RAUTATIELIIKENNEDATAN JALOSTAMINEN PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI KEHITTYNEEN DATA- ANALYTIIKAN MENETELMIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAUTATIELIIKENNEDATAN JALOSTAMINEN PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI KEHITTYNEEN DATA- ANALYTIIKAN MENETELMIN"

Transkriptio

1 ARTTU-MATTI MATINLAURI RAUTATIELIIKENNEDATAN JALOSTAMINEN PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI KEHITTYNEEN DATA- ANALYTIIKAN MENETELMIN Diplomityö Professori Jorma Mäntynen hyväksytty tarkastajaksi teknistaloudellisen tiedekunnan kokouksessa

2 i TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Tietojohtamisen koulutusohjelma MATINLAURI, ARTTU MATTI: Rautatieliikennedatan jalostaminen päätöksenteon tueksi kehittyneen data analytiikan menetelmin Diplomityö, 109 sivua (1 Liite) Toukokuu 2011 Pääaine: Tiedonhallinta Tarkastaja: Professori Jorma Mäntynen Avainsanat: Rautatieliikenne, Täsmällisyys, Kehittynyt data analytiikka, Tiedonlouhinta, Toimintatutkimus, Päätöksenteon tuki Rautateillä liikenne on sidottu raiteisiin. Niinpä yksittäisten junien täsmällinen liikennöinti on tärkeää: yhden junan viivästys saattaa vaikuttaa useiden muiden junien täsmällisyyteen. Vuoden 2009 talvesta lähtien Suomen rautatieliikenteen täsmällisyys on ollut pääsääntöisesti hyvin heikolla tasolla. Tässä diplomityössä pyritään lisäämään ymmärrystä siitä, mistä epätäsmällinen liikennöinti johtuu, ja miten rautatieliikennedataa voidaan jalostaa kehittyneen data analytiikan menetelmin siten, että tuotetaan uutta tietoa täsmällisyyden kehittämiseen liittyvän päätöksenteon tueksi. Tutkimuksessa paneudutaan myös siihen, mitä tämä edellyttää dataympäristöltä, analyysitoiminnalta sekä työryhmätyöskentelyltä. Aluksi työssä tehdään kaksiosainen kirjallisuusselvitys. Kirjallisuusselvityksen ensimmäisessä osassa tutkitaan rautatieliikenteen täsmällisyyteen liittyvää käsitteistöä ja normistoa. Toisessa osassa tutkitaan kehittynyttä data analytiikkaa ja sen menetelmiä päätöksenteon tukena. Työn empiirinen osuus toteutetaan toimintatutkimuksena osallistumalla aktiivisesti Suomen rautateiden radanpitäjä Liikenneviraston sekä liikennöitsijä VR:n työryhmiin ja analyysitoimintaan. Empiirisen osuuden ensimmäisessä osassa tarkastellaan Suomen rautatieliikenteestä kerättävää kulkutietodataa, täsmällisyysanalyysin nykytilaa sekä täsmällisyyden parissa toimivien työryhmien toimintaa. Empiirisen osuuden toisessa osassa toteutetaan esille nousseita analyysi ideoita kehittyneen data analytiikan menetelmin. Tavoitteena on ymmärtää, miten kyseisiä menetelmiä voidaan hyödyntää Suomen rautatieliikennedatan analysoinnissa syvällisemmän ymmärryksen saavuttamiseksi. Työn tuloksena voidaan todeta, että kehittyneen data analytiikan menetelmien avulla voidaan saavuttaa paljon lisäymmärrystä kokonaisjärjestelmän toiminnasta, kuten viiveiden ketjuuntumisesta. Tämä edellyttää dataympäristön, analyysitoiminnan sekä työryhmätyöskentelyn toimintatapojen ja käytettävien työkalujen kehittämistä.

3 ii ABSTRACT TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Master s Degree Programme in Information and Knowledge Management MATINLAURI, ARTTU MATTI: Refining Rail Transport Data for the Purpose of Decision support with Advanced Data analytics Master of Science Thesis, 109 pages (1 Attachment) May 2011 Major: Business Information Management Examiner: Professor Jorma Mäntynen Keywords: Rail Transport, Punctuality, Advanced Data Analytics, Data Mining, Interventionist research, Decision Support In rail transport the punctuality of every train is vital as operation is limited to running on tracks. The delay of one single train may affect the punctuality of several others. Since the winter of 2009 Finnish rail transport has faced a challenge in maintaining punctual operation. To better understand what causes unpunctual operation, this thesis researches how by refining rail transport data with advanced data analytics can one create analyses to support decision making related to improving punctuality. This thesis also delves into what this requires from the data environment, analysis operations and from working group work. To start with, a two part literature review is completed. The first part reviews advanced data analytics and its methods to support decision making. The second part presents rail transport punctuality related terminology and norms. The empirical study of this thesis is completed as an action research by actively participating in the analysis and work group work of the maintainer and developer of the rail network, the Finnish Transport Agency, as well as the sole operator, VR. The first section of the empirical study examines Finnish rail transport from the viewpoints of data gathered, punctuality analysis currently being done and work groups currently working with punctuality matters. The latter section of the empirical study is used to complete analyses with advanced data analytics to better understand how the methods can be used to achieve a deeper understanding of the transport system. As an end result of this thesis it can be stated that, by using advanced data analytical methods in data analysis one can achieve a better understanding of the rail transport system as a whole. An example of this is the understanding gained in delay propagation. However further analysis work requires development in procedures and available tools related to the data environment, analysis operations and work group work.

4 iii ALKUSANAT Suomen rautatieliikenteen täsmällisyys on ollut heikolla tasolla vuoden 2009 talvesta lähtien. Syksyllä 2010 kuullessani mahdollisuudesta osallistua osaltani tämän ongelmatilanteen ratkomiseen, ei minun tarvinnut hetkeäkään jahkailla. Olin koukussa. Tämä tutkimusprojekti on avartanut näkemystäni sekä aikaisemmin minulle tuntemattomasta rautatieliikenteestä että jo aikaisemmin tutusta analytiikan menetelmien mielenkiintoisesta maailmasta. Tutkimuksen ovat osaltansa mahdollistaneet Heli Mattila Liikennevirastosta tarjoamalla projektirahoituksen ja olosuhteet projektin toteuttamiseen. Kiitos tästä hänelle. Kiitos kuuluu myös muulle Liikenneviraston organisaatiolle sekä VR Yhtymälle, jotka mahdollistivat tutkimuksenaikaisen osallistumisen heidän toimintaansa. Tampereen teknilliseltä yliopistolta tahdon osoittaa kiitollisuuteni professori Jorma Mäntyselle tilaisuudesta työskennellä tämän projektin parissa luovuutta mahdollistavissa olosuhteissa. TTY:n tutkija Tommi Mäkelä ansaitsee oman osuutensa kiitoksesta rautatieliikenteen asiantuntemuksensa jakamisesta. Tämän diplomityön suhteen suurin kiitos kuuluu projektipäällikkö Jouni Paavilaiselle erittäin kannustavasta otteesta ja ohjauksesta. Ilman koko kotiväen tukea niin opintojen kuin tämän viimeiset kolme viikkoa kestäneen rutistuksen aikana, en olisi pystynyt tähän tällä aikajänteellä. Kaikkien kymppipisteiden ja papukaijamerkkien ollessa jaettuna, jäljelle jää vain sydän, jonka ansaitsee projektin aikana maailmaan ilmestynyt pikku Linda Marie, joka kolmikuukautisilla sormillaan auttoi kirjoittamaan nimeni näihin kiitoksiin. Tampereella , Arttu Matti I. Matinlauri

5 iv SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... i ABSTRACT... ii ALKUSANAT... iii SISÄLLYS... iv 1. JOHDANTO Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteet ja rajaukset Tutkimusmenetelmä Tutkimuksen rakenne RAUTATIELIIKENNE JA TÄSMÄLLISYYS Rautatieliikenne Suomen rautatietoimintaympäristö Rautatieliikenteen täsmällisyys Rautatieliikenteen viiveet ja myöhästymiset Suomen rautatieliikenteen täsmällisyys Viiveiden luokittelu Suomessa Yhteenveto KEHITTYNYT DATA-ANALYTIIKKA PÄÄTÖKSENTEON TUKENA Päätöksentekomentelmät Tiedon tasot... 30

