Hallinnan analytiikkaa selkeyttämässä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hallinnan analytiikkaa selkeyttämässä"

Transkriptio

1 Hallinnan analytiikkaa selkeyttämässä Jukka Syväterä: YTM, tutkija, Yhteiskuntaja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Kaisto, Jani & Pyykkönen, Miikka (toim.): Hallintavalta. Sosiaalisen, politiikan ja talouden kysymyksiä. Gaudeamus, Helsinki. 2010, 279 s. Hallintavalta-teoksen ilmestyessä näyttäisi siltä, että foucault lainen hallinnan analytiikka on vakiinnuttanut asemansa osana suomalaista yhteiskuntatieteellistä tutkimusta. Michel Foucault n valtakäsitystä soveltavia tutkimussuuntauksia on toki lukuisia, mutta arvioitavan teoksen artikkeleissa hallinnan analytiikka viittaa nimenomaan governmentality-koulukuntaan, jonka keskeisimpinä edustajina tunnetaan Mitchell Dean, Peter Miller ja Nikolas Rose. He ja muut hallinnan analyytikot ovat tutkimuksissaan jatkaneet valtakäytäntöjen analyysia siitä, mihin Foucault jäi, eli käytännössä analysoineet liberaalia hallintaa historiallisesti erityisenä vallan muotona ja vallan harjoittamisen tapana. Suomessa suuntausta edustavia artikkeleita ja väitöskirjoja on viime vuosina ilmestynyt kiihtyvällä tahdilla. Lähestymistavan suosiosta kertoo sekin, että hiljattain on suomennettu kaksi hallinnan analytiikan kannalta keskeistä teosta: Tutkijaliitolta Foucault n hallinnallisuuden historiaa käsittelevät luennot (Turvallisuus, alue, väestö) ja Gaudeamukselta Millerin ja Rosen teos Miten meitä hallitaan. Hallintavalta on kuitenkin ensimmäinen hallinnan analytiikkaan keskittyvä suomalainen artikkelikokoelma. Tällaiselle teokselle on epäilemättä ollut tilausta; yhtäältä tasoittamaan tietä lähestymistapaan vasta perehtymässä oleville tutkijoille ja opiskelijoille, toisaalta kehittämään tutkimussuuntausta eteenpäin ehkä myös pelastamaan se väljähtymiseltä, joka yhteiskuntatieteissä aina näyttää uhkaavaan vakiintumassa olevia alkuaan kriittisiä näkökulmia. Teoksen tavoitteeksi sen toimittaneet Jani Kaisto ja Miikka Pyykkönen asettavat hallinnan analytiikan käsitteiden ja lähestymistapojen selventämisen sekä niiden käytettävyyden parantamisen niin empiirisen tutkimuksen tekemisen välineinä kuin näkökulmina yleisemmissä yhteiskunnallisissa keskusteluissa. Arvioin teosta pikemminkin näiden tavoitteiden valossa kuin yleiskatsauksena suomalaiseen hallinnan analytiikkaan. Vaikka teoksen artikkelien aiheet ovat moninaisia, on ilmeistä, että monet myös Suomessa hallinnan analyyttisen kiinnostuksen kohteena olleet aiheet jäävät sen ulkopuolelle. Esimerkiksi sosiaalityön käytäntöihin, psykologiseen ja lääketieteelliseen tietoon liittyviä tutkimuksia ei tästä kokoelmasta löydy. Selvää onkin, ettei kaikkia keskeisiäkään aihepiirejä olisi voinut yhteen teokseen mahduttaa. Kaikenkattavuutta tärkeämpää onkin, että Hallintavallan artikkelit muodostavat keskenään mukavasti kommunikoivan kokonaisuuden. Teoksen artikkelit on jaettu neljään osioon. Näistä ensimmäinen, Käsitteellisiä välineitä, esittelee kolmen teoreettisen artikkelin voimin hallinnan analytiikan keskeisiä käsitteitä tarttuen kriittisestikin joihinkin lähestymistavan keskeisimmistä ongelmakohdista. Teoksen muut seitsemän artikkelia ovat empiirisiä aineistoja hyödyntäviä tutkimuksia. Ne on jaettu kolmeen temaattiseen osioon: Talouden asema hallinnassa, Kansainvälistynyt hallinta ja Kansalaisuuden hallinta. Ensimmäisen osion aloittaa Ilpo Helénin artikkeli, jossa tarkastellaan hallinnan analytiikkojen valtaa, riskiä ja hyvinvointivaltiota koskevia käsityksiä. Artikkeli nostaa esiin kaksi erityistä hallinnan analytiikkaa vaivaavaa ongelmaa. Yksilöllisen vapauden ongelma on saanut osakseen liian vähäistä huomiota hallinnan käytäntöihin ja järkeilyyn analyysinsa useimmiten kohdistavassa perinteessä. Lisäksi, koska hallinnan analyytikot eivät yleensä ole tehneet eroa hallinnan ja po- 01_12.indd :30:35

2 68 litiikan välille, on poliittisten rationaalisuuksien sisäisiin jännitteisiin ollut vaikea tarttua. Osion kaksi muuta artikkelia tarttuvat juuri näihin ongelmiin. Jani Kaisto etsii toimijaverkkoteorian käsitteistä apuvälineitä subjektin itsen muovaamisen käytäntöjen analyysiin. Artikkelin mukaan hallinnan rationaalisuuksien, konkreettisten hallinnan tekniikoiden ja itsen muovaamisen käytäntöjen keskinäisiä suhteita olisi tarkasteltava kääntämisen prosesseina. Hallinnan käsikirjoitusten (esimerkiksi erilaisten raporttien ja toimintasuunnitelmien) lisäksi tulisi tutkia prosesseja, joissa ne tulevat käännetyiksi osiksi subjektien itsehallinnan käytäntöjä. Sakari Hänninen puolestaan analysoi artikkelissaan, kuinka Foucault luennoissaan askel askeleelta etääntyy politiikan teorian perinteisestä suvereniteettia ja päätöksentekoa painottavasta politiikkakäsityksestä kohti omaa genealogista käsitystään politiikasta. Hallinnan analyytikkojen tulkinnat näistä ajatuksista ovat johtaneet hallinnan ja politiikan eron hämärtymiseen. Talouden asemaa hallinnassa käsittelevä osio muodostuu kahdesta artikkelista. Pyykkösen artikkelin aiheena on kolmannen sektorin muutos Suomessa. Tarkasteltavana ovat sosiaaliset yritykset, joita Pyykkönen tulkitsee uusliberalistisen hallinnan osana. Joustavien ja kansalaislähtöisten palvelujen tuottamisen ohella niiden tehtävänä on ohjata riskiyksilöitä ja rakentaa yhteisöjen moraalia. Anu Kantola puolestaan tarkastelee artikkelissaan kilpailukykyä hallinnan regiiminä. Artikkelissa käsitellään rinnan sitä, kuinka kilpailukykyä on Suomessa käytetty erilaisten intressien ajamisessa ja sitä, kuinka ajatukset kilpailukyvystä ja kilpailuvaltiosta ovat esimerkkejä globaalisti leviävien rationaalisuuksien tulemisesta osaksi kansallista hallintaa. Kantolan mukaan kilpailukyvyn ja kilpailuvaltion konseptien levittämisessä erilaisilla ympäri maailmaa liikkuvilla liikkeenjohdon kansainvälisillä guruilla ja konsulteilla näyttää olleen erityisen merkittävä rooli. Kansainvälistynyttä hallintaa käsittelevän osion artikkeleista kaksi liittyy Euroopan unioniin. Annikki Savio analysoi unionin sosiaalipolitiikkaa muovanneita siirtymiä. Artikkelissa kiinnitetään kiinnostavasti huomiota siihen, kuinka hyvinvointitutkijoiden tuottama tieto on yhteydessä unionin sosiaalisen ulottuvuuden rakentumiseen. Elina Palola tutkii artikkelissaan Euroopan unionin kommunikaatiopolitiikkaa analysoimalla Euroopan komission tiedonantoja. Tiedonannoissa hahmottuvan kommunikaatiopolitiikan tarve kiteytyy unionin legitimaatio-ongelmaan: eurooppalaiset eivät vaikuta ymmärtävän, mitä kaikkea unioni tekee heidän hyväkseen. Tämä ongelma on tarkoitus korjata kommunikaatiopolitiikalla ja osallistamalla kansalaiset Euroopan modernisaatioprojektiin. Palola erittelee hallinnan tekniikoita, joilla EU kommunikaatiopolitiikassaan pyrkii voittamaan kansalaisten luottamuksen puolelleen. Antti Tietäväinen puolestaan analysoi semioottisin välinein OECD:n ulkomaaninvestointien sääntelyä ja vapauttamista koskeviin ohjelmiin liittyviä tiedotteita. Analyysi osoittaa hallinnan rationaalisuuksissa ja erityisesti OECD:n retoriikassa tapahtuneen käänteen, jonka myötä OECD pyrkii ottamaan kaupan vapauttamista vastustaneet kansalaisjärjestöt ja kehittyvät maat mukaan talouden liberalisoinnin projektiin. Kansalaisuuden hallintaa käsittelevässä osiossa Jani Selin analysoi erilaisia hallinnan tekniikoita ja niiden keskinäisiä suhteita kahden yhteisölliseen hoitoon toimintansa perustavan huumehoitoklinikan kontekstissa. Klinikat pyrkivät kansalaistamaan hoidettavia yksilöitä yhtäältä kurin ja normalisoinnin kautta ja toisaalta vahvistamalla kokemuksia yksilökohtaisesta vapaudesta ja itsehallinnasta. Selin tekee tärkeitä havaintoja tarkasteltujen terapeuttisten yhteisöjen käytäntöihin liittyvistä paradokseista: esimerkiksi riippuvuuden käsittäminen parantumattomana sairautena sotii täyden itsehallinnan kokemuksen saavuttamisen mahdollisuutta vastaan. 01_12.indd :30:35

3 69 Teoksen päättävä Mikko Saastamoisen artikkeli käy vuoropuhelua hallinnan analytiikassa usein tarkastellun aktiivista kansalaisuutta tuottavan hallinnan ja tätä suhteellistavien muiden käsitteellistysten, erityisesti neuroottisen ja hylätyn kansalaisuuden, kanssa. Artikkelin työelämään ja työläiskansalaisuuteen liittyvät esimerkit näyttävät, kuinka kansalaisuutta määrittävät paitsi vapauden, myös pelon ja epävarmuuden kautta toteutuvat hallinnan tekniikat. Kaikkiaan Hallintavallan artikkelit muodostavat kokonaisuuden, jossa hallinnan analytiikan keskeiset käsitteet tulevat hyvin koetelluiksi monissa eri yhteyksissä. Näin teos epäilemättä onnistuu tavoitteessaan selventää tutkimusperinteen käsitteistöä. Kokoelman ansioksi on luettava myös lähestymistavan ongelmien kriittinen erittely alkuosan luvuissa. Kaiston artikkelissa ehdotettujen toimijaverkkoteorian käsitteiden toimivuus olisi tullut kuitenkin paremmin esille, jos nämä käsitteet olisi tosissaan otettu käyttöön joissakin kokoelman empiirisissä artikkeleissa. Vahvuutena pidän myös kansainvälisen hallinnan näkökulman mukana oloa teoksen teemojen joukossa, sillä usein hallinnan analyyttiset tutkimukset tarkastelevat yhteiskunnallista hallintaa korostetun kansallisessa kehyksessä, jolloin hallinnan rationaalisuuksien muutosten transnationaaliset vaikutusyhteydet jäävät herkästi pimentoon. Varsinkin Kantolan artikkeli (joka olisi yhtä hyvin voinut tulla sijoitetuksi kansainvälistyvää hallintaa käsittelevään osioon) on hyvä esimerkki kansallisen ja globaalin hallinnan limittymisestä. Mitä sitten merkitsee teoksen nimessä esiintyvä hallintavalta? Teoksen johdannosta tulee vaikutelma, että hallintavalta on tarkoitettu suomennokseksi Foucault n käsitteelle gouvernementalité, mutta teoksen kirjoittajista ainoastaan Kaisto käyttää termiä artikkelissaan, toisten käytössä ovat vanhastaan tutummat hallinta ja hallinnallisuus. Riippumatta siitä, jääkö hallintavalta käsitteenä elämään suomalaisessa hallinnan analytiikassa, vai oliko se vain kätevä tapa nimetä valtaa ja hallintaa käsittelevä kirja, on teos hyödyllistä luettavaa kaikille näistä teemoista kiinnostuneille. Oppikirjanakin se lienee astetta helpommin lähestyttävä kuin useimmat aihepiiriä käsittelevät teokset. Kohti vapaaehtoisen orjuuden yhteiskuntaa? Pasi Pyöriä: YTT, tutkijatohtori, Yhteiskuntaja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Vähämäki, Jussi: Itsen alistus. Työ, tuotanto ja valta tietokykykapitalismissa. Like, Helsinki. 2009, 244 s. Yhteiskuntafilosofi Jussi Vähämäki on koonnut yhteen joukon viime vuosina pitämiään esitelmiä ja työmatkoilla laatimiaan tekstiluonnoksia yksien kansien väliin. Lopputuloksena on syntynyt yhdeksän esseen antologia, jossa hahmotellaan tietokykytalouden duunareiden tietokykytyöntekijöiden itsemääräämisoikeuden rajoja. Vähämäki ei tyydy käyttämään yleiskieleen vakiintuneita termejä tietoyhteiskunta ja tietotyö hän puhuu tietokyvystä. Tällä kirjoittaja tarkoittaa inhimillistä ymmärrystä tai älyä yleensä, mitä Karl Marx kuvasi käsitteellä General intellect. Nykyisin pelkkä persoonaton tieto ja informaatio eivät ole taloudellisen hyödyntämisen ja riiston kohteina. Tietokykytalouden tärkeimmäksi käyttövoimaksi on valjastettu inhimillinen yksilöihin ja yhteisöihin sidottu tietäminen, Vähämäki tiivistää keskeisimmän teesinsä. 01_12.indd :30:35

4 70 Aiemmin Vähämäki on kehitellyt ajatuksiaan uudesta työstä muun muassa teoksissaan Kuhnurien kerho ja Odotustila (yhdessä Jakke Holvaksen kanssa). Pessimismi ja kyynisyys ovat tekijöitä, jotka yhdistävät Vähämäen kirjallista tuotantoa. Työelämässä pyrkyryys on syrjäyttänyt yhteistyön, sitoutumista ei palkita pysyvyydellä ja tehokkaan työskentelyn esittämisestä on tullut tärkeämpää kuin työn todellisesta sisällöstä. Tässä arvioitavan kokoelman nimi, Itsen alistus, viittaa nykykapitalismin pyrkimykseen ulkoistaa palkkatyöläiselle vastuuta, joka aikaisemmin kuului työnantajalle. Vähämäen pitkäaikaisen kiinnostuksen kohteina olevien tieto(kyky) työntekijöiden asemaa luonnehtii perinteistä työväenluokkaa suurempi vapaus omistaahan tietotyöläinen tärkeimmän työvälineensä, aivonsa. Aivotyön autonomia on kuitenkin vain periaatteellista, ellei jopa näennäistä, koska sen luonteeseen usein kuuluu yrittäjämäinen asennoituminen työhön, työn projektimaisuus sekä jatkuva tarve todistella oman työn tärkeyttä muille. Työstä on tullut aikaisempaa henkilökohtaisempaa, työntekijän koko persoonallisuutta ja elämää määrittelevää toimintaa. Enää työ ei lakkaa tehtaan pillin vihellykseen, vaan työ jatkuu ajan ja paikan rajoja rikkoen. Vähämäki puhuukin ennemmin työn kestosta kuin työajasta, joka sisältää oletuksen kellokortin tarkkuudella määritellyn työaikanormin täyttämisestä. Vähämäen mukaan uusi perinteisestä teollisesta regiimistä irtautunut palkkatyön järjestys korostaa työntekijöiden kommunikatiivisia kykyjä, (näennäistä) autonomiaa sekä työn ja muun elämän rajojen hämärtymistä. Kuvaillessaan kapitalistisen palkkatyön lyhyttä historiaa Vähämäki kirjoittaa, kuinka vanhan teollisen työn hiipumisesta ei seuraa työn loppu, vaan ennemminkin työn ja muun toiminnan erottamattomuus: työtä alkaa leimata epämääräisyys, ajelehtiminen ja tehtävien päällekkäisyys ja tämän yleisen sekaannuksen kestäminen tai sietäminen (s. 29). Työn abstrahoituminen ei Vähämäelle merkitse emansipaatiota. Abstraktin aivotyön yleistyminen on johtanut työn prekarisoitumiseen, mikä tarkoittaa toisaalta epävarmuutta työn ja toimeentulon jatkuvuudesta, toisaalta sitä että työ tai ainakin työn ajatteleminen ja siitä huolehtiminen valtaa ihmisen mielen. Tietotyöläinen on nykykapitalismissa riiston kohteena yhtä lailla kuin teollinen proletariaatti fordistisen massatuotannon aikana. Riiston mekanismit vain ovat aiempaa hienovaraisempia ja vaikeammin hahmotettavia. Vähämäen tulkinnan mukaan uutta on se, että yleiset inhimilliset kyvyt, ihminen kokonaisuudessaan alistetaan pääoman arvonlisäysprosessin välikappaleeksi. Tämän teeman ja sen variaatioiden varaan Itsen alistus rakentuu. Sikäli kuin tulkitsen Vähämäen filosofiaa oikein, hän näkee nykykapitalismin puhtaimpana ilmentymänä nuoren korkeasti koulutetun asiantuntijan tai itsenäisen yrittäjän, joka on omaksunut sarasvuomaisen sisäisen sankaruuden ideaalin sellaisenaan, mitään kyseenalaistamatta, mitään kritisoimatta. Tietokykykapitalismin otollisinta polttoainetta ovat itse itseään ruoskivat tietotyöläiset, jotka ovat orjuuttaneet itsensä vapaaehtoisesti mieltäessään kvartaalitalouden päämärät omikseen. Amerikkalaisen aluetieteilijän Richard Floridan määrittelemä luova luokka on Vähämäelle esimerkki nykyisen jälkifordistisen työn luonteesta: se vaatii olemaan samanaikaisesti sekä työ että pääoma, sijoittaja ja yrittäjätyöläinen. Tämän seurauksena syntyy co-operation asshole, yhteistyöpersläpi, uusi selkärangaton hyönteinen, jolla on kova ja sileä kuori ja joka on sisältä täynnä pehmeää, vihreän keltaista limaa (s. 132), Vähämäki innostuu. 01_12.indd :30:35

5 71 Kuinka ollakaan Vähämäki on löytänyt tämän uuden niljakkaan eliölajin omasta akateemisesta maailmastaan. Sivistys on kääntynyt irvikuvakseen, kun akateeminen tehoviljely on tuottanut uuden tutkijatyypin, jota Vähämäen mielestä voidaan hyvällä syyllä kutsua yhteistyöpersläveksi. Hän voi vaihtaa tietoja mutta ei milloinkaan jakaa niitä. Akateeminen kilpailuetu syntyy välttelemällä yhteistyötä, kriittistä keskustelua ja konflikteja sekä korostamalla omaa egoa ja näyttelemällä oppineisuutta. Tuottaako Vähämäen analyysi oikean ja tarkan kokonaiskuvan nykykapitalismista? Vähämäki sommittelee kollaasia työn ja talouden ristiriidoista ottaen filosofisen kritiikkinsä hampaisiin fragmentteja sieltä täältä. Taitavan kirjailijan tavoin Vähämäki liioittelee ja yleistää, luo jännitteitä ja vastakkainasetteluita ja rakentaa suurta draamaa. Lopputuloksena draama vie voiton realismilta. Traditionaalista postmodernia Raija Julkunen: YTT, lehtori emerita, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto Sipilä, Jorma, Repo, Katja & Rissanen, Tapio (toim.) Cash-for-Childcare. The Consequences for Caring Mothers. Edward Ed ard Elgar, Cheltenham. 2010, 168 s. Rahan antamista palvelujen sijaan pidetään Suomessa järkevänä niin lasten kuin vanhojen ihmisten hoivassa. Jorma Sipilä on niitä ainoita, jotka ovat kyselleet tätä linjausta nimenomaan hoivan antajan näkökulmasta. Tässä kirjassa kohteena on cash-for-childcare, jonka voisi suomentaa vaikkapa lastenhoitorahaksi. Kun kirjassa käytetään lyhennettä CFC, otan vapauden menetellä samoin. Pääasiassa kysymys on rahasta, jota maksetaan silloin, kun lasta ei sijoiteta julkiseen päivähoitoon. Se voi tarkoittaa myös palveluseteliä, joka on tarkoitettu hoidon ostamiseen. Edellisen tarkoitus on edistää kotona annettavaa äidinhoivaa, jälkimmäisen palvelumarkkinoiden muodostumista. Näihin liittyvät yhteiskuntapoliittiset kiistat poikkeavat toisistaan, ja kirjassa keskitytään päivähoidon vaihtoehtona tarjottavaan rahaan, kuten suomalaiseen lasten kotihoidon tukeen. Palveluseteliin suhtaudutaan neutraalisti, mutta kotihoidon tuki on tiukan kiistan kohde. Yleensä etuutta voivat käyttää niin äidit kuin isät. Tässä kirjassa ei kuitenkaan mennä piiloon muodollisen sukupuolineutraalisuuden taakse, vaan puhutaan reippaasti niin kuin asia on: äidinhoivasta ja tukijärjestelmän seurauksista lasta kotona hoitaville äideille. Muodollisesti sukupuolineutraalit järjestelyt tuottavat harvoin sukupuolineutraalin tuloksen. Palvelua korvaavan rahan kritiikki on tuttua Sipilän aiemmista julkaisuista. Ideaa ovat vastustaneet niin konservatiivit, joiden mielestä valtion ei kuulu maksaa omien lasten hoidosta kuin tasa-arvoaktiivit, jotka pitävät sitä naisille rakennettuna ansana. Äitien houkuttelu kotiin kulkee vastavirtaan sen yleisesti omaksutun ideologian kanssa, johon kuuluvat sukupuolten tasa-arvo, äitien ansiotyö, julkisesti subventoitu päivähoito sekä jaettu vanhemmuus. Kun tämä ideologia on erityisen vahva Pohjoismaissa, on yllättävää, että CFC-järjestelmä löytyy myös kaikista niistä. Tässä kirjassa kotihoidon tukeminen, sen plussat ja miinukset saavat monisyisen käsittelyn. Tuki koskettaa niin perheiden elämää, lasten parasta, naisten työllisyyttä, työelämän asettamia vaatimuksia, julkista taloutta kuin sosiaalipolitiikan suuntaa. Sipilä kumppaneineen kyselee, onko 01_12.indd :30:35

6 72 kotihoidon tukeminen turhaa traditionalismia vai tämän ajan välttämättömyys. Kirja vahvistaa Sipilän jo aiemmin esittämää näkemystä, että sosiaalipolitiikan refamilisaatiosta ja hoivan informalisoinnista on hyvinvointivaltion rahoitus- ja muissa paineissa tullut poliittinen välttämättömyys. Mutta informaalia hoivaa ei voi lisätä korvaamatta osaa sen kustannuksista. Myös perheiden arki on muuttunut tavalla, joka puhuu kotihoidon ja sen subventoinnin puolesta. Työelämän vaatimukset tiukkenevat, epätavanomaiset työajat ja pitkät työmatkat yleistyvät. Informaalia hoivaa kuten isoäitien apua on vaikeampi saada. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat kahden elättäjän yhteiskuntia, ja naisten palkkojen noustessa kotiin jäämisen hinta kasvaa. Amerikkalaiset tutkijat Sheila Kamerman ja Shirley Gatenio Gabel taustoittavat kirjaa analysoimalla laajasti pikkulapsiperheiden sosiaalipolitiikkaa sekä äitien ansiotyön yleisyyttä OECD-maissa. Olen viime aikoina oppinut, että OECD:n tilastot antavat Suomen äitien (matalasta) työllisyydestä todellistakin tai ainakin Tilastokeskuksen työvoimatutkimusta kummallisemman kuvan (vrt. Julkunen 2010, 128; Haataja 2011). Tässä kirjassa paljastuu, että myös päivähoidon tilastot sisältävät kummallisuuksia. OECD:n tilaston mukaan suomalaisista 3 6-vuotiaista on organisoidun varhaiskasvatuksen piirissä 40 prosenttia ja maiden välisessä vertailussa Suomi on sijalla 24/25 (2004). Pohjoismaiden neuvoston tilaston mukaan päivähoidossa on 70 prosenttia 3 5-vuotiaista. Vähän epäselväksi jää, johtuuko ero ehkä perhepäivähoidon lukemisesta jälkimmäiseen mutta ei edelliseen. Tilastojen kummallisuudet eivät poista sitä, että Suomi on pienten lasten kotihoidon maa. Suomen erityisyys valottuu tässä kirjassa. Lakisääteinen CFC otettiin ensimmäisenä Pohjoismaista käyttöön Suomessa ja kotihoidon tuki on pysynyt poikkeuksellisen suosittuna koko ajan. Alkuperäiset puoluepoliittiset kiistat ovat Suomessa vaimenneet. Sen sijaan Ruotsissa ja Norjassa etuus on edelleen poliittisen kiistan myrskynsilmässä. Ruotsissa kotihoidon tuen otti käyttöön oikeistokoalitio vuonna 1994, mutta se ehti olla voimassa vain puoli vuotta, kun valtaan uudelleen nousseet sosiaalidemokraatit poistivat sen. Etuus tuli uudestaan esityslistalle ei-sosialistisen allianssin voittaessa vaalit vuonna 2006, ja järjestelmä otettiin käyttöön vuonna Norjassa oikeistokoalitio otti järjestelmän käyttöön vuosina Kun sosiaalidemokraatit palasivat valtaan (2003), ne alkoivat panostaa vahvasti päivähoitoon (mm. subjektiivinen oikeus 2009). Norjalaistutkijat selittävät tuen voimakkaasti supistunutta käyttöä päivähoitomahdollisuuksien kohenemisella. Suomalainen paradoksi on subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja hyvin suositun kotihoidon tuen samanaikaisuus. Kaikissa Pohjoismaissa poliittinen retoriikka on vedonnut perheiden valinnanvapauteen ja aikaan lapsille. Kuten kirjassa osoitetaan, tuki on johtanut enemmän tai vähemmän äitien ansiotyöpanoksen (työllisyyden ja/tai työajan) supistumiseen. Sen sijaan missään maassa ei ole nähty aiheelliseksi selvittää, siirtyykö tämä aika lasten hyväksi. On myös mahdollista, että lapset saavat lisää äidin aikaa, mutta entistä vähemmän isän, jos isä joutuu paikkaamaan äidin tulojen poisjäämistä. Kirjavat järjestelmät CFC-etuuksissa on maittain suuria eroja. Etuuteen oikeuttavan lapsen ikä vaihtelee. Alle kouluikäisten sisarusten oikeus päivähoitoon tai CFC-tukeen vaihtelee. Etuutta voidaan maksaa perhe- tai lapsikohtaisesti. Etuus voi olla rahaa tai verosubventio, joko yhden ansaitsijan huojennus tai toisen ansaitsijan lisävero. Etuudet voivat olla verotettuja tai ei, ne voivat olla universaaleja tai tarveharkintaisia. Saajien piiri voidaan rajata esimerkiksi yksinhuoltajiin tai ko- 01_12.indd :30:35

7 73 tona itse hoitaviin ja työaikaansa lyhentäneisiin vanhempiin tai kaikkiin, jotka eivät käytä julkista päivähoitoa. Erilaiset järjestelyt houkuttelevat erilaisia käyttäjiä, ja niiden seuraukset äitien valinnoille ja ansiotyölle sekä sukupuolittuneelle työnjaolle vaihtelevat. Etuuden taso on kompromissi. Oikeudenmukaisuuden kannalta sen tulisi olla riittävän korkea ehkäisemään lapsiköyhyyttä ja mahdollistamaan sen, että myös pienituloiset voivat käyttää etuutta. Julkisen talouden ja työllisyyden kulmasta se ei saisi houkutella äitejä tarpeettomasti pois työmarkkinoilta eikä aiheuttaa kuollutta painoa eli maksaa sellaisesta hoivasta, jota joka tapauksessa annetaan. Pohjoismaissa ongelmaksi on tosin etuuden mataluudesta huolimatta tullut se, että sitä käyttävät eniten vähän koulutetut ja pienituloiset äidit, joiden työmarkkinaasema muutenkin on riskikäs. Tässä kirjassa Suomen, Ruotsin ja Norjan järjestelmät kuvataan yksityiskohtaisesti. Katja Repo kirjoittaa suomalaisesta lasten kotihoidon tuesta, Anita Nyberg ruotsalaisesta, Marit Rønsen ja Ragni Heger Kitterød norjalaisesta ja Minna Rantalaiho tekee vielä vertailevan yhteenvedon näistä kolmesta. Norjassa tukea, sen käyttöä ja seurauksia on arvioitu tarkkaan, ja artikkeli sisältää yksityiskohtaista tietoa. Ruotsin järjestelmä ehti olla voimassa vuoden ennen Nybergin artikkelin kirjoittamista, joten Nyberg keskittyy poliittisiin kiistoihin ja ensimmäisiin vaikutelmiin. Repo käyttää järjestelmä- ja tilastotietojen ohella perheiden laadullista haastatteluaineistoa. Vertailluissa kolmessa maassa on joitain yhteisiä piirteitä. Tukea maksetaan kolmanteen ikävuoteen saakka, sen edellytyksenä on julkisen päivähoidon käyttämättömyys, eikä missään edellytetä, että vanhemmat itse hoitaisivat lapsen kotona. Lukuunottamatta tuen matalaa tasoa muuta yhteistä ei sitten löydykään. Suomessa ja Norjassa lastenhoitoavustus on lakisääteinen etuus, Ruotsissa, Tanskassa ja Islannissa sen käyttöönotto on paikallisesti päätettävissä. Ruotsissa etuuden otti ensimmäisen vuoden aikana käyttöön kolmasosa kunnista, niin että asian ratkaisi kunnan poliittiset voimasuhteet. Keskeinen havainto on, että Ruotsin ja Norjan järjestelmät ovat huomattavasti Suomea joustavammat. Ne esimerkiksi mahdollistavat osa-aikaisen työn, osa-aikaisen päivähoidon ja osa-aikaisen tuen kombinaatiot. Institutionaalisesti CFC sijoittuu vanhempainvapaiden ja päivähoidon välille. Näiden taso ja tarjonta määrittää muiden hoitojärjestelyjen tarvetta. Vanhempainvapaan ja päivähoidon ratkaisut selittävät osan siitä, miksi suomalaiset vanhemmat turvautuvat niin runsaasti kodinhoidon tukeen. Suomen joustamaton ja lyhyt vanhempainvapaa pakottaa vanhemmat valinta- ja järjestelytilanteen eteen muita aikaisemmin. Nykyisen ilmapiirin mukaan yhdeksän kuukauden ikäinen on kovin pieni päivähoitoon, etenkin päiväkotiin. Osan selittää myös kokoaikatyökulttuuri ja ylipäänsä työn ja perheen yhteensovittamisen tiukkarajaiset ratkaisut. Mutta minnekään ei pääse siitä, että Suomessa myös normatiivinen ilmapiiri suosii äidinhoivaa. Toinen asia on, missä määrin kotihoidontuki itse on vaikuttanut äitiyden normatiivisiin vaatimuksiin luvun laman aikana tapahtunutta uusfamilismin sisäänmarssia ei voi kuitenkaan palauttaa kotihoidon tukeen. Postmoderni etuus Kirjan toimittajat eivät pidä CFC-järjestelmiä vain konservatiivisena ja uskonnollisena reaktiona, vaan suoraan siteeraten ne tulisi ymmärtää uusfamilististen ja uusliberaalien arvojen, miesten ja naisten työvoiman ylikäytön sekä intressiryhmien valtataistelujen kontekstissa. Asiaan vaikuttaa myös lyhytnäköinen julkisten menojen säästöpyrkimys. CFC on postmoderni eikä traditionaalinen ilmiö. Se on seurausta äitien ansiotyön ja päivähoidon normalisoitumi- 01_12.indd :30:35

8 74 sesta sekä samanaikaisesta työelämän vaatimusten kovenemisesta. Naisystävälliseksi mielletty defamilisaatio on synnyttänyt ilmeisen vastareaktion ja perheen aika on saanut kasvavaa kulttuurista ja poliittista huomiota. Kotihoidon tuella on etunsa. Se vähentää arjen paineisuutta, antaa aikaresursseja ja voi vähentää perheen sisäisiä konflikteja. Se generoi informaalia hoiva ja emotionaalista pääomaa. Monet äidit ovat tyytyväisiä saadessaan tauon ansiotyöstä. Kotihoitoa ja yksityistä hoitoa tukemalla kunnat voivat vähentää hoivan organisoinnin kustannuksia. Vaikka hoivan informalisointi olisi modernien hyvinvointivaltioiden välttämättömyys, tulisi kirjoittajien mielestä pohtia, miten sen epäsuotuisia seurauksia lasten varhaiskasvatukselle, naisten työmarkkina-asemalle, naisten elämänkaarituloille ja sukupuolten työnjaolle voidaan lieventää. Kotona hoidettavat lapset tarvitsevat jonkin laadukkaan ja edullisen varhaiskasvatusmuodon. Sipilän yleisresepti jo pitkään on ollut joustoa tarjoava osa-aikatyö ja osa-aikainen päivähoito. Kun vanhempainvapaiden muotoilulla on pyritty kannustamaan isiäkin hoivaajiksi, niin kotihoidon tuki sementoi sukupuolista työnjakoa. Isien kiintiöitä voisi harkita hoitovapaissakin. Kirja painottaa jälkimodernin yhteiskunnan työn, perhe-elämän ja hyvinvointivaltion analyysia. Kun omassa päässäni raksuttaa tätä nykyä oikeusdiskurssin esiinmarssi, löydän tukea myös sille. Tiettyjen yhteiskuntapoliittisen päämäärien sukupuolten tasa-arvon, sukupuolen mukaisen työnjaon purkamisen, varhaiskasvatuksen institutionalisoinnin sijaan hyväksytään pikemmin yksilöiden vapaa valinta ja yhdenvertainen kohtelu. Tässä se tarkoittaa ansio- ja kotiäideille suunnattujen tulonsiirtojen tasa-arvoa. Argumentti on toki vanha ja sitä käytettiin jo ja 60-luvulla. Mutta olisiko se saanut lisää painoa oikeusdiskurssin myötä? Minäkin Brutukseni Tunnustan, että olen tukenut miniöideni hoitovapaita ja kotihoidon tuen käyttöä. Nyt neljää ikävuotta lähestyvää ja päiväkodissa käyvää lasta hoidettiin jonkin aikaa omin voimin: äitinsä teki yövuoroja osa-aikaisesti, isänsä kokoaikaista kolmivuorotyötä. Äiti käytti lasta musiikkikerhossa. Hoitoaukkoja paikkasivat ja lepoa tarjosivat kahdet auliit isovanhemmat. Terveydenhoidossa työajan lyhentäminen ja vuorojen sovittelukin näyttää onnistuvan, ja kotihoidon tuki kompensoi äidin vähentyneitä tuloja. En ajatellut itseäni päiväkotia huonommaksi varhaiskasvattajaksi. Lapsenlapsi on toinen mahdollisuus, tilaisuus korjata omien kanssa tehtyjä virheitä. Kirjallisuus Haataja, Anita (2011) Ohjelmien arvoinen joskin kiusallinen sukupuolten tasa-arvokysymys. (Raija Julkunen: Sukupuolen järjestykset ja tasa-arvon paradoksit) Työelämän tutkimus 9 (2), Julkunen, Raija (2010) Sukupuolen järjestykset ja tasa-arvon paradoksit. Tampere: Vastapaino. Pohjoismaiset kolonialismin jäljet puntarissa Hannele Harjunen: YTT, tutkijatohtori, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto Keskinen, Suvi, Tuori, Salla, Irni, Sari & Mulinari, Diana (toim.:) Complying with Colonialism: Gender, Race and Ethnicity in the Nordic Region. Ashgate, Farnham & Burlington. 2009, s 276. Viime vuosikymmenen aikana kaikissa Pohjoismaissa on käyty eriasteisen kiivasta keskustelua maahanmuutosta. On keskusteltu maahanmuu- 01_12.indd :30:36

9 75 ton rajoista, uussuomalaisten asemasta ja kohtelusta ja siitä ketkä ovat toivottuja tulijoita ja ketkä eivät. Suomalaisessakin keskustelussa on käynyt vähintään implisiittisesti (ja usein myös eksplisiittisesti) selväksi, että niin sanottu toivemaahanmuuttaja olisi rodullisesti ja etnisesti mahdollisimman samankaltainen ja että hän tulisi mahdollisimman samanlaisesta kulttuuriympäristöstä kuin Suomi. Käytännössä tämä kai tarkoittaa niin sanottuja transnationaaleja ammattilaisia eli sitä maahanmuuttajien eliittiä, jonka liikettä yli rajojen eivät muutoinkaan sido maahantulorajoitukset tai takuupääoman vaatimukset, tai joiden ei olisi ylipäätään pakko liikkua yhtään minnekään muutoin kuin omilla ehdoillaan, ei esimerkiksi sietämättömäksi käyneiden elinolosuhteiden tai hengenvaaran vuoksi. On tietenkin varsin naiivia kuvitella, että maailmanlaajuista muuttoliikettä voitaisiin rajoittaa vain eliittiin nykyisen kaltaisessa globaalitaloudessa, jossa niin ihmiset kuin tuotantolaitokset siirtyvät suhdanteiden mukaan ja vauraus ja omistussuhteet edelleen jakautuvat pitkälti kolonialisminajan piirtämien valtarakenteiden mukaisesti. Näitä kolonialismin jälkiä, toisin sanoen postkolonialistista todellisuutta ja eritoten sen rodullistettuja ja sukupuolitettuja seurauksia, on tutkittu erityisen aktiivisesti feministisen tutkimuksen kentällä viime vuosikymmenten aikana. Feministinen postkoloniaalitutkimus on tehnyt näkyväksi, kuinka kolonialismin merkit ja vaikutukset näkyvät niin sukupuolen, rodun ja etnisyyden teoretisoinnissa kuin niiden välisissä suhteissa nykyajassa. Feministisenkin postkoloniaalitutkimuksen keskiössä ovat ehkä väistämättä olleet entiset suuret siirtomaavallat, kuten Iso Britannia, Hollanti tai Belgia, ja niiden perintö niin entisissä alusmaissa kuin kotona. Pohjoismaisin ja monitieteisin tutkijavoimin toimitettu ja kirjoitettu antologia Complying with Colonialism: Gender, Race and Ethnicity in the Nordic Region (2009) nostaa keskusteluun postkolonialistisessa keskustelussa vähemmälle huomiolle jääneen Pohjoismaiden kolonialistisen historian, tai ehkä oikeammin sanottuna sen sivuuttamisen ja kieltämisen historian. Kolonialismin kumppanit Complying with Colonialism -antologian lähtöpontimena on siis ollut ilmeisen yhteispohjoismainen käsitys niiden jaetusta ei-kolonialistisesta historiasta. Logiikkana on ollut, että koska Pohjoismaat eivät ole itse olleet merkittäviä kolonialistisia suurvaltoja, niillä ei ole myöskään ollut erityistä tarvetta käsitellä kolonialistista menneisyyttään. Voidaan sanoa, että käsitys pohjoismaisten valtioiden viattomuudesta kolonialismin suhteen on ollut vallitseva ajattelutapa. Suomen kohdalla on vielä historiallisista syistä ollut erityisen houkuttelevaa ottaa uhripositio suhteessa kolonialismiin kuin tutkia sen aatteellista tai taloudellista perintöä nykyajassa. Kirjan pääotsikossa viitataan, ja erityisesti Ulla Vuorelan artikkelissa hahmotellaan, kolonialismin myötäilyn tai kolonialismin kumppanuuden ideaa. Tällä tarkoitetaan sitä, että kolonialismin poliittinen, taloudellinen ja aatteellinen perintö elävät ja näkyvät länsimaisessa, myös pohjoismaisessa, tavassa jäsentää todellisuutta ja siinä miten toimimme maailmassa. Myös näennäisesti ei-kolonialistiset Pohjoismaat ovat käyttäneet hyväksi kolonialismin perintöä ja hyötyneet siitä. Tästä kolonialismin perinnöstä ilmeisimpiä muotoja ja edelleen ajankohtaisia esimerkkejä ovat rotuteorioiden myötäily ja ylläpito sekä globaalin etelän taloudellinen riisto. Antologia tekee selväksi, että kolonialismin perintö ei ole välittänyt kansallisvaltioiden rajoista tai siitä onko kyseinen valtio itse suoraan harjoittanut siirtomaavaltaa sanan perinteisessä mielessä. Kirja jakautuu kolmeen osaan, jotka valottavat pohjoismaisen kolonialismin myötäilyn eri kenttiä: ensimmäisessä osassa käsitellään Pohjois- 01_12.indd :30:36

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit

Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit Jenni Kellokumpu Marraskuu 217 Talouspolitiikka Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit Tämän keskustelualoitteen

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon?

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Ulla Hämäläinen Kelan tutkimusosasto 5.6.2012 Tässä esityksessä Esittelen lapsen saannin vaikutusta puolisoiden väliseen tulonjakoon perheen

Lisätiedot

Kohti humaaneja organisaatioita

Kohti humaaneja organisaatioita Kohti humaaneja organisaatioita Hoivan etiikka ja perheiden ylisukupolvisiin psykososiaalisiin ongelmiin liittyvät käytännöt Brid Featherstone 6.11.2015 Miksi kirjoitimme kirjan? Uusliberalismi, taloudellisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin

Lisätiedot

Varhaiskasvatus ja opintie mitä me todella tiedämme. Jani Erola

Varhaiskasvatus ja opintie mitä me todella tiedämme. Jani Erola Varhaiskasvatus ja opintie mitä me todella tiedämme Jani Erola Taustaa Suomessa päivähoito-oikeus ollut yksi maailman vahvimmista Päivähoidon käyttö huomattavasti vähäisempää kuin muissa Pohjoismaissa

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista Mika Kortelainen Tutkimusohjaaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT)

Lisätiedot

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi Well-being through work Hyvinvointia työstä Perhevapaalta takaisin työelämään Kaisa Kauppinen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, dosentti, Helsingin yliopisto 20.5.2013 Suomalainen perhevapaajärjestelmä

Lisätiedot

Osa-aikatyö ja talous

Osa-aikatyö ja talous Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Johdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017

Johdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017 Johdatus maantieteeseen tieteenalana Juha Ridanpää 2017 Aluemaantiede Taustalla 1800-luvulle (ja kauemmaksi) asti ulottuva tarve paloitella maailma toisistaan irrallisiksi osiksi. Alexander von Humboldt

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

VASTAUS SILJA METSOLAN VALTUUSTOALOITEESEEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄSTÄ

VASTAUS SILJA METSOLAN VALTUUSTOALOITEESEEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄSTÄ Sivistyslautakunta 56 31.05.2017 VASTAUS SILJA METSOLAN VALTUUSTOALOITEESEEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄSTÄ SIVLK 31.05.2017 56 Valmistelija: varhaiskasvatusjohtaja Leila Nyberg, leila.nyberg@porvoo.fi; 0400

Lisätiedot

Palkkatyössä kolmannella sektorilla

Palkkatyössä kolmannella sektorilla Palkkatyössä kolmannella sektorilla YTT, KTM Petri Ruuskanen Yliopistonlehtori Jyväskylän yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Mikä kolmas sektori? Markkinoiden, julkisen sektorin ja kotitalouksien

Lisätiedot

116 Jani Kaisto & Miikka Pyykkönen (toim.) Hallintavalta: Sosiaalisen, politiikan ja talouden kysymyksiä. Gaudeamus, Helsinki 2010. 279 sivua.

116 Jani Kaisto & Miikka Pyykkönen (toim.) Hallintavalta: Sosiaalisen, politiikan ja talouden kysymyksiä. Gaudeamus, Helsinki 2010. 279 sivua. 116 Jani Kaisto & Miikka Pyykkönen (toim.) Hallintavalta: Sosiaalisen, politiikan ja talouden kysymyksiä. Gaudeamus, Helsinki 2010. 279 sivua. Paul-Erik Korvela* "Hallintavalta" on ensimmäinen suomenkielinen

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Vaikuttava varhaiskasvatus. Kirsti Karila Tampereen yliopisto OPH

Vaikuttava varhaiskasvatus. Kirsti Karila Tampereen yliopisto OPH Vaikuttava varhaiskasvatus Kirsti Karila Tampereen yliopisto OPH 7.6.2016 Kirsti Karila Vaikuttava varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen tilannekatsaus Opetushallitus, raportit ja selvitykset 2016:16 Yhteiskunta

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Mitä kunniaväkivalta on? YTT, yliassistentti Suvi Keskinen Tampereen yliopisto 4.2.2009 Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Meneillään oleva tutkimus käsittelee maahanmuuttajanaisiin kohdistuvaa

Lisätiedot

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta Vaikuttava kaksivaiheinen tulevaisuusselonteko Teemana työn murros ja tulevaisuuden työ 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto 1 Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin

Lisätiedot

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Johanna Hiitola (johanna.hiitola@uta.fi) Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö, naistutkimus Tampereen yliopisto Tutkimus Kohde: hallinto-oikeuksien tahdonvastaisten

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA STM:n järjestämä kuulemistilaisuus 4.11.2014 VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA Hallituksen esityksessä laista lasten hoidon tuista ehdotetaan mm. seuraavia muutoksia

Lisätiedot

YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET

YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET 2017 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖ: POHJOISMAISUUS MUUTOKSESSA Asumme maissa, jotka kuuluvat kaikin tavoin maailman hienoimpiin. Olemme vapaita, onnellisia ja

Lisätiedot

Isän oma vapaa. 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä

Isän oma vapaa. 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä Isän oma vapaa 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin

Lisätiedot

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen tila ja tulevaisuus

Varhaiskasvatuksen tila ja tulevaisuus Varhaiskasvatuksen tila ja tulevaisuus Kotihoidon tuen puolittaminen Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus Varhaiskasvatuslain uudistaminen Jarkko Lahtinen jarkko.lahtinen@kuntaliitto.fi Syyskuussa

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen@helsinki.fi Henkisestä työstä tietoyhteiskuntaan Toimihenkilöliikkeen

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 6. kesäkuuta 2001 PE 305.694/1-21 TARKISTUKSET 1-21 LAUSUNTOLUONNOS: Jean Lambert (PE 305.694) YHTEISÖN MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA Päätöslauselmaesitys

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Transnationaali näkökulma suomalaisen elokuvan tyyliin

Transnationaali näkökulma suomalaisen elokuvan tyyliin Transnationaali näkökulma suomalaisen elokuvan tyyliin Laveata tietä, 1931 FT tutkijatohtori Jaakko Seppälä Helsingin yliopisto / Elokuva- ja televisiotutkimus Kansallisen rajallisuus Suomalaista elokuvaa

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Lapsuus hoidossa? Aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa. Pohjanmaan varhaiskasvattaja 2015 messut Vaasa, 11.6.2015 Marjatta Kalliala

Lapsuus hoidossa? Aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa. Pohjanmaan varhaiskasvattaja 2015 messut Vaasa, 11.6.2015 Marjatta Kalliala Lapsuus hoidossa? Aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa Pohjanmaan varhaiskasvattaja 2015 messut Vaasa, 11.6.2015 Marjatta Kalliala Jos kysymyksen esittää tänään, vastaus saattaa kuulua

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng 3.2.1 Zhuāngzǐ Zhuāngzǐ 莊 子 on eräs tunnetuimmista taolaisuuteen liitetyistä klassikoista. Se on todennäköisesti varhaisempi kuin Dàodéjīng[50]. Taolaisessa kaanonissa se tunnetaan nimellä Nánhuán Totuuden

Lisätiedot

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely?

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2.11.2011 Jaana Hallamaa 2.11.2011 1 Tutkimusetiikan paradoksi Itsesäätely

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa

Lisätiedot

KUVAN VALTA JA VALLAN KUVAT. - Kuva visuaalisena vaikuttajana

KUVAN VALTA JA VALLAN KUVAT. - Kuva visuaalisena vaikuttajana KUVAN VALTA JA VALLAN KUVAT - Kuva visuaalisena vaikuttajana MEITÄ HALLITAAN KUVALLA Kuvat luovat ihanteita ja näyttävät meille rivien välistä, mikä on oikein ja haluttavaa. Kuviin liittyy aina valta-aspekti.

Lisätiedot

MAPOLIS toisenlainen etnografia

MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Vastaajan nimi: 1. Selitä lyhyesti seuraavat käsitteet tai ilmiöt: a) Funktionalistien politiikkakäsitys (1 piste.) b) CNN-vaikutus (1 piste.

Vastaajan nimi: 1. Selitä lyhyesti seuraavat käsitteet tai ilmiöt: a) Funktionalistien politiikkakäsitys (1 piste.) b) CNN-vaikutus (1 piste. 1 1. Selitä lyhyesti seuraavat käsitteet tai ilmiöt: a) Funktionalistien politiikkakäsitys (1 piste.) b) CNN-vaikutus (1 piste.) c) Ad hominem -argumentti (1 piste.) d) Kehon metafora turvallisuuspolitiikassa

Lisätiedot

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset,

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat,

Lisätiedot

Suomen täyttäessä 100-vuotta maailma on epävarmuuden tilassa. Miltä huominen pohjolassa näyttää?

Suomen täyttäessä 100-vuotta maailma on epävarmuuden tilassa. Miltä huominen pohjolassa näyttää? Suomen täyttäessä 100-vuotta maailma on epävarmuuden tilassa. Miltä huominen pohjolassa näyttää? Reaktiomme seuraavaan kolmeen trendiin määrittelee pohjoismaisen mallin suunnan. TYÖN JA TOIMEENTULON ARVOITUS

Lisätiedot

Ilmiöprojektin tiedonhankinta

Ilmiöprojektin tiedonhankinta Ilmiöprojektin tiedonhankinta Aiheena Euroopan unioni Urheilupuiston 9b 10.5.2017 Mikkelin kaupunginkirjasto s. 1 Tervetuloa kirjastotunnille! Avaa sivu https://oppilaidenkirjastopolku.wordpress.com/ Viimeisimmät

Lisätiedot

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNK VNEUS Korhonen Ville(VNK) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNK VNEUS Korhonen Ville(VNK) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNK201700027 VNEUS Korhonen Ville(VNK) 05.04.2017 Asia Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ja sosiaalisen ulottuvuuden kehittäminen Kokous U/E/UTPtunnus E 59/2016

Lisätiedot

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Lapuan Kaupungin webropolkyselyn tulokset koskien alle 3- vuotiaan lapsen päivähoidon järjestämistä

Lapuan Kaupungin webropolkyselyn tulokset koskien alle 3- vuotiaan lapsen päivähoidon järjestämistä Lapuan Kaupungin webropolkyselyn tulokset koskien alle 3- vuotiaan lapsen päivähoidon järjestämistä Taustatiedot - Kyselyn aika 18.12.2016-5.1.2017 - Vastaajia oli 42 ja kysely lähetettiin yhteensä 71

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

15083/15 team/mba/kkr 1 DG C 1

15083/15 team/mba/kkr 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. joulukuuta 2015 (OR. en) 15083/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 14. joulukuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed.

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta

Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta 3.10.2017 Paula Laine Johtaja, ennakointi ja strategia Sitra

Lisätiedot

Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos. Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet

Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos. Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet 1 20.5.2013 Sosiaalityön päättöseminaari STOS730 (2 op) Esittelijänä yliopistonlehtori Tuija Kotiranta prof.

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen. Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo

Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen. Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo Sosiaalisen tilanteen trendi Lapsiköyhyys V. 1990 köyhissä kotitalouksissa

Lisätiedot

Laadukas ohjaus ja valmennuksen arki + ryhmätyöt Varkaus. Petri Puroaho

Laadukas ohjaus ja valmennuksen arki + ryhmätyöt Varkaus. Petri Puroaho Laadukas ohjaus ja valmennuksen arki + ryhmätyöt 30.10.2014 Varkaus Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa?

Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa? Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa? Yritysten yhteiskuntavastuu: onko sitä ja missä se näkyy? -seminaari Suomen Akatemia 12.6.2007 Ville-Pekka Sorsa assistentti

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Luennon aiheita: Vanhenemisen tutkimus. Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset

Luennon aiheita: Vanhenemisen tutkimus. Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi, 4.11.2014 Antti Karisto Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset Luennon aiheita: * Vanhenemisen tutkimuksen koko kenttä * Sosiaaligerontologia * Ikä ja iäkkäitä ihmisiä

Lisätiedot

Mediakasvatus Lapin yliopistossa

Mediakasvatus Lapin yliopistossa Mediakasvatus Lapin yliopistossa 16.3.2012 Jaana Virtanen yliopisto-opettaja, KM Lapin yliopisto, KTK Mediakasvatuksen opinnot Mediakasvatusta voi opiskella pääaineena vain Lapin yliopistossa Syksystä

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Globaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet

Globaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet Kestävyyskriisi nyt! Globaali keskinäisriippuvuus ja kasvavat jännitteet Teknologia muuttaa kaiken Megatrendit Suomen täyttäessä 100-vuotta maailma on epävarmuuden tilassa. Miltä huominen pohjolassa

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Feminismit. Syksy 2012.

Feminismit. Syksy 2012. Feminismit Syksy 2012. Eron politiikat Tasa-arvon maailma on laillistetun ja yksiulotteisen sorron maailma; eron maailma on maailma, jossa sorto heittää aseensa ja antautuu elämän moneudelle ja monimuotoisuudelle.

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Talous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina. Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4.

Talous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina. Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4. Talous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4.2013 Hyvinvointikysymysten kaksi kulttuuria Nykyinen hyvinvointivaltio

Lisätiedot

Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne

Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne Seminaarissa 'Kuinka yksinhuoltajien köyhyys poistetaan?', Kansalaisinfo, Eduskunnan lisärakennus 6.1.21 Anita Haataja Mistä yksinhuoltajat tulevat? Naisten

Lisätiedot