OIKeUS TYÖhÖN JA TOImeeN TULOON: IhmISOIKeUKSIeN JULISTUS 60 VUOTTA 3/2008

Transkriptio

1 OIKeUS TYÖhÖN JA TOImeeN TULOON: IhmISOIKeUKSIeN JULISTUS 60 VUOTTA 3/2008

2 2 3/2008 PÄÄKIRJOITUS Oikeus synnyttää velvollisuuden Kaikki ihmisolennot syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä. Näin alkaa ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, joka viettää tänä vuonna 60-vuotispäiviään. Nyt lukiessani sitä uudelleen totean, että se sisältää melko lailla kaiken, mistä olen ja tulen pääkirjoituksissani kirjoittamaan. Valitettavasti harvemmin saa kirjoittaa siitä, kuinka laajalti sen artikloita toteutetaan. Kansalaisoikeuksien puolustajana tunnettu intialainen Mohandas Gandhi tutustui ihmisoikeuksien julistukseen sen luonnosvaiheessa ja esitti sen rinnalle ihmisten velvollisuuksia. Gandhin ajatuksena oli, että yhteiskunta ja luonto voivat paremmin, jos ihmiset tuntevat vastuunsa ja velvollisuutensa, eivätkä pyri ainoastaan lisäämään oikeuksiaan. Ihmisoikeuksien julistukseen ajatus onkin kirjattu näin: ki yhdessä? ole kuitenkin me itse, me kaik- Jokaisella ihmisellä on velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan, herättävänä Gandhin näkökul- Itse olen kokenut hyvin koska vain sen puitteissa hänen man siitä, että oikeus johonkin edellyttää vastavuoroista yksilöllisen olemuksensa vapaa ja täysi kehitys on mahdollinen. Oikeudet minulla on velvollisuutta. Jos uskon, että ja velvollisuudet Oikeuden todellinen oikeus johonkin, mi- lähde on velvollisuus. esitetään usein Mahatma Gandhi yksilön näkökulmasta vaikkapa työntekijän velvollisuus tukea toisten oinulla on siis tai kansalaisen oikeudet ja keutta samaan asiaan. Esimerkiksi oikeus työhön, asuntoon, velvollisuudet. Vastapainona on yhteiskunnan velvollisuus ruokaan, koulutukseen. Jos myöntää erilaisia oikeuksia ja emme ole valmiita antamaan etuisuuksia. Eikö yhteiskunta jollekin ihmisryhmälle samoja oikeuksia kuin itsellemme, syntyykö heille oikeus ajatella samoin? Entä voimmeko vaatia muilta sellaista, mitä emme vaatisi itseltämme? Yksipuoliset oikeudet tuottavat epäoikeudenmukaisuutta, vaikka sitä ei aina jaksaisikaan ajatella. Tässä Maailmankauppalehden numerossa tarkastellaan ihmisoikeuksien toteutumista nykymaailmassa ja pohditaan, miten reilun kaupan kautta voidaan tätä tukea. Anastasia Laitila Päätoimittaja SISÄLlys Sivuilla katsaus muutaman reilun kaupan tuottajamaan ihmisoikeustilanteeseen. Poikkeus tilankin aikana on arjesta selvittävä. Sivuilla 4 9 käsitellään ihmisoikeuksien julistusta keskittyen erityisesti työhön ja toimeentuloon. Miten reilu kauppa toteuttaa oikeutta niihin ja millä keinoin oikeudet saatetaan toteen? 3 Tänään ajattelin toisin: Jospa kerran myönteisiä uutisia? 3 Poliittinen pilapiirros: Ares 3 Tapahtumakalenteri 4 TEEMASIVUT: Ihmisoikeuksien julistus 60 vuotta 5 Työtä, ei avustuksia 6 Reilu kauppa oikaisee työelämän vääristymiä 7 Jokaisella on oikeus työhön ja riittävään elintasoon 9 Suomalais-bangladeshilaista koulutusyhteistyötä 10 Maailmankauppalehti pysyy Maailmankauppalehtenä Repu-liite 14 Kansankeittiö: oikeus ruokaan 16 Ihmisoikeudet maailmankartalle 18 Näkökulma: Oppia muuttolinnuilta 18 Maailman suurin reilun kaupan kahvihetki 19 Estellen kiertueblogi 20 Reilu ekoturismi yleistyy Keniassa 22 Uutinen: Köyhyysraja muuttui 23 Kehityspolitiikka: Kallistunut ruoka aiheuttaa levottomuuksia 23 Maailmankauppalehti 20 vuotta sitten 24 Reilun kaupan toimijat Sivuilla tutustutaan reiluun ekoturismiin Keniassa. Älä kuitenkaan suin päin lennä Nairobiin matkailemaan ympäristöystävällisesti... 3/2008 Julkaisija Maailmankauppojen liitto ry Världsbutikernas förbund rf Rengonraitti 22 as 1, Renko puh liitto@maailmankaupat.fi Maailmankauppalehti on reilun kaupan erikoislehti, joka on ilmestynyt vuodesta Lehden tavoitteena on antaa tietoa ja herättää keskustelua reilusta kaupasta, kansainvälisestä kaupasta ja kehityspolitiikasta. Tiedotuksessa keskitytään ruohonjuuritasolle, kehitysmaiden perheiden arkeen ja elämään, valottaen kuitenkin yhteyttä kehitysmaiden ja teollistuneiden maiden ihmisten ja toisaalta valtioiden toiminnan välillä. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Kaikki kirjoitukset edustavat kirjoittajien omia näkemyksiä eivätkä välttämättä vastaa Maailmankauppojen liiton virallista kantaa. Lehden vastuu virheellisestä tai pois jääneestä ilmoituksesta rajoittuu siitä maksetun hinnan palauttamiseen. Huomautukset 14 vrk lehden ilmestymisestä. Maailmankauppalehden vuosikerran tilausmaksu on 10 euroa. Tilaus tehdään maksamalla se tilille ja kirjoittamalla viestikenttään tilaajan nimi ja osoite. Osoitteenmuutokset voi tehdä joko suoraan liiton toimistoon tai internetissä Julkaisun tuottamiseen on saatu ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöille suunnattua tiedotustukea. Esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ministeriön virallista kantaa. Toimituskunta Päätoimittaja Anastasia Laitila anastasia.laitila@kolumbus.fi Toimitussihteeri Mia Hemming mia.hemming@uta.fi Repu-liitteen päätoimittaja Anna Saipio anna.kuivanen@uta.fi Avustajat Johan Ehrstedt Jyri Jaakkola Laura Hokkanen Kati Hjerp Mikkelin Kehitysmaakauppayhdistys Taitto Heikki Sallinen / Logopolis Paino I-print, Seinäjoki Painos kpl ISSN Kansi Fundación Silataj antaa Argentiinan intiaaneille mahdollisuuden saada perinteisistä käsitöistään oikeudenmukainen korvaus.

3 3/ Tänään ajattelin toisin Olen viime vuosina työssäni naisten aseman parantamiseksi keskittynyt erityisesti Afrikkaan ja siellä varsinkin Liberiaan. Olin heinäkuun lopulla yhden sateisen viikon siellä (sadekautena todella sataa!!) ja sain taas kerran ihailla ihmisten sinnittelyä pintapuolisesti mahdottomissa oloissa. Työttömyysaste on 85 %, naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta toistuvaa, infrastruktuuri, kuten sähkö ja tiet, kärsivät monivuotisista sodista. Mutta on pärjättävä kaikesta huolimatta. Kierrellessäni maaseudulla tutustuen kyläprojekteihin ihastelin taas kerran varsinkin naisten sitkeyttä ja kekseliäisyyttä elannon jonkinlaiseksi turvaamiseksi. Lukutaito on tietenkin oleellinen osa kehitystä: kylästä kylään seurasin aikuisten lukuluokkia, joissa useana päivänä viikossa opetettiin lukemisen ja kirjoittamisen tärkeää taitoa. Presidentti Ellen Johnson-Sirleafin sanoma naisille onkin, että heidän on tiedettävä mihinkä paperiin nimensä panevat. Liberian köyhät naistorikauppiaat ovat saaneet Monroviaan oman rakennuksensa. Siellä he myyvät paprikoita, pähkinöitä, hieman viljaa, kanoja. Mikä hienointa, rakennuksessa on toimivat saniteettitilat. Naiset joutuvat tietysti ottamaan lapsensa mukaan torille. Heille on järjestetty koulutilat yläkertaan, mutta opetusvälineet ovat alkeelliset: vihko ja kynä. Oppimishalu on kuitenkin kova ja tulokset ovat hyvät. Kaukaisissa kylissä pyritään keskittymään viljelyksiin, jotka eivät vaadi kalliita koneita (jotka olisivat kuitenkin tervetulleita!). Tällöin viljellään cassavaa, riisiä, juureksia ja vihanneksia. Olen vahvasti sitä mieltä, että ihmisoikeuksien eräs peruspilari on oikeus työhön ja toimeentuloon. Aivan ihmeellisesti monet muut Jospa kerran myönteisiä uutisia? säänkäynnin kirjoitus: This is not for rape or sexual abuses. Me puhumme paljon ilmastonmuutoksesta ja hyvä näin. Kuitenkaan ei ole tarpeeksi korostettu naisten valtavan tärkeää roolia muutoksen pysäyttämiseksi. Naiset tekevät päätökset luonnonvarojen, kuten veden ja polttopuiden, käytöstä. He voivat viljellä maata ympäristöä tuhoamatta. He tekevät myös ostokset kotitalouksiin ja päättävät lisäksi peseytymiseen liittyvistä seikoista. Yhä useammin on nostettu esiin sanayhdistelmä naiset ja ilmastonmuutos, jota pidetään kuitenkin aika turhana maailman mahtavien joukossa. Muistaakseni Al Gore ei sitä maininnut. Onneksi nyt yhteys on nostettu muualla esiin. Liberiassa järjestetään ensi maaliskuussa kansainvälinen naisjohtajuuskokous, jonka yhtenä teemana on juuri tämä. Suomi on ottanut vetovastuun ilmastoa koskevasta osa-alueesta. Olemme tavattoman iloisia siitä, että presidentti Halonen, joka osallistuu kokoukseen, on tästä teemasta erityisen kiinnostunut. Toivomme on, että asian merkitys korkean tason naisjohtajien kautta tulee osaksi yleistä päätöksentekoa. Ovatko nämä muutamat esimerkit todella hyviä uutisia? Kerroin aivan pienistä yksityiskohdista, jotka näyttävät todella mitättömiltä kaikkien ravisuttavien väkivaltauutisten rinnalla. Ongelmia ei saa unohtaa, mutta ainoastaan tukemalla myönteisiä ponnisteluja voimme rakentaa kestävää kehitystä. Ja sitten sotia ei kyllä saisi käydä, ne tuhoavat kaiken, myös ihmisen moraalin. Elisabeth Rehn Kirjoittaja on arvonimeltään ministeri ja on toiminut useissa YK-tehtävissä. ongelmat ratkeavat, kun toimeentulo on turvattu. Saniteettitiloihin on vihdoinkin kylissä kiinnitetty huomiota. Tilojen näyttämistä minulle pidettiin tärkeänä. Huusseissa käyminen perustui jatkuvaan motkottamiseeni siitä, että tarpeilla käytiin joissa ja lammissa, merestä puhumattakaan. Tilat olivat puhtaat ja toimivat surkuhupaisa yksityiskohta oli miestenpuolen si- Tapahtumakalenteri PILAPIIRROS Kansainvälinen päivä köyhyyden poistamiseksi Reilun kaupan viikot ympäri Suomea Moni maailmankauppa aikoo osallistua Reilun kaupan viikoille muun muassa maistatuksin. Viikoille osallistuvat ainakin Rovaniemen Maailmankauppa Elimu sekä Reilun kaupan Tähti ja Tampereen Maailmankauppa Tasajako Maailman suurin Reilun kaupan kahvitauko järjestetään tiistaina klo Tavoitteena on, että yli Reilun kaupan kannattajaa nauttii Reilu kauppa -sertifioituja tuotteita kahvitauoillaan Kansainvälinen YK:n päivä Maailmankauppojen Liiton syyskokous Turussa Lisätiedot laura.hokkanen@maailmankaupat.fi Ajatukseni on yksinkertainen. Uskon, että muuri, joka estää maailman ihmisten enemmistöä saamasta riittävää ravintoa, on lähtöisin globaalista taloudellisesta järjestelmästä. Raha asetetaan ihmisen edelle, kertoo Ares piirroksestaan. Arístides Esteban Hernández Guerrero eli Ares syntyi Kuuban Havannassa Hän on opiskellut lääketiedettä ja psykologiaa. Nykyisin hän toimii vapaana taiteilijana ja kuvittajana. Sarjakuvia Ares on julkaissut yli 20 vuotta, ja palkittu niistä yli sata kertaa myös kansainvälisellä tasolla. Häntä pidetäänkin yhtenä merkittävimmistä Kuuban nykytaiteilijoista.

4 4 3/2008 TEEMASIVUT 4 9 Ihmisoikeuksien julistus 60 vuotta Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus kuva Fundación Silataj Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus hyväksyttiin Yhdistyneiden kansakuntien kolmannessa yleiskokouksessa Julistuksen hyväksymisen puolesta äänesti 48 maata. Yksikään ei äänestänyt vastaan, mutta kahdeksan maata pidättäytyi äänestämästä. Ihmisoikeuksien julistus oli kuitenkin aidosti yleismaailmallinen asiakirja, joka pyrki kattamaan ihmisoikeuksien koko kentän, Martin Scheinin kirjoittaa teoksessaan Yhteiset ihmisoikeutemme. Yleiskokous kehotti kaikkia jäsenmaita julkaisemaan julistuksen tekstin. Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus ei ole valtioita oikeudellisesti velvoittava asiakirja, mutta sen poliittinen ja moraalinen vaikutusvalta on huomattavan suuri. YK:n ihmisoikeuksien julistus ei kuitenkaan ole ensimmäinen laatuaan. Valistusajattelijat asettivat ihmisoikeudet valtion mielivallan edelle ja sen aikana syntynyt liberalismi tarjosi puitteet muun muassa Amerikan ja Ranskan vallankumouksille. Jälkimmäisen tavoitteet määriteltiin Ranskan ihmisoikeuksien julistuksessa vuonna Julistuksen mukaan ihmisten luonnollisia ja loukkaamattomia oikeuksia ovat vapaus, turvallisuus ja oikeus vastustaa sortoa. Ranskan vallankumousta ja ihmisoikeuksien julistusta edelsi Pohjois-Amerikan vallankumous ja sen itsenäisyysjulistus. Tuolla vuoden 1776 itsenäisyysjulistuksella taattiin muun muassa uskonvapaus, sananvapaus ja omaisuudensuoja, etuoikeudet lakkautettiin ja ihmiset olivat tasa-arvoisia lain edessä, periaatteessa, vaikkei käytännössä. YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus on sittemmin ollut Suomen YK-liiton mukaan perustana kaikille myöhemmin solmituille kansainvälisille ihmisoikeussopimuksille. Julistuksen sanoma on tänä päivänä yhtä ajankohtainen kuin sen hyväksymisen aikaan: ihmisoikeudet ovat perustavanlaatuisia ja luovuttamattomia ja kuuluvat yhdenvertaisesti maailman kaikille ihmisille.

5 IhmISOIKeUKSIeN JULISTUS 60 VUOTTA 3/ Työtä, ei avustuksia Fundación Silataj on toiminut jo yli 20 vuotta yhteistyössä Argentiinan alkuperäiskansojen kanssa auttaen heitä perinteisten käsitöiden myynnissä. kuva Fundación Silataj KUVAKULmA Vuonna 1986 kaksi buenosairesilaista vapaaehtoistyöntekijää matkusti Argentiinan pohjoiselle raja-alueelle ottamaan selvää, miten he voisivat auttaa alueella asuvia alkuperäiskansoja. Emme halua avustuksia, haluamme työtä, kuului Wichi- heimon johtajan, David Gonzálezin, vastaus. Yhteisö halusi apua käsitöidensä myyntiin, sillä heidän asuinalueensa sijaitsi kaukana suuremmista kaupungeista ja markkinointi oli heille itselleen vaikeaa. Näin syntyi Fundación Silataj -yhdistys. Vuoden lopussa yhdistys perusti käsitöille näyttelytilan ja kaupan Buenos Airesiin. Pian yhteistyötä alettiin tehdä myös useiden muiden alkuperäisyhteisöjen kanssa. Tärkein tämän projektin synnyttämä muutos on se, että työstä maksetaan oikea hinta. Tuotteita ei vaihdeta ruokaan tai osteta pilkkahintaan, kertoo Fundación Silatajin tiedottaja Dolores Bulit yhdistyksen vasta avatussa toisessa myymälässä Buenos Airesin keskustassa. Alueella on kuitenkin vielä paljon ongelmia, muun muassa terveydenhuollon ja koulutusmahdollisuuksien puutteellisuus sekä huonot tieyhteydet, jatkaa Bulit. Nykyään Fundacion Silataj tekee yhteistyötä Saltan alueella asuvien Wichi-, Chorote-, Toba-, Chané- ja Pilagá- kansojen sekä Jujuyn alueella asuvien Kolla- kansojen, yhteensä 26 yhteisön, kanssa. Nämä yhteisöt ovat perinteisesti olleet nomadikansoja, metsästäjä-keräilijöitä, joiden äidinkieli on jokin muu kuin espanja. Monet ovat nykyään kaksikielisiä, mutta ongelmia tuottaa opetuksen puute omalla äidinkielellä. Fundación Silataj onkin ollut mukana kaksikielisen opettajakoulutuksen kehittämisessä. Yhteistyöllä edistetään sosiaalista yhdenvertaisuutta Argentiinan alkuperäiskansat ovat joutuneet taistelemaan oikeuksistaan pitkään. Maan itsenäistymisen jälkeen, 1816, maita jaettiin uudelleen, ja alkuperäiskansat ajautuivat asumaan eristetyille rajaseuduille ja monet alkuperäiskulttuurit katosivat lähes kokonaan. Nykyään alueet kärsivät monista ongelmista, kuten kuivuudesta tai liikaviljelyn aiheuttamasta maaperän köyhtymisestä sekä saasteista. Myös kunnolliset liikenneyhteydet puuttuvat. Projektin tavoite on myös yhteisöjen itsearvostuksen palauttaminen, Bulit kertoo. Yhteisöt valmistavat luonnonmateriaaleista perinteisiä käsitöitä. Wichit kutovat kasvikuiduista kankaita, liinoja ja laukkuja, jotka värjätään siemenistä, lehdistä, juurista tai sienistä saaduilla väreillä. Materiaalit kerätään mieluiten kuolleista puista. Chanét valmistavat saviastioita sekä naamioita, joita on perinteisesti käytetty sadonkorjuurituaaleissa. Pilagát valmistavat punottuja koreja ja Kolla- ja Tobá- heimot neulovat lampaan- ja laamanvillasta ponchoja ja asusteita. Vaikka reilun kaupan käsitettä ei vielä tunnettu yhdistyksen perustamisen aikaan, sen periaatteet ovat olleet alusta asti mukana, Bulit kertoo. Yhteistyön myötä pyritään edistämään sosiaalista yhdenvertaisuutta, naisten asemaa sekä kestävää kehitystä. Argentiinassa reilu kauppa on vielä varsin vähän tunnettua, Bulit harmittelee. Fundación Silatajin kahdessa myymälässä Buenos Airesissa on kuitenkin oma vankka kävijäkuntansa ja hiljattain yhdistys on laajentanut myyntiään myös nettikaupan avulla. Maija Repo lisätietoja: kuva Fundación Silataj Dokumenttifilmi Gibsonista Tansanialainen reilun kaupan kahvin viljelijä Gibson J. Lyimo vieraili Suomessa toukokuussa EU:n kulttuurivaihto-ohjelman puitteissa Suomessa vieraillut italialainen Michele Barbotto seurasi Gibsonia hänen ensimmäisellä ulkomaanmatkallaan ja on tehnyt vierailusta opiskelutyönään dokumenttiohjelman. Dokumenttini tarkoitus on kuvata henkilöä, jonka olemassa oloa emme yleensä ajattele. Reilun kaupan järjestelmä tunnustaa taloudellisesti Gibsonin kaltaisen ihmisen oikeudet ja saavutukset, ja hänen Suomen vierailullaan minäkin sain tutustua hänen elämäänsä, Barbotto kertoo.

6 6 3/2008 Ihmisoikeuksien julistus 60 vuotta Jokaisella on oikeus työhön, työpaikan vapaaseen valintaan, oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin sekä suojaan työttömyyttä vastaan. Reilu kauppa oikaisee työelämän vääristymiä Oikeus tyydyttävissä oloissa tehtävään työhön ja riittävään toimeentuloon on kirjattu ihmisoikeuksien julistukseen 60 vuotta sitten. Ajanjakso on lyhyt, mutta työelämä on ehtinyt muuttua radikaalisti. Reilun kaupan taival on yhtä pitkä kuin ihmisoikeuksien julistuksenkin. Kohtuullinen palkka tehdystä työstä almujen sijaan ei äkkiseltään kuulosta radikaalilta poliittiselta aloitteelta, mutta valtaosa maailman ihmisistä on silti sen ulottumattomissa luvulla valtiot alkoivat ottaa yleistä vastuuta työllisyydestä. Poliittinen keskustelu alkoi kansallisista tavoitteista ja vuonna 1948 oikeus työhön kirjattiin ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen. Samaan aikaan talouspoliittisen keskustelun keskiöön nousi kaupan vapauttaminen. Vapaakauppaideologia pohjaa suhteellisen edun teoriaan siis siihen, että jokaisen maan kannattaa erikoistua tuottamaan sitä tuotetta, jota se pystyy suhteellisesti kannattavimmin tuottamaan, ja hankkia näillä tuloilla muu tarvitsemansa. Nykypäivän keskustelusta on kuitenkin unohtunut, että ideologienkin mukaan teoria toimii vain silloin, kun kaikissa maissa vallitsee täystyöllisyys. Täystyöllisyys ei kuitenkaan toteutunut edes Neuvostoliitossa. Globaalissa maailmassa työpaikat ovat epävarmoja ja turvattomia, eivätkä edes kaikki länsieurooppalaiset enää elätä itseään omalla työllään. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n pääjohtajan Juan Somavian mukaan järjestön päätehtävä nykymaailmassa onkin edistää ihmisten mahdollisuuksia saada kohtuullista ja tuottavaa työtä tasa-arvoisissa, turvallisissa, vapaissa ja ihmisarvoa kunnioittavissa olosuhteissa. Työelämän epävarmuus Työstä on tullut statussymboli: se määrittää, keitä olemme ja mikä on paikkamme yhteiskunnassa. Palkkaus kertoo siitä, minkälaisia asioita eri aikakausina arvostetaan. Työttömyys on paitsi vakava uhka yhä useamman ihmisen toimeentulolle ja selviytymiselle, myös identiteettikriisi. Tuloerojen jyrkkä ja jatkuva kasvu kertoo myös yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n mukaan lähes puolet maailman kolmesta miljardista työläisestä elää korkeintaan $2:lla päivässä. Vuonna 2007 oli kansainvälinen työttömyys 6 % työttömänä oli siis 189,9 miljoonaa ihmistä. Samaan aikaan yli 200 miljoonaa lasta on ansiotyössä, monet kokopäiväisesti. Vaikka työllisyystilanne on parantunut, työmarkkinoilla on paljon epävarmuutta. Kehittyvissä maissa väestömäärä on suuri ja valtion rooli heikompi kuin vaikkapa Pohjoismaissa, joten niiden sosiaaliturva on vähäisempi. Reilu kauppa syntyi puuttumaan epäkohtiin Maailman tila kuulostaa synkältä mutta juuri tästä syystä reilun kaupan järjestelmä on syntynyt, puuttumaan epäkohtiin ja köyhyyteen. Sen perustana on oikeus säälliseen työhön ja toimeentuloon. Kehittyvien maiden työläiset haluavat elättää itsensä ja perheensä tekemällään työllä, eivät kehitysavulla. Reilun kaupan järjestelmän piiriin kuuluu yli miljoona pientuottajaa ja käsityöläistä, jotka ovat järjestäytyneet noin ruohonjuuritason yhteisöön ja niiden sateenvarjojärjestöihin yli 50 etelän maassa. Reilu kauppa oikaisee vääristymää, jossa kehitysmaiden tuottajilta, käsityöläisiltä, työläisiltä ja viljelijöiltä vaaditaan pakkotyön keinoin heidän työpanostaan. Oikeus työhön on kahden kauppa: vapaus työhön antaa vapauden nauttia uniikeista, käsin tehdyistä tuotteista, sanoo Maailmankauppojen Liiton puheenjohtaja Laura Hokkanen. Reilussa kaupassa ajatus oikeudesta työhön nostaa esiin työn ja ihmisen arvoa. Silloin oivaltaa työn tekemisen perusedellytyksen: osaa kuvitella itsensä työläiseksi toisen työläisen asemaan. Tarvitaan kykyä ymmärtää, että joku elävä ihminen on tuottanut omalla ammattitaidollaan käsissäni pitelemäni tuotteen. Reilun kaupan järjestelmä on syntynyt tukemaan kaikista heikoimpia ihmisiä antamalla heidän hyödyntää osaamistaan. Työmarkkinoilta tavallisesti syrjäytetyt lesket, naiset, vammaiset, kastittomat saavat mahdollisuuden tehdä työtä, ansaita elantonsa ja tuntea ihmisarvonsa muiden joukossa. Kutoja työssään Thanaparassa Bangladeshissa. Lue lisää Thanaparan työstä sivulta 9. Anastasia Laitila kuva: Kati Hjerp

7 Ihmisoikeuksien julistus 60 vuotta Kullakin henkilöllä on oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin, mitä erityisesti tulee ravintoon, vaatetukseen, asuntoon, lääkintähuoltoon ja välttämättömään yhteiskunnalliseen huoltoon. 3/ Jokaisella on oikeus työhön ja riittävään elintasoon Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus (SASK) korostaa toiminnassaan mm. periaatetta, että jokaisella ihmisellä on oikeus vapaasti valittuun, turvalliseen, terveelliseen ja kehittävään työhön, joka antaa tekijälleen riittävän toimeentulon. YK:ssa nämä sisältyvät termiin inhimillinen kehitys. Pitkän ja antoisan elämän mahdollistavat riittävä ravitsemus, turvattu elanto, mahdollisuus hankkia tietoja, taitoja ja työtä, mahdollisuus laadukkaaseen vapaa-aikaan sekä turvallinen ja tasa-arvoinen, syrjimätön yhteisö. Tuntuuko oikeus -työhön pykälän toteutuminen epätodennäköiseltä, SASKin ohjelmasuunnittelija Janne Ronkainen? Mainittu oikeus saattaa kyllä kuulostaa jonkinlaiselta hurskastelulta tai toiveunelta ainakin globaalissa mittakaavassa. Mutta jos kaikilla ihmisillä on oikeus ihmisarvoiseen elämään, niin silloin oikeus säälliseen työhön ja toimeentuloon on yksi kaikkein keskeisimpiä asioita. Kyseisen oikeuden turvaamiseksi kaikille ei voida säätää mitään yhtä globaalisti määriteltyä kaikkialla hyväksyttävissä olevaa minimitasoa. Tästä syystä on tärkeää, että ihmiset voivat vapaasti määrittää säädyllisen elämänsä tason. Ennen kaikkea on kuitenkin tärkeää, että ihmiset saavat laillisen mahdollisuuden edistää omaa asemaansa tarvittaessa yhdessä muiden samassa asemassa olevien kanssa. Ronkaisen mielestä keskeisimpiä kansainvälisiä sitoumuksia ovat Kansainvälisen työjärjestön ILO:n turvaamat minimiehdot: lapsityön sekä pakko- ja orjatyön kielto, oikeus järjestäytyä ammatillisesti, perustaa tätä tarkoitusta varten organisaatioita, sekä ajaa omia asioita tällaisten organisaatioiden tai yhteenliittymien kautta. Mahdollisuus ammatilliseen järjestäytymiseen edellyttää usein ainakin jonkinasteista demokraattista päätöksentekojärjestelmää, kuva: YK-liiton arkisto Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko. kuva: SASK SASKin ohjelmasuunnittelija Janne Ronkainen. joka sekään ei automaattisesti takaa kyseisiä oikeuksia. Jos ihmisillä on mahdollisuus toimia tällä tavalla omia asioitaan edistäen, he useimmiten myös uskovat toimintansa vaikuttavan ja parantavan elämäänsä. Tällainen tulevaisuuden uskon ja osallisuuden säilyttäminen voi mahdollistaa kohtuullisen tyytyväisen elämän jopa taloudellisesti hyvin alhaisella tulotasolla. Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko, mitä jokaisella on oikeus työhön -pykälän toteutuminen edellyttää? Oikeus työhön on tiiviisti yhteydessä oikeuteen riittävästä toimeentulosta ja sisältää kolme perusulottuvuutta: oikeuden saada töitä, oikeuden valita työpaikka vapaasti sekä oikeuden kohtuullisiin työehtoihin. Oikeus saada töitä edellyttää valtioilta positiivisia toimia työllisyyden edistämiseksi esimerkiksi koulutuksen välityksellä, kun taas oikeus valita työpaikka vapaasti rajaa pois pakkotyön ja orjatyövoiman käytön. Oikeus oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin puolestaan tarkoittaa, että oikeus työhön sisältää myös työoikeudet. Työntekijöitä ei siis saa riistää millään tavalla. Tässä suhteessa merkittävä on myös ihmisoikeuksien julistuksen 24. artikla, joka takaa oikeuden riittävään lepoon ja vapaa-aikaan. Oikeus työhön liittyy lisäksi kiinteästi muihin oikeuksiin, kuten naisten oikeuksiin. Maailmanlaajuisesti ajatellen naiset vastaavat leijonanosasta kaikesta tehdystä työstä, mutta silti jopa 70 % maailman köyhistä on naisia. Monissa maissa naisilla on vain rajatut mahdollisuudet osallistua palkkatyöhön. Suuri osa naisten tekemästä työstä onkin kotona tehtävää työtä, joka jää usein huomiotta ja korvauksetta. Sukupuolten samapalkkaisuuden periaatteen toteutumiseen on vielä matkaa myös vauraissa länsimaissa. YK pyrkii Laukon mukaan edistämään työhön ja toimeentuloon liittyviä oikeuksia monin eri tavoin. Tärkeä instrumentti eri oikeuksien toteutumisen seurannassa on valtioiden määräaikaisraportointi YK:n sopimusvalvontaelimille. Määräaikaisraportointi antaa myös kansalaisyhteiskunnan toimijoille mahdollisuuden nostaa esiin olennaisia huolenaiheita. Köyhyyden puolittaminen vuoteen 2015 mennessä on YK:n keskeinen vuosituhattavoite, johon pääseminen on vaikeaa ilman toimeentuloa edistävän työnteon lisääntymistä. Oikeus työhön on tärkeä ihmisoikeus, jonka toteutuminen globaalisti edellyttää sitoutumista demokratiaan, rauhaan, kehitykseen sekä muihin ihmisoikeuksiin. Siinä riittää yhteistä työsarkaa. Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry on nostanut köyhdyttämisen lopettamisen strategiakautensa päätavoitteeksi. Myös Suomen kehityspolitiikan tärkein tavoite on köyhyyden poistaminen ja kestävän kehityksen edistäminen vuosituhattavoitteiden mukaisesti. Mitä kullakin henkilöllä on oikeus elintasoon -pykälän toteutuminen vaatii, Kepan kehityspoliittinen sihteeri Tytti Nahi? Jokaisen ihmisen elintason nosto inhimilliselle tasolle vaatii asenteiden ja rakenteiden muutosta kansainvälisessä kanssakäymisessä ja politiikassa. Asennemuutosta ovat viime vuosina edistäneet keskustelut

8 8 3/2008 IhmISOIKeUKSIeN JULISTUS 60 VUOTTA kuva: Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan kehityspoliittinen sihteeri Tytti Nahi. esimerkiksi työpaikkojen liikkuvuudesta, ilmastonmuutoksesta ja muuttoliikkeestä. Jos nähdään, että ihmisoikeudet voivat toteutua vain globaalisti tai eivät ollenkaan, on käytännön ratkaisuja helppo löytää. Esimerkiksi ruokakriisien ehkäiseminen selvästi vaatisi, että yksityisiä kansainvälisiä rahavirtoja ohjailtaisiin nykyistä rohkeammin. Nahi lisää, että yksityiset kansainväliset rahavirrat ruokkivat hintakriisiä viime talvena merkittävästi. Ruokakriisien ehkäisy vaatisi myös muutoksia kaupankäyntiin. Kauppaneuvotteluissa tärkeintä olisi suoda kehitysmaille oikeus suojella ja tukea omaa maatalous- ja jalostustoimintaansa eli harjoittaa aktiivista elinkeinopolitiikkaa. Kaupankäynnin tervehdyttämiseksi tarvittaisiin myös rajoja suuryritysten vallalle ja ytyä tuottajajärjestöihin: pienviljelijät ovat pahasti alakynnessä neuvotellessaan tuottajahinnoista supermarketketjujen kanssa.kauppapolitiikkaan tarvittaisiin muutoksia myös ihmisten terveyden ja lääkintähuollon parantamiseksi. Tänään palvelukauppaneuvottelut rohkaisevat palveluiden kaupallistamiseen ja tekijänoikeussopimukset nostavat lääkkeiden hintaa, vaikka ihmisoikeuksien toteuttamiseksi tarvittaisiin usein toisenlaista politiikkaa. Nahi korostaa kehitysyhteistyön olevan välttämätöntä ensiapua monelle köyhälle yhteisölle sekä ihmiselle. Se auttaa parhaimmillaan korjaamaan eriarvoisuuden syitä, esimerkiksi vahvistamalla syrjäytyneiden ihmisryhmien ääntä. Usein apu kuitenkin lisää Pohjoisten maiden määräysvaltaa Etelässä. Yksinään avulla ei ihmisoikeuksia toteuteta. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen, mihin kullakin henkilöllä on oikeus riittävään elintasoon -pykälän toteutuminen pitäisi perustua? Elintason peruspilarina on ekologisesti ja yhteiskunnallisesti kestävä taloudellinen toiminta, joka luo ihmisarvoista työtä ja toimeentuloa koko väestölle. Valtioilla itsellään on ensisijainen vastuu siitä, että kaikilla on mahdollisuudet perustarpeittensa tyydyttämiseen. Kaikkien väestöryhmien ja kaikkien alueiden asukkaiden tulee päästä oikeudenmukaisella tavalla osallisiksi talouden ja yhteiskunnan kehityksestä. On tärkeää, että esimerkiksi ruokaturva totetutuu kaikilta osin. Kansainvälinen yhteisö Suomi sen osana auttaa Väyrysen mukaan kehitysyhteistyöllä ja kauppapoliittisin keinoin köyhiä maita kehittämään talouttaan ja toteuttamaan köyhyyden poistamisohjelmiaan. Erityisen tärkeää on kohentaa maatalouden tuotantokapasiteettia ja ruokamarkkinoita, jotta omavaraisuusaste peruselintarvikkeiden osalta saadaan nousemaan. Tärkeää on myös sopia oikeudenmukaisista kansainvälisistä pelisäännöistä koskien niitä globaaleja järjestelmiä kuva: Lehtikuva Oy/Valtioneuvoston kanslia Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen. ja julkishyödykkeitä, joiden varaan taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja ekologisesti kestävä kehitys kaikissa maissa perustuu. Tätä työtä tehdään muun muassa YK:n piirissä ja Maailman kauppajärjestössä (WTO). Hätätilanteissa kansainvälisellä yhteisöllä on vastuu antaa humanitaarista apua. Suomi korostaa Väyrysen mukaan kehitysyhteistyöpolitiikassaan luonnonvarojen kestävää käyttöä, ilmastonmuutokseen sopeutumista, kaupan ja kehityksen yhteensovittamista sekä ihmisoikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa ja HIV/ AIDS-kysymystä. Koska suurimpia uhkia hyvinvoinnille ovat sodat ja konfliktit, kriisien ennalta ehkäisy ja niiden jälkihoito ovat keskeisiä haasteita huono-osaisimpien ja haavoittuvimpien ihmisryhmien elintason turvaamisessa. Elintasoon liittyvien ihmisoikeuksien toteutumisessa on puutteita myös teollistuneissa maissa. Monen rikkaan maan slummeissa ja syrjäseuduilla on syvää köyhyyttä ja puutetta. Kestävän kehityksen periaatteita on noudatettava kaikkialla. Väyrynen lainaa Lester Brownia, joka on kirjassaan Plan B 3.0 todennut, että ensisijaisina kehityspäämäärinä täytyy olla ilmastonmuutoksen hillintä, väestönkasvun hidastaminen, köyhyyden hävittäminen ja ekosysteemin tervehdyttäminen. Brown on laskenut, että näihin tarvittaisiin globaalitasolla noin 190 miljardin dollarin lisäpanostus vuosittain. Brown muistuttaa, että business as usual ei voi enää jatkua. Brownin johtopäätös on, että maailmantalouden ja kaikkien maailman talouksien on uudistettava kiireellisesti toimintamallejaan kestävämmälle pohjalle. Kysymys ei ole tarpeellisesta teknologiasta eikä rahasta. Kysymys on poliittisesta tahdosta, prioriteeteista ja elämäntavoista. Mia hemming Puhtaus on puoli ruokaa. Maailmankaupoista kautta maan. Palamin maalaisyhteisössä saippua tuo leivän pöytään koko perheelle. Tuoksuvat kasviöljysaippuat valmistetaan Etelä-Intiassa reilun kaupan periaatteita noudattaen. Työntekijöille tarjotaan koti, puhdas vesi, terveydenhuolto ja koulutusta lapsille. Maailmankaupat Reilua kauppaa

9 IhmISOIKeUKSIeN JULISTUS 60 VUOTTA 3/ Kullakin henkilöllä on oikeus opetukseen. Opetuksen on oltava maksutonta, ainakin mikäli on kysymys alkeis- ja perusopetuksesta. Alkeisopetus on pakollinen. Teknillisen ja ammattiopetuksen on oltava yleistä; jatko-opetuksen on oltava avoinna yhtäläisesti kaikille heidän ansionsa mukaan. Opetuksen on pyrittävä ihmishengen täyteen kehittämiseen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen vahvistamiseen.[...] Ihmisoikeuksien julistus, 26. artikla Koulutus on kehittyvissä maissa yksi tie kohtuulliseen elämään. Tavallisten kansalaisten koulutus on niissä kuitenkin usein vähäistä eikä heidän saamansa lyhyt ja puutteellinen opetus kohenna heidän asemaansa. Pienillä teoilla ja kansainvälisellä yhteistyöllä voidaan kuitenkin arkituotteidemme tuottajien elämään vaikuttaa myönteisesti. Suomalaisbangladeshilaista koulutusyhteistyötä Oululainen Maailmankauppa Juuttiputiikki on kokenut bangladeshilaisten käsitöiden maahantuoja. Se valvoo maahantuomiensa tuotteiden reiluutta itse säännöllisin vierailuin kauppakumppaninsa luona. Yhteistyötä muun muassa Thanapara Development Societyn kanssa on tehty 1980-luvulta saakka. Thanaparan päätuotteita ovat reilun kaupan valmisvaatteet. Tuote valmistetaan lähes alusta alkaen kuva: Mari Virtanen saman katon alla: langat värjätään, puolataan, kudotaan kankaiksi sekä leikataan, kirjotaan ja ommellaan edelleen vaatteiksi Thanaparan omassa työyhteisössä. Tuotekehittelyssä on tehty paljon suomalaisbangladeshilaista yhteistyötä, mutta aina lopputulos ei ole vastannut tilaajan toiveita. Tästä syntyi ajatus uudenlaisesta koulutusyhteistyöstä. Alun perin halusimme laajentaa Maailmankauppojen vaatevalikoimaa, joten ryhdyimme oululaisen kuva: Kati Hjerp suunnittelijan kanssa tekemään ulkoilutakkia, kertoo Juuttiputiikin toiminnanjohtaja Kati Hjerp. Saamamme prototyyppi naisten takista kaipasi kuitenkin muutoksia. Thanaparassa on ompelutaitoa, mutta laatu vaihtelee. Heillä oli selkeästi tarve saada koulutusta suomalaisten laatuvaatimuksista ja ompelutyön viimeistelystä. Vitidesign kumppaniksi Juuttiputiikkia pyörittävä Pohjois- Suomen Pääskyt ry haki ulkoministeriön hallinnoimaa Finnpartnership -rahoitusta suomalaisen kouluttajan lähettämiseksi Bangladeshiin. Finnpartnership -liikekumppanuusohjelma tarjoaa suomalaisyrityksille kehitysmaaliiketoimintaan liittyviä neuvontapalveluja sekä taloudellista tukea hankkeisiin. Kumppaniksi valikoitui Vitidesigniä pyörittävä Mari Virtanen, jolla oli kokemusta tuotekehittelystä Turun Maailmankaupan kumppanin Aj Quenin kanssa. Vitidesignin toimeksiantoon kuului anorakkimallin viimeistely ja toivottujen kaavamuutosten teko Suomessa sekä Thanaparan käsityöläisille suunnatun koulutuksen suunnittelu ja toteutus. Keskeisellä sijalla koulutuksessa oli länsimaisten vaatteiden teknisten ratkaisujen opettaminen ja tuotteiden laadun yleinen parantaminen. Koulutus tuli suunnitella niin, että jatkuvasti on käsillä suunnitelma B, kun suunnitelma A ei toimikaan. Työtä hidastavat sähkökatkokset, koneiden rikkoutuminen, rankka työhierarkia, materiaalin loppuminen, jonkin toisen tilauksen kiireellisyys sekä aikataulujen ainainen pettäminen, Mari Virtanen taustoittaa. Varasin mukaan prototyypin, kaavojen ja ohjeiden lisäksi kärsivällisyyttä. Länsimaisen tekstiilialan koulutuksen saaneelle kehittyvän maan työtapa voi helposti tuntua väärältä. Työtapa on kuitenkin ehkä vain erilainen, ja joskus hyvinkin innovatiivinen. Tämänkaltaiset kysymykset oli valmistauduttava ratkaisemaan mahdollisimman hyvin. Toteutus paikan päällä Paikan päällä Mari Virtanen huomasi nopeasti, etteivät koulutukseen saapuneet kovin kauan jaksaneet keskittyä ohjeisiin, paperilla oleviin kuviin tai sanallisiin selityksiin. Pyrin siis viemään koulutuksen läpi niin, että se tuki työntekijöille tuttuja oppimismetodeja. Kävimme läpi kaavat, tukikankaan kiinnityskohdat ja ompeluvaiheet. Työntekijät, joille ne olivat uusia, toistivat työvaiheita ääneen ja painoivat näin työvaiheita ja kaavapaloja muistiin, hän kertoo. Muistin tueksi jaettiin kirjalliset ohjeet. Thanaparan ompelijat ovat teknisesti erittäin ammattitaitoisia ja nopeita oppijoita. Tarvittiin kuitenkin tarkkaan sarjatyöhön motivointia: miksi kaikki saumat tuli ommella aina samalla tavalla, ja aina ohjeen mukaan, Mari Virtanen arvioi. Myös saman tuotteen eri tilausten tulee olla keskenään samanlaisia. Jos ompelutyössä tuli epäselvyyksiä, ompelijat turvautuivat poikkeuksetta lähimpään esimieheensä, malliompelijaan. Oli siis tärkeää vakuuttaa erityisesti malliompelija. Koulutuksen merkitys Thanaparan käsityöläiset eivät ole käyneet kouluja, vaan ovat oppineet ammattinsa vanhemmiltaan tai saaneet jonkinlaisen koulutuksen yhteisöltä. Tarina on sama monissa muissa reilun kaupan tuottajayhteisössä. Työmarkkinoilla ilman koulutusta päätyy lähes aina matalapalkkaisiin hanttihommiin, joten Thanaparankin käsityöläisille reilulla palkalla on todella merkitystä. Parhaassa tapauksessa tuottajaryhmässä työskentely kouluttaa kouluja käymättömästä ihmisestä taitavan käsityöläisen ja nostaa hänen statustaan omassa ryhmässä ja työmarkkinoilla ylipäänsä. Opittuaan jonkin taidon ihmiselle avautuu erilaisia mahdollisuuksia, esimerkiksi voi ansaita muualla ompelijana tai työskennellä itsenäisenä yrittäjänä, Kati Hjerp pohtii. Reilun kaupan tuottajaryhmissä saatava muu koulutus, kuten lukutaito, tieto omista oikeuksista, hygieniasta ja terveydestä toki vaikuttavat myös sosiaaliseen asemaan. Mari Virtaselle koulutuksen läsnäolo Thanaparassa oli päivänselvää. Työn ohessa tapahtuva ammatillinen koulutus tuulettaa varmasti työilmapiiriä ja antaa mielekkyyttä sarjatyölle. Myös tavalliset ompelijat pääsevät kontaktiin suunnittelijan kanssa, ja ehkä myös näkemään työnsä tuloksen. Laatuvaatimukset omaksutaan paremmin, kun saadaan vastaus kysymykseen miksi. Anastasia laitila

10 10 3/2008 Maailmankauppalehti pysyy Maailmankauppalehtenä edellisessä Maailmankauppalehdessä julkistettiin nimikilpailu, jossa haettiin uusia nimiehdokkaita Suomen ainoalle reilun kaupan erikoislehdelle. Toivomuksena oli löytää nimi, joka kuvaisi selkeästi lehden tavoitetta välittää tietoa ja herättää keskustelua reilusta kaupasta, kehityspolitiikasta ja kansainvälisestä kaupasta. Nimikilpailuun tuli postitse ja sähköisellä lomakkeella 30 ehdotusta. Ehdotuksia käsitteli lehden julkaisijan, Maailmankauppojen liitto ry:n hallitus kokouksessaan elokuussa. Hallitus oli valmis nimenmuutokseen sopivan nimen löytyessä, mutta kilpailuun osallistuneista uusista ehdokkaista se ei valitettavasti löytänyt sellaista. Lehti pysyy siis ainakin toistaiseksi Maailmankauppalehtenä, ja reilun kahvipalkinnon saa nimen säilyttämistä esittänyt Jarkko Leppä Tampereelta. Leppä piti Maailmankauppalehteä hyvänä nimenä kuvaamaan lehden tavoitteita: Ei ehjää kannata mennä korjaamaan, hän tuumi. Kiitämme kaikkia osallistujia! Uusi kilpailu on luvassa seuraavassa numerossa. Tilaa Reilun kaupan erikoislehti jo vuodesta Kehitysmaiden arki ja työ. Ihmiset tuotteiden takana. Tilaa lehti vuodeksi (4 nroa) maksamalla 10 lehden tilille Kirjoita viestikenttään tilaajan nimi ja postitusosoite. Nettitilaukset osoitteesta Kuva: Tree Goslinga Tiedustele paikkakuntasi Maailmankaupasta!

11 3/ Reilun kaupan puolesta Repu ry edistää oikeudenmukaisempaa maailmankauppaa. Kuvat: Simon Saddier Kansainvälisen verkoston seminaarissa Tallinnassa verkostoiduttiin työpajojen ja ryhmätyön merkeissä. Mitä kuuluu vapaaehtoisten kansainväliselle verkostolle? Reilun kaupan vapaaehtoisten kansainväliset kontaktit ovat viime vuosina huomattavasti lisääntyneet Repun EU-hankkeen myötä. Kova työ on tuottanut tulosta. Repulla on ollut jo yli kahden vuoden ajan käynnissä EU:n rahoittama hanke, joka tähtää Reilun kaupan vapaaehtoisten kansainvälisen verkoston luomiseen. Verkostolla tavoitellaan sitä, että eri maiden Reilun kaupan vapaaehtoiset voisivat tukea toisiaan esimerkiksi jakamalla tietoa ja ideoita kampanjoinnista. Näin eri maiden vapaaehtoiset voivat ottaa mallia onnistuneista tempauksista ja kampanjoista. Liikkeelle lähes nollapisteestä Käytännössä kansainvälisen verkoston luominen on näkynyt Repun jäsenille esimerkiksi kansainvälisenä seminaarina lokakuussa Se tarjosi suomalaisille vapaaehtoisille korkeatasoista koulutusta ja myös aloitti verkoston toiminnan. Reilun kaupan vapaaehtoistoimintaa on eri puolilla Eurooppaa. Toiminta on hyvin erilaista sekä erilaajuista. Joissain maissa on Repun tapaisia järjestöjä, ja joissain maissa taas Reilun kaupan vapaaehtoiset toimivat jonkin muun järjestön sisällä. Hanketta aloittaessa kenelläkään koko Euroopassa ei ollut tarkkaa käsitystä, missä maissa ja millaista vapaaehtoistoimintaa on. Kansainvälisen verkoston luominen on siis vaatinut suuren työn. EU-hanke loppuu vuoden vaihteessa. Silloin pitäisi olla olemassa itseohjautuva verkosto, joka toimii täysin vapaaehtoisvoimin. Verkostoitumista Tallinnassa Tässä vaiheessa vaikuttaa siltä, että kunnianhimoinen tavoitteenasettelu on kannattanut. Vapaaehtoisverkosto on tuoreen projektikoordinaattori Saara Maneliuksen mukaan vahvalla pohjalla. Kesäkuisella Tallinnan Fairtrade and the Environment -seminaarilla oli suuri merkitys verkostolle. Seminaarin tunnelma oli todella hyvä ja ihmiset verkostoituivat aktiivisesti. Saara oli itse paikalla seminaarissa vapaaehtoisena, eikä tiennyt että

12 12 3/2008 toimisi pari kuukautta myöhemmin verkoston palkallisena koordinaattorina. Seminaarin ohjelmassa oli luento Reilun kaupan puuvillasta, paneelikeskustelu Reilun kaupan ympäristövaikutuksista sekä työpajoja, joissa suunniteltiin tulevaa kampanjointia ja tiedotusta sekä rahoituksen hankkimista. Tallinnan seminaarissa luotiin myös vapaaehtoisista koostuva International Volunteer Board, joka on herättänyt suurta kiinnostusta. Volunteer Board koostuu täysin vapaaehtoisista. Tulevaisuudessa se korvaa koordinaattorin fairtradeaction.net -sivuston ylläpitäjänä sekä uutiskirjeen tuottajana. Seuraavan kerran International Volunteer Board tapaa marraskuussa Helsingissä. Tavoitteena on myös rahoituksen haku EU:lta verkoston seminaarin järjestämiseksi keväällä Kreetalla, sillä sähköiset kontaktit eivät koskaan voi korvata henkilökohtaisia tapaamisia. Toiveikkuutta tulevaisuuden suhteen Vielä EU-hankkeen viimeiseksi puolivuotiskaudeksi verkostolla ja sen koordinaattori Saaralla on paljon suunnitelmia. Fairtradeaction. netin uudistaminen käyttäjäystävällisemmäksi on juuri nyt työn alla. Repun kansainvälinen tiimi aloittelee syyskauttaan, ja olen saanut paljon tiimiä koskevia tiedusteluja sekä aiemmin mukana olleilta että uusilta kiinnostuneilta. Yhteistyötä käynnistetään myös Helsingin yliopiston ulkomaalaisille tutkinto-opiskelijoille suunnatun Tsemppi-verkoston kanssa. Toiveissa on, että tiimiin tulisi mukaan myös Helsingin yliopiston ulkomaalaisia opiskelijoita. Silloin tiimin kokouksissa olisi mahdollisuus tutustua sekä suomalaisiin että ulkomaalaisiin Reilusta kaupasta kiinnostuneisiin kertoo Saara. Vapaaehtoisten toivotaan myös aktiivisesti käyttävän ja luovan sisältöä uudistuneille nettisivuille. Tämä tarjoaa mahdollisuuden osallistua verkoston toimintaan riippumatta asuinpaikasta. Tiimin kokouksiin pyritään aina tarjoamaan mahdollisuus osallistua Skypen välityksellä. Verkoston jatkon kannalta Saara korostaa International Volunteer Boardin marraskuista tapaamista sekä kevään seminaaria. Toivon sydämestäni, että olemme onnistuneet kolmivuotisen EU-hankkeen aikana luomaan verkoston, joka jatkaa omillaan ilman EU:n taloudellista Kiinnostuitko Repun kansainvälisestä verkostosta? Parhainten toimintaan mukaan pääset ottamalla yhteyttä projektikoordinaattori Saara Maneliukseen, tai Käy myös tutustumassa verkoston sivuihin osoitteessa tukea. Tämä ei tunnu utopistiselta haaveelta, vaan täysin realistiselta suunnitelmalta, hän jatkaa. Anna Saipio Terveisiä Suomen ensimmäisestä Reilun kaupan kaupungista! Tampereesta tuli tämän vuoden toukokuussa Suomen ensimmäinen Reilun kaupan kaupunki. Reilun kaupan kaupungin kriteereissä vaaditaan Reilua kauppaa edistävän ja kaupungin eri tahoja edustavan kannatustyöryhmän perustamista, jotta kaupungissa suosittaisiin Reilua kauppaa yhä laajemmin ja useammalla taholla. Kuva: Reilun kaupan edistämisyhdistys ry Kannatustyöryhmä sai alkunsa Tampereella, kun valtuustoaloite Reilun kaupan kaupungin tittelin hakemiseksi hyväksyttiin tämän vuoden keväällä. Kannatustyöryh män jäseninä toimii kaksi edustajaa kaupungilta, Tampereen seurakun tien yhteiskunnallisen työn johtaja ja edustajat Tampereen kauppakamarista ja Tampereen yrittäjänaisista. Lisäksi ryhmään kuuluu edustajat Maailmankauppa Tasajaolta, Changemakerista sekä minä Repun edustajana. Kannatustyöryhmä on nyt ehtinyt kokoontua neljä kertaa. Suuri osa ensimmäisistä kokouksista on mennyt toimintatapojen hakemiseen ja toiminnan suunnitteluun. Neljännessä kokouksessa asialistalla tosin oli jo konkreettinenkin aihe: pohdimme, miten Tampereella osallistutaan Reilun kaupan viikkoihin. Toimintapotentiaalia ja tiedotuskanavia Pidin jo paljon ennen valtuustoaloitteen hyväksymistä kannatustyöryhmää ehkä potentiaalisimpana asiana, mikä Reilun kaupan kaupungin kriteereihin sisältyy. Parhaassa tapauksessa se laajentaa huimasti paikallisryhmän toimintamahdollisuuksia ja -resursseja. Kokemus on osoittanut oletuksen oikeaksi: kutsuja on tullut tapahtumiin aivan uusilta tahoilta ja on todennäköistä, että toiminta tulevaisuudessa vain laajenee. Lisäksi paikallisryhmän mahdollisuus toteuttaa tapahtumia, esimerkiksi Reilun kaupan viikkojen Maailman suurin Reilun kaupan kahvitau- Tampereen Reilun kaupan kaupungin arvonimi lanseerattiin viime toukokuussa. Asia tuli tutuksi myös tavallisille tamperelaisille. ko -tapahtuma, on aivan erilainen kuin aikaisemmin, koska yhteydet on jo valmiiksi luotu kaupunkiin, seurakuntiin ja yrityksiin. Erityisesti tällaisten valmiiksi pureksittujen konseptien toteutuksen pitäisi olla varsin mutkatonta kannatustyöryhmien kautta. Jäämme odottamaan, montako tahoa saamme yhteisvoimin mukaan. Reilun kaupan kaupungin arvonimi mahdollistaa myös sekä kaupungin että muiden tahojen tiedotuskanavien käyttämisen. Niiden avulla on tulevaisuudessa mahdollista saavuttaa erityisesti sellaisia ihmisiä, jotka eivät välttämättä muuten helposti törmäisi Reiluun kauppaan. Lisäksi se on parhaimmillaan perinteistä jalkatyötä huomattavan paljon mutkattomampaa ja tehokkaampaa. Haasteellista on tosin keksiä, miten näitä tiedotuskanavia voisi kaikkein tehokkaimmin käyttää. Hiljaa hyvä tulee Koko Reilu Tampere -kampanja on osoittanut, että kaupungin muuttaminen reilummaksi on melkoisen hidas prosessi, ja edistystä voi saavuttaa vain asteittain. Myös kannatustyöryhmän toiminnassa toivoisi, että asiat etenisivät nopeammin. Aktiivin on kuitenkin hyväksyttävä tietyt reunaehdot. Aina voi palauttaa mieleen, että asiat ovat aikaisemmin edenneet aiemmin paljon hitaamminkin. Antti Kylänpää Kirjoittaja on Repun Tampereen paikallisryhmän koordinaattori. Mitä pidit tästä Repu-liitteestä? Jotta voimme kehittää Repu-liitettä entistä kiinnostavammaksi, toivomme palautetta juuri sinulta, hyvä lukijamme. Jokainen vastaus on tärkeä! Palautetta voit antaa päätoimittajalle sähköpostitse osoitteeseen anna. puhelimitse tai kirjeitse osoitteeseen Repuliitteen toimitus, Reilun kaupan puolesta Repu ry, Paasivuorenkatu 2a, Helsinki. Mainitse palautteessasi, luetko Repu-liitettä säännöllisesti. Palautteessasi voit käsitellä esimerkiksi näitä kysymyksiä: Mikä oli tämän numeron kiinnostavin juttu, entä vähiten kiinnostava? Mistä aiheista haluaisit lukea Repu-liitteestä? Ovatko Fair Dude-palsta ja uutispalsta mielestäsi mielenkiintoista luettavaa? Jos olet Maailmankauppalehden säännöllinen lukija, luetko yleensä Repu-liitteestä kaikki jutut, vain osan, et juuri lainkaan? Minkä yleisarvosanan antaisit Repu-liitteelle? Huomioithan, että tämä palautepyyntö koskee vain Repu-liitettä, ei koko Maailmankauppalehteä. Kiitos palautteestasi! Palautetta antaneiden kesken arvomme Reilun tuotepalkinnon. Voit antaa palautetta myös nimettömänä, mutta arvontaan osallistumiseksi nimi ja osoite ovat välttämättömät.

13 3/ Reilua toimintaa työssä ja vapaa-ajalla jo vuodesta 2000 Minna Mannertille repuilu on tuttua niin vapaaehtoisena kuin palkattuna työntekijänäkin. Laitoin nimeni johonkin listaan ja jouduin nakituksen uhriksi, muistelee Reilun kaupan toimintansa alkua helsinkiläinen teologian opiskelija Minna Mannert, 28. Minna työskenteli Repussa EUhankkeen koordinaattorina tämän vuoden kesäkuuhun saakka. Ennen koordinaattorin pestiä Minnalla oli takanaan vuosien vapaaehtoistoiminta Repussa. Nuorena aktivistiksi Minna kertoo hänelle läheisten isovanhempien opettaneen lapsuudesta lähtien arjen viisautta ja kiinnostusta maailman tapahtumiin. Luultavasti tämän vuoksi hän hakeutuikin jo yläasteikäisenä Luonto- Liiton leireille, ja toimi myöhemmin luontokerhon ohjaajana sekä seurakunnan teatterikerhon vetäjänä. Myös kasvissyöjäksi Minna ryhtyi teini-ikäisenä Ympäristötaideleiriltä kimmokkeen saatuaan. Vapaa-aikanaan Minnan voi bongata kirpputoreja kiertelemässä. Reilu kauppa tuli Suomeen Minnan aloitellessa opiskelua. Tuolloin Suomessa ei hänen mukaansa juurikaan puhuttu kulutusvalinnoilla vaikuttamisesta. Reilussa kaupassa Minnaa viehättää juuri ihmisoikeuksien ja ympäristön yhdistäminen sekä järjestelmän potentiaali kasvaa niin suureksi, että sillä on mahdollisuus todella muuttaa maailmaa. Monipuolista toimintaa Vapaaehtoisaikanaan Minna viritteli Repun seurakuntakampanjaa, teki puhujavierailuja, maistatuksia ja toimi festarikiertueen koordinaattorina. Hän myös organisoi Repun pitämän kulttuurikahvion Töölönlahdelle, kantoi hallitusvastuuta kahtena vuonna sekä kirjoitti avustushakemuksia ja raportteja avustusten käytöstä. Minna on parantanut maailmaa palkkatyönäänkin. Hän työskenteli kahden vuoden ajan Kirkon Ulkomaanavun Changemaker -verkoston koordinaattorina. Sen jälkeen hän siirtyi Repuun. EUhankkeella, jota Minna koordinoi, Repu kehittää suomalaisten Reilun kaupan vapaaehtoisten verkostoa sekä luo kansainvälisen Reilun kaupan vapaaehtoisverkoston. Kansainvälisen verkoston kautta Repulla on kontakteja yli tusinaan maahan. Erityisesti Virossa ja Puolassa on nopeasti kehittyvää, erittäin aktiivista Reilun kaupan vapaaehtoistoimintaa, toteaa Minna tyytyväisenä. Tulevaisuuden suunnitelmia Minna aloitti elokuun alussa uudessa työpaikassa koulutussuunnittelijana Kirkkopalveluiden Yhteisvastuutoimistossa. Oma kristillinen vakaumus ja kirkko ovat Minnalle tärkeitä, vaikka hänellä on myös kriittistä sanottavaa kirkon kannoista ja toiminnasta. Miksi kirkko ei puhu pontevammin yhteiskunnallisista asioista? Työni Reilun kaupan edistämiseksi jatkuu varmasti jossakin muodossa. Samoin aion valmistua maisteriksi ennen kuin täytän 30, kommentoi Minna tulevaisuuden suunnitelmiaan. Teksti ja kuva Anna Saipio Reilun kaupan uutisia Kuva: Reilun kaupan puolesta Repu ry paitsi määränpäänä, myös jatkuvana prosessina. Yli tuhannen vapaaehtoisen työn ansiosta Reilun kaupan tuotteita on nyt saatavilla läpi koko Walesin. Kaik ki kaupungit Walesissa ovat Reilun kaupan kaupunkeja. Lisäksi 58 kaupungissa kaikilla 22 hallintoalueella toimii paikallinen aktiiviryhmä, ja lähes 400 koulua on sitoutunut käyttämään reilusti tuotettuja tuotteita ja tiedottamaan niistä. Lisätietoa: Henkilövaihdoksia Repussa Repun kansainvälisen hankkeen koordinaattorina toiminut Minna Mannert on siirtynyt uusiin tehtäviin. Hänen työtään jatkaa alkuvuoden puheenjohtajana toiminut Saara Manelius, p Uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Aleksi Halme, p Repu liitettä päätoimittaa nyt Aleksin sijaan Anna, joka on tehtävän lisäksi vaihtanut myös sukunimensä Kuivasesta Saipioksi, repu.fi, Kutsu syyskokoukseen Reilun kaupan puolesta Repu ry:n syyskokous pidetään perjantaina alkaen klo 18 Helsingissä toimistolla, Paasivuorenkatu 2 A, 5. krs. Kokouksessa vahvistetaan vuodelle 2009 toimintasuunnitelma, tulo ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruudet. Lisäksi valitaan uusi hallitus sekä tilintarkastajat ja varatilintarkastajat. Tervetuloa! Kuva: The Wales Fair Trade Forum Reilun kaupan viikoilla tapahtuu Tänä vuonna Reilun kaupan viikot järjestetään Perinteisiä marketmaistatuksia ei tällä kertaa järjestetä, mutta tapahtumia kyllä riittää. Repu ja Kepan globbariverkosto keskittyvät Reilun kaupan viikoilla kuntavaalikampanjointiin. Äänestä kuntasi reiluksi kampanja vaatii ehdokkaita kiinnittämään huomiota kuntien julkisten hankintojen eettisyyteen sekä lisäämään kansainvälisyyskasvatusta ja kehitysyhteistyötä etelän kuntien kanssa. Viikkojen päätapahtuma on Maailman suurin Reilun kaupan kahvitauko. Tiistaina Suomessa yritetään rikkoa tällä hetkellä Yhdysvalloissa voimassa oleva maailmaennätys. Tavoitteena on, että yli Reilun kaupan kannattajaa nauttii Reilu kauppa sertifioituja tuotteita kahvitauoillaan. Reilun kaupan edistämisyhdistys myös nimeää Reilun kaupan viikoilla uudet Reilun kaupan lähettiläät. Walesista Reilun kaupan maa Kesäkuussa Walesissa juhlittiin maailman ensimmäistä Reilun kaupan maata. Noin kaksi vuotta kestäneen kampanjan tuloksena Walesin kansalliskokous ja paikalliset viranomaiset ovat sitoutuneet valitsemaan reilun kaupan tuotteita ja tiedottamaan sekä reilun kaupan tuotteista että kehitysmaiden tuottajien kohtaamista vaikeuksista. Arvonimi nähdään Walesissa

14 14 3/2008 Ihmisoikeuksien julistus 60 vuotta Kullakin henkilöllä on oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin, mitä erityisesti tulee ravintoon, vaatetukseen, asuntoon, lääkintähuoltoon ja välttämättömään yhteiskunnalliseen huoltoon[ ] Ihmisoikeuksien julistus, 25. artikla Ruokaa reilusti Jos planeettamme tuottaa tarpeeksi ruokaa kaikille ihmisille, miksi 854 miljoonaa ihmistä menee silti nukkumaan tyhjin vatsoin? Jacques Diouf, FAO:n pääjohtaja Ruoka on ihmisille välttämätöntä, mutta vain 22 maata joista vain kaksi Euroopasta mainitsee oikeuden siihen perustuslaissaan. Niissäkin tämä oikeus toteutuu joskus todella huonosti huolimatta siitä, miten paljon hallitukset panostavat asiaan. Oikeus ruokaan on kirjattu vain 22 maan perustuslakiin. Nämä ovat: Bangladesh, Brasilia, Etelä-Afrikka, Etiopia, Equador, Guatemala, Guyana, Haiti, Iran, Korean Kansandemokraattinen Tasavalta, Malawi, Moldovan Tasavalta, Namibia, Nicaragua, Nigeria, Pakistan, Panama, Puerto Rico, Sri Lanka, Surinam, Uganda, Ukraina. Bangladeshissa, Boliviassa ja Etiopiassa ruokaturvatilanne on huono, vaikka kaikissa maanviljely on yksi tärkeimmistä elinkeinoista. Eri maissa huono ruokatilanne johtuu eri syistä. Bangladeshin viljelysmaa on maailman hedelmällisintä, mutta silti maa kuluttaa enemmän ruokaa kuin tuottaa. Maata kiusaavat erityisesti tulvat, jotka saattavat peittää jopa kolmanneksen sen pinta-alasta ja nimenomaan hedelmällisimmillä alueilla. Lisäksi nälkä on sukupuolistunut: naisten tilanne on huonompi kuin miesten. Tämä johtuu siitä, että perinteisesti perheen miehet syövät ensin ja naiset viimeisinä, jos ruokaa vielä on jäljellä. Boliviassa taas ruoasta on pula erityisesti alkuperäiskansoilla, jotka asuvat vuoristoseudulla. He saavat sadoistaan välillä niin vähän tuloja, ettei sillä voi ostaa muuta ruokaa, jonka hinta on lisäksi kallistunut. Viljely tapahtuu pääasiassa kaskeamalla, mikä tuhoaa maan hedelmällisyyden varsin nopeasti. Viljelymenetelmät ovat alkeellisia, ja myyntitaito huonoa. Etiopiassa suurin syy huonoon ruokatilanteeseen on se, että maanviljely on täysin riippuvaista sateista. Etiopia kärsii kuivuuskausista, ja se vaikuttaa suoraan ruokaturvaan. Edes hyvinä sadevuosina ruokaa ei tuoteta sen verran, että ateriat olisivat ravitsemuksellisesti täysipainoisia. Ruokaturvan kannalta on tärkeää, että ruoka voidaan tuottaa lähellä. Tämä tarkoittaa sitä, että perusruoka-aineina ovat paikalliset antimet. Tällaisia ovat esimerkiksi riisi, vehnä, maissi, kassava, tapioka ja hirssi. Lisäksi tarvitaan niitä täydentäviä ruoka-aineita, jotta ravintoaineiden tarve tulisi tyydytettyä. Riisi perusruokaaine Riisi on perusruoka-aine noin puolelle maailman ihmisistä, joten sen merkitys ruokaturvalle on erittäin suuri. Riisillä on maailman viljoista suurin jyväluku (= montako uutta jyvää saadaan yhdestä jyvästä), ja siitä on jalostettu lajikkeita hyvinkin erilaisiin olosuhteisiin. Riisi on ruoka-aineena hyvin monipuolinen. Siitä saadaan jauhoja, maitoa ja jyviä. Sitä voidaan syödä sellaisenaan, makeana, happamana tai muulla tavoin maustettuna. Eri lajikkeet sopivat eri ruokiin. Olemassa on esimerkiksi puuro- ja sushiriisiä. Bangladeshissa ihmiset syövät riisiä joka päivä jos sitä sattuu olemaan. Valitettavasti kaikkina päivinä sitä ei ole. Ruoka on yleensä kasvisruokaa, koska liha on liian kallista. Ruoan lisäksi tai tilalla juodaan valtavia määriä sokeripitoista teetä. Yksi tavallisimmista riisin kera

15 IhmISOIKeUKSIeN JULISTUS 60 VUOTTA 3/ syötävistä ruoista on dhal. Dhal tarkoittaa linssiä. Tässä yksi perusresepti. Dhal Ainekset: 2,5 dl punaisia linssejä 1 viipaloitu sipuli 3 tl öljyä ½ tl juustokuminan siemeniä (jeera) ½ tl kurkumaa 1 vihreä chili suolaa maun mukaan Pese linssit ja keitä ne viidessä desissä vettä. Muussaa linssit, kun ne ovat kypsiä. Kuumenna öljy ja paahda juustokuminan siemeniä, kunnes ne poksahtelevat. Lisää sipuliviipaleet ja paista ne ruskeiksi. Kaada linssit pannuun ja lisää mausteet. Anna hautua ainakin 15 minuuttia. Mitä pidempi haudutusaika, sen parempi maku. Sokeri ravintolisänä Sokeri tunnetaan meillä lähinnä makeutusaineena. Köyhissä maissa sokeri on kuitenkin arvokas lisä ruokavalioon, koska se sisältää paljon hiilihydraatteja. Lisäksi käsittelemätön sokeri sisältää useita ravintoaineita. Täysraakaruokosokeri, esimerkiksi Mascobado, on puhdasta ruokosokeria sitä ei siis ole käsitelty mitenkään. Ruokosokerissa ovat tallella kaikki sokeriruo on ravintoaineet, ja siksi se on huomattavasti normaalisokeria ravintopitoisempaa. Lisäksi joidenkin tutkimusten mukaan se on hampaille paljon terveellisempää kuin jalostettu sokeri. Mascobadon kaloripitoisuus on pienempi kuin esimerkiksi riisissä, koska iso osa sen painosta on mineraaleja. Mascobado sopii kaikkeen mihin tavallinenkin sokeri. Erityisen hyvää se on puurojen makeuttajana. Myös erilaiset säilykkeet Bolivialainen aamupuuro Ainekset: 2,5 dl quinoaa 5 dl vettä 1,5 dl omenaa viipaloituna ½ tl kardemummaa mascobadoa maitoa Huuhtele quinoa ja kuumenna se kiehumapisteeseen. Vähennä lämpöä ja anna hautua 5 minuuttia. Lisää omena ja kardemumma. Hauduta, kunnes kaikki vesi on imeytynyt. Makeuta ruoka mascobadolla ja tarjoile maidon kanssa. saavat Mascobadosta mukavan säväyksen. Koska Mascobadolla on voimakas ominaismaku, pitää sen käyttöön totutella. Bolivian perusruoka-aine on quinoa, joskin papuja, maissia ja perunaa käytetään myös. Sokeria käytetään lisäämään ruokien kaloripitoisuutta. Seuraava resepti on bolivialaista aamiaisruokaa. Mika-Petri lauronen lue lisää: jasmiiniriisin ravintosisältö (100 g) energia 362 kcal vesi 11,2 g proteiini 7,4 g hiilihydraatit 77,7 g rasva 2,4 g kuidut 2,8 g kalsium 12 mg fosfori 255 mg kalium 326 mg natrium 12 mg vitamiini B1 0,26 mg vitamiini B2 0,04 mg niasiini 5,5 mg Raakaruokosokerin ravintosisältö (100g) energia 275 kcal mineraalisuolat 740 mg max fosfori 3,9 mg max kalsium 85 mg max magnesium 23 mg max kalium 100 mg max rauta 1,3 mg max Africafe pikakahvi reilun kahvin klassikko Reilut sorminuket Reilun kaupan Africafeta on myyty Suomessa jo yli 20 vuotta. Africafen valmistuksen ei yksityistämisessä käynyt kuin Turun Sinapin se säilyi koti-tansaniassa. Tosin itse pikakahvitehdas siirtyi perheyrityksen haltuun omistajina ovat nykyään kahvin pienviljelijäperhettä Victoriajärven länsirannikolta. Kuppi kuumaa Tanicalta Bukobasta! Kehitysmaaja Maailman kaupoista sekä päivittäistavaraliikkeistä. Maahantuoja: Tampereen kehitysmaakauppa, p. (03) , NORSU, TIIKERI JA MUUT SUlOISET ElÄINhAhMOT syntyvät perulaisten kutojien taitavissa käsissä. Sorminuket sopivat kaiken ikäisille, niin satuiluun kuin maskotiksi. Pieni lahja, josta on paljon iloa! Kehitysmaa- ja maailmankaupoista kautta maan. Maahantuoja: Maailmankauppa Aamutähti, Turku, p. (02) ,

16 16 3/2008 IhmISOIKeUKSIeN JULISTUS 60 VUOTTA Kartta: Anastasia Laitila I artikla. Kaikki ihmisolennot syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä. III artikla. Kullakin yksilöllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen. V artikla. Ketään älköön kidutettako älköönkä rangaistako tai kohdeltako julmasti, epäinhimillisesti tai alentavasti. VI artikla. Jokaisella ihmisyksilöllä on oikeus kaikkialla siihen, että hänen oikeushenkilöytensä tunnustetaan. VII artikla. Kaikki ovat tasa-arvoisia lain edessä ja oikeutetut erotuksetta tasa-arvoiseen lain suojaan. Kaikilla on oikeus tasa-arvoiseen suojaan diskriminaatiota vastaan, joka loukkaisi tätä julistusta, sekä kaikkea sellaiseen diskriminaatioon yllytystä vastaan. Ihmisoikeudet maailmankartalle Bolivia IX artikla. Ketään älköön mielivaltaisesti pidätettäkö, vangittako tai ajettako maanpakoon. Ihmisoikeuksien julistuksen on hyväksynyt valtaosa maailman valtioista, mutta oikeuksien toteutuminen on valitettavasti monin paikoin vielä lapsenkengissään. Osittain epäinhimillisissä oloissa ihmiset kuitenkin järjestävät arkensa sekä juhlansa ja ansaitsevat elantonsa. Seuraavassa tarkastellaan muutamien maiden ihmisoikeustilannetta tarkoituksena antaa kuvaa siitä, minkälaisissa olosuhteissa reilun kaupan tuottajat elävät ja työskentelevät. Bangladesh Bangladeshiin julistettiin poikkeustila 2007 tammikuussa. Armeijaan nojaava väliaikaishallitus lupasi paluuta siviilivaltaan joulukuussa 2008 järjestettävien parlamenttivaalien jälkeen. Tällä välin väliaikaishallitus lupasi vakauttaa maan ja puhdistaa poliittisen järjestelmän korruptiosta ja uudistaa poliisin ja oikeuslaitoksen. Väliaikaishallitus saattoi ensi töikseen voimaan poikkeustilasäädökset, jotka rajoittavat perustuslain takaamia ihmisoikeuksia kuten mielipiteen- ja kokoontumisvapautta sekä oikeutta päästä vapaaksi takuita vastaan. Kymmeniä tuhansia ihmisiä on pidätetty viimeisten puolentoista vuoden aikana, useimmat heistä ilman minkäänlaista pidätysmääräystä. Kidutuksella saadut tunnustukset ja todistajanlausunnot ovat edelleen arkipäivää ja niiden käyttö on yleistynyt. Puolisotilaallisten erikoisjoukkojen sekä poliisin suorittamat epäiltyjen rikollisten ja alkuperäiskansoja edustavien ihmisoikeusaktivistien laittomat teloitukset jatkuivat myös väliaikaishallituksen kaudella. Useimmiten menehtyneiden on väitetty kuolleen poliisin ja oletettujen rikollisten välisissä tulitaisteluissa oltuaan vielä hetkeä aiemmin pidätettyinä. Viranomaiset ovat rajoittaneet eri medioiden toimintavapautta säätämällä uusia asetuksia sekä uhkailleet toimittajia ja kustantajia hallituksen tai armeijan häpäisemisen seurauksista. Itsesensuuri on yleistynyt ja toimittajia on pidätetty ja kidutettu. Hallitus perusti korruption vastaisen komission, laati korruption vastaisen lain sekä ratifioi YK:n korruptioyleissopimuksen. Korruptiosta epäiltyjä korkeita virkamiehiä korvattiin nuhteettomampina pidetyillä ja tukku poliitikkoja, virkamiehiä ja liike-elämän edustajia pidätettiin

17 IhmISOIKeUKSIeN JULISTUS 60 VUOTTA 3/ Bangladesh Filippiinit Liikkumista raja-alueella tulee välttää kuten myös Kenian, Somalian ja Sudanin raja-alueilla, jotka ovat osittain miinoitettuja ja vaarallisia. Ulkoasiainministeriökin matkustustiedotteessaan toteaa, että Etiopiassa esiintyy ajoittain sisäisiä levottomuuksia ja erityisesti etnisten ryhmien välisiä konflikteja. Levottomuuksien ja konfliktien lisäksi etiopialaisten elämää varjostaa köyhyys. Neljäsosa väestöstä elää äärimmäisessä köyhyydessä ja jopa puolet kärsii ruokapulasta. Luku- ja kirjoitustaito ei vielä ole kaikkien ulottuvilla. Aikuisväestöstä osaa lukea ja kirjoittaa vain joka toinen ja nuorista noin 60 %. Yli puolet lapsista aloittaa koulunkäynnin, mutta vain kaksi kolmesta heistä jatkaa viidennelle lukuvuodelle. Homoilla ei Etiopiassa ole samanlaisia mahdollisuuksia onnen tavoitteluun kuin heteroilla. He elävät pelossa, sillä homoseksuaalisuus on maassa kiellettyä. Filippiinit korruptiosyytteiden nojalla. Lakia on kuitenkin sovellettu taannehtivasti aikaan ennen sen säätämistä ja epäillyt ovat olleet pidätettyinä jopa 30 päivää ilman virallista pidätysmääräystä. Lisäksi komission virkailijoiden valikoivuus mahdollisten epäiltyjen haastamisessa käräjille vaikuttaa lähemmässä tarkastelussa selvästi puolueelliselta. Bolivia Etiopia Boliviassa toteutuvat pääpiirteissään lehdistön sananvapaus, uskonnonvapaus sekä kokoontumisoikeus. Poliittiset mielenosoitukset saatetaan kuitenkin usein hajottaa väkivalloin. Tuloerot ovat jyrkkiä kansanryhmien ja alueiden välillä. Vuonna 2006 valtaan nousi intiaaniväestöön kuuluva presidentti, joka on nimittänyt hallintoonsa merkittävän määrän alkuperäiskansojen edustajia. Maauudistuksissa on myös ajettu alkuperäiskansojen asiaa. Uudistuspolitiikka on kuitenkin herättänyt poliittisen konfliktin, josta on seurannut väkivaltaisuuksia. Valtaosa väestöstä elää köyhyydessä. UNICEFin mukaan Boliviassa kuolee yli 39 lasta päivittäin puutteelliseen hoitoon; perustarpeet eivät täyty kuudella kymmenestä lapsesta ja viisi kymmenestä lapsesta elää köyhyysrajan alapuolella. Prostituutio on laillista, mutta ihmiskauppa on silti lisääntynyt. Rikoksista syytetyillä on oikeus oikeudenkäyntiin, mutta tuomarien matalien palkkojen vuoksi monet ottavat lahjuksia. Vankiloiden olosuhteet ovat kurjat, eikä 70 prosenttia vankiloissa olijoista ole virallisesti tuomittu. Bolivia on maailman kolmanneksi suurin kokaiinin tuottaja. Maan laki sallii kokapensaan viljelyn hehtaarin alalla luvallisiin tarkoituksiin, kuten vuoristotaudin torjuntaan ja perinteisiin rituaaleihin. Laiton viljely on kuitenkin vakava ongelma. Etiopia Etiopia syyllistyy rikoksiin ihmisyyttä vastaan, ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch esittää. Armeija teloittaa, kiduttaa ja raiskaa siviilejä sodassaan Ogadenin somalialueen kapinallisia vastaan. Lisäksi Etiopian ja Eritrean rajakiista on aiheuttanut ihmisoikeuksien polkemista. Shimelban pakolaisleirillä Etiopiassa elää joukoittain ihmisiä, jotka ovat paenneet kiistaa, menettäneet kansalaisuutensa ja jääneet jumiin ilman oikeuksia. Filippiineille matkustavien kehotetaan noudattamaan maassa erityistä varovaisuutta ja tarkkaavaisuutta. Terrori-iskut ja/tai poliittiset levottomuudet ovat periaatteessa aina mahdollisia ympäri maata, ulkoasiainministeriön matkustustiedotteessa muistutetaan. Esimerkiksi Filippiineihin kuuluvalla Mindanaon saari on kärsitty jo 40 vuotta separatistisesta konfliktista, joka on tappanut vuosien varrella yli ihmistä. STT uutisoi tuoreiden taisteluiden taas alkaneen, kun korkein oikeus kielsi hallitusta perustamasta Mindanaolle erillistä muslimialuetta. Sopimuksen aikaan saamista pidettiin tärkeänä Filippiinien presidentti Gloria Arroyolle, jota hiljattain arvosteli 80 hänen vuonna 2001 alkaneen hallinnon aikaista korkeaa virkamiestä ja entistä ministeriä muun muassa ruokakriisin huonosta hoitamisesta, lisääntyvästä köyhyydestä, sosiaalipalvelujen rapautumisesta, korruptiosta ja vallan väärinkäytöstä. Korruptio on yksi maan talouden haasteista yhdessä valtavan väestönkasvun ja infrastruktuurin kanssa. Liki 85 miljoonasta filippiiniläisestä 24 miljoonaa joutui viime vuonna selviytymään alle puolellatoista eurolla päivässä. Köyhyydestä johtuvasta aliravitsemuksesta kärsii kolmannes maan lapsista. lisätietoa reilun kaupan tuottajista eri maissa saat osoitteesta ihmisoikeuksista osoitteesta lähteet: Englanninkielinen wikipedia Human rights watchin internet-sivut OneWorld US Suomen suurlähetystöt, Addis Abeba ja Lima Kumppani-lehti global.fi nland.fi Amnesty Internationalin maaraportit

18 18 3/2008 NÄKÖKULmA Oppia muuttolinnuilta Viime aikoina olen ajatellut paljon muuttolintuja. Täällä pohjoisella havumetsävyöhykkeellä me emme useinkaan tule ajatelleeksi, että linnuilla on elämää meidän maamme ulkopuolella. Kun linnut syksyllä lähtevät, ne vain lähtevät ja ovat poissa. Vähitellen hiljentynyt luonto ei vaikuta erityisesti toisenlaiselta ilman lintuja, koska talven lähestyminen saa meidät keskittymään itseemme. Sitten taas keväällä, lintujen saapuessa, on maailma yhtäkkiä täynnä laulua, ja aina uusia lajeja vastaanottava luonnonystävä ihmettelee, kuinka on voinut elää ilman linnunlaulua. Suurten parvien saapuminen on vielä vaikuttavampaa kuin niiden poismuutto. Muistan kouluajoiltani edelleen lokkien saapumisen sisämaan järvikaupunkiin. Ne saapuivat yhden yön aikana, ja kun avasi ikkunan, kuuli satojen ja taas satojen siipien huminaa yön pimeydessä. Seuraavana aamuna lokkeja oli kaikkialla. Kevät oli tullut. Muuttolinnuista lukemani kirja avasi silmäni, koska se kertoo lintujen elämästä siellä, minne ne talveksi muuttavat. Kesämaisemissani Hämeessä olen kuunnellut äärimmäisen arkojen punarintojen satumaisen kaunista laulua metsässä, ja siksi on outoa ajatella, että samat linnut ovat kesyjä puutarhalintuja jossakin muualla. Västäräkit ovat toki hyvin yleisiä lintuja, mutta silti ajatus suurista västäräkkiparvista on minulle outo. Kuitenkin afrikkalaisille satojen, jopa tuhansien västäräkkien parvet ovat tuttuja. Kun ei ole pesimäreviiriä puolustettavana, linnut kutsuvat toisiaan ja kerääntyvät iltakylvyn jälkeen nukkumaan lähekkäin. On kuin niiden luonne olisi muuttunut aivan toiseksi kuin kotona Suomessa. Luulemme tuntevamme ne, emmekä kuitenkaan tunne. Ehkä asia on näin myös ihmisten suhteen. Olen havahtunut muuttolintujen tilanteeseen lähinnä silloin, kun olen lukenut muuttoreittien varrella asuvista metsästäjistä, jotka ampuvat tai pyydystävät meidän lintujamme. Nyt huolenaiheet alkavat olla yhä vakavampia. Lajien menestys riippuu paljon talvehtimisalueesta. Kun kosteikkoja raivataan tai kun kuivuus vaivaa Egyptiä, eivät pensaskerttumme palaa enää kotimetsään. Elintilan ja elämäntavan menetys ei koske vain lintuja, kun pohjoisen ihmiset edelleen käyttävät etelän ihmisten luonnonvaroja. Muuttolintujen kannalta ilmastonmuutos voi merkitä myös sitä, ettei muuttoa enää tapahdu. Jos talvehtimisalueilla ei ole mitään annettavaa ja toisaalta talvet täällä muuttuvat leudommiksi, yhä enemmän lintuja ottaa riskin ja jää pesimämaahansa. Entisissä talvehtimismaissa olosuhteet kiristyvät. Maailmankirjat menevät sekaisin. Lintujen perspektiivistä katsottuna maailma näyttää aivan toisenlaiselta, ja näin on asia myös henkisessä mielessä. Se, mitä tapahtuu yhdessä maassa, vaikuttaa myös toiseen. Muuttolintu ei erota valtioiden rajoja taigan metsien välissä, eikä myöskään aseta pohjoista valtiota eteläisen rinnalla korkeampiarvoiseen asemaan. Muuttolintujen kaksoiskansalaisuus unohtuu helposti, kun koemme ne omiksi lajeiksemme. Jos haluamme suojella kotoisia lintujamme, meidän on pyrittävä parantamaan myös niiden maiden oloja joissa ne talvehtivat. Linnut ovat riippuvaisia eteläisen pallonpuoliskon maiden hyvinvoinnista aivan kuten niiden ihmisetkin. Pohjoisella pallonpuoliskolla taas olemme monessakin asias- sa riippuvaisia etelän kansoista, mutta näemme asiasta vain yhden puolen. Ihmisen missiona on opetella uuden ajan globaali kansalaisuus, joka tarkoittaa sitä, että kannamme vastuuta asuinmaamme lisäksi myös niiden maiden asukkaista, jotka toisaalta ovat oman hyvinvointimme edellytys, ja jotka toisaalta saavat ensisijaisesti kokea järkkyvän ilmaston muutokset muutokset, joita olemme itse pohjoisen hyvinvointimme seurauksena olleet edesauttamassa. Olen sitä ikäpolvea, että olen kansakoulussa laulanut monesti Miks leivo lennät Suomehen niin varhain kevähällä. Nyt tiedän, ettei ole olemassa sellaista käsitettä kuin Suomen taivas, jonka alla leivosen laulu soi kaikkein soreimmin. Taivas on meille kaikille yhteinen, samoin se kaunein ranta taivaan alla. Inka-Maria laitila Maailman suurin reilun kaupan kahvitauko Reilun kaupan viikkoja vietetään viikoilla 43 ja 44. Viikkojen avaukseksi tullaan rikkomaan Reilun kaupan kahvitauko -maailmanennätys, joka on tällä hetkellä yhdysvaltalaisen Fairtrade Resource Networkin nimissä. Ennätyksen ylittämiseksi tarvitaan yli kahvitaukoilijaa tiistaina klo välisenä aikana. Tauon ei tarvitse olla tunnin mittainen, kunhan edes osa siitä ajoittuu kyseiselle välille. Raportointi kahvitaukoon osallistuneiden määrästä tehdään Reilun kaupan edistämisyhdistyksen www-sivujen kautta. Tapahtuman suojelijana ja valvojana toimii hallitusneuvos Aulis Gerlander. Reilun kaupan kahvitaukoon voivat osallistua niin työpaikat kuin kahviloiden asiakkaat. Yhtä lailla voi järjestää iltapäiväkahvit läheisessä vanhainkodissa kuin infotilaisuuden työpaikan yhteiskuntavastuullisuudesta. Kahvitauolla tulee tarjota Reilu kauppa -sertifioituja tuotteita eli kahvia, teetä, kaakaota, mehua, hedelmiä, sokeria, hunajaa, viiniä tai muita Reilun kaupan tuotteita. Muutoin kahvitauon ohjelma on vapaa vaikka se ihan tavallinen kahvitauko. Suomalaiset ovat maailman innokkainta kahvinjuojakansaa. Paahdetun kahvin kulutus henkeä kohden on jo pitkään ollut maailman suurinta. Vuonna 2007 jokainen suomalainen joi keskimäärin 9,7 kg paahdettua kahvia, joka vastaa noin 3,8 kupillista valmista kahvia päivää kohden lue lisää: /kahvitauko

19 3/ estellen KIeRTUeBLOGI kuva Uusi Tuuli ry Kesä kaikkialla On ihan tavallista, että Estelleä pyörittävän Uuden Tuulen toiminta hajaantuu kesällä pyöräkirpparille, laivalle ja toimistoon. Tänä kesänä aikaa on vietetty lisäksi jalkautuen laajemmalle Eurooppaan. Estellen vuosille 2010 ja 2011 suunniteltua kahvirahtimatkaa Meksikoon on esitelty suurella menestyksellä zapatisteista ja reilummasta kaupasta kiinnostuneille ryhmille Italiasta Norjaan ja Portugalista Itävaltaan. Yhteistyökuviot näyttävät lupaavilta. Eri ryhmät ja yksityishenkilöt ympäri Eurooppaa ovat valmiita rakentamaan kanssamme kampanjaa, keräämään rahtia, luomaan yhteyksiä ja miettimään rahoitusta. Euroopanvalloituskiertueemme tuloksena saimme muun muassa kut- kuva Uusi Tuuli ry sun saksalaisen zapatisteja tukevan Ya Basta! -verkoston ja eurooppalaisten zapatistikahvin maahantuojien kokouksiin. Viestiämme viedään Meksikoon paikallisille ryhmille, tuottajille, paikallishallinnoille sekä zapatistien hyvälle hallinnolle (Buen Gobierno) ja sitä ulospäin edustavalle Enlace Civilille, joiden vastausta jäämme odottelemaan. Zapatisteihin on vaikeaa saada yhteyttä kiristyneen poliittisen tilanteen takia. Kyliä siirretään edelleen pakkokeinoin, paramilitaarit ovat aktivoituneet ja samaan aikaan zapatistit kokevat globaalin Pohjoisen aiemman kiinnostuksen ja solidaarisuuden hiipuneen. Näyttää siltä, että erilaisen rahdin erilainen kuljettaminen saattaisi olla ainakin Euroopassa muistutus ihmisille siitä, että eteläisessä Meksikossa ihmiset tarvitsevat huomiotamme. Estelle on kiertänyt kesän Itä- ja Pohjanmerta. Suomen rannikolta protuleirien, Olkiluotofestareiden ja muutaman kampanjasataman jälkeen matka suuntautui Hampurin kautta Bergeniin, sieltä Tall Ships Racen mukana Hollannin satamiin ja Malmössa pidetyn Euroopan sosiaalifoorumin kautta takaisin Suomeen. Kesän kiertueella on keskitytty reilun kaupan periaatteisiin ja eteläiseen Meksikoon. Ruumaa koristaa näyttely Estellen historiasta ja tulevaisuudesta ja laivalla käyvä yleisö on saanut nauttia kesän aikana paitsi kahvista, myös erittäin vaihtelevasta sisällöllisestä ohjelmasta. Olemme menestyksekkäästi kertoneet ympäri Eurooppaa siitä, miksi fairer, slower, less on kovasti tavoittelemisen arvoinen konsepti. Itse kohtasin Estellen innokkaine miehistöineen heinäkuun lopussa keskellä Hampuria Fischmarktin kupeessa. Ensimmäinen päivä kului laivan muuttamisessa purjehtivasta val- tamerialuksesta keinuvaksi näyttelytilaksi, muutaman neliömetrin kokoiseksi maailmankaupaksi, konferenssisaliksi ja ulkoilmakahvilaksi. Tunnelman kruunasi tervan haju miehis tön puuhaillessa ohjelman ohessa laivankunnostustöissä. kuva Uusi Tuuli ry Viikon kestäneeseen ohjelmaan mahtui liikenteen ja rahdin ongelmien pohtimista, keskustelutilaisuus radikaalidemokratiasta maalla ja merellä, eteläisen Meksikon tilanteen esittelyä elokuvan ja luennon keinoin ja lopulta sen miettimistä, miksi nimenomaan meidän pitäisi hakea kahvia Meksikosta. Laivalla vierailleet pääsivät myös nauttimaan vegaanisen kahvilan antimista, kokeilemaan pyöränkorjausta pyöräkirppiksen ja paikallisen tee-se-itse-pajan opastamana ja syömään meksikolaisen kansankeittiön herkullisia luomuksia. Estelle näytti parhaat puolensa tuomalla yhteen erilaisia ryhmiä ja ihmisiä, joilla ei muuten ole varsinaisesti mitään tekemistä keskenään. Zapatistikahvin Euroopan suurin maahantuoja Café Libertad kohtasi ei-kaupallisen maatalousprojekti Karlshofin, ihmisoikeustarkkailussa kunnostautunut Peace Brigadesin aktivisti innostui Hafenstrassen pyöräpajasta ja omavaraisuuteen pyrkivän Ulenkrugin kommuunin spontaanisti paikalle tulleet vierailijat solmivat suhteita Hafenstrassen kansankeittiöön. Itselleni pitkän toimistossa vietetyn talven jälkeen aurinkoiset päivät Hampurissa muistuttivat siitä, että teen työtä, jolla on tarkoitus. Uusien ihmisten tutustuttaminen maailmankaupan ongelmiin ja ratkaisujen pohtiminen iltaisin työpajoissa sekalaisen seurakunnan kanssa tarjoaa mahdollisuuden jakaa omaa osaamistaan ja oppia muilta. Muiden verkostoiminen ja oma verkostoituminen on ollut henkilökohtaisesti mukava kokemus. Tällä motivaatiolla jaksaa taas pitkän kylmän talven Aurajoen rannalla. Mervi leppäkorpi

20 20 3/2008 Reilu ekoturismi yleistyy Keniassa Paviaanit kirkuvat ja hyppivät puissa pääni yläpuolella. Auringonpaiste siivilöityy iholle vihreän lehvästön ja lämpimän, virtaavan veden lävitse. Pesen hiuksiani ylellisessä avokattoisessa suihkussa kenialaisen luonnonpuiston ekomökissä. Vesi lämpiää aurinkopaneeleilla, jotka tuottavat sähköä koko turistikylän tarpeisiin. Suihkun jälkeen perinneasuinen masai-intiaani saattaa minut ravintolarakennukseen, jotta en joutuisi polulla petoeläinten saaliiksi. Kolmen ruokalajin illallisen valmistavat ja tarjoilevat lähikylän masait, ja kielitaitoisimmat heistä toimivat lisäksi oppaina safareilla. Kenian Masai Marassa toimivan idyllisen lomakylän suhde ympäristöönsä vaikuttaa kaikin puolin symbioottiselta. Basecamp Explorer -yhtiön norjalaiset perustajat ovat pohtineet perusteellisesti kompostointia, kierrätystä ja hiilidioksidipäästöjen kompensointia. Matkayhtiö myös istuttaa puita, suojelee gepardeja ja pyörittää turistipalveluiden ohella pienimuotoisia yhteisöprojekteja. Lapset pääsevät Basecampin ansiosta hyvätasoiseen lähikouluun ja naiset valmistavat perinteisiä koruja turistimarkkinoille tavallista paremmalla palkalla. Yhtiö auttaa heitä suunnittelemaan korut länsimaisten turistien makua vastaaviksi. Omat rahatulot lisäävät naisten itsenäisyyttä. Vaikka masait vaalivat ylpeästi perinteistä paimentolaiskulttuuriaan, heilläkin on käyttöä rahalle. Sillä voi ostaa vaikkapa kankaita, monipuolista ruokaa ja koulutarvikkeita. Turistin omatuntotase Tietenkin turisti lähtee kotiin pohjattoman tyytyväisenä nähtyään leijonia, kirahveja, seeproja ja puhvelilaumoja ja ajeltuaan avokattoisella safariautolla aavalla savannilla hiukset tuulessa hulmuten. Hän on myös vieraillut lantamajassa, katsellut masaiden tansseja ja värikkäitä asuja ja nauttinut toinen toistaan parempia juhla-aterioita. Kaiken lisäksi matkailu on Afrikassa ylellisyydestä huolimatta suhteellisen huokeaa. On kuitenkin pakko ihmetellä, voiko toiselle mantereelle suuntautuvan matkan saldo ihmiskunnalle mitenkään olla positiivinen, kun pelkästään edestakainen lentomatka Keniaan lämmittää ilmakehää yhtä paljon kuin vajaa kolme vuotta tavallisella yksityisautolla ajelua kilometriä vuodessa. Maailman kasvihuonekaasupäästöistä jo arviolta 5 % aiheutuu turismista. Toisaalta turismi on maatalouden jälkeen Kenian talouden tärkein sektori ja tuo maahan enemmän ulkomaista rahaa kuin mikään muu ala. Keniaa ei tunneta Suomessa matkailumaana, mutta sen häikäisevät luonnonpuistot ja hiekkarannat houkuttelivat viime vuonna maahan noin kaksi miljoonaa turistia. Parhaimmillaan matkailijat tuovat elinkeinon sadoille tuhansille pienituloisille ja vievät mukanaan tuulettuneita asenteita ja realistisempia käsityksiä kenialaisesta yhteiskunnasta. Vastuullisen matkailun markkinat Kuinka vapauttavaa olisikaan, jos reilun kulutuksen suosija voisi yhdistää luontevasti samaan matkapakettiin avartavia kokemuksia, siekailematonta nautiskelua ja annoksen yhteiskuntavastuuta. Basecamp Explorer ei olekaan ainoa yhtiö, joka pyrkii kilpailemaan vastuullisuudella. Monet matkailuyhtiöt panostavat erilaisin painotuksin ekologiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen kestävyyteen. Erilaisten sertifikaattien ja ekomerkkien viidakko on samalla käynyt varsin monimutkaiseksi. Mikään yhtiö ei tietääkseni kuitenkaan tarjoa vielä matkapaketteja, joissa hiilidioksidipäästöt olisi kompensoitu myös lentojen osalta.