6 v 3.3. Kehittyneen data-analytiikan menetelmät Assosiaatioanalyysi & Sekvenssianalyysi Klusterointi Luokittelu Visuaalinen analytiikka Yhteenveto RAUTATIELIIKENTEEN TÄSMÄLLISYYSANALYYSIEN NYKYTILA SUOMESSA Rautatieliikennedata JUSE-data GRATU-data Datan nykytila Analyysit Kuukausittainen analyysi Vuosittainen analyysi Analyysien nykytila Työryhmät Täsmällisyyden ohjausryhmä (Ryhti-ryhmä) Liikenneviraston Infra-täsmäryhmä VR:n Täsmä-ryhmä VR:n Täsmällisyyden analyysiryhmä (A-ryhmä) Liikenteen laatu -ryhmät (LiLa-ryhmät) Työryhmien nykytila... 62

7 vi 5. DATA-ANALYTIIKAN MENETELMIEN HYÖDYNTÄMINEN SUOMEN RAUTATIELIIKENTEESTÄ KERÄTTÄVÄN DATAN ANALYSOINNISSA Yksittäisten junien toistuvien myöhästymismallien analysointi Analyysi Yhteenveto Pohjanmaan radan huonon kunnon aiheuttamien myöhästymisten vaikutusten arviointi valtakunnallisesti Analyysi Yhteenveto PÄÄTELMÄT Kehittyneen data-analytiikan mahdollisuudet Data- ja analytiikkaympäristön kehittäminen Analyysitoiminnan kehittäminen Työryhmien toiminnan kehittäminen Tutkimuksen arviointi ja jatkotutkimusehdotukset LÄHTEET LIITTEET (1 kpl)

8 1 1. JOHDANTO 1.1. Tutkimuksen tausta Rautatieliikenteen täsmällisyyden merkitys on kasvanut viime vuosikymmeninä muun muassa ihmisten vaatimustason noususta, kulkumuotojen aiempaa voimakkaammasta keskinäisestä kilpailusta sekä rataverkon käyttöasteen kasvusta johtuen. Epätäsmällisyys heikentää sekä rautatieliikennejärjestelmän suorituskykyä että sen palvelun laatua. Tätä kautta se heijastuu kustannuksina matkustajille, liikennöitsijöille, radanpitäjälle ja koko yhteiskunnalle. Talvien sekä aikana täsmällisyys on romahtanut ollen henkilökaukoliikenteessä heikoimpina talvikuukausina jo alle kuudenkymmenen prosentin tavoitteen ollessa yhdeksänkymmentä prosenttia. Tästä on seurannut paljon negatiivissävytteistä julkista keskustelua rautatieliikenteen täsmällisyydestä. Seurauksena on syntynyt paine täsmällisemmälle liikenteelle. Suomessa täsmällisyyden kehitystyön lähtökohtana ovat yleensä olleet yksittäiset, konkreettiset haasteet, joihin on vastattu käytännönläheisillä selvityksillä ja tutkimuksilla. Pragmaattisuuden ollessa korostuneena aihealueen tieteellinen tutkimus on saanut melko vähän painoarvoa. Näin ollen tarve aihealueen tieteellisen ja teoreettisen kehyksen vahvistamiselle on olemassa. Vankka teoreettinen osaaminen antaa hyvät lähtökohdat kehittää järjestelmää myös käytännön sovelluksien osalta. Kansallisen teoriataustan vahvistamisen hyödyllisyyttä tukee myös se, että Suomen rautatieliikennejärjestelmä on esimerkiksi yksiraiteisen luonteensa vuoksi poikkeava moniin muihin maihin verrattuna. Näin ollen ulkomaiset tutkimukset ovat vain harvoin suoraan sovellettavissa Suomeen. Näistä lähtökohdista Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) ja Liikennevirasto (ent. Ratahallintokeskus) solmivat vuoden 2009 alussa aiesopimuksen nelivuotisesta tutkimusyhteistyöstä, jonka aihepiirinä on rautatieliikenteen täsmällisyys. Yhteistyön ensimmäinen tutkimushanke oli nimeltään Rautatieliikenteen täsmällisyystutkimuksen kirjallisuuskatsaus. Siinä kartoitettiin, jäsennettiin ja analysoitiin laaja alaisesti rautatieliikenteen täsmällisyyteen liittyvää tutkimusta kansainvälisellä tasolla. Lisäksi tutkimuksessa pyrittiin hankkimaan syvällinen ymmärrys täsmällisyyden taustalla olevista teorioista sekä siihen liittyvistä sovelluksista. Ensimmäisen tutkimushankkeen myötä esiin nousseiden teemojen ja näkökulmien myötä rautatieliikenteen täsmällisyystutkimusta jatkettiin Täsmällisyyteen liittyvän tie

9 2 don keräämisen, analysoinnin ja hyödyntämisen kehittäminen hankkeen muodossa. Tutkimushankkeen ensimmäinen vaihe, Eri toimijoiden täsmällisyyteen liittyvien tietotarpeiden määrittäminen, nosti esille, että rautatieliikenteen toimijat kaipaisivat nykyistä pidemmälle vietyjä analyysejä täsmällisyyteen liittyen. Esimerkiksi viiveiden ketjuuntumisilmiöstä kaivattiin enemmän tietoa. Tutkimushankkeessa todettiin, että näihin tietotarpeisiin vastaamista voitaisiin kehittää huomattavasti nykyisestä erilaisia kehittyneitä data analytiikkamenetelmiä, kuten tiedonlouhintaa hyödyntämällä. Menetelmien avulla olemassa olevaa täsmällisyysdataa voidaan analysoida perinteisiä menetelmiä monipuolisemmin ja löytää siitä uudenkaltaisia syy seuraus suhteita, joita ei järjestelmän kompleksisuuden ja datamassan suuruuden vuoksi aikaisemmin ole ollut mahdollista tunnistaa. Rautatieliikenteen viimeaikoina kohtaamien haasteiden ja aikaisemman tutkimuksen valossa näyttäisi siis siltä, että kehittyneiden data analytiikkamenetelmien hyödyntäminen täsmällisyysdatan analysoinnissa antaisi mahdollisuuden eri toimijoiden tietotarpeiden parempaan tyydyttämiseen. Toisen tutkimuksenhankkeen toisen vaiheen, Täsmällisyysdatan keräämiseen, analysointiin ja hyödyntämiseen liittyvät konkreettiset käytännöt eri maissa, sekä ensimmäisessä tutkimuksessa tehdyn kirjallisuuskatsauksen perusteella kehittyneen data analytiikan menetelmiä ei kuitenkaan ole hyödynnetty täsmällisyyteen liittyvän datan analysoinnissa. Tämä diplomityö sekä siihen liittyvä tutkimushanke, Täsmällisyystiedon jalostaminen kehittyneen data analytiikan keinoin, pyrkii täyttämään sekä edellä esitettyä käytännön tarvetta että olemassa olevaa tutkimuksellista aukkoa. Tutkimus siis sekä palvelee tilaajan täsmällisyystyötä että luo uutta tietoa alan tieteelliselle kentälle. Rautatieliikenteen täsmällisyystutkimuksen kirjallisuuskatsaus projektin yhteydessä on luotu malli, joka havainnollistaa täsmällisyyteen liittyvän datan keräämiseen, analysointiin ja hyödyntämiseen liittyvää iteratiivista prosessia. Reaalimaailman prosessin yleisen jäsentämisen lisäksi mallia voidaan hyödyntää tutkimuksen asemoinnissa. Malli on esitetty kuvassa 1.

10 3 Kuva 1. Prosessimalli, jossa mitattua täsmällisyysdataa jalostetaan tarvitsijoille, ja hyödynnetään heiltä saatua palautetta järjestelmän kehittämisessä. (Paavilainen et al. 2011) Tämä diplomityö tarkastelee ensisijaisesti prosessin vaihetta 12 (analysointimenetelmien kehittäminen). Analysointimenetelmien kehittämisessä pyritään ottamaan kantaa sekä datan muokkaukseen, että analysointiin liittyviin asioihin. Tutkimus ei kuitenkaan rajaudu vain tähän vaiheeseen, vaan sen kautta pyritään lisäksi hahmottamaan, kuinka koko tiedontuotantoprosessia tulisi kehittää.

11 Tutkimuksen tavoitteet ja rajaukset Tässä tutkimuksessa tavoitteena on selvittää, miten täsmällisyystiedon jalostamista päätöksenteon tueksi voidaan kehittää kehittyneen data analytiikan menetelmien avulla. Kehittyneellä data analytiikalla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa seuraavaa: Kehittynyt data analytiikka koostuu menetelmistä ja työkaluista, joilla pyritään automatisoidusti löytämään oleellinen tieto suurista tietomassoista. Kun perinteisten dataanalyysimenetelmien ja työkalujen avulla on lähinnä mahdollista analysoida pieniä datamääriä muutaman muuttujan suhteen kerrallaan, on kehittyneen data analytiikan avulla mahdollista tarkastella laajojakin datamassoja useiden satojen muuttujien suhteen sen kehittyneiden analyysialgoritmien ja työkalujen avulla. Näin ollen kehittyneempiä menetelmiä hyödynnettäessä ei tarvita valmiita hypoteeseja, vaan ideana on, että työkalut löytävät datamassasta johdonmukaisuuksia, kuten esimerkiksi poikkeamia, säännönmukaisuuksia sekä syy seuraussuhteita. Edellä esitelty kehittyneen data analytiikan määritelmä sekä muita käsitteiden määrittelyjä esitetään tarkemmin luvuissa 2 ja 3. Tutkimuksen tavoitteet voidaan tiivistää seuraaviin osa alueisiin: 1. Kirjallisuusselvityksen avulla pohditaan, miten analytiikka tukee päätöksentekoa. 2. Kirjallisuusselvityksen avulla tarkastellaan, mitkä ovat keskeisimmät kehittyneen data analytiikan menetelmät ja miten niitä hyödynnetään. 3. Kirjallisuusselvityksenä kartoitetaan, mitä rautatieliikenteessä ymmärretään täsmällisyydellä ja siihen liittyvällä käsitteistöllä sekä mitä tämä tarkoittaa Suomen rautatieliikenteen kontekstissa. 4. Toimintatutkimuksena tutkimuksena tutkitaan, missä kehittyneen data analytiikan menetelmistä olisi hyötyä rautatieliikennettä ja siihen liittyvää analyysitoimintaa kehittäessä. 5. Tuotetaan mallianalyysejä, joissa hyödynnetään kehittyneen data analytiikan menetelmiä rautateiden täsmällisyystiedon jalostamisessa ja arvioidaan niiden hyödyllisyyttä. Tutkimuksessa osallistutaan kohdeorganisaation toimintaan aktiivisesti ja tämä ilmenee muun muassa erinäisten vakioanalyysien kehittämistoimina ja analyysejä hyödyntävien työryhmien toimintaan osallistumisena. Tutkimuksen fokus on kehittyneen data analytiikan menetelmien hyödyntämisessä päätöksenteon tukena. Näin ollen esimerkiksi päätöksentekijöiden tietotarpeisiin ei puututa kuin siinä määrin, että voidaan arvioida esimerkkianalyysien hyödyllisyyttä.

12 Tutkimusmenetelmä Tutkimuksen luonteena on tarkastella, miten kehittyneen analytiikan menetelmiä voidaan hyödyntää rautatieliikenteestä kerättävän kulkutiedon analysointiin. Koska tutkimus vaatii kohdeorganisaation tämän hetken toimintatapojen, kuten analyysitarpeiden ymmärtämistä ja analytiikan tämän hetkisen hyödyntämistilan kartoittamista, päätettiin tutkimus toteuttaa interventionistisena tutkimuksena, eli toimintatutkimuksena. Interventionistisen tutkimuksen pääajatus, eli kohdeorganisaation toiminnasta oppiminen ja mahdollisesti sen toiminnan kehittäminen aktiivisen osallistumisen myötä, esitetään seuraavaksi tarkemmin. Baskerville & Myers (2004) esittävät, että interventionistinen tutkija on yleensä organisaation ulkopuolinen henkilö, joka tarjoaa asiantuntemustaan kohdeorganisaation kehittämiseen ja systemaattisesti arvioi osallistumista rakentaakseen ymmärrystä toiminnasta. Levin et al. (2002) mukaan interventionistisessa tutkimuksessa on kuitenkin se haaste, että ulkopuolinen tutkija ei välttämättä täysin nauti kohdeorganisaation luottamuksesta, jolloin häneltä jää saamatta kaikista luottamuksellisin tieto. Iversen et al. (2004) painottavatkin, että interventionistisessa tutkimuksessa asiakas tutkija suhde on yksi suurimmista vaikuttimista tutkimuksen onnistumisen kannalta. Kuvassa 2. on esitetty Susman & Everedin (1978) kehittämä toimintatutkimuksen syklinen prosessi. Heidän mukaan toimintatutkimus koostuu viidestä vaiheesta: Diagnosointi, toiminnan suunnittelu, toimiminen, arviointi ja opitun tarkentaminen (Susman & Evered 1978). Diagnosointi vaiheessa pyritään tunnistamaan ratkaistava ongelma ja määrittelemään se tarkemmin. Kun ongelma on määritelty, siirrytään suunnittelemaan toimintaa. Toiminnan suunnittelun tavoitteena on tuottaa vaihtoehtoisia toimintamalleja ongelmanratkaisuun ja arvioida niitä (Susman & Evered 1978). Toisin sanoen tässä vaiheessa on jo tehty suuri työ sen suhteen, että on jo luotu ratkaisuvaihtoehtoja ongelmaan. Toiminnan suunnittelun jälkeen siirrytään itse toimimiseen, jossa valitaan yksi kehitetty toimintamalli ja ajetaan se organisaation käyttöön käytännössä. Kun jokin toimintamalli on saatu käyttöön, siirrytään arvioimaan seurauksia. Tässä vaiheessa siis tarkastellaan toiminnan vaikutuksia organisaatioon. Viimeinen vaihe Susman & Everedin sykliä on ehkäpä tärkein akateemisen tutkimuksen kannalta. Opitun tarkentaminen vaiheessa tarkastellaan yleisiä löydöksiä ja pyritään vetämään näistä johtopäätöksiä, miten mikäkin asia vaikuttaa kohdeorganisaation toimintaan. (Susman & Evered 1978). Vain tällä tavoin voidaan aidosti arvioida toiminnan vaikutusta ja rakentaa ymmärrystä tulevaisuutta silmällä pitäen.

13 6 Opitun tarkentaminen Yleisten löydösten tunnistaminen Diagnosoin7 Ongelman tunnistaminen ja määrieely Arvioin7 Toiminnan seurausten arvioinf Toiminnan suunni8elu Ongelmanratkaisun vaihtoehtoisten toimintamallien arvioinf Toimiminen Toimintamallin valinta Kuva 2. Toimintatutkimuksen syklinen prosessi (mukailtu lähteestä Susman & Evered 1978). Tämän tutkimuksen voidaan nähdä sijoittuvan toimintatutkimuksen syklisen prosessin eri vaiheisiin seuraavasti: Diagnosointi: Tässä tutkimuksessa aluksi analysoidaan miten tällä hetkellä tehdään täsmällisyysanalyysiä. Arvioinnin kohteena on sekä käytettävä data ja tehtävät analyysit. Tämän lisäksi arvioidaan tämän hetkisten täsmällisyysanalyysien käyttöä päätöksenteon tukena. Toiminnan suunnittelu & toimiminen: Tutkimuksen painopiste on tehtävissä analyyseissä. On tunnistettu, että tällä hetkellä olemassa olevat vakioanalyysit voisivat olla sisällöllisesti rikkaampia. Toisena tarpeena on ad hoc analyysien saatavuus reaaliaikaisesti erinäisiin tarpeisiin. Tähän esitetään ratkaisuksi kehittyneen data analytiikan menetelmien käyttöönottoa, jolloin voitaisiin tuottaa sisällöltään rikkaampia ja monipuolisempia analyysejä nopeammin muuttuvien tarpeiden mukaan. Arviointi & Opitun tarkentaminen: Tutkimuksessa tuotetaan esimerkkianalyysejä, mitä voisi yksinkertaisesti tuottaa kehittyneen data analytiikan menetelmien avulla. Näitä analyysejä ja niiden hyödyllisyyttä arvioidaan kunkin erillisen analyysin kohdalla. Arviointi suoritetaan subjektiivisesti tutkijoiden ja kohdeorganisaatioiden henkilöstön mielipiteiden mukaan, kuinka hyödyllisiä analyysien nähdään olevan ja kuinka yksinkertai

14 7 sesti niitä saadaan luotua. Lopuksi tutkimus raportoidaan akateemisten standardien mukaisesti, jolloin se saa ansaitsemansa huomion ja vertaisarvioinnin. Toimintatutkimusta voi tehdä monella eri tavalla. Toimintatutkija voi Daft & Weickin (1984) mukaan osallistua organisaation toimintaan ja nähdä tutkittavan toimintaympäristön eri tavoin. Kuvassa 3. on esitetty malli organisaation tulkinnan eri moodeista. Sen mukaan organisaation toimintaan voidaan sekaantua joko aktiivisesti tai sitten tyytyä vain passiivisesti havainnoimaan toimintaa. Lisäksi toimintaympäristö voidaan nähdä joko helposti analysoitavana tai sitten sellaisen, jota ei kyetä analysoimaan, jolloin täytyy tehdä oletuksia tai jopa rakentaa toimintaympäristö itse. Suuntaamaton havainnointi Rakentava osallistuminen Oletus toimintaympäristöstä Analysoitavissa Ei analysoitavissa Rajoittunut tulkinta. Ei rutiininomaista, epäformaalia dataa. Tunteeseen, huhuihin ja sattumanmahdollisuuksiin perustuvaa. Asemoitu havainnointi Tulkitsee perinteisten rajojen sisällä. Passiivinen havainnointi. Ruutininomaista, formaalia dataa. Kokeileva ja luova toimintaympäristön keksiminen ja rakentaminen. Tekemällä johtaminen. Selvittävä osallistuminen Formaali tutkiminen. Haastattelut, kyselyt, datankeruut. Aktiivinen havainnointi. Passiivinen Aktiivinen Organisaation toimintaan sekaantuminen Kuva 3. Organisaation tulkinnan moodit (mukailtu lähteestä Daft & Weick 1984). Tässä tutkimuksessa painopiste on selvittävän osallistumisen moodissa johtuen siitä, että osallistuminen kohdeorganisaatioiden toimintaan on aktiivista ja oletuksena on,

15 8 että toimintaympäristö on analysoitavissa, jolloin sitä ei tarvitse luoda. Tämä tarkoittaa sitä, että tutkimuksen painopiste on kerätyn datan analysoinnissa, epäformaaleissa keskusteluissa esiin nousseiden haasteiden analysoinnissa sekä kohdeorganisaatioiden toimintaan osallistumalla esiin nousseiden asioiden analysoinnissa. Koska tutkimuksen aikana kuitenkin noussee esille mielenkiintoisia aiheita, joista ei ole saatavissa tarkempaa tietoa, eli toisin sanoen toimintaympäristö ei ole analysoitavissa, tullaan myös jossakin määrin suorittamaan rakentavan osallistumisen tyyppistä tutkimusta kokeillen ja luoden toimintaympäristöä. Tästä esimerkkinä toimii tutkimuksen aikana esiin nousevat asiat, joita olisi hyödyllistä analysoida kehittyneen data analytiikan menetelmillä, mutta dataa ei ole saatavissa. Tutkimusmentelmänä tässä tutkimuksessa on interventionistinen tutkimus, eli toimintatutkimus. Aktiivisen osallistumisen kautta on tarkoitus muodostaa käsitys tämän hetkisestä tilanteesta ja etsiä ratkaisuja nykytilassa vallitseviin haasteisiin. Haasteiden ratkomiseen sovelletaan kehittyneen data analytiikan menetelmiä. Näitä menetelmiä ja niiden käyttöä on tarkoitus kehittää tämän tutkimuksen puitteissa ja jatkossa toimintatutkimukselle ominaisella tavalla, eli syklisesti arvioiden menetelmien hyödyllisyyttä kussakin käyttötilanteessa.

16 Tutkimuksen rakenne Tässä luvussa esitellään tutkimuksen rakenne. Tämä diplomityö noudattelee Tampereen teknillisen yliopiston diplomityöohjesäännön mukaista rakennetta, jossa teoreettinen viitekehys ja empiria on selvästi eriytetty toisistaan. Tutkimuksen rakenne on esitetty kuvassa 4, jonka sisältö selvennetään tämän luvun aikana. Tämä tutkimus rakentuu viidestä erillisestä, toisiaan tukevasta osasta. Työ alkaa johdantoluvulla, jossa esitellään tutkimuksen tausta, tutkimuksen tavoitteet ja rajaukset, käytettävä tutkimusmenetelmä sekä tutkimuksen rakenne. Tämän jälkeen luvuissa 2 ja 3 esitellään työn teoreettinen viitekehys. Luvussa 2 keskitytään esittelemään rautatieliikenteeseen ja täsmällisyyteen liittyvä teoreettinen viitekehys. Luku on rakennettu niin, että puolet sen alaluvuista esittelee rautatieliikennettä yleisellä tasolla ja puolet esittää rautatieliikennettä Suomessa. Kuvassa 4 on kuvattu Rautatieliikenne ja täsmällisyys luvun rakenne. Tässä kuvassa vasemmassa sarakkeessa allekkain esitetyt luvut kertovat rautatieliikenteestä yleisesti ja oikeanpuoleiset rautatieliikenteestä Suomessa. Luvussa 3 keskitytään data analytiikkaan ja päätöksentekomenetelmiin. Alaluvussa 3.1 esitellään eri päätöksentekomenetelmiä aina intuitiosta joukkojen viisauteen ja tarkastelemaan, miten analytiikka sijoittuu päätöksenteon tutkimuskenttään. Luvussa 3.2 ja sen alaluvuissa määritellään kehittyneeseen data analytiikkaan liittyvää käsitteistöä ja lisäksi esitellään kehittyneen data analytiikan menetelmiä. Luvut 2 ja 3 toimivat hyvin pitkälti taustoittavana viitekehyksenä luvuille 4 ja 5. Luvussa 4 esitellään rautatieliikenteen täsmällisyysanalyysin nykytila. Tämä tarkoittaa käytettävissä olevan datan, tällä hetkellä tehtävien analyysien sekä analyysejä käyttävien ja tuottavien työryhmien esittelyä. Luvun 4 tavoitteena on rakentaa ymmärrys, mitä haasteita täsmällisyysanalyysin tekemisessä on tällä hetkellä. Luvussa 5 esitellään erilaisia analyysejä tutkimuksen aikana esiin nousseista liikennejärjestelmän haasteista. Tavoitteena luvussa 5 on esittää, miten kehittyneen dataanalytiikan menetelmillä kyetään analysoimaan ja visualisoimaan liikenteestä kerättyä dataa niin, että pystytään saamaan parempi ymmärrys järjestelmän toiminnasta. Jokaisen luvun 5 alaluvun kohdalla esitellään analysoitava ongelma, jonka jälkeen tuotetaan analyysi ja lopuksi arvioidaan työkalujen hyödyllisyyttä. Luvussa 6 vedetään tutkimus yhteen. Luvun 6 aikana esitetään, miten kehittyneen data analytiikan menetelmistä on hyötyä analysoitaessa rautatieliikennettä. Lisäksi tarkastellaan tutkimuksen onnistumista sekä esitetään suositukset työn teettäjälle, että tiedeyhteisölle mahdollisesta jatkotutkimuksesta.

17 Tutkimuksen tausta 1. JOHDANTO 1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja rajaukset 1.3 Tutkimusmenetelmä 1.4 Tutkimuksen rakenne 2. RAUTATIELIIKENNE JA TÄSMÄLLISYYS TEOREETTINEN VIITEKEHYS 3. DATA ANALYTIIKKA PÄÄTÖKENTEON TUKENA 2.1 Rautatieliikenne 2.3 Rautatieliikenteen täsmällisyys 2.4 Rautatieliikenteen viiveet ja myöhästymiset 2.2 Suomen rautatietoimintaympäristö 2.5 Suomen rautatieliikenteen täsmällisyys 2.6 Viiveiden luokittelu Suomessa 3.1 Päätöksentekomenetelmät 3.2 Kehittyneen data analytiikan menetelmät Assosiaatioanalyysi & Sekvenssianalyysi Klusterointi Luokittelu Visuaalinen analytiikka 2.7 Yhteenveto 3.3 Yhteenveto 4. RAUTATIELIIKENTEEN TÄSMÄLLISYYSANALYYSIN NYKYTILA 4.1 Rautatieliikennedata JUSE data GRATU data Datan nykytila 4.2 Analyysit Kuukausittaiset analyysit Vuosittaiset analyysit Analyysien nykytila 4.3 Työryhmät Eri työryhmien esittelyt Työryhmien nykytila EMPIRIA 5. DATA ANALYTIIKAN MENETELMIEN HYÖDYNTÄMINEN SUOMEN RAUTATIELIIKENTEESTÄ KERÄTTÄVÄN DATAN ANALYSOINNISSA 5.1 Yksittäisten junien toistuvien myöhästymismallien analysointi Analyysi Yhteenveto 5.2 Pohjanmaan radan huonon kunnon aiheuttamien myöhästymisten vaikutusten arviointi valtakunnallisesti Analyysi Yhteenveto 6.1 Kehittyneen data analytiikan mahdollisuudet 6. PÄÄTELMÄT 6.2 Data ja analytiikkaympäristön kehittäminen 6.3 Analyysitoiminnan kehittäminen 6.5 Tutkimuksen arviointi ja jatkotutkimusehdotukset 6.4 Työryhmien toiminnan kehittäminen Kuva 4. Tutkimuksen rakenne

18 11 2. RAUTATIELIIKENNE JA TÄSMÄLLISYYS Tässä luvussa esitellään kirjallisuustutkimuksena toteutettu katsaus rautatieliikenteeseen ja täsmällisyyteen yleisesti ja Suomessa. Aluksi esitellään rautatieliikennettä yleisesti, jonka jälkeen siirrytään tarkastelemaan Suomen rautatietoimintaympäristöä. Tämän jälkeen suoritetaan katsaus rautatieliikenteen täsmällisyyteen, viiveisiin ja myöhästymisiin liittyvää käsitteistöä. Lopuksi esitellään rautatieliikenteen täsmällisyyteen liittyvää käsitteistöä, mittaristoa ja yleistä tilannetta Suomessa. Osa kappaleessa esitetyistä kuvista on sellaisia, jotka on tuotettu käsitteillä olevaa tutkimusta varten, mutta jo aikaisemmin julkaistu Liikenneviraston Rautatieliikenteen täsmällisyys 2010 raportissa (Liikennevirasto 2011a) Rautatieliikenne Rautatieliikennejärjestelmä on luonteeltaan hyvin poikkeava verrattuna muihin liikennemuotoihin. Verrattuna muihin liikennemuotoihin, rautatieliikenne on energiatehokas ja ekologinen liikennemuoto. Rautateillä kyetään liikuttamaan suuria massoja ihmisiä ja tavaraa pienin resurssein. Toisaalta rautatieliikenne on vahvasti sitoutunutta raiteisiin, joka rajoittaa sitä, mihin junat voivat liikkua. Rautateillä liikenteen turvallisuus on ensisijaisen tärkeää ja liikennettä ohjataan ja valvotaan monin erilaisin teknisin laittein. Rautatieliikenteelle ominaista on liikennöinti kiinteillä raiteilla. Raiteet ovat yleisesti ottaen teräksestä rakennettuja kiskoja ja täten vahvuudeltaan lujia ja kitkaltaan pieniä, jolloin rautatieliikenteessä vetovoiman tarve suhteessa kuljetettavaan massaan on pieni ja ajonopeudet suuria (Liikennevirasto 2010b). Juna onkin erittäin energiatehokas ja ekologinen kulkumuoto kuluttaen vain kolmanneksen siitä, mitä tiekuljetukset kuluttavat samojen tavaramäärien kuljettamisessa (Profillidis 2006). Näitä energiatehokkuuden ja ekologisuuden ominaispiirteitä on entisestään lisännyt polttomoottoriveturien määrän väheneminen ja sähköistetyn verkon määrän lisääntyminen. Profillidisin (2006) mukaan sähköjunat eivät tuota lainkaan päästöjä ja dieseljunat tuottavat vain viidestoistaosan siitä päästömäärästä, mitä vastaava määrä autoliikennettä tuottaa. Rautatieliikenteessä on mahdollista liittää yhteen junaan monia kalustoyksiköitä. Tämä mahdollistaa suurten tavara ja ihmismäärien tehokkaan kuljettamisen. Profillidisin (2006) mukaan kahden kilometrin mittaiset, sadan vaunuyksikön junat kuljettavat va

19 12 jaan kymmenentuhannen metrisen tonnin painoisia rahteja. Japanin ja Osakan 515 kilometrin väliä liikennöivät luotijunat ovat Profillidisin (2006) mukaan ruuhkaisimman päivän aikana kuljettaneet matkustajaa. Liikennevirasto (2010b) nostaa kuitenkin esille, että nämä suuret volyymit ovat omiaan vaikuttamaan siihen, että yksittäinenkin häiriö haittaa välittömästi suuren ihmismäärän matkaa. Liikenneviraston (2010b) mukaan häiriöt myös kertaantuvat hyvin nopeasti, jolloin on elintärkeää, että järjestelmä toimii suunnitelmallisesti, jolloin häiriöiden aiheuttamat viiveet saadaan pidettyä kurissa. Se, että junat liikkuvat kiinteillä raiteilla rajoittaa junien liikkumista. Koska raiteet määrittelevät, mihin juna voi mennä, junilla ei ole vaihtoehtoisten reittien käyttömahdollisuuksia ja ohitusmahdollisuuksia samalla tavalla, kuin esimerkiksi tieliikenteellä (Liikennevirasto 2010b). Suomen rataverkon ollessa yli yhdeksänkymmentäprosenttisesti yksiraiteista, korostuvat nämä haasteet. Koska yksiraiteisilla osuuksilla junat eivät voi kiertää toisiaan muuta, kuin erikseen rakennetuilla kohtauspaikoilla, voi yksiin hajonnut juna tai jumiutunut vaihde tukkia laajojenkin alueiden liikenteen (Liikennevirasto 2010b). Rautatieliikenteelle yksi tärkeimmistä ohjaavista vaikuttimista on turvallisuus. Rautatieliikennettä voidaankin Profillidisin (2006) mukaan pitää varsin turvallisena. Verrattaessa onnettomuuksien määriä tieliikenteen kanssa, rautatieliikenteessä on vain seitsemäsosan mahdollisuus joutua vakavaan onnettomuuteen (Profillidis 2006). Liikenneviraston (2010b) mukaan rautatieliikennettä ohjataan ja kontrolloidaan monien erilaisten teknisten turvalaite ja liikenteenohjausjärjestelmien avulla, jotka takaavat turvallisen kulun. Tällä toisaalta on myös kääntöpuolensa, sillä Liikenneviraston (2010b) mukaan kaikki tekniset järjestelmät lisäävät liikennejärjestelmän herkkyyttä häiriöille. Edellä esitetyt rautatieliikenteen ominaispiirteet tekevät rautatieliikenteestä hyvin tehokkaan liikennemuodon. Toisaalta sidonnaisuus raiteeseen sekä muut liikennöinnin vapautta rajoittavat ominaisuudet tekevät rautatieliikenteestä erittäin häiriöherkän liikennemuodon. Täten rautatieliikenteessä tulisikin pyrkiä pitämään häiriöt minimissä. Vain tällä tavoin voidaan taata järjestelmän luonteesta johtuvien kerrannaisvaikutusten pysyminen aisoissa ja liikennöinnin täsmällisyys nyt ja tulevaisuudessa.

20 Suomen rautatietoimintaympäristö Suomen rautatiejärjestelmän voidaan ajatella olevan hyvin poikkeava verrattuna muuhun maailmaan. Kun muualla liikennöidään pääasiassa moniraiteisilla rautateillä, Suomen rautatiet koostuvat pääasiassa yksiraiteisista osuuksista. Jo tämä yksinään tekee Suomen rautateistä haastavan toimintaympäristön. Tässä luvussa esitetään yleisiä faktoja suomen rataverkosta ja liikennöinnin määristä sekä niitä toimijoita, jotka Suomen rautateillä toimivat. Liikenneviraston (2010b) mukaan Suomessa rautateillä liikennöidään rataverkolla, jonka pituus on noin 5800 kilometriä. Tästä yksiraiteista osuutta on noin 90%. Kuten kuvasta 12 voidaan havaita, useampiraiteisia osuuksia on olemassa ainoastaan Helsingistä Kirkkonummelle, Helsingista Tampereen kautta Orivedelle, Helsingistä Lahden ja Kouvolan kautta Luumäelle ja Juurikorpeen sekä Riihimäen ja Lahden välillä. Hieman yli puolet kaikesta radasta on sähköistettyä. Suomen rataverkolla liikkuu päivittäin noin 300 henkilökaukoliikenteen, 900 Helsingin seudun lähiliikenteen ja noin 450 tavaraliikenteen junaa. Tällä hetkellä ainoalla operaattorilla, VR Yhtymällä, on käytössään noin 400 veturia, 1000 henkilöliikenteen vaunua ja yli tavaravaunua tämän liikennöinnin toteuttamiseen. (Liikennevirasto 2010b).

Tommi Mäkelä & Riikka Salkonen. Rataverkon käytettävyyden mittarit mitä ne ovat jja mihin niitä tarvitaan?

Tommi Mäkelä & Riikka Salkonen. Rataverkon käytettävyyden mittarit mitä ne ovat jja mihin niitä tarvitaan? Tommi Mäkelä & Riikka Salkonen Rataverkon käytettävyyden mittarit mitä ne ovat jja mihin niitä tarvitaan? RATA 2012 Hämeenlinna Esityksen rakenne Rataverkon käytettävyyden mittarit mitä ne ovat ja mihin

Lisätiedot

HE 181/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rautatielain 4 ja 57 :n muuttamisesta

HE 181/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rautatielain 4 ja 57 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rautatielain 4 ja 57 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan uuden Suomen ja Venäjän välisen rautatieliikennesopimuksen voimaantulosta

Lisätiedot

Poikkeustapahtumien hallinta raideliikenteessä. Tekijä: Ilkka Nieminen Toimeksiantaja: Mipro Oy

Poikkeustapahtumien hallinta raideliikenteessä. Tekijä: Ilkka Nieminen Toimeksiantaja: Mipro Oy Poikkeustapahtumien hallinta raideliikenteessä Tekijä: Ilkka Nieminen Toimeksiantaja: Mipro Oy Sisältö Toimeksiantajasta sananen Poikkeamatilanteiden hallintajärjestelmä Mitä, miksi, minkälainen Poikkeamatilanteen

Lisätiedot

Turun Satama Oy:n satama-alueen rataverkon verkkoselostus

Turun Satama Oy:n satama-alueen rataverkon verkkoselostus Turun Satama Oy:n satama-alueen rataverkon verkkoselostus Turun Satama Oy 2.12.2016 1 (4) Sisällys 1 Yleistä... 2 1.1 Johdanto... 2 1.2 Voimassaoloaika ja päivittäminen... 2 1.3 Julkaiseminen... 2 1.4

Lisätiedot

Rautateiden verkkoselostus 2018

Rautateiden verkkoselostus 2018 Verkkoselostus 1 (5) Haminan terminaali Rautateiden verkkoselostus 2018 Neste Oyj, Haminan terminaali Verkkoselostus 2 (5) Sisällys 1 Yleistä... 3 1.1 Oikeudellinen merkitys... 3 1.2 Vastuut ja yhteystiedot...

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Ratahanke Seinäjoki-Oulu

Ratahanke Seinäjoki-Oulu Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 20.6.2016 20.6.2016 Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 24.8.2015 Ohjelma: 11:00 Ratahankkeen yleisinfo, Tommi Rosenvall (Liikennevirasto) Kempele: Kempeleen

Lisätiedot

RATAVERKON KÄYTTÖSOPIMUS AIKATAULUKAUDELLE 20xx

RATAVERKON KÄYTTÖSOPIMUS AIKATAULUKAUDELLE 20xx Käyttösopimus 1(6) RATAVERKON KÄYTTÖSOPIMUS AIKATAULUKAUDELLE 20xx Osapuolet Rataverkon haltija Rautatieliikenteen harjoittaja Yrityksen nimi PL 33 Postiosoite 00521 HELSINKI Postinumero ja postitoimipaikka

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon SAP Finug, 9.9.2015 Emil Ackerman, Quva Oy Quva Oy lyhyesti Quva kehittää innovatiivisia tapoja teollisuuden automaation lisäämiseksi Internetin

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Rautatieonnettomuuksista aiheutuvien kustannusten arviointi. Anne Silla

Rautatieonnettomuuksista aiheutuvien kustannusten arviointi. Anne Silla Rautatieonnettomuuksista aiheutuvien kustannusten arviointi Anne Silla 2 Tausta Uusi ajattelutapa rautatieliikenteen onnettomuuskustannusten laskentaan: Onnettomuuksien vaikutusten alaisina eivät ole pelkästään

Lisätiedot

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! !!!!!!!!!!!!!! JANNE VARTIAINEN PYSÄKÖINTIPAIKKOJEN VUOROTTAISKÄYTÖN HYÖDYT ESPOON JA HELSINGIN KAUPUNGEISSA

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! !!!!!!!!!!!!!! JANNE VARTIAINEN PYSÄKÖINTIPAIKKOJEN VUOROTTAISKÄYTÖN HYÖDYT ESPOON JA HELSINGIN KAUPUNGEISSA JANNE VARTIAINEN PYSÄKÖINTIPAIKKOJEN VUOROTTAISKÄYTÖN HYÖDYT ESPOON JA HELSINGIN KAUPUNGEISSA Diplomityön tutkimussuunnitelma LUONNOS 11.6.2014 Tarkastaja: professori Jorma Mäntynen Tarkastaja ja aihe

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Tohtorixi. Pasi Tyrväinen , Päivitetty Prof. Digital media

Tohtorixi. Pasi Tyrväinen , Päivitetty Prof. Digital media Tohtorixi 9.2. 2004, Päivitetty 9.1. 2005 http://www.jyu.fi/~pttyrvai/papers/tohtorixi.pdf Pasi Tyrväinen Prof. Digital media email: Pasi.Tyrvainen@jyu.fi Tutkinnon sisältö Tohtori Väitöskirja Lisensiaattityö

Lisätiedot

Vaihtotyöllä tarkoitetaan luvanvaraista junaliikennettä tukevaa rautatiejärjestelmässä tehtävää kalustoyksiköiden siirtotyötä.

Vaihtotyöllä tarkoitetaan luvanvaraista junaliikennettä tukevaa rautatiejärjestelmässä tehtävää kalustoyksiköiden siirtotyötä. Sivu 1/5 Raahen Satama Oy Vaihto- ja ratatyön turvallisuusohje Ohje hyväksytty: 21.10.2015, Kaarlo Heikkinen, satamajohtaja Ohjeesta vastaa: Raahen Satama Oy 1. Soveltamisala ja määritelmät Ohjetta noudatetaan

Lisätiedot

Rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävien koulutusohjelmat

Rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävien koulutusohjelmat Määräys 1 (27) Antopäivä: 29.11.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Laki rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä (1664/2009) 25 2 momentti. Euroopan parlamentin

Lisätiedot

KONE Kuntotutkimus. Ammattilaisen arviointi hissin nykytilasta. Tehokasta kiinteistönhoitoa

KONE Kuntotutkimus. Ammattilaisen arviointi hissin nykytilasta. Tehokasta kiinteistönhoitoa KONE Kuntotutkimus Ammattilaisen arviointi hissin nykytilasta Tehokasta kiinteistönhoitoa Luotettavasti toimiva hissi tänään ja huomenna Vaativa toimintaympäristö Hissiä käyttävät kaikki kiinteistössä

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015,

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.2.2015 C(2015) 857 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015, paikallisen rautatieinfrastruktuurin strategisesta merkityksestä direktiivin 2012/34/EU 2 artiklan

Lisätiedot

Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2012

Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2012 Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2012 11.3.2013 VUOSIKATSAUS 2012 SISÄLTÖ Työn taustaa Lisätietoja Työn tavoitteita Poikkeamien luokittelu Ilmoitettujen

Lisätiedot

Kokkolan Satama Oy Rautateiden verkkoselostus 2018

Kokkolan Satama Oy Rautateiden verkkoselostus 2018 1 (5) Kokkolan Satama Oy Rautateiden verkkoselostus 2018 Julkaistu 9.12.2016 2 (5) Sisällysluettelo Yleistietoa... 3 Esittely... 3 Johdanto... 3 Tarkoitus... 3 Oikeudellinen merkitys... 3 Vastuut ja yhteystiedot...

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön (811393A)

Johdatus tutkimustyöhön (811393A) Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä 6. luento 4.10.2016 Tutkimuksen lähestymistapa osa 3 Kertausta... Miksi tutkimusta tehdään? Tuotetaan uutta tietoa Luodaan uusia käsitteitä

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Muutoksen haasteet Ismo Kohonen Case: Liikennevirasto

Muutoksen haasteet Ismo Kohonen Case: Liikennevirasto TUKEFIN 2 Analysointi-iltapäivä 24.11.2010 Muutoksen haasteet Ismo Kohonen Case: Liikennevirasto Saaristomeren alueen väylänhoito vuosina 2011-2012 Pilottihankkeen yleisesittely Kohde: Saaristomeren alueen

Lisätiedot

Vertaisarviointipalvelut terveydenhuollossa

Vertaisarviointipalvelut terveydenhuollossa Vertaisarviointipalvelut terveydenhuollossa Kari Lappalainen Director Tieto, Healthcare & Welfare kari.a.lappalainen@tieto.com Tieto Healthcare & Welfare Pohjoismaiden johtava toimittaja, merkittävä myös

Lisätiedot

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR MATINE tutkimusseminaari 17.11.2016 Risto Vehmas, Juha Jylhä, Minna Väilä, Ari Visa Tampereen teknillinen yliopisto Signaalinkäsittelyn laitos Hankkeelle myönnetty

Lisätiedot

Mobiilin videonkatselun käyttäjäkokemuksen analyysi. Risto Hanhinen Valvoja: Kalevi Kilkki Diplomityön seminaariesitelmä 20.1.

Mobiilin videonkatselun käyttäjäkokemuksen analyysi. Risto Hanhinen Valvoja: Kalevi Kilkki Diplomityön seminaariesitelmä 20.1. Mobiilin videonkatselun käyttäjäkokemuksen analyysi Risto Hanhinen Valvoja: Kalevi Kilkki Diplomityön seminaariesitelmä 20.1.2016, Espoo Sisällysluettelo Sisällysluettelo..d. 2 Työn tausta ja ongelmanasettelu

Lisätiedot

Esteettömyys rautatiejärjestelmässä

Esteettömyys rautatiejärjestelmässä 1 (5) Antopäivä: 18.12.2014 Voimaantulopäivä: 1.1.2015 Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 74 ja 75 Voimassa: toistaiseksi EU-asetus, jonka avoimia kohtia ja erityistapauksia määräys koskee: Komission

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Määräys 1 (6) Voimassa: Toistaiseksi

Määräys 1 (6) Voimassa: Toistaiseksi Määräys 1 (6) Antopäivä: 22.12.2011 Voimaantulopäivä: 01.01.2012 Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 74 ja 75 :n kohta 4 Voimassa: Toistaiseksi Muutostiedot: Kumoaa LIMO 3, LIMO 4 sekä LIMO 2 lukuunottamatta

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

Veturit ja henkilöliikenteen liikkuva kalusto

Veturit ja henkilöliikenteen liikkuva kalusto Määräys 1 (6) Antopäivä: 22.1.2013 Voimaantulopäivä: 24.1.2013 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 74 ja 75 :n kohta 4 Komission päätös 2011/291/EU Euroopan laajuisen tavanomaisen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

Korvaa voimaan tulleen HaminaKotka Satama Oy:n Rataverkon vaihtotyön ja ratatyön turvallisuusohjeen.

Korvaa voimaan tulleen HaminaKotka Satama Oy:n Rataverkon vaihtotyön ja ratatyön turvallisuusohjeen. 1/7 VERKKOSELOSTUS Korvaa 1.9.2016 voimaan tulleen HaminaKotka Satama Oy:n Rataverkon vaihtotyön ja ratatyön turvallisuusohjeen. Sisältö 1 VOIMASSAOLO JA MUUTOKSISTA TIEDOTTAMINEN... 2 MUUTOKSISTA TIEDOTTAMINEN...

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen: tiedon yhteismitallisuus ja järjestelmien yhteentoimivuus. Johtaja Hannu Sirén

Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen: tiedon yhteismitallisuus ja järjestelmien yhteentoimivuus. Johtaja Hannu Sirén Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen: tiedon yhteismitallisuus ja järjestelmien yhteentoimivuus Johtaja Hannu Sirén 22.11.2011 Tieto, tietojärjestelmät ja ICT-panokset ovat yhä keskeisempiä korkeakoulujen

Lisätiedot

Trafi edistää toimijoiden omaa vastuullisuutta

Trafi edistää toimijoiden omaa vastuullisuutta Trafi edistää toimijoiden omaa vastuullisuutta Heidi Niemimuukko 21.1.2016 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Sisältö Trafin tahtotila Riski- ja suorituskykyperusteinen toimintatapa Turvallisuusjohtaminen

Lisätiedot

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa 17.11.2011 FinSERN1 Hannele Mäkelä Laskentatoimen tohtoriopiskelija Tampereen yliopisto hannele.makela@uta.fi Accounting

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 12.12.2014

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 12.12.2014 Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Timo Välke 12.12.2014 Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään

Lisätiedot

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Niko Setälä, 6.9.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Selvityksen sisältö Liikenteellinen tarkastelu Mahdolliset liikennöintimallit ja kapasiteettitarpeet

Lisätiedot

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PÄÄTÖS 9.2.2005 STM/316/2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN PÄÄTÖS ERÄIDEN RAUTATIELIIKEN- TEESSÄ TYÖSKENTELEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖPAIKKOJEN TYÖSUOJELU- VALVONNAN SIIRTÄMISESTÄ

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Tavoitteiden avulla kohti parempaa automaatiota Sakari Uusitalo Sami Mikkola Rakennusautomaation energiatehokkuusluokitus Standardissa

Lisätiedot

Analyysiraporttien kirjoittaminen SYN:n bibliometriikkaseminaari 2, Julkaisutoiminnan arviointi. Tampereen teknillinen yliopisto

Analyysiraporttien kirjoittaminen SYN:n bibliometriikkaseminaari 2, Julkaisutoiminnan arviointi. Tampereen teknillinen yliopisto Analyysiraporttien kirjoittaminen SYN:n bibliometriikkaseminaari 2, Julkaisutoiminnan arviointi Leena Huiku Tampereen teknillinen yliopisto 12.3.2013 TTY:n tutkimuksen arviointi TUT RAE 2010-2011 2 5 paneelia,

Lisätiedot

Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin

Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytys olettaa kaikkien kuvattujen vaatimusten täyttymistä pistemäärän saavuttamiseksi. Esimerkiksi: Raportti täyttää rakenteen ja kieliasun osalta kaikki

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

KYT2014-tutkimusohjelman kansainvälinen arviointi. Jaana Avolahti Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto/Ydinenergia

KYT2014-tutkimusohjelman kansainvälinen arviointi. Jaana Avolahti Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto/Ydinenergia KYT2014-tutkimusohjelman kansainvälinen arviointi Jaana Avolahti Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto/Ydinenergia Yleiset johtopäätökset Ohjelma kehittynyt edellisen arvioinnin jälkeen ja arvioinnin

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Nykyinen junatarjonta. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu

Nykyinen junatarjonta. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu Nykyinen junatarjonta Oriveden keskusta Haapamäen kiskobussit 2 vuoroa/arkivrk Oriveden asema Tampere-Jyväskylä IC-junat 6+6 junaa/arkivrk Haapamäen kiskobussit 2 vuoroa/arkivrk kaupunki lähijunaliikenteen

Lisätiedot

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Tutkiminen on jokapäiväinen asia Tutkit usein itse - esimerkiksi: Verkko ei toimi. Et kuitenkaan ajattele, että netti on noiduttu vaan että vika on tekninen. Vaihtoehtoisia

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä MATEMATIIKKA JOENSUUN SEUDUN OPETUSSUUNNITELMASSA Merkitys, arvot ja asenteet Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE Loppuraportti 10.6.2014 Tommi Autio ja Janne Sinisammal 1. Hankkeen tavoitteet Työhyvinvoinnin ja tuotantotyön kehittämisen foorumi -hankkeen

Lisätiedot

Väylätekninen menetelmäkehitys

Väylätekninen menetelmäkehitys Väylätekninen menetelmäkehitys Tuomo Viitala 8.9.2014 TAUSTAT JA TAVOITTEET Väylätekninen menetelmäkehitys -hankkeen tarkoituksena on liikennemuotokohtaisten (tie, rautatie, vesiväylät) väylänpidon teknisten

Lisätiedot

Rautatietunnelien turvallisuutta koskeva lainsäädäntö

Rautatietunnelien turvallisuutta koskeva lainsäädäntö Rautatietunnelien turvallisuutta koskeva lainsäädäntö Pelastusylitarkastaja Mira Leinonen 4.2.2016 Taustaa rautatietunneleita koskeville normeille Rautatietunnelien turvallisuutta koskeva keskeisin lainsäädäntö

Lisätiedot

Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari

Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Kemira GrowHow: Paikallisen vaihtelun korjaaminen kasvatuskokeiden tuloksissa 21.2.2008 Ilkka Anttila Mikael Bruun Antti Ritala Olli Rusanen Timo Tervola

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.1.2016 COM(2016) 21 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE hyväksyttävän pääoman määritelmän asianmukaisuuden tarkastelusta asetuksen (EU) N:o 575/2013

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

ISO Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia Kari Komonen

ISO Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia Kari Komonen ISO 55000 Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia 6.11.2014 Kari Komonen Eräitä käsitteitä omaisuus, omaisuuserä kohteet, asiat tai kokonaisuudet, joilla on tai voi olla arvoa organisaatiolle omaisuudenhallinta

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Kunnanhallitus nro 13/ SISÄLLYSLUETTELO

Kunnanhallitus nro 13/ SISÄLLYSLUETTELO nro 13/2015 SISÄLLYSLUETTELO KH 188 KH 189 Kokouksen järjestäytyminen Esisopimuksen hyväksyminen Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymän kanssa koskien lähijunaliikenteen järjestämistä välillä -Helsinki

Lisätiedot

How to Support Decision Analysis with Software Case Förbifart Stockholm

How to Support Decision Analysis with Software Case Förbifart Stockholm How to Support Decision Analysis with Software Case Förbifart Stockholm (Valmiin työn esittely) 13.9.2010 Ohjaaja: Prof. Mats Danielson Valvoja: Prof. Ahti Salo Tausta -Tukholman ohikulkutien suunnittelu

Lisätiedot

Oulun Satama Oy Korvaa voimaan tulleen Oulun Satama Oy:n rataverkon liikennöinnin ja ratatyön turvallisuusohjeen.

Oulun Satama Oy Korvaa voimaan tulleen Oulun Satama Oy:n rataverkon liikennöinnin ja ratatyön turvallisuusohjeen. 1 VERKKOSELOSTUS (Linkki ruotsin- tai englanninkieliseen versioon) Korvaa 1.6.2016 voimaan tulleen :n rataverkon liikennöinnin ja ratatyön turvallisuusohjeen. Sisältö 1 VOIMASSAOLO JA MUUTOKSISTA TIEDOTTAMINEN...

Lisätiedot

METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa. Jouni Lappalainen

METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa. Jouni Lappalainen METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa Jouni Lappalainen 0 WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa Työpaketissa kaksi selvitetään onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut

Lisätiedot

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3)

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) code name 1 2 sum YARKA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 80 YARKA15AYRK01-1000 Rakentamistalous 20 YRK0101 Strateginen johtaminen ja talous 5 5

Lisätiedot

Lielahti Kokemäki-allianssihankkeen käytännön toimenpiteet ja tulokset. Mikko A. Heiskanen ja Mikko Nyhä

Lielahti Kokemäki-allianssihankkeen käytännön toimenpiteet ja tulokset. Mikko A. Heiskanen ja Mikko Nyhä Lielahti Kokemäki-allianssihankkeen käytännön toimenpiteet ja tulokset Mikko A. Heiskanen ja Mikko Nyhä 17.3.2015 1 Hankesuunnittelu Hankesuunnittelu toteutettiin yhteistyössä allianssimallilla Hankkeen

Lisätiedot

Oppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen. - Kiinnittymismittarin pilottivaiheen tarkastelua Sirpa Törmä/ CC1-projekti/Tay

Oppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen. - Kiinnittymismittarin pilottivaiheen tarkastelua Sirpa Törmä/ CC1-projekti/Tay Oppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen - Kiinnittymismittarin pilottivaiheen tarkastelua Sirpa Törmä/ CC1-projekti/Tay Kiinnittymismittari Tutkimusperustainen kysely oppimisen ja toimintakäytäntöjen

Lisätiedot

PAREMMAN SÄÄNTELYN PÄIVÄ UUSIA MENETELMIÄ YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN HELSINKI MARRASKUU 25, 2010

PAREMMAN SÄÄNTELYN PÄIVÄ UUSIA MENETELMIÄ YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN HELSINKI MARRASKUU 25, 2010 PAREMMAN SÄÄNTELYN PÄIVÄ UUSIA MENETELMIÄ YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN HELSINKI MARRASKUU 25, 2010 MIKSI YRITYSTEN PAREMPI OSALLISTAMINEN LAINVALMISTELUUN ON TÄRKEÄÄ? Lainsäädännön yritysvaikutusten arviointi

Lisätiedot

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Jörn

Lisätiedot

Sosiaalisten verkostojen data

Sosiaalisten verkostojen data Sosiaalisten verkostojen data Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 2. luento - 17.10.2008 Antti Kortemaa, TTY/Hlab Wasserman, S. & Faust, K.: Social Network Analysis. Methods and Applications. 1 Mitä

Lisätiedot

VR Eurooppalainen kuljettaja

VR Eurooppalainen kuljettaja VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 Biotalouden investoinnit ruokkivat kuljetusten kysyntää; energiatehokkuutta kuljetuskaluston optimoinnilla, varovaista kiinnostusta yhdistelmäpituuden kasvattamiseen @SKALry

Lisätiedot