Monikanavaisen viestinnän osaamistarpeet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Monikanavaisen viestinnän osaamistarpeet"

Transkriptio

1 Monikanavaisen viestinnän osaamistarpeet Laadullisen ennakoinnin lisäselvitys Jyväskylän koulutuskuntayhtymä 10/2013

2 Sisällysluettelo Johdanto Ennakointiselvityksen tausta ja tavoitteet Tausta ja tavoitteet Tutkintojen perusteiden nykytilanne Aikaisemmat laadulliset ennakointiselvitykset ja kehittämishankkeet Viestintäalan ja -ammattien tulevaisuuden osaamistarpeita Viestintäalojen tutkintojen kehityshanke (VAK) Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE) Monikanavaisen viestinnän osaamistarpeiden ennakointi Prosessikuvaus Menetelmät Yrityshaastattelut Keskustelut ammattikorkeakoulujen kanssa Tulevaisuuden osaamistarpeita Monikanavaisen viestinnän työnkuva Osaamistarpeet Asiakaspalvelu, yhteistyö ja tiimitaidot Digitaalinen julkaiseminen Graafiset ohjelmat ja laadunhallinta Tietotekniset taidot ICT-osaaminen D eli moniulotteisuus Laatu, tehokkuus ja taloudellisuus Kehittämisehdotukset tutkintoja ja tutkinnon perusteita koskien Tutkintojen perusteiden kehittäminen Digitaalisen julkaisun suunnittelu Rakenteisen tiedon hyödyntäminen tuotteiden julkaisuissa Digitaalisen julkaisun ohjelmointi ICT-arkkitehtuurit ja tietojärjestelmät viestintäalalla D-suunnittelu ja -mallinnus D-tulostaminen Tietokannat ja tiedonkäsittely viestintäalalla Asiakaspalvelu, myynti ja markkinointi viestintäalalla... 23

3 4.1.9 Laadunhallinta ja laatustandardit viestintäalalla Viestintäalan projektien hallinta Tutkintorakenne ja tutkintojen kehittäminen Mediasuunnittelun ammattitutkinto Mediasuunnittelun erikoisammattitutkinto Rajapintatarkastelut Rajapinnat eri aloihin Rajapinnat ammatillisella toisella asteella Jatkumot ammattikorkeakouluopintoihin Yhteenveto LÄHTEET LIITE 1 Haastatteluihin osallistuneet... 33

4 Johdanto Tässä raportissa käsitellään viestintäalan ja -ammattien tulevaisuuden osaamistarpeita monikanavaisen viestinnän näkökulmasta. Monikanavaisen viestinnän työtehtävät ja vaadittava osaaminen muuttuvat nopeaa vauhtia. Tabletti- ja mobiililaitteiden sekä julkaisualustojen nopea kehitys edellyttää täysin uutta osaamista monikanavaisen viestinnän työtehtävissä toimivilta. Viestintäalalla ollaan nyt ja yhä enenevissä määrin tulevaisuudessa asiakaspalvelutehtävissä ja toimitaan työryhmän jäseninä. Esimerkiksi ammattitaitoiselta suunnittelijalta odotetaan myös vastuunottoa tuotteesta sen suunnitteluprosessin kaikissa vaiheissa. Keskustelua ovat herättäneet uudet teknologiat ja erityisesti HTML5-tekniikka, jolla usein viitataan moderneihin web-tekniikoihin. Niihin kuuluvat HTML5-kielen uutuuksien ohella esimerkiksi CSS-muotoilukielen uudet piirteet ja sovellusliittymä. Uudet päätelaiteet ja markkinoiden muutokset tuovat myös haasteita tarvittavaan osaamisen kehittämiseen. Viestintäalan ammatillisissa tutkinnoissa on kuitenkin jo nykyisellään sellaisia elementtejä, joita työelämässä edellytetään jatkossakin. Nykyisiä ammatillisten tutkintojen perusteita ja niiden ammattitaitovaatimuksia tulisi tarkastella kriittisesti monikanavaistuvan viestinnän näkökulmasta. Työnkuvat, roolit ja työvälineet kehittyvät ja vaihtuvat, mutta taustalla oleva suunnitteluosaaminen on suurelta osin pysyvää. 1

5 1 Ennakointiselvityksen tausta ja tavoitteet 1.1 Tausta ja tavoitteet Tämän ennakointiselvityksen tavoitteena on viestintäalan ja -ammattien tulevaisuuden osaamistarpeiden kartoittaminen monikanavaisen viestinnän näkökulmasta. Tarkoituksena on saada nykytilaa selkeämpi kuva näistä osaamistarpeista sekä hahmotella alan tutkintoihin uusia osaamistavoitteita. Raportti on tehty laadullisen ennakoinnin lisäselvityksenä Opetushallituksen aloitteesta. Raportin ohjausryhmänä on toiminut viestintäalan koulutustoimikunta. Raportti on rajattu keskittymään monikanavaisen viestinnän työnkuvaan ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Se pyrkii kuvaamaan vaadittavaa osaamista nykyisistä ammatillisista tutkinnoista riippumattomasti ja löytämään rajapintoja muihin ammatillisiin tutkintoihin vertailemalla niihin sisältyvää osaamista. Raporttia varten on haastateltu useiden yritysten asiantuntijoita ja rekrytoinnista vastaavia henkilöitä. Heiltä kysyttiin, millaista osaamista yrityksissä tarvitaan monikanavaisen viestinnän ammattilaiselta nyt ja tulevaisuudessa. Lisäksi haastateltiin painoviestinnän ja audiovisuaalisen viestinnän tutkintotoimikuntien puheenjohtajia. Selvityksen tuloksena on kuvaus monikanavaisen viestinnän parissa työskentelevien työnkuvista ja ehdotuksia ammattitaitovaatimuksista ammatillisiin perustutkintoihin, ammattitutkintoihin ja erikoisammattitutkintoihin. Raportissa on tarkasteltu myös näiden tutkintojen rajapintoja muihin ammatillisiin tutkintoihin. Lisäksi on tarkasteltu jatkumoja myös muun kuin mediatekniikan ja graafisen suunnittelun ammattikorkeakoulutukseen. Sivutuotteena on hahmottunut osaamiskokonaisuuksia, joita voitaisiin hyödyntää myös nykyisen työvoiman täydennyskoulutuksissa. 1.2 Tutkintojen perusteiden nykytilanne Raporttia varten on tutustuttu painoviestinnän ja audiovisuaalisen viestinnän perustutkintojen eri koulutusohjelmien/osaamisalojen sisältöihin. Monikanavaisen viestinnän näkökulmasta niissä on paljon päällekkäisyyksiä varsinkin painotuotteen ja verkkotuotteen suunnittelun osalta. Tutkinnon perusteissa on paljon samoja sisältöjä hieman eri termein ja painotuksin. Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon perusteissa erikoisosaamista ovat video- ja valokuvauksen sisällöntuotannon asiat. 2

6 Painoviestinnän perustutkinnon perusteissa olevat tuotteen suunnittelun ja typografian tutkinnon osat ovat suurimmaksi osaksi ajanmukaisia ja toimivat pohjana myös monikanavaisessa viestinnässä. Digitaaliseen julkaisemiseen liittyvää osaamista puolestaan tulisi lisätä entisestään ja osaamistavoitteita tarkastella laajemmin. Ammattitutkinnoissa haasteena on, että painopinnanvalmistaja ei tutkintonimikkeenä ole enää ajanmukainen eikä parhaalla tavalla houkuttele tutkinnon pariin. Kuitenkin tutkinnossa on paljon sellaista osaamista, jota yrityksissä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. 1.3 Aikaisemmat laadulliset ennakointiselvitykset ja kehittämishankkeet Raporttia varten on selvitetty viestintäalan tutkintojen nykytilannetta ja kartoitettu niiden sisältöjä sekä tutustuttu aikaisemmin aihepiiristä tehtyihin selvityksiin ja kehittämishankkeisiin. Niistä Paula Haaran selvitys Viestintäalan ja -ammattien tulevaisuuden osaamistarpeita (2012) antaa pohjaa tälle selvitykselle. Lisäksi Viestintäalojen tutkintojen kehityshankkeen (VAK) tulokset sekä TUTKE-työn tavoitteet on otettu huomioon raportissa Viestintäalan ja -ammattien tulevaisuuden osaamistarpeita Haaran (2012) selvitykseen on viestintäalan laadullisen ennakoinnin pohjaksi koottu arvioita viestintäalan ja -ammattien kehityksestä olemassa olevista ajankohtaisista julkaisuista, raporteista ja tutkimuksista. Selvitystyön perusteella päädyttiin korostamaan kuutta osaamisen aluetta, jotka on syytä ottaa huomioon tulevassa viestintäalan osaamistarpeiden ennakoinnissa. Nämä osaamisen alueet olivat verkosto-osaaminen, kansainvälistyminen ja paikallisosaaminen, luovuus ja tekninen osaaminen, sosiaalisen median osaaminen, palveluosaaminen sekä ympäristöosaaminen. Haaran mukaan erityisesti sosiaalinen media, luovien prosessien johtaminen ja ympäristöosaaminen jäivät selvityksen tarkastelemissa aineistoissa vähälle käsittelylle. Selvityksessä tuodaan esiin myös se, että kaikkia tarvittavia taitoja on mahdotonta oppia koulutuksen aikana. Jos yritetään oppia asioita liian laajalta alalta, on vaarana, että osaaminen jää pintapuoliseksi. (Haara 2012, ) Haaran selvityksen mukaan viestintäalan koulutuksessa päähuomio tulisi lähivuosina kiinnittää opetuksen sisältöihin ja laatuun. Viestintäalalla yleistyy monikanavajakelumalli, minkä myötä sisältöjen soveltuvuus, muokattavuus ja toimivuus eri kanavissa korostuvat. Tämä vaatii työntekijöiltä kykyä tuottaa 3

7 sisältöjä eri välineisiin. (Haara 2012, 8 10.) Selvityksessä ei kuitenkaan tämän perusteellisemmin oteta kantaa siihen, minkälaista osaamista tämä vaatisi. Selvityksessä mainitaan lisäksi, että teknologista perusosaamista pidetään alalla itsestään selvänä perustaitona, jolle muu osaaminen rakentuu. Teknistä osaamista ei kuitenkaan tulisi pitää itsestäänselvyytenä. Raportin selvitysaineiston perusteella erityisesti graafisen alan työntekijöillä on puutteita uusien teknologioiden osaamisessa. Viestintäalalla on kasvava tarve verkkoosaamiselle (IT- ja Web-osaamiselle) ja internetin haasteiden, etujen ja mahdollisuuksien tunnistamiselle. Verkkoympäristössä toimittaessa myös englannin kielen merkitys kasvaa. (Haara 2012, 14.) IT ja Web ovat niin laajoja käsitteitä, että niiden avaaminen on ehdottoman tärkeää. Tarkoitetaanko esimerkiksi IT-osaamisella enemmän eri ohjelmistojen hallintataitoja vai ymmärrystä tietoliikenne- ja palvelinrakenteista ja järjestelmistä? Web-osaamisen haasteena on myös se, että verkkoteknologiat kehittyvät nopeasti ja siten osaamisen painopisteet muuttuvat jatkuvasti. Nykyään markkinoilla on teknologioita, joita hyödyntämällä saadaan valmiina paljon sellaista, mitä ennen piti tehdä itse. Myös eri käyttöjärjestelmille ja päätelaitteille, kuten tableteille, tehtävien sovellusten valmistus vaatii erityistä ja syvällistä osaamista. Lisäksi sosiaalisen median sovelluksissa tarvitaan omaa erityisosaamista. Nämä uudemmat teknologiat tuovat uusia liittymäpintoja myös laitteiden hallintaan ja kunnossapitoon. Tarvitaan uudenlaista osaamista ja ymmärrystä alaa ympäröivistä ja eri alojen koulutusohjelmiin/osaamisaloihin kuuluvista asioista, esimerkiksi elektroniikan ja automaation osaamista ja ongelmanratkaisutaitoja. Myös työnteon laatu ja tuotannon tehokkuus, joilla ylläpidetään kilpailukykyä, on tärkeää ottaa huomioon osaamistavoitteissa. Lisäksi työturvallisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyvää osaamista tulisi syventää Viestintäalojen tutkintojen kehityshanke (VAK) Viestintäalojen tutkintojen kehityshanke (VAK) on Opetushallituksen rahoittama hanke, jossa alan oppilaitoksista muodostettu työryhmä on tutkinut viestintäalan toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämistarpeita ja mahdollisuutta muodostaa viestintäaloille yhteisiä tutkintoja. Nämä viestintäalat ovat audiovisuaalisen viestinnän, kuvallisen ilmaisun ja painoviestinnän ammatillisen koulutuksen alat. VAK-hankkeen tavoitteena on ollut kehittää viestintäalan opetusta yhdessä työelämän kanssa. 4

8 VAK-hankkeen tavoitteiden lähtökohtana ovat olleet ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehityshankkeen (TUTKE 1) ohjausryhmän esitykset. VAK-hankkeen esityksessä tutkinnot muodostuisivat laajojen yhteisten ala- ja aihekokonaisuuksien pohjalta. Tämän esityksen mukainen malli auttaa tunnistamaan eri alojen yhteisiä osaamisalueita ja kehittämään koulutusta vastaamaan työelämän muuttuvia osaamistarpeita Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE) Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut ohjaus- ja työryhmän ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä varten (TUTKE2). Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja seurata kehittämistyön etenemistä. Työryhmän tehtävänä on laatia projektisuunnitelma ja tutkintojärjestelmän kehittämisen suuntaviivat sekä valmistella niiden pohjalta tarvittavat muutokset ammatillista koulutusta ja ammatillista aikuiskoulutusta koskeviin säädöksiin ja määräyksiin. Kehittämistyössä otetaan huomioon aiemman ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämishankkeen (TUTKE1) loppuraportti, hankkeen aikana tehty tilaustutkimus sekä koulutustoimikuntien ja tutkintotoimikuntien näkemykset niiden toimialaan kuuluvien tutkintojen kehittämisestä. Ryhmän tulee kuulla kehittämistyön yhteydessä myös työelämän toimijoita ja muita keskeisiä sidosryhmiä sekä muiden koulutusasteiden edustajia. 5

9 2 Monikanavaisen viestinnän osaamistarpeiden ennakointi 2.1 Prosessikuvaus Jyväskylän koulutuskuntayhtymä laati Opetushallituksen toimeksiantona laadullisen ennakoinnin selvityksen aiheena Millaisia uusia tietoja ja taitoja monikanavaisen viestintäalan ammatillisilta tutkinnoilta? Työhön kuului nykyisten painoviestinnän ja audiovisuaalisen viestinnän ammatillisten tutkintojen ja niiden osaamistavoitteiden läpikäynti lähialojen rajapintatarkasteluineen. Selvityksessä tutkittiin muun muassa, mitä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia painoviestinnän ja audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnoissa on. Tämän työn vaiheet ovat noudattaneet seuraavaa kaavaa: aikaisempiin tutkimuksiin ja alan ammatillisiin tutkintoihin tutustuminen avainhenkilöiden haastattelu selvityksen alustavan rungon esittely koulutustoimikunnalle selvityksen toteutus Haastatteluissa kerättyä tulevaisuustietoa on esitelty koulutustoimikunnan kokouksessa Opetushallituksessa maaliskuussa 2013, jossa myös työn jatkoa evästettiin ohjauspalautteella. Työn alustavia tuloksia esiteltiin painoviestinnän tutkintotoimikunnan järjestämässä tilaisuudessa Finngraf messujen yhteydessä huhtikuussa. 2.2 Menetelmät Tässä luvussa esitellään selvityksen aineiston hankkimisen menetelmät. Selvityksen tulokset pohjautuvat yrityshaastatteluihin ja ammattikorkeakoulujen kanssa käytyihin keskusteluihin, joita kuvataan seuraavaksi tarkemmin Yrityshaastattelut Selvitystä varten haastateltiin monikanavaisen julkaisemisen parissa toimivien yritysten avainhenkilöitä. Haastateltavat valittiin hankkeen ohjausryhmän kokouksissa. Yrityshaastatteluiden tarkoituksena oli saada selkeämpi kuva työelämän tulevaisuuden osaamistarpeista ja siitä, miten alan ammatillisten tutkintojen osaamistavoitteita pitäisi mahdollisesti täydentää. 6

10 Yrityksen edustajilta kysyttiin, minkälaista osaamista monikanavaisen julkaisemisen parissa tarvitaan tulevaisuudessa. Lisäksi kysyttiin seuraavia asioita: Mitä tuotteita yritys pääasiassa tekee? Mitä osaamista yrityksessä tarvitaan? Mitä otatte huomioon rekrytoidessanne uutta henkilöstöä? Mikä on monikanavaisen viestinnän parissa toimivan henkilön työnkuva? Miten työprosessi etenee yrityksessänne vaihe vaiheelta? Mitä titteliä yrityksissä käytetään? Mitä haasteita monikanavainen viestintä tuo tulevaisuudessa? Missä työtehtävissä tarvitaan osaamista monikanavaisesta julkaisemisesta? Mitä tarpeita yrityksellä on nykyisen henkilöstön osaamisen kehittämiseksi? Mitä tulisi huomioida uusia koulutuksia suunniteltaessa? Keskustelut ammattikorkeakoulujen kanssa Keskustelut ammattikorkeakoulujen kanssa ovat olleet osa selvitystä. Metropolia -ammattikorkeakoulu järjesti helmikuussa 2013 tulevaisuuden tarpeita käsittelevän keskustelutilaisuuden. Tilaisuuden jälkeen haastateltiin ammattikorkeakoulun edustajia. Heiltä kysyttiin, minkälaisia sisältöjä he tarjoavat tai suunnittelevat tarjoavansa tulevaisuudessa. Lisäksi selvitettiin, mitä näkemyksiä heillä on monikanavaisen viestinnän osaamistavoitteista ja jatkumoista ammatillisen ja korkea-asteen tutkinnoissa. Nämä ammattikorkeakoulujen näkemykset otettiin huomioon selvityksen tuloksissa. 7

11 3 Tulevaisuuden osaamistarpeita Tässä luvussa tarkastellaan haastatteluissa esiin nousseita viestintäalan nykyisiä ja tulevia osaamistarpeita sekä monikanavaisen viestinnän parissa toimivien työnkuvaa. 3.1 Monikanavaisen viestinnän työnkuva Monikanavaisen viestinnän alalla työskentelevät toimivat yrityksissä yleensä nimikkeillä suunnittelija, graafinen suunnittelija, verkkosuunnittelija tai tuotevastaava. Jatkossa alan tehtävissä toimivista käytetään tässä selvityksessä yleisnimikettä suunnittelija. Haastateltavien mukaan monikanavaisen julkaisemisen parissa työskentelevän työkuva on monipuolinen ja tehtävässä menestyäkseen tulee olla moniosaaja. Suunnittelun eri osa-alueista tulee olla syvällistä osaamista, mutta myös halu kehittää itseään ja opetella uusia asioita on tärkeää. Monikanavaisen viestinnän työtehtävissä toimivilta edellytetään lisäksi hyvää asiakaspalvelutaitoa ja kykyä tulla ihmisten kanssa toimeen. Eräs haastateltava totesi, että ihannetyöntekijällä on myös rohkeasti uutta kokeilevaa Pelle Peloton asennetta. Suunnittelijan tehtävät vaihtelevat paljonkin työpaikasta riippuen. Suunnittelutyö alkaa tavallisesti siitä, kun asiakkaalta saadaan raaka-aineisto, kuten tekstit, valokuvat ja videot, joista suunnitellaan valmis julkaisu. Julkaisu voidaan näyttää verkossa tai painattaa ja siitä voidaan tarvittaessa tehdä useampia versioita esimerkiksi erilaisille päätelaitteille sopiviksi. Monikanavaisen viestinnän suunnittelijan tulee tuntea eri tuotteiden julkaisuprosesseja ja niiden lainalaisuuksia. Hänen on ymmärrettävä painettavan tuotteen valmistukseen liittyvät seikat, tunnettava materiaalit ja painomenetelmät sekä painatuksen jälkeisten vaiheiden erityispiirteet. Värinhallinta- ja laatuasiat on myös tärkeää hallita. Digitaalijulkaisemisen tuotannon monien menetelmien ja vaiheiden tuntemus on suunnittelijalle tärkeää lopputuloksen laadun kannalta. On myös hallittava tehokkaasti erilaisia suunnittelussa käytettäviä ohjelmistoja. Uusienkin tuotteiden taustalla on vahvasti printtimaailmasta tuttu ajattelutapa ja sen tunteminen antaa hyvän pohjan tarvittavalle uudelle osaamiselle. Kuvassa 1 on esitelty monikanavaisen viestinnän suunnittelijan työnkuvan osa-alueita. 8

12 Kuva 1. Monikanavaisen viestinnän suunnittelijan työnkuva. Monessa organisaatiossa suunnittelijan työnkuvat vaihtelevat jatkuvasti asiakaskohtaisesti. Joidenkin asiakkaiden kanssa työnkuva voi olla huomattavasti laajempi ja sisältää suunnittelun lisäksi muitakin osa-alueita, kuten markkinointia, myyntiä, hinnoittelua jne. Työnkuvaan sisältyy monesti lähellä suunnittelijan työtä olevia eli ennen ja jälkeen suunnittelun tapahtuvia työvaiheita. Työnkuvat voivat myös pirstoutua ja osasta suunnittelijoista voi tulla hyvinkin kapean sektorin osaajia. 3.2 Osaamistarpeet Kysyttäessä yritysten tulevaisuuden osaamistarpeista merkillepantavaa oli se, että kovin kauaksi tulevaisuuteen tähtääviä näkökulmia ei esiintynyt. Monet haastateltavat olivat sitä mieltä, että ala elää voimakkaasti ja siksi tulevaisuudesta ei ole varmuutta. Vaikka julkaisujen tekotapa ja välineistö tulevat hyvin todennäköisesti muuttumaan ja uutta osaamista tarvitaan, alalla on kuitenkin myös tiettyä pysyvyyttä ja paljon asioita, jotka eivät uuden teknologian mukana muutu. Kuvassa 2 on esitelty haastatteluissa esiin nousseita monikanavaisen viestinnän suunnittelijan osaamistarpeita. 9

13 Kuva 2. Monikanavaisen viestinnän osaamistarpeita. Useassa haastattelussa tuli voimakkaasti esille se, että kaikki alan työt ovat pohjimmiltaan asiakaspalvelutehtäviä ja niissä toimitaan työryhmän jäseninä. Tulevaisuudessa suunnittelijat toimivat yhä enemmän vahvasti yhteistyössä asiakkaiden kanssa ja mahdollisesti hinnoittelevatkin osan töistä. Suunnittelijan odotetaan myös ottavan vastuun tuotteesta suunnitteluprosessin kaikissa vaiheissa. Alan tutkinnoissa on nykyisellään paljon sellaisia elementtejä, joita tarvitaan tulevaisuudessakin. Kuitenkin uudet päätelaiteet ja markkinoiden muutokset tuovat omat haasteensa osaamisen kehittämiseen. Haastatteluissa mainittiin tuotantoteknologioiden muutosherkkyys ja epävarmuus siitä, mitä ohjelmia tulevaisuudessa käytetään. Teknisillä asioilla on käytännössä iso merkitys: sekä työvälineet että -tekniikat on hallittava hyvin. Uusien tekniikoiden syvällinen hallinta vaatii erilaista osaamista kuin perinteisen painoteollisuuden parissa työskennelleillä on. Nykyisiä ammatillisten tutkintojen perusteita ja niiden ammattitaitovaatimuksia tulisikin tarkastella kriittisesti monikanavaistuvan viestinnän näkökulmasta. Uusien teknologioiden, kuten suurkuvatulostuksen, digitaalisen painamisen ja pakkaustekniikan tuomat mahdollisuudet tulisi hyödyntää paremmin. Nämä 10

14 mahdollisuudet ovat myös monikanavaisen viestinnän kautta avanneet paljon uusia työpaikkoja, mutta alan koulutuksissa niitä ei vielä juurikaan käsitellä. Vaikka työnkuvat, roolit ja työvälineet kehittyvät ja vaihtuvat, taustalla oleva suunnitteluosaaminen on suurelta osin pysyvää. Monikanavasuunnittelijalla tulee olla vahva osaaminen ja tietämys siitä, mitä aikaisemmin on tarvittu ainakin painotuotteiden ammattimaisessa suunnittelussa. Tällä tarkoitetaan osaamista graafisesta suunnittelusta eli tuotteiden visuaalisesta suunnittelusta ja sommittelusta sekä symboleista, typografiasta ja värien käytöstä. Myös alalla käytettävien erilaisten sääntöjen, esimerkiksi kultaisen leikkauksen, tunteminen on ehdoton osaamisen edellytys. Kaikki nämä luettavien tuotteiden suunnittelun perusasiat pysyvät, vaikka julkaisualustat tai lukulaitteet tai lukulaitteen koko muuttuukin. Kuva 3. Tutkintoihin sisältyvää osaamista, jota tarvitaan jatkossakin. Nämä osaalueet ovat perusedellytys monikanavaisen suunnittelijan työtehtävien hallitsemisessa nyt ja tulevaisuudessa. Suunnittelijan perusosaamisen lähtökohtana on useiden haastateltavien mukaan hallita hyvin sellainen, mitä on totuttu yleisesti pitämään hyvännäköisenä. Tuotoksien hyvä ulkonäkö on lopputuloksessa olennaista ja tärkeää. Säännöt hallitseva voi asiakkaiden halutessa tehdä hallitusti näistä säännöistä poikkeavia tuotoksia. 11

15 Osaaminen ja tietämys karttuvat työtä tekemällä, mutta on tärkeää, että tietyt taidot hallitaan jo uran alkuvaiheessa. Näiden perustaitojen päälle voi helpommin rakentaa lisää erityisosaamista. Monikanavaisen maailman mukana tulee sisällön suunnittelu niin, että se on luettavissa eri päätelaitteiden erikokoisilla näytöillä. Tällä tarkoitetaan sisällön hallittua skaalautumista eli responsiivisuutta. Tätä hyödyntäen eri elementtien, kuten kuvien, rajaukset muuttuvat katselulaitteen ruudun koon mukaan. Kun laitteen näyttö kapenee, levenee, suurenee tai pienenee voi elementtien koko pysyä samana tai muuttua täysin toiseen. Lisäksi jotkut elementit voivat näyttöä käännettäessä vaihtaa paikkaa näytön sivulta näytön ylä- tai alaosaan. Tuotteen geometrian muuttuessa suunnittelua tuleekin tarkastella useammasta näkökulmasta ja testata eri päätelaitteilla mikä toimii ja mikä ei. Suunnitellessa sisältöä erilaisiin käyttöympäristöihin on erittäin tärkeää, että kaikki olennaiset asiat osataan sisällyttää tuotokseen jo alkuvaiheessa. Esimerkiksi ensiksi painotuotteeseen tehtävään taittoon tulee sisällyttää useampia elementtejä, kuten kuvia yms. aineistoa, jota voidaan hyödyntää myöhemmin eri digijulkaisuissa. Näin toimien vältytään turhalta moneen kertaan tekemiseltä ja säästetään kustannuksissa ja aikatauluissa. Myös perinteistä kerralla valmiiksi tuotteeksi -ajattelutapaa on syytä muuttaa, koska digijulkaisuissa ei aina ole vain yhtä valmista versiota ja valmis tuote voi päivittyä useastikin. Jotkut haastateltavat kertoivat, että yrityksissä kaivattaisiin nyt ja tulevaisuudessa yhä enemmän myös tietokantojen hallinnan, tietomassojen käsittelyn ja tiedon analytiikan osaamista. Asiakastieto ja kohdennetut mainontakirjeet, kuten suoramainonta, ovat digitaalisten julkaisujen myötä lisääntyneet merkittävästi. Mainontaa halutaan personoida ja loppuasiakasta lähestyä puhuttelevammin. Tällöin monikanavaisen viestinnän suunnittelijan olisi osattava tietokantojen käsittelyä ja muokkausta. Tietomassojen käsittelyllä tarkoitetaan esimerkiksi lehtitaloissa käytettävien isojen tietomassojen hallintaa ja käsittelyä. Kun suunnitellaan uusia tuotteita, on tärkeä tietää, mikä asiakkaita kiinnostaa ja kuinka he käyttäytyvät suunnittelijan luomilla sivustoilla. Analytiikan osaaminen antaa mahdollisuuden tarkastella tätä sekä erilaisten digitaalisten medioiden välistä vuorovaikutusta. Sen avulla voidaan myös tarkastella, miten eri kanavat yhdessä saavat aikaan myyntiä ja tuloksia. Monikanavaisen viestinnän työtehtävissä toimiva voi analytiikkaosaamista hyödyntäen tehdä myös mainontaan ja elementtien sijoituksiin liittyviä päätöksiä. Digijulkaisujen ja tablettimaailman myötä tarvitaan myös koko ajan enemmän aikataulutuksen ja ajanhallinnan osaamista. Useita asiakasprojekteja voi olla kesken samaan aikaan ja niiden ammattimainen hallinta on tärkeää. Julkaisusta voidaan aluksi tehdä testiversio, jonka toimivuutta testataan ja myöhemmin 12

16 mahdollisesti vielä muutetaan. Tämä tekee väkisinkin suunnittelusta syklisempää kuin perinteinen kerralla valmiiksi -ajattelumalli Asiakaspalvelu, yhteistyö ja tiimitaidot Asiakaspalvelutaitoihin toivottiin useissa haastatteluissa kiinnitettävän paljon huomiota. Aito asiakaspalveluasenne on opittava ennen kuin syvempää alakohtaista osaamista voidaan kehittää. Asiakaspalvelussa korostuvat myös erilaiset ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot, joita tulevaisuudessa alati muuttuvat työnkuvat edellyttävät. Kuva 4. Monikanavaisen viestinnän suunnittelijalta vaadittavia asiakaspalvelu-, yhteistyö- ja tiimitaitoja. Yksi ammattimaisen työskentelyn ja markkinointikeskustelun perusedellytyksistä on alan termistön tunteminen. Monikanavaisen viestinnän suunnittelijan on hallittava paljon alakohtaista ja vierasperäistä sanastoa. ICT- toimintojen myötä myös alan IT-ammattikieli tulisi hallita hyvin. Myös kielitaidon tärkeyttä korostettiin monessa haastattelussa. Englanti on alan ohjelmistojen pääasiallinen kieli ja sen käyttö alalla on yleistä. 13

17 Sosiaalisen median hyödyntämisen taito on myös tärkeää oppia. Suunnittelijan olisi hyvä tietää, miten ja millä keinoilla tehostetaan omien viestien näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Suunnittelijan on osattava myös kuvata ja esittää tuleva tuotos asiakkaalle. Esimerkiksi ideointivaiheessa suunnittelija voi tehdä alustavaa visualisointia esimerkiksi PowerPointilla ja vasta myöhemmin käyttää suunnittelun ammattityökaluja. Osaamisen kartuttamisen alkuvaiheessa tulisi rakentaa hyvät vuorovaikutus- ja tiimitaidot. Olennaista on tulla erilaisten ihmisten kanssa toimeen. Jo alan tehtävissä toimivienkin on edelleen kehitettävä asiakaspalveluosaamistaan, sillä myös heidän työnkuvansa elävät ja asiakkaan tarpeiden tunnistaminen ja yrittäjämäinen vastuunotto tuotteista on tärkeää kaikissa työn vaiheissa. Isommissa yrityksissä asiakaspalvelun osuus suunnittelijan työnkuvasta voi jäädä suppeammaksi, mutta yrityksien sisälläkin on työntekijöiden välisiä ns. sisäisiä asiakkuuksia. Monessa organisaatiossa suunnittelijan työnkuvat vaihtuvat jatkuvasti asiakkaiden mukaan. Joidenkin asiakkaiden kanssa voi työnkuva olla huomattavasti laajempi kuin toisten. Myös useat samanaikaiset asiakasprojektit tuovat vaihtelua työtapoihin. Suunnittelijaa voi avustaa jonkin erikoistekniikan osaaja ja suunnittelijan ja koko tiimin vuorovaikutus vaikuttaa lopputulokseen merkittävästi Digitaalinen julkaiseminen Digitaalisen julkaisemisen parissa on välttämätöntä osata hyödyntää uusia teknologioita. Haastateltavien mukaan esimerkiksi HTML-kielen perusteiden ja rakenteen hyvää tuntemusta edellytetään monikanavaisen viestinnän alan työntekijöiltä. Vaikka tämän päivän ohjelmistot tuottavat sujuvasti eri HTMLperheen kieliä, on erittäin tärkeää osata myös tulkita puhdasta koodia ja löytää sen mahdollisesti sisältämiä virheitä. Esimerkiksi tiedonsiirto eri ohjelmistojen välillä saattaa synnyttää virhekoodia valmiin tai normaalina siirretyn koodin sisään ja näiden virheiden nopea löytäminen on ensiarvoista. HTML5-kielestä puhutaan tällä hetkellä paljon ja sen toivotaan tulevaisuudessa tuovan suunnittelua helpottavia ratkaisuja monikanavaistuvassa maailmassa. Sovelluskehityksen alalla HTML5 tarkoittaa nykyisin yleisesti sovellusten toteuttamista Webin avoimilla tekniikoilla. Ohjelmointikielenä siinä on JavaScript ja muotoilun perusvälineenä CSS. Merkittävämpiä uudistuksia ovat käytännössä muotoilukielen eli CSS:n uudet piirteet, joilla voidaan toteuttaa mm. visuaalisesti näyttäviä esityksiä tehokkaasti. 14

18 Kuva 5. Monikanavaisen suunnittelijan työtehtävissä toimivan on hallittava uusia teknologioita. HTML5-sovellukset voidaan tehdä hyvin erilaisilla laitteilla toimiviksi. Tämä on niiden keskeinen etu kilpailussa eri laitteille (mm. tableteille ja älypuhelimille) kehitettyjen ns. natiivien eli käyttöjärjestelmästä riippuvien sovellusten kanssa. HTML5-sovellus voi toimia itsenäisenä ohjelmana paikallisesti, tai se voi olla yhteydessä verkkoon. Myös verkkosivustoja voidaan korvata HTML5-sovelluksilla, etenkin pyrittäessä vahvasti vuorovaikutteiseen palveluun. Aikaisemmin hallitsevassa asemassa olleen Flash-tekniikan aika alkaa olla ohi. Flashtekniikkaa on hyvä osata, mutta sen painoarvoa tutkinnon perusteissa voisi pohtia. Haastetta osaamistavoitteiden uudistamiseen tuo se, että ohjelmien HTML5-tuki ja -tekniikat ovat osin vielä kehitysvaiheessa eikä yksikään ohjelma ole vielä niin kehittynyt, että pelkästään sillä pärjäisi. Kuitenkin haastateltavat pitivät tärkeänä lisätä HTML5-osaamista alan tutkinnon perusteisiin. Monikanavaisen viestinnän ammattilaisen on hyvä osata myös XML-kielen rakenteet ja hierarkiat sekä muut tekniset yksityiskohdat, kuten tagitys ja rakenteisuus. Suunnittelijan käyttämä ohjelma voi ilmoittaa tekevänsä XML:ää, vaikka se ei olekaan aivan puhdasta sellaista. Tiedon hyödyntäminen vaati siis 15

19 sen muokkaamista eli parsimista, minkä hallitseminen sujuvoittaa huomattavasti työskentelyä. Monikanavaisen suunnittelun työtehtävissä jotkin erityistoiminnot voivat vaatia paljon ohjelmointiosaamista, mutta on myös olemassa jo valmiita koodinpalasia, joilla tietyt tekniset asiat voidaan hoitaa helposti. Suunnittelija voi hyötyä esimerkiksi valmiista ohjelmakirjastoista työssään. Hänen on myös ymmärrettävä, millaista ohjelmointityötä tietty työ vaatii, ettei se tule liian kalliiksi toteuttaa tai ylläpitää. Ohjelmoinnin osaaminen auttaa suunnittelijaa ymmärtämään, mitä eri toiminnot oikeasti tekevät ja mitkä ratkaisut ovat kustannustehokkaita ja järkeviä ylläpitää. Useissa haastatteluissa HTML5:n, CSS:n ja XML:n lisäksi mainittiin tiedon rakenteisuuden ymmärtäminen ja hallinta, tagitys sekä metadatan hyödyntäminen. Perinteisesti suunnittelijat eivät ole käyttäneet ohjelmointia, mutta jonkin tasoista koodinkirjoitusosaamista pidettiin haastatteluissa yhtenä alalla toimimisen perusedellytyksenä tulevaisuudessa. Tietyn ohjelmointikielen hallintaa tärkeämpänä nähtiin ohjelmoinnin peruslogiikan syvällinen ymmärtäminen. Kaikessa algoritmisessa ohjelmoinnissa pätevät samat periaatteet. Ohjelmoinnin peruskäsitteitä ovat muuttuja ja sijoitusoperaatio sekä kielen perusrakenteisuus ja hierarkiat. Haastatellut toivat esiin, että suunnittelijat voivat tulevaisuudessa tarvita ohjelmointiosaamista enemmänkin ja jopa erikoistua siihen, jos työ sitä vaatii. Tämä herätti myös kritiikkiä, sillä suunnittelijan ja ohjelmoijan roolit nähtiin varsin erilaisina. Toisaalta näitä rooleja ei kuitenkaan pidetty vastakkaisina, vaan voimavarana uuden tiimimäisen työtavan omaksumisessa. Varsinaiset ohjelmoijat tekevät jatkossakin enemmän ohjelmakoodia. Joidenkin pienten ohjelmointitehtävien teettäminen suunnittelijalla kuitenkin tehostaa työprosessia ja auttaa suunnittelijaa löytämään myös ohjelmoinnin näkökulmasta toteutuskelpoisia ja kustannustehokkaita ratkaisuja Graafiset ohjelmat ja laadunhallinta Graafisten ohjelmistojen käytöllä on pitkät perinteet painotuotteiden suunnittelussa. Suunnittelijat työskentelevät pääasiallisesti taitto-, kuvankäsittelyja vektorointiohjelmistojen avulla ja ne kehittyvät edelleen kovaa vauhtia. Monessa haastattelussa tuotiin esiin, että yrityksissä ajatellaan asioita painotuotannon näkökulmasta, vaikka ei ole varmuutta siitä, miten ja millä välineillä töitä tehdään tulevaisuudessa. Nykyisin käytössä olevien ohjelmien 16

20 hyvää osaamista pidettiin merkittävänä jatkossakin. Osa haastatelluista oli sitä mieltä, että ohjelmistoista tulee liiankin usein uusia versiota, mikä luo kouluttautumispaineita työssä olevalle suunnittelijajoukolle. Haastatteluissa nousi esiin myös se, että on tärkeää olla osaaja monella rintamalla. Uuden oppiminen ja uusien ominaisuuksien testaaminen on haastateltavien mielestä työssä erittäin tärkeää. Uusilla ominaisuuksilla ja työtavoilla voidaan tehostaa toimintaa ja ottaa kaikki hyöty irti ohjelmapaketista. Haastatellut pitivät mahdollisena, että nykyiset ohjelmistot voivat laajentua tabletti- ja muiden digijulkaisujen sisällöntuottamisen työkaluiksi. He olivat kuitenkin eri mieltä siitä, miten ohjelmat soveltuvat alustasta riippumattomien tablettijulkaisujen tekemiseen. HTML5:n mahdollisuudet tulivat myös tässä kohtaa monessa haastattelussa esiin. Markkinoilla on valmiista pdf-tiedostosta niin sanotun tablettiversion tekeviä ohjelmistoja, mutta niiden käyttö tehokkaana tuotantovälineenä ei ole vielä vakuuttanut. Myös erikokoisille päätelaitteille toimintoja voidaan joutua muokkaamaan. Useat haastatellut olivat miettineet vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa sisällöntuotantoa. Nykyisten ohjelmistojen käyttöön sisältyy paljon laadunhallinnan ja värienhallinnan tarpeellista osaamista, josta on huolehdittava myös ohjelmistoja mahdollisesti vaihdettaessa. Kilpailukyvyn ja yrityksen imagon kannalta on ensiarvoisen tärkeää tehdä asianmukaista laatua huomioiden aikataulut. Laadunhallinnassa on monta osa-aluetta, joiden osaamista tulisi haastateltujen mielestä vahvemmin huomioida ja sisällyttää alussa hankittavaan osaamiseen sekä vielä syventää alan kaikissa jatkotutkinnoissa Tietotekniset taidot Monikanavaisen viestinnän työtehtävissä toimivan on hyvä ymmärtää tehtäväkenttää ympäröiviä asioita. Hyvä tietotekniikan hallinta on edellytys, kun toimitaan monikanavaisen viestinnän parissa. Haastatellut määrittelivät sen sisältävän niin perinteistä konekirjoitustaitoa kuin laajan ja hyvän toimistoohjelmistojen osaamisenkin. Vaikka suunnittelija ei laadikaan tuotteen tekstejä, on konekirjoitusosaamisesta paljon hyötyä raportoinneissa ja asiakaspalvelussa. Toimisto-ohjelmista erityisesti Excel- ja Word-ohjelmien osaamisen kehittämistä pidettiin tärkeänä. Excel-ohjelman käyttöä tulisi laajentaa palvelemaan muun muassa osoitetietietojen hallinnassa sekä tietokantojen käsittelyssä. Tehokasta tietokoneen käyttöä ohjelmistoista riippumatta pidettiin erittäin merkittävänä perustaitona, joka auttaa toimimaan tehokkaasti arjen rutiineissa ja luo pohjaa yrityksen kilpailukyvylle. 17

21 3.2.5 ICT-osaaminen ICT sisältää kaikenlaiset tietotekniset päätelaitteet, kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet ja mobiililaitteet. Lisäksi ICT sisältää myös tiedonsiirtoon tarkoitetut teknologiat, kuten lähiverkot (LAN), langattomat verkot (WLAN) ja mobiiliyhteydet (3G, LTE). Haastatteluissa ICT-asiat olivat vahvasti esillä ja joissain haastatteluissa suunnittelijoilta toivottiin myös syvällistä tietokoneiden ja tietoverkkojen rakenteiden ja komponenttien ymmärtämistä. Myös verkkokauppojen toiminnan tuntemista pidettiin tärkeänä. Nopeasti muuttuvassa maailmassa suunnittelijoiden on ymmärrettävä myös ICTasioita. Monikanavaistuvan viestinnän suunnittelijan on osattava hyödyntää oman organisaation ICT-arkkitehtuuria sekä oltava valmis opettelemaan täysin uusien työvälineiden käyttöä. Suunnittelijan olisi hyvä osata tietoliikenteen ja ITmaailman termistöjä ja sisältöjä, kuten rippien toimintaa, palvelin- ja sovellusarkkitehtuuria sekä tiedon tallennusta ja arkistointia. Myös metadatan ja indeksien hyödyntämistä pidettiin tarpeellisena hallita. Tulevaisuudessa julkaisujärjestelmät todennäköisesti yleistyvät ja indeksointi sekä tiedon etsinnän helppous korostuvat. ICT-osaamista toivottiin lisää myös jo työelämässä toimiville. Internetissä tieto on yleensä kaikkien saatavilla. Monikanavaisen viestinnän suunnittelijan onkin tärkeää ymmärtää tietoliikenteen ja palvelimien toimintaa, esimerkiksi tietoturvallisuuteen ja digitaalisten julkaisujen käytettävyyteen liittyviä asioita. Suunnittelijoilla tulisi olla ymmärrystä tiedonsiirtoon liittyvistä asioista ja siitä, miten julkaisua voidaan lukea myös esimerkiksi lentokoneessa tai mökillä ns. offline-tilassa. Tämä auttaa suunnittelijaa saamaan kokonaiskuvaa ja tekemään asiakkaita entistä paremmin palvelevia valintoja. Tulevaisuudessa erilaisten verkossa olevien palveluiden hyödyntäminen lisääntyy. Esimerkkinä tästä on Software as a Service (SaaS), jolla tarkoitetaan ohjelmiston hankkimista palveluna perinteisen lisenssipohjaisen tavan sijasta. Myös asiakkaiden käyttäytymistiedon analysointiin eli analytiikkaosaamiseen on tarjolla sovelluksia, esimerkiksi Googlen oma Google Analytics -sovellus. Asiakastieto on usein yritykselle elintärkeää ja sen ammattimainen hyödyntäminen on tärkeää hallita. Suunnittelijan on myös hyvä tuntea eri käyttöjärjestelmien eroavuuksia ja osata tehdä tietylle käyttöjärjestelmälle räätälöityjä sovelluksia. Sovelluksen saaminen esimerkiksi Windows-alustalle, AppStoreen tai Android-markettiin on tarpeen tullen hallittava. Kuitenkin SaaS-palvelut voivat tässäkin asiassa yleistyä ja yrityksissä tehtävä eri käyttöjärjestelmille tarkoitettu räätälöinti voi näin vähentyä. Myös HTML5:n yleistyminen saattaa ratkaista joitakin päätelaitteiden optimoinnin haasteita. 18

22 D eli moniulotteisuus Moniulotteisuuden eli 3D:n käyttö monikanavaisessa suunnittelussa lisääntyy varmasti tulevaisuudessa. 3D-maailma tuo tärkeän asiakasta palvelevan lisän asioiden havainnollistamiseen. Rakennusten ja kappaleiden suunnittelussa jo käytössä olevat apuvälineet tekevät tuloaan myös markkinoinnin suunnitteluun. Suunnitteluvaiheessa moniulotteisuudesta on suurta hyötyä; sen avulla asiakkaan on helpompi hahmottaa, millainen lopullisesta tuotteesta tulee. Esimerkiksi myymälää tai messuosaston ilmettä suunniteltaessa saadaan yksityiskohtainen 3D-malli valmiista ratkaisuista erilaisine versioineen. Moniulotteisuutta voidaan hyödyntää myös erilaisten pakkausten suunnittelussa. Sen avulla voidaan testata haluttuja ajatuksia helpommin ja simuloida vaikkapa pakkauksen aukeamista. Myös 3D-tulostimien viimeaikainen huima kehitys tuo varmasti oman lisänsä moniulotteisen suunnittelun osaamistarpeisiin. Haastateltavat toivoivatkin, että ammattitaitoista koulutusta CAD-ohjelmistoihin olisi nykyistä enemmän Laatu, tehokkuus ja taloudellisuus Rajapinta julkaisujen ja pelien välillä voi muuttua tulevaisuudessa. Luettavaan julkaisuun voidaan lisätä huomattavasti toiminnallisuutta, jolloin siitä tulee enemmän peli kuin julkaisu. Tämä toiminnallisuuksien lisääminen julkaisuihin on yleistymässä. Suunnittelijoiden olisikin tärkeää ymmärtää, mitä julkaisuihin on taloudellisessa mielessä järkevää lisätä ja mitä ei. Resurssit, taloudellisuus ja tuottavuus on pidettävä mielessä, kun suunnitteluprojekteja visioidaan ja toteutetaan. Myös laadukasta työtä arvostetaan ja se on elinehto yritykselle. Tehokkuus, laatu, resurssit ja kustannukset täytyykin ottaa huomioon kaikissa projekteissa, eivätkä ne saisi olla ristiriidassa keskenään. Haastatteluissa mainittiin usein yrityksen kilpailukyky ja työn laatu sekä se, että monikanavaisen viestinnän suunnittelijan on jatkuvasti mietittävä myös kustannuksia. On osattava tarjota ideoita myös siitä näkökulmasta, mitä on kannattavaa tehdä ja luovuttava siitä, mitä ei ole taloudellisesti järkevää toteuttaa. 19

23 Kuva 6. Laatu, tehokkuus ja taloudellisuus monikanavaisen suunnittelijan työssä. 20

24 4 Kehittämisehdotukset tutkintoja ja tutkinnon perusteita koskien 4.1 Tutkintojen perusteiden kehittäminen Tässä luvussa esitetään ehdotuksia uusista tutkinnon osista ja ammattitaitovaatimuksista, joita voitaisiin hyödyntää ammatillisissa tutkinnoissa Digitaalisen julkaisun suunnittelu Tutkinnon osassa keskeistä osaamista on päätelaiteriippumaton visuaalinen suunnittelu ja elementtien sommittelu huomioiden mm. HTML5-, CSS- ja Javateknologiat. Tutkinnon osa syventää perinteistä suunnitteluosaamista mukautuvammaksi useille eri geometrian omaaville päätelaitteille. Tavoitteena on osata laatia joustavia päätelaiteriippumattomia julkaisuja ja tehdä responsiivisuutta tukevia kuvia, animoitua grafiikkaa ja muita elementtejä. Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä tuotteita, joita voi lukea mm. tablettipäätelaitteella ja joiden sivustonavigaatio voi muuttua eri laitteiden tai näytön mukaan Rakenteisen tiedon hyödyntäminen tuotteiden julkaisuissa Tämän tutkinnon osan keskeistä osaamista on XML-kielen hyödyntäminen julkaisuissa ja soveltaminen monikanavaisessa viestinnässä. Tavoitteena on XML-kielen perusidean, rakenteen ja merkkauksen oppiminen. Keskeisiä osaamisalueita ovat kielen syntaksi, rakenteisuus, tagitys, indeksointi ja metadata. Tutkinnon osan suorittanut osaa tehdä ja määritellä eri XMLelementtejä hyödyntävän julkaisupohjan ja käyttää XML-kieltä erilaisissa julkaisuissa. Tämä osa voi olla erillinen tutkinnon osa tai sisältyä Digitaalisen julkaisun suunnittelu -tutkinnon osaan Digitaalisen julkaisun ohjelmointi Tutkinnon osassa keskeistä osaamista on ohjelmoinnin perusrakenteen ja - logiikan ymmärtäminen. Tarvittava osaaminen koostuu ohjelmoinnin perusteista, kuten muuttujista, sijoitusoperaatiosta ja algoritmien ideasta aina viestintäalan työtehtävissä hyödynnettävään ohjelmointiin mm. JAVA-kielellä. On osattava koodin kirjoittaminen sekä tiedettävä, miten luodaan loogisia lausekkeita ja tehdään valintoja. Keskeistä osaamista on myös suunnittelijan työtä avustavien 21

25 valmiiden kirjastojen hyödyntäminen. Tämä osa voi olla erillinen tutkinnon osa tai se voi sisältyä Digitaalisen julkaisun suunnittelu -tutkinnon osaan ICT-arkkitehtuurit ja tietojärjestelmät viestintäalalla Tutkinnon osan tärkeimpiä sisältöjä ovat ICT-arkkitehtuuri, tietoliikenne ja tietojärjestelmät. Tavoitteena on ymmärtää ja hyödyntää ICT-järjestelmiä monikanavaistuvassa viestinnässä. Keskeistä osaamista on tulostustekniikoiden ohjaus sekä tietoverkkojen ja -palvelinten, esimerkiksi RIP-palvelinten (Raster Image Processor), toiminnan ymmärtäminen. Osaamistavoitteisiin kuuluu myös e-kauppa-ympäristöön, verkossa maksamiseen ja tietoturvallisuutteen liittyviä asioita. Tämä osa voi olla erillinen tutkinnon osa tai sen ammattitaitovaatimukset voivat sisältyä muiden tutkinnon osien vaatimuksiin D-suunnittelu ja -mallinnus Tutkinnon osassa perehdytään moniulotteisen suunnittelun maailmaan hyödyntämällä eri mallinnusohjelmia. Olennaista on osata suunnitella ja tuottaa moniulotteista mallinnusta CAD-ohjelmistoilla. Tavoitteena on myös valmius tehdä moniulotteista suunnittelua painettaviin pakkauksiin ja luoda 3Dtulostimella painettavia kappaleita D-tulostaminen 3D-tulostuksessa keskeistä on osata työn painaminen ja kappaleiden alkuvalmistelut sekä tiedostomuunnokset, kappaleiden valmistustarkkuus ja sijoittelut. Kokonaisuuden tavoitteena on myös tuntea eri 3D-tulostustekniikoita ja tietää, mihin eri laitteet soveltuvat. Tämä kokonaisuus voi olla erillinen tutkinnon osa tai sisältyä tutkinnon osaan 3D-suunnittelu ja -mallinnus Tietokannat ja tiedonkäsittely viestintäalalla Tässä tutkinnon osassa keskeisessä roolissa ovat tietokannat sekä tiedon käsittely, muokkaus ja analysointi. Tavoitteena on osata käsitellä ja hyödyntää isoja tietomassoja monipuolisesti mm. personoiduissa painotuotteissa ja julkaisuissa. Tutkinnon osan tavoitteena on myös, että opiskelija/tutkinnon suorittaja osaa tehdä tietokantahakuja esim. PHP-ohjelmoinnissa (Hypertext Preprocessor) tarvittavalla SQL-kielellä (Structured Query Language). Tämä osa voi olla erillinen tutkinnon osa tai sisältyä tutkinnon osaan Digitaalisen julkaisun suunnittelu tai Digitaalisen julkaisun ohjelmointi. 22

26 4.1.8 Asiakaspalvelu, myynti ja markkinointi viestintäalalla Tässä tutkinnon osassa olennaista on osata myydä ja markkinoida tuotteita. Osaamistavoitteisiin kuuluu myös asiakaspalvelu, yrittäjämäinen asenne sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Myös hinnoitteluun, kilpailukykyyn, tehokkuuteen ja taloudellisuuteen liittyvien asioiden osaaminen kuuluu tämän tutkinnon osan tavoitteisiin Laadunhallinta ja laatustandardit viestintäalalla Tutkinnon osan tavoitteena on syventää laatuosaamista. Tutkinnon osan suorittanut osaa hyödyntää väriprofiileja ja standardeja tuotteiden valmistamisessa eri ohjelmistoissa ja tuotannon työnkulussa. Tavoitteena on, että opiskelija/tutkinnon suorittaja ymmärtää syvällisesti värinhallinnan tavoitteet ja korkean laadun kriteerit ja osaa myös ohjeistaa muita toimimaan niiden mukaan. Lisäksi tutkinnon osan tavoitteena on, että opiskelija osaa laatia tarvittavia ohjeita painokoneille, mitata testiarkkeja sekä luoda paperikohtaisia profiileja erilaisille painokoneille. Opiskelijan tulee hallita mittalaitteiden käyttö, ymmärtää oikeiden painatus- ja valaistusolosuhteiden ja näyttöjen kalibroinnin vaikutukset lopputulokseen sekä tuntea laajasti värinhallintatermistöä ja tuotannossa vakioitavia asioita. RGB-työnkulun ja ISO-standardien tunteminen sekä laadunvarmistuksen osaaminen ovat myös keskeinen osa kokonaisuutta. Tutkinnon osan tavoitteisiin kuuluvat myös painettavat substraatit ja niiden värinhallintaan liittyvät ominaisuudet sekä valmiiden tiedostojen muokkaukset ja käännökset Viestintäalan projektien hallinta Tutkinnon osan tavoitteena on, että opiskelija/tutkinnon suorittaja osaa projektienhallintaan liittyviä tehtäviä, kuten aikataulutusta, resurssien arviointia, investointien suunnittelua, kehittämistä ja raportointia. Opiskelija/tutkinnon suorittaja osaa hallita resursseja ja selvitä deadlineista työskennellessään useassa projektissa samaan aikaan. 4.2 Tutkintorakenne ja tutkintojen kehittäminen Haastattelujen pohjalta näyttää siltä, että alalle tarvitaan entistä laaja-alaisempaa osaamista. Tutkintojärjestelmään tulisi lisätä kokonaan uudet mediasuunnittelun ammatti- ja erikoisammattitutkinnot. Näiden tutkintojen nimien tulisi olla monikanavaistuvaa viestintää tukevia ja aikaa kestäviä. 23

27 Seuraavaksi esitetään ehdotus näiden uusien laaja-alaisten tutkintojen ammattitaitovaatimuksista. Uudet tutkinnot on nimetty nykyisen tutkintorakenteen jaottelun mukaan. Ehdotuksessa on otettu huomioon haastatteluissa esiin nousseet viestintäalan osaamistarpeet Mediasuunnittelun ammattitutkinto Tutkinnon suorittanut hallitsee visuaalisen suunnittelun taidot monipuolisesti sekä painettujen että digitaalisten julkaisujen parissa. Mediasuunnittelija toimii tiimissä ja asiakaspalvelun tehtävät kuuluvat luonnollisena osana työtehtäviin. Tässä tutkinnossa osoitetaan osaaminen monikanavaisen viestinnän suunnittelijan työtehtävissä. Tällä tutkinnolla voisi korvata ja yhdistää painoviestintäalan painopinnanvalmistajan ammattitutkinnon sekä audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinnon ne osat, jotka soveltuvat monikanavaisen suunnittelun tehtäviin. Lisäksi tutkinnon nimi olisi ajanmukaisempi ja vastaisi enemmän työelämän tarpeita. Tutkinnon keskeisiä ammattitaitovaatimuksia olisivat: Painopinnanvalmistajan osaaminen, jota painotuotteiden sekä verkkotuotteiden suunnittelussa ja valmistuksessa tarvitaan. Ammattitaitovaatimuksia ja kokonaisuuksia voisi tarkastella ja yhdistellä uusiksi tutkinnon osiksi. Osaamista tulisi poimia uuteen tutkintoon painopinnanvalmistajan ammattitutkinnon perusteista seuraavasti: o Painopinnanvalmistus o Kuvankäsittelyn erityisosaaminen o Taittotyön erityisosaaminen o Grafiikan erityisosaaminen o Pakkaus-, tarra- tai etikettituotannon erityisosaaminen (osittain) o Värinhallinnan erityisosaaminen o Digitaalisen painomenetelmän käyttö (osittain) o www-aineiston tuottaminen (huomattavasti syvällisempi tulevaisuudessa) o Tietokantajulkaiseminen (voisi sisältyä osin www-aineiston tuottamiseen) o PDF-aineistojen käsittelyn erityisosaaminen o Vaihtuvan tiedon hallinta (osittain) Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinnon ammattitaitovaatimuksia ja kokonaisuuksia voisi myös tarkastella ja yhdistää uusiksi tutkinnon osiksi. Suuri osa audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinnon osista 24

28 painottuu kuitenkin mediasuunnittelijan työn ulkopuolelle. Osaamista tulisi poimia uuteen tutkintoon seuraavasti: o Editoinnin työmenetelmät ja -välineet (osittain) o Julkaisugrafiikan osaamisala o Tuotannon ja projektinhallinnan osaamisala (osittain) Digitaalisen julkaisemisen osaaminen, jota tukee mm. HTML5-, XMLja ohjelmointiosaaminen sekä responsiivinen visuaalinen suunnittelu ja sommittelu (ks. luku 3) ICT-arkkitehtuurit ja tietojärjestelmät (ks. luku 3) Laadunhallinta ja laatustandardit (ks. luku 3) 3D-suunnittelu ja -tulostaminen (ks. luku 3) Mediasuunnittelun erikoisammattitutkinto Projektien hallinta (ks. luku 3) Laadunhallinta ja laatustandardit syvällisesti (ks. luku 3) Tietokannat ja tiedonkäsittely (ks. luku 3) Asiakaspalvelu, myynti, markkinointi ja talousosaaminen sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot (ks. luku 3) Ohjelmointiosaaminen syvällisesti, mm. koodaus, PHP ja tietokannat (ks. luku 3) Esimiesosaaminen (nykyisistä tutkinnon perusteista) Yrittäjyys (nykyisistä tutkinnon perusteista) 25

29 5 Rajapintatarkastelut 5.1 Rajapinnat eri aloihin Monikanavaisen viestinnän suunnittelussa on vahvoja rajapintoja asiakaspalveluun sekä kuva- ja videotuotantoon. Suunnittelijan tulisi osata valmistaa painotyöt alusta loppuun valmiiksi tuotteeksi ja huomioida työssään eri valmistus- ja tuotantoprosessien ominaispiirteet. Tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää osata myös täysin valmiiden verkkojulkaisujen tuottaminen eri päätelaitteiden vaatimukset huomioiden. Asiakkaiden kanssa toimiminen tuo selkeän rajapinnan myynti- ja markkinointiammatteihin. Monissa yrityksissä monikanavaisen viestinnän suunnittelija on käytännössä yksi myyjistä tai merkittävä osa myynti- ja markkinointitiimiä. Asiakaspalvelussa ja myyntityössä markkinointiviestinnän taidot tehostavat toimintaa ja tukevat luontevaa vuorovaikutusta. Hyvät visuaaliset suunnittelutaidot tuovat puolestaan asiakkaalle lisähyötyä. Myös video- ja valokuvauksessa ja niiden tuotteistamisessa on rajapintoja ammattien välillä. Monikanavaisen viestinnän suunnittelija voi luoda lisäarvoa laajentamalla toimintaa video- ja valokuvauksen puolelle. ICT-yrityksiä tarkastellessa löytyy myös selkeitä rajapintoja alojen välillä. Tulevaisuudessa monikanavaisen viestinnän suunnittelijat tekevät yhä enemmän sellaisia vaativampia ohjelmointitehtäviä, joita ovat aikaisemmin tehneet pelkästään ohjelmoijat. 5.2 Rajapinnat ammatillisella toisella asteella Monikanavaisen viestinnän suunnittelijan ammatti on perustaltaan laaja. Useissa eri alojen toisen asteen ammatillisissa tutkinnoissa on osia, joiden osaamista monikanavaisen suunnittelijan työ edellyttää. Selkeitä rajapintoja löytyy niin kaupan alan tutkintoihin kuin sähköalan perustutkintoonkin. Esimerkiksi ICT:n ja ohjelmoinnin osaamista voitaisiin hyödyntää mediasuunnittelun tutkinnoissa. Tätä muissa tutkinnoissa tai niiden rajapinnoilla olevaa osaamista voitaisiin hyödyntää laaja-alaisemmassa tutkinnossa, ja mediasuunnittelun tutkinto voisi puolestaan tarjota muille aloille tarvittavaa osaamista. Näin luotaisiin uusia väyliä monialaisiin tutkintoihin. Perinteisen painoteollisuuden raju muuttuminen viimevuosina on muuttanut myös painon työtehtäviä ja tarvittavaa osaamista. Melko uusien teknologioiden, kuten suurkuvatulostuksen, digitaalisen painamisen ja pakkaustekniikan tuomat 26

30 mahdollisuudet jatkojalostusprosesseineen tulisi hyödyntää paremmin ja niitä tulisi peilata monikanavaisen viestinnän osaamistarpeisiin. Uusien tekniikoiden tuomat mahdollisuudet ovat luoneet paljon uusia työpaikkoja, mutta alan ammatilliset tutkinnot eivät aina mahdollista uusien tekniikoiden käyttöä. Näiden tekniikoiden syvällinen hallinta vaatii erilaista osaamista kuin perinteisen painoteollisuuden parissa työskennelleillä nyt on. Myös 3Dosaaminen ja tietokantojen hallinta korostuvat täysin uudenlaisten tuotteiden myötä. Monikanavaisen viestinnän ammattilaisen on luontevaa osata myös näitä uusia painotekniikoita. Painoviestinnän perustutkinnon painotekniikan koulutusohjelman/osaamisalan nykyiset ammattitaitovaatimukset on monikanavaisen viestinnän suunnittelussa jatkossakin hallittava perusteellisesti. Näitä painotekniikan taitoja tulisi sisältyä tutkintoihin. Varsinkin digitaalipainamiseen liittyvien arkki- ja suurkuvatulostustekniikoiden ja valmistusprosessien hyvä hallinta on tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista. Tätä osaamista tarvitaan myös muihin, esimerkiksi kaupan alan perus- ja ammattitutkintoihin. Varsinkin digitaalisen painamisen parissa työskentelevät tarvitsevat samaa osaamista kuin monikanavaisen viestinnän suunnittelija. Laaja-alaisessa tutkinnossa tulisi ottaa tämä huomioon. Luonnontieteiden alan tutkinnoissa esimerkiksi datanomit (tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto) tuottavat ja koodaavat myös verkkosivustoja, mutta heidän erityisosaamisensa on enemmän kahdensuuntaisten verkkosivustojen ja palvelimien toiminnallisissa tehtävissä, kuten tietokannoissa sekä paljon ohjelmointia vaativissa tehtävissä. Datanomi ja monikanavaisen viestinnän suunnittelija muodostaisivat osaamispohjaltaan loistavan työparin tai osan työtiimiä alan yrityksessä. Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnossa on sopivasti yhteisiä ja eriytyviä opintoja. Asiakaspalvelun, myynnin ja markkinoinnin osaamista on yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan merkonomeilla (liiketalouden perustutkinto), joiden ammatissa olisi hyvä ymmärtää ja osata myös monikanavaisen viestinnän suunnittelun taitoja. Monikanavaisen viestinnän suunnittelijan ammattiin tarvittavaa ICT-osaamista tarjoaa sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto. Tutkinnossa on paljon tietotekniikan, tietoliikenteen ja tieto- ja palvelinjärjestelmien perusosaamista. Näitä taitoja yhdistelemällä monikanavaisen viestinnän suunnittelija voisi kehittää ja laajentaa osaamistaan entisestään. Ammattitutkinnoissa ammattitaitovaatimukset ovat syvällisempiä kuin perustutkinnoissa, mutta tutkintojen rajapinnoissa on havaittavissa samoja yhtäläisyyksiä. Alan ammattitutkintoja voisikin tarkastella kokonaisuutena ja myös yhdistellä. 27

31 Painoviestintäalan painopinnanvalmistajan ammattitutkinto ja audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto voitaisiin korvata uudella mediasuunnittelun ammattitutkinnolla, joka vastaisi paremmin nykyhetken ja tulevaisuuden osaamistarpeita. Tällä hetkellä molempien ammattitutkintojen nimet ovat hankalia eivätkä houkuttele työelämässä toimivia. Painopinnanvalmistajan ammattitutkinnon perusteissa on paljon säilytettäviä elementtejä, mutta niiden lisäksi tarvitaan digitaalisen julkaisemisen ja verkkotekniikoiden syvällisempää osaamista. Kuva 7. Painopinnanvalmistajan ja audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkintojen rajapintoja mediasuunnittelussa. Uuteen mediasuunnittelun ammattitutkintoon olisi hyvä heti alkuvaiheessa yhdistellä myös lähialojen rajapinnoissa olevien tutkinnon osien osaamista tai mahdollistaa niiden valinnaisuutta. Näin työelämässä erilaisissa työtehtävissä toimivat henkilöt saisivat hankittua joustavasti tarvittavaa osaamista omaan tutkintoonsa. Alan tutkintojen järjestäminen olisi luontevinta niin, että samalla 28

32 koulutuksen järjestäjällä olisi tarjolla mahdollisimman laajasti eri sisältöjen osaamista perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot huomioiden. 5.3 Jatkumot ammattikorkeakouluopintoihin Viestintäalan ja muiden ammatillisen korkea-asteen opintojen rajapinnoilla on osaamista, jota voitaisiin hyödyntää myös muissa tutkinnoissa. Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen mediatekniikan koulutusohjelmasta valmistuvan olisi hyvä ymmärtää monikanavaisen suunnittelun ympärillä liikkuvia asioita. Ammattikorkeakoulun opiskelijoille voisi jatkossakin tarjota tietämystä tuotantotekniikoista ja työnjohtotehtävissä tarvittavaa työnjohtajan osaamista. Uudet tutkinnon osat tarjoaisivat luontevan jatkumon ammatillisista tutkinnoista ammattikorkeakouluun. Ammattikorkeakoulusta valmistuneilta vaaditaan syvällistä osaamista ohjelmoinnista, ICT- ja laatuasioista sekä vaativasta värinhallinnasta. Heillä on varmasti myös tarvetta kehittää projekteissa tarvittavaa työnjohto-osaamista. Nämä asiat kuuluvat monesti alan vaativimmissa tehtävissä toimivien työnkuvaan ja muodostavat jatkokoulutuspolun alan erikoisammattitutkinnoista ammattikorkeakoulu-tutkintoihin. Myös ammattikorkeakouluissa tulisi yhdistellä tutkintorakenteita ja osaamista niin, että ne palvelisivat monikanavaisen maailman tarpeita. Nykyisin kulttuurialaan kuuluvan ammattikorkeakoulujen graafisen suunnittelun koulutusohjelman ja tekniikan ja liikenteen alan mediatekniikan koulutusohjelman rajapintoja ja päällekkäisyyksiä olisi luontevaa tarkastella ja uudistaa tutkintorakenteita. Korkeakouluopinnoissa on varmasti myös rajapintoja 3D-suunnittelun ja - painamisen sekä animoidun grafiikan osaamisessa. 29

33 6 Yhteenveto Tässä raportissa selvitettiin monikanavaisen viestinnän tulevaisuuden osaamistarpeita. Raporttia varten haastateltiin useiden yritysten asiantuntijoita ja rekrytoinnista vastaavia henkilöitä. Heiltä kysyttiin, millaista osaamista yrityksissä tarvitaan monikanavaisen viestinnän ammattilaiselta nyt ja tulevaisuudessa. Haastatteluista nousi selkeästi esiin monikanavaisen viestinnän suunnittelijan työnkuvan monipuolisuus. Alan ammattilainen hallitsee sekä painettujen että digitaalisten tuotteiden suunnittelun ja hyödyntää työssään muun muassa valmista raakatekstiä sekä valo- ja videokuvaa. Ammattitaitoisen suunnittelijan on myös osattava perusteellisesti paino- ja digijulkaisuprosessien kaikki tuotantovaiheet erityispiirteineen. Tehtävässä toimivan on hyvä osata myös suunnittelua ympäröiviä asioita ja kiinnittää paljon huomiota asiakaspalveluun ja vuorovaikutukseen. Myös tekemisen taloudellisuus ja tehokkuus ovat tärkeitä yritysten kilpailukyvyn kannalta. Viestinnän monikanavaistuminen lisää myös jo alalla toimivien osaamistarpeita entisestään. Alan tutkinnoissa on nykyisellään päällekkäisyyksiä ja tarvetta uudistaa ammattitaitovaatimuksia. Tätä tilannetta voitaisiin selkiyttää uudella laaja-alaisemmalla tutkinnolla. Myös VAK-hankkeen vuoden 2013 selvityksen tunnustelut kertovat tämän olevan mahdollista. Laaja-alainen tutkinto monipuolistaisi opintopolkuja alan perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin, ja myös työelämässä olevat voisivat paremmin kehittää itseään ja osaamistaan. Kuvassa 8 on esimerkki alan tutkintojen joustavasta muodostumisesta ja jatkumosta tulevaisuudessa. 30

34 Kuva 8. Esimerkki alan tutkintojen muodostumisesta ja niiden jatkumosta tulevaisuudessa aina perustutkinnoista (PT) ammattitutkintoon (AT) ja erikoisammattitutkintoon (EAT). 31

VIESTINTÄALAN VIIMEISTELTY ESITYS 1 (5) KOULUTUSTOIMIKUNTA 29.11.2013

VIESTINTÄALAN VIIMEISTELTY ESITYS 1 (5) KOULUTUSTOIMIKUNTA 29.11.2013 VIESTINTÄALAN VIIMEISTELTY ESITYS 1 (5) KOULUTUSTOIMIKUNTA Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO Att. ville.heinonen@minedu.fi, seija.rasku@minedu.fi Pyyntö tutkintojen ja tutkintojen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja

Lisätiedot

Liite kiinteistö- ja kotityöpalvelualan koulutustoimikunnan osaamis- ja toimialan ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteen kehittämisesitykseen

Liite kiinteistö- ja kotityöpalvelualan koulutustoimikunnan osaamis- ja toimialan ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteen kehittämisesitykseen Liite kiinteistö- ja kotityöpalvelualan koulutustoimikunnan osaamis- ja toimialan ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteen kehittämisesitykseen 14.9.2015 Kiinteistöpalveluala kartalla - elintärkeää

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT... 4

Lisätiedot

EHDOTUKSIA OHJAUKSEN JA KASVATUKSEN TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMISEKSI Kuulemistilaisuudessa käsiteltävä aineisto keskustelun pohjaksi

EHDOTUKSIA OHJAUKSEN JA KASVATUKSEN TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMISEKSI Kuulemistilaisuudessa käsiteltävä aineisto keskustelun pohjaksi EHDOTUKSIA OHJAUKSEN JA KASVATUKSEN TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMISEKSI Kuulemistilaisuudessa 21.8.2015 käsiteltävä aineisto keskustelun pohjaksi OPETUSHALLITUS AMPA-YKSIKKÖ/OHJAKAStyöryhmä 1. Tausta Opetus-

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.

Lisätiedot

Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi

Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi Autoalan koulutuksen kehittämistarpeiden selvittäminen vuosi 2011 Ennakointitiedon tuottaja OPH 2011:24 Koulutusaste (ammatillinen 2. aste, Ammatillinen

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Opetuksen tulevaisuuden haasteet ennakoinnin ongelmallisuus. Kumi-instituutin kevätseminaari 11.4.2014 Pirkko Laurila

Opetuksen tulevaisuuden haasteet ennakoinnin ongelmallisuus. Kumi-instituutin kevätseminaari 11.4.2014 Pirkko Laurila Opetuksen tulevaisuuden haasteet ennakoinnin ongelmallisuus Kumi-instituutin kevätseminaari 11.4.2014 Pirkko Laurila Kumialan tutkintojen kehittäminen Kumialan koulutus on verrattain nuorta, ammatillinen

Lisätiedot

Tutkintojen uudistaminen osana ammatillisen koulutuksen reformia

Tutkintojen uudistaminen osana ammatillisen koulutuksen reformia Tutkintojen uudistaminen osana ammatillisen koulutuksen reformia Jalkojenhoidon ja kipsausalan yhteistyöpäivä 14.12.2016 Soila Nordström OPH/ Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus muutospyörteessä

Ammatillinen koulutus muutospyörteessä Ammatillinen koulutus muutospyörteessä Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 18.11.2016 Soila Nordström OPH/ Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Ammatillisen koulutuksen reformi Tutkintorakenteen

Lisätiedot

Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n syysseminaari TUTKINTOUUDISTUS. Arto Pekkala

Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n syysseminaari TUTKINTOUUDISTUS. Arto Pekkala Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n syysseminaari TUTKINTOUUDISTUS Arto Pekkala 3.10.2017 Tutkintojen määritelmät lainsäädännössä Ammatillisessa perustutkinnossa osoitetaan laaja-alaiset ammatilliset

Lisätiedot

Opinnollistaminen. TAKE- työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen kehittäminen 16. elokuuta 2018 YRITYS:

Opinnollistaminen. TAKE- työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen kehittäminen 16. elokuuta 2018 YRITYS: Opinnollistaminen Media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinnon perusteet (321604) / tutkinnon osa; media-alalla toimiminen (105807) YRITYS: Tutkinnon osa: Media-alalla toimiminen, 15 osp Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa.

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Media-assistentti Hyväksytty:9.5.205 2 Sisällys. JOHDANTO... 3 2. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN

Lisätiedot

Työvalmennuksen koulutuksen kehittäminen

Työvalmennuksen koulutuksen kehittäminen Työvalmennuksen koulutuksen kehittäminen Riitta Karhapää, Vates- säätiö ja Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen ja ammatillisten koulutusten kehittämistä.

Lisätiedot

Työnjohtokoulutuskokeilun vakinaistaminen osana ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämistä

Työnjohtokoulutuskokeilun vakinaistaminen osana ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämistä Työnjohtokoulutuskokeilun vakinaistaminen osana ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämistä Työnjohtokoulutuskokeilun valtakunnallinen verkostotapaaminen Tampere to 25.4.2013 opetusneuvos Seija Rasku

Lisätiedot

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN SISÄLTÖ LUKIJALLE 1. MITÄ ON TYÖSSÄOPPIMINEN? 2. MIKÄ ON AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ? 2.1. Oppilaitosnäyttö ja työpaikkanäyttö 3. TYÖSSÄOPPIMISPROSESSI

Lisätiedot

Painoviestinnän perustutkinnon toteutus- ja arviointisuunnitelma Rauma

Painoviestinnän perustutkinnon toteutus- ja arviointisuunnitelma Rauma Painoviestinnän perustutkinnon toteutus- ja arviointisuunnitelma Rauma Hyväksymispäätökset Työelämäjaos 30.11.2015 Johtokunta 22.12.2015 1 Sisällys Jaksosuunnitelma...2 Jaksosuunnitelma...3 Ammatilliset

Lisätiedot

Tutkintorakenteen kehittäminen osana ammatillisen koulutuksen reformia - Tutkintojen uudistaminen

Tutkintorakenteen kehittäminen osana ammatillisen koulutuksen reformia - Tutkintojen uudistaminen Tutkintorakenteen kehittäminen osana ammatillisen koulutuksen reformia - Tutkintojen uudistaminen Välinehuoltoalan jaosto 24.11.2016 Soila Nordström OPH/ Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Ammatillisen

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

TUTKINTORAKENNEASETUSTA ODOTELLESSA

TUTKINTORAKENNEASETUSTA ODOTELLESSA TUTKINTORAKENNEASETUSTA ODOTELLESSA - Humanistisen ja kasvatusalan tutkintojen perusteiden uudistus - Suhde sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistukseen - Kasvatuksen työkentät - Ohjauksen työkentät

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus muutosten pyörteessä SEHL ry:n opintopäivät Kuopio

Ammatillinen koulutus muutosten pyörteessä SEHL ry:n opintopäivät Kuopio Ammatillinen koulutus muutosten pyörteessä SEHL ry:n opintopäivät Kuopio 7.4.2017 Soila Nordström, opetusneuvos Opetushallitus Miksi ammatillinen koulutus uudistetaan? Työ-ja elinkeinoelämän osaamistarpeet

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ Talonrakentajan tutkinto * Kiinteistönhoitajan tutkinto * Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma/rakennusmestari

Lisätiedot

OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta

OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta Nimi Ville Valmentautuja Henkilötunnus 031111-094W Valmennuksen järjestäjä Todistuksen

Lisätiedot

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n lausunto Tieto ja kirjastopalveluiden ammattitutkinnon perusteiden luonnokseen

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n lausunto Tieto ja kirjastopalveluiden ammattitutkinnon perusteiden luonnokseen Tutkinnon perusteiden työryhmä Puheenjohtaja Maisa Lovio, Kuntaliitto Vastauksena lausuntopyyntöön 301013 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n lausunto Tieto ja kirjastopalveluiden ammattitutkinnon

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Yhteiset tutkinnon osat uudistuvat!

Yhteiset tutkinnon osat uudistuvat! Yhteiset tutkinnon osat uudistuvat! Yhteistyöseminaari 15.8.2017 Tuija Laukkanen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Tilanne säädösten ja yhteisten tutkinnon osien valmistelun osalta Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Viestintäalojen tutkintojen kehittämishanke

Viestintäalojen tutkintojen kehittämishanke Viestintäalojen tutkintojen kehittämishanke 10.2.2012 Yli-insinööri Kati Lounema Ammattikoulutus Opetushallitus Sisältö! Tulevaisuuden näkymiä TUTKE-hankkeen loppuraportin esitykset ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät Ruka. Ajankohtaiskatsaus VVY:stä. Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas Vesilaitosyhdistys

Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät Ruka. Ajankohtaiskatsaus VVY:stä. Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas Vesilaitosyhdistys Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät 14.-15.11.2018 Ruka Ajankohtaiskatsaus VVY:stä Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas Vesilaitosyhdistys 1 Anna-Maija Hallikas Esityksen sisältö Osaaminen vesihuoltolaitoksilla

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Laatija Tila Tieto- ja tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena

Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena Keskeiset kehittämishaasteet 1. tutkintorakenteen ja tutkintojen työelämävastaavuus ja kyky reagoida muutoksiin 2. tutkintojärjestelmän kokonaisuus

Lisätiedot

Oppilaitoksen tarjonta audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen

Oppilaitoksen tarjonta audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen Oppilaitoksen tarjonta audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen Mallinnus rakenteesta, tuotekortteina kuvatusta sisällöstä ja toteutuksen vuosikellosta Henkilökohtaistamisen

Lisätiedot

Viestinnänala ammatillisessa koulutuksessa

Viestinnänala ammatillisessa koulutuksessa Viestinnänala ammatillisessa koulutuksessa Hankkeen tavoitteet Kehittämistarpeet, päällekkäisyys ja erityispiirteet: Kehittämistarpeet alakohtaisesti: Työelämän tilanne (mm. painoviestintäalan muutos julkaisualaksi)

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS/AMMATILLINEN KOULUTUS/TREDU

TOISEN ASTEEN KOULUTUS/AMMATILLINEN KOULUTUS/TREDU TOISEN ASTEEN KOULUTUS/AMMATILLINEN KOULUTUS/TREDU Tehtävät ovat päätoimisia ellei tekstissä toisin mainita. Nuorisokoulutukseen valitun pitää ennen viran vastaanottamista esittää rikosrekisterilain 6

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintorakenne ja tutkintojen perusteiden laatiminen. Anne Liimatainen Ammatillinen koulutus ajassa -seminaari, 4.4.

Ammatillisen koulutuksen tutkintorakenne ja tutkintojen perusteiden laatiminen. Anne Liimatainen Ammatillinen koulutus ajassa -seminaari, 4.4. Ammatillisen koulutuksen tutkintorakenne ja tutkintojen perusteiden laatiminen Anne Liimatainen Ammatillinen koulutus ajassa -seminaari, 4.4.2017 Uudistuva tutkintorakenne Ammatillisen koulutuksen tutkintorakenne

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen 23.11.2016 Uudistamistyön taustoja Liiketalouden uudet tutkinnon perusteet tulevat voimaan 1.8.2018 Osaamisalat poistuvat Esitys

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus tutkinnon osa (MAVI) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Markkinointiviestinnän

Lisätiedot

Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä. Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014

Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä. Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014 Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014 Oppaan lähtökohdat (1) Mitä henkilökohtaistamismääräyksen jälkeen?

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito tutkion osa (VEPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Verkkopalvelujen tuottaminen

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA KULTTUURIALA Media-assistentti Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma

Lisätiedot

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3 Tuotekonfigurointi ADE Oy lyhyesti Asiakkaiden tarpeisiin suunnattua innovatiivista ja toimivaa ohjelmisto- ja 3d animaatiopalvelua. Ade Oy on toteuttanut vuodesta 2000 alkaen haastavaa interaktiivista

Lisätiedot

Hyvinvointiteknologian kokeilujen yhteistyöpäivät Tomi Ahokas Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Opetushallitus

Hyvinvointiteknologian kokeilujen yhteistyöpäivät Tomi Ahokas Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Opetushallitus Hyvinvointiteknologian kokeilujen yhteistyöpäivät 26.27.9.2017 Tomi Ahokas Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Sisältö 1. Ammatillisen koulutuksen reformi 2. Tutkintorakenneuudistus ja perustetyöprosessi

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Koulutustoimikunnista osaamisen ennakointifoorumiksi

Koulutustoimikunnista osaamisen ennakointifoorumiksi Koulutustoimikunnista osaamisen ennakointifoorumiksi Ennakointiryhmien aloitusseminaari 1.6.2017 Ylijohtaja Mika Tammilehto 1 Osaamisen ennakointifoorumi Toimii opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön terveiset Työnjohtokoulutuskokeilun vakinaistaminen ministeriön näkökulmasta

Opetus- ja kulttuuriministeriön terveiset Työnjohtokoulutuskokeilun vakinaistaminen ministeriön näkökulmasta Opetus- ja kulttuuriministeriön terveiset Työnjohtokoulutuskokeilun vakinaistaminen ministeriön näkökulmasta Työnjohtokoulutuskokeilun valtakunnallinen verkostotapaaminen Ylöjärvi ke 14.5.2014 opetusneuvos

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Uudistuneet ammatillisten perustutkintojen perusteet

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Uudistuneet ammatillisten perustutkintojen perusteet Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Uudistuneet ammatillisten perustutkintojen perusteet 19.3.2015 Helsinki, Messukeskus, Messuaukio 1 Aira Rajamäki, opetusneuvos, Ammatillinen

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Annamaija Aro ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Oppilaitokset luovaa osaamista luotsaamassa! - verkostoseminaari ke 11.12.13 klo 12-16 Näkökulmia muutoksiin toisen asteen mediakoulutuksessa

Oppilaitokset luovaa osaamista luotsaamassa! - verkostoseminaari ke 11.12.13 klo 12-16 Näkökulmia muutoksiin toisen asteen mediakoulutuksessa Oppilaitokset luovaa osaamista luotsaamassa! - verkostoseminaari ke 11.12.13 klo 12-16 Näkökulmia muutoksiin toisen asteen mediakoulutuksessa Harri Pulliainen tuottaja-toimittaja, media-alan kouluttaja

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI projekti

SOTE-ENNAKOINTI projekti ESR-projektien verkottumisseminaari Vantaa 24.-25.9.2008 SOTE-ENNAKOINTI projekti Marja-Liisa Vesterinen Tutkimusjohtaja, FT, KTL Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä SOTE-ENNAKOINTI -projekti Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Näyttötutkinnon perusteet

Näyttötutkinnon perusteet Näyttötutkinnon perusteet DIGITAALIPAINAJAN AMMATTITUTKINTO 2009 MÄÄRÄYS 47/011/2009 OPETUSHALLITUS 1 MÄÄRÄYS 47/011/2009 Näyttötutkinnon perusteet DIGITAALIPAINAJAN AMMATTITUTKINTO 2009 Opetushallitus

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkinnon osa: Palvelujen tuottaminen AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan ja henkilökohtaistetaan yhteistyössä

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Osaamisperusteinen oppiminen. Porvoo ma 5.8.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Osaamisperusteinen oppiminen. Porvoo ma 5.8.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Osaamisperusteinen oppiminen Porvoo ma 5.8.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Koulutuspoliittinen tahtotila Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Osaamisperusteisuus

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Visuaalinen myyntityö tutkinnon osa (VISU) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Visuaalinen myyntityö Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista. Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo

Uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista. Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo Uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo 18.9.2017 TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta,

Lisätiedot

LUONNONTIETEIDEN ALA Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Datanomi

LUONNONTIETEIDEN ALA Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Datanomi N TUTKINTOKOHTAINEN OSA LUONNONTIETEIDEN ALA Datanomi Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma OPH:n määräys 85/011/2014 (sisältää

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

1. Miten seuraavat väittämät kuvaavat omaa suhtautumistasi digitaaliseen mediaan ja teknologiaan? Osin. Täysin. Osin eri. eri. samaa. mieltä.

1. Miten seuraavat väittämät kuvaavat omaa suhtautumistasi digitaaliseen mediaan ja teknologiaan? Osin. Täysin. Osin eri. eri. samaa. mieltä. KUNTAKYSELY 2017 1. Miten seuraavat väittämät kuvaavat omaa suhtautumistasi digitaaliseen mediaan ja teknologiaan? (Tähdellä merkityt kysymykset ovat pakollisia) Vastaajien määrä: 66 Täysin samaa mieltä

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkinnon osa: Palvelujen tuottaminen AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan ja henkilökohtaistetaan

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Uudet puutarha-alan ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon perusteet Anne Liimatainen

Uudet puutarha-alan ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon perusteet Anne Liimatainen Uudet puutarha-alan ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon perusteet 1.11.2018 Anne Liimatainen Keskeistä uudessa ammatillisessa koulutuksessa Henkilökohtaistaminen Työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Vakuutus- ja eläkepalvelut tutkinnon osa (VAEL) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Vakuutus- ja eläkepalvelut Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Osaamistarpeet toimitustyössä. Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012

Osaamistarpeet toimitustyössä. Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012 Osaamistarpeet toimitustyössä Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012 1 Johdanto Suomen Journalistiliiton ja Viestinnän Keskusliiton koulutustyöryhmä tekivät touko lokakuun aikana 2011 kolme samansisältöistä

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Koulutus Robotiikan Muuttuvassa Ajassa

Koulutus Robotiikan Muuttuvassa Ajassa Koulutus Robotiikan Muuttuvassa Ajassa Robottiviikko 24.11.2015 TEAK Teuvan Aikuiskoulutuskeskus Ari Maunuksela Toimitusjohtaja/Rehtori TEAK lyhyesti Koulutustoiminta aloitettu 1959 Pääpaino työvoimakoulutuksissa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 18.11.2014 Muutosten kokonaisuus ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Mahdollisuuksien meri

Mahdollisuuksien meri Mahdollisuuksien meri 23 suositusta meriklusterin koulutuksen kehittämiseksi Tomi Oravasaari, projektipäällikkö Älykäs satama seminaari 8.3.2016 Mahdollisuuksien meri selvityksen tausta Kymenlaakson ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Pankki- ja rahoituspalvelut tutkinnon osa (PARA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Pankki- ja rahoituspalvelut Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. VISUAALINEN MYYNTITYÖ VISU 30 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. VISUAALINEN MYYNTITYÖ VISU 30 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 VISUAALINEN MYYNTITYÖ VISU 30 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Visuaalinen myyntityö, 30 osp Ammattitaitovaatimukset o toteuttaa tuotteen, tuoteryhmän

Lisätiedot

Aira Rajamäki, opetusneuvos, Opetushallitus

Aira Rajamäki, opetusneuvos, Opetushallitus Hiusalan ja kauneudenhoitoalan tutkintojen kehittämispäivät Perustutkintojen nykytila ja esitykset uusista perus- ja erikoisammattitutkinnoista 13.-14.10.2016 Aira Rajamäki, opetusneuvos, Opetushallitus

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Sähköinen kaupankäynti tutkinnon osa (SÄKA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Sähköinen kaupankäynti Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 1 KTPO/AM AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 1 KTPO/AM AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 1 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT Tausta Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti 27.2.2009 ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot