Marja-Leena Mäkelä MILLÄ KOULUTUKSELLA MIHIN TEHTÄVIIN LABORATORIOALALLA?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Marja-Leena Mäkelä MILLÄ KOULUTUKSELLA MIHIN TEHTÄVIIN LABORATORIOALALLA?"

Transkriptio

1 MONISTE 13/2006 Marja-Leena Mäkelä MILLÄ KOULUTUKSELLA MIHIN TEHTÄVIIN LABORATORIOALALLA? Selvitys laboratorioissa työskentelevien kemistien, laboratorioanalyytikoiden ja laboranttien koulutuksista, sijoittumisesta ja työtehtävistä

2 Opetushallitus ja tekijä Taitto: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN Edita Prima Oy, Helsinki 2006

3 SISÄLLYS 1 SELVITYKSEN TAVOITTEET, TOTEUTUS JA TIETOLÄHTEET 9 2 KEMISTIKOULUTUS Johdanto Kemistikoulutuksen suuntautumisvaihtoehdot vuonna Koulutettavien määrät ja valmistuneet Koulutuksen tavoite Uudet tutkinnot FM-koulutuksen rakenne ja sisältö eri yliopistoissa vuosien 2003 tai 2004 koulutusohjelmien mukaan Opiskelu yliopistossa ja opintojen toteutus Opiskelu yliopistossa Opintojen toteutus Kemistikoulutus osaamisena Tyypilliset työtehtävät Kemistien pääasiallinen toiminta ja sijoittuminen eri toimialoille Ikärakenne ja pääasiallinen toiminta Sijoittuminen eri toimialoille Sijoittuminen eri teollisuudenaloille 30 3 LABORATORIOANALYYTIKKOKOULUTUS Suuntautumisvaihtoehdot ja aloituspaikat Koulutuksen tavoite Opintojen rakenne ja sisältö Opintojen rakenne Opintojen sisältö Opintojen toteutus Laboratorioanalyytikkokoulutus osaamisena Työpaikat ja tyypilliset tehtävät Aloituspaikat, valmistuneet ja sijoittuminen 46 4 LABORANTTIKOULUTUS Laboranttikoulutuksen vaiheet, koulutettujen määrät, koulutuksen sisällöt ja sijoittuminen Johdanto Suoritetut tutkinnot Laboranttikoulutus ennen keskiasteen uudistusta Laboranttikoulutus vuodesta 1986 vuoteen Laboranttikoulutus

4 4.2 Laboratorioalan perustutkinto, laborantti Koulutuksen tavoite Aloituspaikat ja koulutusta antavat oppilaitokset Opintojen rakenne ja sisältö Opintojen toteutus Laboranttikoulutus osaamisena Työpaikat ja tyypilliset tehtävät Laboranttien työllisyys ja sijoittuminen eri toimialoille Laboranttien pääasiallinen toiminta Laboranttien sijoittuminen eri toimialoille Laboranttien sijoittuminen eri teollisuudenaloille 72 5 KOULUTUSTEN VERTAILUA Laborantti-, laboratorioanalyytikko- ja kemistikoulutusten vertailua Laboranttikoulutusten vertailua 84 6 LABORATORIOALAN TYÖPAIKAT JA TYÖTEHTÄVÄT Laboratorioalan koulutettujen määrät, pääasiallinen toiminta ja sijoittuminen eri aloille Työpaikat Kemianteollisuus Metsäteollisuus Elintarviketeollisuus ja elintarvikevalvonta Ympäristötutkimus ja -valvonta Valtion tutkimuslaitoksia Muut laboratoriot Kemistien, laboratorioanalyytikkojen ja laboranttien työtehtävät laboratorioissa Kemistien tehtävät Laboratorioanalyytikkojen ja laboratorioteknikkojen työtehtävät Laboranttien työtehtävät Laboratorioissa työskentelevien työtehtävien yhtäläisyydet ja erot YHTEENVETO, JOHTOPÄÄTÖKSIÄ, ONGELMIA JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA Laboratorioissa työskentelevien kemistien, laboratorioanalyytikoiden ja laboranttien työtehtävien sisältö ja määrä Kemistien määrä, sijoittuminen eri toimialoille ja työtehtävien sisältö laboratoriossa Laboratorioanalyytikoiden määrä, sijoittuminen eri toimialoille ja työtehtävien sisältö laboratoriossa Laboranttien määrä, sijoittuminen eri toimialoille ja työtehtävien sisältö laboratoriossa Koulutusten rakenne, tavoitteet, koulutus osaamisena, opetuksen sisällöt ja toteutus Koulutusten rakenne ja tavoitteet Koulutukset osaamisena Opetuksen sisällöt ja toteutus Päällekkäisyydet ja hyväksilukemiset Kehittämiskohteita Valmistuneiden sijoittuminen 138 4

5 7.4 Muita ongelmia ja kehittämisehdotuksia Ammattitutkinnot ja lisä- ja täydennyskoulutus Koulutustasojen erojen selkiyttäminen ja tiedottaminen Kouluttajien ja koulutusten arvostaminen Keskeisiä kysymyksiä laboratorioalojen koulutusten kehittämisessä 143 LIITE 1 Laboratorioalan koulutuksen omaavat työnhakijat koulutusasteen ja iän mukaan, LIITE 2 Laboratorioalan koulutuksen omaavat työnhakijat koulutusasteen mukaan TE-keskuksittain

6 TAULUKOT JA KUVIOT Taulukko 2.1. Eri yliopistojen erikoistumisvaihtoehdot. 13 Taulukko 2.2. Kemistikoulutukseen vuosina hyväksytyt. 14 Taulukko 2.3. Kemistikoulutuksen vuosina aloittaneet. 14 Taulukko 2.4. Tutkinnon suorittaneet vuonna Taulukko 2.5. Kemistikoulutuksen opintojen rakenne ja laajuudet eri yliopistoissa. 19 Taulukko 2.6. Kemian eri osa-alueiden laajuudet cum laude -opinnoissa. 20 Taulukko 2.7. Tietopuolisen opiskelun ja harjoitustöiden laajuudet sekä lähiopetuksen määrä ja opiskelijan työtunnit cl-vaiheessa. 23 Taulukko 2.8. Syventävät opinnot ja niiden laajuudet eri yliopistoissa. 24 Taulukko 3.1. Laboratorioanalyytikkoja kouluttavat ammattikorkeakoulut, aloituspaikat ja suuntautumisvaihtoehdot. 31 Taulukko 3.2. Laboratorioanalyytikon opintojen rakenne. 33 Taulukko 3.3. Yhteenveto laboratorioanalyytikkokoulutuksen kaikille yhteisistä laboratorioalan opinnoista. 35 Taulukko 3.4. Eri ammattikorkeakoulujen tarjoamat vaihtoehtoiset ammatilliset opinnot. 36 Taulukko 3.5. Lähiopetuksen määrä tunteina ammatillisten aineiden tietopuolisessa opetuksessa ja laboratoriotyön opetuksessa sekä tietopuolisen opiskelun ja laboratoriotöiden prosenttiosuudet ammattiopinnoissa. 38 Taulukko 3.6. Kemian eri osa-alueiden tietopuolisen ja käytännön opetustuntien määrät. 39 Taulukko 3.7. Lähiopetustuntien määrä ammattiopinnoissa. 40 Taulukko 3.8. Ammattiopintojen eri osa-alueiden lähiopetustuntien määrä tietopuolisessa opiskelussa. 40 Taulukko 3.9. Ammattiopintojen laboratoriotyön lähiopetustunnit. 41 Taulukko Laboratorioanalyytikkokoulutuksessa käytettäviä kirjoja. 42 Taulukko 4.1. Laboratorioalan koulutuksen aloituspaikat Taulukko 4.2. Laboratorioalan perustutkinnon nuorisoasteen aloituspaikat, ensisijaiset hakijat, koulutukseen valitut, tutkinnon samana vuonna suorittaneet ja laboratorioalan tutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta. 62 Taulukko 4.3. Laboratorioalan perustutkinnon rakenne ja sisältö. 64 Taulukko 4.4. Laboranttien, lääketeollisuus sijoittuminen eri teollisuudenaloille. 72 Taulukko 5.1. Koulutusten yleisvertailu opetussuunnitelmien ja koulutusohjelmien mukaan. 74 Taulukko 5.2. Koulutuksen osaamisalueiden vertailu: instrumentaaliset kompetenssit. 76 Taulukko 5.3. Koulutuksen osaamisalueiden vertailu; systeemiset kompetenssit. 77 Taulukko 5.4. Kemisti-, laboratorioanalyytikko- ja laboranttikoulutusten sisällöt ja laajuudet opintoviikkoina. 79 Taulukko 5.5. Ammatillisten opintojen lähiopetustuntien määrät laboratorioanalyytikko- ja laboranttikoulutuksissa. 80 Taulukko 5.6. Laboratoriotyön ja laboratoriotyön lähiopetuksen tuntimäärät kemisti-, laboratorioanalyytikko ja laboranttikoulutuksissa. 81 Taulukko 5.7. Laboranttikoulutuksen opetustunnit vuosina 1980, 1986, 1996, 1998 ja Taulukko 5.8. Opetustuntien määrät lukio-pohjaisessa laboranttikoulutuksessa vuosina 1980, 1986 ja Taulukko 6.1. Laboratorioalan tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen teollisuuden ryhmään muut vuonna Taulukko 6.2. Naisten osuus laboratorioalan tutkintoja suorittaneista. 90 6

7 Taulukko 6.3. Kemistien vastaukset kysymykseen Kuinka usein teet seuraavia laboratoriotehtäviä?. 101 Taulukko 6.4. Laboratorioanalyytikkojen ja -teknikkojen vastaukset kysymykseen Kuinka usein teet seuraavia laboratoriotehtäviä?. 108 Taulukko 6.5. Laboranttien vastaukset kysymykseen Kuinka usein teet seuraavia laboratoriotehtäviä?.113 Kuvio 2.1. Vuosina suoritetut FM- ja FT-tutkinnot. 15 Kuvio 2.2. Kemian korkeakoulututkinnon suorittaneet. Luonnontieteen kandidaatin tutkinnoista 2240 on suoritettu ennen vuotta Kuvio 2.3. FM-tutkinnon suorittaneiden työllisten ikärakenne vuonna Kuvio 2.4. FL-tutkinnon suorittaneiden työllisten ikärakenne Kuvio 2.5. FT-tutkinnon suorittaneiden työllisten ikärakenne Kuvio 2.6 Kaikki työnhakijat; ylempi korkeakoulututkinto 28 Kuvio 2.7 Kaikki työnhakijat; tohtorit 28 Kuvio 2.8 Työttömät työnhakijat ilman lomautettuja; ylempi korkeakoulututkinto 29 Kuvio 2.9 Työttömät työnhakijat ilman lomautettuja; tohtorit 29 Kuvio 2.10 Korkeakoulututkinnon suorittaneiden sijoittuminen eri toimialoille Kuvio Korkeakoulututkinnon suorittaneiden sijoittuminen eri toimialoille Kuvio FM-tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen eri teollisuudenaloille Kuvio FL-tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen eri teollisuudenaloille Kuvio FT-tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen eri teollisuudenaloille Kuvio 3.1. Laboratorioanalyytikkokoulutuksen aloituspaikat. 44 Kuvio 3.2. Laboratorioanalyytikkokoulutuksen aloituspaikat, koulutukseen valitut, tutkinnon suorittaneet ja pääasiallinen toiminta vuonna Kuvio 3.3. Laboratorioanalyytikoiden sijoittuminen eri toimialoille. 45 Kuvio 3.4. Laboratorioanalyytikoiden sijoittuminen eri teollisuudenaloille. 45 Kuvio 4.1. Koulutasoisen laborantin tutkinnon suorittaneet tutkinnoittain. 49 Kuvio 4.2. Laboranttikoulutuksesta eri nimikkeillä valmistuneet vuosittain. 50 Kuvio 4.3. Työllisten laboranttien ikäjakauma 50 Kuvio 4.4. Opistotasoisen/AMK-koulutuksen saaneet. 51 Kuvio 4.5. Ennen vuotta 1988 valmistuneiden työllisten laboranttien ikärakenne. 52 Kuvio 4.6. Työllisten kemian laboranttien ikärakenne. 56 Kuvio 4.7. Laboratorioalan perustutkinnon aloituspaikat, ensisijaiset hakijat, tutkinnon suorittaneet ja työlliset vuosittain. 62 Kuvio 4.8. Laboratorioalan koulu-, opisto- ja AMK-tutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna Kuvio 4.9. Laboranttien sijoittuminen eri toimialoille tutkinnoittain vuonna Laboratorioalan perustutkinto), laborantti, laborantti, kemia, laborantti, lääketeollisuus, elintarvikelaborantti. 70 Kuvio Eri koulutuksen saaneiden laboranttien ja laboratorioanalyytikkojen sijoittuminen teollisuuteen. 70 Kuvio Laboratorioalan perustutkinnon suorittaneiden sijoittuminen eri teollisuudenaloille Kuvio Ennen vuotta 1988 valmistuneiden laboranttien sijoittuminen eri teollisuudenaloille. 71 Kuvio Laborantti, kemia (vuosina ) valmistuneiden sijoittuminen eri teollisuudenaloille. 72 Kuvio Elintarvikelaboranttien sijoittuminen eri teollisuudenaloille. 72 Kuvio Opistotasoisen laboranttikoulutuksen saaneiden sijoittuminen eri teollisuudenaloille. 73 Kuvio 5.1. Laboranttikoulutuksen opetustunnit vuosina 1980, 1986, 1996, 1998 ja

8 Kuvio 5.2. Lukiopohjaisen laboranttikoulutuksen opetustunnit vuosina 1980, 1986 ja Kuvio 5.3. Peruskoulupohjaisen laboranttikoulutuksen tuntimäärät vuosien 1986 ja 2000 opetussuunnitelmissa. 84 Kuvio 5.4. Laboranttikoulutuksen lähiopetustunnit vuosien 1986 ja 2000 opetussuunnitelmissa, kun työssäoppiminen, 20 ov on vähennetty tasaisesti pakollisista ammatillisista opinnoista. 85 Kuvio 5.5. Lukiopohjaisen laboranttikoulutuksen tuntimäärät vuosien 1986 ja 2000 opetussuunnitelmissa 85 Kuvio 5.6. Laboranttikoulutuksen lähiopetuksen tuntimäärät lukiopohjaisessa koulutuksessa vuosina 1986 ja 2000, kun työssäoppiminen on vähennetty pakollisista ammatillisista opinnoista niiden laajuuksien suhteessa. 86 Kuvio 6.1. Laboratorioalan tutkintoja vuosina suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna Kuvio 6.2. Laboratorioalojen tutkintoja suorittaneiden sijoittuminen eri toimialoille. 88 Kuvio 6.3. Laboratorioalan tutkintoja suorittaneiden sijoittuminen eri teollisuudenaloille. 89 Kuvio Korkeakoulututkinnon suorittaneiden sijoittuminen eri toimialoille 2002 LuK, kemia, FM, kemia, FL, kemia, FT, kemia. 122 Kuvio FM-tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen eri teollisuudenaloille Kuvio 3.3. Laboratorioanalyytikoiden sijoittuminen eri toimialoille. 123 Kuvio 3.4. Laboratorioanalyytikoiden sijoittuminen eri teollisuudenaloille. 124 Kuvio 4.1. Koulutasoisen laborantin tutkinnon suorittaneet tutkinnoittain. 126 Kuvio 4.2. Laboranttikoulutuksesta eri nimikkeillä valmistuneet vuosittain. 126 Kuvio 4.3. Työllisten laboranttien ikäjakauma. Lähde: Tilastokeskus; Työssäkäyntitilasto Kuvio 4.9. Laboranttien sijoittuminen eri toimialoille tutkinnoittain vuonna Laboratorioalan perustutkinto, laborantti, laborantti, kemia, laborantti, lääketeollisuus, elintarvikelaborantti. 128 Kuvio Eri koulutuksen saaneiden laboranttien ja laboratorioanalyytikkojen sijoittuminen teollisuuteen. 128 Kuvio 5.4. Laboranttikoulutuksen lähiopetustunnit vuosien 1986 ja 2000 opetussuunnitelmissa, kun työssäoppiminen, 20 ov on vähennetty tasaisesti pakollisista ammatillisista opinnoista

9 1 SELVITYKSEN TAVOITTEET, TOTEUTUS JA TIETOLÄHTEET Selvityksen työnimi on ollut Millä koulutuksella mihin tehtäviin laboratoriossa?. Tehtävänä on ollut selvittää laboratorioissa työskentelevien kemistien, laboratorioanalyytikoiden ja laboranttien 1) työtehtävien sisältö ja määrä 2) opetuksen sisällöt ja 3) valmistuneiden sijoittuminen. Tarkoituksena on ollut selvittää tämänhetkinen tilanne, jotta sen pohjalta voidaan tehdä laboratorioalan koulutuksia koskevia suunnitelmia ja ehdotuksia. Selvitys on tehty vuoden 2005 aikana. Selvityksessä kuvataan ja vertaillaan laboratorioalan koulutuksia eri asteilla. Selvityksen kohteena ovat laboranttikoulutus, laboratorioanalyytikkokoulutus ja FM-koulutus kemia pääaineena. Koulutusten rakennetta, sisältöä ja toteutusta on selvitetty koulutusohjelmien ja opetussuunnitelmien avulla. Korkeakouluopetuksen osalta on tarkasteltu yliopistojen koulutusohjelmien verkkoversioita vuosilta 2003 ja Koulutuksen tavoitteiden esittely on haettu Luonnontieteiden koulutuksen portaalista. Luvut kemistikoulutus osaamisena ja kemistien työtehtävät on laadittu Helsingin yliopiston kemian laitoksella. Opintojen toteutuksesta on haettu tietoa yliopistojen opinto-oppaista. Tiedot koulutukseen hakeneiden, koulutuksen aloittaneiden ja tutkinnon suorittaneiden määristä vuosilta on pyydetty yliopistojen kemian laitoksilta tai tiedekunnilta tai molemmilta. Ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmia on tarkasteltu vuosien 2002 ja 2003 tai 2004 tai molempien verkkoversioista. Jos koulutusohjelma ei ole ollut käytettävissä verkon kautta, se on pyydetty ammattikorkeakoululta. Kaikilta ammattikorkeakouluilta on kysytty myös mm. lähiopetustunnit/opintoviikko, tietopuolisen ja laboratoriotyön lähiopetustunnit ammattiopinnoissa, opiskelijoiden käyttämä kirjallisuus sekä opintojen tavoitteista, laboratorioanalyytikon työtehtävistä ja sijoittumisesta. Ammattikorkeakoulut ovat tarkistaneet kappaleet koulutuksen tavoitteet ja laboratorioanalyytikkokoulutus osaamisena. Laboranttikoulutuksen kehitys on esitetty laajasti käyttäen valtakunnallisia ja koulukohtaisia opetussuunnitelmia. Laboranttikoulutuksen toteutuksesta ja valmistuneiden pohjakoulutuksesta ja määristä sekä työssäoppimispaikoista ja sijoittumisesta on kysytty suoraan oppilaitoksilta. Kyselyyn vastasi 18 oppilaitosta. 9

10 Näiden tietojen pohjalta on tehty yhteenvetoja ja vertailuja sekä eri tasojen koulutusten välillä että laboranttikoulutuksen kehityksestä. Aloituspaikkoja, tutkinnon suorittaneiden määriä ja sijoittumista työelämään ja mm. työllisten ikärakennetta on selvitetty seuraavista tietolähteistä: aloituspaikat ja koulutuksen aloittaneet: Opetushallituksen OPTI, ammattikorkeakoulut ja yliopistot tutkinnon suorittaneet: Tilastokeskuksen Tutkintorekisteri 2003 sijoittuminen: Tilastokeskuksen Työssäkäyntitilasto 2003 (ennakko) ja oppilaitokset sijoittuminen eri toimialoille: Tilastokeskuksen Työssäkäyntitilasto 2002 ja Toimialaluokitus työllisten ikärakenne: Tilastokeskuksen Työssäkäyntitilasto 2002 tutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta: Tilastokeskuksen Työssäkäyntitilasto Kemistien työllisyyden kehittymisestä on graafiset esitykset työministeriön vuosittain toukokuun lopussa keräämistä tiedoista. Laboratorioalojen koulutuksen saaneiden työnhakijoiden ja työttömien työnhakijoiden määrät on kerätty Varsinais- Suomen TE-keskuksessa maaliskuussa Tilastot ovat liitteinä ja niitä on lyhyesti analysoitu luvussa 7. Tietoa laboratorioalan työpaikoista on haettu verkosta. Työpaikkojen kuvauksessa ei ole pyritty esittelemään kaikkia mahdollisia työpaikkoja, vaan on pyritty tuomaan esille laboratorioalan moninaisuus ja esittelemään erityyppisiä työpaikkoja. Laboratorioissa työskentelevien laboranttien, laboratorioanalyytikoiden ja laboratorioissa työskentelevien kemistien määriä ja toimialueita kartoitettiin laboratoriopäälliköille suunnatulla kyselyllä. Samoista laboratorioista pyydettiin myös eri koulutuksen saaneita työntekijöitä vastaamaan työtehtäviä koskevaan kyselyyn. Kyselylomakkeita kehitettiin yhdessä MTT:n tutkijoiden kanssa. Molemmat kyselyt lähetettiin samoihin 20 laboratorioon, jotka ovat seuraavat: Kemphos Oy Siilinjärvi, Kemira Oyj Oulu, Neste Oil Oyj Porvoo, Kiilto Oy, Tikkurila Oy, Ciba Specialty Chemicals, OMG Kokkola, VTT, Metla, MTT, Tullilaboratorio, SYKE, Helsingin ympäristö- ja elintarvikelaboratorio, Lahden tutkimuslaboratorio, Työterveyslaitos, OrionPharma Oy, Nablabs, AnalyCen, StoraEnso Imatran tutkimuskeskus ja Valio. Vastauksia saatiin 7 laboratoriosta 6 laboratoriopäälliköltä, 7:ltä laboratoriossa työskentelevältä kemistiltä, 3 laboratorioanalyytikolta, 2 laboratorioteknikolta ja 11 laborantilta. VTT vastasi yleisellä tasolla. Vastukset on analysoitu ja niistä on tehty yhteenvedot. Kyselystä saatujen vastausten, omien kokemusten ja mm. työpaikkailmoitusten pohjalta kuvataan laboratoriossa työskentelevien eri koulutuksen saaneiden tehtävä- ja vastuualueita. Tämä osa selvityksestä lähetettiin arvioitavaksi 10

11 kemianteollisuuden yrityksille. Kommentteja ja tarkennuksia saatiin 7 laboratoriolta. Samoin laboratorioanalyytikon tehtäväkuvaus on tehty kemianteollisuuden tutkimuslaboratoriossa. Lopuksi on tehty yhteenvedot, johtopäätökset ja ehdotukset, jotka on esitetty luvussa 7. Kemian alan koulutustoimikunta on ohjannut ja kommentoinut työtä sen eri vaiheissa. 11

12 2 KEMISTIKOULUTUS 2.1 JOHDANTO Kemistejä koulutetaan Suomessa yliopistoissa ja teknillisissä korkeakouluissa. Tähän selvitykseen on otettu mukaan vain yliopistoissa kemia pääaineena suoritettavat filosofian maisterin, filosofian lisensiaatin ja filosofian tohtorin tutkinnot. Koulutusta kuvataan vuonna 2004 ja aiemmin voimassa olleiden koulutusohjelmien mukaisesti. Uusien tutkintojen sisältöjä ja tavoitteita on kuitenkin otettu mukaan, koska ne on selkeästi määritelty ja ne vastaavat pitkälti aiemman koulutuksen tavoitteita. Yliopistotutkintojen kehitys on kuitenkin vielä käynnissä. Yliopistojen erityispiirteisiin sekä uusiin koulutusohjelmiin voi tutustua tarkemmin osoitteessa Vuoden 2005 koulutusohjelmissa sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulututkintojen laajuudet määritellään opintopisteinä aiempien opintoviikkojen asemasta. Luonnontieteiden kandidaatin (LuK) tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä, ja tavoitteellinen tutkinnon suorittamisaika on kolme vuotta. Maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä, ja se vastaa kahden vuoden opiskelua kandidaatin tutkinnon jälkeen. Siirtyminen kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen tarkoittaa sitä, että opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon ja jatkavat vasta sen jälkeen ylempään korkeakoulututkintoon. Uudistuksen tarkoitus on helpottaa siirtymistä yliopistosta toiseen sekä tutkintojen hyväksymistä sekä Suomessa että ulkomailla. Tutkinnon pohjaksi on hyväksytty eurobachelor-suositukset: Eurobachelor (EB) tarkoittaa kehystä, joka määrittelee Bolognan prosessin mukaisen kandidaatin tutkinnon. Jotta korkeakouluopetuksen eurooppalaiset laatukriteerit tulisivat huomioon otetuiksi ja täytetyiksi, on kehyksessä määritetty LuK-tutkintoon vaadittavat kemian ja tukiaineiden sisältämät kurssit. Kun kriteerit on täytetty, EB-nimike voidaan myöntää. Helsingin yliopiston kemian laitos sai ensimmäisenä Euroopassa EB-statuksen LuK-tutkinnolleen, ja Eurobachelor-statuksen on voinut saada kandidaattitutkinnolleen elokuun 2005 alusta. Tässä työssä on käytetty rakenteiden ja sisältöjen osalta vuoden 2004 ja aiempia koulutusohjelmia. Koulutuksen tavoitemäärittelyissä on esitetty uudet LuK-tutkinnon ja FM-tutkinnon tavoitteet. Helsingin yliopisto Joensuun yliopisto Jyväskylän yliopisto 12

13 Oulun yliopisto Turun yliopisto Åbo Akademi 2.2 KEMISTIKOULUTUKSEN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHDOT VUONNA 2004 Filosofian maisterin tutkinnon kemia pääaineena voi suorittaa Helsingin, Jyväskylän, Joensuun, Oulun ja Turun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Tutkinnon laajuus on 160 opintoviikkoa. Kemian koulutusohjelmissa on yleensä kaksi vaihtoehtoa, kemistin ja kemianopettajan koulutusohjelmat, Joensuun yliopistossa on myös kemistitutkijan koulutusohjelma. Tämän lisäksi erikoistutaan viimeistään syventävissä opinnoissa. Nämä erikoistumisvaihtoehdot on esitetty taulukossa 2.1. TAULUKKO 2.1. Eri yliopistojen erikoistumisvaihtoehdot. Erikoistuminen/suuntautuminen HY JY JoY OY TY ÅA Analyyttinen kemia x x x Epäorgaaninen kemia x x x x x x Fysikaalinen kemia x x x x x x Orgaaninen kemia x x x x x x Polymeerikemia x Radiokemia x Kemian opettaja / aineenopettaja x x x x x Soveltava kemia x Ympäristökemia x Rakennetutkimuksen kemia x Materiaalikemia x Kvanttikemia ja molekyylispektrometria x Jatkotarkasteluissa opettajakoulutus sisältyy koulutukseen hyväksyttyjen, koulutuksen aloittaneiden ja tutkinnon suorittaneiden määriin. Sisällöllisissä tarkasteluissa opettajan suuntautumisvaihtoehto on jätetty huomioimatta, koska se kouluttaa suoraan opettajan ammattiin, ei laboratoriotyöhön. FM-tutkinnon jälkeen voi suorittaa jatkotutkintoina FL- ja FT-tutkinnot. Kuopion yliopistossa voi suorittaa LuK-tutkinnon jälkeen kemian maisteri- ja jatkoopintoja sekä biotieteellisessä kemiassa että lääkeainekemiassa. 13

14 2.3 KOULUTETTAVIEN MÄÄRÄT JA VALMISTUNEET Yliopistojen kemian opintoihin hyväksytään vuosittain yli tuhat opiskelijaa, joista opinnot aloittaa kuitenkin vain noin 450 opiskelijaa. Hakijoiden määrä opinnot aloittaneisiin nähden on kolmin-, jopa nelinkertainen, ja se vaihtelee yliopistoittain ja vuosittain. FM-tutkinnon suorittaa vuosittain noin 200 opiskelijaa. FL-tutkintoja suoritetaan vuosittain noin 30 (vaihteluväli 20 40), ja FT-tutkintoja suoritetaan vuosittain. Jatko-opiskelijoiden määrä on kasvussa. Taulukossa 2.2 on esitetty kemistikoulutukseen vuosina hyväksytyt. Taulukossa 2.3 on esitetty kemistikoulutuksen aloittaneet vuosina TAULUKKO 2.2. Kemistikoulutukseen vuosina hyväksytyt. Yliopisto Helsinki Joensuu Jyväskylä Oulu Turku Åbo Akademi Yhteensä TAULUKKO 2.3. Kemistikoulutuksen vuosina aloittaneet. Yliopisto Helsinki Joensuu Jyväskylä Oulu Turku Åbo Akademi Yhteensä Kuviossa 2.1 on esitetty vuosina suoritetut FM- ja FT-tutkinnot (Teemu Hankamäki 2004). Vuoden 2004 tiedot on kysytty yliopistoilta, ja ne on esitetty taulukossa

15 KUVIO 2.1. Vuosina suoritetut FM- ja FT-tutkinnot. Vuonna 2004 suoritettiin yliopistoissa yhteensä 257 tutkintoa kemia pääaineena. Näistä 58 on LuK- tai NaK-tutkintoja, 155 FM-tutkintoja, 14 FL-tutkintoja ja 30 FT-tutkintoja. TAULUKKO 2.4. Tutkinnon suorittaneet vuonna Yliopisto LuK/NaK FM FL FT/FD Yhteensä Helsinki Joensuu Jyväskylä Oulu Turku Åbo Akademi Yhteensä Tilastokeskuksen tutkintorekisterin 2003 mukaan FM-tutkintoja on suoritettu yhteensä 5 524, FL-tutkintoja 853 ja FT-tutkintoja 708. Samassa rekisterissä LuKtutkintoja on 3 063, joista on suoritettu ennen vuotta Kuviossa 2.2 on kemian korkeakoulututkinnon suorittaneet. 15

16 708; 7 % 853; 8 % 3063; 30 % 5524; 55 % KUVIO 2.2. Kemian korkeakoulututkinnon suorittaneet. (Tilastokeskuksen Tutkintorekisteri 2003) Luonnontieteen kandidaatin tutkinnoista 2240 on suoritettu ennen vuotta KOULUTUKSEN TAVOITE Asetuksen mukaan yliopistoissa koulutetaan tutkijoita. Kemian opinnoissa hankitaan tieteenalan perustuntemus, erikoistutaan jollekin kemian osa-alueelle ja saadaan valmius itsenäisiin kemistin tehtäviin korkeakouluissa, tutkimuslaitoksissa, teollisuudessa, hallintotehtävissä tai kaupan alalla. Yliopistojen koulutusohjelmien mukaan kemistejä tarvitaan tulevaisuuteen katsovassa monitieteisessä tutkimuksessa, teollisuuden tuotekehityksessä ja laadunvalvonnassa, kaupallisen elämän tehtävissä, ympäristön tutkimuksessa, viranomaisvalvonnassa ja opetustoimessa peruskoulusta ja ammatillisista oppilaitoksista aina ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Kemian koulutusohjelman tavoitteena on antaa laajat perusvalmiudet käytännön elämän eri tehtäviin. Yliopistokemistin koulutus antaa monipuoliset valmiudet toimia yhteiskunnan eri tehtävissä. Luonnontieteiden koulutuksen portaalissa (http://www.cc.jyu.fi/~perheino/bologna /versio2/alat/geologia/index8.html) on esitetty koulutuksen keskeisiksi tavoitteiksi, taidoiksi ja valmiuksiksi seuraavaa: Kemian alan koulutuksen tavoitteena on vahva ja monipuolinen perustutkinto. Kemian alan tutkinto antaa hyvän perustan siirryttäessä työelämään, jossa varsinainen kulloiseenkin tehtävään ja ammattiin perehdyttäminen ja kouluttautuminen tapahtuu. Kemian alan korkeakoulututkinnon yksityiskohtaisempia tavoitteita on luoda vahva kemian ja sivuaineiden perusteiden tuntemus sekä edellytykset kemian alan kehityksen seuraamiseen. Lisäksi se valmentaa tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin sekä antaa edellytykset jatkotutkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Valmistuneella kemian maisterilla on kyky ymmärtää ja soveltaa kemiallisia teorioita ja siten toimia laboratoriossa käyttäen monipuolisesti kemian alan tekniikoita. Lisäksi tutkinto antaa yleiset valmiudet tiedottaa, viestiä, ohjata sekä soveltaa tietotekniikkaa. Kemian alan ammattilaiselta vaaditaan kemian peruskäsitteiden syvällistä ymmärtämistä ja kykyä seurata alan kehitystä. Kemistin ja tutkijan luovuus, tarkkuus, yhteistyö- ja kommunikointikyky sekä hyvä kielitaito, erityisesti englannin kielen 16

17 taito, ovat eduksi. Kemian opettaja on esikuva, joka innostavana ohjaajana herättää nuorten kiinnostuksen kemiaan Uudet tutkinnot Kemian alan luonnontieteiden kandidaatin (LuK) tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä (op). Yhden lukuvuoden opintojen keskimääräinen työpanos on tuntia, ja se vastaa 60:tä opintopistettä. LuK-tutkinto sisältää noin 90 op kemian pääaineopintoja ja lisäksi sivuaineopintoja sekä kieli-, viestintä- ja informaatiotekniikan opintoja ja mahdollisesti 25 op opettajiksi opiskelevien pedagogisia opintoja. Pääaineopinnot sisältävät kemian keskeisiä käsitteitä, perusteorioita, reaktioita ja menetelmiä. Kemian opiskelun sivuaineiksi soveltuvat fysiikka ja matematiikka, joita tuleekin sisältyä opintoihin yhteensä vähintään 15 op, sekä biokemia, biologia ja tietojenkäsittelytiede. Kieli-, viestintä- ja informaatiotekniikan opinnot tukevat kemian pääaineopintoja ja antavat valmiuksia opiskeluun ja tulevaan työelämään. Kemian alan filosofian maisterin opintoihin jatketaan LuK-tutkinnon jälkeen. Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto on yhteismitallinen kemian opetusta antavissa yliopistoissa, mikä tekee mahdolliseksi maisteritutkinnon suorittamisen toisessa yliopistossa opiskelijan erityiskiinnostuksen mukaisesti. FM-opintojen laajuus on 120 op, johon sisältyy mm. kemian erikoisalojen syventäviä opintoja ja op:n laajuinen maisterintutkielma. Kemian opettajaksi opiskelevat sisällyttävät maisteriopintoihinsa 35 op (tai op) pedagogiikan aineopinnot. Valtakunnallinen kemian tutkinnon uudistustyöryhmä on määritellyt LuK-tutkinnolle yhteiset tavoitteet. Kyseessä on suositus, joka esitetään seuraavassa. Työryhmän puheenjohtajan Pirjo Vainiontalon mukaan ne kuvaavat myös aiemman koulutuksen tavoitteita. Kemian alan kandidaatin tutkinnon tavoitteet ovat a) luonnontieteen kandidaatin tutkintoon kuuluvien kemian ja sivuaineiden perusteiden tuntemus sekä edellytykset kemian alan kehityksen seuraamiseen b) valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin c) erityisen keskeisesti antaa edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen d) työelämässä vaadittavat valmiudet tiedottaa, viestiä, ohjata sekä soveltaa tietotekniikkaa e) kyky ymmärtää ja soveltaa kemiallisia teorioita f) kyky toimia laboratoriossa. Kandidaatin tutkinnon kemian opinnot tulee järjestää siten, että opiskelijat ne suoritettuaan omaavat seuraavat tiedolliset valmiudet 1) Keskeinen kemiallinen terminologia ja nimistö, merkintätavat ja mittayksiköt 2) Keskeiset kemialliset reaktiotyypit ja niiden tärkeimmät ominaisuudet 3) Kemiallisen analytiikan periaatteet ja menetelmät sekä kemiallisten yhdisteiden karakterisointi 17

18 4) Aineen eri olomuotojen ominaisuudet ja niitä koskevat perusteoriat 5) Atomien ja molekyylien rakennetta kuvaavat kvanttikemialliset perusteoriat 6) Termodynamiikan perusteet ja sovellukset kemiassa 7) Kemiallisten reaktioiden kinetiikkaa, katalyysin käsite ja reaktiomekanismit 8) Rakennetutkimuksen perusmenetelmät, kuten spektrometria 9) Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä ja siitä johdettavat alkuaineiden ominaisuudet ja yhdisteet 10) Orgaanisten ja organometallisten yhdisteiden ominaisuudet 11) Funktionaalisten ryhmien luonne ja reaktiot orgaanisessa kemiassa 12) Orgaanisten yhdisteiden rakenteet ja stereokemia 13) Tärkeimmät synteettisen orgaanisen kemian reaktiotiet 14) Tiiviin materiaalin ja vapaiden molekyylien ominaisuuksien väliset erot, myös makromolekyylien osalta 15) Biokemiallisten prosessien perusteet Jako analyyttiseen, epäorgaaniseen, fysikaaliseen ja orgaaniseen kemiaan säilytetään opetuksessa. Sama työryhmä on määritellyt myös kemian alan maisterin tutkinnon tavoitteet, jotka ovat a) pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden hyvä tuntemus ja sivuaineiden perusteiden tuntemus b) valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen c) valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä d) valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Filosofian maisterin tutkinnon laajuus kemian alalla on 120 opintopistettä (op). Kemiassa syventävät opinnot eriytyvät eri kemian linjoille, ja lisäksi linjat vaihtelevat jonkin verran eri yliopistojen painotusten mukaisesti. Siksi kemiassa ei ole mahdollista esittää yhteneväistä rakennetta eikä varsinkaan sisältöä maisterin tutkinnon kemian opinnoille FM-koulutuksen rakenne ja sisältö eri yliopistoissa vuosien 2003 tai 2004 koulutusohjelmien mukaan Eri yliopistoissa on ollut käytössä hieman erilainen terminologia tutkintojen kuvaamisessa. Karkeasti voidaan sanoa, että FM-tutkinto on koostunut pääaineopinnoista, sivuaineopinnoista ja muista opinnoista. Pääaineopinnot voidaan jakaa perusopintoihin/approbatur, aineopintoihin/cum laude ja syventäviin opintoihin/laudatur. Pääaineopintojen laajuus vaihtelee suuntautumisesta ja yliopistosta riippuen ov. Perusopintojen laajuus, mikäli ne on eritelty, on 15 ov. Kaikki yliopistot ovat määritelleet cum laude -tason. Nämä opinnot ovat laajuudeltaan ov. Tähän sisältyvät perusopinnot. Cum laude -opinnot ovat sisällöltään hyvin samanlaisia, vaikka opintojaksojen nimitykset voivat vaihdella. Poikkeuksena on Joensuun yliopisto, jossa cum laude -opintojen laajuus on ollut 35 ov ja harjoitustyöt ovat painottuneet syventäviin opintoihin. 18

19 Taulukossa 2.5 on esitetty kunkin yliopiston FM-tutkinnon rakenne ja opintojen laajuudet opintoviikkoina pääpiirteissään. Jyväskylän yliopiston Soveltavan kemian linjalla ja Turun yliopiston Ympäristökemian linjalla on poikkeavat ohjelmat. Myös Åbo Akademin koulutuksen rakenne poikkeaa jossain määrin muista. TAULUKKO 2.5. Kemistikoulutuksen opintojen rakenne ja laajuudet eri yliopistoissa. Yliopisto Perusopinnot Aineopinnot tai cl-opinnot Syventävät opinnot Yleisopinnot/ Muut opinnot HY 47 ov 53 ov 15 ov 45 ov JY 15 ov 39 ov 46 ov Kieli- ja viestintäopinnot 3 ov Vapaasti valittavat 2 7 ov JoY 35 ov 69 ov Kieliopinnot väh. 2 ov Val. opinnot 4 19 ov OY 15 ov 40 ov 48 ov Yleisopinnot 6 ov TY TY (ymp.kem) 15 ov 39 ov 36 ov 48 ov + 8 ov pro gradu 40 ov + 8 ov ÅA** 16 ov 20 ov + 19 ov* (19 ov*) + 20 ov * 19 ov on yhteisiä syventäviä opintoja, jotka sisältyvät NaK-tutkintoon. ** Vapaasti valittavia opintoja 29 9 ov Sivuaineet ov (väh. 35 ov ja 15 ov) ov 6 ov ov Matematiikka 10 ov Fysiikka 6 ov Vaihtoehtoiset ja vapaasti valittavat 35 ov Suositus 10, 15 tai 35 ov Matematiikka 8 ov Fysiikka 10 ov Tietojenkäs.oppi 3 ov Kieli- ja viestintäopinnot 3 ov Pääaineopinnot Pääaineopinnot ovat laajuudeltaan ov, ja ne muodostuvat aineopinnoista (tai perus- ja aineopinnoista) sekä syventävistä opinnoista. Perusopintojen laajuus on 15 ov. Ne sisältävät yleisen, epäorgaanisen ja orgaanisen kemian johdanto/peruskursseja ja harjoitustöitä. Perusopintoihin voi sisältyä myös analyyttistä kemiaa, fysikaalista kemiaa ja ympäristökemiaa. Opintoihin kuuluu sekä luentoja että harjoitustöitä. Kuhunkin opintojaksoon kuuluu yleensä joko kirjallinen tai suullinen tentti. Perusopintovaiheessa harjoitustyöt ovat usein ryhmätöitä. Åbo Akademissa perusopintoja on 16 ov, ja ne sisältävät epäorgaanisen ja orgaanisen kemian lisäksi molekyylimallinnuksen peruskurssin (3 ov) ja 2 ov kemian laitosten tutkimuksen esittelyä seminaareissa. 19

20 Aineopinnot muodostavat opintojen keskeisen osan. Niissä perehdytään kemian keskeisiin käsitteisiin, teorioihin, tutkimusmenetelmiin ja mahdollisiin sovelluksiin. Aineopinnot ovat pääosin kaikille koulutusohjelman opiskelijoille yhteisiä opintoja ja osa on suuntautumisvaihtoehdon mukaan eriytyviä. Aineopintoihin sisältyy epäorgaanista, fysikaalista, orgaanista, analyyttistä ja ympäristökemiaa. Aineopintojen laajuus vaihtelee ov (35 ov JoY ja harjoitustyöt painottuvat laudaturopintoihin). Åbo Akademissa aineopintoja on 20 ov ja lisäksi NaK-tutkintoon sisältyy 19 ov:n syventävät opinnot. Åbo Akademin cl-tason opinnot poikkeavat jonkin verran muiden yliopistojen opinnoista sisältäen vähemmän mm. fysikaalisen ja orgaanisen kemian harjoitustöitä ja niiden tilalla kemiallisteknisiä analyysejä, laiteanalyysimenetelmät ja spektrometrian perusteet sekä valinnaisia kursseja. Pelkistetty yhteenveto cum laude -opinnoista käyttäen perinteisiä kemian nimityksiä on taulukossa 2.6. Suluissa JoY:n laajuudet, koska ne poikkeavat muista. TAULUKKO 2.6. Kemian eri osa-alueiden laajuudet cum laude -opinnoissa. Opintojakso Laajuus opintoviikkoina Yleinen, epäorgaaninen ja analyyttinen kemia 8 16 (9) Kemianperustyöt/ epäorgaanisen kemian harjoitustyöt 8 10 (3) Fysikaalinen kemia 6 9 Fysikaalisen kemian harjoitustyöt 4 5 (2) Orgaaninen kemia 6 9 Orgaanisen kemian harjoitustyöt 5 9 (4) Ympäristökemia 0 2 Työharjoittelu 0 1 Kemiaa koskeva lainsäädäntö 0 1 Valinnaisia opintojaksoja 0 6 Suurelta näyttävä vaihtelu selittyy osittain valinnaisuudella. Valinnaisuutta suunnataan usein syventävien opintojen suuntautumisvaihtoehdon mukaan. Helsingin yliopistossa muut opinnot voivat sisältää jopa 11 ov kemian opintoja. Syventävissä opinnoissa keskitytään aineopintoja syvällisemmin koulutusohjelman edustaman tieteenalan ongelmiin. Opiskelu on tutkimusluonteista. Suuri osa ajasta käytetään tutkielman laatimiseen. Sen tarkoituksena on kehittää opiskelijan valmiutta itsenäiseen tieteellisen tiedon hankintaan sekä tieteellisten ongelmien tunnistamiseen, erittelemiseen ja ratkaisemiseen. Syventävät/laudaturopinnot ovat laajuudeltaan opintoviikkoa (69 ov JoY). Opinnot painottuvat suuntautumisvaihtoehdon mukaisesti. 20

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä Luennon sisältö Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinto tutkinnon rakenne Tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet Täydentävät

Lisätiedot

Alkuorientaation tavoitteet

Alkuorientaation tavoitteet Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita

Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita Anita Nuopponen Vaasan yliopisto, viestintätieteet Anita.Nuopponen@uv a.f i Sisältö Terminologiaoppia 36 vuotta Vaasan yliopistossa Teknisen

Lisätiedot

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset 109 Hallintotieteiden tiedekunta Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.6.2007. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS. 4.5.1. Tutkinnon rakenne. Matemaattisten aineiden koulutusohjelma

4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS. 4.5.1. Tutkinnon rakenne. Matemaattisten aineiden koulutusohjelma Matemaattisten aineiden 82 4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS Koulutuksesta vastaa professori Seppo Pohjolainen, Matematiikan laitos, huone Sg207, puhelin 365 2424 email: seppo.pohjolainen@tut.fi.

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA 5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA Arkkitehtuurin osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 juhani.katainen@tut.fi Osaston

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet

Lisätiedot

Laitosten FL-jatko-opiskelijat kartoitetaan vuosittain ja heidän jatko-opintosuunnitelmansa ajanmukaistetaan tarvittaessa. Ajanmukaistamista (esim.

Laitosten FL-jatko-opiskelijat kartoitetaan vuosittain ja heidän jatko-opintosuunnitelmansa ajanmukaistetaan tarvittaessa. Ajanmukaistamista (esim. O U L U N Y L I O P I S T O L u o n n o n t i e t e e l l i n e n t i e d e k u n t a F L - t u t k i n n o n s u o r i t t a m i n e n 1. Opinto-oikeus Jatko-opinto-oikeuden saaminen. Tieteellisen, taiteellisen

Lisätiedot

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / 25.8.2015

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / 25.8.2015 Matematiikka ja tilastotiede Orientoivat opinnot / 25.8.2015 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot Rakennustekniikka 14. TIETOJOHTAMINEN 14.1. Tavoitteet 163 on koulutusohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan tietoteknisen, taloudellisen sekä viestinnällisen johtamisen haasteisiin. Tietojohtamisen opinnot

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Koulutusuudistuksen siirtymäaika Tampereen

Lisätiedot

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen 7.3.2014 LL TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen SISÄLTÖ 1. KTK Giga - kandidaatintutkinnon suorittaminen

Lisätiedot

Kemian tutkinto-ohjelma

Kemian tutkinto-ohjelma 2 0 1 5-2 0 1 6 Kemian tutkinto-ohjelma Oulun yliopiston kemiantutkinto-ohjelman opetus ja tutkimus ovat keskittyneet materiaalien kemiaan sekä kestävään kemiaan ja luonnonvaroihin. Materiaalien kemiassa

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO BIOTALOUDEN KOULUTUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO BIOTALOUDEN KOULUTUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA BIOTALOUDEN KOULUTUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Biotalous paljon mahdollisuuksia Voi sisältää monenlaisia aloja Kemiaa, ympäristötiedettä, johtamista, IT-osaamista, kieliä jne sekä näiden yhdistelmiä Tarjonta

Lisätiedot

Kemian koulutusohjelma

Kemian koulutusohjelma Kemian koulutusohjelma Muistatko, että luonnontieteellisen maailmankuvan mukaan elämä maapallolla syntyi, kun hiilidioksidi, vesi, ammoniakki ja muut yhdisteet reagoivat keskenään. Kemia on tieteenala,

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällysluettelo 1. Opiskelu peruskouluissa... 3 2. Opiskelu lukioissa... 4 3. Opiskelu korkeakouluissa... 6 4. Opiskelu

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2008 2009

OPINTO-OPAS 2008 2009 OPINTO-OPAS 2008 2009 Hoitotieteen tieteenalaohjelma Terveystieteiden opettajan koulutusohjelma Terveyshallintotieteen tieteenalaohjelma Radiografian tieteenalaohjelma Kliinisen laboratoriotieteen tieteenalaohjelma

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

KANSANTERVEYSTIETEEN KOULUTUS

KANSANTERVEYSTIETEEN KOULUTUS KANSANTERVEYSTIETEEN KOULUTUS KANSANTERVEYSTIETEEN TUTKINTOJEN TAVOITTEET Koulutus tähtää terveystieteiden kandidaatin (TtK, alempi korkeakoulututkinto) ja terveystieteiden maisterin (TtM, ylempi korkeakoulututkinto)

Lisätiedot

Tavoitteena tutkinto

Tavoitteena tutkinto Tavoitteena tutkinto Helsingin yliopiston Opintojen suunnittelu Opintoja suunnitellessa on hyvä pohtia mitä ja miksi haluat opiskella millaisia tavoitteita sinulla on millainen olet opiskelijana miten

Lisätiedot

luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta

luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta JOENSUUN KAMPUS Aineenopettajan ja luokanopettajan koulutus, matematiikka, fysiikka ja kemia Aineenopettajan koulutus, matematiikka, fysiikka ja kemia Biologia

Lisätiedot

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET 1.10.2010 Sivu 1 / 7 Kauppatieteellisessä ja teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista kauppatieteellisen alan tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta ja

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa

Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa RET_RIL 22.5.2012 Insinööritieteiden korkeakoulu Rakennustekniikan laitos Juha Paavola Rakentamisen haasteet Aaltoyliopistossa Insinöörien

Lisätiedot

MAANTIETEEN TUTKINTO-OHJELMA

MAANTIETEEN TUTKINTO-OHJELMA 1 MAANTIETEEN TUTKINTO-OHJELMA Lokakuu 2015 2 OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 9 tiedekuntaa 16 000 opiskelijaa 3 000 työntekijää Suomen suurimpia ja monitieteisimpiä yliopistoja Maailman pohjoisin maantieteen

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2014

Yliopistokoulutus 2014 Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO

KASVATUSTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO ERITYISKASVATUKSEN ASIANTUNTIJAKOULUTUS (EA) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla

Lisätiedot

Täydennyskoulutusohjelman esittely

Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma 70 op Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 ohjelman Lahdessa klo 15.45 alkaen Koulutuspäällikkö Tuuli Ikäheimonen Ohjelman sisältö KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma

Lisätiedot

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA LV 2013 2014 1 Sisällysluettelo OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA... 3 KOULUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT Tiedekunta Laitos Yksikkö Taso (kandidaatti, maisteri, jatkoopinnot) Moduuli Kurssikoodi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014 282/2014 Valtioneuvoston asetus Poliisiammattikorkeakoulusta Annettu Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 2014 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS SAKSAN KIELI JA KULTTUURI

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS SAKSAN KIELI JA KULTTUURI HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS SAKSAN KIELI JA KULTTUURI Nimi: Opiskelijanumero: Sähköpostiosoite: Pääaine: Puh: Yo-tutkinnon suoritusvuosi: Sivuaine(et): Ylioppilastutkinnon jälkeen / ennen saksan

Lisätiedot

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET 1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija

Lisätiedot

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Satu Helin, TtT Avoimen yliopiston johtaja Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Perustelut ja tausta tutkintotavoitteisten opiskelupolkujen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1039/2013 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1039/2013 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1039/2013 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 19

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Miten suunnittelen opintoni?

Miten suunnittelen opintoni? Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Miten suunnittelen opintoni? PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto 2 SISÄLLYSLUETTELO Opintojen suunnittelu... 3 Tärkeitä

Lisätiedot

Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot

Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot ammatilliset näyttötutkinnot Suorita näyttötutkinto ammatilliset näyttötutkinnot ovat kemianteollisuudessa tuotantotehtävissä työskentelevien tutkintoja Tutkinnot suoritetaan työnäytöin, ja niihin vaadittavat

Lisätiedot

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat opinnot Ia 2014 Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Tutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto,

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET OPINTO-OPPAIDEN 2012 2015 ja 2008 2012 VÄLILLÄ

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET OPINTO-OPPAIDEN 2012 2015 ja 2008 2012 VÄLILLÄ 1 (9) JOHTAMISKORKEAKOULU Huom.! Päivitetty 19.12.2013 SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET OPINTO-OPPAIDEN 2012 2015 ja 2008 2012 VÄLILLÄ talousjohtamisen opintosuunta (oppiaineet finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2005 N:o 864 865 SISÄLLYS N:o Sivu 864 Laki sellaisen lahjonnan torjumisesta, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen virkamiehiä

Lisätiedot

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5.

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5. 1 SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista Jyri Sallinen 14.5.2012 15 ammattikorkeakoulua HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

TIETOJENKÄSITTELYTIEDE

TIETOJENKÄSITTELYTIEDE TIETOJENKÄSITTELYTIEDE Tietojenkäsittelytieteen laitos Exactum (Kumpulan kampus) PL 68 (Gustaf Hällströmin katu 2b) 00014 Helsingin yliopisto Puhelinnumero 02941 911 (vaihde), ohivalinta 02941... http://www.cs.helsinki.fi/

Lisätiedot

TUTKINTORAKENNE ja TUTKINTOVAATIMUKSET AHOT ja KAIKENLAISTA MUUTA MERKILLISTÄ HARJOITTELU JA OPETUSOHJELMA. Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori

TUTKINTORAKENNE ja TUTKINTOVAATIMUKSET AHOT ja KAIKENLAISTA MUUTA MERKILLISTÄ HARJOITTELU JA OPETUSOHJELMA. Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori TUTKINTORAKENNE ja TUTKINTOVAATIMUKSET AHOT ja KAIKENLAISTA MUUTA MERKILLISTÄ HARJOITTELU JA OPETUSOHJELMA Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori 1 TUTKINTOJEN KOOSTAMINEN HUK (KAAVIOT MANUAALISSA) (SUORITUSAIKA

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta?

Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Opintoasiainkoordinaattori Tanja Steiner 13.10.2004 Teema Opettaja Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutus Helsingin yliopistossa Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Uusien opiskelijoiden aikaisempi koulutus ja päällekkäishaku Vajaa puolet ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista suoraan peruskoulusta Toisen asteen

Lisätiedot

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2015

Yliopistokoulutus 2015 Koulutus 26 Yliopistokoulutus 25 Yliopistotutkintojen määrät kasvoivat edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintojen määrät kasvoivat vuonna 25 edellisestä vuodesta

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Teknillinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Teknillinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Teknillinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän mielipiteistään

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan yhteiskuntatieteistä kansantaloustiedettä, liiketaloustiedettä, kasvatustieteitä, media- ja viestintätieteitä,

Lisätiedot

Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot

Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot ABI-tapahtuma 15.1.2015 Eeva Rainio Kansainvälisen koulutuksen koordinaattori Sisältö Lääketieteellisen tiedekunnan opiskelumahdollisuudet

Lisätiedot

KANDIVAIHEEN OPISKELIJAINFO

KANDIVAIHEEN OPISKELIJAINFO 1 KANDIVAIHEEN OPISKELIJAINFO HOPS 2 TUTKINTORAKENNE TUTKINTOVAATIMUKSET OPETUSOHJELMA KAIKENLAISTA KÄTEVÄÄ Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori RS 2012 2 Tutkintojen koostaminen HuK (kaaviot Manuaalissa)

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Laatija Tila Tieto- ja tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Perusopetus, käytännön opetus ja korvaavuudet/ UEF/ Sosiaalityö

Perusopetus, käytännön opetus ja korvaavuudet/ UEF/ Sosiaalityö Perusopetus, käytännön opetus ja korvaavuudet/ UEF/ Sosiaalityö Sosiaalityön koulutusyksiköiden kevätseminaari 16.-17.5.2016 Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden laitos, Sosiaalityö Kuvallinen aloitussivu,

Lisätiedot

Miksi instrumenttiosaaminen ei riitä? Musiikin ammatillisen koulutuksen vaateet musiikin perusteille.

Miksi instrumenttiosaaminen ei riitä? Musiikin ammatillisen koulutuksen vaateet musiikin perusteille. Miksi instrumenttiosaaminen ei riitä? Musiikin ammatillisen koulutuksen vaateet musiikin perusteille. Webinaari 28.11.2013 Mirja Kopra TAMK Musiikki Tampere University of Applied Sciences 2013 Yleistä:

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

Tulevaisuuden teologi

Tulevaisuuden teologi Tulevaisuuden teologi Teologikoulutustarveselvitys 2015 Heikki Salomaa Teotar 2 kyselyyn vastanneet (N=527) HY (N=366) 45 % ISY (N=126) 51 % ÅA (N=27) 30 % Koko aineisto Mies (N = 190) 33 % 42 % 48 % 36

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros).

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros). LAPIN YLIOPISTO 1 Tuula Tolppi 341 3236 keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa Läsnä + (pj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Peda-forum 21.5.2008 Opintojenseuranta hanke 2005-2008 Opintoprosessien seurantahanke Mukana kaikki teknillistieteelliset

Lisätiedot

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikka on tieteenala, joka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Se tarkastelee kasvun

Lisätiedot

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA LV 2013 2014 1 Sisällysluettelo OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA... 3 KOULUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Esimerkkejä opintopoluista aineopinnot syksyllä 2015 tai keväällä 2016 aloittaville. Aineopinnot 35 op koostuvat: A 1. Yhteiset sisältöopinnot

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAN KOMPETENSSIT. KARTOITTAVA SURVEY-TUTKIMUS

AMMATILLISEN OPETTAJAN KOMPETENSSIT. KARTOITTAVA SURVEY-TUTKIMUS AMMATILLISEN OPETTAJAN KOMPETENSSIT. KARTOITTAVA SURVEY-TUTKIMUS ELINTARVIKEALAN AMMATILLISTEN AINEIDEN OPETTAJIEN TIEDOLLISISTA, TAIDOLLISISTA JA ASENTEELLISISTA VALMIUKSISTA SEKÄ TYÖ- JA KOULUTUSTAUSTOISTA.

Lisätiedot

ANSIOLUETTELO 24.04.2013. Jussi Ylinen. Siviilisääty Avioliitossa, tytöt syntyneet 2004 ja 2009

ANSIOLUETTELO 24.04.2013. Jussi Ylinen. Siviilisääty Avioliitossa, tytöt syntyneet 2004 ja 2009 Eerolantie 22 40270 Palokka ANSIOLUETTELO 24.04.2013 040 5829493 jussi.ylinen@suomi24.fi http://koti.mbnet.fi/jusylin Henkilötiedot Nimi Syntymäaika ja paikka Ylinen Jussi Heikki 04.07.1973 Espoo Siviilisääty

Lisätiedot

KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA. Laboratorioalan perustutkinto. Laboratorioalan koulutusohjelma

KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA. Laboratorioalan perustutkinto. Laboratorioalan koulutusohjelma KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA Laboratorioalan perustutkinto Laboratorioalan koulutusohjelma NÄYTTÖJEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2/5 LABORATORIOALAN PERUSTUTKINTO Laboratorioalan koulutusohjelma

Lisätiedot

Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality

Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality Mikrobiologian laboratorioiden edustajien neuvottelukokous 17.10.2008 Seija Tuokko Laboratoriossa

Lisätiedot