JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2014 KUNNANHALLITUS SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2014 SISÄLLYSLUETTELO 94 POIKKEAMINEN KOSKIEN LIESIPOUKAMA NIMISTÄ TILAA RN:O 2:127 HULIPPAAN KYLÄSSÄ VESIJOHTOVUOTOJEN LASKUTUSPERUSTEET KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KOSKIEN HAKEMUSTA JUUPAJOEN KUNNANVALTUUSTON TEKEMÄN JÄRJESTETTYÄ JÄTTEENKULJETUSTA KOSKEVAN PÄÄTÖKSEN PURKAMISEKSI YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON SEUDULLISEN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN PERUSTAMINEN SOPIMUS HENKILÖKULJETUSTEN JÄRJESTÄMISEN YHTEISTYÖSTÄ, JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄSTÄ JA JOUKKOLIIKENTEEN KUSTANNUSTEN JAKAMISESTA TÄYTTÖLUPIA RUOKAPALVELUIHIN JA PERUSOPETUKSEEN TÄYTTÖLUPIA VARHAISKASVATUKSEEN JUUPAJOEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN / YHTEISTYÖ MÄNTTÄ-VILPPULAN KANSSA JUUPAJOEN TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN PIHLAJALINNA OY:N KANSSA / HANKINTASOPIMUS/ SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN VÄLIAIKAISTA JÄRJESTELYÄ KOSKEVA SOPIMUS / SOPIMUKSEN IRTISANOMINEN TILAISUUDET JA TIEDOKSI MERKITTÄVÄT ASIAT KIRJELMÄT JUUPAJOEN KUNNANVIRASTON HENKILÖSTÖN TYÖKUORMITUKSEN SELVITTÄMINEN TALOUSARVIOLAINAN OTTAMINEN

2 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ KUNNANHALLITUS Kokouksen paikka ja aika Juupajoen kunnanvirasto, tiistaina klo Läsnäolevat jäsenet Muut läsnäolevat Hannu Hämylä Juha Soikka Tarja-Riitta Koskinen Anne Markkula Mirja Saarinen Janne Salomaa Heikki Sikiö Martta Lepistö Jani Jauhiainen Aarno Niemelä Antti Rahkonen Pirkko Lindström Pekka Maasilta Mervi Korhonen Antti Pieviläinen puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen varajäsen valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja kunnanjohtaja tekninen johtaja, poistui klo pöytäkirjanpitäjä hallintosihteeri Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Heikki Sikiö ja Martta Lepistö. Allekirjoitukset Puheenjohtaja Hannu Hämylä Pöytäkirjanpitäjä Mervi Korhonen Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Juupajoella Martta Lepistö pöytäkirjantarkastaja Heikki Sikiö pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja pidetään nähtävillä kunnanvirastossa klo

3 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ POIKKEAMINEN KOSKIEN LIESIPOUKAMA NIMISTÄ TILAA RN:O 2:127 HULIPPAAN KYLÄSSÄ Valmistelija: tekninen johtaja Pekka Maasilta, p Peter Sinyutin anoo poikkeamislupaa 25 m 2 :n suuruisen autovajan rakentamiseen ranta-asemakaavassa VL -alueeksi merkitylle alueelle. Rakennus sijoittuu rakennetun loma-asunnon välittömään läheisyyteen. Hakijan omistajan tilan Liesipoukama RN:o 2:127 pinta-ala on ha. Autovaja sijoittuu ranta-asemakaavan mukaan RA-2 (loma-asuntojen korttelialue, rakennusoikeus on 200 m 2 ) ja VL -alueen (lähivirkistysalue) rajalle. Kaavan VL -alue on kokonaisuudessaan hakijan omistuksessa, ja anotusta, ja rakennettavan autovajan etäisyys seuraavaan rakennuspaikkaan on n. 130 m. MRL 171 Poikkeamisvalta Kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen tässä laissa säädetyistä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista MRL 172 Poikkeamisen edellytykset Poikkeaminen ei saa: 1. aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, 2. vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista, eikä 3. vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeusta ei saa myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Naapureiden kuuleminen on suoritettu, ja heillä ei ollut huomauttamista hankkeesta. Liite n:o 1, sijaintikartta ja asemapiirros. Kunnanhallitus päättää hyväksyä anotun poikkeamisluvan. Rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista; eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista (MRL 172 ). Poikkeamislupa on voimassa 2 vuotta siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman.

4 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Poikkeamislupaa vastaavaa rakennuslupaa haetaan asianomaiselta rakennusvalvontaviranomaiselta. Päätös annetaan julkipanon jälkeen

5 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ VESIJOHTOVUOTOJEN LASKUTUSPERUSTEET Valmistelija: tekninen johtaja Pekka Maasilta, p Tekninen lautakunta on kokouksessaan hyväksynyt vesijohtovuotojen varalle seuraavat yhtenäiset laskutusperusteet: - vuoto 100 m 3 kiinteistön omavastuun piiriin - vuoto > 100 m 3 normaalikulutuksen lisäksi 100 m 3 :n omavastuun ylittävältä osalta peritään 1/3 osa laskusta, kuitenkin yksityishenkilöltä enintään 5000 mk Kunnanhallitus hyväksyy vesijohtovuotojen varalle seuraavat yhtenäiset laskutusperusteet: - vuoto 100 m 3 kiinteistön omavastuun piiriin - vuoto > 100 m 3 normaalikulutuksen lisäksi 100 m 3 :n omavastuun ylittävältä osalta peritään 1/3 osa laskusta, kuitenkin yksityishenkilöltä enintään 1000 Kunnanhallitus delegoi kohtuullistamispäätökset tekniselle johtajalle.

6 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KOSKIEN HAKEMUSTA JUUPAJOEN KUNNANVALTUUSTON TEKEMÄN JÄRJESTETTYÄ JÄTTEENKULJETUSTA KOSKEVAN PÄÄTÖKSEN PURKAMISEKSI Kunnanvaltuusto Jätelain (646/2011) 32 :n kohdan 1 mukaan kunnan on järjestettävä jätehuolto vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvälle jätteelle, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete. Juupajoella on viime syksyn aikana kokeiltu sako- ja umpikaivojen tyhjennyksiin liittyvää tiedon siirtoa ja asiakastiedon hallintaa yhdessä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja paikallisen yrittäjän kanssa. Tulokset ovat olleet hyviä ja tarkoitus on kehittää sako- ja umpikaivotyhjennyksiä jätelain edellyttämällä tavalla. Juupajoen kunta on aikaisemmin päättänyt, että se siirtää jätelaissa kunnalle asetetun velvoitteen jätehuollon järjestämisestä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n tehtäväksi. Kunta on myös päättänyt aikaisemmin, että sako- ja umpikaivolietteen tyhjennykset ja noudot hoidetaan ns. sopimusperusteisena jätteenkuljetuksena, jolloin jätteentuottaja ja yrittäjä sopivat keskenään jätteenkuljetussopimuksen. Ympäristönsuojelun ja valvonnan kannalta säännöllinen sakokaivojen tyhjennys parantaa nykytilannetta ja vähentää jätevesien aiheuttamaa ympäristön kuormitusta. Pirkanmaan Jätehuolto Oy esittää, että kunta kumoaisi edellä mainitun päätöksen sako- ja umpikaivolietteiden sopimusperusteisesta kuljetuksesta ja päättäisi, että Juupajoen kunnan alueella siirrytään kunnan järjestämään jätehuoltoon alkaen myös sako- ja umpikaivolietteiden osalta. Juupajoen kunta on ensimmäinen kunta Pirkanmaalla jossa siirrytään kunnan järjestämään jätehuoltoon sako- ja umpikaivolietteiden osalta. Pirkanmaan Jätehuolto Oy on neuvotellut alueen urakoitsijan kanssa sopimuksen lietteiden noudosta ja kuljettamisesta Juupajoen jätevedenpuhdistamolle. Kyseessä on toiminnan kehittämishanke ja tästä syystä kuljetuksia ei kilpailuteta. Esitys sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennystaksaksi 2012 Pirkanmaan Jätehuolto Oy esittää, että sako- ja umpikaivojen tyhjennyshinta muodostuu kuljetusmaksusta ja lietteen käsittelymaksusta alueen puhdistamohinnan mukaisesti. Kuljetusmaksuosuus sisältää osuuden, jolla katetaan keräyslogistiikkaan, tiedonsiirtoon ja tietojärjestelmiin liittyvät kustannukset. Lisäksi järjestelmän hallinnointiin, laskutukseen ja aloittavan yhteislautakunnan ylläpitoon liittyvät kustannukset katetaan esitetyllä hallinnointimaksulla. Kuljetusmaksu on lietteen kuljettamisesta kiinteistöltä

7 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ jätevedenpuhdistamolle aiheutuva kustannus. Käsittelykustannus muodostuu lietteen prosessoinnista jätevedenpuhdistamolla. Yhtenäisellä taksalla taataan asiakkaiden tasapuolinen kohtelu ja samalla toteutetaan sako- ja umpikaivolietteiden asianmukainen käsittely läheisyysperiaatteella. Sako- ja umpikaivojen tyhjennyshinnoiksi Pirkanmaan Jätehuolto Oy esittää seuraavasti: Sako- ja umpikaivolietteen tyhjennyshinnat Hinta (alv 0 %) Nouto- ja kuljetusmaksu kiinteistöltä 60,00 /tyhjennys Tuntihinta 60,00 /tunti Lietteen käsittelymaksu, sakokaivo tai ryhmän 1. kaivo 17,00 /m 3 Lietteen käsittelymaksu, umpikaivo tai ryhmän seuraavat kaivot 8,00 /m 3 Hallinnointimaksu 3,50 /tyhjennys Lietteen käsittelymaksu määräytyy tyhjentäjän arvioimaan Pirkanmaan Jätehuollolle ilmoitettuun lietteen määrään. EHDOTUS: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että 1. Juupajoen kunnan päätös sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennyksistä sopimusperusteisesti kumotaan. 2. Kunta päättää, että sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennys hoidetaan jätelain mukaisesti kunnan järjestämänä alkaen. 3. Kunta päättää antaa sako- ja umpikaivotyhjennysten hoitamisen Pirkanmaan Jätehuolto Oy tehtäväksi. 4. Kunta päättää sako- ja umpikaivotyhjennysten taksan suuruudesta 2012 ja määrää sako- ja umpikaivotyhjennyksistä perittävän maksun suoritettavaksi Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle. Sako- ja umpikaivotyhjennysten taksa hyväksyttiin Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n esityksen mukaisena.

8 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Pöytäkirjaan merkittiin, että Juha Soikka poistui esteellisenä asian käsittelyn ajaksi (osallisuusjäävi). Kunnanhallitus Korkein hallinto-oikeus on lähettänyt saapuneen vastinepyynnön Juupajoen kunnalle. Kirjeessä todetaan seuraavaa: Korkein hallinto-oikeus lähettää oheisen Ulla Hosian purkuhakemuksen vastineen antamista varten. Vastine ja sen liitteet on toimitettava korkeimpaan hallinto-oikeuteen mennessä. Vastineelle on anottu lisäaikaa asti perusteluna kunnan kokousaikataulu. Valituksessa esitetyt vaatimukset: Valittaja vaatii, että korkein hallinto-oikeus 1. purkaa Juupajoen kunnanvaltuuston tekemän päätöksen ja 2. päättää, että Juupajoen kunnanvaltuuston päätöstä ei saa panna täytäntöön, vaan että Juupajoen kunnan asukkaat ja kesämökkiläiset voivat tilata sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennyksen haluamaltaan urakoitsijalta. Jätelain (2011/646) momentin mukaan siirtyminen sopimusperusteisesta jätteenkuljetusjärjestelmästä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen vaatii siirtymäajan, joka on pituudeltaan 3.5 vuotta. Päätös on tehty ilman lain mukaista siirtymäaikaa. Valituksen yhteenveto: Jätelain momentti edellyttää, että siirtyminen sopimusperusteisesta jätteenkuljetusjärjestelmästä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen vaatii siirtymäajan, joka on pituudeltaan 3-5 vuotta. Lisäksi Juupajoen kunnalla ei ollut päätösvaltaa asiassa, koska kunnanvaltuusto oli siirtänyt aikaisemmin jätehuoltoviranomaisen tehtävät Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaostolle. Valittajat vaativat, että Juupajoen kunnanvaltuuston tekemä päätös kumotaan. Valittajat vaativat myös, että Juupajoen kunnanvaltuuston päätöstä ei saa panna täytäntöön, vaan että Juupajoen kunnan asukkaat ja kesämökkiläiset voivat tilata sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennyksen haluamaltaan urakoitsijalta. Valittajien mielestä Juupajoen kunnanvaltuuston päätöksessä on kyse hyvin periaatteellisesta asiasta. Purku on välttämätön, koska jätelain mukaista siirtymäsäädöstä ei ole noudatettu. Juupajoen kunnan vastine: Valittaja vaatii otsakkeessa mainitun päätöksen purkamista ja sen täytäntöön panon kieltämistä. Valittaja vaatii kunnanvaltuuston päätöksen purkamista vedoten hallintolain käyttölain (1996/586) 63 1 momentin 2 kohtaan: päätös perustuu

9 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ ilmeisesti väärään lain soveltamiseen tai erehdykseen, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen. Edellä mainitun lain 63 2 momentin mukaan Päätöstä ei saa purkaa, ellei se loukkaa yksityisen oikeutta tai julkisen edun katsota vaativan päätöksen purkamista. Valittaja kohdentaa purkuvaatimuksensa ainoaksi perusteluksi jätelain (646/2011) momentin, jonka mukaan kuljetusjärjestelmän muutokselle on päätettävä siirtymäaika. Valittaja katsoo, että kysymys siirtymäajasta on päätökseen olennaisesti vaikuttava asia ja että kysymyksessä olisi yksityisen oikeuden loukkaus. Valittaja ei ole esittänyt perusteluja seikoille, joiden mukaan lain tarkoittama julkinen etu vaatisi päätöksen purkamista. Tässä vastineessa tarkastellaan valitusta päätöksen purkuasiana, koska kysymystä täytäntöön panosta ei voi olla, jos päätös puretaan tai täytäntöön panolle ei ole estettä, mikäli päätöstä ei pureta. Valittaja esittää myös suuren joukon seikkoja, jotka kohdentuvat jätelain (646/2011: erityisesti 32, 36 ja 37 ) määrittelemään yksityisen oikeuden ja julkisen edun väliseen sääntelyyn po. asiassa. Näitä ei tässä vastineessa tarkastella, koska ne hallintolain käyttölain (1996/586) 63 3 momentin perusteella tulee käsitellä perustevalituksena tai kanteluna. Siten valittajan esittämät seikat kuljetusjärjestelmien (jätelaki 646/2011: 36 ja 37 ) paremmuudesta tai seurauksista taikka kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edellytysten täyttymisestä eivät vaikuta tähän asiaan ja niitä ei voida ottaa tutkittavaksi. Todettakoon kuitenkin, että jätelain mukaan kunnan järjestämä sako- ja umpikaivolietteenkuljetus on pääsääntö, josta poikkeamiseen kiinteistönhaltijan järjestämällä kuljetuksella tulee olla lain mukaiset edellytykset. Vaikka kiinteistönhaltijan järjestämän kuljetuksen edellytykset täyttyisivätkin, voidaan valita kunnan järjestämä sako- ja umpikaivolietteenkuljetus. Vastaavia seikkoja kuin valittaja esittää on yksityiskohtaisesti tarkasteltu alueellisen jätehuoltoviranomaisen (Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaosto) tekemässä päätöksessä sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmästä. Päätökseksi tuli kunnan järjestämä jätteenkuljetus, joka siirtymäajan jälkeen tulee voimaan Juupajoen ohella myös kaikissa muissakin jätehuoltoviranomaisen yhteistoimintakunnissa. Juupajoen kunnanvaltuuston päätöksessä ei ole voinut tapahtua valittajaa koskeva yksityisen oikeuden loukkaus jätelain momentin mukaisessa siirtymäaikaasiassa. Siirtymäaika on säädetty ehkäisemään kuljetusjärjestelmän muutoksesta aiheutuvat kohtuuttomat taloudelliset seuraukset kuljetusyrittäjille. Valittaja ei ole kunnassamme sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuspalveluja suorittava yrittäjä. Yksityisen oikeuden loukkaamiseen perustuvan valituksen olisi voinut tehdä vain asian omistajana toimiva yritys. Siten Hosian esittämä vaatimus kunnanvaltuuston päätöksen purkamisesta on perusteeton. Kunnanvaltuuston päätös tehtiin ja siinä ei ollut nimenomaista mainintaa siirtymäajasta. Valittaja vetoaa myös siihen, että päätös on tehty jätelain (646/2011) voimaantulon jälkeen ja ettei Juupajoen kunnalla olisi ollut päätösvaltaa

10 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ asiassa. Tähän toteamme, että asia oli valmisteltu ja päätetty toimivaltaisessa viranomaisessa ennen kuin Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaosto aloitti toimintansa. Ennen jätehuoltoviranomaisen toiminnan aloittamista käytännössä tarvittiin virkahenkilöiden hakeminen, luottamushenkilöiden nimeäminen ja muut toiminnan edellyttämät järjestelyt. Kunnallisoikeudellisten periaatteiden mukaan kunnallinen toimielin jatkaa toimivaltaisena kunnes uusi toimivaltainen toimielin aloittaa. Siirtymäajan määräämättä jättäminen ei sellaisenaan vaikuttanut itse asian ratkaisun olennaiseen sisältöön eli siihen, että kunnanvaltuuston tahtona oli siirtyä kunnan järjestämään sako- ja umpikaivolietteen kuljetukseen. Tämän tahdonilmauksen perustana oli alueella jo ns. sopimusperusteisesti toimivan kuljetusyrittäjän ilmaisema valmius siirtyä toimijaksi kunnan järjestämässä sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksessa. Asian valmistelun aikana ja myöhemminkään päätöksen jälkeen mikään muu kuljetusyrittäjä ei itse ole ilmoittautunut toimijaksi sako- ja umpikaivolietteiden osalta kuntamme alueella. Kuntamme on siirtänyt jätelain (646/2011) 43 :n mukaisesti jätehuollon järjestämisen Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle. Ottaen huomioon jätelain momentin tarkoituksen po. yrittäjä ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy sopivat sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksen, jonka kestoksi ajateltiin suoraan jätelaista johtuva enimmäissiirtymäaika eli asti. Tämän jälkeen suoritetaan kilpailutus. Tämä on myös yhdenmukainen alueellisen jätehuoltoviranomaisen tekemän päätöksen kanssa ja yhtäläinen muiden yhteistoimintakuntien siirtymäaikojen kanssa. Kunnassamme nyt toimiva kuljetusyrittäjä on sopinut siitä, että Pirkanmaan Jätehuolto Oy laskuttaa kuljetusmaksut samassa yhteydessä kuin käsittelymaksut ja tilittää ne yrittäjälle. Näin menetellään paikoin muuallakin yksityisoikeudellisten kuljetusmaksujen osalta, jotta asiakkaille ei mene montaa laskua. Katsomme, että siirtymäajan määräämättä jättäminen po. asiassa ei ole sellaista jätelain väärää soveltamista, jota hallintolain käyttölain (1996/586) 63 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetaan tai joka myöskään olisi 63 1 momentin 1 kohdan tarkoittama menettelyvirhe. Katsomme myös, ettei ole kyse sellaisesta intressistä ja tilanteesta, jossa olisi syytä käyttää päätöksen purkua ottaen huomioon hallintolainkäyttölain 63 :n tarkoituksen ja päätöksen täytäntöönpanoon liittyvät toimet. Lisäksi pyydämme huomioimaan, että kunnanvaltuustomme päätöksen lopputulos on sama kuin jos päätös olisi tapahtunut myöhemmin alueellisen jätehuoltoviranomaisen päätöskäsittelyssä. Kunnanhallitus päättää antaa asiaselostuksessa esitetyn vastineen Ulla Hosian valitukseen ja toteaa, että Juupajoen kunnan näkemyksen mukaan purkuhakemus ei anna aihetta toimenpiteisiin.

11 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Janne Salomaa esitti, että päätös tulisi purkaa. Hänen esitystään ei kannatettu joten se raukesi. Puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen hyväksyneen ehdotuksen. Kunnanhallitus Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään hylännyt kunnanvaltuuston tehdyn päätöksen purkamista koskevan hakemuksen. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä todetaan, että lausuminen Juupajoen kunnanvaltuuston päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa. Johtopäätöksissä korkein hallinto-oikeus toteaa, että Juupajoen kunnanvaltuuston päätös, jossa on päätetty, että sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennys hoidetaan jätelain mukaisesti kunnan järjestämänä alkaen, on osin puutteellinen. Puutteellisuus johtuu siitä, että päätöksessä ei ole määrätty jätelain 149 :n 4 momentissa edellytetyin tavoin kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen lakkaamisesta, eikä päätökseen sisälly momentin edellyttämää siirtymäaikaa. Määräyksen puuttuessa päätös ei vaikuta yksityisoikeudellisiin sopimussuhteisiin. Korkeimmalle hallinto-oikeudelle jätetyssä hakemuksessa Juupajoen kunnanvaltuuston päätöksen purkamiseksi ei korkeimman hallinto-oikeuden mukaan ole esitetty sellaisia syitä, joiden vuoksi julkisen edun voitaisiin katsoa edellyttävän päätöksen purkamista. Korkein hallinto-oikeus ei katso kunnanvaltuuston päätöksen loukkaavan yksityisen oikeutta. Esityslistan ohessa on Korkeimman hallinto-oikeuden päätös kokonaisuudessaan. Kunnanhallitus päättää, että se merkitsee Korkeimman Hallinto-oikeuden päätöksen tiedokseen ja toteaa, että päätös ei anna aihetta toimenpiteisiin.

12 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON SEUDULLISEN YHTEISTOIMINTA- ALUEEN PERUSTAMINEN Kangasalan sosiaali- ja terveyskeskus, terveysvalvonnan johtaja Anne Woivalin : Tampereen, Valkeakosken Kangasalan kuntien edustajat ovat tehneet kevään 2014 valmistelutyötä ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen muodostamiseksi siten, että Tampereen kaupunki ottaisi isäntäkuntana vastatakseen ympäristöterveydenhuollon kokonaisuuden edellä mainittujen kuntien ja niiden yhteistyökuntien osalta vuoden 2015 alusta. Esityslistan liitteenä oleva sopimusluonnos ja tätä tukevat taustaselvitykset on valmisteltu kuntien virkatyönä. Laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta (410/2009) edellyttää, että kuntien on järjestettävä ympäristöterveydenhuolto sellaisessa yksikössä, jossa on ympäristöterveydenhuollon tehtävien hoitamiseen vähintään 10 henkilötyövuoden resurssit. Ympäristöterveydenhuollosta säädetään terveydensuojelulaissa (763/1994), elintarvikelaissa (23/2006), tupakkalaissa (693/1976), kuluttajaturvallisuuslaissa (920/2011) ja eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009). Kaikki ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntö on keskitettävä samalle toimielimelle. Tällä hetkellä Kangasala vastaa isäntäkuntana ympäristöterveydenhuollon tehtävistä kolmen kunnan alueella: Kangasala, Juupajoki ja Pälkäne. Kangasalan yhteistoiminta-alueen ympäristöterveydenhuollossa työskentelee vakituisesti yhteensä 9 henkilöä (8,5 htv); terveysvalvonnan johtaja, 4 terveystarkastajaa, 2 kunnaneläinlääkäriä, toimistosihteeri sekä valvontaeläinlääkäri (0,5/yhteinen virka Valkeakosken seudun kanssa). Juupajokea varten ostetaan Tampereelta 0,6 htv:n työpanos. Tampere taas vastaa isäntäkuntana ympäristöterveydenhuollon tehtävistä Tampereen ja Oriveden alueella, sekä ostopalveluna Juupajoen tarkastusten ja eläinlääkinnän osalta. Tampereen ympäristöterveysyksikössä työskentelee vuonna 2014 vakituisesti yhteensä 26 henkilöä; ympäristöterveyspäällikkö, terveysinsinööri, 2 valvontaeläinlääkäriä, 4 praktikkoeläinlääkäriä, 17 terveystarkastajaa/ympäristöinsinööriä sekä toimistosihteeri. Lisäksi yksikössä on 6 kk määräaikainen terveystarkastajan virka. Kokonaisresurssi on yhteensä 26,5 htv. Kahden uuden ympäristöinsinöörin viran täyttömenettely on kesken, nämä huomioiden henkilökunnan kokonaismäärä tulee olemaan 28,5 htv. Valkeakoski vastaa isäntäkuntana ympäristöterveydenhuollon tehtävistä kolmen kunnan alueella: Valkeakoski, Akaa ja Urjala. Valkeakosken alueen ympäristöterveydenhuollossa työskentelee vakituisesti yhteensä 14 henkilöä (13,5 htv); henkilökuntaan kuuluvat terveysvalvonnan johtaja, 8 terveystarkastajaa, 3 kunnaneläinlääkäriä ja toimistohenkilö sekä 0,5 valvontaeläinlääkäri (yhteinen Kangasalan kanssa).

13 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Sopimuksen voimaantulon myötä Valkeakosken kaupungin ja Kangasalan kunnan palveluksessa oleva ympäristöterveydenhuollon tehtäviä hoitava henkilöstö siirtyy lukien Tampereen kaupungin palvelukseen työsopimuslain ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain liikkeenluovutusta koskevien määräysten mukaisesti. Valmistelun aikana on todettu, että nykyistä laajapohjaisemmalla isäntäkuntamalliin perustuvalla toiminnalla on kaikki edellytykset tuottaa hyötyä niin asiakkaalle, kunnille kuin henkilöstöllekin. Keskeisenä tavoitteena on, että ympäristöterveydenhuollon palvelut hoidetaan alueella yhdenmukaisesti ja laadukkaasti. Erikoisosaamiset hyödynnetään tehokkaammin ja päällekkäisen hallintotyön tarve vähenee. Tehtävien uudelleen järjestäminen ja osaamisen keskittäminen mahdollistaa asiantuntemuksen syventämisen lisäksi myös toimivan varamiesjärjestelmän luomisen. Erikoisosaamisalueilla tiiviimpi yhteistyö mahdollistaa yhteisten sopimusten pohjalta myös esimerkiksi ostopalvelujen hankkimisen, millä voidaan saavuttaa säästöjä. Eläinlääkintähuollon alalla uusi laajapohjainen toimintamalli luo edellytykset tehostaa valvontaeläinlääkärien yksilötyötä, vähentää työn kuormittavuutta. Toimiva varamiesjärjestelmä on etenkin asiakkaiden etu. Eläinlääkintähuollossa osaamisen keskittäminen mahdollistaa myös tehokkaamman osaamisen jakamisen, mikä omalta osaltaan on myös rekrytointivaltti erityisesti nuoria eläinlääkäreitä palkattaessa. Myös toimivan päivystysjärjestelmän on huomattu parantavan eläinlääkäreiden rekrytointeja eri alueille. Sopimuksen mukaan kuntien välinen kustannusten jako perustuu kahden ensimmäisen vuoden ajan asiantuntijoiden suoritemääräarviointiin. Toiminnan vakiinnuttua kustannusten jaon perusteita tullaan tarkistamaan vuoden 2017 talousarvion laadinnan yhteydessä. Sopimuksessa mukaan Tampereen kaupungin Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta toimisi jatkossa kuntalain (365/1995) 77 :ssä tarkoitettuna kuntien yhteisenä toimielimenä ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueella. Lautakunta toimii myös Tampereen ja Oriveden sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen yhteisenä toimielimenä. Oriveden kaupungin edustajista on sovittu sosiaali- ja terveyspalveluja koskevassa yhteistoimintasopimuksessa. Ympäristöterveydenhuollon asioissa lautakunnan kokoonpanoon lisätään lisäksi 1 jäsen ja 1 henkilökohtainen varajäsen kustakin muusta sopimuskunnasta. Esityslistan liitteet: - Ympäristöterveydenhuollon seutuselvitys nro 2

14 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Sopimus Tampereen, Akaan, Juupajoen, Kangasalan, Pälkäneen, Oriveden, Urjalan ja Valkeakosken kuntien ympäristöterveydenhuollon järjestämisestä yhteistoiminnassa nro 3 - kuntien välinen kustannusten jako -taulukko nro 4. Terveysvalvonnan johtaja : Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää Juupajoen, Kangasalan ja Pälkäneen kunnanhallituksille ja edelleen Kangasalan valtuustolle, 1. että vuoden 2015 alusta muodostetaan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue, jonka isäntäkuntana toimii Tampere ja yhteistyökuntina Kangasalan lisäksi Pälkäne, Orivesi, Juupajoki, Valkeakoski, Akaa ja Urjala ja 2. että hyväksytään esityslistan liitteen mukainen sopimus Tampereen, Akaan, Juupajoen, Kangasalan, Pälkäneen, Oriveden, Urjalan ja Valkeakosken kuntien ympäristöterveydenhuollon järjestämisestä yhteistoiminnassa. Kangasalan sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi terveysvalvonnan johtajan esityksen. Kunnanhallitus Kunnanhallitus esittää valtuustolle, 3. että vuoden 2015 alusta muodostetaan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue, jonka isäntäkuntana toimii Tampere ja yhteistyökuntina Kangasalan lisäksi Pälkäne, Orivesi, Juupajoki, Valkeakoski, Akaa ja Urjala ja 4. että hyväksytään esityslistan liitteen mukainen sopimus Tampereen, Akaan, Juupajoen, Kangasalan, Pälkäneen, Oriveden, Urjalan ja Valkeakosken kuntien ympäristöterveydenhuollon järjestämisestä yhteistoiminnassa.

15 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ SOPIMUS HENKILÖKULJETUSTEN JÄRJESTÄMISEN YHTEISTYÖSTÄ, JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄSTÄ JA JOUKKOLIIKENTEEN KUSTANNUSTEN JAKAMISESTA Kunnanhallitus Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lähettänyt allekirjoitettavaksi sopimuksen henkilökuljetusten järjestämisen yhteistyöstä, joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmästä ja joukkoliikenteen kustannusten jakamisesta. Sopimuksen liitteitä 2 (luonnos viranomaisten lippu- ja maksujärjestelmän kuvauksesta) ja 3 (luonnos viranomaisten lippu- ja maksujärjestelmän vyöhykkeistä ja käyttöön otettavista lipputuotteista) ei ole tässä vaiheessa sopimuksen mukana, koska niistä neuvotellaan kuntien kanssa myöhemmin ja ne tulevat ajankohtaisiksi vasta kesällä Kunta - ELY -yhteistyösopimus korvaa aiemman lippusopimuksen ja siinä sovitaan 1. joukkoliikenteen suunnittelun ja seurannan yhteistyöstä, periaatteista ja menettelytavoista, johon sisältyy palvelutasomäärittelyn yhdessä tekeminen sekä liikenteen järjestämistavasta yhdessä keskusteleminen. 2. kunnan järjestämien henkilökuljetusten ja ELY -keskuksen järjestämien joukkoliikennepalvelujen koordinoinnista ja hankinnoista. Päävastuunjako pysyy nykyisenlaisena: ELY hankkii rahoituksensa raameissa laajemmin palvelevan, pääasiassa kuntarajat ylittävän avoimen joukkoliikenteen; kunta vastaa erillislainsäädännön mukaisista henkilökuljetuksista ja täydentävistä, kunnan sisäisistä liikenteistä (esim. palvelulinjoista). Kunnan järjestämiä kuljetuksia voidaan sovittaa osaksi ELY- keskuksen tilaamaa liikennettä, jos kunta vastaa edelleen niiden kustannusosuudesta (tavoitteena liikenteen kokonaiskustannusten tehokkuus). 3. Kunnan osallistumisesta kuntalaisiaan palvelevan ELY- keskuksen järjestämien joukkoliikennepalvelujen kustannuksiin. Kunta osallistuu kustannuksiin vuonna 2014 samalla rahoitustasolla kuin vuonna Rahoituslaskelmat ja niihin liittyvä kuntakohtaisten lipunhintojen valmistelu tehdään yhteistyössä. Jatkossa tavoitteena on kunnan ja valtion osallistuminen %. Jos kunta ei halua ottaa käyttöön kuntakohtaisia alennettuja lippuja, myydään asukkaille yleiskausilippua sekä kerta- ja arvolippuja. Jos kunta ei osallistu rahoitukseen ollenkaan, joudutaan liikennettä mahdollisesti karsimaan. 4. Kunnan alueella käytettävästä joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmästä ja sen toteutuksesta asiakaspalvelupisteineen. Tavoitellaan järkeviä kokonaisuuksia niin asiakkaiden kuin kilpailuttamiskokonaisuuksienkin kannalta. Esim. koululaisilla vain yksi lipputuote käytössä. 5. Kunnan järjestämän täydentävän joukkoliikenteen tietojen toimittamisesta valtakunnallisiin rekistereihin. Tavoitteena yhteinen tietopankki ja matkustajainformaatio.

16 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Sopimus on esityslistan liitteenä n:o 3. Kunnanhallitus hyväksyy laaditun sopimuksen. Kunnanhallitus Pirkanmaan Ely -keskus on lähettänyt kunnanhallituksen hyväksymään sopimukseen liittyvän liitteen nro 4: Juupajoen kunta rahoitussuunnitelma vuosille Rahoitussuunnitelmassa todetaan, että tarkoituksena on, että vuosien ajan Ely -keskuksen ja kuntien rahoitusosuudet säilyisivät nykytasolla ja arvioitaessa uutta joukkoliikenteen palvelutasoa vuonna 2016 käydään uudet kuntakohtaiset neuvottelut, jossa sovitaan liikenteen palvelutasosta ja rahoituksesta. Tällöin on myös paremmat mahdollisuudet sovittaa yhteen Ely -keskusten hankkimaa ja kunnan sisäistä joukkoliikennettä ja muita henkilökuljetuksia. Liite on esityslistan liitteenä n:o 5. Kunnanhallitus hyväksyy Juupajoen kunnan ja Ely -keskuksen väliseen sopimukseen liittyvän liitteen nro 4: Juupajoen kunta rahoitussuunnitelma vuosille

17 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ TÄYTTÖLUPIA RUOKAPALVELUIHIN JA PERUSOPETUKSEEN Valmistelija: sivistystoimenjohtaja Lea Nurminen, p Juupajoen kunnan ruokapalvelupäällikkö on ollut opintovapaalla ja hänellä on ollut sijainen. Nyt molemmat henkilöt ovat irtisanoutuneet työsuhteistaan. Ruokapalvelun henkilöstöltä on kysytty, olisiko jollain heistä kiinnostusta tehtävän väliaikaiseksi hoitajaksi. Kukaan ei kuitenkaan ole ollut halukas tehtävään. Juupajoen kunnan ruokapalvelussa työskentelee seitsemän henkilöä, joista osa on osa-aikaisia. Kunnan ruokapalvelujen järjestämiseen on suunniteltu uudistuksia, jotka edellyttävät sitä, että yksiköllä on toimiva esimies. Kunnanhallitus on käynnistänyt talouden tasapainottamisohjelman laatimisen, jonka vuoksi ruokapalvelupäällikön tehtävä on tarkoitus täyttää ainakin tässä vaiheessa määräaikaisesti ajalle Peruskoulussa on lukuvuonna ollut 7 koulunkäynnin avustajaa, joista 2 on vakituisessa työsuhteessa. Avustajien tarve tulevaksi lukuvuodeksi on 6 avustajaa. Tarvittavat 4 työsuhdetta ovat kaikki osa-aikaisia työsuhteita. Viime lukuvuonna 2 määräaikaisista avustajista aloitti oppisopimuskoulutuksen, joka jatkuu ensi lukuvuoden ajan. Avustajien tarve jakautuu niin, että Kirkonkylän koululle menisi 2 avustajaa ja koulukeskukseen 2 avustajaa kahden vakituisen lisäksi. Esitän, että peruskouluun myönnetään täyttöluvat neljälle määräaikaiselle koulunkäynnin avustajalle ajalle Kunnanhallitus myöntää täyttöluvat anomuksen mukaan.

18 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ TÄYTTÖLUPIA VARHAISKASVATUKSEEN Valmistelija: varhaiskasvatusjohtaja Anne Tuovila, p Kunnanhallitus myönsi täyttöluvan kahteen lastentarhanopettajan työsuhteeseen. Toiseen työsuhteeseen myönnettiin täyttölupa kuntarakenneselvitykseen perustuen määräaikaisesti ajalle Määräaikaisuuden päättyessä työntekijän tarve jatkuu edelleen. Tämä nykyinen työsuhde saatiin täyttää määräaikaisesti lastentarhanopettaja- nimikkeellä, alun perin työsuhde on perustettu lastenhoitaja- nimikkeellä. 2. Nalle-osaston osa-aikaisen ryhmäavustajan tarve jatkuu jälkeenkin, osastolla on tällä hetkellä kirjoilla jo 15 lasta. Erityisen haasteellisia ovat aamut ja iltapäivät, kun koko henkilökunta ei ole yhtä aikaa paikalla. Avustajan suurin tarve ajoittuu iltapäiviin, kun aamuvuorolainen lähtee pois töistä, mutta lapset jatkavat hoidossa klo 16 asti. Avustajan tarve näyttää jatkuvan myös syksyllä 2014, ryhmässä aloittaa 9 lasta ja ryhmä täyttyy joka vuosi syksyn ja talven aikana. Todennäköisesti avustaja tarvitaan syksyllä aikaisintaan syyskuussa. 3. Päiväkodin lastenhoitajana työskennellyt Satu Jokinen siirtyi perhepäivähoitajaksi omaan kotiinsa omasta pyynnöstään joulukuussa Tämän jälkeen hän on työskennellyt vain omassa kodissaan. Päiväkotiin on palkattu hänen tilalleen määräaikaisia lastenhoitajia erimittaisiin palvelussuhteisiin. Satu Jokinen on ilmoittanut, ettei aio palata päiväkotiin lastenhoitajaksi. Hänen työsopimuksensa muutetaan perhepäivähoitajan vakituiseksi työsuhteeksi. Tästä johtuen päiväkotiin tarvitaan hänen tilalleen lastenhoitaja. 4. Varhaiskasvatuksen avustajana toiminut Eeva-Liisa Mäkinen on työskennellyt useita vuosia peräkkäin määräaikaisissa työsuhteissa. Perusteena määräaikaisuuksille on ollut useimmiten avustettavien lasten määrän muuttuminen kesäaikaan. Käytäntö on osoittanut, että joka vuosi on työtä vähintään yhdelle avustajalle. Myös lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa on mainittu avustajan toimen vakinaistaminen yhtenä tavoitteena. 5. Esiopetusryhmä muodostuu suureksi lukuvuonna Ryhmässä on aloittamassa 24 lasta, joista osalla on tehostetun tuen tarvetta. Lisäksi yhdellä lapsella on tarve avustajaan lausunnon perusteella. Ryhmässä työskentelee lastentarhaopettajan lisäksi lastenhoitaja ja osa-aikainen (20 h/viikko) avustaja. Tämän lisäksi tarvitaan osa-aikainen ryhmäavustaja, työaika vähintään 30 h/viikko. Näillä perusteilla ehdotan, että kunnanhallitus myöntää täyttöluvan 1. kahteen lastenhoitajan määräaikaiseen työsuhteeseen ajalle , 2. toistaiseksi voimassa olevaan varhaiskasvatuksen avustajan työsuhteeseen

19 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ alkaen, 3. määräaikaiseen ryhmäavustajan osa-aikaiseen (30 h/viikko) työsuhteeseen päiväkodin Nalle -osastolle tarpeen mukaan syksylle 2014 ja 4. määräaikaiseen osa-aikaiseen esiopetusryhmän ryhmäavustajan työsuhteeseen ajalle tai 5. vaihtoehtoisesti kohtien 3 ja 4. sijaan täyttöluvan yhteen kokoaikaiseen (työaika 38 1/4 h/vko) avustajaan, joka työskentelee aamupäivän esiopetusryhmässä ja iltapäivän pienten Nalle -ryhmässä ajalle (Ensisijainen vaihtoehto). Kunnanhallitus päättää myöntää täyttöluvat 1. kahteen lastenhoitajan määräaikaiseen työsuhteeseen ajalle , 2. toistaiseksi voimassa olevaan varhaiskasvatuksen avustajan työsuhteeseen alkaen ja 3. yhteen kokoaikaiseen (työaika 38 1/4 h/vko) avustajaan ajalle Lisäksi kunnanhallitus kiinnittää huomiota siihen, että kunnassa on käynnistetty talouden tasapainottamisohjelma. Varhaiskasvatuksessa hoitopäivän hinta on kasvanut huomattavasti vuodesta 2012 vuoteen Tasapainottamisohjelma edellyttää toimialoilta rakenteellisia uudistuksia ja säästötoimia, minkä vuoksi myös täyttölupien käyttäminen vaatii tiukkaa harkintaa.

20 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ JUUPAJOEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN / YHTEISTYÖ MÄNTTÄ-VILPPULAN KANSSA Juupajoen kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan ulkoistaa kunnan sosiaali- ja terveystoimen palvelut väliseksi ajaksi kokonaisuudessaan lukuun ottamatta ympäristöterveydenhuoltoa ja virkavastuulla hoidettavia tehtäviä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaminen tehtiin suorahankintana Pihlajalinna Oy:ltä ko. ajalle. Kunnanhallitus Markkinaoikeus on antanut päätöksensä Attendo Oy:n tekemään valitukseen. Markkinaoikeuden päätös: Markkinaoikeus kumoaa Juupajoen kunnanvaltuuston tekemän suorahankintapäätöksen 52. Markkinaoikeus kieltää Juupajoen kuntaa jatkamasta sanotun päätöksen täytäntöönpanoa. Kieltoa on noudatettava nyt asetetun euron sakon uhalla. Markkinaoikeus hylkää Attendo Oy:n vaatimuksen hyvitysmaksun määräämisestä. Markkinaoikeus velvoittaa Juupajoen kunnan korvaamaan Attendo Oy:n oikeudenkäyntikulut eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 :m 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut markkinaoikeuden tämän päätöksen antamisesta. Markkinaoikeus hylkää Juupajoen kunnan ja Pihlajalinnan Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallintooikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Julkisista hankinnoista annetun lain 106 :n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Markkinaoikeuden päätös on kokonaisuudessaan toimitettu sähköpostilla kokoukseen osallistujille. Liite n:o 5. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se päättää merkitä tiedoksi Markkinaoikeuden antaman päätöksen, että Juupajoen kunta tyytyy Markkinaoikeuden päätökseen, koska päätös on vakiintuneen oikeuskäytännön mukaista eikä päätöksessä ole lausuttu sellaista, jonka perusteella päätöksestä olisi syytä valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen