Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma

Transkriptio

1 Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma

2 - 2 -

3 Kuopion kaupunki Erillisselvitykset ER 2008:2 ISSN Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma

4 Sisältö TIIVISTELMÄ TURVALLISUUSSUUNNITELMAN TAUSTA JA TAVOITTEET KUOPION TURVALLISUUSTILANNE Turvallisuuden tunne Rikollisuuden kokonaistilanne Kuopiossa Rikokset ja häiriöt alueittain Päihteiden käyttö ja siitä aiheutuvat häiriöt Väkivalta Tapaturmat ja onnettomuudet TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN - RIKOSTEN, HÄIRIÖIDEN, TAPATURMIEN JA ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISEMINEN Rikosten ja häiriöiden torjunta Tapaturmien ja onnettomuuksien torjunta KUOPION TURVALLISUUSSUUNNITELMAN OSAPUOLET Kaupunki Seurakunnat Elinkeinoelämä Kansalaisjärjestöt Asukkaat Poliisi Pelastustoimi KUOPION TURVALLISUUSSUUNNITELMAN PAINOPISTEALUEET Yleisten alueiden turvallisuus ja viihtyvyys Arjen turvallisuus, tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy Päihdehaittojen ehkäisy a) Tupakan ja alkoholin vähittäiskaupan ja alkoholin anniskelun omavalvonnan edistäminen b) Vanhemmuuden tukeminen c) Päihdepoliittisen ohjelman päivittäminen Väkivallan ehkäiseminen Käytetyt lähteet LIITTEET

5 TIIVISTELMÄ Valtioneuvoston asettaman vision - Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna saavuttaminen vaatii kaikkien viranomaisten välisen yhteistyön lisäämistä, vaikka poliisin rooli turvallisuusasioissa onkin edelleen merkittävä. Turvallisuus on ihmisten perusoikeus ja yhteinen asia, johon niin eri viranomaiset, yhteisöt, elinkeinoelämä kuin kansalaiset itsekin voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa. Turvallisuus laaja-alaisena käsitteenä tarkoittaa sekä fyysistä että henkistä turvallisuutta. Se voidaan jakaa myös objektiiviseen (tieto) ja subjektiiviseen (tunne). Kuopion visiona vuoteen 2012 on olla monipuolisen elinkeinoelämän sekä korkeatasoisen koulutuksen ja tutkimuksen verkottunut ja kasvava kaupunki. Kuopio mahdollistaa asukkailleen hyvän elämän sekä laadukkaat palvelut. Turvallisuussuunnitelman keskeisiksi tavoitteiksi on vuonna 2002 linjattu toiminnan suhteuttaminen ja painottaminen kuopiolaisten tarpeiden ja odotusten mukaan, sekä eri osapuolten keskinäisen vuorovaikutuksen lisääminen. Ongelmia ratkotaan ennakolta ja tapahtuneet häiriöt ja rikokset ratkaistaan yhdessä tekemällä. Ennaltaehkäisyn kannalta tärkeintä on panostaminen nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisemiseen, koska nuoret miehet ovat suurin ryhmä sekä rikos- että onnettomuustilastoissa. Raportin alkuosassa toimintaympäristön kuvaus ja turvallisuussuunnitelman osapuolet kuvaavat valtakunnallista ja paikallista viitekehystä, johon Kuopion turvallisuussuunnitelma sijoittuu. Turvallisuutta edistävät toimenpiteet vuosille on priorisoitu neljään painopistealueeseen, joita on ollut työstämässä suuri joukko asiantuntijoita eri organisaatioista ja yrityksistä. Kuopion turvallisuussuunnitelman painopistealueet ja pääkohdat ovat seuraavat: 1. Yleisten alueiden turvallisuus ja viihtyvyys Keskeistä on uusien menettelytapojen käyttäminen ja tehokas verkostoituminen kaikkien toimijoiden kesken, sekä asukkaiden sosiaalisen vastuun korostaminen asuinympäristöstään. Panostetaan turvallisuutta ja viihtyvyyttä edistävän ilmapiirin ja olosuhteiden kehittämiseen, sekä asennekasvatukseen, tiedottamiseen, koulutukseen ja toimintaohjeisiin. 2. Arjen turvallisuus, tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy Pääkohtia ovat kodin paloturvallisuus, tapaturmien ehkäisy, kiinteistön turvallisuus ja asunnon yleinen turvallisuus. Erityishuomiota kiinnitetään vanhusten ja syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisyyn, sekä eri viranomaistahojen yhteistyön tehostamiseen. 3. Päihdehaittojen ehkäisy a) Tupakan ja alkoholin vähittäiskaupan ja alkoholin anniskelun omavalvonnan edistäminen Tavoitteena on saada aikaan yhteistyötä ja positiivinen kierre korostamalla omavalvonnan etuja ja imagon kohottamista sanktioiden asemasta. b) Vanhemmuuden tukeminen Vanhemmuuden tukeminen päihdehaittojen ehkäisyssä etenee Kuopion lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman toimeenpanosuunnitelman mukaisesti. c) Päihdepoliittisen ohjelman päivittäminen Työryhmä on nimitetty ja ohjelma valmistuu tammikuun 2009 loppuun mennessä. 4. Väkivallan ehkäiseminen Kehittämiskohteita ovat etenkin työturvallisuus, koulutus, toimintamallit, yhteistyö ja asennekasvatus. Keskeisiä osa-alueita ovat lasten, naisten ja vanhusten turvallisuuden varmistaminen, sekä turvattomuus ja väkivallan pelko työpaikoilla. Työryhmien kokoamat keskeiset kehittämiskohteet ja tavoitteet vuosille , sekä keinot, aikataulu ja vastuutahot niiden saavuttamiseksi on esitetty taulukkomuodossa (liitteet 8-11). Niiden toteutumista seurataan säännöllisesti kyseisten taulukoiden mukaan

6 TURVALLISUUSSUUNNITELMAN TAUSTA JA TAVOITTEET Paikallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteena on viihtyisän ja turvallisen lähiympäristön edistäminen. Turvallisuussuunnitelma perustuu alun perin valtioneuvoston tekemään periaatepäätökseen kansalliseksi rikostentorjuntaohjelmaksi. Valtioneuvoston päätöksessä Arjen turvaa Sisäisen turvallisuuden ohjelma on vahvistettu linjaukset paikallisen turvallisuuden edelleen kehittämiseksi. Hallitus hyväksyi Sisäasiainministeriön johdolla valmistellun uuden sisäisen turvallisuuden ohjelman Ohjelma on yksi hallituksen keskeisistä periaatepäätöksistä. Tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna Sisäisen turvallisuuden ohjelman linjausten myötä paikalliseen turvallisuussuunnitteluun ovat osapuoliksi vahvasti muun ohessa tulleet pelastusviranomaiset ja vapaaehtoisjärjestöt, koska sisäisen turvallisuuden ohjelma kiinnittää yhteisen huomion rikosten ohessa myös onnettomuuksien ja tapaturmien torjuntaan. Ohjelmassa on määritelty vastuuministeriö jokaiselle ehdotetulle toimenpiteelle. Sisäisen turvallisuuden ohjelman osa-alueet ovat: Arjen turvallisuus Hyvien etnisten suhteiden edistäminen ja etnisten vähemmistöjen turvallisuuden parantaminen Järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjunta Kilpailukyvyn lisääminen yritystoiminnan turvallisuutta parantamalla Suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen torjunta Onnettomuuksien ja tapaturmien määrän vähentäminen sekä asumisen ja liikenneturvallisuuden parantaminen Rajaturvallisuus, ihmiskaupan estäminen ja laittoman maahantulon torjunta Paikallisten turvallisuussuunnitelmien tarkistaminen käynnistyi syksyllä 2006 sisäisen turvallisuuden ministeriryhmän päätöksen mukaisesti myös Kuopiossa. Käytössä oli tuolloin sisäisen turvallisuuden ohjelma vuodelta Vuodelta 2002 olevan Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelman päivittäminen todettiin aiheelliseksi. Kaupunginjohtajan hyvinvointityöryhmän kokouksessa sovittiin, että hyvinvointityöryhmä (liite 1) koordinoi turvallisuussuunnitelman päivittämistä. Poliisipäällikkö Esko Ruokonen Kuopion poliisilaitokselta teki selvityksen taustatyötä ja oli mukana valmistelussa vuosina Poliisipäällikkö Martti Kunnasvuori osallistui työhön vuoden 2007 aikana ja poliisipäällikkö Kari Heimonen vuoden 2008 alusta alkaen. Päivittämistä olivat Kuopion kaupungin puolelta ohjaamassa talous- ja strategiajohtaja Paavo Kaitokari, (puheenjohtaja), terveyden edistämisen suunnittelija Marjatta Pirskanen sosiaali- ja terveyspalvelusta, sekä suunnittelija Laura Hakumäki talous- ja strategiapalvelusta (sihteeri). Ohjausryhmä rajasi vuoden 2002 turvallisuussuunnitelmaa ja poliisin pohjatyötä hyväksi käyttäen päivitykselle neljä painopistealuetta: 1) Yleisten alueiden turvallisuus ja viihtyvyys 2) Arjen turvallisuus, tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy 3) Päihdehaittojen ehkäisy 4) Väkivallan ehkäiseminen - 6 -

7 Päihdehaittojen ehkäisy jaettiin vielä kolmeen osa-alueeseen: Tupakan ja alkoholin vähittäiskaupan ja alkoholin anniskelun omavalvonnan edistäminen, Vanhemmuuden tukeminen sekä Päihdepoliittisen ohjelman päivittäminen. Suuria onnettomuuksia ja kriisejä varten Kuopion kaupungilla on olemassa erillinen Poikkeusolojen suunnitelma, joten niihin varautumista ei ole sisällytetty turvallisuussuunnitelmaan. Valittujen painopisteiden ympärille koottiin keväällä 2007 työryhmät, jotka toimivat itsenäisesti puheenjohtajiensa johdolla. Luettelo turvallisuussuunnitteluun osallistuneista viranomaisista, järjestöistä ja elinkeinoelämän edustajista on liitteenä 2. Pelastustoimen näkyvyys ja merkitys on päivitystyössä aikaisempaa turvallisuussuunnitelmaa suurempi, mikä näkyy myös toimintaympäristön kuvauksessa. Kaikille työhön osallistuville yhteinen aloitusseminaari pidettiin Työryhmät kokoontuivat tämän jälkeen puheenjohtajiensa johdolla 2-5 kertaa ja jättivät kirjalliset esityksensä vuoden 2007 lopussa. Ryhmiä pyydettiin esittämään toimenpideehdotuksia ja vastuutahoja niiden toteuttamiseen. Tavoitteena oli, että jokainen työryhmä listaa tärkeimmät kehittämiskohteet ja niitä koskevat toimenpide-ehdotukset vuosille Turvallisuussuunnitelma rajattiin koskemaan Kuopion kaupunkia ja voimassaoloaikaa jatkettiin myöhemmin vuoteen Turvallisuussuunnitelmaa käsiteltiin hyvinvointityöryhmän kokouksessa kolme kertaa ja kaupunginhallitukselle sitä esiteltiin suunnittelukokouksessa Läänin poliisijohdolle jätettiin selvitys työn etenemisestä Sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaan paikallisen turvallisuussuunnittelun yksi tavoite on aktivoida kansalaisia antamalla heille tietoa paikallisesta turvallisuustilanteesta sekä keinoista vaikuttaa omaan turvallisuuteensa. Turvallisuussuunnitelman valmistuttua on tarkoitus järjestää seminaari, jossa suunnitelmaa esitellään kuntalaisille. Turvallisuussuunnitelma käsitellään kaupunginvaltuustossa elokuussa Työssä mukana olleet ryhmät kokoontuvat jatkossakin vähintään kerran vuodessa ja päivittävät tilannetta omalta osaltaan. Lisäksi on sovittu, että kaupungin hyvinvointityöryhmän sihteeri yhdessä poliisin edustajan kanssa pyytää ryhmien puheenjohtajilta näkemystä kaupungin kolmannesvuosiseurannan mukaisesti. Hyvinvointityöryhmälle raportoidaan vuosittain turvallisuussuunnitelman tavoitteiden toteutumisesta ja turvallisuuteen liittyvistä toimintaympäristön muutoksista

8 KUOPION TURVALLISUUSTILANNE Turvallisuustilannetta kuvaava toimintaympäristöanalyysi on tehty vuonna 2002 valmistuneen turvallisuussuunnitelman pohjalta. Vuonna 2005 tehtiin Kuopiossa laaja hyvinvointikertomus sekä Kuopion asuinalueiden hyvinvoinnin seuranta raportti, joiden yhtenä osana käsiteltiin turvallisuutta. Molempia on käytetty apuna toimintaympäristöanalyysin tekemisessä. Turvallisuuden tunne Turvallisuuden ja turvattomuuden määrä ja sisältö riippuvat yhteyksistä, joissa ihmiset elävät. Niemelän ym. (1997, 2000) mukaan yhteiskunnassa ollaan siirtymässä laajaan turvallisuuskäsitykseen, jolloin tarkastelun kohteena ovat perinteisen valtiollisen turvallisuuskäsityksen mukaisten koskemattomuuden ja vapauden lisäksi myös esimerkiksi selviytyminen ja tasa-arvo (sosiaali- ja hyvinvointivaltiollinen turvallisuuskäsitys) sekä autonomia ja kasvu (kulttuurinen /humanistinen turvallisuuskäsitys). Turvallisuus oikeutena merkitsee pohjimmiltaan oikeutta ihmisarvoiseen elämään. Turvallisuus kokemuksena liittyy ihmisen kaikkiin eri elämänalueisiin ja ikäkausiin. Pelastustoimen kansallisen strategian 2015 mukaan käsitykset omasta ja yhteisön turvallisuuden tilasta muodostuvat objektiivisesta turvallisuudesta (esimerkiksi tilastollinen tieto onnettomuuksien määrästä ja syistä) sekä subjektiivisesta turvallisuudesta, joka kuvaa turvallisuuden tunnetta. Turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat esimerkiksi uutisointi uhkista, rikoksista ja onnettomuuksista sekä ystävien ja tuttavien kanssa vaihdetut kokemukset tilanteista, joissa on tarvittu turvallisuuspalveluja. Kaupunkilaisten turvallisuuden tai turvattomuuden tunne on merkittävä hyvinvointitekijä. Muutoksia turvallisuuden tunteessa ei kuitenkaan voida välttämättä liittää tilastollisesti todennettaviin ilmiöihin. Vaikka niin sanottu katuturvallisuus olisi tilastollisesti hyvä, suuri osa ihmisistä kokee turvattomuutta liikkuessaan pimeän aikaan yksin kadulla. Rikollisuustilanteen kehitystä ja eri rikoslajien muutoksia voidaan käyttää hyvinvoinnin mittareina, koska rikoksen uhriksi joutuminen ja rikospelko aiheuttavat turvattomuuden tunnetta ja heikentävät hyvinvointia. Päihteiden käyttöön liittyvät häiriöt aiheuttavat turvattomuutta ja viihtyvyyden vähenemistä etenkin yleisillä paikoilla. Tämä näkyy ajoittain Kuopionkin katukuvassa. Turvallinen Suomi 2006 tutkimuksen mukaan alkoholin juominen julkisella paikalla häiritsee eniten ikääntyneitä kuntalaisia. Turvallisuuden tunne itsessään on hyvin subjektiivinen käsite. Turvattomuutta aiheuttavat rikoksen pelon lisäksi myös muut tekijät, kuten huoli toimeentulosta, sairaudet jne. Turvattomuuden aste kuvaa hyvin myös paikkakunnan hyvinvointia ja on siten hyvä väline paikkakunnan keskeisten strategioiden arvioinnissa. Turvallinen Suomi 2006 tutkimuksen mukaan turvallisuusasiat liittyvät kuntalaisten hyvän elämän edistämisen lisäksi kuntien imagoon: kansalaisten mielestä hyvä ja viihtyisä kunta on samalla turvallinen. Turvallinen kunta on vetovoimainen ja houkuttelee uusia asukkaita. Erityisesti lapsiperheille turvallisuus on merkittävä vetovoimatekijä. Valtakunnallisen ja Kuopiossa tehdyn turvallisuustiedustelun mukaan ihmiset pelkäävät raiskatuksi tulemista tai rattijuopon yliajamaksi joutumista, vaikka mm

9 polkupyörävarkauden tai vahingonteon kohteeksi joutuminen olisi huomattavasti todennäköisempää. Samoin rikoksen pelkoa tuntevat eniten naiset ja vanhukset, vaikka rikoksen uhriksi useimmiten valikoituvat nuoret miehet. Lasten ja nuorten kokemaa turvallisuutta heikentävät ennen muuta perheeseen ja kouluun liittyvät vaikeudet (Vornanen 2000). Myös kyky olla vanhempi ja kantaa vastuu omista lapsista on joiltakin vanhemmilta hukassa, mikä lisää lasten turvattomuuden tunnetta. Poliisin lääninjohdon postikyselynä tekemän Turvallinen Suomi 2006 tutkimuksen tulokset osoittavat, että kuopiolaiset kokevat olonsa vuoden 2003 tuloksiin verrattuna aikaisempaa turvallisemmaksi omalla asuinalueellaan (yleiset alueet) ja erityisesti viikonloppuisin. Jonkinasteista turvattomuutta omalla asuinalueellaan viikonloppuiltaisin kävellessään koki 16% kuopiolaisista, kun 2003 vastaava luku oli 26%. Turvallisuuden tunteen lisääntyminen koskettaa lähes koko Suomea. Vain Helsingissä koettu turvallisuus ei ole kasvanut vuoden 2003 tasosta. Turvallinen Suomi 2006 tutkimuksen mukaan asuinviihtyvyyttä häiritsevät eniten: ilkivalta yleisten paikkojen epäsiisteys alkoholin nauttiminen yleisellä paikalla huumeiden käyttäjät / huumekauppa Turvallisuuden tunteeseen voidaan vaikuttaa mm. maankäytön suunnittelun keinoin luomalla erityisesti asuinalueille luonnollista sosiaalista kontrollia vahvistavaa ympäristöä. Keskeinen tekijä turvallisuuden tunteen muodostumisessa on valaistus. Hyvin hoidettu valaistus lisää turvallisuutta ja ennen kaikkea jalankulkijan turvallisuuden tunnetta. Vuonna 2004 tehdyn valtakunnallisen asukastyytyväisyyskyselyn mukaan asuntoalueiden valaistus on keskustan valaistusta tärkeämpää ja Kuopiossa siihen ollaan tyytyväisiä. Turvallinen Suomi tutkimus osoitti, että muista turvallisuusindikaattoreista poiketen yleisten paikkojen turvallisuus ei ole koko maassa parantunut. Turvattomuutta lisää selvästi alkoholin juominen yleisellä paikalla, yleisten paikkojen epäsiisteys ja ilkivalta. Turvallisuuden tunnetta lisäisi tutkimuksen mukaan poliisin nykyistä herkempi puuttuminen ilkivaltaan ja alkoholin nauttimiseen julkisella paikalla. Kuopiossa tilanne on kuitenkin muita parempi, koska tarkasteltaessa 20 suurinta kaupunkia kansalaiset tuntevat olonsa turvallisimmaksi Porvoon, Lappeenrannan ja Kuopion keskustoissa (66%). Naiset kokevat asuinkuntansa keskustassa turvattomuutta keskimäärin kaksi kertaa yleisemmin kuin miehet. Liikenneturvallisuus on osa turvallisuuden tunnetta. Kuopiossa on jo runsaasti esimerkkejä siitä, kuinka ympäristön viihtyisyys paranee ja hyvä liikenneturvallisuus saavutetaan, kun panostetaan nopeusajoituksiin. Liikenneturvallisuutta parantavat rakenteet ovat usein ajoradalle asennettavia tai rakennettavia korokkeita, jotka hidastavat ajonopeuksia. Turvallisuuden kannalta tärkeää on ollut myös läpiajoliikenteen hidastaminen tai ohjaaminen muille reiteille. Kuopion torin ympäristö on jo osittain muuttunut jalankulkukeskustaksi ja ruutukaavaaluetta on kehitetty jalankulkukaupungin suuntaan uudistamalla rännikatuja sekä pihoja. Jalankulkuympäristön suuntaan on kehitetty myös asuntoalueiden sisäisiä tonttikatuja sekä tarvittavilta osin muitakin katuverkoston osia. Kuopion jalankulkua ja joukkoliikennettä edistävä kaupunkisuunnittelu on saanut positiivista huomiota osakseen mm. kansainvälisessä WHO Healthy Cities verkostossa, jonka jäsen Kuopio on

10 Rikollisuuden kokonaistilanne Kuopiossa Rikollisuuden kokonaistilanteen kehityksellä on merkitystä paitsi rikoksen uhriksi joutumisen riskien kannalta, myös rikollisuuden yleisesti aiheuttaman pelon ja turvattomuuden tunteen vuoksi. Kuopiota voidaan pitää rikostilastojen valossa suhteellisen turvallisena kaupunkina. Vuonna 2007 kihlakunnan alueella tapahtui rikosta, joista rikoslakirikoksia oli Rikoslakirikosten määrä on kasvanut 2000-luvulla, mutta omaisuusrikosten ja varkauksien määrä pienentynyt. (taulukko 1). Poliisille tulleita tehtäväilmoituksia oli vuonna 2007 yhteensä Omaisuusrikosten ja erityisesti varkausrikosten määrän vähentymiseen on vaikuttanut eniten parantunut omaisuuden suojaus. Lisäksi vaikuttavana tekijänä on ollut rikoskohteiden markkina-arvon muuttuminen. Tästä esimerkkinä ovat moottoriajoneuvoihin kohdistuneet rikokset. Autoradiot yms. moottoriajoneuvoissa pidettävät esineet eivät ole enää kysyttyä tavaraa pimeillä markkinoilla. Lainsäädännölliset muutokset, kuten vakavampien liikennerikosten siirtäminen tieliikennelaista rikoslakiin, ovat vaikuttaneet rikoslakirikosten määrän lisääntymiseen. Taulukko 1. Kuopion rikostilanteen kehitys v Kaikki rikokset (ml. liikenne) Rikoslakirikokset Omaisuusrikokset Törkeä varkaus, varkaus Alle 18 vuotiaiden tekemät rikokset Lähde: Kuopion poliisilaitos Tyypillinen kuopiolainen rikoksentekijä ja häiriön aiheuttaja on yli 20-vuotias vähän kouluja käynyt tai työtön alkoholia paljon käyttävä syrjäytymisvaarassa oleva mies. Nuoret alle 18-vuotiaat syyllistyivät rikoksiin hyvin harvoin verrattuna aikuisväestöön

11 Kuvio 1. Häiriöt ja rikollisuus Kuopiossa vuosina Päihtymyssäilöönotot Kotihälytykset Rattijuopumusrikokset Huumausainerikokset Pahoinpitelyt Lähde: Kuopion poliisilaitos Kotihälytystehtävät aiheutuvat lähes poikkeuksetta päihteiden käyttöön liittyvistä häiriöistä tai väkivaltaisesta käyttäytymisestä. Kotihälytysten määrä on kaksinkertaistunut vuoden 2000 tilanteesta, mutta pysynyt viime vuosina lähes ennallaan (kuvio 1). Vuoden 2004 kotihälytysten lisäys aiheutunee alkoholin kulutuksen lisääntymisestä. Valtakunnallisesti on viimeisten vuosien aikana yleisellä tasolla todettu, että ulkomailta johdetun, kovan rikolliskulttuurin vaikutus lisääntyy. Sen ilmenemismuotoja ovat olleet valtakunnallisesti: - huume- ja ihmiskaupan johtaminen, pimeiden markkinoiden ylläpito - soluttautuminen suomalaiseen talouselämään, uhkailu, lahjonta ja rahanpesu. Järjestäytyneen rikollisuuden vaikutus ja merkitys Kuopion rikostilanteessa on ollut toistaiseksi varsin vähäistä. Enimmillään se näkyy huumausainerikollisuudessa, mutta senkään osalta ei ole kyse paikallisista vaikuttajista, vaan huumausaineiden välitysketjun ylemmällä tasolla vaikuttavista henkilöistä ja organisaatioista, joiden kotipaikka on jossain muualla Suomessa tai jopa Suomen ulkopuolella. Vuosien mittaan on muutamissa yksittäistapauksissa ollut ajoittain havaittavissa myös joidenkin omaisuusrikosten osalta, että täällä paljastuneiden rikosten taustavaikuttajana on ollut Suomen ulkopuolella vaikuttava järjestäytyneen rikollisuuden organisaatio. Kokonaisuudessa järjestäytyneen rikollisuuden osuus kokonaisrikollisuudesta on hyvin pieni, eivätkä mitkään tällä hetkellä tiedossa olevat seikat puolla sitä, että sen merkitys olisi ainakaan lähitulevaisuudessa kovin merkittävässä määrin kasvamassa

12 Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna Kuopion rikollisuus on keskitasoa (kuvio 2). Omaisuusrikollisuus on ajanjaksolla ollut laskusuunnassa myös koko maan tiedoissa. Kuopion tavoin muut kuin rikoslakia vastaan olevat rikokset ovat lisääntyneet koko maassa (pääosin liikennerikkomuksia). Henkeen ja terveyteen kohdistuvissa rikoksissa pahoinpitelyrikkomukset ovat Kuopiossa kasvaneet muuta maata nopeammin. Kuvio 2. Rikokset Kuopiossa ja vertailukaupungeissa vuosina 2006 ja Rikollisuus vertailukaupungeissa Rikokset / 1000 asukasta Lahti Pori Turku Helsinki Joensuu Vaasa Kuopio Vantaa Oulu Kunnat yht. Kotka Tampere Lappeenranta Jyväskylä Espoo Lähde: Tilastokeskus Rikokset ja häiriöt alueittain Väestöpohjaan suhteutettuna mikään Kuopion lähiöistä ei ole poliisitoimen näkökulmasta katsottuna toistaan selvästi ongelmallisempi. Kaupungin ruutukaavaalue muodostaa tästä kuitenkin poikkeuksen. Siellä tapahtuu lukumääräisesti eniten niin häiriöitä kuin myös kaikentyyppisiä rikoksia (taulukko 2). Muista kaupunginosista Petonen, Neulamäki ja Jynkkä ovat alueita, joissa tapahtuu muihin kaupunginosiin nähden suhteellisesti enemmän rikoksia ja häiriöitä. Asukasmäärien ja ikärakenteen muuttuminen vaikuttavat selvästi alueittaisiin tilastoihin

13 Taulukko 2. Poliisin tehtävät alueittain Kuopiossa vuosina 2001 ja 2007 Kaikki tehtävät Päihtynyt henkilö Häiriökäyttäytyminen Kotihälytys Liikenneonnettomuus Liikennejuopumus Keskusta Niirala Haapaniemi Särkiniemi Neulamäki Puijonlaakso Julkula Päiväranta Maaseutu, läntinen Petonen Jynkkä Inkilänmäki Kettulanlahti Kelloniemi Saarijärvi Männistö Maaseutu, itäinen Lähde: Kuopion poliisilaitos (taulukosta puuttuu sarake muut ) Päihteiden käyttö ja siitä aiheutuvat häiriöt Alkoholin myynti on Kuopiossa ollut tasaisessa kasvussa (kuvio 4). Turvallinen Suomi 2006 tutkimuksen mukaan alkoholin kulutuksen kasvu myös huolestuttaa suurista kaupungeista eniten kuopiolaisia ja lahtelaisia: noin kaksi kolmasosaa tutkimukseen vastanneista oli ilmiöstä huolissaan näissä kaupungeissa. Kouluterveyskyselyn mukaan kuopiolaisten kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisten päivittäinen tupakointi, humalajuominen ja päihdekokeilut ovat kuitenkin vähentyneet vuoden 2000 tilanteeseen verrattuna. Vuonna 2006 kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista tupakoi päivittäin 16% (v vastaava osuus oli 24%), vähintään kerran kuussa itsensä tosi humalaan joi 17% oppilaista (v %). Laittomia huumeita ainakin kerran kokeilleita oli kahdeksan prosentin verran (v %). Myös lukiolaisten päivittäinen tupakointi ja huumekokeilut ovat vähentyneet vuoteen 2000 verrattuna. Vuonna 2006 päivittäin tupakoi 13% lukiolaisista ja laittomia huumeita ilmoitti kokeilleensa 11%. Lukiolaisten humalajuominen oli yleisintä vuonna 2004, jolloin tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa juovien osuus oli 27%. Vuonna 2006 tosihumalaan juovia lukiolaista oli 25%. (Markkula ym )

14 Kuvio 4. Alkoholijuomien myynti Kuopiossa Alkoholijuomien myynti Kuopiossa 100% alkoholina litraa /asukasta kohti Lähde: Sotkanet -tietokanta Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden sekä avopalvelujen asiakkaidenmäärä on Kuopiossa ollut laskusuunnassa (taulukko 3). Naisten ja iäkkäiden osuus päihteiden käyttäjistä on kasvussa. Alkoholin ja huumeiden sekakäyttö on myös entisestään yleistynyt. Tämä näkyy mukaan mm. Päihdeklinikan avokäyntien määrissä (lähde: Kuopion seudun päihdepalvelusäätiö). Vuonna 2007 avokäyntejä oli huumausaineongelman takia 5310, alkoholiongelman takia 4309 ja sekakäytön takia Lääkeongelman vuoksi avokäyntejä kertyi 55 kpl. Hoitojaksoista suurin osa on edelleen alkoholikatkaisuhoitoja. Huume- ja lääkekatkaisujaksojen määrä on noin kymmenesosa alkoholikatkaisujen määrästä. Päihteiden vuoksi hoitoon hakeutuneista yhä useammat ovat nuoria ja naisia. Eniten omasta tai läheisensä päihteiden käytön lisääntymisestä ovat valtakunnallisen Turvallinen Suomi 2006 tutkimuksenkin mukaan huolissaan juuri nuoret naiset. Vähiten päihteiden käyttö huolettaa vuotiaita miehiä. Taulukko 3: Päihteiden käyttöä Kuopiossa kuvaavia lukuja Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta 4,3 4,2 4,5 4,5 5,6 5,4 5,1 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 8,7 8,5 8,8 8,7 9,1 12 8,9 8,9 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta 7,3 4,1 4 4,4 4,2 3,6 3,9 3,3 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta 5,1 4,4 3,3 2,9 3,6 3,9 4,3 Lähde: Sotkanet tietokanta

15 Rattijuopumusten määrä on noussut Kuopiossa hieman vuodesta 2001 (taulukko 3). Vuonna 2007 poliisille tuli ilmoituksia epäillyistä liikennejuopumusrikoksista, joista tehtiin yhteensä 673 rikosilmoitusta. Poliisin tietoon tulleiden rattijuopumusten ja huumausainerikoksissa johtopäätösten tekoa tilanteesta vaikeuttaa piilorikollisuuden suuri osuus. Rattijuopumusten ja etenkin huumausainerikosten ilmituloon vaikuttaa näin ollen merkittävästi myös poliisin suorittaman valvonnan määrä. Rattijuoppojen osuus liikennevirrassa ei kahdesti vuodessa suoritettavan laajan valtakunnallisen tutkimuksen mukaan kuitenkaan vaihtele merkittävästi vuosittain. Rattijuopumusten lisäksi alkoholi on osallisena monissa muissakin rikoksissa. Alkoholi on Kuopiossa eniten eri viranomaisia työllistävä ja eniten kustannuksia ja inhimillisiä kärsimyksiä aiheuttava päihde. Julkijuopottelu aiheuttaa häiriöitä, vaikka poliisi puuttuukin siihen herkästi. Järjestyslain ( /612) 4 mukaan päihdyttävän aineen nauttiminen on kiellettyä yleisellä paikalla taajamassa ja julkisessa liikenteessä olevassa kulkuneuvossa. Se ei kuitenkaan koske alkoholijuoman nauttimista puistossa tai muulla siihen verrattavalla yleisellä paikalla jos sen nauttiminen sekä siihen liittyvä oleskelu ja käyttäytyminen ei estä tai kohtuuttomasti vaikeuta muiden oikeutta käyttää paikkaa varsinaiseen tarkoitukseensa. Päihtyneenä kiinniotettujen määrä miltei kaksinkertaistui 1990-luvulla, mutta on sen jälkeen hieman laskenut (kuvio 5). Vuonna 2007 määrä lähti taas kasvuun. Perusteena säilöönotolle on useimmiten häiriön aiheuttaminen päihtyneenä tai se, ettei henkilö kykene huolehtimaan itsestään. Kuvio 5. Päihtyneenä kiinniotetut Kuopion seudun kihlakunnan alueella PÄIHTYNEENÄ KIINNIOTETUT KUOPION SEUDUN KIHLAKUNNAN ALUEELLA Ilmoitettu kpl arvoina KUOPION SEUDUN PL KUOPIO SIILINJÄRVEN PT MAANINKA SIILINJÄRVI KUOPION KIHLAKUNTA Lähde: Kuopion poliisilaitos

16 Kuopiossa on väkilukuun suhteutettuna runsaasti säilöönottoja, mutta nuoria säilöön otettuja on kuitenkin vähän. Syynä nuorten osuuden vähäisyyteen ei ole nuorten alkoholin käytön tai haittojen vähäisyys, vaan poliisin säännönmukainen korvaavien toimenpiteiden kuten vanhemmille ilmoittaminen ja kotiin kuljettaminen nuorten osalta ja poliisin entisestään lisääntynyt nuorten hallusta tavatun alkoholin kaataminen maahan. Merkittävä vaikutus on poliisin sosiaalityöntekijän ja Kuopion kaupungin poliisilaitokselle sijoittaman sosiaalityöntekijän nuorten parissa tekemällä työllä. Yleisessä katukuvassa nuorten päihdekäyttäytyminen lieveilmiöineen kuitenkin näkyy selvästi ja aiheuttaa yleistä turvattomuuden tunnetta. 1 Kuopion yleinen huumetilanne on vakiintunut viimeisten vuosien aikana ja poliisin tilastoima huumausainerikollisuus on laskenut. Vuonna 2007 huumausainerikoksia tuli poliisin tietoon 265 kpl, mikä on huomattavasti vähemmän kuin huippuvuonna 2005 (469 kpl) (kuvio 6). Samanaikaisesti ovat mm. takavarikoitujen huumausaineiden määrät kasvaneet, mikä selittyy osittain sillä, että poliisi on pystynyt kohdentamaan valvontaansa entistä enemmän huumausaineiden myynti- ja välitysportaaseen. Huumausainerikosten kokonaismäärän vähentymiseen on pääosin vaikuttanut käyttörikosten määrän lasku. Vuoden 2005 suurehkoon määrään vaikuttavina tekijöinä olivat koulumaailmassa esille tulleet käyttörikokset (yli 40 kpl) sekä huumausainerikollisuuden kenttävalvonnan tehostuminen. Kuvio 6. Huumausainerikokset Kuopiossa Lähde: Kuopion poliisilaitos 1 Vuonna Kuopiossa tehtiin turvallisuustiedustelu (Arto Tynkkynen: Kuopion seudun kihlakunnan poliisilaitoksen turvallisuustiedustelu 1997), missä kartoitettiin mm. ihmisten kokemaa turvallisuustunnetta ja rikosten pelkoa. Sen mukaan päihteiden aiheuttamien ongelmien ja häiriöiden taustalla on valtaosaltaan nuoret tai nuoret aikuiset. Heidän osuutensa oli 57,7 % kaikista ongelman aiheuttajista

17 Huumausaineiden hankintaan keskeisesti liittyvä omaisuusrikollisuus on Kuopiossa vähentynyt. Vähentymistä on erityisesti tapahtunut ajoneuvorikollisuudessa, joka on puolittunut viimeisen viiden vuoden aikana. Huumeisiin liittyvä piilorikollisuutta on kuitenkin Kuopiossa edelleen. Osa huumekaupasta on siirtynyt internetin kautta toimivaksi, jolloin sen valvonta on entistä vaikeampaa. Kuopiossa suoran huumeiden verkkokaupan arvellaan olevan marginaalista. Nettikaupan kautta on kuitenkin hankittu Kannabis-Sativa-kasvin siemeniä ja kasvia viljelty huumausaineena käytettäväksi. Yleisimmin käytetyt huumeet ovat kannabis, amfetamiini ja erilaiset lääkkeet. Väkivalta Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset ovat olleet Kuopiossa kasvussa 2000-luvulla (kuvio 7). Henkeen ja terveyteen kohdistuneiksi rikoksiksi lasketaan mm. tappo, murha, pahoinpitely ja kuolemantuottamus. Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määristä voidaan arvioida yleistä turvallisuustilannetta etenkin yleisillä paikoilla. Suurimpaan osaan pahoinpitelyistä liittyy päihteiden käyttöä. Pahoinpitelyjen kokonaismäärä oli Kuopiossa vuonna 2007 eli noin 900 tapausta. Kuvio 7. Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Kuopiossa /1000asukasta Lähde: Tilastokeskus Perhe- ja muu lähisuhdeväkivalta on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Samalla, kun yleisellä paikalla ja ravitsemisliikkeissä tapahtuneiden poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyjen määrä on 2000-luvulla pysynyt suunnilleen ennallaan, ovat pahoinpitelyt lisääntyneet yksityisissä asunnoissa. Perheväkivalta voi olla fyysistä, psyykkistä, seksuaalista, taloudellista tai hengellistä. Se voi ilmetä myös vapauden rajoittamisena tai seksuaalisena häirintänä. Lapset kärsivät perheväkivallasta myös sen todistajiksi joutuessaan. Väkivallan kierre seuraakin monia ihmisiä sukupolvesta toiseen

18 Vuoden 2007 lopussa kodin ulkopuolelle sijoitettuja huostaan otettuja lapsia tai nuoria oli Kuopiossa 240 (vuoden 2001 lopussa 185). Näiden lasten kasvun ja kehityksen edellytykset ovat joko kodin olosuhteiden tai lapsen oman käyttäytymisen takia vaarantuneet. Lastensuojelun asiakkaina on viime vuosina ollut noin 10 % alle 18- vuotiaista. Vuonna 2007 lastensuojelun asiakkaina oli alle 18-vuotiasta lasta tai nuorta. Kuopion poliisilaitoksessa toimii kaksi sosiaalityöntekijää, joista toinen on valtion ja toinen kaupungin viranhaltija. Hyvinvointitilanteen muutoksia voidaan tarkastella mm. poliisin tekemien lastensuojeluilmoitusten määrän kehityksestä. Poliisilaitokselta tehtiin Kuopion lastensuojeluviranomaiselle vuonna ja vuonna lastensuojeluilmoitusta. Nuoret kokevat väkivaltaa muuta väestöä enemmän. Kouluterveystutkimuksen mukaan 8% kuopiolaisista 8.- ja 9.-luokkalaisista ilmoitti tulleensa kiusatuksi koulussa vähintään kerran viikossa vuonna 2006 (vuonna 2000 kiusattujen osuus 6%). Kiusatuksi tuleminen on yleisempää 8. luokalla ja tavallisempaa pojilla kuin tytöillä. (Markkula ym. 2006). Tyttöjen kiusaaminen on henkisempää ja vaikeammin havaittavaa kuin poikien. Poikien kiusaaminen on useimmiten fyysistä kiusaamista. Kiusaamista tapahtuu myös koulun ulkopuolella, esimerkiksi koulumatkoilla. Tapaturmat ja onnettomuudet Tapaturma kotona ja liikenneonnettomuus ovat suomalaisten mielestä todennäköisimmät onnettomuudet, joihin he itse joutuvat osallisiksi. 56 prosenttia pitää todennäköisenä, että kohtaa kotonaan jonkinlaisen tapaturman ja 54 prosenttia ennakoi joutuvansa jonkinlaiseen liikenneonnettomuuteen vuotta täyttäneistä suomalaisista 17% joutui tapaturman tai väkivallan uhriksi vuonna Yli 60% näistä oli koti- ja vapaa-ajan tapaturmia, 6% liikennetapaturmia, työtapaturmia 20% ja väkivaltatapauksia 11%. Kaikista tapaturmista noin 80% on koti- ja vapaa-ajan tapaturmia. Niitä sattuu erityisesti kesä- ja heinäkuussa (Kansallinen uhritutkimus 2006). Eri elämänvaiheissa tapaturmat ovat erilaisia. Pienten lasten putoamiset, myrkytykset ja tukehtumiset sattuvat usein kotona sisätiloissa. Myöhemmällä lapsuusiällä yleistyvät ulkoleikeissä, koulussa ja liikuntaharrastuksissa sattuvat tapaturmat. Työikäisten tyypillisiä kotitapaturmatilanteita ovat kaatuminen, liukastuminen, satuttaminen terävään esineeseen ja palovammat. Miehillä tapaturmia sattuu eniten huolto- ja korjaustöissä, naisilla ruoanvalmistamisen ja siivoamisen yhteydessä. Ikäihmisten tapaturmista tyypillisimpiä ovat liukastumiset, kaatumiset ja palotapaturmat. Yli 80 prosenttia vanhusten sairaalassa hoidetuista tapaturmista johtuu kompastumisista ja liukastumisista. 3 2 Sisäasiainministeriön tammikuussa 2008 TNS Gallupilla teettämä tutkimus, jossa selvitettiin 15 vuotta täyttäneiden suomalaisten pelastustoimeen liittyviä käsityksiä ja tietoja 3 Osa etenkin ikääntyvien portaissa tapahtuvista tapaturmista olisi ehkäistävissä hissien rakentamisella. Kuopiossa on 3-kerroksisissa tai sitä korkeammissa asuinkerrostaloissa noin 900 porraskäytävää ilman hissiä. Suurin osa hissittömistä taloista on asunto-osakeyhtiöissä. Kuopiossa on perustettu syksyllä 2006 Hissi-projektityöryhmä. Sen päätehtävä on edistää hissien rakentamista vanhoihin hissittömiin asuinkerrostaloihin. Kaupunki avustaa 10% hissin rakentamisen kokonaiskustannuksista asuntoosakeyhtiötaloissa ja 5% vuokra-asuntokerrostaloissa

19 Liikenneonnettomuuksien määrä Kuopion kaupungin ylläpitämillä kaduilla oli vuonna 2007 poliisin vahinkotilaston mukaan 329 onnettomuutta. Onnettomuuksien vuosittaiseen määrään näyttää vaikuttavan jokin ulkoinen tekijä (todennäköisesti keliolosuhteet) sillä keskustassa ja keskustan ulkopuolella sattuvien liikenneonnettomuuksien vuosittaiset vaihtelut ovat samansuuntaisia. Tieliikenneonnettomuuksia, joissa joku kuoli tai loukkaantui hoitoa vaativasti, tapahtui Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2006 Kuopiossa 90 kpl. Kansallisen uhritutkimuksen mukaan liikennetapaturmia sattuu eniten tammi- ja elokuussa. Liikennekäyttäytymisen heikkeneminen huolettaa Turvallinen Suomi 2006 tutkimuksen mukaan kuopiolaisia keskimääräistä enemmän: lähes 80% vastaajista oli asiasta melko tai erittäin huolissaan. Naiset ovat miehiä enemmän ja ikääntyneet nuoria enemmän huolissaan yleisestä liikennekäyttäytymisestä. Kuopiolaiset eivät kuitenkaan pelkää muita enemmän joutuvansa itse liikenneonnettomuuden uhriksi. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen määrä on 2000 luvulla pysynyt Kuopiossa jokseenkin vakiona (taulukko 4). Miesten osalta määrä on ollut kasvussa. Naisten sairaalahoitoa vaatineet vammat ja myrkytykset ovat vähentyneet. Taulukko 4. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut potilaat Kuopiossa /1000 asukasta miehet 155,4 176,8 161, ,6 162,8 170,8 naiset 142,1 136,8 122,1 120,6 118,1 128,9 127,8 yhteensä 148,4 155,7 140,9 134,5 133, ,3 Lähde: Sotkanet -hakutietokanta Palokuolemissa menehtyy vuosittain koko Suomessa noin 100 ihmistä, mikä on kansainvälisesti vertailtuna korkea luku. Kuopiossa palokuolemia tapahtuu vuosittain 1-2 kpl ja koko Pohjois-Savossa 5-10 kpl. Viime vuonna (2007) Pohjois-Savon alueella tapahtui 7 palokuolemaa ja edellisenä (2006) 11 kpl. Hukkumiskuolemien määrä kasvoi koko maassa vuonna 2007 edellisiin vuosiin verrattuna. Eniten kasvua oli Pohjois-Savossa, jossa hukkui 20 ihmistä, kun edellisvuonna hukkumisia oli 11. Vaikka naisten hukkumiset kaksinkertaistuivat viime vuonna, hukkumiskuolema on Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton keräämien tilastojen mukaan edelleen hyvin miehinen tapahtuma. Vuonna 2007 hukkuneista 181 suomalaisesta 81 prosenttia oli miehiä. Noin puolet koko maan hukkumisista sattuu kesä-elokuussa, mutta Pohjois- Savossa on tyypillisesti hukkunut etenkin veneellä kalassa olleita keski-ikäisiä tai iäkkäitä miehiä, jotka ovat liikkeellä keväällä tai syksyllä

20 TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN - RIKOSTEN, HÄIRIÖIDEN, TAPATURMIEN JA ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISEMINEN Rikosten ja häiriöiden torjunta Rikosten ja häiriöiden määrään ja laatuun voidaan vaikuttaa. Rikosten määrän kasvaminen ja turvattomuuden tunteen lisääntyminen ei ole mikään vääjäämätön prosessi tai "luonnon laki." Rikokset eivät myöskään ole irrallisia ja sattumanvaraisia tapahtumia, vaan niissä on omat säännönmukaisuutensa ja kytkökset yhteiskunnallisiin muutoksiin. Tuntemalla ja tunnistamalla nämä mallit rikostentorjuntaa on helpompi suunnitella. 4 Rikosten ja häiriöiden estäminen on ennen kaikkea yhteistyötä ja yhdessä tekemistä. Se edellyttää asioiden tarkastelua eri näkökulmista ja niiden yhdistämistä yhteisiksi tavoitteiksi ja toimenpiteiksi, niiden seurantaa ja arviointia säännöllisin välein sekä jatkuvuutta. Turvallisuuden edistämiseen ei ole olemassa mitään yhtä oikeaa mallia tai toimintatapaa, vaan samanaikaisesti tarvitaan monitasoisia rikollisuutta estäviä toimenpiteitä. Rikosten torjunnan pohjana on kuitenkin kolme selkeää päätavoitetta: rikostilaisuuksien vähentäminen, rikollisuuteen rekrytoitumiseen vähentäminen, rikosten uusimisriskin vähentäminen. Näiden päätavoitteiden saavuttamiseksi on kiinnitettävä huomioita niin tekijään, tilanteisiin kuin kohteeseen. Toimenpiteet on suunnattava koko väestöön, erikoisryhmiin, jotka on todettu erityisen riskialttiiksi sekä jälkikäteisiin toimenpiteisiin, joilla pyritään ehkäisemään rikosten uusiutumista tai uudelleen uhriutumista. Tästä muodostuu yhdeksänkenttäinen matriisi, josta paras tulos saadaan silloin, kun resursseja suunnataan samanaikaisesti mahdollisimman moneen siinä olevaan kohtaan. 5 Vastaava lähestymistapa on perinteinen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, jossa puhutaan terveyden edistämisen (health promotion) lisäksi sairauksien ehkäisystä primääri-, sekundaari- ja tertiääriprevention tasolla. Vaikka tässä osiossa käsitellään tarkemmin vain rikosten torjuntaa, jäljempänä esitetty ajattelutapa sopii monilta osin sovellettuna myös onnettomuuksien ja tapaturmien torjuntaan. 4 Katso lisää asiasta mm. Graham-Benett: Rikoksentorjuntastrategioita Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa, Helsinki Hollantilaiset Jan van Dijk ja Jaap de Waard ovat kehittäneet edellä kerrotun rikollisuuden ehkäisemisen mallin, mikä on todettu olevan tässä työssä tehokas ja käyttökelpoinen apuväline. Alla oleva taulukko esittää, miten heidän mukaansa rikoksia voidaan torjua primääri-, sekundaari- ja tertiaaritasolla kohdennettuna tekijöihin tilanteisiin ja uhreihin