Hallinnan analytiikkaa selkeyttämässä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hallinnan analytiikkaa selkeyttämässä"

Transkriptio

1 Hallinnan analytiikkaa selkeyttämässä Jukka Syväterä: YTM, tutkija, Yhteiskuntaja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Kaisto, Jani & Pyykkönen, Miikka (toim.): Hallintavalta. Sosiaalisen, politiikan ja talouden kysymyksiä. Gaudeamus, Helsinki. 2010, 279 s. Hallintavalta-teoksen ilmestyessä näyttäisi siltä, että foucault lainen hallinnan analytiikka on vakiinnuttanut asemansa osana suomalaista yhteiskuntatieteellistä tutkimusta. Michel Foucault n valtakäsitystä soveltavia tutkimussuuntauksia on toki lukuisia, mutta arvioitavan teoksen artikkeleissa hallinnan analytiikka viittaa nimenomaan governmentality-koulukuntaan, jonka keskeisimpinä edustajina tunnetaan Mitchell Dean, Peter Miller ja Nikolas Rose. He ja muut hallinnan analyytikot ovat tutkimuksissaan jatkaneet valtakäytäntöjen analyysia siitä, mihin Foucault jäi, eli käytännössä analysoineet liberaalia hallintaa historiallisesti erityisenä vallan muotona ja vallan harjoittamisen tapana. Suomessa suuntausta edustavia artikkeleita ja väitöskirjoja on viime vuosina ilmestynyt kiihtyvällä tahdilla. Lähestymistavan suosiosta kertoo sekin, että hiljattain on suomennettu kaksi hallinnan analytiikan kannalta keskeistä teosta: Tutkijaliitolta Foucault n hallinnallisuuden historiaa käsittelevät luennot (Turvallisuus, alue, väestö) ja Gaudeamukselta Millerin ja Rosen teos Miten meitä hallitaan. Hallintavalta on kuitenkin ensimmäinen hallinnan analytiikkaan keskittyvä suomalainen artikkelikokoelma. Tällaiselle teokselle on epäilemättä ollut tilausta; yhtäältä tasoittamaan tietä lähestymistapaan vasta perehtymässä oleville tutkijoille ja opiskelijoille, toisaalta kehittämään tutkimussuuntausta eteenpäin ehkä myös pelastamaan se väljähtymiseltä, joka yhteiskuntatieteissä aina näyttää uhkaavaan vakiintumassa olevia alkuaan kriittisiä näkökulmia. Teoksen tavoitteeksi sen toimittaneet Jani Kaisto ja Miikka Pyykkönen asettavat hallinnan analytiikan käsitteiden ja lähestymistapojen selventämisen sekä niiden käytettävyyden parantamisen niin empiirisen tutkimuksen tekemisen välineinä kuin näkökulmina yleisemmissä yhteiskunnallisissa keskusteluissa. Arvioin teosta pikemminkin näiden tavoitteiden valossa kuin yleiskatsauksena suomalaiseen hallinnan analytiikkaan. Vaikka teoksen artikkelien aiheet ovat moninaisia, on ilmeistä, että monet myös Suomessa hallinnan analyyttisen kiinnostuksen kohteena olleet aiheet jäävät sen ulkopuolelle. Esimerkiksi sosiaalityön käytäntöihin, psykologiseen ja lääketieteelliseen tietoon liittyviä tutkimuksia ei tästä kokoelmasta löydy. Selvää onkin, ettei kaikkia keskeisiäkään aihepiirejä olisi voinut yhteen teokseen mahduttaa. Kaikenkattavuutta tärkeämpää onkin, että Hallintavallan artikkelit muodostavat keskenään mukavasti kommunikoivan kokonaisuuden. Teoksen artikkelit on jaettu neljään osioon. Näistä ensimmäinen, Käsitteellisiä välineitä, esittelee kolmen teoreettisen artikkelin voimin hallinnan analytiikan keskeisiä käsitteitä tarttuen kriittisestikin joihinkin lähestymistavan keskeisimmistä ongelmakohdista. Teoksen muut seitsemän artikkelia ovat empiirisiä aineistoja hyödyntäviä tutkimuksia. Ne on jaettu kolmeen temaattiseen osioon: Talouden asema hallinnassa, Kansainvälistynyt hallinta ja Kansalaisuuden hallinta. Ensimmäisen osion aloittaa Ilpo Helénin artikkeli, jossa tarkastellaan hallinnan analytiikkojen valtaa, riskiä ja hyvinvointivaltiota koskevia käsityksiä. Artikkeli nostaa esiin kaksi erityistä hallinnan analytiikkaa vaivaavaa ongelmaa. Yksilöllisen vapauden ongelma on saanut osakseen liian vähäistä huomiota hallinnan käytäntöihin ja järkeilyyn analyysinsa useimmiten kohdistavassa perinteessä. Lisäksi, koska hallinnan analyytikot eivät yleensä ole tehneet eroa hallinnan ja po- 01_12.indd :30:35

