SOSIAALITURVA. Miten saada kehittämistyön tulokset juurtumaan? sosiaalialan riippumaton ammattilehti 3/06

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALITURVA. Miten saada kehittämistyön tulokset juurtumaan? sosiaalialan riippumaton ammattilehti 3/06"

Transkriptio

1 SOSIAALITURVA sosiaalialan riippumaton ammattilehti 3/06 Isä on vankilassa, mitä kertoa lapsille? Kehittämisohjelma vahvistaa 2000-luvun lastensuojelua Sosiaalipolitiikka yksityistämisensä polun alussa Miten eläkeindeksit säilyttävät eläkeajan tulotason? Miten saada kehittämistyön tulokset juurtumaan?

2 Pääkirjoitus 17. helmikuuta 2006 Lastensuojelulain kokonaisuudistus hahmottumassa Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan lastensuojelulain kokonaisuudistusta. Ehdotus hallituksen esitykseksi annetaan maaliskuun loppuun mennessä. Tämän jälkeen se lähtee lausuntokierrokselle, ja eduskunnan pitäisi saada valmis hallituksen esitys syksyllä. Nykyisen, vuoden 1984 alussa voimaan tulleen lastensuojelulain johtavana periaatteena on lapsen etu ja oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön sekä tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen. Lastensuojelutyössä ehkäisevä työ, avohuolto ja vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä on asetettu ensisijaisiksi. Nämä lain periaatteet eivät ole vanhentuneet runsaassa 20 vuodessa. Lastensuojelulaki säädettiin vuonna 1983 samaan aikaan Valtava-uudistuksen kanssa. Siinä sosiaali- ja terveyspalveluiden valtionosuudet yhtenäistettiin, ja kunnat saivat enemmän vapautta toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa oman näkemyksensä mukaan. Tässä ajattelussa myös lastensuojelulaista tuli melko väljä puitelaki, ja sen hyvien periaatteiden toteuttaminen jätettiin paljolti kuntien osaamisen ja harkinnan varaan. Lakiuudistuksen pohjana ovat muun muassa lastensuojelun kehittämisohjelman työryhmien pohdinnat. Lastensuojelulain uudistamistarpeita sosiaalityön näkökulmasta kartoittanut nk. substanssiryhmä kaipaa lain täsmentämistä ja selkiyttämistä. Selkiyttäminen on aloitettava lain keskeisistä käsitteistä: kuka on lastensuojelussa asiakas, koska asiakkuus alkaa ja koska loppuu. Työryhmä on jäsentänyt lastensuojeluprosessia ja suosittelee, että lakiin kirjataan vaatimus prosessin kaikkien vaiheiden dokumentoinnista. Alkuarviointi- ja avohuoltotyöryhmä on puolestaan kehitellyt alkuarvioinnin mallia. Se esittää, että sosiaalityöntekijöiden olisi suojelun tarpeessa olevasta lapsesta tiedon saatuaan aloitettava seitsemän vuorokauden kuluessa työskentely sen selvittämiseksi, onko lapsi tukitoimien tai sijaishuollon tarpeessa. Lastensuojelun asiakkuus alkaisi, kun päätös selvityksen käynnistämisestä on tehty. Selvityksen tekemisen aikarajoiksi on annettu ehdotuksia kahdesta viikosta puoleen vuoteen. Kiireelliseen huostaanottoon on luonnollisesti ryhdyttävä heti. Huostaanoton edellytykset säilynevät laissa nykyisinä, mutta ratkaistavaksi tulee kysymys missä, kuka tai mikä toimielin tekee päätökset lasten huostaanotoista erilaisissa tilanteissa. Pitäisikö huostaanotoista sosiaalilautakunnan sijasta päättää kunnallisessa tai seudullisessa asiantuntijakollegiossa? Vai pitäisikö kaikista huostaanotoista päättää hallinto-oikeudessa tai käräjäoikeudessa? Lastensuojelulain selkeyttäminen ja lastensuojeluprosessin jäsentäminen ja dokumentointi tekee lastensuojelun läpinäkyvämmäksi. Tämä on välttämätöntä asiakkaiden ja myös työntekijöiden oikeusturvan kannalta nykyisenä lastensuojelun juridisoitumisen aikana. Päättäjien on myös helpompi ymmärtää lastensuojelun tarpeita, kun he tietävät, mitä lastensuojelussa tehdään. Toivottavasti uudistus selkeyttää lastensuojelua myös suurelle yleisölle ja medialle. Silloin joka toinen viikko ei ehkä tarvitse lukea iltapäivälehdistä, miten sosiaalityöntekijät ottivat huostaan pahaa aavistamattoman perheen lapset ja joka toinen viikko syytöksiä siitä, miksi sosiaalityöntekijät eivät auttaneet ajoissa. Merja Moilanen SOSIAALITURVA 3/ vsk Perustettu 1912 Riippumaton sosiaalialan ammatillinen aikakauslehti Ilmestyy 19 kertaa vuonna 2006 Julkaisija Huoltaja-säätiö Säätiö edistää ja tukee sosiaalihuoltoon kohdistuvaa ja siihen läheisesti liittyvää tieteellistä tutkimusta, alalla toimivien ammattikoulutusta sekä valistus- ja tiedotustoimintaa. Isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Elli Aaltonen Hallitus: Aulikki Kananoja, pj. Alpo Komminaho, varapj. Päivi Ahonen Leena Niemi Erkki Torppa toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié p talouspäällikkö Yrjö Saarinen p Sosiaaliturvan toimitus Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki p , fax päätoimittaja Merja Moilanen p toimitussihteeri Erja Saarinen p toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö p Taitto: Tero Valtonen, Vihreä Peto Oy Tilaukset ja osoitteenmuutokset Internet: p , fax Tilaushinnat /vuosi, kestotilaus 47 /vuosi, opiskelijatilaus 26 /vuosi Sosiaaliturva-lehden irtonumeroita saa toimituksesta 4,20 /kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 %. Työpaikkailmoitukset tekstin jälkeen, hinta 3,58 palstamm:ltä, palstan leveys 90 mm. Hintaan sisältyy värillinen vaakuna tai logo. Hintaan lisätään alv. 22 % p , fax Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki Mainos- ja koulutusilmoitukset Julkaisu Bookers Oy Sanna Laaksonen p Kirjapaino Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN SOSIAALITURVA 3/2006

3 Tässä numerossa Julkisen lastensuojelutyön päätyminen hyväntekeväisyyden kohteeksi herätti vilkasta keskustelua Oulussa. Kuva Hyvän tuulen illan muotinäytöksestä. s. 6. Tarja Sassi ja Petra Huhtimo ovat valmiit antamaan konsultointiapua sosiaalityöntekijöille, joilla on asiakkaina vankilassa olevien perheitä ja lapsia. s. 4. Harava-projektissa kehitetyt, moniasiantuntijuuteen perustuvat Matka-menetelmä ja Korko-konsultaatio ovat juurtumassa käytäntöön. s Lastensuojelulain kokonaisuudistus hahmottumassa Merja Moilanen 4 Isä on vankilassa, mitä kertoa lapsille? Merja Moilanen 6 Oululaiset yrittäjät avustivat julkista lastensuojelutyötä Susanna Helavirta & Marja Salo-Laaka 7 Punainen Sulka lastensuojelulle 8 Lastensuojelun kehittämisohjelma vahvistaa 2000-luvun lastensuojelua Kristiina Laiho 10 Verkostotyöstä moniasiantuntijuuteen Tuula Salmela 12 Kirjallisuutta Lapsen vuorotteluasuminen on vielä harvinainen ratkaisu Kerttu Vesterinen 13 Uutisia 13 Kolumni Tekniikka työllistää Tarja Kauppila 14 Miksi kehittämistyön tulokset eivät juurru käytäntöön? Kirsi Nousiainen 16 Sosiaalipolitiikka yksityistämisensä polun alussa Briitta Koskiaho 18 Yksityistämisen lyhyt historia on amerikkalaisvetoinen Briitta Koskiaho 20 Miten eläkeindeksit säilyttävät eläkeajan tulotason? Arto Laesvuori 22 Keskustelua 23 Uutisia 24 Sosiaalihallintotiede vastaa kasvaviin johtamisvaateisiin Vuokko Niiranen, Sanna Laulainen ja Merja Sinkkonen-Tolppi 25 Luottamushenkilö vastaa Tuusula on kovenevien arvojen kasvukunta Kati Pitkänen 26 Kirjallisuutta 27 Juristin nurkkaus Millä edellytyksillä vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluja pitää järjestää vapaa-ajan matkoille? Tapio Räty Kannen kuva: Jan Dienner/Gorilla Seuraava Sosiaaliturva 4/06 postitetaan lukijoille 6. maaliskuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään 27. helmikuuta SOSIAALITURVA 3/2006

4 Isä on vankilassa, mitä kertoa lapsille? Pitääkö lapselle kertoa, että isä tai äiti on vankilassa vai onko parempi sanoa, että hän on töissä muualla. Merja Moilanen Perhetyöntekijät Tarja Sassi (vas.) ja Petra Huhtimo ovat valmiit antamaan konsultointiapua kuntien sosiaalityöntekijöille, joilla on asiakkaina vankilassa olevien perheitä ja lapsia. mielestämme lapselle pitää kertoa avoimesti totuus, sanovat Kriminaalihuollon tukisäätiön Krit- Meidän sin Perheiden tuki -projektissa työskentelevät perhetyöntekijät Petra Huhtimo ja Tarja Sassi. Vanhemmat ajattelevat suojelevansa lasta, kun eivät kerro totuutta tai he eivät tiedä, miten asia pitäisi kertoa. On kuitenkin pienempi paha ottaa asia esille ja käsitellä se lapsen kanssa, kuin jättää hänet yksin miettimään, mistä on kysymys. Vanhemman vankeutta tuskin voi salata lapselta. Lapsi kuulee perheen aikuisten keskusteluja. Usein myös ympäristö tietää, ja lapsi saa kuulla asian toisilta lapsilta pihalla, koulussa tai päiväkodissa. Lapselle on annettava välineet, joilla hän selviää vaikeasta tilanteesta sekä itsensä että ympäristönsä kanssa. Vanhemman vankeudesta pitäisi kertoa lapsen ikätason mukaisesti, ihan pienet lapset eivät asiaa vielä ymmärrä. Lapselle ei välttämättä tarvitse kertoa teosta, jonka vuoksi vanhempi joutui vankilaan. Voi sanoa, että isä tai äiti on tehnyt väärin ja sovittaa nyt tekoaan. Huhtimon ja Sassin mukaan lapsen tukemiseen ei välttämättä tarvita erityistyöntekijää, vanhempi, opettaja, päiväkodin henkilöstö tai sosiaalityöntekijä voi puhua asiasta lapsen kanssa, jos hän tuntee lapsen tilanteen ja ymmärtää, miten asiaa pitää käsitellä. Vanhemman vankeus on lapselle samalla tavalla vaikea asia kuin vanhempien päihde- tai mielenterveysongelma. Tuen tarve on samankaltaista. Perhe yritetään pitää koossa Perheiden tuki -projektissa on kymmenen 4 SOSIAALITURVA 3/2006

5 perhettä Helsingin ja Hämeenlinnan vankiloista, Hämeenlinnasta erityisesti äiti-lapsiosastolta. Projektiin on otettu perheitä, joissa on äiti ja/tai isä ja alaikäisiä lapsia. Kun projekti on vain kaksivuotinen, ei vaikeimmin oireilevia, esimerkiksi insesti-perheitä, ole voitu ottaa mukaan. Päihde- ja mielenterveysongelmia on lähes kaikissa projektin perheissä. Perheet yritettiin valita myös niin, että vanhempi vapautuisi projektin aikana. Näin perhetyö voidaan aloittaa vanhemman vankilassaoloaikana ja jatkaa sitä, kun koko perhe on taas yhdessä. Tällöin perhettä voitaisiin tukea myös kriittisen vapautumisvaiheen ajan. Kaikki projektissa mukana olevat vangit eivät kuitenkaan ehdi vapautua projektin aikana. Siviilissä olevaa perhettä pyritään silti tukemaan, jotta vapautumiseen liittyviä ongelmia voidaan ehkäistä. Perhetyöntekijät tapaavat perheitä vankilassa, perheleireillä, kotona, Kritsin toimistossa tai muualla. Usein omaiset ja joskus viranomaisetkin neuvovat eroamaan vankilaan joutuneesta puolisosta. Perheen tilanne voi olla jo ennen vankeutta niin vaikea, että ero onkin ainoa ratkaisu. Meidän lähtökohtamme on kuitenkin tukea perhettä pysymään yhdessä, mikäli sille on edellytyksiä. Vankeustuomiostakin voi parhaimmillaan tulla perhettä yhdistävä kokemus, Huhtimo ja Sassi uskovat. On myös perheitä, joissa vankilaan joutuu ainoa vanhempi, ja lapset joudutaan sijoittamaan. Tällöin perhetyöllä yritetään pitää yllä vanhemman ja lasten yhteyksiä. Lastenkodin tai sijaisperheen voimavarat eivät aina riitä yhteydenpitoon tai sen esteiden selvittelyyn. Lapsi voi esimerkiksi olla niin vihainen, ettei hän halua tavata vanhempaansa. Perhetyöntekijä pyrkii osaltaan auttamaan häntä tunteiden, erityisesti vihan käsittelemisessä ja purkamisessa. Perheiden tuki -projekti Kriminaalihuollon tukisäätiön Kritsin vuosina toteuttama Perheiden tuki -projekti on osa Vapautuvan tukiohjelmaa. Ohjelmaan kuuluu kriminaaliasiamiestoiminta, asumisen tukipalvelut, vertaistuki, kontaktipiste Redis, työhön kuntoutus ja yhteistyö kuntien ja järjestöjen kanssa. Kriminaalihuollon tukisäätiö perustettiin vuonna 2001, kun Kriminaalihuoltoyhdistys valtiollistettiin Kriminaalihuoltolaitokseksi, siirrettiin rikosseuraamusviraston alaisuuteen, ja se otti hoitaakseen yhdyskuntapalvelun ja nuorisorangaistuksen viranomaistehtävät. Kriminaalihuoltoyhdistyksen jälkihuoltotyö siirtyi kunnille. Krits jatkaa yhdistyksen vapaaehtoista kriminaalihuoltotyötä, kriminaalipoliittista vaikuttamista ja vankien ja kriminaalihuollon asiakkaiden edunvalvontaa. Lisätietoja projekteista ja Kritsistä: Muita vapautuvien vankien ja heidän perheidensä kanssa työskenteleviä tahoja: Vapautuvien tuki ry: Kris-Suomi ry: Vankien omaiset VAO ry Puuttuva palikka Projektissa perhetyö on suurelta osin laaja-alaista verkostotyötä ja palveluohjausta, esimerkisi tarvittava terapia hankitaan muualta. Vankien perheet eristäytyvät helposti eivätkä osaa tai uskalla puhua tilanteesta ulkopuolisille ja hakea apua. Meidän tehtävänämme on kartoittaa, millaista tukea ja apua perhe tarvitsee ja hankkia sitä yhdessä perheen kanssa Huhtimo ja Sassi kuvaavat työtään. Kriminaalihuollon tukisäätiöllä on itsellään monia toimintamuotoja, joihin pääkaupunkiseudun asiakkaita voidaan ohjata. Projektin omaa toimintaa ovat perhetyön lisäksi parisuhde- ja perheleiritoiminnan kehittäminen yhteistyössä vankiloiden kanssa sekä vertaisryhmä naisille, joiden puoliso tai läheinen on vankilassa. Vilppulan vankilan kanssa kehitetyillä parisuhde- ja perheleireillä vanhempia opastetaan muun muassa vaikeiden asioiden puheeksi ottamisessa ja harjoitellaan vuorovaikutustaitoja. Parhaillaan suunnitellaan vertaisryhmän perustamista vankien lapsille. Sassi kuvaa projektin perhetyön olevan ikään kuin puuttuva palikka vankilan sosiaalityön ja siviilisosiaalityön välissä. Ihanne olisi, ettei tällaista välipalikkaa tarvittaisi, Vankien lapset eivät näy tilastoissa Ei ole olemassa tilastoa siitä, kuinka paljon Suomessa on vankien lapsia. Vuonna 2004 vapautui vankia. Näistä kaksi kolmasosaa oli naimattomia, loput olivat naimisissa tai eronneita. Eronneita on enemmän kuin naimisissa olevia. Vangin siviilisäädystä ei nykyisin kuitenkaan voi päätellä, onko hänellä todennäköisesti lapsia. Lapsistahan lähes puolet syntyy avopareille. Vankien keski-ikä on 35 vuotta, joten he ovat sen ikäisiä, joilla yleensä on alaikäisiä lapsia. Äitinsä kanssa vankilassa on tällä hetkellä10 lasta. mutta käytäntö on osoittanut, että tarvitaan. Sekä vankiloissa että siviilissä sosiaalityöntekijät ovat ylityöllistettyjä. Heillä ei ole aina mahdollisuutta paneutua vankilassa olevan ja tämän perheen elämäntilanteen kokonaisuuteen. Välipalikan etu on, että se voi toimia molemmissa, sukkuloida vankilan ja siviilin väliä. Kokemukset oppaaksi Huhtimo ja Sassi kehottavat kuntien sosiaalityöntekijöitä ottamaan yhteyttä, jos he tarvitsevat apua vankien perheiden tukemiseen. Tällä hetkellä projektiin ei voida ottaa lisää asiakkaita, mutta Huhtimo ja Sassi lupaavat konsultaatioapua. Tänä vuonna voimaan tuleva uusi vankeuslaki velvoittaa vangin kotikunnan sosiaaliviranomaisia osallistumaan vankilassa olevan vapauttamissuunnitelman tekoon. Suunnitelma on tehtävä hyvissä ajoin ennen vangin vapautumista. Suunnitelmasta ei saisi unohtaa vapautuvan perhettä ja lapsia. Eikä perhetyö saisi jäädä vain paperille. Kunnissa pitäisi päästä siihen, että perhetyö aloitetaan jo vankeusaikana eikä vasta sitten kun vanki vapautuu. Silloin ollaan jo myöhässä. Kun siviilissä odottaa ehjempi perhe, vapautuminen onnistuu paremmin. Toimiva perhe on vapautuvalle yksi suuri voimavara, jonka avulla hän paremmin pystyy välttämään uusintarikollisuuden sekä sopeutumaan takaisin yhteiskuntaan vankeusrangaistuksen päätyttyä, Sassi uskoo. Huhtimo ja Sassi aikovat koota projektin kokemuksista vankiperhetyön oppaan: mitä kaikkea perheillä ja lapsilla on edessä, kun toinen tai molemmat vanhemmat joutuvat vankilaan. Oppaalla he tahtovat nostaa myös vankien lasten asemaa esille. Jos vanhempi on saanut rangaistuksen, lasten ei pitäisi siitä kärsiä. Tähän asti vankien lapsiin ei ole paljonkaan kiinnitetty huomiota. Vankien lasten ja perheiden kanssa työskentelevien sosiaalityöntekijöiden ja viranomaisten yhteistyön parantamiseksi Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Kriminaalihuollon tukisäätiö järjestävät 24. maaliskuuta 2006 Helsingissä seminaarin Kovennettu lapsuus lapsen asema rikostaustaisessa perheessä. Paikalle toivotaan sosiaalitoimessa, vankeinhoidossa, kriminaalihuollossa, seurakunnissa ja järjestöissä työskenteleviä. Petra Huhtimo ja Tarja Sassi esittelevät seminaarissa projektin aikana kertyneitä kokemuksia. Merja Moilanen Kirjallisuutta: Perhe muurin toisella puolella. Työryhmän mietintö. Rikosseuraamusviraston julkaisuja 1/2003. SOSIAALITURVA 3/2006

6 Susanna Helavirta & Marja Salo-Laaka Oululaiset yrittäjät avustivat julkista lastensuojelutyöt ä Julkisen lastensuojelutyön päätyminen hyväntekeväisyyden kohteeksi herätti Oulussa vilkasta keskustelua: kertooko avustaminen lastensuojelun marginaalisen aseman murenemisesta vai yhteisvastuun ja huolenpitomoraalin vahvistumisesta? Marjo Huttu Kuvassa oululaisten yrittäjien Hyvän tuulen illan muotinäytöksen malleja, jotka olivat järjestävien yritysten työntekijöitä ja asiakkaita. Etualalla Jaakko Selin, joka toimi muotinäytöksen juontajana. Oulussa lastensuojelu huomioitiin viime syksynä poikkeuksellisella tavalla. Iso joukko paikallisia yrittäjiä halusi lahjoittaa kaupungin lastensuojelun avohuollon asiakkaana oleville lapsille avustuksen, jonka he keräsivät järjestämällään Hyvän tuulen illalla. Yrittäjien avustus oli epätavallinen, sillä julkinen lastensuojelutyö saa harvoin osakseen myönteistä ja arvostavaa huomiota. Hyväntekeväisyys ei ole sosiaalityössä vieras ilmiö. Jo 1800-luvun lopulla rouvasväenyhdistykset avustivat köyhiä yksinhuoltajaäitejä tukeakseen heitä moraalis-kasvatuksellisesti ja taloudellisesti. Nyt kunnallisen lastensuojelun avohuollon valinta hyväntekeväisyyden kohteeksi herätti laajaa keskustelua sekä lastensuojelun ammattilaisilla että yrittäjillä. Lastensuojelua ei tunneta Lastensuojelutyö on monille tuntematonta ja siksi se valikoituu harvoin hyväntekeväisyyden kohteeksi. Vieraus syntyy siitä, että lastensuojelu koskettaa pientä osaa väestöstä: sen asiakkaana on 1 4 prosenttia alaikäisistä lapsista perheineen. Lastensuojelun avohuolto ei paikannu tiettyyn tilaan samalla tavoin kuin lastenkoti- tai sairaalatyö, jonka toimijat ja välineet ovat näkyvillä. Avohuolto on monella tapaa epämääräisempää ja näkymättömämpää. Siksi sen julkisuuskuva ei ole kovin kirkas. Työn julkiseksi tekeminen on vaivalloista, sillä lastensuojelussa on paljon asioita ja ilmiöitä, jotka on vaikea ottaa haltuun ja joiden kuvaamiseen löytyy heikosti välineitä ja sanoja (Heino & Pösö 2003). Miten selittää lastensuojelua tuntemattomille ne moninaiset tilanteet, jotka johtavat perheet lastensuojelun asiakkaiksi? Miten kertoa työn arjesta niin, että kuulija tavoittaa sen vaikeuden ja ristiriitaisuuden, joka liittyy kunkin lapsen riittävän hyvän elämän ehtojen määrittämiseen? Siitä huolimatta Tarja Heino ja Tarja Pösö toteavat, että lastensuojelussa oleminen on niin poikkeuksellinen tila, että on yhteiskuntapoliittinen ja humaani velvollisuus tietää siitä enemmän. Kunniattomia köyhiä ei haluta auttaa? Lastensuojelun apua tarvitsevat ihmiset leimataan herkästi kunniattomiksi köyhiksi. Avun tarpeen syynä saatetaan pitää ihmisten omaa holtitonta ja vastuutonta käyttäytymistä ja siksi heidän avustamistaan ei ole pidetty hyväksyttävänä. Olli Kankaan ja Juho Saaren (2000) mukaan mielipidetutkimukset antavat viitteitä siitä, että ihmisten auttamishalukkuus vaihtelee suuresti kohteen kasvojen mukaan. Avustuspäätöstä tehdessään ihmiset kysyvät ensiksi, kenelle apu menee ja minkä takia avun saaja on vaikeuksissa. Usein ollaan halukkaampia auttamaan avuntarvitsijoita, joiden avuntarve johtuu syistä, jotka ovat yksilön vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. On yleinen käsitys, että lasten hätä ja vaikeudet valikoituvat kiistatta avustamisen kohteeksi. Kun lapsi on sairas tai orpo, meidän on helppo nähdä ja hyväksyä se, että hän tarvitsee erityistä tukea. Mutta jos lapsuutta varjostavat erilaiset sosiaaliset ongelmat, tulevatko lapset kohdatuiksi ja huomioiduksi hyväntekeväisyystyössäkään? 6 SOSIAALITURVA 3/2006

7 Petra Karhu (2000) kirjoittaa koskettavasti omien kokemustensa pohjalta: Kaltoin kohdellulla lapsella on oikeus kokea erityisyyttä, oikeus saada erityistä hellyyttä ja hoivaa. Kotoa riuhtaistu lapsi tarvitsee yhtäläisen oikeuden kollektiiviseen, jaettuun elämykseen kuin vanhempansa vaikkapa haaksirikossa menettäneet. Usein sen sijaan vastassa on epäluulo, jota kohtaa vielä aikuisena. Avustaminen voi merkitä monia asioita Valikoituminen hyväntekeväisyyden kohteeksi voi merkitä monenlaisia asioita sekä avustettaville itselleen että heidän kanssaan työskenteleville. Avustus voi olla tärkeä taloudellinen lisä monelle perheelle. Kaikki lastensuojeluasiakkaat eivät kuitenkaan kamppaile taloudellisten vaikeuksien kanssa. Mitä raha silloin merkitsee? Valikoituminen hyväntekeväisyyden kohteeksi voi tarkoittaa sitä, että lastensuojelun toimijoina olevia ihmisiä lapsia, vanhempia ja työntekijöitä arvostetaan, pidetään tärkeinä ja kunnioittamisen arvoisina. Avustamisen kohdentaminen lastensuojeluun voi olla merkki myös siitä, ettei lastensuojelua pidetä marginaalipalveluna vaan sen universaalius tunnustetaan: kuka tahansa meistä voi joskus tarvita sitä. Kun avustuksia annetaan julkisen sektorin toimintaan, on ratkaistava monia kysymyksiä: Miten kanavoida avustus viranomaistoiminnan kautta niin, että se kohtaa avustettavat ja auttaa heitä? Miten välttää se, ettei raha huku kunnan hallinnon rattaisiin? Käytännön haasteena on myös, miten kohdentaa avustus niin, ettei sillä korvata julkisen sektorin lakisääteistä toimintaa. Jos lastensuojeluperhe saa lapselleen luistimet hyväntekeväisyysvaroin, onko sillä tarvittaessa mahdollisuus saada sukset julkisin varoin? Oulussa avustus annettiin joululahjarahana lasten harrastustoimintaan. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan 67 perhettä, jotka saivat lahjakortin urheiluvälinekauppaan. Kauppiasmoraalista huolenpitomoraaliin? Hyväntekeväisyys liittyy vahvasti vallalla oleviin arvoihin. Marjatta Bardy ja Päivi Känkänen (2005) ovat kysyneet osuvasti, hallitseeko yhteiskuntaamme kauppiasmoraalin vai hoivamoraalin eetos: Ollaanko kiinnostuneita voiton tuottamisesta vai niistä yhteiskunnan osa-alueista, joita ei voi panna kaupan? Missä määrin kauppiasmoraalin rinnalla hyväksytään huolenpitomoraali yhteiskunnan kehitysvoimana? Heidän mielestään talouselämän ja yhteiskunnan valtasuhteiden epätasapaino on johtanut kauppiasmoraalin ylivaltaan ja hiljentänyt huolenpitomoraalin äänen kehittymisen. Vaikka hyväntekeväisyys ei ole yksinomaan pyyteetöntä eikä se voi kattaa hyvinvointiyhteiskunnan laajaa huolenpitotehtävää, voisiko oululaisten yrittäjien toiminnan ajatella kertovan yhteisvastuun ja huolenpitomoraalin heräämisestä. LÄHTEET Bardy, M. & Känkänen, P. 2005: Omat ja muiden tarinat. Ihmisyyttä vaalimassa. Stakes. Heino, T. & Pösö T. 2003: Tilastot ja tarinat lastensuojelun tietolähteinä. Yhteiskuntapolitiikka 68 (6), Kangas, O. & Saari, J. 2000: Yhteisvastuukeräyksen sosiaalitieteellistä tarkastelua. Teoksessa Malkavaara, M. (toim.) Ei etsi omaansa. Tutkimuksia altruismista ja yhteisvastuusta. Kirkkopalvelujen julkaisuja n:o 4. Karhu, P. 2000: Tuntemisesta tunnottomaksi. Teoksessa Bardy, M. & Barkman, J. & Janhunen, T. (toim.) Elämäni tarina. Lukemisto lapsuuden kokemuksista lastenkodissa ja perhehoidossa. Stakes. Helsinki. Kirjoittajat toimivat sosiaalityön lehtoreina Lapin yliopiston ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen maisterikoulutusohjelmassa Oulussa. Punainen Sulka lastensuojelulle Suomen Lions -liiton Punainen Sulka keräyksen kohteena ovat lapset ja nuoret. Keräysvarat menevät lastensuojelujärjestöjen lastensuojelun avo- ja jälkihuoltoon. Lions-järjestö toivoo myös toiminnallista kumppanuutta lastensuojelujärjestöjen kanssa. Aktiivisten leijonien perheistä saattaisi vastaisuudessa löytyä esimerkiksi tukiperheitä lastensuojelun asiakkaille. Leijonia huolestuttaa se, että Suomessa kasvava joukko lapsia ja nuoria voi huonosti ja lastensuojelu joutuu puuttumaan yhä useamman perheen elämään. Kaikki tukea ja apua tarvitsevat eivät sitä saa ainakaan tarpeeksi ajoissa. Suomen lasten ja nuorten parempi elämä -keräyksen tuotto kohdennetaan neljän Lastensuojelun Keskusliiton jäsenyhteisön kautta lastensuojeluun. Järjestöt ovat Barnavårdsföreningen i Finland, Nuorten Ystävät ry, Pelastakaa Lapset ry ja Suomen Setlementtiliitosta Setlementtinuorten liitto ry. Yhdistykset ovat asiantuntijaorganisaatioita, joilla on pitkät perinteet ja jotka ovat puoluepoliittisesti sitoutumattomia. Lisäksi asiantuntijayhteisöinä ovat mukana Suomen lasten ja Nuorten säätiö, Kirkon lapsi- ja nuorisotyö, Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton Huumeiden vastainen toiminta sekä Suomen Lions-liiton Lions- Quest-koulutus, jota käytetään päiväkodeissa ja kouluissa lapsen kasvamisen tukemiseksi. Tavoitteena on kerätä euro kansalaista kohden eli yhteensä runsaat 5 miljoonaa euroa. Keräyksen yrityskampanja on jo alkanut. Koko keräyksen pääkampanjaviikko on lokakuussa viikko 40. Lions-liiton keräykset tehdään pääosin vapaaehtoistyönä, joten keräyksen tuotosta lähes 90 prosenttia menee suoraan avustettaviin kohteisiin. Keräyksen suojelija on Rouva Tellervo Koivisto. Vuodesta 1972 Lions-klubit ovat Punainen Sulka -kampanjoissaan keränneet noin 25 miljoonaa euroa syöpää vastaan, sydäntautien torjumiseksi, sotiemme veteraaneille, vammaisille ja vanhuksille. Lisätietoa keräyksestä Toiminta SOSIAALITURVA 3/2006

8 Kristiina Laiho Lastensuojelun kehittämisohjelma vahvistaa 2000-luvun lastensuojelua Lastensuojelun kehittämisohjelma on puolivälissä. Muun muassa lapsen aseman vahvistaminen ja lastensuojelun suunnitelmallisuuden lisääminen ovat ohjelman ydinasioita. Lastensuojelun kehittämisohjelman kulunutta kahta vuotta voi kuvata kartoittamisen, selvittämisen ja suunnittelun vaiheeksi. Hyviä työvälineitä ja toimintamalleja on löytynyt runsaasti. Myös selvityksiä ja tutkimuksiakin on ilahduttavan paljon, mutta ensin oli koottava yhteen tätä hajallaan olevaa hyvää. Kehittämisohjelman toimenpideosioiden vastuuhenkilöt ovat tehneet koontityötä ja paikantaneet kehittämisen kohteet. Nyt ohjelman puolessa välissä on ensimmäinen arvioinnin paikka. Osioiden työ on päätöksessä ja tuloksia ja ehdotuksia on runsaasti. Tästä eteenpäin ei voida edetä yhdellä mallilla, sillä lastensuojelua kehitetään yhtä lailla asiakkaan eli lapsen ja hänen vanhempiensa kuin työntekijöiden, organisaatioiden ja palvelujärjestelmän näkökulmasta. Kuntiin tarvitaan lastensuojelun suunnitelmat Esimerkiksi kuntien vanhus- ja päihdehuollossa on laatusuositukset ja varhaiskasvatuksessa linjaukset. Lastensuojelusta ne puuttuvat. Asiakastyön rinnalla on tärkeää kehittää valtakunnallista ja paikallista lastensuojelun strategiatyötä. Lapsipolitiikkatyö on edennyt hyvin: valtaosassa Suomen kuntia on lapsipoliittinen ohjelma. Sen sijaan ohjelman seuranta ja arviointi on toteutunut heikommin. Lapsipoliittiset ohjelmat eivät yksin riitä suunnitelmallisen lastensuojelun strategiavälineiksi. Tarvitaan lastensuojelun suunnitelma, joka on kunnanvaltuuston hyväksymä. Siinä tulee määritellä, miten lastensuojelua ohjataan ja johdetaan. Siinä pitää myös kuvata paikallisen lastensuojelun tila ja tarpeet, jotta voidaan esittää keinot, joilla tarpeisiin vastataan. Suunnitelmallinen lastensuojelutyö tarkoittaa sitä, että työn tekemisen perusedellytykset on turvattu: on osaava johto, työnohjaus on järjestetty ja osaamistaan voi kehittää suunnitellusti, ei satunnaisesti. Jokaisella työntekijällä on työpari ja mahdollisuus konsultaatioon. Työntekijät ymmärtävät, ettei oma asiantuntijuus aina riitä näin vaikeassa työssä. Ilman näitä perusasioita on vaikea uskoa, että nuoret työntekijät jaksavat tai haluavat kehittyä lastensuojelutyön konkareiksi. Strategiat ovat osa kunnallista lasten hyvinvoinnin suunnittelua ja päätöksentekoa, jonka turvin lastensuojelun työntekijöiden tulisi voida toteuttaa lastensuojelua. Kun linjaukset puuttuvat, kunnittaiset erot ovat suuria työn tekemisen edellytyksissä, työkäytännöissä ja palvelutarjonnassa. Lapsi on asiakas Jokaisessa kehittämisohjelman osiossa on tarkasteltu asioita lapsen näkökulmasta. Tunnumme elävän murrosaikaa: tavoittelemme lapsilähtöisyyttä, mutta edelleen näkemys lapsesta asiakkaana on ristiriitainen. K e h i t t ä - misohjelman ehdotuksissa 2000-luvun lastensuojelua rakennetaan lapsen ehdoilla: Asiakas on lapsi, asiakasprosessia tarkastellaan lapsesta käsin ja työvälineitä lapsen SOSIAALITURVA 3/2006

9 kanssa työskentelyyn kehitetään ja otetaan käyttöön. Kun lapsen asemaa korostetaan, herää helposti kysymys, miten vanhemmat määritellään, mikä on heidän paikkansa asiakastyössä. Vanhempien kanssa on totuttu työskentelemään ja heidän roolinsa on vakiintunut. Kun tätä asetelmaa pyritään muuttamaan, joudutaan tarkastelemaan uudelleen sekä lapsen että vanhemman asemaa lastensuojelussa. Kuten monet tutkimukset kehittämisprosesseista raportoivat, muutostyössä vaikeinta ei ole uuden luominen ja sen ottaminen käyttöön, vaan hankalinta on karsia pois vanhaa. Arvojen ja asenteiden muuttaminen on suurin haaste. Dokumentointia kehitetään useilla foorumeilla Lastensuojeluun on vaadittu valtakunnallisesti yhteneväisiä toimintatapoja tukevia ohjeita, lomakkeita ja oppaita. Silti samaan aikaan lastensuojelun ammattilaiset haluavat omassa työssään toimia väljän vapaasti ja yksilöllisesti. Tähän joudutaan etsimään uutta linjausta: tukirakenteita tarvitaan, mutta ne eivät saa olla liian kahlitsevia. Lastensuojeluprosessia ohjaavia rakenteita on alkuarviointi-ryhmän tekemän selvityksen mukaan vähän. Myös huostaanotto-ryhmä on päätynyt samaan tulokseen. Vaikka huostaanotto on lastensuojelun vaiheista juridisesti säädellyin, kuntien käytännöt voivat vaihdella suuresti. Tämän osoittaa muun muassa Annina Myllärniemen tuore tutkimus huostaanottokriteereistä pääkaupunkiseudun kunnissa. Lastensuojelutyön dokumentointia kehitetään useilla foorumeilla: kehittämisohjelmassa, lakiuudistuksessa ja sosiaalialan kehittämishankkeen tietoteknologiahankkeessa. Samalla kun tietoteknologiahankkeessa luodaan asiakirjarakenteet ja kirjausohjeet sekä kuvataan palveluprosessit, Lastensuojelun kehittämisohjelman osioiden vastuuhenkilöt Lapsipolitiikka: Auli Paavola, Lastensuojelun keskusliitto Alkuarviointi ja avohuollon työ: Mikko Oranen, Ensi- ja turvakotien liitto Palveluketjut ja seudulliset palvelut: Sirkka Rousu, Suomen Kuntaliitto Huostaanotto: Juha Jokinen, Helsingin kaupunki Sijais- ja jälkihuolto: Sari Laaksonen, Lastensuojelun keskusliitto ja Päivi Känkänen, Stakes Lastensuojelulain uudistaminen, substanssi-ryhmä: Päivi Sinko, Helsingin yliopisto. Ryhmän työ valmistui viime keväänä. Lastensuojelun ydinkysymykset: Marjatta Bardy, Stakes on tärkeää jäsentää dokumentoinnin tehtävää muutenkin. Kunnollinen dokumentointi parantaa asiakkaan ja työntekijän oikeusturvaa. Tämän lisäksi se tekee työtä näkyväksi itselle ja muille. Se on myös hyvä väline työn seurantaan ja arviointiin, etenkin itsearviointiin. Lastensuojelun palvelurakenne remonttiin Kunta- ja palvelurakenneuudistustyössä lastensuojelu halutaan määrittää suurelta osin erityispalveluksi, jonka hoitaminen vaatii seudullisia yhteistyörakenteita niin palvelujen järjestämisessä, tuottamisessa kuin työntekijöiden osaamisen tukemisessa. Nyt meneillään olevien valtionavustushankkeiden työssä korostuvatkin alueelliset palvelurakenneratkaisut. Sijaishuolto vaatii ison väestöpohjan, mutta pienemmissäkin asioissa alueelliset ratkaisut etenevät. Näistä esimerkkejä ovat kiertävien erityistyöntekijöiden palkkaaminen kuntien yhteisvoimin, yhteiset konsultointirenkaat tai yhdessä järjestetyt koulutukset ja työnohjaukset. Tätä rakentamistyötä voisi nimittää lastensuojelun infrastruktuurin vahvistamiseksi. Lastensuojelun kehittämisohjelma Sosiaalialan kehittämishankkeen alahanke Tavoitteena tehdä yhteistyössä kuntien, järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien kanssa ohjelma, joka ohjaa pitkäkestoisesti lastensuojelun kehittämistä. Kehittämisohjelma sisältää useita osioita ja se kattaa koko lastensuojelun. Lastensuojelulain kokonaisuudistus sisältyy omana kokonaisuutenaan kehittämisohjelmaan. Lastensuojelun kehittämisohjelma verkossa Sosiaalialan kehittämishanke Sosiaalityö on organisoitava uudelleen Samalla kun joudutaan muuttamaan palvelurakenteita, paine muuttaa sosiaalitoimistojen työn organisointia kasvaa. Lastensuojelussa ei vielä ole ratkaistu sosiaaliohjaajien paikkaa. Kun lapsen osallisuutta pyritään vahvistamaan, sosiaaliohjaajille tarjoutuu tärkeä tehtävä lastensuojelussa. Tehtävärakennetta pitäisi ravistella vahvasti ja lähteä rakentamaan lastensuojelun alkuvaiheen työskentelyä ja perhetyötä tiimityönä. Mitä askelia otetaan seuraavaksi? Lastensuojelun sosiaalityön tilanne on vaikea: on puute pätevistä työntekijöistä, erityisosaamisesta ja riittävistä resursseista. Asiakasmäärät kuormittavat työntekijöitä ja pakottavat heidät toimimaan enimmäkseen korjaavassa työssä. Tämä tilanne on valtakunnallisen ja alueellisen kehittämisen lähtökohtana ja se on syytä pitää mielessä, ettei suunnitella sellaista, jolla ei ole realistisia mahdollisuuksia toteutua. Ainekset pitkäkestoisen ohjelman valmisteluun ovat olleet jo pitkään tiedossa. Nyt ne jäsennetään toimintaohjelmaksi, jota toteutetaan monien toimijoiden yhteistyönä. Olemme valintatilanteessa: on päätettävä, mitkä ovat ne erityiset lastensuojelun parantamisen kohteet, joita valtakunnallisesti edistetään. Lastensuojelulain uudistus vaikuttaa monilta osin jatkotyöskentelyyn, sillä monia lastensuojelukysymyksiä tarkastellaan vastaisuudessa paljolti lain määrittämissä puitteissa. Vastaus kysymykseen, miten tästä eteenpäin, valmistuu tämän kevään aikana. Huostaanottokriteereiden eroja pääkaupunkiseudulla on käsitelty Annina Myllärniemen artikkelissa ja lastensuojelun asiakasarvioinnin kehittämistä Sointu Möllerin artikkelissa Sosiaaliturvassa 19/2005. Kirjoittaja toimii kehittämispäällikkönä sosiaalialan kehittämishankkeen lastensuojelun kehittämisohjelmassa. SOSIAALITURVA 3/2006

10 Tuula Salmela eeva mehto Verkostotyöstä moniasiantuntijuuteen Harava-hankkeessa kehitetty moniasiantuntijuus lasten ja nuorten psykososiaalisissa palveluissa on juurtunut käytäntöön. Virastotalon kokoushuoneen fläppitaulun äärellä sosiaalityöntekijä, erityisopettaja, neuvolan terveydenhoitaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja, psykologi, puheterapeutti ja perhetyöntekijä analysoivat yhteisenä asiakkaana olevan lapsen ja perheen palveluketjua. Yksi työntekijöistä kokoaa tietoa yhteen, piirtää fläppitaululle aikajanan ja sijoittaa sille osallistujien tiedossa olevat tapahtumat ja toimijat. Ryhmä kokoontuu samalla kokoonpanolla 4 6 viikon välein. Se käy läpi prosessikuvauksia ja analyysejä etukäteen sovitun aikataulun mukaisesti. Toiminnassa korostuvat tasavertaisuus, luottamuksellisuus, toinen toistensa arvostaminen ja kokemuksellinen oppiminen. Asiakastapauksissa voidaan näin mennä riittävän syvälle toinen toisiltaan oppien. Ryhmässä silmät aukeavat Ryhmässä voi nähdä lapsen kokonaistilanteen laajemmin kuin se on koskaan mahdollista yksittäisten työntekijöiden näkökulmasta. Lapsi on aikanaan herättänyt huolta neuvolassa, päiväkodissa tai ala-asteella. Onko tämän lapsen ja hänen perheensä kanssa tehty oikeita asioita? Miksi on toimittu niin kuin toimittiin? Kulkiko tieto, kuka johti todellisuudessa prosessia, oliko ylipäänsä kyse prosessista? Saatetaan huomata, että perheen ympärillä on ollut tietyn ajan sisällä yli kolmekymmentä auttajatahoa. Jonkin tapauksen kohdalla hämmennytään, kun ilmenee, että lapsen ja perheen tilanne on ollut vuosia vailla minkään tahon selkeää vastuunottoa. Toisinaan päällimmäinen tunne on tyytyväisyys siitä, että yhteistyö ja palveluketju ovat toimineet hyvin, ja lapsi ja perhe pärjäävät. Silmät aukeavat asioiden ymmärtämiseen ja työntekijöiden toimiviin ja toimimattomiin työtapoihin hyvin konkreettisella tavalla. Ryhmässä on helppo nähdä eri ammattikuntiin kohdistuvat vaatimukset ja rajoitukset. Nähdään myös prosessien aikana eteen tulleet tienristeykset, joissa tehdyt valinnat vaikuttavat olennaisesti lapsen ja hänen perheensä elämään. Valinnat eivät ole olleet välttämättä oikeita tai vääriä, minkä oivaltaminen poistaa kuvitelmat oman ammattikunnan paremmuudesta. Samassa veneessä istumisen mielikuva todentuu. Kaikki pitävät huolta siitä, ettei ketään syyllistetä ja että ryhmän ilmapiiri pysyy luottamuksellisena. Ryhmän edustaja on pyytänyt etukäteen perheen edustajalta luvan hänen jo päättyneen asiakastapauksensa avaamiseen. Lisäksi häntä haastatellaan, koska halutaan kuulla asiakkaiden omia tulkintoja ja tietää, mikä on lapsen ja perheen nykytilanne. Asiakaspalautteen koetaan myös vapauttavan energiaa, kun joskus vuosikausiakin kestänyt epätietoisuus päätösten ja toimenpiteiden vaikutuksista hellittää. Moniammatillinen työ johti varhaiseen puuttumiseen Työskentelytapaa kutsutaan Matka-menetelmäksi. Sen kehittäminen oli yksi Harava-projektin alueellisista osahankkeista. Menetelmän kehitti Keski-Suomen alueelta koottu moniammatillinen asiantuntijaryhmä vastauksena psykososiaalisessa työssä koettuihin ongelmiin. Menetelmä perustuu osallistujien vapaaehtoiseen aktiiviseen osallistumiseen ja asiakastyön prosessien visuaaliseen avaamiseen määrättyjen tehtävien ja yhteisten keskustelujen avulla. 10 SOSIAALITURVA 3/2006

11 Esimerkki kuvaa Muuramen kunnan käytäntöä. Ryhmä on toiminut siellä neljän vuoden ajan, ja toimii edelleen. Toiminnasta on tullut osa arkea. Sillä on kaikkien asianomaisten sektoreiden esimiesten valtuutus ja lupa. Matka-menetelmä on leviämässä, ja uusia ryhmiä syntyy muihinkin kuntiin. Muuramessa Matka-menetelmän pitkäjänteisellä käytöllä oli monia seurauksia. Sen avulla osoitettiin vahva tarve varhaiseen puuttumiseen niin että ehkäisevä perhetyö otettiin kunnan palveluvalikkoon. Varhaisen huolen havaitsijoiksi perustettiin kolmelle eri alueelle säännöllisesti kokoontuvat moniasiantuntijaiset alueryhmät. Nyt yhteistyö näkyy jo kaikilla foorumeilla, joilla ollaan tekemisissä lasten ja nuorten kanssa. Sosiaalityöntekijä vierailee oppilashuoltotyöryhmässä, nuorisotyöntekijä sosiaalityön palavereissa ja neuvolalla ja lastensuojelulla on säännöllistä ja luottamuksellista yhteistyötä. Lasten ja nuorten tilanteen nähtiin myös vaativan voimavarojen vahvistamista perhetyöntekijöillä ja psykologilla. Moniasiantuntijuudella asiakas kohdataan eheämmin Psykososiaalista työtä tehtiin pitkään ongelmalähtöisesti ja kahden kesken asiakkaan kanssa. Työelämän muututtua entistä hektisemmäksi yksintyöskentely on yksinäisempää kuin aiemmin, koska rakenteet ovat monimutkaistuneet ja työntekijät vaihtuvat usein. Lisäksi ammattilaiset tarvitsevat uusia valmiuksia, koska aikuisten kanssa työskentelemään koulutuksen saanut joutuu usein kohtaamaan lapsiasiakkaita ja päinvastoin. Koska palvelujen eriytyneisyys hyödyttää yhä harvemmin myös asiakkaita, haluttiin saada aikaan uudenlaisia yhteistyömalleja. Harava-projektissa onnistuttiin nostamaan esiin paikallisesti ja seudullisesti merkittäviksi koettuja lasten ja nuorten ongelmia ja saattamaan yhteen eri toimijatahoja, jotka halusivat problematisoida työnsä kohteen uudella tavalla. Projektissa etsittiin kunkin alueen toimijoiden kesken uusia organisaatio- ja sektorirajat ylittäviä ratkaisuja hyvinvointityöhön. Pääteemoja olivat moniasiantuntijuus sekä strateginen ja seudullinen kumppanuus. Moniammatillinen verkostotyö on yksi yritys ratkoa palvelujärjestelmän itsensä aiheuttamaa ongelmaa. Haravassa sen nähdään kuitenkin edustavan välivaihetta asiakkaan tarpeisiin vastaavan kohtaamisen tiellä. Haravan loppuvaiheessa siirryttiin siksi käyttämään käsitettä moniasiantuntijuus. Yhteisessä työskentelyssä osaaminen, tieto ja valta jaetaan ja ammatillisuuksien saumakohdat täytetään moniasiantuntijuuksilla. Oma osaaminen ja luottamus toisten osaamiseen kasvaa ja konsultatiiviset käytännöt tulevat luontevaksi osaksi arkityötä. Antaessaan saa: ammattilaisten oma erityisasiantuntemus ei katoa minnekään, vaan se täydentyy ja saa lisäarvoa jokaisen prosessikuvauksen yhteydessä. Matka-menetelmä soveltuu mainiosti myös muilla palvelualueilla tehtävään työhön. Korkoa korolle ryhmäkonsultaatiosta Lasten ja nuorten psykososiaalisten palvelujen järjestäminen ja järkeistäminen niukkenevien voimavarojen oloissa on pitkään odottanut ratkaisua. Vastauksena tähän Haravassa kehitettiin Korko eli koulutuksellinen ryhmäkonsultaatio. Sen avulla parannetaan etäällä lasten ja nuorten psykiatrian erikoissairaanhoidosta sijaitsevien kuntien palveluja ja lisätään lähityöntekijöiden ammatillista osaamista. Lähtökohtana Korko-konsultaatiossa oli lasten ja nuorten psykiatrisen klinikan päätös jalkautua seudun kuntiin. Ennen menettelyn käyttöönottoa esimerkiksi lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden pääasiallisena keinona saada konsultaatioita vaikeissa tilanteissa oli yrittää tavoitella sairaanhoitopiirin asiantuntijoita puhelimitse. Akuutin avun saaminen oli epävarmaa, ja monta toimijaa käsittävän asetelman selostaminen hidasta. Ilman konsultaatiota ei voitu myöskään olla vakuuttuneita omien ratkaisujen pätevyydestä. Konsultaatioryhmissä kuntien edustajat tuovat yhteiseen käsittelyyn omia hankaliksi kokemiaan tapauksia. Niitä pohditaan yhdessä konsultteina toimivien sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoitajan ja psykiatrin kanssa ideoiden samalla ratkaisumalleja. Nuoren ja hänen perheensä kanssa työskentelevät henkilöt muodostavat case-ryhmän, joka käy tapausta läpi ammatillisesta näkökulmasta. Muut osallistujat jakaantuvat reflektioryhmäksi ja seurantaryhmäksi. Reflektioryhmä tekee huomioita asiakastyön prosessista ja pohtii vaihtoehtoisia ratkaisumahdollisuuksia. Seurantaryhmä arvioi prosessin toteutumista. Konsultit johtavat keskustelua, antavat näkökulmia, tekevät yhteenvedon ja ohjaavat koulutuksellista osuutta. Korko-konsultaatio näyttää hyödyttävän kaikkia asianosaisia eli sen voi arvioida tuottavan korkoa korolle: Jotta saisi kaiken sen informaation, jota yhdessä Korko-keskustelussa tulee esiin, pitäisi soittaa ainakin kuusikymmentä puhelua eri tahoille, toistella samaa asiaa Harava-projekti, HAravoidaan RAkenteista voimavaroja, oli lastensuojelujärjestöjen ja julkissektorin yhteistoimintahanke, jota Lastensuojelun Keskusliitto ja Suomen Kuntaliitto toteuttivat Keski-Suomessa, Varsinais-Suomessa ja Länsi-Pohjassa vuosina Hankkeessa oli 18 osahanketta ja 37 erilaista kehittämisprosessia. Kaikki Haravan julkaisut ovat tulostettavissa sivuilta Painettuina saatavat julkaisut ovat tilattavissa tai moneen kertaan ja välittää eri viranhaltijoiden tieto ja kannanotot useille asianosaisille. Silloinkin puuttuisi tärkein asia eli ihmisten keskinäinen vuorovaikutus. Ymmärrys karttuu ja asiakas hyötyy Konsultaation ensisijaisia hyötyjiä ovat asiakkaat ja heidän perheensä. Ammattilaisille tehdyn kyselyn mukaan kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että yksittäisten tilanteiden puinti antaa uusia näkökulmia ja lisää ammatillisuutta. Jokaisesta ryhmään tuodusta tapauksesta oppii niiden sisältämien yhteisten piirteiden vuoksi. Perustason työntekijät saavat vaikeisiin ongelmiin neuvoja, ohjeita ja korvaamatonta erityisasiantuntemusta. Saavutettu ymmärrys auttaa jatkossa muidenkin tapausten käsittelyssä, ja tuen jatkuvuus tuo turvallisuutta. Monet kuntien edustajat pitävätkin kuukausittaista konsultaatiota työnohjauspäivien ohella kuukauden kohokohtina. Erikoissairaanhoidon edustajat puolestaan saavat ymmärrystä asiakkaiden ja heidän perheidensä elinehdoista ja palvelujen hakemisen ehdoista seudun kunnissa, jotka sijaitsevat etäällä erikoispalveluista. Seurantaselvitys osoitti että myös tämä hanke on vakiintumassa osaksi arkityötä. Haravan päätyttyä toiminta jatkuu kuntien ja sairaanhoitopiirin yhteisellä sopimuksella sairaanhoitopiirin toimiessa keskeisenä vastuutahona. Matka-menetelmän tavoin Korko-menetelmä soveltuu monenlaisen asiakastyön osaamisen vahvistamiseen. Uusia kumppaneita uusia mahdollisuuksia Merkittävänä edistysaskeleena koettiin yleensä melko erillään toimivan koulutoimen saaminen mukaan yhteistyöhön. Koulutoimi liittyi Korko-hankkeen ohella kiinteästi moniin muihinkin Harava-projektin hankkeisiin, joiden teemana olivat lasten ja nuorten hyvinvointipalvelut SOSIAALITURVA 3/

12 koulussa. Tällaisia hankkeita olivat muiden muassa Oppilashuollon terävöittäminen sekä Erityisopetukseen siirto ja vanhempien vertaisryhmien muodostaminen. Tulokseksi saatiin malleja, joilla on potentiaalia levitä muuallekin. Erityyppisten toimijoiden yhteen saattaminen tekee mahdolliseksi ongelmakenttien kattavamman tunnistamisen. Yksittäisillä hankkeilla on säteilyvaikutusta, koska niiden kautta päästään näkemään laajempia syy-seuraussuhteita. Kun esimerkiksi huomataan, että erityislapset tarvitsevat tukea jo päiväkodissa, koulun edustajat siirtyvät pohtimaan varhaisen puuttumisen merkitystä. Kun yhteisellä asialla lasten ja nuorten tilanteiden parantamiseksi on useampia toimijoita, sosiaalityöntekijöiden rooli nähdään realistisemmin ja tarpeeton syyllistäminen lakkaa. Haravan toimijat havaitsivat, että kaikilla sektoreilla on halua kehittää omaa toimintaa paremmin lasten tarpeita vastaavaksi vaikkakin enemmän syvyyssuunnassa kuin horisontaalisesti. Opettajat lähtevät mielellään mukaan oppilashuollon kehittämiseen. Haasteena on saada aikaan luonteva menettely, niin että opettajien kynnys alenee ilmoittaa koululaisesta heränneestä huolestaan lastensuojelulle. Myös terveydenhuollon edustajat haluavat pohtia työsarkaansa laajempia kokonaisuuksia ja sitoutuivat mielellään myös Korko-hankkeeseen, jossa kehitettiin lastenpsykiatrian konsultaatiokäytäntöjä. Mutta kuinka saada sairaalat kytkeytymään osaksi sosiaalipäivystysjärjestelmää ja mikä on erikoissairaanhoidon rooli osana alueellista erikoisosaamista? Entä millä edellytyksillä suurin ponnistuksin luotu moniasiantuntijainen kehittämisverkosto säilyy ja lisää jatkossakin yhteisen alueen yhteisten lasten ja nuorten hyvinvointia? Jatkoseuranta turvaa tuloksia Haravassa projektin johto varasi voimavaroja toimintamallien juurtumisen tukemiseen. Käytännössä se merkitsi maakunnallisten projektipäälliköiden, sidosryhmien ja arvioijien yhteistapaamisten jatkamista, jolloin päättyneiden hankkeiden tilaa tarkasteltiin samalla kun tehtiin johtopäätöksiä koko kehittämiskaaresta. Täydentävää tietoa hankittiin Haravan seurantaselvityksellä, jossa kartoitettiin kiinnostavimpien hankkeiden tilanne runsas vuosi projektin päättymisen jälkeen. Selvityksestä ilmeni, että paikallisilta kehittäjiltä ei puutu motivaatiota innovaatioiden ylläpitämiseen ja viljelyyn. Innovaatioiden arvo nähdään ja pohditaan tosissaan, kuinka poistaa esteitä luotujen käytäntöjen tieltä ja levittää yhteistyömalleja laajemmalle. Haravassa jatkuvuutta turvataan maakunnallisella tasolla sopimalla kehitettyjen mallien kotipesästä sekä yhteistyökäytännöistä niin tuttujen kuin uusienkin yhteistyökumppanien kanssa. Vastuun kantajiksi on ilmoittautunut henkilöitä lääninhallituksesta, osaamiskeskuksista, kuntien hallinnosta ja sairaanhoitopiireistä. Oman panoksensa kokonaisuuteen toi maakunnallinen projektipäällikkö, joka sysäsi prosessia sinnikkäästi eteenpäin tekemällä aloitteita, motivoimalla ja tiedottamalla kehitetyn mallin hyödyistä sekä kouluttamalla uusia työyhteisöjä mallia käyttämään. Myös muut projektipäälliköt jatkavat oman toimensa ohella hankkeittensa analysointia ja seurantaa. Mahdollisia uhkia partioidaan ja toimintaedellytyksiä vartioidaan antennit herkkinä. Kirjoittaja on helsinkiläinen sosiaali- ja terveysalan tutkija. Hän on tehnyt Harava-projektin toimijatason arvioinnin vuonna 2004 ja seurantaselvityksen vuonna fi Vanhempien erotessa lapselle on tärkeää säilyttää yhteys sekä äitiin että isään. Tavallista on, että lapsi asuu toisen vanhemman kanssa. Toinen vanhempi yleisemmin isä tapaa lasta viikonloppuisin ja lomien aikana esimerkiksi omassa kodissaan. Ajan saatossa Suomessakin toisenlaiseksi ratkaisuksi voidaan valita se, että lapsi asuu vuorotellen vanhempiensa luona. Sosiaalityöntekijä Raija Panttilan teos Kahden kodin lapsuus perustuu Helsingin sosiaaliviraston selvitykseen vanhempien sopimuksista, jotka koskevat lapsen vuorotteluasumista. Vuosille 2003 ja 2004 sijoittuneen puolen vuoden tutkimusjakson aikana näitä sopimuksia tehtiin 25. Kaikkiaan tuolloin tehtiin 509 lapsen tapaamisoikeutta koskevaa kirjattua sopimusta ja vuosittain niitä solmitaan Helsingissä noin Huomattavan osan sopimuksista vanhemmat tekevät keskenään suullisesti. Lukujen valossa lapsen vuorotteluasuminen näyttää vielä olevan harvinainen ratkaisu helsinkiläisissä eroperheissä. KIRJALLISUUTTA Lapsen vuorotteluasuminen on vielä harvinainen ratkaisu Raija Panttila: Kahden kodin lapsuus. Katsaus lapsen vuorottelevan asumisen kirjallisuuteen ja käytännön toteutukseen. Soccan ja Heikki Waris -instituutin julkaisusarja 1/2005. Helsingin kaupunki. 56 sivua. Hyötytietoa ulkomailta Teoksen parhainta antia on katsaus vuorottelevaa asumista koskeviin ulkomaisiin julkaisuihin. Siitä löytyy hyödyllistä tietoa sekä erotilanteessa oleville vanhemmille että lasten huolto- ja tapaamissopimuksia vahvistaville sosiaalityöntekijöille. Teoksessa siteerataan perusteltuja ohjeita esimerkiksi siitä, kuinka paljon ja usein pienten lasten tulisi saada olla sen vanhemman kanssa, jonka luona hän ei asu. Kiintymyssuhteen tukeminen, herkkyys lapsen tarpeille, asuntojen fyysinen läheisyys ja yhteistyövanhemmuus auttavat lasta muodostamaan katkeamattoman, läheisen suhteen molempiin vanhempiin myös silloin, kun vanhemmat päätyvät asumaan eri paikoissa. Asumisjärjestelyille ei löydy paremmuusjärjestystä Panttilan selvitys perustuu lastensa vuorotteluasumisesta sopimuksen tehneiden vanhempien täyttämiin kyselylomakkeisiin ja haastatteluihin. Aineiston perusteella ei voi asettaa vuorottelevaa asumista sen parempaan tai huonompaan asemaan kuin muutakaan asumisjärjestelyä eroperheessä. Vanhempien toimiva yhteistyö ja kommunikointi lapsen asioissa sekä toinen toisensa elämän kunnioittaminen auttavat lasta ja vanhempia selviytymään sekä vuorotteluasumisessa että muissakin asumis- ja tapaamismuodoissa sekä yhdessä että erillään asuttaessa. Lasten kokemuksia Panttilan selvitys ei valitettavasti kata. Ne kaipaavat selvittelyä ja tutkimusta. Kerttu Vesterinen 12 SOSIAALITURVA 3/2006

13 Kolumni UUTISIA Opintojen ulkopuolelle jäämistä ehkäistään laajalla hankkeella Tarja Kauppila Tekniikka työllistää Viime vuonna 330 nuorta jäi ilman peruskoulun päättötodistusta peruskoulun päättänyttä taas jätti hakematta toisen asteen koulutukseen. Ammatillisen koulutuksen keskeytti hieman yli 11 prosenttia sinne hakeutuneista nuorista. Onnistuvat opit -hanke luo näiden ryhmien nuorille eri toimijoiden yhteistyöllä yksilöllisiä tukiratkaisuja, jotta he eivät putoaisi pois koulutuksesta. Vaille peruskoulun päästötodistusta ja ammattitutkintoa jääminen on suuri syrjäytymisriski. Hanke tukee kunnissa toimivia opetus-, sosiaali- ja nuorisotoimen ammattilaisia havaitsemaan ajoissa koulutuksesta putoamisvaarassa olevien nuorten tilanteen ja tuottamaan yhteisvoimin hänelle yksilöllistä tukea. Hankkeen taustalla on vuosina toteutettu valtakunnallinen nuorten kuntoutuskokeilu, jossa kehitettiin nuorten syrjäytymisen ehkäisyn ideaalimalli. Sen mukaan kaikista peruskouluopintonsa keskeyttäneistä oppilaista tehdään ilmoitus ja nuoreen ja hänen vanhempiinsa otetaan yhteyttä. Monen toimijan yhteistyöpalaveri arvioi nuoren tilanteen ja vastaa hänen tuen tarpeisiinsa sekä laatii nuoren tukemiseksi toimintasuunnitelman. Tarjolla seminaareja ja koulutusta Onnistuvat opit -hanke alkoi maakunnallisilla seminaareilla viime joulukuussa. Ensi syksyyn mennessä saadaan pidettyä 14 maakunnallista seminaaria, joihin odotetaan noin tuhatta osallistujaa 300 kunnasta. Seminaarit saattavat alueen avaintoimijat yhteen ja ovat lähtölaukaus paikalliselle toiminnalle. Seminaareja seuraa pitkä prosessinohjaajakoulutus, joka on kuntien toimijoille maksuton. Paikallisen toiminnan tukemiseen on projektissa käytettävissä 1,9 miljoonaa euroa. Eri puolelle maata koulutetaan noin 200 prosessinohjaajaa, jotka pistävät alkuun ja kehittävät paikallista yhteistyötä nuorten tueksi. Prosessinohjaajat toimivat eräänlaisina asianomistajina, vastuunkantajina, palvelujen koordinoijina ja yhteistyöverkostojen kokoajina vuotiaiden nuorten opinpolkujen tukemisessa. Tärkeää on, että prosessinohjaajiksi hakeutuisivat sellaiset henkilöt, jotka pystyvät toimimaan useiden tahojen kanssa ja joilla on mahdollisuus kehittää työtä pitkäjänteisesti. Onnistuvat opit -hanke alkoi viime syksynä. Sen toteuttavat Sosiaalikehitys Oy, Opetusalan koulutuskeskus ja Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Tilaajana on sosiaali- ja terveysministeriö ja rahoittajana ESR:n tavoite 3 - ohjelma. Hanke ajoittuu vuosille Lisätietoja Onnistuvat opit -hankkeesta Arjessa suosin mahdollisimman käytettäviä apuvälineitä. Viimeksi hämmästytin atk-asiantuntijat suhtautumalla kriittisesti kommunikaattorin kalenteriin. Eivät usko, että ajanhallintasysteemissäni täytyisi näkyä kahden viikon aukeama kerrallaan. Terveisiä sovellusten laatijoille: ei arjen ennakointiin riitä, että tulitikkuaskin kokoisesta ruudusta näkee vain viikon pätkän kerrallaan. Koko kuukausi tai peräti vuosi yhdellä silmäyksellä on puolestaan ihan liikaa siihen, että voisi kovin realistisesti ohjelmoida lähitulevaisuutta. Monenlaista tekniikkaa myydään ikään kuin puolivalmisteina. Jokin toimii, toinen osa puolestaan toimii vasta, kun olet värkännyt mitälieneeihanyksinkertaisia -asetuksia kohdalleen, markkinoijan mukaan helposti. Useimmiten olet repinyt useammat pelihousut, ennen kuin lamppu syttyy niin laitteessa kun korvien välissäkin. Laajakaistan käyttöönotto internetin lisäksi myös lankapuhelimen puhekaistana jäi myös mieleen prosessina, jossa valoja kyllä vilkkui muovikoteloissa siellä ja täällä, mutta soittamiseen tarvittiin alussa tukevasti kännykän apua. Käytettävyyttä punnitessa ensimmäinen etappi on yleensä käyttöohje. Ne vasta kummallisia saattavatkin olla. Tallentavan dvd-aseman käyttöohjeessa todettiin jokseenkin pahaenteisesti, että Tuote lukee ja polttaa kaiken. Aikoinaan työpisteestä pöytätilaa vapauttaakseni hankin tietokoneen keskusyksikölle pyörillä varustetun lattiatelineen. Hetkeksi hiljennyin kyllä melko nöyränä, kun käyttöohjeessa seisoi: Henkilön ei tule nousta tuotteen tasolle. En yrittänyt. Kun kannettavalla tietokoneella vähän pitempään työskenteli, huomasi, kuinka rasittavaa on raahata möykkyä oheislaitteineen on jos jonkinlaista johdonpätkää ja levykeasemaa laukku pullollaan sen lisäksi, että matkoilla tuppaa olemaan kantamista ilman sitäkin. Eikä kovin ahtaasta ruudusta tuijottelu mukavaa ole sekään, puhumatta nappihiirestä, jonka avulla kursori matkaili vikkelästi kupongin laidasta toiseen osuen vain harvakseltaan kohteeseensa. Tähän helpotti normaalin lisähiiren hankinta, ja taas oli lisää nauhaa kassissa. Joutavaa narinaa, te sanotte. Elektroniseen kalenteriin tottuu ja on jo saatavilla todella kevyitä kannettavia laitteita, sisäänrakennetuista ja langattomista oheisvärkeistä puhumattakaan. Myönnän, että näppärintä pitkiin aikoihin on ollut usbitikku: diaesitykset vaikka rintataskuun ja eikun baanalle. Mitäpä sitä ei joutilaan mieli keksisi, että voisi työskennellä aina ja kaikkialla. Kirjoittaja on Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ISO:n johtaja. SOSIAALITURVA 3/

14 Kirsi Nousiainen Miksi kehittämistyön tulokset eivät juurru käytäntöön? Sosiaalialaa kehitetään hankkeilla, mutta kehittämistyön tulokset eivät aina juurru käytäntöön. Siksi sosiaalialaa pitäisi päästä kehittämään pitkäjänteisesti osana perustyötä. Kehittämistyön voivat sysätä liikkeelle monenlaiset syyt. Kehittämisen ideat voivat syntyä organisaation tarpeista esimerkiksi silloin, kun joillakin palvelutuotannon alueilla tarvitaan työn tehostamista joko taloudellisuuden tai vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Myös yhteiskunnalliset muutokset voivat vaatia palveluiden rakenteellista tai sisällöllistä muuttamista. Pääkaupunkiseudulla esimerkiksi työttömyyden rakenteelliset syyt ja pitkäaikaistyöttömien suhteellisesti suuri osuus työttömistä vaativat uudenlaista lähestymistapaa. Työntekijät voivat itse tuntea tarvetta kehittää työtään muun muassa silloin, kun työskentelytavat eivät enää näytä vastaavan asiakkaitten muuttuneisiin tarpeisiin. Hyvä esimerkki tästä on Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccassa toteutettava gerontologisen sosiaalityön kehittämishanke, joka sai alkunsa vanhusten kanssa työtä tekevien sosiaalityöntekijöiden halusta kehittää työtään. Taustalla ovat vanhusväestön muuttuvat tarpeet ja määrällinen kasvu. Periaatteessa myös kuntalaiset ja palvelujen käyttäjät voivat alkaa vaatia muutosta palveluihin. Vaatimuksia ei välttämättä Mitä juurruttamisella tarkoitetaan? Juurruttamisella tarkoitan kehittämistyön tulosten levittämistä. Tuloksia ei levitetä pelkästään kehittämistyön jo tapahduttua vaan koko kehittämistyön ajan, kun kehittäjät ja käytännön työntekijät ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa. Jotta uusi palvelumalli, työmenetelmä tai innovaatio tulisi osaksi normaalia käytäntöä, käytännön työntekijöiden on voitava osallistua kehittämistyöhön. Juurruttamisella voidaan myös tarkoittaa menetelmän, mallin tai innovaation levittämistä paikalliselta tasolta laajemmalle. Tällöin soveltamisessa on kuitenkin voitava ottaa huomioon paikalliset olot. esitetä suoraan päättäjille ja virkamiehille vaan ne tulevat esiin välillisesti esimerkiksi erilaisten ilmiöiden lisääntymisenä ja asiakasmäärien kasvuna. Käytännön työtä tekevillä on usein ja tuleekin olla hyvä tuntuma alueellisten elinolojen ja hyvinvoinnin muutoksiin ja niiden aiheuttamiin palvelutarpeisiin. Mistä syntyy kehittämisvastaisuus? Työntekijät sitoutuvat kehittämisprosessiin ja tulosten juurruttamiseen helpommin, jos muutos- ja kehittämistarve tulee heiltä itseltään. Tämän on käytännön kehittämistyö usein osoittanut. Sen sijaan organisaation johdon tai muiden tahojen esittämät kehittämistarpeet ja innovaatiot synnyttävät joskus kehittämisvastaisuutta. Tämä johtuu usein työntekijöiden liiallisista työmääristä ja ajanpuutteesta. Tällöin lienee järkevintä pyrkiä löytämään vähintäänkin jonkinlainen organisaation ja työntekijöiden omien tarpeiden synteesi kehittämistyön perustaksi. Hankkeita perustetaan ja suunnitellaan yleensä liian tiukalla aikataululla. Sosiaalisia innovaatioita ja kehittämisideoita pitäisi jalkauttaa mieluiten jo ennen varsinaisen kehittämistyön alkamista. Lisäksi kehittämiselle tulisi aina luoda tavoitteita ja ohjelmia, jotka ulottuvat hankkeen kestoa pidemmälle ja näin mahdollistavat pitkäjänteisen suunnittelun. Kehittämiseen osallistuvien kehittäjätyöntekijöiden ja käytännön työntekijöiden keskinäiseen vuorovaikutukseen tulee panostaa jo suunnitteluvaiheessa. Työntekijöiden kuuleminen ja toisaalta tiedon jakaminen ovat ensimmäinen askel juurruttamisessa. Lyhytaikaista projektikehittämistä Vaikka kehittämisen tarve lähtee työntekijöiden itsensä havaitsemista ja esiin tuomista tarpeista, he eivät välttämättä sitoudu kehittämistyöhön riittävästi tai ainakaan riittävän laajasti. Tämä on nähtävissä ainakin pääkaupunkiseudulla, jossa on paljon työntekijöitä ja joillakin aloilla on ilmeinen systematisoinnin ja yhtenevien toimintamallien tarve. Kehittämishankkeissa rahoitus ei välttämättä mahdollista koko kaupungin saati pääkaupunkiseudun jonkin sektorin kehittämistä samanaikaisesti. Esimerkiksi lastensuojelun avohuollon alkuvaiheen tilannearviomallin kehittäminen on alkanut pilottiyksiköissä ja lyhytaikaisella projektikehittämisellä. Työskentelytavan ja siihen sisältyvän ideologian eli lapsilähtöisyyden juurruttaminen koko 14 SOSIAALITURVA 3/2006

15 pääkaupunkiseudun lastensuojelun avohuoltoon kattavaksi on pitkä prosessi. Tutorointi avuksi juurruttamiseen Asiakastyössä tapahtuva kehittäminen edellyttää, että asiakastyöntekijät saavat riittävän tuen kehittämistyölleen. Kehittämistyöhön erikseen palkattujen projektityöntekijöiden resurssit eivät riitä antamaan tarvittavaa tukea, jos kehittämiseen osallistuu monta asiakastyötä tekevää toimipistettä tai ryhmää. Pääkaupunkiseudulla on osoittautunut hyväksi tukimuodoksi kaupunkisosiaalityön hankkeissa kehitetty tutor-toiminta. Tämä puolestaan vaatii osaavia työntekijöitä toimimaan tutoreina sekä tarkoitukseen varattuja määrärahoja. Tutor-toiminnan tulisi jatkua hankkeen jälkeenkin jossain muodossa juurruttamisen tukena, sillä muuten työntekijät voivat työpaineessa ajautua tekemään työtä entisellä tavalla. Kehittämistyön tuloksena syntynyt työtapa saattaa nimittäin työllistää alussa enemmän, mutta vähentää työtaakkaa pidemmällä aikavälillä. Tukitoiminnan jatkaminen varsinaisen kehittämistyön jälkeen on tarpeen myös siksi, että monilla sosiaalialan työpaikoilla työntekijät vaihtuvat usein. Juurruttamisesta suunnitelma jo alussa Juurruttaminen on otettava huomioon kehittämistyön suunnittelussa, tavoitteenasettelussa ja toteuttamisessa. Siitä on tehtävä selkeä suunnitelma jo kehittämistyön alussa. Seudullisessa yhteistyössä on tärkeää, että kuntien edustajien kanssa asetetaan kehittämiselle kunkin kunnan tarpeita vastaavat tavoitteet. Lisäksi kuntien on omien organisaatioidensa kautta sitouduttava luomaan edellytyksiä kehittämistyön juurruttamiselle. Kehittämishankkeen jälkeen tarvitaan mahdollisesti taloudellista panostusta esimerkiksi työntekijän palkkaamiseen tai rakenteellisten muutosten tekemiseen. On onnetonta, jos kehittämistyön hyvät tulokset valuvat hukkaan, kun hankkeen päättyessä ei löydykään resursseja juurruttamiselle. Tarvitaan yhteistä ymmärrystä Kehittämistyön perustana on tai tulisi olla työntekijöiden tai kuntalaisten kokemusperäinen tieto paikallisista elinoloista, hyvinvoinnin tilasta ja palvelutarpeista. Kokemusperäisen tiedon rinnalla tärkeää on tutkittu tieto. Kehittämistyössä käytetään käsitteitä, jotka juontavat joko tutkimuksesta tai työntekijöiden ja asiakkaitten omista määritelmistä. Käsitteet saavat helposti erilaisia sisältöjä käyttäjästä riippuen. Eri ammattikuntien ja -alojen kesken voi vallita näkemys- tai painotuseroja samojenkin käsitteiden sisällöistä, kuten hyvinvoinnin käsitteestä. Pidän juurruttamisen yhtenä edellytyksenä yhteistä ymmärrystä käsitteistä. Ne on hiottava mahdollisimman laajalla pohjalla sellaisiksi, että niiden sisällöistä syntyy yhteinen näkemys ja kehittämistyöhön osallistuvat puhuvat samaa kieltä. Kehittämistyötä voidaan jopa vastustaa tai sen arvopohja ymmärtää väärin, jos käytettävät käsitteet ovat joillekin mukana oleville sisällöiltään epäselviä. ja yhteistä arvopohjaa Sosiaalialan työtä on vaikea ajatella ilman jonkinlaista arvopohjaa. Se on olennaista myös kehittämistyössä. Esimerkiksi lapsilähtöisen työotteen kehittämisessä pyritään korostamaan lapsen omaa subjektiutta asiakkaana. Monikulttuurisuustyössä pyritään taas viime kädessä edistämään kansalaisten yhdenvertaisuutta. Jos kehittämistyön pohjana olevat arvot tai eettiset periaatteet jäävät irrallisiksi ja kehittämistyö vain jonkinlaisen työvälineen tai -mallin rakentamiseksi, kehittämisen tavoite voi jäädä saavuttamatta. Työntekijöitä ei motivoi työtavan tai -mallin käyttöönotto, jos he näkevät kehittämistyön tulokset vain välineellisinä. Vahvan arvopohjan avulla tavoitteita ja tuloksia on helpompi perustella ja näin edistää juurruttamista. Arvopohjan määrittelyyn ja hyväksymiseen tulee käyttää riittävästi aikaa. Pulmana voi olla myös kehittämistyön tulosten ns. byrokratisoituminen, jolloin vain osia Kehittämistyön tulosten juurruttamisen haasteita Sitoutuvatko työntekijät kehittämistyöhön? Onko asiakastyöntekijöillä riittävä tuki? Onko juurruttamisesta tehty jo alussa selkeä suunnitelma? Puhuvatko kehittämistyöhön osallistuvat samaa kieltä? Onko kehittämistyön pohjana olevat arvot tai eettiset periaatteet määritelty riittävän tarkasti ja ovatko työntekijät hyväksyneet ne? Estääkö työntekijöiden liiallinen työmäärä kehittämistyön juurruttamisen? kehitetystä työtavasta tai -mallista otetaan käyttöön. Esimerkiksi organisaation tarpeet, kuten työtavan uudistamiseen liittyvä kiire, tai tulostavoitteet ohjaavat työntekijää omaksumaan kehittämistyön tuloksista vain osan. Tällöin kehittämisen arvopohja saattaa jäädä taka-alalle. Kehittämistyö edellyttää tekijöitä Liiallinen työmäärä on kaiketi yleisimmin käytetty syy siihen, miksi työntekijät eivät halua tai voi olla mukana kehittämisessä. Liiallinen työmäärä on myös syynä siihen, että työntekijät eivät omaksu kehittämistyön tuloksia eivätkä ota niitä käyttöön. Kehittämistyölle voidaan luoda uudenlaisia rakenteita ja sitä voidaan organisoida uudelleen. Voidaan myös pyrkiä erilaisin keinoin pitkäjänteiseen kehittämistyöhön. Se ei kuitenkaan poista ristiriitaa työn ja sen tekijöiden määrän väliltä. Kehittämistyö edellyttää tekijöitä ja sen tulosten käyttöönottajia. Seudulliset kehittämisyksiköt pyrkivät osaltaan vastaamaan pitkäjänteisen kehittämisen haasteeseen. Ainakaan näillä näkymin ne eivät kuitenkaan ratkaise koko sosiaalialan kehittämistarpeita ja juurruttamisen haasteita. Ehkä niin ei ole tarkoituskaan. Kehittämistyön rahoittajien ja toteuttajien tulisi kuitenkin kiinnittää nykyistä enemmän huomiota kehittämistyön juurruttamiseen. Lisätietoja tutoroinnista kehittämistyön tukena löytyy Soccan verkkojulkaisusta Sosiaalityön tutoroinnin käsikirja: julkaisut Kirjoittaja on Soccan Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksen johtaja. SOSIAALITURVA 3/

16 STÄMINEN YKSITYISTÄMINEN YKSITYISTÄMINEN YKSITYISTÄMINEN YKSITYISTÄMINEN YKSITYISTÄMI Briitta Koskiaho Sosiaalipolitiikka yksityistämisensä polun alussa Meillä sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistämiskeskustelussa on takerruttu ensi sijassa julkisten palvelujen siirtämiseen yksityiselle sektorille ja erityisesti tilaajatuottajamallin hyötyjen pohtimiseen. Kokonaisuus ei juuri ole kiinnostanut. Kilpailutaloudellinen perususkomus on, että julkisten palveluiden ja tuen yksityistäminen alentaa kilpailun avulla automaattisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksia. Kilpaileminen synnyttää innovaatioita palveluiden järjestämisessä ja parantaa palveluiden laatua sekä lisää kansalaisten valinnan mahdollisuuksia. Yksityinen tuottaja kykenee tuottamaan palvelut halvemmalla hinnalla, kuin millä julkiset palvelut voidaan tuottaa. Julkiset palvelut perustuvat julkiseen vastuuseen, yksityistämisessä vastuuta siirretään yksityiselle sektorille. Vielä ei kuitenkaan kokonaan luoteta siihen individualismin periaatteeseen, että jokainen pitäköön huolta omista asioistaan ja valvokoon itse omaa etuaan. Eurooppalaisissa keskusteluissa esitetään monelta taholta vaateita julkisen kontrollin järjestämisestä yksityisten palveluntuottajien aisoissa pitämiseksi. Kansalaisen, kilpailutalouden kielellä kuluttajan, rooli on keskeinen. Kuluttajan on voitava itse tehdä valintansa. Tällä taas on oletuksen mukaan suotuisia taloudellisia seurauksia eli se stimuloi kilpailua ja lisää innovaatioita, jotka taas puolestaan vähentävät kustannuksia ja kohottavat laatua. Eurooppalaisen perinteen tasaveroisuus- ja oikeudenmukaisuusperiaate edellyttää, että kansalaiset ovat mahdollisuuksien mukaan samanarvoisessa asemassa. Amerikkalaisen markkinafilosofian mukaan markkinat eivät suinkaan vaadi tai edellytä, että kaikki tietyn palvelun kuluttajakäyttäjät olisivat samassa asemassa ja että nämä tietäisivät, mitä tekevät. Ei tarvita hyvin informoitujen kuluttajien massoja eikä viisaita päätöksiä tekeviä kuluttajia, kunhan vain tietty etujoukko on ns. viisaita kuluttajia. Nämä ovat palveluiden käyttäjien eliittiluokkaa, joka muokkaa valinnoillaan muidenkin mielipiteitä. Kohti kansalaisten omaa vastuuta Yksityistämisessä on kysymys julkisen vastuun erilaisista taloudellisista siirtoliikkeistä kohti kansalaisten omaa vastuuta. Amerikkalaisesta yksityistämisen ymmärtämisestä ja soveltamisesta voi oppia jotain sitä prosessia varten, joka nyt on meneillään palvelujen yksityistämisessä Euroopassa ja erityisesti Suomessa. Yhdysvaltalainen sosiaalihuollon professori Neil Gilbert on tehnyt aiheesta raportin OECD:lle. Se käsittelee sosiaalipolitiikan piiriin luettavien hyödykkeiden ja palveluiden yksityistämistä ymmärrettynä erityisesti amerikkalaisen ajattelutavan valossa. Yksityistämisellä pyritään kasvattamaan kansalaisia selviytymään itsenäisesti omista ongelmistaan. Käytettävissä olevia keinoja ovat: veropolitiikka, maksupolitiikka, lainsäädännön muuttaminen, palvelusetelit sekä tilaaja-tuottajamalli. Yksityistämisen tie kulkee julkisesta yksityiseen rahoitukseen ja/tai hyödykkeiden ja palveluiden tuottamiseen ja jakeluun yksityisen sektorin toimesta. Yksityinen sektori käsittää myös amerikkalaiset hyväntekeväisyyden harjoittajat, laajemmin kolmannen sektorin. Kotitalouksien käyttöön tulevat sitomattomat rahat ovat yksityistämistä eli vaihtoehtoja julkisille palveluille. Yksityistämisen piiriin lasketaan tällöin julkisen sektorin myöntämät rahalliset avustukset, verohelpotukset ja palvelusetelit, joita vastaanottaja voi käyttää oman harkintansa mukaan. Suomalainen lapsilisä nähtäisiin amerikkalaisittain yksityistämisen piiriin kuluvaksi samoin kuin verohelpotukset tai monet rahalliset avustukset, joita ei ole sidottu tiukasti vastaanottajan tiettyihin menoihin. Yksityistämistä voivat olla myös organisaatioiden saamat rahalliset avustukset, joiden uskotaan auttavan siinä, että jokin sosiaalinen organisaatio huolehtii sosiaalisesta tehtävästä, joka aiemmin on kuulunut julkisen sektorin huolenpidon alaiseksi. Amerikassahan on jopa vankiloita yksityistetty. Yksityistämistä on myös julkisen sektorin harjoittama palvelujen osto. Tilaaja-tuottajamallissa julkinen sektori, joka oletuksen mukaan on itse aiemmin tuottanut palvelun, ostaa sen ulkopuoliselta, joko yritykseltä tai vapaaehtoisorganisaatiolta. Rahoitusvastuun siirtäminen kansalaisille, kun rahoitus on ollut aiemmin julkisen vastuun piirissä, on yksityistä- 16 SOSIAALITURVA 3/2006

17 NEN YKSITYISTÄMINEN YKSITYISTÄMINEN YKSITYISTÄMINEN YKSITYISTÄMINEN YKSITYISTÄMINEN mistä. Sitä on siis myös hoitovakuutukseen turvautuminen, koska siinä siirretään ikääntyneiden omalle vastuulle elämän loppuvaiheen mahdollisesti vaatima hoito ja hoiva pois julkisen sektorin eli veronmaksajien harteilta. Aluksi vastuu siirtyy paikallistasolle Ensimmäisessä vaiheessa valtakunnantasoisesta julkisesta vastuusta siirretään huomattava osa paikallistasolle. Julkinen paikallistaso siirtää toisessa vaiheessa vastuuta yksityiselle sektorille ja siis myös kolmannen sektorin toimijoille, jotka vapaaehtoisin voimin ottavat entistä enemmän vastuuta kannettavakseen. Paikallisten yksityisten palveluntarjoajien oletetaan olevan paremmin asiakkaiden tarpeisiin vastaavia ja tehokkaampia kuin julkinen byrokratia sekä edistävän yksityistämisen kolmantena vaiheena myös kansalaisyhteiskunnan syntymistä ja voimistumista. Vapaaehtoisorganisaatiot nähdään välittävinä paikallisina verkostoina valtion ja yksilön välissä. Ne vaimentavat poliittisen ja taloudellisen vallan vaikutuksia ihmisiin, rohkaisevat kansalaisyhteiskuntaa erilaisiin yhteistyöhankkeisiin ja synnyttävät paikallista sosiaalista pääomaa. Gilbert korostaa, että yksityistämisen taustalla on teoria, jonka mukaan jokainen taho hyötyy yksityistämisestä: palvelujen asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelun, business tekee voittoja ja julkinen sektori pääsee hankalista palveluiden asiakkaista sekä hankalien palvelujen tuottamisesta. Sosiaali- ja terveyssektorilla yksityinen toimija kykenee suoriutumaan teorian mukaan tehtävästä halvemmin ja samalla paremmin kuin julkinen sektori. Vastuu palvelusta kannattaa siirtää julkiselta yksityiselle toimijalle. Julkisen sektorin osalle lankeaa moraalisen ja käytännöllisen valvonnan järjestäminen. Monet sosiaalipoliittiset ratkaisut, kuten lapsilisät, kotihoidon tuki, elatusmaksujen periminen elatusvelvollisilta ja elatustuki sekä verovähennykset, voitaisiin toisesta viitekehyksestä katsoen lukea yksityistämisen piirin. Käytäntö on muuta kuin ideaali-malli Verohelpotusten, palvelusetelien ja muiden sosiaalipoliittisten keinojen tarkoitus amerikkalaisessa yhteiskunnassa on maksimoida kuluttajan valinnanmahdollisuuksia. Oletus on, että ne lähettävät markkinoille kilpailua ja innovaatioita kiihottavia ärsykkeitä ja vähentävät kustannuksia. Toteutuksessa riittää kuitenkin ongelmia. Neil Gilbert korostaa, että ongelmat koostuvat monista erilaisista käytännön toteutuksen ongelmien puroista. Kilpailutalous lähtee siitä, että täydelliset markkinat ovat olemassa. Teorialta putoaa pohja, jos liikkeellä ei olekaan tarpeeksi palvelujen tarjoajia. Kuluttajat eivät välttämättä valitse hyödykkeitä tai palveluita, jotka maksimoisivat julkisen sektorin olettamia sosiaalisia tavoitteita ja samalla olisivat kilpailumarkkinoiden tuotteita. Kuluttajat voivat valita laadultaan heikompia palveluita kuin oli tarkoitus tai mennä harmaille markkinoille etsimään palveluita. Markkinoidenkaan käyttäytyminen ei välttämättä ole odotusten mukaista: Yritykset saattavat lopettaa yhtäkkiä toimintansa. Haja-asutusalueilla ei ole valinnanvaraa palveluissa tai tavoitteet on asetettu niin korkealle, että paikalliset toimijat eivät voi täyttää niitä. Verohelpotukset keski- ja hyvätuloisten hyödyksi Verohelpotuksia ja muita yleisiä sosiaalipoliittisia keinoja on julkisen sektorin helppo hallinnoida. Lisäksi veropoliittiset keinot eivät tunnu julkisessa budjetissa kustannuksilta samassa mielessä kuin suorat julkiset menot tuntuisivat. Verohelpotukset ovat luonteeltaan kuitenkin vähemmän läpinäkyviä kuin välittömät julkiset menot olisivat, joten jää hämärän peittoon, käytetäänkö niitä aina sosiaalisesti tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Verohelpotusten on havaittu kohdistuvan keski- ja hyvätuloisiin eli niihin, joihin ei amerikkalaisesta näkökulmasta katsoen pitäisi kohdistaa erityistä tukea. Lainsäädännöllinen sääntely, jolla lisätään yksityistä vastuunottoa palvelujen tuottamisessa, vähentää oletuksen mukaan julkisia menoja. Yhdysvalloissa esimerkiksi yksityisten yrittäjien on otettava yksityinen sairausvakuutus työntekijöilleen. Joissakin osavaltioissa edellytetään kustannettavan näin myös työntekijöiden perheiden sairausmenot. Tarkoitus on, että voidaan tyydyttää sosiaalisia tarpeita ja ratkoa sosiaalisia ongelmia ilman julkisiin menoihin turvautumista. Pienyrittäjien on kuitenkin havaittu olevan vaikeuksissa vakuutusmaksujen maksamisessa ja joutuvan konkursseihin. Pakolliset maksut myös heikentävät yritysten kykyä harjoittaa hyväntekeväisyyttä, mikä Yhdysvalloissa koetaan ongelmaksi. Sääntelytoimien tarkoitus on myös kehittää yksilöiden sosiaalista vastuuta kuten elatusavun maksamiseen velvoittamisessa. Yksityistämiseen sisältyvän moraalin eli yksilöiden sosiaalisen vastuun kehittämisen kannalta on pulmallista, että elatusmaksujen perimiseen joudutaan käyttämään uusia julkisia varoja, valvontaa ja byrokratiaa. Rikkaat ylikäyttävät palveluita Palvelumaksuihin turvautuminen rajoittaa muuta kulutusta kuin välttämättömyyskulutusta. Samalla maksut ovat taloudellisesti huono-osaisille este käyttää palveluita ja vähentävät heidän sosiaalisten tarpeidensa toteutumista. Teorian mukaan yksityistämisen pitäisi lisätä kuluttamisen vastuullisuutta ja kohottaa köyhien omanarvontuntoa. Maksujen avulla tarkoitus onkin yleensä vähentää palvelujen ylikäyttämistä. Niiden ei tulisi estää köyhien palvelujen tarpeenmukaista käyttöä, mitä kuitenkin tapahtuu. Rikkaitten palvelujen käyttö lisääntyy, kun työnantajien vastuulle on annettu työntekijöiden ja heidän perheittensä sairausturvan maksamisen osavastuu. Erityisesti hyvätuloisten erikoispalveluiden käyttö lisääntyy. Rikkaat myös edellyttävät, että heidän on saatava käyttämilleen rahoilleen vastinetta. Suomessahan käydään keskustelua siitä, kuinka köyhät ylikäyttävät ilmaispalveluita. Yksityistäminen tuottaa sen, että amerikkalaisessa yhteiskunnassa ylikäyttämiseen syyllistyvät rikkaat. Liukuvan maksupolitiikan käytöllä pyritään siihen, että myös köyhillä olisi varaa maksullisiin palveluihin eikä ketään käännytetä pois rahapulan vuoksi. Maksuilla pitäisi kuitenkin saada peitettyä palveluiden kustannukset ja myös hallinnoimismenot, jotta ei turvauduta verovarojen käyttöön. Kokemukset sekä Yhdysvalloista että Britanniasta osoittavat, että korkeillakaan palveluiden käyttömaksuilla ei synny julkisten varojen säästöä. Maksuista kertyvät tulot ovat liian vähäiset, jotta niiden avulla päästäisiin julkisten menojen alentami- SOSIAALITURVA 3/

18 STÄMINEN YKSITYISTÄMINEN YKSITYISTÄMINEN YKSITYISTÄMINEN YKSITYISTÄMINEN YKSITYISTÄMI seen. Tästä huolimatta maksujen käyttäminen on yleistä. Maksujen käyttö on yleistynyt myös Suomessa. Sitä ei ole kuitenkaan vielä mielletty voimakkaasti yksityistämiseksi. En ole nähnyt tutkimuksia, jotka osoittaisivat, että palvelumaksujen todelliset hyödyt Suomessa olisivat erilaisia kuin Amerikassa. Vaihtoehdot vaarassa hävitä Kilpailua ja kuluttajien valintamahdollisuuksia lisäävissä toimenpiteissä on joko tai -asetelma: Panostetaan julkisin varoin toimiviin kouluihin tai valinnanmahdollisuuksien vuoksi annetaan vanhemmille palveluseteli koulupalveluiden ostamiseen yksityisiltä koulumarkkinoilta tai annetaan stipendi, jonka avulla voi hakeutua yksityiseen kouluun. Annetaan julkisen sektorin ylläpitämä asunto tai palveluseteli, jolla voi vuokrata asunnon yksityisiltä markkinoilta. Lapsi voidaan panna julkiseen päivähoitopaikkaan tai annetaan vanhemmille avustus lastenhoidon järjestämistä varten. Kun yksityistämisfilosofia on kollektiivista palvelufilosofiaa voimakkaampaa, Ensimmäisessä vaiheessa valtakunnantasoisesta julkisesta vastuusta siirretään huomattava osa paikallistasolle. aletaan purkaa dikotomian edellisten eli julkisten vaihtoehtojen infrastruktuuria, jonka jälkeen ei julkisia vaihtoehtoja enää olekaan käytettävissä. Suomessa ei juuri ole katsottu esimerkiksi kotihoidon tukea yksityistämiseksi. Kuitenkin yksityistämisen kokonaisnäkökulmasta monet meillä toteutetut sosiaalipoliittiset ratkaisut voitaisiin toisesta viitekehyksestä katsoen lukea yksityistämisen piirin. Suomessa kotona hoidettu lapsi (avustus hoitamiseen, yksityinen järjestelmä) voi mennä jonkin ajan kuluttua julkiseen päivähoitoon (julkinen järjestelmä), koska hänellä on tähän oikeus. Sosiaalisen oikeuden vuoksi ei nykyisen lainsäädäntömme vallitessa voi päivähoitoinfrastruktuuria purkaa, mikä taas on mahdollista maassa, jossa vastaavaa lainsäädäntöä ei ole eikä näin ollen myöskään tällaista yksilön tai perheen valinnanmahdollisuutta julkisen ja yksityisen välillä. Julkisen sektorin ostot yksityisiltä palvelujen tuottajilta voivat koitua amerikkalaisten kokemusten mukaan ongelmaksi. Ne hyödyttävät yksityisiä yrityksiä tai kolmannen sektorin organisaatioita mutta heikentävät tai kuolettavat vastaavan julkispalvelujen infrastruktuurin. Palvelujen arviointi ongelmallista Kilpailuttaminen on puolestaan taitolaji, joka vaatii erityisiä taitoja julkisen sektorin edustajilta. Harvalla sosiaalialan ammattilaisella Yhdysvalloissakaan on tähän ammattitaitoa tai ammatillista valmentautumista, toteaa Gilbert. Moniulotteisia sosiaalipalveluja arvioidaan yksinkertaisten palvelujen kriteereillä, vaikka niihin sisältyy runsaasti ei-materiaalisia ominaispiirteitä. Yksinkertaiset määrällisiksi tehdyt laatu- ja tuloskriteerit, kuten käyttäjien määrä, eivät anna kokonaiskuvaa kompleksisista osioista, joita Yksityistämisen lyhyt historia on amerikkalaisvetoinen Kiinnostus julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistämiseen alkoi Yhdysvalloissa 1930-luvun valtiokeskeisen New Deal -politiikan jälkeen. Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvalloissa siirryttiin asteittain kollektiivisista julkisesti tuotetuista tuista ja palveluista eri tavoin organisoituihin yksityisen taloudellisen sektorin, vapaaehtois- sekä hyväntekeväisyysorganisaatioiden toimintaan ja palveluihin. Britannian konservatiivihallitus seurasi 1980-luvulla Margaret Thatcherin johdolla presidentti Ronald Reaganin viitoittamaa tietä yksityistämisessä. Labour-puolue on jatkanut yksityistämistä 1990-luvulta lähtien kolmannen tien politiikallaan. Taustalle tarvittiin talouspoliittista ajattelua, joka tuki markkinatalouden ylivoimaisuuden korostamista luvulla huomattavimmaksi talousguruksi nousi uusliberaalin eli markkinaliberaalin talouden henkinen isä, amerikkalainen Milton Friedman, joka julisti yksilöiden oikeutta tehdä omaa elämäänsä ja talouttaan koskevia päätöksiä ilman julkisen sektorin väliintuloa. Tämän tuli tapahtua vapailla markkinoilla. Tällä hetkellä tämän korostetaan tapahtuvan Uuden amerikkalaisen vuosisadan projektin puitteissa. Euroopan tie on EU:n tietä Euroopassa kritiikki julkista sektoria vastaan alkoi erityisesti EU: n Cardiffin prosessista 1998 Britannian ollessa edellisen kerran EU:n puheenjohtajamaana. Vielä kesken oleva palveludirektiivin laadinta saattaa sinetöidä osaltaan yksityistämisen prosessin EU-maiden sosiaalipolitiikassa. Uusliberaali mikrotalouden doktriini on tunkeutunut johtavaksi periaatteeksi EU:n ja sen jäsenmaiden yhteiskuntapolitiikkaan. Oletuksena on, että täydellisen kilpailun markkinat saavat aikaan optimaalisen tehokkuuden ja kuluttajien hyvinvoinnin. Tämän vuoksi on tehtävä rakenteellisia uudistuksia kilpailun parantamiseksi. Kilpailutalous ei ole vielä täydellinen: on julkisia monopoleja, omistajarakenne on osin yksipuolinen ja markkinoille pääsyssä on esteitä. Jäsenmaitten 18 SOSIAALITURVA 3/2006

19 NEN YKSITYISTÄMINEN YKSITYISTÄMINEN YKSITYISTÄMINEN YKSITYISTÄMINEN YKSITYISTÄMINEN tarvitaan lasten, vammaisten tai ikääntyneiden palveluissa. Keskivertotiedot eivät kerro paljonkaan palvelujen tuottamisen moniulotteisuudesta. Yksityiset palveluntuottajat kuorivat mielellään kerman eli tuottavat suoraviivaiset palvelut, kun moniulotteisuuden toteuttaminen vaatii räätälöintiä ja on kallista. Keskivertolukuihin tuijottaminen palvelujen tulosten arvioinnissa johtaa Gilbertin mukaan myös harhaan. Yksityistäminen ei ole suoraviivainen ratkaisu Suomeen markkinoidaan sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistämistä suoraviivaisena ratkaisuna. Kuitenkin maissa, joissa yksityistämisestä on jo pitkäaikaista kokemusta, sitä pidetään varsin monipolvisena ja vaikeana kysymyksenä. Tässä olen tarkastellut ensisijaisesti amerikkalaisia kokemuksia. Yksityistämisessä on kysymys suomalaisen yhteiskunnan arvojen ja tottumusten muuttamisesta. Kieli on väline, jolla muutos hoituu. Kun kaikki sosiaali- ja terveyskeskusten työntekijät alkavat puhua itsestäänselvyytenä tilaajista ja tuottajista, Kotitalouksien käyttöön tulevat sitomattomat rahat ovat yksityistämistä. nämä käsitteet myös materialisoituvat. Työntekijät alkavat itsekin ymmärtää asemansa tilaamisen ja tuottamisen välineinä, samaan tapaan kuin rakennuksia pystytettäessä käytetään jo totutusti EU-direktiivien vaatimia käsitteitä ja näihin pohjautuvia toimenpiteitä. Tilaaja-tuottajamallia on sovellettu jo ainakin kymmenkunta vuotta rakennusalalla myös Suomessa EU-direktiivin mukaisesti. Suomessa on käytetty vuosikymmenten ajan sellaisia sosiaalipoliittisia toimenpiteitä, joita ei ole täällä luettu yksityistämiseksi, kuten lapsilisät tai elatusavun periminen elatusvelvollisilta tai lainojen verovähennysoikeudet. Ei Suomessa ole ajateltu näiden toimenpiteiden erityisesti kasvattavan ja kouluttavan kansalaisia kuten Yhdysvalloissa. Paremminkin on ollut kysymys julkisesta vastuusta ja keskinäisestä huolenpidosta sekä kansalaisten tasaveroisesta asemasta ja sosiaalisista oikeuksista. Suomen kannalta EU:n yksityistämistä suosiva politiikka vaikuttaa eniten suomalaisen sosiaalipolitiikan tulevaan muotoutumiseen. Tarkastelen EU:n palveludirektiivin valmistelua ja sen vaikutuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistämiseen Sosiaaliturvassa 4/06. KIRJALLISUUS: Gilbert, N. 2005: The Enabling State? From public to private responsibility for social protection: Pathways and pitfalls, OECD Social, Employment and Migration Working Papers No. 26. Gilbert, N. & Terrell, P. 2005, Dimensions of Social Welfare Policy. Boston. Kirjoittaja on Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan professori, emerita. sääntelyjärjestelmien katsotaan ehkäisevän jalon kilpailun syntymistä ja tukevan joitain elinkeinomuotoja. Yksityistämällä, purkamalla sääntelyä ja rakentamalla kilpailupolitiikkaa saadaan oletuksen mukaan rakennetuksi maailman kilpailukykyisin tietoyhteiskuntaperusteinen talous Eurooppaan. EU:n ohella myös OECD, jonka jäsenmaihin kuuluvat kaikki ns. teolliset valtiot, pyrkii ajamaan jäseniään kilpailutalouden pilttuuseen erilaisin maakohtaisin arvioinnein ja suosituksin, joiden taustana on taloudellisessa kilpailussa menestyminen. Näyttää siltä, että eurooppalainen politiikka seuraa suoraan amerikkalaisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen politiikan tietä, ei kritisoi tähän sisältyviä ongelmia eikä opi aiemmista kokemuksista. Korostetaan yksityistämisen hyötyjä mutta ei tuoda vakavasti esille haittoja tai riskejä sovellettaessa amerikkalaista talouspolitiikkaa eurooppalaisiin olosuhteisiin, eurooppalaisiin sosiaalisen organisaation oloihin, tapoihin, ajattelumalleihin ja arvoihin. Eurooppalainen perintö korostaa julkisen merkitystä Uusliberaali talouspolitiikka ottaa voimansa amerikkalaisesta poliittisesta konservatismista, jonka arvoja ovat individualismi, yksilön riippumattomuus, vapaus ja itsestä huolehtiminen vastakohtana kollektiiviselle eurooppalaisen ja pohjoismaisen yleisen keskinäisen vastuun sosiaalipolitiikan perinteelle. Eurooppalainen sivilisaatio nojaa toisenkaltaisiin arvoihin kuin amerikkalainen. Eurooppalaiseen kulttuuriin kuuluu vahvasti toisista huolen pitäminen. Ne joilla on varaa, pitävät jo rakenteellisesti progressiivisen verotuksen avulla huolta muista tasaveroisuuden ja oikeudenmukaisuuden sekä vastavuoroisuuden periaatteisiin nojaten, ei hyväntekeväisyydestä. Yhteiskunnan rakenteet ja politiikat (policy) määrittyvät sen mukaan, mitä pidetään yhteisenä. Yhteisesti kansalaisille kuuluvat oikeudet on turvattava kuten sosiaaliset oikeudet, joita Suomessa on vielä viime vuosina erityisesti korostettu sosiaalilainsäädännön avulla. Esimerkiksi toimeentulotuen ehdoissa tämä näkyy hyvin. Yhteinen hyvä -ideologia tasapäistää kansalaisia eikä korosta yksilöiden ainutkertaisuutta. Se suo tasavertaiset periaatteelliset oikeudet yhteiseen hyvään kaikille. Eurooppalaisessa perinteessä yksilöiden hyvät jaetaan ensi sijassa julkisessa sfäärissä. Ihmisten sosiaaliset tarpeet voidaan määrittää kollektiivisesti ja pyrkiä myös ratkaisemaan tasaveroisin metodein julkisessa sfäärissä niin pitkälle kuin mahdollista. Saksalainen yhteiskuntafilosofi Jürgen Habermas pyrki luvulla erottamaan käsitteellisesti toisistaan ihmisten elämän julkisen ja yksityisen sfäärin sekä näiden kahden vaihtosuhteen. Hän tuli siihen tulokseen, että eurooppalainen tapa ymmärtää julkinen ja yksityinen on vähitellen johtanut siihen, että julkinen tunkeutuu liian paljon yksityiseen sfääriin, privaattielämään. Tätä voi pitää myös kritiikkinä liiallista kollektivoitumista kohtaan. Habermas ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, että talouden tulisi tyystin yksityistyä. Amerikkalaisperäisen individualismi-ideologian tulo yhdessä uusliberaalin talouden kanssa eurooppalaiselle maaperälle on keikauttamassa eurooppalaisia arvoja ja uskomuksia päälaelleen. Briitta Koskiaho SOSIAALITURVA 3/

20 Arto Laesvuori Miten eläkeindeksit säilyttävät eläkeajan tulotason? Eläkkeiden indeksiturvaan on 1990-luvun laman jälkeen tehty useita muutoksia. Ne ovat herättäneet huolta eläkeläisten tulotason säilymisestä aina eduskuntaa myöten, jossa asiasta on laadittu lukuisia kirjallisia kysymyksiä. Maksussa olevien eläkkeiden indeksiturva on kuitenkin vain osa eläkepalkan, karttumiskertoimien ja aktiivi- ja eläkeajan indeksiturvan muodostamasta kokonaisuudesta, jotka yhdessä määrittelevät eläkkeen tason. Työeläkkeiden indeksiturvasta puhuttaessa ajatellaan usein vain maksussa olevien eläkkeiden tarkistamista. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, minkälaisella indeksillä työuran aikaiset palkat ja työtulot tarkistetaan eläkkeen alkumäärää laskettaessa. Kuitenkin se on eläkkeensaajan kannalta vähintään yhtä tärkeää kuin millä indeksillä maksussa olevaa eläkettä tarkistetaan. Aktiiviajan ansioihin sovellettava indeksi määrää hyvin pitkälti sen, minkä suuruista työeläkettä henkilö saa eläkkeen alkaessa. Eläkkeen alkumäärästä jopa 80 prosenttia voi olla aktiiviajan indeksistä johtuvaa. Tulevaisuudessa näin voi olla yhä useammin, kun vuoden 2005 alusta lukien eläke tulee kaikilla määrättäväksi koko työuran aikaisen keskiansion perusteella. Uudet tarkistusindeksit Vuoden 2005 alusta lukien kaikkia maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan kalenterivuosittain tammikuun alussa työeläkeindeksillä. Indeksitarkistuksen määrään vaikuttavat yhtäältä kuluttajahintatason muutos ja toisaalta kaikkien palkansaajien ansiotasossa tapahtunut muutos. Työeläkeindeksissä hintatason muutoksen osuus on 80 prosenttia ja ansiotason muutoksen osuus 20 prosenttia. Indeksi siis Jos eläkkeellä oloaika muodostuu pitkäksi, eläke voi nykyisellä indeksiturvalla jäädä jälkeen työssäkäyvän väestön tulokehityksestä. Tähän on päädytty kompromissina sille, että voidaan taata hyvä aktiiviajan tulojen indeksiturva ja hyvätasoinen alkueläke. Raimo Lietsala korvaa paitsi kuluttajahintatasossa tapahtuneen muutoksen, myös 20 prosenttia palkansaajien ansiotasoindeksin reaalimuutoksesta. Uutta alkavaa työeläkettä laskettaessa työuran aikaiset palkat ja työtulot tarkistetaan vuodesta 2005 alkaen eläkkeen alkamisvuoden tasoon palkkakertoimella. Se määräytyy muutoin samoin kuin työeläkeindeksi, mutta siinä hintatason muutoksen osuus on 20 prosenttia ja ansiotason muutoksen osuus 80 prosenttia. Aiemmin työuran aikaiset ansiot tarkistettiin eläkkeen alkamisvuoden tasoon jonkin verran palkkakerrointa hitaammin kehittyvällä ns. TEL -puoliväliindeksillä, jossa niin ansiotason kuin hintatason muutoksen painot olivat 50 prosenttia. TEL -puoliväli-indeksiä käytetään vielä vuoteen 2012 asti palkkakertoimen sijasta, jos eläke tulee määrättäväksi ennen vuotta 2005 voimassa olleiden säännösten mukaan. Vuoteen 2004 asti tätä indeksiä käytettiin myös alle 65 -vuotiaiden eläkkeensaajien maksussa olevan eläkkeen tarkistamiseen. Vähimmäisturvan takaavia kansaneläkkeitä tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksillä, joka seuraa kuluttajahintojen muutoksia. Kansaneläkkeiden indeksitarkistus on siis yhtä suuri kuin 20 SOSIAALITURVA 3/2006

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli 14.6.2011. Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö

Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli 14.6.2011. Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö YLEISTÄ Suomessa on yhteensä noin 13.000 henkilöä rikosseuraamusjärjestelmän

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Yhteistä kehittämistä

Yhteistä kehittämistä Tule mukaan yhteisen oppimisen ja tutkimisen hetkiin! 1 Tavoitteet i i 1. Tehdä näkyväksi, jakaa ja kehittää aikuissosiaalityön osaamista ja asiakastyön taitoja (kohtaaminen, tilannearviotyö, dokumentointi,

Lisätiedot

Toimiva lastensuojelu

Toimiva lastensuojelu Toimiva lastensuojelu - selvitysryhmän keskeiset tulokset ja päätelmät 27.2.2014 Lastensuojelun tila Useita lastensuojelun tilaa arvioivia selvityksiä, mm: Lastensuojelun tarkastuskertomus, Valtiontalouden

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

Toimiva lastensuojelu

Toimiva lastensuojelu Toimiva lastensuojelu selvitys lastensuojelun tilasta Marjo Lavikainen 2.12.2013 Lastensuojelu suurennuslasin alla Perhesurmat, lastensurmat julkinen keskustelu Lastensuojelun tarkastuskertomus, Valtiontalouden

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 4. - 6. 10. 2011 Vaasa Aikuisten vastuuta vai kilpailutettua palvelutavaraa YM Aulikki Kananoja TARKASTELUN LÄHTÖKOHTA Lapsen

Lisätiedot

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Projektisosiaalityöntekijä Erja Pietilä Kriminaalihuollon tukisäätiö / Vanajan vankila 16.11.2011 1 Vanki Suvi Suvi on vankilassa ensimmäistä kertaa,

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

TERVE-SOS 13.-14.5.2009 Miten se tehdään? Millaisiin ideoihin lapsilähtöisen kriisityön hyvä käytäntö perustuu?

TERVE-SOS 13.-14.5.2009 Miten se tehdään? Millaisiin ideoihin lapsilähtöisen kriisityön hyvä käytäntö perustuu? TERVE-SOS 13.-14.5.2009 Miten se tehdään? Millaisiin ideoihin lapsilähtöisen kriisityön hyvä käytäntö perustuu? Lapsikeskeisen työn idea Tiina Muukkonen Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto Yhteiskuntapolitiikan

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10. KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.2009 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Hankkeen

Lisätiedot

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ 4.11.2013 Karoliina Taruvuori, apulaisjohtaja Riihimäen vankila Perusteet lapsi- ja perhetyölle Rikosseuraamuslaitoksessa YK:n lapsen oikeudet lapsella on oikeus

Lisätiedot

Kohtaamisia lastensuojelussa

Kohtaamisia lastensuojelussa Kohtaamisia lastensuojelussa Lastensuojelun alkuarviointi -hanke Ritva Salpakoski Jyväskylä 10.9.08 15.9.2008 Hankkeen taustaa Sosiaalialan kehittämishanke 2004-2007 Lastensuojelun kehittämisohjelma 2004-2007

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Jokaisella meistä on oma roolimme turvallisuuden luojana ja sen ylläpitäjänä. Turvallisuus tuottaa toiveikkuutta ja suunnan siihen, mihin tulee pyrkiä. Susanna Leimio Ulkoapäin

Lisätiedot

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelun erillisselvitys projektien esittelyä Käynnistyi 2006 useiden eri toimijoiden yhteistyönä

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA. 7.2.2014 Kati Sunimento

LAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA. 7.2.2014 Kati Sunimento LAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA 7.2.2014 Kati Sunimento PERUSTEET LAPSI- JA PERHETYÖLLE YK:n lasten oikeuksien yleissopimuksen mukaan: lapsella on oikeus molempien

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014

Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014 Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014 Muutoksia ajassa Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio sotelakiluonnos lausunnolla 14.10. mennessä Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn seminaari 13.6.2013. 18.6.2013 kirsi.kuusinen-james@helsinki.fi

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn seminaari 13.6.2013. 18.6.2013 kirsi.kuusinen-james@helsinki.fi Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn seminaari 13.6.2013 Ohjelma 9-9.15 Tervetuloa/ Päivi Hiltunen, perusturvajohtaja Nastola, Iitti, Sysmä 9.15 10.15 Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö/

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Kirjallisuuslista. Lapin yliopisto ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Kirjallisuuslista. Lapin yliopisto ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kirjallisuuslista Lapin yliopisto ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2012 Pohjola Anneli, Kemppainen Tarja & Väyrynen Sanna (toim.) 2012. Sosiaalityön vaikuttavuus. Lapin yo-kustannus. Anneli

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma

Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Skidi Kids -seminaari Tampere 22.5.2013 Tutkimuksen tausta Kansainvälisissä

Lisätiedot

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien ja kuntien sosiaali- ja terveysjohdon seminaari, Pohtimolampi 7.11.2013 Lapin aluehallintovirasto, sosiaalihuollon

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.2009 18.09.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen 1 Mihin tarvitaan laatukriteerejä? Varmistamaan lastensuojelun

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Järvenpää 30.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? Vaikuttavan työn edellytykset

Lisätiedot

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen 16.9.2013 31.3.2015 Projektipäällikkö Jari Latvalahti, EETU ry Sitran Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue 6 suuren valtakunnallisen eläkeläisjärjestön

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010 LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Kuntamarkkinat 10.9.2014 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI, KASTE II, TURKU Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin. Tukiperhetoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin. Tukiperhetoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Tukiperhetoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri ry. on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot