SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF Nº5/2008. uomenlipun alle uusi risteilyalus: ELSINKI-PIETARI

Transkriptio

1 SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF Nº5/2008 uomenlipun alle uusi risteilyalus: ELSINKI-PIETARI 1 ITF-KONFERENSSI: nuoret ja naiset aktivoitava LEGENDAARINEN FÅA: merenkulun historiaa M/S EEVA: till finsk flagga REDERIERNA I FINLANS RF: grundades i april 2008

2 SISÄLTÖ: 4 Suomen väreissä oleva 4 Risteilyalus Julia Suomen lipun alle 6 ITF:n merijaoston konferenssi 12 Legendaarinen FÅA laiva oli itsestäänselvyys meille kotimaisena perheyrityksenä. 14 Ahvenanmaan osasto Merenkulusta on kaikki kiinni 15 Suomen Varustamot ry aloitti toimintansa 15 EMSAn ja Tallink-varustamon työehtosopimusneuvottelut INNEHÅLL: 6 Naiset ja nuoret ovat ammattiyhdistysliiketoiminnalle elintärkeitä tulevaisuudessa, 18 heidät on aktivoitava. 18 Kryssningsfartyget M/s Julia seglade in under finsk flagg 20 Dags för kvinnor och ungdomar att kliva fram! 22 Diesel Death Zone 25 Förnyandet av sjömanslagen inleds 26 Ålandsavdelningen presenterar sig Diesel Death Zone Det krävdes att amerikanska invånare blev allvarligt sjuka innan beslutsfattarna i USA:s västkustdelstater vaknade upp och började lyssna på hamnarbetarna och lastbilschaufförerna Boende i lillstugan 2 26 Åland den finska sjöfartens vagga

3 Pääkirjoitus: Nº 5/2008 Suomen Merimies-Unioni SMU ry Finlands Sjöman-Union FSU rf PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR Simo Zitting TOIMITTAJA, TIEDOTTAJA REDAKTÖR, INFORMATÖR Saana Lamminsivu ULKOASU, TAITTO LAYOUT Rohkea Ruusu Oy TOIMITUS John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, Helsinki puh. (09) REDAKTION John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, Helsingfors tel. (09) PAINO Art Print Oy 2008 OSOITTEENMUUTOKSET JA ILMOITUKSET puh. / tel. (09) Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Tidningen utkommer åtta gånger om året. 77. vuosikerta, 77:e årgången TILAUSHINNAT VUODELLE /1 vuosi 20 e 1/2 vuosi 10 e Yksiväri-ilmoitukset 1 e/ppm (värilisä 200 e, 1 lisäväri) Moniväri-ilmoituksista sovittava erikseen. MERIMIES SJÖMANNEN ILMESTYMISAIKATAULU/TIDTABELLEN 2008 no aineisto toimituksessa ilmestyminen material i redaktion utges joulun tienoolla / på veckan 52 POSTI- JA KÄYNTIOSOITE John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, Helsinki POST- OCH BESÖKADRESS John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, Helsingfors VAIHDE / VÄXEL +358 (0) TELEFAX +358 (0) KOTISIVUT / HEMSIDOR SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS etunimi.sukunimi@smu.fi förnamn.efternamn@smu.fi AUKIOLOAJAT / ÖPPETTIDER Arkisin klo Kanslitid kl Kesä on työssäkäyville loman ja lepäämisen aikaa, mutta merimiehille suvi on puolestaan vuoden hektisin työsesonki. Tämän tiedän itsekin työskenneltyäni merillä matkustajalaivalla. Toivonkin, että kesäänne on mahtunut myös lomaa ja voimien keruuta tulevaa vuotta varten, sillä vuosi on pitkä ja syksyllä laivoilla pyörähtää käyntiin jo pikkujoulusesonki, joka vaatii myös suuria ponnisteluita henkilökunnalta. Työni Merimies-Unionin liittosihteerin tehtävissä alkoi kesäkuun alussa. Työpaikan vaihtoon liittyen eteeni tuli ensin monta käytännön ongelmaa, sillä ei ollutkaan aivan niin helppoa siirtyä 20 seilausvuoden jälkeen maihin töihin ja vieläpä Helsinkiin. Perhe jäi Vaasaan ja aloitin joka viikkoisen matkustelemisen työn ja kotipaikan välillä, tuleepahan VR:n palvelut tutuiksi! Työt Merimies-Unionin toimistolla ovat omasta mielestäni lähteneet hyvin ja vauhdilla käyntiin. Kesäkuun lopussa saimme uuden varustamon, Stella Naves Russia Oy Ltd:n, neuvottelukumppaniksemme. Yhtiö halusi neuvotella kanssamme matkustajaliikenteen aloittamisesta Helsinki Pietari -linjalle Suomen lipun alla. Heinäkuun puolessa välissä varustamon kanssa allekirjoitettiinkin jo sopimus M/s Julia-nimisestä risteilyaluksesta. On hienoa nähdä, että uudetkin varustajat arvostavat suomalaisten merimiesten ammattitaitoa ja luovat uusia työpaikkoja Suomen lipun alle. Toivotan yhtiölle onnea ja menestystä uuden liikennealueen käynnistämisessä. Elokuun alkupuolella kansainvälistä väriä Unionin toimintaan toi Tallinkin merimiesten ulosmarssi Viron lipun alla olevilta aluksilta 4. elokuuta. Virolainen veljesjärjestömme EMSA järjesti tunnin työnseisauksen vauhdittaakseen Tallinkin kanssa käymiään palkkaneuvotteluita. Merimies-Unioni oli satamassa vastassa Tallinkin merenkulkijoita heille tukemme osoittaaksemme. Unionille on erittäin tärkeää, että EMSA pääsee tyydyttävään palkkaratkaisuun. Elokuun myötä Merimies-Unionissa kokoontuivat uudet koulutus- ja tiedotusvaliokunnat sekä talous- ja työvaliokunta, jotka aloittivat nelivuotisurakkansa. Valiokuntien jäsenet koostuvat hallituksen Mikäli teillä on laivoilla hyviä ideoita ja tarpeita Unionin järjestämään koulutukseen, ottakaa allekirjoittaneeseen yhteyttä! jäsenistä ja päivän mittaisessa tapaamisessa alettiin käsitellä Unionin toiminnan lähi- ja pitkän tähtäimen haasteita. Itse olen mukana koulutusvaliokunnan työssä, jossa luottamusmiehille on ollut jo pitkään vakiintunut koulutuskäytäntö edunvalvontaasioissa ja järjestöllisten valmiuksien ylläpidossa. Merimies-Unionissa on paljon aktiivisia luottamusmiehiä, joista suurin osa edustaa matkustajaalussektoria. Tulevaisuuden tavoitteeni onkin saada myös rahtipuolelle ja pientonniston aluksille vieläkin kattavampi luottamusmiesverkosto. Merimies-Unioni tarjoaa hyvät koulutusmahdollisuudet luottamusmiehen tehtävään aikoville. Vuosittain pidetään perus- ja jatkokurssit ja tänä vuonna kuukauden kurssi järjestetään myös ruotsiksi. Tämän lisäksi luottamusmiehillä on mahdollisuus osallistua Kiljavan opiston järjestämille kursseille. Luottamusmiesten neuvottelupäivät kokoavat yhteen lähes kaikki luottamusmiehet keväisin ja syksyisin. Tänä syksynä neuvottelupäivät järjestetään Helsingissä Ohjelmassa on muun muassa Unionin toimitiloihin tutustumista ja luottamusmiestiedotuksen suunnittelua sekä kovatasoisia puhujia. Luottamusmieskoulutuksen lisäksi Unionin koulutustoiminta pitää sisällään myös jäsenille suunnattua koulutusta. Mikäli teillä on laivoilla hyviä ideoita ja tarpeita Unionin järjestämään koulutukseen, ottakaa allekirjoittaneeseen yhteyttä! Lopuksi haluan kiittää teitä kaikkia Unionin luottamusmiehiä työpaikoillanne tekemästä tärkeästä työstä. Toivon myös muita jäseniä rohkeasti mukaan luottamusmiestyöhön, sillä mitä enemmän meillä on laivoilla luottamusmiehiä koulutettuina, sitä enemmän on myös tietoutta arkisen työn tueksi. Syysterveisin, Kenneth Bondas 3

4 Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu Risteilyalus on raikas tuuli kotimaan merenkululle M/s Julian saapuminen Suomen lipun alle pääsi yllättämään niin merimiehet kuin matkustajatkin. Loppukesän korvalla se kuitenkin tapahtui: uusi risteilylaiva tuotiin siniristilipun alle! Julian neitsytristeily järjestettiin Kotkan Meripäivillä perjantaina 25. heinäkuuta Alus liikennöi elokuusta alkaen Helsinki- Pietari -linjalla. Venäjälle suuntaava matkustajaliikenne tuo kauan kaivattuja tuulia kotimaiseen merenkulkuun. Suomalaisen perheyrityksen omistama laiva Julia-laiva on suomalaisen perheyrityksen, Stella Company Groupin omistama. Aluksen hallinnointia hoidetaan tytäryhtiö Stella Naves Russia Oy Ltd:n kautta, mutta nimestä huolimatta toiminta pyörii täysin Suomesta käsin, kertoo Stella Company Groupin toimitusjohtaja Kari Juvas. Yritysidea Venäjälle suuntaavasta risteilyliikenteestä muhi toimitusjohtajan mielessä jonkin aikaa. Oli vain löydettävä oikeanlainen laiva. Sopivan aluksen löytäminen vei aikansa, sillä hinta-laatusuhteen oli oltava kunnossa, Juvas kertoo. Uuden laivan etsintään ja liikeidean kehittelyyn vierähtivät reilut vuoden päivät, muistelee myös Stella Naves Russianin toimitusjohtaja Kim Sjöblom. Työ tuotti kuitenkin lopulta tulosta ja hyväkuntoinen risteilyalus löytyi Norjasta Color Line Transport AS:ltä, jossa Julia liikennöi M/s Christian IV -nimellä. Laiva on rakennettu vuonna 1982 Bremerhavenissa ja se on Eckerön M/s Nordlandian sisaralus. Neitsytristeilyllä mukana olleet matkustajat kehuivat laivan kuntoa. Upeat puitteet, todella hieno laiva! Sisustuksessa on käytetty todella paljon tummaa puuta, tuumivat orkesterin tahdissa pyörähtelevät Pirjo Klingberg ja Pertti Tahko. Melkein jo oikeastaan päätettiin, että lähdemme tällä Pietariin risteilemään ja kerromme myös tutuille tästä laivasta, Pirjo ja Pertti tuumivat. On hienoa, että uusi laiva sekä työllistää ja tuo veromarkkoja Suomeen. Viisumivapaus olisi vailla vertaa oleva valtti Pietariin suuntaava liikenne on herättänyt jo etukäteen paljon kiinnostusta. Vielä kun saataisiin viisumivapaus, risteilylle lähtö olisi enemmän kuin helppoa. Stella Company Group on ollut asiasta yhteyksissä eri tahoihin Venäjällä ja toivottavaa on, että työ tuottaisi tulosta. Jos viisumivapaus tulee, niin sitten vain laivakauppoihin, toimitusjohtaja Juvas virnistää pilke silmässään. Venäjän viranomaisista ei voi koskaan tietää, mutta täysin tuulesta temmattu heitto uusi laiva ei kuitenkaan ole. Risteilyn aikana monet kotkalaiset kyselevät toimitusjohtajalta paljon oman laivan perään, joka kulkisi Kymestä Viroon tai Venäjälle. Juvas ei suoralta kädeltä kielläkään, etteikö suunnitteilla olisi myös uusia ideoita. Katselemme pelejä myös lähialueilta, hän kertoo. Työtä ja veromarkkoja kotimaahan Suomenlahden pohjukan liikenteen onnistuminen tuo tullessaan useita hyötyjä kotimaahan. Juvas ei paljon epäröinytkään lippuvaltion valinnassa. Suomen väreissä oleva laiva oli itsestäänselvyys meille kotimaisena perheyrityksenä, hän toteaa. Yhtiö osti Julian kotimaahan omin rahoin ja lainoin. Penniäkään ei ole tippunut valtiolta, vaan pankkilainaa on pelissä, toimitusjohtaja kertoo rahoituskuvioista. Matkustajat tulevat varmasti antamaan arvoa kotimaan lipulle risteilymatkaa suunnitellessaan. Ainakin ensi matkalle osallistuneet bisnesmiehet Niki ja Vesa Jaarva pitivät kotimaisuutta kullan arvoisena asiana. Ehdottomasti kotimaista. On hienoa, että uusi laiva sekä työllistää ja tuo veromarkkoja Suomeen, Vesa Jaarva totesi. Kuljetusalan yrityksessä aluemyyntipäällikkönä toimiva Vesa Jaarva kertoi yrityksen ajavan Venäjälle viikoittain traileria, eli ne sopisivat hyvin Julian kyytiin. Meriteitse kuljetukset saattaisivatkin kulkea tulevaisuudessa joutuisammin nykyisiin itärajan rekkaruuhkiin verrattuna ja Julia ajaa Helsingistä Pietariin vain 12 tunnissa. 4

5 Stella Company Group on yrityksenä monille vielä hieman tuntematon nimi, mutta Kotkassa se on saavuttanut jo vahvan jalansijan transitoliikenteen ja ahtaustoimintojensa kautta. Yritys perustettiin vuonna 1998 ja vuonna 2000 siinä työskenteli kolme työntekijää. Vajaan kymmenen vuoden aikana yrityksestä on kasvanut suuri, noin 350 työntekijän konserni, jolla on konttorit Venäjällä, Virossa, Latviassa, Liettuassa sekä Saksassa. Risteilybisnes on yhtiölle täysin uusi juttu, mutta matkustaminen Suomen ja Venäjän välillä on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi, joten nyt on varmasti juuri oikea aika avata ovet Helsingin ja Pietarin väliseen matkustamiseen meriteitse. M/s Julia valmistunut Saksasta Bremerhavenin telakalta Olau Britannia -nimellä matkustajapaikkoja on yli 1800 hengelle hyttejä on tarjolla reilulle 300 matkustajalle Pirjo Klingberg ja Pertti Tahko pyörähtelivät orkesterin tahdeissa Julian ensimmäisellä risteilyllä. Vesa ja Niki Jaarva pitävät Julian liikennöintiä Venäjälle uutena pelinavauksena. Miesten mielestä meritie on nopea reitti matkata, kun autojen ei tarvitse seisoa Vaalimaan rekkajonoissa enää tuntitolkulla. Yhteishenki on tärkeää, toteavat tarjoilija Elina Hovi ja Tapani Körkkö samasta suusta. Puusisusteiseen buffet-ravintola on tunnelmallinen ja ikkunoista avautuu laaja näkymä merelle. Men in Black, eli Jose Malin ja Arttu Neuvonen jelppimässä järjestysmiehinä Julian ensimmäisellä risteilyllä Kotkan Meripäivillä. Sopivan laivan löytäminen vei aikansa, sillä hintalaatusuhteen oli oltava kunnossa Stella Company Groupin toimitusjohtaja Kari Juvas kertoo. Catering host Mirja Mäki ja purseri Dagmar Tomson infossa. Kulttuurienvälinen ymmärtämys ja viestintä ovat arkityötä risteilyillä. Mirja tuntee hyvin venäläistä kulttuuria työskenneltyään pitkään matkatoimistossa. Venäjän kieliopinnot ja lähtö käytännön töihin Moskovaan kielen oppimiseksi eivät menneet hukkaan, vaan taidoille on nyt käyttöä työssä Julialla. Lukijan ääni: Oli hieno näky, kun Stella Linesin matkustaja alus M/s Julia höyrysi Helsinkiin. Vanhan skönärin sydäntä lämmitti, kun näki laivan ahterissa SUO- MEN lipun. Lisäksi huutoni laivaan: Onko miehistö Suomalaista?, ja laivasta vastaus: Kyllä!, kohottivat tuntemusta, että on kyllä Suomen lipussa potkua! Että kuka sitä muun lipun alla seilaa kuin Suomen lipun. On hienoa, että uusi yrittäjä suoraan laittaa laivansa Suomen lipun alle. Yrittäjähän tietää, että Suomen lipun alla on turvallista ja saa ammattitaitoista työvoimaa. Raimo Rami Vuorinen, M/s Mariellan konemies 5

6 ITFkonferenssi Tukholma // Solna Naiset nousuun! ja nuoret ITF:n merijaoston konferenssi pitää ay-toiminnan nuorentumista ja Merenkulkijat tulevat olemaan yhä enemmän keskiössä Kansainvälisen kuljetustyöntekijöiden liiton ITF:n työssä, todettiin Tukholman Solnassa pidetyn merijaoston konferenssin avauspuheenvuorossa 16. kesäkuuta Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu Merimiesten ammattiliitot ympäri maailman tapaavat toisiaan vuosittain ITF:n merijaoston konferenssissa, jossa keskustellaan alan ajankohtaisista aiheista ja lainsäädäntöhankkeista. Tällä kertaa kokoustettiin Tukholman Solnassa. ITF:n kuuluu yli merenkulkijaa liittojensa kautta. Solnassa kokousti myös ITF:n satamajaosto, joka edustaa noin satama-alan työntekijää reilussa sadassa maassa. Merenkulkijoilla ja satamatyöntekijöillä oli hyvä tilaisuus ajatustenvaihtoon saman katon alla, sillä yhteistyön tiivistämistä jaostojen välillä on aktiivisesti lisättävä. Heikko lenkki joko satamassa tai laivassa heijastelee välittömästi kuljetusketjun muihinkin osiin. Merimiesten uusi sivusto: ITF:n merijaosto julkisti Solnassa merenkulkijoille suunnatun uuden sivuston: joka tuottaa merimiesten työn tueksi mahdollisimman monipuolista ja ajankohtaista tietoa. Sivustolta löytyvät muun muassa merenkulun uutiset, tietoa työstä merellä, seikkaperäistä asiaa työturvallisuudesta ja merenkulun erityiskysymyksistä, keskustelupalsta ja paljon muuta. Käy tutustumassa! Naiset ja nuoret ovat tulevaisuus! Merijaoston kokouksessa pidettiin huolestuneita puheenvuoroja alihankintatyön yleistymisestä merillä. Epämääräiset työsuhteet ovat lisääntyneet erityisesti risteilyliikenteessä. Keskustelunavauksia tehtiin myös nuorten ja naisten asemasta laiva- ja ammattiyhdistystyössä. Naiset ja nuoret ovat ammattiyhdistysliiketoiminnalle elintärkeitä tulevaisuudessa, heidät on aktivoitava, joku lausui. Nyt hieman vanhempien miesvaikuttajien varjoon jääneille ryhmille on annettava tilaa. Naisia ja nuoria on nostettava päättäviin elimiin. Lisäksi jokaisella ITF:n jäsenjärjestöllä pitäisi olla toimiva nuorisojaosto tai nuorisotoimintaa. Merimies-Unioni kuului ja näkyi Merimies-Unionin puheenjohtaja Simo Zitting oli yksi salissa puheenvuoroja käyttäneistä edustajista ja toi esiin näkemyksiä, miten eri kysymyksiä kannattaisi hoitaa. Merimies- Unionin näyttivätkin tuntevan kaikki osallistujamaat aina Tyynenmeren saaria myöten ja unionilaisia pidettiin arvostettuna ja vahvana ehkä jopa liiankin vahvana joukkona. Merimiesunioni oli kokoussalissa hyvin esillä. Tämän lisäksi useita puheenvuoroja käyttivät Saksa, Kreikka ja Intia. ITF:n merijaoston konferenssi on yksi tärkeimmistä foorumeista tulevia merenkulun lakeja ja käytäntöjä kehitettäessä. Salissa käytiin keskustelua esimerkiksi Kansainvälisen työjärjestön (ILO) merityösopimuksesta. Tämän vuoksi ITF:n konferensseissa ja kokouksissa vaikuttaminen on Unionille erittäin tärkeää, sillä ITF:n päätösten pohjalta määräytyy pitkälti myös kotimaassa tehtävä työmme. Maersk ongelmavarustamo Kokouspäivän aikana salissa käytiin lävitse niin maakohtaisia kuin varustamojenkin asioita. Maersk-varustamo herätti paljon keskustelua. Maersk pitää laittaa kuriin: varustamo on yksi maailman suurimpia tankkereiden omistajia, mutta silti se ei noudata sopimuksia ja pelisääntöjä, joku esitti. Tanskan ammattiliitto 3F:n sopimussihteeri ja Pohjoismaisen kuljetustyöntekijöiden federaation (NTF) mukavuuslippulaivakoordinaattori Henrik Berlau taustoitti Maerskin toiminnasta maailmalla, jossa ammattiliiton jäseniä on jopa pahoinpidelty. Hän kuitenkin myös painotti, että Maerskin ja ammattiliittojen välit vaihtelevat hyvin paljon maittain, mutta tilanne pitäisi saada nyt kaikkialla rauhoitettua. Tämän lisäksi Berlau toi myös esille Tanskan hallituksen välinpitämättömyyden merirosvojen kaappaamia merimiehiä kohtaan. Merirosvot vangitsivat viime vuonna 6

7 Merimies-Unionin puheenjohtaja Simo Zitting ja liittosihteeri Kenneth Bondas merijaoston konferenssissa. naisistumista tärkeänä tanskalaisalus M/s Danica Whiten miehistön ja tänä vuonna puolestaan tanskalainen hinaaja jäi merirosvojen rysään Somalian vesillä. Jos matkustajakone olisi kaapattu, varmasti toimittaisiin. Nyt maamme hallitus sen sijaan vähät välitti merimiehistä, Berlau valitteli merimiesten kohtaloa, jotka onneksi saatiin kuitenkin myöhemmin vapautettua. ITF:n merijaoston kokouksen puheenjohtajisto. ITF-apulaiskoordinaattori Jan Örn Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:sta ja ITF-koordinaattori Simo Nurmi Merimies-Unionista Fair Practices Committeen kokouksessa. Fair Practices Committeen, eli mukavuuslippulaivakomitean kokous Seuraavana päivänä oli vuorossa mukavuuslippulaivakomitean tapaaminen, jossa keskusteltiin mukavuuslippukampanjasta ja ITFtarkastajien työstä. Yhteistä mieltä oltiin siitä, että satamatyöntekijöitä tulee auttaa entistä laajemmin ja rakentaa erilaisia verkostoja ITF:n organisaation sisällä. Joissakin maissa näyttää olevan tarvetta suurempaan koordinaatioon kuin toisissa. Keskustelua herätti myös ITF:n aluejaot ja toimistojen sijainti. Alueelliset toimistot tulevat olemaan yhä tärkeämpi osa ITF:n työtä, totesi ITF:n merijaoston päällikkö Stephen Cotton. Kokouspäivää siivittivät monet lainsäädännölliset asiat ja keskustelua käytiin niin merenkulun turvallisuudesta kuin työehtosopimusten tasoista. Naiset Nousuun Merillä! Solnassa pidettiin seminaari, joka oli tarkoitettu meri- ja ahtauspuolen naisille. Tilaisuudessa oli osallistujia 30 eri maasta, ja läsnä oli niin naisia kuin miehiä. Käsittelyn aiheita olivat muun muassa häirintä, kiusaaminen ja naisten järjestäytymisasteen nostoon liittyvät ongelmat ay-toiminnassa. Seminaari jakaantui eri workshoppeihin, joissa jokaisessa pohdittiin kuljetusalan tulevia haasteita naisten ja perhe-elämän yhteensovittamisen näkökulmasta. Merimies-Unionin toimitsija Satu Silta johti yhtä näistä workshopeista ja raportoi tuloksista jälkikäteen sekä seminaarin osanottajille että merenkulkujaostolle. 7

8 Yksityistäminen on aiheuttanut Togon satamissa ongelmia ja tapahtuu onnettomuuksia. Maasta kuljetetaan paljon kahvia ja kookosta, kertoo Kodjo Deakissim, joka edusti Togon satamatyöntekijöitä järjestävää Syntrapalammattiliittoa ITF:n konferenssissa. Niek Stam ammattiliitto FNV Bondgenotenin satamajaostosta keskustelee kollegansa, togolaisen Kodjo Deakissimin kanssa. Takana istuu Eulalie Phuati Kongosta. Myös Hollannin satamissa on taistelua työperäisten onnettomuuksien vähentämiseksi. Nuoret tulevat liian nopeasti työelämään koulusta ja tarvittaisiin enemmän työkokemusta, jotta onnettomuuden vähenisivät, kertoo satamatyöntekijöiden koordinaattori Niek Stam FNV Bondgenotenista. Hollannin suurimpaan ammattiliittoon FNV Bondgenoteniin kuuluu yli jäsentä, jotka työskentelevät eri teollisuuden, kuljetuksen ja palvelun aloilla. ITFkonferenssi Tukholma // Solna NÄIN MAAILMALLA: Puola: Mukavuuslippuja ja sosiaalista dumppaamista Nishi Kapahi toimii ITF:n naiskoordinaattorina Aasian ja Tyynenmeren alueilla, mutta hänen päätoimipaikkansa on Intia. Naisia työskentelee Intiassa niin merillä kuin satamissa, Nishi kertoo. Ja naisia tulee kuljetusaloille yhä enemmän, hän jatkaa. Joissakin maissa naisten merenkulku-ura voi tyssätä Nishin mukaan lyhyeen. Indonesiassa vaimon pitää kysyä ja saada aviomieheltään lupa merille lähtöön, taustoittaa Nishi uskonnollisia ja kulttuurillisia eroja eri maiden välillä. Naisten työelämään tulo on sekä taloudellisesti että maiden kehityksen kannalta tärkeää. Esimerkiksi Intiassa, jossa naisia on luonnollisesti puolet maan väestöstä, löytyy naisista miljoonien ihmisten työvoimapotentiaali. Merkittävä keino nostaa köyhien maiden kehitystasoa on tarjota naisille mahdollisuus kouluttautumiseen sekä osallisuus työelämään. Puolan lipun alla on vain noin 120 alusta, mutta niistäkin suurin osa on mukavuuslippulaivoja, kertoo Jacek Cegielski Puolan NSZZ Solidarność -ammattiliiton kansallisesta merijaostosta. Jacek Cegielski toimii paitsi Euroopan kuljetustyöntekijöiden liiton (ETF) merijaoston varapuheenjohtajana, myös NSZZ Solidarność -ammattiliiton merijaoston johdossa. Itsenäinen ammattiliitto Solidarność on kattojärjestö useille eri jaostoille, joista kansallinen merijaosto on yksi niistä. Merijaostoomme kuuluu noin jäsentä, Cegielski kertoo. Hänen mukaansa Puolassa on kolme merimiehiä järjestävää ammattiliittoa, joissa on yhteensä noin jäsentä. He työskentelevät paitsi Puolan lipun laivoilla, myös toisaalla kuten esimerkiksi mukavuuslippulaivoilla Norjassa (NIS). Samaan aikaan Puolassa on pulaa merimiehistä, mutta yli 25 prosenttia paremmat palkat (dollariin nähden) houkuttavat oman maan merimiehet toisaalle seilaamaan, Cegielski toteaa. Puolan lipun alla oli vielä 80-luvulla yli 200 laivaa, mutta ulosliputukset alkoivat 90-luvun alkupuolella. Laivoja on yritetty houkutella takaisin kotimaan lipun alle, mutta toistaiseksi turhaan. Cegielskin mukaan jatkuvaa kamppailua käydään myös merenkulkijoiden sosiaalisten oikeuksien puolesta. Ulkomaalaiset laivan omistajat eivät näytä hyväksyvän puolalaista sosiaaliturvaa. Työntekijöiden sosiaali- ja muita lakisääteisiä maksuja on jäänyt maksamatta. Kuka maksaa näiden köyhien ihmisten eläkkeet, kysyy Cegielski huolestuneena. Työehtosopimukset ja niiden tasot onkin saatava maassa kuntoon, jotta merenkulku voisi lähteä uuteen nousuun. Nuoria pitäisi saada houkuteltua merimiehiksi, mutta ei näytä olevan tarpeeksi hakijoita, vaikka maassa on muun muassa kaksi valtion omistamaa merenkulun akatemiaa. Euroopan ja Itämeren merenkulkijoiden puolesta kamppailuun ja alan uudelleen nousuun tarvitaan yhteisiä toimia. Haluamme Puolassa ehdottomasti yhteistyötä muiden Itämeren valtioiden, eli merenkulkualan ammattiliittojen kanssa, Cegielski kertoo Merimies-lehdelle. Yhdysvallat: Diesel Death Zone Merimies-lehti haastatteli teamstereiden Ron Carveria ja kuuli hurjista tapahtumista rapakon takaa USA:sta. Tarvittiin kansalaisten vakavia sairastumisia, ennen kuin Yhdysvaltojen länsirannikonosavaltioiden päättäjät heräsivät kuuntelemaan satamatyöntekijöiden ja rekkakuskien ääntä. USA:n tuontitavaroista 40 prosenttia kuljetetaan Los Angelesin ja Long Beachin satamien kautta, kertoo Los Angeles Times. Los Angelesin satama on USA:n suurin, mutta sillä on edelleen kovat kasvupaineet alueen talousveturina. Laajentumisen myötä syntyy kasvihuonekaasuja - ja muita ympäristöongelmia. Losin saastunut alue onkin saanut kansan suussa jo nimen Diesel Death Zone. Los Angelesin satamassa liikennöi tällä 8

9 hetkellä yli operaattoria, eli itsenäisesti omistettua rekkaa, kertoo ammattiliitto The International Brotherhood of Teamstersin satamajaoston apulaisjohtaja Ron Carver. Rekat sahaavat osavaltioiden läpi kuljettaen kyydissään niin kulutushyödykkeitä kuin öljyä satamista. Vanha kalusto jättää jälkeensä pahat päästöt ja tienvarsikaupunkien asukkaat saavat savut suoraan niskaansa. Tajusimme, että alueilla joiden lävitse rekat ajavat on neljä kertaa korkeammat luvut syövissä ja lapsuuden iän astmassa, Carver kertoo faktoja. Suurin osa rekkakuskeista on maahanmuuttajia, jotka tekevät jopa tunnin työpäiviä, eikä odotteluajasta makseta. Ympäristöjärjestöt ammattiliiton avuksi Kun sairastumiset lisääntyivät, alkoivat myös päättäjät heräillä kansalaisten vaateista. Samaan aikaan ympäristöjärjestöt ja ammattiyhdistysliike alkoivat tehdä yhteistyötä. Teamstereiden satamayksikkö oli vaatinut jo pitkään parannuksia rekkakuskien työoloihin, sillä ilman heidän asemansa parantamista ilmansaasteista on mahdotonta päästä eroon. Syynä tähän on se, että Los Angelesin sataman rekkakuskeista suurin osa on luokiteltu ikään kuin itsenäisiksi kuljettajiksi, vaikka sitä he eivät todellisuudessa ole. Monien työntekijöiden on siis ollut pakko ostaa itse oma rekkansa työnantajien painostuksesta, vaikka he toimivat vain palkollisina kuskeina rekkafirmoissa. Rekkafirmat puolestaan ovat viis veisanneet kuljettajien asemasta: eläke- tai työttömyysvakuutusmaksuja ei ole läheskään aina maksettu, eikä työntekijöillä ole pääsyä terveydenhoitoon, jossa on muutenkin laajoja ongelmia koko valtion alueella. USA:ssa ei ole ilmasta julkista terveydenhoitoa, mutta sairaaloiden on kuitenkin otettava vastaan kiireelliset hätätapaukset. Tämä on ajanut ihmiset siihen, että he menevät sairaalaan vain kiirepotilaina ja nyt monet sairaalat ovat vararikon partaalla, Carver selvittää kaaokselta kuulostavaa terveydenhoidon tilannetta. Suurin osa rekkakuskeista on maahanmuuttajia, jotka tekevät jopa tunnin työpäiviä, eikä odotteluajasta makseta. Palkat ovat onnettomat, eikä käteen jää paljon mitään. Ei siis ihme, että kuljetuskalusto alkaa olla vanhaa ja sen myötä ympäristö on saastunutta. Auta rekkakuskeja ja ympäristöä -kampanja Teamsterit ( kuskit, kuljettajat ) on yksi maailman suurimmista ammattiliitoista, johon kuuluu noin 1,4 miljoonaa työntekijää USA:ssa, Kanadassa ja Puerto Ricossa. Nimestään huolimatta liittoon on järjestäytynyt laaja kirjo eri ammatteja, jotka edustavat Suomessa SAK:hon verrattavia aloja. Liitossa on useita eri alajaostoja, joista satamayksikkö on eräs niistä. Se järjestää satama- ja varastoalan työntekijöitä sekä lisäksi erityisesti rekkakuskeja. Meillä on noin satamissa työskentelevää jäsentä. Terminaaleista viisi on USA:ssa, kaksi Alaskassa, kaksi Floridassa ja yksi Puerto Ricossa, Ron selvittää. Vaikka satamajaosto on jäsenmäärältään verraten pieni, on ammattiliitossa myös lisäksi olemassa rahtijaosto (Freight Division), joka järjestää kuljetusalan työntekijöitä. Teamstereiden lisäksi USA:ssa on myös toinen satamatyöntekijöitä järjestävä ammattiliitto. Muilta liitoilta saamamme tuki on ollut tärkeää, kiittelee Carver kampanjayhteistyötä. Amerikan ammattiliikkeen voimannäyte Kuljetus- ja satama-alan työntekijöiden edunvalvonta on joka tapauksessa teamstereiden ydintoimintoja. Niinpä ammattiliitto laati rekkakuskien työehtoja parantaakseen suuren kampanjan Coalition for clean and safe ports yhteistyössä muun muassa viranomaisten, kuntien ja ympäristöjärjestöjen kanssa. Kampanjan avulla on tarkoitus järjestää kaikin kaikkiaan rekkakuskia ja parantaa ympäristön laatua. Tämä on liittomme ja ehkä koko USA:n ammattiliikkeen suurin voimannäyte. Jos voitamme tämän taistelun, tulee siitä suurin voittomme sitten 1950-luvun, kuvailee Carver hankkeen massiivisuutta. Media onkin seurannut kampanjan etenemistä kiinnostuneena. Suuri läpimurto kampanjassa tapahtui tänä keväänä, kun Los Angelesissa otettiin käyttöön järjestelmä, jossa satamassa operoivan yrityksen on omistettava itse rekkansa ja käytettävä ajoon yrityksen työntekijöitä, Carver iloitsee. Carverin mukaan kyse on merkittävästä muutoksesta tähänastiseen toimintaan verrattuna, jossa rekkakuskit ovat joutuneet ostamaan itse ajopelinsä. Käytäntöä aiotaan levittää myös muihin satamiin. Seuraava kohde on Oaklandissa San Franciscossa. Teksti: Saana Lamminsivu M/s Eevan Gibraltarin lippu vaihtui Suomen lipuksi MUTTA TES:N NOUDATTAMISESSA ON ESIINTYNYT PUUTTEITA Meriaura Oy liputti kuivalastialus M/s Eevan Gibraltarista Suomen lipun alle tämän vuoden kesäkuussa. Aluksessa on kahdeksan hengen miehistö, joista päällikkö on suomalainen ja loput eestiläisiä, venäläisiä sekä liettualaisia. Suomen lipun alle siirryttyään Eeva-laivaan noudatetaan ulkomaanliikenteen pientonniston työehtosopimusta. Nyt aluksen työsuhteiden ehtojen noudattamisessa on esiintynyt kuitenkin puutteita. Työehtosopimusta ei ole noudatettu, kertoo laivalla vieraillut Merimies-Unionin toimitsija Ilpo Minkkinen. Yllä olevien lisäksi myös aluksen vahdinpitojärjestelmissä ja työaikakirjanpidossa on esiintynyt puutteita. 9

10 Jäsen! Toimita sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi Merimies-Unionin jäsenrekisteriin, jotta voimme asioida kanssasi myös sähköisesti ja sinulla on mahdollisuus saada Unionin tiedotusmateriaalia suoraan omaan sähköpostiisi tai tekstiviestinä (esim. tarvittaessa ryhmätekstiviesti). ILMOITUSTAPOJA ON USEITA: Kotisivujen kautta Oman sähköpostiosoitteesi (ja puhelinnumerosi) voit päivittää Unionin kotisivujen kautta: > etusivun oikea laita > Jäsen - päivitä sähköpostisi -kuvake Sähköpostitse Voi myös lähettää suoraan sähköpostia jäsenrekisteriin Tiina Kytölälle: tiina.kytola@smu.fi Liitä sähköpostiin oma nimesi, osoitetietosi, puhelinnumerosi (jos on) ja syntymäajan alku (esim ), jotta saamme tunnistettua lähettäjän ja päivitettyä sähköpostiosoitteen sujuvammin. Soita Lisäksi voit myös soittaa suoraan jäsenrekisteriin, Tiina Kytölä (09) tai Unionin vaihde (09) Ammattiin Opiskelevat - SAKKI ry:n oikeusturvakampanja starttasi! SAKKI ry:n Amisten oikeudet -kampanja on startannut. Kampanjan tarkoituksena on kertoa erityisesti nyt aloittaville opiskelijoille heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Kampanjan nettisivuilta opiskelija löytää tiiviissä paketissa opiskeluun liittyvät oikeudet ja neuvoja siitä, miten asiat voi parhaiten hoitaa kuntoon. Nettisivuilla on lisäksi arvonta, jossa kaikkien vastanneiden kesken arvotaan Ipod Nano. Kampanjan toisena tarkoituksena on nostaa esille hyvin asiansa hoitavia oppilaitoksia, mistä syystä avataan VUODEN AMIS- OPPILAITOS -kilpailu. Kilpailussa oppilaskunta ja oppilaitoksen johto voivat yhdessä tehdä hakemuksen, mikäli oikeuksiin liittyvät asiat ovat kunnossa oppilaitoksessa. Voittajalle on tiedossa paljon mainetta Next Step -messuilla sekä 1000 euron stipendi. LUOTTAMUSMIESTEN NEUVOTTELUPÄIVÄT ILMOITTAUTUMISET liittosihteeri Kenneth Bondakselle mennessä. Ilmoittautumiset Unionin kotisivujen kautta: > koulutus > luottamusmiesten neuvottelupäivät > tulosta ja täytä hakukaavake Soita ja tilaa kurssihakemuslomake Unionista: liittosihteeri Kenneth Bondas, puh. (09) tai Lähetä sähköpostia ja tilaa lomake: kenneth.bondas@smu.fi Valtioneuvosto asetti huoltovarmuudelle uudet tavoitteet Valtioneuvosto vahvisti huoltovarmuudelle uudet tavoitteet lukien. Tavoitteissa määritellään valmiuden taso ottaen huomioon väestön ja välttämättömän talouselämän sekä maanpuolustuksen vähimmäistarpeet. Yleiseksi lähtökohdaksi esitetään edelleen kansallisiin voimavaroihin ja toimenpiteisiin perustuvaa huoltovarmuutta. Ankarimpiin huoltokriiseihin varautuminen on myös jatkossa kansallisella vastuulla. Vakavin uhka huoltovarmuudelle on tilanne, jossa kyky tuottaa tai hankkia ulkomailta kriittisiä tavaroita ja palveluja on väliaikaisesti vaikeutunut. Kansallista huoltovarmuutta täydentää ja vahvistaa Euroopan unionin jäsenyys ja muu kehittyvä kansainvälinen huoltovarmuusyhteistyö. Valtioneuvoston päätös ei enää sisällä vuoden 2002 tavoitteissa asetettua varautumistoimien 12 kuukauden ajallista tavoitetta. Järjestelmien ja terveydenhuollon palvelujen on pysyttävä jatkuvasti riittävästi toimintakykyisinä. Päätöksessä korostetaan kriittisen infrastruktuurin kasvavaa merkitystä modernin yhteiskunnan toimivuudelle ja ongelmien monimutkaistumista. Huoltovarmuuden kannalta elintärkeiksi infrastruktuureiksi määritellään kuljetusinfrastruktuuri, energian siirto- ja jakeluverkot, sähköiset tieto- ja viestijärjestelmät, kuljetuslogistiset järjestelmät, vesihuolto ja muu yhdyskuntatekniikka sekä infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito. Kriittiseksi tuotannoksi määritellään elintarvikehuolto, energiantuotanto, terveydenhuolto ja maanpuolustusta tukeva tuotanto. Vientiteollisuuden yleisten toimintaedellytysten turvaaminen on asetettu omaksi tavoitealueeksi. Myös kansainvälisten markkinoiden ja verkottumisen merkitystä on korostettu päätöksessä. 10 Ilmottautumiset: > koulutus > luottamusmiesten neuvottelupäivät > Viime kevään neuvottelupäivien tapahtumista voit lukea netistä: > koulutus > luottamusmiesten neuvottelupäivät > arkisto

11 SAK:n jäsenmikrokampanja on päättynyt Takuuehdot ja huolto säilyvät ennallaan SAK:n jäsenmikrokampanja päättyi maanantaina Kymmenen vuotta siten käynnistyneet jäsenmikrokampanjat lisäsivät merkittävästi SAK:laisten jäsenten tietoyhteiskuntavalmiuksia. Kampanjoiden aikana toimitettiin yhteensä noin jäsenmikropakettia. Kampanjan päättyminen ei vaikuta millään tavalla jo hankittujen jäsenmikrojen takuuehtoihin tai huoltoon. SAK:n jäsenmikrojen noutotakuu on edelleen voimassa siihen saakka, mitä mikron ostohetkellä on sovittu. Myös F-Securen virussuoja- ja palomuuriohjelmiston lisenssi jatkuu sopimuksen mukaisesti. Tukipalvelut toimivat normaalisti kampanjan päättymisen jälkeenkin. Pomi Finlandin tekninen tuki palvelee: puh (ma pe klo 9 16) ja sähköposti huolto@pomi.fi Lisätietoa asiasta: > viestintä > uutiset Merenkulkualan perustutkintoa aletaan uudistaa Opetushallitus on asettanut ohjausryhmän projektille, jonka tehtävänä on merenkulkualan perustutkinnon perusteiden uudistaminen. Uudistamistyön on tarkoitus olla valmis vuoden 2009 loppuun mennessä. Merenkulkualan opetuksen uudistaminen koettiin tarpeelliseksi työelämässä tapahtuneiden toiminta- ja ammattitaitovaatimusten muutosten myötä. Opetushallituksen asettaman ohjausryhmän tehtävänä on ohjata ja valvoa tutkinnon perusteiden uudistamistyötä. Merimies-Unionista ohjausryhmän jäsen on toimitsija/ ITF-tarkastaja Ilpo Minkkinen. Merimieslain uudistaminen käynnistyy Nykyisen merimieslain uudistamistyö on käynnistynyt. Tarkoitus on käydä nykyinen laki (423/1978) pykälä pykälältä lävitse ja uudistaa se. Työn on tarkoitus olla valmis vuoden 2009 loppuun mennessä. maailman meriltä Koonnut: Juhani Artto Vuoropuhelu toimii Maerskissa Merenkulun jättiyhtiössä Maerskissa vuoropuhelu työnantajan ja maailmanlaajuisen ay-verkoston välillä on useassa kiistassa auttanut pääsemään myönteiseen lopputulokseen. Näin päätellään Kuljetustyöläisten kansainvälisen liiton ITF:n Transport International -lehdessä. Heinäkuussa 2007 Englannin kanaalissa toimiva Maerskin lauttayhtiö Norfolkline Ferries tunnusti yli vuoden jatkuneen painostuksen tuloksena ammattiliitto RMT:n neuvottelu- ja sopijakumppanikseen. Samoihin aikoihin Maerskin satamayhtiö Aqabassa Jordaniassa ensi kertaa suostui neuvottelemaan ay-järjestön kanssa. Molemmissa tapauksissa Maerskin ay-verkosto toimi taustalla. Mumbain satamassa Intiassa kansainvälisestä ay-verkostosta ovat hyötyneet kuljettajat, jotka Maerskin alihankkija oli erottanut heidän perustettuaan ammattiosaston. Neuvotteluissa Maersk korosti, ettei se ole vastuussa alihankintayritystensä henkilöstöpolitiikasta. ITF:ssä ollaan asiasta toista mieltä. ITF:n apulaispääsihteeri Stuart Howard uskoo, että ajan mittaan suuret yritykset eivät voi väistää vastuutaan alihankkijoidensa toiminnasta. Mumbaissa Maerskin alihankkija otti erottamansa työntekijät takaisin töihin kuukausia jatkuneen painostuksen ja suostuttelun jälkeen. Maailmanlaajuinen ay-verkosto kypsytteli Maerskin johtoa ja Mumbaissa paikallinen ay-liike vaati oikeutta erotetuille. Tuorein esimerkki ay-verkoston vaikutuksesta on Maerskin kotimaasta Tanskasta. Viime syksynä yhtiö ilmoitti irtisanovansa 200 tanskalaista merimiestä ja korvaavansa heidät matalapalkkaisella ulkomaisella työvoimalla. Kansallisen ja kansainvälisen tason painostus pakotti Maerskin perumaan suunnitelmansa. Maerskin palveluksessa on merimiestä, satamatyöläistä, kuljettajaa ja muuta ammattilaista. Se on maailman suurin konttien kuljettaja ja toiseksi suurin satamayhtiö. Laivoille valmistellaan pakollisia päästönormeja Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n piirissä valmistellaan nyt määrätietoisesti kehysmääräyksiä alusten hiilidioksidipäästöille. Niitä on rajoitettava ilmakehän lämpötilan nousun hillitsemiseksi. Kesäkuun lopulla 210 asiantuntijaa ja muuta osanottajaa työskenteli Oslossa viisi päivää määräysten teknisten lähtökohtien hahmottamiseksi. Työ on niin pitkällä, että IMO:n meriympäristön suojelukomitean odotetaan hyväksyvän lokakuussa Lontoossa päästöjen vähentämiseen tarkoitetut mekanismit. Ne luovat velvoittavat kehykset uusien alusten suunnittelulle ja jo käytössä olevien alusten polttoaineen kulutukselle. Suunnitelman mukaan IMO:ssa hyväksytään vuoden 2009 lopulla kaikkien alusten kasvihuonekaasujen sääntelyn välineet. Mukavuuslippulaivoja ei aiota päästää muita aluksia vähemmällä sääntelyllä. Säännöstö ei saa olennaisesti vääristää kilpailua, IMO:n lähtökohdissa todetaan. Oslon tapaamisen keskusteluissa esillä olivat myös päästökaupan tarjoamat mahdollisuudet. Viime vuosina päästökaupasta on saatu kokemuksia muun muassa sähköntuotannossa ja terästeollisuudessa. Ideana on, että yksittäinen yritys tai valtio voi ylittää normin ostamalla päästöoikeuksia taholta, jolla päästöoikeuksia jäisi muutoin käyttämättä. Eri liikennemuodoista merenkulku on tehokkain, kun kunkin liikennemuodon kasvihuonekaasujen päästöt ja kuljetusmäärät suhteutetaan toisiinsa. Ilmastonmuutoksen torjunta on kuitenkin niin vaativa tehtävä, että tehokkaimmankin liikennemuodon päästöt on saatava alenemaan. Merenkulun keskeisten osapuolten päämääränä on sisällyttää merenkulun päästöihin liittyvät määräykset neuvoteltavana olevaan kansainväliseen sopimukseen, jolla ilmastonmuutosta hillitään maailmanlaajuisesti vuodesta 2012 lähtien. Tämän hetken tärkein ilmastosopimus, Kioton sopimus, on voimassa vuoden 2011 loppuun asti. Kioton sopimus ei sisällä merenkulkua koskevia määräyksiä. 11

12 merenkulun historiaa Legendaarinen FÅA Suomi oli vielä osa tsaarin Venäjää, kun merikapteeni Lars Krogius päätti perustaa varustamon. Elettiin vuotta 1883 ja maamme oli autonominen osa suurta naapuriamme. Hanke oli rohkea, mutta suhteellisen nopeasti se nousi kukoistukseen. Teksti: Markku Jalonen Yhtiön oli ruotsinkielinen kuinkas muutenkaan olihan noina aikoina Suomen viralliset kielet venäjä, ruotsi ja hännänhuippuna suomi. Alkuperäinen nimi kuului: Finska Ångfartygs Aktiebolag (FÅA) eli Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö (SHO). Varustamon tunnukseksi tuli kaksi valkoista nauhaa mustassa korsteenissa, joka säilyikin varsin pitkään.tästä alkoi tie, joka johti aikojen saatossa moniin tämän päivän laivoihin, joissa ei tosin enää ole piipuissaan renkaita. FÅA-varustamo lienee kuitenkin eräs vanhimmista jollei vanhin Suomen historiassa. Nimistö tähtien mukaan Ilman laivaa ei ole liikennettä. Niinpä FÅA tilasi aluksen, joka sai nimekseen s/s Sirius tähdistön mukaan. Tällä aloitettiin liikenne Suomen ja Englannin välillä. S/s Sirius kuljetti silloisen maatalousvoittoisen Suomen tuotteita markkinoille, ja voin vienti oli eräs tärkeä tulonlähde. Myös matkustajia kuljetettiin Hullin kaupunkiin Brittein saarille, josta he jatkoivat Southamptonin puolelle ja sieltä edelleen muilla aluksilla Yhdysvaltoihin sekä Kanadaan. Tämä toiminta oli niin vilkasta, että FÅA hankki kaksi laivaa pelkästään kuljettamaan siirtolaisia, jotka olivat s/s Urania sekä s/s Astrea. Tämä tapahtui 1890, jolloin moni meni etsimään parempaa tulevaisuutta merten takaa. Useimpien siirtolaisten lähtösatama oli tuolloin Hanko. Tuosta ajasta kertoo kaupungissa sijaitseva museo yhtiö hankki omistukseensa useita laivoja. Vanhimpia olivat s/s Wasa sekä s/s Finlandia ja myöhemmin vielä Arcturuk- sen, Polariksen, Oihonnan ja vedenjumalan mukaan nimensä saaneen Wellamon. Kun tultiin 1900-luvun alkuun, hankittiin vielä kolme alusta jotka saivat saman nimen, mutta ne erotettiin järjestysnumeroilla. Kyseessä olivat s/s Nord I, II sekä III. Nämä olivat matkustaja-aluksia. Säännöllinen liikenne Turun ja Tukholman välillä pääsi alkamaan 1904, jolloin hanke toteutui Bore-varustamon kanssa yhteistyössä. Ruotsalainen Svea-yhtiö liittyi mukaan 1918 Suomen itsenäistyttyä. FÅA:n toiminta kehittyi siinä määrin, että 1929 oli sillä liikenteessä 44 laivaa ja II maailmansodan kynnyksellä peräti 55 höyrykäyttöistä alusta. Eräänlaisen ennätyksen teki s/s Titania, joka oli Suomen suurin matkustaja-alus aikanaan. Vasta 1975 uusi Wellamo rikkoi ennätyksen, mitä tuli matkustajamääriin. Varustamolla oli mennyt siinä määrin hyvin, että rakennettiin upea kivilinna Unioninkadun ja Eteläisen Makasiininkadun kulmaan. Sieltä oli hieno näköala läheiseen laituriin, josta valkokylkiset alukset lähtivät matkaansa. Harmaa graniittirakennus seisoo edelleen samalla paikalla ja perustajan nimi komeilee yhä seinällä. FÅA on kuitenkin kauan sitten lähtenyt talosta. Olisi varmaan ollut melkoinen järkytys muinaisille FÅA:n herroille, kun myöhemmin punakylkiset Vikingvarustamon laivat ilmestyivät Katajanokalle näköala oli talon ikkunoista suoraan juuri sinne. Haverien aikaa Koska laivoja oli runsaasti, sattui myös muutamia onnettomuuksia. Joskus jopa saman yhtiön laivat onnistuivat osumaan toisiinsa kohtalokkain seurauksin. Vanha s/s Urania upposi Kattegatin salmessa törmäyksessä. Tilalle hankittiin uusi alus, joka käytti samaa nimeä. I maailmansodan aikana s/s Ariadne palveli sairaalana. Sodan aikana menetettiin mm. Polaris, uusi Titania sekä silloinen Bore II, joka seilasi varustamon nimiin. Sodan jälkeen sulautettiin Helsingfors Ångfartyget Aktiebolaget FÅA:han, jolloin se sai kaksi uutta alusta, s/s Violan sekä s/s Primulan. Rauhan aikana sattui myös vahinkoja kaksi saman varustamon laivaa törmäsi toisiinsa jälleen Tanskan salmessa sakeassa sumussa, tällä kertaa Kattegatissa. S/s Arcturus pysyi pinnalla, mutta s/s Oberon upposi nopeasti vieden ainakin 40 henkeä syvyyksiin. Nuo salmet olivat varsin kohtalokkaita varustamolle myöhemminkin s/s Savonmaa haaksirikkoutui nyt Skagerrakissa. Koko aluksen miehistö hukkui ja näin menetettiin 26 ihmishenkeä. Helsinki-Tallinna liikennettä harjoitettiin s/s Suomi nimisellä aluksella niin kauan kun Eesti oli itsenäinen, eli Vasta suhteiden lämmettyä itänaapuriin ja Eestiin jatkettiin siitä, mihin tuolloin jäätiin. Kun Suomi kiri hyväksi kakkoseksi silloisen Neuvostoliiton kanssa käydyssä sodassa, joutui FÅA luovuttamaan useita laivoja sotakorvauksena. Muun muassa s/s Aallotar sekä s/s Ilmatar siirtyivät itärajan toiselle puolelle. Kuin sattuman kaupalla s/s Ariadne ajoi karille, kun sitä oltiin viemässä Neuvostoliittoon. Itänaapuri ei rikkinäistä alusta huolinut, vaan se palautui Suomeen. Myöhemmin mitä luultavimmin se 12

13 päätti päivänsä kaukana kotoa, Japanissa. Sodan jälkeen aloitettiin liikenne uudestaan. Eräs suurimpia liikenteeseen vaikuttaneita seikkoja oli aikanaan 1940 poskelleen menneiden olympialaisten saanti Helsinkiin sodan jälkeen. Kuten edelleenkin, Suomea voidaan kutsua saareksi. Tänne oli vaikea tulla Lentokoneet olivat pieniä DC-3 tyyppejä tai vastaavia, jotka ottivat noin matkustajaa. Autolla piti kiertää Tornion kautta, eikä Neuvostoliitto päästänyt maakuljetuksia Eestin tai emämaan kautta. Niinpä tähdättiin laivaliikenteeseen, sillä arveltiin kisoihin saapuvan peräti katsojaa sekä urheilijaa. Olympialaiset olivat valtava haaste. Suuri ponnistus Helsingin kaupunki rakensi Eteläsatamaan Olympiaterminaalin nimeä pitkään kantaneen rakennuksen sekä laiturin. Sen pituus oli peräti 330 metriä ja se oli erittäin moderni. Siihen oli hyvä uusien laivojen tulla. Se toimii edelleenkin varsin mainiosti. FÅA tilasi itselleen ns. olympialaivan, jonka presidentin rouva Alli Paasikivi kastoi s/s Aallotar nimiseksi. Samoihin aikoihin oli tilattu Svea- varustamolle s/s Birger Jarl sekä Borevarustamolle uusi laiva numerolla III. Nämä molemmat kuitenkin myöhästyivät varsinaisista kisoista jonkin verran. Seuraava vuonna FÅA:n laiva kopsahti kiville. Vuonna 1971 se sitten myytiin Bore-varustamolle ja paloi myöhemmin Aurajoella 7. marraskuuta Kisojen jälkeen palattiin maanpinnalle (tai ehkä merenpinnalle). Turku- Tukholma oli ollut FÅA:n kova luu. Nyt alkoi liikenne myös Helsingistä Tukholmaan, mutta sitä ei harjoitettu ympärivuotisesti, koska kysyntää ei ollut. Valkokylkiset alukset liikennöivät ainoastaan kesä -ja syyssesongin aikaan, talvella ei ajettu lainkaan. Lisäksi aikataulut olivat pitkään sellaiset, että matkaan lähdettiin jo kello iltapäivällä ja Tukholmaan saavuttiin aamupäivällä. Matkanopeus ei ollut järin suuri. Matkaohjelmassa mainittiin muun muassa, että ruokailussa oli kaksi kattausta ja piccolo soittaa aluksen käytävillä gong-gongia, kun saa mennä syömään (ts. nuori mies hakkaa messinkirumpua kulkien ympäri laivaa). Aluksissa oli ravintola, myös tupakkasalonkeja ja saniteettitilat sijaitsivat käytävillä. Vasta niinkin myöhään, kuin 1972 alkoi ympärivuotinen liikenne. Kuuluisia ja tunnettuja FÅA:n laivoja (tai sen jälkeläisten) Silja-varustamo syntyy Mutta FÅA:n taru alkoi kääntyä vähitellen kohti loppuaan. Liikenteen kasvaessa perinteisellä reitillä Turusta Tukholmaan, löivät silloiset kolme suurta hynttyyt yhteen. Bore, Svea sekä FÅA perustivat 1957 Silja-varustamon. Alun perin oli ajatusta jo kokeiltu 1904, mutta vasta näinä aikoina alettiin liikennöinti vakavissaan. Yhtiön koko nimi oli: Oy Siljavarustamo / Siljarederiet ab. Ensimmäinen hylje laivan kupeessa nähtiin ainakin silloisen niin sanotun 0-Boren kyljessä, joka oli kuitenkin väriltään vielä perinteinen kermakahvin värinen, valkoiset tulivat muotiin myöhemmin. Uuden tytäryhtiön alukset olivat aluksi vanhoja, eivätkä välttämättä sopineet hyvin liikenteeseen, mutta ottivat melkoisen määrän matkustajia. Esimerkiksi 0-Bore oli katsastettu sellaiseksi, että se sai ottaa alun toistatuhatta matkustajaa. Noihin aikoihin eivät kaikki kuitenkaan matkustaneet hyteissä, vaan oli lepotuoleja sekä runsaasti tilaa ns. kansimatkustajille, jotka todella nukkuivat kannella tai mihin päänsä saattoivat painaa. Nykyään sama alus purjehtii M/s Kristina Regina nimisenä ja siellä on noin 250 vuodepaikkaa. Niin muuttuu maailma! Vasta 1961 Silja hankki todelliset autolautat. M/s Scandia tuli liikenteeseen ja 1966 sisaralus m/s Nordia. Scandia eli pitkän elämän seilaten muun muassa Länsi- Afrikassa myöhemmin. FÅA liikennöi edelleen, mutta varustamon loppu sellaisenaan alkoi häämöttää. Kun lyhenteen lausuu, voidaan todeta että se kuulostaa siltä kuin Effoa. Niinpä nimi muutettiin tähän muotoon virallisesti Itsenäinen toiminta lakkasi 1990, kun se fuusioitiin Johnson Line kanssa, ja nimi muuttui jälleen. Nyt siitä tuli Effjohn. Myöhemmin varustamo käytti jonkin aikaa nimeä Neptun Maritime. Vuosi oli Myöhemmin se osti muun muassa Rederi ab Sallyn Wasa Line sekä Sally Cruises tulivat Siljan hallintaan, mutta myöhemmin varustamo joutui sitten itsekin toisiin käsiin. Valkoiset renkaat savupiipussa olivat jo kadonneet varustamo siirtyi ulkomaiseen omistukseen. Sea Containers- yhtiö osti sen, mutta tätäkään kautta ei kestänyt pitkään. Suuriin taloudellisiin vaikeuksiin ajautunut yhtiö myytiin jälleen kerran ulkomaille. Nyt olivat asialla entiset oppipojat hankki Tallink haltuunsa varustamon, ja operoi vanhoilla valkokyljillä. Silja- nimi säilyi, mutta etelänaapurimme on nykyään omistaja. Kuten sanottu, enää ei ole korsteenissa kahta valkeaa raitaa. Tukholman laivoissa virnistelee hylje. Toisella on silmä auki, toisella puolestaan kiinni. Kumpi katsoo takavuosien uljasta FÅA varustamoa, jota ei enää ole, ei voi tietää. Mutta FÅA/SHO teki aikanaan Suomen merenkulun historiaa, eivätkä legendat koskaan kuole. s/s Sirius (ensimmäinen 1884 >) s/s Von Döbeln (eräs pitkäikäisimmistä ) s/s Urania ( upposi) s/s Titania ( aikansa suurin, upposi) s/s Oberon ( aikansa suurin, upposi törmättyään s/s Arcturukseen) s/s Wellamo ( reittiliikenne mm. Helsinki Tallinna ja Helsinki Tukholma) s/s Aallotar ( Olympialaiva. Myytiin myöhemmin Bore varustamolle) m/s Finlandia ( Ensimmäinen oikea autolautta) m/s Aallotar ( Ensimmäinen alus, joka ajoi ympäri vuoden Tukholmaan) m/s Finlandia ( Aikansa suurin) gts Finnjet ( Aikansa nopein alun perin tilattu Enso-Gutzeitille 1976) 13

14 AHVENANMAAN OSASTO ESITTÄYTYY: Ahvenanmaa Suomen merenkulun kehto Ahvenanmaalla on useiden varustamoiden kotiammattiosastot Merenkulusta on kaikki kiinni Teksti: Eija Kiviö ja Ossian Suominen Kuvat: Eija Kiviö Ahvenanmaata voi kutsua hyvällä omalla tunnolla Suomen merenkulun kotikehdoksi. Saaristolaisten elämässä meri toimii paitsi kulkuväylänä, se myös tarjoaa työtä ja tuo leivän monen ahvenanmaalaisen pöytään. Varustamotoimintaa on harjoitettu saarilla kautta aikain ja useiden suomalaisten varustamoiden kotipaikka löytyy Maarianhaminasta tai sen läheisyydestä. Myös Ahvenanmaan ammattiosaston kotipaikka on Maarianhaminassa, osoitteessa Ålandsvägen 55. Osasto on perustettu ja siinä on reilu 1200 jäsentä. Ahvenanmaan lisäksi osaston jäseniä löytyy myös Suomen länsirannikolta ruotsinkielisiltä alueilta aina Vaasasta Turkuun. Ei varmasti löydy alustyyppiä, jossa osaston jäseniä ei työskentelisi. Hyvä esimerkki tästä ovat Ahvenanmaan saariston omat maakuntalautat, joita ei muualta Suomesta tapaa. Lukumääräisesti eniten jäseniä löytyy varmasti matkustaja-aluksilta, mutta myös lastilaivat ja tankkerit ovat edustettuina. Toiminta Ahvenanmaan osaston kokouksissa käsitellään varustamoiden ajankohtaisia tilanteita. Itsehallintoalueena Ahvenanmaan osasto on mukana merenkulkua koskevassa päätöksenteossa poikkeuksellisesti: siltä pyydetään kommentteja ja lausuntoja maakuntahallituksessa käsittelyssä oleviin merenkulun lainsäädäntöasioihin ja muihin kysymyksiin. Osastolla on lisäksi edustus Ahvenanmaan merimieskoulun johtokunnassa. Tämän lisäksi osasto on mukana SAK:n Ahvenanmaan paikallisosastossa. Osaston kokouksissa on mahdollisuus tuoda esiin ja saada apua työssä kohtaamiinsa ongelmiin tai kysymyksiin. Ahvenanmaan osasto järjestää sääntömääräiset kevät- ja syyskokoukset sekä tarvittaessa ylimääräisiä tapaamisia. Kokouksia järjestetäänkin vuosittain keskimäärin kuudesta seitsemään. Kokouspaikka on useimmiten osaston oma toimisto, joka sijaitsee siis osoitteessa Ålandsvägen 55. Kokouksista ilmoitetaan Merimies-lehdessä ja kotisivuilla: > ammattiosastot > ahvenanmaan osasto. Tapana on ollut järjestää myös kesäretki. Ahvenanmaan osaston jäsenillä on käytössään useita jäsenetuja. Jäsenet voivat käydä kerran viikossa kuntoilemassa, josta osasto antaa tukea puolet lipun hinnasta. Uimassa voi käydä puolestaan Mariebadissa, josta osaston tuki on 2/3 lipun hinnasta. Mökkeilyyn on myös hyvät mahdollisuudet, sillä Ahvenmaan osasto on mukana Ahvenanmaan ammatillisessa lomajärjestössä (Ålands Fackliga Semesterorganisation), jonka kautta voi vuokrata käyttöönsä mökin. Tarkempia tietoja jäseneduista löytyy kotisivuilta tai niistä voi kysyä myös suoraan ammattiosastosta. paikka. Suurimpia varustamoita saarilla ovat Viking Line, Eckerö, Birka Line ja Godby Shipping sekä esimerkiksi maakuntahallituksen lautat. Nämä varustamot tarjoavat työtä paitsi Ahvenanmaan osaston jäsenille, myös merkittävälle määrälle suomalaisia merenkulkijoita. Suomalaisen merenkulun muutokset ovat näkyneet ja tuntuneet Ahvenanmaalla aina. Saarilla on toiminut legendaarisia varustamoita kuten Algot Johanssonin Sally ja entinen suurvarustamo Gustaf Erikson. 80-luvulle tultaessa suomalaisessa merenkulussa tapahtui kuitenkin käänne ja varustamoita lopetti niin Ahvenanmaalla kuin länsirannikollakin esimerkiksi Vaasassa. Varustamojen toiminnan loppuminen on näkynyt aina välittömästi alueen elämässä työttömyyden ja itsehallintoalueen kuntiin tulevien verotulojen myötä. Nyt suurena pelkona on Eckerö-varustamon uhka ulosliputtaa M/s Eckerö -laiva Ruotsiin nuuskanmyyntikiellon tähden. Tämä menetys heijastuisi välittömästi koko Ahvenanmaan talouteen aina kuntien toimintakykyä myöten, kun verorahoja jää saamatta. Myös turistit saapuvat saarille meren, laivojen ja luonnon tähden. Ne ovat se Ahvenanmaa, jota saavutaan matkojen takaa katsomaan. Turismi puolestaan tarjoaa saarten asukkaille merkittävimmän tulonlähteen. YHTEYSTIEDOT > ammattiosastot > Ahvenanmaan osasto Konttori: Ålandsvägen 55 Sininen teatteri, puh. (018) , fax. (018) Toimitsija Henrik Lagerberg on tavattavissa arkisin aukioloaikoina ma pe klo

15 Teksti: Saana Lamminsivu Suomen Varustamot ry aloitti toimintansa Merimies-Unioni on saanut uuden työehtosopimusneuvottelukumppanin, kun Suomen Varustamot ry perustettiin Ulkomaanliikenteen varustamojen työnantajaliiton toiminta alkoi kuitenkin toden teolla tämän vuoden elokuussa. Suomen Varustamot ry syntyi, kun Suomen Varustamoyhdistys, Rahtialusyhdistys ja Ålands Redarförening yhdistivät toimintansa. Varustamoalan hajallaan olevan edunvalvonnan ja työmarkkinatyön yhdistäminen on uuden yhdistyksen tavoitteena. Meillähän on ollut kolme yhdistystä, jotka ovat tehneet suurin piirtein samaa työtä, selosti johtaja Olof Widén Merimies-lehdelle kesäkuussa. Nyt pystymme keskittymään paremmin eri asioihin. Varsinkin elinkeinopoliittisesti iskukykymme tulee paranemaan ratkaisevasti, hän totesi. Keväällä päättyneellä työehtosopimuskierroksella oli jo nähtävissä työnantajapuolen ryhmittyminen, kun he istuivat TES-neuvotteluissa pöydän takana yhdessä. Ajatus yhdestä työnantajapuolen yhdistyksestä ei ole kuitenkaan uusi, sillä asiasta keskusteltiin viimeksi vuosituhannen vaihteessa. Vuonna 2000 oli aika pitkälle viety yritys, mutta siitä ei tullut mitään, Widen muistelee. Viime elokuussa ajatus heräteltiin kuitenkin taas henkiin, ja nyt työ lähti hyvin käyntiin. Aika nopealla aikataululla on menty. Yhdistyksen suunnitteluun ja perustamiseen meni suurin piirtein vajaa vuosi, laskeskeli Widén kesäkuussa. Konttorit Helsingissä ja Maarianhaminassa Jokaisella varustamoyhdistyksellä on vielä omat toimitilansa, mutta tulevaisuudessa konttoreita tulee olemaan kaksi: toinen Maarianhaminassa Satamakadulla ja toinen Helsingissä. Pääkaupungin toimitilat ovat vielä selvityksen alla, mutta varteenotettavana vaihtoehtona pidetään Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n taloa. Suomen Varustamot ry:n puheenjohtajaksi valittiin Rettig Oy Ab Boren toimitusjohtaja Thomas Franck. Uuden työnantajaliiton toiminta on muutoin organisoitu kolmeen jaostoon: Hans Ahlström vastaa muun muassa matkustaja-aluksia koskevista kysymyksistä ja työmarkkina-asioista ja työlainsäädännöstä, Olof Widén lastialuksia koskevista erityiskysymyksistä, ympäristö-, koulutus- ja rekrytointiasioista sekä Mika Nykänen puolestaan esimerkiksi merenkulku- ja elinkeinopolitiikasta sekä viestinnästä. Työntekijöitä Suomen Varustamot ry:ssä on yhteensä 10. Johtaja Olof Widén odottaa Unionilta ja Suomen Varustamot ry:ltä samanlaista neuvottelukulttuuria kuin tähänkin saakka. Odotan hyvää yhteistyötä - ja ollaanhan me harjoiteltu tässä jo viimeinen puoli vuotta,viittaa hän kevään neuvottelukierrokseen, jossa kaikki neuvottelivat jo käytännössä saman pöydän ääressä. Suomen Varustamot ry Jäseninä on yhteensä 27 varustamoa, joilla on noin 110 alusta Suomen lipun alla. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 2,5 miljardia euroa ja ne työllistävät suomalaisilla aluksilla noin 7000 henkeä. Teksti ja Kuvat: Saana Lamminsivu: Suomen Ja Ruotsin merimiesliitot tukevat Viron veljiään palkkaneuvotteluissa Tallink-varustamo ja Viron merimiesten sitoutumaton ammattiyhdistys EMSA ovat käyneet työehtosopimusneuvotteluita jo useamman kuukauden ajan. Merimies-lehden lähtiessä painoon neuvotteluissa ei ollut saavutettu tulosta. Työehtosopimusneuvotteluissa on esiintynyt eniten kiistaa palkkojen korotuksesta, eikä työnantajan esittämä palkankorotustarjous ole ollut EMSAn odotuksia vastaava. Pohjoismainen palkkataso on virolaisilta vielä kaukana, kertoo EMSAn puheenjohtaja Kaia Vask. Maanantaina EMSAn jäsenet järjestivät menestyksellisen mielenilmaisun Viron lipun alla olevilla Tallinkin aluksilla. Se oli osoitettu Tallink-varustamoa vastaan, jonka kanssa EMSA ei ole saanut aikaan uutta työehtosopimusta. Mielenilmaukseen osallistui jopa 500 virolaista merimiestä ja se koski viittä alusta. Töötaja ei lase end lollitada eli Työntekijä ei anna höynäyttää itseään, luki Tallinkin työntekijöiden mielenosoitusjulisteissa Tallinnassa. Mielenilmauksen jälkeen laivat lähtivät liikenteeseen. Suomen Merimies-Unioni oli vastaanottamassa terminaaliin saapuvia M/s Star -laivan työntekijöitä Helsingin Länsisatamassa. Terminaaliin saapui noin 40 Tallinkin työntekijää ja heille tarjottiin kahvit. Tallinkin työntekijöiden mielenilmaukselle antoi vastaavasti tukensa myös SEKO Sjöfolk Tukholmassa. SEKO Sjöfolk, joka edustaa Ruotsin merenkulkijoita ja Suomen Merimies-Unioni, joka edustaa suomalaisia merimiehiä, antavat EMSAlle täyden tukensa sen kamppailussa virolaisten merimiesten elin- ja työolosuhteiden parantamiseksi. Taistelu sen puolesta, että samasta työstä maksetaan sama palkka, on kaikille kolmelle järjestölle erittäin tärkeää. Yhtä tärkeää on myös taistelu sen puolesta, että virolaisten merimiesten palkkataso saadaan korotettua vastaamaan muiden samalla alueella, ja erityisesti Ruotsissa ja Suomessa työskentelevien merenkulkijoiden palkkatasoa. SEKO Sjöfolk ja Suomen Merimies-Unioni seuraavat tarkasti työehtosopimusneuvotteluiden etenemistä ja ovat valmiita antamaan tukensa EMSAlle sitä pyydettäessä. 15

16 Liitto MasterCard yksi kortti, monta etua Hanki nyt oman liittosi näköinen Liitto MasterCard -kortti, johon sisältyy kansainvälisen maksuaika- ja luottokortin tarjoamat edut: euron luottoraja päivittäisostoksia ja suurempiakin hankintoja varten korotonta maksuaikaa keskimäärin 30 päivää käteisnostot sekä kotimaassa että ulkomailla Internet Ostoturva -vakuutus ja Kodinturva-vakuutus Avainasiakkaanamme saat kortin ilman vuosimaksua Hae korttia verkkopankissa osoitteessa www. nordea.fi tai liittosi jäsenetusivujen kautta. Lisätietoja saat Asiakaspalvelusta (pvm/mpm) ma pe Avainasiakkaalle MasterCard-korttiluoton todellinen kulut huomioiva vuosikorko on 12,37 % (06/2008). Laskennassa on käytetty 3 kk euriborkorkoa, 7,5 %:n marginaalia sekä euron käytössä olevaa luottoa. MasterCard-luoton myöntää Nordea Rahoitus Suomi Oy. Vakuutukset myöntää vakuutusyhtiö AIG Europe S.A. (sivuliike). Teemme sen mahdolliseksi

17 18 Ledare: Sommaren är en tid för semester och vila för alla som arbetar, men för sjömän är det årets mest hektiska säsong. Det vet jag själv efter att ha arbetat på passagerarfartyg. Jag hoppas att ni även har haft tid för semester och återhämtning inför det kommande året, för året är långt och på hösten börjar julbordssäsongen på fartygen, vilket kräver stora insatser av personalen. Jag började mitt arbete som förbundssekreterare på Sjömans-Unionen i början av juni. Bytet av arbete medförde till en början en hel del praktiska problem, eftersom det inte var så lätt att gå i land och i Helsingfors dessutom efter 20 arbetsår till havs. Familjen blev kvar i Vasa och jag började pendla till jobbet varje vecka ett bra sätt att bekanta sig med VR:s tjänster! Jag tycker själv att arbetet på Sjömans- Unionens kontor har fått en bra och fartfylld början. I slutet av juni fick vi ett nytt rederi, Stella Naves Russia Oy Ltd, som förhandlingspartner. Bolaget ville förhandla med oss om att inleda passagerartrafik mellan Helsingfors St. Petersburg under finsk flagg. I mitten av juli tecknades ett avtal med rederiet om ett kryssningsfartyg vid namn M/s Julia. Det är roligt att se att även nya rederier värdesätter de finska sjömännens kunskaper och skapar nya arbetstillfällen under finsk flagg. Vi önskar bolaget lycka till med det nya trafikområdet. I början av augusti fick Unionens verksamhet internationell färg, då sjömännen på Tallink klev av fartygen under estnisk flagg den 4 augusti. Vår estniska broderorganisation EMSA anordnade en entimmes arbetsnedläggelse för att sätta fart på löneförhandlingarna med Tallink. Sjömans-Unionen tog emot Tallinks personal i hamnen för att visa vårt stöd. Det är oerhört viktigt för Unionen att EMSA når en tillfredsställande lönelösning. I augusti samlades de nya utbildnings- och informationsutskotten och ekonomi- och arbetsutskottet i Sjömans-Unionen för att inleda sitt fyra år långa mandat. Medlemmarna i utskotten utgörs av styrelsemedlemmar. På mötena som hölls varje dag behandlades utmaningarna som väntar Unionens verksamhet på kort och lång sikt. Jag sitter själv i utbildningsutskottet, där det finns en sedan länge vedertagen utbildningspraxis för förtroendemän vad gäller intressebevakning och upprätthållandet av en organisatorisk beredskap. Sjömans-Unionen har många aktiva förtroendemän, varav de flesta representerar passagerarfartygssektorn. Mitt mål för framtiden är att bygga upp ett ännu mer omfattande förtroendemannanätverk för fraktsidan och småtonnagefartyg. Sjömans-Unionen Om ni har bra idéer erbjuder goda utbildningsmöjligheter till och vill att Unionen ska anordna en alla som vill bli förtroendemän. Varje år hålls utbildning, kontakta undertecknad! grund- och fortsättningskurser och i år anordnas det även en månadslång kurs på svenska. Dessutom har förtroendemännen möjlighet att delta i kurser som anordnas på Kiljavainstitutet. Förtroendemannakongressen samlar nästan alla förtroendemän på våren och hösten. I höst anordnas kongressen i Helsingfors den På programmet står bland annat besök i Unionens lokaler och planering av information för förtroendemän samt bra talare. Utöver förtroendemannautbildningen innefattar Unionens utbildningsverksamhet också utbildning avsedd för medlemmar. Om ni har bra idéer och vill att Unionen ska anordna en utbildning, kontakta undertecknad! Till sist vill jag tacka Unionens alla förtroendemän för det viktiga arbete ni gör på era arbetsplatser. Jag vill också önska övriga medlemmar välkomna som förtroendemän, för ju fler utbildade förtroendemän vi har på fartygen, desto mer kunskap har vi till hjälp i arbetet. Hösthälsningar, Kenneth Bondas INNEHÅLL: 18 Kryssningsfartyget M/s Julia seglade in under finsk flagg 20 Dags för kvinnor och ungdomar att kliva fram! 22 Diesel Death Zone 25 Förnyandet av sjömanslagen inleds 26 Ålandsavdelningen presenterar sig 28 Det Legendariska FAÅ 31 Boende i lillstugan 17

18 M/s Julia - byggdes på varvet i Bremerhaven i Tyskland och fick namnet Olau Britannia - har plats för 1800 passagerare - kan erbjuda hyttplatser för drygt 300 passagerare Kryssningsfartyget Julia blåste in som en frisk vind i den finska sjöfarten M/s Julia, som seglade in under finsk flagg, kom som en överraskning för såväl sjömän som passagerare. Men så gick det i alla fall i slutet av sommaren: ett nytt kryssningsfartyg flaggades in under finsk flagg! Text och Bilder: Saana Lamminsivu Julias jungfrufärd ägde rum i samband med Kotka havsdagar, fredagen den 25 juli Från och med augusti trafikerar fartyget mellan Helsingfors och S:t Petersburg. Passagerartrafiken till Ryssland blåser nu in länge efterlängtade vindar i den finska sjöfarten. Fartyget ägs av ett finskt familjeföretag Julia ägs av det finska familjeföretaget Stella Company Group. Fartyget administreras via dotterbolaget Stella Naves Russia Oy Ltd, men namnet till trots drivs verksamheten helt och håller från Finland, berättar Stella Company Groups vd Kari Juvas. Idén om kryssningstrafik till Ryssland hade fått mogna i Juvas sinne en tid innan den kunde bli verklighet. Det gällde bara att hitta rätt fartyg. För oss som ett inhemskt familjeföretag, var det en självklarhet att sätta fartyget under finsk flagg. Att hitta rätt fartyg tog sin tid eftersom förhållandet mellan pris och kvalitet måste stämma, berättar Juvas. Ungefär ett år gick åt till att hitta rätt fartyg och utveckla affärsidén, minns även Stella Naves Russias vd, Kim Sjöblom. Det långsiktiga arbetet gav resultat till slut och ett kryssningsfartyg i gott skick hittades i Norge, hos Color Line Transport AS, där Julia tidigare trafikerade under namnet M/s Christian IV. Fartyget byggdes 1982 i Bremerhaven. Hon är ett systerfartyg till Eckerös M/s Nordlandia. Passagerarna som var med på jungfrufärden berömde fartygets skick. Snygg inramning, ett verkligt fint fartyg! Mycket mörkt trä har använts till inredningen, funderar Pirjo Klingberg och Pertti Tahko som tar sig en svängom till tonerna av dansorkestern. Vi bestämde oss i själva verket nästan redan för att åka på kryssning till S:t Petersburg med den här och vi kommer också att rekommendera fartyget för våra bekanta, berättar Pirjo och Pertti. Visumfrihet skulle vara ett trumfkort utan like Resorna till S:t Petersburg har redan i förväg väckt mycket uppmärksamhet. Om man ännu skulle få till stånd visumfrihet skulle det vara ännu lättare att åka på kryssning. Stella Company Group har lobbat för frågan på bred front i Ryssland och förhoppningsvis ger arbetet så småningom resultat. Om visumfriheten blir verklighet, bär det av på fartygsuppköp, smilar Juvas med glimten i ögat. Man vet aldrig med de ryska myndigheterna, men helt gripen ur luften är idén om ett nytt fartyg ändå inte. Under kryssningen var det många Kotkabor som frågade vd:n när de kommer att få ett eget fartyg som skulle trafikera mellan Kymmene och antingen Estland eller Ryssland. Juvas förnekar inte heller att nya idéer skulle vara under planering. Vi följer med hur situationen utvecklar sig även i närområdena, berättar han. Arbetstillfällen och skattepengar till Finland Framgångsrik trafikering på Finska Viken gagnar Finland på många olika sätt. Så tvekade Juvas inte heller vid beslutet om under vilket lands flagg Julia skulle trafikera. För oss som ett inhemskt familjeföretag, var det en självklarhet att sätta fartyget under finsk flagg, konstaterar han. Företaget köpte in Julia till landet med hjälp av egna medel och lån. Inte ett penni fick vi från staten, utan köpet finansierades med hjälp av banklån, berättade vd:n om finansieringen. Passagerna kommer säkert att värdesätta att fartyget seglar under finsk flagg då de planerar sina kryssningar. Åtminstone ansåg affärsmännen Niki och Vesa Jaarva som var med på jungfruresan att finskheten var guld värd. Inhemskt, helt klart. Det är mycket fint att det nya fartyget både sysselsätter och inbringar skattepengar till Finland, konstaterade Vesa Jaarva. Han jobbar som regionförsäljningschef på ett företag inom transportbranschen och berättade att företaget varje vecka kör trailers till Ryssland. De skulle också lätt få plats ombord på M/s Julia. Transporterna skulle i framtiden kunna gå snabbare sjövägen än genom de långa långtradarköerna vid östgränsen och Julia kör från Helsingfors till S:t Petersburg på bara 12 timmar. 18

19 Läsarnas röster: Det var en mäktig syn när Stella Lines passagerarfartyg M/s Julia ångade in i Helsingfors. Det värmde en gammal sjöbjörns hjärta att se den FINSKA flaggan i aktern. Mitt rop till fartyget: Är besättningen finsk? och svaret: Javisst! stärkte känslan att det finns gott om krut i den finska flaggan! Vem vill väl segla under annan flagg än den finska? Det är bra att den nya företagaren omedelbart sätter sitt fartyg under finsk flagg. Han vet ju att det är tryggt under finsk flagg och att han får en kunnig personal. Raimo Rami Vuorinen Maskinist på M/s Mariella Restaurangchef Edvard Maid berättar att genast då passagerarunderlaget är tillräckligt stort kommer man att ombord på Julia, förutom Buffén, öppna även en à la carte-restaurang. I buffén finns plats för 180 matgäster och på menyn finns en blandning av delikatesser från det finska och ryska köket. Ett smakprov på första kryssningens atmosfär, kvinnorna från köket och salen fångade i flykten: Rea, Johanna Mäenpää och Satu Myllyaho. Barchefen Mikael Tor tycker att den finska flaggan är fantastisk. Santeri Lehtola på däcken. Stella Company Group är fortfarande ett rätt okänt företag för många, men i Kotka har det redan skaffat sig starkt fotfäste genom sin transitotrafik och stuveriverksamhet. Företaget grundades 1998 och hade år 2000 tre anställda. Under knappt tio års tid har företaget vuxit till en stor koncern med ca 350 anställda och kontor i såväl Ryssland, Estland, Lettland och Litauen, som i Tyskland. Kryssningstrafiken är ett helt nytt område för företaget, men resandet mellan Finland och Ryssland har ökat betydligt under de senaste tio åren, vilket gör att tidpunkten nu säkert är helt rätt för att öppna upp en passagerarlinje mellan Helsingfors och S:t Petersburg. 19

20 Dags för kvinnor och ungdomar att kliva fram! ITF:S SJÖFOLKSSEKTIONS KONGRESS TYCKER ATT DET ÄR VIKTIGT ATT FÅ MED UNGDOMAR OCH KVINNOR I FACKFÖRENINGSRÖRELSEN. Sjöfolket kommer att i allt högre utsträckning stå i centrum för Internationella transportarbetarfederationen ITF:s verksamhet, konstaterades i öppningstalet Sjömans-Unionen syntes och hördes Sjömans-Unionens ordförande Simo Zitting var en av de representanter som gjorde inlägg i salen och framförde åsikter om hur olika frågor borde skötas. Alla deltagarländer, till och med öarna i Stilla havet, verkade känna till Sjömans-Unionen och ansåg unionsmedlemmarna vara en ansedd och stark kanske till och med för stark skara. Sjömans-Unionen höll sig väl framme i salen. Förutom detta gjorde även Tyskland, Grekland och Indien flera inlägg. ITF:s sjöfolkssektions kongress är ett av de viktigaste forumen för utvecklandet av nya lagar och konventioner inom sjöfarten. I salen diskuterades bland annat Internationella ar- ITFkongress Stockholm // Solna vid sjöfolkssektionens kongress, som hölls i Solna i Stockholm den 16 juni Text och Bilder: Saana Lamminsivu Sjömännens fackföreningar från hela världens träffas en gång om året under ITF:s sjöfolkssektions kongress, där man diskuterar aktuella frågor inom branschen och olika förslag till lagstiftning. Denna gång hölls kongressen i Solna i Stockholm. Över sjömän hör via sina föreningar till ITF. I Solna sammanträdde även ITF:s hamnarbetarsektion som representerar ca arbetare inom hamnbranschen i drygt hundra länder. Sjöfolket och hamnarbetarna hade ett ypperligt tillfälle att utbyta tankar då de samlades under samma tak. Det är viktigt att aktivt jobba för att öka samarbetet mellan sektionerna. En svag länk, antingen på fartyget eller i hamnen, återspeglar sig genast även i transportkedjans övriga delar. Kvinnor och ungdomar är viktiga i framtiden! Vid sjöfolkssektionens kongress uttryckte många talare sin oro över den ökande användningen av underleverantörer inom sjöfarten. Diffusa arbetsförhållanden har blivit allt vanligare, framför allt inom kryssningstrafiken. Även kvinnors och ungdomars roll inom sjöfarten och fackföreningsrörelsen togs upp till diskussion. Kvinnor och ungdomar är livsviktiga för fackföreningsrörelsen i framtiden, därför måste de aktiveras, yttrade någon. Plats måste beredas för båda dessa grupper, som i nuläget hamnat lite i skymundan av äldre manliga påverkare. Kvinnor och ungdomar bör väljas in i beslutande organ. Dessutom borde alla ITF:s medlemsorganisationer ha en fungerande ungdomssektion eller ungdomsverksamhet. ITF:s sjöfolkssektions kongress är ett av de viktigaste forumen för utvecklandet av nya lagar och konventioner inom sjöfarten. betsorganisationens (ILO) avtal om sjöarbete. Av denna anledning är det mycket viktigt för Unionen att hålla sig framme och påverka vid ITF:s kongresser och möten, eftersom även det arbete som utförs i hemlandet i stor utsträckning baserar sig på ITF:s beslut. Maersk problemrederiet Under mötet diskuterades såväl enskilda länders som rederiers angelägenheter i salen. Maerskrederiet skapade mycket diskussion. Maersk måste sättas på plats: rederiet är en av världens största ägare av tankfartyg, men trots detta följer det inga avtal eller spelregler, förklarade någon. Den danska fackföreningen 3F:s avtalssekreterare och Nordiska transportarbetarfederationens (NTF) koordinator för kampanjen mot bekvämlighetsflagg Henrik Berlau bidrog med bakgrundsinformation om Maersks agerande ute i världen, där fackanslutna till och med har misshandlats. Han betonade dock också att förhållandet mellan Maersk och fackföreningarna varierar mycket från land till land, men att man nu borde få situationen att lugna ner sig överallt. Dessutom lyfte Berlau fram den danska regeringens likgiltighet gentemot de sjömän som blivit kapade av sjörövare. Sjörövare tillfångatog förra året det danska fartyget M/s Danica Whites besättning 20