uudistavassa komiteassa asia saadaan kuntoon.

Transkriptio

1 Kuntatalous Tilinpäätöstiedot kaunistelevat kuntien tilannetta Kuntatalous on oikeasti alijäämäinen Kuntien tilinpäätökset viime vuodelta olivat myönteisempiä kuin arvioitiin. Vaikka verotilitykset kasvoivat edellisestä vuodesta 0,7 miljardia euroa eli odotettua enemmän, kuntatalous on Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Timo Kietäväisen mukaan alijäämäinen. Tilinpäätökset antavat kuntataloudesta liian hyvän kuvan, koska investoin tikustannuksia kuvaavat poistot eivät vastaa lähellekään todellisia kustannuksia. Poistot tehdään kunnissa hankintahinnasta, ei nykyarvosta. Yrityksissä on jo verotuksellisista syistä syytä pitää poistot mahdollisimman realistisella tasolla suhteessa investointitasoon ja omaisuuden käypään arvoon. Kunnissa ei tällaista ole ja siksi vuosikatteiden ja investointien poistojen välillä on aika iso ero, Timo Kietäväinen sanoo. Vuodesta 1977 lukien yhtenäkää vuonna kuntien tulot eivät ole riittäneet kattamaan toimintamenojen ja investointien omahankintamenojen yhteismäärää. Siksi kunnat velkaantuvat, vaikka viralliset tulokset ovat olleet ylijämäisiä. Kietäväinen toivoo, että kuntalakia uudistavassa komiteassa asia saadaan kuntoon. Hallituksella liian valoisa kuva Kuntaliitto on valitellut, että valtio tekee liian valoisien tuloslaskelmien perusteella kunnille turmiollisia päätöksiä, esimerkiksi lisäämällä kuntien tehtäviä. Kietäväisen mukaan kuntien velkaantuminen oli viime vuonna hieman hitaampaa kuin pelättiin. Tästä ei kuitenkaan synny kuntiin uutta jaettavaa, koska hoivapalveluiden kysynnän kasvu lisää vääjäämättä kuntien kustannuksia. Valtiontalouden säästöpaineet pelottavat Kietäväistä. Meillä on suuri pelko, että kuntien tilinpäätökset antavat liian optimistisen kuvan. Silloin hallitus ei huomioi, että todellisuudessa kuntatalous on pitkässä juoksussa ollut alijäämäinen ja iso osa kestävyysvajeen leikkauksista on helppo kohdistaa kuntasektoriin. Valtion tukijärjestelyt päättymässä Kuntien periaatteessa myönteisen talouskehityksen takana oli se, että talous ei romahtanut niin paljon kuin aiemmin arvioitiin. Työllisyyskään ei romahtanut niin paljon kuin pelättiin ja kuntien verokertymät muodostuivat odotettua paremmiksi. Myös yritysverotus tuotti odotettua paremmin. Kunnat itsekin säästivät supistamalla investointejaan ja henkilöstömenoissaan. Moni kunta jätti uudistamatta määräaikaisia työsuhteita. Myös valtion toimet vaikuttivat kuntien talouteen. Hallitus päätti vuonna 2009 korottaa kuntien jako-osuutta yhteisöverosta kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi Kelamaksun poistaminen ja kiinteistöveron korotukset toivat nekin kuntien kassoihin rahaa. Nämä eivät Kietäväisen mukaan kuitenkaan välttämättä tulevaisuudessa kuntia paljon lämmitä, koska järjestelyt ovat päättymässä kuluvan vuoden lopussa. Kuntien korotettu osuus yhteisöveron tuotosta, kuntien verovähennysten korotusten korvaaminen kunnille ja valtionosuustehtävien kustannuksista tehtävä nelivuotistarkistus edellyttävät Kietäväisen mielestä jatkopäätöksiä. Päättymässä olevien järjestelyjen poisto aiheuttaisi kunnille yli miljardin euron menetykset. Jos tuleva hallitus jättää jatkopäätökset tekemättä, summa on kerättävä verotuksen kautta. Kuntavero voi nousta 27 prosenttiin Kietäväinen vaatii, että seuraavalla eduskuntakaudella on jatkettava toimenpiteitä kuntapalvelujen rahoituksen riittävyyden varmistamiseksi. Muutoin edessä voi olla rajuja kuntaverojen kiristyksiä. Jos valtio jättää jatkopäätökset tekemättä, kunnallisveroa joudutaan 6 Kuntatyönantaja 1/2011

2 Kuntaliiton varatoimitusjohtajalle Timo Kietäväiselle kuution ratkaiseminen oli oudompi juttu kuin kuntatalouden ongelmien ratkaiseminen. Tämäkin vaatii perehtymistä. korottamaan lähes 1,5 prosenttiyksiköllä viime vuonna tehtyjen korotusten päälle. Kun maan korkein kunnallisveroprosentti on tällä hetkellä 21,5, Kietäväinen epäilee, että vuosikymmenen lopulla mennään pitkälti yli 27 prosentin. Ja valitettavasti tämä on vielä aika optimistinen arvio. Kietäväinen muistuttaa, että kuntien väliset erot asukasta kohden lasketuissa verotettavissa tuloissa ovat erittäin suuret, alhaisimman ja suurimman välillä on lähes nelinkertainen ero. Jos ongelma yritetään ratkaista kunnallisveron korotuksilla, kansalaisten eriarvoisuus kasvaa rajusti. Se olisi myös askel tasaveron suuntaan. Kuntien tehtäviä vähennettävä Kukapa vastustaisi pieniä luokkakokoja tai sitä, että vanhuksia hoidetaan paremmin. Kukapa vastustaisi, että päivähoidossa on pienemmät ryhmäkoot tai että terveydenhuoltoon pääsee nopeasti, Kietäväinen sanoo. Tämä kaikki kuitenkin maksaa. Kestävä kuntatalous edellyttäisi Kietäväisen mielestä kuntien tehtävien ja tulorahoituksen mitoittamista oikein. Kuntien tehtäviä pitäisi mieluummin vähentää kuin lisätä, ainakin pidättäytyä uusista tehtävistä. Kietäväisen mielestä asia pitäisi kirjata seuraavan hallituksen ohjelmaan. Jos tehtäviä halutaan lisätä, niistä aiheutuvat kustannukset pitäisi maksaa kunnille sataprosenttisesti. Toinen vaihtoehto on siirtää tehtäviä kunnilta valtiolle. Teksti: Mika Peltonen, UP-uutispalvelu Kuvat: Seppo Haavisto 1/2011 Kuntatyönantaja 7

3 Kuntatalous Porvoon kaupungin suurin talouden ongelma on velkaantuminen. Talouden tasapainottamiseen tarvitaan suurta rakennemuutosta. Porvoo pysäyttää velkaan Porvoon kaupungin tärkein tavoite kaupungin taloudessa on velkaantumisen kasvun pysäyttäminen. Henkilöstöjohtaja Anu Kalliosaari sanoo, ettei talouden tasapainottaminen ei ole mahdollista ilman suurta rakennemuutosta. Lainaa on asukasta kohden noin euroa, mikä on paljon yli kuntasektorin keskiarvon. Tavoitteena on, että ensi vuonna pääsisimme aloittamaan velan lyhentämisen, kertoo Kalliosaari. Velkaantumisongelman ratkaiseminen merkitsee Porvoolle vuosia kestävää työtä: talouden tasapainottamista, palvelutuotannon ja hallinnon tehostamista. Tavoitteeksi on asetettu, että vuoden 2013 loppuun mennessä käyttötalousmenot vähenevät 15 miljoonaa vuoden 2010 tasosta. Kaupungin velkamäärä pysyy tänä vuonna samalla tasolla kuin vuonna Ensi vuonna päästään jo strategian mukaisesti lyhentämään velkaa. Vuoden 2010 tilinpäätöksen ennakkotiedot osoittavat että menokuri on omaksuttu hyvin kaupungin toimialoilla ja työntekijöiden parissa. Tilinpäätöksessä käyttötalouden menot jäivät alle talousarvion. Omaisuuden myyntitulojen, kunnallisverojen ennakoitua suuremman tuoton ja ve- 8 Kuntatyönantaja 1/2011

4 Henkilöstövähennyksistä huolimatta lakisääteiset palvelut turvataan. Henkilöstörakenteen ja palveluiden tuotantotapojen muutoksen ei pitäisi näkyä kuntalaisen saamissa palveluissa, lupaa henkilöstöjohtaja Anu Kalliosaari. tumisen rotulojen jako-osuuden muutoksen ansiosta tulokehitys oli ennakoitua parempi. Velkamäärän kasvu pystyttiin pysäyttämään jo viime vuonna. Tästä on hyvä jatkaa seuraavina vuosina, mutta menokehityksen tulee edelleenkin olla kurinalaista. Velanoton lisääntyminen on estettävissä vain sillä, että investointitarpeet voidaan rahoittaa tulojen ylijäämällä. Kunnallisverojen tuoton on arvioitu kasvavan, mutta taloustaantuma on vähentänyt yhteisöveron tuottoa jo vuoden 2008 lopusta lähtien ja yhteisöveron tuotto laskee oletettavasti edelleen. Lisätuloja on haettu kiinteistöveroprosenttia korottamalla ja tonttimyyntiä tehostamalla. Sen lisäksi maksuja ja tasoja on tarkistettu. Toimintoja tehostetaan Käyttömenoja vähennetään mm. sosiaali ja terveystoimen rakenteellisilla muutoksilla. Sivistystoimessa tehostetaan opetetukseen käytettäviä resursseja. Kuntateknisissä palveluissa haetaan säästöjä pääasiassa rakennusten, katujen ja yleisten alueiden kunnossapidosta sekä palveluiden ostosta ja materiaalihankinnoista. Kaupunkikehityksen tavoitteena on kaupungin strategian mukaisesti energiatehokkuus ja yhdyskuntarakenteen tiivistäminen sekä tonttitarjonnan kasvattaminen. Kaupungin hallintoa tehostetaan vuoden alussa alkaneella organisaatiouudistuksella. Toimiala ja tehtäväkokonaisuuksia yhdistetään ja kaupungin sisäisiä tukipalveluja keskitetään.palveluja ei ulkoisteta tässä yhteydessä. Menojen vähentämisen tarve on pysyvä Henkilöstömenot ovat suurin yksittäinen menoerä käyttötaloudessa. Porvoossa ne ovat 43 % kaupungin käyttötalousmenoista. Talouden tasapainottamiseksi jouduttiin päätymään ratkaisuun, jossa käyttötalousmenoja vähennetään mm. vähentämällä henkilöstöä. Henkilöstömenoissa suurimmat leikkaukset tehdään talouden tasapainottamisen alkuvaiheessa. Tavoitteena on, että tulevina vuosina ei tarvitse tehdä yhtä dramaattisia leikkauksia. Henkilöstösuunnitelman mukaisesti vähennetään 150 tehtävää. Se toteutetaan pääosin hyödyntämällä eläköitymisiä ja vähentämällä määräaikaisia palvelussuhteita, mutta myös irtisanomalla 40 henkilöä. Henkilöstön irtisanomisiin jouduttiin, koska talousarviota ei saatu muilla keinoilla tasapainoon, kertoo Kalliosaari. Vuonna 2009 kaupungin koko henkilöstö lomautettiin 7-14 päiväksi. Lomautuksista aiheutui pitkäkestoisia ongelmia useilla työpaikoilla. Näiden kokemusten perusteella todettiin jo yhteistoimintaneuvotteluiden alkuvaiheessa, että käyttötalousmenoja ei voida vähentää pysyvästi lomautuksilla, kertoo Kalliosaari. Henkilöstömenojen vähentämiseksi käytiin läpi kaikki tehtävät, joista henkilöstöä on jäämässä eläkkeelle, avoimena olevat tehtävät ja määräaikaisuudet. Eläkkeelle jäädään kaikenlaisista tehtävistä, joita kaikkia ei voida jättää täyttämättä. Määräaikaisuuksia käytetään eniten sijaisuuksissa eli tehtävissä, joissa työvoimaa tarvitaan koko ajan, kuten hoitotyössä. Määräaikaisia tehtäviä vähentämällä ei siis saada riittävää säästöä aikaiseksi. Henkilöstövähennykset kohdistuvat sinne, missä tehtäviä organisoidaan uudelleen. Irtisanomisen kohteena on henkilöitä johto-, hallinto ja toimistotehtävistä, tila ja kiinteistöhuollosta, keittiötehtävistä sekä muissa yksittäisissä tehtävissä. Irtisanomiset kohdistuvat toimintoihin, jotka lakkaavat tai tehtäviin, jotka lakkaavat. Henkilöstöä ei vähennetä hoitotyöstä eikä sosiaalityöstä. Henkilöstövähennyksen jälkeen kaupungilla on vielä noin työntekijää, Kalliosaari huomauttaa. Tänä vuonna henkilöstömenoja vähennetään 1,7 miljoonalla eurolla. Summa on merkittävä, kun säästötavoitteena on kaikkiaan 5 miljoonaa euroa. Seuraavina vuosina henkilöstömenojen säästö on noin 3,3 miljoonaa euroa vuodessa. Henkilöstömenoissa vaikutukset näkyvät täysimääräisenä vasta ensi vuonna, sillä vähennykset astuvat voimaan pääsääntöisesti tänä kesänä. Henkilöstömenoja aiotaan pitää kurissa organisoimalla tehtäviä uudelleen tehtäviä ja eläkkeelle jäämisiä hyödyntämällä. Tehtävien vapautuessa on käytössä täyttölupamenettely. Se tarkoittaa sitä, että uuden henkilön palkkaaminen ulkopuolelta on viimeinen vaihtoehto. Toki ulkopuoleltakin otetaan uutta henkilöstöä mm. hoitoalalle, kertoo Kalliosaari. Teksti: Kaisa Koskela Kuvat: Matti Immonen 1/2011 Kuntatyönantaja 9

5 Kuntatalous Espoossa pyritään pitämään toimintamenot kurissa kasvavista palvelutarpeista huolimatta. Menokehitystä hallitaan tuottavuushankkeilla. Henkilöstörakennetta mukautetaan muuttuviin toiminnallisiin tarpeisiin. Henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekosken mukaan Espoo voi olla suhteellisen tyytyväinen tämänhetkiseen taloustilanteeseensa. Ihannetilannetta ei kuitenkaan ole vielä saavutettu. 10 Kuntatyönantaja 1/2011

6 Kasvavat palvelutarpeet vaativat Espoolta tuottavuutta Espoon kaupunki on tilanteessa, jossa kaupungin taloussuunnitelmaan on voitu kirjata kaupungin talouden perusrakenteen olevan terve. Taseessa ei ole riskejä. Menokehitystä on pystytty rajoittamaan vuonna 2009 aloitetun tuottavuusohjelman mukaisesti kahtena viime vuonna. Espoon kaupungin tuottavuus on parantunut merkittävästi ja menokehitys on hallinnassa. Lisäksi yleinen talouskehitys antaa varovaista luottamusta verotulojen elpymiseen. Kaupungin lainakanta nousee maltillisesti, vaikka suunnitelmakauden investointiohjelma on suurempi kuin koskaan, kertoo va henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski. Lautakuntien esiin nostamat huolenaiheet on voitu ottaa huomioon kuluvan vuoden talousarviossa. Espoo-lisää ei leikata. Koululaisten iltapäivähoito jatkuu entisellään. Vanhusten asumispalvelut ja vammaispalvelut turvataan. Erikoissairaanhoitoon ja toimeentulotukeen on lisää rahaa, luettelee Sarekoski. Verotuloissa tapahtuvat muutokset ovat parantaneet kaupungin taloustilannetta. Kunnallisveron nosto vuodelle 2010 paransi tilannetta, samoin työllisyystilanteen parantuminen viime elokuusta lähtien. Kuntalaisten palvelut turvattiin osin juuri veron korotuksella, rahastoja purkamalla ja lainaa lisäämällä. Koska Espoo on kaupunkina hyvin riippuvainen verotuloista, se on siten myös suhdanneriippuvainen. Kaupungin velkaantumisasteen kasvaminen on sinänsä tekijä, joka voimistaa suhdannemuutosten vaikutusta kaupungin talouteen, muistuttaa Sarekoski. Tuottavuutta on parannettava Espoossa tuottavuutta nostetaan useilla tuottavuushankkeilla. Sarekosken mukaan tuottavuushankkeet ja niihin liittyvä menokuri sekä hankinnoissa että henkilöstössä ovat yhdessä vaikuttaneet niin, että henkilöstömenot laskivat viime vuonna hiukan edelliseen vuoteen verrattuna. Tuottavuushankkeissa on tavoitteena laskennalliset euromääräiset säästöt, ei suoraan henkilöstömäärällisiä tavoitteita. Tuottavuushankkeiden seurauksena henkilöstövoimavaran kohdentumiseen tulee muutoksia, kertoo Sarekoski. Talousarvion mukaan peruskaupungin toimintamenot kasvavat 1,7 prosenttia tänä vuonna. Vuosina on tavoitteena pitää toimintamenot enintään vuoden 2011 tasolla. Väestöennusteiden mukaan Espoon asukasmäärä kasvaa vuosittain noin henkilöllä. Palvelutarpeet kasvavat väestönkasvun myötä. Tavoitteena on tuottavuuden parantuminen siten, että kasvava palvelutarve tulee hoidetuksi nykyisen suuruisella henkilöstöllä. Henkilöstömenojen hallinnassa on tänä vuonna tavoitteena, että menot eivät nousisi vuoden 2010 tasosta. Henkilöstömenot pidetään kurissa Henkilöstömenot ovat noin puolet käyttötalousmenoista. Niiden hallinnalla pystytään vaikuttamaan kaupungin talouden hallintaan. Yleensä henkilöstömenojen kehitys sekä kaikkien menojen kehitys kulkevat samaan suuntaan. Henkilöstövoimavaran käytön suunnittelulla ja tarkalla seurannalla sekä tarvittavilla korjaustoimenpiteillä ja tiukalla johtamisella saatiin menokehitys syksyllä 2008 tasaantumaan, kertoo Sarekoski. Kaupungin henkilöstön määrä vähentyi vuoden 2009 lopusta vuoden 2010 loppuun 495 henkilöllä. Valtaosa henkilöstövähennyksistä selittyy toimintaan liittyvillä muutoksilla. Lisäksi koulunkäyntiavustajatehtävien määräaikaiset sijaisuudet on viime syksystä lähtien täytetty henkilöstöpalveluyrityksen kautta.tämän vaikutus oli reilu 200 henkilöä. Avointen työpaikkojen täyttämisessä käytetään tarkkaa harkintaa ja käytössä on palvelussuhteiden täyttökieltomenettely. Vaikka menettely saattaa tuntua esimiehistä raskaalta, pakottaa se arvioimaan todellista resurssitarvetta ja tehostamaan toimintaa sekä miettimään uusia toimintatapoja. Henkilöstörakenteen vastattava toiminnallisia tarpeita Espoon kaupunginvaltuuston hyväksymässä Palveluverkko selvityksessä on määritelty kaupungin palveluverkon kehittämisen suuntaviivat seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Selvitys toimii sateenvarjona tulevien vuosien toiminnan tavoitteille. Tarvitsemme uusia tehtäväkokonaisuuksia ja osaamisia, minkä lisäksi tarvitsemme olemassa olevan osaamisen päivittämistä, sanoo Sarekoski. Tämän rinnalla on tarpeen kehittää kustannustehokkaampia ja samalla asiakkaiden kasvavia palvelutarpeita parhaiten vastaavia tapoja tuottaa palveluja. Palvelujen järjestämisessä pyritään yhdistämään eri tuotantotavat parhaassa mahdollisessa suhteessa. Joissakin toiminnoissa ostopalveluja voidaan jatkossa käyttää nykyistä enemmän. Joissakin tapauksissa, kuten lyhytaikaisissa sijaisuuksissa, vuokratyövoiman käyttö on perusteltua. Lisäksi on palveluja, jotka on järkevää tuottaa seudullisena yhteistyönä ja palveluja, jotka on jatkossakin järkevintä tuottaa kaupungin omalla henkilöstöllä. Tätä arviointia tehdään jatkuvasti, Sarekoski kertoo. Teksti: Kaisa Koskela Kuva: Matti Immonen 1/2011 Kuntatyönantaja 11