Toiminnan laadun parantaminen organisaation itsearvioinnilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toiminnan laadun parantaminen organisaation itsearvioinnilla"

Transkriptio

1 Toiminnan laadun parantaminen organisaation itsearvioinnilla - tutkimus Suomen puolustusvoimien tulosyksiköissä Juhani Ojala Maasotakoulu Johtamisen julkaisusarja 1/2007

2 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lappeenranta University of Technology Juhani Ojala TOIMINNAN LAADUN PARANTAMINEN ORGANISAATION ITSEARVIOINNILLA tutkimus Suomen puolustusvoimien tulosyksiköissä Väitöskirja tekniikan tohtorin tutkintoa varten esitetään teknistaloudellisen tiedekunnan luvalla julkisesti tarkastettavaksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston luentosalissa 1381, torstaina 11. lokakuuta 2007 klo Maasotakoulu Army Academy Johtamisen julkaisusarja Sisältö: Tutkimuksia 1/2007 Lappeenranta 2007

3 Ohjaaja Professori, tekniikan tohtori Timo Pirttilä Tuotantotalouden osasto Teknistaloudellinen tiedekunta Lappeenrannan teknillinen yliopisto Esitarkastajat Professori, filosofian tohtori Asko Miettinen Tuotantotalouden osasto Tampereen teknillinen yliopisto Tekniikan tohtori Tauno Jokinen Tuotantotalouden osasto Oulun yliopisto Vastaväittäjät Professori, filosofian tohtori Asko Miettinen Tuotantotalouden osasto Tampereen teknillinen yliopisto Tekniikan tohtori Tauno Jokinen Tuotantotalouden osasto Oulun yliopisto Maasotakoulu Väinö Valveen katu Lappeenranta Copyright Juhani Ojala ISBN ISBN (PDF) ISSN Edita Prima Oy Helsinki 2007

4 TIIVISTELMÄ Juhani Ojala Toiminnan laadun parantaminen organisaation itsearvioinnilla tutkimus Suomen puolustusvoimien tulosyksiköissä Lappeenranta sivua Maasotakoulu: Johtamisen julkaisusarja. Tutkimuksia 1/2007 Väitöskirja. Lappeenrannan teknillinen yliopisto ISBN , ISBN (PDF), ISSN Laajoilla kyselylomaketutkimuksilla on tutkittu organisaation itsearvioinnin käyttöönoton motiiveja, käyttöä ja käytön hyötyjä 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Organisaation itsearviointia on myös tutkittu laatupalkintomallien soveltamisen yhteydessä. Kolmas tutkimussuuntaus, johon myös tämä tutkimus sisältyy, on organisaation itsearvioinnin tutkiminen erilaisissa asiayhteyksissä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on lisätä tietoa ja ymmärrystä organisaation itsearvioinnista ja sen vaikuttavuudesta tutkimalla, miten organisaatiota itsearvioidaan maavoimien valmiusyhtymissä ja Maasotakoulussa. Näissä neljässä paikallistutkimuksessa käytin tutkimusotteena tapaustutkimuksen mukaista tutkimusstrategiaa. Aiempien tutkimuksien tulosten perusteella tärkein yhdistävä tekijä toiminnan parantamisessa on pyrkimys kokonaisvaltaisuuteen toiminnan laadun parantamisessa ja erinomaisuuden tavoittelussa. Osin kokonaisvaltaisuuteen sisältyviä ja sitä tukevia tekijöitä ovat jatkuvan parantamisen periaatteen käyttäminen ja oppivan organisaation edellyttämien toimintaedellytyksien luominen ja niiden huomioon ottaminen toiminnassa. Edelleen yhteisenä tekijänä ovat johdon sitoutumisen ja osallistumisen vaikutukset työntekijöiden osallistumiseen ja sitoutumiseen. Teorian perusteella olen arvioinut muodostuvan kolme organisaation itsearvioinnin strategisen tason johtamiskäytäntöä, jotka ovat Laatupalkinnon hakeminen, Toiminnan ja tulosten arviointi sekä Toiminnan kypsyyden arviointi.

5 Tutkimuksen tulosten perusteella organisaation itsearvioinnin vaikuttavuuden merkityskokonaisuus on selitettävissä viiden teeman avulla. Koko tutkimusaineiston yhdistäväksi vaikuttavuuden teemaksi, josta myös organisaation itsearvioinnin vaiheistus saa tukea, muodostuu teema organisaation itsearviointi ja tulosjohtaminen. Tämän teeman perusteella organisaation itsearvioinnin vaikuttavuus perustuu itsearvioinnin käyttämiseen sekä tulosyksikön sisäisenä että johdon strategisen tason itsearviointina osana tulosjohtamista. Samoin teema ollaanko samaa perhettä löytyy jokaisesta tutkimuskohteena olleesta tulosyksiköstä. Teeman perusteella vaikuttavuus perustuu siihen, että organisaation itsearvioinnin tilaisuus koetaan sosiaalisena tapahtumana ja organisaation itsearviointi vahvistaa työntekijöiden osallistumista ja sitoutumista toiminnan laadun parantamiseen. Vaikuttavuuden teemoissa poistetaan kivi kengästä, ja hiertäminen loppuu siihen, strateginen valinta ja henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen organisaation itsearvioinnin vaikuttavuus on tulosyksikkökohtainen. Organisaation itsearvioinnista haetaan vaikuttavuutta organisaation itsearvioinnista saatavien tulosten nopealla toimeenpanolla. Vaikuttavuuteen pyritään systemaattisella eri organisaation tasoilla tehtävillä toiminnan kuvauksilla, mihin liittyy laatupalkinnon hakeminen. Vaikuttavuuteen voidaan myös päästä työpistelähtöisesti henkilöstön johtamisen ja hallinnon kautta. Vaiheistettua organisaation itsearviointia voidaan käyttää osana tulosjohtamista. Muita keskeisiä tutkimustuloksia ovat organisaation itsearvioinnin välittömät ja välilliset vaikutukset. Tutkimuksen tulosten perusteella teen suositukset organisaation itsearvioinnin johtamiskäytännöistä ja organisaation itsearvioinnin vaiheistuksesta osana tulosyksikön tulosjohtamista. Kolmas suositus käsittää organisaation itsearvioinnin käytön palautejärjestelmänä. Avainsanat: organisaation itsearviointi, tulosjohtaminen. UDK : : :

6 ABSTRACT Juhani Ojala Improving Operational Quality by Organizational Self-Assessment: A Study within Finnish Defence Forces Units Lappeenranta pages Army Academy: Publication Series of Management. Research 1/2007 Dissertation. Lappeenranta University of Technology ISBN , ISBN (PDF), ISSN Organizational self-assessment has been studied by using large surveys in the 1990s and at the beginning of the 2000s. The main focuses of these surveys were on motivation for starting organizational self-assessment, ways of using organizational self-assessment and benefits of conducting organizational self-assessment. Organizational self-assessment has also been studied when applying models of quality awards. The third approach which this study also represents is the investigation of organizational self-assessment in different contexts. The purpose of this study is to enhance knowledge and understanding of organizational self-assessment and its effectiveness by studying how the organization is self-assessed in the Army Readiness Brigades and in the Army Academy. In these four local studies I used the case study approach. Previous researches clearly indicate that the most significant factor when improving performance is the tendency to a holistic approach in operational quality and excellence. Factors, partly constituting and supporting this approach, are continuous performance improvement and allocation of resources for the learning organization. A further factor involves the impact of managerial commitment and involvement on employee involvement and commitment. My investigations imply that at strategic level there are three leadership practices of organizational self-assessment: Application for the quality award, Assessment of enablers and results and Assessment of maturity on performance.

7 The outcomes suggest that the effectiveness of organizational self-assessment can be explained through five attributes. Organizational self-assessment and management by results becomes the attribute which combines the entire data of this study and gives support to organizational self-assessment conducted in phases. The effectiveness of this attribute is based on the use of both organizational self-assessment as internal self-assessment of the unit and the use of strategic level self-assessment of management as a part of management by results. Similarly the attribute Are we like one big family? can be found in every unit. The effectiveness of this attribute is based on the fact that organizational selfassessment event is experienced as a social occasion. Organizational self-assessment enhances employee involvement and commitment to improve the operational quality. When applying the attributes of removing the problem, a strategic choice and improving well-being at work the effectiveness of organizational self-assessment is unitspecific. Impact from organizational self-assessment is sought by deciding and executing improvements rapidly. Impact from organizational self-assessment is sought by the systematic description of various organizational performance levels, which includes applying for the quality award. Impact from self-assessment can also be sought by way of leadership and administration, which take the performance of the subunit into account. The phased organizational self-assessment can be incorporated in management by results. The further results indicate that self-assessment has a direct influence and an indirect link in influence. In conclusion, I have designed some recommendations to be employed as leadership practices in organizational self-assessment and phased organizational self-assessment in management by results. A further recommendation consists of organizational self-assessment as a feedback system. Keywords: organizational self-assessment, management by results. UDC : : :

8 KIITOKSET Asetin jatko-opintojeni päämääräksi väitöstutkimuksen tekemisen. Tein tämän päätöksen Kantturaniemessä heinäkuussa Tiesin, että päätös edellyttää minulta kokonaisvaltaista sitoutumista opiskeluun. Tiesin, että historian sivuillekin kirjattu Kantturaniemi velvoittaa minua pysymään päätöksessäni. Uskoin lujasti siihen, että halu elinikäiseen oppimiseen motivoi pääsemään asettamaani päämäärään. Optimisti ei koskaan pety! Näiden tutkimusmatkan edellytysten osasien avulla muodostin mielikuvan päämäärästäni. Tutkimussuunnitelman sisällön, tavoitteiden ja aikataulun avulla päämäärä sai konkreettisen sisällön. Ajallisista tavoitteista huolimatta aika ajoin oli tervettä palauttaa mieleen, miten kaunokirjoituksessa peruskoulun ala-asteen opettajani Sisko Alangon mukaan saavutetaan erinomainen suorituksen taso: Hiljaa hyvää tulee, ajatellen aivan kaunista. Päämääräni saavuttaminen edellytti useilta henkilöiltä tutkimusta edistäviä päätöksiä ja toimenpiteitä. Aivan aluksi haluan osoittaa yhteiset kiitokseni kaikille Teille, jotka olette myötävaikuttaneet tämän väitöstutkimuksen onnistumiseen. Kiitän professori, tekniikan tohtori Timo Pirttilää tutkimuksen päämäärätietoisesta ohjaamisesta. Toiminnan vapaus yhdistyi tutkijan vastuuseen kysymyksessä, mitä sinä todella tutkit. Kiitän tekniikan tohtori Tauno Jokista ja professori, filosofian tohtori Asko Miettistä työn esitarkastamisesta. Ammattitaitoisen ja aktiivisen palautteen perusteella käsikirjoituksesta muodostui väitöskirja. Lisäksi kiitän tekniikan tohtori Antero Tervosta, joka antoi tärkeitä havaintoja käsikirjoituksen luonnoksesta. Kiitän kaikkia Maasotakoulussa palvelevia tai aiemmin palvelleita henkilöitä saamastani tuesta ja kannustuksesta. Maasotakoulun johtajina prikaatikenraali Antti Lankinen, prikaatikenraali Juha-Pekka Liikola ja eversti Teppo Lahti ovat luottaneet siihen, että tämä tutkimus valmistuu suunnitelman mukaisesti. Maasotakoulussa palvelevien henkilöiden ammattitaito, luotettavuus ja yhteistyökyky mahdollistivat sen, että pääsin kussakin tulosyksi-

9 kössä tavoitteeksi asettamaani laaja-alaiseen toimintatutkimukselliseen muutokseen pyrkivän ajatteluun ja vuorovaikutukseen. Erityisesti haluan kiittää kirjastonhoitaja, filosofian maisteri Anna-Mari Osmaa ja hänen johdollaan työskentelevää kirjaston henkilökuntaa. Niin monet olivat ne tiedon lähteet, jotka järjestitte käyttööni! Kiitän filosofian lisensiaatti Ritva Laurilaa tiivistelmän käännöstyöstä. Kiitän filosofian lisensiaatti Riitta Paltemaata tekstin kieliasun tarkastamisesta. Kiitän sekä Kauppaneuvos Werner Hacklinin säätiössä upseerikoulutuksen edistämiseksi että Lappeenrannan teknillisen yliopiston tukisäätiössä toimivia päättäjiä tähän tutkimukseen kohdistamasta luottamuksesta ja taloudellisesta tuesta. Täysipäiväinen tieteelliseen työhön keskittyminen mahdollisti tutkimustehtävän syvällisen käsittelyn. Äitini Eeva Ojalan, siskoni Kaisu Ojalan ja hänen perheensä sekä veljeni Matti Ojalan ja hänen perheensä kannustus tämän monivuotisen tutkimuksen aikana oli tärkeää. Tällaisen pitkäkestoisen projektin aikana elämän kirjo näyttäytyy sen eri väreissä. Isäni Paavo Ojalan poistuminen keskuudestamme pysäytti meidät kaikki. Vahvat isänmaalliset muistot isästä ovat kuitenkin jäljellä ohjaamassa meitä elämässämme. Aviopuolisoni Liisa Ojala ja poikamme Jarno Ojala tutustuivat myös konkreettisesti tutkimuksen eri vaiheisiin, koska tein tämän tutkimuksen kirjalliset osuudet pääosin kotona. Yksi tavoitteistani oli, että jatko-opintojen painoarvon on pysyttävä sopusoinnussa elämän muiden arvojen kanssa. Rikkaudeksi muodostuivatkin ne monet keskustelut kokonaisvaltaisuuteen perustuvasta toiminnan laadun parantamisesta, jatkuvasta parantamisesta, oppimisesta, johtamisesta, organisaation itsearvioinnista, tiedosta, tutkimuksesta, tutkimuksen teosta ja luonnollisesti elämästä itsestään. Kiitos Sinulle, Liisa! Kiitos Sinulle, Jarno! Onnistuminen elämän kokonaisvaltaisuudessa on kuitenkin tärkeintä. Voimme olla todella ylpeitä onnistumisestamme. Lappeenranta Juhani Ojala

10 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT KIITOKSET SISÄLTÖ LUETTELO KUVIOISTA LUETTELO TAULUKOISTA LYHENTEET 1 JOHDANTO Erinomaisuuden tavoittelun synnyttämät tarpeet toiminnan arvioinnille Aiemmat tutkimukset ja tutkimussuuntaukset Laajat kyselylomaketutkimukset Suorituskyvyn lisäystä selvittäneet tutkimukset Organisaation itsearvioinnin käyttäminen erilaisissa asiayhteyksissä Organisaation itsearvioinnin johtamiskäytännöt Tutkimuksen tavoiteasettelu Organisaation itsearvioinnin käyttäminen tutkimuskohteissa Tutkimuksen tarkoitus, tavoitteet ja toiminta-ajatus Raportin rakenne ORGANISAATION ITSEARVIOINTI TOIMINNAN LAADUN PARANTAMISEN JA TULOSJOHTAMISEN KONTEKSTISSA Toiminnan laadun parantamisen strateginen taso Kokonaisvaltaisuuden ja erinomaisuuden tavoittelu jatkuvan parantamisen periaatteen avulla Kokonaisvaltaisuuden ja erinomaisuuden tavoittelu oppivan organisaation avulla Kokonaisvaltaisuuden ja erinomaisuuden tavoittelu johdon sitoutumisen ja osallistumisen avulla Toiminnan laadun parantamisen toiminnan taso Toiminnan laatu Toiminnan laadun määrittely Organisaation itsearviointi ilmiönä Organisaation itsearvioinnin johtaminen Organisaation itsearvioinnin vaiheet Toiminnan parantamisen yhdistäminen toimintaan Organisaation itsearvioinnin käyttäminen laatupalkinnon hakemisessa Laatupalkintomallien käyttämisestä EFQM-malli ja sen soveltaminen Organisaation itsearvioinnin käyttäminen toiminnan ja tulosten arvioinnissa Laatupalkintomallien käyttäminen organisaation itsearvioinnin tukena Kysymyksien ja kysymyssarjojen käyttäminen... organisaation itsearvioinnin tukena Diagnostinen itsearviointi Organisaation itsearvioinnin käyttäminen toiminnan kypsyyden arvioinnissa...83

11 2.7 Organisaation itsearvioinnin käyttämisellä saatavat hyödyt Tulosyksiköt ja tulosjohtaminen Tulosyksikön toimintaympäristö Tulosyksikön toimintajärjestelmä tulosjohtamisen kannalta Tutkimuskohteiden rakenteelliset ja toiminnalliset eroavaisuudet Joukkotuotantoprosessi ydinprosessina Tutkimuksen viitekehys TUTKIMUKSEN METODOLOGIA Tutkimusstrategia Eri tutkimuksen lajeille tyypillisten piirteiden ilmenemismuodot Toimintatutkimuksen piirteitä Fenomenologian piirteitä Hermeneutiikan piirteitä Johtopäätökset Tapaustutkimus Tapaustutkimuksen tyypittely Tutkimustehtävät Tutkimusasetelma Tutkimusaineiston kerääminen Tapaustutkimuksen tapaukset Tutkimusaineiston analysointi Yleistämisen aste Raportointi Esiymmärryksen hankkiminen Työohjelman toteutumisen seuranta Tutkimuksen ensimmäinen vaihe Tutkimuksen toinen vaihe Tutkimuksen kolmas vaihe TUTKIMUSAINEISTON HANKINTA JA KÄSITTELY Tutkimusaineiston hankinta Haastattelut Avokysymykset Arviointialueiden arviointikohtien merkitys ja toteutuminen Arviointialueiden painottuminen toisiinsa nähden Arviot systemaattisen kehittämistyön vaikutuksista Tutkimuksen toinen vaihe Kenttätutkimus tulosyksikössä C Kenttätutkimus Maasotakoulussa Tutkimuksen kolmas vaihe Kenttätutkimus tulosyksikössä A Kenttätutkimus tulosyksikössä B Kenttätutkimus tulosyksikössä C Haastattelut Maasotakoulussa Tutkimusaineiston käsittely Haastattelut Avokysymykset Arviointialueiden arviointikohtien merkitys ja toteutuminen Arviointialueiden painottuminen toisiinsa nähden...143

12 4.4.5 Arviot systemaattisen kehittämistyön vaikutuksista ORGANISAATION ITSEARVIOINTI JA SEN VAIKUTTAVUUS Keskeisimmät laadun parantamisen kohteet Systemaattiset laatutyön hidasteet ja esteet Organisaation itsearvioinnin vaikutukset tulosyksiköittäin vertailtuna Organisaation itsearvioinnin käyttämisen kielteiset vaikutukset Organisaation itsearvioinnin käyttämisen positiiviset vaikutukset Sitoutuminen organisaation itsearviointiin Arviot systemaattisen kehittämistyön vaikutuksista Parivertailu ja arviointikohtien merkitys Poistetaan kivi kengästä, ja hiertäminen loppuu siihen Esimiesten kokemukset organisaation itsearvioinnin vaikuttavuudesta Parivertailun tulokset Arviointikohtien merkitys Avokysymyksien perusteella löydettyjä yksityiskohtaisia tuloksia Johtopäätökset Strateginen valinta Esimiesten kokemukset organisaation itsearvioinnin vaikuttavuudesta Parivertailun tulokset Arviointikohtien merkitys Avokysymyksien perusteella löydettyjä yksityiskohtaisia tuloksia Johtopäätökset Henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen Parivertailun tulokset Arviointikohtien merkitys Avokysymyksien perusteella löydettyjä yksityiskohtaisia tuloksia Komentajan kokemukset organisaation itsearvioinnin vaikuttavuudesta Tulosyksikön sisäinen itsearviointi ja johdon strategisen tason itsearviointi Tilanne tutkimuksen alkuvaiheessa Maasotakoulussa selvitetyt menestystekijät ja parantamisalueet Osallistavan havainnoinnin perusteella saatuja tuloksia Tulosyksikön sisäinen organisaation itsearviointi Tulosyksikön johdon strategisen tason organisaation itsearviointi Ollaanko samaa perhettä Organisaation itsearviointi ja tulosjohtaminen Yhteenveto osakokonaisuuksien vaikutussuhteista TUTKIMUKSEN TULOKSIEN TARKASTELU Yhteenveto tutkimuksen tuloksista Miten organisaation itsearvioinnilla parannetaan toiminnan laatua... tulosyksikössä Vaikutussuhteiden tarkastelua Painotuksien ja merkityksien tarkastelua Kehittämistoimenpiteiden vaikutuksien tarkastelua Organisaation itsearvioinnin johtamiskäytännöt Organisaation itsearvioinnin vaikutukset Organisaation itsearvioinnin vaikutukset henkilöstön yhteishenkeen Miten maavoimien valmiusyhtymien komentajat ovat saavuttaneet... vaikuttavuutta organisaation itsearvioinnilla...234

13 6.3.1 Organisaation itsearvioinnin vaikuttavuuden merkityskokonaisuus Organisaation itsearvioinnin vaikuttavuus tulosyksikössä A Organisaation itsearvioinnin vaikuttavuus tulosyksikössä B Organisaation itsearvioinnin vaikuttavuus tulosyksikössä C Miten organisaation itsearviointi on integroitavissa tulosjohtamiseen Organisaation itsearviointi osana tulosyksikön kokonaisvaltaisuutta Organisaation itsearvioinnin asema tulosjohtamisessa Suositukset Organisaation itsearvioinnin strategisen tason johtamiskäytännöt Organisaation itsearvioinnin vaiheistus ja aikautus Organisaation itsearvioinnin käyttö palautejärjestelmänä TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS JA KONTRIBUUTIO Tutkimuksen validiteetti ja reliabiliteetti Rakenteellinen validiteetti Sisäinen validiteetti Ulkoinen validiteetti Reliabiliteetti Tutkimuksen uskottavuus Tutkimuksen tarkastelu metodin kannalta Tutkimuksen tarkastelu kontribuution kannalta EHDOTUS JATKOTUTKIMUKSIEN AIHEIKSI LÄHDELUETTELO 269 LIITTEET Liite 1. Organisaation itsearvioinnin toteutus vuosina Liite 2. EFQM-mallin (1999) ja EFQM-mallin (2003) arviointikohdat Liite 3. Kirje ( ): Laatujärjestelmätutkimuksen kenttätutkimus Liite 4. Ohje ( ): Kenttätutkimus Liite 5. Esiymmärryksen hankkiminen ja työohjelman toteutuminen Liite 6. Kenttätutkimuksien avokysymyksien vastausten luokittelun perusteet Liite 7. Ilmauksien ryhmittely luokkiin (tulosyksikkö A) Liite 8. Ilmauksien ryhmittely luokkiin (tulosyksikkö B) Liite 9. Parivertailun frekvenssimatriisit ja prosenttiosuusmatriisit tulosyksiköittäin Liite 10. Organisaation itsearviointi toiminnan parantamisen välineenä Liite 11. Parantamissuunnitelmalomake ja parantamisesityslomake.

14 LUETTELO KUVIOISTA Kuvio 2.1. Kaksi lähestymistapaa jatkuvan parantamisen periaatteeseen. 32 Kuvio 2.2. Kolme liiketoiminnan erinomaisuuden tavoittelun menetelmää. 36 Kuvio 2.3. Laajennettu jatkuvan parantamisen periaate (Plan Do Study Act) 37 Kuvio 2.4. Toistava oppiminen ja uudistava oppiminen. 40 Kuvio 2.5. Kolme oppimisen tasoa. 41 Kuvio 2.6. Johtamisen ja laatutyön roolien yhteensovittaminen. 53 Kuvio 2.7. Erilaisten organisaation itsearvioinnin lähestymistapojen suhteelliset asemat todistusvoiman ja itsearviointiprosessin suhteen. 56 Kuvio 2.8. Organisaation itsearvioinnin johtamiskäytännöt toimintatapoineen. 58 Kuvio 2.9. Kaksi perinteisesti kuvattua itsearviointiprosessia. 60 Kuvio Kahdeksan tärkeintä askelta sovellettaessa EFQM-mallia. 60 Kuvio The EFQM Excellence Model (EFQM-malli) arviointikriteeristön käytön periaate. 72 Kuvio Systeemitekijöiden, prosessien ja tuloksien välinen suhde. 81 Kuvio Diagnostisen itsearvioinnin periaate. 82 Kuvio Tulosyksikön toimintajärjestelmän vaikutuspiiri. 93 Kuvio Esimerkki maavoimien valmiusyhtymän organisaatiosta. 99 Kuvio Tutkimuksen kohdehenkilöiden tehtävien asemat maavoimien valmiusyhtymän organisaatiossa. 100 Kuvio Tutkimuksen viitekehys. 102 Kuvio 3.1. Kolme metodologista lähestymistapaa yhdistettynä tutkimusstrategisiin luokkiin. 104 Kuvio 3.2. Tutkimusotteiden suhteelliset asemat. 106 Kuvio 3.3. Tutkimustehtävät tutkimuksen eri vaiheissa. 113 Kuvio 3.4. Tieteelliset menetelmät tutkimuksessani. 118 Kuvio 4.1. Palvelusaika tehtävässä. 124 Kuvio 4.2. EFQM-mallin arviointialueiden arviointikohtien merkityksen ja toteutumisen arvioinnin ja vastausten käsittelyn periaatekuva. 126 Kuvio 4.3. Periaatekuva parivertailulomakkeesta ja ohjeet vastaamisesta. 127 Kuvio 4.4. Kuvio 5.1. Kuvio 5.2. Kuvio 5.3. Kuvio 5.4. Viiden EFQM-arviointikriteeristön arviointialueen (johtajuus; toimintaperiaatteet ja strategia; henkilöstö; kumppanuudet ja resurssit; prosessit) kautta systemaattisen kehittämistyön vaikutuksien ja systemaattisen laatutyön merkityksen arviointi tulosyksikössä (joukkoosasto) toiminnan kannalta (periaatekuva). 128 Mainitse viisi (1. 5.) keskeistä laadun parantamisen kohdetta, jolla arvioit olevan yhteyden edustamasi tulosyksikön (= joukko-osasto) menestykseen ja kilpailukykyyn. 145 Onko edustamassasi tulosyksikössä (tulosyksikkö = joukko-osasto) arviosi mukaan systemaattista laatutyötä hidastavia tekijöitä tai jopa laatutyön esteitä toiminnan kannalta? Millaisia?. 146 Onko organisaation itsearvioinnin soveltamisesta arviosi mukaan mahdollisesti ollut jotakin haittaa tai kielteistä edustamasi tulosyksikön (tulosyksikkö = joukko-osasto) joukkotuotannon menestykseen ja kilpailukykyyn? Millaisia?. 148 Onko organisaation itsearvioinnin soveltamisesta arviosi mukaan mahdollisesti ollut jotakin positiivista vaikutusta edustamasi tulosyksikön (tulosyksikkö = joukko-osasto) joukkotuotannon menestykseen ja kilpailukykyyn? Millaisia?. 149

15 Kuvio 5.5. Miten olet sitoutunut organisaation itsearvioinnin käytettävyyteen toiminnan parantamisen välineenä?. 151 Kuvio 5.6. Tulosyksikkö C:n (n=25) (6/2003) ja Maasotakoulun (MAASK) (n=47) (12/2003) yhteenveto johtamiseen liittyvien kehittämistoimenpiteiden vaikutuksista. 152 Kuvio 5.7. Tulosyksikkö C:n (n = 25) (6/2003) ja Maasotakoulun (MAASK) (n = 47) (12/2003) yhteenveto toimintaperiaatteisiin ja strategiaan liittyvien kehittämistoimenpiteiden vaikutuksista. 153 Kuvio 5.8. Tulosyksikkö C:n (n = 25) (6/2003) ja Maasotakoulun (MAASK) (n = 47) (12/2003) yhteenveto henkilöstöön liittyvien kehittämistoimenpiteiden vaikutuksista. 153 Kuvio 5.9. Tulosyksikkö C:n (n = 25) (6/2003) ja Maasotakoulun (MAASK) (n = 48) (12/2003) yhteenveto kumppanuuksiin ja resursseihin liittyvien kehittämistoimenpiteiden vaikutuksista. 154 Kuvio Tulosyksikkö C:n (n = 25) (6/2003) ja Maasotakoulun (MAASK) (n = 48) (12/2003) yhteenveto prosesseihin liittyvien kehittämistoimenpiteiden vaikutuksista. 155 Kuvio Parivertailu: laatupalkintokriteeristön arviointialueiden merkityksen painottuminen toiminnan laadun kannalta. 155 Kuvio Mediaanilla ilmoitettu yhteenveto tulosyksikön A ja tulosyksikön B esimiesten arvioista EFQM-mallin (vuoden 2003 suomenkielinen käännös) arviointialueiden arviointikohtien merkityksestä organisaatiossa toiminnan laadun kannalta ottaen huomioon joukkotuotantoprosessi. 156 Kuvio Parivertailu: laatupalkintokriteeristön arviointialueiden merkityksen painottuminen toiminnan laadun kannalta/tulosyksikkö A (11/2004). 164 Kuvio Mediaanilla ilmoitettu yhteenveto tulosyksikön A esimiesten arvioista EFQM-mallin (vuoden 2003 suomenkielinen käännös) arviointialueiden arviointikohtien merkityksestä organisaatiossa toiminnan laadun kannalta ottaen huomioon joukkotuotantoprosessi. 165 Kuvio Parivertailu: laatupalkintokriteeristön arviointialueiden merkityksen painottuminen toiminnan laadun kannalta/tulosyksikkö B (11/2004). 180 Kuvio Mediaanilla ilmoitettu yhteenveto tulosyksikön B esimiesten arvioista EFQM-mallin (vuoden 2003 suomenkielinen käännös) arviointialueiden arviointikohtien merkityksestä organisaatiossa toiminnan laadun kannalta ottaen huomioon joukkotuotantoprosessi. 181 Kuvio Parivertailu: laatupalkintokriteeristön arviointialueiden merkityksen painottuminen toiminnan laadun kannalta/tulosyksikkö C (6/2003). 189 Kuvio Mediaanilla ilmoitettu yhteenveto tulosyksikön C esimiesten arvioista EFQM-mallin (vuoden 1999 suomenkielinen käännös) arviointialueiden arviointikohtien merkityksestä organisaatiossa toiminnan laadun kannalta ottaen huomioon joukkotuotantoprosessi. 190 Kuvio Mainitse viisi (1.-5.) keskeistä laadun parantamisen kohdetta, jolla arvioit olevan yhteyden edustamasi tulosyksikön (= joukko-osasto) menestykseen ja kilpailukykyyn?. 191 Kuvio Mainitse viisi (1.-5.) keskeistä laadun parantamisen kohdetta, jolla arvioit olevan yhteyden edustamasi tulosyksikön (= joukko-osasto) menestykseen ja kilpailukykyyn?. 192 Kuvio Organisaation itsearviointi toiminnan ja resurssien suunnittelussa vuonna 1999 (piirretty uudelleen lähteen mukaan). 200

16 Kuvio Parivertailu: laatupalkintokriteeristön arviointialueiden merkityksen painottuminen toiminnan laadun kannalta/tulosyksikkö MAASK (12/2003). 203 Kuvio Mediaanilla ilmoitettu yhteenveto Maasotakoulussa palvelevien henkilöiden arvioista EFQM-mallin (vuoden 1999 suomenkielinen käännös) arviointialueiden arviointikohtien merkityksestä organisaatiossa toiminnan laadun kannalta. 204 Kuvio Organisaation itsearvioinnin teemat vaiheittain. 205 Kuvio Hallinto- ja tulosyksiköiden sekä johdon organisaation itsearvioinnin aikataulu Maasotakoulussa vuoden 2004 syksystä vuoden 2005 loppuun. 206 Kuvio Vaiheistettu organisaation itsearviointi vaikutuksineen. 207 Kuvio Organisaation itsearvioinnissa tarvittavan tiedon systemaattinen kerääminen. 209 Kuvio 6.1. Yhteenveto komentajan (tulosyksiköt A, B, C ja MAASK) valitseman organisaation itsearvioinnin johtamiskäytännön vaikuttavuudesta. 229 Kuvio 6.2. Yhdistelmä tulosyksikön tulosjohtamisen ja organisaation itsearvioinnin vaiheiden vaikutussuhteista. 245 Kuvio 6.3. Tiedon systemaattinen kerääminen johdon päätöksentekoa varten. 246

17 LUETTELO TAULUKOISTA Taulukko 2.1. Jatkuvan parantamisen periaatteen (Demingin ympyrä, Plan Do Check Act) vaiheiden sisältämien toimintojen ja toimenpiteiden vertailu. 34 Taulukko 2.2. Jatkuvan parantamisen periaatteen (Plan Do Study Act) vaiheiden sisältämien toimintojen ja toimenpiteiden vertailu. 38 Taulukko 2.3. Yhteenveto organisaation itsearvioinnin vaiheista verrattuna jatkuvan parantamisen periaatteeseen. 61 Taulukko 2.4. Toiminnan ja tulosten arviointi johtamiskäytännön neljä erilaista toimintatapaa. 76 Taulukko 2.5. Yhteenveto johtajien ja työntekijöiden laatujohtamiseen suhtautumisen ominaispiirteet Crosbyn (1986) kehittämän laatujohtamisen kypsyystestin eri vaiheissa. 84 Taulukko 2.6. Sivusuon (2006) kehittämän kypsyysmatriisin mitattavat tekijät ja mitattavat asiat. 85 Taulukko 2.7. Ilmavoimien laatuohjelman vaikuttavuuden mittaamiseen käytettävän kypsyysmatriisin periaate. 86 Taulukko 2.8. Toiminnan kypsyyden arviointi johtamiskäytännön kaksi erilaista toimintatapaa. 87 Taulukko 2.9. Ote oppivan organisaation osia käsittelevistä väittämistä 88 Taulukko Organisaation itsearvioinnin käytöllä saatavia hyötyjä sekä haittoja ja kritiikkiä. 91 Taulukko 4.1. Palvelusaika puolustusvoimissa. 123 Taulukko 4.2. Kenttätutkimuksen vastausten palautusprosentit tulosyksikössä C. 130 Taulukko 4.3. Yhteenveto tulosyksikön A kenttätutkimuksiin osallistuneista henkilöistä tehtävineen ja haastatteluaikoineen. 136 Taulukko 4.4. Yhteenveto tulosyksikön B kenttätutkimuksiin osallistuneista henkilöistä tehtävineen ja haastatteluaikoineen. 138 Taulukko 4.5. Yhteenveto tulosyksikkö C:n haastatelluista henkilöistä tehtävineen ja haastatteluaikoineen. 140 Taulukko 4.6. Yhteenveto Maasotakoulun haastatteluista tehtävittäin ja haastatteluaikoineen. 140 Taulukko 5.1. Keskeisimmät laadun parantamisen kohteet, joilla arvioidaan olevan yhteys tulosyksikön (tulosyksikkö = joukko-osasto) menestykseen ja kilpailukykyyn. 144 Taulukko 5.2. Systemaattisia laatutyötä hidastavia tekijöitä tai jopa laatutyön esteitä toiminnan kannalta. 146 Taulukko 5.3. Organisaation itsearvioinnin soveltamisesta on ollut mahdollisesti jotakin haittaa tai kielteistä tulosyksikön (= joukko-osasto) joukkotuotannon menestykseen ja kilpailukykyyn. 147 Taulukko 5.4. Organisaation itsearvioinnin soveltamisesta on ollut mahdollisesti jotakin positiivista vaikutusta tulosyksikön (tulosyksikkö = joukko-osasto) joukkotuotannon menestykseen ja kilpailukykyyn. 149 Taulukko 5.5. Sitoutumisen aste organisaation itsearviointiin. 150 Taulukko 5.6. Tulosyksikön A johdon ja perusyksikön arviot keskeisimmistä laadun parantamisen kohteista. 166 Taulukko 5.7. Systemaattista laatutyötä hidastavia tekijöitä tai jopa laatutyön esteitä toiminnan kannalta. 168

18 Taulukko 5.8. Onko organisaation itsearvioinnin soveltamisesta ollut jotakin haittaa tai kielteistä vaikutusta?. 169 Taulukko 5.9. Organisaation itsearvioinnin positiiviset vaikutukset. 170 Taulukko Tulosyksikön B johdon ja perusyksikön arviot keskeisimmistä laadun parantamisen kohteista. 182 Taulukko Systemaattista laatutyötä hidastavia tekijöitä tai jopa laatutyön esteitä toiminnan kannalta. 183 Taulukko 5.12 Onko organisaation itsearvioinnin soveltamisesta ollut jotakin haittaa tai kielteistä vaikutusta?. 184 Taulukko Organisaation itsearvioinnin positiiviset vaikutukset. 185 Taulukko Alkuperäiset ilmaukset keskeisimmistä laadun parantamisen kohteista luokissa prosessit, henkilöstö ja johtajuus. 192 Taulukko Laatutyötä hidastavia tekijöitä tai jopa laatutyön esteitä. 195 Taulukko Laatupalkintomallin soveltamisen haitat tai kielteiset vaikutukset Taulukko tulosyksikön menestykseen ja kilpailukykyyn. 196 Laatupalkintomallin soveltamisen positiiviset vaikutukset tulosyksikön menestykseen ja kilpailukykyyn. 197 Taulukko Organisaation itsearvioinnin syvällisyyden arviointia ( ). 201 Taulukko Osakokonaisuuksien arvioidut vaikutussuhteet. 216 Taulukko Kehittämistoimenpiteiden arvioidut vaikutussuhteet. 217 Taulukko 6.1. Organisaation itsearvioinnin vaikuttavuuden arviointia osallistumisen ja itsearvioinnin syvällisyyden perusteella. 230

19 LYHENTEET AQAP Allied quality assurance publication BNQP Baldrige National Quality Program CAF Common Assessment Framework EFQM-malli European Foundation for Quality Management Excellence Model EFQM-malli 1999 EFQM Excellence Model, suomenkielinen käännös, vuosi 1999 EFQM-malli 2003 EFQM Excellence Model, suomenkielinen käännös, vuosi 2003 EJ Esikuntajärjestelmä EQA European Quality Award GEM malli Grange ecxellence model ISO The International Organization for Standardization JORY Johtoryhmä MAASK Maasotakoulu MAAVER Maavoimien Esikunnan runko MBNQA Malcolm Baldrigen National Quality Award PAK Pysyväisasiakirja PDCA Plan Do Check Act PDSA Plan Do Study Act PE Pääesikunta PEMAAVE Pääesikunnan Maavoimaesikunta PEMAAV-OS Pääesikunnan maavoimaosasto PEPÄÄLL Pääesikunnan päällikkö Pkom Pataljoonan komentaja PLM Puolustusministeriö PVAH Puolustusvoimien asianhallintajärjestelmä PVMATLE Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen Esikunta SFS Suomen standardisoimisliitto SURY Laatu- ja suunnitteluryhmä TEaM-malli The teamwork excellence modified model Toimperiaatteet ja strategia Toimintaperiaatteet ja strategia TOSU Toimintasuunnitelma TQM Total quality management (kokonaisvaltainen laatujohtaminen) TRS-prosessi Toiminnan ja resurssien suunnittelu -prosessi TRSS Toiminnan ja resurssien suunnittelu ja seuranta TTS Toiminta- ja taloussuunnitelma TUNE Tulosneuvottelu TURA Tulosraportti TYHY-toimkunta Työhyvinvointitoimikunta VIRK Viranomaiskäyttö VM Valtiovarainministeriö VURA Vuosiraportti YT-elin Yhteistoimintaelin Tutkimusaineiston alkuperäisissä ilmauksissa käytetyt lyhenteet ja termit esitetään kyseistä asiaa käsittelevissä kohdissa. Maavoimien valmiusyhtymistä käytetään satunnaisessa järjestyksessä olevaa kirjainedustusta A, B tai C, jotka vastaavat samaa maavoimien valmiusyhtymää koko tutkimuksen ajan.

20 19 1 JOHDANTO Puolustusvoimissa organisaation itsearvioinnin käyttöönoton lähtökohtana on puolustusvoimain komentajan päiväkäskyn tavoiteasettelu. Hägglund (1997) painotti hyvän tuloksen avaimina korkealuokkaista suunnittelua ja tehokkaita toimintoketjuja. Määrän sijasta haluttiin panostaa laatuun. Laatutoiminnan päämääräksi käskettiin muutosten hallinnan ohella toiminnan, tuotteiden ja tulosten jatkuva parantaminen. (Hägglund 1997.) 1.1 Erinomaisuuden tavoittelun synnyttämät tarpeet toiminnan arvioinnille Koko organisaatiota koskevia kokonaisvaltaiseen toiminnan parantamiseen tähtääviä arviointeja ovat edeltäneet laadun, laadun varmistamisen ja laadunhallinnan tietyt piirteet. Tällaisia ominaispiirteitä ovat olleet vaihtelun hallinta, valikoiman lisäys, ajan käyttäminen kilpailutekijänä, tieteellisen liikkeenjohdon keinoin suunnittelun eriyttäminen tuotannosta ja standardien käyttö laadunhallintajärjestelmien auditoinneissa. Tilastollisiin menetelmiin perustuvan tilastollisen prosessinohjauksen käyttöönotto johti Demingin johtamisoppien välityksellä japanilaisissa yrityksissä kaikkien työntekijöiden toimenpiteisiin perustuvaan kokonaisvaltaiseen laadun hallintaan. (Juran 1999, 2.13; Wadsworth 1999, ; Tervonen 2001; 36 48; Lillrank 2001, 22 35; Kujala 2002, 8 10, 33 37, 41 44; Jokinen 2004, 13 16, 34 48; ks. Feigenbaum 1983, 11 17; ks. Juuti 2006, ; vrt. Kekäle 1998, 19.) Suorituskyvyn parantamiseen ja erinomaisuuteen tähtäävien laatupalkintojen käyttöönotto edellytti toiminnan ja saavutettujen tuloksien arviointia, jotta organisaation toiminta ja vaikutukset olisi voitu kuvata laatupalkintokriteerien edellyttämällä tavalla (Conti 2002; Godfrey 1999, ; Kujala 2002, 41 43). Pyrkimykset laadunhallinnan kokonaisvaltaisuuteen (Kekäle 1998, 15 24; Juran 1999, ; Godfrey 1999, ; Kujala 2002, 33 37, 41 43) ja toiminnan laatuun ovat mahdollistaneet parin viimeisen vuosikymmenen aikana organisaation itsearvioinnin käyttämisen toiminnan parantamiseen ilman laatupalkintokilpailua. (van der Wiele & Brown 1999; Conti 1999, 2002; van der Wiele, Brown, Millen & Whelan 2000; Tervonen 2001; 92 94; Kujala 2002, 47 52; MacKerron, Masson & McGlynn 2003.) Conti (1997, 1999, 2002) eriyttää toisistaan laatupalkintokilpailuun liittyvän itsearvioinnin ja aitoon toiminnan parantamiseen sisältyvän itsearvioinnin (Conti 1997, 1999, 2002).

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support 16.11.2016 The quality policy principles governing the activities of Aalto University

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2013. Erityisteema: Yrittäjyys. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2013. Erityisteema: Yrittäjyys. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2013 Erityisteema: Yrittäjyys Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto Laatupalkinnon tavoitteena on kannustaa ammatillisen

Lisätiedot

Esimerkkejä CAF-mallin hyödyntämisestä:

Esimerkkejä CAF-mallin hyödyntämisestä: Esimerkkejä CAF-mallin hyödyntämisestä: CAF:n käytöstä Espoon sosiaali- ja terveystoimessa 6.5.2011 Kuntatalo va. kehittämispäällikkö Eeva Honkanummi, sosiaali- ja terveystoimi, Espoon kaupunki Historian

Lisätiedot

Erityisteema: Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen

Erityisteema: Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 Erityisteema: Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa?

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Laadunhallinta ja tuloksellisuus lukiokoulutuksessa Lukioseminaari 11.4.2012, Kuntatalo Juha Karvonen, kehittämispäällikkö Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Lukioseminaari 11.4.2012 Lukion

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2012

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2012 Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2012 Euroopan laatupalkinto (EFQM) ja ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon arviointiperusteet ja erityisteema Tiedotustilaisuus 3.2.2012 Opetusneuvos www.oph.fi

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa OPPI -kysely Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa Anna Parpala & Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

Laatupalkintomalli (EFQM -malli)

Laatupalkintomalli (EFQM -malli) Laatupalkintomalli (EFQM -malli) Ruut Pylvänäinen Laatupalkintomallin taustalla on laaja kokemus Laatupalkintomallin arviointiperusteet ovat syntyneet tuhansien eurooppalaisten ja ulkoeurooppalaisten organisaatioiden

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA. PD-projektityö/Vesa Helin

TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA. PD-projektityö/Vesa Helin TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA PD-projektityö/Vesa Helin Tutkimuksen tausta strategisen ja toiminnan vaikuttavuuteen tähtäävän toiminnan

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Opiskelu ja oppiminen yliopistossa kysely Helsingin yliopistossa

Opiskelu ja oppiminen yliopistossa kysely Helsingin yliopistossa Opiskelu ja oppiminen yliopistossa kysely Helsingin yliopistossa Sari Lindblom-Ylänne & Anna Parpala Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö YTY Kyselyn käytön tavoitteet Tutkimusperustainen

Lisätiedot

CAF-koulutus Kivalo-opisto

CAF-koulutus Kivalo-opisto CAF-koulutus Kivalo-opisto Anni Miettunen 19.3.2016 Lämmittelyä aiheeseen Mitä palvelun laatu on? Mitä laadulla tarkoitetaan? Miten palvelun laatu tuotetaan? Kuka määrittää palvelun laadun? Miten laatua

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki Kotoutumiskoulutuksen arviointi Riina Humalajoki Osallisena Suomessa -hanke Laki kotouttamisesta uudistui 2009. Laki sisältää Osallisena Suomessa kokeilulakihankkeen, jonka toimikausi on 22.3.2010-30.6.2013.

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 31.10.2007 Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Millaista oppimista tarvitaan? Epäselvien, muuttuvien ja avoimien ongelmien ratkaisu Oman ja muiden

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Laadun varmistus päätöksenteon pohjana 10.3.2015 Kuntatalo, B 3.8 Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Laatuasiantuntija, terveyspalvelujen

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

TIETO LISÄÄ TAITOA. ARVIOINTIIN PERUSTUVA JOHTAMINEN Oppimistulosten arviointi. Anu Räisänen

TIETO LISÄÄ TAITOA. ARVIOINTIIN PERUSTUVA JOHTAMINEN Oppimistulosten arviointi. Anu Räisänen TIETO LISÄÄ TAITOA ARVIOINTIIN PERUSTUVA JOHTAMINEN Oppimistulosten arviointi 24.9.2013 TULOSTEN, VAIKUTUSTEN & VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINNIN TARVE Miksi näppituntuma ei riitä? Kansalaisten oikeuksien turvaaminen

Lisätiedot

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Jaana Bom Merja Prepula Balanced Scorecard Yritysstrategian ja rakenteen yhdensuuntaistamisjärjestelmä Strateginen johtamisjärjestelmä Strategiset

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Missä mennään BI? Mikko Kontio

Missä mennään BI? Mikko Kontio Missä mennään BI? Mikko Kontio Source: EMC - Big Data in 2020 % Business Intelligence Business Analytics set of theories, methodologies, architectures, and technologies that transform raw data into meaningful

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Hyvä laatu Laboratorion menestystekijät Laboratorion hyvä laatu perustuu asiakkaiden tarpeiden

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Kestävä kehitys osana oppilaitosten laadunhallintaa KOMMETTIPUHEENVUORO. Opetusneuvos Leena Koski. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Kestävä kehitys osana oppilaitosten laadunhallintaa KOMMETTIPUHEENVUORO. Opetusneuvos Leena Koski. Osaamisen ja sivistyksen asialla Kestävä kehitys osana oppilaitosten laadunhallintaa KOMMETTIPUHEENVUORO Opetusneuvos Leena Koski LAADUNHALLINTASUOSITUKSEN TAVOITTEET (luonnos) Tehtävänä on tukea koulutuksen järjestäjiä koulutuksen laadunhallinnan

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Arvioinnilla luottamusta

Arvioinnilla luottamusta Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi Pohjois-Suomen AVI-alueen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Laadunohjausryhmä hyväksynyt 19.1.2017 J Y V Ä S K Y LÄ N Y LI O PI S T O 26.1.2017 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään

Lisätiedot

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaaminen Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaamisen ydin Vaikeinta on oikean kysymyksen esittäminen ei niinkään oikean vastauksen löytäminen! Far better an appropriate

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2013

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2013 Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2013 Euroopan laatupalkinto (EFQM) ja ammatillisen koulutuksen laatupalkinnossa hakemuksen laatiminen ja kokemuksia aiempien hakukierrosten prosessista ja arvioinnista

Lisätiedot

Kansallinen laatuhanke 2014-2015

Kansallinen laatuhanke 2014-2015 Kansallinen laatuhanke 2014-2015 Laatuhankkeen tavoite Hankkeella tuetaan julkisen hallinnon organisaatioiden laadun kehittämistä: itsearvioinnilla ulkoisella auditoinnilla vertaisoppimisella 2 Kansallinen

Lisätiedot

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski 1 (7) Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä n yhteystiedot Juuso Hyvärinen juuso.hyvarinen@vsky.fi puh. 044 906 0320 PL 119 37601 Valkeakoski Toiminnan vakiintuneisuus, esim. vuosikello. Laadunhallinnan

Lisätiedot

TOHTORIKOULUTUKSEN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA

TOHTORIKOULUTUKSEN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA TOHTORIKOULUTUKSEN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Tohtorikoulutuspäivä 5.10.2016, Turku Tuula Oksanen, tutkijakoulukoordinaattori, Jyväskylän yliopisto Tausta JY:n strategian toimenpideohjelma 2015-2016

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA

LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA Kaija Jääskeläinen, Tampereen teknillinen yliopisto Kirjasto Taustaa laadunvarmistusjärjestelmään ja auditointiin 2 Kirjastossa perinteisesti tehty työtä

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Johtamisen kehitysloikka

Johtamisen kehitysloikka Johtamisen kehitysloikka Mikä? VIA Leadership in Action -kehitysohjelma keskittyy oman vastuualueen kehittämiseen operatiivisesta ja strategisesta näkökulmasta. Ihmisten johtamisen haasteisiin vastaaminen

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Sähköisen hyvinvointikertomus

Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät Tuottaa vertailevaa tietoa strategiatyöhön sekä toiminnan ja talouden

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Lastensuojelun sijaishuollon vaativan laitoshoidon kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi

Lastensuojelun sijaishuollon vaativan laitoshoidon kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi Lastensuojelun sijaishuollon vaativan laitoshoidon kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi Lastensuojelun sijaishuollon vaativan laitoshoidon tavoitteet: Lapsen sosiaalisen lähiverkoston vahvistuminen

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat ja osaaminen

Opetussuunnitelmat ja osaaminen Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,

Lisätiedot

Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Päivi Jantunen laatukoordinaattori 4.1.2017 1 Toimintajärjestelmän ja laadunhallinnan pohjana SFS-EN ISO9001-standardi johtamisjärjestelmä, joka auttaa

Lisätiedot

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas 1 (6) Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas Sisällys Mikä on toimintajärjestelmä... 2 Hyvä toimintajärjestelmä... 3 Hyödyt... 3 Toimintajärjestelmän rakentaminen... 4 Autamme sinua... 6 Business

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

RIVER projekti. Idea projektin takana

RIVER projekti. Idea projektin takana RIVER projekti Idea projektin takana This project has been funded with support from the European Commission (Reference: 517741-LLP-1-2011-1-AT-GRUNDTVIG-GMP) This publication reflects the views only of

Lisätiedot

Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta

Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta Puheenjohtaja Riitta Pyykkö Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Miksi juuri auditointi?

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos

Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Johtamisen strategisuus Strategia, visio, missio Mintzberg (1998)

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Hyväksytty laadunohjausryhmässä 25.2.2016 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään laatupolitiikassa yhteisössä tunnetun vastuunjaon,

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Laatua Siikalatvalla

Laatua Siikalatvalla Laatua Siikalatvalla Päivän ohjelma 13.00-13.45 Yhteenvetoa tehdystä työstä huomioita tulevaan työhön Orientaatiota: Mainitkaa kolme asiaa, jotka mietityttävät tässä laatutyössä. 13.45-14.00 Tauko Poimintoja

Lisätiedot

Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen

Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen Toimeenpanon ja seurannan lähtökohtia Toimeenpano perustuu: Toimintasuunnitelmaan, Organisaatiorakenteeseen, Viestintään ja

Lisätiedot

Mitä turvallisuus on?

Mitä turvallisuus on? Mitä turvallisuus on? Väljästi määriteltynä, Turvallisuudella tarkoitetaan vaarojen ja uhkien poissaoloa, sekä psykologista kokemusta niiden poissaolosta. Turvallisuus on suhteellinen määre, sillä vaarojen,

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Älykäs johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen

Älykäs johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen Älykäs muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen Pohjois-Savon liitto 11.3.2015 Pentti Sydänmaanlakka - Johtamisen suurimmat haasteet - Älykäs vai älytön organisaatio? - Älykäs

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa 4.11.2013 Kestävä kehitys korkeakoulujen laatujärjestelmissä sekä sisällyttäminen opintoihin Tove Holm, vastaan ammattikorkeakoulutasolla

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 8.4.2016 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto Laatupalkintokilpailu Laatupalkinnolla tuetaan ja kannustetaan

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot