Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma 2008-2011"

Transkriptio

1 Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma

2 - 2 -

3 Kuopion kaupunki Erillisselvitykset ER 2008:2 ISSN Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma

4 Sisältö TIIVISTELMÄ TURVALLISUUSSUUNNITELMAN TAUSTA JA TAVOITTEET KUOPION TURVALLISUUSTILANNE Turvallisuuden tunne Rikollisuuden kokonaistilanne Kuopiossa Rikokset ja häiriöt alueittain Päihteiden käyttö ja siitä aiheutuvat häiriöt Väkivalta Tapaturmat ja onnettomuudet TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN - RIKOSTEN, HÄIRIÖIDEN, TAPATURMIEN JA ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISEMINEN Rikosten ja häiriöiden torjunta Tapaturmien ja onnettomuuksien torjunta KUOPION TURVALLISUUSSUUNNITELMAN OSAPUOLET Kaupunki Seurakunnat Elinkeinoelämä Kansalaisjärjestöt Asukkaat Poliisi Pelastustoimi KUOPION TURVALLISUUSSUUNNITELMAN PAINOPISTEALUEET Yleisten alueiden turvallisuus ja viihtyvyys Arjen turvallisuus, tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy Päihdehaittojen ehkäisy a) Tupakan ja alkoholin vähittäiskaupan ja alkoholin anniskelun omavalvonnan edistäminen b) Vanhemmuuden tukeminen c) Päihdepoliittisen ohjelman päivittäminen Väkivallan ehkäiseminen Käytetyt lähteet LIITTEET

5 TIIVISTELMÄ Valtioneuvoston asettaman vision - Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna saavuttaminen vaatii kaikkien viranomaisten välisen yhteistyön lisäämistä, vaikka poliisin rooli turvallisuusasioissa onkin edelleen merkittävä. Turvallisuus on ihmisten perusoikeus ja yhteinen asia, johon niin eri viranomaiset, yhteisöt, elinkeinoelämä kuin kansalaiset itsekin voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa. Turvallisuus laaja-alaisena käsitteenä tarkoittaa sekä fyysistä että henkistä turvallisuutta. Se voidaan jakaa myös objektiiviseen (tieto) ja subjektiiviseen (tunne). Kuopion visiona vuoteen 2012 on olla monipuolisen elinkeinoelämän sekä korkeatasoisen koulutuksen ja tutkimuksen verkottunut ja kasvava kaupunki. Kuopio mahdollistaa asukkailleen hyvän elämän sekä laadukkaat palvelut. Turvallisuussuunnitelman keskeisiksi tavoitteiksi on vuonna 2002 linjattu toiminnan suhteuttaminen ja painottaminen kuopiolaisten tarpeiden ja odotusten mukaan, sekä eri osapuolten keskinäisen vuorovaikutuksen lisääminen. Ongelmia ratkotaan ennakolta ja tapahtuneet häiriöt ja rikokset ratkaistaan yhdessä tekemällä. Ennaltaehkäisyn kannalta tärkeintä on panostaminen nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisemiseen, koska nuoret miehet ovat suurin ryhmä sekä rikos- että onnettomuustilastoissa. Raportin alkuosassa toimintaympäristön kuvaus ja turvallisuussuunnitelman osapuolet kuvaavat valtakunnallista ja paikallista viitekehystä, johon Kuopion turvallisuussuunnitelma sijoittuu. Turvallisuutta edistävät toimenpiteet vuosille on priorisoitu neljään painopistealueeseen, joita on ollut työstämässä suuri joukko asiantuntijoita eri organisaatioista ja yrityksistä. Kuopion turvallisuussuunnitelman painopistealueet ja pääkohdat ovat seuraavat: 1. Yleisten alueiden turvallisuus ja viihtyvyys Keskeistä on uusien menettelytapojen käyttäminen ja tehokas verkostoituminen kaikkien toimijoiden kesken, sekä asukkaiden sosiaalisen vastuun korostaminen asuinympäristöstään. Panostetaan turvallisuutta ja viihtyvyyttä edistävän ilmapiirin ja olosuhteiden kehittämiseen, sekä asennekasvatukseen, tiedottamiseen, koulutukseen ja toimintaohjeisiin. 2. Arjen turvallisuus, tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy Pääkohtia ovat kodin paloturvallisuus, tapaturmien ehkäisy, kiinteistön turvallisuus ja asunnon yleinen turvallisuus. Erityishuomiota kiinnitetään vanhusten ja syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisyyn, sekä eri viranomaistahojen yhteistyön tehostamiseen. 3. Päihdehaittojen ehkäisy a) Tupakan ja alkoholin vähittäiskaupan ja alkoholin anniskelun omavalvonnan edistäminen Tavoitteena on saada aikaan yhteistyötä ja positiivinen kierre korostamalla omavalvonnan etuja ja imagon kohottamista sanktioiden asemasta. b) Vanhemmuuden tukeminen Vanhemmuuden tukeminen päihdehaittojen ehkäisyssä etenee Kuopion lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman toimeenpanosuunnitelman mukaisesti. c) Päihdepoliittisen ohjelman päivittäminen Työryhmä on nimitetty ja ohjelma valmistuu tammikuun 2009 loppuun mennessä. 4. Väkivallan ehkäiseminen Kehittämiskohteita ovat etenkin työturvallisuus, koulutus, toimintamallit, yhteistyö ja asennekasvatus. Keskeisiä osa-alueita ovat lasten, naisten ja vanhusten turvallisuuden varmistaminen, sekä turvattomuus ja väkivallan pelko työpaikoilla. Työryhmien kokoamat keskeiset kehittämiskohteet ja tavoitteet vuosille , sekä keinot, aikataulu ja vastuutahot niiden saavuttamiseksi on esitetty taulukkomuodossa (liitteet 8-11). Niiden toteutumista seurataan säännöllisesti kyseisten taulukoiden mukaan

6 TURVALLISUUSSUUNNITELMAN TAUSTA JA TAVOITTEET Paikallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteena on viihtyisän ja turvallisen lähiympäristön edistäminen. Turvallisuussuunnitelma perustuu alun perin valtioneuvoston tekemään periaatepäätökseen kansalliseksi rikostentorjuntaohjelmaksi. Valtioneuvoston päätöksessä Arjen turvaa Sisäisen turvallisuuden ohjelma on vahvistettu linjaukset paikallisen turvallisuuden edelleen kehittämiseksi. Hallitus hyväksyi Sisäasiainministeriön johdolla valmistellun uuden sisäisen turvallisuuden ohjelman Ohjelma on yksi hallituksen keskeisistä periaatepäätöksistä. Tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna Sisäisen turvallisuuden ohjelman linjausten myötä paikalliseen turvallisuussuunnitteluun ovat osapuoliksi vahvasti muun ohessa tulleet pelastusviranomaiset ja vapaaehtoisjärjestöt, koska sisäisen turvallisuuden ohjelma kiinnittää yhteisen huomion rikosten ohessa myös onnettomuuksien ja tapaturmien torjuntaan. Ohjelmassa on määritelty vastuuministeriö jokaiselle ehdotetulle toimenpiteelle. Sisäisen turvallisuuden ohjelman osa-alueet ovat: Arjen turvallisuus Hyvien etnisten suhteiden edistäminen ja etnisten vähemmistöjen turvallisuuden parantaminen Järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjunta Kilpailukyvyn lisääminen yritystoiminnan turvallisuutta parantamalla Suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen torjunta Onnettomuuksien ja tapaturmien määrän vähentäminen sekä asumisen ja liikenneturvallisuuden parantaminen Rajaturvallisuus, ihmiskaupan estäminen ja laittoman maahantulon torjunta Paikallisten turvallisuussuunnitelmien tarkistaminen käynnistyi syksyllä 2006 sisäisen turvallisuuden ministeriryhmän päätöksen mukaisesti myös Kuopiossa. Käytössä oli tuolloin sisäisen turvallisuuden ohjelma vuodelta Vuodelta 2002 olevan Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelman päivittäminen todettiin aiheelliseksi. Kaupunginjohtajan hyvinvointityöryhmän kokouksessa sovittiin, että hyvinvointityöryhmä (liite 1) koordinoi turvallisuussuunnitelman päivittämistä. Poliisipäällikkö Esko Ruokonen Kuopion poliisilaitokselta teki selvityksen taustatyötä ja oli mukana valmistelussa vuosina Poliisipäällikkö Martti Kunnasvuori osallistui työhön vuoden 2007 aikana ja poliisipäällikkö Kari Heimonen vuoden 2008 alusta alkaen. Päivittämistä olivat Kuopion kaupungin puolelta ohjaamassa talous- ja strategiajohtaja Paavo Kaitokari, (puheenjohtaja), terveyden edistämisen suunnittelija Marjatta Pirskanen sosiaali- ja terveyspalvelusta, sekä suunnittelija Laura Hakumäki talous- ja strategiapalvelusta (sihteeri). Ohjausryhmä rajasi vuoden 2002 turvallisuussuunnitelmaa ja poliisin pohjatyötä hyväksi käyttäen päivitykselle neljä painopistealuetta: 1) Yleisten alueiden turvallisuus ja viihtyvyys 2) Arjen turvallisuus, tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy 3) Päihdehaittojen ehkäisy 4) Väkivallan ehkäiseminen - 6 -

7 Päihdehaittojen ehkäisy jaettiin vielä kolmeen osa-alueeseen: Tupakan ja alkoholin vähittäiskaupan ja alkoholin anniskelun omavalvonnan edistäminen, Vanhemmuuden tukeminen sekä Päihdepoliittisen ohjelman päivittäminen. Suuria onnettomuuksia ja kriisejä varten Kuopion kaupungilla on olemassa erillinen Poikkeusolojen suunnitelma, joten niihin varautumista ei ole sisällytetty turvallisuussuunnitelmaan. Valittujen painopisteiden ympärille koottiin keväällä 2007 työryhmät, jotka toimivat itsenäisesti puheenjohtajiensa johdolla. Luettelo turvallisuussuunnitteluun osallistuneista viranomaisista, järjestöistä ja elinkeinoelämän edustajista on liitteenä 2. Pelastustoimen näkyvyys ja merkitys on päivitystyössä aikaisempaa turvallisuussuunnitelmaa suurempi, mikä näkyy myös toimintaympäristön kuvauksessa. Kaikille työhön osallistuville yhteinen aloitusseminaari pidettiin Työryhmät kokoontuivat tämän jälkeen puheenjohtajiensa johdolla 2-5 kertaa ja jättivät kirjalliset esityksensä vuoden 2007 lopussa. Ryhmiä pyydettiin esittämään toimenpideehdotuksia ja vastuutahoja niiden toteuttamiseen. Tavoitteena oli, että jokainen työryhmä listaa tärkeimmät kehittämiskohteet ja niitä koskevat toimenpide-ehdotukset vuosille Turvallisuussuunnitelma rajattiin koskemaan Kuopion kaupunkia ja voimassaoloaikaa jatkettiin myöhemmin vuoteen Turvallisuussuunnitelmaa käsiteltiin hyvinvointityöryhmän kokouksessa kolme kertaa ja kaupunginhallitukselle sitä esiteltiin suunnittelukokouksessa Läänin poliisijohdolle jätettiin selvitys työn etenemisestä Sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaan paikallisen turvallisuussuunnittelun yksi tavoite on aktivoida kansalaisia antamalla heille tietoa paikallisesta turvallisuustilanteesta sekä keinoista vaikuttaa omaan turvallisuuteensa. Turvallisuussuunnitelman valmistuttua on tarkoitus järjestää seminaari, jossa suunnitelmaa esitellään kuntalaisille. Turvallisuussuunnitelma käsitellään kaupunginvaltuustossa elokuussa Työssä mukana olleet ryhmät kokoontuvat jatkossakin vähintään kerran vuodessa ja päivittävät tilannetta omalta osaltaan. Lisäksi on sovittu, että kaupungin hyvinvointityöryhmän sihteeri yhdessä poliisin edustajan kanssa pyytää ryhmien puheenjohtajilta näkemystä kaupungin kolmannesvuosiseurannan mukaisesti. Hyvinvointityöryhmälle raportoidaan vuosittain turvallisuussuunnitelman tavoitteiden toteutumisesta ja turvallisuuteen liittyvistä toimintaympäristön muutoksista

8 KUOPION TURVALLISUUSTILANNE Turvallisuustilannetta kuvaava toimintaympäristöanalyysi on tehty vuonna 2002 valmistuneen turvallisuussuunnitelman pohjalta. Vuonna 2005 tehtiin Kuopiossa laaja hyvinvointikertomus sekä Kuopion asuinalueiden hyvinvoinnin seuranta raportti, joiden yhtenä osana käsiteltiin turvallisuutta. Molempia on käytetty apuna toimintaympäristöanalyysin tekemisessä. Turvallisuuden tunne Turvallisuuden ja turvattomuuden määrä ja sisältö riippuvat yhteyksistä, joissa ihmiset elävät. Niemelän ym. (1997, 2000) mukaan yhteiskunnassa ollaan siirtymässä laajaan turvallisuuskäsitykseen, jolloin tarkastelun kohteena ovat perinteisen valtiollisen turvallisuuskäsityksen mukaisten koskemattomuuden ja vapauden lisäksi myös esimerkiksi selviytyminen ja tasa-arvo (sosiaali- ja hyvinvointivaltiollinen turvallisuuskäsitys) sekä autonomia ja kasvu (kulttuurinen /humanistinen turvallisuuskäsitys). Turvallisuus oikeutena merkitsee pohjimmiltaan oikeutta ihmisarvoiseen elämään. Turvallisuus kokemuksena liittyy ihmisen kaikkiin eri elämänalueisiin ja ikäkausiin. Pelastustoimen kansallisen strategian 2015 mukaan käsitykset omasta ja yhteisön turvallisuuden tilasta muodostuvat objektiivisesta turvallisuudesta (esimerkiksi tilastollinen tieto onnettomuuksien määrästä ja syistä) sekä subjektiivisesta turvallisuudesta, joka kuvaa turvallisuuden tunnetta. Turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat esimerkiksi uutisointi uhkista, rikoksista ja onnettomuuksista sekä ystävien ja tuttavien kanssa vaihdetut kokemukset tilanteista, joissa on tarvittu turvallisuuspalveluja. Kaupunkilaisten turvallisuuden tai turvattomuuden tunne on merkittävä hyvinvointitekijä. Muutoksia turvallisuuden tunteessa ei kuitenkaan voida välttämättä liittää tilastollisesti todennettaviin ilmiöihin. Vaikka niin sanottu katuturvallisuus olisi tilastollisesti hyvä, suuri osa ihmisistä kokee turvattomuutta liikkuessaan pimeän aikaan yksin kadulla. Rikollisuustilanteen kehitystä ja eri rikoslajien muutoksia voidaan käyttää hyvinvoinnin mittareina, koska rikoksen uhriksi joutuminen ja rikospelko aiheuttavat turvattomuuden tunnetta ja heikentävät hyvinvointia. Päihteiden käyttöön liittyvät häiriöt aiheuttavat turvattomuutta ja viihtyvyyden vähenemistä etenkin yleisillä paikoilla. Tämä näkyy ajoittain Kuopionkin katukuvassa. Turvallinen Suomi 2006 tutkimuksen mukaan alkoholin juominen julkisella paikalla häiritsee eniten ikääntyneitä kuntalaisia. Turvallisuuden tunne itsessään on hyvin subjektiivinen käsite. Turvattomuutta aiheuttavat rikoksen pelon lisäksi myös muut tekijät, kuten huoli toimeentulosta, sairaudet jne. Turvattomuuden aste kuvaa hyvin myös paikkakunnan hyvinvointia ja on siten hyvä väline paikkakunnan keskeisten strategioiden arvioinnissa. Turvallinen Suomi 2006 tutkimuksen mukaan turvallisuusasiat liittyvät kuntalaisten hyvän elämän edistämisen lisäksi kuntien imagoon: kansalaisten mielestä hyvä ja viihtyisä kunta on samalla turvallinen. Turvallinen kunta on vetovoimainen ja houkuttelee uusia asukkaita. Erityisesti lapsiperheille turvallisuus on merkittävä vetovoimatekijä. Valtakunnallisen ja Kuopiossa tehdyn turvallisuustiedustelun mukaan ihmiset pelkäävät raiskatuksi tulemista tai rattijuopon yliajamaksi joutumista, vaikka mm

9 polkupyörävarkauden tai vahingonteon kohteeksi joutuminen olisi huomattavasti todennäköisempää. Samoin rikoksen pelkoa tuntevat eniten naiset ja vanhukset, vaikka rikoksen uhriksi useimmiten valikoituvat nuoret miehet. Lasten ja nuorten kokemaa turvallisuutta heikentävät ennen muuta perheeseen ja kouluun liittyvät vaikeudet (Vornanen 2000). Myös kyky olla vanhempi ja kantaa vastuu omista lapsista on joiltakin vanhemmilta hukassa, mikä lisää lasten turvattomuuden tunnetta. Poliisin lääninjohdon postikyselynä tekemän Turvallinen Suomi 2006 tutkimuksen tulokset osoittavat, että kuopiolaiset kokevat olonsa vuoden 2003 tuloksiin verrattuna aikaisempaa turvallisemmaksi omalla asuinalueellaan (yleiset alueet) ja erityisesti viikonloppuisin. Jonkinasteista turvattomuutta omalla asuinalueellaan viikonloppuiltaisin kävellessään koki 16% kuopiolaisista, kun 2003 vastaava luku oli 26%. Turvallisuuden tunteen lisääntyminen koskettaa lähes koko Suomea. Vain Helsingissä koettu turvallisuus ei ole kasvanut vuoden 2003 tasosta. Turvallinen Suomi 2006 tutkimuksen mukaan asuinviihtyvyyttä häiritsevät eniten: ilkivalta yleisten paikkojen epäsiisteys alkoholin nauttiminen yleisellä paikalla huumeiden käyttäjät / huumekauppa Turvallisuuden tunteeseen voidaan vaikuttaa mm. maankäytön suunnittelun keinoin luomalla erityisesti asuinalueille luonnollista sosiaalista kontrollia vahvistavaa ympäristöä. Keskeinen tekijä turvallisuuden tunteen muodostumisessa on valaistus. Hyvin hoidettu valaistus lisää turvallisuutta ja ennen kaikkea jalankulkijan turvallisuuden tunnetta. Vuonna 2004 tehdyn valtakunnallisen asukastyytyväisyyskyselyn mukaan asuntoalueiden valaistus on keskustan valaistusta tärkeämpää ja Kuopiossa siihen ollaan tyytyväisiä. Turvallinen Suomi tutkimus osoitti, että muista turvallisuusindikaattoreista poiketen yleisten paikkojen turvallisuus ei ole koko maassa parantunut. Turvattomuutta lisää selvästi alkoholin juominen yleisellä paikalla, yleisten paikkojen epäsiisteys ja ilkivalta. Turvallisuuden tunnetta lisäisi tutkimuksen mukaan poliisin nykyistä herkempi puuttuminen ilkivaltaan ja alkoholin nauttimiseen julkisella paikalla. Kuopiossa tilanne on kuitenkin muita parempi, koska tarkasteltaessa 20 suurinta kaupunkia kansalaiset tuntevat olonsa turvallisimmaksi Porvoon, Lappeenrannan ja Kuopion keskustoissa (66%). Naiset kokevat asuinkuntansa keskustassa turvattomuutta keskimäärin kaksi kertaa yleisemmin kuin miehet. Liikenneturvallisuus on osa turvallisuuden tunnetta. Kuopiossa on jo runsaasti esimerkkejä siitä, kuinka ympäristön viihtyisyys paranee ja hyvä liikenneturvallisuus saavutetaan, kun panostetaan nopeusajoituksiin. Liikenneturvallisuutta parantavat rakenteet ovat usein ajoradalle asennettavia tai rakennettavia korokkeita, jotka hidastavat ajonopeuksia. Turvallisuuden kannalta tärkeää on ollut myös läpiajoliikenteen hidastaminen tai ohjaaminen muille reiteille. Kuopion torin ympäristö on jo osittain muuttunut jalankulkukeskustaksi ja ruutukaavaaluetta on kehitetty jalankulkukaupungin suuntaan uudistamalla rännikatuja sekä pihoja. Jalankulkuympäristön suuntaan on kehitetty myös asuntoalueiden sisäisiä tonttikatuja sekä tarvittavilta osin muitakin katuverkoston osia. Kuopion jalankulkua ja joukkoliikennettä edistävä kaupunkisuunnittelu on saanut positiivista huomiota osakseen mm. kansainvälisessä WHO Healthy Cities verkostossa, jonka jäsen Kuopio on

10 Rikollisuuden kokonaistilanne Kuopiossa Rikollisuuden kokonaistilanteen kehityksellä on merkitystä paitsi rikoksen uhriksi joutumisen riskien kannalta, myös rikollisuuden yleisesti aiheuttaman pelon ja turvattomuuden tunteen vuoksi. Kuopiota voidaan pitää rikostilastojen valossa suhteellisen turvallisena kaupunkina. Vuonna 2007 kihlakunnan alueella tapahtui rikosta, joista rikoslakirikoksia oli Rikoslakirikosten määrä on kasvanut 2000-luvulla, mutta omaisuusrikosten ja varkauksien määrä pienentynyt. (taulukko 1). Poliisille tulleita tehtäväilmoituksia oli vuonna 2007 yhteensä Omaisuusrikosten ja erityisesti varkausrikosten määrän vähentymiseen on vaikuttanut eniten parantunut omaisuuden suojaus. Lisäksi vaikuttavana tekijänä on ollut rikoskohteiden markkina-arvon muuttuminen. Tästä esimerkkinä ovat moottoriajoneuvoihin kohdistuneet rikokset. Autoradiot yms. moottoriajoneuvoissa pidettävät esineet eivät ole enää kysyttyä tavaraa pimeillä markkinoilla. Lainsäädännölliset muutokset, kuten vakavampien liikennerikosten siirtäminen tieliikennelaista rikoslakiin, ovat vaikuttaneet rikoslakirikosten määrän lisääntymiseen. Taulukko 1. Kuopion rikostilanteen kehitys v Kaikki rikokset (ml. liikenne) Rikoslakirikokset Omaisuusrikokset Törkeä varkaus, varkaus Alle 18 vuotiaiden tekemät rikokset Lähde: Kuopion poliisilaitos Tyypillinen kuopiolainen rikoksentekijä ja häiriön aiheuttaja on yli 20-vuotias vähän kouluja käynyt tai työtön alkoholia paljon käyttävä syrjäytymisvaarassa oleva mies. Nuoret alle 18-vuotiaat syyllistyivät rikoksiin hyvin harvoin verrattuna aikuisväestöön

11 Kuvio 1. Häiriöt ja rikollisuus Kuopiossa vuosina Päihtymyssäilöönotot Kotihälytykset Rattijuopumusrikokset Huumausainerikokset Pahoinpitelyt Lähde: Kuopion poliisilaitos Kotihälytystehtävät aiheutuvat lähes poikkeuksetta päihteiden käyttöön liittyvistä häiriöistä tai väkivaltaisesta käyttäytymisestä. Kotihälytysten määrä on kaksinkertaistunut vuoden 2000 tilanteesta, mutta pysynyt viime vuosina lähes ennallaan (kuvio 1). Vuoden 2004 kotihälytysten lisäys aiheutunee alkoholin kulutuksen lisääntymisestä. Valtakunnallisesti on viimeisten vuosien aikana yleisellä tasolla todettu, että ulkomailta johdetun, kovan rikolliskulttuurin vaikutus lisääntyy. Sen ilmenemismuotoja ovat olleet valtakunnallisesti: - huume- ja ihmiskaupan johtaminen, pimeiden markkinoiden ylläpito - soluttautuminen suomalaiseen talouselämään, uhkailu, lahjonta ja rahanpesu. Järjestäytyneen rikollisuuden vaikutus ja merkitys Kuopion rikostilanteessa on ollut toistaiseksi varsin vähäistä. Enimmillään se näkyy huumausainerikollisuudessa, mutta senkään osalta ei ole kyse paikallisista vaikuttajista, vaan huumausaineiden välitysketjun ylemmällä tasolla vaikuttavista henkilöistä ja organisaatioista, joiden kotipaikka on jossain muualla Suomessa tai jopa Suomen ulkopuolella. Vuosien mittaan on muutamissa yksittäistapauksissa ollut ajoittain havaittavissa myös joidenkin omaisuusrikosten osalta, että täällä paljastuneiden rikosten taustavaikuttajana on ollut Suomen ulkopuolella vaikuttava järjestäytyneen rikollisuuden organisaatio. Kokonaisuudessa järjestäytyneen rikollisuuden osuus kokonaisrikollisuudesta on hyvin pieni, eivätkä mitkään tällä hetkellä tiedossa olevat seikat puolla sitä, että sen merkitys olisi ainakaan lähitulevaisuudessa kovin merkittävässä määrin kasvamassa

12 Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna Kuopion rikollisuus on keskitasoa (kuvio 2). Omaisuusrikollisuus on ajanjaksolla ollut laskusuunnassa myös koko maan tiedoissa. Kuopion tavoin muut kuin rikoslakia vastaan olevat rikokset ovat lisääntyneet koko maassa (pääosin liikennerikkomuksia). Henkeen ja terveyteen kohdistuvissa rikoksissa pahoinpitelyrikkomukset ovat Kuopiossa kasvaneet muuta maata nopeammin. Kuvio 2. Rikokset Kuopiossa ja vertailukaupungeissa vuosina 2006 ja Rikollisuus vertailukaupungeissa Rikokset / 1000 asukasta Lahti Pori Turku Helsinki Joensuu Vaasa Kuopio Vantaa Oulu Kunnat yht. Kotka Tampere Lappeenranta Jyväskylä Espoo Lähde: Tilastokeskus Rikokset ja häiriöt alueittain Väestöpohjaan suhteutettuna mikään Kuopion lähiöistä ei ole poliisitoimen näkökulmasta katsottuna toistaan selvästi ongelmallisempi. Kaupungin ruutukaavaalue muodostaa tästä kuitenkin poikkeuksen. Siellä tapahtuu lukumääräisesti eniten niin häiriöitä kuin myös kaikentyyppisiä rikoksia (taulukko 2). Muista kaupunginosista Petonen, Neulamäki ja Jynkkä ovat alueita, joissa tapahtuu muihin kaupunginosiin nähden suhteellisesti enemmän rikoksia ja häiriöitä. Asukasmäärien ja ikärakenteen muuttuminen vaikuttavat selvästi alueittaisiin tilastoihin

13 Taulukko 2. Poliisin tehtävät alueittain Kuopiossa vuosina 2001 ja 2007 Kaikki tehtävät Päihtynyt henkilö Häiriökäyttäytyminen Kotihälytys Liikenneonnettomuus Liikennejuopumus Keskusta Niirala Haapaniemi Särkiniemi Neulamäki Puijonlaakso Julkula Päiväranta Maaseutu, läntinen Petonen Jynkkä Inkilänmäki Kettulanlahti Kelloniemi Saarijärvi Männistö Maaseutu, itäinen Lähde: Kuopion poliisilaitos (taulukosta puuttuu sarake muut ) Päihteiden käyttö ja siitä aiheutuvat häiriöt Alkoholin myynti on Kuopiossa ollut tasaisessa kasvussa (kuvio 4). Turvallinen Suomi 2006 tutkimuksen mukaan alkoholin kulutuksen kasvu myös huolestuttaa suurista kaupungeista eniten kuopiolaisia ja lahtelaisia: noin kaksi kolmasosaa tutkimukseen vastanneista oli ilmiöstä huolissaan näissä kaupungeissa. Kouluterveyskyselyn mukaan kuopiolaisten kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisten päivittäinen tupakointi, humalajuominen ja päihdekokeilut ovat kuitenkin vähentyneet vuoden 2000 tilanteeseen verrattuna. Vuonna 2006 kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista tupakoi päivittäin 16% (v vastaava osuus oli 24%), vähintään kerran kuussa itsensä tosi humalaan joi 17% oppilaista (v %). Laittomia huumeita ainakin kerran kokeilleita oli kahdeksan prosentin verran (v %). Myös lukiolaisten päivittäinen tupakointi ja huumekokeilut ovat vähentyneet vuoteen 2000 verrattuna. Vuonna 2006 päivittäin tupakoi 13% lukiolaisista ja laittomia huumeita ilmoitti kokeilleensa 11%. Lukiolaisten humalajuominen oli yleisintä vuonna 2004, jolloin tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa juovien osuus oli 27%. Vuonna 2006 tosihumalaan juovia lukiolaista oli 25%. (Markkula ym )

14 Kuvio 4. Alkoholijuomien myynti Kuopiossa Alkoholijuomien myynti Kuopiossa 100% alkoholina litraa /asukasta kohti Lähde: Sotkanet -tietokanta Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden sekä avopalvelujen asiakkaidenmäärä on Kuopiossa ollut laskusuunnassa (taulukko 3). Naisten ja iäkkäiden osuus päihteiden käyttäjistä on kasvussa. Alkoholin ja huumeiden sekakäyttö on myös entisestään yleistynyt. Tämä näkyy mukaan mm. Päihdeklinikan avokäyntien määrissä (lähde: Kuopion seudun päihdepalvelusäätiö). Vuonna 2007 avokäyntejä oli huumausaineongelman takia 5310, alkoholiongelman takia 4309 ja sekakäytön takia Lääkeongelman vuoksi avokäyntejä kertyi 55 kpl. Hoitojaksoista suurin osa on edelleen alkoholikatkaisuhoitoja. Huume- ja lääkekatkaisujaksojen määrä on noin kymmenesosa alkoholikatkaisujen määrästä. Päihteiden vuoksi hoitoon hakeutuneista yhä useammat ovat nuoria ja naisia. Eniten omasta tai läheisensä päihteiden käytön lisääntymisestä ovat valtakunnallisen Turvallinen Suomi 2006 tutkimuksenkin mukaan huolissaan juuri nuoret naiset. Vähiten päihteiden käyttö huolettaa vuotiaita miehiä. Taulukko 3: Päihteiden käyttöä Kuopiossa kuvaavia lukuja Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta 4,3 4,2 4,5 4,5 5,6 5,4 5,1 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 8,7 8,5 8,8 8,7 9,1 12 8,9 8,9 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta 7,3 4,1 4 4,4 4,2 3,6 3,9 3,3 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta 5,1 4,4 3,3 2,9 3,6 3,9 4,3 Lähde: Sotkanet tietokanta

15 Rattijuopumusten määrä on noussut Kuopiossa hieman vuodesta 2001 (taulukko 3). Vuonna 2007 poliisille tuli ilmoituksia epäillyistä liikennejuopumusrikoksista, joista tehtiin yhteensä 673 rikosilmoitusta. Poliisin tietoon tulleiden rattijuopumusten ja huumausainerikoksissa johtopäätösten tekoa tilanteesta vaikeuttaa piilorikollisuuden suuri osuus. Rattijuopumusten ja etenkin huumausainerikosten ilmituloon vaikuttaa näin ollen merkittävästi myös poliisin suorittaman valvonnan määrä. Rattijuoppojen osuus liikennevirrassa ei kahdesti vuodessa suoritettavan laajan valtakunnallisen tutkimuksen mukaan kuitenkaan vaihtele merkittävästi vuosittain. Rattijuopumusten lisäksi alkoholi on osallisena monissa muissakin rikoksissa. Alkoholi on Kuopiossa eniten eri viranomaisia työllistävä ja eniten kustannuksia ja inhimillisiä kärsimyksiä aiheuttava päihde. Julkijuopottelu aiheuttaa häiriöitä, vaikka poliisi puuttuukin siihen herkästi. Järjestyslain ( /612) 4 mukaan päihdyttävän aineen nauttiminen on kiellettyä yleisellä paikalla taajamassa ja julkisessa liikenteessä olevassa kulkuneuvossa. Se ei kuitenkaan koske alkoholijuoman nauttimista puistossa tai muulla siihen verrattavalla yleisellä paikalla jos sen nauttiminen sekä siihen liittyvä oleskelu ja käyttäytyminen ei estä tai kohtuuttomasti vaikeuta muiden oikeutta käyttää paikkaa varsinaiseen tarkoitukseensa. Päihtyneenä kiinniotettujen määrä miltei kaksinkertaistui 1990-luvulla, mutta on sen jälkeen hieman laskenut (kuvio 5). Vuonna 2007 määrä lähti taas kasvuun. Perusteena säilöönotolle on useimmiten häiriön aiheuttaminen päihtyneenä tai se, ettei henkilö kykene huolehtimaan itsestään. Kuvio 5. Päihtyneenä kiinniotetut Kuopion seudun kihlakunnan alueella PÄIHTYNEENÄ KIINNIOTETUT KUOPION SEUDUN KIHLAKUNNAN ALUEELLA Ilmoitettu kpl arvoina KUOPION SEUDUN PL KUOPIO SIILINJÄRVEN PT MAANINKA SIILINJÄRVI KUOPION KIHLAKUNTA Lähde: Kuopion poliisilaitos

16 Kuopiossa on väkilukuun suhteutettuna runsaasti säilöönottoja, mutta nuoria säilöön otettuja on kuitenkin vähän. Syynä nuorten osuuden vähäisyyteen ei ole nuorten alkoholin käytön tai haittojen vähäisyys, vaan poliisin säännönmukainen korvaavien toimenpiteiden kuten vanhemmille ilmoittaminen ja kotiin kuljettaminen nuorten osalta ja poliisin entisestään lisääntynyt nuorten hallusta tavatun alkoholin kaataminen maahan. Merkittävä vaikutus on poliisin sosiaalityöntekijän ja Kuopion kaupungin poliisilaitokselle sijoittaman sosiaalityöntekijän nuorten parissa tekemällä työllä. Yleisessä katukuvassa nuorten päihdekäyttäytyminen lieveilmiöineen kuitenkin näkyy selvästi ja aiheuttaa yleistä turvattomuuden tunnetta. 1 Kuopion yleinen huumetilanne on vakiintunut viimeisten vuosien aikana ja poliisin tilastoima huumausainerikollisuus on laskenut. Vuonna 2007 huumausainerikoksia tuli poliisin tietoon 265 kpl, mikä on huomattavasti vähemmän kuin huippuvuonna 2005 (469 kpl) (kuvio 6). Samanaikaisesti ovat mm. takavarikoitujen huumausaineiden määrät kasvaneet, mikä selittyy osittain sillä, että poliisi on pystynyt kohdentamaan valvontaansa entistä enemmän huumausaineiden myynti- ja välitysportaaseen. Huumausainerikosten kokonaismäärän vähentymiseen on pääosin vaikuttanut käyttörikosten määrän lasku. Vuoden 2005 suurehkoon määrään vaikuttavina tekijöinä olivat koulumaailmassa esille tulleet käyttörikokset (yli 40 kpl) sekä huumausainerikollisuuden kenttävalvonnan tehostuminen. Kuvio 6. Huumausainerikokset Kuopiossa Lähde: Kuopion poliisilaitos 1 Vuonna Kuopiossa tehtiin turvallisuustiedustelu (Arto Tynkkynen: Kuopion seudun kihlakunnan poliisilaitoksen turvallisuustiedustelu 1997), missä kartoitettiin mm. ihmisten kokemaa turvallisuustunnetta ja rikosten pelkoa. Sen mukaan päihteiden aiheuttamien ongelmien ja häiriöiden taustalla on valtaosaltaan nuoret tai nuoret aikuiset. Heidän osuutensa oli 57,7 % kaikista ongelman aiheuttajista

17 Huumausaineiden hankintaan keskeisesti liittyvä omaisuusrikollisuus on Kuopiossa vähentynyt. Vähentymistä on erityisesti tapahtunut ajoneuvorikollisuudessa, joka on puolittunut viimeisen viiden vuoden aikana. Huumeisiin liittyvä piilorikollisuutta on kuitenkin Kuopiossa edelleen. Osa huumekaupasta on siirtynyt internetin kautta toimivaksi, jolloin sen valvonta on entistä vaikeampaa. Kuopiossa suoran huumeiden verkkokaupan arvellaan olevan marginaalista. Nettikaupan kautta on kuitenkin hankittu Kannabis-Sativa-kasvin siemeniä ja kasvia viljelty huumausaineena käytettäväksi. Yleisimmin käytetyt huumeet ovat kannabis, amfetamiini ja erilaiset lääkkeet. Väkivalta Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset ovat olleet Kuopiossa kasvussa 2000-luvulla (kuvio 7). Henkeen ja terveyteen kohdistuneiksi rikoksiksi lasketaan mm. tappo, murha, pahoinpitely ja kuolemantuottamus. Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määristä voidaan arvioida yleistä turvallisuustilannetta etenkin yleisillä paikoilla. Suurimpaan osaan pahoinpitelyistä liittyy päihteiden käyttöä. Pahoinpitelyjen kokonaismäärä oli Kuopiossa vuonna 2007 eli noin 900 tapausta. Kuvio 7. Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Kuopiossa /1000asukasta Lähde: Tilastokeskus Perhe- ja muu lähisuhdeväkivalta on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Samalla, kun yleisellä paikalla ja ravitsemisliikkeissä tapahtuneiden poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyjen määrä on 2000-luvulla pysynyt suunnilleen ennallaan, ovat pahoinpitelyt lisääntyneet yksityisissä asunnoissa. Perheväkivalta voi olla fyysistä, psyykkistä, seksuaalista, taloudellista tai hengellistä. Se voi ilmetä myös vapauden rajoittamisena tai seksuaalisena häirintänä. Lapset kärsivät perheväkivallasta myös sen todistajiksi joutuessaan. Väkivallan kierre seuraakin monia ihmisiä sukupolvesta toiseen

18 Vuoden 2007 lopussa kodin ulkopuolelle sijoitettuja huostaan otettuja lapsia tai nuoria oli Kuopiossa 240 (vuoden 2001 lopussa 185). Näiden lasten kasvun ja kehityksen edellytykset ovat joko kodin olosuhteiden tai lapsen oman käyttäytymisen takia vaarantuneet. Lastensuojelun asiakkaina on viime vuosina ollut noin 10 % alle 18- vuotiaista. Vuonna 2007 lastensuojelun asiakkaina oli alle 18-vuotiasta lasta tai nuorta. Kuopion poliisilaitoksessa toimii kaksi sosiaalityöntekijää, joista toinen on valtion ja toinen kaupungin viranhaltija. Hyvinvointitilanteen muutoksia voidaan tarkastella mm. poliisin tekemien lastensuojeluilmoitusten määrän kehityksestä. Poliisilaitokselta tehtiin Kuopion lastensuojeluviranomaiselle vuonna ja vuonna lastensuojeluilmoitusta. Nuoret kokevat väkivaltaa muuta väestöä enemmän. Kouluterveystutkimuksen mukaan 8% kuopiolaisista 8.- ja 9.-luokkalaisista ilmoitti tulleensa kiusatuksi koulussa vähintään kerran viikossa vuonna 2006 (vuonna 2000 kiusattujen osuus 6%). Kiusatuksi tuleminen on yleisempää 8. luokalla ja tavallisempaa pojilla kuin tytöillä. (Markkula ym. 2006). Tyttöjen kiusaaminen on henkisempää ja vaikeammin havaittavaa kuin poikien. Poikien kiusaaminen on useimmiten fyysistä kiusaamista. Kiusaamista tapahtuu myös koulun ulkopuolella, esimerkiksi koulumatkoilla. Tapaturmat ja onnettomuudet Tapaturma kotona ja liikenneonnettomuus ovat suomalaisten mielestä todennäköisimmät onnettomuudet, joihin he itse joutuvat osallisiksi. 56 prosenttia pitää todennäköisenä, että kohtaa kotonaan jonkinlaisen tapaturman ja 54 prosenttia ennakoi joutuvansa jonkinlaiseen liikenneonnettomuuteen vuotta täyttäneistä suomalaisista 17% joutui tapaturman tai väkivallan uhriksi vuonna Yli 60% näistä oli koti- ja vapaa-ajan tapaturmia, 6% liikennetapaturmia, työtapaturmia 20% ja väkivaltatapauksia 11%. Kaikista tapaturmista noin 80% on koti- ja vapaa-ajan tapaturmia. Niitä sattuu erityisesti kesä- ja heinäkuussa (Kansallinen uhritutkimus 2006). Eri elämänvaiheissa tapaturmat ovat erilaisia. Pienten lasten putoamiset, myrkytykset ja tukehtumiset sattuvat usein kotona sisätiloissa. Myöhemmällä lapsuusiällä yleistyvät ulkoleikeissä, koulussa ja liikuntaharrastuksissa sattuvat tapaturmat. Työikäisten tyypillisiä kotitapaturmatilanteita ovat kaatuminen, liukastuminen, satuttaminen terävään esineeseen ja palovammat. Miehillä tapaturmia sattuu eniten huolto- ja korjaustöissä, naisilla ruoanvalmistamisen ja siivoamisen yhteydessä. Ikäihmisten tapaturmista tyypillisimpiä ovat liukastumiset, kaatumiset ja palotapaturmat. Yli 80 prosenttia vanhusten sairaalassa hoidetuista tapaturmista johtuu kompastumisista ja liukastumisista. 3 2 Sisäasiainministeriön tammikuussa 2008 TNS Gallupilla teettämä tutkimus, jossa selvitettiin 15 vuotta täyttäneiden suomalaisten pelastustoimeen liittyviä käsityksiä ja tietoja 3 Osa etenkin ikääntyvien portaissa tapahtuvista tapaturmista olisi ehkäistävissä hissien rakentamisella. Kuopiossa on 3-kerroksisissa tai sitä korkeammissa asuinkerrostaloissa noin 900 porraskäytävää ilman hissiä. Suurin osa hissittömistä taloista on asunto-osakeyhtiöissä. Kuopiossa on perustettu syksyllä 2006 Hissi-projektityöryhmä. Sen päätehtävä on edistää hissien rakentamista vanhoihin hissittömiin asuinkerrostaloihin. Kaupunki avustaa 10% hissin rakentamisen kokonaiskustannuksista asuntoosakeyhtiötaloissa ja 5% vuokra-asuntokerrostaloissa

19 Liikenneonnettomuuksien määrä Kuopion kaupungin ylläpitämillä kaduilla oli vuonna 2007 poliisin vahinkotilaston mukaan 329 onnettomuutta. Onnettomuuksien vuosittaiseen määrään näyttää vaikuttavan jokin ulkoinen tekijä (todennäköisesti keliolosuhteet) sillä keskustassa ja keskustan ulkopuolella sattuvien liikenneonnettomuuksien vuosittaiset vaihtelut ovat samansuuntaisia. Tieliikenneonnettomuuksia, joissa joku kuoli tai loukkaantui hoitoa vaativasti, tapahtui Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2006 Kuopiossa 90 kpl. Kansallisen uhritutkimuksen mukaan liikennetapaturmia sattuu eniten tammi- ja elokuussa. Liikennekäyttäytymisen heikkeneminen huolettaa Turvallinen Suomi 2006 tutkimuksen mukaan kuopiolaisia keskimääräistä enemmän: lähes 80% vastaajista oli asiasta melko tai erittäin huolissaan. Naiset ovat miehiä enemmän ja ikääntyneet nuoria enemmän huolissaan yleisestä liikennekäyttäytymisestä. Kuopiolaiset eivät kuitenkaan pelkää muita enemmän joutuvansa itse liikenneonnettomuuden uhriksi. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen määrä on 2000 luvulla pysynyt Kuopiossa jokseenkin vakiona (taulukko 4). Miesten osalta määrä on ollut kasvussa. Naisten sairaalahoitoa vaatineet vammat ja myrkytykset ovat vähentyneet. Taulukko 4. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut potilaat Kuopiossa /1000 asukasta miehet 155,4 176,8 161, ,6 162,8 170,8 naiset 142,1 136,8 122,1 120,6 118,1 128,9 127,8 yhteensä 148,4 155,7 140,9 134,5 133, ,3 Lähde: Sotkanet -hakutietokanta Palokuolemissa menehtyy vuosittain koko Suomessa noin 100 ihmistä, mikä on kansainvälisesti vertailtuna korkea luku. Kuopiossa palokuolemia tapahtuu vuosittain 1-2 kpl ja koko Pohjois-Savossa 5-10 kpl. Viime vuonna (2007) Pohjois-Savon alueella tapahtui 7 palokuolemaa ja edellisenä (2006) 11 kpl. Hukkumiskuolemien määrä kasvoi koko maassa vuonna 2007 edellisiin vuosiin verrattuna. Eniten kasvua oli Pohjois-Savossa, jossa hukkui 20 ihmistä, kun edellisvuonna hukkumisia oli 11. Vaikka naisten hukkumiset kaksinkertaistuivat viime vuonna, hukkumiskuolema on Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton keräämien tilastojen mukaan edelleen hyvin miehinen tapahtuma. Vuonna 2007 hukkuneista 181 suomalaisesta 81 prosenttia oli miehiä. Noin puolet koko maan hukkumisista sattuu kesä-elokuussa, mutta Pohjois- Savossa on tyypillisesti hukkunut etenkin veneellä kalassa olleita keski-ikäisiä tai iäkkäitä miehiä, jotka ovat liikkeellä keväällä tai syksyllä

20 TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN - RIKOSTEN, HÄIRIÖIDEN, TAPATURMIEN JA ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISEMINEN Rikosten ja häiriöiden torjunta Rikosten ja häiriöiden määrään ja laatuun voidaan vaikuttaa. Rikosten määrän kasvaminen ja turvattomuuden tunteen lisääntyminen ei ole mikään vääjäämätön prosessi tai "luonnon laki." Rikokset eivät myöskään ole irrallisia ja sattumanvaraisia tapahtumia, vaan niissä on omat säännönmukaisuutensa ja kytkökset yhteiskunnallisiin muutoksiin. Tuntemalla ja tunnistamalla nämä mallit rikostentorjuntaa on helpompi suunnitella. 4 Rikosten ja häiriöiden estäminen on ennen kaikkea yhteistyötä ja yhdessä tekemistä. Se edellyttää asioiden tarkastelua eri näkökulmista ja niiden yhdistämistä yhteisiksi tavoitteiksi ja toimenpiteiksi, niiden seurantaa ja arviointia säännöllisin välein sekä jatkuvuutta. Turvallisuuden edistämiseen ei ole olemassa mitään yhtä oikeaa mallia tai toimintatapaa, vaan samanaikaisesti tarvitaan monitasoisia rikollisuutta estäviä toimenpiteitä. Rikosten torjunnan pohjana on kuitenkin kolme selkeää päätavoitetta: rikostilaisuuksien vähentäminen, rikollisuuteen rekrytoitumiseen vähentäminen, rikosten uusimisriskin vähentäminen. Näiden päätavoitteiden saavuttamiseksi on kiinnitettävä huomioita niin tekijään, tilanteisiin kuin kohteeseen. Toimenpiteet on suunnattava koko väestöön, erikoisryhmiin, jotka on todettu erityisen riskialttiiksi sekä jälkikäteisiin toimenpiteisiin, joilla pyritään ehkäisemään rikosten uusiutumista tai uudelleen uhriutumista. Tästä muodostuu yhdeksänkenttäinen matriisi, josta paras tulos saadaan silloin, kun resursseja suunnataan samanaikaisesti mahdollisimman moneen siinä olevaan kohtaan. 5 Vastaava lähestymistapa on perinteinen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, jossa puhutaan terveyden edistämisen (health promotion) lisäksi sairauksien ehkäisystä primääri-, sekundaari- ja tertiääriprevention tasolla. Vaikka tässä osiossa käsitellään tarkemmin vain rikosten torjuntaa, jäljempänä esitetty ajattelutapa sopii monilta osin sovellettuna myös onnettomuuksien ja tapaturmien torjuntaan. 4 Katso lisää asiasta mm. Graham-Benett: Rikoksentorjuntastrategioita Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa, Helsinki Hollantilaiset Jan van Dijk ja Jaap de Waard ovat kehittäneet edellä kerrotun rikollisuuden ehkäisemisen mallin, mikä on todettu olevan tässä työssä tehokas ja käyttökelpoinen apuväline. Alla oleva taulukko esittää, miten heidän mukaansa rikoksia voidaan torjua primääri-, sekundaari- ja tertiaaritasolla kohdennettuna tekijöihin tilanteisiin ja uhreihin

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

Yksilön turvallisuuskäyttäytyminen varautumista vahvistamassa. Helsinki 30.10.2010 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö

Yksilön turvallisuuskäyttäytyminen varautumista vahvistamassa. Helsinki 30.10.2010 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö Yksilön turvallisuuskäyttäytyminen varautumista vahvistamassa Helsinki 30.10.2010 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö 18.11.2010 Mihin suuntaan Suomi kehittyy Suomi kaupungistuu ja ikääntyy nopeasti Turvattomuuden

Lisätiedot

Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma

Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma 2012-2015 SISÄLTÖ 1. Tiivistelmä.......................................................... 3 2. Turvallisuussuunnitelman tausta ja tavoitteet................................

Lisätiedot

12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma -

12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma - 12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma - 10.11.2011 Kalle Eklund Koulutuspäällikkö Pysy pystyssä seminaari Keski-Uudenmaan pelastustoimialue Osakaskuntia 8

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio 3. Sisäisen turvallisuuden ohjelma Laaja käsitys turvallisuudesta Ennalta ehkäisy, tilanteen mukainen,

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Turvallisuus

Toimintaympäristö: Turvallisuus Toimintaympäristö: Turvallisuus Tampere 11.6.29 Janne Vainikainen 12 1 8 6 4 2 3 25 2 15 1 5 14 12 1 8 6 4 2 2 25 2 1 75 1 5 1 25 1 75 5 25 Tulipalot Kuolleet Loukkaantuneet Omaisuusvahingot (1 ) 23 24

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma

Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma 2012-2015 päivitetty 26.2.2014 Sisältö 1. Tiivistelmä.......................................................... 1 2. Turvallisuussuunnitelman tausta ja tavoitteet................................

Lisätiedot

TURVALLISTA ELÄMÄÄ JOENSUUSSA JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

TURVALLISTA ELÄMÄÄ JOENSUUSSA JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA TURVALLISTA ELÄMÄÄ JOENSUUSSA JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA TURVALLISUUSSUUNNITTELUN ORGANISAATIO JOENSUUSSA Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Turvallisuussuunnittelun ohjausryhmä Alatyöryhmät:

Lisätiedot

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 9.9.2011 1 Suomen hallituksen talouspolitiikka (2011

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat Arjen turvallisuus järjestöt osallistuvat Turvapäivän tuloksia odotellessa Ideoita Miten järjestöt voivat toimia yhteistyössä keskenään Miten järjestöt voivat tukea viranomaisia Mikä rooli itselläni ja

Lisätiedot

Suomi turvallinen maa. Päämajasymposium Mikkeli 6.7.2012 Poliisiylijohtaja Mikko Paatero

Suomi turvallinen maa. Päämajasymposium Mikkeli 6.7.2012 Poliisiylijohtaja Mikko Paatero Suomi turvallinen maa Päämajasymposium Mikkeli 6.7.2012 Poliisiylijohtaja Mikko Paatero Lähtökohtia turvallisuudelle Poliisi on Suomen luotetuin organisaatio (Valitut Palat: Luotetuimmat brändit tutkimus)

Lisätiedot

POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN. Ylikomisario Heikki Ihalainen

POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN. Ylikomisario Heikki Ihalainen POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN Ylikomisario Heikki Ihalainen Rattijuopumusten vertailu 2007-2008 (-11.5) 2008 2007 törkeä rattijuopumus 4 662 4 821 alkoholi 4 427 4 601 huumaava aine 235 220 rattijuopumus

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Ikääntyneiden asumisen turvallisuus Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö 8.2.2013 Yhteiskunnan muutokset heijastuvat turvallisuuteen Yksilöiden ja ryhmien tarpeet erilaisia myös turvallisuudessa

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Minna Piispa Oikeusministeriö rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Päihdetiedotusseminaari, Bad Ems, Saksa, 7-10.9.2006 Sisältö Ohjelman lähtökohdat Suomalaisen väkivallan

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Virolahden asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 7.2.2013

Arjen turva kysely. Virolahden asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 7.2.2013 Arjen turva kysely Virolahden asukkaiden vastaukset 7.2.2013 EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 1 Vastaajia yhteensä 123 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia

Lisätiedot

Rattijuopumus. Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 7.5.2015. rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015

Rattijuopumus. Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 7.5.2015. rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015 Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015 Rattijuopumus Kuolemaan johtaneiden ja vakavien liikenneonnettomuuksien riskitekijä 1 Yleistä 1,6 promillen rajan ylittyessä

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Päihteet Pohjois-Karjalassa Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia. VIRVE-päivä 19.3.2013. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia. VIRVE-päivä 19.3.2013. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia VIRVE-päivä 19.3.2013 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden tehtävät Yleinen järjestys ja turvallisuus

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Sisällys 1 Taustaa... 3 1.1 Valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta... 3 1.2 Turvallisuussuunnitelman laatiminen Laurea-ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Ikääntyneisiin kohdistuvat rikokset ja niiden ehkäiseminen

Ikääntyneisiin kohdistuvat rikokset ja niiden ehkäiseminen Ikääntyneisiin kohdistuvat rikokset ja niiden ehkäiseminen Rikoksentorjuntaneuvoston työryhmän selvitys OM selvityksiä ja ohjeita 41/2011 -julkaisu 21.9.2011 Mervi Sarimo, työryhmän sihteeri 1 Työryhmä

Lisätiedot

Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin!

Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin! Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin! Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi - Koulutusta - Julkaisuja - Telma -Verkkopalvelut: www.ttk.fi, www.nolla.fi

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue Dia 1 Alue 12 kuntaa (1.1.2004 18 kuntaa) Noin 280 000 asukasta (vrk 12/2013) Noin 23 160 km 2 260 km Dia 2 Alue Noin 250 000 asukasta (50 km säteellä Oulusta) Dia 3 Yhteistyö arjen turvallisuuden parantamisessa

Lisätiedot

Katsaus Turvaturku -hankkeeseen ja turvallisuustyön nykyvaiheeseen

Katsaus Turvaturku -hankkeeseen ja turvallisuustyön nykyvaiheeseen Katsaus Turvaturku -hankkeeseen ja turvallisuustyön nykyvaiheeseen Marjo-Riitta Pihlajamäki 13.6.2008 Turku Suurten kaupunkien rikoksentorjunta ja turvallisuus -seminaari Esityksen sisältö - 1. Turun turvallisuussuunnittelun

Lisätiedot

Turvallisuuden monialainen edistäminen

Turvallisuuden monialainen edistäminen Turvallisuuden monialainen edistäminen Jyväskylä, Turvallisuutta ja hyvinvointia hoitotyössä -seminaari 25.11.2014 Anne Lounamaa. THL, Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Tapaturmissa kuolleet ja ennuste vuoteen

Lisätiedot

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Kehittämispäällikö Anne Lounamaa, FT Tapaturmien ehkäisyn yksikkö, THL 4.10.2013 RAI- vertailukehittämisen seminaari 3.10.2013, Helsinki, Paasitorni

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Oulun Turvallisuusohjelma 2013-2016 http://www.ouka.fi/oulu/turvallisuus/

Oulun Turvallisuusohjelma 2013-2016 http://www.ouka.fi/oulu/turvallisuus/ Oulun Turvallisuusohjelma 2013-2016 http://www.ouka.fi/oulu/turvallisuus/ Sisäinen turvallisuus ja kolmas sektori Kansallinen turvallisuusseminaari Oulussa 10.11.2015 Riskienhallintapäällikkö Heikki Kontsas,

Lisätiedot

"Poliisi" "Pelastus" Kartta. Katuturvallisuusindeksi Turvallisuuskysely

Poliisi Pelastus Kartta. Katuturvallisuusindeksi Turvallisuuskysely "Poliisi" Katuturvallisuusindeksi Turvallisuuskysely Alkoholijuomien kokonaiskulutus 100 %:n alkoholina (tai vastaava indikaattori) Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset (3 vuoden keskiarvo) Päihtymys-

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vakava väkivaltarikollisuus Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Henkirikollisuus Henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha,

Lisätiedot

Väkivallan vähentäminen Porissa

Väkivallan vähentäminen Porissa Väkivallan vähentäminen Porissa Rikoksentorjuntaseminaari 2014 Vantaa 17.9.2014 Tuomo Katajisto komisario Lounais-Suomen poliisilaitos Väkivallan vähentämishankkeen taustaa Porin ja poliisilaitoksen yhteinen

Lisätiedot

Turvassa kyläss. Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke

Turvassa kyläss. Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke Turvassa kyläss ssä? Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke 1.3.2009-31.12.2011 31.12.2011 Suomen kylätoiminta ry Mitä on turvallisuus? Turvallinen työ-, koti-ja asuinympäristö

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011 Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Maahanmuuttajat 168 000 maahanmuuttajaa (ulkomaan kansalaista) vuonna 2010 Vuonna 1990 vastaava

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten?

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntatalo B3.3, 11.9.2013 Jussi Rahikainen, pelastustoimen kehittämispäällikkö Suunnitelmallinen turvallisuusyhteistyö

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

Viihtyisä ja turvallinen koti ympäristö. Ulla-Kirsikka Ekman Arkkitehtikonttori Vainio & Ekman Oy

Viihtyisä ja turvallinen koti ympäristö. Ulla-Kirsikka Ekman Arkkitehtikonttori Vainio & Ekman Oy Viihtyisä ja turvallinen koti ympäristö Ulla-Kirsikka Ekman Arkkitehtikonttori Vainio & Ekman Oy 1 Rakennettu ympäristö luo pohjan asuinalueen hyvinvoinnille ja turvallisuudelle 2 Perustuu avoimen yhteiskunnan

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella

Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella Nuorten rikoksiin ja häiriökäyttäytymiseen sekä perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen Sirkku Nurmi vanhempi konstaapeli Forssan Ankkuri-tiimi Hämeen poliisilaitos

Lisätiedot

13.5.2011 UKK instituutti Tapaturmien järjestelmällinen seuranta mitä kunta siitä hyötyy?

13.5.2011 UKK instituutti Tapaturmien järjestelmällinen seuranta mitä kunta siitä hyötyy? 13.5.2011 UKK instituutti Tapaturmien järjestelmällinen seuranta mitä kunta siitä hyötyy? Turvallinen kaupunki Safe Community Kouvolan kaupunki/ Hyvinvointipalvelut Kim Strömmer Safe Community -verkosto

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

Arvoisat ministeri Suvi Lindén

Arvoisat ministeri Suvi Lindén Arvoisat ministeri Suvi Lindén, Juha Rehula ja Paula Risikko, eduskuntapuoleen puheenjohtajat, liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustaja 1.1.2003 tuli voimaan

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015 Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 23.5.2013 JJ Koski Taustaa KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde-ja mielenterveystyönseudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 1 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 Tähän muistioon on koottu Lapin peruskouluihin suunnattujen THL:n kouluterveyskyselyn (kevät 2010, N 3635, 8.-9.luokat) ja Tervein Mielin

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ Mari Kaltemaa-Uurtamo 13.9.2012 Ankkuri hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen liitolta ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 494 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 99 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Tehoa kuntien hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyöhön Turvallisuussuunnittelun ohjaus- ja seurantaryhmä 14.12.2012 Marko Palmgren Projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Vartija työssään kohtaamisia nuorten kanssa. Securitas Oy / Mikael Riihelä

Vartija työssään kohtaamisia nuorten kanssa. Securitas Oy / Mikael Riihelä Vartija työssään kohtaamisia nuorten kanssa Securitas Oy / Mikael Riihelä Vartijan imago nuoriso arvostaa vanhempiaan enemmin Vartijan työtehtävät ovat muuttuneet lähemmäksi nuorten jokapäiväistä elämää.

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Tavoitteista sopiminen / turvallisuussuunnitelman rakentaminen Työtä turvallisuuden eteen Torniossa

Tavoitteista sopiminen / turvallisuussuunnitelman rakentaminen Työtä turvallisuuden eteen Torniossa TornioHaparanda turvallinen elinympäristö 29.1-30.1.2008 Tavoitteista sopiminen / turvallisuussuunnitelman rakentaminen Työtä turvallisuuden eteen Torniossa Tuija Palosaari, rikoksentorjuntaneuvoston puheenjohtaja

Lisätiedot

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina EK-ARTU Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 18.4.2013 1 EK-ARTU-HANKE Etelä-Kymenlaakson kunnat Hamina,

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE Kuuden koon malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli päiväkotiin ja kouluun LAPSEN TURVAKSI HANKE 2007

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta

Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta Lasten hyvinvointitiedon II foorumi 6.10.2008 Noora Ellonen Poliisiammattikorkeakoulu Tutkimuksen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet

Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet Sirkka Jakonen, johtaja, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintovirasto edistää

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot