Hallinnan analytiikkaa selkeyttämässä
|
|
- Urho Mäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hallinnan analytiikkaa selkeyttämässä Jukka Syväterä: YTM, tutkija, Yhteiskuntaja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Kaisto, Jani & Pyykkönen, Miikka (toim.): Hallintavalta. Sosiaalisen, politiikan ja talouden kysymyksiä. Gaudeamus, Helsinki. 2010, 279 s. Hallintavalta-teoksen ilmestyessä näyttäisi siltä, että foucault lainen hallinnan analytiikka on vakiinnuttanut asemansa osana suomalaista yhteiskuntatieteellistä tutkimusta. Michel Foucault n valtakäsitystä soveltavia tutkimussuuntauksia on toki lukuisia, mutta arvioitavan teoksen artikkeleissa hallinnan analytiikka viittaa nimenomaan governmentality-koulukuntaan, jonka keskeisimpinä edustajina tunnetaan Mitchell Dean, Peter Miller ja Nikolas Rose. He ja muut hallinnan analyytikot ovat tutkimuksissaan jatkaneet valtakäytäntöjen analyysia siitä, mihin Foucault jäi, eli käytännössä analysoineet liberaalia hallintaa historiallisesti erityisenä vallan muotona ja vallan harjoittamisen tapana. Suomessa suuntausta edustavia artikkeleita ja väitöskirjoja on viime vuosina ilmestynyt kiihtyvällä tahdilla. Lähestymistavan suosiosta kertoo sekin, että hiljattain on suomennettu kaksi hallinnan analytiikan kannalta keskeistä teosta: Tutkijaliitolta Foucault n hallinnallisuuden historiaa käsittelevät luennot (Turvallisuus, alue, väestö) ja Gaudeamukselta Millerin ja Rosen teos Miten meitä hallitaan. Hallintavalta on kuitenkin ensimmäinen hallinnan analytiikkaan keskittyvä suomalainen artikkelikokoelma. Tällaiselle teokselle on epäilemättä ollut tilausta; yhtäältä tasoittamaan tietä lähestymistapaan vasta perehtymässä oleville tutkijoille ja opiskelijoille, toisaalta kehittämään tutkimussuuntausta eteenpäin ehkä myös pelastamaan se väljähtymiseltä, joka yhteiskuntatieteissä aina näyttää uhkaavaan vakiintumassa olevia alkuaan kriittisiä näkökulmia. Teoksen tavoitteeksi sen toimittaneet Jani Kaisto ja Miikka Pyykkönen asettavat hallinnan analytiikan käsitteiden ja lähestymistapojen selventämisen sekä niiden käytettävyyden parantamisen niin empiirisen tutkimuksen tekemisen välineinä kuin näkökulmina yleisemmissä yhteiskunnallisissa keskusteluissa. Arvioin teosta pikemminkin näiden tavoitteiden valossa kuin yleiskatsauksena suomalaiseen hallinnan analytiikkaan. Vaikka teoksen artikkelien aiheet ovat moninaisia, on ilmeistä, että monet myös Suomessa hallinnan analyyttisen kiinnostuksen kohteena olleet aiheet jäävät sen ulkopuolelle. Esimerkiksi sosiaalityön käytäntöihin, psykologiseen ja lääketieteelliseen tietoon liittyviä tutkimuksia ei tästä kokoelmasta löydy. Selvää onkin, ettei kaikkia keskeisiäkään aihepiirejä olisi voinut yhteen teokseen mahduttaa. Kaikenkattavuutta tärkeämpää onkin, että Hallintavallan artikkelit muodostavat keskenään mukavasti kommunikoivan kokonaisuuden. Teoksen artikkelit on jaettu neljään osioon. Näistä ensimmäinen, Käsitteellisiä välineitä, esittelee kolmen teoreettisen artikkelin voimin hallinnan analytiikan keskeisiä käsitteitä tarttuen kriittisestikin joihinkin lähestymistavan keskeisimmistä ongelmakohdista. Teoksen muut seitsemän artikkelia ovat empiirisiä aineistoja hyödyntäviä tutkimuksia. Ne on jaettu kolmeen temaattiseen osioon: Talouden asema hallinnassa, Kansainvälistynyt hallinta ja Kansalaisuuden hallinta. Ensimmäisen osion aloittaa Ilpo Helénin artikkeli, jossa tarkastellaan hallinnan analytiikkojen valtaa, riskiä ja hyvinvointivaltiota koskevia käsityksiä. Artikkeli nostaa esiin kaksi erityistä hallinnan analytiikkaa vaivaavaa ongelmaa. Yksilöllisen vapauden ongelma on saanut osakseen liian vähäistä huomiota hallinnan käytäntöihin ja järkeilyyn analyysinsa useimmiten kohdistavassa perinteessä. Lisäksi, koska hallinnan analyytikot eivät yleensä ole tehneet eroa hallinnan ja po- 01_12.indd :30:35
2 68 litiikan välille, on poliittisten rationaalisuuksien sisäisiin jännitteisiin ollut vaikea tarttua. Osion kaksi muuta artikkelia tarttuvat juuri näihin ongelmiin. Jani Kaisto etsii toimijaverkkoteorian käsitteistä apuvälineitä subjektin itsen muovaamisen käytäntöjen analyysiin. Artikkelin mukaan hallinnan rationaalisuuksien, konkreettisten hallinnan tekniikoiden ja itsen muovaamisen käytäntöjen keskinäisiä suhteita olisi tarkasteltava kääntämisen prosesseina. Hallinnan käsikirjoitusten (esimerkiksi erilaisten raporttien ja toimintasuunnitelmien) lisäksi tulisi tutkia prosesseja, joissa ne tulevat käännetyiksi osiksi subjektien itsehallinnan käytäntöjä. Sakari Hänninen puolestaan analysoi artikkelissaan, kuinka Foucault luennoissaan askel askeleelta etääntyy politiikan teorian perinteisestä suvereniteettia ja päätöksentekoa painottavasta politiikkakäsityksestä kohti omaa genealogista käsitystään politiikasta. Hallinnan analyytikkojen tulkinnat näistä ajatuksista ovat johtaneet hallinnan ja politiikan eron hämärtymiseen. Talouden asemaa hallinnassa käsittelevä osio muodostuu kahdesta artikkelista. Pyykkösen artikkelin aiheena on kolmannen sektorin muutos Suomessa. Tarkasteltavana ovat sosiaaliset yritykset, joita Pyykkönen tulkitsee uusliberalistisen hallinnan osana. Joustavien ja kansalaislähtöisten palvelujen tuottamisen ohella niiden tehtävänä on ohjata riskiyksilöitä ja rakentaa yhteisöjen moraalia. Anu Kantola puolestaan tarkastelee artikkelissaan kilpailukykyä hallinnan regiiminä. Artikkelissa käsitellään rinnan sitä, kuinka kilpailukykyä on Suomessa käytetty erilaisten intressien ajamisessa ja sitä, kuinka ajatukset kilpailukyvystä ja kilpailuvaltiosta ovat esimerkkejä globaalisti leviävien rationaalisuuksien tulemisesta osaksi kansallista hallintaa. Kantolan mukaan kilpailukyvyn ja kilpailuvaltion konseptien levittämisessä erilaisilla ympäri maailmaa liikkuvilla liikkeenjohdon kansainvälisillä guruilla ja konsulteilla näyttää olleen erityisen merkittävä rooli. Kansainvälistynyttä hallintaa käsittelevän osion artikkeleista kaksi liittyy Euroopan unioniin. Annikki Savio analysoi unionin sosiaalipolitiikkaa muovanneita siirtymiä. Artikkelissa kiinnitetään kiinnostavasti huomiota siihen, kuinka hyvinvointitutkijoiden tuottama tieto on yhteydessä unionin sosiaalisen ulottuvuuden rakentumiseen. Elina Palola tutkii artikkelissaan Euroopan unionin kommunikaatiopolitiikkaa analysoimalla Euroopan komission tiedonantoja. Tiedonannoissa hahmottuvan kommunikaatiopolitiikan tarve kiteytyy unionin legitimaatio-ongelmaan: eurooppalaiset eivät vaikuta ymmärtävän, mitä kaikkea unioni tekee heidän hyväkseen. Tämä ongelma on tarkoitus korjata kommunikaatiopolitiikalla ja osallistamalla kansalaiset Euroopan modernisaatioprojektiin. Palola erittelee hallinnan tekniikoita, joilla EU kommunikaatiopolitiikassaan pyrkii voittamaan kansalaisten luottamuksen puolelleen. Antti Tietäväinen puolestaan analysoi semioottisin välinein OECD:n ulkomaaninvestointien sääntelyä ja vapauttamista koskeviin ohjelmiin liittyviä tiedotteita. Analyysi osoittaa hallinnan rationaalisuuksissa ja erityisesti OECD:n retoriikassa tapahtuneen käänteen, jonka myötä OECD pyrkii ottamaan kaupan vapauttamista vastustaneet kansalaisjärjestöt ja kehittyvät maat mukaan talouden liberalisoinnin projektiin. Kansalaisuuden hallintaa käsittelevässä osiossa Jani Selin analysoi erilaisia hallinnan tekniikoita ja niiden keskinäisiä suhteita kahden yhteisölliseen hoitoon toimintansa perustavan huumehoitoklinikan kontekstissa. Klinikat pyrkivät kansalaistamaan hoidettavia yksilöitä yhtäältä kurin ja normalisoinnin kautta ja toisaalta vahvistamalla kokemuksia yksilökohtaisesta vapaudesta ja itsehallinnasta. Selin tekee tärkeitä havaintoja tarkasteltujen terapeuttisten yhteisöjen käytäntöihin liittyvistä paradokseista: esimerkiksi riippuvuuden käsittäminen parantumattomana sairautena sotii täyden itsehallinnan kokemuksen saavuttamisen mahdollisuutta vastaan. 01_12.indd :30:35
3 69 Teoksen päättävä Mikko Saastamoisen artikkeli käy vuoropuhelua hallinnan analytiikassa usein tarkastellun aktiivista kansalaisuutta tuottavan hallinnan ja tätä suhteellistavien muiden käsitteellistysten, erityisesti neuroottisen ja hylätyn kansalaisuuden, kanssa. Artikkelin työelämään ja työläiskansalaisuuteen liittyvät esimerkit näyttävät, kuinka kansalaisuutta määrittävät paitsi vapauden, myös pelon ja epävarmuuden kautta toteutuvat hallinnan tekniikat. Kaikkiaan Hallintavallan artikkelit muodostavat kokonaisuuden, jossa hallinnan analytiikan keskeiset käsitteet tulevat hyvin koetelluiksi monissa eri yhteyksissä. Näin teos epäilemättä onnistuu tavoitteessaan selventää tutkimusperinteen käsitteistöä. Kokoelman ansioksi on luettava myös lähestymistavan ongelmien kriittinen erittely alkuosan luvuissa. Kaiston artikkelissa ehdotettujen toimijaverkkoteorian käsitteiden toimivuus olisi tullut kuitenkin paremmin esille, jos nämä käsitteet olisi tosissaan otettu käyttöön joissakin kokoelman empiirisissä artikkeleissa. Vahvuutena pidän myös kansainvälisen hallinnan näkökulman mukana oloa teoksen teemojen joukossa, sillä usein hallinnan analyyttiset tutkimukset tarkastelevat yhteiskunnallista hallintaa korostetun kansallisessa kehyksessä, jolloin hallinnan rationaalisuuksien muutosten transnationaaliset vaikutusyhteydet jäävät herkästi pimentoon. Varsinkin Kantolan artikkeli (joka olisi yhtä hyvin voinut tulla sijoitetuksi kansainvälistyvää hallintaa käsittelevään osioon) on hyvä esimerkki kansallisen ja globaalin hallinnan limittymisestä. Mitä sitten merkitsee teoksen nimessä esiintyvä hallintavalta? Teoksen johdannosta tulee vaikutelma, että hallintavalta on tarkoitettu suomennokseksi Foucault n käsitteelle gouvernementalité, mutta teoksen kirjoittajista ainoastaan Kaisto käyttää termiä artikkelissaan, toisten käytössä ovat vanhastaan tutummat hallinta ja hallinnallisuus. Riippumatta siitä, jääkö hallintavalta käsitteenä elämään suomalaisessa hallinnan analytiikassa, vai oliko se vain kätevä tapa nimetä valtaa ja hallintaa käsittelevä kirja, on teos hyödyllistä luettavaa kaikille näistä teemoista kiinnostuneille. Oppikirjanakin se lienee astetta helpommin lähestyttävä kuin useimmat aihepiiriä käsittelevät teokset. Kohti vapaaehtoisen orjuuden yhteiskuntaa? Pasi Pyöriä: YTT, tutkijatohtori, Yhteiskuntaja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Vähämäki, Jussi: Itsen alistus. Työ, tuotanto ja valta tietokykykapitalismissa. Like, Helsinki. 2009, 244 s. Yhteiskuntafilosofi Jussi Vähämäki on koonnut yhteen joukon viime vuosina pitämiään esitelmiä ja työmatkoilla laatimiaan tekstiluonnoksia yksien kansien väliin. Lopputuloksena on syntynyt yhdeksän esseen antologia, jossa hahmotellaan tietokykytalouden duunareiden tietokykytyöntekijöiden itsemääräämisoikeuden rajoja. Vähämäki ei tyydy käyttämään yleiskieleen vakiintuneita termejä tietoyhteiskunta ja tietotyö hän puhuu tietokyvystä. Tällä kirjoittaja tarkoittaa inhimillistä ymmärrystä tai älyä yleensä, mitä Karl Marx kuvasi käsitteellä General intellect. Nykyisin pelkkä persoonaton tieto ja informaatio eivät ole taloudellisen hyödyntämisen ja riiston kohteina. Tietokykytalouden tärkeimmäksi käyttövoimaksi on valjastettu inhimillinen yksilöihin ja yhteisöihin sidottu tietäminen, Vähämäki tiivistää keskeisimmän teesinsä. 01_12.indd :30:35
4 70 Aiemmin Vähämäki on kehitellyt ajatuksiaan uudesta työstä muun muassa teoksissaan Kuhnurien kerho ja Odotustila (yhdessä Jakke Holvaksen kanssa). Pessimismi ja kyynisyys ovat tekijöitä, jotka yhdistävät Vähämäen kirjallista tuotantoa. Työelämässä pyrkyryys on syrjäyttänyt yhteistyön, sitoutumista ei palkita pysyvyydellä ja tehokkaan työskentelyn esittämisestä on tullut tärkeämpää kuin työn todellisesta sisällöstä. Tässä arvioitavan kokoelman nimi, Itsen alistus, viittaa nykykapitalismin pyrkimykseen ulkoistaa palkkatyöläiselle vastuuta, joka aikaisemmin kuului työnantajalle. Vähämäen pitkäaikaisen kiinnostuksen kohteina olevien tieto(kyky) työntekijöiden asemaa luonnehtii perinteistä työväenluokkaa suurempi vapaus omistaahan tietotyöläinen tärkeimmän työvälineensä, aivonsa. Aivotyön autonomia on kuitenkin vain periaatteellista, ellei jopa näennäistä, koska sen luonteeseen usein kuuluu yrittäjämäinen asennoituminen työhön, työn projektimaisuus sekä jatkuva tarve todistella oman työn tärkeyttä muille. Työstä on tullut aikaisempaa henkilökohtaisempaa, työntekijän koko persoonallisuutta ja elämää määrittelevää toimintaa. Enää työ ei lakkaa tehtaan pillin vihellykseen, vaan työ jatkuu ajan ja paikan rajoja rikkoen. Vähämäki puhuukin ennemmin työn kestosta kuin työajasta, joka sisältää oletuksen kellokortin tarkkuudella määritellyn työaikanormin täyttämisestä. Vähämäen mukaan uusi perinteisestä teollisesta regiimistä irtautunut palkkatyön järjestys korostaa työntekijöiden kommunikatiivisia kykyjä, (näennäistä) autonomiaa sekä työn ja muun elämän rajojen hämärtymistä. Kuvaillessaan kapitalistisen palkkatyön lyhyttä historiaa Vähämäki kirjoittaa, kuinka vanhan teollisen työn hiipumisesta ei seuraa työn loppu, vaan ennemminkin työn ja muun toiminnan erottamattomuus: työtä alkaa leimata epämääräisyys, ajelehtiminen ja tehtävien päällekkäisyys ja tämän yleisen sekaannuksen kestäminen tai sietäminen (s. 29). Työn abstrahoituminen ei Vähämäelle merkitse emansipaatiota. Abstraktin aivotyön yleistyminen on johtanut työn prekarisoitumiseen, mikä tarkoittaa toisaalta epävarmuutta työn ja toimeentulon jatkuvuudesta, toisaalta sitä että työ tai ainakin työn ajatteleminen ja siitä huolehtiminen valtaa ihmisen mielen. Tietotyöläinen on nykykapitalismissa riiston kohteena yhtä lailla kuin teollinen proletariaatti fordistisen massatuotannon aikana. Riiston mekanismit vain ovat aiempaa hienovaraisempia ja vaikeammin hahmotettavia. Vähämäen tulkinnan mukaan uutta on se, että yleiset inhimilliset kyvyt, ihminen kokonaisuudessaan alistetaan pääoman arvonlisäysprosessin välikappaleeksi. Tämän teeman ja sen variaatioiden varaan Itsen alistus rakentuu. Sikäli kuin tulkitsen Vähämäen filosofiaa oikein, hän näkee nykykapitalismin puhtaimpana ilmentymänä nuoren korkeasti koulutetun asiantuntijan tai itsenäisen yrittäjän, joka on omaksunut sarasvuomaisen sisäisen sankaruuden ideaalin sellaisenaan, mitään kyseenalaistamatta, mitään kritisoimatta. Tietokykykapitalismin otollisinta polttoainetta ovat itse itseään ruoskivat tietotyöläiset, jotka ovat orjuuttaneet itsensä vapaaehtoisesti mieltäessään kvartaalitalouden päämärät omikseen. Amerikkalaisen aluetieteilijän Richard Floridan määrittelemä luova luokka on Vähämäelle esimerkki nykyisen jälkifordistisen työn luonteesta: se vaatii olemaan samanaikaisesti sekä työ että pääoma, sijoittaja ja yrittäjätyöläinen. Tämän seurauksena syntyy co-operation asshole, yhteistyöpersläpi, uusi selkärangaton hyönteinen, jolla on kova ja sileä kuori ja joka on sisältä täynnä pehmeää, vihreän keltaista limaa (s. 132), Vähämäki innostuu. 01_12.indd :30:35
5 71 Kuinka ollakaan Vähämäki on löytänyt tämän uuden niljakkaan eliölajin omasta akateemisesta maailmastaan. Sivistys on kääntynyt irvikuvakseen, kun akateeminen tehoviljely on tuottanut uuden tutkijatyypin, jota Vähämäen mielestä voidaan hyvällä syyllä kutsua yhteistyöpersläveksi. Hän voi vaihtaa tietoja mutta ei milloinkaan jakaa niitä. Akateeminen kilpailuetu syntyy välttelemällä yhteistyötä, kriittistä keskustelua ja konflikteja sekä korostamalla omaa egoa ja näyttelemällä oppineisuutta. Tuottaako Vähämäen analyysi oikean ja tarkan kokonaiskuvan nykykapitalismista? Vähämäki sommittelee kollaasia työn ja talouden ristiriidoista ottaen filosofisen kritiikkinsä hampaisiin fragmentteja sieltä täältä. Taitavan kirjailijan tavoin Vähämäki liioittelee ja yleistää, luo jännitteitä ja vastakkainasetteluita ja rakentaa suurta draamaa. Lopputuloksena draama vie voiton realismilta. Traditionaalista postmodernia Raija Julkunen: YTT, lehtori emerita, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto Sipilä, Jorma, Repo, Katja & Rissanen, Tapio (toim.) Cash-for-Childcare. The Consequences for Caring Mothers. Edward Ed ard Elgar, Cheltenham. 2010, 168 s. Rahan antamista palvelujen sijaan pidetään Suomessa järkevänä niin lasten kuin vanhojen ihmisten hoivassa. Jorma Sipilä on niitä ainoita, jotka ovat kyselleet tätä linjausta nimenomaan hoivan antajan näkökulmasta. Tässä kirjassa kohteena on cash-for-childcare, jonka voisi suomentaa vaikkapa lastenhoitorahaksi. Kun kirjassa käytetään lyhennettä CFC, otan vapauden menetellä samoin. Pääasiassa kysymys on rahasta, jota maksetaan silloin, kun lasta ei sijoiteta julkiseen päivähoitoon. Se voi tarkoittaa myös palveluseteliä, joka on tarkoitettu hoidon ostamiseen. Edellisen tarkoitus on edistää kotona annettavaa äidinhoivaa, jälkimmäisen palvelumarkkinoiden muodostumista. Näihin liittyvät yhteiskuntapoliittiset kiistat poikkeavat toisistaan, ja kirjassa keskitytään päivähoidon vaihtoehtona tarjottavaan rahaan, kuten suomalaiseen lasten kotihoidon tukeen. Palveluseteliin suhtaudutaan neutraalisti, mutta kotihoidon tuki on tiukan kiistan kohde. Yleensä etuutta voivat käyttää niin äidit kuin isät. Tässä kirjassa ei kuitenkaan mennä piiloon muodollisen sukupuolineutraalisuuden taakse, vaan puhutaan reippaasti niin kuin asia on: äidinhoivasta ja tukijärjestelmän seurauksista lasta kotona hoitaville äideille. Muodollisesti sukupuolineutraalit järjestelyt tuottavat harvoin sukupuolineutraalin tuloksen. Palvelua korvaavan rahan kritiikki on tuttua Sipilän aiemmista julkaisuista. Ideaa ovat vastustaneet niin konservatiivit, joiden mielestä valtion ei kuulu maksaa omien lasten hoidosta kuin tasa-arvoaktiivit, jotka pitävät sitä naisille rakennettuna ansana. Äitien houkuttelu kotiin kulkee vastavirtaan sen yleisesti omaksutun ideologian kanssa, johon kuuluvat sukupuolten tasa-arvo, äitien ansiotyö, julkisesti subventoitu päivähoito sekä jaettu vanhemmuus. Kun tämä ideologia on erityisen vahva Pohjoismaissa, on yllättävää, että CFC-järjestelmä löytyy myös kaikista niistä. Tässä kirjassa kotihoidon tukeminen, sen plussat ja miinukset saavat monisyisen käsittelyn. Tuki koskettaa niin perheiden elämää, lasten parasta, naisten työllisyyttä, työelämän asettamia vaatimuksia, julkista taloutta kuin sosiaalipolitiikan suuntaa. Sipilä kumppaneineen kyselee, onko 01_12.indd :30:35
6 72 kotihoidon tukeminen turhaa traditionalismia vai tämän ajan välttämättömyys. Kirja vahvistaa Sipilän jo aiemmin esittämää näkemystä, että sosiaalipolitiikan refamilisaatiosta ja hoivan informalisoinnista on hyvinvointivaltion rahoitus- ja muissa paineissa tullut poliittinen välttämättömyys. Mutta informaalia hoivaa ei voi lisätä korvaamatta osaa sen kustannuksista. Myös perheiden arki on muuttunut tavalla, joka puhuu kotihoidon ja sen subventoinnin puolesta. Työelämän vaatimukset tiukkenevat, epätavanomaiset työajat ja pitkät työmatkat yleistyvät. Informaalia hoivaa kuten isoäitien apua on vaikeampi saada. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat kahden elättäjän yhteiskuntia, ja naisten palkkojen noustessa kotiin jäämisen hinta kasvaa. Amerikkalaiset tutkijat Sheila Kamerman ja Shirley Gatenio Gabel taustoittavat kirjaa analysoimalla laajasti pikkulapsiperheiden sosiaalipolitiikkaa sekä äitien ansiotyön yleisyyttä OECD-maissa. Olen viime aikoina oppinut, että OECD:n tilastot antavat Suomen äitien (matalasta) työllisyydestä todellistakin tai ainakin Tilastokeskuksen työvoimatutkimusta kummallisemman kuvan (vrt. Julkunen 2010, 128; Haataja 2011). Tässä kirjassa paljastuu, että myös päivähoidon tilastot sisältävät kummallisuuksia. OECD:n tilaston mukaan suomalaisista 3 6-vuotiaista on organisoidun varhaiskasvatuksen piirissä 40 prosenttia ja maiden välisessä vertailussa Suomi on sijalla 24/25 (2004). Pohjoismaiden neuvoston tilaston mukaan päivähoidossa on 70 prosenttia 3 5-vuotiaista. Vähän epäselväksi jää, johtuuko ero ehkä perhepäivähoidon lukemisesta jälkimmäiseen mutta ei edelliseen. Tilastojen kummallisuudet eivät poista sitä, että Suomi on pienten lasten kotihoidon maa. Suomen erityisyys valottuu tässä kirjassa. Lakisääteinen CFC otettiin ensimmäisenä Pohjoismaista käyttöön Suomessa ja kotihoidon tuki on pysynyt poikkeuksellisen suosittuna koko ajan. Alkuperäiset puoluepoliittiset kiistat ovat Suomessa vaimenneet. Sen sijaan Ruotsissa ja Norjassa etuus on edelleen poliittisen kiistan myrskynsilmässä. Ruotsissa kotihoidon tuen otti käyttöön oikeistokoalitio vuonna 1994, mutta se ehti olla voimassa vain puoli vuotta, kun valtaan uudelleen nousseet sosiaalidemokraatit poistivat sen. Etuus tuli uudestaan esityslistalle ei-sosialistisen allianssin voittaessa vaalit vuonna 2006, ja järjestelmä otettiin käyttöön vuonna Norjassa oikeistokoalitio otti järjestelmän käyttöön vuosina Kun sosiaalidemokraatit palasivat valtaan (2003), ne alkoivat panostaa vahvasti päivähoitoon (mm. subjektiivinen oikeus 2009). Norjalaistutkijat selittävät tuen voimakkaasti supistunutta käyttöä päivähoitomahdollisuuksien kohenemisella. Suomalainen paradoksi on subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja hyvin suositun kotihoidon tuen samanaikaisuus. Kaikissa Pohjoismaissa poliittinen retoriikka on vedonnut perheiden valinnanvapauteen ja aikaan lapsille. Kuten kirjassa osoitetaan, tuki on johtanut enemmän tai vähemmän äitien ansiotyöpanoksen (työllisyyden ja/tai työajan) supistumiseen. Sen sijaan missään maassa ei ole nähty aiheelliseksi selvittää, siirtyykö tämä aika lasten hyväksi. On myös mahdollista, että lapset saavat lisää äidin aikaa, mutta entistä vähemmän isän, jos isä joutuu paikkaamaan äidin tulojen poisjäämistä. Kirjavat järjestelmät CFC-etuuksissa on maittain suuria eroja. Etuuteen oikeuttavan lapsen ikä vaihtelee. Alle kouluikäisten sisarusten oikeus päivähoitoon tai CFC-tukeen vaihtelee. Etuutta voidaan maksaa perhe- tai lapsikohtaisesti. Etuus voi olla rahaa tai verosubventio, joko yhden ansaitsijan huojennus tai toisen ansaitsijan lisävero. Etuudet voivat olla verotettuja tai ei, ne voivat olla universaaleja tai tarveharkintaisia. Saajien piiri voidaan rajata esimerkiksi yksinhuoltajiin tai ko- 01_12.indd :30:35
7 73 tona itse hoitaviin ja työaikaansa lyhentäneisiin vanhempiin tai kaikkiin, jotka eivät käytä julkista päivähoitoa. Erilaiset järjestelyt houkuttelevat erilaisia käyttäjiä, ja niiden seuraukset äitien valinnoille ja ansiotyölle sekä sukupuolittuneelle työnjaolle vaihtelevat. Etuuden taso on kompromissi. Oikeudenmukaisuuden kannalta sen tulisi olla riittävän korkea ehkäisemään lapsiköyhyyttä ja mahdollistamaan sen, että myös pienituloiset voivat käyttää etuutta. Julkisen talouden ja työllisyyden kulmasta se ei saisi houkutella äitejä tarpeettomasti pois työmarkkinoilta eikä aiheuttaa kuollutta painoa eli maksaa sellaisesta hoivasta, jota joka tapauksessa annetaan. Pohjoismaissa ongelmaksi on tosin etuuden mataluudesta huolimatta tullut se, että sitä käyttävät eniten vähän koulutetut ja pienituloiset äidit, joiden työmarkkinaasema muutenkin on riskikäs. Tässä kirjassa Suomen, Ruotsin ja Norjan järjestelmät kuvataan yksityiskohtaisesti. Katja Repo kirjoittaa suomalaisesta lasten kotihoidon tuesta, Anita Nyberg ruotsalaisesta, Marit Rønsen ja Ragni Heger Kitterød norjalaisesta ja Minna Rantalaiho tekee vielä vertailevan yhteenvedon näistä kolmesta. Norjassa tukea, sen käyttöä ja seurauksia on arvioitu tarkkaan, ja artikkeli sisältää yksityiskohtaista tietoa. Ruotsin järjestelmä ehti olla voimassa vuoden ennen Nybergin artikkelin kirjoittamista, joten Nyberg keskittyy poliittisiin kiistoihin ja ensimmäisiin vaikutelmiin. Repo käyttää järjestelmä- ja tilastotietojen ohella perheiden laadullista haastatteluaineistoa. Vertailluissa kolmessa maassa on joitain yhteisiä piirteitä. Tukea maksetaan kolmanteen ikävuoteen saakka, sen edellytyksenä on julkisen päivähoidon käyttämättömyys, eikä missään edellytetä, että vanhemmat itse hoitaisivat lapsen kotona. Lukuunottamatta tuen matalaa tasoa muuta yhteistä ei sitten löydykään. Suomessa ja Norjassa lastenhoitoavustus on lakisääteinen etuus, Ruotsissa, Tanskassa ja Islannissa sen käyttöönotto on paikallisesti päätettävissä. Ruotsissa etuuden otti ensimmäisen vuoden aikana käyttöön kolmasosa kunnista, niin että asian ratkaisi kunnan poliittiset voimasuhteet. Keskeinen havainto on, että Ruotsin ja Norjan järjestelmät ovat huomattavasti Suomea joustavammat. Ne esimerkiksi mahdollistavat osa-aikaisen työn, osa-aikaisen päivähoidon ja osa-aikaisen tuen kombinaatiot. Institutionaalisesti CFC sijoittuu vanhempainvapaiden ja päivähoidon välille. Näiden taso ja tarjonta määrittää muiden hoitojärjestelyjen tarvetta. Vanhempainvapaan ja päivähoidon ratkaisut selittävät osan siitä, miksi suomalaiset vanhemmat turvautuvat niin runsaasti kodinhoidon tukeen. Suomen joustamaton ja lyhyt vanhempainvapaa pakottaa vanhemmat valinta- ja järjestelytilanteen eteen muita aikaisemmin. Nykyisen ilmapiirin mukaan yhdeksän kuukauden ikäinen on kovin pieni päivähoitoon, etenkin päiväkotiin. Osan selittää myös kokoaikatyökulttuuri ja ylipäänsä työn ja perheen yhteensovittamisen tiukkarajaiset ratkaisut. Mutta minnekään ei pääse siitä, että Suomessa myös normatiivinen ilmapiiri suosii äidinhoivaa. Toinen asia on, missä määrin kotihoidontuki itse on vaikuttanut äitiyden normatiivisiin vaatimuksiin luvun laman aikana tapahtunutta uusfamilismin sisäänmarssia ei voi kuitenkaan palauttaa kotihoidon tukeen. Postmoderni etuus Kirjan toimittajat eivät pidä CFC-järjestelmiä vain konservatiivisena ja uskonnollisena reaktiona, vaan suoraan siteeraten ne tulisi ymmärtää uusfamilististen ja uusliberaalien arvojen, miesten ja naisten työvoiman ylikäytön sekä intressiryhmien valtataistelujen kontekstissa. Asiaan vaikuttaa myös lyhytnäköinen julkisten menojen säästöpyrkimys. CFC on postmoderni eikä traditionaalinen ilmiö. Se on seurausta äitien ansiotyön ja päivähoidon normalisoitumi- 01_12.indd :30:35
8 74 sesta sekä samanaikaisesta työelämän vaatimusten kovenemisesta. Naisystävälliseksi mielletty defamilisaatio on synnyttänyt ilmeisen vastareaktion ja perheen aika on saanut kasvavaa kulttuurista ja poliittista huomiota. Kotihoidon tuella on etunsa. Se vähentää arjen paineisuutta, antaa aikaresursseja ja voi vähentää perheen sisäisiä konflikteja. Se generoi informaalia hoiva ja emotionaalista pääomaa. Monet äidit ovat tyytyväisiä saadessaan tauon ansiotyöstä. Kotihoitoa ja yksityistä hoitoa tukemalla kunnat voivat vähentää hoivan organisoinnin kustannuksia. Vaikka hoivan informalisointi olisi modernien hyvinvointivaltioiden välttämättömyys, tulisi kirjoittajien mielestä pohtia, miten sen epäsuotuisia seurauksia lasten varhaiskasvatukselle, naisten työmarkkina-asemalle, naisten elämänkaarituloille ja sukupuolten työnjaolle voidaan lieventää. Kotona hoidettavat lapset tarvitsevat jonkin laadukkaan ja edullisen varhaiskasvatusmuodon. Sipilän yleisresepti jo pitkään on ollut joustoa tarjoava osa-aikatyö ja osa-aikainen päivähoito. Kun vanhempainvapaiden muotoilulla on pyritty kannustamaan isiäkin hoivaajiksi, niin kotihoidon tuki sementoi sukupuolista työnjakoa. Isien kiintiöitä voisi harkita hoitovapaissakin. Kirja painottaa jälkimodernin yhteiskunnan työn, perhe-elämän ja hyvinvointivaltion analyysia. Kun omassa päässäni raksuttaa tätä nykyä oikeusdiskurssin esiinmarssi, löydän tukea myös sille. Tiettyjen yhteiskuntapoliittisen päämäärien sukupuolten tasa-arvon, sukupuolen mukaisen työnjaon purkamisen, varhaiskasvatuksen institutionalisoinnin sijaan hyväksytään pikemmin yksilöiden vapaa valinta ja yhdenvertainen kohtelu. Tässä se tarkoittaa ansio- ja kotiäideille suunnattujen tulonsiirtojen tasa-arvoa. Argumentti on toki vanha ja sitä käytettiin jo ja 60-luvulla. Mutta olisiko se saanut lisää painoa oikeusdiskurssin myötä? Minäkin Brutukseni Tunnustan, että olen tukenut miniöideni hoitovapaita ja kotihoidon tuen käyttöä. Nyt neljää ikävuotta lähestyvää ja päiväkodissa käyvää lasta hoidettiin jonkin aikaa omin voimin: äitinsä teki yövuoroja osa-aikaisesti, isänsä kokoaikaista kolmivuorotyötä. Äiti käytti lasta musiikkikerhossa. Hoitoaukkoja paikkasivat ja lepoa tarjosivat kahdet auliit isovanhemmat. Terveydenhoidossa työajan lyhentäminen ja vuorojen sovittelukin näyttää onnistuvan, ja kotihoidon tuki kompensoi äidin vähentyneitä tuloja. En ajatellut itseäni päiväkotia huonommaksi varhaiskasvattajaksi. Lapsenlapsi on toinen mahdollisuus, tilaisuus korjata omien kanssa tehtyjä virheitä. Kirjallisuus Haataja, Anita (2011) Ohjelmien arvoinen joskin kiusallinen sukupuolten tasa-arvokysymys. (Raija Julkunen: Sukupuolen järjestykset ja tasa-arvon paradoksit) Työelämän tutkimus 9 (2), Julkunen, Raija (2010) Sukupuolen järjestykset ja tasa-arvon paradoksit. Tampere: Vastapaino. Pohjoismaiset kolonialismin jäljet puntarissa Hannele Harjunen: YTT, tutkijatohtori, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto Keskinen, Suvi, Tuori, Salla, Irni, Sari & Mulinari, Diana (toim.:) Complying with Colonialism: Gender, Race and Ethnicity in the Nordic Region. Ashgate, Farnham & Burlington. 2009, s 276. Viime vuosikymmenen aikana kaikissa Pohjoismaissa on käyty eriasteisen kiivasta keskustelua maahanmuutosta. On keskusteltu maahanmuu- 01_12.indd :30:36
9 75 ton rajoista, uussuomalaisten asemasta ja kohtelusta ja siitä ketkä ovat toivottuja tulijoita ja ketkä eivät. Suomalaisessakin keskustelussa on käynyt vähintään implisiittisesti (ja usein myös eksplisiittisesti) selväksi, että niin sanottu toivemaahanmuuttaja olisi rodullisesti ja etnisesti mahdollisimman samankaltainen ja että hän tulisi mahdollisimman samanlaisesta kulttuuriympäristöstä kuin Suomi. Käytännössä tämä kai tarkoittaa niin sanottuja transnationaaleja ammattilaisia eli sitä maahanmuuttajien eliittiä, jonka liikettä yli rajojen eivät muutoinkaan sido maahantulorajoitukset tai takuupääoman vaatimukset, tai joiden ei olisi ylipäätään pakko liikkua yhtään minnekään muutoin kuin omilla ehdoillaan, ei esimerkiksi sietämättömäksi käyneiden elinolosuhteiden tai hengenvaaran vuoksi. On tietenkin varsin naiivia kuvitella, että maailmanlaajuista muuttoliikettä voitaisiin rajoittaa vain eliittiin nykyisen kaltaisessa globaalitaloudessa, jossa niin ihmiset kuin tuotantolaitokset siirtyvät suhdanteiden mukaan ja vauraus ja omistussuhteet edelleen jakautuvat pitkälti kolonialisminajan piirtämien valtarakenteiden mukaisesti. Näitä kolonialismin jälkiä, toisin sanoen postkolonialistista todellisuutta ja eritoten sen rodullistettuja ja sukupuolitettuja seurauksia, on tutkittu erityisen aktiivisesti feministisen tutkimuksen kentällä viime vuosikymmenten aikana. Feministinen postkoloniaalitutkimus on tehnyt näkyväksi, kuinka kolonialismin merkit ja vaikutukset näkyvät niin sukupuolen, rodun ja etnisyyden teoretisoinnissa kuin niiden välisissä suhteissa nykyajassa. Feministisenkin postkoloniaalitutkimuksen keskiössä ovat ehkä väistämättä olleet entiset suuret siirtomaavallat, kuten Iso Britannia, Hollanti tai Belgia, ja niiden perintö niin entisissä alusmaissa kuin kotona. Pohjoismaisin ja monitieteisin tutkijavoimin toimitettu ja kirjoitettu antologia Complying with Colonialism: Gender, Race and Ethnicity in the Nordic Region (2009) nostaa keskusteluun postkolonialistisessa keskustelussa vähemmälle huomiolle jääneen Pohjoismaiden kolonialistisen historian, tai ehkä oikeammin sanottuna sen sivuuttamisen ja kieltämisen historian. Kolonialismin kumppanit Complying with Colonialism -antologian lähtöpontimena on siis ollut ilmeisen yhteispohjoismainen käsitys niiden jaetusta ei-kolonialistisesta historiasta. Logiikkana on ollut, että koska Pohjoismaat eivät ole itse olleet merkittäviä kolonialistisia suurvaltoja, niillä ei ole myöskään ollut erityistä tarvetta käsitellä kolonialistista menneisyyttään. Voidaan sanoa, että käsitys pohjoismaisten valtioiden viattomuudesta kolonialismin suhteen on ollut vallitseva ajattelutapa. Suomen kohdalla on vielä historiallisista syistä ollut erityisen houkuttelevaa ottaa uhripositio suhteessa kolonialismiin kuin tutkia sen aatteellista tai taloudellista perintöä nykyajassa. Kirjan pääotsikossa viitataan, ja erityisesti Ulla Vuorelan artikkelissa hahmotellaan, kolonialismin myötäilyn tai kolonialismin kumppanuuden ideaa. Tällä tarkoitetaan sitä, että kolonialismin poliittinen, taloudellinen ja aatteellinen perintö elävät ja näkyvät länsimaisessa, myös pohjoismaisessa, tavassa jäsentää todellisuutta ja siinä miten toimimme maailmassa. Myös näennäisesti ei-kolonialistiset Pohjoismaat ovat käyttäneet hyväksi kolonialismin perintöä ja hyötyneet siitä. Tästä kolonialismin perinnöstä ilmeisimpiä muotoja ja edelleen ajankohtaisia esimerkkejä ovat rotuteorioiden myötäily ja ylläpito sekä globaalin etelän taloudellinen riisto. Antologia tekee selväksi, että kolonialismin perintö ei ole välittänyt kansallisvaltioiden rajoista tai siitä onko kyseinen valtio itse suoraan harjoittanut siirtomaavaltaa sanan perinteisessä mielessä. Kirja jakautuu kolmeen osaan, jotka valottavat pohjoismaisen kolonialismin myötäilyn eri kenttiä: ensimmäisessä osassa käsitellään Pohjois- 01_12.indd :30:36
Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien
Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua
LisätiedotPERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA?
PERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA? Johanna Närvi erikoistutkija, YTT Pikkuparlamentti 30.11.2018 3.12.2018 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mihin perhevapaita tarvitaan? Perhevapaat ja miten äidit ja
LisätiedotVanhempainvapaan joustomalli
Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen
LisätiedotTyöllisyysaste Pohjoismaissa
BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme
Lisätiedotyhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto
Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta
LisätiedotKulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotJoustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit
Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit Jenni Kellokumpu Marraskuu 217 Talouspolitiikka Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit Tämän keskustelualoitteen
LisätiedotSOSIAALIPOLITIIKKA & INTERSEKTIONAALISUUS MARIA OHISALO, YT T, TUTKIJA, Y -SÄÄTIÖ
SOSIAALIPOLITIIKKA & INTERSEKTIONAALISUUS MARIA OHISALO, YT T, TUTKIJA, Y -SÄÄTIÖ UCLA School of Law Professor Intersektionaalisuus lyhyesti Teoria ja menetelmä, työkalu tarkastella risteäviä eroja Crenshaw
LisätiedotVanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.
Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta
LisätiedotNaiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon?
Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Ulla Hämäläinen Kelan tutkimusosasto 5.6.2012 Tässä esityksessä Esittelen lapsen saannin vaikutusta puolisoiden väliseen tulonjakoon perheen
LisätiedotHyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin
LisätiedotKohti humaaneja organisaatioita
Kohti humaaneja organisaatioita Hoivan etiikka ja perheiden ylisukupolvisiin psykososiaalisiin ongelmiin liittyvät käytännöt Brid Featherstone 6.11.2015 Miksi kirjoitimme kirjan? Uusliberalismi, taloudellisen
LisätiedotVasemmistoliiton perustava kokous
VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton
LisätiedotOsa-aikatyö ja talous
Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset
LisätiedotVarhaiskasvatus ja opintie mitä me todella tiedämme. Jani Erola
Varhaiskasvatus ja opintie mitä me todella tiedämme Jani Erola Taustaa Suomessa päivähoito-oikeus ollut yksi maailman vahvimmista Päivähoidon käyttö huomattavasti vähäisempää kuin muissa Pohjoismaissa
LisätiedotWell-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi
Well-being through work Hyvinvointia työstä Perhevapaalta takaisin työelämään Kaisa Kauppinen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, dosentti, Helsingin yliopisto 20.5.2013 Suomalainen perhevapaajärjestelmä
LisätiedotKotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos
Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:
LisätiedotValtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista Mika Kortelainen Tutkimusohjaaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT)
LisätiedotSYRJÄYTYMISPUHE HALLINNAN SOSIAALITYÖSSÄ
SYRJÄYTYMISPUHE HALLINNAN STRATEGIANA OPISKELIJAHUOLLON SOSIAALITYÖSSÄ Rauno Perttula Sosiaalityöntekijä YTT Jyväskylä 7.9.2018 Riskipolitiikan hallinnan regiimi (Harrikari 2008) 1990-luvun alkupuolen
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotEsimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen
Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin
LisätiedotLaura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018
Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa 14.11.2018. STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018 Tervetuloa State of World Population 2018 raportin julkaisutilaisuuteen. Tämän vuoden raportti kertoo
LisätiedotAlle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi
Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari
LisätiedotJohdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017
Johdatus maantieteeseen tieteenalana Juha Ridanpää 2017 Aluemaantiede Taustalla 1800-luvulle (ja kauemmaksi) asti ulottuva tarve paloitella maailma toisistaan irrallisiksi osiksi. Alexander von Humboldt
LisätiedotPalkkatyössä kolmannella sektorilla
Palkkatyössä kolmannella sektorilla YTT, KTM Petri Ruuskanen Yliopistonlehtori Jyväskylän yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Mikä kolmas sektori? Markkinoiden, julkisen sektorin ja kotitalouksien
LisätiedotTyömarkkinat, sukupuoli
Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen
LisätiedotTestaajan eettiset periaatteet
Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.
LisätiedotVaikuttava varhaiskasvatus. Kirsti Karila Tampereen yliopisto OPH
Vaikuttava varhaiskasvatus Kirsti Karila Tampereen yliopisto OPH 7.6.2016 Kirsti Karila Vaikuttava varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen tilannekatsaus Opetushallitus, raportit ja selvitykset 2016:16 Yhteiskunta
LisätiedotISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto
ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto 1 Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin
LisätiedotTyötä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät
Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja
LisätiedotVASTAUS SILJA METSOLAN VALTUUSTOALOITEESEEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄSTÄ
Sivistyslautakunta 56 31.05.2017 VASTAUS SILJA METSOLAN VALTUUSTOALOITEESEEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄSTÄ SIVLK 31.05.2017 56 Valmistelija: varhaiskasvatusjohtaja Leila Nyberg, leila.nyberg@porvoo.fi; 0400
LisätiedotMaahanmuuttajien integroituminen Suomeen
Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa
LisätiedotPuolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla
Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää
LisätiedotTransnationaali näkökulma suomalaisen elokuvan tyyliin
Transnationaali näkökulma suomalaisen elokuvan tyyliin Laveata tietä, 1931 FT tutkijatohtori Jaakko Seppälä Helsingin yliopisto / Elokuva- ja televisiotutkimus Kansallisen rajallisuus Suomalaista elokuvaa
Lisätiedot116 Jani Kaisto & Miikka Pyykkönen (toim.) Hallintavalta: Sosiaalisen, politiikan ja talouden kysymyksiä. Gaudeamus, Helsinki 2010. 279 sivua.
116 Jani Kaisto & Miikka Pyykkönen (toim.) Hallintavalta: Sosiaalisen, politiikan ja talouden kysymyksiä. Gaudeamus, Helsinki 2010. 279 sivua. Paul-Erik Korvela* "Hallintavalta" on ensimmäinen suomenkielinen
LisätiedotVIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta
VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma
LisätiedotPoistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay
Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa
LisätiedotValtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta Vaikuttava kaksivaiheinen tulevaisuusselonteko Teemana työn murros ja tulevaisuuden työ 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta
LisätiedotLapsuus hoidossa? Aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa. Pohjanmaan varhaiskasvattaja 2015 messut Vaasa, 11.6.2015 Marjatta Kalliala
Lapsuus hoidossa? Aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa Pohjanmaan varhaiskasvattaja 2015 messut Vaasa, 11.6.2015 Marjatta Kalliala Jos kysymyksen esittää tänään, vastaus saattaa kuulua
LisätiedotValtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta Vaikuttava kaksivaiheinen tulevaisuusselonteko Teemana työn murros ja tulevaisuuden työ 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta
LisätiedotTieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä
Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen
LisätiedotTurvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro
Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön
LisätiedotDemokratian merkityksen kokonaisuus
Demokratian merkityksen kokonaisuus Asukkaat maakuntauudistuksen keskiöön Maakuntakoulutukset Liisa Häikiö Demokratia: peruslähtökohtia Demokraattinen yhteiskunta on keskeinen, globaalisti jaettu hyvän
LisätiedotSOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA
SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan
LisätiedotMitä kunniaväkivalta on? YTT, yliassistentti Suvi Keskinen Tampereen yliopisto 4.2.2009 Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Meneillään oleva tutkimus käsittelee maahanmuuttajanaisiin kohdistuvaa
LisätiedotVALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP
1 (5) VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP Oletko kiinnostunut politiikan ja vallan tutkimuksesta, poliittisista järjestelmistä ja poliittisen ajattelun kehityksestä? Valtio-opin opinnot tarjoavat perustietoja
LisätiedotFiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut
Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä
LisätiedotPerhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta
Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu
LisätiedotVÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA
STM:n järjestämä kuulemistilaisuus 4.11.2014 VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA Hallituksen esityksessä laista lasten hoidon tuista ehdotetaan mm. seuraavia muutoksia
LisätiedotSelvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea
Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen
LisätiedotHAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!
HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä
LisätiedotGlobalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen
Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
LisätiedotJärjestökentän työelämä tutkimuksen valossa
Järjestökentän työelämä tutkimuksen valossa YTT, KTM Petri Ruuskanen Yliopistonlehtori Jyväskylän yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Järjestökenttä ~ kolmas sektori Markkinoiden, julkisen
LisätiedotPerhenormit huostaanottoasiakirjoissa
Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Johanna Hiitola (johanna.hiitola@uta.fi) Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö, naistutkimus Tampereen yliopisto Tutkimus Kohde: hallinto-oikeuksien tahdonvastaisten
LisätiedotNuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet
Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?
LisätiedotOsallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?
Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja
LisätiedotIsän oma vapaa. 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä
Isän oma vapaa 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin
LisätiedotTutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely?
Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2.11.2011 Jaana Hallamaa 2.11.2011 1 Tutkimusetiikan paradoksi Itsesäätely
LisätiedotKulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa (KUMU)
Kulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa (KUMU) Etnologia, antropologia & kulttuuripolitiikka 1 Kuva: Pixabay Mikä on KUMU? Jyväskylän yliopiston uusi, täysin uniikki tutkinto-ohjelma, jossa yhdistyvät
LisätiedotHistorian ja etnologian laitos
Historian ja etnologian laitos JYU. Since 1863. 15.11.2018 1 Historia JYU. Since 1863. 15.11.2018 2 Historian oppiaineen sisältöjä Historiassa ei opiskella vain tosiasioita tai faktoja, vaan opetellaan
LisätiedotYleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet
Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto
LisätiedotVarhaiskasvatuksen tila ja tulevaisuus
Varhaiskasvatuksen tila ja tulevaisuus Kotihoidon tuen puolittaminen Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus Varhaiskasvatuslain uudistaminen Jarkko Lahtinen jarkko.lahtinen@kuntaliitto.fi Syyskuussa
LisätiedotYHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET
YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET 2017 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖ: POHJOISMAISUUS MUUTOKSESSA Asumme maissa, jotka kuuluvat kaikin tavoin maailman hienoimpiin. Olemme vapaita, onnellisia ja
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin
LisätiedotToimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu
Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen@helsinki.fi Henkisestä työstä tietoyhteiskuntaan Toimihenkilöliikkeen
LisätiedotVieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu
Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 6. kesäkuuta 2001 PE 305.694/1-21 TARKISTUKSET 1-21 LAUSUNTOLUONNOS: Jean Lambert (PE 305.694) YHTEISÖN MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA Päätöslauselmaesitys
LisätiedotLukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi
Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Kansainväliset arviointitutkimukset Arvioinnin kohteena yleensä aina (myös) lukutaito Kansallisista
Lisätiedot3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng
3.2.1 Zhuāngzǐ Zhuāngzǐ 莊 子 on eräs tunnetuimmista taolaisuuteen liitetyistä klassikoista. Se on todennäköisesti varhaisempi kuin Dàodéjīng[50]. Taolaisessa kaanonissa se tunnetaan nimellä Nánhuán Totuuden
LisätiedotPERHEVAPAAUUDISTUS ILKKA KAUKORANTA SAK:N TASA-ARVOVIIKONLOPPU SOKOS HOTEL VAAKUNA HÄMEENLINNA
PERHEVAPAAUUDISTUS ILKKA KAUKORANTA SAK:N TASA-ARVOVIIKONLOPPU 16.-17.4.2016 SOKOS HOTEL VAAKUNA HÄMEENLINNA UUDET PERHEVAPAAPALIKAT TASA-ARVO OLETUKSENA, MUTTA VANHEMMAT VOIVAT SIIRTÄÄ ETUUKSIA KESKENÄÄN
LisätiedotKim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1
Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen
LisätiedotUusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha
Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo
LisätiedotMika Kortelainen Johtava tutkija, tutkimusohjaaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT)
VATT:n lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018: Laadukas ja tasa-arvoinen varhaiskasvatus ja perusopetus kaikille Mika Kortelainen Johtava tutkija, tutkimusohjaaja
LisätiedotLapuan Kaupungin webropolkyselyn tulokset koskien alle 3- vuotiaan lapsen päivähoidon järjestämistä
Lapuan Kaupungin webropolkyselyn tulokset koskien alle 3- vuotiaan lapsen päivähoidon järjestämistä Taustatiedot - Kyselyn aika 18.12.2016-5.1.2017 - Vastaajia oli 42 ja kysely lähetettiin yhteensä 71
LisätiedotHYVINVOINTIVALTION RAHOITUS
HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:
LisätiedotKorkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara
Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien
LisätiedotJuhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita
Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotIlmainen ja vaikuttava varhaiskasvatus
Ilmainen ja vaikuttava varhaiskasvatus Kuntamarkkinat 14.9.2017 12.00-12.45 Jarkko Lahtinen Erityisasiantuntija, Kuntaliitto Varhaiskasvatus mitä se on? Varhaiskasvatuslaki 1 :» Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan
LisätiedotNäkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu
Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa
LisätiedotSosiaalisesti kestävä Suomi 2012
Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä
LisätiedotNUORISOBAROMETRI 2018: VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA
NUORISOBAROMETRI : VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA Nuoret ovat aiempaa kiinnostuneempia politiikasta, mutta kiinnostus vaihtelee koulutustason mukaan. Nuorten yhteiskunnallinen aktiivisuus on lisääntynyt
LisätiedotMitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa?
Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa? Yritysten yhteiskuntavastuu: onko sitä ja missä se näkyy? -seminaari Suomen Akatemia 12.6.2007 Ville-Pekka Sorsa assistentti
LisätiedotSuomalaisen työpolitiikan linja
Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri
LisätiedotEsteellisyys yhteisöjen päätöksenteossa
Esteellisyys yhteisöjen päätöksenteossa Esteellisyys, Suomalainen Lakimiesyhdistys 16.4.2018 Jukka Mähönen Esteellisyyden lähtökohta Yhteisön jäsenten kokouksessa äänestettäessä onkin kysymys siitä, mikä
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotLausunto tulevaisuusvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta
Lausunto tulevaisuusvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta 7.11.2017 Paula Laine Johtaja, ennakointi ja strategia Sitra TYÖN JA
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotCoimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level
Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat
LisätiedotOPAS KASVUYRITTÄJÄN HANKINTOIHIN KÄÄNNÄ SIVUA
OPAS KASVUYRITTÄJÄN HANKINTOIHIN OSTOT TUKEVAT KASVUA Kasvuyrittäjänä tiedät, että kasvu on ennen muuta tekemistä. Millaisia tekoja tarvitaan tuloksekkaaseen ostamiseen? Tässä Esan seitsemän steppiä, joilla
LisätiedotHISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)
HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,
LisätiedotAnalyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa
Analyysi: päättely ja tulkinta Analyysin - tai tulkinnan - pitää viedä tutkimus kuvailevan otteen ohi mielellään ohi ilmiselvyyksien KE 62 Ilpo Koskinen 20.11.05 Aineiston analyysi laadullisessa tutkimuksessa
LisätiedotItsearvioinnin satoa, YFI-laitos. Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet
Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet 1 20.5.2013 Sosiaalityön päättöseminaari STOS730 (2 op) Esittelijänä yliopistonlehtori Tuija Kotiranta prof.
LisätiedotMaahanmuuttajataustaisten perheiden huomioiminen palveluissa
Maahanmuuttajataustaisten perheiden huomioiminen palveluissa LAPE/perhekeskusseminaari 22.2.2018 Kokkola Kati Turtiainen, yliopistonlehtori, YTT Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Perheen taustalla (esim.)
LisätiedotStrategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo
Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen
Lisätiedot