RAUTATIELIIKENNEDATAN JALOSTAMINEN PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI KEHITTYNEEN DATA- ANALYTIIKAN MENETELMIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAUTATIELIIKENNEDATAN JALOSTAMINEN PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI KEHITTYNEEN DATA- ANALYTIIKAN MENETELMIN"

Transkriptio

1 ARTTU-MATTI MATINLAURI RAUTATIELIIKENNEDATAN JALOSTAMINEN PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI KEHITTYNEEN DATA- ANALYTIIKAN MENETELMIN Diplomityö Professori Jorma Mäntynen hyväksytty tarkastajaksi teknistaloudellisen tiedekunnan kokouksessa

2 i TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Tietojohtamisen koulutusohjelma MATINLAURI, ARTTU MATTI: Rautatieliikennedatan jalostaminen päätöksenteon tueksi kehittyneen data analytiikan menetelmin Diplomityö, 109 sivua (1 Liite) Toukokuu 2011 Pääaine: Tiedonhallinta Tarkastaja: Professori Jorma Mäntynen Avainsanat: Rautatieliikenne, Täsmällisyys, Kehittynyt data analytiikka, Tiedonlouhinta, Toimintatutkimus, Päätöksenteon tuki Rautateillä liikenne on sidottu raiteisiin. Niinpä yksittäisten junien täsmällinen liikennöinti on tärkeää: yhden junan viivästys saattaa vaikuttaa useiden muiden junien täsmällisyyteen. Vuoden 2009 talvesta lähtien Suomen rautatieliikenteen täsmällisyys on ollut pääsääntöisesti hyvin heikolla tasolla. Tässä diplomityössä pyritään lisäämään ymmärrystä siitä, mistä epätäsmällinen liikennöinti johtuu, ja miten rautatieliikennedataa voidaan jalostaa kehittyneen data analytiikan menetelmin siten, että tuotetaan uutta tietoa täsmällisyyden kehittämiseen liittyvän päätöksenteon tueksi. Tutkimuksessa paneudutaan myös siihen, mitä tämä edellyttää dataympäristöltä, analyysitoiminnalta sekä työryhmätyöskentelyltä. Aluksi työssä tehdään kaksiosainen kirjallisuusselvitys. Kirjallisuusselvityksen ensimmäisessä osassa tutkitaan rautatieliikenteen täsmällisyyteen liittyvää käsitteistöä ja normistoa. Toisessa osassa tutkitaan kehittynyttä data analytiikkaa ja sen menetelmiä päätöksenteon tukena. Työn empiirinen osuus toteutetaan toimintatutkimuksena osallistumalla aktiivisesti Suomen rautateiden radanpitäjä Liikenneviraston sekä liikennöitsijä VR:n työryhmiin ja analyysitoimintaan. Empiirisen osuuden ensimmäisessä osassa tarkastellaan Suomen rautatieliikenteestä kerättävää kulkutietodataa, täsmällisyysanalyysin nykytilaa sekä täsmällisyyden parissa toimivien työryhmien toimintaa. Empiirisen osuuden toisessa osassa toteutetaan esille nousseita analyysi ideoita kehittyneen data analytiikan menetelmin. Tavoitteena on ymmärtää, miten kyseisiä menetelmiä voidaan hyödyntää Suomen rautatieliikennedatan analysoinnissa syvällisemmän ymmärryksen saavuttamiseksi. Työn tuloksena voidaan todeta, että kehittyneen data analytiikan menetelmien avulla voidaan saavuttaa paljon lisäymmärrystä kokonaisjärjestelmän toiminnasta, kuten viiveiden ketjuuntumisesta. Tämä edellyttää dataympäristön, analyysitoiminnan sekä työryhmätyöskentelyn toimintatapojen ja käytettävien työkalujen kehittämistä.

3 ii ABSTRACT TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Master s Degree Programme in Information and Knowledge Management MATINLAURI, ARTTU MATTI: Refining Rail Transport Data for the Purpose of Decision support with Advanced Data analytics Master of Science Thesis, 109 pages (1 Attachment) May 2011 Major: Business Information Management Examiner: Professor Jorma Mäntynen Keywords: Rail Transport, Punctuality, Advanced Data Analytics, Data Mining, Interventionist research, Decision Support In rail transport the punctuality of every train is vital as operation is limited to running on tracks. The delay of one single train may affect the punctuality of several others. Since the winter of 2009 Finnish rail transport has faced a challenge in maintaining punctual operation. To better understand what causes unpunctual operation, this thesis researches how by refining rail transport data with advanced data analytics can one create analyses to support decision making related to improving punctuality. This thesis also delves into what this requires from the data environment, analysis operations and from working group work. To start with, a two part literature review is completed. The first part reviews advanced data analytics and its methods to support decision making. The second part presents rail transport punctuality related terminology and norms. The empirical study of this thesis is completed as an action research by actively participating in the analysis and work group work of the maintainer and developer of the rail network, the Finnish Transport Agency, as well as the sole operator, VR. The first section of the empirical study examines Finnish rail transport from the viewpoints of data gathered, punctuality analysis currently being done and work groups currently working with punctuality matters. The latter section of the empirical study is used to complete analyses with advanced data analytics to better understand how the methods can be used to achieve a deeper understanding of the transport system. As an end result of this thesis it can be stated that, by using advanced data analytical methods in data analysis one can achieve a better understanding of the rail transport system as a whole. An example of this is the understanding gained in delay propagation. However further analysis work requires development in procedures and available tools related to the data environment, analysis operations and work group work.

4 iii ALKUSANAT Suomen rautatieliikenteen täsmällisyys on ollut heikolla tasolla vuoden 2009 talvesta lähtien. Syksyllä 2010 kuullessani mahdollisuudesta osallistua osaltani tämän ongelmatilanteen ratkomiseen, ei minun tarvinnut hetkeäkään jahkailla. Olin koukussa. Tämä tutkimusprojekti on avartanut näkemystäni sekä aikaisemmin minulle tuntemattomasta rautatieliikenteestä että jo aikaisemmin tutusta analytiikan menetelmien mielenkiintoisesta maailmasta. Tutkimuksen ovat osaltansa mahdollistaneet Heli Mattila Liikennevirastosta tarjoamalla projektirahoituksen ja olosuhteet projektin toteuttamiseen. Kiitos tästä hänelle. Kiitos kuuluu myös muulle Liikenneviraston organisaatiolle sekä VR Yhtymälle, jotka mahdollistivat tutkimuksenaikaisen osallistumisen heidän toimintaansa. Tampereen teknilliseltä yliopistolta tahdon osoittaa kiitollisuuteni professori Jorma Mäntyselle tilaisuudesta työskennellä tämän projektin parissa luovuutta mahdollistavissa olosuhteissa. TTY:n tutkija Tommi Mäkelä ansaitsee oman osuutensa kiitoksesta rautatieliikenteen asiantuntemuksensa jakamisesta. Tämän diplomityön suhteen suurin kiitos kuuluu projektipäällikkö Jouni Paavilaiselle erittäin kannustavasta otteesta ja ohjauksesta. Ilman koko kotiväen tukea niin opintojen kuin tämän viimeiset kolme viikkoa kestäneen rutistuksen aikana, en olisi pystynyt tähän tällä aikajänteellä. Kaikkien kymppipisteiden ja papukaijamerkkien ollessa jaettuna, jäljelle jää vain sydän, jonka ansaitsee projektin aikana maailmaan ilmestynyt pikku Linda Marie, joka kolmikuukautisilla sormillaan auttoi kirjoittamaan nimeni näihin kiitoksiin. Tampereella , Arttu Matti I. Matinlauri

5 iv SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... i ABSTRACT... ii ALKUSANAT... iii SISÄLLYS... iv 1. JOHDANTO Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteet ja rajaukset Tutkimusmenetelmä Tutkimuksen rakenne RAUTATIELIIKENNE JA TÄSMÄLLISYYS Rautatieliikenne Suomen rautatietoimintaympäristö Rautatieliikenteen täsmällisyys Rautatieliikenteen viiveet ja myöhästymiset Suomen rautatieliikenteen täsmällisyys Viiveiden luokittelu Suomessa Yhteenveto KEHITTYNYT DATA-ANALYTIIKKA PÄÄTÖKSENTEON TUKENA Päätöksentekomentelmät Tiedon tasot... 30

6 v 3.3. Kehittyneen data-analytiikan menetelmät Assosiaatioanalyysi & Sekvenssianalyysi Klusterointi Luokittelu Visuaalinen analytiikka Yhteenveto RAUTATIELIIKENTEEN TÄSMÄLLISYYSANALYYSIEN NYKYTILA SUOMESSA Rautatieliikennedata JUSE-data GRATU-data Datan nykytila Analyysit Kuukausittainen analyysi Vuosittainen analyysi Analyysien nykytila Työryhmät Täsmällisyyden ohjausryhmä (Ryhti-ryhmä) Liikenneviraston Infra-täsmäryhmä VR:n Täsmä-ryhmä VR:n Täsmällisyyden analyysiryhmä (A-ryhmä) Liikenteen laatu -ryhmät (LiLa-ryhmät) Työryhmien nykytila... 62

7 vi 5. DATA-ANALYTIIKAN MENETELMIEN HYÖDYNTÄMINEN SUOMEN RAUTATIELIIKENTEESTÄ KERÄTTÄVÄN DATAN ANALYSOINNISSA Yksittäisten junien toistuvien myöhästymismallien analysointi Analyysi Yhteenveto Pohjanmaan radan huonon kunnon aiheuttamien myöhästymisten vaikutusten arviointi valtakunnallisesti Analyysi Yhteenveto PÄÄTELMÄT Kehittyneen data-analytiikan mahdollisuudet Data- ja analytiikkaympäristön kehittäminen Analyysitoiminnan kehittäminen Työryhmien toiminnan kehittäminen Tutkimuksen arviointi ja jatkotutkimusehdotukset LÄHTEET LIITTEET (1 kpl)

8 1 1. JOHDANTO 1.1. Tutkimuksen tausta Rautatieliikenteen täsmällisyyden merkitys on kasvanut viime vuosikymmeninä muun muassa ihmisten vaatimustason noususta, kulkumuotojen aiempaa voimakkaammasta keskinäisestä kilpailusta sekä rataverkon käyttöasteen kasvusta johtuen. Epätäsmällisyys heikentää sekä rautatieliikennejärjestelmän suorituskykyä että sen palvelun laatua. Tätä kautta se heijastuu kustannuksina matkustajille, liikennöitsijöille, radanpitäjälle ja koko yhteiskunnalle. Talvien sekä aikana täsmällisyys on romahtanut ollen henkilökaukoliikenteessä heikoimpina talvikuukausina jo alle kuudenkymmenen prosentin tavoitteen ollessa yhdeksänkymmentä prosenttia. Tästä on seurannut paljon negatiivissävytteistä julkista keskustelua rautatieliikenteen täsmällisyydestä. Seurauksena on syntynyt paine täsmällisemmälle liikenteelle. Suomessa täsmällisyyden kehitystyön lähtökohtana ovat yleensä olleet yksittäiset, konkreettiset haasteet, joihin on vastattu käytännönläheisillä selvityksillä ja tutkimuksilla. Pragmaattisuuden ollessa korostuneena aihealueen tieteellinen tutkimus on saanut melko vähän painoarvoa. Näin ollen tarve aihealueen tieteellisen ja teoreettisen kehyksen vahvistamiselle on olemassa. Vankka teoreettinen osaaminen antaa hyvät lähtökohdat kehittää järjestelmää myös käytännön sovelluksien osalta. Kansallisen teoriataustan vahvistamisen hyödyllisyyttä tukee myös se, että Suomen rautatieliikennejärjestelmä on esimerkiksi yksiraiteisen luonteensa vuoksi poikkeava moniin muihin maihin verrattuna. Näin ollen ulkomaiset tutkimukset ovat vain harvoin suoraan sovellettavissa Suomeen. Näistä lähtökohdista Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) ja Liikennevirasto (ent. Ratahallintokeskus) solmivat vuoden 2009 alussa aiesopimuksen nelivuotisesta tutkimusyhteistyöstä, jonka aihepiirinä on rautatieliikenteen täsmällisyys. Yhteistyön ensimmäinen tutkimushanke oli nimeltään Rautatieliikenteen täsmällisyystutkimuksen kirjallisuuskatsaus. Siinä kartoitettiin, jäsennettiin ja analysoitiin laaja alaisesti rautatieliikenteen täsmällisyyteen liittyvää tutkimusta kansainvälisellä tasolla. Lisäksi tutkimuksessa pyrittiin hankkimaan syvällinen ymmärrys täsmällisyyden taustalla olevista teorioista sekä siihen liittyvistä sovelluksista. Ensimmäisen tutkimushankkeen myötä esiin nousseiden teemojen ja näkökulmien myötä rautatieliikenteen täsmällisyystutkimusta jatkettiin Täsmällisyyteen liittyvän tie

9 2 don keräämisen, analysoinnin ja hyödyntämisen kehittäminen hankkeen muodossa. Tutkimushankkeen ensimmäinen vaihe, Eri toimijoiden täsmällisyyteen liittyvien tietotarpeiden määrittäminen, nosti esille, että rautatieliikenteen toimijat kaipaisivat nykyistä pidemmälle vietyjä analyysejä täsmällisyyteen liittyen. Esimerkiksi viiveiden ketjuuntumisilmiöstä kaivattiin enemmän tietoa. Tutkimushankkeessa todettiin, että näihin tietotarpeisiin vastaamista voitaisiin kehittää huomattavasti nykyisestä erilaisia kehittyneitä data analytiikkamenetelmiä, kuten tiedonlouhintaa hyödyntämällä. Menetelmien avulla olemassa olevaa täsmällisyysdataa voidaan analysoida perinteisiä menetelmiä monipuolisemmin ja löytää siitä uudenkaltaisia syy seuraus suhteita, joita ei järjestelmän kompleksisuuden ja datamassan suuruuden vuoksi aikaisemmin ole ollut mahdollista tunnistaa. Rautatieliikenteen viimeaikoina kohtaamien haasteiden ja aikaisemman tutkimuksen valossa näyttäisi siis siltä, että kehittyneiden data analytiikkamenetelmien hyödyntäminen täsmällisyysdatan analysoinnissa antaisi mahdollisuuden eri toimijoiden tietotarpeiden parempaan tyydyttämiseen. Toisen tutkimuksenhankkeen toisen vaiheen, Täsmällisyysdatan keräämiseen, analysointiin ja hyödyntämiseen liittyvät konkreettiset käytännöt eri maissa, sekä ensimmäisessä tutkimuksessa tehdyn kirjallisuuskatsauksen perusteella kehittyneen data analytiikan menetelmiä ei kuitenkaan ole hyödynnetty täsmällisyyteen liittyvän datan analysoinnissa. Tämä diplomityö sekä siihen liittyvä tutkimushanke, Täsmällisyystiedon jalostaminen kehittyneen data analytiikan keinoin, pyrkii täyttämään sekä edellä esitettyä käytännön tarvetta että olemassa olevaa tutkimuksellista aukkoa. Tutkimus siis sekä palvelee tilaajan täsmällisyystyötä että luo uutta tietoa alan tieteelliselle kentälle. Rautatieliikenteen täsmällisyystutkimuksen kirjallisuuskatsaus projektin yhteydessä on luotu malli, joka havainnollistaa täsmällisyyteen liittyvän datan keräämiseen, analysointiin ja hyödyntämiseen liittyvää iteratiivista prosessia. Reaalimaailman prosessin yleisen jäsentämisen lisäksi mallia voidaan hyödyntää tutkimuksen asemoinnissa. Malli on esitetty kuvassa 1.

10 3 Kuva 1. Prosessimalli, jossa mitattua täsmällisyysdataa jalostetaan tarvitsijoille, ja hyödynnetään heiltä saatua palautetta järjestelmän kehittämisessä. (Paavilainen et al. 2011) Tämä diplomityö tarkastelee ensisijaisesti prosessin vaihetta 12 (analysointimenetelmien kehittäminen). Analysointimenetelmien kehittämisessä pyritään ottamaan kantaa sekä datan muokkaukseen, että analysointiin liittyviin asioihin. Tutkimus ei kuitenkaan rajaudu vain tähän vaiheeseen, vaan sen kautta pyritään lisäksi hahmottamaan, kuinka koko tiedontuotantoprosessia tulisi kehittää.

11 Tutkimuksen tavoitteet ja rajaukset Tässä tutkimuksessa tavoitteena on selvittää, miten täsmällisyystiedon jalostamista päätöksenteon tueksi voidaan kehittää kehittyneen data analytiikan menetelmien avulla. Kehittyneellä data analytiikalla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa seuraavaa: Kehittynyt data analytiikka koostuu menetelmistä ja työkaluista, joilla pyritään automatisoidusti löytämään oleellinen tieto suurista tietomassoista. Kun perinteisten dataanalyysimenetelmien ja työkalujen avulla on lähinnä mahdollista analysoida pieniä datamääriä muutaman muuttujan suhteen kerrallaan, on kehittyneen data analytiikan avulla mahdollista tarkastella laajojakin datamassoja useiden satojen muuttujien suhteen sen kehittyneiden analyysialgoritmien ja työkalujen avulla. Näin ollen kehittyneempiä menetelmiä hyödynnettäessä ei tarvita valmiita hypoteeseja, vaan ideana on, että työkalut löytävät datamassasta johdonmukaisuuksia, kuten esimerkiksi poikkeamia, säännönmukaisuuksia sekä syy seuraussuhteita. Edellä esitelty kehittyneen data analytiikan määritelmä sekä muita käsitteiden määrittelyjä esitetään tarkemmin luvuissa 2 ja 3. Tutkimuksen tavoitteet voidaan tiivistää seuraaviin osa alueisiin: 1. Kirjallisuusselvityksen avulla pohditaan, miten analytiikka tukee päätöksentekoa. 2. Kirjallisuusselvityksen avulla tarkastellaan, mitkä ovat keskeisimmät kehittyneen data analytiikan menetelmät ja miten niitä hyödynnetään. 3. Kirjallisuusselvityksenä kartoitetaan, mitä rautatieliikenteessä ymmärretään täsmällisyydellä ja siihen liittyvällä käsitteistöllä sekä mitä tämä tarkoittaa Suomen rautatieliikenteen kontekstissa. 4. Toimintatutkimuksena tutkimuksena tutkitaan, missä kehittyneen data analytiikan menetelmistä olisi hyötyä rautatieliikennettä ja siihen liittyvää analyysitoimintaa kehittäessä. 5. Tuotetaan mallianalyysejä, joissa hyödynnetään kehittyneen data analytiikan menetelmiä rautateiden täsmällisyystiedon jalostamisessa ja arvioidaan niiden hyödyllisyyttä. Tutkimuksessa osallistutaan kohdeorganisaation toimintaan aktiivisesti ja tämä ilmenee muun muassa erinäisten vakioanalyysien kehittämistoimina ja analyysejä hyödyntävien työryhmien toimintaan osallistumisena. Tutkimuksen fokus on kehittyneen data analytiikan menetelmien hyödyntämisessä päätöksenteon tukena. Näin ollen esimerkiksi päätöksentekijöiden tietotarpeisiin ei puututa kuin siinä määrin, että voidaan arvioida esimerkkianalyysien hyödyllisyyttä.

12 Tutkimusmenetelmä Tutkimuksen luonteena on tarkastella, miten kehittyneen analytiikan menetelmiä voidaan hyödyntää rautatieliikenteestä kerättävän kulkutiedon analysointiin. Koska tutkimus vaatii kohdeorganisaation tämän hetken toimintatapojen, kuten analyysitarpeiden ymmärtämistä ja analytiikan tämän hetkisen hyödyntämistilan kartoittamista, päätettiin tutkimus toteuttaa interventionistisena tutkimuksena, eli toimintatutkimuksena. Interventionistisen tutkimuksen pääajatus, eli kohdeorganisaation toiminnasta oppiminen ja mahdollisesti sen toiminnan kehittäminen aktiivisen osallistumisen myötä, esitetään seuraavaksi tarkemmin. Baskerville & Myers (2004) esittävät, että interventionistinen tutkija on yleensä organisaation ulkopuolinen henkilö, joka tarjoaa asiantuntemustaan kohdeorganisaation kehittämiseen ja systemaattisesti arvioi osallistumista rakentaakseen ymmärrystä toiminnasta. Levin et al. (2002) mukaan interventionistisessa tutkimuksessa on kuitenkin se haaste, että ulkopuolinen tutkija ei välttämättä täysin nauti kohdeorganisaation luottamuksesta, jolloin häneltä jää saamatta kaikista luottamuksellisin tieto. Iversen et al. (2004) painottavatkin, että interventionistisessa tutkimuksessa asiakas tutkija suhde on yksi suurimmista vaikuttimista tutkimuksen onnistumisen kannalta. Kuvassa 2. on esitetty Susman & Everedin (1978) kehittämä toimintatutkimuksen syklinen prosessi. Heidän mukaan toimintatutkimus koostuu viidestä vaiheesta: Diagnosointi, toiminnan suunnittelu, toimiminen, arviointi ja opitun tarkentaminen (Susman & Evered 1978). Diagnosointi vaiheessa pyritään tunnistamaan ratkaistava ongelma ja määrittelemään se tarkemmin. Kun ongelma on määritelty, siirrytään suunnittelemaan toimintaa. Toiminnan suunnittelun tavoitteena on tuottaa vaihtoehtoisia toimintamalleja ongelmanratkaisuun ja arvioida niitä (Susman & Evered 1978). Toisin sanoen tässä vaiheessa on jo tehty suuri työ sen suhteen, että on jo luotu ratkaisuvaihtoehtoja ongelmaan. Toiminnan suunnittelun jälkeen siirrytään itse toimimiseen, jossa valitaan yksi kehitetty toimintamalli ja ajetaan se organisaation käyttöön käytännössä. Kun jokin toimintamalli on saatu käyttöön, siirrytään arvioimaan seurauksia. Tässä vaiheessa siis tarkastellaan toiminnan vaikutuksia organisaatioon. Viimeinen vaihe Susman & Everedin sykliä on ehkäpä tärkein akateemisen tutkimuksen kannalta. Opitun tarkentaminen vaiheessa tarkastellaan yleisiä löydöksiä ja pyritään vetämään näistä johtopäätöksiä, miten mikäkin asia vaikuttaa kohdeorganisaation toimintaan. (Susman & Evered 1978). Vain tällä tavoin voidaan aidosti arvioida toiminnan vaikutusta ja rakentaa ymmärrystä tulevaisuutta silmällä pitäen.

13 6 Opitun tarkentaminen Yleisten löydösten tunnistaminen Diagnosoin7 Ongelman tunnistaminen ja määrieely Arvioin7 Toiminnan seurausten arvioinf Toiminnan suunni8elu Ongelmanratkaisun vaihtoehtoisten toimintamallien arvioinf Toimiminen Toimintamallin valinta Kuva 2. Toimintatutkimuksen syklinen prosessi (mukailtu lähteestä Susman & Evered 1978). Tämän tutkimuksen voidaan nähdä sijoittuvan toimintatutkimuksen syklisen prosessin eri vaiheisiin seuraavasti: Diagnosointi: Tässä tutkimuksessa aluksi analysoidaan miten tällä hetkellä tehdään täsmällisyysanalyysiä. Arvioinnin kohteena on sekä käytettävä data ja tehtävät analyysit. Tämän lisäksi arvioidaan tämän hetkisten täsmällisyysanalyysien käyttöä päätöksenteon tukena. Toiminnan suunnittelu & toimiminen: Tutkimuksen painopiste on tehtävissä analyyseissä. On tunnistettu, että tällä hetkellä olemassa olevat vakioanalyysit voisivat olla sisällöllisesti rikkaampia. Toisena tarpeena on ad hoc analyysien saatavuus reaaliaikaisesti erinäisiin tarpeisiin. Tähän esitetään ratkaisuksi kehittyneen data analytiikan menetelmien käyttöönottoa, jolloin voitaisiin tuottaa sisällöltään rikkaampia ja monipuolisempia analyysejä nopeammin muuttuvien tarpeiden mukaan. Arviointi & Opitun tarkentaminen: Tutkimuksessa tuotetaan esimerkkianalyysejä, mitä voisi yksinkertaisesti tuottaa kehittyneen data analytiikan menetelmien avulla. Näitä analyysejä ja niiden hyödyllisyyttä arvioidaan kunkin erillisen analyysin kohdalla. Arviointi suoritetaan subjektiivisesti tutkijoiden ja kohdeorganisaatioiden henkilöstön mielipiteiden mukaan, kuinka hyödyllisiä analyysien nähdään olevan ja kuinka yksinkertai

14 7 sesti niitä saadaan luotua. Lopuksi tutkimus raportoidaan akateemisten standardien mukaisesti, jolloin se saa ansaitsemansa huomion ja vertaisarvioinnin. Toimintatutkimusta voi tehdä monella eri tavalla. Toimintatutkija voi Daft & Weickin (1984) mukaan osallistua organisaation toimintaan ja nähdä tutkittavan toimintaympäristön eri tavoin. Kuvassa 3. on esitetty malli organisaation tulkinnan eri moodeista. Sen mukaan organisaation toimintaan voidaan sekaantua joko aktiivisesti tai sitten tyytyä vain passiivisesti havainnoimaan toimintaa. Lisäksi toimintaympäristö voidaan nähdä joko helposti analysoitavana tai sitten sellaisen, jota ei kyetä analysoimaan, jolloin täytyy tehdä oletuksia tai jopa rakentaa toimintaympäristö itse. Suuntaamaton havainnointi Rakentava osallistuminen Oletus toimintaympäristöstä Analysoitavissa Ei analysoitavissa Rajoittunut tulkinta. Ei rutiininomaista, epäformaalia dataa. Tunteeseen, huhuihin ja sattumanmahdollisuuksiin perustuvaa. Asemoitu havainnointi Tulkitsee perinteisten rajojen sisällä. Passiivinen havainnointi. Ruutininomaista, formaalia dataa. Kokeileva ja luova toimintaympäristön keksiminen ja rakentaminen. Tekemällä johtaminen. Selvittävä osallistuminen Formaali tutkiminen. Haastattelut, kyselyt, datankeruut. Aktiivinen havainnointi. Passiivinen Aktiivinen Organisaation toimintaan sekaantuminen Kuva 3. Organisaation tulkinnan moodit (mukailtu lähteestä Daft & Weick 1984). Tässä tutkimuksessa painopiste on selvittävän osallistumisen moodissa johtuen siitä, että osallistuminen kohdeorganisaatioiden toimintaan on aktiivista ja oletuksena on,

15 8 että toimintaympäristö on analysoitavissa, jolloin sitä ei tarvitse luoda. Tämä tarkoittaa sitä, että tutkimuksen painopiste on kerätyn datan analysoinnissa, epäformaaleissa keskusteluissa esiin nousseiden haasteiden analysoinnissa sekä kohdeorganisaatioiden toimintaan osallistumalla esiin nousseiden asioiden analysoinnissa. Koska tutkimuksen aikana kuitenkin noussee esille mielenkiintoisia aiheita, joista ei ole saatavissa tarkempaa tietoa, eli toisin sanoen toimintaympäristö ei ole analysoitavissa, tullaan myös jossakin määrin suorittamaan rakentavan osallistumisen tyyppistä tutkimusta kokeillen ja luoden toimintaympäristöä. Tästä esimerkkinä toimii tutkimuksen aikana esiin nousevat asiat, joita olisi hyödyllistä analysoida kehittyneen data analytiikan menetelmillä, mutta dataa ei ole saatavissa. Tutkimusmentelmänä tässä tutkimuksessa on interventionistinen tutkimus, eli toimintatutkimus. Aktiivisen osallistumisen kautta on tarkoitus muodostaa käsitys tämän hetkisestä tilanteesta ja etsiä ratkaisuja nykytilassa vallitseviin haasteisiin. Haasteiden ratkomiseen sovelletaan kehittyneen data analytiikan menetelmiä. Näitä menetelmiä ja niiden käyttöä on tarkoitus kehittää tämän tutkimuksen puitteissa ja jatkossa toimintatutkimukselle ominaisella tavalla, eli syklisesti arvioiden menetelmien hyödyllisyyttä kussakin käyttötilanteessa.

16 Tutkimuksen rakenne Tässä luvussa esitellään tutkimuksen rakenne. Tämä diplomityö noudattelee Tampereen teknillisen yliopiston diplomityöohjesäännön mukaista rakennetta, jossa teoreettinen viitekehys ja empiria on selvästi eriytetty toisistaan. Tutkimuksen rakenne on esitetty kuvassa 4, jonka sisältö selvennetään tämän luvun aikana. Tämä tutkimus rakentuu viidestä erillisestä, toisiaan tukevasta osasta. Työ alkaa johdantoluvulla, jossa esitellään tutkimuksen tausta, tutkimuksen tavoitteet ja rajaukset, käytettävä tutkimusmenetelmä sekä tutkimuksen rakenne. Tämän jälkeen luvuissa 2 ja 3 esitellään työn teoreettinen viitekehys. Luvussa 2 keskitytään esittelemään rautatieliikenteeseen ja täsmällisyyteen liittyvä teoreettinen viitekehys. Luku on rakennettu niin, että puolet sen alaluvuista esittelee rautatieliikennettä yleisellä tasolla ja puolet esittää rautatieliikennettä Suomessa. Kuvassa 4 on kuvattu Rautatieliikenne ja täsmällisyys luvun rakenne. Tässä kuvassa vasemmassa sarakkeessa allekkain esitetyt luvut kertovat rautatieliikenteestä yleisesti ja oikeanpuoleiset rautatieliikenteestä Suomessa. Luvussa 3 keskitytään data analytiikkaan ja päätöksentekomenetelmiin. Alaluvussa 3.1 esitellään eri päätöksentekomenetelmiä aina intuitiosta joukkojen viisauteen ja tarkastelemaan, miten analytiikka sijoittuu päätöksenteon tutkimuskenttään. Luvussa 3.2 ja sen alaluvuissa määritellään kehittyneeseen data analytiikkaan liittyvää käsitteistöä ja lisäksi esitellään kehittyneen data analytiikan menetelmiä. Luvut 2 ja 3 toimivat hyvin pitkälti taustoittavana viitekehyksenä luvuille 4 ja 5. Luvussa 4 esitellään rautatieliikenteen täsmällisyysanalyysin nykytila. Tämä tarkoittaa käytettävissä olevan datan, tällä hetkellä tehtävien analyysien sekä analyysejä käyttävien ja tuottavien työryhmien esittelyä. Luvun 4 tavoitteena on rakentaa ymmärrys, mitä haasteita täsmällisyysanalyysin tekemisessä on tällä hetkellä. Luvussa 5 esitellään erilaisia analyysejä tutkimuksen aikana esiin nousseista liikennejärjestelmän haasteista. Tavoitteena luvussa 5 on esittää, miten kehittyneen dataanalytiikan menetelmillä kyetään analysoimaan ja visualisoimaan liikenteestä kerättyä dataa niin, että pystytään saamaan parempi ymmärrys järjestelmän toiminnasta. Jokaisen luvun 5 alaluvun kohdalla esitellään analysoitava ongelma, jonka jälkeen tuotetaan analyysi ja lopuksi arvioidaan työkalujen hyödyllisyyttä. Luvussa 6 vedetään tutkimus yhteen. Luvun 6 aikana esitetään, miten kehittyneen data analytiikan menetelmistä on hyötyä analysoitaessa rautatieliikennettä. Lisäksi tarkastellaan tutkimuksen onnistumista sekä esitetään suositukset työn teettäjälle, että tiedeyhteisölle mahdollisesta jatkotutkimuksesta.

17 Tutkimuksen tausta 1. JOHDANTO 1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja rajaukset 1.3 Tutkimusmenetelmä 1.4 Tutkimuksen rakenne 2. RAUTATIELIIKENNE JA TÄSMÄLLISYYS TEOREETTINEN VIITEKEHYS 3. DATA ANALYTIIKKA PÄÄTÖKENTEON TUKENA 2.1 Rautatieliikenne 2.3 Rautatieliikenteen täsmällisyys 2.4 Rautatieliikenteen viiveet ja myöhästymiset 2.2 Suomen rautatietoimintaympäristö 2.5 Suomen rautatieliikenteen täsmällisyys 2.6 Viiveiden luokittelu Suomessa 3.1 Päätöksentekomenetelmät 3.2 Kehittyneen data analytiikan menetelmät Assosiaatioanalyysi & Sekvenssianalyysi Klusterointi Luokittelu Visuaalinen analytiikka 2.7 Yhteenveto 3.3 Yhteenveto 4. RAUTATIELIIKENTEEN TÄSMÄLLISYYSANALYYSIN NYKYTILA 4.1 Rautatieliikennedata JUSE data GRATU data Datan nykytila 4.2 Analyysit Kuukausittaiset analyysit Vuosittaiset analyysit Analyysien nykytila 4.3 Työryhmät Eri työryhmien esittelyt Työryhmien nykytila EMPIRIA 5. DATA ANALYTIIKAN MENETELMIEN HYÖDYNTÄMINEN SUOMEN RAUTATIELIIKENTEESTÄ KERÄTTÄVÄN DATAN ANALYSOINNISSA 5.1 Yksittäisten junien toistuvien myöhästymismallien analysointi Analyysi Yhteenveto 5.2 Pohjanmaan radan huonon kunnon aiheuttamien myöhästymisten vaikutusten arviointi valtakunnallisesti Analyysi Yhteenveto 6.1 Kehittyneen data analytiikan mahdollisuudet 6. PÄÄTELMÄT 6.2 Data ja analytiikkaympäristön kehittäminen 6.3 Analyysitoiminnan kehittäminen 6.5 Tutkimuksen arviointi ja jatkotutkimusehdotukset 6.4 Työryhmien toiminnan kehittäminen Kuva 4. Tutkimuksen rakenne

18 11 2. RAUTATIELIIKENNE JA TÄSMÄLLISYYS Tässä luvussa esitellään kirjallisuustutkimuksena toteutettu katsaus rautatieliikenteeseen ja täsmällisyyteen yleisesti ja Suomessa. Aluksi esitellään rautatieliikennettä yleisesti, jonka jälkeen siirrytään tarkastelemaan Suomen rautatietoimintaympäristöä. Tämän jälkeen suoritetaan katsaus rautatieliikenteen täsmällisyyteen, viiveisiin ja myöhästymisiin liittyvää käsitteistöä. Lopuksi esitellään rautatieliikenteen täsmällisyyteen liittyvää käsitteistöä, mittaristoa ja yleistä tilannetta Suomessa. Osa kappaleessa esitetyistä kuvista on sellaisia, jotka on tuotettu käsitteillä olevaa tutkimusta varten, mutta jo aikaisemmin julkaistu Liikenneviraston Rautatieliikenteen täsmällisyys 2010 raportissa (Liikennevirasto 2011a) Rautatieliikenne Rautatieliikennejärjestelmä on luonteeltaan hyvin poikkeava verrattuna muihin liikennemuotoihin. Verrattuna muihin liikennemuotoihin, rautatieliikenne on energiatehokas ja ekologinen liikennemuoto. Rautateillä kyetään liikuttamaan suuria massoja ihmisiä ja tavaraa pienin resurssein. Toisaalta rautatieliikenne on vahvasti sitoutunutta raiteisiin, joka rajoittaa sitä, mihin junat voivat liikkua. Rautateillä liikenteen turvallisuus on ensisijaisen tärkeää ja liikennettä ohjataan ja valvotaan monin erilaisin teknisin laittein. Rautatieliikenteelle ominaista on liikennöinti kiinteillä raiteilla. Raiteet ovat yleisesti ottaen teräksestä rakennettuja kiskoja ja täten vahvuudeltaan lujia ja kitkaltaan pieniä, jolloin rautatieliikenteessä vetovoiman tarve suhteessa kuljetettavaan massaan on pieni ja ajonopeudet suuria (Liikennevirasto 2010b). Juna onkin erittäin energiatehokas ja ekologinen kulkumuoto kuluttaen vain kolmanneksen siitä, mitä tiekuljetukset kuluttavat samojen tavaramäärien kuljettamisessa (Profillidis 2006). Näitä energiatehokkuuden ja ekologisuuden ominaispiirteitä on entisestään lisännyt polttomoottoriveturien määrän väheneminen ja sähköistetyn verkon määrän lisääntyminen. Profillidisin (2006) mukaan sähköjunat eivät tuota lainkaan päästöjä ja dieseljunat tuottavat vain viidestoistaosan siitä päästömäärästä, mitä vastaava määrä autoliikennettä tuottaa. Rautatieliikenteessä on mahdollista liittää yhteen junaan monia kalustoyksiköitä. Tämä mahdollistaa suurten tavara ja ihmismäärien tehokkaan kuljettamisen. Profillidisin (2006) mukaan kahden kilometrin mittaiset, sadan vaunuyksikön junat kuljettavat va

19 12 jaan kymmenentuhannen metrisen tonnin painoisia rahteja. Japanin ja Osakan 515 kilometrin väliä liikennöivät luotijunat ovat Profillidisin (2006) mukaan ruuhkaisimman päivän aikana kuljettaneet matkustajaa. Liikennevirasto (2010b) nostaa kuitenkin esille, että nämä suuret volyymit ovat omiaan vaikuttamaan siihen, että yksittäinenkin häiriö haittaa välittömästi suuren ihmismäärän matkaa. Liikenneviraston (2010b) mukaan häiriöt myös kertaantuvat hyvin nopeasti, jolloin on elintärkeää, että järjestelmä toimii suunnitelmallisesti, jolloin häiriöiden aiheuttamat viiveet saadaan pidettyä kurissa. Se, että junat liikkuvat kiinteillä raiteilla rajoittaa junien liikkumista. Koska raiteet määrittelevät, mihin juna voi mennä, junilla ei ole vaihtoehtoisten reittien käyttömahdollisuuksia ja ohitusmahdollisuuksia samalla tavalla, kuin esimerkiksi tieliikenteellä (Liikennevirasto 2010b). Suomen rataverkon ollessa yli yhdeksänkymmentäprosenttisesti yksiraiteista, korostuvat nämä haasteet. Koska yksiraiteisilla osuuksilla junat eivät voi kiertää toisiaan muuta, kuin erikseen rakennetuilla kohtauspaikoilla, voi yksiin hajonnut juna tai jumiutunut vaihde tukkia laajojenkin alueiden liikenteen (Liikennevirasto 2010b). Rautatieliikenteelle yksi tärkeimmistä ohjaavista vaikuttimista on turvallisuus. Rautatieliikennettä voidaankin Profillidisin (2006) mukaan pitää varsin turvallisena. Verrattaessa onnettomuuksien määriä tieliikenteen kanssa, rautatieliikenteessä on vain seitsemäsosan mahdollisuus joutua vakavaan onnettomuuteen (Profillidis 2006). Liikenneviraston (2010b) mukaan rautatieliikennettä ohjataan ja kontrolloidaan monien erilaisten teknisten turvalaite ja liikenteenohjausjärjestelmien avulla, jotka takaavat turvallisen kulun. Tällä toisaalta on myös kääntöpuolensa, sillä Liikenneviraston (2010b) mukaan kaikki tekniset järjestelmät lisäävät liikennejärjestelmän herkkyyttä häiriöille. Edellä esitetyt rautatieliikenteen ominaispiirteet tekevät rautatieliikenteestä hyvin tehokkaan liikennemuodon. Toisaalta sidonnaisuus raiteeseen sekä muut liikennöinnin vapautta rajoittavat ominaisuudet tekevät rautatieliikenteestä erittäin häiriöherkän liikennemuodon. Täten rautatieliikenteessä tulisikin pyrkiä pitämään häiriöt minimissä. Vain tällä tavoin voidaan taata järjestelmän luonteesta johtuvien kerrannaisvaikutusten pysyminen aisoissa ja liikennöinnin täsmällisyys nyt ja tulevaisuudessa.

20 Suomen rautatietoimintaympäristö Suomen rautatiejärjestelmän voidaan ajatella olevan hyvin poikkeava verrattuna muuhun maailmaan. Kun muualla liikennöidään pääasiassa moniraiteisilla rautateillä, Suomen rautatiet koostuvat pääasiassa yksiraiteisista osuuksista. Jo tämä yksinään tekee Suomen rautateistä haastavan toimintaympäristön. Tässä luvussa esitetään yleisiä faktoja suomen rataverkosta ja liikennöinnin määristä sekä niitä toimijoita, jotka Suomen rautateillä toimivat. Liikenneviraston (2010b) mukaan Suomessa rautateillä liikennöidään rataverkolla, jonka pituus on noin 5800 kilometriä. Tästä yksiraiteista osuutta on noin 90%. Kuten kuvasta 12 voidaan havaita, useampiraiteisia osuuksia on olemassa ainoastaan Helsingistä Kirkkonummelle, Helsingista Tampereen kautta Orivedelle, Helsingistä Lahden ja Kouvolan kautta Luumäelle ja Juurikorpeen sekä Riihimäen ja Lahden välillä. Hieman yli puolet kaikesta radasta on sähköistettyä. Suomen rataverkolla liikkuu päivittäin noin 300 henkilökaukoliikenteen, 900 Helsingin seudun lähiliikenteen ja noin 450 tavaraliikenteen junaa. Tällä hetkellä ainoalla operaattorilla, VR Yhtymällä, on käytössään noin 400 veturia, 1000 henkilöliikenteen vaunua ja yli tavaravaunua tämän liikennöinnin toteuttamiseen. (Liikennevirasto 2010b).

LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ JOUNI PAAVILAINEN ARTTU-MATTI MATINLAURI

LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ JOUNI PAAVILAINEN ARTTU-MATTI MATINLAURI 55 2011 LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ JOUNI PAAVILAINEN ARTTU-MATTI MATINLAURI Rautatieliikenteen täsmällisyystiedon jalostaminen kehittyneen data-analytiikan keinoin Jouni Paavilainen,

Lisätiedot

Tavaraliikenne rautateillä 2007 alkaen

Tavaraliikenne rautateillä 2007 alkaen Tavaraliikenne rautateillä 2007 alkaen Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus Rautatievirasto Radanpidon ja liikennöinnin yritykset Antti Korpilahti & Harri Rumpunen 1 Käsiteltyjä aiheita

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Määräysluonnos 1 (9) Voimassa: Toistaiseksi

Määräysluonnos 1 (9) Voimassa: Toistaiseksi Määräysluonnos 1 (9) Antopäivä: 01.x.2013 Voimaantulopäivä: x.x.2013 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 74 ja 75 :n kohta 4 Komission päätös Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän

Lisätiedot

Käyttötoiminta ja liikenteenhallinta rautatiejärjestelmässä

Käyttötoiminta ja liikenteenhallinta rautatiejärjestelmässä 1 (5) Antopäivä: 18.12.2015 Voimaantulopäivä: 1.1.2016 Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 75 :n kohta 1 Voimassa: toistaiseksi EU-asetus, jonka avoimia kohtia määräys koskee: Komission asetus (EU)

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

Käyttötoiminta ja liikenteenhallinta rautatiejärjestelmässä

Käyttötoiminta ja liikenteenhallinta rautatiejärjestelmässä 1 (5) Antopäivä: 30.6.2015 Voimaantulopäivä: 1.7.2015 Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 75 :n kohta 1 Voimassa: toistaiseksi EU-asetus, jonka avoimia kohtia määräys koskee: Komission asetus (EU) 2015/995

Lisätiedot

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa

Lisätiedot

MUISTIO 1 (6) 11.9.2007. Risto Heinonkoski RAUTATIELIIKENTEEN TOIMIVUUS KESÄ SYKSY 2007. Radanpito. Yhteenveto

MUISTIO 1 (6) 11.9.2007. Risto Heinonkoski RAUTATIELIIKENTEEN TOIMIVUUS KESÄ SYKSY 2007. Radanpito. Yhteenveto MUISTIO 1 (6) RAUTATIELIIKENTEEN TOIMIVUUS KESÄ SYKSY 2007 Radanpito Yhteenveto RHK on yhdessä VR:n kanssa tehnyt pitkäjänteistä työtä junaliikenteen täsmällisyyden parantamiseksi. Liikenteen täsmällisyys

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Ratahanke Seinäjoki-Oulu

Ratahanke Seinäjoki-Oulu Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 20.6.2016 20.6.2016 Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 24.8.2015 Ohjelma: 11:00 Ratahankkeen yleisinfo, Tommi Rosenvall (Liikennevirasto) Kempele: Kempeleen

Lisätiedot

Rautatieliikenteen turvallisuuden tilakuva

Rautatieliikenteen turvallisuuden tilakuva Rautatieliikenteen turvallisuuden tilakuva Kirsi Pajunen Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Toimintaympäristö Kuva: Markku Nummelin Liikenteen turvallisuusvirasto Kansainvälinen toimintaympäristö Rautatieliikenteessä

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Rautatieliikenne ja kilpailu Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Perustettu 2009 (Proxion Train), nimi muutettu

Lisätiedot

Rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävien koulutusohjelmat

Rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävien koulutusohjelmat Määräys 1 (27) Antopäivä: 29.11.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Laki rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä (1664/2009) 25 2 momentti. Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta

Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta 2 Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta Rautatiealan sääntelyelin on perustettu jokaiseen EU:n jäsenvaltioon ja sen

Lisätiedot

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ. Rautatieliikenteen täsmällisyys 2011

LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ. Rautatieliikenteen täsmällisyys 2011 16 2012 LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ Rautatieliikenteen täsmällisyys 2011 Rautatieliikenteen täsmällisyys 2011 Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 16/2012 Liikennevirasto Helsinki

Lisätiedot

VIESTINTÄ RAUTATIEJÄRJESTELMÄSSÄ

VIESTINTÄ RAUTATIEJÄRJESTELMÄSSÄ 1(6) MÄÄRÄYS Antopäivä Diaaritunniste 28.12.2009. RVI/1090/412/2009 Voimassaoloaika 31.12.2009 alkaen, toistaiseksi. Säädösperuste Rautatielaki (555/2006) 28 2 momentti. Kumoaa Rautatieviraston rautatiejärjestelmän

Lisätiedot

HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy

HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy Virvo Oy HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Miksi mittaaminen on tärkeää? HR-mittareiden

Lisätiedot

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT Innovatiivisen liikennejärjestelmän operoinnin tiekartta Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT 2 Tausta INTRANS-ohjelmalla tuetaan alan yhteisiä ponnisteluja

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot

Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaamisen ja seurannan käytännöt eri maissa

Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaamisen ja seurannan käytännöt eri maissa 42 2010 LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ Riikka Salkonen, Tommi Mäkelä Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaamisen ja seurannan käytännöt eri maissa Riikka Salkonen, Tommi Mäkelä Rautatieliikenteen

Lisätiedot

Russian railways..today..in the future

Russian railways..today..in the future Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit

Lisätiedot

Rautatieliikenteen täsmällisyyteen liittyvät tietotarpeet. Jouni Paavilainen, Riikka Salkonen, Tuuli Rantala

Rautatieliikenteen täsmällisyyteen liittyvät tietotarpeet. Jouni Paavilainen, Riikka Salkonen, Tuuli Rantala 12 2011 LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ Jouni Paavilainen, Riikka Salkonen, Tuuli Rantala Rautatieliikenteen täsmällisyyteen liittyvät tietotarpeet Jouni Paavilainen, Riikka Salkonen, Tuuli

Lisätiedot

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015,

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.2.2015 C(2015) 857 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015, paikallisen rautatieinfrastruktuurin strategisesta merkityksestä direktiivin 2012/34/EU 2 artiklan

Lisätiedot

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Sanna Ström Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullisuuden toteuttaminen yrityksessä Johdon sitoutuminen Päätöksentekoprosessit

Lisätiedot

10.11.2011 LVM/1707/08/2011. liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä 1.1.

10.11.2011 LVM/1707/08/2011. liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä 1.1. ;: ft II 1/11 \\1\ "~" Liikenne- ja viestintäministeriö 10.11.2011 LVM/1707/08/2011 VR-Yhtymä Oy liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ. Rautatieliikenteen täsmällisyys 2010

LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ. Rautatieliikenteen täsmällisyys 2010 18 2011 LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ Rautatieliikenteen täsmällisyys 2010 Rautatieliikenteen täsmällisyys 2010 Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 18/2011 Liikennevirasto Helsinki

Lisätiedot

Ohje 2 (6) Dnro LIVI/996/07.02.00/2015

Ohje 2 (6) Dnro LIVI/996/07.02.00/2015 Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Töiden priorisointi järjestelmähäiriöissä... 3 3 Mahdolliset ongelmatilanteet, niiden vaikutukset ja toimintaohjeet... 3 3.1 LIIKE työasema ei toimi... 3 3.2

Lisätiedot

LVM:N JA VR OY:N VÄLINEN HENKILÖJUNALIIKENTEEN YKSINOIKEUTTA KOSKEVA KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS

LVM:N JA VR OY:N VÄLINEN HENKILÖJUNALIIKENTEEN YKSINOIKEUTTA KOSKEVA KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 18.11.2009 Talouspoliittinen ministerivaliokunta 24.11.2009 klo 10.00 LVM:N JA VR OY:N VÄLINEN HENKILÖJUNALIIKENTEEN YKSINOIKEUTTA KOSKEVA KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS Taustaa Euroopan

Lisätiedot

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Jarmo Nirhamo ja Heidi Mäenpää Liikennevirasto 12.5.2014 Sisältö Nykytilanne Ratahankkeet Pasilan alueella Läntinen lisäraide 2 Nykytilanne

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Rataverkko ja junaliikenteen kilpailu

Rataverkko ja junaliikenteen kilpailu ASIAKKAAT Rataverkko ja junaliikenteen kilpailu Organisaatiot ja hallinto Lainsäädäntö ja ohjaus Kooste keskustelun taustaksi 11.4.2013 Reijo Lehtinen Lähteet: Rautateiden henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle,

Lisätiedot

Visuaaliset työpöydät - lisää voimaa liiketoimintaan suurten datamassojen ketterästä analysoinnista

Visuaaliset työpöydät - lisää voimaa liiketoimintaan suurten datamassojen ketterästä analysoinnista Visuaaliset työpöydät - lisää voimaa liiketoimintaan suurten datamassojen ketterästä analysoinnista Tomas Rytkölä Presales Leader Business Analytics 2013 IBM Corporation Agenda 1 Miten saadaan lisää voimaa

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet

Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet Liikennejohtaja Anne Herneoja Ratahallintokeskus 1 15.3.04/Anne Herneoja Ratahallintokeskus (RHK) on vuonna 1995 perustettu liikenne-

Lisätiedot

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland TYÖN TAUSTAA JA TAVOITTEITA Työn tilaajana oli RKM, Norrbotten Työstä

Lisätiedot

Pilotti: Lumitöiden estekartoitus. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Lumitöiden estekartoitus. Pilottisuunnitelma 1 (8) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Lumitöiden estekartoitus Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t) Huomautukset

Lisätiedot

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Niko Setälä, 6.9.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Selvityksen sisältö Liikenteellinen tarkastelu Mahdolliset liikennöintimallit ja kapasiteettitarpeet

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen Jouni Nevalainen Esityksen sisällysluettelo Työn tausta Ongelman asettelu Käsitteitä ja määritelmiä Käytetyt menetelmät Tulokset Johtopäätökset

Lisätiedot

INPRO Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen

INPRO Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen 1 INPRO Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen INFRA 2010 ohjelman hankekatsaus Tuotemalliprosessi Jouko Kankainen / Ari-Pekka Manninen Helsinki University of Technology CEM Construction

Lisätiedot

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 12.12.2014

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 12.12.2014 Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Timo Välke 12.12.2014 Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään

Lisätiedot

EN 45545 standardisarja yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä

EN 45545 standardisarja yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä EN 45545 standardisarja yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä Erityisasiantuntija Ville-Veikko Savolainen SFS 7.10.2014 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Yhteentoimivuuden tekniset eritelmät

Lisätiedot

Luk enne vira sto. Rautatieliikenteen täsmällisyyteen liittyvät tietotarpeet. Jouni Paavilainen, Riikka Salkonen, Tuuli Rantala

Luk enne vira sto. Rautatieliikenteen täsmällisyyteen liittyvät tietotarpeet. Jouni Paavilainen, Riikka Salkonen, Tuuli Rantala Luk enne vira sto 12 2011 L IIK E N N E V IR A S T O N T U T K IM U K S IA JA S E L V IT Y K S IÄ Jouni Paavilainen, Riikka Salkonen, Tuuli Rantala Rautatieliikenteen täsmällisyyteen liittyvät tietotarpeet

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET

ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET Johtaja Paavo Karvinen Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy RLKK 1 RAUTATIELOGISTIIKAN KEHITTÄMISKESKUS. PIEKSÄMÄKI 2

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

VR Eurooppalainen kuljettaja

VR Eurooppalainen kuljettaja VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi

Lisätiedot

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PÄÄTÖS 9.2.2005 STM/316/2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN PÄÄTÖS ERÄIDEN RAUTATIELIIKEN- TEESSÄ TYÖSKENTELEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖPAIKKOJEN TYÖSUOJELU- VALVONNAN SIIRTÄMISESTÄ

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS

ARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS ARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS MATHM-47300 Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 1.10.2012 Ryhmä: Kipinä Sari Herrala, 228850 2 SISÄLLYS Arvioitava verkkopalvelu... 3 Arvioinnin tavoitteet...

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Verkostomaisen työn yhteinen kohde?

Verkostomaisen työn yhteinen kohde? Verkostomaisen työn yhteinen kohde? - esimerkkinä raideliikenteenohjaustyön muutos Arja Ala-Laurinaho Työn kehittäminen-tiimi Työterveyslaitos Esityksen tavoite ja sisältö mitä verkostoituva työ käytännössä

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Käytettävyys julkishallinnon tietojärjestelmähankinnoissa tilaajan näkökulmasta

Käytettävyys julkishallinnon tietojärjestelmähankinnoissa tilaajan näkökulmasta Käytettävyys julkishallinnon tietojärjestelmähankinnoissa tilaajan näkökulmasta Sytyke/ käytettävyys OSY Anu Ylä-Pietilä Lyhyesti Trafista Trafi vastaa liikennejärjestelmän sääntely- ja valvontatehtävistä,

Lisätiedot

IT-palvelupisteen palvelutason mittaaminen

IT-palvelupisteen palvelutason mittaaminen IT-palvelupisteen palvelutason mittaaminen Diplomityöseminaari, 16.2.2010 Kaisa Vuorensola Ohjaaja: KTM Minna Metsänvuori Valvoja: Dos. Kalevi Kilkki Esityksen sisältö Tutkimuksen lähtökohta Tutkimuskysymys

Lisätiedot

MYÖHÄSTYMINEN MÄÄRÄASEMALLE SAAPUESSA KAUKOLIIKENNE

MYÖHÄSTYMINEN MÄÄRÄASEMALLE SAAPUESSA KAUKOLIIKENNE 1 0 0 % 9 5 % 9 0 % 8 5 % 8 0 % 7 5 % 7 0 % 6 5 % 6 0 % 1/6 12.9.2007 VR:N VASTAUS LVM:N SELVITYSPYYNTÖÖN JUNALIIKENTEEN HÄIRIÖISTÄ 1. Yleistä junaliikenteen täsmällisyydestä Suomessa noudatetaan kansainvälistä

Lisätiedot

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Anis, Daniel Piirainen, Ilkka 2011 Leppävaara 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Johdanto opinnäytetyöhön ja yhteenveto Anis, Daniel. Piirainen,

Lisätiedot

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja Suunnittelutasojen suhteet Suunnittelutasojen suhteet Pääpointit jatkokehittelystä A. Mitä ennakkotehtävässä oli saatu aikaan? Hyvä ja konkreettinen esitys, jonka pohjalta

Lisätiedot

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 Aiheita RAKETTI hanke päättyi, työ jatkuu OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamat palvelut Korkeakoulujen tietohallinnon

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Rautateiden hinnoittelu Juha Karjanlahti Rautatiealan sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus 9.4.2014

Rautateiden hinnoittelu Juha Karjanlahti Rautatiealan sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus 9.4.2014 Rautateiden hinnoittelu Juha Karjanlahti Rautatiealan sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus 9.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Rautatiemarkkinoiden hinnoittelu Suomessa Perustana kapasiteetti-

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

kirjaamo@lvm.fi ja risto.saari@lvm.fi

kirjaamo@lvm.fi ja risto.saari@lvm.fi LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ kirjaamo@lvm.fi ja risto.saari@lvm.fi Asia Pyydetty lausunto Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2012/34/EU) yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta (ns.

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

TAVARAJUNIEN ETUAJASSAKULKU

TAVARAJUNIEN ETUAJASSAKULKU TAVARAJUNIEN ETUAJASSAKULKU Selvitys Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Logistiikan koulutusohjelma Forssa, kevät 2013 Miika Koivisto TIIVISTELMÄ FORSSA Logistiikan koulutusohjelma Tekijä Miika Koivisto

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS JA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN (ETPÄ)

ENERGIATEHOKKUUS JA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN (ETPÄ) ENERGIATEHOKKUUS JA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN (ETPÄ) Anne-Mari Haakana 4.7.2014 TAUSTAT JA TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena on selvittää uusien kulkuneuvoteknologien ja polttoaineiden liikenneverkolle asettamia

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle 1 Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle Markus Hellström 2 Esityksen kiteytys 3 Esityksen sisältö Tavoite ja sen merkitys liiketoiminnan johtamisessa Miten vien liiketoiminnan tavoitteeseen?

Lisätiedot

Sosiaalisten verkostojen data

Sosiaalisten verkostojen data Sosiaalisten verkostojen data Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 2. luento - 17.10.2008 Antti Kortemaa, TTY/Hlab Wasserman, S. & Faust, K.: Social Network Analysis. Methods and Applications. 1 Mitä

Lisätiedot

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Russian railways Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit Sementti

Lisätiedot

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä

Lisätiedot

A 19/2009 Rautatieliikenteen täsmällisyyden kehittäminen suorituskannustinjärjestelmällä

A 19/2009 Rautatieliikenteen täsmällisyyden kehittäminen suorituskannustinjärjestelmällä A 19/2009 Rautatieliikenteen täsmällisyyden kehittäminen suorituskannustinjärjestelmällä Anna Nervola Ratahallintokeskuksen julkaisuja A 19/2009 Rautatieliikenteen täsmällisyyden kehittäminen suorituskannustinjärjestelmällä

Lisätiedot

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Onnistunut tapahtuma 12.11.2008 Mika Lehtinen toimitusjohtaja Expology Oy Associated Partner of the Esityksen tavoitteet Miksi mitattavien tavoitteiden

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö PL 31 00023 VALTIONEUVOSTO info@lvm.fi kirjaamo@lvm.fi

Liikenne- ja viestintäministeriö PL 31 00023 VALTIONEUVOSTO info@lvm.fi kirjaamo@lvm.fi Liikenne- ja viestintäministeriö PL 31 00023 VALTIONEUVOSTO info@lvm.fi kirjaamo@lvm.fi VIITE ASIA Liikenneministeriön tulevaisuuskatsaus puolueille Digitaalinen Suomi, uusi liikennepolitiikka Esitettyjä

Lisätiedot

Tiikerinloikka tuotemallilla Infra FINBIM tulevaisuuden aseeksi? VaikuttajaForum Rakennusteollisuus 22.3.2011 Ville Saksi VR Track Oy

Tiikerinloikka tuotemallilla Infra FINBIM tulevaisuuden aseeksi? VaikuttajaForum Rakennusteollisuus 22.3.2011 Ville Saksi VR Track Oy Tiikerinloikka tuotemallilla Infra FINBIM tulevaisuuden aseeksi? VaikuttajaForum Rakennusteollisuus 22.3.2011 Ville Saksi VR Track Oy Esityksen sisältö Agenda 1 Rautateiden renessanssi Agenda 2 Kitkattoman

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen 1 Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen käynnistäminen Kuvat: VR ja Savonlinnan kaupunki 2 Lähtökohdat Savonlinnan liikenteellinen asema on ongelmallinen Henkilöjunayhteydet etelään ja itään toimivat

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen

Lisätiedot

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Kouvola 2001 Raportin

Lisätiedot

Juna on. päässä asemalta

Juna on. päässä asemalta Juna on 58 1 h 15 min päässä Perillä! Juna on Perillä! kertoo mahdollisimman selkeällä ja luotettavalla tavalla, koska junasi on oikeasti perillä. 58 Oletko joskus ollut asemalaiturilla odottamassa junaa,

Lisätiedot

Kalustoyksikön rekisteröinti

Kalustoyksikön rekisteröinti Määräys 1 (11) Antopäivä: 16.11.2011 Voimaantulopäivä: 16.11.2011 Voimassa: toistaiseksi Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 75 Komission päätös, 107/2011/EU, kansallista rekisteriä koskevasta yhteisestä

Lisätiedot

Automaattisten ajoneuvojen ja lainsäädännön kehitys - Suomi edistää älykästä liikennettä. Jenni Rantio Teknologia Forum 7.10.2015

Automaattisten ajoneuvojen ja lainsäädännön kehitys - Suomi edistää älykästä liikennettä. Jenni Rantio Teknologia Forum 7.10.2015 Automaattisten ajoneuvojen ja lainsäädännön kehitys - Suomi edistää älykästä liikennettä Jenni Rantio Teknologia Forum 7.10.2015 Suomi edistää - Miksi? Rakennetaan digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö

Lisätiedot

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta johtaja, FT Maire Mäki 1 Haasteita julkisille palveluille ja niiden arvioinnille Säästö- ja tuottavuustavoitteet haastavat julkisen palvelutoiminnan; Korkeaa laatua

Lisätiedot

Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari

Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Kemira GrowHow: Paikallisen vaihtelun korjaaminen kasvatuskokeiden tuloksissa 21.2.2008 Ilkka Anttila Mikael Bruun Antti Ritala Olli Rusanen Timo Tervola

Lisätiedot

Digitalisaatio muuttaa palveluliiketoimintaa - mahdollisuudet nyt ja tulevaisuudessa. Mikael Aro 4.12.2014

Digitalisaatio muuttaa palveluliiketoimintaa - mahdollisuudet nyt ja tulevaisuudessa. Mikael Aro 4.12.2014 1 Digitalisaatio muuttaa palveluliiketoimintaa - mahdollisuudet nyt ja tulevaisuudessa Mikael Aro 4.12.2014 2 VR Matkustajaliikenne tarjoaa kauko- ja lähiliikenteen matkustuspalveluita Kaukoliikenne Noin

Lisätiedot