Järviseudun kehittämisohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Järviseudun kehittämisohjelma 2007-2013"

Transkriptio

1 Järviseudun kehittämisohjelma

2 2 Sisällysluettelo 1. Järviseudun nykytilan kuvaus Alue Väestö Yritys- ja elinkeinorakenne sekä talous Työllisyys Koulutus ja vapaa-aika Alueen nykytilanteen analyysi Visio Järviseudusta vuonna Kehittämisstrategia Luonnon ja raaka-ainevarojen hyödyntäminen Yritystoiminnan edistäminen Osaamisen vahvistaminen Asuinympäristön ja viihtyvyyden kehittäminen Väestökehityksen kääntäminen positiiviseksi Aluetalouden vahvistaminen ja omaehtoisen toiminnan lisääminen Kuntapalveluiden järjestäminen Elinkeinojen kehittämissuunnitelma Alkutuotanto Jalostus Palvelut Matkailu Muut yksityiset palvelut...35

3 3 1. Järviseudun nykytilan kuvaus 1.1. Alue Järviseudun seutukunta koostuu Alajärven kaupungista sekä Evijärven, Kortesjärven, Lappajärven ja Vimpelin kunnista. Seutukunta sijaitsee Etelä- Pohjanmaan maakunnan koillisosassa, noin 80 km:n etäisyydellä maakuntakeskuksesta Seinäjoesta. Järviseudulle saavuttaessa maakunnalle luonteen omainen tasainen lakeusmaisema alkaa kumpuilemaan ja kohoamaan saavuttaessa Suomenselkää kohti. Leimallista alueelle ovat Ähtävänjoen vesistöön liittyvät järvet ja joet. Vesistö jakaantuu (osittain tai kokonaan) kahdeksan kunnan alueelle ja vesistö on mm. tunnettu järvistään, jokihelmisimpukoistaan, purotaimenistaan, Lappajärven erikoisesta syntyhistoriasta sekä Kurejokilaakson kauniista kulttuurimaisemista. Seudun erityispiirteisiin kuuluvat runsas järvisyys sekä suistoalueen maannousu. Seutukunta on liikenteellisesti maantieliikenteen varassa. Seutukunnan läpi kulkevat kantatie 63 Seinäjoelta Ylivieskaan (Ouluun), kantatie 68 Virroilta Pietarsaareen sekä vt. 16 (Ylistaro-Kyyjärvi), joka on osana Atlantilta Karjalaan johtavaa Sinistä tietä. Tieyhteydet ovat aivan viime vuosina parantuneet huomattavasti etenkin alueen pohjoisosassa. Samalla myös liikennevirrat ovat huomattavasti kasvaneet mm. kantatie 63:lla. Rautatie ohittaa alueen länsipuolelta, jolloin lähimmät asemat ovat Lapua, Kauhava ja Pedersöre. Lähimmät henkilöliikennelentokentät ovat joko Seinäjoella tai Kruunupyyssä. Seutukunnan kuntien pinta-alat ovat seuraavat: Alajärvi 768,9 km 2 (vesi 30,2), Evijärvi 391 km 2 (36,2), Kortesjärvi 336,1 km 2 (8,3), Lappajärvi 523,2 km 2 (139,3) ja Vimpeli 328,8 km 2 (41,5), yhteensä 2.603,5 km 2. Etäisyydet kuntakeskusten välillä ovat suhteellisen lyhyitä, keskimäärin noin 20 km Väestö Järviseudun seutukunta kärsii maaseutumaisten seutujen tapaan väestökadosta. Seutukunnan asukasmäärä on vähentynyt vuoden 1995 lopusta vuoden 2006 loppuun 11,6 % eli henkeä. Vuodesta 1990 laskettuna asukasmäärä on vähentynyt vuoden 2006 loppuun henkeä eli 12,3 %: Järviseudun väestön väheneminen on ollut suurinta Etelä-Pohjanmaan maakunnan seutukunnista ja koko valtakunnassa vuonna 2005 seutukunnista yhdenneksitoista suurinta (seutukuntia 77 kpl).

4 4 Väestön muutos-% E-P:lla ,00 6,00 4,00 2,00 0,00-2,00-4,00-6,00-8,00-10,00-12,00 Härmänmaa Järviseutu Kuusiokunnat Etel. seinänaapurit Seinäjoen seutuk. Suupohja Tarkasteltaessa sekä kunnittaisia että seutukunnittaisia tilastoja, voidaan todeta, että väheneminen on vuosittain varsin epätasaista johtuen todennäköisesti pienten yksiköiden satunnaisvaihtelusta. Alajärvi Evijärvi Kortesjärvi Lappajärvi Vimpeli Seutukunta Vuoden 2000 jälkeen on kaikkien Järviseudun kuntien asukasluku pudonnut jonkinlaisen portaan alapuolelle kuten Alajärvi alle as, Evijärvi alle as, Kortesjärvi alle as, Lappajärvi alle as ja Vimpeli alle as. Suhteellisesti suurinta väestön väheneminen on ollut Lappajärvellä; yli 17,6 % vuodesta 1995 vuoteen Kortesjärven vähennys on ollut n. 14,5 %. Alajärven tilanne on paras: vähennys vain noin 8,2 %.

5 5 Väestön muutos-% Järviseudulla e 5,00 0,00-5,00-10,00-15,00-20,00-25,00 Alajärvi Evijärvi Kortesjärvi Lappajärvi Vimpeli Väestön väheneminen johtuu sekä muuttoliikkeestä että syntyneiden vähemmyydestä kuolleisiin verrattuna. Muuttotaseemme oli vuonna 2005 seutukunnista yhdenneksitoista huonoin muuttotaseen ollessa noin -7,5 promillea väestöstä eli 160 henkeä. Koska useimmat poismuuttajat ovat nuoria, kuntien ikärakenne huononee ja kerrannaisvaikutuksena syntyvyys laskee edelleen kiihtyvällä vauhdilla. Väestörakenne Vuonna 2000 väestön rakenne kääntyi huonompaan suuntaan: yli 65- vuotiaiden osuus on suurempi kuin alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä. Valtakunnan tasoon verrattuna seutukunnan väestörakenne alkaa olla huolestuttava: yli 65-vuotaita on 20,6 % (valtakunta 16) ja alle 15-vuotiaita 18 % (valtakunta 17,5). Kunnittain tilanne vaihtelee huomattavasti; Alajärvellä suhde alle 15-vuotiaat/yli 65-vuotiaat oli ,8/18,5 % ja Lappajärvellä 14,4/24,3 %. Muiden kuntien sijoittuessa tälle välille kuitenkin siten, että ainoastaan Alajärvellä alle 15-vuotiaita on enemmän kuin yli 65-vuotiaita.

6 Järviseudun väestökehitys ikäryhmittäin Työttömyyden alenemisen myötä taloudellinen huoltosuhde (=työvoiman ulkopuolella olevat ja työttömät yhtä työllistä kohti) Etelä-Pohjanmaan seutukunnan kunnissa on parantanut huomattavasti vuodesta 1995, jolloin se oli seutukunnassa keskimäärin 2,16 kun se vuoden 2004 tiedon mukaan on 1,66. Järviseudun huoltosuhde on kuitenkin huonoin Etelä-Pohjanmaan seutukunnista ja valtakunnallisella tasolla 17. huonoin. Kunnittain huoltosuhde vaihtelee Alajärven 1,78:sta Evijärven 1,48:een. Väestöennusteet Tilastokeskuksen vuonna 2007 laaditun väestöennusteen mukaan seutukunnan väkiluku alenee vuodesta 2007 vuoteen 2040 mennessä 21,2 % eli noin asukkaalla. Tällöin asukasluku olisi noin Ennusteen mukaan vuonna 2010 seutukunnan asukasluku olisi Tämä näyttää hyvin realistiselta ennusteelta, mikäli väestön väheneminen jatkuu 2000-luvun alun mukaisesti, eli vähennys olisi n. 1-1,5 % vuodessa. Vuonna 2015 asukasluku olisi ennusteen mukaan Tilastokeskuksen väestöennuste vuoteen 2040 Alajärvi Evijärvi Kortesjärvi Lappajärvi Vimpeli Seutukunta

7 7 Etelä-Pohjanmaan liiton helmikuussa 2007 laatiman kehitysarvion (Sarja B:28) mukaan väestön ikääntymisellä, vähenemisellä ja keskittymisellä on useita seurauksia. Maakunnan pienimmissä kunnissa, joissa väestö on ikääntyneitä ja vähenee, nykymuotoisen väestökehityksen jatkuminen merkitsee suuria haasteita kuntien palveluiden rahoittamiselle jo nyt, kun väestön vähentyminen ja ikääntyminen vähentävät työvoimaa, verotuloja sekä heikentävät rahoituspohjaa. Kun väestön ikääntymiskehitys etenee, ulottuvat tämän kehityksen vaikutukset yhä enemmän myös kaupunkeihin. Väestöennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden määrä kasvaisi Etelä-Pohjanmaalla määrällisesti ja suhteellisesti eniten seuraavan vuoden aikana suurimmissa kunnissa. Tilastokeskuksen väestöennusteissa ongelmana on ollut se, että ne uusitaan 3-4 vuoden välein, mutta kehityskuva muuttuu aluetasolla jatkuvasti. Verrattaessa toteutunutta väestökehitystä Tilastokeskuksen vuoden 2004 väestöennusteeseen voidaan todeta, että Etelä-Pohjanmaan ennakkoväkiluku oli vuoden 2006 lopulla henkeä ennustettua suurempi. Väestöennuste aliarvioi 16 eteläpohjalaisen kunnan väestömäärän ja liian optimistinen se oli kymmenessä kunnassa. Suhteellisesti eniten ennuste aliarvioi Vimpelin (4,3 %) väkilukua ja suhteellisesti ylioptimistisin se oli Evijärven (2,6 %) osalta Yritys- ja elinkeinorakenne sekä talous Seudulle on erittäin tyypillistä pienyritysvaltaisuus ja maatalousyrittäjyys. Järviseudulla oli yritysten toimipaikkoja maaliskuussa 2006 kaikkiaan kpl, joista yli 50 työntekijän yrityksiä oli ainoastaan 8 kpl. Toimipaikkojen lukumäärä on kasvanut 98 kpl vuodesta 2000 vuoteen Eniten yrityksiä (E-P 3/2006) asukasta kohti laskettuna oli Evijärvellä eli 83 toimipaikkaa/1000 asukasta. Kaikki Järviseudun kunnat sijoittuvat maakunnassa 10 parhaan joukkoon. Muiden Järviseudun kuntien luvut olivat: Vimpeli 71, Kortesjärvi 68, Lappajärvi 64 ja Alajärvi 63. Arvonlisäys 1 Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Markkinatuotannossa se lasketaan vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot. (Tilastokeskus). Arvonlisäys vastaa läheisesti jalostusarvoa. Etelä-Pohjanmaan suurin arvonlisäys oli vuonna 2004 Seinäjoen seutukunnassa eli miljoonaa euroa (41 % maakunnan arvonlisäyksestä) ja Härmänmaalla, 527 miljoonaa euroa. Arvonlisäys oli seutukunnista pienin Järviseudulla, 336 miljoonaa euroa. Kahden arvonlisäykseltään suurimman seutukunnan osuus koko maakunnan arvonlisäyksestä oli 55 prosenttia. Seutukuntien väliset erot arvonlisäyksessä ovat varsin suuria. Arvonlisäys asukasta kohti oli vuonna 2004 suurin Seinäjoen seutukunnassa, eu-

8 8 roa ja pienin Suupohjassa, euroa. Järviseudun seutukunnassa arvonlisäys asukasta kohti oli euroa. Suupohjan arvonlisäys oli 63 prosenttia Seinäjoen seutukunnan tasosta, eli yli kolmasosan matalampi. Härmänmaalla arvonlisäystä asukasta kohti kertyi selvästi toiseksi eniten, euroa. Yhdenkään Etelä-Pohjanmaan seutukunnan arvonlisäys asukasta kohden ei ylittänyt koko maan tasoa. 1 Väestön, tuotannon ja työllisyyden kehitysarviot E-P:lla, E-P:n liiton julkaisusarja B:28 Vienti Viennin osuus maakuntien välisessä vertailussa on Etelä-Pohjanmaalla matalin. Vuonna 2005 vientiin maakunnan tuotannosta meni 23,3 % kun vastaava osuus koko maassa oli 49,3 %. Seutukunnittain tarkasteltuna (E-P:lla) koko maakunnan viennistä suurin vientiseutukunta oli Seinäjoen seutu 39,6 % ja pienin Suupohja 8,1 % Järviseudun viennin ollessa 13,8 %. Asukaslukuun suhteutettuna eniten vientiä oli Härmänmaalla 5,26 eur/asukas ja toiseksi eniten Järviseudulla 4,85. Kunnittain suurin vientikunta asukasta kohti oli Kauhava 9,96 eur/asukas ja hyvänä kakkosena Vimpeli 9,51. E-P:n vientitilasto (1000 eur) Seinäjoki 233 Kauhava 005 Alajärvi 301 Kurikka 975 Ylistaro 408 Lapua 934 Vimpeli 0 Elinkeinorakenne Järviseudun elinkeinorakenteelle on leimaa antavaa alkutuotannon suuri osuus. Seutukunnittaisessa tarkastelussa Järviseutu oli viidenneksi alkutuotantovaltaisin seutukunta vuonna 2004e (kahdeksantena vuoden 2000 tietojen perusteella). Erikseen tulee huomata, että alueella voimakas turkistarhaus luetaan myös alkutuotantoon. Vuosien aikana jalostus kasvoi

9 9 suuremmaksi kuin alkutuotanto. Ammatissa toimivasta väestöstä vuonna 2004 alkutuotannon osuus oli 18,4 %, jalostuksen 28 % ja palveluiden 50,9 %. Työpaikoista laskettuna vastaavat luvut olivat 19,1 %, 26,8 % ja 50,5 %. Kunnittain tilanne vaihtelee huomattavasti: alkutuotannon osuus vaihtelee Kortesjärven 31,1 %:sta Vimpelin 10,6 %:iin, jalostuksen osuus Vimpelin 34,8 %:sta Evijärven 23,7 %:iin ja palveluiden Alajärven 54,4 %:sta Kortesjärven 42 %:iin. Ammatissa toimiva väestö / Järviseutu Alkutuotanto Jalostus Palvelut Tuntematon Työpaikkojen määrä on Järviseudulla noussut vuosittain paria poikkeusta lukuun ottamatta 1990-luvun alun lamavuosista alkaen aina vuoteen 2000 asti, jonka jälkeen tapahtui pienoinen notkahdus. Työpaikkojen määrä vuonna 1993 oli Järviseudulla kpl ja vuonna kpl. Huipussaan työpaikkojen määrä oli vuonna 1998 yhteensä kpl. Vuoden 2004 tiedon mukaan työpaikat ovat lisääntyneet vuodesta kpl eli 9,3 %. Jos työpaikkamuutosta tarkastellaan toimialoittain, niin alkutuotannon työpaikat ovat vähentyneet vuodesta 1993 vuoteen kpl, jalostuksen lisääntyneet 725 kpl ja palveluiden lisääntynyt 691 kpl (tuntemattomat +91).

10 10 Järviseudun työpaikat e Alkutuotanto Jalostus Palvelut Tuntematon (e) 1.4. Työllisyys Työttömyys Etelä-Pohjanmaalla on 1990-luvun alun laman jälkeen kehittynyt suotuisaan suuntaan. Valtakunnan tasoon verrattuna maakunnan työttömyys oli 1990-luvulla hieman valtakunnan keskiarvoa korkeampi mutta kääntyi alle keskiarvon 2000-luvulla. Työttömyys seutukunnittain ,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Härmänmaa Järviseutu Kuusiokunnat Suupohja Eteläiset Seinänaapurit Seinäjoen seutu

11 11 Seutukunnittain tarkasteltuna Etelä-Pohjanmaalla Härmänmaan alhainen työttömyys on aivan omaa luokkaansa. Muiden seutukuntien työttömyys noudattelee lähes samaa kehitystrendiä. Vuonna 1997 pienin työttömyys oli Härmänmaata lukuun ottamatta Järviseudulla 15,2 % ja suurin Suupohjan seutukunnassa 16,4 %. Näistä luvuista on vuosien saatossa tultu tasaisen varmasta alaspäin. Vastaavat luvut vuodelta 2005 olivat Seinäjoen seutu 8,7 % ja Suupohja 10,1 %. Kunnittaisessa tarkastelussa kaikilla kunnilla on työttömyyden osalta selkeä suunta alapäin. Järviseudun kunnista Kortesjärvellä on perinteisesti ollut huomattavasti muita kuntia parempi työllisyys kuitenkin niin, että Evijärven hyvä työllisyyskehitys on vuodesta 2002 lähtien lähes saavuttanut Kortesjärven tason. Järviseudun työttömyys-% kunnittain ,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Alajärvi Evijärvi Kortesjärvi Lappajärvi Vimpeli Keskiarvo Kuntien väliset erot pienimmän ja suurimman työttömyysasteen välillä ovat kaventuneet 2006 mennessä huomattavasti. Vuonna 1997 oli pienimmän (Kortesjärvi 10,8 %) ja suurimman (Vimpeli 18,4 %) työttömyyden ero oli 7,6 % ja vastaava luku 2006 (Kortesjärvi 6,3 %, Vimpeli 9,2 %) 2,9 %.

12 12 Naisten, nuorten ja pitkäaikaistyöttömien suhteellinen kehitys Naiset Nuoret Pitkäaikaistyött. Ongelmallista Järviseudun työttömyydessä vuosina on se, että myönteinen yleiskehitys ei ulotu erityisryhmiin kuten naisiin, pitkäaikaistyöttömiin ja nuoriin. Paras tilanne erityisryhmistä on nuorilla. Nuorten suhteellisessa osuudessa on tapahtunut hienoista alentumista lukuun ottamatta 2000-luvun alun taantumaa. Pitkäaikaistyöttömien osalta kehitys on saman suuntainen kuin nuorilla. Naisten työttömyys on sitkeästi kasvanut vuoden 2002 notkahdusta lukuun ottamatta. Seudulla tulee ohjelmakauden alussa käynnistää selvitystyö siitä, mitkä syyt aiheuttavat sen että naisten työttömyyteen ei ole löytynyt positiivista ratkaisua. Varsinkin, kun jo nyt ja ainakin lähitulevaisuudessa samanaikaisesti seudulla tullaan todennäköisesti kärsimään työvoimapulasta Koulutus ja vapaa-aika Järviseudun seutukunnalla ja koko maakunnalla ongelmana on väestön alhainen koulutustaso, vaikka myönteistä kehitystä on viimeisen vuosikymmenen aikana tapahtunut. Tilastokeskuksen kehittämän koulutustasomittaimen mukaan väestön koulutustaso oli vuonna 2005 koko maassa 305 eli perusasteen jälkeen suomalaiset opiskelevat noin kolme vuotta. Koulutustaso oli korkein Uudellamaalla 359 ja Etelä-Pohjanmaan koulutustaso oli 260, mikä oli Etelä-Savon ja Kainuun ohella maan matalin. Etelä-Pohjanmaan kunnista koulutustaso oli korkein Nurmossa (327) ja Seinäjoella (324) sekä heikoin Isojoella (181) ja Karijoella (185). Järviseudun kuntien koulutustasoista korkein oli Lappajärvellä (242) ja matalin Kortesjär-

13 13 vellä (216). Muiden kuntien koulutustasot olivat Alajärvi 240, Evijärvi 218 ja Vimpeli 239. Eniten tutkinnon suorittaneita 15 vuotta täyttäneestä E-P:n väestöstä vuonna 2005 oli Nurmossa, missä 69,1 prosentilla oli suoritettuna perusasteen jälkeinen tutkinto. Vähiten tutkinnon suorittaneita oli Soinissa, 45,5 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla tutkinnon suorittaneiden osuus oli 59,4 prosenttia, mikä oli maakunnista neljänneksi matalin. Koko maassa tutkinnon suorittaneiden osuus oli 63,4 prosenttia. Järviseudun kuntien vastaavista luvuista korkein oli Vimpelillä (56,8) ja matalin Evijärvellä (53,0). Muiden kuntien koulutustasoprosentit olivat Alajärvi 54,6, Kortesjärvi 53,2 ja Lappajärvi 56,5. Perusopetuksen osalta Järviseudun alueella on kattava kouluverkko. Vaikka kouluverkkoa perusopetuksen 0-6 luokkien osalta on viime vuosina lasten vähenemisen vuoksi karsittu, koulumatkat eivät ole kasvaneet kohtuuttoman pitkiksi, eikä koulujen koko liian suureksi. Perusopetuksen luokilla 7-9 on kyetty takaamaan pätevä opetushenkilöstö etenkin kunnissa, joissa on lukio. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen paikkoja Järviseudulla on JAMI:n kolmessa eri toimipisteessä. Opetuksessa on painotettu yrittäjyyttä ja erikoistumista alueen yrityselämän tarpeisiin sekä kansainvälisyyttä. Myös lukioiden kanssa tehdään vahvaa yhteistyötä. Yleissivistävää koulutusta antaa Järviseudulla neljä lukiota (Alajärvellä, Evijärvellä, Lappajärvellä ja Vimpelissä). Lukiot ovat yleislukioita, joissa on painotettu eri asioita matemaattisluonnontieteellisestä painotuksesta palloiluun. Lukiot tekevät vahvaa yhteistyötä keskenään etenkin virtuaali- ja verkko-opiskelun osalta. Osalla lukioista on myös yhteistyötä yliopistojen kanssa. Vapaan sivistystyön osalta alueella on kaksi kansalaisopistoa, Järviseudun Opisto (Evijärvi, Kortesjärvi, Lappajärvi ja Vimpeli) ja Järvipohjanmaan Opisto (Alajärvi, Soini ja Lehtimäki). Etenkin nuorten työttömien ja syrjäytymisuhan alla olevien nuorten auttamiseksi seutukunnalla toimii työpaja. Sen osaprojektit tukevat koulun keskeyttäneitä ja keskeyttämisuhan alla olevia nuoria. Näiden nuorten saaminen koulutukseen ja työmarkkinoille on seutukunnalla haasteellinen tehtävä. Nuorten kasvun monipuolinen tukeminen ja seutukunnalla viihtyminen ovat avainasioita väestön vähenemisen estämiseksi. Myös seutukunnan asukkaiden harrastusmahdollisuudet ja hyvinvointipalvelut vaihtelevat kunnittain, joten asukkaiden saamat palvelut eriarvoistuvat alueella. Kuntien satsaukset vapaa-aikapalveluihin vähenevät ja kolmas sektori on osassa kunnista järjestänyt tarvittavia palveluja. Osa kunnista tarjoaa vain osittaisia vapaa-aikapalveluja (esim. liikuntapalveluja).

14 14 2. Alueen nykytilanteen analyysi Järviseudun seutukunnan kunnilla Alajärvellä, Evijärvellä, Kortesjärvellä, Lappajärvellä ja Vimpelillä on pitkä yhteistyön historia. Samoin alueen kunnilla on pitkiä perinteisiä yhteistyösuhteita seutukunnan ulkopuolisiin kuntiin. Talousalueena Järviseutu on melko yhtenäinen johtuen pitkähköstä etäisyydestä maakunnan keskukseen. Pendelöintiä tapahtuu eniten seutukunnan sisällä Alajärven, Lappajärven ja Vimpelin kesken. Seutukunnan ulkopuolelle työpaikkaliikennettä suuntautuu Kortesjärveltä Härmänmaalle ja Alajärveltä Seinäjoelle sekä Evijärveltä Kruunupyyhyn, Pedersöreen ja Pietarsaareen. Alueen infrastruktuuri on kattava ja tietoliikenneyhteydet ovat keskitasoa. Tietoliikenneinfrastruktuurin rakentuminen on hyvässä vauhdissa. Toimialojen sisäisessä tarkastelussa alkutuotanto on edelleen melko vahva. Maataloudet vahvuuksia ovat maito ja lihantuotanto. Erikoiskasvien viljely, esim. perunan ja maustekasvien viljely on laajamittaista. Elintarvikkeiden jalostusta harjoittavia yrityksiä on toistaiseksi vähän. Erikoismaatalous, turkistarhaus, on saavuttanut nahkojen tuotannossa merkittävän kansainvälisen markkinaosuuden. Tarhaus on kuitenkin erittäin suhdanneherkkä ala, jonka äkkinäiset vaihtelut luovat tiettyä epävarmuutta. Edelleen alan epävarmuutta lisäävät vaatimukset tarhauksen kieltämisestä. (maatalouden tilastotieoja osoittamaan em. asiaa) Jalostustoiminta on edelleen pääosin tuotantolähtöistä, perinteistä tekniikkaa käyttävää kotimarkkinateollisuutta. Vientiä harjoittavia yrityksiä on kuitenkin jo useilla toimialoilla. Pääosa teollisuudesta liittyy tavalla tai toisella rakentamiseen. Rakennusala on tällä hetkellä ennätyslukemissa. Palvelualalla korostuu keskimääräisen kokoinen julkinen sektori, koska muut palvelualan sektorit ovat maakuntaa ja etenkin muuta maata kehittymättömämmät. Julkinen sektori on 1990 luvulla supistunut sekä kuntien säästöohjelmien että valtionhallinnon uudelleenjärjestelyjen vuoksi. Kuntien taloudellinen tilanne heikkenee edelleen. Matkailun osuus on jatkuvassa nousussa, joskin kaikkia alueen mahdollisuuksia ei vielä hyödynnetä.

15 15 Järviseudun nelikenttäanalyysi Vahvuudet Rakentamisklusteri Alkutuotannon osaaminen Liikenneyhteydet Kaunis luonto Monipuolinen yrittäjyys Asumisympäristö Kulttuuri Korkea työmoraali Järjestötoiminta ja hyvät vapaa-ajan palvelut Hyvät ammatilliset koulutusmahdollisuudet Vienti (teollisuus ja turkistarhaus) Mahdollisuudet Matkailu Omaehtoinen kehittämistoiminta Halu toimia alueen hyväksi Kehittyvät oppilaitokset Kuntien yhteistyö Informaatioyhteiskunta alueellinen tietoverkko Yritysten verkostoituminen ja yhteistyö Seutukuntien yhteistyö Raaka-aineiden jalostus (maatalous, turkistarhaus, metsätalous, peltoenergia) Maaseutuasuminen Kasvuyritysten kehittäminen Työperäinen maahanmuutto Uudet yritys ja elinkeinopalvelut Hyvinvointiyrittäjyys Jalostusarvon nosto Rakentamisen uudet ratkaisut Heikkoudet Alkutuotannon rakenne Teknologinen kilpailukyky Alhainen koulutustaso Taloudelliset resurssit Seuturakenteen hajanaisuus Liikenteellinen sijainti Toimijoiden vähäisyys Ammattikorkeakoulutasoisen opetuksen puute Koulutuksen ja työmarkkinoiden kohtaaminen Työikäisen väestön sijoittuminen Vanhakantaisuus Sairastavuus Kunta- ja seutukuntatason vision puuttuminen Uhkat Maaseudun rakennemuutos Aktiivi-ikäisen väestön muuttoliike pois alueelta Työvoimapula Aluepolitiikan uudet suuntaukset Valtion ja kuntatalouden kehitys Ympäristön tilan huononeminen Ikärakenne Teollisuuden yksipuolisuus Riippuvuus kärkiyrityksistä

16 16 3. Visio Järviseudusta vuonna 2013 Visio: Järviseutu on vuonna 2013 yli asukkaan vireä ja kehittyvä seutukunta, joka tunnetaan monipuolisesta rakentamisklusterista, matkailusta ja alkutuotannosta ja jossa peruspalvelut tuotetaan kuntien yhteistoiminnalla tehokkaasti ja laadukkaasti. Seutukunta tunnetaan turvallisena ja vetovoimaisena asuinpaikkana jossa on hyvät peruspalvelut ja koulutustarjonta, perhekohtaiset ja yksilölliset perusturvapalvelut sekä monipuoliset ja laadukkaat vapaa-ajan palvelut. 4. Kehittämisstrategia Kun edellä olevasta nelikenttäanalyysistä johdetaan strategia, (= mikä vahvuus auttaa hyödyntämään kunkin mahdollisuuden ja torjumaan uhkan, mikä heikkous estää hyödyntämästä kutakin mahdollisuutta ja torjumasta uhkaa) niin päädytään seuraaviin painopisteisiin (ei tärkeysjärjestyksessä), johon kehittämistoimet seuraavalla ohjelmakaudella tulee kohdistaa: 4.1. Luonnon ja raaka-ainevarojen hyödyntäminen 4.2. Yritystoiminnan edistäminen 4.3. Osaamisen vahvistaminen 4.4. Asuinympäristön ja viihtyvyyden kehittäminen 4.5. Väestökadon kääntäminen positiiviseksi 4.6. Aluetalouden vahvistaminen ja omaehtoisen toiminnan lisääminen 4.7. Kuntapalveluiden järjestäminen 4.1. Luonnon ja raaka-ainevarojen hyödyntäminen Painopisteellä tarkoitetaan sekä luonnon (maisema, pinnanmuodostus) että luonnosta suoraan tai alkutuotannon kautta saatavien materiaalien hyödyntämistä. Edelleen tavoitteeseen sisältyy ympäristöasioiden huomioiminen ja luonnon säilyttäminen sellaisessa kunnossa että sen hyödyntäminen on mahdollista kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti. Aivan viime vuoden aikana on vahvasti keskustelu energian omavaraisuudesta. Puuenergian ja muiden uusiutuvien bioenergiamuotojen tuotantoa ja käyttöä edellytetään tehostettavan. Järviseudulla energiaraaka-aineen tuotanto (turvetuotanto, puuenergia) on viime vuosina laajentunut seutukunnan alueella huomattavasti tuoden mukanaan myös uusia työpaikkoja. Toiminnan laadun parantamiseksi sekä ympäristöseikkojen huomioimiseksi tulee alaa kehittää määrätietoisesti.

17 17 Tällä painopisteellä on erityisesti mahdollisuus muodostua alkutuotannon työpaikkoja korvaavaksi ja naistyöpaikkoja / lisäansiomahdollisuuksia luovaksi alaksi esim. matkailuelinkeino ja painopistettä tukee mm. Järviseudun ammatti-instituutin ympäristöosaaminen. Alajärvellä sijaitsevan liuskekiviesiintymän tunnettavuutta, louhintamääriä ja jatkojalostusta pyritään edelleen lisäämään Toimenpiteet ohjelmakaudella: luontoon perustuvien matkailupalveluiden lisääminen luonnon käytettävyyden parantamiseen liittyvien investointien lisääminen (uimarannat, kelkkailu- ja vaellusreitistöt) luonnontuotteiden keräilyn ja jatkojalostuksen kehittäminen ja lisääminen maatalouden, turkistarhauksen ja metsätalouden tuotteiden jalostustoiminnan lisääminen luomutuotannon lisääminen ympäristön ja vesistön kunnosta huolehtiminen 4.2. Yritystoiminnan edistäminen Yritysten kilpailukykyyn vaikuttavat mm. tuotannon laatu, työntekijöiden ja johdon osaaminen, ympäristöasioiden huomioiminen ja yhteistyötaidot muiden yritysten kanssa. Mikäli yritykset ovat kilpailukykyisiä, niillä on myös varaa kehittää toimintaansa. Jos yritys kehittyy, työntekijät kokevat työpaikkansa turvallisena, haastavana jne. Tällöin työntekijät eivät helposti hakeudu muihin työpaikkoihin ja myös muuttoliike vähenee. Kilpailukyky on hyvin pitkälle osaamiskysymys; sekä yrittäjän omaa osaamista että kykyä käyttää asiantuntijatahoja avukseen. Kyse on myös ajan tasalla pysymisestä ja yhteiskunnan muutossuuntien haistamisesta ja niihin vastaamiskyvystä. Kaikissa näissä kysymyksissä apua löytyy myös yritysten yhteistyöstä. Kilpailukykyvaatimus koskee myös alkutuotantoa. Seutukunnalla on parhaillaan menossa selvitystyö kehittämis- ja innovaatiotoiminnan käynnistämisestä. Kehitysyksikkö tuottaisi ja välittäisi elinkeinoelämän ja julkisen sektorin tarpeisiin palveluja edistämään elinkeinoelämän kehittymistä sekä tukisi alueen koulutus-, väestö- ja työllisyyspolitiikkaa. EU on tuonut mukanaan hyvät mahdollisuudet laajentaa markkina-aluetta Suomen ulkopuolelle. Tämän mahdollisuuden hyödyntämiseen myös Järviseudun yritykset tulisi saada mukaan aikaisempaa laajemmin. Toimenpiteet ohjelmakaudella: kuntien ja muiden tahojen elinkeinoneuvonnan tehokkaan, koordinoidun yhteistyön vahvistaminen sekä työnjaon selkiyttäminen kasvu- ja kehittämishalukkaiden yritysten toiminnan edistäminen yritysten teknologisen tason nostaminen uuteen teknologiaan perustuvien yritysten saaminen alueelle yritysten tuotannon laadun parantaminen

18 18 yritysten verkostoitumisen ja yhteistyön tukeminen kansainvälistymisen lisääminen eri alojen kehittämisyksiköiden synnyttäminen alueen ammatillisen oppilaitoksen yhteyteen elinkeinoyhteistyön parantaminen rannikon suuntaan sukupolvenvaihdosten aktivointi työkyvyn ylläpitäminen 4.3. Osaamisen vahvistaminen Järviseudulla toisen asteen ammatillista koulutusta antaa Järviseudun koulutuskuntayhtymän ylläpitämä Järviseudun ammatti-instituutti - JAMI, jolla on kaksi toimipistettä Alajärvellä ja yksi Lappajärvellä sekä sivutoimipiste Töysässä. JAMIn koulutusohjelmiin on lisätty yrittäjyyden opintoja ja erikoistumalla on vastattu alueen elinkeinoelämän tarpeisiin. JAMI on yhteistyössä alueen lukioiden kanssa luonut mahdollisuuden opiskelijoilleen suorittaa rinnakkain ammatillinen perustutkinto ja ylioppilastutkinto. Tulevaisuudessa yhteistyö tehdään mm. Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa jatkoopintomahdollisuuksien lisäämiseksi. JAMI:ssa on panostettu myös erityisopetuksen menetelmien kehittämiseen. JAMI toimii kanavana ulkomaalaisten rekrytoinnissa Järviseudulle, jolloin ammatillinen koulutus nähdään valmentavana ja sopeuttavana toimintana ulkomaalisen ammattitaitoisen työvoiman saamiseksi. Järviseudun koulutuskuntayhtymän ylläpitämä Härmänmaan-Järviseudun Oppisopimuskeskus toimii Järviseudun alueella. Oppisopimuskoulutuksen tavoitteena on ammatillisen perustutkintojen, ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen suoritusmahdollisuuksien tarjoaminen sekä muu täydentävä lisäkoulutus. Alajärvellä, Evijärvellä, Lappajärvellä ja Vimpelissä on omat lukiot. Järviseudulla lukiokoulutuksen ongelmana on, että kaikki lukiot ovat suhteellisen pieniä lukuun ottamatta Alajärven lukiota, joka on keskikokoinen. Lukioissa on paljon yhteisiä virkoja peruskoulun kanssa sekä Järviseudun opiston kanssa. Em. järjestelyllä on voitu taata pätevät opettajat myös pienissä yksiköissä. Alueen lukiot ovat panostaneet erityisesti virtuaaliopetuksen kehittämiseen kustannusten pienentämiseksi ja opetustarjonnan parantamiseksi. Lukiot ovat yleislukioita, joissa osassa on painotettu tiettyjä opintoaloja. Evijärven lukio on luonnontieteellismatemaattisesti painottunut ja siellä voi tehdä yliopistolliset arvosanat kemiasta ja tietojenkäsittelystä. Vimpelin lukiossa on palloilulinja ja ilmaisutaitopainotteisia kursseja. Vakiintuneesta yhteistoiminnasta alueen oppilaitosten kesken voidaan mainita Järviseudun kesälukio, jota on toteutettu jo yli kymmenen vuoden ajan seutukunnan lukioitten ja kansalaisopistojen yhteistyönä. Järviseudulla toimii kaksi kansalaisopistoa; Järviseudun opiston kannatusyhdistys ry:n ylläpitämä Järviseudun Opisto, jonka toimialueeseen kuuluvat Evijärvi, Kortesjärvi, Lappajärvi ja Vimpeli sekä kunnallinen Järvi-

19 19 Pohjanmaan kansalaisopisto, jonka toimialueeseen kuuluu Alajärven lisäksi Lehtimäki ja Soini Kuusiokunnista. Kansalaisopistot ja lukiot tarjoavat normaalin opetustarjontansa ohella Järviseudulla avointa yliopisto-opetusta. Järviseudun Opisto on panostanut tavanomaisen kurssitoiminnan lisäksi erilaisen myyntitoiminnan kehittämiseen (esim. kulttuurityky, yhteistyö matkailuyritysten kanssa) sekä hanketoimintaan. Järviseudun kunnat kuuluvat neljään eri musiikkiopistoon; Evijärvi Keski- Pohjanmaan Konservatorioon, Kortesjärvi Härmänmaan musiikkiopistoon, Vimpeli Etelä-Pohjanmaan musiikkiopistoon sekä Alajärvi ja Lappajärvi Alajärven musiikkiopistoon, jonka toimialueeseen kuuluvat myös Lehtimäki, Soini ja Jalasjärvi Järviseudun ulkopuolelta. Taiteen perusopetusta on järjestetty musiikin osalta kaikissa alueen kunnissa. Vimpelissä ja Alajärvellä saa opetusta lisäksi kädentaidoissa ja Alajärvellä kuvataiteissa. Muilta osin taiteen perusopetusta ei ole tarjolla. Mikäli taiteen perusopetuksen laaja-alisempi järjestäminen nähdään kunnissa tarpeelliseksi, alueen kansalaisopistot voivat huolehtia sen järjestämisestä. Luonnollisesti tämä edellyttää myös riittäviä opettajaresursseja ja yhteistyötä muitten oppilaitosten kanssa. Alueen oppilaitoksista aikuiskoulutusta Järviseudulla antavat Järviseudun ammatti-instituutti, aikuislukio, kansalaisopistot ja musiikkiopistot. Järviseudulla ei ole ammattikorkeakouluyksikköä. Meneillään on maakuntakorkeakouluhanke, jolla Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja yliopistojen opetus- ja palvelutarjontaa vahvistetaan Järviseudulla. Tavoitteena on parantaa korkeakoulutuksen saatavuutta alueella, tukea kehittämistyötä ja lisätä koulutusorganisaatioiden yhteistyötä. Lähtökohtana on, että elinkeinoelämän tarpeet ja tulevaisuus ennakoidaan. Hankkeessa on jo toteutettu avoimen ammattikorkeakoulun opintoja liiketaloudenalalta ja ikäihmisten seminaareja. Alkamassa on insinöörikoulutus sekä avoimen yliopiston opintoja yhdessä kansalaisopistojen kanssa. Tavoitteet ja toimenpiteet ohjelmakaudella: Tavoitteena on koulutuspalveluiden saavutettavuus, kehittäminen ja säilyminen mahdollisimman lähellä asiakkaita. Tähän pyritään alla olevin toimenpitein: Järviseudun koulutusstrategian luominen Korkea-asteen koulutustarjonnan mahdollistaminen Järviseudulla järviseudun maakuntakorkeakoulu-hankkeen tehokas hyödyntäminen ja jatkuvuus myös hankkeen jälkeen vaikuttaminen nuorisoasteen sekä aikuiskoulutuksen koulutuspaikkojen saamiseksi alueen tarpeiden ja toiveiden mukaan Toisen asteen ammatillisen koulutuksen tarjonnan turvaaminen Järviseudulla

20 20 erikoistuminen elinkeinoelämän tarpeisiin (yrittäjyys, alumiini, ohutlevy, hirsirakentaminen, automaatio, ruokahuolto, sähköinen kauppa) kansainvälisen harjoittelun lisääminen yhteistyö muiden koulutuksenjärjestäjien kanssa koulutustarjonnan sopeuttaminen nuorten määrään ja elinkeinoelämän tarpeisiin monialaisen ammattiosaamisen hyödyntäminen yli koulutusohjelmarajojen tiivis ja lisääntyvä yhteistyö kansalaisopistojen ja lukioiden kanssa Lukiokoulutuksen saatavuuden turvaaminen Järviseudulla virtuaaliopetuksen lisääminen edelleen monipuolisen, laadukkaan ja taloudellisen tarjonnan ja opetuksen lisäämiseksi yhteistyön lisääminen lukioiden, ammattikoulutuksen ja kansalaisopistojen kanssa erikoistuminen Vapaan sivistystyön koulutustarjonnan turvaaminen Järviseudulla yhteistyön lisääminen alueen muiden koulutuksenjärjestäjien kanssa sekä Järviseutua laajemmankin yhteistyön lisääminen olemassa olevan kehittämistoiminnan säilyttäminen ja mahdollinen laajentaminen 4.4. Asuinympäristön ja viihtyvyyden kehittäminen Seutukunnan imagoon ja asukasviihtyvyyteen vaikutetaan viihtyisällä asuinympäristöllä ja monipuolisilla perus- ja vapaa-ajan palveluilla. Järviseudun monimuotoinen luonto vesistöineen antavat hyvät mahdollisuudet kaavoitus- ja asuntopoliittisin keinoin edesauttaa viihtyisän ja turvallisen asumisen kehittymistä alueella. Vapaa-aikatoimella (kirjasto, kulttuuri, liikunta, museo, nuoriso) on tärkeä merkitys seudun peruspalveluiden tuottamisessa. Monipuolisesti järjestetyt vapaa-aikapalvelut lisäävät kaikenikäisten asukasviihtyvyyttä ja mahdollistavat uusien työntekijöiden rekrytointia. Vapaa-aikatoimella on myös tärkeä merkitys tiedon välittämisen lisäksi hyvinvointipalveluiden ja terveyden edistämisen ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Myös seutukunnalle varmimmin jäävä vähän koulutettu ja kouluttautumaton nuoriso, joka ei työllisty, on otettava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa toimenpiteitten kohteeksi. Työpajatoiminnan vakinaistaminen tuo pysyviä tarpeisiin mukautuvia käytännön ratkaisuja tälle ryhmälle. Seutukunnallisessa vapaa-aikatoimessa tavoitteena on yhden lautakunnan hallintomalli ja palvelujen yhtenäistäminen siten että alueella on tarjolla samanlaiset vapaa-aikapalvelut. Kuntien tehtävänä on vastata palveluiden järjestämisestä joko tuottamalla ne itse tai yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa.

1. JÄRVISEUDUN NYKYTILAN KUVAUS...

1. JÄRVISEUDUN NYKYTILAN KUVAUS... Järviseudun kehittämisohjelma 2007-2013 2 Sisällysluettelo 1. JÄRVISEUDUN NYKYTILAN KUVAUS... 3 1.1. ALUE... 3 1.2. VÄESTÖ... 3 1.3. YRITYS- JA ELINKEINORAKENNE SEKÄ TALOUS... 8 1.4. TYÖLLISYYS... 13 1.5.

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 visiona Elinvoimainen Lapinlahti 2025 Khall 7.3.2011 Lapinlahti ja Varpaisjärvi 2010 Nykytilanteen vahvuudet Maantieteellinen sijainti. Hyvät julkiset palvelut ja niiden

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite ETELÄ POHJANMAAN LIITTO Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite Julkaisu B:68 ISBN 978 951 766 255 0 (nide) ISBN 978 951 766 256 7 (verkkojulkaisu)

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Toimintaympäristön muutokset Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun

Lisätiedot

Yhteiskunta-ja koulutustakuu. Seminaari /Projektipäällikkö Timo Kettunen

Yhteiskunta-ja koulutustakuu. Seminaari /Projektipäällikkö Timo Kettunen Yhteiskunta-ja koulutustakuu Seminaari 17.1.2013/Projektipäällikkö Timo Kettunen Yhteiskunta- ja koulutustakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Osaavan työvoiman rekrytointi Kainuuseen -hanke Tiedotustilaisuus

Osaavan työvoiman rekrytointi Kainuuseen -hanke Tiedotustilaisuus Osaavan työvoiman rekrytointi Kainuuseen -hanke Tiedotustilaisuus 13.6.2017 13.6.2017 Hankkeen taustaa Valtuustoaloite Kainuussa pitkään jatkanut negatiivinen muuttotase vaatii erityistoimenpiteitä tilanteen

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

MAAKUNTAINFO. Etelä-Pohjanmaa. Merja Enlund

MAAKUNTAINFO. Etelä-Pohjanmaa. Merja Enlund MAAKUNTAINFO Etelä-Pohjanmaa Merja Enlund Sisällysluettelo Dia 3 ja 4: Yleistä Etelä-Pohjanmaan maakunnasta Dia 5 ja 6: Maakuntien tunnuslukuja. Dia 7-12: Etelä-Pohjanmaan tunnuslukuja Dia 13: Väestön

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Maakuntainfo. Marko Muotio

Keski-Pohjanmaa. Maakuntainfo. Marko Muotio Keski-Pohjanmaa Maakuntainfo Marko Muotio Yleistä Keski-Pohjanmaasta Keski-Pohjanmaan on väestömäärältään yksi Suomen pienemmistä maakunnista Maakunnan väestön määrä 31.12.2014 oli kaikkiaan 68 832 henkilöä

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys 15.10.2010 Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys Toimintaympäristön muutoshaasteet Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien toimintaympäristön muutokseen vaikuttavat lukuisat tekijät. Kaupunkien

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA 7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon

Lisätiedot

Alueiden kilpailukyky 2011

Alueiden kilpailukyky 2011 Valtakunnalliset sekä taustamuuttujakohtaiset tulokset 1 Kuinka paljon seuraavat tekijät vaikuttivat/vaikuttavat yrityksenne sijaintiin ja toimintaedellytyksiin alueella? Kaikki vastaajat, n=1280 Yritykselle

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 4 Etelä-Pohjanmaa 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 4.1 ETELÄ-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 13 kpl Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Maakuntainfot. Satakunta. Laatijat: Merja Mannelin, Jouni Vataja ja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Maakuntainfot. Satakunta. Laatijat: Merja Mannelin, Jouni Vataja ja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Maakuntainfot Satakunta Laatijat: Merja Mannelin, Jouni Vataja ja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Sisällysluettelo Diat 1 ja 2: Kansilehti ja sisällysluettelo Diat 3 ja 4: Yleistä Satakunnan maakunnasta

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

Strategian raportointi 2016 Kaupunginhallitus

Strategian raportointi 2016 Kaupunginhallitus Strategian raportointi Kaupunginhallitus 2.5.2017 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Lappeenrantalaiset kehittävät aktiivisesti yritysystävällistä

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

SEUTUKUNNITTAISET ALUEPROFIILIT Vakka-Suomi LIITE 1

SEUTUKUNNITTAISET ALUEPROFIILIT Vakka-Suomi LIITE 1 SEUTUKUNNITTAISET ALUEPROFIILIT LIITE 1 Teollisuuden vientiaste seutukunnittain 105,2 Salon seutukunta 85 61,3 56,1 Turunmaa 42,8 Turun seutukunta 39,6 Loimaan seutukunta 30,3 0 20 40 60 80 100 120 Viennin

Lisätiedot

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Seutuseminaari 15.11.2012 Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Petri Jylhä Kaustisen seudun mahdollisuuksia Luonnonvara-ala kokonaisuudessaan Maatilatalous, metsätalous, turkistalous, (bio)energia Elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Strategian tiivistys Kaupunginhallitus

Strategian tiivistys Kaupunginhallitus Strategian tiivistys Kaupunginhallitus 21.3. Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Lappeenrantalaiset kehittävät aktiivisesti yritysystävällistä yliopisto-

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Kuntien taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa

PÄÄTÖS. Kuntien taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa 1(8) PÄÄTÖS 25.11.2010 EPOELY/991/060602/2010 ASIA Kuntien taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa LAUSUNNONANTAJAT Lausunnot on pyydetty

Lisätiedot

Maahanmuutto- ja pakolaistilanne Lapissa

Maahanmuutto- ja pakolaistilanne Lapissa Maahanmuutto- ja pakolaistilanne Lapissa Kotouttamistyön yhteistyöpäivät 27. 28.9.2017 Levi Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus Lappi elinympäristönä haasteita riittää Lappi on harvaanasuttu ja pitkien

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

KÄRKÖLÄN STRATEGIA VISIO

KÄRKÖLÄN STRATEGIA VISIO KÄRKÖLÄN STRATEGIA VISIO Kärkölä on ulospäin suuntautuva ja myönteisesti tunnettu, terve, itsenäinen, yhteisöllinen sekä menestyvä - ihmisen kokoinen kunta. ARVOT Luottamus Aktiivisuus Vastuullisuus Yhteisöllinen

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Kärkölän kunnan KH KV KÄRKÖLÄN KUNTA puh Virkatie Järvelä

Kärkölän kunnan KH KV KÄRKÖLÄN KUNTA puh Virkatie Järvelä Kärkölän kunnan KH 4.9.2017 KV 18.9.2017 KÄRKÖLÄN KUNTA puh. 044 770 2200 karkolan.kunta@karkola.fi Virkatie 1 16600 Järvelä www.karkola.fi KÄRKÖLÄN STRATEGIA Sisällys VISIO... 3 ARVOT... 3 STRATEGIAN

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Tilastoaineisto Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Elinkeinorakenne Muutosjoustavuus Riskitoimialojen tunnistaminen Teollisuus on edelleen suurin

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Maatalous Lapualla 2013

Maatalous Lapualla 2013 Maatalous Lapualla 2013 Lapualla on tällä hetkellä (5/2013) 540 toimivaa maatilayritystä. Vuodesta 1995 tilalukumäärä on vähentynyt 39,8 % mikä on Etelä-Pohjanmaan alueen kunnista 3 vähiten. 3.5.2013 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi

Lisätiedot

Keski-Suomen maakuntaohjelma

Keski-Suomen maakuntaohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot