Arviointi tutkimuskohteena tapausympäristönä maaseutupolitiikka Avauksia tutkimustematiikaan: Miten arvioinnilla hallitaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arviointi tutkimuskohteena tapausympäristönä maaseutupolitiikka Avauksia tutkimustematiikaan: Miten arvioinnilla hallitaan"

Transkriptio

1 Arviointi tutkimuskohteena tapausympäristönä maaseutupolitiikka Avauksia tutkimustematiikaan: Miten arvioinnilla hallitaan Päivi Pylkkänen University of Helsinki Ruralia Institute

2 Sisältösuunnitelma Tulvivat arviointimäärittelyt ja määritelmien yli tulvivat arvioinnit Taustalla oleva Suomen Akatemian tutkimushanke: Arvioinnin yleisestä haltuunotosta yksittäisten käytäntöjen (osakäytäntöjen) empiiriseen tarkasteluun, tapausympäristönä maaseutupolitiikka Indikaattoreista Suomen maaseutupolitiikan OECD arvioinnista

3 Arviointi Arviointia luovat ja sitä ylläpitävät useiden eri toimijoiden tiedonhalut ja arvioinnille annetut tehtävänannot; arviointi myös muuttuu saa rinnakkain eri muotoja erilaisten tiedollisten ja poliittisten pyrkimysten vaikutuksesta

4 Arviointi mikä niistä? Erilaisten arviointien ja lähikäytäntöjen tulva: ohjelma arvioinnit (ennakko, väli, loppu,), hankearvioinnit, auditoinnit, itsearvioinnit, seurantaraportit, indikaattorit, laatujärjestelmät, sosiaaliset tilinpidot ja niiden yhteydessä tulvivat erilaiset arviointimääritelmät On mahdotonta kuvailla kattavasti, mihin kaikkiin asioihin arvioinnin käsitteellä viitataan Arvioinnin monimuotoisuudesta johtuen ei voi puhua yhdestä instituutiosta ja yhdestä jäljitettävästä arvioinnin ideasta Kattavuuteen pyrkivät reaalimääritelmät jäävät väistämättä myös laimeiksi eivätkä avaa polkuja uuteen tietoon Tutkiakseen arviointia, on tarpeen suuntautua reaalisiin käytäntöihin rajatuissa yhteyksissä

5 Mitkä ovat ne käsitteelliset ja teoreettiset lähtökohdat, joista arviointia voi ajatella tutkittavan? Arviointia ja arvioinnin käyttöä koskevissa hallinto ja suunnittelu(tieteellisissä) jäsennyksissä huomio kiinnitetään usein perinteisessä mielessä arvioinnin tiedolliseen, rationalistiseksi käsitettyyn puoleen, mihin sisältyy ajatus tuottaa johdonmukaisesti perusteltua läpinäkyvää tietoa päätöksenteon pohjaksi. Ongelma >suunnitelma >toimeenpano > arviointi Syntyy kuva, että ettei arvioinnilla kukaan varsinaisesti hallitse ketään, vaan kysymys on vain informaatiosta ja asioiden järkiperäisestä ohjailusta.

6 Näkökulman vaihto tietokäytännöstä hallintakäytäntöihin Arvioinnilla on (myös) poliittinen aspekti, joka tuo kuvaan arvioinnin roolin asioiden oikeuttamisessa ja vallankäytössä sekä kysymykset arvioinnin normatiivisuudesta eli sen toimintaa, toimijuuksia, merkitysten rakentumista ja kulttuuria määrittelevät ulottuvuudet. Silloin keskeinen tarkastelukysymys on, miten ja mitä erilaisilla arviointikäytännöillä hallitaan?

7 Hajautettu hallinta ja valta maaseutupolitiikan verkostossa New Rural Governance in Diffused Power Contexts Research project funded by the Academy of Finland Torsti Hyyryläinen, University of Helsinki, Ruralia Institute (co ordinator) Marja Keränen, Univ. of Jyväskylä (partner) Markku Sotarauta, Univ. of Tampere (partner) Patsy Healey, Univ. of Newcastle, UK (partner) Mark Shucksmith, Univ. of Newcastle,UK(partner) Marko Nousiainen, University of Helsinki, Ruralia Institute (researcher, Ph.D research student) Päivi Pylkkänen (researcher, Ph.D research student)

8 Arviointi jäsennettynä tulkintaikkunaksi uuteen hallintaan Lähtökohtana Suomen akatemian hankkeessa julkilausuttu tarve kuvata ja ymmärtää utuista uutta hallintaa (new governance): Millaisia muotoja ja prosesseja uusi verkostomainen hallinta on saanut suomalaisessa ja eurooppalaisessa maaseutupolitiikassa? Ikkunana 1: Maaseutupolitiikka verkostomaisena hallintana (monitasoisuus, sektoreidenvälinen kumppanuus politiikan suunnittelussa ja toteutuksessa jne) Ikkunana 2: arviointi ja arviointikäytännöt Maaseutu politiikka Arviointi käytännöt Miten arviointikäytännöillä hallitaan; miten käytännöt toimivat hallinnan tekniikkoina?

9 Hallinnan analytiikka menetelmällisenä tiennäyttäjänä arviointikäytäntöjen empiiriseen tarkasteluun Miten ja kuinka kysymysten keskeisyys kysytään, miten lukemattomissa eri yhteyksissä, lukemattomien eri toimijoiden toimilla käytännössä hallinnoidaan toisia ja itseä Huomio irrotetaan suurten ideoiden ja kokonaissysteemien tarkastelusta kohti yksityiskohtia, usein arkisia ja vähäpätöisiäkin käytäntöjä ja rutiineja Silloin jäljitetään, millainen on kunkin käytännön hallinnallinen rationaliteetti, johdonmukaisuus suhteessa tietynlaiseen hallinnan tapaan tai mentaliteettiin

10 Hallinnan analytiikka menetelmällisenä tiennäyttäjänä arviointikäytäntöjen empiiriseen tarkasteluun (2) Hallinnan analytiikka merkitsee diagnostista analyysia, erotuksena esim. suunnittelutieteille tyypillisestä normatiivisesta vertailusta ja uusien arviointimallien sommittelusta Ei tuota holistista kokonaiskuvausta arvioinnista maaseutupolitiikassa, ei pyri vastaamaan kysymykseen mitä todella tapahtui ja miksi? Tuottaa potentiaalisesti mielenkiintoisia tarkasteluja arvioinnin toiminnalliseen (eettis poliittiseen) aspektiin nojaten yhdestä tapausympäristön (maaseutupolitiikka) havainnointiin Kertoo lopulta enemmän nykyisistä hallinnan tavoista kun maaseutupolitiikasta, tai sen toimijoista

11 Ekskursio: Lomakkeet ja indikaattorit hallintateknologiana (1) Hanketoiminnan Indikaattorikäytännöt rakentuvat mm. lomakkeista, täyttöohjeista, indikaattorisanastosta, velvoittavista säädöksistä ja määräyksistä Indikaattorit, so. Mittarit/ilmaisimet, voi ymmärtää lähtökohtaisesti eri tavoin Yksi tapa ajatella indikaattoreista on käsittää ne teknisluonteisina välttämättömyyksinä, puhtaasti depoliittisina hallinnon toimina ja informaation kantajina, jolla ei ole itsessään mitään syvällisempiä tehtäviä eivätkä ne siten ole tutkimuksellisesti mielenkiintoisia.

12 Ekskursio: Lomakkeet ja indikaattorit hallintateknologiana (2) Indikaattori = (LEADER+ arvioinnin suuntaviivoissa): tieto sellaisessa muodossa, jonka avulla voidan arvioida tai osoittaa tuen vaikutukset. Indikaattorien avulla monimutkaisia ilmiöitä koskevat tiedot voidaan esittää määrällisenä, ja niitä voidaan yksinkertaistaa.. Hallinta analyyttisessä luennassa indikaattorit ovat hallinnan tekniikkoja, mukana toimijan ja toiminnan muokkaamisessa. Hallinnan teknologioilla on aina jokin päämäärä, telos (Dean 1999, 17)

13 Ekskursio: Paradigmaattinen tapaus, lomake 2306 A (3) Voiko lomakkeiden sisältöjä lukemalla saada vihjeitä niiden poliittisesta järjestä? Avaan hankehakulomakkeesta (Maa ja metsätalousministeriö 2306A) kohdan, jossa niin sanotun yleishyödyllisen kehittämishankkeen hakija saa vastatakseen kysymyspatteristoon hankkeen arvioiduista vaikutuksista. Valittavana olevat vaikutusväittämät eivät ole tässä kirjaimellisesti nimitettyinä indikaattoreiksi (on myös erilliset indikaattorilomakkeet), mutta myös vaikutusväittämät de facto kuten ns. laadulliset indikaattorit (ei ole yhdistetty numeeriseen mittaukseen) Sopivat siksi kuvaamaan paradigmaattisena tapauksena lomakkeissa näyttäytyvää hallinnan tekniikkaa.

14 Ekskursio: Paradigmaattinen tapaus, lomake 2306 A (4) Indikaattorit ottavat (epäsuoran suorasti ) kantaa siihen, mitä kehittämisongelmat ovat ja tulevat tarjoamaan niihin myös ratkaisuehdotuksensa.

15 Arvio hankkeen vaikutuksista (Lomake 2306A) (5) hanke lisää investointeja kohdealueella hankkeen kohdealueen/ja tai toimialan yritysten tuotantokapasiteetti nousee hankkeen kohdealueen/ja tai toimialan yritysten liikevaihto kasvaa hankkeen kohdealueen/ja tai toimialan yritysten tuotantokustannukset alenevat hankkeen kohdealueen/ja tai toimialan yritysten jalostusarvo kasvaa hankke edistää sen kohdealueen tai yritysten kansainvälistymistä hanke edistää kohdealueen asukasmäärän kasvua hanke edistää kohdealueen teknologian kehitystä hanke lisää yhteistyöverkostojen määrää ja toimintaa kohdealueella hanke parantaa kohdealueen kilpailukykyä hanke parantaa yritysten osaamisen tasoa kohdealueella hanke parantaa yleisen osaamisen tasoa kohdealueella hanke edistää tietoyhteiskunnan kehittymistä hanke edistää alueen talouskasvua hanke lisää sosiaalista pääomaa

16 Ekskursio: Paradigmaattinen tapaus, lomake 2306 A (6) Esimerkiksi lomakkeen vaikuttavuuspatterin kohta 1 ehdottaa kehittämisen ongelman olevan investoinneissa, toisin sanoen niiden riittämättömyydessä; samalla se tarjoaa hienovaraisesti onnistumisen mittapuuksi asiantilan korjaamisen ylöspäin (investointien lisäämisen) Samalla logiikalla voidaan purkaa auki kaikkien indikaattoreiden kannanotot Kun hankkeen esittäjä joutuu lomaketta täyttäessään pohtimaan, mitä hankkeellaan tavoittelee, lomake informoi tehostetusti yritystoiminnasta ja taloudesta Indikaattorit alkavat näyttäytyä normeina

17 Ekskursio: Paradigmaattinen tapaus, lomake 2306 A (7) Hallinnan logiikka ei perustu ulkoiseen pakkoon tai jokaisen toimen tarkkailuun, vaan toimijoiden hienovaraiseen taivutteluun; hallinta vapauden kautta Voidaan puhua ehdollistavasta retoriikasta tai hallinnan diskursiivisista keinoista Mitä puolesta casen indikaattorit kaiken kaikkiaan puhuvat? On yksi toimia vaativa alue ylitse muiden: yritystoiminta. Melko tärkeää on myös talous yleensä, kysymykset joissa on taloudellinen näkökulma. Maininnan saavat myös sosiaaliset verkostot, jotka nekin voi kääntäää talouden resursseiksi Monet muut mahdolliset kehittämiskohteet jäävät äänettömiksi.

18 Ekskursio: Paradigmaattinen tapaus, lomake 2306 A (8) Lomakkeen painotukset ovat huomiota herättäviä lähinnä siinä valossa, että kysymyksessä ovat niin sanotut yleishyödylliset kehittämishankkeet. Kehittämishankkeiden ala on mahdollisimman laaja eikä ensisijaisesti lainkaan yritystoimintaan liittyvää (yleisenä kattotematiikkana Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelman kolme toimintalinjaa: i) peruspalvelut, ii) kylien kunnostaminen ja kehittäminen sekä iii) maaseutuperinnön säilyttäminen.

19 Ekskursio: Miten näin on päässyt käymään? (10) Hallinnan analyyttisessä tutkimuksessa ei pyritä selvittämään kuka toimi ja miksi Yleisellä tasolla etsitään hallinnallisia problematisointeja, sisäisiä johdonmukaisuuksia, jotka kietovat yhteen vallitsevan hallinnan regiimin ja käytäntöjen yksityiskohdat Voidaan kysyä, miten on tullut mahdolliseksi, että esim. kylien kehittäminen kääntyy lomakkeella (suggestiivisesti) yritysten liikevaihdoksi ja kilpailukyvyksi? Miten lomake kehystää kehittämistä ja miten se liittyy siihen, miten kehityksestä yleensä ajatellaan samaan aikaan muualla?

20 Ekskursio: Miten näin on päässyt käymään? (10) Uusliberaalinen hallinnan rationaliteetti ja mieli on yrittäjämäisyyden ankkuroiminen yhteiskunnan ytimeen. (Foucault 1979; Lemke 2001) Ei tapahdu itsekseen, vaan määrätynlaisilla tekniikoilla ja strategioilla, jotta ihmiset oppivat ajattelemaan asioista ja itsestään oikein Yrittäjyys ja kilpailukykyideat ilmenevät läpäisevänä myös toimintaryhmätyön mm. seurannan ja arvioinnin avainindikaattoreissa: toiminnan kaikilla tasoilla EU tasolta paikallisiin kylähankkeisiin ollaan herkeämättömän kiinnostuneita uusista yrityksistä ja taloudellisen toiminnan aspekteista. Tämä näkökulma on läsnä myös niissä yhteyksissä, jotka eivät ensisijaisesti näyttäydy taloutta koskevilta.

21 Summa summarum: miten indikaattoreilla näytetään hallittavan? Suostutellen, huomaamatta, tietynlaisia toimijuuksia/identiteettejä hienovaraisesti esiin houkuttamalla tai vahvistamalla, vapauksien kautta ja toimijoiden suostumuksella, eettis poliittisesti Mitä hallitaan? Ihmisiä (myös asioita, toimijoiden kautta) Miksi hallitaan näin? Kilpailukykytalouden haasteet, Lissabonin strategian realisoiminen, arvioivat käytännöt kääntävät uuden julkisjohtamisen ja uusliberalismin sävyttämää hallinnan regiimiä eri tavoin hallittavien arkeen

22 OECD:n arvio Suomen maaseutupolitiikasta Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä tilasi OECD:ltä maaseutuarvioinnin vuonna 2006 Julkistaminen maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän 20 vuotisjuhlassa huhtikuussa 2008 Suomen maaseutupolitiikka sai OECD:ltä myönteisen kokonaisarvioinnin Taustaa: maatutkinnassa keskiössä maaseutupoliittinen järjestelmä ja prosessit OECDn uusi hallinnan paradigma (OECD 2006) OECD arvostaa laajasti yli perinteisen julkisen hallinnon sektorialoja tulvivaa, toimijasfäärit kokoavaa ja monitasoista, endogeenista kehittämispolitiikkaa Suomen maaseutupolitiikka OECD:n uuden paradigman mukainen > puhtaaksi arvioitu

23 OECD:n arvio Suomen maaseutupolitiikasta Sittemmin maaseutupolitiikan YTR käännättänyt keskeiset osat OECD:n arviointiraportista suomenkieliseksi julkaisuksi (YTR 2008) Arvioinnista tiedottaminen ja arvioinnilla tiedottaminen ja hallinta (ulkoinen ja sisäinen) limittyvät So what?? Arvioinnin käyttöä koskeva empiirinen tutkimus ja teoretisointi keskittynyt lähinnä arviointitiedon käyttöön rationaaliseksi ideaalityypitetyssä ohjelma/suunnittelusyklissä: esim. arviointisuositusten välitön käyttö

24 Voiko symbolista, taktista, strategista käyttöä tutkia empiirisesti? Arvioinnin symbolinen/taktinen/strateginen käyttö tunnistettu arviointiteorioissa lähinnä teoreettisesti Symbolisen/taktisen/strategisen käytön empiirinen tarkastelu lähestulkoon puuttuu ilmeisen vaikea todentaa Hallinnan anlayyttinen tarkastelu suuntaa huomion jälleen miten/kuinka kysymysten kautta vähäpätöisiin tapahtumiin ja käytänteisiin voidaan tarkastella esimerkiksi arvioinnin synnyttämää puhetta ja tekstejä? Miten tehdystä arvioinnista puhutaan/kirjoitetaan, mitä silloin käytetään (tuloksia, suosituksia, prosessia, artefaktia, arvioinnin symbolia)

25 Summa summarum: Maaseutupolitiikka tapausympäristönä ja arviointi tarkasteluikkunana uuteen hallintaan Vaikka käytetään tapauksia maaseutupolitiikasta, päätelmien kohteena ei ole varsinaisesti maaseutupolitiikka, vaan hallinnan tavat, joihin tähystetään maaseutupolitiikan arvioinnnin kautta En väitä, että arviointia voi tai pitäisi lähestyä vain hallinnan analyyttisestä näkökulmasta Koitan osoittaa, että arviointia kuitenkin voi ja on mielekästä tarkastella myös hallinnallisten kysymysten kautta Emt. voi kertoa uutta arvioinnin toiminnallisista tehtävistä hallinnan välineinä monien muiden välineiden joukossa sekä halutessa arvioinnin eettis poliittisen työstämisen

26 KIITOKSET, POHDINTAA ja PUHETTA

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot

Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa

Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa Frami 9.4.2015 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Hanna Mäkimantila 2.4.2015 Hakujen avautuminen maaseutuohjelmassa on jatkuva haku haku

Lisätiedot

- metodin synty ja kehitys

- metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyö sosiaalisena innovaationa ja pääomana - metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyötä kymmenen vuotta juhlaseminaari 16.10.2006, Ylivieska Torsti Hyyryläinen Esityksen sisältö: Mitä ovat

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Koulutustoimenpiteiden valintaperusteet muodostuvat neljästä aihealueesta:

Koulutustoimenpiteiden valintaperusteet muodostuvat neljästä aihealueesta: Valintaperusteiden muutokset toimenpiteisiin M01, M07 ja M16 Viite: Päätös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 2020 toteutuksessa käytettävistä valintaperusteista, 4.3.2015, Dnro 421/441/2015.

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman 2014-2020 ennakkoarviointi Arvioinnin tausta ja tehtävä Arvioinnin tavoitteena oli selvittää kehittämissuunnitelman vastaavuus alueen maaseutustrategiaan kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA?

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? Tutkimushanke: Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Osahanke I: Osallistuminen,

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Syrjässä syrjäytyneet

Syrjässä syrjäytyneet Syrjässä syrjäytyneet Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, elämänlaatuverkoston kokous Helsinki 10.4.2014 Tutkija, YTT Päivi Kivelä, Sininauhaliitto paivi.kivela@sininauha.fi Rakenteet uudistuvat: ketä pitäisi

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta. Leader-puheenjohtajien tapaaminen Laura Jänis, MMM

Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta. Leader-puheenjohtajien tapaaminen Laura Jänis, MMM Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta Leader-puheenjohtajien tapaaminen 3.9.2016 Laura Jänis, MMM Leader-työn tavoitteet ja periaatteet Leader-työn tavoitteet Oman alueen kehittäminen Paikallisen

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela 30.9.2005 1 Saimaa 30.9.2005 2 Pohjoinen ulottuvuus 30.9.2005 3 Pohjoisen ulottuvuuden politiikka toinen ohjelmakausi päättyy vuonna 2006 Seuraava jakso

Lisätiedot

Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi

Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi Museojohtajien kesäpäivät 26.8.2010 14.9.2010 Pasi Saukkonen 1 Arviointiyhteiskunta Siirtyminen keskitetyn vallan ja vastuun normatiivisesta, hyvän elämän ja

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus MYR 13.3.2015 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Sivu 1 16.3.2015 Työryhmät MYR asettanut kaksi työryhmää maaseudun kehittämisohjelman tueksi: biotalouden

Lisätiedot

Harvaan asutun maaseudun

Harvaan asutun maaseudun Harvaan asutun maaseudun verkosto Lapin HAMA Rauno Kuha 3.10.2015 Lapin kylätoimintapäivät Maaseudun yhteistyöryhmä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR on valtioneuvoston asettama yhteistyöelin Yhteistyöryhmässä

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Voiko vaikuttamista arvioida?

Voiko vaikuttamista arvioida? Voiko vaikuttamista arvioida? Miia Toikka JÄRVI-hankkeen arviointifoorumi, Helsinki 23.11.2005 Impact assessment of advocacy is like standing in a court of law: one makes a plausible case with the aim

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Kehittämistarpeen arviointi hanketoiminnan lähtökohtana

Kehittämistarpeen arviointi hanketoiminnan lähtökohtana Kehittämistarpeen arviointi hanketoiminnan lähtökohtana Pekka Penttinen Mikkelin ammattikorkeakoulu Kulttuuri-, nuoriso- ja sosiaalialan laitos Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia Esityksen

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 2631/31/15 Hakemuksen saapumispvm 17.9.2015 Hakijan virallinen nimi Geologian tutkimuskeskus Hankkeen julkinen nimi Mineral

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Yhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien

Yhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien Yhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien Rehtori, Diakonia-ammattikorkeakoulu Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere-talo Isot ajurit Kaksi isoa ajuria: kansantalous ja kunta- ja palvelurakenne

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta niiden tarvitsemia päihdehuollon palveluja Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Mainiemen kuntoutumiskeskusta

Lisätiedot

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Maaseutuohjelma vesistökunnostusten rahoituslähteenä Vesistökunnostusverkoston seminaari 7.6.2016 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pisara, Retkisatamat Geopark kuntoon, Kivijärven venereitti, Rauhan

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki Kohti hyvinvointitaloutta Johtaja Riitta Särkelä 6.11.2013 Helsinki Seminaarin tavoitteet Käydä keskustelua hyvinvoinnin ja talouden suhteesta ja niiden keskinäisestä riippuvuudesta Mahdollisuuksista rakentaa

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

Hyrrä Sähköinen asiointi hanke-, yritysja rakennetuissa. Maaseutuvirasto

Hyrrä Sähköinen asiointi hanke-, yritysja rakennetuissa. Maaseutuvirasto Hyrrä Sähköinen asiointi hanke-, yritysja rakennetuissa Maaseutuvirasto Mikä on Hyrrä? Hyrrä on uusi maaseudun tukien verkkopalvelu. Hyrrä opastaa hakijan tukiprosessin alusta loppuun - aina tukihakemuksesta

Lisätiedot

11.3.2009 Esiselvitys Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret Tarja Heino ja Tapio Kuure

11.3.2009 Esiselvitys Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret Tarja Heino ja Tapio Kuure 11.3.2009 Esiselvitys Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret Tarja Heino ja Tapio Kuure 16.3.2009 Tarja Heino 1 Lapsuus ja nuoruus alle 18 -vuotiaita lapsia on 1 096 025 alle 30 -vuotiaita nuoria,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Asetuksista/ hanketoiminta

Asetuksista/ hanketoiminta Leader 2014-2020 Asetuksista/ hanketoiminta Kehittämishankkeet Koulutus, tiedonvälitys, selvitykset, suunnitelmat Palveluiden kehittäminen Kylien kehittäminen, maisemien ja kulttuuri- ja luonnonperinnön

Lisätiedot

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Glokaali seutu-kunta - mahdollinen vaihtoehto

Glokaali seutu-kunta - mahdollinen vaihtoehto Kaupunkiseutujen kisa kovenee, onko Glokaali seutu-kunta - mahdollinen vaihtoehto Seinäjoen kaupunkiseudun tulevaisuusfoorumi Seinäjoki 1.6.2010 Tutkimusjohtaja, dos. Torsti Hyyryläinen Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Ajatuksia ja näkemyksiä Hämeen korkeakouluverkoston tulevaisuudesta

Ajatuksia ja näkemyksiä Hämeen korkeakouluverkoston tulevaisuudesta 1 Ajatuksia ja näkemyksiä Hämeen korkeakouluverkoston tulevaisuudesta 2 Yliopistoilla ja korkeakouluilla monia rooleja Yliopistot ovat erilaisia, tieteenalat ovat erilaisia alueet ovat erilaisia, maat

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Hanketuella rahoitettava toiminta Hankkeet eri aluetasoilla Hankkeiden valintaperusteet Hankesuunnitelma Ohjausryhmät Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hanketukien

Lisätiedot

itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance

itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance Markus Leinonen M.Sc. (Econ.), CIA, CISA Senior Manager, Internal Controls Cargotec Oyj 1984 1986 1992 1995 1997 1997 2002 2002 2008

Lisätiedot

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Ketterän Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Talentum Helsinki 2010 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1505-0 Kansi: Jarkko Nikkanen Taitto:

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Yleiskatsaus ja eläinten hyvinvointiin vaikuttavat maaseutuohjelman toimenpiteet Tiina Malm Kuusamo 24.9.2014 Sivu 1 Maaseutuohjelman 2014-2020 tilanne

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Kokemuksesta asiantuntijuudeksi Oikeutetun osallistumisen tulkintoja suomalaisessa osallistavassa sosiaalipolitiikassa

Kokemuksesta asiantuntijuudeksi Oikeutetun osallistumisen tulkintoja suomalaisessa osallistavassa sosiaalipolitiikassa Kokemuksesta asiantuntijuudeksi Oikeutetun osallistumisen tulkintoja suomalaisessa osallistavassa sosiaalipolitiikassa Taina Meriluoto Tohtorikoulutettava Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Pohdintaa luovasta taloudesta ja maaseutukulttuurista. Kari Ilmonen Jyväskylän yliopisto - Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Pohdintaa luovasta taloudesta ja maaseutukulttuurista. Kari Ilmonen Jyväskylän yliopisto - Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Pohdintaa luovasta taloudesta ja maaseutukulttuurista Kari Ilmonen Jyväskylän yliopisto - Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Käsitteestä luova talous 2000-luvun muotiterminologiaa: luova talous, luovuus

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan

Lisätiedot

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5. Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07)

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi 21.3.2016 Kehittämishankkeiden valintakriteerit 1.3.2016 alkaen ohjelmakaudella 2014 2020 Kehittämishankkeiden valintakriteereitä on muutettu, ja uusia valintakriteereitä sovelletaan 1.3.2016 alkaen vireille

Lisätiedot

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja

Lisätiedot

Järjestöjen elinvoimaisen tulevaisuuden on ratkaissut se, ovatko he vahvistaneet henkilökohtaista merkityksellisyyttä toimintansa ytimessä

Järjestöjen elinvoimaisen tulevaisuuden on ratkaissut se, ovatko he vahvistaneet henkilökohtaista merkityksellisyyttä toimintansa ytimessä Kumppanuuspäivä 2016 Kumppanuuspöytä 4, vetäjinä Mari Brunou ja Tauno Linkoranta Tulevaisuuden kansalaistoiminta Alustuksena Tulevaisuuden kansalaistoiminta PP (liitteenä). Alustuksen jälkeen jakauduttiin

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Puheenjohtaja Kimmo Pitkänen Biotekniikan neuvottelukunta Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS Biotekniikan neuvottelukunta BIOPANKKIEN MERKITYS KANSALAISILLE

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

MAPOLIS toisenlainen etnografia

MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,

Lisätiedot

Hankearvioinnin kehikko - käsitteet

Hankearvioinnin kehikko - käsitteet Hankearvioinnin kehikko - käsitteet Yhteiskuntataloudellinen analyysi = Kannattavuuslaskelma + Vaikutusten analysointi + Toteuttavuuden arviointi Vaikutusten analyysissa tuodaan esiin erityisesti ne hyödyt

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Haastattelut menetelmänä ja aineistona

Haastattelut menetelmänä ja aineistona Haastattelut menetelmänä ja aineistona Luentosarja: Laadullisen tutkimuksen suuntaukset, Tutkija, YTM, Heidi Sinevaara- Niskanen Johdannoksi Kronologisuus Menetelmänä ja aineistona Painotusten erot Eettisyydestä

Lisätiedot

116 Jani Kaisto & Miikka Pyykkönen (toim.) Hallintavalta: Sosiaalisen, politiikan ja talouden kysymyksiä. Gaudeamus, Helsinki 2010. 279 sivua.

116 Jani Kaisto & Miikka Pyykkönen (toim.) Hallintavalta: Sosiaalisen, politiikan ja talouden kysymyksiä. Gaudeamus, Helsinki 2010. 279 sivua. 116 Jani Kaisto & Miikka Pyykkönen (toim.) Hallintavalta: Sosiaalisen, politiikan ja talouden kysymyksiä. Gaudeamus, Helsinki 2010. 279 sivua. Paul-Erik Korvela* "Hallintavalta" on ensimmäinen suomenkielinen

Lisätiedot

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Jukka Mönkkönen Rehtori Itä-Suomen yliopisto UEF // University of Eastern Finland Jukka Mönkkönen 20.12.2016 1 Tutkimuksen ja koulutuksen yhteiskunnalliset

Lisätiedot

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Torsti Hyyryläinen & Vesa Rouhiainen & Eeva Uusitalo Rural Studies -yliopistoverkoston 10-vuotisjuhlaseminaari Helsingin yliopiston Runeberg-sali

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen strategisen suunnittelun kehitysnäkymiä kansainvälisessä perspektiivissä

Kaupunkiseutujen strategisen suunnittelun kehitysnäkymiä kansainvälisessä perspektiivissä Kaupunkiseutujen strategisen suunnittelun kehitysnäkymiä kansainvälisessä perspektiivissä Vesa Kanninen Aalto-yliopisto Maankäyttötieteiden laitos/ytk Yleiset trendit Neoliberalismin vaikutus vs. paikalliset

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää.

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Oletko tehnyt uuden keksinnön ja mietit, miten tehdä keksinnöstäsi liiketoimintaa? Miten keksintöäsi

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Tietokäytännöt ja verkostotyö alue-ennakoinnissa

Tietokäytännöt ja verkostotyö alue-ennakoinnissa 1 Tietokäytännöt ja verkostotyö alue-ennakoinnissa Tampereen yliopisto Tampere 11.3.2016 2 Sisältö Johdanto Tietokäytännöt alue-ennakoinnissa Verkostotyö alue-ennakoinnissa Yhteenvetäviä huomioita 3 Johdanto

Lisätiedot

Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivät

Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivät Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivät Rakentamisasiat toimeenpanossa 2014-20 Jyväskylä seija.oikarinen@mavi.fi #139927 ESITYKSEN SISÄLTÖ Maaseutuohjelman toimeenpano rakentamisinvestointien

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot