Tuloksia vuodelta 2010

Transkriptio

1 Tuloksia vuodelta 2010 Alituotantokasvipäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen -hanke Hankkeen kasvit ja aineistot v Öljykasvit: kevätrypsi ja syysrypsi, kevätrapsi ja syysrapsi Ruis Herne ja härkäpapu Sinilupiini Muut palkokasvit: valkolupiini ja soija Viljahirssi 1

2 Viljojen, öljy- ja valkuaiskasvien sekä perunan ja sokerijuurikkaan viljelyaloja ja tuotantolukuja Viljelyala, ha, vuonna 2008 Vehnä Ohra Maissi Rapsi ja Oliivi Auringon- Kaura Ruis Peruna Sokerisiemen rypsi (öljypuu) kukka juurikas Eurooppa EU Suomi Sato, kg/ha Eurooppa 4027,5 3606,0 6048,3 2736,1 2398,0 1507,5 2342,0 2776, , EU 5673,4 4505,6 7141,6 3088,5 2407,7 1880,3 2976,1 3363, , Suomi 3640,7 3635,5 1393,4 3422,8 2576, , ,7 Tuotanto, tn Eurooppa EU Suomi FAOSTAT FAO Statistics Division January 2011 Vähän viljeltyjen viljojen, öljy- ja valkuaiskasvien tuotantolukuja v Viljelyala, ha Herne Soija- Tattari Öljy- Hassel- Pavut Kastaja Lupiinit Kik- Öljy- Hirssi Linssi Maa- Hamppu kuivattu papu pellava pähkinä kuivat (pähkinä) herne unikko pähkinä siemen Eurooppa EU Suomi Sato, kg/ha Eurooppa 2274, ,7 955,7 955,7 1523,5 1742,8 1310,8 1832,8 1221,7 1755,3 1467,9 862,1 816,0 604,9 EU 2688,8 2779,3 1422,8 1422,8 1542,2 1350,3 1302,9 1638,8 1065,5 1807,0 2409,4 872,0 838,4 645,9 Suomi 2250, 1300 Tuotanto, tn Eurooppa EU Suomi ,8 FAOSTAT FAO Statistics Division

3 Viljojen, rehujen, kasvirasvojen ja kasviöljyjen vienti ja tuonti Suomessa 2010 (Tullin tilasto) Tuonti - Import - Imports 2010 Vienti - Export - Exports 2010 Marraskuu November November Tammi-marraskuu Januari-november January-November Marraskuu November November Tammi-marraskuu Januari-november January-November arvo arvo osuus muutos arvo arvo osuus muutos värde värde andel ändr. värde värde andel ändr. value value share change value value share change 1000 e 1000 e % % 1000 e 1000 e % % Koko tuonti/vienti - Totalimport/export Elintarvikkeet ja elävät eläimet - Livsmedel och levande djur - Food 5.5 and live +7 animals Vilja ja viljatuotteet - Spannmål och spannmålsprodukter Cereals 962 and 0.5 cereal preparations Rehuaineet - Fodermedel - Feeding stuff for 18 animals Eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat - Animaliska 31 och 531vegetabiliska oljor 0.6 och fetter Animal, vegetable 45 oil, 324 fat Kasviöljyt ja -rasvat - Vegetabiliska oljor och 27 fetter Fixed 269 vegetable 004 fats 0.6 and +119 oils Suomen korsiviljan ja viljatuotteiden tuonti ja vienti v Suomen viljan ja viljatuotteiden tuonti ja vienti vuonna 2008 (ei leipomoteollisuus) Kaura Kaura- Vehnä Ohra Ruis Riisi Maissi Hirs- Tat- Mallas Ohra- Yhteensä hiutaleet kuorittu Myllytettykatkaistujauho si tari olut Tuonti, tn Tuonti, 1000 $ Vienti, tn Vienti, 1000 $ Tase, tn Tase, 1000 $ FAOSTAT FAO Statistics Division February

4 Suomen valkuaiskasvien ja puristeiden tuonti ja vienti v Suomen valkuaiskasvien ja puristeiden tuonti ja vienti vuonna 2008 Rapsi, Rapsi- Soija- Soija- Aurin- Auringon- Herne Pavut Linssi Pella- Pellavan- Öljy- Yhteensä rypsi kakku papu papu- gon- kukka- kui- vansie- siemen- kasvikakku kukka kakku vattu men kakku jauho Tuonti, tn Tuonti, 1000 $ Vienti, tn Vienti, 1000 $ Tase, tn Tase, 1000 $ FAOSTAT FAO Statistics Division February 2011 Suomen kasviöljyjen tuonti ja vienti v Suomen kasviöljyjen tuonti ja vienti vuonna 2008 Rapsi/ Soija- Auringon- Oliivi- Oliivi- Maapäh- Maissi- Pella- Palmu- Palmun Kookos- Yhteensä rypsi- öljy kukka- öljy jätteen kinäöljy öljy va- öljy siemen- pähkinäöljy öljy öljy öljy öljy öljy Tuonti, tn Tuonti, 1000 $ Vienti, tn Vienti, 1000 $ Tase, tn Tase, 1000 $ FAOSTAT FAO Statistics Division February

5 Toiminta vuonna 2010 Kerätty lohkotietoja ja satonäytteitä Analysoitu satonäytteitä Ostettu kylvösiementä useista syysrapsilajikkeista mm Vectrasta ja sinilupiini Hags Blaue:n koeviljelyyn Tilattu viljahirssin siemeniä, joista ostettu lajikekoe MTT:ltä Kylvetty MTT:lle kylvömääräkoe syysrapsista Järjestetty viljelijöille opintomatka Ruotsiin Borgeby Fältdagar näyttelyyn ja Svensk Rapsiin Hankkeen näytteet ja lohkotiedot Lohkotietoja ja/tai näytteitä saatu 61 viljelijältä, 215 lohkolta Suurin kasviryhmä rypsit ja rapsit: 61 satonäytettä Syysruisnäytteitä 14, kevätvehnää 26 ja syysvehnää 6 näytettä Hernettä 7 ja härkäpapua 6 näytettä Sinilupiinia 4 näytettä, valkolupiinia 1 ja soijapapua 1 näyte 5

6 Kevätrypsin satojakauma vuonna 2010 Öljykasvien sadot v

7 Kevätrypsilajikkeiden sadot v Kevätrypsin sato eri maakunnissa v

8 Muokkausmenetelmän vaikutus kevätrypsin satoon vuonna 2010 Maan multavuuden vaikutus kevätrypsin satoon v

9 Maan ph:n vaikutus kevätrypsin satoon v Maan S-luvun vaikutus kevätrypsin satoon vuonna

10 N-lannoituksen vaikutus kevätrypsin satoon v Maan S-luvun vaikutus kevätrypsin satoon vuonna

11 Kylvöpäivän vaikutus kevätrypsin satoon vuonna 2010 Pahkahomeruiskutuksen vaikutus kevätrypsin satoon vuonna

12 Tuhoeläinruiskutuksen vaikutus kevätrypsin satoon v Torjunta-aineiden käytön vaikutus kevätrypsin satoon v

13 Kevätrypsinäytteiden rikkapitoisuudet vuonna 2010 Kevätrypsinäytteiden kosteudet vuonna

14 Kevätrypsilajikkeiden valkuaispitoisuus vuonna 2010 Kevätrypsilajikkeiden rasvattoman sadon valkuaispitoisuus vuonna

15 Kevätrypsilajikkeiden öljypitoisuus vuonna 2010 Kevätrypsilajikkeiden lehtivihreäpitoisuus vuonna

16 Kevätrapsin satojakauma vuonna 2010 Kevätrapsilajikkeiden sadot ja laatu v Lajike Lohkoja Sato Näytteitä Rikka Kosteus Öljy-% Valku- Valkuainen Lehtikpl kg/ha kpl % % 9 %:n kost. ainen rasvaton vihreä % sato, % g/kg Marie Trapper Campino

17 Öljykasvilajien sato ja laatu keskiarvoina v Kasvi- Loh- Sato Näyt- Kosteus Rikka- Öljy-% Valkuai- Valkuainen Lehtivihreälaji koja kg/ha teitä % % 9 %:n nen rasvaton pitoisuus kpl kpl kosteus % k. a. sato, % mg/kg Kevätrypsi Kevätrapsi Syysrypsi Syysrapsi Syysrukiin satojakauma v

18 Kevätvehnän satojakauma v Syysvehnän satojakauma v

19 6000 Syysrukiin, kevät- ja syysvehnän sato vuonna 2010 SATO, kg/ha SATO, kg/ha SYYSRUIS KEVÄTVEHNÄ SYYSVEHNÄ Syysruislajikkeiden sadot vuonna SATO, kg/ha SATO, kg/ha WALET-RUIS ELVI-RUIS AMILO-RUIS EVOLO-RUIS 19

20 Walet Walet Elvi Elvi Amilo Amilo Evolo-hybridiruis Evolo Kruunu Kruunu Quarna Quarna Zebra Zebra Amaretto Amaretto Olivin Olivin Tarso Tarso Gunbo Gunbo Syysruis-, kevät- ja syysvehnälajikkeiden sadot ja kylvösiemenmäärät v Sato, kg/ha Kylvösiemenmäärä, kg/ha RUKIIT KEVÄTVEHNÄT SYYSVEHNÄ Syysruis-, kevät- ja syysvehnälajikkeiden kylvösiemenmäärät vuonna Kylvösiemenmäärä, kg/ha Kylvösiemenmäärä, kg/ha RUKIIT KEVÄTVEHNÄT SYYSVEHNÄ 20

21 Syysrukiin sadon riippuvuus käytettyjen torjunta-aineiden määrästä Kevätvehnän sadon riippuvuus käytettyjen torjunta-aineiden määrästä 21

22 Syysvehnän sadon riippuvuus käytetyjen torjunta-aineiden määrästä N-lannoituksen vaikutus syysrukiin satoon Marketta Saastamoinen 22

23 N-lannoituksen vaikutus kevätvehnän satoon Marketta Saastamoinen N-lannoituksen vaikutus syysvehnän satoon Marketta Saastamoinen 23

24 Maan P-luvun vaikutus syysrukiin satoon Marketta Saastamoinen Maan P-luvun vaikutus kevätvehnän satoon Marketta Saastamoinen 24

25 K-lannoituksen vaikutus rukiin satoon Marketta Saastamoinen Maan S-luvun vaikutus syysrukiin satoon Marketta Saastamoinen 25

26 S-lannoituksen vaikutus syysrukiin satoon Marketta Saastamoinen 180 Viljojen sato, käytettyjen torjunta-aineiden määrä ja N-lannoitus SYYSRUIS KEVÄTVEHNÄ SYYSVEHNÄ SATO, 100 kg/ha TORJUNTA-AINEIDEN MÄÄRÄ, kpl N-LANNOITUKSEN MÄÄRÄ, kg/ha Marketta Saastamoinen 26

27 Kylvöpäivän vaikutus syysrukiin satoon v Kylvöpäivän vaikutus Evolo-hybridisyysrukiin satoon v

28 Syysruislajikkeiden hehtolitrapainot ja sakoluvut vuonna Hehtolitrapaino Sakoluku 50 0 Elvi Amilo Evolo Akusti Walet Kevätvehnälajikkeiden laatu vuonna Hehtolitrapaino Valkuaispitoisuus Sakoluku Anniina Quarna Kruunu Vinjet Zebra Amaretto 28

29 Anniina Quarna Kruunu Vinjet Zebra Amaretto Urho Tarso Olivin Gunbo Syysvehnälajikkeiden laatu vuonna Hehtolitrapaino kg Valkuaispitoisuus % Sakoluku Urho Tarso Olivin Gunbo 18 Kevät- ja syysvehnälajikkeiden valkuaispitoisuudet vuonna 2010 Valkuaispitoisuus % Valkuaispitoisuus % 2 0 KEVÄTVEHNÄT SYYSVEHNÄT 29

30 Walet Elvi Amilo Evolo Anniina Vinjet Kruunu Quarna Zebra Amaretto Urho Olivin Tarso Gunbo Syysruis, kevät- ja syysvehnälajikkeiden sadot ja valkuaispitoisuudet vuonna Sato tn/ha Valkuaispitoisuus % RUKIIT KEVÄTVEHNÄT SYYSVEHNÄT Herneen ja härkäpavun sato vuonna

31 Hernelajikkeiden sadot vuonna 2010 Härkäpapulajikkeiden sadot vuonna

32 Viljelyssä olleet eksoottisemmat palkokasvit Sinilupiini: lajike Haags Blaue Lajike hyvin aikainen, sinikukkainen, päätteellinen kasvutapa, syvä vahva paalujuuri, satotaso v noin 1000 kg/ha Soijapapu: lajike Elena Viljelijä Aarre Anttila Valkolupiini: Diera Viljelijä Aarre Anttila, rehulaatu yhtä hyvä kuin soijalla Marketta Saastamoinen Palkokasvien valkuaispitoisuudet vuonna Valkuaispitoisuus, % Valkuaispitoisuus, % HERNE HARKÄPAPU SINILUPIINI VALKOLUPIINI SOIJAPAPU 32

33 Herne- ja härkäpapulajikkeiden valkuaispitoisuus 35 VALKUAISPITOISUUS, % VALKUAISPITOISUUS, % KARITA HULDA KONTU FUEGO HERNE HERNE HÄRKÄPAPU HÄRKÄPAPU Eksoottisempien palkokasvien laatu vuonna SINILUPIINI VALKOLUPIINI SOIJAPAPU 33

34 Kokemukset sinilupiinista Sinilupiinin siemen tuli Saksasta peitattuna Siemen ympättiin lupiinin Rhizobium bakteereilla Juurinystyröitä ei muodostunut, ilmeisesti peittausaine tappoi bakteerit Valkuaispitoisuus jäi kirjallisuustietoja alemmaksi Satotaso jäi alhaiseksi Ohje: on ostettava peittaamaton siemen ja ympättävä se lupiinin juurinystyräbakteereilla Valkolupiini sinilupiinia laadukkaampi kasvi Hirssin viljelykokeilu vuonna 2010: hirssin koeruutuja 34

35 Kasvuaika- ja pituuseroja hirssilajikkeissa Aikaisempia hirssilajikkeita Myöhäisiä, pitkäkortisia hirssilajikkeita Viljahirssi, Panicum miliaceum Viljakasvi, siemenet röyhyssä Viljellään etenkin Itä-Euroopassa ja kehittyvissä maissa Hyvin pienisiemeninen, kasvuaika 60 vrk ylöspäin Gluteeniton, soveltuu keliaakikoille Hirssiruokia: puuro, rieskat, mallas, kasha (käynyt puuro) C4-kasvi, fotosynteesi samanlainen kuin esim. maisilla Hyvin kuivuuden kestävä Hallanarka, kylvö vasta kesäkuussa Lajikkeiden sato v noin kg/ha Lajikkeiden kasvuajoissa ja pituudessa suuria eroja 35