Luomun markkinointi tuottaa tulosta 10 kehityksen vuotta Uusilla luomuyrittäjillä paljon ideoita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luomun markkinointi tuottaa tulosta 10 kehityksen vuotta Uusilla luomuyrittäjillä paljon ideoita"

Transkriptio

1 Joulukuu 6/ ,00 Luomun markkinointi tuottaa tulosta 10 kehityksen vuotta Uusilla luomuyrittäjillä paljon ideoita

2 Pä äkirjoitus Jalka pois jarrupolkimelta EBENA Suomen suosituin rehuvirna varma ja satoisa Luomuliitto täytti kuluneena syksynä 25 vuotta. Luonnonmukaisen viljelytavan edistäminen oli sen perustehtävä alussa ja se on perustehtävä edelleenkin. Olemassaolonsa aikana liitto on muuttunut moneen kertaa. Se on kasvanut alan ja ajan mukana. Omalla toiminnallaan se on tehnyt itsensä tarpeelliseksi. ORGANISOITUMISESTA on luomualalla puhuttu paljon. Jo ajat sitten organisoituneen Luomuliiton jäsenet ovat sitoutuneet viemään luomuasiaa eteenpäin. Tehtävänä ei ole ollut pelkästään viljelijöiden, vaan alusta alkaen koko ketjun edun valvonta. Tämä tarkasti sertifioitu tuotantoketju on ymmärretty yhteiseksi asiaksi. Siksi vastakkainasettelua ketjun sisälle on ollut vaikea rakentaa, vaikka sitä on aika ajoin yritetty. Luomuliitossa on valmistauduttu kantamaan entistä suurempaa vastuuta koko alasta. Toiminta- ja hankesuunnitelmat on hiottu vuodelle 2011 ja pidempäänkin tulevaisuuteen. Panostamme asioihin, jotka osaamme ja joissa alan kehittymisen kannalta on suurimmat ongelmat. Jäsenkuntamme on pääosin alkutuotannosta ja vähäisen jalostuksen puolelta, joten kosketuspintamme on paras siellä. SUURIMPANA JARRUNA kulutuksen kasvulle on raaka-aineiden vähäisyys, paikoitellen jopa pula. Tätä pulaa ei poisteta lisäämällä markkinointiviestintä kuluttajille. Pula ei myöskään poistu haukkumalla kaupan tai jalostavaa teollisuuden tuotevalikoimaa. Turha on myös kitistä viennin vaikeuksista. Ammattikeittiöissä on luomun kanssa tehty töitä pitkään ja paljon. Myös siellä näkyy raaka-ainepula. Jos jokin suuri kaupunki päättää siirtää kouluruokailun luomuun, olemme varsin nolossa tilanteessa. Luomustrategian tavoitteisiin ei päästä näillä volyymeillä, eikä näillä kasvuluvuilla. Jos seuraavana ponnistuksena luomualalla on vain ja ainoastaan organisoituminen, taidamme taas kerran hukata vähäiset voimavaramme ja niukat henkilöresurssimme vääriin töihin. Uutta organisaatiota perustamaan pitäisi löytyä aivan uudet ihmiset, koska meillä vanhoilla toimijoilla on ollut vuosikaudet aikaa ja arvovaltaa järjestää paras tapa toimia. Rahoituskin pitää saada nykyisen toiminnan ulkopuolelta, ettemme pysäyttäisi nykyistä vaatimatonta kehitystä. ORGANISOITUMISEN EDUT pitää myös miettiä luomutuotannon kannalta. Emme saa tiukalla saman katon alla toimimisella tehdä sanomastamme vaisua ja hampaatonta. Organisaation pitää pystyä puhumaan luomun eduista täysillä. Kun melkein kaikesta luomuraaka-aineesta on pula, on ostajan ja myyjän alan sisällä helppo löytää yhteinen intressi. Mutta kun tuotannon volyymi on lähempänä kulutusta ja markkinat eivät aina välttämättä kasva, niin normaalit markkinatalouden lainalaisuudet aiheuttavat ristiriitaisuutta. Yhteisten etujen löytyminen on silloin vaikeampaa. HALUAMME KOROSTAA yhteistyön merkitystä ja haluamme jatkaa sitä. Olemme mielellämme mukana kaikissa organisaatioissa, jotka vievät luomua eteenpäin. Siinä vaiheessa kun selvitykset alkavat toistaa itseään, on aika nostaa jalka jarrulta ja lähteä toimimaan. Antti Kaasalainen Ruukki, Puh. (08) , (02) Luomulehti 6/ Reijo Käki

3 sisällys 6/2010 Sisällys Valio Luomu uutuuksia Pehmeän täyteläiset Marja kori- ja Vadelmajogurttipikarit Vastustamattoman hyvä Valio Oltermanni 17% Luomu Raikas Valio Laktoositon Luomu kevytmaitojuoma Hurmaavan hedelmäinen Valio Luomu Auringon hedelmät täysmehu Ihmisille, jotka tahtovat hyvää. Katso miksi Valio Luomu on niin hyvää. valio.fi/luomu 7 Kymmenen kehityksen vuotta on tehnyt luomulle hyvää 8 Luomuviljaketjun yhteistyö tiivistyy Vilja-alan yhteistyöryhmässä 10 Luomu ammatillisessa koulutuksessa 12 Luomuopiskelijat biodynaamisessa Ruotsissa 16 Eerolan viljatila siirtyy luomuun 18 Syysmarkkinoiden luomusatoa 20 Tyynelä siirtyy luomuun 21 Kilpiän tilalla paljon ideoita 22 Kilpiässä viskottiin ruista pintaan 23 Tyynelässä uusi menetelmä käyttöön syysöljykasvien perustamisessa 24 Käytännöllistä tietoa viljelijöille 26 Ekoneum: 10 vuotta kehitystä yhdessä yrittäjien kanssa 28 Koulun luomupäivä tutustutti oppilaita ruoan lähteille 30 Hyvä työ, hyvä luomuleipä 33 Luomu-Enskan ekoeväät 36 Luomupuutarhanhoidon sosiaaliset ulottuvuudet Lyhyet 38 Lähi- ja luomuruoan lähettiläs Maija Silvennoinen: Luomu on vastaus teolliselle natriumglutamaattimössölle 42 Luomun markkinointi tuottaa tuloksia 44 Apilat hyviä aluskasveja 45 Luomuelintarvikkeita kalasta 48 Mikä on metsässä luomua? 50 Tuomarlan tilalla vaalitaan kuusikkoa ja kulttuurimaisemaa % av Ålandsåkerareal i ekologisk odling 56 Luomuvalmisruokaa Etelä-Savosta koko Suomeen 58 CAP keskusteluun nyt 60 ESVY keskustelutti markkinoista ja tukipolitiikasta Kannen kuva: plugi.fi 10 Luomupuutar hureita Mäntsä lästä! 15 Hildegardin hermo-ja älypiparit 29 Luomua Luomuviikolla ja muulloinkin 31 Kirja ekosysteemipalveluista 37 Viron luomu kasvaa 40 Luomukyssäkaali-mantelilaatikko 40 Kanttarelleillä täytetyt luomukesäkurpitsat 46 Ilmiö: Ruispalat luomuna 47 Juustoja kevyesti ja tuhdisti 59 Luomuala sel -vittää tiiviimmän yhteistyön mahdollisuuksia 59 Kuluttajat valitsivat luomua lamasta huolimatta 61 Tuotekehittäjän koulutusta luomuyrittäjille 62 Näin syntyi paikallisruokakeittokirja 63 Valaiseva ruokakirja Sivu 18 Syysmarkkinoiden luomusatoa Sivu 20 Tyynelä siirtyy luomuun Sivu 33 Luomu-Enskan ekoeväät Luomulehti 6/2010 5

4 Vuosi: 2006 Strategiatyöryhmä julkaisi luomun markkinoiden kehittämisen tavoitteet ja strategiset linjaukset Vuosi: 2007 Luomu mukaan hallituksen ruokastrategiaan Vuosi: 2007 Euroopan komissio julkaisi uuden luomuasetuksen (EY) N:o 834/2007 Vuosi: 2009 Uusi luomuasetus voimaan Vuosi: 2009 Valtioneuvoston periaatepäätös kestävien valintojen edistämisestä julkisissa hankinnoissa Vuosi: 2010 Eu:n uusi luomulogo pakollisena käyttöön Marika Auersalmi Vuosi: 2000 luomutiloja 5225, hehtaareita Vuosi: 2005 luomumarkkinat Suomessa 51,3 milj. Vuosi: 2006 luomutiloja 3966 hehtaareita Vuosi: 2008 luomumarkkinat Suomessa 74 milj. Vuosi: 2010 luomutiloja 3982 hehtaareita Kymmenen kehityksen vuotta on tehnyt luomulle hyvää Kymmenen vuotta sitten Suomi oli kuulunut Euroopan Unioniin viisi vuotta. Euroon siirtymistä valmisteltiin Y2K päivityksiä ja ongelmia peläten. Sana luomu oli tullut tutuksi monissa eri yhteyksissä. Luomutiloja oli 5225 ja yhteensä hehtaaria oli luomussa tai siirtymävaiheessa. Luomulla oli nostetta ja hypetystäkin. Nyt, kymmenen vuotta myöhemmin osaamista on kertynyt ja volyymit ovat kasvaneet luvun alun notkahduksen jälkeen luomu on jälleen hyvässä myötätuulessa. Vähemmän tiloja, enemmän hehtaareita Luomutilojen lukumäärä on vähentynyt 24 % vuodesta 2000, mutta luomuviljelty pinta-ala on lisääntynyt 15 %. Lokakuun ennakkotietojen mukaan tänä vuonna on ensimmäistä kertaa yli hehtaaria luomuvalvonnassa. Luomutilojen keskikoko ylitti kaikkien tilojen keskikoon jo vuonna Viime vuonna kaikkien tilojen keskiarvo oli 35,9 ha ja luomutiloilla 41,2 ha. Osittain lukujen taustalla on rakennemuutos. Suomessa 2000-luku on koetellut kaikkiaan maataloustuotantoa kovalla kädellä. Kymmenessä vuodessa on lopettanut yli tilaa. Viime vuonna viljelijöiden keski-ikä ylitti 50 vuotta. Tulevina vuosina tiloja lopettaa edelleen tuottajien siirtyessä eläkkeelle, sillä kaikille tiloille ei ole jatkajia. Tämä koskee myös luomutiloja, vaikka luomutiloja hoitavat keskimääräistä nuoremmat isännät ja emännät. Tuotantosuuntien kehityksessä eroja Luomukananmunatuotanto on yksi 2000-luvun voittajista. Luomua syövät ja ulkona kesäisin tepastelevat kanat ovat saaneet ystäväkseen kuluttajan, joka on vuosi vuoden jälkeen lisännyt luomumunan kulutustaan. Tämän on tehnyt mahdolliseksi tuotannon kasvaminen ja läpi Suomen ulottuva jakelu. Lisäksi oman positiivisen sysäyksensä on antanut keskustelu häkkikanaloista ja niistä luopuminen ensi vuoden loppuun mennessä. Luomumaitotuotteiden markkinat ovat kehittyneet pääosin Valion tahdissa. Alkuhyppäyksen jälkeen välillä luomusopimusten teko loppui, mutta nyt markkinat vetävät kaiken tuotetun luomumaidon. Huoli raaka-aineen riittävyydestä on saanut vauhtia uusien sopimustuottajien etsimiseen. Maidontuotannon kasvattamiseen liittyy oleellisesti luomuvalkuaisrehun markkinat ulkomainen rehu pitäisi enenevissä määrin pystyä korvaamaan kotimaisella. Viime kesänä luomurypsiä viljeltiin aikaisempaa enemmän, mutta yksi vuosi ei vielä tilannetta ratkaise. Sitkeyttä ja kannustusta rypsiä kokeilleille, toivottavasti seuraavat 10 vuotta tekevät luomuviljelijöistä alansa huippuja! Esimerkkinä tuotantotason nostosta voi mainita myös luomutomaatin. Vuonna 2004 tuotannon lisääntyminen ja saatavuuden turvaaminen vuoden ympäri nosti luomutomaatin menestyjien joukkoon. Esimerkiksi vuonna 2007 luomutomaattia myytiin reilulla 4 miljoonalla eurolla, joka oli silloin yli 6 % kaikista luomuun käytetyistä euroista. Luomuporkkana ja -peruna ovat myös hyvin mukana ympärivuotisen saatavuuden ja jalostamisen ansiosta. Muuten kotimaisten luomuvihannesten ja -juuresten osalta tarjonta ei vastaa kysyntään. Luomulihan tarina on ollut ylä- ja alamäkeä. Atria lähti 2000-luvun taitteessa rytinällä mukaan luomuun, ilmoittaen hurjan 10 % tavoitteen. Muutamassa vuodessa toiminta loppui ja hetken markkinoilla luomulihaa oli tarjolla vain suoramyyntinä. Kuluttajatutkimuksissa luomuliha on ollut vuosia toivelistan kärjessä. Vuonna 2005 asiaan tarttuivat Jukan Kotiliha ja Leppäsen Luomutila. He saivat pään auki market-kauppaan ja pitivät ainakin innokkaimmat kauppiaat ja näiden asiakkaat luomulihoissa. Pajuniemi ja Kotivara pitivät jalostusta yllä. Tänä vuonna Atria on jälleen mukana. Lihatuoteryhmään on tullut lisäksi uusia toimijoita ja uusia tuotteita luvun alussa luomuviljaa rahdattiin laivakaupalla jyvinä maailmalle. Markkinat heilahtelivat, välillä myllyt ähkivät ruisvuorien keskellä ja välillä leipominen loppui kotimaisen luomuviljan puutteesta. Nyt suomalaiselle kuluttajalle on tarjolla monipuolinen myllytuotteiden valikoima jyvistä mysliin ja erikoistuotteisiin. Useat erikokoiset leipomot tarjoavat luomuleipiä valtakunnallisesti ja paikallisesti. Luomuruis on leipomot tiellä pitänyt, mutta onneksi valikoima on siitä monipuolistunut luomupullaa odotellaan. Luomu luomuna lautaselle Parin viimeisen vuoden aikana mukaan on tullut täysin uusia jalostajia, joilla on intoa ja rohkeutta kokeilla luomulla. Luomuvalvontaan kuuluneiden jalostajien määrä on ollut 400 toimijan luokkaa lähes koko kymmenluvun. Tänä vuonna luku on jo lähempänä 450 toimijaa. Lisäys on tuonut mukaan tilateurastomoita, myllyjä ja leipomoita, tukkuja, maahantuojia ja erikokoisia valmistajia. Lisäksi huikea kehitys on tapahtunut ammattikeittiöissä, vähitellen luomua löytyy edes osana tarjottavista annoksista parhaimmillaan jo kokonaisia luomumenuita. Alkutuotannolla on yhä paremmat mahdollisuudet luomun saattami- seksi luomuna asiakkaalle asti. Luomun rooli kuluttajaja julkishyödykkeenä Viimeisen kymmenvuotiskauden aikana keskustelu luomusta kuluttajahyödykkeenä on vallannut palstatilaa. Huomio on kiinnitetty markkinalähtöiseen kehittämiseen. Elintarvikeketjun toimivuuden kannalta tämä on erinomaista, sillä markkinalähtöisyydessä kuluttajan toiveilla on edes pieni mahdollisuus saavuttaa alkutuotanto. Toisaalta, luomun suuri vahvuus on siinä, että se kehittää tuotantoa ympäristöä huomioivaksi, laajasti ajateltua hyvinvointia tuottaen. Luomu tekee hyvää kuluttajalle ja luonnolle. Molempien roolien kehittämistä tarvitaan jatkossakin. 184x128_FIN_Luomu_AG.indd :15 6 Luomulehti 6/2010 Luomulehti 6/2010 7

5 Marja Suutarla Reijo Käki Rostenin leipomokonserniin kuuluva Pekan Leipä tuottaa luomuleipää suomalaisille ja saksalaisille. Kari Meltovaara, Leipomo Rostenin toimitusjohtaja lähti vuoden vaihteessa mukaan Vilja-alan yhteistyöryhmän toimintaan ja hän on VYR:n luomutyöryhmän puheenjohtaja. Vuoden luomutuote 2010 Luomuviljaketjun yhteistyö tiivistyy Vilja-alan yhteistyöryhmässä Vuoden luomutuote 2009 Haluatko luomuuutuudellesi lisää näkyvyyttä? Tule mukaan kilpailemaan tavoitellusta palkinnosta! Kari Meltovaara näkee VYR:in toiminnan tärkeänä luomuvilja-alalle. Sen tehtävä on luoda kokonaiskuvaa koko luomutoimialasta niin työryhmäläisille, vilja-alalle kuin vilja-alan ulkopuolisillekin. Tärkeää on että, saadaan ajankohtaista tietoa toimialasta ja kokonaiskuvaa ketjusta, jotta luomualalla voi toimia, sanoo Meltovaara. Kun istutaan kaikki saman pöydän ääressä, pystytään kehittämään koko ketjua, jotta ketjun jäsenet toimivat samaan suuntaan. Lisäksi saadaan tieto kulkemaan paremmin ja kysyntä vastaamaan tarjontaa, hän jatkaa. VYR:n yhtenä tehtävänä on auttaa toimijoita löytämään yhteinen näkemys siitä, mihin suuntaan ollaan menossa ja minkälaisia tarpeita ketjussa on. Ylhäältä alaspäin pitää pystyä kertomaan, mikä on ketjun raaka-ainetarve. Esimerkiksi muutama vuosi sitten elintarviketeollisuus toi viljaa Suomeen ja vastaavasti viljaa vietiin saman verran ulkomaille. VYR:n avulla selvitetäänkin, mikä on luomuviljatase, kuinka paljon ja mitä viljaa tuotetaan ja minkälainen kotimainen käyttö on, sillä tätä tietoa ei ole vielä ollut ketjun käytettävissä. Ammattimaista toimintaa Tähän mennessä luomuviljapuolella tarjontaa on kehitetty mutu-tuntuman varassa. Vastaavasti todellisesta luomutuotteiden kysynnästä ei ole ollut tietoa. Kaupan mukaantulo VYR:n toimintaan antaa ketjulle mahdollisuuden tietää tarkemmin kuluttajien tarpeista. Kuluttajien tarpeisiin vaikuttavat yhtenä tekijänä luomutuotteiden hinnat. Luomutuotteet pitää olla hinnoiteltu oikein, jotta kuluttajat ostavat tuotteita, jatkaa Meltovaara. Ketjussa syntyvän jokaisen kustannuserän pitää perustua todellisiin kuluihin. Luomu ei saa sisältää ajatusta, että jokaisessa portaassa laitetaan lisähintaa. Luomumarkkinat ovat pienet. Pienetkin onnistumiset tai epäonnistumiset luomutuotemarkkinoilla aiheuttavat markkinahäiriöitä. Häiriöiden tasaaminen onkin yksi VYR:n keskeisistä tehtävistä. On tärkeää, että edes tiedetään alkutuotanto-, teollisuus-, kauppa ketjussa, kuka tuottaa, jalostaa ja myy ja mitä. VYR:n tärkeä tehtävä onkin viestittää luomuketjun ammattimaisuudesta. On ollut ilo nähdä, että luomun alkutuotannossa on erittäin hyvin ja ammattimaisesti toimivia viljelijöitä. Heidän kanssaan on ilo työskennellä, Meltovaara toteaa. Tärkeää on, että koko luomuketjussa kiinnitetään huomiota ammattimaisen toiminnan kehittämiseen. Tämän tukemiseksi kannattaa käyttää kaikki voimavarat, sillä tätä kautta saadaan suoraa taloudellista tulosta viljelijöille esimerkiksi parempien satotasojen kautta. Hänen mielestään parhaiden käytäntöjen levittäminen on yksi tärkeimmistä tekijöistä luomuviljelyn kehittämisessä. Kirjoittaja on VYR:n luomutyöryhmän sihteeri ProAgria Kymenlaaksosta. Vuoden luomutuote 2008 Vuoden luomutuote 2007 Vuoden luomutuote 2006 Kilpailu nostaa esille Suomen parhaat luomu-uutuudet. Voittajan valitsee viisihenkinen asiantuntijaraati ja voittaja julkaistaan suurelle yleisölle Luomupäivässä Kaikki finalistit pääsevät esille Luomupäivän cocktail-tilaisuudessa, joka huipentuu voittajan julistamiseen! Tuotteen tulee olla valmistettu Suomessa ja pääraaka-aineiden tulee olla alkuperältään suomalaisia. Tuote voi olla suunnattu kuluttajille, ammattikeittiöille tai molemmille. Tuote on tullut markkinoille jälkeen. Tuotteen arvioinnin kriteereinä ovat maku, haju ja rakenne. Tuotepakkauksesta arvioidaan houkuttavuus, ulkonäkö, käytettävyys ja kierrätettävyys. Tuotteen kokonaisuudesta arvioidaan sen uutuusarvo, innovatiivisuus ja kaupallinen potentiaali. Osallistu mennessä: Lisätietoja: puh Luomulehti 6/2010 Luomulehti 6/2010 9

6 Janne Länsipuro Haapaveden ammattiopisto Luomu ammatillisessa koulutuksessa Luomutuottajan ammatti, toimi tämä sitten peltoviljelyn, kotieläintalouden, puutarhatalouden tai vaikka mehiläistuotannon parissa, vaatii vankkaa ja erikoistunutta ammattitaitoa. Siksi tarvitaan laadukasta koulutusta. Monet viljelyteknisistä toimista luomussa ovat toki samoja kuin tavanomaisessa tuotannossa, mutta tämän lisäksi luomutuottaja tarvitsee paljon osaamista ja ymmärrystä, joka liittyy luomun erityispiirteisiin. Missä luomuviljelijöitä Suomessa sitten koulutetaan, missä alalle maatalouden ulkopuolelta halajavat voivat hankkia ammattitaitonsa? 1990-luvulla opetushallitus on ottanut tutkintovalikoimaan luomuviljelijän ammattitutkinnon. Sitä ei kuitenkaan ole käytetty ammatillisissa oppilaitoksissa ja tutkintojen uudistuksen myötä se kadonnee valikoimasta omana tutkintonaan. Steinerpedagoginen Snellman-Korkeakoulu Helsingissä tarjosi kaksivuotista biodynaamisen viljelyn koulutusta lähes 20 vuoden ajan. Koulutus ei kuitenkaan ollut tutkintoon johtava, se oli opiskelijoille maksullista, eikä Helsingissä toimivalla koululla ollut mahdollisuutta järjestää käytännön ammattitaitojen, kuten viljelytöiden tai koneopin koulutusta. Koulutuksessa painottui luonnonhavainnointi ja -ymmärtäminen. Kahdeksan koulutilaa luomussa Useiden oppilaitosten koulutiloilla on harjoitettu luomuviljelyä jo pitkään ja valinnaisena aineena luomutuotanto on periaatteessa tarjolla kaikissa maa- ja puutarhatalouden tutkintoihin johtavissa koulutuksissa. Yksi pisimmistä luomun koulutila kokemuksista löytyy Muuruvedeltä, joka on Savon ammatti- ja aikuisopisto Sakkyn luonnonvaraalan yksikkö. Se sijaitsee Juankosken kaupungissa. Koulutilan peltojen ja karjan, sekä puutarhan vihannesviljelyn siirtäminen luomuun tapahtui jo 1990-luvulla. Maatilalla on tehty paljon investointeja ja esimerkiksi navetta on rakennettu 2000 luvulla. Toinen luomukonkari koulutilojen joukossa on Haapaveden ammattiopiston puutarha, jossa viljellään luomuna vihanneksia kasvihuoneissa ja avomaalla sekä marjoja. Haapaveden koetilan pellot on vuokrattu, mutta niitäkin viljellään luomuna. Suupohjan ammatti-instituutin koulutilalla Kauhajoella luomussa on noin kuudesosa koulun pelloista. Eri suuruisia luomualoja on kokeilu- ja vertailulohkoina monilla muillakin tiloilla. Vaikka esimerkiksi Muuruvedellä ja Haapavedellä luomu tulee opiskelijoille koulutilalla tehtävän työssäoppimisen kautta tutuksi, ei erillistä luomuopintosuuntaa kummassakaan koulussa ole. Luomua voisi nostaa enemmän esille Koulun luomulohko ei ole juurikaan innostanut oppilaita valitsemaan 10 opintoviikon valinnaista luomuosiota. Nuorisopuolella sitä ei ole opetettu lainkaan ja aikuisopiskelijoillakin kiinnostus on ollut vähäistä, kertoo kasvintuotannon opettaja Lasse Kalliomäki Kauhajoelta. Luomua olisi ehkä syytä nostaa enemmän esille, sanoo koulutuspäällikkö Liisa Kääriäinen Muuruvedeltä. Tuotantomuoto on koulutilalla arkipäiväistynyt ja vaarana on, että sitä ei muisteta käyttää hyväksi koulun profiloinnissa. Pitkään luomussa ollut koulutila voisi olla merkittävä resurssi koko luomukentälle kokemusten ja käytäntöjen dokumentoijana. Kuten monessa muussakin kuntayhtymässä, on koulutilan tulevaisuus Muuruvedellä epävarma. Kenties juuri luomu voisi olla yksi koulutilan olemassaolon oikeuttaja, onhan se kuitenkin tulevaisuuden ala, Kääriäinen pohtii. Puutarha-alan linjavastaava Marita Tölli Haapavedeltä kertoo toisenlaista suosittuudesta: Koulun luomumaine houkuttelee jonkin verran opiskelijoita kauempaakin vaikka erillistä luomulinjaa ei olekaan. Tölli itse ja koulupuutarhan puutarhuri ovat käyneet Helsingin yliopiston luomukurssin. Finessa on Keudan, Luomuliiton ja Biodynaamisen yhdistyksen hanke, jota rahoittaa EU:n elinikäisen oppimisen ohjelma. Finessa-hanke mahdollisti luomupuutarhurikoulutuksen aloittamisen Keudassa Mäntsälässä. Hankkeessa on koottu Moodle-nettioppimisalustalle luomukursseja, jotka palvelevat useiden oppilaitosten opiskelijoita. Katso lisää: index.php/luomuopetus Mäntsälästä luomu ammattinimikkeeseen Tällä hetkellä tiettävästi ainoa erillinen luomupuutarhuriksi opiskelevien ryhmä on syksyllä 2010 Mäntsälässä Keski-Uudenmaan Keuda-oppismiskeksun Saaren yksikössä opiskelunsa aloittaneet. Saarella on luomuviljelyssä yksi kasvihuone ja koulu on vuokrannut luomupuutarhurien käyttöön peltolohkon läheiseltä Heinolan luomutilalta. Saaren viljelytiimin vetäjä Päivi Pettinen katsoo, että luonnonvara-alan ammattitutkintojen uudistus tekee mahdolliseksi lukea ammattitaitovaatimuksia minkä tuotantotavan näkökulmasta hyvänsä: saman puutarhatalouden perustutkinnon tai viljelypuutarhurin ammattitutkinnon voi yhtä hyvin suorittaa luomuna, biodynaamisena tai kemiallis-teknisenä. Kaikki haastatellut oppilaitosten edustajat suhtautuvat myönteisesti koulujen väliseen yhteistyöhön luomuopetuksen kehittämiseksi: miksi keksiä pyörää monessa paikassa erikseen he kaikki sanovat melkein samoin sanoin. Kirjoittaja on biodynaamisen yhdistyksen koulutusvastaava ja Finessahankkeen hankekoordinaattori. Päivi Pettinen Luomupuutar hureita Mäntsä lästä! Luomupuutarhurikoulutus aloitettiin Mäntsälässä tänä syksynä. Se mahdollisti monen luomuviljelystä kiinnostuneen unelman. Takana on monivaiheinen verkostoituminen luomu- ja biodynaamisen viljelyn toimijoiden kanssa, joka toi monta asiasta kiinnostunutta yhteen. Puutarhurin perustutkinnon uudistus eteni rintarinnan Finessa-projektin kanssa. Verkkomateriaalin rakentaminen ja tutkintoon johtava koulutus saatiin toimimaan yhdessä. Aloitettavaan koulutukseen haki ilahduttavan paljon kiinnostuneita ja 25 opiskelijan kurssi voitiin aloittaa syksyllä Kirjoittaja on puutarhatuotannon lehtori Saaressa, Mäntsälässä. Luomuopetus tiloja on Lappian, Haapaveden, Kainuun, Kurejoen, Muuruveden, Kauhajoen, Osaran ja Brusabyn ammattiopistoissa. 10 Luomulehti 6/2010 Luomulehti 6/

7 Skillebyholmin biodynaamiset opiskelijat siirtävät purjon pellolta keittiöön ja koulun omaan tilapuotiin. Artur Granstedtin biodynaamisella koetilan pellolla kuultiin miten palkokasvinurmien viljely yhdistettynä karjanlannan käyttöön sekä satojätteiden kyntö ovat välttämättömiä pitkävaikutteiselle maan viljavuudelle. Suvi Lehtonen Suvi Lehtonen ja Päivi Pettinen Luomuopiskelijat biodynaamisessa Ruotsissa Nibblen biodynaamisen puutarhan tilapuodissa omien tilatuotteiden lisäksi myös lähituottajan biodynaamista hunajaa sekä voita ja juustoa. Osan tuotteistaan puutarhurit käyvät myymässä Tukholman viljelijätorilla. Skillebyholmin koulutuskeskuksessa aloitettiin syksyllä myös kaksivuotinen biodynaaminen puutarhamestari-ammattikorkeakoulutus. Mäntsälän Saaren kartanolta suuntasivat Keudan ensimmäiset luomupuutarhuri-aikuisopiskelijat opintomatkalle Järnaan Ruotsiin lokakuussa. Biodynaamisesta viljelystä ja antroposofisista toiminnoista tunnetuksi tullut Järnan kunta sijaitsee 40 kilometriä etelään Tukholmasta. Biodynaamisen tutkimuslaitoksen kokeisiin ja Beras-Itämeriprojektiin tutustuttiin niitä johtavan ekologisen maatalousdosentin Artur Granstedtin opastamana Skillebyn koetilalla. Järnan ekokeskuksessa Ytterjärnassa opintomatkalaiset söivät paikallisten biodynaamisten tilojen tuottamaa ruokaa, tutustuivat Rudolf Steinerin seminaarialueen biologiseen jätevesipuhdistus-puutarhaan, kuulivat Ekopankista ja kävivät pohjoismaiden ainoassa antroposofisia hoitomuotoja-ja lääkkeitä tarjoavassa sairaalassa Vidarklinikalla. Ytterjärnan ekokeskuksen yli 100 antroposofisesti suuntautunutta yritystä, koulua ja yhdistystä työllistävät yli 2000 henkeä. Perinteinen ajattelutapa luonnosta vain ravinnon tuottajana saa Järnassa aivan uuden ulottuvuuden. Koulut, maatilat, erilaiset taideimpulssit ja jopa sairaala muodostavat yhtenäisen toisiinsa soljuvan kokonaisuuden. Arkkitehtuuri, viljelijöiden käyttämät ekologiset ja biodynaamiset menetelmät sekä ymmärrys luonnonvarojen ominaisuuksista ilmentävät kunnioitusta sitä viisautta kohtaan, jolla luonto rakentaa, hajottaa ja kierrättää omia aineitaan, kuvailee luomuopiskelija 12 Luomulehti 6/2010 Luomulehti 6/

8 Luomuopiskelija Pete Pietikäinen kerää opintomatkalaisten iltapala-ainekset Saltån biodynaamisen myllyn kaupasta. Vuodesta 1964 asti biodynaamisesti toimivalta myllyltä voi ostaa myllyn omaa leipää, jauhoja, mysliä, pastaa Skilleby Gårdin puutarhuri Martin Fellqvist esittelee biodynaamisesti viljeltyjä Hokkaido-kurpitsojaan. Kasvihuonetta lämmitetään osittain ohran kuorien poltosta vapautuvalla energialla. Rebecca Koskenniemi matkan antia. Opiskelijoiden ryhmänohjaaja puutarhatuotannon lehtori Päivi Pettinen suunnitteli jo koulutuksen alkuaareilla tutustumismatkaa Järnaan: Halusimme antaa opiskelijoille mahdollisuuden tutustua ympäristöä huomioivaan tutkimukseen, ruoantuotantoon ja elämänmuotoon. Koulullakin oma tilapuoti Luomupuutarhaopiskelijoiden kolmen päivän opintomatkalla tutustuttiin myös Rudolf Steiner-instituutin ylläpitämään Skillebyholmin biodynaamiseen koulutuskeskukseen. Tänä syksynä aloitetun ensimmäisen valtiorahoitteisen kaksivuotisen puutarhamestari-ammattikorkeakoulututkinnon opiskelupaikka teki vaikutuksen suomalaiseen luomupuutarhuriopiskelijaan. Rehtori Daniel Hörbergin mukaan tärkeitä tekijöitä koulutuksessa ovat lannan käsittely ja kompostointi, viljelykierto, karjanhoito, vihannesten ja yrttien viljely sekä maisemointi. Käytännön harjoituksista voi valita eri maatalous-ja puutarha-toiminnoista, koulun piha-alueen ja puiston hallintaan. Koululla järjestetään myös kokki-kursseja biodynaamisista Hildegardin hermo-ja älypiparit Luomuopiskelijan tapaan: 225 g luomuvoita 2 dl luomusokeria 2 luomumunaa 5 dl luomuspelttivehnäjauhoja 2 tl leivinjauhetta 1 tl vaniljasokeria 2 tl kanelia 1/2 tl muskottia 1/2 tl neilikkaa 1,5 dl luomumantelijauhetta Sekoita pehmeä voi ja sokeri (osan sokerista voi korvata luomuhunajalla). Munat vatkataan joukkoon yksitellen. Lisää muut aineet. Taikinasta muovaillaan tanko, joka laitetaan voipaperiin vuorokaudeksi kylmään. Tangosta leikataan sentin paksuisia viipaleita ja koristellaan ne mantelilastuilla. Paistetaan 175 C:n lämpötilassa 15 minuuttia. Hunajaa käytettäessä vain 150 C. Nunna Hildegardin hermo-ja älypipari-ohjetta 1100-luvulta mukaellen 2 4 kappaletta päivässä vaikuttavat kirkastaen älyä, rauhoittaen mieltä ja antaen energiaa. Rudol Steiner-seminaarialueen puutarhan biologisen jätevesipuhdistamon vesiportaat toimivat puhdistettavan veden hapettimina. raaka-aineista. Muiden Järnan tilojen tapaan myös koululla on oma tilapuotinsa. Sieltä saa omien vihannesten lisäksi luonnon kosmetiikkaa ja oman tilan lihaa. Kaikkien tilojen tuotteita saa myös paikallisesta ruokamarketista sekä Ekolådan nettitilauksina. Skillebyn koetilalla Artur Granstedtin opissa Järnan biodynaamisen tutkimuslaitoksen Skillebyn koetilalla on keskitytty maidontuotantoon. 40 hehtaarin pellon ja 15 hehtaaria luonnon laidunten lisäksi puutarhatuotannossa on 2 hehtaaria. Kotieläintuotanto on mitoitettu oma rehun tuotantoon ja vastaa noin 0,6 eläinyksikköä hehtaarilla. Koetilalla alueen ja peltojen salaojien valumavesiä osin uudelleen kierrätetään sekä puhdistetaan biologisesti patoaltailla. Granstedtin esitelmässä kuultiin palkokasvivaltaisesta vuoroviljelystä, tehokkaasta kasvinravinteiden kierrätyksestä karjanlannan ja kompostoinnin avulla, sekä rehuntuotantokykyyn sopeutetusta kotieläintaloudesta. Eläinten pito kuuluu biodynaamiseen maatalouteen. Myös puutarhaviljelyssä käytetään kompostoitua lehmän lantaa. Tavoitteena on ravinteiden suljettu kierto ja viljelymaan humuspitoisuuden lisääminen karjanpidon edellyttämän nurmiviljelyn avulla. EU:n luomuasetuskin pitää eläintenpitoa tärkeänä. Kuitenkin Etelä-Suomen muuta maata alhaisemmat tukitasot tekevät eläintenpidon vastaavasti heikommin kannattavaksi. Olisi tärkeää selvittää onko tämä järjestely luomuasetuksen kirjaimen ja-tai hengen vastainen, miettii omatilallinen opintomatkalla ollut luomuopiskelija. Kasvihuoneviljely pohjamaassa oli minulle uutta ja etenkin tomaatin viljely samalla paikalla vuodesta toiseen vain kompostia lisäämällä. Kasvihuoneen energiansaanti mietityttää ja siihen erään vaihtoehdon kertoi Skillebyn koetilan puutarhuri Martin Fellqvist, jonka kasvihuonetta lämmittää osittain ohran kuorien poltosta vapautuva energia. Tästä kaipaan lisää informaatiota, toivoo luomuopiskelija Pete Pietikäinen. Granstedtin tutkimukset, jotka ovat Jätevesipuhdistamon hoitava maisema. Itämereen rajoittuvan vedenpuhdistusalueen keskellä on myös lasten leikkipaikka. Ykköslajikkeet myös luomuna Grinstad ja Tenho timoteit Inkeri nurminata Bjursele puna-apila Kaikki luomuseokset Aino kevätvehnä Peppi Kaura Einari, Jyvä, Artturi ja Pilvi ohrat Kivijärven pakkaamo Evijärvi Puh liittyneet maan hyvään hoitoon ja ympäristöä kunnioittaviin toimintatapoihin, ovat olleet perusteena omalle luomuajattelulleni. Luomuviljely perustuu maan hyvinvoinnin monimuotoiseen ymmärtämiseen, jota toteutamme varmasti opetustilallamme Nummisissakin, lupaa lehtori Pettinen. Biodynaamisestikin toimineelta Heinolan tilalta Nummisissa on saatu peltoa opetuskäyttöön ja keväällä 2011 Keudan luomuopiskelijat aloittavat puolella hehtaarilla vihannesviljelyä, josta satoa on tarkoitus myydä tilalle perustettavasta tilapuodista. Luomupuutarhaopiskelijoiden koulutusta ja opetustilan vaiheita seurataan tulevissa Luomulehdissä. Linkkejä jutun aiheisiin: Kysy tarjous! jps-mainos.fi 14 Luomulehti 6/2010 Luomulehti 6/

9 Marjo-Kaisu Niinikoski Eerolan viljatila siirtyy luomuun Eerolan luomutila on perheyritys. Markus-isäntä ja Minna-emäntä pyörittävät tilaa ja 6-henkisen perheen arkea kädet täynnä töitä. Lapinkoira Nilla osallistuu myös askareisiin omalla panoksellaan. Taiteen sääntöjen mukaan Eerolan tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna Tilan vanha isäntä Mauri Eerola on kuitenkin edelleen mukana tilan töissä nuoren isännän rinnalla. Markuksen vaimo Minna Sakki-Eerola on myös tiiviisti pyörittämässä tilan arkea ja huolehtimassa perheen neljästä lapsesta. Töitä on paljon, mutta me uskomme luomuun. Kaikki merkit viittaavat siihen, että tulevaisuudessa luomu- ja lähiruoan kysyntä tulee lisääntymään merkittävästi, Minna Sakki-Eerola sanoo. Tilan isäntäpariskunnalla on molemmilla taide- ja käsityöläistausta. Markus Eerola on Taideteollisesta korkeakoulusta valmistunut taiteen lisensiaatti sekä keramiikka- ja lasitaiteilija. Minna-vaimo on tekstiilitöihin erikoistunut artenomi. Heidän töitään on esillä Eerolan tilan vanhaan sikalaan perustetussa ateljeessa. Maanviljelijän arki ei ole ristiriidassa muotoilijan ammatin kanssa. Se on itse asiassa kuin suoraan teollisen muotoilun oppikirjasta. Ensin on valmistava vaihe, sitten idean siemenet laitetaan kasvamaan, sitten tulee kasvatusvaihe ja sadonkorjuu. Lopulta päättyneistä projekteista pitää kerätä uudet siemenet seuraavaa vaihetta varten, Eerola naurahtaa. Luomuviljely on luovaa käytännön työtä. Tilanteet muuttuvat, ja on oltava valmis muuttamaan suunnitelmia viljelyn eri toimenpiteissä. Luomussa ei pysty korjaamaan tehtyjä virheitä enää satokaudella. Tavanomaisessa viljelyssä esimerkiksi ongelmarikkakasveja voi torjua pitkin kasvukautta. Luomussa tämä työ on aloitettava oikeastaan jo edeltävänä syksynä. Olemme luomun kehitysmaa Eerolan tilalla on viljeltävänä tällä hetkellä 398 hehtaaria. Peltopinta-alasta 70 hehtaaria on omia ja loput vuokramaita. Vaikka vuokramaita on alueelta suhteellisen helppo löytää, lohkojen suuri määrä ja maiden sijoittuminen useiden kilometrien säteelle asettavat omat haasteensa luomuviljelijälle. Luomuviljelijän pellot pitäisi olla lähellä, jotta pääsee seuraamaan koko kasvukauden ajan, mitä siellä tapahtuu. Itselläni menee aika paljon aikaa auton ratissa istumiseen, sillä kasvutilannetta ja peltojen kuivatusta on seurattava jatkuvasti. Luomuun siirtymisessä yllätyksenä ovat tulleet eteen myös investoinnit. Koneisiin ja kalusteisiin on joutunut satsaamaan aika lailla. Meille on tullut koneita mm. Saksasta ja Itävallasta, koska Suomessa kehitetyt koneet eivät välttämättä ole parhaita vaihtoehtoja luomuviljelyyn. Eerola sanoo, että Suomi on muutenkin luomun kehitysmaa. Verrattuna lähialueisiin eli Ruotsiin ja Tanskaan meillä kuluttajien käyttämät omassa käytössä olevat luomuelintarvikemäärät ovat aivan mitättömiä. Viljakaupan rakenteen vuoksi markkinat toimivat huonosti. Luomulla olisi kuitenkin kysyntää kotimaassakin, mikäli muun muassa markkinointi saataisiin kuntoon. Eerola on ollut aktiivinen maatalouselinkeinon edistäjä jo kuutisen vuotta. Viime kevääseen saakka hän toimi MTK:n valtuuskunnan varapuheenjohtajana ja nyt hän jatkaa Uudenmaan maataloustuottajaliiton johtokunnassa. Markus Eerolan isä Mauri Eerola puolestaan on toiminut MTK:n johtokunnan puheenjohtajana. Luomun kolmas tuleminen Kaikesta huolimatta Eerola luottaa luomun nousuun Suomessa. Hän puhuu luomun kolmannesta tulemisesta. Ennen EU:ta luomua juurruttivat Suomeen muutamat alan luomupioneerit. EU:n myötä osa heistä jäi syrjään, mutta osa jatkoi. Ja mukaan tuli uusia viljelijöitä. Nyt on meneillään kolmas vaihe. Nyt luomu on realistisemmalla pohjalla. Innostusta on toki vielä ja täytyykin olla, mutta tietynlainen vastakkainasettelu asian tiimoilta on väistynyt. Tilalle on tullut myös objektiivista tietoa ja asianmukaista kommunikaatiota luomuväen ja maatalouspolitiikan edustajien välille. Nyt niin sanottujen rivisuomalaistenkin ympäristötietoisuus on lisääntynyt siinä määrin, että luomuasiat eivät ole enää samalla tavalla pelkästään ideologinen kysymys kuin aiemmin. Ihmiset ovat yhä kiinnostuneempia ruoan alkuperästä ja terveellisyydestä. Eerolan tilalla kehitellään jatkuvasti uusia suunnitelmia tilan tulevaisuuden suhteen. Minna Sakki-Eerola kertoo unelmakseen oman luomupuodin avaamisen. Haluamme myös levittää oman työmme kautta ihmisille tietoa luomuviljelystä. Meillä on käynyt jo useita ryhmiä, joille olemme esitelleet tilan toimintaa ja kertoneet luomusta. Yksi tilan innovaatioista on hevosenlannalle kehitetty tuubikompostimenetelmä. Se aloitettiin jo viisi vuotta sitten. Uudellamaalla on arviolta hevosta, mikä on enemmän kuin lehmiä. Hevosenlannan hyötykäyttö lannoitteena on yksi tulevaisuuden mahdollisuuksista. Se ratkaisisi myös monien hevostilojen nykyisen lantalaongelman, Markus Eerola kuvaa. Tulevaisuuden näkymät luonnonmukaiseen elinkeinoon ovat positiiviset. Vaikka tämänhetkinen luomuviljelijän tilanne on vielä hankala ja täynnä haasteita, potentiaalinen luomun ostajaporukka on jo olemassa, Eerolat toteavat. Eerolan viljatila Hyvinkään Palopurossa on ensimmäisten suurten tilojen joukossa siirtymässä kokonaan luomuviljelyyn. Millaisia haasteita lähes 400 hehtaarin luomuviljely tuo mukanaan? Eerolan luomutilan päärakennuksen tuvan hirsiseinää komistaa kunniakirja. Se kertoo tilan olleen saman suvun hallussa jo vuodesta Vahvat juuret omaavan viljatilan historiassa on käännetty nyt uusi sivu. Eerolan tila on siirtynyt luomuun, meneillään on siirtymävaiheen ensimmäinen vuosi. Luomuidea rupesi kytemään ensim- mäisen kerran jo vuonna Silloin maailma näytti kovin erilaiselta kuin tänä päivänä. Vuonna 2007 tilalla tehtiin vakavissaan luomusuunnitelma, mutta en ollut silloin valmis siirtymään luomuun, tilan isäntä, maatalousteknikko ja luomuviljelijä Markus Eerola kertoo. Nyt Eerola viljelee lähes 400 hehtaarin peltopinta-alaa ja opettelee käytännön kautta, mitä suuren viljatilan siirtyminen luomuun tarkoittaa ja vaatii. Kyllä tässä on saanut opiskella itselleen ihan uuden ammatin. Onneksi tietoa on juuri nyt ilmassa, toteaa ensimmäisen kerran vuonna 1986 viljelyn aloittanut isäntä. Tänä syksynä luomun opiskelu on edennyt rytinällä, kun olen mennyt mukaan LuomuTIETOverkko-hankkeeseen. Jukka Rajalan vetämä hanke on aivan loistava juttu. Sitä kautta saatava tietotaito on arvokasta monelle luomuviljelijälle. Hanke jatkuu ensi vuoden loppuun saakka. 16 Luomulehti 6/2010 Luomulehti 6/

10 Marjo-Kaisu Niinikoski Syysmarkkinoiden luomusatoa Eerolan tilan pihapiiri muuttui eräänä syyskuun lauantaina markkinatoriksi. Lähi- ja luomuruoka houkutteli paikalle väkeä yli odotusten. Vanhan navetan päädyssä seisoo jono nälkäisiä. Ilmassa leijuu armeijan vanhassa soppatykissä keitetyn härkäpapurokan tuoksu. Tulella keitetty rokka on tilan oman tuotannon siirtymäkauden luomua, ja loput keittoainekset ovat lähtöisin naapurin luomutilalta. Päätimme kokeilla tällaista reseptiä ja kovasti se tuntuu kävijöille maistuvan, iloitsee tilan emäntä Minna Sakki-Eerola. Järvenpääläinen Antje Tolpo saa lautasellisen höyryävää luomukeittoa itselleen ja 4-vuotiaalle Touko-pojalleen. Palopurolainen Marika Laine kauhoo rokkaa muidenkin nälkäisten lautasille. Olemme tosi iloisesti yllättyneitä, että tänne on näin ensimmäisellä kerralla tullut näin paljon ihmisiä. Keitimme rokkaa 50 litraa ja ajattelimme, että saa nähdä, miten paljon sitä jää. Nyt tuntuu rokka hupenevan käsistä, naurahtaa keiton reseptin omistaja Päivi Koppelmäki. Antje ja Touko nauttivat tuhtia keittoa navetan ylisille järjestetyssä ruokailutilassa. Tolpon perhe käyttää kotitaloudessaan 100-prosenttisesti luomua. Me syömme kaiken luomuna. Sitä mitä ei luomuna saa, me emme tarvitse, Antje toteaa. Siirryimme luomuun pikkuhiljaa, mutta viitisen vuotta sitten lähdimme siihen kunnolla. Itselle tärkeimmäksi motiiviksi on noussut luomua tuotantomuotona harjoittavien tukeminen ja ekologinen kestävyys. Iloisesti notkuvat kojut Eerolan tilan pihapiirissä kuhisee. Markkinakojut notkuvat luomu- ja lähiruokaa, jota ihmiset ovat tulleet ostamaan. Lähiseudun tuottajat ovat lähteneet innolla mukaan ensimmäiseen yhteiseen elomarkkinatapahtumaan. Meiltä on kyselty paljon tuotteita, mutta koska olemme itse viljatila, päätimme laittaa sanan kiertämään. Halukkaita ilmaantui useampia Hyvinkään ja Mäntsälän alueelta, kertoo tilan isäntä Markus Eerola. Emme uskaltaneet mainostaa hirveästi, mutta nyt väkeä on tullutkin yli odotusten. Ihmiset kysyvät luomua ja he haluavat sen läheltä. He haluavat myös tietää, miten se on tuotettu. Luomu on selvästikin nousussa. Yksi luomukauppiaista on Kari Koppelmäki. Hänen kojuaan koristaa lasivitriinissä elävä mehiläisyhdyskunta. Karilla on myynnissä oman tilan hunajan lisäksi luomujuureksia ja -kasviksia. Parsakaali, valkosipuli, punajuuri ja sokerimaissi kelpaavat asiakkaille. Kaupan päälle Kari tarjoilee kriikunoita. Fergusoneja niiden olla pitää Luomuherkkujen lisäksi tarjolla on ohjelmaa. Poniratsastus, traktoriajelu, dreijausnäytökset, vanhan ajan sepän takomisnäytökset, haitarimusiikki, omenien mehuksi puristaminen ja kyntönäytökset vanhoilla traktoreilla kiinnostavat sekä lapsia että aikuisia. Vanhat kunnostetut Fergusonit painavat peltoa pitkin. Miehet esittelevät yleisölle, miten ennen vanhaan oli tapana pellot kyntää. Palopurolaisilla ei ole tapahtumaa, missä ei olisi esillä Fergusoneja. Se on kova juttu, Päivi Koppelmäki naurahtaa. Olemme todella iloisia, että näin moni on kiinnostunut luomu- ja lähiruoasta ja vanhan ajan työtavoista. Ensi syksynä luvassa on Suurin kurpitsa -kilpailu. Kaikki halukkaat voivat osallistua siihen. Ainoa ehto on, että kurpitsa on luomua, Päivi muistuttaa. Antje ja Touko Tolpo saavat maistaa Marika Laineen tarjoilemaa herkullista härkäpapurokkaa. Seppä Pentti Paasonen (oik.) näyttää mallia, miten sitä ennen vanhaan taottiin rautaa. Heikki Malkamäki toteaa, että parasta työssä on ahjon savusta tuleva tuoksu. Hyvinkääläinen Taru Härkönen on tullut luomuostoksille tyttärensä Helmin kanssa. Luomuviljelijä Kari Koppelmäen kojusta löytyy tuoreita herkkuja. 18 Luomulehti 6/2010 Luomulehti 6/

11 Elisa Niemi Olli-Pekka Härmä Elisa Niemi Kari Koppelmäki Tyynelä siirtyy luomuun Kilpiän tilalla paljon ideoita Luomuun siirtymisen suunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa, toteaa ensi vuonna siirtymävaiheen aloittava viljelijä Juuso Joona Tyynelän tilalta Joutsenosta. Opinnot Viikissä ovat melkein valmiit, vuonna 2009 tehtiin sukupolvenvaihdos ja ensi vuonna aloitetaan siirtymävaihe luomuun. Tyynelän 28-vuotias isäntä vakuuttui luomusta vaihto-opinnoissa Itävallassa. Luonnonmukaiset viljelymenetelmät ovat ekologisesti kestävän tuotannon perusta ja sertifioitu luomutuotanto on tällä hetkellä taloudellisesti ylivertainen tuotantomuoto. Luonnonmukaisten viljelymenetelmien mahdollisuudet tulisi tiedostaa nykyistä huomattavasti paremmin myös vallitsevan tuotantotavan viljelijöiden sekä neuvojien keskuudessa. Joona on ollut rohkea myös uusien menetelmien kokeilemisessa ja siksi sopii erinomaisesti nyt alkavan Luomulehden palstan toiseksi isännäksi. Luomuun siirtyminen suunnitellusti Viherlannoitusnurmia on ollut Tyynelän tilalla viljelyssä jo 2000-luvun alkupuolelta asti - ennen kuin oli ajatusta siirtyä luomuun, koska yksipuolisen viljanviljelyn jälkeen ei pelto ollut enää muuten tuottavaa. Myöhemmin, kun päätimme siirtyä luomuun, peltoja alettiin entistä suunnitelmallisemmin kunnostamaan. Viljelykiertoa on monipuolistettu ja komposteja on käytetty paljon. Maan rakenne onkin jo silmin nähtävästi parantunut, kuvaa Joona. Luomumenetelmiä on hyvä harjoitella silloin, kun kaikki keinot virheiden korjaamiseksi ovat vielä käytettävissä. Tavoitteena on, ettei satotaso romahda luomuun siirryttäessä, kuten usealla tilalla on käynyt. Neuvonnalle ja koulutukselle olisi luomussa paljon tarvetta. Luomutuotanto vaatii viljelijältä paljon ammattitaitoa ja työtä, mutta se myös palkitsee enemmän kuin tavanomainen viljely. Opintojen lisäksi muilta viljelijöiltä on hyvä saada tietoa, toteaa lähes valmis agronomi. Juuso Joona tutkii peltonsa sekakasvustoa Tyynelässä. Tyynelän tila Joutseno on kaakonkulmalla, jossa mannerilmaston ansiosta lämpösumma vastaa eteläisen Suomen lämpösummia. Erityisesti suojeltavia vesistöjä ei Tyynelän tilalla ole mutta suojeltavaa pohjavettähän on kaikkialla, muuallakin kuin pohjavesialueilla, muistuttaa Joona. Maalajit tilan pelloilla ovat pääasiassa hietasavi ja hiesusavi, mutta vaihtelua on paljon, kaikkea löytyy. Pinnanmuodot vaihtelevat paljon ja kumpuilevuus tekee syyskasvien talvehtimisen haastavammaksi. Viljelyssä on n. 96 hehtaaria vuokramaineen. Siementuotantoa on tilalla tehty pitkään, lisäksi tuotannossa on öljyja valkuaiskasveja. Perheen kuopus on ollut pienestä pitäen mukana tilan toiminnassa ja edustaa nyt suvustaan neljättä sukupolvea tällä maatilalla. Joka vuosi kokeillaan jotain uutta pienellä alalla. Onnistuneita kokeiluja jatketaan isommilla aloilla. Kolmenkymmenen vuoden päästä pitäisi olla kokemusta jo aika monesta menetelmästä, virnistää Kilpiän tilan isäntä Tuomas Mattila. Viime vuonna oli biohiilikokeilua ja tänä vuonna jankkurikokeita RaHa-hankkeen kanssa, kertoo Tuomas Mattila Kilpiän tilan kokeiluista. Mies on ympäristönsuojelutieteen maisteri ja diplomi-insinööri. Hän työskentelee Suomen ympäristökeskuksessa ja tekee tutkijana elinkaariarviointeja. Ideoita on paljon, ihan kaikkea ei onneksi tarvitse kokeilla, hymyilee isäntä. Käytännön taidoista on hyötyä maatilalla ja tänä kesänä saatiin itse suunniteltu aurinkokeräin kuivuriin. Rikkakasvit asettavat haasteita Kilpiän tila aloitti kahden vuoden siirtymävaiheen luomuun vuonna Siirtymävaiheessa kylvettiin camelinaa ja vehnää. Ajatuksena oli, että camelinan avulla torjutaan juolavehnää ja ohdaketta, mutta ravinteita oli liikaa ja maan rakenne huono. Kasvustosta tuli epätasainen, kirpat vaivasi ja siemen ei tuleentunut ajoissa. Niin rikkoja piti sitten torjua myöhemmin avokesannolla, kertoo Mattila. Muokkaamista halutaan vähentää tilalla niin paljon kuin mahdollista. Orgaanista ainesta pitää olla mahdollisimman paljon. Rikkakasvien kanssa tappelu valitettavasti hankaloittaa kerääjäkasvien käyttöä, harmittelee isäntä. Nyt on oivallettu, että kestorikkakasveja ehkäistään ennen kaikkea keväällä viivästetyllä kylvöllä, niin sitten syksyllä voi keskittyä kerääjäkasvien hyödyntämiseen. Luomumenetelmä pohdinnoissa on auttanut Helsingin yliopiston Ruralia Instituutin LuomuTietoVerkko-kurssi. Kekseliäitä luomuviljelijöitähän on Suomi täynnä. On hauskaa, kun niistä kymmenen kokoontuu netissä tai livenä pohtimaan ratkaisuja, iloitsee Mattila. Kurssilla tehdään tiloille muun muassa maanrakenteen hoitosuunnitelma. Isoa ja pientä tuotantoa 73 hehtaarin tilalla on käytössä tavallinen viiden vuoden viljelykierto: apila, ruis, härkäpapu, kaura. Rukiin paikalla on välillä vehnä. Rypsiä on pieni ala. Härkäpapu menestyi tänä vuonna huonon alun jälkeen yllättävän hyvin. Takapyöräkylvökone tiivisti maata niin, että peltotulos oli raidallinen, mutta kuivuudestakin huolimatta puimakelpoinen, toteaa Mattila. Härkäpapu myydään tällä hetkellä läheiselle tavanomaiselle eläintilalle. Omaa siementä lisätään nyt ja härkäpapualaa kasvatetaan 5 hehtaarista 16 hehtaariin. Tavoitteena on saada tulevaisuudessa rekallinen lähtemään jollekin luomukotieläintilalle. Härkäpapua myydään myös ihmisravinnoksi muutaman ruokapiirin kautta. Niin myös vihannekset, joita tilan emäntä Iiris Mattila viljelee melko pienessä mittakaavassa. Emäntä osallistuu myös viljan viljelyyn. Pieni kasvihuone saatiin pystyyn syksyllä. Olemme joskus todenneet, että meillä on iso tila ja pieni tila, kuvaavat Mattilat. Kilpiän tila Lämpösummaa Nummi-Pusulassa riittää hyvin, vielä puinnin jälkeenkin. Maalajit ovat jääkauden jäljiltä hietasavia, hiesuja ja hietoja, usein kaikkia samalla lohkolla. Kilpiän tila on ollut samalla suvulla pari sataa vuotta. Tilan läpi kulkee puro, jonka ympärillä on suojakaista. Sen nurmi on paalattu omille lemmikkieläin vuohille ja kylän hevosille. Apila on nyt alkanut levitä suojakaistalle ja sehän on tietystä turha typentuoja. Mutta miten siitä luomumenetelmin pääsisi eroon? heittää Mattila kysymyksen viranomaisille, jotka voivat asiasta huomauttaa. Kesän helteissä toteutettiin jankkurointia viherlannoituslohkolla urakoimaan tulleen Aarre Anttilan konevoimin. 20 Luomulehti 6/2010 Luomulehti 6/

12 Juuso Joona Olli-Pekka Härmä Aikaiset puinnit ja edulliset olosuhteet innostivat Kilpiän ja Tyynelän tiloja perustamaan runsaasti syyskasvustoja. Kokeiluista käytännöksi -sarjan aluksi isännät kertovat syyskylvöjen menetelmistä ja kasvuunlähdöstä. Tuomas Mattila Tyynelässä uusi menetelmä käyttöön syysöljykasvien perustamisessa Kilpiässä viskottiin ruista pintaan Kilpiässä pyritään pitämään pellot vihreinä talven yli. Pellot ovat jääkauden jäljiltä rinteisiä ja kumpuilevia, joten eroosio on todellinen uhka. Tänä vuonna aluskasvit eivät selvinneet kuivuudesta, joten syysviljoja piti kylvää suunniteltua runsaammin. Ruista on viljelty pitkään ja kylvötekniikaksi on vakiintunut hajakylvö. Nurmet tasataan kynnön jälkeen kevyesti, minkä jälkeen ruis kylvetään 12 metrisellä lannoitteenlevittimellä ja mullataan matalaan muokkaamalla. Luomuviljelyyn siirryttäessä hankittu 7 metriä leveä rikkaäes on näppärimmillään rukiin kylvössä. Työsaavutus on hyvä ja samalla saa nostettua juolavehnän juuria pintaan. Kun juolavehnä on saanut juurensa takaisin maahan, ruis on jo hyvässä kasvussa. Tänä vuonna kylvöolosuhteet olivat hyvät ja ruista kylvettiin viherlannoituksen lisäksi myös pavun jälkeen. Pelto muokattiin kahdesti kultivaattorilla papujen idättämiseksi ja multaus tehtiin rikkaäkeellä. Tuloksena oli silti seoskasvusto. Ruis on hyvä lomittaja Muiden etujen lisäksi ruis on hyvä lomittaja. Jos syysviljat talvehtivat, ensi keväänä kylvetään pelkkää härkäpapua, muut ovat nurmella, rukiilla ja syysrypsillä. Täten jää enemmän aikaa esikoislapsen kanssa oleiluun. Näin viljelijä sopeutuu viljelyyn ja viljely viljelijään. Kun keväällä on kylvössä ainoastaan viidesosa pinta-alasta, on varaa tehdä työ Rikkaäes on nostanut juolavehnän juuret karholle ruismaahan. kunnolla. Aiempina vuosina härkäpavun kanssa on pidetty turhaa kiirettä, jotta saa kylvön alta pois ennen viljoja. Tänä vuonna tilanne kostautui, kun kylvökoneen jyräpyörät tiivistivät pinnan ja kuivuus kovetti pellon. Papu toipui lopulta, mutta ohdake pääsi runsastumaan seuraavien vuosien kiusaksi. Jatkossa kevätkylvö pitää tehdä maalle huomattavasti hellemmin. Syysrypsiä on viljelty Tyynelässä kokeiluluontoisesti muutaman vuoden ajan. Tavoitteena on ollut kehittää mahdollisimman vähätöinen perustamistekniikka. Aikaisemmin kylvö on tehty vaihtelevalla menestyksellä keskipakoispiensiemenkylvökoneen ja kultivaattorin yhdistelmällä. Tänä vuonna asennettiin vasta hankittu pneumaattinen piensiemenkylvökone lautasmuokkaimen päälle siten, että siemenet ohjataan pakkerin eteen mahdollisimman kevyen multauksen saavuttamiseksi. Kompostin levityksen ja edellisvuoden sängen siipiteräkultivoinnin jälkeen tällä yhdistelmällä kylvettiin elokuun alussa 8 hehtaaria seoksena syysrypsiä (4 kg/ha), ja seuraavien vuosien viherlannoituskasvustoksi puna-apilaa (3 kg/ha) ja timoteitä (8 kg/ha). Syyshybridirapsia (5 kg/ha) kylvettiin 9 hehtaaria ohran puinnin ja kompostin levityksen perään. Ainut muokkaus tehtiin kylvön yhteydessä. Kuivuus haittasi taimettumista Heinä-elokuussa sadetta saatiin vain parikymmentä milliä ja maaperä oli erittäin kuiva. Näin ollen savisen maan murustuminen oli hyvin heikkoa ja lopputulos pelkän lautasmuokkauksen jälkeen oli karkea kokkareet olivat keskimäärin ison nyrkin kokoisia. Lisämuokkausta ei kuitenkaan suoritettu ennustettujen, kuitenkin tulematta jääneiden, sateiden toivossa. Syysrypsipellon muokkaus kahteen kertaan tuotti talvehtimista ja itämistä ajatellen sopivan karkean tuloksen ja taimettuminen olikin rapsiin verrattuna huomattavasti tasaisempaa. Rapsin siemenistä osa kun jäi pakkerin pyörittelemien kokkareiden alle. Öljykasvien taimettuminen lähti liikkeelle vasta syyskuun ensimmäisen viikon sateen myötä, minkä takia kasvustot Syysrypsin kylvöä muokkaimen ja pneumaattisen piensiemenkylvökoneen yhdistelmällä. jäivät talvehtimista ajatellen vaatimattomiksi vain noin 5 senttisiksi. Kuivuuden ja viileyden aiheuttama hidas alkukehitys altisti taimet myös kirpoille ja etanoille. Kokemusten perusteella syysöljykasvien yleisiä kylvöajankohtia voisi viherlannoitusta ja hidasliukoisia typpilannoitteita hyödynnettäessä aikaistaa noin viikolla, jotta kasvusto ehtii riittävän vahvaksi talvehtimaan. Kylvömenetelmän perustana tullaan Tyynelässä jatkossakin pitämään pneumaattista piensiemenkylvökonetta, alustakone valitaan muokkaustarpeen mukaan lautasmuokkaimen, siipiteräkultivaattorin sekä joustopiikki- ja rikkaäkeen kesken. Syysöljykasvien viljely on erittäin suositeltavaa työhuippujen tasaamiseksi ja onnistuessaan korkeiden satojensa vuoksi. Talvehtimisen epäonnistuessakin on kasvusto toiminut ravinteiden kerääjänä sekä maanparantajana ja näin tuo perustamiseen käytetyt kustannukset, jotka vähimmillään ovat vain siemenet, takaisin. Syysöljykasvit soveltuvat hyvin viljelykiertoon viherlannoitusnurmen jälkeen kylvettäviksi. Syysvehnä sai seurakseen pavunversot Tyynelän tilalla kylvettiin myös syysvehnää 14 hehtaaria 2.9. lohkolle, jolta oli korjattu härkäpapu Puinnin jälkeen lohkolle levitettiin kompostia ja muokattiin kertaalleen lautasmuokkaimella noin 10 cm syvyyteen. Ennen kylvöä kiekkovannaskylvökoneella muokattiin vielä kerran joustopiikkiäkeellä 5 cm syvyyteen. Samaisella viikolla tullut noin 30 mm sade käynnisti vehnän orastumisen välittömästi. Samoin puidessa varisseet pavut taimettuivat ja lokakuun lopulla vehnän seassa kasvoi noin 10 senttinen papukasvusto voimakkaine juurineen ja typpinystyröineen. Tässä vaiheessa papu on vain eduksi parantaen maata ja sitoen typpeä, mutta saa nähdä kuinka altis kasvusto on homeille talvella. Silmämääräisesti pavun versot kuitenkin moninkertaistavat pellolla olevan vihermassan vehnään nähden. 22 Luomulehti 6/2010 Luomulehti 6/

13 Harri Hakala ja Jukka Rajala Käytännöllistä tietoa viljelijöille Viljelijän osaaminen ratkaisee tilan menestyksen. Viljely kehittyy ja toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Kuinka omaa osaamista voi kehittää ja uutta tietoa saada parhaiten? LuomuTIETOverkko -hanke kehittää ratkaisuja näihin kysymyksiin ja tarjoaa tietoa avoimesti netin kautta. Taloudellinen ja byrokraattinen toimintaympäristö muuttuu kasvukaudesta toiseen. Edes ilmasto ei näytä pysyvän samana. Viljelytekniikoiden kehitys tuo uusia mahdollisuuksia, ja tilan töissä sekä opinnoissa hankittua osaamista pitää alati päivittää. Perinteisesti uusia tietoja ja taitoja on saatu toisilta viljelijöiltä, neuvojilta, tiedotusvälineistä ja kursseilta. Tiedonlähteet pysynevät jatkossa suunnilleen samoina, mutta tiedon välittämisen tavat muuttuvat. Helsingin yliopis- ton Ruralia-instituutin vetämässä LuomuTIE- TOverkko -hankkeessa kehitetään nettiviestintää ja uudenlaista osaamisen kehittämistä. Oppimateriaalia yhteistyössä neuvojien ja viljelijöiden kanssa Tukiehtojen vaatimia luomun peruskursseja on kehitetty LuomuTIETOverkon ja kursseja toteuttavien neuvojien yhteistyönä. Verkkoalueille on koottu ja tuotettu materiaaleja. Lisäksi on jäsennetysti ohjattu kurssilaisia hakemaan tietoa myös muualta netistä. Jatkossa peruskursseilla kehitetään muun muassa omaehtoisen opiskelun ja lähiopetuksen rytmitystä, kurssin aikana tapahtuvaa nettikeskustelua ja sisällön eriyttämistä tuotantosuuntien mukaan. Tukiehdoista ja viranomaisten tulkinnasta tuleva viiden päivän läsnäolovaatimus antaa kurssille raamit. LuomuTIETOverkon Maan kasvukunnon hoidon suunnittelu -kurssin toteutus aloitettiin puhtaalta pöydältä. Aiheesta innostuneista uusmaalaisista viljelijöistä koottiin ryhmä, jonka jokainen jäsen teki tilakohtaista suunnitelmaa keskustellen muiden kanssa. Työskentelyä jaksotettiin teemoittain. Noin kahden viikon välein pidettiin nettikokouksia, joissa ryhmän viljelijät ja muut asiantuntijat alustivat kiinnostavista teemoista. Teemoista keskusteltiin sekä reaaliaikaisesti että ryhmän verkkoalueella jälkeenpäin. Osassa keskustelua joukko jakaantui pienryhmiin. Kurssin aikana pidettiin kaksi lähipäivää. Kurssin ollessa lopuillaan toimintamalli vaikuttaa hyvältä: verkkopainotteinen ja vuorovaikutteinen opiskelu sopii viljelijöille. Viljelijät oppivat paljon toisiltaan, kun ryhmä saadaan toimimaan. Alkutotuttelun jälkeen nettikokoukset ja muu verkkotyöskentely sujuvat tottuneesti. Hyvien käytäntöjen ja kokemusten vaihtaminen vaatii järjestelyjä ja suunnittelua. Monipuolinen aihe tarvitsee sekä jäsennystä että konkreettisia asioita käsiteltäviksi. Tilakohtaisen suunnitelman teko on hyvä päämäärä, mutta siihen saattaa olla vaikea alussa tarttua. Nettikokoontumisten etuna on, että ne säästävät oleellisesti aikaa. Keskustelualueiden käytön, materiaaleihin perehtymisen ja oman suunnitelman työstön voi sovittaa aikatauluihinsa vapaasti. Ajankäytön tehokkuus ja joustavuus motivoivat viljelijöitä opiskelemaan uusien välineiden ja toimintatapojen käyttöä. Luomutietoa uudella toimintamallilla Kursseille kehitetään materiaalia, joka julkaistaan verkossa kaikkien saataville ennen hankkeen päättymistä. Tiedon siirtymistä viljelijöiden välillä tehostetaan tuottamalla hyviä käytäntöjä esittelevää multimediamateriaalia. Yhteistyössä MTT:n kanssa tuotetaan luomuviljelyn kannalta kiinnostavaa tietoa helposti omaksuttavaan ja käytännönläheiseen muotoon. Hankkeen verkkosivustolla julkaistaan jatkuvasti alan kuulumisista kertovia ajankohtaisartikkeleita. Kaiken kaikkiaan tulokset ovat innostavia. Seuraava kurssiryhmä kootaan kenties rikkakasvien torjunnan ympärille. Verkon käyttöä Maan kasvukuntokurssin tapaamisessa Boris Lindgård alusti maan muokkaustavoista kuvien kera. Webbikameroiden kuvissa näkyvät Jukka Rajala, Harri Hakala, Eero Mattila, Magnus Selenius, Rikard Korkman ja Markus Eerola. kehitetään eteenpäin myös muun muassa peruskursseilla, jonka käyvät kaikki luomuun siirtyvät viljelijät. Kirjoittajat vetävät luomutietoverkkohanketta Helsingin yliopiston Ruralia-insituutissa. LuomuTIETOverkko-hanke on osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa. Hanke on alkanut vuoden 2009 alussa ja kestää vuoden 2011 loppuun. Sitä rahoittaa Hämeen ELY-keskus valtakunnallisena hankkeena. Kursseja luomupuutarhatuotantoon! Luomuliiton Vallu-hankkeen kurssit luomupuutarhatuotanto suunnitteleville tai jo pidemmälle ehtineille jatkuvat vielä vuoden lopussa sekä vuoden vaihteen jälkeen. Kurssipäiviä on viidestä eri teemasta ja ne täyttävät siten erityisympäristötuen vaatimukset. Päätarkoitus on kuitenkin tarjota uusinta tietoa markkinakanavista, tuotantosäännöistä sekä viljelytekniikan kehityksestä. päivä: Markkinat ja tuotantosäännöt päivä: Maan kasvukunto ja lannoitus sekä kasvinsuojelu päivä: Hedelmän- ja marjanviljely päivä: Avomaan vihannesviljely Kasvihuonetuotanto Vuoden 2010 jäljellä olevat päivät: Mäntsälän kunnantalo Luomun Markkinat ja tuotantosäännöt Maan kasvukunto ja lannoitus sekä kasvinsuojelu Hedelmän- ja marjanviljely Kurssipäivä keräämällä on mahdollista täyttää luomusopimuksen vaatima 5 päivän luomukoulutus vaatimuksen! Kurssihinta on 200 kaikki viisi päivää yhteensä. Yksittäisten päivien hinta on 55 /pv sis. kahvit ja kurssimateriaalin. Kurssipäivät jatkuvat myös tammi- ja helmikuussa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset vähintään viikkoa ennen kurssipäivää: luomuasiantuntija Mikko Rahtola, Luomulehti 6/2010 Luomulehti 6/

14 Anne Hytönen Markku Itkonen Ekoneum: 10 vuotta kehitystä yhdessä yrittäjien kanssa Ekoneum juhlisti yhteistyötä AINA Erinomaista Etelä-Savosta -elonkorjuujuhlan antimilla. Onnistumisten takana ovat sitoutuneet ihmiset, ja etenkin yritykset, joiden menestykseen koko toiminta tähtää, toteaa Ekoneumin hallituksen puheenjohtaja Pekka Turkki Ekoneumin 10-vuotisjuhlassa. Ekoneum on Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Mikkelin ammattikorkeakoulun ja MTT Mikkelin yhteinen elintarvikeosaamiskeskus, joka palvelee eteläsavolaisia elintarvikeyrityksiä tutkimukseen ja tuotekehitykseen perustuvalla kehittämisellä. Ekoneumin toiminnan 10-vuotisjuhlaa vietettiin Mikkelissä seminaarin ja elonkorjuujuhlan merkeissä. Luomu- ja lähiruoka ovat olleet keskeisiä elementtejä Ekoneumin kehittämistyössä koko sen toiminnan ajan. ELO-osaamiskeskusohjelman toimikausien myötä Ekoneum profiloitui valtakunnallisesti tunnetuksi luomuosaajaksi, muistutti avauspuheessaan hallituksen puheenjohtaja Pekka Turkki. Toiminta-ajatuksena on alusta asti ollut kehittää elintarvikealan yrittäjyyttä, kilpailukykyä ja sitä myötä kuluttajien hyvinvointia erityisesti tutkimustoiminnan avulla, painotti Turkki. Verkostoituminen on valttia Yrittäjäpuheenvuoroissa kiitettiinkin juuri Ekoneumin yrittäjälähtöistä toimin- tatapaa. Ekoneumin avulla yrittäjät ovat löytäneet luontevan yhteyden tutkijoihin ja kehittäjiin. On ollut helppo tulla verkostoon, josta löytyy asiantuntija-avun lisäksi samanhenkisiä yrittäjiä, totesi Beeffi Oy:n Joel Puhakainen. Beeffi Oy on kolmen lihantuottajan, Joel Puhakaisen, Kalle Marttilan ja Heikki Mustalammen markkinointiyritys, jonka avulla omien tilojen Limousin -lihat markkinoidaan kuluttajille ja keittiöille. Puhakaisen tilan pellot ovat nyt siirtymävaiheessa ja tulevaisuudessa tuotettu liha on luomua. Ajatus luomulihan tuotannosta on lähtenyt liikkeelle kuluttajien tarpeista. Ekoneumin avulla pääsimme heti mukaan aktiivisten verkostojen toimintaan, jotka auttavat markkinoinnissa, kertoo Puhakainen. Myös Krunex Oy:n Arto Jokinen kiitti Ekoneumin käytännönläheistä lähestymistapaa. Ekoneumilta Krunex odottaa vahvaa roolia ruokaklusterin rakentamisessa sekä raaka-ainetarjontaan tutustumisessa. Yritys aikoo hyödyntää eteläsavolaista osaamista myös luomuraaka-aineiden kehittämisessä ja lisäaineiden käytön vähentämisessä. Luomukuluttajat hakevat elämyksiä ruoan kautta, mutta tekevät myös tietoisia elämäntapaan liittyviä valintoja, muistutti Jokinen. Kuluttajan tarpeet keskiössä Seminaarin juhlapuhuja, MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi kiteytti ruokasektorin tarpeet neljään sanaan: arvostus, aitous, alkuperä ja aloitteellisuus. Suomessa pidetään ruokaa on itsestäänselvyytenä olemme tuudittautuneet siihen, että meillä on puhdasta vettä ja laadukasta ruokaa. Syväniemi huomautti, että globaalissa kehityksessä tapahtuu suuria muutoksia, ja puhdas ruoka ei välttämättä ole tulevaisuudessa enää itsestäänselvyys. Ruoan alkuperä kiinnostaa kuluttajia entistä enemmän, ja tuotevalikoiman on vastattava kuluttajan hyvinvoinnin ja modernin elämäntavan tarpeisiin. Ostotilanteessa ratkaisevat arvovalinnat, tuttuus ja tietous, muistutti Syväniemi. Syväniemen mukaan ruoasta on kerrottava kuluttajalle paljon avoimemmin. Kuluttaja pitää haastaa kysymään ruoan alkuperästä ja miten se on tuotettu. Arvostus Juhlaseminaarin yhteydessä julkistettiin Ekoneumin 10-vuotista toimintaa esittelevä juhlakirja. Juhlakirjaan on koottu historiikin lisäksi artikkeleita niin itse toiminnasta kuin tulevaisuuden haasteistakin. Juhlakirjaa voi tiedustella toiminnanjohtaja Sari Mäkinen-Hankamäeltä, puh , ansaitaan osaamisen kautta, tulemalla esiin ja tekemällä hyviä tuotteita, Syväniemi painottaa. Myös Syväniemi korosti yrittäjien välisen yhteistyön ja verkostoitumisen roolia. Ekoneumin työ alkaa nyt tuottaa hedelmää, ja se on hyvä esimerkki määrätietoisesta ja toimivasta yhteistyöstä alueen yrittäjien, tutkijoiden ja kehittäjien välillä, kiitteli Syväniemi. Etelä-Savo alkaa olla tunnettu ruoasta. Täällä on lähi- ja luomutuotantoa ja verkostoa. Osaamista on jaettu, yrityksiä kannustettu. Kaikessa näkyy tekemisen ilo ja tuotteistaminen. Ekoneumin työssä on selvästi aloitettu oikeasta päästä: yrityksistä, ruokapalvelujen tarpeista ja kuluttajista, päätti Syväniemi. Seminaarin päätteeksi nautittiinkin AINA Erinomaista Etelä-Savosta -elonkorjuujuhlan antimista. Herkullinen ja maittava juhlamenu koostui oman alueen ruokayrittäjien lähiruoka- ja luomutuotteista. Kirjoittaja on Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tiedottaja. Joel Puhakainen on kohta luomulihantuottaja. Ekoneumin rooli toiminnan vauhdittamisessa on ollut korvaamatonta. Anni-Mari Syväniemi muistuttaa, että hyvä ruoka ei ole itsestään selvyys vaan siihen tarvitaan osaamista ja yhteistyötä. 26 Luomulehti 6/2010 Luomulehti 6/

15 Minna Myllykoski ruoan tekemistä raa asta lihasta asti. Kouluruoan budjetissa pysymistä helpottaa Lehtimäellä jonkin verran se, että alakoululaiset tuovat syksyllä koululle litran marjoja ja yläkoululaiset kaksi. Näin marjoja ja myös jälkiruokia pystytään tarjoamaan useammin. Ravitsemispäällikkö ja opettajat kannattavat luomua Hautaniemi on opiskellut ravitsemustiedettä ja häntä kiinnostaa luomussa erityisesti luomutuotetun ruoan vaikutus ihmisten ja tuotantoeläinten terveyteen. Vähemmät lisäaineet ja se, ettei kemiallisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden käytetä, ovat asioita, joiden takia luomutuotteet ohjautuvat usein omaankin ostoskoriin. Lapsetkin pitäisi saada tuntemaan ruoan juuret ja tuotanto. Vaikka Lehtimäkikin on syvää maaseutua, ei ruoan alkuperä ole kaikille enää itsestäänselvyys, toteaa Hautaniemi. Luokanopettaja Sirkka Silvonen oli hyvin tyytyväinen luomupäivään. Sekä Silvonen että Hautaniemi korostavat lisäaineiden ja myrkkyjen vaikutusta terveyteen. Silvonen toteaa, että allergiat ovat nykylapsilla lisääntyneet huomattavasti ja myös sokeritautia alkaa olla lapsillakin. Silvosen mukaan luomuruoka on erityisesti elämisen tasoa. Sen olisi hyvä olla osa arkipäivän elämää ja kaikilla tulisi olla oikeus ja mahdollisuus luomuruoan käyttämiseen. Koulun luomupäivä tutustutti oppilaita ruoan lähteille mahdollisimman ekologinen lähestyminen koko viljelyyn viehättävät luomussa. Tuottajat pitävät hyvänä luomuruoan esiin nostamista myös koulussa. Lapsille jää tästä ehkä jokin tiedonjyvänen ja ajatus päähän, toteaa Ville Kari. Luomun käyttö jatkuvasti on laitosruokailuun liian kallista, mutta teemapäivänä se onnistuu, kuvaa Marjatta Hautaniemi. Viljelijät kritisoivat luomun hinnoittelua: Kun tuottajan lisähinta on kuitenkin melko pieni, ei kuluttajankaan tulisi joutua maksamaan kohtuuttomasti ylimääräistä valitessaan luomutuotteen. Kirjoittaja on Ekoviljelijöiden tiedottaja. Luomua Luomuviikolla ja muulloinkin Luomumaitoa sai luomuviikolla eduskunnan ruokalasta. Mutta sitten ei taas enää ollutkaan, kertoo innokas luomukuluttaja Kimmo Tiilikainen eduskunnan luomuryhmästä. Luomujauhelijapihviä oli myös tarjolla Luomuviikolla ja yhteistyötä eduskunnan Amican kanssa suunnitellaan jatkettavan, paljastaa Marja Pousi Krunex Oy:stä. Elisa Niemi Ravitsemispäällikkö Marjatta Hautaniemi halusi tuoda luomua tunnetuksi koululaisille ja järjesti luomua ruokailuun. Herkullinen luomuruoka katosi oppilaiden suihin, kun Alajärven kaupunkiin kuuluvalla Lehtimäen koululla vietettiin luomupäivää kouluruokailussa. Ravitsemispäällikkö Marjatta Hautaniemi kokee luomuruoan ja luomutuotannon henkilökohtaisesti mieluisana, joten hän tahtoi tuoda luomua tunnetuksi myös koululaisille. Jos Luomuviikolla luomu on esillä vaikkapa kaupoissa, on hyvä, että myös lapsilla siitä joku käsitys. Näin myös perheissä voidaan herättää keskustelua, toteaa Hautaniemi ennen Luomuviikkoa olleesta luomupäivästä. Vuonna 2011 Luomuviikko on viikko 40, jolloin se ei mene syyslomien kanssa päällekkäin ja kouluissa voi olla luomuohjelmaa samalla viikollakin. Luomujuustosalaatti, luomukananmunat, luomumuusi, luomukuorrutettu sei, luomuleipä ja puolukkajälkiruoka tekivät kauppansa oppilaiden ja meidän vähän vanhempienkin syöjien suihin. Luomua myös kilpailutetuilta sopimuskumppaneilta Luomupäivän menu muodostui pääruoan osalta kalaisaksi, koska keittiölle on kilpailutettu sopimuskumppanit ja käytettävät tuotteet on valikoitava heidän tuotteistaan. Luomulihaa ei sopimuskumppaneiden valikoimissa ollut, joten sen hankinta ilman sopimusrikkomuksia olisi ollut vaikeaa. Teemapäivät on kuitenkin mahdollista ottaa kilpailutuksessa huomioon, jos asiasta tiedetään ajoissa. Lihaa lukuun ottamatta luomutuotteita oli saatavilla Lehtimäen keittiön sopimusten puitteissa hyvin. Vihannesten suhteen ostopaikka voidaan muutoinkin valita vapaammin ja esimerkiksi perunat saadaan normaalisti omasta kunnasta. Kotimaisuus on tärkeä kriteeri kaikkia ruokia valitessa, vaikka se joskus lisää työmäärää. Etenkin broilerin osalta monet kypsät tuotteet tulevat kaukomailta, joten kotimaisen valitseminen tarkoittaa Myös opettaja Aliisa Kaukola totesi luomutuotteiden olevan hyviä ja kertoi ostavansa niitä joskus itsekin. Oma keliakia antaa paljon rajoituksia ruokailuun, mutta luomun kautta voi panostaa ruokaan toista kautta. Sen mitä saa syödä, kannattaa syödä vähän parempana, hymyilee Kaukola. Tuottajia vieraina koulussa Luomuruokapäivässä olivat vieraina kaksi paikallista luomumaidontuottajaa Juha Hauta-Aho ja Ville Kari. Juha Hauta- Aho totesi luomutuotannon omalla tilalla olevan pitkän pohtimisen tulos. Viljelyperiaatteet, ravinteiden kierrättäminen ja 28 Luomulehti 6/2010 Luomulehti 6/

16 Markku Rämö kir jaesit tely Kirja ekosysteemipalveluista Osuuskunta Vastapaino täytti merkittävän aukon syyskuussa tuomalla markkinoille ensimmäisen suomenkielisen ekosysteemipalveluja käsittelevän kirjan: Hyödyllinen luonto - Ekosysteemipalvelut hyvinvointimme perustana. Hyvä työ, hyvä luomuleipä Heidi Hovi Helsingin Jollaksessa leivotaan leipää luomu- ja biodynaamisista jauhoista. Lisäaineettoman luonnonmukaisen leivän lisäksi Leipotuvan mottona on tarjota mielekästä työtä kahdelle tai kolmelle kehitysvammaiselle. Uudistettu tallirakennus luonnonmukaisessa miljöössä ja tuoreen leivän tuoksu tuo kuvan maalaisromantiikasta. Alusta alkaen ideana on ollut kehitysvammaisten työllistäminen ja terveellinen ruokaleipä. Vapaaehtoisten ihmisten tuella toiminta on saatu pyörimään. Tukijoukko on edelleen toiminnassa mukana, kertoo leipuri ja ohjaaja Eeva Pehkonen. Leipotupa toimii tällä hetkellä kotileipomo muodossa ja keskittyy peruspohjan rakentamiseen sekä kehitysvammaisten tyttöjen ohjaamiseen. Leivontaa ja toimintaa on ollut viime vuoden joulukuusta lähtien ja sitä kehitetään edelleen. Viikossa on neljä leivontapäivää ja leipiä valmistuu päivässä tilausten mukaan. Tänään on vuorossa sämpylät, joita lähtee 250 kappaletta Snellman-korkeakoululle. Pääasiakkaita ovat Snellman-korkeakoulu ja Palvelukoti Sofia. Leipiä tilataan etukäteen viimeistään edellisenä päivänä ja ne voi noutaa suoraan leipomosta. Biodynaamiset jauhot tulevat Majvikin biodynaamiselta tilalta ja luomuvehnäjauho ostetaan tukusta. Lisäksi leipiin menee luonnonmukaisesti tuotettuja siemeniä ja hedelmiä, kuvaa Pehkonen. Leipuri Eeva Pehkonen ja perustajajäsen Marjut Cadia Leipotuvan edessä. Luomuun kuuluu välittäminen Tuotevalikoimaa on moneen makuun: juureen tehty ruisleipä, spelttileipä, sekaleipä, maustettu herkkuleipä, vaalea juurileipä, siemenleipä ja sämpylöitä. Kaikki leivät tehdään mahdollisimman vähällä hiivalla käyttäen juurta tai raskia. Paraikaa Eeva Pehkonen kehittelee myös hiivatonta leipää, mikä sopii niillekin, joille hiiva aiheuttaa terveysongelmia. Pehkonen on suunnitellut kaikki leipäreseptit itse. Tarvetta kehitysvammaisten työllistämiselle on ja kokemuksia jaetaan myös kansainvälisesti: Opintomatka Aberdeeniin Skotlantiin, jossa on myös kehitysvammaisten kahvila- ja leipomotoimintaa. Ruotsista taas on vierailtu Leipotuvassa. Eettinen tuotanto kuuluu luomun kattojärjestö IFOAMin periaatteisiin, mutta tuotannon eettisyydestä ei ole laitettu normeja EU:n luomusäädöksiin tai kansallisiin säädöksiin. Hyvät periaatteet on kuitenkin tärkeää tuoda käytäntöön. Kirjoittaja on tuore Lepaan hortonomi, joka työskentelee tuntiopettajana Snellman-korkeakoulussa ja vastaa luonnonmukaisesta puutarhaopetuksesta. Ekosysteemipalvelua koskevaan termiin olen ensimmäisen kerran törmännyt luomutuotantoa koskevan tutkimuksen yhteydessä 1980-luvun puolivälissä. Sittemmin sitä on sovellettu moniin muihinkin yhteyksiin, kuten tässä esiteltävään kirjaan. Juha Hiedanpään, Leila Suvantolan ja Arto Naskalin toimittama teos ekosysteemipalveluista tarjoaa käytännönläheisiä ratkaisuja ympäristöongelmien hallintaan eri alojen asiantuntijoiden voimin. FAO on viljellyt ekosysteemipalvelu -sanaa ahkerasti maa- ja metsätalousasioiden yhteydessä. Luomumaatalouden, maatalousekologian ja ympäristönsuojelun kentiltä sana on levinnyt moniin muihin yhteyksiin, kuten urbaanikulttuuriin ja ekologiseen taloustieteeseen. Suomessa ekosysteemipalvelut on sanana jäänyt pyörimään lähinnä agroekologian ja ekologian asiantuntijoiden sanankäytössä (suom. google-osumia 3340, engl. ecosystem services 7,69 milj.) Luomu hyödyntää ekosysteemipalveluita Luomuviljelijä käyttää hyväkseen monia ekosysteemipalveluita siinä missä tavanomainen viljelijä usein tekee niistä käyttökelvottomia. Lajimonimuotoisuus tarjoaa olennaisen palvelun: kohtuullinen määrä rikkakasveja mahdollistaa riittävän tasapainoiset hyönteispopulaatiot, jolloin yksittäinen ötökkälaji ei muodostu ongelmaksi niin helposti. Torjunta-aineet vähentävät monimuotoisuutta selkeästi. Väkilannoitteet taas tuhoavat maaperäeliöstöä ja siten peltomaan toimintakykyä. Typensitoja kasvien hyödyntäminen on rahanarvoisimpia ekosysteemipalveluista. Teollisessa tuotannossa typpitonnin valmistamiseksi tarvitaan kaksi öljytonniekvivalenttia, mutta typensitoja kasvit sitovat typen itse auringon voimalla. Mitä monimuotoisemmat maatalousekosysteemit, sitä monipuolisemmin voidaan myös soveltaa ekosysteemipalveluja. USA:n panostus ekosysteemipalveluihin Presidentti Jimmy Carterin hallintokaudella maatalousministerinä ollut Bob Bergland sai 1985 tehtäväkseen kartoittaa yhdysvaltalaisten luomutilojen olosuhteita. Laadittu raportti sai suuren huomion, jossa kiitosmainintoja saivat kekseliäät ja hyvin toimivat ympäristönsuojelujärjestelyt. Monia ekosysteemipalveluja ryhdyttiin soveltamaan myös tavanomaiseen viljelyyn. Ekosysteemipalveluiden kantavan voiman, luomuviljelyn tarjoamia palveluja ryhdyttiin soveltamaan muillekin sektoreille. Liittovaltion toimesta ekosysteemipalveluja ryhdyttiin tuotteistamaan toissa vuonna. Eri alojen yrityksiä rohkaistiin keksimään hyviä ideoita ekosysteemipalveluiksi tarjouskilpailuin. Ekosysteemit suovat meille perustarpeiden ohella suojaa tulvilta ja säätelevät tuholaisten ja taudinaiheuttajien määrää. Ilmastonmuutoksen takana olevat ihmisen ja ympäristön vaikutukset ovat esimerkki siitä, miten suotuisat ekosysteemipalvelutkin ovat muuttuneet rajummiksi ja arvaamattomammiksi palvelutoimissaan. Hiedanpää Juha, Suvantola Leila & Naskali Arto (toim.) Hyödyllinen luonto - Ekosysteemipalvelut hyvinvointimme perustana Vastapaino. 283 s. Suomessa ekosysteemipalvelut on sanana jäänyt pyörimään lähinnä agroekologian ja ekologian asiantuntijoiden sanankäytössä (suom. google-osumia 3 340, engl. ecosystem services 7,69 milj.) Mitä monimuotoisemmat maatalousekosysteemit, sitä monipuolisemmin voidaan myös soveltaa ekosysteemipalveluja. LUONNOLLISESTI LUOMUSTA 30 Luomulehti 6/2010 Luomulehti 6/

17 Marjo-Kaisu Niinikoski Luomu-Enskan ekoeväät Mäkelän Luomutilan vanhaisäntä Ensio Enska Heikkinen on alan kiistaton pioneeri. Palkitulla luomuviljelijällä on vielä yli seitsemänkymppisenäkin täysi hööki päällä. Keltaisen maalaistalon pihapiirissä tulee vastaan isokokoinen kaveri. Lapinkoira Nalle on Mäkelän Luomutilaa vartioiva kakkosisäntä, joka tulee vastaan häntää vispaten. Pihapiiri huokuu vehreyttä ja vapaudestaan nauttivat kanat tepastelevat pihalla. Heinäkuun hellejakso on alkanut ja aurinko porottaa armotta. Tilan varsinainen vanhaisäntä istuu tuvan pöydän ääressä. Ensio Heikkinen eli luomupiireissä tunnettu luomu- Enska toivottaa vaimonsa Anitan kanssa tervetulleeksi. Pariskunnalla on jo reilun 24 vuoden kokemus luomutilan pyörittämisestä. Ja siinä välissä toimittajille puhumisesta. Meillä taitaa olla Suomen ennätys luomuaiheisten lehtijuttujen antamisesta. On täällä vuosien mittaan käynyt Hesarikin kuvaamassa kolme kertaa, Ensio naurahtaa. Aktiivinen puuhamies Ei ihme, että myös media on ollut kiinnostunut Ension ja Anitan pioneerityöstä luomun parissa. Vuonna 1986 luomuun siirtyneellä Mäntsälässä sijaitsevalla Mäkelän Luomutilalla on pitkän linjan osaamista, jota isäntä on halunnut jakaa avoimesti myös muille. Luomu oli lukujen vaihteessa Suomessa suhteellisen uusi asia, josta oli hyvin vähän tietoa. Silloin tehtiin aktiivista tiedotustyötä. Olen minä kiertänyt monet maaseutuoppilaitokset ja ollut kursseilla mukana puhumassa luomun puolesta, Ensio toteaa. Palava halu edistää luomua vei Enskan mukaan myös yhdistystoimintaan. Hän oli aktiivisena puuhamiehensä perustamassa vuonna 1988 Etelä-Suomen Luonnonmukaisen Viljelyn Yhdistystä ESVY ry:tä. Yhdistykset ovat hyvä kanava saada ääntä kuuluviin valtiovallan taholle. Siinä tuli laadittua Luomuliiton kokouksissa erinäinen määrä julkilausumia ja kierrettyä kokouksissa aina Kajaania myöten, ESVYn puheenjohtajana viitisen vuotta toiminut Enska sanoo. Vuoden 91 luomutuottaja Mäkelän Luomutilalla on käyty läpi sukupolvenvaihdos. Heikkisten lapset Simo ja Sonja Heikkinen ottivat muutama vuosi sitten tilan nimiinsä. Käytännössä Ensio ja Anita ovat kuitenkin tilan hoitamisessa mukana edelleen kokopäivätoimisesti yhdessä lastensa kanssa. Tämä on sellainen elämäntapa, johon on syntynyt, 70-luvulta Mäkelän tilaa hoitanut pariskunta toteaa. Heikkisten luomupariskunnan antaumuksellinen työ luomun eteen noteerattiin jo 90-luvun alussa. Vuonna 1991 Luomuliitto valitsi pariskunnan Vuoden 91 luomutuottajaksi. En minä siellä Mikkelissä palkintoa vastaanottaessani osannut sanoa muuta kuin että viekää viestiä kotiinne, että tämä luomu on hyvä asia, Enska naurahtaa. Tietty se lämmitti mieltä, kun silloinen maatalousvaliokunnan puheenjohtaja ja nykyinen maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila tuli taputtamaan olkapäälle ja sanoi, että tämä on hyvä juttu. Syntynyt maanviljelijäksi Ensio Heikkisestä voidaan sanoa, että hän on syntynyt maanviljelijäksi. Olin alle 10-vuotias, kun sota syttyi. Silloin tehtiin maatöitä ihan täysillä, ja minä olin pikkutilan suuren lapsijoukon vanhimpana mukana jo hyvin varhain. Olin korkeintaan 10-vuotias, kun opin niittämään viikatteella, alaikäisenä maanviljelyskouluun päässyt Ensio muistelee. Kyllä siinä oppi jo pienestä pitäen, että elanto tulee maasta ja sen vuoksi maata ja luontoa tulee kunnioittaa. Synnynnäisen maajussin lisäksi Enskassa elää myös kauppamies. Häntä onkin tituleerattu Mäkelän Luomutilan myyntitykiksi. Kyllä minulla tuo myyntihomma on aina verissä ollut. Jo rippikouluikäisenä minulla oli pihapellossa sarka, jossa viljelin kaalia itse kasvattamistani taimista. Hoidin ne itse ja sain myynnissä rahat taskuuni. Enska ja Anita olivat ehtineet viljellä maata tavanomaisella tavalla jo pitkään, kunnes 80-luvulla luomukärpänen alkoi pörrätä Enskan ympärillään. 80-luvun alkupuolella hän huomasi, että apilan avulla ilman väkilannoitteita maa kasvaa kuivanakin kesänä. Löydöstä innostuneena Enska alkoi sovitella viljelykiertoa siten, että apilan typpilataus saadaan talveen. Siirryimme luomuun apilan kautta. Sitten siihen tuli heti alusta lähtien mukaan härkäpapu. Heinää oli mukana kierrossa, koska siihen aikaan meillä oli vielä suuri karja, josta luovuimme vasta viime syksynä, Enska kuvaa. Vapaita possuja ja EU-byrokratiaa Ensio on ollut todistamassa, miten luomu on kasvanut tasaisesti Suomessa. Vuonna 86 Suomessa oli vain 40 luomutilaa. Tänä päivänä niitä on Eviran tietojen mukaan noin Enska sanoo nostavansa hattua kaikille Suomen luomupioneereille. Erityisesti hän kiittää niitä, jotka uskoivat ja siirtyivät luomuun jo 60-luvulla. Ensimmäinen valtion luomutuki tuli maassamme käyttöön vuonna 90. Sitä ennen luomupioneerit pärjäsivät omin avuin. Nikkilän Pekka ja Rajalan Aaro ai- 32 Luomulehti 6/2010 Luomulehti 6/

18 nakin ansaitsevat tulla mainituiksi. He ovat olleet konkreettisesti raivaamassa luomun tietä Suomessa, Ensio sanoo. Moni asia on muuttunut suomalaisessa maataloudessa ja myös luomuviljelyssä Ension elinaikana. EU toi mukanaan monia suuria muutoksia, joihin Enska suhtautuu samalla tavalla kuin suurin osa luomuviljelijöistä. Luomuliiton aikaan tarkastukset sujuivat joustavammin ja liitosta sai jopa neuvontaa. EU:n aikana touhu on ollut usein sellaista byrokratiaviidakkoa, että luomutarkastuksen aikana sitä vaan istutaan täällä tuvassa ja pyöritellään papereita. Eikä edes pellolle ehditä, Enska kuvaa. Partasen Esa muistaa varmasti niitä alkuaikoja, kun meillä oli täällä vielä sikoja. Tuossa ne juoksivat vapaina pihalla, ja kun me lähdimme tarkastuskierrokselle, possut seurasivat meitä niin kauan, kunnes aita tuli vastaan, Enska naurahtaa. Ruokapiirit toimivat hyvin Mäkelän Luomutilan pääasiallinen asiakaskunta ovat ruokapiirit. Heille Ensio toimittaa luomutuotteita laidasta laitaan. Suurin osa myyntiin menevistä juureksista, kasviksista ja kananmunista tulee omalta tilalta, mutta verkostoitumista on myös muiden luomutilojen kanssa. Ensio pitää arvossaan sitä, että tuotannolla on mahdollisimman lyhyt tie asiakkaan luo. Käytännössä ei viljelijä tämän lähemmäksi asiakasta pääse. Se on ehdottomasti molemminpuolinen etu, Enska toteaa. Luomun haaste sanotaan usein olevan markkinoinnissa. Ensio sanoo itse alkuun uskoneensa, että ruokapiirit olisivat ohimenevä ilmiö, jonka kautta luomu saataisiin kunnolla esiin vähittäiskaupassa. Ja sitten ruokapiirejä ei enää tarvittaisi. Toisin on kuitenkin käynyt. Kaupan luomutiskin hoito on ollut monta kertaa todella retuperällä. Sieltä on tullut huonoa palautetta siitä, että tarjolla on usein nahistuneita ja vanhoja tuotteita. Ei luomu tällä tavalla liiku eikä tule liikkumaan ennen kuin kauppa on sen suhteen täysin uudistettu, Enska lataa. Ruokapiiri on kuluttajan kannalta varmin tapa saada tuotteet tuoreina. Ensio sanoo, että se on myös viljelijälle edullinen tapa markkinoida tuotteita. Tilaukset tulevat aina etukäteen, joten viljelijä tietää tarkkaan kysynnän. Etuna on myös se, että saan aina kaikki varmasti myyty, joten minulle ei jää mitään varastoon vanhenemaan, Enska kuvaa. Puulämmitystä ja lähileipää Heikkisen pariskunnalle ekologinen elämäntapa on itsestäänselvyys, jossa otetaan huomioon myös tilan energiantuotantomuodot. Kun me 70-luvulla remontoimme tilan päärakennusta, Maaseutukeskuksen rakennusarkkitehti ehdotti meille pannuhuonetta ja öljylämmitystä. Me sanoimme kiitos ei ja teimme puulämmityksen piharakennukseen, Ensio sanoo. Se on käytössä vielä tänäkin päivänä. Meidän talo lämpiää pelkällä puulla. Ympäristöystävällistä energiapolitiikkaa Mäke- län Luomutilalla toteu- tetaan myös viljojen ja heinien kuivatuksessa. Käytämme aurinkolämpöä käyttävää kuivuria, josta tulee erittäin suuri energiansäästö. Se vaatii vähän enemmän työtä, mutta lopputuloksesta tulee parempaa, kun tavara valmistuu ja kypsyy kuivamisen aikana rauhassa, kun sillä on aikaa. Ensio on myös vannoutunut lähiruoan puolestapuhuja. Hän sanoo katselevansa vähän ihmetellen sitä, miten luomutuotteita rahdataan Suomeen toiselta puolelta maailmaa. Enpä minä siihen mitään lähde sanomaan, mutta hiukan mietityttää, että onko se ravinto nyt niin paljon parempaa, kun se tuodaan purkeissa, tuubeissa ja pusseissa ulkomailta, Enska naurahtaa. Itse pidän arvossa sitä, kun voin viedä omaa luomuviljaani lähimyllyyn, jossa se jauhetaan ja jossa myllärin perhe leipoo siitä lähileipää, Ensio toteaa ja viittaa yhteistyöhönsä Sälinkään Myllyn kanssa neliön kuntosalilla Heikkisen pariskunnalle luonnonmukainen elämäntapa merkitsee myös terveyttä. 75-vuotias Enska veistelee, että hänen ei tarvitse lähteä kaiken maailman kuntokeskuksiin, kun omaa kuntosalia löytyy puolen kilometrin päästä neliötä. Tuolla kun metsäpalstalla talvella 15 asteen pakkasessa tekee puita, pysyy kunto hyvänä. Enkä minä mitään kuntopyörääkään tarvi, kun Nallen kanssa lähdetään kylän raittia pitkin pyörälenkille, hyväkuntoinen Ensio naurahtaa. Autoa me käytämme Anitan kanssa äärimmäisen harvoin. Polkupyörä ja potkukelkka pitävät liikkeessä. Eikä tule taatusti päästöjä. Ensio ihmettelee suomalaisten poliitikkojen isoäänistä höpötystä hyvinvointiyhteiskunnasta, joka tulee vastaan tänä päivänä vähän joka tuutista. Hyvinvointi tuntuu tarkoittavan sitä, että lapsille pitää ostaa oma mönkijä ja oma mopo, vaikka ne eivät osaisi niitä käyttääkään. Ja sitten ovat nämä isojen poikien leikit: pientä valkoista palloa pitää päästä lyömään entisillä viljelymailla, Enska lataa. Ensin ajetaan iso kivinen hiekkakasa keskelle hyvää viljelysmaata. Sitten se verhoillaan mullalla, jotta saadaan nurmi päälle. Sitten sitä kumpua lannoitetaan, kastellaan ja ajetaan nurmikoneella vähintään kerran kaksi viikossa. Missä se maalaisjärki on, Enska kyselee. Luomu on Enskalle ja Anitalle elämäntyö. Ja kuten minkä tahansa elämäntyön kohdalla, myös luomuviljelyssä tarvitaan uskoa asiaan ja sydäntä noudattaa sitä, mihin uskoo. Kyllä tässä muutakin tarvitaan kuin liikemiesvaistoa. Luomu vaatii paljon jaksamista, eikä se oikein onnistu, jos ei mukana ole aimo annos luomuaatetta, Ensio maalaisfilosofoi. Luomutilan kannalta on myös tärkeää, että sekä isäntä että emäntä ovat samaa mieltä asioista. Molempien työpanosta tarvitaan, toteaa luomu-enska kokemuksen syvällä rintaäänellä. 34 Luomulehti 6/2010 Luomulehti 6/

19 Airi Vetemaa, käännös Mikko Rahtola Viron luomu kasvaa ulkomailta Marja Nuora Luomukeskuksen johtaja Hans Wieland ja Marja Nuora. Luomupuutarhanhoidon sosiaaliset ulottuvuudet Luomuviljely on viime vuosikymmenellä kehittynyt voimakkaasti myös Virossa. Vuonna 2010 Virossa oli 1363 luomutuottajaa ja luonnonmukaisen viljelyn ala oli jo noin hehtaaria, kun Suomessa tuottajia on 4000 ja vastaava ala on ha. Peltokasveista viljellään eniten viljaa (kauraa, vehnää, ruista, ohraa, tattaria ja spelttivehnää), jonkun verran rypsiä ja rapsia sekä perunaa. Vihanneksista yleisimpiä ovat porkkana, punajuuri, lanttu, kaalit sekä sipulit. Uusina tuotteina markkinoille on saatu myös luomutomaattia ja kurkkua. Hedelmä- ja marjakasveista tärkeimpiä ovat tyrni sekä omena. Keruutuotteista löytyy sertifioituna mm. mauste- ja lääkekasveja sekä marjoja ja sieniä. Luomueläimiä on lähes kahdella kolmasosalla luomutuottajista. Tärkeimpiä eläimiä ovat lampaat ja lihakarja, jonkun verran on myös lypsykarjaa. Viron laajoilla niityillä edistetään luomuhunajan tuotantoa. Luomumunia löytyy toistaiseksi vain muutamalta tuottajalta, mutta kiinnostus munantuotantoon on suuri. Erikoisempana tuotannonalana voidaan mainita kaninkasvatus. Vuonna 2010 Virossa oli yli 70 luomun jatkojalostajaa. Niistä elintarvikejalostajia oli 38 kpl ja luomuravintoloita kaksi; muut jalostavat yritykset harjoittavat pakkaamista, varastointia ja jakelua. Kaikki luomutuottajat ja -toimijat on merkitty internetistäkin löytyvään rekisteriin (http://www.pma.agri.ee, kts. Mahepõllumajandus ). Työllisyyskoulutusta, yhteisöllisyyttä erityisryhmille, rauhantyötä ja ekolukutaitoa koululaisille The Organic Centre näyttää mallia, miten Euroopan syrjäiselläkin kolkalla Leirtimissä, Irlannin Tasavallan pohjoisosassa, voi tehdä monipuolista työtä yhteiskunnan hyväksi luomupuutarhanhoidon avulla. Keskuksen tarkoituksena on edistää luomupuutarhanhoitoa ja kestävää elämänta- paa järjestämällä koulutusta, näyttämällä esimerkkiä ja jakamalla tietoa. Keskus koostuu päärakennuksesta, jossa toimii puutarhakoulu, kahvila ja ekokauppa, sekä sitä ympäröivästä puutarhasta metsämaineen. Nettikaupassa välitetään siemeniä kauempanakin asuville ja netistä löytyy keskuksen monipuolinen kurssitarjonta. Keskuksen kasvihuoneissa voi tutustua erilaisiin viljelykasveihin hyvien käytännön vinkkien kera. Pihalta löytyy hedelmäja marjatarha, taidokkaita asetelmaistutuksia ja kasvimaa sekä yrttitarha. Irlannin kostea ja merellinen ilmasto on ihanteellinen puutarhanhoidolle. Puutarhakoulutusta työttömille ja erityisryhmille Julkisella rahoituksella toteutetaan erilaisia hankkeita. Vuoden mittainen puutarhakurssi kouluttaa noin 15 työllistettävää pienimuotoiseen kaupalliseen puutarhaviljelyyn. Eri kunnissa toteutettavat yhteisöpuutarhahankkeet tarjoavat erityisryhmille, kuten turvapaikanhakijoille, köyhille lapsiperheille, vanhuksille tai vammaisille mielekästä toimintaa. Puutarhanhoidon ja terveellisen ruokavalion lisäksi osallistujat saavat liikuntaa, sosiaalisia kontakteja ja yhdessä tekemisen riemua. Toiminnan kautta kasvatetaan ympäristötietoutta ja rohkaistaan ihmisiä lähiluomutuotantoon. Rahoitus tulee julkisista terveydenhoitorahoista. Luomun avulla suvaitsevaisuutta The Organic Centre tekee myös rauhantyötä Growing together- hankkeen avulla. Englannille kuuluvan Pohjois-Irlannin rajalla tuodaan puutarhanhoidon avulla yhteen ihmisiä levottomuutta aiheuttavan uskontorajan molemmin puolin. Maan kuokkimisen ja toimintaan kuuluvan kokkauksen lomassa ihmiset tutustuvat toisiinsa positiivisessa ilmapiirissä. Kouluille tarjottavilla hankkeilla opetetaan ekolukutaitoa. Kokeneiden ohjaajien kanssa viikoittaisilla puutarhatunneilla käydään läpi monenlaisia ympäristöasioita, kuten kierrätystä ja kompostointia. Lapset oppivat samalla sekä luonnon monimuotoisuutta että kulttuurista suvaitsevaisuutta. Kirjoittaja työskentelee Kurmakka - Organic Food Oy:n toteuttamassa hankkeessa Viestintätuki luomumarkkinoijille ja jatkojalostajille. Artikkeli on kirjoitettu Maa- ja metsätalousministeriön hankkeelle myöntämällä rahoituksella. 36 Luomulehti 6/2010 Luomulehti 6/

20 Marjo-Kaisu Niinikoski Innostu kokeilemaan. Maukasta Maijan mukana! Lähi- ja luomuruoan lähettiläs Maija Silvennoinen: Luomu on vastaus teolliselle natriumglutamaattimössölle Lähi- ja luomuruoan puolesta puhuva tv-kokki Maija sanoo, että kuluttajat voivat äänestää luomun puolesta jaloillaan. Mitä enemmän luomua ostetaan, sitä helpommin sitä on saatavilla. Ravintoloitsijalle luomun käyttö on ensisijaisesti hintakysymys. MTV3:lta ja Ilta-Sanomista tuttu koko kansan rakastama kokki ja ravintoloitsija Maija Silvennoinen pyörittää omaa vegaanikasvisravintolaa Jyväskylän yliopiston liepeillä. Suurin osa Kasvisravintola Katrinan asiakkaista on luomu- ja lähiruoasta kiinnostuneita opiskelijoita, joille ruoan alkuperällä ja tuotantotavalla on merkitystä. En pysty mainostamaan ravintolaa pelkkänä luomuravintolana, mutta käytämme keittiössä luomua aina silloin, kun sitä on saatavilla ja sen hinta-laatusuhde on kohdallaan, toteaa ravintoloitsija Silvennoinen. Nuoret ovat yhä tietoisempia kuluttajia. Asiakkaat saattavat tivata minulta, miksi ravintolan ruokalista ei ole kokonaan luomua. Kun selitän heille, että jos opiskelija maksaa kasvisruokalounaasta vajaat kolme euroa, luomu on usein siihen nähden vielä järjettömän kallista. Luomu- ja lähiruoka on silti joka päivä mukana Silvennoisen elämässä. Kasvisravintola Katrina on tunnettu tuoreesta leivästään, jota ravintolassa leivotaan joka päivä lähitilalla tuotetuista luomujauhoista. Sesonkiaikaan meille tulee tukusta luomuna kasviksia. Etenkin luomukesäkurpitsaa ja luomuporkkanaa on hyvin saatavissa ja niiden kohdalla myös hinta on kohdallaan. Luomu rantautuu ravintoloihin Silvennoinen uskoo, että luomun osuus tulee lisääntymään myös suomalaisissa ravintoloissa. Pääkaupunkiseudun kalliimpaa hintatasoa ylläpitävät ravintolat ovat Silvennoisen mukaan ottaneet luomun jo omakseen. Muualla maamme ravintoloissa vasta tutustutaan siihen. Tie on selkeästi avautunut, ja luomua käytetään Helsingin ravintoloissa jo tosi paljon. Tänä päivänä luomun käytön voi mitata ravintolan tason mukaan. Koska luomu maksaa tavanomaisesti viljeltyjä raaka-aineita enemmän, vain kalliimpihintaisilla ravintoloilla on vara käyttää luomua. Luomutuotteissa ravintoloitsija törmää joskus myös siihen, että tuote ei ole ulkomuodoltaan ihan kuranttia tavaraa. Esimerkiksi luomuporkkana on maultaan parempaa, mutta ulkonäöltään se saattaa olla normiporkkanasta poikkeava. Ravintola-annoksissa myös esillepano on tärkeässä roolissa, vaikkakin maku on tietenkin edelleen se kaikkein tärkein kriteeri. Millaisena pitkän linjan ruoka-alan ammattilainen näkee luomun kehityksen Suomessa? Suomalaiset ymmärtävät luomun arvon huomattavasti paremmin nyt kuin kymmenen vuotta sitten. Itse korostan, että lähiruoan suosituksi tuleminen on avannut väylää myös luomulle, Silvennoinen vastaa. Vielä 5 10 vuotta sitten meillä ei vielä oikein sisäistetty lähiruokaakaan, vaikka meillä on syöty sitä Suomessa iät ja ajat ennen kuin teollistuminen iski peliin. Ruokateollisuuden karhunpalvelus Silvennoiselta ei tunnetusti heru kiitoksen sanoja ruokateollisuudelle. Suorapuheinen julkkiskokki sanoo, että teollisuus on tehnyt ison karhunpalveluksen koko suomalaiselle ruokakulttuurille. Kun tuo helkatinmoinen teollisuus rupesi jylläämään, kodeissa ei enää tehdä ruokaa samalla tavalla kuin ennen. Sen seurauksena lähiruokakulttuuri hävisi täysin. Ei hyvältä näytä. Teollisuudella on niin suuri rooli lisäaineineen ja kevyttuotteineen, että siinä ovat jääneet lähija luomuruoat kakkoseksi, Silvennoinen sanoo. Suomessa on Silvennoisen mukaan kasvamassa sukupolvi, joka ei enää tunnista ruoassa käytettyjä aitoja raaka-aineita. Kaikki alkaa olla vaan sitä samaa teollista transrasvamössöä, joka on kuorrutettu natriumglutamaatilla. Eiväthän ne lapsikullat edes opi tunnistamaan, miltä peruna, porkkana, kaali tai liha maistuvat. Tämän päivän teollisesti valmistetut ruoat on käsitelty jo niin monta kertaa, että niistä on riisuttu kaikki luontaiset ravintoaineet, jotka on korvattu purkista. Itse maalla kasvaneena puolustan henkeen ja vereen aitoja lapsuuden makuja. Silvennoinen peräänkuuluttaa vanhempien vastuuta lasten ruokailutottumusten kehittymisessä. Minkä nuorena oppii, sen vanhempana taitaa. Nykyisen sukupolven vastuulla on kasvattaa lapsensa ja nuorensa arvos- 38 Luomulehti 6/2010 Luomulehti 6/ Teos/Timo Viljakainen ja SXC

Tehoa Luomutoimintaan!

Tehoa Luomutoimintaan! Tehoa Luomutoimintaan! luomuasiantuntija Agr. Mikko Rahtola Luomuliitto ry Luomupäivät 2010 16.03.10 1 Kansallinen luomustrategia Luomustrategiaryhmä & viestintätoimisto Kuule Oy Vuonna 2008 Osuus kotimaan

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuus

Luomutuotannon kannattavuus Luomuviljelyn peruskurssi Luomutuotannon kannattavuus LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Mitä muutoksia luomu saattaa tuoda tuotantoon? Tuotantosuunnalla iso merkitys Viljelykierron noudattaminen

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2013 Luomukasvintuotanto

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jukka Saarinen 18.3.2014 Huittinen Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärviinstituutin yhteishanke

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2014 Luomukasvintuotanto Luomukotieläintilat

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuudesta

Luomutuotannon kannattavuudesta Luomutuotannon kannattavuudesta Kauko Koikkalainen, tutkija Luomuinstituutti, 31.3.2015, Mikkeli Esityksen sisältö Vähän perusteita Vähän maatalouspolitiikkaa Toteutunutta kannattavuutta kannattavuuskirjanpitoaineiston

Lisätiedot

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 14 paikallista luomuyhdistystä Luomutuotannon kehittäminen tuottajien kanssa yhteistyössä Pienimuotoisen elintarviketuotannon edistäminen

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa Jukka Hollo, Tilasiemen Oy Tilasiemenpakkaajat Tilasiemen Oy Tilasiemenen osuus luomusiementuotannossa runsas kolmannes Yhdellä numerolla pärjää: 010 217 6777 Netissä

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187) Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Kuva: Arttu Muukkonen Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Pro Luomun luomubrunssi Sisältö - Tilan esittely - Miksi luomuviljely? - Luonnonmukainen

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin Tyynelän tila, Joutseno Kevät 2013 www.tyynelantila.fi 2. PÄIVÄ I Investointien järkevyys II Heikon lenkin korjaaminen eloperäisen aineksen lisäämisen

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Ajankohtaista tuotantoehdoissa Luomusiementuotanto. Luomuiltapäivä

Ajankohtaista tuotantoehdoissa Luomusiementuotanto. Luomuiltapäivä Ajankohtaista tuotantoehdoissa Luomusiementuotanto Luomuiltapäivä Yksimahaisten ruokinta poikkeus käyttää tavanomaista rehua päättyy 31.12.2011 tämän vuoden ajan voidaan käyttää enintään 5 % päiväannoksesta

Lisätiedot

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna 2012 Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna Ulla-Maija Leskinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa 01.12.2012 1. Rukiin luomuviljelyyn tarvitaan siemeneksi vanhoja lujakortisia viljalajikkeita, esim. Kartano ja

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Luomuliiketoiminnan kehittäminen Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Miksi luomuliiketoimintaa pitää kehittää nyt? LUOMUMYÖNTEISYYS

Lisätiedot

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Miten laatia viljelykiertosuunnitelma? Mihin eri näkökohtiin pitäisi

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä

Lisätiedot

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta

Lisätiedot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet

Lisätiedot

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomun asema tulevalla tukikaudella Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomuliitto 13 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen

Lisätiedot

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009 Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40

Lisätiedot

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS Satoennuste 0 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.0.0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Satoennuste 0 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 00 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

Luomupuutarhatuotanto Pohjois-Karjalassa. Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013

Luomupuutarhatuotanto Pohjois-Karjalassa. Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013 Pohjois-Karjalassa Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013 Puutarhatuotannossa luomupinta-ala on noin 1 000 hehtaaria, joka on noin 6 % kokonaisalasta Hehtaareissa

Lisätiedot

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Hannu Känkänen, Luke Hyvä aluskasvi aloittaa kovan kasvun vasta, kun pääkasvi on korjattu Vaan entä jos pääkasvi ei kasvakaan kunnolla? Esimerkki Jokioisista,

Lisätiedot

Luomuvihannestila Sveitsissä - Brüederhof, Zürich. Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuliitto ry 4.1.2012 Kuvat: Mikko Rahtola

Luomuvihannestila Sveitsissä - Brüederhof, Zürich. Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuliitto ry 4.1.2012 Kuvat: Mikko Rahtola Luomuvihannestila Sveitsissä - Brüederhof, Zürich Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuliitto ry 4.1.2012 Kuvat: Mikko Rahtola Kahden tilan yhteistyö Emotila Brüederhof/Günthard 27 ha (9 ha metsää, 9 ha

Lisätiedot

Tutkittua tietoa luomusta

Tutkittua tietoa luomusta Tutkittua tietoa luomusta Luomumarkkinoiden ja liiketoiminnan nykytila Sinikka Mynttinen, Aalto yliopiston Pienyrityskeskus 4.3.2014 Kansainväliset luomumarkkinat Luomumarkkinoiden kehitys Euroopassa ja

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa

Lisätiedot

KOKEITA JA KOKEMUKSIA KESTORIKKAKASVIEN TORJUNNASTA

KOKEITA JA KOKEMUKSIA KESTORIKKAKASVIEN TORJUNNASTA KOKEIT J KOKEMUKSI KESTORIKKKSVIEN TORJUNNST Timo Lötjönen Luonnonvarakeskus, Ruukki -Edistystä luomutuotantoon- hanke 2012-2014 (Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus) -tulokset löytyy netistä: google => mtt

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Rikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento 2.12.2013 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

Rikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento 2.12.2013 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Rikkakasvien hallinta Rikkakasvien hallinta, verkkoluento Agronomi, Joutseno Sisältö Tilan esittely Rikkakasvien hallinnan tavoitteet Satokasvin kilpailukykyä rajoittavat tekijät Kasvukunnon korjaaminen

Lisätiedot

Suomalaista luomua maailmalle Kokemuksia luomun viennistä länteen ja itään. Miska Kuusela / Helsingin Mylly Oy Pro Luomu ry Syyskokous 24.11.

Suomalaista luomua maailmalle Kokemuksia luomun viennistä länteen ja itään. Miska Kuusela / Helsingin Mylly Oy Pro Luomu ry Syyskokous 24.11. Suomalaista luomua maailmalle Kokemuksia luomun viennistä länteen ja itään / Helsingin Mylly Oy Pro Luomu ry Syyskokous 24.11.2014 Helsingin Mylly Oy ammattitaitoa ja kokemusta jo vuosisatojen takaa perheyritys,

Lisätiedot

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Peltomaa on viljelijän tärkein pääoma, ja siitä kannattaa pitää huolta. Ympäristökorvausjärjestelmä kannustaa lisäämään peltojen talviaikaista

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,

Lisätiedot

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomuliiton ympäristöstrategia Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

Asiakirjat, suunnitelmat ja sopimukset yleisesti

Asiakirjat, suunnitelmat ja sopimukset yleisesti Luomuviljelyn peruskurssi Asiakirjat, suunnitelmat ja sopimukset yleisesti LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Paperiasiat hallintaan (Yleistä) Luomusuunnitelma ja viljelykiertosuunnitelma

Lisätiedot

Luomulla lisäarvoa ja euroja. Pasi Hartikainen/Eeva Vornanen ProAgria Pohjois-Karjala

Luomulla lisäarvoa ja euroja. Pasi Hartikainen/Eeva Vornanen ProAgria Pohjois-Karjala Luomulla lisäarvoa ja euroja Pasi Hartikainen/Eeva Vornanen ProAgria Pohjois-Karjala Suomi: Luomun nykytila Pellon osuus (luomu+sv) 7,5 % (3,7-22,2%) Tiloista 6,2 %, keskikoko 43,1 ha 520 tilaa luomueläinvalvonnassa

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Luomumaidon arvoketjutyöryhmä 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Työryhmän kokoonpano Nimi Organisaatio Paikalla 6.3. Arja Peltomäki Maatila x Heli Ahonen Muumaa/Luomuliitto Katarina Rehnström Luomuliitto

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA Luomuasiantuntija Reijo Käki 1 YMPÄRISTÖKORVAUS Vanha järjestelmä loppuu ja kaikki siirtyvät uuteen järjestelmään 2015. Uusi ympäristökorvaus poikkeaa monelta

Lisätiedot

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan? LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan? Tilalla tuotetaan samaa kasvilajia sekä 1) Luonnonmukaisesti että siirtymävaiheessa 2) 1. ja 2. ja/tai

Lisätiedot

Eerolan tila, Palopuro SYKSY

Eerolan tila, Palopuro SYKSY 1. Kesän kasvukausi Kesän kasvukausi on takana ja tähkät ovat tuleentuneet eli viljat ovat korjuukypsiä. Kesän aikana maanviljelijä on joutunut ruiskuttamaan viljan tuholaiseläinten ja homeiden yms. aiheuttamien

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

Uusista viljelykasveista muutosvoimaa ja joustoa Tulevaisuutta tilalle -seminaari Hyvinkää, Hankkija-Maatalous Oy 18.4.2012

Uusista viljelykasveista muutosvoimaa ja joustoa Tulevaisuutta tilalle -seminaari Hyvinkää, Hankkija-Maatalous Oy 18.4.2012 Uusista viljelykasveista muutosvoimaa ja joustoa Tulevaisuutta tilalle -seminaari Hyvinkää, Hankkija-Maatalous Oy 18.4.2012 Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen marjo.keskitalo@mtt.fi

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Ympäristö ja viljelyn talous

Ympäristö ja viljelyn talous Ympäristö ja viljelyn talous Mitkä ovat tilasi tärkeimmät lähiajan kehityskohteet? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät?

Lisätiedot

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 21.01. 2015 klo 13.00-15.00 KESKO

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 21.01. 2015 klo 13.00-15.00 KESKO Luomulihan arvoketjutyöryhmä 21.01. 2015 klo 13.00-15.00 KESKO Työryhmän kokoonpano Nimi Paikalla 21.01. Petteri Mäkelä, naudanlihan tuottaja Fredrik von Limburg Stirum Kimmo Jokinen, L uomunokka Pasi

Lisätiedot

BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi

BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi Sampsa Heinonen BERAS Implementation Communications Manager sampsa.heinonen (at) beras.eu Maaseutututkijoiden tapaaminen, Kaarina 18.8.2011

Lisätiedot

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä Alus- ja kerääjäkasvipäivä 11.11.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä

Lisätiedot

Luomuliitto. Luomuleht

Luomuliitto. Luomuleht Luomuliitto Alueelliset luomuyhdistykset ympäri Suomea Luomutuottajien edunvalvontaa Neuvontaa ja verkostoitumista Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen edistäminen Luomuleht Luomuleht Ammattitaito parantaa

Lisätiedot

Luomuväen Viking Grace seminaari to 24.1.2013 klo 9-12.30 Kokoustila SAMBA

Luomuväen Viking Grace seminaari to 24.1.2013 klo 9-12.30 Kokoustila SAMBA Luomuväen Viking Grace seminaari to 24.1.2013 klo 9-12.30 Kokoustila SAMBA Luomuviljelyn vaikutus maan rakenteeseen, Janne Heikkinen, TehoPlus Pientuottajana markkinoilla, Aira Sevón, Gobbas Gård Biohiilen

Lisätiedot

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä

Lisätiedot

LUOMUKASVISTEN ARVOKETJUTYÖRYHMÄ. 12.08. 2014 klo 13.00-15.30 Ravintola Ladonlukko Helsinki

LUOMUKASVISTEN ARVOKETJUTYÖRYHMÄ. 12.08. 2014 klo 13.00-15.30 Ravintola Ladonlukko Helsinki LUOMUKASVISTEN ARVOKETJUTYÖRYHMÄ 12.08. 2014 klo 13.00-15.30 Ravintola Ladonlukko Helsinki Osanottajat Nimi Paikalla 12.08.2014 Paavo Pulkkinen, Lietlahden tila Ari Kulmanen, Ikaalisten luomu Antti Vauhkonen,

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin LUKEKAS hanke (Aluskasvit, Torjunta) PRODIVA hanke (Seurannat, Tiedonvälitys) Jukka Salonen www.coreorganic.org HANKE-kuvausta Luomupellon rikkakasvit

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Laatujärjestelmät vihannestuottajan näkökulmasta Anne Piirainen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Laatujärjestelmät vihannestuottajan näkökulmasta Anne Piirainen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Laatujärjestelmät vihannestuottajan näkökulmasta Anne Piirainen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 15.4.2010 1 Johdanto Puheenvuoro perustuu yli 15-vuoden yhteistyön kokemuksiin viljelijöiden kanssa

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 16 Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Maarit Pallari, MTT Muotoilun juuret istuvat yhtä tukevasti kulttuurissamme kuin puikulaperunan

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja 10.00 Tervetuloa, päivän tarkoitus ja ohjelman esittely (Marja-Riitta Kottila) 10.10 Keitä me olemme, esittäytyminen 10.30 Alueiden suunnitelmat 11.00 Luomualan

Lisätiedot

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Hämeen valkuaisfoorumi Innovaatiotyöpaja 12.2.2016 Sanna Vähämiko Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Brahea-keskus, Turun yliopisto Brahea-keskus Turun yliopiston

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Ajankohtaista viljamarkkinoilla

Ajankohtaista viljamarkkinoilla Ajankohtaista viljamarkkinoilla 4.3.2011 Jukka Heinonen Hankkija-Maatalous Oy Kasvinviljely, Länsi-Suomi Viljamarkkinoista Suomen viljamarkkinat osana maailmanmarkkinaa Kysynnän ja tarjonnan vaihtelut

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Marja-Riitta Kottila Sisältö Mikä on elintarvikeketju? Case luomuketju Tuloksia toimivuudesta ja tiedonkulusta Ajatuksia hankevetäjille Elintarvikeketju

Lisätiedot

TARPEET JA TOIVEET. Kaija Viljanen 14.3.2012 Avena Nordic Grain Oy SUUNNANNÄYTTÄJÄ ELINTARVIKEÖLJYISSÄ JA VALKUAISREHUISSA

TARPEET JA TOIVEET. Kaija Viljanen 14.3.2012 Avena Nordic Grain Oy SUUNNANNÄYTTÄJÄ ELINTARVIKEÖLJYISSÄ JA VALKUAISREHUISSA ALITUOTANTOKASVIT TEOLLISUUDESSA, TARPEET JA TOIVEET Kaija Viljanen 14.3.2012 Avena Nordic Grain Oy MILDOLA SUOMALAINEN SUUNNANNÄYTTÄJÄ ELINTARVIKEÖLJYISSÄ JA VALKUAISREHUISSA Avena Nordic Grain Oy: vilja-

Lisätiedot

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Ajankohtaista maitosektorilta 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Tilanne maitomarkkinoilla Loppuvuodesta 2014 markkinanäkymä oli erittäin synkkä Tammi- ja helmikuun myönteinen kehitys EU:n maitotuotemarkkinoilla

Lisätiedot

Reilu kauppa uusia tuotemahdollisuuksia

Reilu kauppa uusia tuotemahdollisuuksia Reilu kauppa uusia tuotemahdollisuuksia esimerkkinä Jalotofu 23.12.2014 Kaikki kuvat: Oy Soya Ab Reilun kaupan soijapavut Jalotofun soijapavut kasvavat Pohjois-Brasilian auringon lämmössä, Capaneman kylässä.

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Novarbo luomulannoitteet

Novarbo luomulannoitteet et Lannoitteet Kuivikkeet www.novarbo.fi Novarbo luomulannoitteet Luomulannoitteet alan osaajalta. Kasvihuonetekniikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Uusi luonnonmukainen lannoiteperhe Tuotevalikoimamme

Lisätiedot

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN 16 Kalan kulutus 2000 2011 (kg/hlö/vuosi) 14 12 10 8 6 Kaikki kala Tuontikala Kotimainan kala Silakka 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomun kuluttajabarometri 2015 Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomuelintarvikkeiden aktiivikäyttäjiä entistä enemmän ja käyttö säännöllisempää 2012 2015 13 23 14 37 32 Aktiivit Käyttäjät

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Maatilojen ympäristöilta Hollola 11.3.2014 Kari Koppelmäki / Uudenmaan ELY-keskus RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä

Lisätiedot

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Kasvu ja maan kasvukunto 1/4 Kasvu heikkoa Maa tiivistynyttä Kylvömuokkaus liian

Lisätiedot