2 68 litiikan välille, on poliittisten rationaalisuuksien sisäisiin jännitteisiin ollut vaikea tarttua. Osion kaksi muuta artikkelia tarttuvat juuri näihin ongelmiin. Jani Kaisto etsii toimijaverkkoteorian käsitteistä apuvälineitä subjektin itsen muovaamisen käytäntöjen analyysiin. Artikkelin mukaan hallinnan rationaalisuuksien, konkreettisten hallinnan tekniikoiden ja itsen muovaamisen käytäntöjen keskinäisiä suhteita olisi tarkasteltava kääntämisen prosesseina. Hallinnan käsikirjoitusten (esimerkiksi erilaisten raporttien ja toimintasuunnitelmien) lisäksi tulisi tutkia prosesseja, joissa ne tulevat käännetyiksi osiksi subjektien itsehallinnan käytäntöjä. Sakari Hänninen puolestaan analysoi artikkelissaan, kuinka Foucault luennoissaan askel askeleelta etääntyy politiikan teorian perinteisestä suvereniteettia ja päätöksentekoa painottavasta politiikkakäsityksestä kohti omaa genealogista käsitystään politiikasta. Hallinnan analyytikkojen tulkinnat näistä ajatuksista ovat johtaneet hallinnan ja politiikan eron hämärtymiseen. Talouden asemaa hallinnassa käsittelevä osio muodostuu kahdesta artikkelista. Pyykkösen artikkelin aiheena on kolmannen sektorin muutos Suomessa. Tarkasteltavana ovat sosiaaliset yritykset, joita Pyykkönen tulkitsee uusliberalistisen hallinnan osana. Joustavien ja kansalaislähtöisten palvelujen tuottamisen ohella niiden tehtävänä on ohjata riskiyksilöitä ja rakentaa yhteisöjen moraalia. Anu Kantola puolestaan tarkastelee artikkelissaan kilpailukykyä hallinnan regiiminä. Artikkelissa käsitellään rinnan sitä, kuinka kilpailukykyä on Suomessa käytetty erilaisten intressien ajamisessa ja sitä, kuinka ajatukset kilpailukyvystä ja kilpailuvaltiosta ovat esimerkkejä globaalisti leviävien rationaalisuuksien tulemisesta osaksi kansallista hallintaa. Kantolan mukaan kilpailukyvyn ja kilpailuvaltion konseptien levittämisessä erilaisilla ympäri maailmaa liikkuvilla liikkeenjohdon kansainvälisillä guruilla ja konsulteilla näyttää olleen erityisen merkittävä rooli. Kansainvälistynyttä hallintaa käsittelevän osion artikkeleista kaksi liittyy Euroopan unioniin. Annikki Savio analysoi unionin sosiaalipolitiikkaa muovanneita siirtymiä. Artikkelissa kiinnitetään kiinnostavasti huomiota siihen, kuinka hyvinvointitutkijoiden tuottama tieto on yhteydessä unionin sosiaalisen ulottuvuuden rakentumiseen. Elina Palola tutkii artikkelissaan Euroopan unionin kommunikaatiopolitiikkaa analysoimalla Euroopan komission tiedonantoja. Tiedonannoissa hahmottuvan kommunikaatiopolitiikan tarve kiteytyy unionin legitimaatio-ongelmaan: eurooppalaiset eivät vaikuta ymmärtävän, mitä kaikkea unioni tekee heidän hyväkseen. Tämä ongelma on tarkoitus korjata kommunikaatiopolitiikalla ja osallistamalla kansalaiset Euroopan modernisaatioprojektiin. Palola erittelee hallinnan tekniikoita, joilla EU kommunikaatiopolitiikassaan pyrkii voittamaan kansalaisten luottamuksen puolelleen. Antti Tietäväinen puolestaan analysoi semioottisin välinein OECD:n ulkomaaninvestointien sääntelyä ja vapauttamista koskeviin ohjelmiin liittyviä tiedotteita. Analyysi osoittaa hallinnan rationaalisuuksissa ja erityisesti OECD:n retoriikassa tapahtuneen käänteen, jonka myötä OECD pyrkii ottamaan kaupan vapauttamista vastustaneet kansalaisjärjestöt ja kehittyvät maat mukaan talouden liberalisoinnin projektiin. Kansalaisuuden hallintaa käsittelevässä osiossa Jani Selin analysoi erilaisia hallinnan tekniikoita ja niiden keskinäisiä suhteita kahden yhteisölliseen hoitoon toimintansa perustavan huumehoitoklinikan kontekstissa. Klinikat pyrkivät kansalaistamaan hoidettavia yksilöitä yhtäältä kurin ja normalisoinnin kautta ja toisaalta vahvistamalla kokemuksia yksilökohtaisesta vapaudesta ja itsehallinnasta. Selin tekee tärkeitä havaintoja tarkasteltujen terapeuttisten yhteisöjen käytäntöihin liittyvistä paradokseista: esimerkiksi riippuvuuden käsittäminen parantumattomana sairautena sotii täyden itsehallinnan kokemuksen saavuttamisen mahdollisuutta vastaan. 01_12.indd :30:35

3 69 Teoksen päättävä Mikko Saastamoisen artikkeli käy vuoropuhelua hallinnan analytiikassa usein tarkastellun aktiivista kansalaisuutta tuottavan hallinnan ja tätä suhteellistavien muiden käsitteellistysten, erityisesti neuroottisen ja hylätyn kansalaisuuden, kanssa. Artikkelin työelämään ja työläiskansalaisuuteen liittyvät esimerkit näyttävät, kuinka kansalaisuutta määrittävät paitsi vapauden, myös pelon ja epävarmuuden kautta toteutuvat hallinnan tekniikat. Kaikkiaan Hallintavallan artikkelit muodostavat kokonaisuuden, jossa hallinnan analytiikan keskeiset käsitteet tulevat hyvin koetelluiksi monissa eri yhteyksissä. Näin teos epäilemättä onnistuu tavoitteessaan selventää tutkimusperinteen käsitteistöä. Kokoelman ansioksi on luettava myös lähestymistavan ongelmien kriittinen erittely alkuosan luvuissa. Kaiston artikkelissa ehdotettujen toimijaverkkoteorian käsitteiden toimivuus olisi tullut kuitenkin paremmin esille, jos nämä käsitteet olisi tosissaan otettu käyttöön joissakin kokoelman empiirisissä artikkeleissa. Vahvuutena pidän myös kansainvälisen hallinnan näkökulman mukana oloa teoksen teemojen joukossa, sillä usein hallinnan analyyttiset tutkimukset tarkastelevat yhteiskunnallista hallintaa korostetun kansallisessa kehyksessä, jolloin hallinnan rationaalisuuksien muutosten transnationaaliset vaikutusyhteydet jäävät herkästi pimentoon. Varsinkin Kantolan artikkeli (joka olisi yhtä hyvin voinut tulla sijoitetuksi kansainvälistyvää hallintaa käsittelevään osioon) on hyvä esimerkki kansallisen ja globaalin hallinnan limittymisestä. Mitä sitten merkitsee teoksen nimessä esiintyvä hallintavalta? Teoksen johdannosta tulee vaikutelma, että hallintavalta on tarkoitettu suomennokseksi Foucault n käsitteelle gouvernementalité, mutta teoksen kirjoittajista ainoastaan Kaisto käyttää termiä artikkelissaan, toisten käytössä ovat vanhastaan tutummat hallinta ja hallinnallisuus. Riippumatta siitä, jääkö hallintavalta käsitteenä elämään suomalaisessa hallinnan analytiikassa, vai oliko se vain kätevä tapa nimetä valtaa ja hallintaa käsittelevä kirja, on teos hyödyllistä luettavaa kaikille näistä teemoista kiinnostuneille. Oppikirjanakin se lienee astetta helpommin lähestyttävä kuin useimmat aihepiiriä käsittelevät teokset. Kohti vapaaehtoisen orjuuden yhteiskuntaa? Pasi Pyöriä: YTT, tutkijatohtori, Yhteiskuntaja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Vähämäki, Jussi: Itsen alistus. Työ, tuotanto ja valta tietokykykapitalismissa. Like, Helsinki. 2009, 244 s. Yhteiskuntafilosofi Jussi Vähämäki on koonnut yhteen joukon viime vuosina pitämiään esitelmiä ja työmatkoilla laatimiaan tekstiluonnoksia yksien kansien väliin. Lopputuloksena on syntynyt yhdeksän esseen antologia, jossa hahmotellaan tietokykytalouden duunareiden tietokykytyöntekijöiden itsemääräämisoikeuden rajoja. Vähämäki ei tyydy käyttämään yleiskieleen vakiintuneita termejä tietoyhteiskunta ja tietotyö hän puhuu tietokyvystä. Tällä kirjoittaja tarkoittaa inhimillistä ymmärrystä tai älyä yleensä, mitä Karl Marx kuvasi käsitteellä General intellect. Nykyisin pelkkä persoonaton tieto ja informaatio eivät ole taloudellisen hyödyntämisen ja riiston kohteina. Tietokykytalouden tärkeimmäksi käyttövoimaksi on valjastettu inhimillinen yksilöihin ja yhteisöihin sidottu tietäminen, Vähämäki tiivistää keskeisimmän teesinsä. 01_12.indd :30:35

4 70 Aiemmin Vähämäki on kehitellyt ajatuksiaan uudesta työstä muun muassa teoksissaan Kuhnurien kerho ja Odotustila (yhdessä Jakke Holvaksen kanssa). Pessimismi ja kyynisyys ovat tekijöitä, jotka yhdistävät Vähämäen kirjallista tuotantoa. Työelämässä pyrkyryys on syrjäyttänyt yhteistyön, sitoutumista ei palkita pysyvyydellä ja tehokkaan työskentelyn esittämisestä on tullut tärkeämpää kuin työn todellisesta sisällöstä. Tässä arvioitavan kokoelman nimi, Itsen alistus, viittaa nykykapitalismin pyrkimykseen ulkoistaa palkkatyöläiselle vastuuta, joka aikaisemmin kuului työnantajalle. Vähämäen pitkäaikaisen kiinnostuksen kohteina olevien tieto(kyky) työntekijöiden asemaa luonnehtii perinteistä työväenluokkaa suurempi vapaus omistaahan tietotyöläinen tärkeimmän työvälineensä, aivonsa. Aivotyön autonomia on kuitenkin vain periaatteellista, ellei jopa näennäistä, koska sen luonteeseen usein kuuluu yrittäjämäinen asennoituminen työhön, työn projektimaisuus sekä jatkuva tarve todistella oman työn tärkeyttä muille. Työstä on tullut aikaisempaa henkilökohtaisempaa, työntekijän koko persoonallisuutta ja elämää määrittelevää toimintaa. Enää työ ei lakkaa tehtaan pillin vihellykseen, vaan työ jatkuu ajan ja paikan rajoja rikkoen. Vähämäki puhuukin ennemmin työn kestosta kuin työajasta, joka sisältää oletuksen kellokortin tarkkuudella määritellyn työaikanormin täyttämisestä. Vähämäen mukaan uusi perinteisestä teollisesta regiimistä irtautunut palkkatyön järjestys korostaa työntekijöiden kommunikatiivisia kykyjä, (näennäistä) autonomiaa sekä työn ja muun elämän rajojen hämärtymistä. Kuvaillessaan kapitalistisen palkkatyön lyhyttä historiaa Vähämäki kirjoittaa, kuinka vanhan teollisen työn hiipumisesta ei seuraa työn loppu, vaan ennemminkin työn ja muun toiminnan erottamattomuus: työtä alkaa leimata epämääräisyys, ajelehtiminen ja tehtävien päällekkäisyys ja tämän yleisen sekaannuksen kestäminen tai sietäminen (s. 29). Työn abstrahoituminen ei Vähämäelle merkitse emansipaatiota. Abstraktin aivotyön yleistyminen on johtanut työn prekarisoitumiseen, mikä tarkoittaa toisaalta epävarmuutta työn ja toimeentulon jatkuvuudesta, toisaalta sitä että työ tai ainakin työn ajatteleminen ja siitä huolehtiminen valtaa ihmisen mielen. Tietotyöläinen on nykykapitalismissa riiston kohteena yhtä lailla kuin teollinen proletariaatti fordistisen massatuotannon aikana. Riiston mekanismit vain ovat aiempaa hienovaraisempia ja vaikeammin hahmotettavia. Vähämäen tulkinnan mukaan uutta on se, että yleiset inhimilliset kyvyt, ihminen kokonaisuudessaan alistetaan pääoman arvonlisäysprosessin välikappaleeksi. Tämän teeman ja sen variaatioiden varaan Itsen alistus rakentuu. Sikäli kuin tulkitsen Vähämäen filosofiaa oikein, hän näkee nykykapitalismin puhtaimpana ilmentymänä nuoren korkeasti koulutetun asiantuntijan tai itsenäisen yrittäjän, joka on omaksunut sarasvuomaisen sisäisen sankaruuden ideaalin sellaisenaan, mitään kyseenalaistamatta, mitään kritisoimatta. Tietokykykapitalismin otollisinta polttoainetta ovat itse itseään ruoskivat tietotyöläiset, jotka ovat orjuuttaneet itsensä vapaaehtoisesti mieltäessään kvartaalitalouden päämärät omikseen. Amerikkalaisen aluetieteilijän Richard Floridan määrittelemä luova luokka on Vähämäelle esimerkki nykyisen jälkifordistisen työn luonteesta: se vaatii olemaan samanaikaisesti sekä työ että pääoma, sijoittaja ja yrittäjätyöläinen. Tämän seurauksena syntyy co-operation asshole, yhteistyöpersläpi, uusi selkärangaton hyönteinen, jolla on kova ja sileä kuori ja joka on sisältä täynnä pehmeää, vihreän keltaista limaa (s. 132), Vähämäki innostuu. 01_12.indd :30:35

5 71 Kuinka ollakaan Vähämäki on löytänyt tämän uuden niljakkaan eliölajin omasta akateemisesta maailmastaan. Sivistys on kääntynyt irvikuvakseen, kun akateeminen tehoviljely on tuottanut uuden tutkijatyypin, jota Vähämäen mielestä voidaan hyvällä syyllä kutsua yhteistyöpersläveksi. Hän voi vaihtaa tietoja mutta ei milloinkaan jakaa niitä. Akateeminen kilpailuetu syntyy välttelemällä yhteistyötä, kriittistä keskustelua ja konflikteja sekä korostamalla omaa egoa ja näyttelemällä oppineisuutta. Tuottaako Vähämäen analyysi oikean ja tarkan kokonaiskuvan nykykapitalismista? Vähämäki sommittelee kollaasia työn ja talouden ristiriidoista ottaen filosofisen kritiikkinsä hampaisiin fragmentteja sieltä täältä. Taitavan kirjailijan tavoin Vähämäki liioittelee ja yleistää, luo jännitteitä ja vastakkainasetteluita ja rakentaa suurta draamaa. Lopputuloksena draama vie voiton realismilta. Traditionaalista postmodernia Raija Julkunen: YTT, lehtori emerita, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto Sipilä, Jorma, Repo, Katja & Rissanen, Tapio (toim.) Cash-for-Childcare. The Consequences for Caring Mothers. Edward Ed ard Elgar, Cheltenham. 2010, 168 s. Rahan antamista palvelujen sijaan pidetään Suomessa järkevänä niin lasten kuin vanhojen ihmisten hoivassa. Jorma Sipilä on niitä ainoita, jotka ovat kyselleet tätä linjausta nimenomaan hoivan antajan näkökulmasta. Tässä kirjassa kohteena on cash-for-childcare, jonka voisi suomentaa vaikkapa lastenhoitorahaksi. Kun kirjassa käytetään lyhennettä CFC, otan vapauden menetellä samoin. Pääasiassa kysymys on rahasta, jota maksetaan silloin, kun lasta ei sijoiteta julkiseen päivähoitoon. Se voi tarkoittaa myös palveluseteliä, joka on tarkoitettu hoidon ostamiseen. Edellisen tarkoitus on edistää kotona annettavaa äidinhoivaa, jälkimmäisen palvelumarkkinoiden muodostumista. Näihin liittyvät yhteiskuntapoliittiset kiistat poikkeavat toisistaan, ja kirjassa keskitytään päivähoidon vaihtoehtona tarjottavaan rahaan, kuten suomalaiseen lasten kotihoidon tukeen. Palveluseteliin suhtaudutaan neutraalisti, mutta kotihoidon tuki on tiukan kiistan kohde. Yleensä etuutta voivat käyttää niin äidit kuin isät. Tässä kirjassa ei kuitenkaan mennä piiloon muodollisen sukupuolineutraalisuuden taakse, vaan puhutaan reippaasti niin kuin asia on: äidinhoivasta ja tukijärjestelmän seurauksista lasta kotona hoitaville äideille. Muodollisesti sukupuolineutraalit järjestelyt tuottavat harvoin sukupuolineutraalin tuloksen. Palvelua korvaavan rahan kritiikki on tuttua Sipilän aiemmista julkaisuista. Ideaa ovat vastustaneet niin konservatiivit, joiden mielestä valtion ei kuulu maksaa omien lasten hoidosta kuin tasa-arvoaktiivit, jotka pitävät sitä naisille rakennettuna ansana. Äitien houkuttelu kotiin kulkee vastavirtaan sen yleisesti omaksutun ideologian kanssa, johon kuuluvat sukupuolten tasa-arvo, äitien ansiotyö, julkisesti subventoitu päivähoito sekä jaettu vanhemmuus. Kun tämä ideologia on erityisen vahva Pohjoismaissa, on yllättävää, että CFC-järjestelmä löytyy myös kaikista niistä. Tässä kirjassa kotihoidon tukeminen, sen plussat ja miinukset saavat monisyisen käsittelyn. Tuki koskettaa niin perheiden elämää, lasten parasta, naisten työllisyyttä, työelämän asettamia vaatimuksia, julkista taloutta kuin sosiaalipolitiikan suuntaa. Sipilä kumppaneineen kyselee, onko 01_12.indd :30:35

6 72 kotihoidon tukeminen turhaa traditionalismia vai tämän ajan välttämättömyys. Kirja vahvistaa Sipilän jo aiemmin esittämää näkemystä, että sosiaalipolitiikan refamilisaatiosta ja hoivan informalisoinnista on hyvinvointivaltion rahoitus- ja muissa paineissa tullut poliittinen välttämättömyys. Mutta informaalia hoivaa ei voi lisätä korvaamatta osaa sen kustannuksista. Myös perheiden arki on muuttunut tavalla, joka puhuu kotihoidon ja sen subventoinnin puolesta. Työelämän vaatimukset tiukkenevat, epätavanomaiset työajat ja pitkät työmatkat yleistyvät. Informaalia hoivaa kuten isoäitien apua on vaikeampi saada. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat kahden elättäjän yhteiskuntia, ja naisten palkkojen noustessa kotiin jäämisen hinta kasvaa. Amerikkalaiset tutkijat Sheila Kamerman ja Shirley Gatenio Gabel taustoittavat kirjaa analysoimalla laajasti pikkulapsiperheiden sosiaalipolitiikkaa sekä äitien ansiotyön yleisyyttä OECD-maissa. Olen viime aikoina oppinut, että OECD:n tilastot antavat Suomen äitien (matalasta) työllisyydestä todellistakin tai ainakin Tilastokeskuksen työvoimatutkimusta kummallisemman kuvan (vrt. Julkunen 2010, 128; Haataja 2011). Tässä kirjassa paljastuu, että myös päivähoidon tilastot sisältävät kummallisuuksia. OECD:n tilaston mukaan suomalaisista 3 6-vuotiaista on organisoidun varhaiskasvatuksen piirissä 40 prosenttia ja maiden välisessä vertailussa Suomi on sijalla 24/25 (2004). Pohjoismaiden neuvoston tilaston mukaan päivähoidossa on 70 prosenttia 3 5-vuotiaista. Vähän epäselväksi jää, johtuuko ero ehkä perhepäivähoidon lukemisesta jälkimmäiseen mutta ei edelliseen. Tilastojen kummallisuudet eivät poista sitä, että Suomi on pienten lasten kotihoidon maa. Suomen erityisyys valottuu tässä kirjassa. Lakisääteinen CFC otettiin ensimmäisenä Pohjoismaista käyttöön Suomessa ja kotihoidon tuki on pysynyt poikkeuksellisen suosittuna koko ajan. Alkuperäiset puoluepoliittiset kiistat ovat Suomessa vaimenneet. Sen sijaan Ruotsissa ja Norjassa etuus on edelleen poliittisen kiistan myrskynsilmässä. Ruotsissa kotihoidon tuen otti käyttöön oikeistokoalitio vuonna 1994, mutta se ehti olla voimassa vain puoli vuotta, kun valtaan uudelleen nousseet sosiaalidemokraatit poistivat sen. Etuus tuli uudestaan esityslistalle ei-sosialistisen allianssin voittaessa vaalit vuonna 2006, ja järjestelmä otettiin käyttöön vuonna Norjassa oikeistokoalitio otti järjestelmän käyttöön vuosina Kun sosiaalidemokraatit palasivat valtaan (2003), ne alkoivat panostaa vahvasti päivähoitoon (mm. subjektiivinen oikeus 2009). Norjalaistutkijat selittävät tuen voimakkaasti supistunutta käyttöä päivähoitomahdollisuuksien kohenemisella. Suomalainen paradoksi on subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja hyvin suositun kotihoidon tuen samanaikaisuus. Kaikissa Pohjoismaissa poliittinen retoriikka on vedonnut perheiden valinnanvapauteen ja aikaan lapsille. Kuten kirjassa osoitetaan, tuki on johtanut enemmän tai vähemmän äitien ansiotyöpanoksen (työllisyyden ja/tai työajan) supistumiseen. Sen sijaan missään maassa ei ole nähty aiheelliseksi selvittää, siirtyykö tämä aika lasten hyväksi. On myös mahdollista, että lapset saavat lisää äidin aikaa, mutta entistä vähemmän isän, jos isä joutuu paikkaamaan äidin tulojen poisjäämistä. Kirjavat järjestelmät CFC-etuuksissa on maittain suuria eroja. Etuuteen oikeuttavan lapsen ikä vaihtelee. Alle kouluikäisten sisarusten oikeus päivähoitoon tai CFC-tukeen vaihtelee. Etuutta voidaan maksaa perhe- tai lapsikohtaisesti. Etuus voi olla rahaa tai verosubventio, joko yhden ansaitsijan huojennus tai toisen ansaitsijan lisävero. Etuudet voivat olla verotettuja tai ei, ne voivat olla universaaleja tai tarveharkintaisia. Saajien piiri voidaan rajata esimerkiksi yksinhuoltajiin tai ko- 01_12.indd :30:35

7 73 tona itse hoitaviin ja työaikaansa lyhentäneisiin vanhempiin tai kaikkiin, jotka eivät käytä julkista päivähoitoa. Erilaiset järjestelyt houkuttelevat erilaisia käyttäjiä, ja niiden seuraukset äitien valinnoille ja ansiotyölle sekä sukupuolittuneelle työnjaolle vaihtelevat. Etuuden taso on kompromissi. Oikeudenmukaisuuden kannalta sen tulisi olla riittävän korkea ehkäisemään lapsiköyhyyttä ja mahdollistamaan sen, että myös pienituloiset voivat käyttää etuutta. Julkisen talouden ja työllisyyden kulmasta se ei saisi houkutella äitejä tarpeettomasti pois työmarkkinoilta eikä aiheuttaa kuollutta painoa eli maksaa sellaisesta hoivasta, jota joka tapauksessa annetaan. Pohjoismaissa ongelmaksi on tosin etuuden mataluudesta huolimatta tullut se, että sitä käyttävät eniten vähän koulutetut ja pienituloiset äidit, joiden työmarkkinaasema muutenkin on riskikäs. Tässä kirjassa Suomen, Ruotsin ja Norjan järjestelmät kuvataan yksityiskohtaisesti. Katja Repo kirjoittaa suomalaisesta lasten kotihoidon tuesta, Anita Nyberg ruotsalaisesta, Marit Rønsen ja Ragni Heger Kitterød norjalaisesta ja Minna Rantalaiho tekee vielä vertailevan yhteenvedon näistä kolmesta. Norjassa tukea, sen käyttöä ja seurauksia on arvioitu tarkkaan, ja artikkeli sisältää yksityiskohtaista tietoa. Ruotsin järjestelmä ehti olla voimassa vuoden ennen Nybergin artikkelin kirjoittamista, joten Nyberg keskittyy poliittisiin kiistoihin ja ensimmäisiin vaikutelmiin. Repo käyttää järjestelmä- ja tilastotietojen ohella perheiden laadullista haastatteluaineistoa. Vertailluissa kolmessa maassa on joitain yhteisiä piirteitä. Tukea maksetaan kolmanteen ikävuoteen saakka, sen edellytyksenä on julkisen päivähoidon käyttämättömyys, eikä missään edellytetä, että vanhemmat itse hoitaisivat lapsen kotona. Lukuunottamatta tuen matalaa tasoa muuta yhteistä ei sitten löydykään. Suomessa ja Norjassa lastenhoitoavustus on lakisääteinen etuus, Ruotsissa, Tanskassa ja Islannissa sen käyttöönotto on paikallisesti päätettävissä. Ruotsissa etuuden otti ensimmäisen vuoden aikana käyttöön kolmasosa kunnista, niin että asian ratkaisi kunnan poliittiset voimasuhteet. Keskeinen havainto on, että Ruotsin ja Norjan järjestelmät ovat huomattavasti Suomea joustavammat. Ne esimerkiksi mahdollistavat osa-aikaisen työn, osa-aikaisen päivähoidon ja osa-aikaisen tuen kombinaatiot. Institutionaalisesti CFC sijoittuu vanhempainvapaiden ja päivähoidon välille. Näiden taso ja tarjonta määrittää muiden hoitojärjestelyjen tarvetta. Vanhempainvapaan ja päivähoidon ratkaisut selittävät osan siitä, miksi suomalaiset vanhemmat turvautuvat niin runsaasti kodinhoidon tukeen. Suomen joustamaton ja lyhyt vanhempainvapaa pakottaa vanhemmat valinta- ja järjestelytilanteen eteen muita aikaisemmin. Nykyisen ilmapiirin mukaan yhdeksän kuukauden ikäinen on kovin pieni päivähoitoon, etenkin päiväkotiin. Osan selittää myös kokoaikatyökulttuuri ja ylipäänsä työn ja perheen yhteensovittamisen tiukkarajaiset ratkaisut. Mutta minnekään ei pääse siitä, että Suomessa myös normatiivinen ilmapiiri suosii äidinhoivaa. Toinen asia on, missä määrin kotihoidontuki itse on vaikuttanut äitiyden normatiivisiin vaatimuksiin luvun laman aikana tapahtunutta uusfamilismin sisäänmarssia ei voi kuitenkaan palauttaa kotihoidon tukeen. Postmoderni etuus Kirjan toimittajat eivät pidä CFC-järjestelmiä vain konservatiivisena ja uskonnollisena reaktiona, vaan suoraan siteeraten ne tulisi ymmärtää uusfamilististen ja uusliberaalien arvojen, miesten ja naisten työvoiman ylikäytön sekä intressiryhmien valtataistelujen kontekstissa. Asiaan vaikuttaa myös lyhytnäköinen julkisten menojen säästöpyrkimys. CFC on postmoderni eikä traditionaalinen ilmiö. Se on seurausta äitien ansiotyön ja päivähoidon normalisoitumi- 01_12.indd :30:35

8 74 sesta sekä samanaikaisesta työelämän vaatimusten kovenemisesta. Naisystävälliseksi mielletty defamilisaatio on synnyttänyt ilmeisen vastareaktion ja perheen aika on saanut kasvavaa kulttuurista ja poliittista huomiota. Kotihoidon tuella on etunsa. Se vähentää arjen paineisuutta, antaa aikaresursseja ja voi vähentää perheen sisäisiä konflikteja. Se generoi informaalia hoiva ja emotionaalista pääomaa. Monet äidit ovat tyytyväisiä saadessaan tauon ansiotyöstä. Kotihoitoa ja yksityistä hoitoa tukemalla kunnat voivat vähentää hoivan organisoinnin kustannuksia. Vaikka hoivan informalisointi olisi modernien hyvinvointivaltioiden välttämättömyys, tulisi kirjoittajien mielestä pohtia, miten sen epäsuotuisia seurauksia lasten varhaiskasvatukselle, naisten työmarkkina-asemalle, naisten elämänkaarituloille ja sukupuolten työnjaolle voidaan lieventää. Kotona hoidettavat lapset tarvitsevat jonkin laadukkaan ja edullisen varhaiskasvatusmuodon. Sipilän yleisresepti jo pitkään on ollut joustoa tarjoava osa-aikatyö ja osa-aikainen päivähoito. Kun vanhempainvapaiden muotoilulla on pyritty kannustamaan isiäkin hoivaajiksi, niin kotihoidon tuki sementoi sukupuolista työnjakoa. Isien kiintiöitä voisi harkita hoitovapaissakin. Kirja painottaa jälkimodernin yhteiskunnan työn, perhe-elämän ja hyvinvointivaltion analyysia. Kun omassa päässäni raksuttaa tätä nykyä oikeusdiskurssin esiinmarssi, löydän tukea myös sille. Tiettyjen yhteiskuntapoliittisen päämäärien sukupuolten tasa-arvon, sukupuolen mukaisen työnjaon purkamisen, varhaiskasvatuksen institutionalisoinnin sijaan hyväksytään pikemmin yksilöiden vapaa valinta ja yhdenvertainen kohtelu. Tässä se tarkoittaa ansio- ja kotiäideille suunnattujen tulonsiirtojen tasa-arvoa. Argumentti on toki vanha ja sitä käytettiin jo ja 60-luvulla. Mutta olisiko se saanut lisää painoa oikeusdiskurssin myötä? Minäkin Brutukseni Tunnustan, että olen tukenut miniöideni hoitovapaita ja kotihoidon tuen käyttöä. Nyt neljää ikävuotta lähestyvää ja päiväkodissa käyvää lasta hoidettiin jonkin aikaa omin voimin: äitinsä teki yövuoroja osa-aikaisesti, isänsä kokoaikaista kolmivuorotyötä. Äiti käytti lasta musiikkikerhossa. Hoitoaukkoja paikkasivat ja lepoa tarjosivat kahdet auliit isovanhemmat. Terveydenhoidossa työajan lyhentäminen ja vuorojen sovittelukin näyttää onnistuvan, ja kotihoidon tuki kompensoi äidin vähentyneitä tuloja. En ajatellut itseäni päiväkotia huonommaksi varhaiskasvattajaksi. Lapsenlapsi on toinen mahdollisuus, tilaisuus korjata omien kanssa tehtyjä virheitä. Kirjallisuus Haataja, Anita (2011) Ohjelmien arvoinen joskin kiusallinen sukupuolten tasa-arvokysymys. (Raija Julkunen: Sukupuolen järjestykset ja tasa-arvon paradoksit) Työelämän tutkimus 9 (2), Julkunen, Raija (2010) Sukupuolen järjestykset ja tasa-arvon paradoksit. Tampere: Vastapaino. Pohjoismaiset kolonialismin jäljet puntarissa Hannele Harjunen: YTT, tutkijatohtori, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto Keskinen, Suvi, Tuori, Salla, Irni, Sari & Mulinari, Diana (toim.:) Complying with Colonialism: Gender, Race and Ethnicity in the Nordic Region. Ashgate, Farnham & Burlington. 2009, s 276. Viime vuosikymmenen aikana kaikissa Pohjoismaissa on käyty eriasteisen kiivasta keskustelua maahanmuutosta. On keskusteltu maahanmuu- 01_12.indd :30:36

9 75 ton rajoista, uussuomalaisten asemasta ja kohtelusta ja siitä ketkä ovat toivottuja tulijoita ja ketkä eivät. Suomalaisessakin keskustelussa on käynyt vähintään implisiittisesti (ja usein myös eksplisiittisesti) selväksi, että niin sanottu toivemaahanmuuttaja olisi rodullisesti ja etnisesti mahdollisimman samankaltainen ja että hän tulisi mahdollisimman samanlaisesta kulttuuriympäristöstä kuin Suomi. Käytännössä tämä kai tarkoittaa niin sanottuja transnationaaleja ammattilaisia eli sitä maahanmuuttajien eliittiä, jonka liikettä yli rajojen eivät muutoinkaan sido maahantulorajoitukset tai takuupääoman vaatimukset, tai joiden ei olisi ylipäätään pakko liikkua yhtään minnekään muutoin kuin omilla ehdoillaan, ei esimerkiksi sietämättömäksi käyneiden elinolosuhteiden tai hengenvaaran vuoksi. On tietenkin varsin naiivia kuvitella, että maailmanlaajuista muuttoliikettä voitaisiin rajoittaa vain eliittiin nykyisen kaltaisessa globaalitaloudessa, jossa niin ihmiset kuin tuotantolaitokset siirtyvät suhdanteiden mukaan ja vauraus ja omistussuhteet edelleen jakautuvat pitkälti kolonialisminajan piirtämien valtarakenteiden mukaisesti. Näitä kolonialismin jälkiä, toisin sanoen postkolonialistista todellisuutta ja eritoten sen rodullistettuja ja sukupuolitettuja seurauksia, on tutkittu erityisen aktiivisesti feministisen tutkimuksen kentällä viime vuosikymmenten aikana. Feministinen postkoloniaalitutkimus on tehnyt näkyväksi, kuinka kolonialismin merkit ja vaikutukset näkyvät niin sukupuolen, rodun ja etnisyyden teoretisoinnissa kuin niiden välisissä suhteissa nykyajassa. Feministisenkin postkoloniaalitutkimuksen keskiössä ovat ehkä väistämättä olleet entiset suuret siirtomaavallat, kuten Iso Britannia, Hollanti tai Belgia, ja niiden perintö niin entisissä alusmaissa kuin kotona. Pohjoismaisin ja monitieteisin tutkijavoimin toimitettu ja kirjoitettu antologia Complying with Colonialism: Gender, Race and Ethnicity in the Nordic Region (2009) nostaa keskusteluun postkolonialistisessa keskustelussa vähemmälle huomiolle jääneen Pohjoismaiden kolonialistisen historian, tai ehkä oikeammin sanottuna sen sivuuttamisen ja kieltämisen historian. Kolonialismin kumppanit Complying with Colonialism -antologian lähtöpontimena on siis ollut ilmeisen yhteispohjoismainen käsitys niiden jaetusta ei-kolonialistisesta historiasta. Logiikkana on ollut, että koska Pohjoismaat eivät ole itse olleet merkittäviä kolonialistisia suurvaltoja, niillä ei ole myöskään ollut erityistä tarvetta käsitellä kolonialistista menneisyyttään. Voidaan sanoa, että käsitys pohjoismaisten valtioiden viattomuudesta kolonialismin suhteen on ollut vallitseva ajattelutapa. Suomen kohdalla on vielä historiallisista syistä ollut erityisen houkuttelevaa ottaa uhripositio suhteessa kolonialismiin kuin tutkia sen aatteellista tai taloudellista perintöä nykyajassa. Kirjan pääotsikossa viitataan, ja erityisesti Ulla Vuorelan artikkelissa hahmotellaan, kolonialismin myötäilyn tai kolonialismin kumppanuuden ideaa. Tällä tarkoitetaan sitä, että kolonialismin poliittinen, taloudellinen ja aatteellinen perintö elävät ja näkyvät länsimaisessa, myös pohjoismaisessa, tavassa jäsentää todellisuutta ja siinä miten toimimme maailmassa. Myös näennäisesti ei-kolonialistiset Pohjoismaat ovat käyttäneet hyväksi kolonialismin perintöä ja hyötyneet siitä. Tästä kolonialismin perinnöstä ilmeisimpiä muotoja ja edelleen ajankohtaisia esimerkkejä ovat rotuteorioiden myötäily ja ylläpito sekä globaalin etelän taloudellinen riisto. Antologia tekee selväksi, että kolonialismin perintö ei ole välittänyt kansallisvaltioiden rajoista tai siitä onko kyseinen valtio itse suoraan harjoittanut siirtomaavaltaa sanan perinteisessä mielessä. Kirja jakautuu kolmeen osaan, jotka valottavat pohjoismaisen kolonialismin myötäilyn eri kenttiä: ensimmäisessä osassa käsitellään Pohjois- 01_12.indd :30:36

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista Mika Kortelainen Tutkimusohjaaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT)

Lisätiedot

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen@helsinki.fi Henkisestä työstä tietoyhteiskuntaan Toimihenkilöliikkeen

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 6. kesäkuuta 2001 PE 305.694/1-21 TARKISTUKSET 1-21 LAUSUNTOLUONNOS: Jean Lambert (PE 305.694) YHTEISÖN MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA Päätöslauselmaesitys

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

116 Jani Kaisto & Miikka Pyykkönen (toim.) Hallintavalta: Sosiaalisen, politiikan ja talouden kysymyksiä. Gaudeamus, Helsinki 2010. 279 sivua.

116 Jani Kaisto & Miikka Pyykkönen (toim.) Hallintavalta: Sosiaalisen, politiikan ja talouden kysymyksiä. Gaudeamus, Helsinki 2010. 279 sivua. 116 Jani Kaisto & Miikka Pyykkönen (toim.) Hallintavalta: Sosiaalisen, politiikan ja talouden kysymyksiä. Gaudeamus, Helsinki 2010. 279 sivua. Paul-Erik Korvela* "Hallintavalta" on ensimmäinen suomenkielinen

Lisätiedot

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely?

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2.11.2011 Jaana Hallamaa 2.11.2011 1 Tutkimusetiikan paradoksi Itsesäätely

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA STM:n järjestämä kuulemistilaisuus 4.11.2014 VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA Hallituksen esityksessä laista lasten hoidon tuista ehdotetaan mm. seuraavia muutoksia

Lisätiedot

MAPOLIS toisenlainen etnografia

MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,

Lisätiedot

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Feminismit. Syksy 2012.

Feminismit. Syksy 2012. Feminismit Syksy 2012. Eron politiikat Tasa-arvon maailma on laillistetun ja yksiulotteisen sorron maailma; eron maailma on maailma, jossa sorto heittää aseensa ja antautuu elämän moneudelle ja monimuotoisuudelle.

Lisätiedot

Luennon aiheita: Vanhenemisen tutkimus. Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset

Luennon aiheita: Vanhenemisen tutkimus. Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi, 4.11.2014 Antti Karisto Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset Luennon aiheita: * Vanhenemisen tutkimuksen koko kenttä * Sosiaaligerontologia * Ikä ja iäkkäitä ihmisiä

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET JA KOTITALOUSALA IFHE Position Paper / Terhi Lindqvist Marttaliitto 2016 IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET IFHE hyväksyi Korean maailmankongressissa IFHE Position

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA?

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? Tutkimushanke: Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Osahanke I: Osallistuminen,

Lisätiedot

Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos. Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet

Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos. Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet 1 20.5.2013 Sosiaalityön päättöseminaari STOS730 (2 op) Esittelijänä yliopistonlehtori Tuija Kotiranta prof.

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sosiaalisena ja yhteiskuntaa läpäisevänä tehtävänä Jukka Noponen ja Juho Saari 22.4.2014 Asiantuntijapaneeli kokoontunut

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Oppimispolku. Kesto: 2x75 min tai 3 x 75 min. Tavoitteet. Toteutus

Oppimispolku. Kesto: 2x75 min tai 3 x 75 min. Tavoitteet. Toteutus Kesto: 2x75 min tai 3 x 75 min Tavoitteet Tietotavoitteet - hahmottaa Suomen väestörakenteen isot muutokset ennen ja tulevaisuudessa - ymmärtää väestön ikääntymisestä aiheutuvat seuraukset - ymmärtää maan

Lisätiedot

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Luento Vieraasta Veljeksi Projektin ja Miessakit ry:n luentosarjassa Mies Suomessa, Suomi miehessä Juha Sihvola Professori, johtaja Tuktijakollegium, Helsingin

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat

Lisätiedot

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki Kohti hyvinvointitaloutta Johtaja Riitta Särkelä 6.11.2013 Helsinki Seminaarin tavoitteet Käydä keskustelua hyvinvoinnin ja talouden suhteesta ja niiden keskinäisestä riippuvuudesta Mahdollisuuksista rakentaa

Lisätiedot

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki OECD:n hallintoministerikokous Helsinki 28.10.2015 Ensimmäinen Suomessa koskaan järjestetty OECD:n ministeritason kokous Suomi isännöi OECD:n hallintoministerien kokousta Helsingissä 28.10.2015. Kokouksen

Lisätiedot

Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne

Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne Seminaarissa 'Kuinka yksinhuoltajien köyhyys poistetaan?', Kansalaisinfo, Eduskunnan lisärakennus 6.1.21 Anita Haataja Mistä yksinhuoltajat tulevat? Naisten

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

Yhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien

Yhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien Yhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien Rehtori, Diakonia-ammattikorkeakoulu Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere-talo Isot ajurit Kaksi isoa ajuria: kansantalous ja kunta- ja palvelurakenne

Lisätiedot

SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ

SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen Huoltaja-säätiö Kuntatalo 11.4.2014 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos ERITYISVASTUUALUE JÄRJESTÄMISVASTUUSSA Paljon

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT Juha Raitio TALENTUM Helsinki 2010 Joelille 2., uudistettu painos Copyright 2010 Juha Raitio ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kannen suunnittelu: Mika

Lisätiedot

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Kansainväliset arviointitutkimukset Arvioinnin kohteena yleensä aina (myös) lukutaito Kansallisista

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

Yhteiskunnan kehityksen indikaattorit miksi, kenelle ja miten? Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö

Yhteiskunnan kehityksen indikaattorit miksi, kenelle ja miten? Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Yhteiskunnan kehityksen indikaattorit miksi, kenelle ja miten? Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö 3.9.2009 Miksi? 5 keskeistä ongelmaa tiedonkäytössä tietoa on paljon, mutta se ei löydy tieto ei

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Paikalliset konfliktit kaivostoiminnassa

Paikalliset konfliktit kaivostoiminnassa Paikalliset konfliktit kaivostoiminnassa Tapio Litmanen Yliassistentti Jyväskylän yliopisto Kaivostoiminnan haasteet Itä-Suomessa seminaari 16.-17.2.2010, Outokumpu Alustuksen rakenne Taustaa Sosiologia

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen 7.3.2007 Tiedeviestintä miksi nyt? Tieteen ja yhteiskunnan suhde murroksessa - kolmas tehtävä, vaikuttavuus... Tutkimuskulttuurit murroksessa - moni/poikkitieteellisyys,

Lisätiedot

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen 23.2.2015 Tilaisuuden tavoite Uskonnon opetuksen, perinteisten juhlien ja uskonnon harjoittamisen erojen ymmärtäminen

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1 SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi 1 Onnellisuus ja hyvinvointipolitiikka Pohjoismaisessa tutkimusperinteessä hyvinvointi on

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Pääpointit Merkitseekö vahva kansalaisyhteiskunta demokratiaa ja vaurautta? Kansalaisyhteiskunnan

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä 20.10.2010 2 Mitä on luottamus? Sosiaalinen pääoma = yhdistystoiminta + luottamus Luottamus instituutioita kohtaan Luottamus toisia

Lisätiedot

ARVIOINNIN SUDENKUOPAT

ARVIOINNIN SUDENKUOPAT Väli-Suomessa 1.4.2013 ARVIOINNIN SUDENKUOPAT Broadhurst Karen & Munro Eileen (toim.) (2010) Suora ote KATSE LAPSEEN Lastensuojelutarpeen kiireellinen arviointi Oulun kaupungin lastensuojelussa ja sosiaalipäivystyksessä-raportista

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Progressiivinen palaute varhaiskasvatuksessa. Jyrki Reunamo Helsingin yliopisto, OKL

Progressiivinen palaute varhaiskasvatuksessa. Jyrki Reunamo Helsingin yliopisto, OKL Progressiivinen palaute varhaiskasvatuksessa Jyrki Reunamo Helsingin yliopisto, OKL blogs.helsinki.fi/reunamo 29.2.2016 1 Varhaiskasvatus on avain kestävään jaettuun hyvinvointiin Sijoitus varhaiskasvatukseen

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

Räkna biljetten, laskekaa lippu

Räkna biljetten, laskekaa lippu Räkna biljetten, laskekaa lippu - Lippujen ja liputuksen kulttuurihistoriaa Liput ovat vaakunoiden ohella merkittävimpiä valtioiden ja muiden yhteisöjen visuaalisia tunnuksia. Tutustumme lippujen ja liputuksen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Osallisuuden olot, tilat ja suhteet

Osallisuuden olot, tilat ja suhteet Osallisuuden olot, tilat ja suhteet Anna-Maria Isola, Mariitta Vaara & Sokra-koordinaatio 26.09.2016 Osallisuuden olot Ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta. Hän tulee kuulluksi itsenään

Lisätiedot

Päätös: Valtuusto lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi

Päätös: Valtuusto lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi Varavaltuutettu Antti Ahosen ja kahden muun valtuutetun allekirjoittama valtuustoaloite: Lapsiperheissä on tulevaisuus lasten kotihoidontuen Hämeenlinna-lisään on löydyttävä kestävä, pysyvä ratkaisu KV

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Maaseudun Sivistysliitto Aluepäällikkö Elina Vehkala Monikulttuurisuus maaseudulla Toimimme globaalissa yhteisössä,

Lisätiedot

Venäläis-suomalainen parisuhde

Venäläis-suomalainen parisuhde Venäläis-suomalainen parisuhde Kotipuu Maailma pienenee. Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Paras ja sukupuolten tasa-arvo Onko uudistuksella tasa-arvovaikutuksia?

Paras ja sukupuolten tasa-arvo Onko uudistuksella tasa-arvovaikutuksia? Paras ja sukupuolten tasa-arvo Onko uudistuksella tasa-arvovaikutuksia? ARTTU-kuntaseminaari, Helsinki 15.12.2011 Sari Pikkala Åbo Akademi & Tasa-arvotiedon keskus Minna Tampereen yliopisto sari.pikkala@uta.fi

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Pentti Lemmetyinen Pääsihteeri Setlementtiliitto Yhteiskuntavastuun käsite Yhteiskuntavastuun käsitettä alettiin Suomessa laajemmin käyttää 1990-luvulla yritystoiminnan

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot