Arviointi tutkimuskohteena tapausympäristönä maaseutupolitiikka Avauksia tutkimustematiikaan: Miten arvioinnilla hallitaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arviointi tutkimuskohteena tapausympäristönä maaseutupolitiikka Avauksia tutkimustematiikaan: Miten arvioinnilla hallitaan"

Transkriptio

1 Arviointi tutkimuskohteena tapausympäristönä maaseutupolitiikka Avauksia tutkimustematiikaan: Miten arvioinnilla hallitaan Päivi Pylkkänen University of Helsinki Ruralia Institute

2 Sisältösuunnitelma Tulvivat arviointimäärittelyt ja määritelmien yli tulvivat arvioinnit Taustalla oleva Suomen Akatemian tutkimushanke: Arvioinnin yleisestä haltuunotosta yksittäisten käytäntöjen (osakäytäntöjen) empiiriseen tarkasteluun, tapausympäristönä maaseutupolitiikka Indikaattoreista Suomen maaseutupolitiikan OECD arvioinnista

3 Arviointi Arviointia luovat ja sitä ylläpitävät useiden eri toimijoiden tiedonhalut ja arvioinnille annetut tehtävänannot; arviointi myös muuttuu saa rinnakkain eri muotoja erilaisten tiedollisten ja poliittisten pyrkimysten vaikutuksesta

4 Arviointi mikä niistä? Erilaisten arviointien ja lähikäytäntöjen tulva: ohjelma arvioinnit (ennakko, väli, loppu,), hankearvioinnit, auditoinnit, itsearvioinnit, seurantaraportit, indikaattorit, laatujärjestelmät, sosiaaliset tilinpidot ja niiden yhteydessä tulvivat erilaiset arviointimääritelmät On mahdotonta kuvailla kattavasti, mihin kaikkiin asioihin arvioinnin käsitteellä viitataan Arvioinnin monimuotoisuudesta johtuen ei voi puhua yhdestä instituutiosta ja yhdestä jäljitettävästä arvioinnin ideasta Kattavuuteen pyrkivät reaalimääritelmät jäävät väistämättä myös laimeiksi eivätkä avaa polkuja uuteen tietoon Tutkiakseen arviointia, on tarpeen suuntautua reaalisiin käytäntöihin rajatuissa yhteyksissä

5 Mitkä ovat ne käsitteelliset ja teoreettiset lähtökohdat, joista arviointia voi ajatella tutkittavan? Arviointia ja arvioinnin käyttöä koskevissa hallinto ja suunnittelu(tieteellisissä) jäsennyksissä huomio kiinnitetään usein perinteisessä mielessä arvioinnin tiedolliseen, rationalistiseksi käsitettyyn puoleen, mihin sisältyy ajatus tuottaa johdonmukaisesti perusteltua läpinäkyvää tietoa päätöksenteon pohjaksi. Ongelma >suunnitelma >toimeenpano > arviointi Syntyy kuva, että ettei arvioinnilla kukaan varsinaisesti hallitse ketään, vaan kysymys on vain informaatiosta ja asioiden järkiperäisestä ohjailusta.

6 Näkökulman vaihto tietokäytännöstä hallintakäytäntöihin Arvioinnilla on (myös) poliittinen aspekti, joka tuo kuvaan arvioinnin roolin asioiden oikeuttamisessa ja vallankäytössä sekä kysymykset arvioinnin normatiivisuudesta eli sen toimintaa, toimijuuksia, merkitysten rakentumista ja kulttuuria määrittelevät ulottuvuudet. Silloin keskeinen tarkastelukysymys on, miten ja mitä erilaisilla arviointikäytännöillä hallitaan?

7 Hajautettu hallinta ja valta maaseutupolitiikan verkostossa New Rural Governance in Diffused Power Contexts Research project funded by the Academy of Finland Torsti Hyyryläinen, University of Helsinki, Ruralia Institute (co ordinator) Marja Keränen, Univ. of Jyväskylä (partner) Markku Sotarauta, Univ. of Tampere (partner) Patsy Healey, Univ. of Newcastle, UK (partner) Mark Shucksmith, Univ. of Newcastle,UK(partner) Marko Nousiainen, University of Helsinki, Ruralia Institute (researcher, Ph.D research student) Päivi Pylkkänen (researcher, Ph.D research student)

8 Arviointi jäsennettynä tulkintaikkunaksi uuteen hallintaan Lähtökohtana Suomen akatemian hankkeessa julkilausuttu tarve kuvata ja ymmärtää utuista uutta hallintaa (new governance): Millaisia muotoja ja prosesseja uusi verkostomainen hallinta on saanut suomalaisessa ja eurooppalaisessa maaseutupolitiikassa? Ikkunana 1: Maaseutupolitiikka verkostomaisena hallintana (monitasoisuus, sektoreidenvälinen kumppanuus politiikan suunnittelussa ja toteutuksessa jne) Ikkunana 2: arviointi ja arviointikäytännöt Maaseutu politiikka Arviointi käytännöt Miten arviointikäytännöillä hallitaan; miten käytännöt toimivat hallinnan tekniikkoina?

9 Hallinnan analytiikka menetelmällisenä tiennäyttäjänä arviointikäytäntöjen empiiriseen tarkasteluun Miten ja kuinka kysymysten keskeisyys kysytään, miten lukemattomissa eri yhteyksissä, lukemattomien eri toimijoiden toimilla käytännössä hallinnoidaan toisia ja itseä Huomio irrotetaan suurten ideoiden ja kokonaissysteemien tarkastelusta kohti yksityiskohtia, usein arkisia ja vähäpätöisiäkin käytäntöjä ja rutiineja Silloin jäljitetään, millainen on kunkin käytännön hallinnallinen rationaliteetti, johdonmukaisuus suhteessa tietynlaiseen hallinnan tapaan tai mentaliteettiin

10 Hallinnan analytiikka menetelmällisenä tiennäyttäjänä arviointikäytäntöjen empiiriseen tarkasteluun (2) Hallinnan analytiikka merkitsee diagnostista analyysia, erotuksena esim. suunnittelutieteille tyypillisestä normatiivisesta vertailusta ja uusien arviointimallien sommittelusta Ei tuota holistista kokonaiskuvausta arvioinnista maaseutupolitiikassa, ei pyri vastaamaan kysymykseen mitä todella tapahtui ja miksi? Tuottaa potentiaalisesti mielenkiintoisia tarkasteluja arvioinnin toiminnalliseen (eettis poliittiseen) aspektiin nojaten yhdestä tapausympäristön (maaseutupolitiikka) havainnointiin Kertoo lopulta enemmän nykyisistä hallinnan tavoista kun maaseutupolitiikasta, tai sen toimijoista

11 Ekskursio: Lomakkeet ja indikaattorit hallintateknologiana (1) Hanketoiminnan Indikaattorikäytännöt rakentuvat mm. lomakkeista, täyttöohjeista, indikaattorisanastosta, velvoittavista säädöksistä ja määräyksistä Indikaattorit, so. Mittarit/ilmaisimet, voi ymmärtää lähtökohtaisesti eri tavoin Yksi tapa ajatella indikaattoreista on käsittää ne teknisluonteisina välttämättömyyksinä, puhtaasti depoliittisina hallinnon toimina ja informaation kantajina, jolla ei ole itsessään mitään syvällisempiä tehtäviä eivätkä ne siten ole tutkimuksellisesti mielenkiintoisia.

12 Ekskursio: Lomakkeet ja indikaattorit hallintateknologiana (2) Indikaattori = (LEADER+ arvioinnin suuntaviivoissa): tieto sellaisessa muodossa, jonka avulla voidan arvioida tai osoittaa tuen vaikutukset. Indikaattorien avulla monimutkaisia ilmiöitä koskevat tiedot voidaan esittää määrällisenä, ja niitä voidaan yksinkertaistaa.. Hallinta analyyttisessä luennassa indikaattorit ovat hallinnan tekniikkoja, mukana toimijan ja toiminnan muokkaamisessa. Hallinnan teknologioilla on aina jokin päämäärä, telos (Dean 1999, 17)

13 Ekskursio: Paradigmaattinen tapaus, lomake 2306 A (3) Voiko lomakkeiden sisältöjä lukemalla saada vihjeitä niiden poliittisesta järjestä? Avaan hankehakulomakkeesta (Maa ja metsätalousministeriö 2306A) kohdan, jossa niin sanotun yleishyödyllisen kehittämishankkeen hakija saa vastatakseen kysymyspatteristoon hankkeen arvioiduista vaikutuksista. Valittavana olevat vaikutusväittämät eivät ole tässä kirjaimellisesti nimitettyinä indikaattoreiksi (on myös erilliset indikaattorilomakkeet), mutta myös vaikutusväittämät de facto kuten ns. laadulliset indikaattorit (ei ole yhdistetty numeeriseen mittaukseen) Sopivat siksi kuvaamaan paradigmaattisena tapauksena lomakkeissa näyttäytyvää hallinnan tekniikkaa.

14 Ekskursio: Paradigmaattinen tapaus, lomake 2306 A (4) Indikaattorit ottavat (epäsuoran suorasti ) kantaa siihen, mitä kehittämisongelmat ovat ja tulevat tarjoamaan niihin myös ratkaisuehdotuksensa.

15 Arvio hankkeen vaikutuksista (Lomake 2306A) (5) hanke lisää investointeja kohdealueella hankkeen kohdealueen/ja tai toimialan yritysten tuotantokapasiteetti nousee hankkeen kohdealueen/ja tai toimialan yritysten liikevaihto kasvaa hankkeen kohdealueen/ja tai toimialan yritysten tuotantokustannukset alenevat hankkeen kohdealueen/ja tai toimialan yritysten jalostusarvo kasvaa hankke edistää sen kohdealueen tai yritysten kansainvälistymistä hanke edistää kohdealueen asukasmäärän kasvua hanke edistää kohdealueen teknologian kehitystä hanke lisää yhteistyöverkostojen määrää ja toimintaa kohdealueella hanke parantaa kohdealueen kilpailukykyä hanke parantaa yritysten osaamisen tasoa kohdealueella hanke parantaa yleisen osaamisen tasoa kohdealueella hanke edistää tietoyhteiskunnan kehittymistä hanke edistää alueen talouskasvua hanke lisää sosiaalista pääomaa

16 Ekskursio: Paradigmaattinen tapaus, lomake 2306 A (6) Esimerkiksi lomakkeen vaikuttavuuspatterin kohta 1 ehdottaa kehittämisen ongelman olevan investoinneissa, toisin sanoen niiden riittämättömyydessä; samalla se tarjoaa hienovaraisesti onnistumisen mittapuuksi asiantilan korjaamisen ylöspäin (investointien lisäämisen) Samalla logiikalla voidaan purkaa auki kaikkien indikaattoreiden kannanotot Kun hankkeen esittäjä joutuu lomaketta täyttäessään pohtimaan, mitä hankkeellaan tavoittelee, lomake informoi tehostetusti yritystoiminnasta ja taloudesta Indikaattorit alkavat näyttäytyä normeina

17 Ekskursio: Paradigmaattinen tapaus, lomake 2306 A (7) Hallinnan logiikka ei perustu ulkoiseen pakkoon tai jokaisen toimen tarkkailuun, vaan toimijoiden hienovaraiseen taivutteluun; hallinta vapauden kautta Voidaan puhua ehdollistavasta retoriikasta tai hallinnan diskursiivisista keinoista Mitä puolesta casen indikaattorit kaiken kaikkiaan puhuvat? On yksi toimia vaativa alue ylitse muiden: yritystoiminta. Melko tärkeää on myös talous yleensä, kysymykset joissa on taloudellinen näkökulma. Maininnan saavat myös sosiaaliset verkostot, jotka nekin voi kääntäää talouden resursseiksi Monet muut mahdolliset kehittämiskohteet jäävät äänettömiksi.

18 Ekskursio: Paradigmaattinen tapaus, lomake 2306 A (8) Lomakkeen painotukset ovat huomiota herättäviä lähinnä siinä valossa, että kysymyksessä ovat niin sanotut yleishyödylliset kehittämishankkeet. Kehittämishankkeiden ala on mahdollisimman laaja eikä ensisijaisesti lainkaan yritystoimintaan liittyvää (yleisenä kattotematiikkana Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelman kolme toimintalinjaa: i) peruspalvelut, ii) kylien kunnostaminen ja kehittäminen sekä iii) maaseutuperinnön säilyttäminen.

19 Ekskursio: Miten näin on päässyt käymään? (10) Hallinnan analyyttisessä tutkimuksessa ei pyritä selvittämään kuka toimi ja miksi Yleisellä tasolla etsitään hallinnallisia problematisointeja, sisäisiä johdonmukaisuuksia, jotka kietovat yhteen vallitsevan hallinnan regiimin ja käytäntöjen yksityiskohdat Voidaan kysyä, miten on tullut mahdolliseksi, että esim. kylien kehittäminen kääntyy lomakkeella (suggestiivisesti) yritysten liikevaihdoksi ja kilpailukyvyksi? Miten lomake kehystää kehittämistä ja miten se liittyy siihen, miten kehityksestä yleensä ajatellaan samaan aikaan muualla?

20 Ekskursio: Miten näin on päässyt käymään? (10) Uusliberaalinen hallinnan rationaliteetti ja mieli on yrittäjämäisyyden ankkuroiminen yhteiskunnan ytimeen. (Foucault 1979; Lemke 2001) Ei tapahdu itsekseen, vaan määrätynlaisilla tekniikoilla ja strategioilla, jotta ihmiset oppivat ajattelemaan asioista ja itsestään oikein Yrittäjyys ja kilpailukykyideat ilmenevät läpäisevänä myös toimintaryhmätyön mm. seurannan ja arvioinnin avainindikaattoreissa: toiminnan kaikilla tasoilla EU tasolta paikallisiin kylähankkeisiin ollaan herkeämättömän kiinnostuneita uusista yrityksistä ja taloudellisen toiminnan aspekteista. Tämä näkökulma on läsnä myös niissä yhteyksissä, jotka eivät ensisijaisesti näyttäydy taloutta koskevilta.

21 Summa summarum: miten indikaattoreilla näytetään hallittavan? Suostutellen, huomaamatta, tietynlaisia toimijuuksia/identiteettejä hienovaraisesti esiin houkuttamalla tai vahvistamalla, vapauksien kautta ja toimijoiden suostumuksella, eettis poliittisesti Mitä hallitaan? Ihmisiä (myös asioita, toimijoiden kautta) Miksi hallitaan näin? Kilpailukykytalouden haasteet, Lissabonin strategian realisoiminen, arvioivat käytännöt kääntävät uuden julkisjohtamisen ja uusliberalismin sävyttämää hallinnan regiimiä eri tavoin hallittavien arkeen

22 OECD:n arvio Suomen maaseutupolitiikasta Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä tilasi OECD:ltä maaseutuarvioinnin vuonna 2006 Julkistaminen maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän 20 vuotisjuhlassa huhtikuussa 2008 Suomen maaseutupolitiikka sai OECD:ltä myönteisen kokonaisarvioinnin Taustaa: maatutkinnassa keskiössä maaseutupoliittinen järjestelmä ja prosessit OECDn uusi hallinnan paradigma (OECD 2006) OECD arvostaa laajasti yli perinteisen julkisen hallinnon sektorialoja tulvivaa, toimijasfäärit kokoavaa ja monitasoista, endogeenista kehittämispolitiikkaa Suomen maaseutupolitiikka OECD:n uuden paradigman mukainen > puhtaaksi arvioitu

23 OECD:n arvio Suomen maaseutupolitiikasta Sittemmin maaseutupolitiikan YTR käännättänyt keskeiset osat OECD:n arviointiraportista suomenkieliseksi julkaisuksi (YTR 2008) Arvioinnista tiedottaminen ja arvioinnilla tiedottaminen ja hallinta (ulkoinen ja sisäinen) limittyvät So what?? Arvioinnin käyttöä koskeva empiirinen tutkimus ja teoretisointi keskittynyt lähinnä arviointitiedon käyttöön rationaaliseksi ideaalityypitetyssä ohjelma/suunnittelusyklissä: esim. arviointisuositusten välitön käyttö

24 Voiko symbolista, taktista, strategista käyttöä tutkia empiirisesti? Arvioinnin symbolinen/taktinen/strateginen käyttö tunnistettu arviointiteorioissa lähinnä teoreettisesti Symbolisen/taktisen/strategisen käytön empiirinen tarkastelu lähestulkoon puuttuu ilmeisen vaikea todentaa Hallinnan anlayyttinen tarkastelu suuntaa huomion jälleen miten/kuinka kysymysten kautta vähäpätöisiin tapahtumiin ja käytänteisiin voidaan tarkastella esimerkiksi arvioinnin synnyttämää puhetta ja tekstejä? Miten tehdystä arvioinnista puhutaan/kirjoitetaan, mitä silloin käytetään (tuloksia, suosituksia, prosessia, artefaktia, arvioinnin symbolia)

25 Summa summarum: Maaseutupolitiikka tapausympäristönä ja arviointi tarkasteluikkunana uuteen hallintaan Vaikka käytetään tapauksia maaseutupolitiikasta, päätelmien kohteena ei ole varsinaisesti maaseutupolitiikka, vaan hallinnan tavat, joihin tähystetään maaseutupolitiikan arvioinnnin kautta En väitä, että arviointia voi tai pitäisi lähestyä vain hallinnan analyyttisestä näkökulmasta Koitan osoittaa, että arviointia kuitenkin voi ja on mielekästä tarkastella myös hallinnallisten kysymysten kautta Emt. voi kertoa uutta arvioinnin toiminnallisista tehtävistä hallinnan välineinä monien muiden välineiden joukossa sekä halutessa arvioinnin eettis poliittisen työstämisen

26 KIITOKSET, POHDINTAA ja PUHETTA

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan

Lisätiedot

- metodin synty ja kehitys

- metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyö sosiaalisena innovaationa ja pääomana - metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyötä kymmenen vuotta juhlaseminaari 16.10.2006, Ylivieska Torsti Hyyryläinen Esityksen sisältö: Mitä ovat

Lisätiedot

Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa

Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa Frami 9.4.2015 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Hanna Mäkimantila 2.4.2015 Hakujen avautuminen maaseutuohjelmassa on jatkuva haku haku

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

Syrjässä syrjäytyneet

Syrjässä syrjäytyneet Syrjässä syrjäytyneet Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, elämänlaatuverkoston kokous Helsinki 10.4.2014 Tutkija, YTT Päivi Kivelä, Sininauhaliitto paivi.kivela@sininauha.fi Rakenteet uudistuvat: ketä pitäisi

Lisätiedot

Leader-ryhmien hallitusten puheenjohtajien tapaaminen ja Leader-ryhmien hallituskoulutus, Tuusula

Leader-ryhmien hallitusten puheenjohtajien tapaaminen ja Leader-ryhmien hallituskoulutus, Tuusula 21. 22.4.2017 Leader-ryhmien hallitusten puheenjohtajien tapaaminen ja Leader-ryhmien hallituskoulutus, Tuusula Tiina Rinta-Rahko, ylitarkastaja ESITYKSEN SISÄLTÖ Maaseutuverkoston toimijat Leader-työssä

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA?

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? Tutkimushanke: Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Osahanke I: Osallistuminen,

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman 2014-2020 ennakkoarviointi Arvioinnin tausta ja tehtävä Arvioinnin tavoitteena oli selvittää kehittämissuunnitelman vastaavuus alueen maaseutustrategiaan kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Riikka Perälä Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Center for Researchon Addiction, Control and Governance Terveysneuvontatyötä

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

OECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ

Lisätiedot

Tutkimushankkeiden riskienhallinta

Tutkimushankkeiden riskienhallinta Tutkimushankkeiden riskienhallinta Tutkimuksen tuki, yrittäjyys ja innovaatiot Jyväskylän yliopisto Kirsi Murtosaari Parityö Tutkimushankkeet: Kuvatkaa hankkeiden haasteita suunnittelu- ja toteutus- tai

Lisätiedot

Koulutustoimenpiteiden valintaperusteet muodostuvat neljästä aihealueesta:

Koulutustoimenpiteiden valintaperusteet muodostuvat neljästä aihealueesta: Valintaperusteiden muutokset toimenpiteisiin M01, M07 ja M16 Viite: Päätös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 2020 toteutuksessa käytettävistä valintaperusteista, 4.3.2015, Dnro 421/441/2015.

Lisätiedot

Verkostot ja monitoimijainen yhteistyö opistotyön johtamisessa. Helena Ahonen KT 9.2.2012

Verkostot ja monitoimijainen yhteistyö opistotyön johtamisessa. Helena Ahonen KT 9.2.2012 Verkostot ja monitoimijainen yhteistyö opistotyön johtamisessa Helena Ahonen KT 9.2.2012 Lähteenä käytetty ja lisää voi lukea.. Reija Linnamaa (2004) Verkostojen toimivuus ja alueen kilpailukyky. Tampereen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

Näkymiä maaseudun digitalisaatioon

Näkymiä maaseudun digitalisaatioon Näkymiä maaseudun digitalisaatioon Kuokasta kaistaan ja talikosta tablettiin Maatila ICT-seminaari 17.11.2014 Harri Hakala Maatila ICT / Hakala / Näkymiä digitalisaatioon www.helsinki.fi/ruralia 17.11.2014

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Pirkanmaan liiton EAKR haku mennessä

Pirkanmaan liiton EAKR haku mennessä Pirkanmaan liiton EAKR haku 16.2.2015 mennessä EU-rahoitteisen hanketoiminnan hakuinfo Tiina Harala Yleistä Pirkanmaan liiton EAKR-hausta Haku päättyy 16.2.2015 Auki molemmat toimintalinjat ja periaatteessa

Lisätiedot

Key facts PLEEC. Rahoitus. Kumppanit. Kesto. Planning for energy efficient cities. EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma

Key facts PLEEC. Rahoitus. Kumppanit. Kesto. Planning for energy efficient cities. EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Key facts PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria 13:sta Euroopan maasta 6 keskikokoista kaupunkia, 9 yliopistoa, 3 yritystä Kesto 36

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Taide 2060 Toimijalähtöisellä skenaarioanalyysilla

Taide 2060 Toimijalähtöisellä skenaarioanalyysilla Taide 2060 Toimijalähtöisellä skenaarioanalyysilla Opinnäytetyöesitelmä Medialaboratorio 23.11.2009 Jukka Liukkonen Tutkimusongelma Millainen taiteen tulevaisuus voisi olla? Miten taiteen tulevaisuutta

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Lupa toimia eri tavalla

Lupa toimia eri tavalla Lupa toimia eri tavalla tammikuu 2012 Kouahead Anssi Tuulenmäki, Yli-innovaatioaktivisti Asiantuntija? Asian tunnustelija? Asian tunteilija? Miten Anssista tuli Anssi? Ketkä ovat maailman kovimpia oppimaan?

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari ja kokous Rantasalmi 28.5.2010 Outi Ratamäki Suomen ympäristökeskus Väitöskirja: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi

Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi Museojohtajien kesäpäivät 26.8.2010 14.9.2010 Pasi Saukkonen 1 Arviointiyhteiskunta Siirtyminen keskitetyn vallan ja vastuun normatiivisesta, hyvän elämän ja

Lisätiedot

Interreg Itämeren alue 2014-2020

Interreg Itämeren alue 2014-2020 Interreg Itämeren alue 2014-2020 Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusohjelmista 2014-2020 16.9.2015 Lahti Harry Ekestam Työ- ja elinkeinoministeriö Interreg Baltic Sea Region (IBSR) 2014-2020 8 jäsenmaata

Lisätiedot

Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta. Leader-puheenjohtajien tapaaminen Laura Jänis, MMM

Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta. Leader-puheenjohtajien tapaaminen Laura Jänis, MMM Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta Leader-puheenjohtajien tapaaminen 3.9.2016 Laura Jänis, MMM Leader-työn tavoitteet ja periaatteet Leader-työn tavoitteet Oman alueen kehittäminen Paikallisen

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämishankkeiden valintakriteerit ja valintajaksot Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa

Maaseudun kehittämishankkeiden valintakriteerit ja valintajaksot Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa 21.6.2017 Maaseudun kehittämishankkeiden valintakriteerit ja valintajaksot Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa Rahoitettavat kehittämishankkeet valitaan Maa- ja metsätalousministeriön vahvistamien valintakriteereiden

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013

EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013 EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013 ylitarkastaja Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriö Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 24.11.2005 Hki, Messukeskus EU

Lisätiedot

Leader-periaatteiden arviointi. Leader ajankohtaispäivät , Oulu

Leader-periaatteiden arviointi. Leader ajankohtaispäivät , Oulu Leader-periaatteiden arviointi Leader ajankohtaispäivät 4.-5.4.2017, Oulu Maaseutuohjelman seuranta ja arviointi Vuosikertomukset Määrälliset tavoitteet: koulutukseen osallistuneet henkilöt, maataloustuotteiden

Lisätiedot

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

Lisätiedot

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela 30.9.2005 1 Saimaa 30.9.2005 2 Pohjoinen ulottuvuus 30.9.2005 3 Pohjoisen ulottuvuuden politiikka toinen ohjelmakausi päättyy vuonna 2006 Seuraava jakso

Lisätiedot

Lähienergia-alan koulutuksen ongelmakohtia

Lähienergia-alan koulutuksen ongelmakohtia Lähienergia-alan koulutuksen ongelmakohtia Biotalous ja hajautettu uusiutuva energia Työpaja 6.5.2015 @SYKLI Markku Tahkokorpi 6.5.2015 Suomen Lähienergialiitto ry. / Esityksen sisältöä Johdanto Lähienergian

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Arviointivallan demokratisoituminen kuka, mitä ja missä? Arviointifoorumi 5.6.2013 Ville Valovirta

Arviointivallan demokratisoituminen kuka, mitä ja missä? Arviointifoorumi 5.6.2013 Ville Valovirta Arviointivallan demokratisoituminen kuka, mitä ja missä? Arviointifoorumi 5.6.2013 Ville Valovirta Alustuksen teemoja Mitä arviointivallan demokratisoituminen tarkoittaa? Mitä merkityksiä sillä on, että

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen Varpu Ylhäinen Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen J.K. Paasikiven lempilausahdus, joka on hänen patsaansa jalustassa Kampissa 7.3.2015 Copyright

Lisätiedot

Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö

Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 24.4.2017 Kyse on paikallisesta kehittämisestä erilaisilla alueilla Kansalaisista ja yhteisöistä

Lisätiedot

Nostoja selvitystyöstä kansainvälisyys ja paikalliskehittäminen

Nostoja selvitystyöstä kansainvälisyys ja paikalliskehittäminen Nostoja selvitystyöstä kansainvälisyys ja paikalliskehittäminen Kansainvälisten hankkeiden kavalkadiin..0 Päivi Pylkkänen..0 Tausta MMM:n kilpailuttama tehtävänanto Selvitystyö kansainvälisistä Leader

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Yhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien

Yhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien Yhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien Rehtori, Diakonia-ammattikorkeakoulu Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere-talo Isot ajurit Kaksi isoa ajuria: kansantalous ja kunta- ja palvelurakenne

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Erityisen eetos..ja mitä sille tapahtui 28.1.2010 Liisa Heinämäki 2 Erityisen eetos Eri järjestelmissä

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

Indikaattoreiden aika: koulutusindikaattorit valtiollisena hankkeena Suomessa

Indikaattoreiden aika: koulutusindikaattorit valtiollisena hankkeena Suomessa Indikaattoreiden aika: koulutusindikaattorit valtiollisena hankkeena Suomessa Kasvatustieteen päivät Vaasassa 22. 23.11.2007 Janne Varjo Jaakko Kauko Kasvatustieteen laitos Tutkimustehtävä ja näkökulma

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Kuntien ja maaseudun glokaali kohtalonyhteys

Kuntien ja maaseudun glokaali kohtalonyhteys Kuntien ja maaseudun glokaali kohtalonyhteys Torsti Hyyryläinen Maaseutututkijatapaaminen Kaarina 18.8.2011 www.helsinki.fi/ruralia 18.8.2011 1 Kysymys kansalaisuudesta ja kansalaistoiminnasta Kansalaisuus

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg

Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg Innovaatiotutkimus eli innovaatioympäristöä palveleva tutkimus Tutkimuksen kohteena on innovaatioiden

Lisätiedot

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari 2007-2013 RAHOITUKSESTA -Ohjelmakaudelle 2007-2013 indikatiivinen rahoituskehys julkinen raha 5 mio euroa, yksityinen arvio 2,6 mio euroa -Rahoitusjakauma:

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus MYR 13.3.2015 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Sivu 1 16.3.2015 Työryhmät MYR asettanut kaksi työryhmää maaseudun kehittämisohjelman tueksi: biotalouden

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Lisätiedot

Haun rakenne ja aikataulu

Haun rakenne ja aikataulu ESRhakuinfo Työ, työkyky ja innovaatiot Haun rakenne ja aikataulu Haku on kolmevaiheinen Ensimmäinen vaihe on ideahaku 17.5. - 16.6.välisenä aikana, jossa hakijat kuvaavat lyhyesti pääkohdat hankeideasta

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 Sivu 1 20.6.2011 Kehittämisen lähtökohdat Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013 toteutetaan koko maassa Ahvenanmaata

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 2631/31/15 Hakemuksen saapumispvm 17.9.2015 Hakijan virallinen nimi Geologian tutkimuskeskus Hankkeen julkinen nimi Mineral

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Janne Jalava Seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 19.2.2013 1 Seuranta ei valvo vaan kehittää Seurannan tavoitteena on Auttaa löytämään ja levittämään hyviä

Lisätiedot

Päihdepäivät 16.9.2008

Päihdepäivät 16.9.2008 Päihdepäivät 16.9.2008 Päihdehuollon tulevaisuuden näkymiä Laitospalvelut muutosvoimien pyörteissä Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö Projektipäällikkö Kimmo Mäkelä Kehittäjä-päihdetyöntekijä Aki Heiskanen

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Voiko vaikuttamista arvioida?

Voiko vaikuttamista arvioida? Voiko vaikuttamista arvioida? Miia Toikka JÄRVI-hankkeen arviointifoorumi, Helsinki 23.11.2005 Impact assessment of advocacy is like standing in a court of law: one makes a plausible case with the aim

Lisätiedot

MAASEUDUN TULEVAISUUS

MAASEUDUN TULEVAISUUS Alue- ja kaupunkipolitiikan keskustelutilaisuus 21.4. 2017 MAASEUDUN TULEVAISUUS Christell Åström, pääsihteeri Maaseutupolitiikan neuvosto MANE TAUSTA 1995-2015 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 1995-2015

Lisätiedot

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen Välittämisen koodi RoadShow 10.3.2015 Seinäjoki Elina Stenvall, tutkija Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG)

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Pitkäjänteistä suunnittelua ja ketterää, ihmisläheistä toteutusta Sami Sulkko Osallistava strategiaprosessi

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta?

Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta? Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta? Kunta-järjestö yhteistyöseminaari, 23.9.2015 Jussi Ahokas, pääekonomisti, Hyvinvointitalous-tiimin päällikkö, SOSTE Esityksen sisällys 1. Mitä on hyvinvointitalous?

Lisätiedot

116 Jani Kaisto & Miikka Pyykkönen (toim.) Hallintavalta: Sosiaalisen, politiikan ja talouden kysymyksiä. Gaudeamus, Helsinki 2010. 279 sivua.

116 Jani Kaisto & Miikka Pyykkönen (toim.) Hallintavalta: Sosiaalisen, politiikan ja talouden kysymyksiä. Gaudeamus, Helsinki 2010. 279 sivua. 116 Jani Kaisto & Miikka Pyykkönen (toim.) Hallintavalta: Sosiaalisen, politiikan ja talouden kysymyksiä. Gaudeamus, Helsinki 2010. 279 sivua. Paul-Erik Korvela* "Hallintavalta" on ensimmäinen suomenkielinen

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle

Lisätiedot

Harvaan asutun maaseudun

Harvaan asutun maaseudun Harvaan asutun maaseudun verkosto Lapin HAMA Rauno Kuha 3.10.2015 Lapin kylätoimintapäivät Maaseudun yhteistyöryhmä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR on valtioneuvoston asettama yhteistyöelin Yhteistyöryhmässä

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: "Tulevaisuuden koulu - mitä suuntaviivoja ops2016 antaa koulun ja opetuksen kehittämiseen" - uuden opetussuunnitelmaluonnoksen

Lisätiedot

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Maaseutuohjelma vesistökunnostusten rahoituslähteenä Vesistökunnostusverkoston seminaari 7.6.2016 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pisara, Retkisatamat Geopark kuntoon, Kivijärven venereitti, Rauhan

Lisätiedot