Järviseudun kehittämisohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Järviseudun kehittämisohjelma 2007-2013"

Transkriptio

1 Järviseudun kehittämisohjelma

2 2 Sisällysluettelo 1. Järviseudun nykytilan kuvaus Alue Väestö Yritys- ja elinkeinorakenne sekä talous Työllisyys Koulutus ja vapaa-aika Alueen nykytilanteen analyysi Visio Järviseudusta vuonna Kehittämisstrategia Luonnon ja raaka-ainevarojen hyödyntäminen Yritystoiminnan edistäminen Osaamisen vahvistaminen Asuinympäristön ja viihtyvyyden kehittäminen Väestökehityksen kääntäminen positiiviseksi Aluetalouden vahvistaminen ja omaehtoisen toiminnan lisääminen Kuntapalveluiden järjestäminen Elinkeinojen kehittämissuunnitelma Alkutuotanto Jalostus Palvelut Matkailu Muut yksityiset palvelut...35

3 3 1. Järviseudun nykytilan kuvaus 1.1. Alue Järviseudun seutukunta koostuu Alajärven kaupungista sekä Evijärven, Kortesjärven, Lappajärven ja Vimpelin kunnista. Seutukunta sijaitsee Etelä- Pohjanmaan maakunnan koillisosassa, noin 80 km:n etäisyydellä maakuntakeskuksesta Seinäjoesta. Järviseudulle saavuttaessa maakunnalle luonteen omainen tasainen lakeusmaisema alkaa kumpuilemaan ja kohoamaan saavuttaessa Suomenselkää kohti. Leimallista alueelle ovat Ähtävänjoen vesistöön liittyvät järvet ja joet. Vesistö jakaantuu (osittain tai kokonaan) kahdeksan kunnan alueelle ja vesistö on mm. tunnettu järvistään, jokihelmisimpukoistaan, purotaimenistaan, Lappajärven erikoisesta syntyhistoriasta sekä Kurejokilaakson kauniista kulttuurimaisemista. Seudun erityispiirteisiin kuuluvat runsas järvisyys sekä suistoalueen maannousu. Seutukunta on liikenteellisesti maantieliikenteen varassa. Seutukunnan läpi kulkevat kantatie 63 Seinäjoelta Ylivieskaan (Ouluun), kantatie 68 Virroilta Pietarsaareen sekä vt. 16 (Ylistaro-Kyyjärvi), joka on osana Atlantilta Karjalaan johtavaa Sinistä tietä. Tieyhteydet ovat aivan viime vuosina parantuneet huomattavasti etenkin alueen pohjoisosassa. Samalla myös liikennevirrat ovat huomattavasti kasvaneet mm. kantatie 63:lla. Rautatie ohittaa alueen länsipuolelta, jolloin lähimmät asemat ovat Lapua, Kauhava ja Pedersöre. Lähimmät henkilöliikennelentokentät ovat joko Seinäjoella tai Kruunupyyssä. Seutukunnan kuntien pinta-alat ovat seuraavat: Alajärvi 768,9 km 2 (vesi 30,2), Evijärvi 391 km 2 (36,2), Kortesjärvi 336,1 km 2 (8,3), Lappajärvi 523,2 km 2 (139,3) ja Vimpeli 328,8 km 2 (41,5), yhteensä 2.603,5 km 2. Etäisyydet kuntakeskusten välillä ovat suhteellisen lyhyitä, keskimäärin noin 20 km Väestö Järviseudun seutukunta kärsii maaseutumaisten seutujen tapaan väestökadosta. Seutukunnan asukasmäärä on vähentynyt vuoden 1995 lopusta vuoden 2006 loppuun 11,6 % eli henkeä. Vuodesta 1990 laskettuna asukasmäärä on vähentynyt vuoden 2006 loppuun henkeä eli 12,3 %: Järviseudun väestön väheneminen on ollut suurinta Etelä-Pohjanmaan maakunnan seutukunnista ja koko valtakunnassa vuonna 2005 seutukunnista yhdenneksitoista suurinta (seutukuntia 77 kpl).

4 4 Väestön muutos-% E-P:lla ,00 6,00 4,00 2,00 0,00-2,00-4,00-6,00-8,00-10,00-12,00 Härmänmaa Järviseutu Kuusiokunnat Etel. seinänaapurit Seinäjoen seutuk. Suupohja Tarkasteltaessa sekä kunnittaisia että seutukunnittaisia tilastoja, voidaan todeta, että väheneminen on vuosittain varsin epätasaista johtuen todennäköisesti pienten yksiköiden satunnaisvaihtelusta. Alajärvi Evijärvi Kortesjärvi Lappajärvi Vimpeli Seutukunta Vuoden 2000 jälkeen on kaikkien Järviseudun kuntien asukasluku pudonnut jonkinlaisen portaan alapuolelle kuten Alajärvi alle as, Evijärvi alle as, Kortesjärvi alle as, Lappajärvi alle as ja Vimpeli alle as. Suhteellisesti suurinta väestön väheneminen on ollut Lappajärvellä; yli 17,6 % vuodesta 1995 vuoteen Kortesjärven vähennys on ollut n. 14,5 %. Alajärven tilanne on paras: vähennys vain noin 8,2 %.

5 5 Väestön muutos-% Järviseudulla e 5,00 0,00-5,00-10,00-15,00-20,00-25,00 Alajärvi Evijärvi Kortesjärvi Lappajärvi Vimpeli Väestön väheneminen johtuu sekä muuttoliikkeestä että syntyneiden vähemmyydestä kuolleisiin verrattuna. Muuttotaseemme oli vuonna 2005 seutukunnista yhdenneksitoista huonoin muuttotaseen ollessa noin -7,5 promillea väestöstä eli 160 henkeä. Koska useimmat poismuuttajat ovat nuoria, kuntien ikärakenne huononee ja kerrannaisvaikutuksena syntyvyys laskee edelleen kiihtyvällä vauhdilla. Väestörakenne Vuonna 2000 väestön rakenne kääntyi huonompaan suuntaan: yli 65- vuotiaiden osuus on suurempi kuin alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä. Valtakunnan tasoon verrattuna seutukunnan väestörakenne alkaa olla huolestuttava: yli 65-vuotaita on 20,6 % (valtakunta 16) ja alle 15-vuotiaita 18 % (valtakunta 17,5). Kunnittain tilanne vaihtelee huomattavasti; Alajärvellä suhde alle 15-vuotiaat/yli 65-vuotiaat oli ,8/18,5 % ja Lappajärvellä 14,4/24,3 %. Muiden kuntien sijoittuessa tälle välille kuitenkin siten, että ainoastaan Alajärvellä alle 15-vuotiaita on enemmän kuin yli 65-vuotiaita.

6 Järviseudun väestökehitys ikäryhmittäin Työttömyyden alenemisen myötä taloudellinen huoltosuhde (=työvoiman ulkopuolella olevat ja työttömät yhtä työllistä kohti) Etelä-Pohjanmaan seutukunnan kunnissa on parantanut huomattavasti vuodesta 1995, jolloin se oli seutukunnassa keskimäärin 2,16 kun se vuoden 2004 tiedon mukaan on 1,66. Järviseudun huoltosuhde on kuitenkin huonoin Etelä-Pohjanmaan seutukunnista ja valtakunnallisella tasolla 17. huonoin. Kunnittain huoltosuhde vaihtelee Alajärven 1,78:sta Evijärven 1,48:een. Väestöennusteet Tilastokeskuksen vuonna 2007 laaditun väestöennusteen mukaan seutukunnan väkiluku alenee vuodesta 2007 vuoteen 2040 mennessä 21,2 % eli noin asukkaalla. Tällöin asukasluku olisi noin Ennusteen mukaan vuonna 2010 seutukunnan asukasluku olisi Tämä näyttää hyvin realistiselta ennusteelta, mikäli väestön väheneminen jatkuu 2000-luvun alun mukaisesti, eli vähennys olisi n. 1-1,5 % vuodessa. Vuonna 2015 asukasluku olisi ennusteen mukaan Tilastokeskuksen väestöennuste vuoteen 2040 Alajärvi Evijärvi Kortesjärvi Lappajärvi Vimpeli Seutukunta

7 7 Etelä-Pohjanmaan liiton helmikuussa 2007 laatiman kehitysarvion (Sarja B:28) mukaan väestön ikääntymisellä, vähenemisellä ja keskittymisellä on useita seurauksia. Maakunnan pienimmissä kunnissa, joissa väestö on ikääntyneitä ja vähenee, nykymuotoisen väestökehityksen jatkuminen merkitsee suuria haasteita kuntien palveluiden rahoittamiselle jo nyt, kun väestön vähentyminen ja ikääntyminen vähentävät työvoimaa, verotuloja sekä heikentävät rahoituspohjaa. Kun väestön ikääntymiskehitys etenee, ulottuvat tämän kehityksen vaikutukset yhä enemmän myös kaupunkeihin. Väestöennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden määrä kasvaisi Etelä-Pohjanmaalla määrällisesti ja suhteellisesti eniten seuraavan vuoden aikana suurimmissa kunnissa. Tilastokeskuksen väestöennusteissa ongelmana on ollut se, että ne uusitaan 3-4 vuoden välein, mutta kehityskuva muuttuu aluetasolla jatkuvasti. Verrattaessa toteutunutta väestökehitystä Tilastokeskuksen vuoden 2004 väestöennusteeseen voidaan todeta, että Etelä-Pohjanmaan ennakkoväkiluku oli vuoden 2006 lopulla henkeä ennustettua suurempi. Väestöennuste aliarvioi 16 eteläpohjalaisen kunnan väestömäärän ja liian optimistinen se oli kymmenessä kunnassa. Suhteellisesti eniten ennuste aliarvioi Vimpelin (4,3 %) väkilukua ja suhteellisesti ylioptimistisin se oli Evijärven (2,6 %) osalta Yritys- ja elinkeinorakenne sekä talous Seudulle on erittäin tyypillistä pienyritysvaltaisuus ja maatalousyrittäjyys. Järviseudulla oli yritysten toimipaikkoja maaliskuussa 2006 kaikkiaan kpl, joista yli 50 työntekijän yrityksiä oli ainoastaan 8 kpl. Toimipaikkojen lukumäärä on kasvanut 98 kpl vuodesta 2000 vuoteen Eniten yrityksiä (E-P 3/2006) asukasta kohti laskettuna oli Evijärvellä eli 83 toimipaikkaa/1000 asukasta. Kaikki Järviseudun kunnat sijoittuvat maakunnassa 10 parhaan joukkoon. Muiden Järviseudun kuntien luvut olivat: Vimpeli 71, Kortesjärvi 68, Lappajärvi 64 ja Alajärvi 63. Arvonlisäys 1 Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Markkinatuotannossa se lasketaan vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot. (Tilastokeskus). Arvonlisäys vastaa läheisesti jalostusarvoa. Etelä-Pohjanmaan suurin arvonlisäys oli vuonna 2004 Seinäjoen seutukunnassa eli miljoonaa euroa (41 % maakunnan arvonlisäyksestä) ja Härmänmaalla, 527 miljoonaa euroa. Arvonlisäys oli seutukunnista pienin Järviseudulla, 336 miljoonaa euroa. Kahden arvonlisäykseltään suurimman seutukunnan osuus koko maakunnan arvonlisäyksestä oli 55 prosenttia. Seutukuntien väliset erot arvonlisäyksessä ovat varsin suuria. Arvonlisäys asukasta kohti oli vuonna 2004 suurin Seinäjoen seutukunnassa, eu-

8 8 roa ja pienin Suupohjassa, euroa. Järviseudun seutukunnassa arvonlisäys asukasta kohti oli euroa. Suupohjan arvonlisäys oli 63 prosenttia Seinäjoen seutukunnan tasosta, eli yli kolmasosan matalampi. Härmänmaalla arvonlisäystä asukasta kohti kertyi selvästi toiseksi eniten, euroa. Yhdenkään Etelä-Pohjanmaan seutukunnan arvonlisäys asukasta kohden ei ylittänyt koko maan tasoa. 1 Väestön, tuotannon ja työllisyyden kehitysarviot E-P:lla, E-P:n liiton julkaisusarja B:28 Vienti Viennin osuus maakuntien välisessä vertailussa on Etelä-Pohjanmaalla matalin. Vuonna 2005 vientiin maakunnan tuotannosta meni 23,3 % kun vastaava osuus koko maassa oli 49,3 %. Seutukunnittain tarkasteltuna (E-P:lla) koko maakunnan viennistä suurin vientiseutukunta oli Seinäjoen seutu 39,6 % ja pienin Suupohja 8,1 % Järviseudun viennin ollessa 13,8 %. Asukaslukuun suhteutettuna eniten vientiä oli Härmänmaalla 5,26 eur/asukas ja toiseksi eniten Järviseudulla 4,85. Kunnittain suurin vientikunta asukasta kohti oli Kauhava 9,96 eur/asukas ja hyvänä kakkosena Vimpeli 9,51. E-P:n vientitilasto (1000 eur) Seinäjoki 233 Kauhava 005 Alajärvi 301 Kurikka 975 Ylistaro 408 Lapua 934 Vimpeli 0 Elinkeinorakenne Järviseudun elinkeinorakenteelle on leimaa antavaa alkutuotannon suuri osuus. Seutukunnittaisessa tarkastelussa Järviseutu oli viidenneksi alkutuotantovaltaisin seutukunta vuonna 2004e (kahdeksantena vuoden 2000 tietojen perusteella). Erikseen tulee huomata, että alueella voimakas turkistarhaus luetaan myös alkutuotantoon. Vuosien aikana jalostus kasvoi

9 9 suuremmaksi kuin alkutuotanto. Ammatissa toimivasta väestöstä vuonna 2004 alkutuotannon osuus oli 18,4 %, jalostuksen 28 % ja palveluiden 50,9 %. Työpaikoista laskettuna vastaavat luvut olivat 19,1 %, 26,8 % ja 50,5 %. Kunnittain tilanne vaihtelee huomattavasti: alkutuotannon osuus vaihtelee Kortesjärven 31,1 %:sta Vimpelin 10,6 %:iin, jalostuksen osuus Vimpelin 34,8 %:sta Evijärven 23,7 %:iin ja palveluiden Alajärven 54,4 %:sta Kortesjärven 42 %:iin. Ammatissa toimiva väestö / Järviseutu Alkutuotanto Jalostus Palvelut Tuntematon Työpaikkojen määrä on Järviseudulla noussut vuosittain paria poikkeusta lukuun ottamatta 1990-luvun alun lamavuosista alkaen aina vuoteen 2000 asti, jonka jälkeen tapahtui pienoinen notkahdus. Työpaikkojen määrä vuonna 1993 oli Järviseudulla kpl ja vuonna kpl. Huipussaan työpaikkojen määrä oli vuonna 1998 yhteensä kpl. Vuoden 2004 tiedon mukaan työpaikat ovat lisääntyneet vuodesta kpl eli 9,3 %. Jos työpaikkamuutosta tarkastellaan toimialoittain, niin alkutuotannon työpaikat ovat vähentyneet vuodesta 1993 vuoteen kpl, jalostuksen lisääntyneet 725 kpl ja palveluiden lisääntynyt 691 kpl (tuntemattomat +91).

10 10 Järviseudun työpaikat e Alkutuotanto Jalostus Palvelut Tuntematon (e) 1.4. Työllisyys Työttömyys Etelä-Pohjanmaalla on 1990-luvun alun laman jälkeen kehittynyt suotuisaan suuntaan. Valtakunnan tasoon verrattuna maakunnan työttömyys oli 1990-luvulla hieman valtakunnan keskiarvoa korkeampi mutta kääntyi alle keskiarvon 2000-luvulla. Työttömyys seutukunnittain ,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Härmänmaa Järviseutu Kuusiokunnat Suupohja Eteläiset Seinänaapurit Seinäjoen seutu

11 11 Seutukunnittain tarkasteltuna Etelä-Pohjanmaalla Härmänmaan alhainen työttömyys on aivan omaa luokkaansa. Muiden seutukuntien työttömyys noudattelee lähes samaa kehitystrendiä. Vuonna 1997 pienin työttömyys oli Härmänmaata lukuun ottamatta Järviseudulla 15,2 % ja suurin Suupohjan seutukunnassa 16,4 %. Näistä luvuista on vuosien saatossa tultu tasaisen varmasta alaspäin. Vastaavat luvut vuodelta 2005 olivat Seinäjoen seutu 8,7 % ja Suupohja 10,1 %. Kunnittaisessa tarkastelussa kaikilla kunnilla on työttömyyden osalta selkeä suunta alapäin. Järviseudun kunnista Kortesjärvellä on perinteisesti ollut huomattavasti muita kuntia parempi työllisyys kuitenkin niin, että Evijärven hyvä työllisyyskehitys on vuodesta 2002 lähtien lähes saavuttanut Kortesjärven tason. Järviseudun työttömyys-% kunnittain ,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Alajärvi Evijärvi Kortesjärvi Lappajärvi Vimpeli Keskiarvo Kuntien väliset erot pienimmän ja suurimman työttömyysasteen välillä ovat kaventuneet 2006 mennessä huomattavasti. Vuonna 1997 oli pienimmän (Kortesjärvi 10,8 %) ja suurimman (Vimpeli 18,4 %) työttömyyden ero oli 7,6 % ja vastaava luku 2006 (Kortesjärvi 6,3 %, Vimpeli 9,2 %) 2,9 %.

12 12 Naisten, nuorten ja pitkäaikaistyöttömien suhteellinen kehitys Naiset Nuoret Pitkäaikaistyött. Ongelmallista Järviseudun työttömyydessä vuosina on se, että myönteinen yleiskehitys ei ulotu erityisryhmiin kuten naisiin, pitkäaikaistyöttömiin ja nuoriin. Paras tilanne erityisryhmistä on nuorilla. Nuorten suhteellisessa osuudessa on tapahtunut hienoista alentumista lukuun ottamatta 2000-luvun alun taantumaa. Pitkäaikaistyöttömien osalta kehitys on saman suuntainen kuin nuorilla. Naisten työttömyys on sitkeästi kasvanut vuoden 2002 notkahdusta lukuun ottamatta. Seudulla tulee ohjelmakauden alussa käynnistää selvitystyö siitä, mitkä syyt aiheuttavat sen että naisten työttömyyteen ei ole löytynyt positiivista ratkaisua. Varsinkin, kun jo nyt ja ainakin lähitulevaisuudessa samanaikaisesti seudulla tullaan todennäköisesti kärsimään työvoimapulasta Koulutus ja vapaa-aika Järviseudun seutukunnalla ja koko maakunnalla ongelmana on väestön alhainen koulutustaso, vaikka myönteistä kehitystä on viimeisen vuosikymmenen aikana tapahtunut. Tilastokeskuksen kehittämän koulutustasomittaimen mukaan väestön koulutustaso oli vuonna 2005 koko maassa 305 eli perusasteen jälkeen suomalaiset opiskelevat noin kolme vuotta. Koulutustaso oli korkein Uudellamaalla 359 ja Etelä-Pohjanmaan koulutustaso oli 260, mikä oli Etelä-Savon ja Kainuun ohella maan matalin. Etelä-Pohjanmaan kunnista koulutustaso oli korkein Nurmossa (327) ja Seinäjoella (324) sekä heikoin Isojoella (181) ja Karijoella (185). Järviseudun kuntien koulutustasoista korkein oli Lappajärvellä (242) ja matalin Kortesjär-

13 13 vellä (216). Muiden kuntien koulutustasot olivat Alajärvi 240, Evijärvi 218 ja Vimpeli 239. Eniten tutkinnon suorittaneita 15 vuotta täyttäneestä E-P:n väestöstä vuonna 2005 oli Nurmossa, missä 69,1 prosentilla oli suoritettuna perusasteen jälkeinen tutkinto. Vähiten tutkinnon suorittaneita oli Soinissa, 45,5 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla tutkinnon suorittaneiden osuus oli 59,4 prosenttia, mikä oli maakunnista neljänneksi matalin. Koko maassa tutkinnon suorittaneiden osuus oli 63,4 prosenttia. Järviseudun kuntien vastaavista luvuista korkein oli Vimpelillä (56,8) ja matalin Evijärvellä (53,0). Muiden kuntien koulutustasoprosentit olivat Alajärvi 54,6, Kortesjärvi 53,2 ja Lappajärvi 56,5. Perusopetuksen osalta Järviseudun alueella on kattava kouluverkko. Vaikka kouluverkkoa perusopetuksen 0-6 luokkien osalta on viime vuosina lasten vähenemisen vuoksi karsittu, koulumatkat eivät ole kasvaneet kohtuuttoman pitkiksi, eikä koulujen koko liian suureksi. Perusopetuksen luokilla 7-9 on kyetty takaamaan pätevä opetushenkilöstö etenkin kunnissa, joissa on lukio. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen paikkoja Järviseudulla on JAMI:n kolmessa eri toimipisteessä. Opetuksessa on painotettu yrittäjyyttä ja erikoistumista alueen yrityselämän tarpeisiin sekä kansainvälisyyttä. Myös lukioiden kanssa tehdään vahvaa yhteistyötä. Yleissivistävää koulutusta antaa Järviseudulla neljä lukiota (Alajärvellä, Evijärvellä, Lappajärvellä ja Vimpelissä). Lukiot ovat yleislukioita, joissa on painotettu eri asioita matemaattisluonnontieteellisestä painotuksesta palloiluun. Lukiot tekevät vahvaa yhteistyötä keskenään etenkin virtuaali- ja verkko-opiskelun osalta. Osalla lukioista on myös yhteistyötä yliopistojen kanssa. Vapaan sivistystyön osalta alueella on kaksi kansalaisopistoa, Järviseudun Opisto (Evijärvi, Kortesjärvi, Lappajärvi ja Vimpeli) ja Järvipohjanmaan Opisto (Alajärvi, Soini ja Lehtimäki). Etenkin nuorten työttömien ja syrjäytymisuhan alla olevien nuorten auttamiseksi seutukunnalla toimii työpaja. Sen osaprojektit tukevat koulun keskeyttäneitä ja keskeyttämisuhan alla olevia nuoria. Näiden nuorten saaminen koulutukseen ja työmarkkinoille on seutukunnalla haasteellinen tehtävä. Nuorten kasvun monipuolinen tukeminen ja seutukunnalla viihtyminen ovat avainasioita väestön vähenemisen estämiseksi. Myös seutukunnan asukkaiden harrastusmahdollisuudet ja hyvinvointipalvelut vaihtelevat kunnittain, joten asukkaiden saamat palvelut eriarvoistuvat alueella. Kuntien satsaukset vapaa-aikapalveluihin vähenevät ja kolmas sektori on osassa kunnista järjestänyt tarvittavia palveluja. Osa kunnista tarjoaa vain osittaisia vapaa-aikapalveluja (esim. liikuntapalveluja).

14 14 2. Alueen nykytilanteen analyysi Järviseudun seutukunnan kunnilla Alajärvellä, Evijärvellä, Kortesjärvellä, Lappajärvellä ja Vimpelillä on pitkä yhteistyön historia. Samoin alueen kunnilla on pitkiä perinteisiä yhteistyösuhteita seutukunnan ulkopuolisiin kuntiin. Talousalueena Järviseutu on melko yhtenäinen johtuen pitkähköstä etäisyydestä maakunnan keskukseen. Pendelöintiä tapahtuu eniten seutukunnan sisällä Alajärven, Lappajärven ja Vimpelin kesken. Seutukunnan ulkopuolelle työpaikkaliikennettä suuntautuu Kortesjärveltä Härmänmaalle ja Alajärveltä Seinäjoelle sekä Evijärveltä Kruunupyyhyn, Pedersöreen ja Pietarsaareen. Alueen infrastruktuuri on kattava ja tietoliikenneyhteydet ovat keskitasoa. Tietoliikenneinfrastruktuurin rakentuminen on hyvässä vauhdissa. Toimialojen sisäisessä tarkastelussa alkutuotanto on edelleen melko vahva. Maataloudet vahvuuksia ovat maito ja lihantuotanto. Erikoiskasvien viljely, esim. perunan ja maustekasvien viljely on laajamittaista. Elintarvikkeiden jalostusta harjoittavia yrityksiä on toistaiseksi vähän. Erikoismaatalous, turkistarhaus, on saavuttanut nahkojen tuotannossa merkittävän kansainvälisen markkinaosuuden. Tarhaus on kuitenkin erittäin suhdanneherkkä ala, jonka äkkinäiset vaihtelut luovat tiettyä epävarmuutta. Edelleen alan epävarmuutta lisäävät vaatimukset tarhauksen kieltämisestä. (maatalouden tilastotieoja osoittamaan em. asiaa) Jalostustoiminta on edelleen pääosin tuotantolähtöistä, perinteistä tekniikkaa käyttävää kotimarkkinateollisuutta. Vientiä harjoittavia yrityksiä on kuitenkin jo useilla toimialoilla. Pääosa teollisuudesta liittyy tavalla tai toisella rakentamiseen. Rakennusala on tällä hetkellä ennätyslukemissa. Palvelualalla korostuu keskimääräisen kokoinen julkinen sektori, koska muut palvelualan sektorit ovat maakuntaa ja etenkin muuta maata kehittymättömämmät. Julkinen sektori on 1990 luvulla supistunut sekä kuntien säästöohjelmien että valtionhallinnon uudelleenjärjestelyjen vuoksi. Kuntien taloudellinen tilanne heikkenee edelleen. Matkailun osuus on jatkuvassa nousussa, joskin kaikkia alueen mahdollisuuksia ei vielä hyödynnetä.

15 15 Järviseudun nelikenttäanalyysi Vahvuudet Rakentamisklusteri Alkutuotannon osaaminen Liikenneyhteydet Kaunis luonto Monipuolinen yrittäjyys Asumisympäristö Kulttuuri Korkea työmoraali Järjestötoiminta ja hyvät vapaa-ajan palvelut Hyvät ammatilliset koulutusmahdollisuudet Vienti (teollisuus ja turkistarhaus) Mahdollisuudet Matkailu Omaehtoinen kehittämistoiminta Halu toimia alueen hyväksi Kehittyvät oppilaitokset Kuntien yhteistyö Informaatioyhteiskunta alueellinen tietoverkko Yritysten verkostoituminen ja yhteistyö Seutukuntien yhteistyö Raaka-aineiden jalostus (maatalous, turkistarhaus, metsätalous, peltoenergia) Maaseutuasuminen Kasvuyritysten kehittäminen Työperäinen maahanmuutto Uudet yritys ja elinkeinopalvelut Hyvinvointiyrittäjyys Jalostusarvon nosto Rakentamisen uudet ratkaisut Heikkoudet Alkutuotannon rakenne Teknologinen kilpailukyky Alhainen koulutustaso Taloudelliset resurssit Seuturakenteen hajanaisuus Liikenteellinen sijainti Toimijoiden vähäisyys Ammattikorkeakoulutasoisen opetuksen puute Koulutuksen ja työmarkkinoiden kohtaaminen Työikäisen väestön sijoittuminen Vanhakantaisuus Sairastavuus Kunta- ja seutukuntatason vision puuttuminen Uhkat Maaseudun rakennemuutos Aktiivi-ikäisen väestön muuttoliike pois alueelta Työvoimapula Aluepolitiikan uudet suuntaukset Valtion ja kuntatalouden kehitys Ympäristön tilan huononeminen Ikärakenne Teollisuuden yksipuolisuus Riippuvuus kärkiyrityksistä

16 16 3. Visio Järviseudusta vuonna 2013 Visio: Järviseutu on vuonna 2013 yli asukkaan vireä ja kehittyvä seutukunta, joka tunnetaan monipuolisesta rakentamisklusterista, matkailusta ja alkutuotannosta ja jossa peruspalvelut tuotetaan kuntien yhteistoiminnalla tehokkaasti ja laadukkaasti. Seutukunta tunnetaan turvallisena ja vetovoimaisena asuinpaikkana jossa on hyvät peruspalvelut ja koulutustarjonta, perhekohtaiset ja yksilölliset perusturvapalvelut sekä monipuoliset ja laadukkaat vapaa-ajan palvelut. 4. Kehittämisstrategia Kun edellä olevasta nelikenttäanalyysistä johdetaan strategia, (= mikä vahvuus auttaa hyödyntämään kunkin mahdollisuuden ja torjumaan uhkan, mikä heikkous estää hyödyntämästä kutakin mahdollisuutta ja torjumasta uhkaa) niin päädytään seuraaviin painopisteisiin (ei tärkeysjärjestyksessä), johon kehittämistoimet seuraavalla ohjelmakaudella tulee kohdistaa: 4.1. Luonnon ja raaka-ainevarojen hyödyntäminen 4.2. Yritystoiminnan edistäminen 4.3. Osaamisen vahvistaminen 4.4. Asuinympäristön ja viihtyvyyden kehittäminen 4.5. Väestökadon kääntäminen positiiviseksi 4.6. Aluetalouden vahvistaminen ja omaehtoisen toiminnan lisääminen 4.7. Kuntapalveluiden järjestäminen 4.1. Luonnon ja raaka-ainevarojen hyödyntäminen Painopisteellä tarkoitetaan sekä luonnon (maisema, pinnanmuodostus) että luonnosta suoraan tai alkutuotannon kautta saatavien materiaalien hyödyntämistä. Edelleen tavoitteeseen sisältyy ympäristöasioiden huomioiminen ja luonnon säilyttäminen sellaisessa kunnossa että sen hyödyntäminen on mahdollista kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti. Aivan viime vuoden aikana on vahvasti keskustelu energian omavaraisuudesta. Puuenergian ja muiden uusiutuvien bioenergiamuotojen tuotantoa ja käyttöä edellytetään tehostettavan. Järviseudulla energiaraaka-aineen tuotanto (turvetuotanto, puuenergia) on viime vuosina laajentunut seutukunnan alueella huomattavasti tuoden mukanaan myös uusia työpaikkoja. Toiminnan laadun parantamiseksi sekä ympäristöseikkojen huomioimiseksi tulee alaa kehittää määrätietoisesti.

17 17 Tällä painopisteellä on erityisesti mahdollisuus muodostua alkutuotannon työpaikkoja korvaavaksi ja naistyöpaikkoja / lisäansiomahdollisuuksia luovaksi alaksi esim. matkailuelinkeino ja painopistettä tukee mm. Järviseudun ammatti-instituutin ympäristöosaaminen. Alajärvellä sijaitsevan liuskekiviesiintymän tunnettavuutta, louhintamääriä ja jatkojalostusta pyritään edelleen lisäämään Toimenpiteet ohjelmakaudella: luontoon perustuvien matkailupalveluiden lisääminen luonnon käytettävyyden parantamiseen liittyvien investointien lisääminen (uimarannat, kelkkailu- ja vaellusreitistöt) luonnontuotteiden keräilyn ja jatkojalostuksen kehittäminen ja lisääminen maatalouden, turkistarhauksen ja metsätalouden tuotteiden jalostustoiminnan lisääminen luomutuotannon lisääminen ympäristön ja vesistön kunnosta huolehtiminen 4.2. Yritystoiminnan edistäminen Yritysten kilpailukykyyn vaikuttavat mm. tuotannon laatu, työntekijöiden ja johdon osaaminen, ympäristöasioiden huomioiminen ja yhteistyötaidot muiden yritysten kanssa. Mikäli yritykset ovat kilpailukykyisiä, niillä on myös varaa kehittää toimintaansa. Jos yritys kehittyy, työntekijät kokevat työpaikkansa turvallisena, haastavana jne. Tällöin työntekijät eivät helposti hakeudu muihin työpaikkoihin ja myös muuttoliike vähenee. Kilpailukyky on hyvin pitkälle osaamiskysymys; sekä yrittäjän omaa osaamista että kykyä käyttää asiantuntijatahoja avukseen. Kyse on myös ajan tasalla pysymisestä ja yhteiskunnan muutossuuntien haistamisesta ja niihin vastaamiskyvystä. Kaikissa näissä kysymyksissä apua löytyy myös yritysten yhteistyöstä. Kilpailukykyvaatimus koskee myös alkutuotantoa. Seutukunnalla on parhaillaan menossa selvitystyö kehittämis- ja innovaatiotoiminnan käynnistämisestä. Kehitysyksikkö tuottaisi ja välittäisi elinkeinoelämän ja julkisen sektorin tarpeisiin palveluja edistämään elinkeinoelämän kehittymistä sekä tukisi alueen koulutus-, väestö- ja työllisyyspolitiikkaa. EU on tuonut mukanaan hyvät mahdollisuudet laajentaa markkina-aluetta Suomen ulkopuolelle. Tämän mahdollisuuden hyödyntämiseen myös Järviseudun yritykset tulisi saada mukaan aikaisempaa laajemmin. Toimenpiteet ohjelmakaudella: kuntien ja muiden tahojen elinkeinoneuvonnan tehokkaan, koordinoidun yhteistyön vahvistaminen sekä työnjaon selkiyttäminen kasvu- ja kehittämishalukkaiden yritysten toiminnan edistäminen yritysten teknologisen tason nostaminen uuteen teknologiaan perustuvien yritysten saaminen alueelle yritysten tuotannon laadun parantaminen

18 18 yritysten verkostoitumisen ja yhteistyön tukeminen kansainvälistymisen lisääminen eri alojen kehittämisyksiköiden synnyttäminen alueen ammatillisen oppilaitoksen yhteyteen elinkeinoyhteistyön parantaminen rannikon suuntaan sukupolvenvaihdosten aktivointi työkyvyn ylläpitäminen 4.3. Osaamisen vahvistaminen Järviseudulla toisen asteen ammatillista koulutusta antaa Järviseudun koulutuskuntayhtymän ylläpitämä Järviseudun ammatti-instituutti - JAMI, jolla on kaksi toimipistettä Alajärvellä ja yksi Lappajärvellä sekä sivutoimipiste Töysässä. JAMIn koulutusohjelmiin on lisätty yrittäjyyden opintoja ja erikoistumalla on vastattu alueen elinkeinoelämän tarpeisiin. JAMI on yhteistyössä alueen lukioiden kanssa luonut mahdollisuuden opiskelijoilleen suorittaa rinnakkain ammatillinen perustutkinto ja ylioppilastutkinto. Tulevaisuudessa yhteistyö tehdään mm. Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa jatkoopintomahdollisuuksien lisäämiseksi. JAMI:ssa on panostettu myös erityisopetuksen menetelmien kehittämiseen. JAMI toimii kanavana ulkomaalaisten rekrytoinnissa Järviseudulle, jolloin ammatillinen koulutus nähdään valmentavana ja sopeuttavana toimintana ulkomaalisen ammattitaitoisen työvoiman saamiseksi. Järviseudun koulutuskuntayhtymän ylläpitämä Härmänmaan-Järviseudun Oppisopimuskeskus toimii Järviseudun alueella. Oppisopimuskoulutuksen tavoitteena on ammatillisen perustutkintojen, ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen suoritusmahdollisuuksien tarjoaminen sekä muu täydentävä lisäkoulutus. Alajärvellä, Evijärvellä, Lappajärvellä ja Vimpelissä on omat lukiot. Järviseudulla lukiokoulutuksen ongelmana on, että kaikki lukiot ovat suhteellisen pieniä lukuun ottamatta Alajärven lukiota, joka on keskikokoinen. Lukioissa on paljon yhteisiä virkoja peruskoulun kanssa sekä Järviseudun opiston kanssa. Em. järjestelyllä on voitu taata pätevät opettajat myös pienissä yksiköissä. Alueen lukiot ovat panostaneet erityisesti virtuaaliopetuksen kehittämiseen kustannusten pienentämiseksi ja opetustarjonnan parantamiseksi. Lukiot ovat yleislukioita, joissa osassa on painotettu tiettyjä opintoaloja. Evijärven lukio on luonnontieteellismatemaattisesti painottunut ja siellä voi tehdä yliopistolliset arvosanat kemiasta ja tietojenkäsittelystä. Vimpelin lukiossa on palloilulinja ja ilmaisutaitopainotteisia kursseja. Vakiintuneesta yhteistoiminnasta alueen oppilaitosten kesken voidaan mainita Järviseudun kesälukio, jota on toteutettu jo yli kymmenen vuoden ajan seutukunnan lukioitten ja kansalaisopistojen yhteistyönä. Järviseudulla toimii kaksi kansalaisopistoa; Järviseudun opiston kannatusyhdistys ry:n ylläpitämä Järviseudun Opisto, jonka toimialueeseen kuuluvat Evijärvi, Kortesjärvi, Lappajärvi ja Vimpeli sekä kunnallinen Järvi-

19 19 Pohjanmaan kansalaisopisto, jonka toimialueeseen kuuluu Alajärven lisäksi Lehtimäki ja Soini Kuusiokunnista. Kansalaisopistot ja lukiot tarjoavat normaalin opetustarjontansa ohella Järviseudulla avointa yliopisto-opetusta. Järviseudun Opisto on panostanut tavanomaisen kurssitoiminnan lisäksi erilaisen myyntitoiminnan kehittämiseen (esim. kulttuurityky, yhteistyö matkailuyritysten kanssa) sekä hanketoimintaan. Järviseudun kunnat kuuluvat neljään eri musiikkiopistoon; Evijärvi Keski- Pohjanmaan Konservatorioon, Kortesjärvi Härmänmaan musiikkiopistoon, Vimpeli Etelä-Pohjanmaan musiikkiopistoon sekä Alajärvi ja Lappajärvi Alajärven musiikkiopistoon, jonka toimialueeseen kuuluvat myös Lehtimäki, Soini ja Jalasjärvi Järviseudun ulkopuolelta. Taiteen perusopetusta on järjestetty musiikin osalta kaikissa alueen kunnissa. Vimpelissä ja Alajärvellä saa opetusta lisäksi kädentaidoissa ja Alajärvellä kuvataiteissa. Muilta osin taiteen perusopetusta ei ole tarjolla. Mikäli taiteen perusopetuksen laaja-alisempi järjestäminen nähdään kunnissa tarpeelliseksi, alueen kansalaisopistot voivat huolehtia sen järjestämisestä. Luonnollisesti tämä edellyttää myös riittäviä opettajaresursseja ja yhteistyötä muitten oppilaitosten kanssa. Alueen oppilaitoksista aikuiskoulutusta Järviseudulla antavat Järviseudun ammatti-instituutti, aikuislukio, kansalaisopistot ja musiikkiopistot. Järviseudulla ei ole ammattikorkeakouluyksikköä. Meneillään on maakuntakorkeakouluhanke, jolla Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja yliopistojen opetus- ja palvelutarjontaa vahvistetaan Järviseudulla. Tavoitteena on parantaa korkeakoulutuksen saatavuutta alueella, tukea kehittämistyötä ja lisätä koulutusorganisaatioiden yhteistyötä. Lähtökohtana on, että elinkeinoelämän tarpeet ja tulevaisuus ennakoidaan. Hankkeessa on jo toteutettu avoimen ammattikorkeakoulun opintoja liiketaloudenalalta ja ikäihmisten seminaareja. Alkamassa on insinöörikoulutus sekä avoimen yliopiston opintoja yhdessä kansalaisopistojen kanssa. Tavoitteet ja toimenpiteet ohjelmakaudella: Tavoitteena on koulutuspalveluiden saavutettavuus, kehittäminen ja säilyminen mahdollisimman lähellä asiakkaita. Tähän pyritään alla olevin toimenpitein: Järviseudun koulutusstrategian luominen Korkea-asteen koulutustarjonnan mahdollistaminen Järviseudulla järviseudun maakuntakorkeakoulu-hankkeen tehokas hyödyntäminen ja jatkuvuus myös hankkeen jälkeen vaikuttaminen nuorisoasteen sekä aikuiskoulutuksen koulutuspaikkojen saamiseksi alueen tarpeiden ja toiveiden mukaan Toisen asteen ammatillisen koulutuksen tarjonnan turvaaminen Järviseudulla

20 20 erikoistuminen elinkeinoelämän tarpeisiin (yrittäjyys, alumiini, ohutlevy, hirsirakentaminen, automaatio, ruokahuolto, sähköinen kauppa) kansainvälisen harjoittelun lisääminen yhteistyö muiden koulutuksenjärjestäjien kanssa koulutustarjonnan sopeuttaminen nuorten määrään ja elinkeinoelämän tarpeisiin monialaisen ammattiosaamisen hyödyntäminen yli koulutusohjelmarajojen tiivis ja lisääntyvä yhteistyö kansalaisopistojen ja lukioiden kanssa Lukiokoulutuksen saatavuuden turvaaminen Järviseudulla virtuaaliopetuksen lisääminen edelleen monipuolisen, laadukkaan ja taloudellisen tarjonnan ja opetuksen lisäämiseksi yhteistyön lisääminen lukioiden, ammattikoulutuksen ja kansalaisopistojen kanssa erikoistuminen Vapaan sivistystyön koulutustarjonnan turvaaminen Järviseudulla yhteistyön lisääminen alueen muiden koulutuksenjärjestäjien kanssa sekä Järviseutua laajemmankin yhteistyön lisääminen olemassa olevan kehittämistoiminnan säilyttäminen ja mahdollinen laajentaminen 4.4. Asuinympäristön ja viihtyvyyden kehittäminen Seutukunnan imagoon ja asukasviihtyvyyteen vaikutetaan viihtyisällä asuinympäristöllä ja monipuolisilla perus- ja vapaa-ajan palveluilla. Järviseudun monimuotoinen luonto vesistöineen antavat hyvät mahdollisuudet kaavoitus- ja asuntopoliittisin keinoin edesauttaa viihtyisän ja turvallisen asumisen kehittymistä alueella. Vapaa-aikatoimella (kirjasto, kulttuuri, liikunta, museo, nuoriso) on tärkeä merkitys seudun peruspalveluiden tuottamisessa. Monipuolisesti järjestetyt vapaa-aikapalvelut lisäävät kaikenikäisten asukasviihtyvyyttä ja mahdollistavat uusien työntekijöiden rekrytointia. Vapaa-aikatoimella on myös tärkeä merkitys tiedon välittämisen lisäksi hyvinvointipalveluiden ja terveyden edistämisen ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Myös seutukunnalle varmimmin jäävä vähän koulutettu ja kouluttautumaton nuoriso, joka ei työllisty, on otettava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa toimenpiteitten kohteeksi. Työpajatoiminnan vakinaistaminen tuo pysyviä tarpeisiin mukautuvia käytännön ratkaisuja tälle ryhmälle. Seutukunnallisessa vapaa-aikatoimessa tavoitteena on yhden lautakunnan hallintomalli ja palvelujen yhtenäistäminen siten että alueella on tarjolla samanlaiset vapaa-aikapalvelut. Kuntien tehtävänä on vastata palveluiden järjestämisestä joko tuottamalla ne itse tai yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa.

1. JÄRVISEUDUN NYKYTILAN KUVAUS...

1. JÄRVISEUDUN NYKYTILAN KUVAUS... Järviseudun kehittämisohjelma 2007-2013 2 Sisällysluettelo 1. JÄRVISEUDUN NYKYTILAN KUVAUS... 3 1.1. ALUE... 3 1.2. VÄESTÖ... 3 1.3. YRITYS- JA ELINKEINORAKENNE SEKÄ TALOUS... 8 1.4. TYÖLLISYYS... 13 1.5.

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys 15.10.2010 Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys Toimintaympäristön muutoshaasteet Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien toimintaympäristön muutokseen vaikuttavat lukuisat tekijät. Kaupunkien

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

KYMENLAAKSON LIITTO

KYMENLAAKSON LIITTO KYMENLAAKSO EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA MITEN RAKENTEET JA TOIMINTATAVAT MUUTTUVAT? Maakuntajohtaja Tapio Välinoro 22.4.2010 MIKÄ MUUTTUI MITÄ TARVITAAN? Alueiden omaehtoinen kehittämisvalta ja vastuu lisääntyivät

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2020 1 Tärkeimpiä alueellisia tavoitteita: Luonnonmukaisen tuotannon lisääminen ja monipuolistaminen Luomukotieläintuotannon

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Vastaajat seutukunnittain. Vastaajien taustaorganisaatio

Vastaajat seutukunnittain. Vastaajien taustaorganisaatio 1 Satakunnan maakuntaohjelma 7 1 Internet-kyselyn suorat jakaumat 1. Taustamuuttujat Vastaajat seutukunnittain 18 16 14 1 1 8 6 4 Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois- Satakunta Satakunnan ulkopuolella

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus VIRTAIN KAUPUNGIN Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu 2016 1. VIRROILLA VÄLITTYY POSITIIVINEN MIELIKUVA YRITTÄMISESTÄ JA ASUMISESTA. 2. VIRTAIN KAUPUNKISEUTU NÄYTTÄYTYY KIINNOSTAVANA ULKOPAIKKAKUNTALAISILLE.

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun.

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun. Utta r asiaan 2, 1 / 6 5.6.2013 HE INOL AN E L INKE I NOT OIM IKUNN AN NÄ KE MYS HEINOLAN ELINKE INOSTRATE GIAN PERUSTE ET Heinolan elinkeinopolitiikka muutosten keskellä Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31 Sisällys Tekijän esipuhe 7 5 Luku I: Taustatietoa 11 1.1 Poliittiset ja hallinnolliset rakenteet 11 1.2 Väestö 13 1.2.1 Ikä- ja sukupuolirakenne 13 1.2.4 Kieliryhmät 15 1.2.5 Maantieteelliset erot 15 1.2.6

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2017

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2017 Kemin kaupunkistrategia 2025 2017 Kuntalainen ja asiakas Strategiset Tavoite vuonna 2017 Toimenpiteet tavoitteen Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Toholammin kuntastrategia 2016-2020

Toholammin kuntastrategia 2016-2020 Toholammin kuntastrategia 2016-2020 1. LÄHTÖKOHTA Lamppilaisen strategian tavoitteena on varmistaa itsenäisen kunnan elinkelpoisuus. Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet 2014-2020 Rahoitusinfo Noormarkun klubi 12.2.2015 Satakunnan ELY-keskus, Maaseutuyksikkö, Timo Pukkila 11.2.2015 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista Haku 1.1 1.3.2016 Valtteri Karhu Marika Lindroth Tavoitteet Vahvistetaan nuorten elämänhallintaa, osallisuutta ja voimavaroja, jotta motivaatio opiskeluun ja

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Toisen asteen koulutus

Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus Kymenlaakson maakuntapäivä 13.5.2015 Johtaja, opetus ja kulttuuri Terhi Päivärinta Nykytila Hallituksen esitykset lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja järjestämisluvista

Lisätiedot

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit 1.1.2005 31.5.2006 Yhteenveto tutkimuksesta ICT-yksiöstä valmistuneet insinöörit työllistyneet erinomaisesti 85% prosenttia valmistuneista insinööreistä työllistynyt

Lisätiedot