VOKKE Valtakunnallinen opettajankoulutuksen ja kasvatustieteellisten tutkintojen kehittämisprojekti

Transkriptio

1 1 VOKKE Valtakunnallinen opettajankoulutuksen ja kasvatustieteellisten tutkintojen kehittämisprojekti Asia: Luokanopettajajaoksen kokous täydennettynä monialaisten opintojen työryhmällä, kokousmuistio Aika: klo (lounastauko klo 12-13) Paikka: Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Bulevardi 18, Helsingin yliopisto, seminaarihuone 1 Läsnä: Matti Meri/Helsingin yliopisto, kokouksen puheenjohtaja Eija Yli - Panula/Turun yliopisto Marjaana Soininen/Turun yliopisto/rauman okl Mari Kähkönen/Turun yliopisto/rauman okl Annukka Uusitalo/Helsingin yliopisto/kasvi Sinikka Pöllänen/Joensuun yliopisto/savonlinnan okl Katri Savolainen/Joensuun yliopisto Liisa Kyyrönen/Jyväskylän yliopisto Eira Korpinen/Jyväskylän yliopisto Erno Lehtinen/Turun yliopisto Leena Lehtimäki/Helsingin yliopisto, VOKKE, kokouksen sihteeri Kokouksen avaus Puheenjohtaja Matti Meri toivotti osallistujat tervetulleiksi kokoukseen. Käytiin esittäytymiskierros. Puheenjohtaja totesi, että kokouksessa käsiteltävät teemat ovat: 1. Mitä voisi tarkoittaa monialaisten opintojen monimuotototeutus? Erno Lehtisen alustus, 2. Monialaiset opinnot, 3. Praktikum ja 4. Tavoitteet. Luokanopettajakoulutuksen tutkintorakenne Luokanopettajakoulutuksen tutkintorakennesuositusta on tarkoitus käsitellä seuraavassa neuvottelukunnan kokouksessa Silloin esillä ovat mallit A ja B. Käytiin keskustelua malleista. Mallista B keskusteltiin mm., onko sillä mahdollisuus tuottaa jatko-opintokelpoisuus (tutkimusmenetelmäopinnot 5 opintopistettä maisterivaiheessa)? Todettiin, että metodiopintoja voisi olla mahdollisuus integroida mm. monialaisiin. Miten torjutaan, että kandidaattivaiheeseen ei tule kelpoisuusvaatimuksia? Todettiin, että tutkintorakenteen tulee mahdollistaa opiskelijan

2 2 liikkuminen yliopistosta toiseen kandidaattivaiheen jälkeen, siksi tärkeää on opintojen tietty yhteneväisyys eri yliopistoissa. Opinnäytteestä esitettiin toivomus, että se olisi 40 opintopistettä. Tavoitteet Käytiin läpi Ritva Jakku Sihvosen kirjoittamat paperit tutkintojen tavoitteiden määrittelystä ja esiteltiin 3 teoreettista mallia: a. kuvaileva tavoite, b. formaalitavoite ja c. vaatimustasoihin perustuva tavoite. Puheenjohtaja kysyi: Millä tavalla haluamme kirjata luokanopettajakoulutuksen tavoitteet? Keskustelussa otettiin esiin mm. seuraavia näkökohtia: Opettajankoulutukselle asetettavat tavoitteet ovat kannanottoja oppimiskäsityksiin. Uuden oppiminen on hidasta erityisesti, kun kyseessä on paradigman muutos oppiainetta ei opita enää vain oman tietämisen lisäämiseksi, vaan sitä on opittava myös toisille opetettavaksi. Mitä tarkoittaa akateemisuus luokanopettajan viitekehyksessä? Transferi ei toteudu tai toteutuu liian vähäisessä määrin yksittäisiä asioita opettelemalla tai harjoittelemalla. Tarvitaan laaja-alainen teoreettinen ymmärrys opettajan viitekehykseksi. Luokanopettaja tarvitsee työssään avointa ja tutkivaa asennetta sekä kriittistä yhteiskuntakuvaa. Keskeisiä teemoja on oppilaiden erilaisuuden ymmärtäminen ja erityispedagoginen osaaminen erityistukea tarvitsevien oppilaiden oppimaan oppimisessa. Tavoitteita pitäisi nyt todella miettiä. Ei riitä, että vanhan opetussuunnitelman opintoviikot muutetaan pisteiksi ja tehdään ydinainesanalyysi toistamaan aikaisempaa tapaa toteuttaa opetus. Tavoitteiden määrittelyn tulee olla käsi kädessä uusien peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmien kanssa. Erityishaaste nousee opetuksen jatkumosta ja yhtenäisestä peruskoulusta, jossa oppiainekohtaiset nivelkohdat poikkeavat aikaisemmasta. Esimerkiksi ympäristö- ja luonnontieto jakaantuu viidennestä luokasta lähtien biologiaksi ja maantiedoksi sekä kemiaksi ja fysiikaksi. Tavoitteet tulee olla realistisia, joihin opettajankoulutuksella on mahdollisuus vastata. Tarvitaan sisällöllistä kehittämistä ja eheyttämistä. Yhteiskunnallinen näkökulma on tärkeä. Oppilaantuntemus on keskeistä. Tärkeää on pohtia, miten ja miksi opetetaan? (esim. monikulttuurisuuden kohtaaminen), eikä niinkään, mitä opetetaan? Nykyisiä opintokokonaisuuksia laajemmat opintokokonaisuudet ovat mielekkäitä.

3 3 Viitekehys: Keskeistä luokanopettajan työssä on oppilaantuntemus, tutkiva ote työhön, opettajan pedagogiset/didaktiset taidot ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus (mm. kodin ja koulun välinen yhteistyö). Tavoitteena on kouluttaa elinikäisiä oppijoita. Mitä tietoja ja taitoja luokanopettaja työssään tarvitsee? Miksi? Millä menetelmillä opettajaopiskelija sisäistää opetuksesta oleellisen? Kuinka opettajaopiskelija onnistuu muuntamaan itsellään olevan oppilaan/opiskelijan näkökulmansa opettajuudesta opettajan näkökulmaksi säilyttäen samalla itse herkkyyden uuden oppimiseen? Erno Lehtisen alustus Erno Lehtinen esitteli KasVi-hankkeen kautta esiin nousseita yleisiä toimintamalleja, joita voisi hyödyntää tutkintorakenteen uudistamisen yhteydessä. Kokemuksia on mm. Virpedasta (aineenopettajan virtuaalipedagogiset opinnot) ja valtakunnallisen verkoston sekä tiedekuntien välisen yhteistyön kehittämisestä. Mitä voisivat olla konkreettiset kokemukset, joita voitaisiin hvödyntää luokanopettajakoulutuksessa? Tieto- ja viestintätekniikan tarjoamat mahdollisuudet parhaimmillaan voidaan löytää luovia ja joustavia tapoja integroida tieto- ja viestintätekniikkaa tiettyihin kohtiin, joiden kautta on luonnollinen siirtymä opettajan työhön. monialaiset harjoittelu teknologia Erno Lehtinen selvitti LiikuntaKasvista saatuja kokemuksia. LiikuntaKasvi on spontaanisti syntynyt liikuntaa opettavien tukiverkosto, joka on sittemmin laajentunut ja tuottanut ideoita yhteisen opetuksen toteuttamiseen (esim. erityisryhmien liikunta). Toinen hanke on valtakunnallinen kirjallisuustieteen KasVi - hanke, jossa kaikki alan yksiköt/yliopistot ovat yhteistyössä keskenään. Kirjallisuushankkeessa on tehty mittavaa työnjakoa ja profilointia eri yksiköiden välillä. Hanke on sopinut tälle alalle, koska jokaisella yksiköllä on ollut paikallisesti käytössään pienet resurssit. Näin kukin yliopisto on voinut tarjota verkoston käyttöön omat vahvuudet ja saanut samalla mahdollisuuden jakaa kokemuksia ja ideoita muiden kanssa. Tämän tyyppinen malli voisi olla tietyiltä osin houkutteleva luokanopettajakoulutuksessa. Taidealan korkeakoulu on ilmaissut halunsa tehdä yhteistyötä luokanopettajakoulutuksen kanssa. Turun opettajankoulutuslaitoksella on toteutettu 15 opintoviikon laajuinen tutkimustyöpaja hanke. Se on noin kaksi-vuotinen kokonaisuus, jossa työskennellään pienryhmissä ohjaajan ja opiskelijatuutorin avustuksella. Ohjaus-opinnoista noin 70 % toteutetaan verkossa. Orientoivasta harjoittelusta (aineistoa koulusta) nostetaan teemoja tutkimustyöpajaan, joita siellä analysoidaan. Hankkeessa teknologinen työympäristö on tärkeässä asemassa. Monialaisten opintojen toteutus - ideoita Keskustelussa nostettiin esiin seuraavia seikkoja:

4 4 Tutkimustyöpajan työskentelymalli voisi olla tulevaisuutta luokanopettajakoulutuksessa (tutkimusmenetelmäopintojen integrointi). Tieto- ja viestintätekniikka on sisään kirjoitettu opetusohjelmiin. Modulirakennetta voisi hyödyntää monialaisten toteutuksessa ja näin aikaansaada ainekohtaisia ja myös ainerajoja ylittäviä verkostoja. Valtakunnallisen modulirakenteen koostaminen on haaste. Verkostomaisesti voisi toteuttaa monialaisiiin ns. johdantokurssin, jossa haettaisiin vastauksia kysymyksiin: Miksi näitä opiskellaan? Mikä näiden tarkoitus on? Virtuaalisesti voisi toteuttaa monialaisissa eräänlaisia tukikursseja, orientoivia kursseja, joiden avulla voisi varmistaa/diagnosoida opiskelijoiden lähtötasoa (huom. tukikurssit eivät ole osa 60 opintopistettä, vaan sen lisäksi). Luokanopettajakoulutuksessa kieli- ja viestintäopintoja tulee voida ainakin osittain toteuttaa virtuaalisesti. Kokoukseen osallistujat kertoivat erilaisista modulimaisista rakenteista, joita eri yliopistoissa on suunniteltu ja/tai toteutettu. 1) Monialaisten opintojen kokonaisuus rakentuu kahdesta osiosta, joista toinen painottaa opetuksen eheyttämistä ja toinen oppiaineiden erityispiirteitä. Molemmat osiot tarkastelevat asioita opettajaopiskelijan oppimisen näkökulmasta. Suunnittelua on ohjannut näkemys, että tietoisuus omasta tavasta oppia ja tietää, luo pohjaa ymmärtää opettamisen merkitystä oppimiselle. Opintokokonaisuuden tavoitteet: Monialaisten opintojen oppimista eheyttävä ja ainerajat ylittävä osio, integroituminen kasvatustieteisiin sekä kieli- ja viestintäopintoihin. - Opettajaopiskelijan oppiminen, monialaisiin opintoihin orientoituminen, tavoitteet, oppiainekohtaiselle oppimiselle yhteisen perustan luominen ymmärtämällä niiden opiskelu tieteellisen ajattelun näkökulmasta, analysoiva, kriittinen ja ymmärtävä tiedon vastaanotto sekä käsittely. -Yleisopetuksen opetussuunnitelma ymmärrettynä aihekokonaisuuksien kautta, oppiainejakoisuuden oikeutus, oppiminen ja opettaminen koulutuksen jatkumossa. Oppiainespesifinen painotus, esim. luonnontieteet, eri oppiaineiden välistä integrointia. - Opettajaopiskelijan sisällöllinen ja menetelmällinen aineenhallinta. - Pedagogisen sisältötiedon analyysi ja sen kehittäminen. Rakenteen pitkäkestoiset juonteet : äidinkieli, matematiikka ja kuvataide (jokin taide- /taitoaine). Näiden aineiden opetuksessa korostuu, että ne ovat oppimisen kohteita ja oppimisen välineitä. Muiden oppiaineiden monialaiset opinnot verkottavat kokonaisuutta. 2) Helsingin yliopisto, kasvatuspsykologia pääaineena, lähtökohtana ilmiökeskeisyys: ryhmässä toimiminen ja vuorovaikutusvalmiuksien kehittäminen opettajuuden kehittäminen ja opetussuunnitelmatyöhön kasvaminen

5 5 koulutodellisuuteen kasvaminen tutkimaan kasvaminen maailmankuvan syventäminen ja laajentaminen 3) Jaottelu: A. humanistiset aineet (äidinkieli ja kirjallisuus, uskonto ja elämänkatsomustieto, historia), B. matemaattis luonnontieteelliset aineet (matematiikka, ympäristö- ja luonnontieto, biologia ja maantieto, fysiikka ja kemia), C. taito- ja taideaineet (musiikki, kuvataide, tekninen työ, tekstiilityö, liikunta). Näihin sisältyy kaikille yhteisiä osuuksia (erityisesti didaktiikka) ja opiskelijan valitsemia painotuksia. Alussa alkuseminaari ja lopussa loppuseminaari, välissä kolmijakoisesti eri aineiden substanssi ja pedagogiikka. 4) Yleinen, yhteinen osuus; kunkin aineen merkitys ja luonne (ydin) tietoisuus omasta tavasta tietää ja tietoisuus aineiden luonteesta, kunkin aineen maailmankuva (viitta) Modulit, eheyttävät aihekokonaisuudet Eri aineet omina erillisinä kokonaisuuksina (eriytyminen substanssin suhteen) pudotus koulutodellisuuteen Kasvatustiede tukena, kaikissa kohdissa voi soveltaa kasvatustieteen teoriaa. Monialaiset opinnot tavoitteiden määrittelyä Keskustelussa nostettiin esiin seuraavia asioita: Monialaiset opinnot ovat maailmankuvaopintoja, joiden avulla kunkin tieteenalan omintakeisuus ja luonne (erilaisia tapoja lähestyä ilmiöitä) tulevat esiin. Tavoitteiden määrittelyssä keskeistä käsitys tiedosta ja tieteellisen ajattelun näkökulma tietoon. Tavoitteissa tulee pohtia miksi monialaiset ovat olemassa? Jokaisella oppiaineella on relevanssi, merkitys. Eri tieteenalojen mallit selittävät koulun oppiainejakoa. Ei pitäisi niinkään opettaa oppiainetta, vaan oppimisprosessia, jossa yksittäiset asiat ovat työkaluja. Asioiden välisten suhteiden ymmärtäminen oleellista, kun halutaan ymmärtää yksittäiset asiat osana laajempaa kokonaisuutta. Tavoitteena rakentaa toteutuksia, jotka vastaavat kunkin tiedon alan keskeisiä sisältöjä. Taito- ja taideaineiden problematiikka Käsitys taidon luonteesta suhteessa käsitykseen tiedon luonteesta. Huomioitava esim. heterogeenisyys ja taitojen oppimisen ajallinen vaatimus Voiko nähdä ilmiön taakse ja opettaa, jos itsellä taitoa ei ole (erityisesti musiikki ja käsityö)? Tavoitteena on kyseisen tieteenalan merkityksen ymmärtäminen ja oma tietoisuus siitä.

6 6 Tavoitteena on, että opiskelijalle syntyy myönteinen asenne, jopa rakkaus oppiainetta kohtaan. Negatiivisten asenteiden pois kitkemisessä on merkittävää se, että opiskelija saa oppimiskokemuksia, jotka palauttavat hänen luottamuksensa omiin oppimismahdollisuuksiinsa (erityisesti matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa omien kouluaikaisten kokemusten merkitys voi vaikeuttaa opettajaopiskelijan oppimista). Opettajaopiskelija tarvitsee tukea, jotta hän voi nähdä pois kitkemisen tärkeänä osana omaa oppimisprosessiaan. Tavoitteena on, että oppija voi rakentaa itselleen eheän maailmankuvan. Tavoitteena on tiedon uteliaisuuden herättäminen. Käytiin keskustelua monialaisten ja sivuaineiden kohtaamisesta. Tärkeäksi nähtiin yhteinen suunnittelu esim. 1 opetusharjoittelun, koulun, 2. ainelaitoksen ja 3. opettajankoulutuslaitoksen välillä. Luokanopettajaopiskelijalla tulisi olla mahdollisuus jatkaa pitkää sivuainetta (painotus didaktiikkaan). Ohjattu harjoittelu, opetusharjoittelu, praktikum Puheenjohtaja totesi, että asetusluonnos käyttää termiä ohjattu harjoittelu. Jatkossa tultaneen kuitenkin käyttämään termiä opetusharjoittelu ja muu ohjattu harjoittelu. Käytiin keskustelua harjoittelusta ja erityisesti siitä, miten sitä on toteutettu eri opettajankoulutuslaitoksissa. Toivomuksena esitettiin, että opetusharjoittelua ei saisi pirstoa liian pieniksi kokonaisuuksiksi. Kolmen harjoittelun malli olisi hyvä (praktikumien tulee olla selkeitä kokonaisuuksia, joilla on omat tavoitteet ja ne kirjattuna auki). Harjoittelusta tulisi olla suurempi osuus maisterivaiheessa kuin kandidaattivaiheessa. Ennen varsinaista praktikumia voitaisiin harjoittelun tavoitteeksi asettaa koulutodellisuuden kohtaaminen. Jatkossa tulee huolehtia, että harjoittelun ohjaus hoidetaan hyvin. Tulee huolehtia mm. siitä, että opiskelija pääse tutkimaan substanssin osaamistaan ennen kuin hän opettaa luokassa. Monialaisten opiskeluun voisi linkittää ohjattua opetuksen seurantaa. Opettajaopiskelijalla tulisi olla mahdollisuus seurata jonkin verran oppiaineen opetusta luokilla 7-9. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 16.