuonna % ja % vuoden 2005 tasosta Mittari: Sähkönkulutus valaisinpistettä kohden (kwh/pylväs/v) 2. Kunnallistekninen kunnossapito ja rakentaminen 2.1 Rakennetaan alueelliset hiekkapisteet ja imulakaisimen tyhjennyspisteet. Vähentää kaluston liikennöintitarvetta. Aikataulu: Raportoidaan vuosittain Vastuutaho: Katukunnossapitoyksikkö Tavoite: Kunnossapidon palvelupisteitä rakennetaan 1 kpl/vuosi. Kunnossapidon aluepisteitä rakennettu 17

18 yhteensä 5 kpl rahoitusmahdollisuuksien puitteissa Mittari: Toteutetut aluepisteet (kpl) 2.2 Uusille alueille suunnitellaan lumenkasausalueita. Vähentää kaluston liikennöintitarvetta. Aikataulu: Raportoidaan vuosittain Vastuutaho: Kaavoitusyksikkö vastaa tietojen keräämisestä ja katukunnossapitoyksikkö tietojen tuottamisesta Tavoite: Uusien asemakaavojen yhteydessä arvioidaan kunnossapidon tarpeet Mittari: Uusissa asemakaavoissa osoitetut lumenkasauspaikat (kpl) 2.3 Selvitetään kunnallisteknisen rakentamisen maamassojen käsittelynmahdollisuus syntypaikalla. Vähentää kaluston liikennöintitarvetta. Aikataulu: Pilottihanke toteutetaan Hakakallion-Vt25 kadunrakennustöiden suunnittelun yhteydessä (arvio 2011) Vastuutaho: Suunnitteluyksikkö vastaa selvityksen teettämisestä ja rakentamisyksikkö vastaa tietojen tuottamisesta Tavoite: Maamassojen käsittely ja käyttö voidaan hoitaa rakennuspaikalla edellyttäen että kalliomassojen murskaus sekä massojen seulonta voidaan toteuttaa alueella Mittari: Alueella jatkokäytettävät maamassat (m 3 itr) 3.10 AJONEUVOJEN ENERGIA-TEHOKKUUDEN PARANTAMINEN Kaupungin ajoneuvoja hallinnoi ja hoitaa tuotantoryhmän alainen konekeskus. Ajoneuvoja ja työkoneita oli 2008 yhteensä 92, josta 52 kevyttä ja 40 raskasta kalustoa. MITTAAMINEN: Ajoneuvojen polttoaineenkulutusta mitataan litraa/100 km (henkilö- ja kuorma-autot) Työkoneiden polttoaineenkulutusta mitataan litraa/käyttötunti TAVOITTEET Ajoneuvojen ja työkoneiden ominaiskulutuksen väheneminen 1,5 % vuodessa ajosuoritetta kohden. TOIMENPITEET VUOSINA Uuden kaluston hankinnassa energiantehokkuus on yksi ohjaavista kriteereistä. Seurataan alan kehitystä. Aikataulu: Jatkuvaa toimintaa Vastuutaho: Konekeskus 2. Selvitetään vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttömahdollisuus omissa ajoneuvoissa. Aikataulu: Seuranta käynnissä, kokeiluja käynnistetään mahdollisuuksien parantuessa sopimuskauden aikana Vastuutaho: Konekeskus 3. Paketti- ja henkilöautojen kuljettajille järjestetään ennakoivan ajon koulutus. Selvitetään myös muiden suurimpien autonkäyttäjien, kuten vanhusten ja vammaistenpalveluiden kotihoidon osallistuminen. 18

19 Aikataulu: talvikautena Vastuutaho: Konekeskus 3.11 ENERGIATEHOKKUUDEN HUOMIOON OTTAMINEN HANKINNOISSA Hyvinkään kaupungin hankintaohjeessa ( / 478) ohjeistetaan, että hankinnoissa on otettava huomioon mahdollisuuksien mukaan kestävä kehitys, tuotteiden ja niiden pakkausmateriaalien ympäristövaikutukset ja -kuormitukset sekä kierrätysmahdollisuudet tavaran tai rakennusmateriaalin elinkaaren aikana. Hankinnan keskeiset elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset ovat yksi kokonaistaloudellisuuden kriteeri. Ympäristökriteereihin sisältyvät myös energiatehokkuusvaatimukset. Tavoitteena on ollut ottaa huomioon ympäristökriteerit mukaan luettuna energiatehokkuusvaatimukset hankinnoissa silloin, kun se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi hankinnan suuren volyymin tai sen vaikutusten merkittävyyden kannalta. Hankintapalvelut-yksikölle keskitetyissä tarvikkeiden vuosisopimuskilpailutuksissa ympäristökriteerit on huomioitu hyvin. Niille on annettu painoarvoa noin 21:ssa vuosisopimushankinnassa. Kaikissa kaupungin tekemissä hankinnoissa pyritään lisäämään energiatehokkuutta. TAVOITTEET Kokonaistaloudellisuuden ja energiatehokkuuden huomioonottaminen hankinnoissa. TOIMENPITEET VUOSINA Ympäristökriteereiden ja energiatehokkuuden huomioimista hankinnoissa jatketaan tapauskohtaisesti. Vastuutaho: Hankintapalvelut ja toimialat 19

