Toiminnan laadun parantaminen organisaation itsearvioinnilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toiminnan laadun parantaminen organisaation itsearvioinnilla"

Transkriptio

1 Toiminnan laadun parantaminen organisaation itsearvioinnilla - tutkimus Suomen puolustusvoimien tulosyksiköissä Juhani Ojala Maasotakoulu Johtamisen julkaisusarja 1/2007

2 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lappeenranta University of Technology Juhani Ojala TOIMINNAN LAADUN PARANTAMINEN ORGANISAATION ITSEARVIOINNILLA tutkimus Suomen puolustusvoimien tulosyksiköissä Väitöskirja tekniikan tohtorin tutkintoa varten esitetään teknistaloudellisen tiedekunnan luvalla julkisesti tarkastettavaksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston luentosalissa 1381, torstaina 11. lokakuuta 2007 klo Maasotakoulu Army Academy Johtamisen julkaisusarja Sisältö: Tutkimuksia 1/2007 Lappeenranta 2007

3 Ohjaaja Professori, tekniikan tohtori Timo Pirttilä Tuotantotalouden osasto Teknistaloudellinen tiedekunta Lappeenrannan teknillinen yliopisto Esitarkastajat Professori, filosofian tohtori Asko Miettinen Tuotantotalouden osasto Tampereen teknillinen yliopisto Tekniikan tohtori Tauno Jokinen Tuotantotalouden osasto Oulun yliopisto Vastaväittäjät Professori, filosofian tohtori Asko Miettinen Tuotantotalouden osasto Tampereen teknillinen yliopisto Tekniikan tohtori Tauno Jokinen Tuotantotalouden osasto Oulun yliopisto Maasotakoulu Väinö Valveen katu Lappeenranta Copyright Juhani Ojala ISBN ISBN (PDF) ISSN Edita Prima Oy Helsinki 2007

4 TIIVISTELMÄ Juhani Ojala Toiminnan laadun parantaminen organisaation itsearvioinnilla tutkimus Suomen puolustusvoimien tulosyksiköissä Lappeenranta sivua Maasotakoulu: Johtamisen julkaisusarja. Tutkimuksia 1/2007 Väitöskirja. Lappeenrannan teknillinen yliopisto ISBN , ISBN (PDF), ISSN Laajoilla kyselylomaketutkimuksilla on tutkittu organisaation itsearvioinnin käyttöönoton motiiveja, käyttöä ja käytön hyötyjä 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Organisaation itsearviointia on myös tutkittu laatupalkintomallien soveltamisen yhteydessä. Kolmas tutkimussuuntaus, johon myös tämä tutkimus sisältyy, on organisaation itsearvioinnin tutkiminen erilaisissa asiayhteyksissä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on lisätä tietoa ja ymmärrystä organisaation itsearvioinnista ja sen vaikuttavuudesta tutkimalla, miten organisaatiota itsearvioidaan maavoimien valmiusyhtymissä ja Maasotakoulussa. Näissä neljässä paikallistutkimuksessa käytin tutkimusotteena tapaustutkimuksen mukaista tutkimusstrategiaa. Aiempien tutkimuksien tulosten perusteella tärkein yhdistävä tekijä toiminnan parantamisessa on pyrkimys kokonaisvaltaisuuteen toiminnan laadun parantamisessa ja erinomaisuuden tavoittelussa. Osin kokonaisvaltaisuuteen sisältyviä ja sitä tukevia tekijöitä ovat jatkuvan parantamisen periaatteen käyttäminen ja oppivan organisaation edellyttämien toimintaedellytyksien luominen ja niiden huomioon ottaminen toiminnassa. Edelleen yhteisenä tekijänä ovat johdon sitoutumisen ja osallistumisen vaikutukset työntekijöiden osallistumiseen ja sitoutumiseen. Teorian perusteella olen arvioinut muodostuvan kolme organisaation itsearvioinnin strategisen tason johtamiskäytäntöä, jotka ovat Laatupalkinnon hakeminen, Toiminnan ja tulosten arviointi sekä Toiminnan kypsyyden arviointi.

5 Tutkimuksen tulosten perusteella organisaation itsearvioinnin vaikuttavuuden merkityskokonaisuus on selitettävissä viiden teeman avulla. Koko tutkimusaineiston yhdistäväksi vaikuttavuuden teemaksi, josta myös organisaation itsearvioinnin vaiheistus saa tukea, muodostuu teema organisaation itsearviointi ja tulosjohtaminen. Tämän teeman perusteella organisaation itsearvioinnin vaikuttavuus perustuu itsearvioinnin käyttämiseen sekä tulosyksikön sisäisenä että johdon strategisen tason itsearviointina osana tulosjohtamista. Samoin teema ollaanko samaa perhettä löytyy jokaisesta tutkimuskohteena olleesta tulosyksiköstä. Teeman perusteella vaikuttavuus perustuu siihen, että organisaation itsearvioinnin tilaisuus koetaan sosiaalisena tapahtumana ja organisaation itsearviointi vahvistaa työntekijöiden osallistumista ja sitoutumista toiminnan laadun parantamiseen. Vaikuttavuuden teemoissa poistetaan kivi kengästä, ja hiertäminen loppuu siihen, strateginen valinta ja henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen organisaation itsearvioinnin vaikuttavuus on tulosyksikkökohtainen. Organisaation itsearvioinnista haetaan vaikuttavuutta organisaation itsearvioinnista saatavien tulosten nopealla toimeenpanolla. Vaikuttavuuteen pyritään systemaattisella eri organisaation tasoilla tehtävillä toiminnan kuvauksilla, mihin liittyy laatupalkinnon hakeminen. Vaikuttavuuteen voidaan myös päästä työpistelähtöisesti henkilöstön johtamisen ja hallinnon kautta. Vaiheistettua organisaation itsearviointia voidaan käyttää osana tulosjohtamista. Muita keskeisiä tutkimustuloksia ovat organisaation itsearvioinnin välittömät ja välilliset vaikutukset. Tutkimuksen tulosten perusteella teen suositukset organisaation itsearvioinnin johtamiskäytännöistä ja organisaation itsearvioinnin vaiheistuksesta osana tulosyksikön tulosjohtamista. Kolmas suositus käsittää organisaation itsearvioinnin käytön palautejärjestelmänä. Avainsanat: organisaation itsearviointi, tulosjohtaminen. UDK : : :

6 ABSTRACT Juhani Ojala Improving Operational Quality by Organizational Self-Assessment: A Study within Finnish Defence Forces Units Lappeenranta pages Army Academy: Publication Series of Management. Research 1/2007 Dissertation. Lappeenranta University of Technology ISBN , ISBN (PDF), ISSN Organizational self-assessment has been studied by using large surveys in the 1990s and at the beginning of the 2000s. The main focuses of these surveys were on motivation for starting organizational self-assessment, ways of using organizational self-assessment and benefits of conducting organizational self-assessment. Organizational self-assessment has also been studied when applying models of quality awards. The third approach which this study also represents is the investigation of organizational self-assessment in different contexts. The purpose of this study is to enhance knowledge and understanding of organizational self-assessment and its effectiveness by studying how the organization is self-assessed in the Army Readiness Brigades and in the Army Academy. In these four local studies I used the case study approach. Previous researches clearly indicate that the most significant factor when improving performance is the tendency to a holistic approach in operational quality and excellence. Factors, partly constituting and supporting this approach, are continuous performance improvement and allocation of resources for the learning organization. A further factor involves the impact of managerial commitment and involvement on employee involvement and commitment. My investigations imply that at strategic level there are three leadership practices of organizational self-assessment: Application for the quality award, Assessment of enablers and results and Assessment of maturity on performance.

7 The outcomes suggest that the effectiveness of organizational self-assessment can be explained through five attributes. Organizational self-assessment and management by results becomes the attribute which combines the entire data of this study and gives support to organizational self-assessment conducted in phases. The effectiveness of this attribute is based on the use of both organizational self-assessment as internal self-assessment of the unit and the use of strategic level self-assessment of management as a part of management by results. Similarly the attribute Are we like one big family? can be found in every unit. The effectiveness of this attribute is based on the fact that organizational selfassessment event is experienced as a social occasion. Organizational self-assessment enhances employee involvement and commitment to improve the operational quality. When applying the attributes of removing the problem, a strategic choice and improving well-being at work the effectiveness of organizational self-assessment is unitspecific. Impact from organizational self-assessment is sought by deciding and executing improvements rapidly. Impact from organizational self-assessment is sought by the systematic description of various organizational performance levels, which includes applying for the quality award. Impact from self-assessment can also be sought by way of leadership and administration, which take the performance of the subunit into account. The phased organizational self-assessment can be incorporated in management by results. The further results indicate that self-assessment has a direct influence and an indirect link in influence. In conclusion, I have designed some recommendations to be employed as leadership practices in organizational self-assessment and phased organizational self-assessment in management by results. A further recommendation consists of organizational self-assessment as a feedback system. Keywords: organizational self-assessment, management by results. UDC : : :

8 KIITOKSET Asetin jatko-opintojeni päämääräksi väitöstutkimuksen tekemisen. Tein tämän päätöksen Kantturaniemessä heinäkuussa Tiesin, että päätös edellyttää minulta kokonaisvaltaista sitoutumista opiskeluun. Tiesin, että historian sivuillekin kirjattu Kantturaniemi velvoittaa minua pysymään päätöksessäni. Uskoin lujasti siihen, että halu elinikäiseen oppimiseen motivoi pääsemään asettamaani päämäärään. Optimisti ei koskaan pety! Näiden tutkimusmatkan edellytysten osasien avulla muodostin mielikuvan päämäärästäni. Tutkimussuunnitelman sisällön, tavoitteiden ja aikataulun avulla päämäärä sai konkreettisen sisällön. Ajallisista tavoitteista huolimatta aika ajoin oli tervettä palauttaa mieleen, miten kaunokirjoituksessa peruskoulun ala-asteen opettajani Sisko Alangon mukaan saavutetaan erinomainen suorituksen taso: Hiljaa hyvää tulee, ajatellen aivan kaunista. Päämääräni saavuttaminen edellytti useilta henkilöiltä tutkimusta edistäviä päätöksiä ja toimenpiteitä. Aivan aluksi haluan osoittaa yhteiset kiitokseni kaikille Teille, jotka olette myötävaikuttaneet tämän väitöstutkimuksen onnistumiseen. Kiitän professori, tekniikan tohtori Timo Pirttilää tutkimuksen päämäärätietoisesta ohjaamisesta. Toiminnan vapaus yhdistyi tutkijan vastuuseen kysymyksessä, mitä sinä todella tutkit. Kiitän tekniikan tohtori Tauno Jokista ja professori, filosofian tohtori Asko Miettistä työn esitarkastamisesta. Ammattitaitoisen ja aktiivisen palautteen perusteella käsikirjoituksesta muodostui väitöskirja. Lisäksi kiitän tekniikan tohtori Antero Tervosta, joka antoi tärkeitä havaintoja käsikirjoituksen luonnoksesta. Kiitän kaikkia Maasotakoulussa palvelevia tai aiemmin palvelleita henkilöitä saamastani tuesta ja kannustuksesta. Maasotakoulun johtajina prikaatikenraali Antti Lankinen, prikaatikenraali Juha-Pekka Liikola ja eversti Teppo Lahti ovat luottaneet siihen, että tämä tutkimus valmistuu suunnitelman mukaisesti. Maasotakoulussa palvelevien henkilöiden ammattitaito, luotettavuus ja yhteistyökyky mahdollistivat sen, että pääsin kussakin tulosyksi-

9 kössä tavoitteeksi asettamaani laaja-alaiseen toimintatutkimukselliseen muutokseen pyrkivän ajatteluun ja vuorovaikutukseen. Erityisesti haluan kiittää kirjastonhoitaja, filosofian maisteri Anna-Mari Osmaa ja hänen johdollaan työskentelevää kirjaston henkilökuntaa. Niin monet olivat ne tiedon lähteet, jotka järjestitte käyttööni! Kiitän filosofian lisensiaatti Ritva Laurilaa tiivistelmän käännöstyöstä. Kiitän filosofian lisensiaatti Riitta Paltemaata tekstin kieliasun tarkastamisesta. Kiitän sekä Kauppaneuvos Werner Hacklinin säätiössä upseerikoulutuksen edistämiseksi että Lappeenrannan teknillisen yliopiston tukisäätiössä toimivia päättäjiä tähän tutkimukseen kohdistamasta luottamuksesta ja taloudellisesta tuesta. Täysipäiväinen tieteelliseen työhön keskittyminen mahdollisti tutkimustehtävän syvällisen käsittelyn. Äitini Eeva Ojalan, siskoni Kaisu Ojalan ja hänen perheensä sekä veljeni Matti Ojalan ja hänen perheensä kannustus tämän monivuotisen tutkimuksen aikana oli tärkeää. Tällaisen pitkäkestoisen projektin aikana elämän kirjo näyttäytyy sen eri väreissä. Isäni Paavo Ojalan poistuminen keskuudestamme pysäytti meidät kaikki. Vahvat isänmaalliset muistot isästä ovat kuitenkin jäljellä ohjaamassa meitä elämässämme. Aviopuolisoni Liisa Ojala ja poikamme Jarno Ojala tutustuivat myös konkreettisesti tutkimuksen eri vaiheisiin, koska tein tämän tutkimuksen kirjalliset osuudet pääosin kotona. Yksi tavoitteistani oli, että jatko-opintojen painoarvon on pysyttävä sopusoinnussa elämän muiden arvojen kanssa. Rikkaudeksi muodostuivatkin ne monet keskustelut kokonaisvaltaisuuteen perustuvasta toiminnan laadun parantamisesta, jatkuvasta parantamisesta, oppimisesta, johtamisesta, organisaation itsearvioinnista, tiedosta, tutkimuksesta, tutkimuksen teosta ja luonnollisesti elämästä itsestään. Kiitos Sinulle, Liisa! Kiitos Sinulle, Jarno! Onnistuminen elämän kokonaisvaltaisuudessa on kuitenkin tärkeintä. Voimme olla todella ylpeitä onnistumisestamme. Lappeenranta Juhani Ojala

10 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT KIITOKSET SISÄLTÖ LUETTELO KUVIOISTA LUETTELO TAULUKOISTA LYHENTEET 1 JOHDANTO Erinomaisuuden tavoittelun synnyttämät tarpeet toiminnan arvioinnille Aiemmat tutkimukset ja tutkimussuuntaukset Laajat kyselylomaketutkimukset Suorituskyvyn lisäystä selvittäneet tutkimukset Organisaation itsearvioinnin käyttäminen erilaisissa asiayhteyksissä Organisaation itsearvioinnin johtamiskäytännöt Tutkimuksen tavoiteasettelu Organisaation itsearvioinnin käyttäminen tutkimuskohteissa Tutkimuksen tarkoitus, tavoitteet ja toiminta-ajatus Raportin rakenne ORGANISAATION ITSEARVIOINTI TOIMINNAN LAADUN PARANTAMISEN JA TULOSJOHTAMISEN KONTEKSTISSA Toiminnan laadun parantamisen strateginen taso Kokonaisvaltaisuuden ja erinomaisuuden tavoittelu jatkuvan parantamisen periaatteen avulla Kokonaisvaltaisuuden ja erinomaisuuden tavoittelu oppivan organisaation avulla Kokonaisvaltaisuuden ja erinomaisuuden tavoittelu johdon sitoutumisen ja osallistumisen avulla Toiminnan laadun parantamisen toiminnan taso Toiminnan laatu Toiminnan laadun määrittely Organisaation itsearviointi ilmiönä Organisaation itsearvioinnin johtaminen Organisaation itsearvioinnin vaiheet Toiminnan parantamisen yhdistäminen toimintaan Organisaation itsearvioinnin käyttäminen laatupalkinnon hakemisessa Laatupalkintomallien käyttämisestä EFQM-malli ja sen soveltaminen Organisaation itsearvioinnin käyttäminen toiminnan ja tulosten arvioinnissa Laatupalkintomallien käyttäminen organisaation itsearvioinnin tukena Kysymyksien ja kysymyssarjojen käyttäminen... organisaation itsearvioinnin tukena Diagnostinen itsearviointi Organisaation itsearvioinnin käyttäminen toiminnan kypsyyden arvioinnissa...83

11 2.7 Organisaation itsearvioinnin käyttämisellä saatavat hyödyt Tulosyksiköt ja tulosjohtaminen Tulosyksikön toimintaympäristö Tulosyksikön toimintajärjestelmä tulosjohtamisen kannalta Tutkimuskohteiden rakenteelliset ja toiminnalliset eroavaisuudet Joukkotuotantoprosessi ydinprosessina Tutkimuksen viitekehys TUTKIMUKSEN METODOLOGIA Tutkimusstrategia Eri tutkimuksen lajeille tyypillisten piirteiden ilmenemismuodot Toimintatutkimuksen piirteitä Fenomenologian piirteitä Hermeneutiikan piirteitä Johtopäätökset Tapaustutkimus Tapaustutkimuksen tyypittely Tutkimustehtävät Tutkimusasetelma Tutkimusaineiston kerääminen Tapaustutkimuksen tapaukset Tutkimusaineiston analysointi Yleistämisen aste Raportointi Esiymmärryksen hankkiminen Työohjelman toteutumisen seuranta Tutkimuksen ensimmäinen vaihe Tutkimuksen toinen vaihe Tutkimuksen kolmas vaihe TUTKIMUSAINEISTON HANKINTA JA KÄSITTELY Tutkimusaineiston hankinta Haastattelut Avokysymykset Arviointialueiden arviointikohtien merkitys ja toteutuminen Arviointialueiden painottuminen toisiinsa nähden Arviot systemaattisen kehittämistyön vaikutuksista Tutkimuksen toinen vaihe Kenttätutkimus tulosyksikössä C Kenttätutkimus Maasotakoulussa Tutkimuksen kolmas vaihe Kenttätutkimus tulosyksikössä A Kenttätutkimus tulosyksikössä B Kenttätutkimus tulosyksikössä C Haastattelut Maasotakoulussa Tutkimusaineiston käsittely Haastattelut Avokysymykset Arviointialueiden arviointikohtien merkitys ja toteutuminen Arviointialueiden painottuminen toisiinsa nähden...143

12 4.4.5 Arviot systemaattisen kehittämistyön vaikutuksista ORGANISAATION ITSEARVIOINTI JA SEN VAIKUTTAVUUS Keskeisimmät laadun parantamisen kohteet Systemaattiset laatutyön hidasteet ja esteet Organisaation itsearvioinnin vaikutukset tulosyksiköittäin vertailtuna Organisaation itsearvioinnin käyttämisen kielteiset vaikutukset Organisaation itsearvioinnin käyttämisen positiiviset vaikutukset Sitoutuminen organisaation itsearviointiin Arviot systemaattisen kehittämistyön vaikutuksista Parivertailu ja arviointikohtien merkitys Poistetaan kivi kengästä, ja hiertäminen loppuu siihen Esimiesten kokemukset organisaation itsearvioinnin vaikuttavuudesta Parivertailun tulokset Arviointikohtien merkitys Avokysymyksien perusteella löydettyjä yksityiskohtaisia tuloksia Johtopäätökset Strateginen valinta Esimiesten kokemukset organisaation itsearvioinnin vaikuttavuudesta Parivertailun tulokset Arviointikohtien merkitys Avokysymyksien perusteella löydettyjä yksityiskohtaisia tuloksia Johtopäätökset Henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen Parivertailun tulokset Arviointikohtien merkitys Avokysymyksien perusteella löydettyjä yksityiskohtaisia tuloksia Komentajan kokemukset organisaation itsearvioinnin vaikuttavuudesta Tulosyksikön sisäinen itsearviointi ja johdon strategisen tason itsearviointi Tilanne tutkimuksen alkuvaiheessa Maasotakoulussa selvitetyt menestystekijät ja parantamisalueet Osallistavan havainnoinnin perusteella saatuja tuloksia Tulosyksikön sisäinen organisaation itsearviointi Tulosyksikön johdon strategisen tason organisaation itsearviointi Ollaanko samaa perhettä Organisaation itsearviointi ja tulosjohtaminen Yhteenveto osakokonaisuuksien vaikutussuhteista TUTKIMUKSEN TULOKSIEN TARKASTELU Yhteenveto tutkimuksen tuloksista Miten organisaation itsearvioinnilla parannetaan toiminnan laatua... tulosyksikössä Vaikutussuhteiden tarkastelua Painotuksien ja merkityksien tarkastelua Kehittämistoimenpiteiden vaikutuksien tarkastelua Organisaation itsearvioinnin johtamiskäytännöt Organisaation itsearvioinnin vaikutukset Organisaation itsearvioinnin vaikutukset henkilöstön yhteishenkeen Miten maavoimien valmiusyhtymien komentajat ovat saavuttaneet... vaikuttavuutta organisaation itsearvioinnilla...234

13 6.3.1 Organisaation itsearvioinnin vaikuttavuuden merkityskokonaisuus Organisaation itsearvioinnin vaikuttavuus tulosyksikössä A Organisaation itsearvioinnin vaikuttavuus tulosyksikössä B Organisaation itsearvioinnin vaikuttavuus tulosyksikössä C Miten organisaation itsearviointi on integroitavissa tulosjohtamiseen Organisaation itsearviointi osana tulosyksikön kokonaisvaltaisuutta Organisaation itsearvioinnin asema tulosjohtamisessa Suositukset Organisaation itsearvioinnin strategisen tason johtamiskäytännöt Organisaation itsearvioinnin vaiheistus ja aikautus Organisaation itsearvioinnin käyttö palautejärjestelmänä TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS JA KONTRIBUUTIO Tutkimuksen validiteetti ja reliabiliteetti Rakenteellinen validiteetti Sisäinen validiteetti Ulkoinen validiteetti Reliabiliteetti Tutkimuksen uskottavuus Tutkimuksen tarkastelu metodin kannalta Tutkimuksen tarkastelu kontribuution kannalta EHDOTUS JATKOTUTKIMUKSIEN AIHEIKSI LÄHDELUETTELO 269 LIITTEET Liite 1. Organisaation itsearvioinnin toteutus vuosina Liite 2. EFQM-mallin (1999) ja EFQM-mallin (2003) arviointikohdat Liite 3. Kirje ( ): Laatujärjestelmätutkimuksen kenttätutkimus Liite 4. Ohje ( ): Kenttätutkimus Liite 5. Esiymmärryksen hankkiminen ja työohjelman toteutuminen Liite 6. Kenttätutkimuksien avokysymyksien vastausten luokittelun perusteet Liite 7. Ilmauksien ryhmittely luokkiin (tulosyksikkö A) Liite 8. Ilmauksien ryhmittely luokkiin (tulosyksikkö B) Liite 9. Parivertailun frekvenssimatriisit ja prosenttiosuusmatriisit tulosyksiköittäin Liite 10. Organisaation itsearviointi toiminnan parantamisen välineenä Liite 11. Parantamissuunnitelmalomake ja parantamisesityslomake.

14 LUETTELO KUVIOISTA Kuvio 2.1. Kaksi lähestymistapaa jatkuvan parantamisen periaatteeseen. 32 Kuvio 2.2. Kolme liiketoiminnan erinomaisuuden tavoittelun menetelmää. 36 Kuvio 2.3. Laajennettu jatkuvan parantamisen periaate (Plan Do Study Act) 37 Kuvio 2.4. Toistava oppiminen ja uudistava oppiminen. 40 Kuvio 2.5. Kolme oppimisen tasoa. 41 Kuvio 2.6. Johtamisen ja laatutyön roolien yhteensovittaminen. 53 Kuvio 2.7. Erilaisten organisaation itsearvioinnin lähestymistapojen suhteelliset asemat todistusvoiman ja itsearviointiprosessin suhteen. 56 Kuvio 2.8. Organisaation itsearvioinnin johtamiskäytännöt toimintatapoineen. 58 Kuvio 2.9. Kaksi perinteisesti kuvattua itsearviointiprosessia. 60 Kuvio Kahdeksan tärkeintä askelta sovellettaessa EFQM-mallia. 60 Kuvio The EFQM Excellence Model (EFQM-malli) arviointikriteeristön käytön periaate. 72 Kuvio Systeemitekijöiden, prosessien ja tuloksien välinen suhde. 81 Kuvio Diagnostisen itsearvioinnin periaate. 82 Kuvio Tulosyksikön toimintajärjestelmän vaikutuspiiri. 93 Kuvio Esimerkki maavoimien valmiusyhtymän organisaatiosta. 99 Kuvio Tutkimuksen kohdehenkilöiden tehtävien asemat maavoimien valmiusyhtymän organisaatiossa. 100 Kuvio Tutkimuksen viitekehys. 102 Kuvio 3.1. Kolme metodologista lähestymistapaa yhdistettynä tutkimusstrategisiin luokkiin. 104 Kuvio 3.2. Tutkimusotteiden suhteelliset asemat. 106 Kuvio 3.3. Tutkimustehtävät tutkimuksen eri vaiheissa. 113 Kuvio 3.4. Tieteelliset menetelmät tutkimuksessani. 118 Kuvio 4.1. Palvelusaika tehtävässä. 124 Kuvio 4.2. EFQM-mallin arviointialueiden arviointikohtien merkityksen ja toteutumisen arvioinnin ja vastausten käsittelyn periaatekuva. 126 Kuvio 4.3. Periaatekuva parivertailulomakkeesta ja ohjeet vastaamisesta. 127 Kuvio 4.4. Kuvio 5.1. Kuvio 5.2. Kuvio 5.3. Kuvio 5.4. Viiden EFQM-arviointikriteeristön arviointialueen (johtajuus; toimintaperiaatteet ja strategia; henkilöstö; kumppanuudet ja resurssit; prosessit) kautta systemaattisen kehittämistyön vaikutuksien ja systemaattisen laatutyön merkityksen arviointi tulosyksikössä (joukkoosasto) toiminnan kannalta (periaatekuva). 128 Mainitse viisi (1. 5.) keskeistä laadun parantamisen kohdetta, jolla arvioit olevan yhteyden edustamasi tulosyksikön (= joukko-osasto) menestykseen ja kilpailukykyyn. 145 Onko edustamassasi tulosyksikössä (tulosyksikkö = joukko-osasto) arviosi mukaan systemaattista laatutyötä hidastavia tekijöitä tai jopa laatutyön esteitä toiminnan kannalta? Millaisia?. 146 Onko organisaation itsearvioinnin soveltamisesta arviosi mukaan mahdollisesti ollut jotakin haittaa tai kielteistä edustamasi tulosyksikön (tulosyksikkö = joukko-osasto) joukkotuotannon menestykseen ja kilpailukykyyn? Millaisia?. 148 Onko organisaation itsearvioinnin soveltamisesta arviosi mukaan mahdollisesti ollut jotakin positiivista vaikutusta edustamasi tulosyksikön (tulosyksikkö = joukko-osasto) joukkotuotannon menestykseen ja kilpailukykyyn? Millaisia?. 149

15 Kuvio 5.5. Miten olet sitoutunut organisaation itsearvioinnin käytettävyyteen toiminnan parantamisen välineenä?. 151 Kuvio 5.6. Tulosyksikkö C:n (n=25) (6/2003) ja Maasotakoulun (MAASK) (n=47) (12/2003) yhteenveto johtamiseen liittyvien kehittämistoimenpiteiden vaikutuksista. 152 Kuvio 5.7. Tulosyksikkö C:n (n = 25) (6/2003) ja Maasotakoulun (MAASK) (n = 47) (12/2003) yhteenveto toimintaperiaatteisiin ja strategiaan liittyvien kehittämistoimenpiteiden vaikutuksista. 153 Kuvio 5.8. Tulosyksikkö C:n (n = 25) (6/2003) ja Maasotakoulun (MAASK) (n = 47) (12/2003) yhteenveto henkilöstöön liittyvien kehittämistoimenpiteiden vaikutuksista. 153 Kuvio 5.9. Tulosyksikkö C:n (n = 25) (6/2003) ja Maasotakoulun (MAASK) (n = 48) (12/2003) yhteenveto kumppanuuksiin ja resursseihin liittyvien kehittämistoimenpiteiden vaikutuksista. 154 Kuvio Tulosyksikkö C:n (n = 25) (6/2003) ja Maasotakoulun (MAASK) (n = 48) (12/2003) yhteenveto prosesseihin liittyvien kehittämistoimenpiteiden vaikutuksista. 155 Kuvio Parivertailu: laatupalkintokriteeristön arviointialueiden merkityksen painottuminen toiminnan laadun kannalta. 155 Kuvio Mediaanilla ilmoitettu yhteenveto tulosyksikön A ja tulosyksikön B esimiesten arvioista EFQM-mallin (vuoden 2003 suomenkielinen käännös) arviointialueiden arviointikohtien merkityksestä organisaatiossa toiminnan laadun kannalta ottaen huomioon joukkotuotantoprosessi. 156 Kuvio Parivertailu: laatupalkintokriteeristön arviointialueiden merkityksen painottuminen toiminnan laadun kannalta/tulosyksikkö A (11/2004). 164 Kuvio Mediaanilla ilmoitettu yhteenveto tulosyksikön A esimiesten arvioista EFQM-mallin (vuoden 2003 suomenkielinen käännös) arviointialueiden arviointikohtien merkityksestä organisaatiossa toiminnan laadun kannalta ottaen huomioon joukkotuotantoprosessi. 165 Kuvio Parivertailu: laatupalkintokriteeristön arviointialueiden merkityksen painottuminen toiminnan laadun kannalta/tulosyksikkö B (11/2004). 180 Kuvio Mediaanilla ilmoitettu yhteenveto tulosyksikön B esimiesten arvioista EFQM-mallin (vuoden 2003 suomenkielinen käännös) arviointialueiden arviointikohtien merkityksestä organisaatiossa toiminnan laadun kannalta ottaen huomioon joukkotuotantoprosessi. 181 Kuvio Parivertailu: laatupalkintokriteeristön arviointialueiden merkityksen painottuminen toiminnan laadun kannalta/tulosyksikkö C (6/2003). 189 Kuvio Mediaanilla ilmoitettu yhteenveto tulosyksikön C esimiesten arvioista EFQM-mallin (vuoden 1999 suomenkielinen käännös) arviointialueiden arviointikohtien merkityksestä organisaatiossa toiminnan laadun kannalta ottaen huomioon joukkotuotantoprosessi. 190 Kuvio Mainitse viisi (1.-5.) keskeistä laadun parantamisen kohdetta, jolla arvioit olevan yhteyden edustamasi tulosyksikön (= joukko-osasto) menestykseen ja kilpailukykyyn?. 191 Kuvio Mainitse viisi (1.-5.) keskeistä laadun parantamisen kohdetta, jolla arvioit olevan yhteyden edustamasi tulosyksikön (= joukko-osasto) menestykseen ja kilpailukykyyn?. 192 Kuvio Organisaation itsearviointi toiminnan ja resurssien suunnittelussa vuonna 1999 (piirretty uudelleen lähteen mukaan). 200

16 Kuvio Parivertailu: laatupalkintokriteeristön arviointialueiden merkityksen painottuminen toiminnan laadun kannalta/tulosyksikkö MAASK (12/2003). 203 Kuvio Mediaanilla ilmoitettu yhteenveto Maasotakoulussa palvelevien henkilöiden arvioista EFQM-mallin (vuoden 1999 suomenkielinen käännös) arviointialueiden arviointikohtien merkityksestä organisaatiossa toiminnan laadun kannalta. 204 Kuvio Organisaation itsearvioinnin teemat vaiheittain. 205 Kuvio Hallinto- ja tulosyksiköiden sekä johdon organisaation itsearvioinnin aikataulu Maasotakoulussa vuoden 2004 syksystä vuoden 2005 loppuun. 206 Kuvio Vaiheistettu organisaation itsearviointi vaikutuksineen. 207 Kuvio Organisaation itsearvioinnissa tarvittavan tiedon systemaattinen kerääminen. 209 Kuvio 6.1. Yhteenveto komentajan (tulosyksiköt A, B, C ja MAASK) valitseman organisaation itsearvioinnin johtamiskäytännön vaikuttavuudesta. 229 Kuvio 6.2. Yhdistelmä tulosyksikön tulosjohtamisen ja organisaation itsearvioinnin vaiheiden vaikutussuhteista. 245 Kuvio 6.3. Tiedon systemaattinen kerääminen johdon päätöksentekoa varten. 246

17 LUETTELO TAULUKOISTA Taulukko 2.1. Jatkuvan parantamisen periaatteen (Demingin ympyrä, Plan Do Check Act) vaiheiden sisältämien toimintojen ja toimenpiteiden vertailu. 34 Taulukko 2.2. Jatkuvan parantamisen periaatteen (Plan Do Study Act) vaiheiden sisältämien toimintojen ja toimenpiteiden vertailu. 38 Taulukko 2.3. Yhteenveto organisaation itsearvioinnin vaiheista verrattuna jatkuvan parantamisen periaatteeseen. 61 Taulukko 2.4. Toiminnan ja tulosten arviointi johtamiskäytännön neljä erilaista toimintatapaa. 76 Taulukko 2.5. Yhteenveto johtajien ja työntekijöiden laatujohtamiseen suhtautumisen ominaispiirteet Crosbyn (1986) kehittämän laatujohtamisen kypsyystestin eri vaiheissa. 84 Taulukko 2.6. Sivusuon (2006) kehittämän kypsyysmatriisin mitattavat tekijät ja mitattavat asiat. 85 Taulukko 2.7. Ilmavoimien laatuohjelman vaikuttavuuden mittaamiseen käytettävän kypsyysmatriisin periaate. 86 Taulukko 2.8. Toiminnan kypsyyden arviointi johtamiskäytännön kaksi erilaista toimintatapaa. 87 Taulukko 2.9. Ote oppivan organisaation osia käsittelevistä väittämistä 88 Taulukko Organisaation itsearvioinnin käytöllä saatavia hyötyjä sekä haittoja ja kritiikkiä. 91 Taulukko 4.1. Palvelusaika puolustusvoimissa. 123 Taulukko 4.2. Kenttätutkimuksen vastausten palautusprosentit tulosyksikössä C. 130 Taulukko 4.3. Yhteenveto tulosyksikön A kenttätutkimuksiin osallistuneista henkilöistä tehtävineen ja haastatteluaikoineen. 136 Taulukko 4.4. Yhteenveto tulosyksikön B kenttätutkimuksiin osallistuneista henkilöistä tehtävineen ja haastatteluaikoineen. 138 Taulukko 4.5. Yhteenveto tulosyksikkö C:n haastatelluista henkilöistä tehtävineen ja haastatteluaikoineen. 140 Taulukko 4.6. Yhteenveto Maasotakoulun haastatteluista tehtävittäin ja haastatteluaikoineen. 140 Taulukko 5.1. Keskeisimmät laadun parantamisen kohteet, joilla arvioidaan olevan yhteys tulosyksikön (tulosyksikkö = joukko-osasto) menestykseen ja kilpailukykyyn. 144 Taulukko 5.2. Systemaattisia laatutyötä hidastavia tekijöitä tai jopa laatutyön esteitä toiminnan kannalta. 146 Taulukko 5.3. Organisaation itsearvioinnin soveltamisesta on ollut mahdollisesti jotakin haittaa tai kielteistä tulosyksikön (= joukko-osasto) joukkotuotannon menestykseen ja kilpailukykyyn. 147 Taulukko 5.4. Organisaation itsearvioinnin soveltamisesta on ollut mahdollisesti jotakin positiivista vaikutusta tulosyksikön (tulosyksikkö = joukko-osasto) joukkotuotannon menestykseen ja kilpailukykyyn. 149 Taulukko 5.5. Sitoutumisen aste organisaation itsearviointiin. 150 Taulukko 5.6. Tulosyksikön A johdon ja perusyksikön arviot keskeisimmistä laadun parantamisen kohteista. 166 Taulukko 5.7. Systemaattista laatutyötä hidastavia tekijöitä tai jopa laatutyön esteitä toiminnan kannalta. 168

18 Taulukko 5.8. Onko organisaation itsearvioinnin soveltamisesta ollut jotakin haittaa tai kielteistä vaikutusta?. 169 Taulukko 5.9. Organisaation itsearvioinnin positiiviset vaikutukset. 170 Taulukko Tulosyksikön B johdon ja perusyksikön arviot keskeisimmistä laadun parantamisen kohteista. 182 Taulukko Systemaattista laatutyötä hidastavia tekijöitä tai jopa laatutyön esteitä toiminnan kannalta. 183 Taulukko 5.12 Onko organisaation itsearvioinnin soveltamisesta ollut jotakin haittaa tai kielteistä vaikutusta?. 184 Taulukko Organisaation itsearvioinnin positiiviset vaikutukset. 185 Taulukko Alkuperäiset ilmaukset keskeisimmistä laadun parantamisen kohteista luokissa prosessit, henkilöstö ja johtajuus. 192 Taulukko Laatutyötä hidastavia tekijöitä tai jopa laatutyön esteitä. 195 Taulukko Laatupalkintomallin soveltamisen haitat tai kielteiset vaikutukset Taulukko tulosyksikön menestykseen ja kilpailukykyyn. 196 Laatupalkintomallin soveltamisen positiiviset vaikutukset tulosyksikön menestykseen ja kilpailukykyyn. 197 Taulukko Organisaation itsearvioinnin syvällisyyden arviointia ( ). 201 Taulukko Osakokonaisuuksien arvioidut vaikutussuhteet. 216 Taulukko Kehittämistoimenpiteiden arvioidut vaikutussuhteet. 217 Taulukko 6.1. Organisaation itsearvioinnin vaikuttavuuden arviointia osallistumisen ja itsearvioinnin syvällisyyden perusteella. 230

19 LYHENTEET AQAP Allied quality assurance publication BNQP Baldrige National Quality Program CAF Common Assessment Framework EFQM-malli European Foundation for Quality Management Excellence Model EFQM-malli 1999 EFQM Excellence Model, suomenkielinen käännös, vuosi 1999 EFQM-malli 2003 EFQM Excellence Model, suomenkielinen käännös, vuosi 2003 EJ Esikuntajärjestelmä EQA European Quality Award GEM malli Grange ecxellence model ISO The International Organization for Standardization JORY Johtoryhmä MAASK Maasotakoulu MAAVER Maavoimien Esikunnan runko MBNQA Malcolm Baldrigen National Quality Award PAK Pysyväisasiakirja PDCA Plan Do Check Act PDSA Plan Do Study Act PE Pääesikunta PEMAAVE Pääesikunnan Maavoimaesikunta PEMAAV-OS Pääesikunnan maavoimaosasto PEPÄÄLL Pääesikunnan päällikkö Pkom Pataljoonan komentaja PLM Puolustusministeriö PVAH Puolustusvoimien asianhallintajärjestelmä PVMATLE Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen Esikunta SFS Suomen standardisoimisliitto SURY Laatu- ja suunnitteluryhmä TEaM-malli The teamwork excellence modified model Toimperiaatteet ja strategia Toimintaperiaatteet ja strategia TOSU Toimintasuunnitelma TQM Total quality management (kokonaisvaltainen laatujohtaminen) TRS-prosessi Toiminnan ja resurssien suunnittelu -prosessi TRSS Toiminnan ja resurssien suunnittelu ja seuranta TTS Toiminta- ja taloussuunnitelma TUNE Tulosneuvottelu TURA Tulosraportti TYHY-toimkunta Työhyvinvointitoimikunta VIRK Viranomaiskäyttö VM Valtiovarainministeriö VURA Vuosiraportti YT-elin Yhteistoimintaelin Tutkimusaineiston alkuperäisissä ilmauksissa käytetyt lyhenteet ja termit esitetään kyseistä asiaa käsittelevissä kohdissa. Maavoimien valmiusyhtymistä käytetään satunnaisessa järjestyksessä olevaa kirjainedustusta A, B tai C, jotka vastaavat samaa maavoimien valmiusyhtymää koko tutkimuksen ajan.

20 19 1 JOHDANTO Puolustusvoimissa organisaation itsearvioinnin käyttöönoton lähtökohtana on puolustusvoimain komentajan päiväkäskyn tavoiteasettelu. Hägglund (1997) painotti hyvän tuloksen avaimina korkealuokkaista suunnittelua ja tehokkaita toimintoketjuja. Määrän sijasta haluttiin panostaa laatuun. Laatutoiminnan päämääräksi käskettiin muutosten hallinnan ohella toiminnan, tuotteiden ja tulosten jatkuva parantaminen. (Hägglund 1997.) 1.1 Erinomaisuuden tavoittelun synnyttämät tarpeet toiminnan arvioinnille Koko organisaatiota koskevia kokonaisvaltaiseen toiminnan parantamiseen tähtääviä arviointeja ovat edeltäneet laadun, laadun varmistamisen ja laadunhallinnan tietyt piirteet. Tällaisia ominaispiirteitä ovat olleet vaihtelun hallinta, valikoiman lisäys, ajan käyttäminen kilpailutekijänä, tieteellisen liikkeenjohdon keinoin suunnittelun eriyttäminen tuotannosta ja standardien käyttö laadunhallintajärjestelmien auditoinneissa. Tilastollisiin menetelmiin perustuvan tilastollisen prosessinohjauksen käyttöönotto johti Demingin johtamisoppien välityksellä japanilaisissa yrityksissä kaikkien työntekijöiden toimenpiteisiin perustuvaan kokonaisvaltaiseen laadun hallintaan. (Juran 1999, 2.13; Wadsworth 1999, ; Tervonen 2001; 36 48; Lillrank 2001, 22 35; Kujala 2002, 8 10, 33 37, 41 44; Jokinen 2004, 13 16, 34 48; ks. Feigenbaum 1983, 11 17; ks. Juuti 2006, ; vrt. Kekäle 1998, 19.) Suorituskyvyn parantamiseen ja erinomaisuuteen tähtäävien laatupalkintojen käyttöönotto edellytti toiminnan ja saavutettujen tuloksien arviointia, jotta organisaation toiminta ja vaikutukset olisi voitu kuvata laatupalkintokriteerien edellyttämällä tavalla (Conti 2002; Godfrey 1999, ; Kujala 2002, 41 43). Pyrkimykset laadunhallinnan kokonaisvaltaisuuteen (Kekäle 1998, 15 24; Juran 1999, ; Godfrey 1999, ; Kujala 2002, 33 37, 41 43) ja toiminnan laatuun ovat mahdollistaneet parin viimeisen vuosikymmenen aikana organisaation itsearvioinnin käyttämisen toiminnan parantamiseen ilman laatupalkintokilpailua. (van der Wiele & Brown 1999; Conti 1999, 2002; van der Wiele, Brown, Millen & Whelan 2000; Tervonen 2001; 92 94; Kujala 2002, 47 52; MacKerron, Masson & McGlynn 2003.) Conti (1997, 1999, 2002) eriyttää toisistaan laatupalkintokilpailuun liittyvän itsearvioinnin ja aitoon toiminnan parantamiseen sisältyvän itsearvioinnin (Conti 1997, 1999, 2002).

Osaava-hanke 13.2.2014 Mirja Antila Kankaanpään opisto

Osaava-hanke 13.2.2014 Mirja Antila Kankaanpään opisto Laadunhallinnan eri menetelmiä Osaava-hanke 13.2.2014 Mirja Antila Kankaanpään opisto Laadunkehittämismallit EFQM (Euroopan laatupalkintomalli ) Excellence Model 2010 Erinomaisuuden tunnuspiirteiden arviointimalli

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

EFQM Excellence malli

EFQM Excellence malli Laatukeskus EFQM Excellence malli 10.10.2012 Heikki Niemi p. 040 536 6001 heikki.niemi(at)laatukeskus.fi Copyright 2012 Laatukeskus ja EFQM EFQM Excellence -malli Erinomaisuuden tunnuspiirteet Huipputulosten

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2013. Erityisteema: Yrittäjyys. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2013. Erityisteema: Yrittäjyys. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2013 Erityisteema: Yrittäjyys Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto Laatupalkinnon tavoitteena on kannustaa ammatillisen

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Esimerkkejä CAF-mallin hyödyntämisestä:

Esimerkkejä CAF-mallin hyödyntämisestä: Esimerkkejä CAF-mallin hyödyntämisestä: CAF:n käytöstä Espoon sosiaali- ja terveystoimessa 6.5.2011 Kuntatalo va. kehittämispäällikkö Eeva Honkanummi, sosiaali- ja terveystoimi, Espoon kaupunki Historian

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Laatua ja tehoa toimintaan

Laatua ja tehoa toimintaan Laatua ja tehoa toimintaan CAF JULKISEN SEKTORIN LAADUNARVIOINTIMALLI 24.9.2013 Page 1 CAF Yhteinen arviointimalli (CAF Common Assessment Framework) on julkisen sektorin organisaatioille tarkoitettu laadunarviointityökalu.

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Johtamisen standardit mitä ja miksi

Johtamisen standardit mitä ja miksi Johtamisen standardit mitä ja miksi Forum 2013 Sari Sahlberg Johtamisen standardi Auttaa organisaatiota kehittämään valittua johtamisen osa-aluetta Laadunhallinta Ympäristöasioiden hallinta Tietoturvallisuuden

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 EFQM-malli ja ammatillisen koulutuksen laatupalkinto - hakemuksen laatiminen, kokemuksia aiempien hakukierrosten prosessista ja arvioinnista Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

Oppaita kehittämiseen ChangeManager Pro www.changemanager.org Oy Benchmarking Ltd

Oppaita kehittämiseen ChangeManager Pro www.changemanager.org Oy Benchmarking Ltd Oppaita kehittämiseen ChangeManager Pro www.changemanager.org Oy Benchmarking Ltd EFQM laatupalkintomallit - 2013 Kukin kirja kuvaa jonkin laatupalkintomallin havainnollisten esimerkkiparien avulla. Kirjat

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA!

ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA! ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA! Tilaisuuden tavoite Esitellä standardin ISO 14001 uudistamisen tausta tavoitteet aikataulu Esitellä uudistuksen tuomat keskeiset muutokset uusi rakenne

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus Kestävä kehitys osana oppilaitosten laadunhallintaa seminaari Mika Tammilehto opetusministeriö 1.11.2007 Laatu avaintekijä koulutuksessa? Koulutuksen laadun

Lisätiedot

Laatua päihdetyöhön. Maria Inkinen, 19.4.2006 fläppiesityksestä muokattu Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus

Laatua päihdetyöhön. Maria Inkinen, 19.4.2006 fläppiesityksestä muokattu Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus Laatua päihdetyöhön Maria Inkinen, 19.4.2006 fläppiesityksestä muokattu Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus Yleinen määritelmä Laatu on niistä ominaisuuksista muodostuva kokonaisuus, johon perustuu

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Opetusministeriö Merja Lehtonen PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO PALAUTE PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERIT -VÄLIRAPORTISTA Opetusministeriön asettamassa työryhmässä

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Prosessien kehittäminen. Prosessien parantaminen. Eri mallien vertailua. Useita eri malleja. Mitä kehitetään?

Prosessien kehittäminen. Prosessien parantaminen. Eri mallien vertailua. Useita eri malleja. Mitä kehitetään? Prosessien kehittäminen Prosessien parantaminen Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 21.2.2007 Mitä kehitetään? CMMI, SPICE yms. Miten kehittämishanke saadaan toteutettua? Organisaation kehittämisen

Lisätiedot

Jatkuva parantaminen Case: Alkon laboratorio Pekka Lehtonen /

Jatkuva parantaminen Case: Alkon laboratorio Pekka Lehtonen / Jatkuva parantaminen Case: Alkon laboratorio Pekka Lehtonen Akkreditointi vuodesta 1993 Väkiviinan ja alkoholia sisältävien juomien ja teknokemiallisten tuotteiden kemiallinen testaus 34 akkreditoitua

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

CAF-koulutus Kivalo-opisto

CAF-koulutus Kivalo-opisto CAF-koulutus Kivalo-opisto Anni Miettunen 19.3.2016 Lämmittelyä aiheeseen Mitä palvelun laatu on? Mitä laadulla tarkoitetaan? Miten palvelun laatu tuotetaan? Kuka määrittää palvelun laadun? Miten laatua

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle?

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle? Kilpailuylivoimaa johtamisen avulla 1.6.2010 Mitkä ovat oikeita kysymyksiä? Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus j antaa johtamiselle? Väitöstutkimuksen tarkoitus TUTKIMUSKYSYMYS: Onko löydettävissä

Lisätiedot

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi Laadunvarmistuksesta 7.1.2009 Ismo Kantola Laatu Käsitykset laadusta on jäsennetty usein seuraavasti: laatu erinomaisuutena (excellence) itsestään selvää erinomaisuutta, tavanomaisesta poikkeavaa ja elitististä:

Lisätiedot

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Laadunhallinta ja tuloksellisuus osana strategista johtamista

Laadunhallinta ja tuloksellisuus osana strategista johtamista Kuntaliitto tukee kuntia laadun arvioinnissa ja sen kehittämisessä. Laadunhallinta ja tuloksellisuus osana opetustoimen strategista johtamista Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012,

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Laadun varmistus päätöksenteon pohjana 10.3.2015 Kuntatalo, B 3.8 Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Laatuasiantuntija, terveyspalvelujen

Lisätiedot

Laadunhallinta Lohjan kaupungin lukiokoulutuksessa

Laadunhallinta Lohjan kaupungin lukiokoulutuksessa Laadunhallinta Lohjan kaupungin lukiokoulutuksessa 1. Laadunhallinta lukiokoulutuksessa Lohjan kaupungin lukioiden laadunhallintamalli perustuu Kuntaliiton julkaisuun Laadunhallinta opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa. Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola

Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa. Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa (vrt. Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus) Salpauksessa laadunhallinnalla

Lisätiedot

CAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi

CAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi CAF mallin rakenne ja sisältö 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi Toimintatapojen ja tulosten arviointi TOIMINTA TULOKSET Henkilöstö Henkilöstötulokset Johtajuus Strategiat ja

Lisätiedot

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä?

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Elina Moisio Tutkija, TkL, MBA 17.8.2011 Kannustaminen = suoritus- tai tulosperusteinen palkitseminen? Perinteinen oletus:

Lisätiedot

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski 1 (7) Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä n yhteystiedot Juuso Hyvärinen juuso.hyvarinen@vsky.fi puh. 044 906 0320 PL 119 37601 Valkeakoski Toiminnan vakiintuneisuus, esim. vuosikello. Laadunhallinnan

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 31.10.2007 Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Millaista oppimista tarvitaan? Epäselvien, muuttuvien ja avoimien ongelmien ratkaisu Oman ja muiden

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Organisaatioiden haasteita Työelämän laadun rakentuminen Työhyvinvointi, tuottavuus ja

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

Kansallinen laatuhanke 2014-2015

Kansallinen laatuhanke 2014-2015 Kansallinen laatuhanke 2014-2015 Laatuhankkeen tavoite Hankkeella tuetaan julkisen hallinnon organisaatioiden laadun kehittämistä: itsearvioinnilla ulkoisella auditoinnilla vertaisoppimisella 2 Kansallinen

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Ohjelma. Energiatehokkuuden tuloksellinen johtaminen

Ohjelma. Energiatehokkuuden tuloksellinen johtaminen Energiatehokkuuden tuloksellinen johtaminen Energiatehokkuusjärjestelmästä (ETJ) ISO50001-standardiin Aika ja paikka 19.-21.3.2013, Scandic Rosendahl, Tampere Tavoite Tilaisuudessa valmennetaan yrityksiä

Lisätiedot

Toiminnanohjaukseen liittyvän liiketoimintatiedon hyödyntäminen Helsinki Business College Oy:ssä

Toiminnanohjaukseen liittyvän liiketoimintatiedon hyödyntäminen Helsinki Business College Oy:ssä Toiminnanohjaukseen liittyvän liiketoimintatiedon hyödyntäminen Helsinki Business College Oy:ssä 30.10.2012 LARK-hanke Laatupäällikkö, Jaakko Tuomi Laadunhallinnan tukiprosessin (16) yleiset tavoitteet

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta

Lisätiedot

Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään

Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Enemmän kuin irrallinen 360 -arviointi Agenssi360 HRM on ainutlaatuinen yhdistelmä johtamisen tavoitetilan määrittelyä, 360 -arviointia ja kasvokkaista

Lisätiedot

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)

Lisätiedot

From selling to supporting - using customer data for the benefit of the customer

From selling to supporting - using customer data for the benefit of the customer From selling to supporting - using customer data for the benefit of the customer Hannu Saarijärvi Johdanto Yritykset ovat perinteisesti keskittyneet asiakasdatan hyödyntämisessä (CRM) omiin, yrityksen

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja. Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015

Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja. Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015 Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015 Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana + plussat Tutkimuskysymykset

Lisätiedot

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 Luennon sisältö Mitä sosiaalinen tilinpito tarkoittaa? Keskeisiä käsitteitä sosiaaliseen tilinpitoon liittyen Sosiaalisen tilinpidon prosessi: tavoitteiden

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Tutkitusti vaikuttavin

Tutkitusti vaikuttavin Sinun valmentajasi Valmennustemme vaikuttavuus Tutkitusti vaikuttavin Vaikuttavuuden taso riippuu yhteistyön tasosta* Valmennuksen vaikuttavuutta voidaan tarkastella yksilön, ryhmän tai organisaation näkökulmista.

Lisätiedot

KEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA

KEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA KEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA SUORITUKSEN JOHTAMINEN JA PALKITSEMINEN Uusi Osaaja 2 Kick off seminaari 17.11.2011 Anne Haggrén, Virvo Oy 16.11.2011 www.virvo.fi 2 MENESTYS YMPÄRISTÖ YRITYS, ORGANISAATIO

Lisätiedot

Alihankintaverkostojen laatu ja osaaminen hankinnan suhteen

Alihankintaverkostojen laatu ja osaaminen hankinnan suhteen Alihankintaverkostojen laatu ja osaaminen hankinnan suhteen Alihankinta 2010 21.9.2010 Pia Kauma Laatukeskus Excellence Finland Yhdistyksen tarkoitus Laatuyhdistyksen tarkoitus on edistää laatujohtamista

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Laadunhallintajärjestelmän tulisi olla organisaation strateginen päätös ISO9001 tarkoituksena ei ole edellyttää, että kaikilla laadunhallintajärjestelmillä

Lisätiedot

Hankintaosaamisesta kilpailukykyä

Hankintaosaamisesta kilpailukykyä Hankintaosaamisesta kilpailukykyä Salon hankintaosaamiskartoituksen tuloksia, mitä seuraavaksi? Harri Lorentz, Kalle Väänänen Turun kauppakorkeakoulu Kartoitus hankintatoimen haasteista ja kehitystarpeista

Lisätiedot

Our Purpose. Henkilöstöteko 2013/HENRY ry Sanofi Oy/Sari Ek-Petroff

Our Purpose. Henkilöstöteko 2013/HENRY ry Sanofi Oy/Sari Ek-Petroff Our Purpose Henkilöstöteko 2013/HENRY ry Sanofi Oy/Sari Ek-Petroff SANOFI LYHYESTI Toimintaa 100 maassa Suomessa noin 90 työntekijää Yli 110 000 työntekijää MISTÄ LÄHDIMME LIIKKEELLE JA MIKSI? Engagement

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Orientaatio verkko-opetuksen laadunhallintaan

Orientaatio verkko-opetuksen laadunhallintaan LAATUASKELEITA KOKEMUKSIA VERKKO-OPETUKSEN LAATUTYÖSTÄ 7 Orientaatio verkko-opetuksen laadunhallintaan Annikka Nurkka ja Sari Tervonen Tämän artikkelin tavoitteena on johdattaa lukija verkko-opetuksen

Lisätiedot

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI Mitä tietojohtamisessa johdetaan? Palaveri HAUS:ssa, Leena Kononen 21.3.2014 Johtamisen arkkitehtuuri on johtamisen kokonaisuus On taitoa ymmärtää yhteyksiä ja yhteentoimivuutta

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015 Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä Laatuseminaari 7.12.2015 Hankeverkosto Sammosta ammennetaan Hankkeen tavoitteet Kehittää toimintamalleja ja tietovarastoja, joilla vahvistetaan johdon roolia ja osallistumista

Lisätiedot

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8)

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8) 1 (8) Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raision aikuiskoulutuskeskus Timali Juhaninkuja 1 21200 Raisio Raision aikuiskoulutuskeskus Timali aloittaa laadunhallintajärjestelmän systemaattista rakentamista

Lisätiedot

Strateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010

Strateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010 Strateginen johtaminen tässä ajassa Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010 Strateginen johtaminen organisaation ohjaavana voimana Vakiintuneen johtamisajattelun ja -tutkimuksen mukaan strategia muodostaa

Lisätiedot

Verkostojen voima saako rahalle vastinetta?

Verkostojen voima saako rahalle vastinetta? Verkostojen voima saako rahalle vastinetta? Kv-kevätpäivät Sessio B1, 13.5.2014 Kirsti Virtanen, Turun ammattikorkeakoulu Mervi Rantanen, Aalto-yliopisto Sisältö 1. Verkostoyhteistyön johtaminen - case

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä

Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä TALONRAKENNUSTEOLLISUUS RY ITÄ-SUOMI Rakennustyömaan laadunhallinnan koulutus Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä Osaamispaja HMQ Ky, Heikki Munukka, 7.4.2015 KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSISTA KOOTTUJA OHJEITA,

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot