PAPERI LIITTO. Siisteys tuo sujuvuutta s. 12 PAPERILIITTO R.Y. JÄSENLEHTI NO 9. Hyvinvointia yhteistuumin s. 14

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PAPERI LIITTO. Siisteys tuo sujuvuutta s. 12 PAPERILIITTO R.Y. JÄSENLEHTI 22.11.2010 NO 9. Hyvinvointia yhteistuumin s. 14"

Transkriptio

1 PAPERI PAPERILIITTO R.Y. JÄSENLEHTI NO 9 LIITTO Siisteys tuo sujuvuutta s. 12 Hyvinvointia yhteistuumin s. 14 Väyliä työllistymiseen s. 18 Aarteita talon uumenista s. 28

2 PÄÄKIRJOITUS Toimitukselta SISÄLTÖ MARRASKUU 9/2010 patistellaan 8 aktiivisuuteen Kenen jonossa seisot 14 HYVINVOIVA TYÖPAIKKA Kun lattialla on roska, moni kävelee sen ohi huomaamatta. Yksi huomaa, muttei tee mitään. Toinen tai joskus vasta tuhannes ohikulkija kumartuu nostamaan ja laittamaan sen roskakoriin. Ne kaikki muut ajattelivat, että ei kuulu minulle. Kenties joku intoutuu pudottamaan entisen viereen uuden roskan. Kun maailmassa on tahra, kaikki eivät sitä huomaa. Yksi ummistaa silmät, koska ei halua nähdä. Toinen ei näe, koska on sokea. Kolmas ei saa tahraa mielestään ja pitää huolen siitä, että muutkin oppivat sen tuntemaan ja tekee kaikkensa sen poistamiseksi. Kun yhteiskunnassa on jokin asia pielessä, ei paha poistu tehoaineilla tai vippaskonsteilla. On turha aina odottaa, että joku muu tulisi nostamaan roskan tai poistaisi tahran. Sekään ei auta, että valtaapitävät saavat kuulla kunniansa, jos ei ole esittää, mitä halutaan tilalle. Silti niiden, joiden ääni kuuluu kovimpana, saavat muut taakseen. He tekevät tahrasta keskipisteen yrittämättä pohtia, mistä se on tullut tai miten sen voi poistaa. Kun joudut jonottamaan, yrität etsiä lyhyimmän jonon, muttet huomaa nenäsi edessä täysin vapaata väylää. Ihmiset kuuluvat laumaan ja tuntevat olonsa turvalliseksi, kun tietävät kuuluvansa joukkoon. Pisin jono, kuuluvin ääni. Ne vetoavat. Mutta ennen kuin asetut seuraavan kerran jonoon, mieti, onko keulassa joku, jonka maailmassa pienilläkin tahroilla on merkitystä ja joka tuntee vastuunsa silloin, kun kaikki muut sitä väistävät. Tai ehkä ryhdyt rohkeasti jonosi ensimmäiseksi, kannat vastuuta, et vain vastusta. 4 UUTISIA 6 KOLUMNISSA selättää sairauspoissaolot 16 AJATTELEMISEN AIHETTA työhyvinvoinnista 17 MAAILMAN PAPERI 22 RAUHALLISESTI lauantai-illan tansseissa 27 VARAMIES vannoo paperin nimeen 28 VANHAN TALON uumenista löytyi aarteita 32 RISTIKKO 33 KILPAILUUN osallistuminen kannatti Perheyrityksessä valmistetaan postituspakkauksia pitkällä perinteellä. Loputon taistelu siisteyden puolesta työpaikoilla kannattaa. Se vaikuttaa viihtyvyyteen ja myös turvallisuuteen. 12 Miten jatkaa, kun työ lakkaa? Varkaudessa, Mäntässä ja Jyväskylässä on etsitty vastauksia, miten irtisanominen muuttaa arkea. 18 Futureimagebank PAPERILIITTO Paperiliitto on suomalaisten paperityöntekijöiden edunvalvoja ja ammattiliitto, joka on perustettu Liitto on Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n jäsenliitto. Paperiliitossa on 66 ammattiosastoa ja lähes jäsentä. PAPERILIITTO Paperiliiton järjestölehti Julkaisija: Paperiliitto r.y. Päätoimittaja: Jouko Ahonen Toimitussihteeri: Eija Valkonen puh. (09) Toimittaja: Eeva Eloranta-Jokela puh. (09) Osoite: PL 326, HELSINKI Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs Puhelin (09) (keskus) Faksi (09) Lehden aineistot: Ilmoitusmarkkinointi: MikaMainos Oy Iso-Heikkiläntie Iso-Heikkiläntie TURKU puh. (02) TURKU puh. (02) Tilaukset: Lehti lähetetään ilmaiseksi kaikille Paperiliiton Paperiliiton jäsenille. jäsenille. Paperiliitto-lehti Paperiliitto-lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Lehden ilmestyy voi tilata. 10 Vuosikerran kertaa vuodessa. hinta on Lehden voi 8,50 tilata euroa. myös jäsenkuntaan kuulumaton 8,50 euron vuosi-kertahintaan. Osoitteenmuutos: Kun teet virallisen tuksen, muuttoilmoituksen, sinun sinun ei ei tarvitse tarvitse ilmoittaa ilmoittaa uutta osoitettasi Paperiliittoon. uutta Osoitteenmuutos osoitettasi Paperiliittoon. tulee voimaan Osoitteenmuutos noin 4 viikossa. tulee voimaan noin 4 viikossa. Seuraava lehti ilmestyy Aineistot tulee olla toimituksessa mennessä. Painopaikka: Painopaikka: Kehitys Kehitys Oy Oy / Allatum Allatum Oy, Oy, Pori Pori ISSN Ulkoasu: Tuulikki Poutanen Ulkoasu: Kannen kuvat: Tuulikki Veikko Poutanen Somerpuro Kannen kuva: kuvassa: Tarja Timo Ahokas Niskanen, Peterson Packaging Oy

3 M-real sulkee paperikoneen Simpeleeltä Myllykoski pysäyttää paperikoneen M-realin Simpeleen tehtaal- la käytyjen yt-neuvotteluiden tuloksena tehtaan paperikone suljetaan vuoden loppuun mennessä. Henkilöstövähennys on enintään 70 henkilöä. Erikoispaperituotanto siirtyy Simpeleeltä Saksassa sijaitsevalla Gohrsmühlen tehtaalle, josta M- real jatkossa toimittaa yksipuoleisesti päällystettyjä etikettipapereita ja joustopakkauspapereita. M-real on aikaisemmin ilmoittanut investoivansa Simpeleen taivekartonkikapasiteetin laajennukseen 26 miljoonaa euroa. Kesällä 2011 toteutettavalla investoinnilla kasvatetaan tehtaan vuotuista taivekartonkikapasiteettia noin tonnilla. Myllykoski Paper pysäyttää yhden paperikoneen loppuvuodeksi. Päällystämätöntä painopaperia valmistava PK 6 pysäytetään marraskuun lopussa ja pidetään pysäytettynä vuoden loppuun. Lisäksi osa henkilöstöstä lomautetaan. Yhtiön mukaan on mahdollista, että tuotannonrajoituksia jatketaan tammikuussa ja sen jälkeenkin. PK 6:lla työskentelee välittömissä tuotantotehtävissä noin 80 henkilöä. Tuotanto jatkuu normaalisti paperikoneilla 4 ja 7. Sunilan kunnossapito Empowerille Stora Enson Sunilan selluteh- taan kunnossapito siirtyy Empower Oy:lle. Tehtaan kunnossapidon, materiaali- ja ostotoimintojen sekä teknisen suunnittelun ja projektoinnin siirto tapahtuu liikkeenluovutuksena ensi vuoden alusta lähtien. Ulkoistaminen koskee noin 60 Sunilan työntekijää, jotka siirtyvät Empowerin palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä. Empower toimittaa rakentamis-, ylläpito- ja asiantuntija-palveluita energia-, tietoliikenne- ja teollisuussektorilla. Empowerilla on toimintaa kymmenillä paikkakunnilla Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa ja henkilöstöä lähes TEKSTI: EEVA ELORANTA-JOKELA KUVA: PEKKA SIPOLA OSAVUOSIKATSAUSTEN YHTEENVETO: ESA KAITILA METSÄTEOLLISUUSKONSERNIT paransivat tulostaan Kolmas vuosineljännes jatkui suurimmissa metsäteollisuuskonserneissa tulosparannuksilla ja loppuvuoden näkymiä pidetään suotuisina. Myös metsäteollisuuden investoinnit ovat lähteneet viime kuukausina vauhdilla liikkeelle. Esimerkiksi Andritz Pulp & Paperin alkuvuoden tilauskanta kasvoi yli kaksinkertaiseksi alkuvuonna. Metso Paperin tilauskanta kasvoi lähes kaksi kolmannesta. Yhtiöt ovat tehneet myös suurkauppoja sellu- ja paperitehtaisiin eri puolilla maailmaa UPM:n tammi-syyskuussa tekemien investointien määrä oli 153 miljoonaa euroa eli 2,3 prosenttia liikevaihdosta. Suurin käynnissä oleva projekti on Pietarsaaren kuorimon uusiminen. Kokonaisinvestoinniksi arvioidaan 25 miljoonaa euroa. Stora Enso konsernin kuluvan vuoden investoinnit tulevat olemaan noin 400 miljoonaa euroa. Metsäliiton bruttoinvestoinnit olivat tammi-syyskuussa yhteensä 48 miljoonaa euroa. Varovaisia arvioita tulevasta Loppuvuodesta odotetaan suotuisaa. UPM arvioi euromääräisten myyntihintojen ja toimitusmäärien pysyvän kolmannen neljänneksen tasolla, mutta muuttuvien kustannusten jatkavan nousuaan. Yhtiö odottaa edelleen vuoden jälkipuoliskon liikevoiton olevan alkupuoliskoa parempi. Stora Ensossa markkinanäkymiä pidetään edelleen suotuisina, mutta muuttuvien kustannuksiin, joidenkin tuotteiden kausiluonteisesti heikon kysynnän ja huoltoseisokkien odotetaan kuitenkin laskevan viimeisen neljänneksen tulosta. M-real arvioi paperiliiketoimintoihin liittyvien tulosparannustoimien jatkuvan. UPM:n kysyntä ja toimitusmäärät kasvoivat kaikissa liiketoiminnoissa ja liikevaihto kasvoi 17 prosenttia. Konsernin kassavirta oli vahva ja nettovelat pienemmät kuin ennen vuoden takaista Uruguay-kauppaa. Energialiiketoiminta on tuottanut UPM: lle tasaisesti hyvän tuloksen. Selluntuottajana UPM on hyötynyt viime aikojen vahvasta kysynnästä ja hyvistä hinnoista. Paperin kysyntä kasvoi kaikilla UPM:n päämarkkinoilla ja myös painopapereissa. Yhtiö nosti paperien keskihintaa euroina 4 prosentilla viime vuodesta. Paperiliiketoiminta teki kuitenkin tappiota, koska kuitukustannukset olivat huomattavasti viimevuotista kor- Liikevaihdot vahvoilla keammat. Tarraliiketoiminnan kannattavuus parani viime vuodesta Stora Ensolle kolmas vuosineljännes oli vahva ja tulos lähes kaksinkertaistui edellisvuodesta. Liikevoitto oli 255 milj. euroa ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia, kasvua edellisvuodesta 124 milj. euroa. Hyvään tulokseen johti yhtiön mukaan tuotevalikoiman selkeytyminen, hintojen nousu ja toimitusmäärien kasvu. Valuuttakurssit vaikuttivat positiivisesti liikevaihtoon, mutta sen kumosivat valuuttakurssien epäsuotuisat vaikutukset kustannuksiin. M-realin kannattavuus parani edelleen ja neljännesvuositulos oli paras moneen vuoteen. Kartongin vuosisopimusneuvottelut suurimpien asiakkaiden kanssa ovat edenneet tavoitteiden mukaisesti sekä hinnankorotusten että lisätoimitusten osalta. Kartongin kysyntänäkymiä M-real pitää erittäin hyvinä ja on siksi tehnyt merkittäviä. investointipäätöksiä. Esimerkiksi Simpeleen tehtaan kartonkituotantoa ja arkitusta päätettiin laajentaa. Paperiliitto hakee tukea energialinjauksille Paperiliitto on tehnyt SAK:n valtuustolle aloit- teen energiapolitiikkaan ja energiaverolinjauksiin vaikuttamisesta. Paperiliitto esittää, että SAK yhdessä muiden palkansaajien keskusjärjestöjen kanssa vaikuttaisi kaikin käytettävissä olevin keinoin nykyisen hallituksen energiapoliittisiin linjauksiin ja viimeistään tulevaan hallitusohjelmaan. Paperiliitto pyytää keskusjärjestöjen vaikuttavan siihen, ettei metsäteollisuuden ja muun energiaintensiivisen teollisuuden toimintaedellytyksiä heikennettäisi entisestään kansallisilla päätöksillä ja lisämaksuilla. Hallituksen tänä syksynä julkistamat energia- ja polttoaineverojen korotuksen kohdistuvat suurelta osin metsäteollisuuden toimialaan. Paperiliiton mielestä energiaverot, jotka heikentävät globaalissa kilpailussa olevan alan kilpailuedellytyksiä, aiheuttavat metsäteollisuudelle ja koko kansantaloudelle suurta haittaa. Kohoavat energiakustannukset muun muassa vähentävät investointeja päästöttömän energian ja metsäteollisuuden tuotantoprosessien yhteydessä tapahtuvasta biopolttoaineiden kehittelystä, aloitteessa todetaan. Hallituksen suunnittelemat veronkorotukset nostaisivat teollisuuden energiaverot moninkertaisiksi kilpailijamaihin verrattuna. Esimerkiksi Ruotsin metsäteollisuus ei maksa energiaveroa lainkaan, joten sillä on 70 miljoonan euron kustannusetu Suomeen verrattuna. Paperiliitto muistuttaa, että ero Ruotsin hyväksi kasvaisi jopa 130 miljoonaan euroon, jos Suomen veroleikkuria ei muuteta. Tämän lisäksi dieselveron ja moottoripolttoöljyn verotuksen kiristäminen aiheuttaa metsäteollisuudelle 25 miljoonaan euron lisälaskun, jos korotuksia ei kompensoida kuorma-autojen käyttövoimaveron alennuksella, kuten on esitetty. Jo tänä vuonna ratamaksujen korotukset ja VR:n muutosohjelma korottavat rautateiden tavaraliikenteen kuljetusmaksuja yhteensä noin 10 miljoonaa euroa. Kaikkiaan esitetyt veronkorotukset nostaisivat kustannuksia noin 52 miljoonalla eurolla nykytasosta. Lisälaskua on odotettavissa myös valmisteilla olevasta rikkidirektiivistä, joka esitetyssä muodossaan nostaisi merirahtihintoja vuositasolla peräti miljoonaa euroa. 4 PAPERILIITTO 9/2011 PAPERILIITTO 9/2011 5

4 KOLUMNI Ensi vuosi tulee olemaan erityisen tärkeä vaikuttamisen vuosi. Aktiivisuutta, toimintaa ja vaikuttamista kaivataan! Syksy on edennyt jo talven kynnykselle ja ammattiosastot pitävät syyskokouksiaan. Liiton toimisto kiertää kenttää niin syyskokouksissa kuin myös erillisen nimikkoteeman Paperiliitto kiertää merkeissä. Hyvinkäällä pidetyillä työehtosopimus- ja järjestöpäivillä oli noin 250 eri puolilta Suomea tullutta ammattiosastojemme aktiivista toimijaa kuulemassa ajankohtaisia kuulumisia ja ennen kaikkea miettimässä tulevia haasteita ja vastauksia niihin. Kaikki on siis hyvin vai? Ei välttämättä, sillä vaikka aktiivit toimivat todella kiitettävästi, ei uusia toimijoita tahdota saada lähtemään mukaan. Vaikka olemme erikseen räätälöineet yksipäiväisen perehdytyskurssin uusillekin toimijoille, ei vetovoima tahdo riittää. Vika ei varmaankaan ole niissä jäsenissä, joita tavoittelemme vaan kyllä se löytynee muualta. Tämän päivän yhteiskunnassa on niin paljon erilaisia aktiviteetteja ja houkutuksia, että joudumme väkisinkin kilpailemaan jäsenistön huomiosta niiden kanssa. Ja usein nämä muut houkutukset vievät voiton. Syitä tähän on varmaan monia, mutta kyllä tämä antaa pohtimisen aihetta meille itsellemmekin. Joudumme esittämään kysymyksiä, onko meidän toimintamme houkuttelevaa, sopiiko meidän toimintatapamme tämän päivän haasteisiin, onko tarjontamme vanhanaikaista ja siten vähän kiinnostavuutta sisältävää. Vai mikä on syy? Näitä me joudumme varmaan pohtimaan hyvinkin syvällisesti liittomme toimistolla ja hallinnossa, sillä emme voi jäädä laakereille lepäämään näin tärkeässä asiassa. lenkaan samantekevää, millaisilla linjauksilla ja arvomaailmalla tulevaisuuteen vaikuttavia päätöksiä tehdään. Voisi luulla, että tämä asia on jokaiselle palkansaajalle itsestäänselvyys, mutta eipä näytä olevan. Edelleen elää vahva usko siihen, ettei poliittisilla linjavalinnoilla ole juuri mitään merkitystä ja siksi ei kannata edes lähteä äänestysuurnalle. Mutta mitenkä muuten tätä maata johdetaan kuin kansalta saadulla valtakirjalla? Sitä tämä edustuksellinen demokratia nimenomaan on. Me valitsemme linjat ja henkilöt ja he toteuttavat sen suuntaisia toimenpiteitä, joita me edellytämme. Mutta kansan enemmistön linjan toteutuminen edellyttää, että vaivaudumme sen verran toimimaan, että käymme edes äänestämässä. Tämäkin vuosi kääntyy pikku hiljaa lopuilleen ja uuden vuoden haasteet siis odottavat. Tämäkään vuosi ei ole ollut helppo meille paperityöntekijöille, mutta uskomukseni mukaan joistain uhkakuvista huolimatta tulevaisuus näyttää kuitenkin valoisammalta. Mutta se valoisampi tulevaisuus ei tule itsestään vaan se on tehtävä, ja mieluiten tehtävä ammattiyhdistysliikkeen perinteen mukaisesti yhdessä tehden. Paperiliittolaiset, nähdään Jyväskylässä ja Tampereella Paperiliitto-kiertää tapahtumia on jäljellä vielä kaksi. Jyväskylässä tapaamme ja Tampereella Tapahtumiin ilmoittautumiset ovat käynnissä, olethan muistanut ilmoittautua mukaan! Katso lisää liiton nettisivuilta tai kysy ammattiosastosi puheenjohtajalta. Lomapaikkojen varaus käy sähköpostilla Voit tehdä varauksia Paperiliiton lomapaikkoihin nyt myös sähköpostilla, sillä lomapaikan hoitajille on avattu omat sähköpostit. Liiton lomapaikoissa Puralassa, Törmälässä ja Särkelässä on tarjolla myös langaton laajakaistayhteys, jota voit käyttää joko omalla tai yhteiskäyttöön tarkoitetulla tietokoneella. Lisätietoja lomapaikoista näet liiton nettisivuilta kohdasta jäsenyys> jäsenedut> etuja lomailuun. Lomapaikkojen hoitajien sähköpostiosoitteet: Purala: Törmälä: Särkelä: Kampanjoin masennusta vastaan Uusi numeromme on Paperiliiton ja Paperityöväen Työttömyys-kassan puhelinnumerot ovat muuttuneet. Vaihteen uusi numero on Muutos tehtiin, koska vanhan tilalle vaihdettiin teknisesti nykyaikaisempi vaihde. Uusi järjestelmä parantaa erityisesti liiton toimitsijoiden tavoitettavuutta. Toimiston henkilökunnan uudet alanumerot löydät liiton kotisivuilta osoitteesta fi kohdasta yhteystiedot. Toimitsijoiden gsm-numerot eivät ole muuttuneet. Työttömyyskassan maksuton palvelunumero säilyy ennallaan ja sen päivystys on maanantaista perjantaihin klo Puheluhinnat liiton kiinteisiin numeroihin soitettaessa ovat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä: 8,28 snt/puhelu + 5,95 snt/min, matkapuhelimista 8,28 snt/puhelu + 17,04 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. MITÄS TIEDÄT 1. Kuka kirjoitti romaanitrilogian Täällä Pohjantähden Näin vuoden lähetessä loppuaan haluan itseni ja toimistomme puolesta kiittää jäse- Masennuksesta johtuvan työkyvyttömyyden vähentämiseksi on Vuosittain jää noin 4000 suomalais- miseen tähtäävää Masto-hanketta. alla??? 2. Mitähän merkitsee kirjainlyhenne IAU? nistöämme hyvästä yhteistyöstä ja tuesta vaikeissa asioissa. Samalla haluan toivottaa teille käynnistynyt yhteiskampanja Mast- ta masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle. suljettiin vuonna 2008? 3. Kuinka monta paperi- tai sellutehdasta Suomessa Do. Kampanja on sosiaali- ja terveysministeriön, työmarkkinajärjes- Masennuksesta johtuvat pitkät saira- 4. Missä urheilulajissa saa rangaistuksen koukkaami- kaikilla rauhoittavaa joulunaikaa. Satsatkaa laatuaikaan ja lepoon perheenne kanssa. töjen sekä sosiaali- ja terveysalan toimijoiden yhteinen. keelle ovat työpaikoille haaste työuri- 5. Kuinka monta astetta on täysi ympyrä? uspoissaolot ja lopulta jääminen eläksesta? MastDo jakaa tietoa sekä työntekijöille että työnantajille ja aktivoi nettämisen takia. aikoihin? en katkeamisen ja hiljaisen tiedon me- 6. Minkä eläimen hetki on aamuyöllä siinä klo 3-4 heitä oman työyhteisönsä itsearviointiin: selvää tekstiä, valmiita listoja hoista ja työkyvyttömyyseläkkeistä kerteri? Masennusperusteisista sairaspäivära- 7. Kuka on Kiviniemen hallituksen peruspalveluminis- JOUKO AHONEN ja suomalaisille sopivaa kannustusta tyy myös yhteiskunnalle iso lasku, joka Ensi vuosi tulee olemaan erityisen tärkeä 8. Montako pelinumeroa valitaan Viking Loton peruspelin yhdestä ruudukosta? Puheenjohtaja työhyvinvoinnin lisäämiseen ja joustaviin toimintatapoihin. MastDo:n vuonna 2009 oli 633 miljoonaa euroa. vaikuttamisen vuosi. Keväällä järjestettävillä eduskuntavaaleilla tulee olemaan erityisen tärkeä merkitys meidän jokaisen jokapäiväiseen MastDo ja? Lisätietoja: 9. Kuka on metsäjätti UPM:n hallituksen puheenjohta- kampanja kestää ensi helmikuun loppuun saakka ja se on osa masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentä- 6 PAPERILIITTO 9/2010 9/2011 PAPERILIITTO 9/2011 Masto-hanke elämään tulevina vuosina. Ei nimittäin ole ol- 10. Minkä kunnan alueella sijaitsee Talvivaaran kaivos? 7

5 PUSSIKESKUS poikineen TEKSTI: EEVA ELORANTA-JOKELA KUVAT: PEKKA SIPOLA Asemointi oikealle kohdalle, millilleen. Kun fleksopainokonetta hoitava Lilja Lilli Luostarinen mittaa painolaatan paikkaa, hän hyppää istumaan koneen päälle tai liukuu sen alle rullamittoineen kuin asentaja autokorjaamolla. Ja kohta kone painaa uutta erää postituspusseja postimyyntifirmalle. Lilja Luostarinen tuli Pussikeskukseen töihin 30 vuotta sitten. Hänet opasti töihin nykyinen työnjohtaja Jarmo Niva, joka on ollut talossa pisimpään. Työvuosien varrella Luostariselle on tullut tutuksi lähes jokainen kone ja työvaihe. Puolet työurastaan Lilli on myös toiminut pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna kymmenelle työntekijälle. Luostarinen on oppinut tuntemaan perheyrityksen vetäjien kaikki kolme sukupolvea. Yrityksen perustajan Veikko Janhosen pojan Tarmon jälkeen toimitusjohtajana on tämän poika Janne Janhonen. Hänet ja tuotannon teknisen puolen toimivuudesta vastaavan Jonne-veljen Lilli on tuntenut pikkupojista saakka. Ja perehdyttänyt, kun tulivat tänne alkuun kesätöihin, Luostarinen naurahtaa. Jarmo Niva asettaa painolaattaa telalle. Kantti kestää Nettikaupan kasvu on yksi syy siihen, miksi paperipussien valmistuksella aloittaneen helsinkiläisen perheyrityksen tuotteilla on yhä kysyntää. Pussikeskuksen osaamista postituspusseille, -pakkauksien ja patenttiratkaisujen valmistajana on myös palkittu kansainvälisissä pakkausalan kilpailuissa. Pussikeskuksen tuotanto alkoi kauppapusseista, joita 8 PAPERILIITTO 9/2011 PAPERILIITTO 9/2011 9

6 PUSSIKESKUS OY Helsingissä sijaitsevan perheyrityksen perusti Veikko Janhonen Toinen tehdas aloitti Tallinnassa valmistaa erikoisvahvoja postituspakkauksia konttori- ja teollisuuskäyttöön paperista ja pahvista Joonas Merikukka ja tuplapussien pino. liikevaihdosta prosenttia tulee viennistä tuotti pusseja viime vuonna noin 7,6 miljoonaa kappaletta ja tuottaa tänä vuonna arviolta 8 miljoonaa kappaletta Juha Naaramo seuraa pussien pinoutumista koneella ja Pekka Heinonen nostaa erät pakattaviksi. Lilja Luostarinen mittaa laatan oikeaa paikkaa telalla. tehtiin käsin. Postituspakkausten kehittely vei kuitenkin voiton ja kauppapussituotanto myytiin luvulta lähtien Pussikeskus on valmistanut niin sanottuja tuplapusseja. Yritys valmistaa myös pakkauskoneita, joilla asiakas pakkaa tuotteensa räätälöidysti. Kysynnän muutoksiin on myös Pussikeskuksessa pitänyt varautua. Kun kirjakerhoja ja kustantamoja on mennyt nurin, on pitänyt etsiä uusia asiakkaita, Jonne Janhonen toteaa. Tilalle ovat tulleet pelejä ja elokuvia myyvät nettikaupat. Äskettäin Pussikeskus on myynyt neljä pakkauskonetta Euroopan suurimpiin kuuluvan pelien ja elokuvien myyjälle, jolta lähtee 16 miljoonaa lähetystä vuodessa. Tuotannosta yli 35 prosenttia menee nykyisin vientiin. Kilpailu postituspakkausten valmistajien kesken on kovaa, sillä muovi-, paperi- ja kartonki taistelevat kukin ominaisuuksillaan. Jonne Janhosen käsityksen mukaan kilpailijoita oli vuosikymmenen alussa enemmän kuin nykyisin. Kenellä kantti kestää, se säilyttää paikkansa. Kotimaisesta paperista Pakkausten kehittäminen vastaamaan asiakkaan ja postin vaatimuksia edellyttää edelleen kekseliäisyyttä, jotta pakkaus olisi samaan aikaan riittävän suojaava, kevyt ja ohut ja jotta tilattu tuote kulkisi pakkauksessa mahdollisimman kätevästi ja edullisesti perille. Pussikeskuksen tuotteiden valmistuksessa käytetään Suomessa kotimaista paperia. Tallinnan tehtaalla piti siirtyä ruotsalaiseen, kun siellä käytetyn laadun valmistus Suomessa loppui. Toinen tehdas perustettiin muutama vuosi sitten siksi, että iso asiakas halusi turvata tuotteiden saannin myös siinä tapauksessa, että tuotanto odottamattomasta syystä, kuten tulipalon vuoksi, keskeytyisi. Lilja Luostarisen mukaan tehtaan perustaminen Tallinnaan herätti aikoinaan epäilyjä, miten käy tuotannolle Helsingissä Henkilöstövähennyksiä tai tuotantomuutoksia ei kuitenkaan ole uuden tehtaan perustamisen jälkeen tehty. Lentokentän kupeessa Pussikeskuksen pihalle kuuluu viereiseltä Malmin lentokentältä potkureiden pärinä. Tuotantosalissa äänessä on tällä hetkellä vain yksi kone, sillä kahdella muulla on menossa painolaatan vaihto. Jarmo Niva mittailee postituspussikoneen telalta oikeaa kohdan ja teippaa laatan kiinni. Lilja Luostarinen tekee samaa työvaihetta painokoneella. Pakkauskoneella puolestaan on poikkeuksellinen kuhina. Asiakas on tilannut postituspussinsa tavallista pienempiin eriin. Juha Naaramo seuraa pussien pinoutumista koneella ja Pekka Heinonen nostaa erät pakattaviksi. Miehet ovat tulleet Pussikeskukseen töihin 1980-luvun lopulla. Oman talon käsipareja täydentävä vuokratyöntekijä Joonas Merikukka ei ollut silloin vielä edes syntynyt. Viime kevään ylioppilas Merikukka nostaa lavalta pusseja pakattavaksi. Kokemusta teollisuustyöstä hänellä ei ennestään ole. Vuokratöitä hän tekee odotellessaan armeijaan menoa tammikuussa. Pakkauskoneen käydessä taustalla Lilli Luostarinen asettaa koneen tuotteelle eli valmistelee painatusta, kiinnittää teipit laattaan ja asettaa laatan rummulle. Oma työpiste on läpikotaisin tuttu ja oikeat työasennot löytyneet vuosien kokemuksesta. Työkykyä on edesauttanut muun muassa se, että työajalla, omalla työpaikalla ja työnantajan kustannuksella on päässyt hierojan käsittelyyn joka toinen viikko. Miesporukassa työskentelyä Lilli pitää pelkästään positiivisena asiana: aina tarvitessaan saa apua. Työpaikan ilmapiiriä Lilli pitää hyvänä ja syy on yksinkertainen ja olennainen. Täällä saa olla oma itsensä. 10 PAPERILIITTO 9/2011 PAPERILIITTO 9/

7 TEKSTI: SIINA VASAMA KUVAT: VEIKKO SOMERPURO ELÄMÄ( Ä ) N LAATUA Kuinka SOTKU selätetään Parannuksia omalle työpaikalle Jokaisella työpaikalla kannattaisi toteuttaa Työterveyslaitoksen TUTTAVA eli Turvallisesti tuottavat työtavat kehittämisohjelma, joka koskee järjestystä ja siisteyttä. Siihen osallistuneissa yrityksissä tapaturmat ja sairauspoissaolot ovat vähentyneet jopa neljännekseen aiemmasta. Lisäksi on saatu kustannussäästöjä, kun toiminta on tehostunut ja toimitusvarmuus, yhteistoiminta, viihtyvyys ja yrityskuva ovat parantuneet. TUTTAVA -kehittämisohjelmassa määritellään eri henkilöstöryhmien yhteistyönä, mitä hyvä järjestys ja siisteys ovat. Erityisesti pohditaan asioita, joilla on päivittäin merkitystä turvallisuudelle ja työn tekemiselle. TEHTAILLA TULEE VALMISTA, MUTTA SAMALLA SYNTYY ROSKAA. JOKAISELLA TYÖPAIKALLA ON OMAT KONSTINSA, JOILLA SOTKUSTA SELVITÄÄN. LOPUTTOMALTA TUNTUVA TAISTELU SIISTEYDEN PUOLESTA ON TÄRKEÄÄ PAITSI VIIHTYVYYDEN, MYÖS TURVALLISUUDEN KANNALTA. Tämä on sopivan sotkuinen paikka, meille luvattiin ennakkoon. Ja perjantai on viikon likaisin päivä. Silti Peterson Packaging Oy:n arkkijalostamossa silmiin ei osu sotkua. Roskaa kyllä on riittämiin. Sitä kärrätään ulos monta tonnia joka viikko. Kun valmistetaan pahvilaatikoita, siinä sivussa syntyy myös valtava määrä silppua. Paikkojen siistiminen kuuluu duuniin. Jos sitä ei tehtäisi jatkuvasti, täällä eivät parin tunnin kuluttua pystyisi liikkumaan trukit eivätkä ihmiset, sanoo jalostustyöntekijä Timo Niskanen. Koneet rouskuttavat, taittavat, värjäävät ja liimaavat pahvia erilaisiksi laatikoiksi. Koneita käyttävät ihmiset valvovat samalla laatua. Kakkoslaatu lentää kaaressa roskakasaan. Kasaa kasvattaa varsinkin pahvisilppu. Sitä harjataan koneiden alta ja kauhotaan isoihin roskakuuppeihin, jotka viedään trukilla ulos. Siellä silppu kipataan puristimeen, joka vetää kuusikin tonnia kerralla. Isoille pahveille on oma konttinsa. Kaikki menee kierrätykseen. Ympäristö kunnossa, ihmiset kunnossa Meillä jokainen työntekijä siivoaa oman alueensa, Timo Niskanen kertoo. Homma toimii hyvin, koska porukka on hyvä. Ja kaikki tietävät, että kun koneet ja ympäristö ovat kunnossa, ihmisetkin pysyvät paremmassa kunnossa. Minä taidan olla paikan sottaisin mies, Jorma Savolainen esittäytyy. Ei häntäkään kyllä voi sottaiseksi sanoa. Muutamat väritahrat käsissä ovat ainoa merkki siitä, että hän tekee hommia painokoneella, jolla pahvit värjätään. Onneksi värit ovat vesiliukoisia, Savolainen virnistää. Niin kauan kuin kone toimii normaalisti, työn likaisin vaihe on värin valuttaminen koneeseen ja sieltä pois, ja painolaatan suihkuttaminen puhtaaksi. Pahinta on pöly Pöly on pahin ongelma. Sitä tulee pahvia leikatessa paljon, Timo Niskanen toteaa. Jokainen tuntee vaikutuksen hengityksessä iltaisin. Mutta hengityssuojaimetkaan eivät ratkaise ongelmaa. Hengityssuojain kasvoilla on niin raskasta tehdä töitä, että jo vähän ajan kuluttua alkaa hikoilla. Pitäisi olla oma happipullo niin kuin julkkiksilla, porukka vitsailee. Hanskat kaikilla on käsissä, mutta ei siisteyden vaalimiseksi. Pahvi on niin terävää, että muuten olisi haavoilla koko ajan, Niskanen sanoo. Käsineetkään eivät tätä käsittelyä kauan kestä. Viikon tai kaksi. Näissäkin näemmä on jo reiät. Perjantaisin, ennen kuin arkkijalostajat lähtevät viettämään viikonloppua, on edessä tunnin kestävä siivousurakka. Silloin hengityssuojaimet ovat välttämättömät. Pölyt puhalletaan pois koneiden päältä paineilmalla ja pahvisilput harjataan tavallistakin huolellisemmin pois koneiden alta. Samalla tehdään koneiden normaali huolto ja öljyäminen. Jalostustyöntekijöiden lähdettyä tehtaalle tulee siivousporukka, joka ajaa märkäkoneella lattiat pölyttömiksi. Taas on siistiä maanantaihin saakka. Tappavan tehokas paineilma Paineilmapistooli voi olla tappa- va ase. Jos paineilmasuihkusta pääsee ilmaa verenkiertoon vaikka haavan kautta, seurauksena voi olla vakavia vaurioita, jopa kuolema. Siksi paineilmaa ei pidä koskaan käyttää ihmisten tai vaatteiden puhdistamiseen. Paineilmasuihkun voimasta sinkoavat roskat voivat aiheuttaa vaurioita silmiin ja ihoon. Kun paineilmaa käytetään, silmien ja korvien suojaus voi olla tarpeen, ja hengityssuojaimet ovat välttämättömät. Paineilman levittämä hienopöly voi leijailla ilmassa monia tunteja. Paineilman sijaan puhdistukseen olisi parempi käyttää pölynimuria aina, kun se on mahdollista. Jos pölyn aiheuttamat ärsytysoireet ovat jatkuvia, työpaikan siivous esimerkiksi märkäpyyhinnällä pitäisi tehdä useammin. LÄHDE: TYÖTERVEYSLAITOS, LAPPEENRANNAN ALUEJOHTAJA IRMA WELLING Paineilma puhdistaa pölyn pois koneiden päältä. LISÄTIETOJA: 12 PAPERILIITTO 9/2011 PAPERILIITTO 9/

8 Mistä pökköä pesään ja lisää työhyvinvointia työpaikoille? Hyvis-hanke vahvisti, että työhyvinvoinnin parantaminen on yhteydessä vähentyviin sairauspoissaoloihin. Miten Hyvis käytännössä näkyi mukana olleilla työpaikoilla, siitä kerrottiin Paperiteollisuuden työturvallisuuspäivässä Helsingissä. Yhteistyö vie työhyvinvointia KUVA: FUTUREIMAGEBANK.COM TEKSTI: EEVA ELORANTA-JOKELA eteenpäin Paperiteollisuuden tehtaanjohdolle, linjajohdolle ja työsuojeluvaltuutetuille suunnattu päivä antoi kuvaa siitä, missä mennään työturvallisuudessa ja miten tulevaisuudessa. Keskiöön päivän aikana nousi Paperiliiton, Metsäteollisuus ry:n ja Työter- Kaikki kunnossa? Kaikki kunnossa nettisivusto tarjoaa vapaasti käyttöösi multimediaohjelmia, jotka liittyvät kunnossapitotyön työterveyteen ja -turvallisuuteen. Palvelu on käyttäjälleen maksuton. Kunnossapidon multimediaohjelmia voi käyttää esimerkiksi oman tietämyksen ja osaamisen kehittämiseen, yksin tai yhdessä, työpaikan turvallisuuskoulutuksessa ja valmennuksessa, oppilaitosten koulutusaineistona, työturvallisuudesta tiedottamiseen yleensä ja kunnossapitoalan turvallisuudesta erityisesti. veyslaitoksen yhdessä Työsuojelurahaston tuella toteuttama Hyvis-hanke. Kesäkuussa julkaistun tutkimuksen jalkauttaminen on työpaikoilla vasta alullaan mutta paikalla olleiden mukaan sitä ei suinkaan ole unohdettu. Poissaolojen syyt esiin Hyvis-tutkimuksen keskeiset tulokset veti yhteen Paperiliiton tutkija Esa Kaitila: Työhyvinvoinnin parantaminen edellyttää sairauspoissaolojen syiden selvittämistä. Pysyvä sairauspoissaolojen vähentäminen edellyttää hyvinvoivaa ja työhönsä motivoitunutta henkilöstöä. Olennaista tuloksissa on Kaitilan mielestä se, että työhyvinvoinnin parantaminen on yhteydessä vähentyviin sairauspoissa- Ohjelmat perustuvat todellisiin tilanteisiin, kuten Työpaikkaonnettomuuksien tutkintajärjestelmän tuottamiin TOT-raportteihin. Niissä on kuolemaan johtaneen työtapaturman kuvaus sekä asiantuntijaryhmän pohdinta tapahtuneen syistä ja toimenpiteistä, joilla vastaavanlainen tilanne voitaisiin välttää. Palvelu on osa eurooppalaisen kunnossapidon turvallisuuskampanjaa. Kampanjan tarkoituksena on mm. parantaa tietoisuutta työpaikan kunnossapitoon liittyvistä riskeistä ja osoittaa, että näitä riskejä voidaan poistaa tai vähentää. Lisätietoja kampanjasta löydät: oloihin ja että omaan työympäristöön vaikuttaminen lisää työhyvinvointia. Esimiehen ymmärtävä suhtautuminen poissaoloihin vähentää poissaoloja. Työhyvinvointiin panostaminen vähentää poissaoloja pitkäjänteisemmin kuin tiukka kontrolli. Syys-lokakuun vaihteeseen mennessä Hyviksen hyvistä käytännöistä oli keskusteltu vasta 40 prosentissa ammattiosastoja. Tämä selvisi Paperiliiton järjestöpäivillä tehdyssä kyselyssä. Useimmissa paperiliittolaisten tehtaissa Hyvistä ei vielä ollut ollut esillä. Siellä, missä alkuun oli päästy, aiottiin pureutua esimerkiksi varhaisen välittämisen malliin, esimieskoulutukseen, älä kiusaa oppaaseen ja työhönpaluukeskusteluihin. Lisäksi tärkeinä pidettiin ammatillisen osaamisen ylläpitokoulutusta sekä henkisen ja fyysisen jaksamisen aiheita. Hyödyt havaittu Hyvikseen osallistui neljä metsäteollisuuskonsernia, joista työturvallisuuspäivässä olivat esillä Sappi Kirkniemi, UPM Rauma, M-real Tako ja Kyro sekä Stora Enso Anjalankosken ja Imatran tehtaat. Sapin turvallisuuspäällikkö Jari Haijanen kannusti työturvallisuuspäivän osallistujia arvioimaan parhaat käytännöt ja sovittamaan ne omaan toimintaympäristöön. Työssä auttaa kokemusten vaihto osallistuneiden konsernien, yksiköiden, tutkimusja ohjausryhmien kanssa. UPM:ssä on laskettu, että työhyvinvointityössä onnistuminen voi merkitä yritykselle huomattavia säästöjä. Sairauspoissaoloprosentin pudotessa 1 prosentin UPM Suomi säästää noin 10 miljoonaa euroa vuodessa ja lisäksi säästöä tulee työterveyshuoltokulusta. UPM:n johtava lääkäri Tero Kemppainen esitteli lisäksi työterveyshuollon hoitorahaa, jolla yhden vuoden aikana on UPM:llä Suomessa säästetty arvioiden mukaan lähes euroa. Hoidettavien määrä vuodessa on noin 60 henkilöä. Hoitorahan avulla sairauslomia on saatu lyhennettyä, kun toimenpide, konsultaatiot ja kuntoutus voidaan teettää yksityisesti ja vältetään jonotus julkisen sektorin palveluihin. Koulutusta tarvitaan Työsuojeluvaltuutetun näkökulmasta Hyviksestä kertoi UPM Rauman työsuojeluvaltuutettu Jaana Vahanto. Hyviksen ansiosta yhteistyö terveyshuollon kanssa on lisääntynyt ja tutkimuksesta saatiin taustatietoa työpaikkaselvityksen tekoon työoloista ja työkuormasta. Hyviksen tulokset ovat olleet yksi syy siihen, että muutosvaiheissa Raumalla on saatu lisättyä koulutusta. Hyvistä ei ole täysin hyödynnetty, sillä hyödynnettävää kyllä riittää, Vahanto totesi. Työsuhdepäällikkö Hannu Tolonen toi esiin M-realissa hyväksi käytännöksi koetun poissaolojen selvityksen, joka tehdään nimettömästi neljä kertaa vuodessa. Näin saadaan selville, mihin pisteisiin sairauspoissaolot kohdentuvat ja tietoa voidaan käyttää ennakoivassa työterveyshuollossa hyväksi. M-real satsaa työhyvinvointiin myös henkilöresurssein: konserniin on tänä syksynä nimitetty työhyvinvointijohtaja. Johtava työterveyshoitaja Leena Kajasoja Stora Ensolta kertoi, miten Hyvis on tuonut esiin kehittämisehdotuksia runsain mitoin niin työturvallisuuden, työterveyden, esimiestyön, työryhmien kuin johdonkin kannalta. Sen, mitä hankkeesta on opittu Kajasoja tiivisti kolmeen asiaan: yhteistyötä, arkipäivän asioita ja keskustelua. Työhyvinvoinnin kehittämisen voi aloittaa tänään. Hyviä eväitä saa tutustumalla Hyviksen loppuraporttiin, jonka saa kätevästi Paperiliiton nettisivuilta kohdasta Työsuojelu > Hyvis-loppuraportti. 14 PAPERILIITTO 9/2011 PAPERILIITTO 9/

9 AJATTELEMISEN AIHETTA TYÖHYVINVOINTI MAAILMAN PAPERI JUHANI ARTTO TEKSTI JA KUVA: MARKKU TASALA Tampereen yliopiston työhyvinvoinnin johtamisen professori Marja-Liisa Manka on jo neljä kertaa julistanut maamme työpaikoille työrauhan. Ensi vuoden alussa hän jatkaa käytäntöä, mutta tällä kertaa työnilon julistuksella. Mankan mielestä työhyvinvointiin panostaminen on yrityksille kannattavaa, sillä tutkimustiedon mukaan hyvinvoivat työyhteisöt ovat myös tehokkaita. Manka on mielissään siitä, että koko ajan laajempaa julkisuutta saanut perinne on otettu niin hyvin vastaan. Työnilon julistuksen yhteistyökumppaneiden joukossa on muun muassa Elinkeinoelämän valtuuskunta, työmarkkinajärjestöjä, ammattiliittoja ja tavallisia työpaikkoja. Työnilosta on kysymys silloin, kun työhön on mukava tulla ja työn tuloksista voi nauttia. Työniloa tuntee, kun hallitsee työnsä, kykenee vaikuttamaan siihen ja voi käyttää siinä monipuolisesti osaamistaan, Manka selittää. Tällaisessa työyhteisössä saa palautetta ja oppii myös työtovereilta. Jos ihminen kokee olevansa arvostettu ja tarpeellinen, niin hän jaksaa paljon paremmin. Luottamus on oleellinen elementti työssä. Teollisuustyöpaikat ovat Mankan mukaan karkaamassa Suomesta. Työ ei voi olla mielekästä, jos työpaikka on katkolla koko ajan. Itsehallinnan tunne menetetään, kun työpaikan säilymiseen ei voi enää omalla uhrautuvalla työllään vaikuttaa. Tärkeätä olisi löytää keinoja kestävän tuottavuuden synnyttämiseen. Työhyvinvointitoimet ovat osa kestävän tuottavuuden kehittämisestä, mutta tänä päivänä ei tunnu olevan aikaa odottaa siitä saatavia tuloksia. Hyvinvointi ja tuottavuus Marja-Liisa Mankan mielestä työhyvinvoinnissa kiinnitetään vieläkin huomiota liian suppeisiin osa-alueisiin, lähinnä tyky-toimintaan ja työterveyshuoltoon. Sen sijaan satsaukset työyhteisön toimivuuden kehittämiseen toisivat runsaasti uusia mahdollisuuksia. Työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka julistaa työnilon sanomaa: Hyvinvoinnilla tehdään tulosta! Mankan johtama tutkimus- ja koulutusyksikkö Synergos on kyennyt tutkimuksillaan osoittamaan selkeän korrelaation työhyvinvoinnin ja tuottavuuden välillä. Työhyvinvoinnin kehittämisellä on saatu vähennettyä sairauspoissaoloja ja eläköitymiskustannuksia sekä parannettua työilmapiiriä ja asiakastyytyväisyyttä. Menestystä ei voida enää perustaa vain niukkeneville fyysisille, taloudellisille tai teknologisille resursseille. Jokaisen työpaikan menestymisen perusta löytyy inhimillisistä tekijöistä. Työnantajan hyvä henkilöstöpolitiikka auttaa saamaan hyviä työntekijöitä jatkossakin. Manka pitää vääränä Kelan ja Elinkeinoelämän keskusliiton omaksumaa kantaa siitä, että työuupumuksen vuoksi työstä poissaoleva ei ole oikeutettu palkalliseen sairauslomaan. Burnout on hänen mielestään aina työyhteisön ongelma, jolloin uupumuksella on selvä syy-yhteys työhön eikä sen voida katsoa johtuvan yksilön heikkoudesta. Työelämässä noudatettava käytäntö on tällä hetkellä hyvin kirjava, sillä monilla työpaikoilla työuupumuksesta toipuvalle maksetaan edelleenkin palkkaa. Työturvallisuuslain mukaan työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöidensä turvallisuudesta ja terveydestä, myös psyykkisestä jaksamisesta, toteaa Manka. Esimies ei kuitenkaan aina voi tietää työntekijöidensä ylikuormitusrajaa. Tästä syystä myös työntekijä itse on vastuussa omasta hyvinvoinnistaan ja oman tilansa tunnistamisesta. Mankan mielestä psyykkinen stressi vaikuttaa myös myönteisesti: ponnistelemme ja saamme aikaan. Pahimmillaan stressi kuitenkin sairastuttaa, tekee kyyniseksi, masentaa ja alentaa itsetuntoa. TYÖNTEKIJÄÄ EI RANGAISTA TYÖTAPATURMASTA Äskettäisessä päätöksessään Ruotsin työtuomioistuin ei hyväksy työntekijän irtisanomista työtapaturman aiheuttamisen perusteella. Ratkaisu koski maaliskuussa 2009 Mondi Dynäs voimapaperitehtaalla sattunutta työtapaturmaa, jossa kolme tonnia painanut paperirulla luiskahti trukin haarukasta ja murskasi työtoverin jalat. Asiasta on raportoinut ruotsalainen ay-julkaisu Dagens Arbete. Tapaus vietiin työtuomioistuimeen sen vuoksi, että työnantaja irtisanoi trukinkuljettajan syyttäen häntä järjettömästä ja lähes rikollisesta toiminnasta. Ammattiosaston puheenjohtaja Sven Sollén pitää työtuomioistuimen päätöstä erittäin merkittävänä, koska se kieltää irtisanomisen työntekijän tekemän virheen perusteella. Ammattiliitto Pappersin toimitsija Lars Wåhlstedt korostaa ratkaisun periaatteellista merkitystä. Työtuomioistuimen päätös velvoitti yrityksen ottamaan trukinkuljettajan takaisin töihin, mutta yritys ei siihen suostunut, vaan mieluummin maksoi hänelle peräti 32 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen eli noin euroa. Lisäksi yhtiön on maksettava noin euroa vahingonkorvausta. INTIAN PAPERI- TEOLLISUUDEN PALVELUKSESSA ON TYÖNTEKIJÄÄ Intian paperiteollisuuden toimialajärjestö IPMA pitää alan näkymiä Intiassa lupaavina. Se johtuu ennen muuta ennusteista, joiden mukaan paperin kysyntä kasvaa nopeasti. IPMAn mukaan kysyntä Intiassa kasvaa jopa nopeammin kuin missään muualla. Yhdistys arvioi, että kulutus nousee 14 miljoonaan tonniin tilikaudella Se merkitsisi lähes 10 kilon käyttöä vuodessa asukasta kohti. Vaikka kotimaan tuotantokapasiteettia ollaan laajentamassa, sellu- ja paperituotteiden tuonti tulee todennäköisesti kasvamaan, IPMA ennustaa. Tilikaudella Intian paperitehtaiden tuotantokapasiteetti nousi 9,3 miljoonaan tonniin. Paperia ja kartonkia valmistettiin 7,6 miljoonaa tonnia. Alan yritysten palveluksessa on työntekijää, minkä lisäksi yritykset työllistävät epäsuorasti henkilöä. Kuituraaka-ainetta intialaiset työstävät puun lisäksi, bambusta, vehnän oljista, riisin akanoista ja sokeriruo osta. Kierrätyskuidun osuus on 44 prosenttia, kemiallisen sellun 35 prosenttia ja maatalousjätteiden 21 prosenttia. Intia on sallinut vuodesta 1997 ulkomaisen omistuksen paperiteollisuudessa, mutta ulkomaiset investoinnit Intian paperiteollisuuteen ovat pysyneet pieninä. Maailmanpankin osana toimiva rahoituslaitos IFC on mukana kolmen tehtaan kehittämisessä. RUOTSALAISTEHTAAN PSYKOSOSIAALINEN TYÖYMPÄRISTÖ TUTKITAAN Bäckhammarin sellu- ja paperitehtaalla Ruotsissa kärsitään nykyään huonosta työilmapiiristä. Ongelmat ovat niin vakavia, että tehtaan johto on päättänyt teetättää selvityksen tehtaan psykososiaalisesta työympäristöstä. Ay-julkaisu Dagens Arbeten selostuksesta käy ilmi, että ongelmien taustalla ovat lähes kymmenen vuotta sitten alkaneet jatkuvat uudelleenjärjestelyt. Aiemmin ne eivät kuormittaneet henkilöstöä kohtuuttomasti, mutta vuonna 2008 tehdyn omistajanvaihdoksen jälkeen tiedonkulku on muuttunut kaksisuuntaisesta yksisuuntaiseksi. Tehtaan pääomistaja on norjalainen Nordic Paper. Uusi johto on reagoinut ikävästi työntekijöiden valituksiin, mikä on synnyttänyt pelon ilmapiirin. Työntekijät eivät koe voivansa käyttää ammattitaitoaan, vaan aika menee raporttien kirjoittamiseen, ammattiosaston puheenjohtaja Per Gustafsson arvostelee. RUOTSISSA PUUN- JALOSTUSLAITOKSELTA LEVISI JÄLLEEN LEGIONELLA-BAKTEEREJA Domsjön sellutehtaan läheisyydessä viidellä henkilöllä on todettu legioonalaistautia aiheuttavia legionella-bakteereja. Terveysviranomaisten selvityksen mukaan bakteerit ovat peräisin tehtaan biopuhdistusjärjestelmästä, jonka vesiallasta puhdistettiin syyskuussa tehtaan huoltokatkon aikana. Tehtaan ympäristöpäällikkö Patrik Svensson arvelee ay-julkaisu Dagens Arbetessa, että bakteerit ovat levinneet hengitysilmaan painepesurin nostattaman sumupilven mukana. Bakteeritartunta on todettu puhdistustyön hoitaneilla kahdella yrittäjällä sekä kolmella tehtaan lähellä asuvalla henkilöllä. Pahimmissa tapauksissa legioonalaistautiin sairastunut voi menehtyä tautiin. Nyt Domsjössä tartunnan saaneet ovat ainoastaan oireilleet lievästi. Kolme vuotta sitten legioonalaistautiin sairastui Ortvikenin paperitehtaan työntekijä. Kuusi vuotta sitten Kappa Kraftlinerin tehtaalla Piteåssa tunnistettiin legioonalaistautitapaus. Se johti Ruotsin metsäteollisuudessa laajaan tutkimukseen, jossa legionella-bakteereja löytyi 27 tehtaan biomenetelmiä soveltavista puhdistamoista. Aiempien löydösten tapaan Domsjön sellutehtaan bakteerilöydöt johtavat puhdistamolla ja sen puhdistusmenetelmässä joihinkin muutoksiin, ympäristöpäällikkö Patrik Svensson toteaa. 16 PAPERILIITTO 9/2011 PAPERILIITTO 9/2011 9/

10 TEKSTI JA KUVAT: EEVA ELORANTA-JOKELA JYVÄSKYLÄSSÄ SULJETTIIN KANKAAN PAPERITEHDAS JA VARKAUDESSA KAKSI SANOMALEHTIPAPERIKONETTA, MÄNTÄSSÄ SUPISTUI LEIVINPAPERIN VALMISTUS. TOIMITUS KÄVI KYSELEMÄSSÄ, MILLAISIN TOIMIN JA TEHOIN IRTISANOTUILLE ON NÄILLÄ PAIKKAKUNNILLA LUOTU VÄYLIÄ TYÖLLISTYMISEEN. Tuhannen ja yhden yön päästä Kaskisten sellutehtaalta puretuissa kattiloissa keitetään sellua intialaisen yrityksen voimin. Osat odottavat nyt kuljetusta Kaskisten satamassa. Kaupungin työttömyysaste on kolminkertaistunut ja työttömyysaste on noussut lähes 15 prosenttiin. TE-toimiston mukaan korvaavia työpaikkoja ei ole syntynyt siinä tahdissa, kuin oli odotettu. Kaskisista 400 kilometriä itään sijaitsevassa Varkaudessa tavoitellaan ja toivotaan toisenlaista tahtia usean tahon voimin. Varkauden tehtaan kahden sanomalehtipaperikoneen sulkemisen takia Stora Enso sanoi tänä vuonna irti 175 ja Efora 70 henkilöä. Muihin tehtaisiin Stora Enso on tarjonnut irtisanottaville uusia työtehtäviä yhtiön sisällä sekä uudelleensijoittumispalvelujen avulla. Yritystoiminnan aloittamisesta kiinnostuneille yhtiö tarjoaa taloudellista tukea. Henkilöstöpäällikkö Aimo Kettusen mukaan irtisanotuista storaensolaisesta 84:lle on löytynyt uusi työpaikka. Suurin osa on työllistynyt Stora Ensoon muille paikkakunnille Ouluun, Imatralle, Veitsiluotoon, Ruovedelle tai Lahteen. Lisäksi tähän mennessä on tullut yksi hakemus yrityksen perustamiseksi ja li- Miten jatkaa, kun työ lakkaa säksi on tulossa kymmenen muuta realistista yrityshanketta, Kettunen summaa. Työnantaja tukee omaehtoista koulutusta enimmillään 5000 eurolla. Lisäksi se tarjoaa uravalmennusta, johon sisältyy 10 päivää kestävä osio työnhakuvalmiuksista ja päivän osio tietokoneopetusta. Kolmannessa osiossa on mahdollista tutustua vapaavalintaiseen itseä kiinnostavaan alaan. sista ja taloudellisista syistä irtisanottuja henkilöitä. Se lähti viime muutokseen joidenkin työntekijöiden mielestä turhankin ajoissa, kun yt-neuvottelut olivat alkuvaiheessa. Toimintatapa herätti epäluuloja, vaikka tarkoitus oli hyvä. Tulemalla mukaan mahdollisimman varhain päästään alkuun tukitoimissa ja voidaan kohdentaa niitä sopivalla tavalla. Tavoitteenamme on, että irtisanotut mahdollisimman pian kirjautuvat asiakkaiksi te-toimistoon ja että jo irtisanomisaikana jokaiselle saadaan tehtyä työllistymissuunnitelma, kertoo projektipäällikkö Tuula Eloranta. Kun suunnitelmia tehdään pitemmän ajan kuluessa, eivät palvelut ruuhkau- Äkkimuutos heti liikkeelle Äkkimuutos-hanke palvelee Varkaudessa ja Leppävirralla rakennemuutoksessa vuosina tuotannollidu tammikuussa, jolloin irtisanomisajat useimmilla päättyvät. Eloranta kiittää, että työllistymis- ja koulutustarpeita on tullut esiin myös Paperiliiton Varkauden osaston 14 kautta. Heidän työtään Eloranta pitää tärkeänä. Kuten myös työllistymistiimiä, henkilöstön edustajista muodostettua porukkaa, joka on käynyt työpaikalla henkilökohtaisesti muistuttamassa irtisanotuille, että ilmoittautuvat työnhakijaksi. Tiimiläiset ovat olleet tukihenkilöitä, sparraajia, joiden kautta saamme suoraa tietoa siitä, mitä ihmiset tarvitsevat, Eloranta jatkaa. Eero Karvinen on varautunut tulevaan ja käynyt muun muassa pankissa neuvottelemassa, miten toimia, jos tulot putoavat. Aktiivisuus ilahduttanut Työpaikkojen menetyksen uhka laskeutui Varkauden tehtaille jo kesällä Liekö asian pitkä kypsyttelyaika syynä siihen, että pontta uusien urien etsimiseen tuntuu monilla olevan. Ihmiset ovat ilahduttavan aktiivisesti lähteneet liikkeelle, sanoo Tuula Eloranta. Myös henkilöstöpäällikkö Aimo Kettunen on yllättynyt: Positiivinen vauhti on päällä. Kuumahiertämön hoitaja Ari Pöllänen on parhaillaan mukana työnantajan tarjoaman uravalmennuksen atk-koulutuksessa ja edessä on tekstinkäsittelyohjelman ajokortin suoritus. Pölläsen mielestä koulutus on ollut hyvä asia. Tulevaisuutensa suhteen Pöllänen on realisti, sillä hän arvelee iän vaikeuttavan työllistymistä. Takana on 34 vuoden työura tehtaalla. On myös mahdollista, että tehtaalta järjestyy tuuraus vielä puoleksi vuodeksi. Pöllänen on ehtinyt pohtia, miten elämä muuttuu, jos edessä onkin työttömyys. Menot on sitten suhteutettava tuloihin. Tilaisuus kysyä Ari Pölläselle ei vielä ole selvää, mitä irtisanomisen jälkeen. Luvassa on mahdollisesti myös edelleen töitä tehtaalla. Äkkimuutoksen rekryohjaajan on voinut tavata työllistymistiimiläisten seurassa omalla työpaikalla tai varaamalla häneltä ajan. Eforalta irtisanottu Eero Karvinen varasi tapaamisajan ammattiosastonsa järjestämässä neuvontatilaisuudessa Tori-Torpalla. Markkinapäivänä torilta olisi riittänyt rokkaa useammallekin kävijälle. Samalla sai vastauksia kysymyksiin työttömyysturvasta, sairauskassan jäsenyyden jatkumisesta tai tuoreimmista koulutuspaikoista. Eero Karvinen on työskennellyt 10 viime vuotta ajoneuvokorjaamolla ja toiminut myös asiantuntevana luottamusmiehenä. Kesken viime kesäloman Karvinen sai pyynnön palata töihin ja kahta päivää myöhemmin käteen lyötiin irtisanomisilmoitus. Sen jälkeen Karvinen on lähettänyt avoimia työhakemuksia yrityksiin. Työpaikan saaminen VR:ltä oli lähellä, mutta luokkahitsaajan paperit puuttuivat. Toinen työpaikka taas olisi edellyttänyt reissaamista, mutta vaimon reumasairauden takia jatkuvat komennushommat eivät onnistu. Mieluiten Karvinen olisi jatkanut entistä työtään. Motivaatiota olisi riittänyt vielä vuosiksi alan huonoista uutisista huolimatta. Myös paikkakunnan takia olisin täydestä sydämestä jatkanut, Karvinen sanoo. Kunnallispolitiikan kautta hänellä on suoraa tuntumaa siihen, kuinka paljon tehdas vaikuttaa Varkauden kaupungin talouteen. Eero Karvinen myöntää, ettei tulevaisuudenuskon säilyttäminen aina ole helppoa. Mutta uskottava on. Kukaan ei tuo työpaikkoja omalle sohvalle, täytyy löytyä motivaatiota hakea töitä ja olla itse aktiivinen. Aktiivisuutta vaan, toivottaa Karvinen kohtalotovereilleen. Irtisanotuille jaetusta tuesta ja kannattelusta Karviselta antaa kiitoksen kolmikolle, joka Tori-Torpallakin pyörii keskustelemassa: pääluottamusmies Kai Pärnäselle, varapääluottamusmies Timo Suhoselle ja työsuojeluvaltuutettu Jukka Voutilaiselle. 18 PAPERILIITTO 9/2011 PAPERILIITTO 9/

11 Miten jatkaa... Jyväskylän kaupunki siirtyi marraskuun alussa Kankaan tehtaan omistajaksi. Vanha tehdas on suojeltu Mäntässä etsitään irtisanottaville työtä Mäntän paperitehtaalta piti alun perin vähentää 150 työntekijää, mutta lopullinen vähennettävien määrä on syksyn mittaan täsmentynyt 117:ksi. Heistä 96 on työntekijöitä, 13 alempia ja 8 ylempiä toimihenkilöitä. Metsä Tissue turvautui irtisanomisiin, koska yhtiö siirtää leivinpaperien valmistuslinjojaan Mänttä-Vilppulasta Saksaan. Irtisanotut joutuvat jättämään tehtaan viimeistään ensi vuoden elokuussa. Työntekijöistä 34 pääsee eläkeratkaisujen piiriin ja varsinaisia kovia irtisanomisia on noin 60, tietää Mäntän paperitehtaan pääluottamusmies Timo Virtanen. Kymmenkunta vapaata työpaikkaa on löytynyt. Irtisanottujen työllisyysnäkymät Mäntässä näyttävät Virtasen mielestä aika lohduttomilta: Kaupunki on pieni ja monet muutkin yritykset ovat vaikeuksissa. Siksi ei ole kovin realistista odottaa nopeaa käännettä työllisyystilanteessa. Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Esa Sirviö laskeskelee, että Metsä Tissuen väen vähennykset tietävät kaupungin verotuloihin yli miljoonan euron pudotusta. Meidän työttömyysasteemme on 11,4 prosenttia ja Metsä Tissuen väen vähentäminen lisää lukua vajaalla prosenttiyksiköllä. Mänttä-Vilppulan elinkeinopolitiikkaa ohjaava MW-kehitys Oy on pyrkinyt etsimään irtisanottaville paperityöntekijöille korvaavia työpaikkoja alueen yrityksistä. Yllättävän hyvältä näyttää, vaikka kaikille ei uutta työpaikkaa ensi hätään löydykään, kommentoi tilannetta MW-kehityksen toimitusjohtaja Otto Härkönen. Yrityksissä on patoutunutta työvoiman tarvetta. Kymmenkunta vapaata työpaikkaa on jo löytynyt ja me haravoimme yrityksiä edelleen. Itse asiassa minusta tuntuu, että me voimme päästä tästä irtisanomissumasta kuin koira veräjästä, jos yleinen taloudellinen kehitys jatkuu hyvänä, iloitsee jo virkansa puolesta optimismia hehkuva Härkönen. Metsä Tissuen pääluottamusmies Timo Virtanen ei jaa toimitusjohtaja Härkösen optimismia. Hienoa se tietysti olisi, mutta kyllä irtisanottujen työllistäminen näyttää suoraan sanoen vaikealta. Kankaan paperitehtaan omistus on pyörinyt viime vuodet karusellia. Ensin Sappi osti tehtaan M-realilta, mutta Sappi lopetti toimintansa lyhyeen. M-real osti kiinteistön Sappilta takaisin viime kesänä - vain myydäkseen sen Jyväskylän kaupungille. Kankaan tehdaskiinteistö käsittää kerrosneliömetriä keskellä Jyväskylän kaupunkia. Tehtaan alla ja ympärillä on 25,5 hehtaarin maa-alue. Koko komeuden kauppahinta oli 13 miljoonaa euroa. Ensimmäiseksi alueelle valmistellaan osayleiskaava. Myös ideakilpailu on tarkoitus järjestää. Kyseessä on monipuolinen alue asumisen ja työpaikkojen suhteen, kuvailee Jyväs- kylän apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto. Hänen mukaansa nyt aletaan todella miettiä, mitä alueelta lähtee, mitä jää ja mitä tulee. Ainakin tehtaan vanha osa jää, sillä se on suojelukohde. Alueella toimii edelleen yrityksiä, muiden muassa Pyrollin paperinjalostustehdas, joka työllistää parikymmentä henkeä. Käymme yritysten kanssa neuvottelut, Kankaalaiset pitävät edelleen yhtä. mutta periaate on, että entiset vuokralaiset voivat jatkaa edelleen. Kankaan tehdastiloissa on yhä kaksi paperikonetta, joista toisen omistaa M-real ja toisen Sappi. Ne ovat yhtiöiden irtainta, jonka ne hoitavat pois tehtaasta. Entä ihmiset? Mutta mitä kuuluu entisille kankaalaiselle, 150 ihmiselle? Osa on työttömänä, osa odottaa eläkkeelle pääsyä, osa on koulun penkillä ja osa työllistynyt. Jotkut ovat yhä vailla ratkaisua eli työttöminä, luettelee pääluottamusmies Kari Forsman. Ammattiosasto yhdistää, vaikka työ loppui, sanovat entiset työkaverit Kari Forsman, Eino Laitinen, Tarja Ruuskanen, Kari Kauppinen ja Harri Manninen. Hän itse on putken päässä, ansiosidonnaisella 500 päivän työttömyysjaksolla. Kotihommia kyllä riittää, mutta virallisesti olen siis työtön työnhakija, hän selittää. Samassa asemassa on Tarja Ruuskanen. Kolme kuukautta työttömänä meni hyvin, mutta sitten alkoi tuntua tosi pahalta. Haluaisin vielä tehdä jotain, hän puuskahtaa. Kari Kauppisella kävi parempi tuuri. Hän pääsi Kankaalta suoraan Äänekosken tehtaalle töihin. Kaikkiaan Kankaan porukkaa siirtyi Äänekoskelle 18 henkeä. Oma työmatkani vain piteni 30 kilometristä 75 kilometriin, kertoo Kauppinen. Isona sähköasentaja Ammattiosaston puheenjohtaja Harri Manninen lähti puolestaan koulun penkille. Hänestä tulee isona sähköasentaja. Koulu menee hyvin, mutta työharjoittelupaikka on ollut tiukassa, hän valittelee. Kun Mannisen opinnot päättyvät toukokuussa, suuri haaste onkin työpaikan löytäminen. Oman yrityksen perustaminen ei ainakaan heti tule kyseeseen jo lupienkaan takia. Muutosturvan kautta järjestetyssä uudelleenkoulutuksessa on kaikkiaan 15 entistä kankaalaista. Mutta 17 henkilöä on vielä ilman tietoa tulevasta. Heidän osaltaan on pohdinta kesken. Yksi joukosta hymyilee. Hän on Eino Laitinen, joka ei peittele iloaan vapaapäiville pääsystä. Mutta tämä on vain henkilökohtaista eikä koske asiaa yleensä. Kankaalaiset pitävät edelleen yhtä. Kaveria ei ole jätetty. Kari Forsman jatkaa työtään pääluottamusmiehenä vuoden loppuun. Tarvittaessa hän tekee sitä vapaaehtoisena eteenpäinkin. Samoin aikoo tehdä työsuojeluvaltuutettu Jukka Blomberg. Ihmiset soittelevat ja kaipaavat yhä tukea. Miehet myöntävät, että paljon on tekemistä, ennen kuin tapaus nimeltä Kangas on täysin selvitelty ihmisten osalta. TEKSTI JA KUVA: PÄIVI KETOLAINEN TEKSTI: ESA TUOMINEN 20 PAPERILIITTO 9/2011 PAPERILIITTO 9/

12 JARI HEIKKILÄLLÄ EI OLE TANSSEISSA PALJON TÖITÄ, KOSKA TANSSIT SUJUVAT NYKYÄÄN RAUHALLISESTI. Pääluottamusmies valvoo TEKSTI: ESA TUOMINEN KUVAT: MERJA OJALA järjestystä Takon kartonkitehtaan pääluottamusmies Jari Heikkilä, 56, on tunnettu mies Tampereella. Hän häärii kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa, käy Paperiliiton hallituksen kokouksissa Helsingissä ja johtaa urheiluseuraa. Mutta sitä ei moni tiedä, että kaiken tämän lisäksi Heikkilä valvoo vielä järjestystä tansseissa. Kerran kuukaudessa hän kiinnittää keltaisen Järjestyksenvalvoja-kilven takkinsa pieleen ja seuraa silmä kovana, että kaikki sujuu häiriöttä Uudenkylän Tapiolan työväentalon tanssikarkeloissa. Mikä saa miehen uhraamaan lauantai-iltansa järjestysmiestehtäviin vuodesta toiseen? Meidän urheiluseuramme, Järvensivun Kisa, saa tansseista hiukan rahaa toimintaansa. Siksi minä olen siellä heilunut valkoinen nauha käsivarressa jo 1970-luvulta lähtien, joskin muutama vuosi sitten nauha vaihtui keltaiseen rintamerkkiin, Heikkilän perustelu kuuluu. Ei enää riehuta Jari Heikkilän massiivisen olemuksen voisi hyvin kuvitella sopivan järjestysmieheksi tansseihin. Jo miehen koko riittää rauhoittamaan monen hulinoitsijan. Mutta kun niitä hulinoitsijoita ei meidän tansseissamme ole! Väki tulee sinne tanssimaan. Ei siellä ulkona käydä ryypyllä eikä tapella naisista. Kaikki sujuu fiksusti ja sivistyneesti. Toista oli takavuosina, 1970-luvulla: Joo, silloin oli välillä meno hurjaa. Oli käsirysyä ja juopottelua. Kai rauhoittuminen johtuu siitä, että meillä käy nykyään varttuneempaa väkeä. Silloin ennen vanhaan tanssijat olivat nuorempia ja heissä oli joskus pitelemistä Silloin tällöin Heikkilää vastaan tulee Tampereen kaduilla mies, joka kysyy aina yhden ja saman kysymyksen: vieläkö muistat? Meillä on hiukan eri versio vuosikymmenen takaisesta tapahtumasta. Miehen mukaan me olimme painineet lumihangessa, kun olin heittänyt hänet ulos tansseista räyhäämisen takia. Minä taas muistelen, että olin kyllä taluttamassa häntä ulos, mutta kaaduimme molemmat lumikinokseen. Joka tapauksessa nauramme molemmat makeasti vanhalle jutulle. Minkään näköistä kaunaa ei ole jäänyt siitä kummallekaan. Tanssitaitureita Menneinä vuosikymmeninä Tampereella järjestettiin tansseja elävän orkesterin kanssa useammallakin seura- ja työväentalolla. Ja ravintoloiden tanssit vielä päälle niissäkin menoa tahditti oikea orkesteri. Nykyään tanssiravintoloiden määrä on supistunut pariin, eikä työväentaloiltakaan enää juuri kuulu tanssin jytke. Vain Uudenkylän Tapiola on jäänyt muistoksi menneiltä ajoilta. Meillä käy parisensataa ihmistä lauantaisin joraamassa. Pari vuotta sitten ei käynyt kuin 150, mutta nyt on tullut uutta väkeä mukaan. Joskus kun paikalle saadaan erityisen hyvä orkesteri, voi illan mittaan mennä 250:kin pääsylippua. Heikkilä on pannut merkille, että sitä mukaa kun tanssit ovat kuivahtaneet ja kun tanssijoiden ikä on noussut, on parketilla vilistävien parien taito kasvanut. Siellä menee nykyään melkoista taituria. Näkee, että kursseilla on käyty ja tanssia on harrastettu. Kömpelöä hiihtelyä ei lavalle juuri enää näe. Ennen vanhaan tansseissa kävi niin, että järjestysmiehet eivät aina jaksaneet pitäytyä roolissaan vaan panivat tilaisuuden tullen käsivarsinauhan taskuunsa ja kumarsivat daamille. Heikkilä sanoo kuitenkin, että hänen Järjestyksenvalvoja -tunnuksensa pysyy näkyvillä koko illan. Hän antaa toisten tanssia. Naisten rivi - ja miesten Uudenkylän Tapiolan tansseissa on pysytty uskollisena työväen- ja seurantalojen tanssiperinteille. Ei ole siirrytty levymusiikkiin tiskijukista nyt puhumattakaan. Meillä on aina orkesteri paikalla. Eikä mikään parin miehen duo, vaan siinä pitää olla neljä tai viisi soittajaa. Musiikki on sekoitus vanhaa ja uutta, mutta mitään rämäkkää rockia meillä ei kyllä soiteta. Voisi olla, että väki ei siitä tykkäisi. Siinäkin on pysytty uskollisena entisille ajoille, että saliin muodostuu naisten rivi ja miesten rivi, vaikka melkein kaikki tulevatkin paikalle pariskuntina. Kun soitto alkaa, miehet käyvät kumartamassa daamin itselleen. Ja niin kuin säännöt sanovat, pari kappaletta mennään saman parin kanssa. Kyllä meille joskus tulee naisia ilman miesseuraakin. He tosin valittavat, että vapaita miehiä ei tahdo löytyä,,- KUN SOITTO ALKAA, MIEHET KÄYVÄT KUMARTAMASSA DAAMIN ITSELLEEN. JA NIIN KUIN SÄÄNNÖT SANOVAT, PARI KAPPALETTA MENNÄÄN SAMAN PARIN KANSSA. tanssittajiksi. Toisin sanoen, jos haluaa itselleen elämänsä miehen löytää, niin ehkä meidän tanssimme eivät sittenkään taida olla se oikea paikka Takolla menee hyvin Pääluottamusmies Jari Heikkilällä on menossa toinen kausi Paperiliiton hallituksessa. Työpaikallaan Takossa hän on toiminut pääluottamusmiehenä jo 18 vuotta. Sinä aikana hän on ehtinyt nähdä nousuja ja laskuja työllisyydessä ja työoloissa. Tako on ainoa Tammerkosken partaan punatiilisistä tehdasrakennuksista, jossa vielä on teollista toimintaa. Muista on tullut museoita, toimistoja ja kauppoja. Tällä hetkellä Tako näyttäisi olevan taas vaihteeksi vahvassa vedossa. Kaksi kartonkikonetta käy yötä päivää ja väkimäärä on nyt pysynyt 170:ssä. Kartongilla tuntuu olevan taas kysyntää maailmalla kun talous on lähtenyt nousuun. Pääluottamusmies Heikkilältä riittää voimia myös Tampereen kunnallispolitiikkaan. Niinpä hän kulkee usein puolen kilometrin matkan Takolta kaupungintalolle ja takaisin. Se on hänelle, entiselle Järvensivun Kisan suunnistajalle, helppoa: osoitteet löytyvät ilman navigaattoriakin. Joo, kyllä siitä suunnistuksesta on apua kun osoitteita hakee. Vaikka suunnistusta tulikin harrastettua 30 kiloa sitten. 22 PAPERILIITTO 9/2011 PAPERILIITTO 9/

13 statiivi Sievi Hurricane XL S3 on uusi, tyylikäs ja lämmin talvikenkä vaativiin olosuhteisiin. Metalliton komposiittivarvassuoja XL-laajuudessa sekä metallinen naulaanastumissuoja pitävät jalkasi turvassa. Alaska Thermo XL S3HRO M EN ISO 20345: S3 HRO Aito lammasturkisvuori Kengän päällinen on yhdistelmä vettähylkivää, kestävää tekstiiliä sekä polyuretaanipinnoitettua nahkaa. Heijastava tehostemateriaali saappaan varressa lisää turvallisuutta. Kengässä on miellyttävä ja lämmin vuori, joka pitää jalat lämpiminä. Lisäeristeenä on lisäksi Thinsulate-vuori. Solid S OPM EN ISO 20345: S2 Solid XL S OPM EN ISO 20345: S2 Solid Lady S OPM EN ISO 20345: S3 Thermo Alu -lämpöpohjallinen täydentää tehokkaasti kengän lämpöominaisuuksia. Kengän pohjamateriaalina on pitävä Sievi FlexStep -polyuretaanipohja. Sievi 2010 mallistosta löydät myös monia Solid XL+ S OPM EN ISO 20345: S3 muita lämpimiä vaihtoehtoja vaativiin ja kylmiin olosuhteisiin. Tutustu lähemmin valikoimaan kotisivuillamme Hot S OPM EN ISO 20345: S2 Lämmin vuori Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu SIEVI AS. Puh Fax Hurricane XL S OPM EN ISO 20345: S3 Komposiittikärki Hot XL S2HRO OPM EN ISO 20345: S2 HRO Aito lammasturkisvuori Hot XL S3HRO OPM EN ISO 20345: S3 HRO Aito lammasturkisvuori

14 VARAMIES Autojen varaosien, tarvikkeiden, lisävarusteiden, työkalujen ja autonhoitotuotteiden jakeluun ja asennukseen erikoistunut, itsenäisten yrittäjien Fixus-ketju on palveluksessasi kautta maan. Tarjoamme käyttöösi kattavan valikoiman laadukkaita ja kilpailukykyisesti hinnoiteltuja tuotteita ja palveluja. Tarkemmat yhteystiedot ja lisää informaatiota Fixus-kauppiaista: Ski & Nordic Chalets 4 vrk makuuhuoneen huoneistossa 465,- / 2 hlöä 77,- / aikuinen lisävuoteella 58,50,- / lapsi lisävuoteella Max 3 lisävuodetta. Uusi Fixus-lehti ilmestyy Talven tarjoukset autoilijalle! Tarkkaile postiasi. Ski & Nordic Chalets 4 vrk makuuhuoneen huoneistossa 638,- / 4 hlöä Paketteihin sisältyy majoitus, liinavaatteet, loppusiivous, allasosaston vapaa käyttö ja joulu-päivällinen Huoneistossa oma sauna ja keittiö. Huoneistot sijaitsevat gondoliaseman läheisyydessä. Monet kuulemani keskustelut ja lukemani kirjoitukset ovat viime aikoina sivunneet paperin käytön tulevaisuutta. Jotkut näkevät, että paperin käyttö, jos ei nyt ihan lopu, niin ainakin vähenee sähköisen näytön ja lukulaitteen tieltä. Selaillessani joitakin viime vuosien maailmanlaajuisia ja kotimaisia tilastoja on todettava, että sanomaja painopaperin kulutus on vähentynyt. Olkoon tästä vaikkapa seurausesimerkkinä se, että Suomessa sanomalehteä tehdään enää vain yhdellä Kaipolan koneella. Suomessa ei internet ole vielä tietääkseni lopettanut yhtään sanomalehteä, vaikka aamulla ilmestyvät ns. iltapäivälehdet pienentävätkin sivumääriä. USA:ssa on jo lopetettu useita lehtiä. 26 PAPERILIITTO 9/2011 PAPERILIITTO 9/ Paperia tarvitaan vaikka mihin Suomeen tarvittava sanomalehtipaperi tuodaan lisääntyneessä määrin naapurista Venäjältä, mikä on kotimaisen työllisyyden varjopuoli. Kun venäläinen saa tarpeeksi jalansijaa markkinoillamme, on pelkona, että maksuja ja tulleja alkaa tulla. Vaikka tuotantokustannukset olisivatkin nyt edullisimmat, ovatko kokonaiskustannukset sitä viiden vuoden päästä? Vai, käykö tuontipaperille kuin Venäjän puukaupalle? Hinta ei ainakaan laske? Paperin kulutusasiassa Varamies on sen koulukunnan kannalla, että paperia tarvitaan vastaisuudessakin ja ties vaikka mihin. Jos katsoo taaksepäin, niin yksikään toista korvaava tiedonvälitysmuoto ei ole syönyt toistaan. Aikanaan television piti syrjäyttää radio, tietokoneen piti lopettaa toimistopaperin käyttö, internet-lehtien pi- ti lopettaa lehtien tilaaminen, sähköpostin piti syrjäyttää kirjepostin kanto ja nyt digikirja on puskemassa paperisen romaanin lukulaitteeksi. Yksikään näistä ei ole toteutunut, vaan ne ovat täydentäneet toisiaan kuin vastakohtaisista asioista pitävät aviopuolisot. Kun kurkistaa tulevaisuuteen, niin lehtien luku internetissä tullee maksulliseksi. Nyt vielä sanomalehdet jakavat parhaita uutisiaan ilmaiseksi siellä. Ne tekivät kai tämän virheen aikanaan mainosmielessä. Varamies ajattelee kenties hieman vanhanaikaisesti, että on turha puhua verkkolehdestä. Eihän se mikään lehti ole, jos hiirtä napauttelemalla saat sivuja eteesi. Se ei kolahda aamulla postiluukusta. Ei se edes rapise käsissäsi. Eikä sillä voi pois heitettynä sytyttää saunanuunia tai kääriä siihen kaloja. Verkkoilmaisulta puuttuu se kirjan ja lehden sielu, mikä syntyy käyttäjän ja välineen välille. Jotkut sanovat tätä riippuvuudeksi, jota tosin ilmenee myös tietokonetta kohtaan, sillä jos se on päivän aukeamatta tai aukeaminen hidastuu, niin olet kuin vailla jotain. Lehtien säilymisen psykologisina tekijöinä Suomessa ovat niiden kestotilaukset ja kotiinkanto. Kun kurkistaa tulevaisuuteen, niin lehtien luku internetissä tullee maksulliseksi. Suomessa paperintekijät ovat olleet ammatti-ihmisiä tekemään juuri paino - ja kirjoituspapereita. Niillä yhtiöt tekevät myös bisneksensä. Uutena markkinarakona ovat tulleet tarpeelliseksi, ja monen työpaikan pelastukseksi, pehmo- ja pakkauspaperit. Esimerkiksi näin syysflunssan aikoina, kun nenäsi vuotaa, on mukava kaivaa taskusta pehmoisen tuntuinen paperi, jolla pyyhkiä valuvat räkä- tipat. Mukava on myös pyöräyttää keittiörullasta paperi, jolla pyyhkäistä liikoja sotkuja. Miten tätä tekisit IPhonella tai pienimmilläkään kannettavilla? Ja kyllä se tarvitsee se ihmisen toinenkin pää sitä pehmeää paperia pyyhkimiseen ja puhdistamiseen. Se vain, että rullan leveys tuntuu vain kapenevan koko ajan ja kai sen halkaisijakin on pienempi kuin muutama vuosi sitten. Pakkaukset ovat hyviä ja monesti tarpeellisia. Ruoka- ja elintarvikkeet tarvitsevat erilaisia pakkausmateriaaleja. Niillä on oma tarkoituksensa, vaikka kuluttaja väliin noituukin avatessaan niitä. Kodinkoneet ja laitteet laitetaan myös tiiviisiin ja kolhuja kestäviin pakkauksiin. Niihin käytetään kartonkeja ja muita pakkauspahveja, joita paperintekijät tekevät. Sitä ei aina vain tule ajatelleeksi, kun niitä kierrätyslavalle ruttailee. Maailman paperikulutusta katselleessa Amerikka kuluttaa 260 kiloa henkeä kohden vuodessa. Afrikan maissa, missä tulevaisuuden markkinat ovat, kulutus on vain 8 kiloa henkeä kohden. Venäjä ja Aasia käyttävät noin 40 kiloa henkeä kohden. Me eurooppalaiset kulutamme 155 kiloa henkeä kohden. Paperin kulutus on yksi osa ihmisten elintasoa, mutta ei kaikki. Paperin käyttö tuo lisäsivistystä, kun ihminen oppii lukemaan ja sitä kautta käyttämään paperia ja kirjaa. Jos me siirrymme pelkästään netin käyttöön ja kuvien selailuun sieltä, niin netti voi tehdä meistä riippuvuuden lisäksi myös tyhmiä. Eli on siis kokonaisuutena järkevämpää tehdä puusta paperia ja kartonkia, kuin polttaa se kantoineen päivineen jossain polttolaitoksessa bioenergiaksi. Siispä kääritään joululahjat nätteihin papereihin, eikä anneta niitä folioissa tai muovipusseissa. *** Erilaisia tilastoja on tehty ja tehdään. Meitä tavallisia talousnakkien ostajia kiinnostaa ainakin eräs alkoholitilasto. Nimittäin vuonna 1970 sinun piti tehdä yhden Koskenkorvapullon saamiseksi töitä noin 2,5 tuntia. Vuonna 2010 saman pullon saat n. 45 minuutin työpanoksella. Kumman hinta on noussut ja kumman laskenut? Työn vai pullon? Siinäpä miettimistä.

15 Löytöjä TOMMI MANNINEN ARVELEE, ETTÄ OSA ON LAITETTU SÄILÖÖN TARKOITUKSENA KERTOA SEN AIKAISISTA TAPAHTUMISTA JÄLKIPOLVILLE. TEKSTI JA KUVAT: PAAVO PESONEN talon eristeistä Kun Kymin sellutehtaalla työskentelevä Tommi Manninen remontoi omakotitaloaan ja purki vanhaa ulkorakennusta, hän teki löytöjä. Purueristyksen sisältä löytyi oman aikakautensa lehtiä, kirjoja, hinnastoja ja tiedotteita. Mielenkiintoisimpia olivat Mannisen mielestä Kymin Osakeyhtiön historiasta kertovat julkaisut. Olipa alun perin 1954 rakennetun talon rakenteisiin kätketty vuonna 1947 julkaistu historiateos yhtiön siihenastisesta toiminnasta. Teoksen oli kirjoittanut Victor Hoving. Näyttää siltä, että suurin osa paperituotteista on joutunut rakenteisiin siihen aikaan vallinneen rakennustarvikepulan takia. Lehtiä ja muita julkaisuja oli levitetty yläpohjaan ja seiniin estämään eristeenä käytetyn purun leviäminen vääriin paikkoihin, sanoo Manninen. Hän arvelee, että osa on laitettu säilöön tarkoituksena kertoa sen aikaisista tapahtumista jälkipolville. Mukana oli muun muassa valokuva-albumi, jonka kuvissa oli päivämääriä luvulta lähtien. Osa papereista oli päässyt kostumaan ja mennyt pilalle, mutta jotain Tommi Manninen otti talteen. Vuosikymmenten työuria Yksi kiinnostavimmista taltioinneista oli pitkistä työurista kertova Kymin Osakeyhtiön julkaisu. Mustavalkoisin kuvin varustetussa vihkosessa esiteltiin yhtiön eri tuotantolaitoksissa työskennelleitä, pitkän työrupeaman tehneitä henkilöitä. Pisin esitelty työsuhde oli kestänyt 70 vuotta. Toisen polven kymiläinen Tommi Manninen arvelee, että sellaiseen ei enää kukaan nykypäivän kiihtyneen työtahdin takia yltäisi. Hän uskoo 40 vuoden yhtäjaksoisen työn olevan nykyiselle sukupolvelle jo hyvä saavutus, vaikka päättäjät muuta puuhaavatkin. Mannisen mielestä suuri osa nykypäivän päätöksentekijöistä on vieraantunut todellisuudesta. Päättävissä elimissä on nykyisin liikaa sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole koskaan tehneet oikeaa työtä. Heille pitäisi määrätä pakollinen ruumiillisen työn jakso, sanoo Manninen. JARMO INGINMAAN VAARIN ISÄ, MATTI INGINMAA, OLI TIETTÄVÄSTI SUVUN ENSIMMÄINEN MIES KYMIN OSAKEYHTIÖN PALVELUKSESSA.,,Vaari ja aniskarkit jäivät mieleen Vaikka firman nimi on muuttunut vuosien saatossa, Inginmaan nimi on pysynyt. Kymin vuorokorjausryhmässä työskentelevä Jarmo Inginmaa on yhtiöläinen neljännessä sukupolvessa. Jarmo Inginmaan vaarin isä, Matti Inginmaa, oli tiettävästi suvun ensimmäinen mies Kymin Osakeyhtiön palveluksessa. Työsuhteen pituudesta ei ole varmaa tietoa. Tommi Mannisen talon eristeistä löytyneen Monia työvuosia yhtiön palveluksessa -vihkosen mukaan Inginmaa palveli 52 vuotta. Tosin vihkosessa ei mainita julkaisuvuotta eikä sitä, oliko Matti Inginmaa jo julkaisuajankohtana eläkkeellä. Hän työskenteli ilmeisesti koko työssäoloaikansa Kymin puuhiomolla ja eteni siellä esimiesasemaan. Evert Inginmaa seurasi isänsä jälkiä Kymin puuhiomolle. Evertin tiedetään työskennelleen ensin liipintäyttäjänä. Jossain vaiheessa Eeppa kävi jonkinlaisen työnjohtajakoulutuksen ja pääsi isänsä tavoin esimieheksi. Muistan kyllä vaarini. Hän asui melkein lapsuudenkotini naapurissa. Siellä sitä käytiin aina syömässä Anis-karamellejä, joita vaari kaivoi laatikoistaan, sanoo Jarmo Inginmaa. Tarkoin varjeltuna muistona on säilynyt Evertin työsopimus. Se on kehystettynä tallessa Jarmo Inginmaan veljellä Matti Inginmaa nuoremmalla, joka niin ikään on ollut nykyisen Kymin palveluksessa, mutta on jo siirtynyt niin sanottuun putkeen 42 työvuoden jälkeen, kertoo Jarmo. Evert Inginmaa jäi eläkkeelle 65-vuotiaana. Seuraava yhtiöläinen oli Aimo Inginmaa, joka ehti kiertää useassa työpaikassa. Hän oli välillä töissä joen yläjuoksulla nykyisin jo suljetulla Voikkaan,, - Aikaisempien vuosien pitkät työrupeamat perustuivat ehkä ihmisestä välittämiseen. paperitehtaalla. Viimeiseksi työpaikaksi jäi Kymin paperikone kakkonen, jolta Aimo Inginmaa joutui jäämään sairauseläkkeelle 58-vuotiaana. Viisi polvea Inginmaita Kymillä Jarmo Inginmaa itse tuli Kymille töihin yhtiön ammattikoulun kautta vuonna Ensimmäinen työpaikka aukeni sähköverstaan moottorihuollossa. Sieltä työura eteni sähköasentajana klooritehtaan, kattilalaitoksen ja kuorimon kautta vuonna 1982 nykyiseen vuorosähköasentajan työhön. Jarmo Inginmaa sanoo kuusankoskelaisten paperitehtaiden olleen hänen niissä työskennelleille sukulaisilleen hyviä työpaikkoja. Kohta 35 vuotta Kymillä työskennellyt Inginmaa on tyytyväinen omaan asemaansa, mutta tietää, että kaikilla asiat eivät ole yhtä hyvin. Nykyinen meno pistää miettimään. Aikaisempien vuosien pitkät työrupeamat perustuivat ehkä ihmisestä välittämiseen. Metsäyhtiöt pitivät varsinkin 1900-vuosisadan alku- ja keskivaiheilla työntekijöistään hyvää huolta. Heille mm. alettiin rakentaa vuokra-asuntoja, järjestettiin terveydenhuoltoa ja koulutusta. Tehtaissa työskentelevät pääsivät nauttimaan monenlaisista eduista. Niin sanotut tehtaan kaupat perustettiin monesti työntekijöiden asumusten lähelle ja vapaaajan harrastusten mahdollisuudet olivat moninaiset. Näillä eduilla houkuteltiin väkeä maaseudulta töihin tehtaisiin, tietää Inginmaa. Jarmo Inginmaan tytär Mirva oli kuusi vuotta Kymin palveluksessa valmistuttuaan Kouvolan ammattilukion atk-linjalta vuonna Hän työskenteli tuolloin Kuusankoskella Kymin tietohallinnossa. Nykyisin tytär on toisella uralla, mutta ehti olla viidennen sukupolven edustaja, joka työskenteli alun perin Kymin Osakeyhtiö -nimisen yhtiön palkkalistoilla. 28 PAPERILIITTO 9/2011 PAPERILIITTO 9/ JARMO INGINMAA

16 HAURIS HAE NYT LOMALLE! Paperiliitto järjestää yhdessä eri lomajärjestöjen kanssa liiton jäsenille ja heidän perheenjäsenilleen ohjattua, terveyttä edistävää ja työ- ja toimintakykyä ylläpitävää ja edistävää lomatoimintaa. Alkuvuoden 2011 lomille hakuaika on käynnissä juuri nyt. Alkuvuoden 2011 lomille on vielä paikkoja vapaana seuraavasti: TYÖTTÖMIEN ERITYISVIIKOT Eväitä elämään Ei omavastuuta (62,50 ) Hakuaikaa jatkettu saakka ostaessasi kampanjaan kuuluvat talvijalkineet saat kaupan päälle lämpöiset ja hyvälaatuiset jalas-sukat LAPSIPERHEILLE Vintiöviikot Omavastuu 110 aikuinen, alle 16-vuotiaat lapset veloituksetta Hakuaika päättyy Lomat järjestetään Lomakeskus Huhmarissa Polvijärvellä. Lomaviikot toteutetaan täysihoidolla. Lämpimät ja kuivat jalat? Kyllä! Jalka on kehon monimutkaisimpia osia. Useat hermot, luut, nivelet ja lihakset toimivat tasapainoisesti yhteistyössä. Työssä jalat altistuvat rasitukselle, varsinkin kun haasteellinen ja vaarallinen työympäristö asettaa jalkineille lisävaatimuksia. Me kuuntelimme, mitä jaloilla oli sanottavaa ja suunnittelimme malliston, jossa jalat voivat tuntea olevansa tyytyväisiä olosuhteista riippumatta. Tutustu talvimalleihin nettisivuillamme Huom! Rajoitettu erä kampanja on voimassa vain kampanjaan osallistuvissa liikkeissä, joiden yhteystiedot ja kampanjasisällön löydät kampanjanettisivuilta: Hakemuksia saa Paperiliiton nettisivuilta, ammattiosaston lomavastaavalta ja liiton toimistolta. Lisätietoja antaa Paperiliiton lomavastaava Hanna-Kaisa Siimes, p Täytä hakemus huolellisesti, myös perusteluiden osalta. Allekirjoitettu hakemus lähetetään liiton toimistoon: Hanna-Kaisa Siimes, Paperiliitto ry, PL 326, Helsinki. Lomatuen saajat valitaan sosiaalisin, terveydellisin ja taloudellisin perustein. Lomajärjestöt tekevät varsinaiset lopulliset valinnat hakijakohtaisesti. Lomatukea ei myönnetä peräkkäisinä vuosina. Kaikki vuoden 2011 lomat joulukuun Paperiliitto-lehdessä ja Paperiliiton järjestöesitteessä. Seuraa liiton lomaetuja myös liiton nettisivuilta Hae SAK:n kulttuuriapurahaa SAK:n kulttuurirahasto on julistanut vuoden 2011 apurahat haettaviksi. Apurahoja voivat hakea kaikki SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen yksityiset jäsenet tai harrastajaryhmät. Hakulomake ja tarkat ohjeet löytyvät KSR:n nettiosoitteesta Internetissä täytetty, tulostettu ja allekirjoitettu hakemus liitteineen toimitetaan mennessä Paperiliiton toimistoon Päivi Turtiaiselle, os. PL 362, Helsinki. Apurahojen saajien nimet julkaistaan SAK:n nettipalvelussa osoitteessa viimeistään sekä Palkkatyöläisessä ja Löntagarenissa. Päätös apurahasta ilmoitetaan saajalle myös henkilökohtaisesti. Lisätietoja SAK:ssa antavat Pirjo Vainio, puh ja Merja Lehmussaari, puh ja Paperiliitossa Päivi Turtiainen, puh PAPERILIITTO 9/2011 PAPERILIITTO 9/

17 Yllätyspotti matkaa varten Paperiliiton nettisivuilla käynti yllätti imatralaisen Antti Röyskyn iloisesti. Hän osallistui samalla vakuutusyhtiö Ifin kilpailuun. Röysky oli arvonnan 1741 osallistujasta onnekkain ja voitti 1000 euron arvoisen matkalahjakortin. Etsiessään tietoja työttömyysturvasta Antti Röysky huomasi liiton nettisivuilla kilpailun ja päätti osallistua, kuten aina silloin tällöin tekee. Toisinaan on tullut jotakin voitettua, mutta tämänkertainen lienee arvokkaimmasta päästä. M-realin Simpeleen tehtaalla 40 vuotta työskennellyt Röysky on vastikään jäänyt kartonkitehtaalta niin sanotusti eläkeputkeen. Pitkän työuran ja vuorotyön tekemisen jälkeen tuntui, että onkin jo sopiva aika hellittää. Puhelu vakuutusyhtiöstä yllätti mukavalla tavalla. Puhelin soi tuli hieman huonolla hetkellä ja olin lopettaa puhelun alkuunsa. Kannattikin kuunnella loppuun saakka, Röysky myhäilee. Lahjakorttinsa Röysky arvelee käyttävänsä johonkin kaupunkilomaan. TEKSTI JA KUVA: EEVA ELORANTA-JOKELA Antti Röysky voitti matkalahjakortin Ifin Paperiliiton jäsenille järjestämässä kilpailussa. PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA LÄHETÄ VEROTUSPÄÄTÖS AJOISSA Jos olet maa- tai metsätilan omistaja tai sivutoiminen yrittäjä ja työttömyyskassa maksaa sinulle ansiopäivärahaa vuonna 2011, lähetä verotuspäätös vuodelta 2009 työttömyyskassaan. Sivutulot tarkistetaan aina viimeisen vahvistetun verotuksen mukaan. Jos päivärahaa maksetaan vuonna 2010, käytetään vuoden 2008 verotuspäätöstä alkaen otetaan käyttöön vuoden 2009 verotuspäätös. Varmistathan, että verotuspäätöksesi on ajoissa työttömyyskassalla. Lähetä se viimeistään, kun haet päivärahaa tammikuun 2011 päiviltä. OSATYÖKYVYTTÖMYYSELÄKELÄISEN ELÄKEPÄÄTÖS Jos olet osatyökyvyttömyyseläkkeellä ja saat vähennettyä ansiopäivärahaa, lähetä kopio vuoden 2011 eläkepäätöksestä työttömyyskassaan. Toimita se perille ajoissa, jotta eläkepäätös on työttömyyskassalla viimeistään, kun haet päivärahaa tammikuun 2011 päiviltä. JOS TYÖTÖN SAIRASTUU Jos sairastut työttömänä ollessasi, merkitse päivärahahakemukseen päiväsarakkeen kohdalle sairas. Hae sairauspäivärahaa Kelasta. Liitä Kelan päätös sairauspäivärahasta päivärahahakemukseesi. Sinulla on oikeus ansiopäivärahaan Kelan maksaman sairauspäivärahan omavastuuajalta, jos olet ollut ansiopäivärahansaajana ennen sairastumistasi. Sairauspäivärahan omavastuuaika on työkyvyttömyyden alkamispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää. Jos kyseessä on omavastuuaikaa lyhyempi sairaus, ei sinulla ole oikeutta sairauspäivärahaan. Tällaisissa tapauksissa työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa edelleen. JOS SAIRAUS KESTÄÄ PITKÄÄN Jos sairaus kestää niin kauan, että Kelan maksama enimmäismäärä (300 päivää) täyttyy, ilmoittaudu välittömästi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon. Työttömyysturvalain 3 luvun 3 :n 3 momentin mukaan Työnhakijalla, joka on saanut enimmäisajan sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa ja jonka edelleen on katsottu olevan terveydellisistä syistä kykenemätön työhönsä, on oikeus työttömyysetuuteen, jos hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on vireillä tai hylätty. Työkyvyttömyys eläkkeen hakeminen ei estä työttömyyspäivärahan saamista. PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA PL Helsinki Puhelin: (vaihde) Faksi: (09) TYÖTTÖMYYSKASSAN PUHELINPÄIVYSTYS KLO Työttömyyskassaan voi soittaa ilmaiseksi. Maksuton palvelunumero on PAPERILIITTO 9/2011 PAPERILIITTO 9/

18 OSASTOT Tainionkosken osasto 22 Pikkujoulut Vuoksenhovissa lauantaina alkaen klo Omavastuu 10 euroa, jolla pääset nauttimaan perinteisiä jouluherkkuja Ravintola Amandan karjalaisesta joulujuhlapöydästä. Lisäksi arvontaa ja mukavaa seuraa! Ilmoittautumiset mennessä Karille joko puh tai sähköpostilla. Turun osasto 24 Perinteinen jouluruokailu Ravintola-laiva Svarte Rudolfi ssa kello alkaen. Ruokailun hinta on 10, eläkeläiset ja työttömät 5. Maksu Seijalle paikan päällä. Ilmoittautumiset mennessä Seija Virtaselle, p Kyröskosken osasto 38 Pikkujoulu klo Hälläpirtillä. Seppo Niemi orkestereineen viihdyttää. Liput sairaskassasta (portti) 5, lapset ilmaiseksi. Mukaan pikkupaketti. RISTIKON RATKAISU Heinolan osasto 81 Lasten pikkujoulut lauantaina klo Elokuvateatteri Elossa Risto Räppääjä ja polkupyörävaras. Valmistumisvuosi 2010, kesto 1h 19 min. Lapset ilmaiseksi, aikuiset 5 euroa. Ilmoittautumiset ja maksut mennessä pääluottamusmiehille Fluting , SePack , DisPlayPack PS. Saavu ajoissa paikalle. Heinolan osasto 81 Pikkujoulut Heinolan Casinolla lauantaina kello Illalliskortin hinta 15 euroa. Hintaan sisältyy jouluruoka ja glögi. Juhla on tarkoitettu osaston jäsenille ja hänen seuralaiselleen. Pikkujoulut ovat yksityistilaisuus. Illan musiikista vastaa Isto Hiltunen & Uusi Iloinen Orkesteri. Ilmoittautumiset ja maksut mennessä Fluting plm puh , SePack plm puh , DisPlayPack plm puh SYYSKOKOUKSET 2010 Pirkanmaan piiri: Kyröskosken os. n:o 38, ke klo 16.00, Hälläpirtti Tampereen os. n:o 62, la klo 14.00, kirjastotalo Metso. Ruoveden osasto 76, su klo 12, palvelutalo Honkala Etelä-Suomen piiri: Helsingin os. n:o 46, ma klo 18.00, Nummelan Työväentalo, Pisteenkaari 3. Lohjan os. n:o 47, pe klo 18.00, LUSP:n kokoustila, Laurinkatu 48 B Hämeenlinna osasto 66, la klo 14.00, Cumulus Hämeenlinna Kymen piiri: Inkeroisten os. n:o 15, ti klo 18.00, Paperipirtti. Saimaan piiri: Joutsenon os. n:o 23, ke klo 17.00, Honkalahden työväentalo, Huvitie 4. Pohjois-Karjalan piiri: Juankosken os. n:o 57, ti klo 16.00, Ruukin Kievari. MERKITSE KALENTERIISI: Paperiliiton motoristien VI kokoontumisajot järjestetään Kuopiossa. MISTÄS TIESIT 1. Väinö Linna 2. Ilmailualan Unioni 3. Seitsemän 4. Jääkiekossa astetta? 6. Suden hetki 7. Paula Risikko 8. Kuusi numeroa 9. Björn Wahlroos 10. Sotkamon kunnassa Seuraava PAPERILIITTO -lehti ilmestyy Aineistot mennessä. ILMESTYMISAIKATAULU 2010 Numero Aineisto Ilmestyy PAPERILIITTO 9/2011 PAPERILIITTO 9/

19

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ 23.9.2016 Paperiliitto r.y. 1 PAPERILIITTO Yksi liitto (21:stä) yli miljoona jäsenisestä SAK:sta Perustettu vuonna 1906 Tampereella 61

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Jäsenmaksu vuonna 2016 on vain 1,45 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa!

Jäsenmaksu vuonna 2016 on vain 1,45 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa! Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 34 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Teollisuustaito Oy Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: puh

Teollisuustaito Oy Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: puh Teollisuustaito Oy 25.5.2016 3 Teollisuustaito Oy Kajaanilainen teollisuuden asiantuntijapalveluita tuottava yritys Asiakaskunta koko Suomen alueella Henkilöstöllä vahva kokemus teollisuuden tuotantolaitoksilla

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Nordkalk Oyj Abp: osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2005 liikevaihto laski 123,3 (1-6/:131,9) miljoonaan euroon (-7 %) voitto ennen satunnaiseriä laski 3,5

Lisätiedot

M-real Osavuosikatsaus 3Q 2010

M-real Osavuosikatsaus 3Q 2010 1 M-real Osavuosikatsaus 3Q 21 Merkittävintä kolmannella neljänneksellä 21 Hyvä kannattavuuskehitys jatkui Vahva kysyntä kaikissa päälajeissa M-real jatkoi hintojen korottamista Simpeleen ja Kemin investoinneista

Lisätiedot

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä. Metsäteollisuuden tuotanto Tuotanto Suomessa tammi-syyskuussa 25 Paperia ja Puuta Tuotanto normaalitasolla kolmannella neljänneksellä Kuluvan vuoden heinä-syyskuussa metsäteollisuuden tuotantolaitokset

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 25.4.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Tammi-maaliskuu 28 lyhyesti Toimintaympäristö pysyi haastavana Liikevaihto kasvoi viime aikojen kasvuinvestointien

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015 Metsä Board Financial 215 Tilinpäätöstiedote statements review 215 Vuoden 215 kohokohdat Kartonkien toimitusmäärät kasvoivat 12 % verrattuna vuoteen 214 Liikevoitto parani 32 % Vahva liiketoiminnan kassavirta

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Työelämäjakson raportti

Työelämäjakson raportti Työelämäjakson raportti Tapio Leskelä 24.8.2011 1 Yhteenveto... 3 2 Työelämäjakson tavoitteet... 3 3 Tehtäväkuvaus ja tulokset... 4 3.1 Tehtäväkuvaus... 4 3.2 Tulokset... 4 4 Taustatiedot StoraEnsosta...

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

UPM OSAVUOSIKATSAUS Q1 2014. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 29.4.2014

UPM OSAVUOSIKATSAUS Q1 2014. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 29.4.2014 UPM OSAVUOSIKATSAUS Q1 214 Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 29.4.214 Kannattavuuden parannusohjelman eteneminen näkyy vahvassa Q1 214 tuloksessa Q1 14 EBITDA oli 3 miljoonaa euroa (Q1 : 284 milj. euroa) Kannattavuuden

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja. Arvopaperin aamuseminaari 17.2.

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja. Arvopaperin aamuseminaari 17.2. Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja aamuseminaari 17.2.216 Kartonki on Metsä Boardin ydinliiketoimintaa Metsä Board lyhyesti Euroopan

Lisätiedot

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kaupunginhallitus 3.10.2016 Liite 2 363 Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kh 3.10.2016 Raportti lokakuussa 2016 Eläkkeelle jää vuonna 2016 (tammi-joulukuu) 81 työntekijää

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

M-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008

M-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008 M-real Osavuosikatsaus 1-3Q 28 Päivitetty raportointirakenne Raportointirakennetta on muutettu syyskuussa 28 julkistetun Graphic Papers-kaupan seurauksena Kauppaan kuuluvat yksiköt on raportoitu lopetetuissa

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Mikko Helander toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 13. maaliskuuta 2007 Esityksen sisältö 1. Liiketoimintaympäristö 2. Strateginen tarkastelu ja tulosparannustoimet 3. Vuoden

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Ensimmäinen vuosineljännes 2010 Ensimmäinen vuosineljännes 2010 21.4.2010 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 100107 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen Vuoden 2010

Lisätiedot

Transformaatio jatkuu

Transformaatio jatkuu 1 Kemiralla vahva heinä syyskuu Transformaatio jatkuu Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 2.11.2005 Sisältö Kemiran heinä syyskuu Tammi syyskuu Liiketoiminta-alueet heinä syyskuussa Kemiran osakkeen kehitys Muutoksen

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

M-real. Tilannekatsaus. Juha Laine. Viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja Sijoitus-Invest 2008

M-real. Tilannekatsaus. Juha Laine. Viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja Sijoitus-Invest 2008 M-real Tilannekatsaus Juha Laine Viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja 12.-13.11.2008 Sijoitus-Invest 2008 Esityksen sisältö 1. Yleistä 2. Liiketoimintaympäristö 3. M-realin strateginen tarkastelu 4. Tuloskehitys,

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÄN KÄYTTÖOHJEET - SOKU

TYÖNTEKIJÄN KÄYTTÖOHJEET - SOKU TYÖNTEKIJÄN KÄYTTÖOHJEET - SOKU ETUSIVU Kun tulet SOKU-järjestelmän (SOKU) etusivulle, näet listan avoimista työpaikoista. Yläpalkissa mustalla ympyröitynä on Kirjaudu-nappi Kun klikkaat sitä, pääset kirjautumissivulle.

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Exel Composites Oyj Vesa Korpimies, toimitusjohtaja

Exel Composites Oyj Vesa Korpimies, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2011 Exel Composites Oyj Vesa Korpimies, toimitusjohtaja Tammi-syyskuu 2011 lyhyesti: Markkinaolosuhteet paranivat edelleen Tammi-syyskuu 2011 Liikevaihto tammi-syyskuussa 2011

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

PENNO Selvitä rahatilanteesi

PENNO Selvitä rahatilanteesi PENNO Selvitä rahatilanteesi TIEDÄTKÖ, KUINKA PALJON SINULLA ON RAHAA KÄYTÖSSÄSI? Kuuluuko arkeesi taiteilu laskujen ja välttämättömien menojen kanssa? Tiedätkö, mihin rahasi kuluvat? Tämän Penno-työkirjan

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2004

SUHDANNEKATSAUS 2/2004 SUHDANNEKATSAUS 2/24 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1984..25 12 Ennuste 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 95 96 97 98 1 2 3 4 5 6 SUHDANNEKATSAUS 2/24 29.1.24 1(3) SUUNNITTELUALAN KASVUNÄKYMÄT HIIPUIVAT

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työelämän muutostuulet Työelämä muuttuu, oletko valmis? - Millainen tulevaisuus sinun kohdallasi on? Otatko vastaan sen mitä tulee vai voisitko mahdollisesti

Lisätiedot

Alma Median tulos Q Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja

Alma Median tulos Q Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja Alma Median tulos Q3 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 1 Agenda Avainkohdat Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät 2 Avainkohdat

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia 1/5 KIT -uutiskirje 2/2014 Täysi tohina päällä Kehitysvammaiset ihmiset töihin (KIT) projektissa kevät on ollut touhua täynnä: Tutkimuksessa on kerätty aineistoa ja saatu ensimmäisiä tuloksia. Työvalmentajarengas

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2011

SUHDANNEKATSAUS 2/2011 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...212 16 14 12 Ennuste 1 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 12 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY Eteläranta

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Kemira Tammi - kesäkuu Harri Kerminen, toimitusjohtaja

Kemira Tammi - kesäkuu Harri Kerminen, toimitusjohtaja Kemira Tammi - kesäkuu 2011 Harri Kerminen, toimitusjohtaja 28.7.2011 HUOMAUTUS Tämä esitys sisältää tai sen voidaan katsoa sisältävän tulevaisuutta koskevia lausumia. Nämä lausumat liittyvät tulevaisuuden

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5

Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5 AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2016 Sivu 1 (5) AY- JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN KOULUTUS 2016 Viestintäalan toimihenkilöt ja tekniset toimihenkilöt Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2005

SUHDANNEKATSAUS 2/2005 SUHDANNEKATSAUS 2/25 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 14...25 14 Ennuste 12 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 94 1 2 3 4 5 6 7 SUHDANNEKATSAUS 2/25 31.1.25 1(3) SUUNNITTELUVIENTI VETÄÄ HYVIN, OSAAVASTA

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 3% 17% 37% 38% 5% 0 20 40 60 80 100 120 % täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

Tammi kesäkuun 2013 osavuosikatsaus, 18.7.

Tammi kesäkuun 2013 osavuosikatsaus, 18.7. Tammi kesäkuun 2013 osavuosikatsaus, 18.7. Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja Keskeistä toisella vuosineljänneksellä Hatlapa-yritysosto heinäkuussa Saadut tilaukset

Lisätiedot