20 Mittaaminen: Ympäristökriteerit on huomioitu vähintään 20 hankinnassa. Ympäristökriteerien kilpailutuksissa käytettävä painoarvo kilpailutuksissa on vähintään 20 % 2. Tehdään HYMONET hankintojen ympäristötietokanta ja sen käyttömahdollisuus tunnetuksi hankintoja valmisteleville yksiköille ja edistetään sen hyödyntämistä. Hyvinkään kaupungilla on lisenssi kymmenelle Hymonetin käyttäjälle, mutta käyttäjiä vuoden 2009 alussa on vain neljä. Aikataulu: 2009 Vastuutaho: Hankintapalvelut ja toimialat Mittaaminen: Hymonetin käyttäjä- ja käyttömäärät Hyvinkäällä 3. Painotetaan energianhankinnassa ympäristöarvoja ja ilmastonsuojelua. Aikataulu: Vastuutaho: Hankintapalvelut 3.12 VESIHUOLLON ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN Hyvinkään Vesi huolehtii vesihuollosta kaupungin alueella. Yhtiö on osa Tekniikan ja ympäristön toimialaa, ei kuitenkaan teknisen lautakunnan alainen, vaan sillä on oma johtokuntansa. Veden- ja jätevedenkäsittelytoiminnot ja pumppaus ovat merkittäviä sähkönkuluttajia. MITTAAMINEN: Sähkönkulutus vesikuutiota ja verkostoon liitettyä asukasta kohden (kwh/m 3, kwh/hlö). 20

Energiansäästöviikko Hyvinkäällä Markku Nieminen, Kaupungin energiansäästötyöryhmän sihteeri

Energiansäästöviikko Hyvinkäällä Markku Nieminen, Kaupungin energiansäästötyöryhmän sihteeri Energiansäästöviikko Hyvinkäällä Markku Nieminen, Kaupungin energiansäästötyöryhmän sihteeri Energiankulutus ja CO 2 - päästöt Hyvinkäällä Tieliikenne 29 % Kuluttajien sähkönkulutus 19 % Sähkölämmitys

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012

VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012 Kaupunginvaltuusto 60 17.09.2012 Kaupunginhallitus 309 08.10.2012 Tekninen lautakunta 18 06.02.2013 Kaupunginhallitus 81 04.03.2013 Kaupunginvaltuusto 44 18.03.2013 Tekninen lautakunta 20 18.02.2015 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

Lahden Tilakeskuksen kiinteistöjen energiatehokkuuden edistäminen Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola

Lahden Tilakeskuksen kiinteistöjen energiatehokkuuden edistäminen Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola Lahden Tilakeskuksen kiinteistöjen energiatehokkuuden edistäminen Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola Lahden kaupungin Energiatehokkuussopimus 2008-2016 Lahden kaupungin ja työ- ja elinkeinoministeriön välinen

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 06.11.2007 Heikki Väisänen Kauppa- ja teollisuusministeriö 11/9/2007 1 Energiapalveludirektiivin sisällöstä ESD koskee kaikkea

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

Älykäs kiinteistö on energiatehokas Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

Tehokas energiankäyttö. -koko kunnan asia

Tehokas energiankäyttö. -koko kunnan asia Tehokas energiankäyttö -koko kunnan asia Etsi kunnalle energiansäästöä Kunnissa on runsaasti erilaisia mahdollisuuksia edistää energiansäästöä ja hyödyntää uusiutuvia energialähteitä. Energiansäästö on

Lisätiedot

2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu?

2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Kuusamo. Pinta-ala 5 809 km² Asukasluku 15 740 Asukastiheys 3,16 as/km² Kaupungin kiinteistöt 2011-647 000 m³ 2014-627 100 m³ josta lämmintä

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake

Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake Tämä epävirallinen lomake on tarkoitettu ainoastaan yleissopimusaloitteen allekirjoittajien tietojenkeruun tueksi. Virallinen sähköinen SEAP-lomake

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm. Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.fi Maataloussektorin osuus energiankäytöstä Maataloussektorin

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN Kuntien energiatehokkuuden työkalut, Oulu 24.2.2010 Paavo Hankonen, Sievin kunta Terhi Harjulehto, Elomatic SISÄLTÖ Katselmustoiminta ja uusiutuvan

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv Seurakuntien ympärist ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv ivä - SÄÄSTÄ ENERGIAA - Pentti Kuurola, LVI-ins. LVI-Insinööritoimisto Mäkelä Oy Oulu Kuntoarviot Energiatodistukset Energiakatselmukset Hankesuunnittelu

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta Erkki Laitinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston

Lisätiedot

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ Tavoitteet ja ohjelmat Toimenpiteitä Konkreettisia esimerkkejä Ympäristötarkastaja Jari Viinanen, jari.viinanen@hel.fi 30.10.2009 Jari Viinanen 1 Helsingin tavoitteet Strategia

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

3T-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Järvenpäässä 13.10.2010

3T-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Järvenpäässä 13.10.2010 3T-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Järvenpäässä 13.10.2010 Energiatehokkuuden parantaminen on tehokasta ilmastopolitiikkaa Energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen Jyri Seppälä SYKE MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2011, Säätytalo, Helsinki Lähtökohtia Ilmastonmuutos etenee - vuosi 2010 oli toisiksi lämpimin vuoden 1880 jälkeen Kehittyneillä

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu

Lisätiedot

Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013

Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013 Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013 EED:n tausta Direktiivin tavoitteena on auttaa saavuttamaan EU:n vuodelle 2020 asettama 20 % energiansäästötavoite Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitos

Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitos ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitos vuoden 2015 talousarvion liitteeksi 11.12.2014 1 1. Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitoksen energiansäästösuunnitelma...

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Rakennusten energiatalous 26.2.2008. Motiva Oy. Johtava asiantuntija Tapio Jalo

Rakennusten energiatalous 26.2.2008. Motiva Oy. Johtava asiantuntija Tapio Jalo Rakennusten energiatalous 26.2.2008 Motiva Oy Johtava asiantuntija Tapio Jalo Energiapalveludirektiivi Voimaantulo 17.5.2006, kansallinen toimeenpano 17.5.2008 mennessä Soveltamisala koko energian loppukäyttö,

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot