Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Tavaraliikenne ja logistiikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Tavaraliikenne ja logistiikka"

Transkriptio

1 Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Tavaraliikenne ja logistiikka

2 ESIPUHE Päijät-Hämeen maakunnassa käynnistettiin liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen vuoden 2004 lopulla. Suunnittelu on luonteeltaan maakunnan liikennepolitiikkaa luovaa työtä ja työssä tarkastellaan kokonaisuutena kaikkia liikenteeseen liittyviä asioita. Suunnitelman aikatähtäin on vuodessa Tähän mennessä on laadittu kuvaus liikenteen toimintaympäristöstä ja pitkän tähtäimen muutossuunnista sekä asetettu tavoitteet liikennejärjestelmän kehittämiselle. Tämä osaraportti käsittelee Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman kehittämistä tavaraliikenteen ja logistiikan näkökulmasta. Käsiteltäviä kysymyksiä ovat mm. Lahden seudun logistiikkakeskuksen strategia ja toimintojen sijoittamisvaihtoehdot, muut maakunnan logistiikan kehittämistarpeet sekä tavaraliikennettä palvelevan liikenneinfrastruktuurin kehittämistarpeet. Suunnittelutyön tilaajia ovat Päijät-Hämeen liitto, Hämeen tiepiiri, Ratahallintokeskus ja Etelä-Suomen lääninhallitus sekä kaikki maakunnan kaksitoista kuntaa. Tämän osaraportin on laatinut Ramboll Finland Oy, jossa työstä on vastannut Pekka Iikkanen. 1

3 TIIVISTELMÄ Päijät-Hämeen logistinen sijainti tulevassa kansallisessa ja kansainvälisessä liikenneverkossa on hyvä. Asema paranee edelleen, kun Lahti Heinola-moottoritie ja oikoratavalmistuvat vuonna Lahden seudusta voi kehittyä merkittävä Etelä-Suomen logistiikkakeskus. Vuoteen 2008 mennessä maakunnassa on kaavoitettu ja käyttöön otettavissa noin 400 ha uusia logistiikka- ja teollisuustoimintaan varattuja alueita. Lahden seudulla on järkevää keskittyä yhden kilpailukykyisen logistiikkakeskuksen kehittämiseen sen sijaan, että voimavaroja hajautetaan usean hankkeen kesken. Tämä tulee ottaa huomioon myös maankäytön suunnittelussa. Lahden seudulla logistiikkatoiminnot tulisi keskittää alueille, jotka ovat riittävän laajoja hyvät liikenteelliset yhteydet tie- ja rataverkolle. Keskittäminen mahdollistaa tehokkaan toiminnallisen yhteistyön sekä tarvittavat tukipalvelut ja liikenneyhteydet niin tavaraliikenteelle kuin työmatkoillekin. Alueiden sijoittamisessa tulisi ottaa huomioon myös sijainti nykyisiin ja kehitettäviin asuinalueisiin. Alueita, joille tällaiset keskittymät soveltuvat ovat mm. Nostava Hollolassa, Ämmälä Lahdessa sekä Henna Orimattilassa. Logistiikkakeskuksen kehittämisessä on tärkeää myös pyrkiä yhteistyöhön muiden Etelä- Suomen logistiikkakeskusten kanssa. Lahden logistiikkastrategian tukijalkana ovat sisustamiseen sekä muovien ja pukeutumiseen liittyvä logistiikka. Lahden seudun logistiikkakeskuksen potentiaalisia päätavaravirtoja ovat vuonna 2008 valmistuvan Vuosaaren sataman kautta tapahtuvat vienti- ja tuontikuljetukset sekä TranSiperian radalla kuljetettavat Kaukoidän tuotteet. Päijät-Hämeen teollisuusrakenne suosii tiekuljetusten käyttöä. Nopeus- ja täsmällisyysvaatimusten kasvu ja toimituserien pienentyminen korostavat sujuvien tieyhteyksien tarvetta. Elinkeinoelämän kannalta maakunnan tärkeimpiä tiehankkeita ovat eteläisen kehätien rakentaminen, valtatien 4 parantaminen Lusista Jyväskylään sekä valtatien 12 parantaminen Lahden länsi- ja itäpuolella. Kaikki nämä hankkeet edistävät kuljetusten sujuvuutta, kustannustehokkuutta ja turvallisuutta. Lahden eteläinen kehätie parantaisi myös entisestään Lahden eteläisten osien houkuttelevuutta teollisuuden ja logistiikkapalvelujen sijoitusalueena. Uudelta tieltä voitaisiin rakentaa mm. liittymä Nostavan logistiikka-alueelle. Muita tiekuljetuksia koskevia kehittämistarpeita ovat alemman tieverkon kelirikko-ongelmien vähentäminen sekä keskustojen tavaraliikenteen edistäminen ja liikenteen aiheuttamien ympäristöhaittojen vähentäminen. Rautatiekuljetukset ovat tärkeitä erityisesti Heinolan metsä- metalliteollisuudelle sekä Kärkölän metsäteollisuudelle. Heinolan rautatiekuljetukset mahdollistava Lahti-Heinola-rata on yksi lakkautusuhan alla olevista vähäliikenteisistä radoista. Radan lakkauttaminen aiheuttaisi merkittävää haittaa Heinolan teollisuuden kilpailukyvylle. Tämän vuoksi liikenteen jatkuminen radalla on varmistettava radan perusparantamisen avulla. Myös Loviisan sataman kuljetuksia palveleva Lahti-Loviisa-rata on lakkautusuhan alla. Tämän radan ylläpidon jatkuminen varmistaa sen, että Päijät-Hämeen lähimmän merisataman kuljetuksia voidaan hoitaa turvallisesti ja ympäristöystävällisesti. Rata voisi tulevaisuudessa palvella myös varressa sijaitseva Ämmälän logistiikka-alueen kuljetuksia. Pääradan tavaraliikenteen sujuvuus ja kustannustehokkuus paranee lähivuosina käynnistyvän Lahti Vainikkala tasonnostohankkeen vuoksi. Tärkeimpiä muita rataverkon kehittämistarpeita ovat logistiikka-alueiden edellyttämät raideinvestoinnit kuten Nostavan ja Lahden ratapihan välisen yhteyden rakentaminen. 2

4 Sisältö 1. Johdanto Työn kuvaus Liikennejärjestelmäsuunnitelman kehittämisen visio ja tavoitteet Maakunnan tavaraliikenteen toimintaympäristön muutostekijöitä Yleisiä logistiikan kehitystrendejä Vuosaaren sataman rakentaminen Venäjän ja Kaukoidän kuljetukset Kuljetusmarkkinoiden avautuminen Nykytila ja kehittämistarpeet Yleistä Tieliikenne Rautatieliikenne Vesiliikenne Logistiikka ja maankäyttö Nykytila Kehittämistarpeet Yhteenveto Toimenpide-ehdotukset Lähtökohdat Hallinnolliset ja toiminnalliset hankkeet Maankäytön kehittäminen Liikenneinfrastruktuurin kehittäminen ja ylläpito Yhteenveto toimenpiteistä Toimenpideohjelman vaikutusten arviointia Toimenpiteiden vaikutus yleisesti Vaikutukset peilattuna tavoitteisiin

5 1. Johdanto 1.1. Työn kuvaus Tämä Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmaa koskeva osaselvitys käsittelee maakunnan tavaraliikenteen ja logistiikan kehittämistä. Selvitys muodostuu seuraavista osista: 1. Nykytilanteen analyysit ja kehittämistarpeiden arviointi 2. Toimenpide-ehdotusten laatiminen 3. Toimenpideohjelman vaikutusten arviointi Nykytilanteen analyysissä tarkastellaan Päijät-Hämeen logistisen aseman kehitystä, maakunnan liikenneverkon kuljetuksia sekä arvioidaan liikenneverkon puutteita ja kehitystarpeita tavaraliikenteen ja logististen tarpeiden näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan Päijät-Hämeen logistiseen asemaan vaikuttavia erityiskysymyksiä kuten Vuosaaren sataman sekä transitoliikenteen ja Venäjän kaupan kehitysnäkymiä ja niiden vaikutuksia Päijät-Hämeen logististen palvelujen tarjontamahdollisuuksiin. Nykytilanteen analyysiin ja kehittämistarpeiden pohjalta on laadittu ehdotukset liikennejärjestelmän kehittämishankkeiksi. Ehdotukset sisältävät liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen ja ylläpitoon liittyviä toimenpiteitä sekä suosituksia logistiikkatoimintojen sijoittamiseksi Lahden seudulla. Toimenpide-ehdotusten vaikutuksia on arvioitu Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman kehittämiselle asetettuihin yleisiin tavoitteisiin nähden Liikennejärjestelmäsuunnitelman kehittämisen visio ja tavoitteet Seuraavassa on esitetty Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman kehittämisen visio ja tavoitteet alueittain. Tavaraliikenteen ja logistiikan kannalta tärkeimmät tavoitteet liittyvät elinkeinoelämän sekä osittain myös ympäristöä ja alueiden ja yhdyskuntien kehittymistä koskeviin tavoitteisin. VISIO 2025 Päijät-Hämeen valtakunnallinen ja kansainvälinen kilpailukyky on vahva korkealaatuisten liikenneyhteyksien ja hyvän logistisen sijainnin ansiosta. Maakunnan hyvä saavutettavuus ja viihtyisä elinympäristö houkuttelevat asumaan ja yrittämään. Päijät-Hämeestä on toimivat, turvalliset ja monipuoliset liikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle, muihin maakuntakeskuksiin ja Pietariin. Asumisen, elinkeinoelämän ja vapaa-ajan päivittäisen liikkumisen ja kuljettamisen peruspalvelutaso on turvattu Päijät-Hämeessä niin taajamien välillä kuin hajaasutusalueille. Kaupungeissa ja taajamissa suositaan kestävän kehityksen mukaista liikkumista ja liikennejärjestelmää on kehitetty siten, että tarve henkilöautolla liikkumiseen ei ole kasvanut. Maaseudulla on huolehdittu joukkoliikenteen peruspalvelusta ja varmistettu henkilöautoilun edellytykset. 4

6 Tavoitealue A - Ihmisten hyvinvointi Yleistavoite 1. Toimivalla liikennejärjestelmällä taataan eri väestöryhmien hyvät ja tasapuoliset liikkumismahdollisuudet Päijät- Hämeessä. 2. Liikenneturvallisuutta parannetaan kansallisten tavoitteiden mukaisesti niin, että vakavien liikenneturmien määrä jatkuvasti vähenee: vuonna 2010 Päijät-Hämeen liikenteessä kuolee enintään 13 ja vuonna 2025 enintään 6 liikkujaa. 3. Liikenneympäristön esteettömyyttä parannetaan. Näin varaudutaan ikääntyvien määrän lisääntymiseen ja helpotetaan myös muiden liikkumisesteisten itsenäisiä liikkumismahdollisuuksia. 4. Huolehtimalla lähipalvelujen säilymisestä vähennetään autoriippuvuutta arkiliikkumisessa ja turvataan kaikkein asukkaiden pääsy palvelujen luo. Tavoitteen tarkennus / esimerkkejä tavoitetta edistävistä toimista Kaupunkiseuduilla ja erityisesti keskustoissa kevyen liikenteen verkostoa kehitetään kattavaksi ja jatkuvaksi. Taataan kilpailukykyinen joukkoliikenne työ- ja koulumatkaliikenteessä ja hyvä palvelutaso muulloin. Henkilöautoliikenteen sujuvuus ja palvelutaso säilyvät nykyisellä tasolla. Maaseudulla turvataan henkilöautoliikenteen hyvä toimivuus sekä peruspalvelutasoiset joukkoliikennepalvelut. Matkapalvelukeskuksen toteuttaminen parantaa matkaketjuja ja haja-asutusalueen joukkoliikennetarjontaa sekä hallinnonalojen yhteistyötä. Samalla luodaan edellytykset ohuiden henkilö- ja tavarakuljetusvirtojen yhdistämiselle Liikennejärjestelmän toimijoiden vastuuta ja yhteistyötä lisätään liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Liikenneympäristöä kehitetään turvallisempaan suuntaan sekä taajamissa että muulla tieverkolla. Asennekasvatuksen myötä lisätään vastuullista liikennekäyttäytymistä. Liikenteen valvontaa lisätään. Kaupunkikeskustat ja paikallisliikenteen kalusto kehitetään esteettömiksi. Tärkeää on varmistaa koko matkaketjun esteettömyys. Maaseudulla varmistetaan keskustaajamien merkittävimpien kevyen liikenteen reittien esteettömyys ja riittävä palveluliikenteen tarjonta. Turvataan joukkoliikenteellä hyvin saavutettavien kaupunkikeskustojen palvelutarjonta. Tuetaan jalan ja pyörällä saavutettavien julkisten ja yksityisten lähipalvelujen säilymistä asuinalueilla. Maaseututaajamien palvelutarjonta turvataan. B - Elinkeinoelämä 1. Vahvistetaan Päijät-Hämeen hyvän valtakunnallisen logistisen sijainnin tuomaa kilpailuetua maakunnan elinkeinoelämälle. 2. Tieverkko tarjoaa elinkeinoelämän kuljetusten tarvitsemat yhteydet. 3. Rautatiekuljetusten kilpailukykyä parannetaan. Lahden seudun asema Etelä-Suomen jakelukeskuksena vahvistuu. Luodaan edellytykset alueen tuotantorakennetta ja väestöä palvelevalle logistiikkakeskukselle. Hyödynnetään myös uudet avautuvat mahdollisuudet, kuten Vuosaaren sataman valmistuminen ja Venäjän markkinoiden vilkastuminen. Tuetaan pitkämatkaisen raskaan liikenteen siirtymistä tiekuljetuksista rautateille. Tiekuljetuksille tärkeiden pääväylien toimivuus säilytetään korkealla tasolla. Toteutetaan valtateille suunnitellut isot investoinnit (vt 4, vt 12, vt 24). Alemman tieverkon päivittäinen liikennekelpoisuus vastaa maa- ja metsätalouden sekä matkailun tarpeita. Nostetaan rataverkon kantavuutta ja toteutetaan tasonnostohankkeet itäisen Suomen rataverkolla. Turvataan rautatiekuljetuksille riittävä ratakapasiteetti. Ylläpidetään maakuntaa laajasti palvelevaa rataverkkoa ja 5

7 4. Työmatkaliikenteen toimivuus turvataan kaikilla kulkutavoilla. turvataan toiminta maakunnan vähäliikenteisillä Lahti-Heinolaja Lahti-Loviisa -radoilla. Uudet yritysalueet sijoitetaan maakunnassa niin, että mahdollisuudet tavarakuljetuksiin rautateitse ovat hyvät. Kaupunkiseudulla varmistetaan työpaikkojen hyvä saavutettavuus joukkoliikenteellä ja polkupyörällä. Maaseudulla teiden kunnossapidon taso turvaa työssäkäyntiedellytykset. Joukkoliikenteen kulkutapaosuutta lisätään etenkin muualta maakunnasta Lahteen ja Lahden seudulta Helsinkiin suuntautuvilla työmatkoilla. C - Ympäristö 1. Hillitään autoliikenteen kasvua ja tuetaan ympäristöä säästäviä liikkumistottumuksia 2. Pienennetään liikenteestä johtuvaa pohjavesien saastumisriskiä. 3. Vähennetään liikenteen melusta ja tärinästä aiheutuvia haittoja. Parannetaan kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä kaupungeissa ja taajamissa. Parannetaan joukkoliikenteen kilpailuasemaa pääkaupunkiseudulle ja muualle maakunnan ulkopuolelle suuntautuvassa pitkämatkaisessa liikenteessä. Tehostetaan olemassa olevan liikenneinfrastruktuurin käyttöä ennen uusien väylien rakentamista. Kannustetaan yrityksiä kestävän liikkumisen suosimiseen. Täydennetään pohjavesisuojauksia pohjavesialueiden vilkasliikenteisillä teillä (vt 12, vt 4 Hartolassa), kaduilla ja muilla liikennettä synnyttävillä alueilla. Melusuojausta jatketaan vilkkaimmilla teillä (vt 4, vt 12, vt 24), kaduilla ja rautateillä. Rautatieliikenteestä johtuvia tärinähaittoja vähennetään. Melunsuojaustarpeet huomioidaan jo maankäytön suunnittelussa. D - Alueiden ja yhdyskuntien kehittäminen 1. Maakunnan kasvu toteutetaan yhdyskuntarakennetta hajauttamatta. 2. Päijät-Häme lisää houkuttelevuuttaan monipuolisena asuinja vapaa-ajanympäristönä. Kaupunkiseuduilla uudet rakentamisen alueet tulee sijoittaa joukkoliikenteen kannalta edullisesti. Asemien ympäristön maankäyttöä vahvistetaan. Maaseudulla tulee vahvistaa taajamien sekä kylien elinvoimaisuutta ja välttää hajarakentamista. Kaupunkialueet ovat viihtyisiä, monipuolisia palveluja tarjoavia sekä turvallisia elinympäristöjä. Maaseudulla, erityisesti maakunnan pohjoisosissa, palvellaan lisääntyvää vapaa-ajan asumista huolehtimalla lähipalveluista, joukkoliikenneyhteyksistä kaupunkeihin sekä alemman tieverkon kunnosta. Lahden seudun asema laajenevan metropolialueen työssäkäyntialueella vahvistuu. 6

8 1.3. Maakunnan tavaraliikenteen toimintaympäristön muutostekijöitä Yleisiä logistiikan kehitystrendejä Seuraavassa on esitelty keskeisiä logistiikan kehitystrendejä: Asiakaslähtöisyys Tuote- ja palveluvalikoima sekä yritysten toimintatavat suunnitellaan enenevässä määrin asiakaslähtöisesti. Asiakkaiden tarpeet pyritään täyttämään räätälöinnillä ja lisäarvopalveluilla, joita logistinen ketju tuottaa. Asiakaslähtöiset räätälöidyt toimintatavat ja varastojen vähentäminen edellyttävät tilauksesta toimitukseen kuluvan ajan lyhentämistä. Kun tuote valmistetaan asiakasohjautuvasti ilman varastoja toimitusaika muodostuu koko toimitusverkon läpimenojoista. Kun kuljetusverkossa on riittävästi kuljetettavaa tavaraa, mahdollistuvat aikataulultaan tiheät ja säännölliset kuljetusyhteydet. Tämä edellyttää terminaalitoimintojen keskittämistä, jolloin tällaisten hubterminaalien välille voidaan rakentaa kysynnän mukaisesti hyvä palvelutaso. Kun yhteystiheys on suuri, ei tavara joudu odottamaan ja toimitusaika nopeutuu. Kansainvälisessä liikenteessä tämä merkitsee satama- ja lentoterminaalien voimakasta keskittämistä Suomessa sekä näiden hyvää integroitumista muuhun kuljetusjärjestelmään. Keskittyminen ydinosaamiseen Yritykset pyrkivät keskittämään resurssejaan niille liiketoiminnan osa-alueille, joissa ne ovat vahvimpia. Keskittyminen ydinosaamiseen johtaa verkostoitumiseen ja toimintojen ulkoistamiseen. Kauppa ja teollisuus ulkoistavat esimerkiksi logistisia toimintojaan yhdistämällä nopeutuvia ja ohentuvia tavaravirtojaan logistiikkayritysten avulla. Yhä useammin keskenään kilpailevat yritykset yhdessä etsivät tehokkaita tapoja toimia logistiikkaympäristössä. Suuret logistiikkayritykset tarjoavat suoria ja nopeita yhteyksiä globaalitasolla ja haluavat integroitua osaksi asiakkaidensa tuotantoa. Suuret logistiikkatoimijat pyrkivät keskittymään ohjaukseen ja asiakassuhteen hallintaan ja ostavat perusprosessien suorituksen ulkopuolisilta yrityksiltä. Tämä kehitys turvaa myös paikallisten kuljetusyritysten toimintamahdollisuuksia. Verkostoituminen Verkostoituneen liiketoiminnan hallinta ja tehokkuus on yksi tärkeimmistä logistisista haasteista. Logistiikka on kehittymässä kysyntä- ja tarjontaketjujen hallinnasta kysyntä- ja tarjontaverkostojen hallintaan. Yksittäisten yritysten toiminnan optimoinnin sijaan logistista prosessia pyritään kehittämään yhtenä kokonaisuutena toimittajilta asiakkaille. Verkostoituminen on globaali valtioiden rajat ylittävä suuntaus niin kaupassa, teollisuudessa kuin logististen palveluiden tuotannossa. Maailmanlaajuiset yritykset luovat globaaleja liiketoimintamalleja ja ohjausjärjestelmiä. Logistinen palvelutuotanto pyrkii rakentamaan verkostoja, joissa ne voivat tuottaa asiakkailleen lisäarvoa tuottavia ovelta ovelle kokonaispalveluja. 7

9 Vaihto- ja käyttöomaisuuden käytön tehostaminen Tuotesuunnittelun avulla pyritään vähentämään tuotannossa tarvittavien nimikkeiden lukumäärää. Tämä pienentää varastoihin sitoutuvan pääoman arvoa ja mahdollistaa ostojen keskittämisen entistä harvemmille nimikkeille ja toimittajille. Tämä parantaa neuvotteluasemaa sopimuksissa ja alentaa hankintahintoja. Samalla voidaan parantaa palvelutasoa toimitusfrekvenssiä kasvattamalla. Jakelu- ja kuljetusjärjestelmien kehittäminen Vaihto- ja käyttöomaisuuden käytön tehostaminen muuttaa jakelujärjestelmien rakenteita. Varastoja keskitetään ja niissä varastoitavia nimikemääriä vähennetään. Tämä johtaa erilaisiin toimintamalleihin, joita ovat mm. - varastoinnin keskittäminen valtakunnallisesti ja kansainvälisesti - materiaalivirtojen vahvistaminen ja kustannustehokkuuden parantaminen - tuotteiden toimittaminen asiakkaille ilman välivarastointia - cross-docking menettelyn yleistyminen (terminaaleihin saapuvat kuljetukset yhdistellään muden kuljetusten kanssa ilman välivarastointia, jolloin voidaan parantaa kuljetusten kustannustehokkuutta tavaravirtoja vahvistamalla). Erityisesti kansainvälisissä kuljetusketjuissa lisääntyy intermodaalitekniikan hyödyntäminen. Intermodaalikuljetus tarkoittaa kuljetusta, jossa kuljetettava tavara on koko kuljetuksen ajan samassa kuljetusyksikössä, jota kuljetetaan vähintään kahdella eri kuljetusmuodolla. Tyypillisiä kuljetusyksiköitä ovat kontti, traileri ja junanvaunu. Eri kuljetusyksiköiden käytön kehitys on riippuvainen mm. merikuljetusten tarjonnasta sekä viennin ja tuonnin suuntautumisesta, sillä kullekin suuryksikölle on luontaiset maantieteelliset käyttöalueensa. Yleinen arvio on, että konttien käyttö tulee kasvamaan muita suuryksikköjä nopeammin. Tähän vaikuttaa overseas-viennin ja -tuonnin muuta ulkomaankauppaa nopeampi kasvu. Varustamot ja terminaalioperaattorit arvioivat konttiliikenteen kasvun olevan erittäin nopeaa, sillä logistiikkaketjuihin kohdistuvat odotukset ja merikuljetusten tarjonta kehittyvät konttiliikennettä suosiviksi Vuosaaren sataman rakentaminen Helsinki on siirtää satamantoiminnat uuteen Vuosaaren satamaan, jonka on määrä valmistua vuonna Satama keskittyy käsittelemään vain suuyksiköitä, minkä vuoksi lastaus- ja purkaustyö viedään sataman ulkopuolelle. Satama tarvitsee siten ns. sisämaaterminaaleja, joissa tarjotaan suuryksikkökuljetusten yhdistelemistä ja kuljetusten ennakko- ja jälkikäsittelyä. Sisämaaterminaaleilta edellytetään hyviä liikenneyhteyksiä ja keskeistä sijaintia Vuosaaren sataman tavaravirtoihin nähden. Keskeisen logistisen aseman vuoksi Lahden seutu on potentiaalinen sijoituspaikkavaihtoehto tällaiselle terminaalille Venäjän ja Kaukoidän kuljetukset Suomen satamat säilyttävät asemansa tärkeinä Venäjän kauttakuljetusten satamina. Kuljetukset keskittyvät Haminan, Kotkan, Helsingin, Hangon, Turun ja Naantalin satamiin. Nykyisin Suomen kautta Venäjälle suuntautuva liikenne on pääasiassa kuorma-autoilla tapahtuvia kulutus- ja investointitavaroiden kuljetuksia ja Venäjältä länteen suuntautuva liikenne junilla tapahtuvia kemikaalien kuljetuksia. Suomen kautta kulkee nykyisin noin kolmannes Venäjän tuonnin arvosta. Suomen kautta kuljetetaan tuotteita, jotka vaativat korkeaa logistista osaamista. 8

10 Venäjän transitoliikenteen kehitys on riippuvainen monesta tekijästä, kuten Venäjän talouden ja omien satamien kehityksestä, Baltian satamien kilpailukyvyn kehityksestä sekä raakaaineiden maailmanmarkkinoiden ja Venäjän oman teollisuustuotannon raaka-ainetarpeen kehityksestä. Venäjän talouden odotetaan kasvavan vuoteen 2010 asti suotuisasti ( 1 ETLA:n selvityksessä BKT:n kasvuksi arvioidaan noin 6 %/vuosi), mikä tulee lisäämään Venäjän tuontia noin 10 % vuodessa. Onkin todennäköistä, että kulutus- ja investointitavaroiden kuljetukset Suomen kautta Venäjälle tulevat lähivuosina kasvamaan, vaikka kilpailu konttikuljetuksista kiristyy erityisesti Baltian ja Venäjän omien satamien kanssa. Suomen kautta länteen vietävien kemikaalien osalta tavaravirrat pysynevät nykyisen suuruisina, joskin pidemmällä aikavälillä tavaravirrat voivat kääntyä osittain Venäjän suuntaan Venäjän oman kemikaaleja tarvitsevan jatkojalostuksen kasvaessa. Kaukoidän merkitys tuotannollisena alueena kasvaa nopeasti. Venäjän läpi kulkeva junakuljetusreitti (TransSipearianRailway eli TSR) herättää yhä suurempaa kiinnostusta nopeutensa ja merikuljetusten rahtihintojen nousun vuoksi. Reitin kuljetusten lisääminen on myös Venäjän uuden liikennestrategian mukaista. Kuljetusten pääsuunta on nykyisistä Kaukoidästä länteen. Suomeen idästä saapuvat konttikuljetukset suuntautuvat osaksi Euroopan markkinoille ja osaksi takaisin Venäjälle tiekuljetuksina, sillä Venäjällä ei ole tullin hyväksymiä vapaavarastoja, minkä seurauksena tullimaksut lankeavat maksettaviksi heti. Kaukoidästä Suomen kautta Venäjälle suuntautuvien kuljetusten arvioidaan kuitenkin pitkällä aikavälillä vähenevän logistiikkapalveluja koskevien säädösten muuttuessa ja Venäjän omien logistiikkakeskusten kehittyessä. Toisaalta ennustetun TSR-liikenteen kokonaisvolyymien kasvun vuoksi myös liikenne Suomen kautta tulee kasvamaan. TSR-liikenteen kasvun myötä Kouvolaan on muodostunut merkittävä konttiliikenteen keskus Kuljetusmarkkinoiden avautuminen Kuljetusmarkkinoilla merkittävin lähivuosien muutos koskee Euroopan unionin päätöstä avata kansallinen tavaraliikenne kilpailulle vuoden 2007 alussa. Päätös merkitsee, että kuka tahansa liikennöitsijä, joka täyttää rautatielaissa asetetut säädökset saisi hoitaa kuljetuksia Suomen rataverkolla. Kilpailun avautuminen ei koske kuitenkaan itäistä yhdysliikennettä. Liikenne- ja viestintäministeriön 2 kilpailukykyselvityksen mukaan teollisuus arvioi kilpailun avautumisen vaikuttavan ensimmäiseksi kokojunakuljetuksina hoidettaviin kuljetuksiin. Kilpailun avautumisen arvioidaan parantavan rautatiekuljetusten kilpailukykyä näissä kuljetuksissa. Uusien operaattorien arvioidaan tarjoavan pelkän kuljettamisen asemasta laajempia palvelukokonaisuuksia, joihin voi sisältyä esimerkiksi teollisuuden prosesseja tukevia lisäpalveluja. Sen sijaan kiinnostus ohuita vaunukuorma- tai vaunuryhmäkuljetuksina hoidettavia kuljetuksia kohtaan tulisi olemaan vähäistä. 1 Suomen ja Venäjän logistinen kumppanuus. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. Sarja B Rautatiekuljetusten kilpailukyky Suomessa. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisu 44/

11 2. Nykytila ja kehittämistarpeet 2.1. Yleistä Päijät-Hämeen ja erityisesti Lahden seudun logistinen sijainti kansallisessa ja kansainvälisessä liikenneverkossa on hyvä (kuva 1). Lahti sijaitsee valtakunnallisten pääteiden solmukohdassa ja Venäjälle suuntautuvan pääradan varrella. Alueen yhteydet Etelä-Suomen tärkeimpiin satamiin (Helsinki, Hanko, Kotka, Hamina ja Turku/Naantali) ja Helsinki-Vantaalentoasemalle ovat hyvät. Maakunnan logistinen asema paranee edelleen, rakenteilla oleva Lahti Heinola-moottoritie, Keravan ja Lahden välinen oikorata ja Helsingin Vuosaaren satama valmistuvat. Kuva 1: Lahden ja Päijät-Hämeen sijainti logistisessa verkossa. 10

12 2.2. Tieliikenne Nykyiset kuljetukset Tiekuljetus on Päijät-Hämeen teollisuuden ja tärkein kuljetusmuoto. Vuonna 2002 maakunnasta lähteneet tiekuljetukset olivat 6,6 milj. tonnia, maakuntaan saapuneet kuljetukset 5,6 milj. tonnia ja maakunnan sisäiset kuljetukset 16,1 milj. tonnia (Tilastokeskus 2003). Maakunnan vilkkaimpia tiekuljetusten väyliä Lahti Helsinki ja Lahti-Heinola. Näillä tieosilla vuotuiset kuljetukset ovat yli 5 milj. tonnia. Yli 2,5 miljoona tonnia kuljetetaan valtatie 12:lla niin Lahden länsi- kuin itäpuolella (kuva 2). Valtatie 12 kuljetuksista merkittävä osa käsittää vaarallisia aineita. Kuva 2. Tiekuljetusten tavaravirrat Etelä-Suomessa vuosina (Tiehallinto). Lahti Heinola-moottoritien rakentaminen Maakunnan merkittävin tieliikenteen pullonkaula on valtatie 4 Lahden ja Heinolan välillä. Tien kehittäminen moottoritieksi tulee poistamaan pullonkaulan. Hanke valmistuu vuonna Hanke tulee liittämään Heinolan lähemmäksi Lahtea ja pääkaupunkiseutua. Hanke vahvistaa maakunnan logistista sijaintia ja parantaa maakunnan teollisuuden kilpailukykyä. Valtatie 12 Lahden kohdalla Nykyinen valtatie 12 kulkee Hollolan Salpakankaalta ja Lahden Joutjärvelle asti kokonaisuudessaan taajama-alueella. Tien varren maankäytön vaatiman tiheä liittymäväli haittaa tien sujuvuutta ja vilkas valtatie ( ajon/vrk) aiheuttaa häiriötä ympäristölle. Elinkeinoelämälle tien huono sujuvuus merkitsee kuljetusten hidastumista, ylimääräisiä kuljetuskustannuksia ja kuljetusten onnettomuusriskin kasvua. 11

13 Ongelman poistamiseksi on ehdotettu Lahden eteläisen kehätien rakentamista. Elinkeinoelämän tekemien investointien ja kiinnostuksen painopiste on viimeisten vuosien aikana ollut Lahden eteläosissa ja Hollolan kuntakeskuksen alueella. Päätös eteläisen kehätien linjauksesta ja hankkeen käynnistymisestä on hidastanut investointien toteutumista. Suunnitellun kehätien linjauksen ja valmistuvan oikoradan varrelle ollaan sijoittamassa myös laajaa Nostavan logistiikkatoimintojen aluetta. Valtatie 4 Lusista pohjoiseen Lahti Heinola moottoritien valmistumisen jälkeen valtatien 4 tavaraliikennettä haittaavat ongelmat sijoittuvat Heinolan Lusin ja Jyväskylän välille. Tiejakso on kapea, mäkinen ja mutkainen ja tierakenteen kunto huono. Tie soveltuu siten huonosti raskaille kuljetuksille. Tieltä puuttuvat myös melu- ja pohjavesisuojaukset. Tien liikennemäärä Lusin ja Vaajakosken on ajon/vrk, josta raskaan liikenteen osuus on %. Tiellä esiintyy kuljetusten sujuvuutta haittaavia ruuhkia lähinnä kesäviikonloppuisin. Tie sivuaa maakunnan alueella Hartolan taajamaa, jonka kohdalla liittymä- ja kevyen liikenteen järjestelyt ovat puutteellisia. Valtatie 12 Lahden länsi- ja itäpuolella Valtatie 12 liikennemäärät Hollolan ja Tuuloksen välillä ovat ajoneuvoa/vrk. Tieosa on varallinen, sillä on suuri liittymätiheys ja tien ohitusmahdollisuudet ovat huonot. Liikenteen sujuvuus on myös heikentymässä. Tie kulkee osittain tärkeillä pohjavesialueilla, minkä vuoksi pohjaveden suojaustarvetta on Hollolassa ja Hämeenkoskella. Valtatie 12 on ruuhkautumassa myös Lahden itäpuolella. Tien liikennemäärä on Lahden ja Nastolan välillä ajon/vrk ja Nastolan itäpuolella ajon/vrk. Nastolan itäpuollella raskaan liikenteen osuus on suuri (17 %). Lahdesta Uusikylään asti tie on leväkaistaista moottoriliikennetietä. Uusikylästä Tillolaan (25 km) tie hyvin kapea ja huonokuntoinen. Ohitusmahdollisuudet tiellä ovat huonot. Tie kulkee osittain merkittävillä pohjavesialueilla, joilla ei ole tehty pohjavesisuojauksia vaarallisten aineiden kuljetusonnettomuuksien varalle. Alempi tieverkko Päijät-Hämeen alemmalla tieverkolla kuljetetaan erityisesti metsä- ja maatalouden kuljetuksia. Näille kuljetuksille on tärkeää kuljetusten hoidettavuus. Ongelmia aiheuttavat erityisesti keväiset kelirikot ja huonot keliolosuhteet talvella. Eniten kelirikko-ongelmia esiintyy maakunnan eteläosissa. Katuverkko Katuverkolla raskasta liikennettä koskevia ongelmia esiintyy lähes kaikissa suuremmissa taajamissa. Ongelmat ilmenevät kuljetuksille aiheutuvina viivytyksinä sekä erityisesti ympäristölle aiheutuvina haittoina. Tällaisia ongelmia esiintyy mm. Heinolassa, jossa Sahaniemen teollisuusalueen kuljetukset joudutaan hoitamaan keskustan katuverkon kautta. 12

14 2.3. Rautatieliikenne Maakunnan rataverkon nykyiset kuljetukset Alueen rautatiekuljetukset muodostavat pääasiassa alueen läpi itä-länsisuunnassa tapahtuvista kuljetuksista. Vuonna 2004 Lahden ja Kouvolan välillä kuljetettiin noin 4,9 milj. tonnia ja Lahden ja Riihimäen välillä 4,5 milj. tonnia tavaraa. Näistä kuljetuksista noin kaksi kolmasosaa suuntautuu idästä länteen. Lahden ratapihan läpi kulkevista tavaravirroista 3,1 milj. tonnia oli vaarallisen aineiden kuten raakaöljyn ja kemikaalien kuljetuksia. Lahden ja Loviisan sataman välisen radan kuljetukset olivat vajaa 0,3 milj. tonnia. Heinolan ja Lahden välisen radan kuljetukset olivat myös vajaa 0,3 milj. tonnia (kuva 3). Maakunnan merkittävimpiä rautatiekuljetusten asiakkaita ovat Koskisen Oy Järvelässä (raakapuun tuontikuljetuksia Venäjältä), Stora Enso Oy Heinolassa (sellun ja pahvin kuljetuksia), Vierumäen teollisuus Heinolassa (mekaanisen metsäteollisuuden kuljetuksia satamiin) sekä Kuusakoski Oy Heinolassa (romun kuljetuksia). Yhteensä 42,7 milj. tonnia Rataosittaiset luvut osoittavat ko. rataosaa pitkin kuljetettuja nettotonneja (1000 tonnia) Kuva 3: Rataverkon kuljetukset Suomessa vuonna 2004 (Ratahallintokeskus). 13

15 Käynnissä olevat ja alkavat ratahankkeet Maakunnan rataverkolla ei toistaiseksi ole merkittäviä tavaraliikenteen pullonkauloja. Maakunnan päärataverkkoon on lähivuosina huomattavia parannuksia, joista merkittävin on vuonna 2006 valmistuva Lahden ja Keravan välinen oikorata, joka tulee lisäämään tavarankuljetusten käytössä olevaa kapasiteettia pääradalla ja tuo Vuosaaren sataman logistisesti lähemmäksi maakuntaa. Oikoradan rakentamisen yhteydessä Lahden ratapihalle perusparannus, jossa otetaan huomioon mm. käynnistyvän nopean liikenteen vaatimukset. Vuosaaren satamassa ei tulla tekemään vaihtotöitä, vaan satamaan ajetaan ja satamasta noudetaan kokonaisia junarunkoja. Vaunut lajitellaan Kouvolan ja Tampereen lajitteluratapihoilla. Vuosaaren sataman valmistumisen arvioidaankin lisäävän tavaraliikennettä Lahden ja Kouvolan välillä. Mahdollinen sataman sisämaaterminaalin liikenne voitaisiin sisämaaterminaalin raidejärjestelyistä riippuen hoitaa myös edestakaisena pendeliliikenteenä. Lahden ja Vainikkalan välisen rataosan tason nosto on suunniteltu käynnistettävän vuosina Hanke palvelee käynnistyvän nopean junaliikenteen tarpeita, sillä hanke mahdollistaa henkilöjunaliikenteen nopeuden noston tasolle km/h. Hankkeella on myönteisiä vaikutuksia myös tavaraliikenteen kustannustehokkuuteen ja sujuvuuteen. Hanke mahdollistaa radan akselipainon nostamisen 22,5 tonnista 25 tonniin nopeudella km/h ja junien pidentämisen. Hankkeen mitoittava junapituus on 1060 metriä. Tavaraliikenteen sujuvuutta parannetaan rakentamalla uusia junien kohtaamis-/ ohitusraiteita. Logistiikka-alueiden edellyttämät ratainvestoinnit Maakunnan rataverkon tärkeimmät kehittämistarpeet liittyvät esillä olleisiin logistiikka- ja teollisuusaluehankkeisiin. Maakuntakaavaluonnoksessa logistiikkatoimintoihin varatuista alueista mm. Nostavan, Kujalan, Ämmälän, Ritomäen ja Hennan kehittämisessä voidaan hyödyntää alueiden sijaintia rataverkon varrella. Hennaa lukuun ottamatta edellä mainittujen logistiikka-alueiden rautatiekuljetukset tulisi hoitaa Lahden ratapihan kautta. Hennan kohdalle rakennettavat oikoradan ohitusraiteet mahdollistavat logistiikkatoimintojen tarvitsemien pistoraiteiden rakentamisen. Nostavan logistiikkakeskuksen toteuttaminen edellyttäisi myös lisäraiteen rakentamista alueelle Lahden ratapihalta. Lahden ratapihan siirtäminen vaikeuttaisi toisaalta Heinolan ja Loviisan ratojen liikenteen hoitoa. Lahden ratapiha Lahden ratapiha sijaitsee merkittävällä pohjavesialueella. Koska ratapihan läpi joudutaan vetämään ja ratapihalla joudutaan seisottamaan mm. raakaöljyn ja ammoniakin kuljetuksissa käytettäviä vaunuja, muodostavat kuljetukset merkittävän ympäristöriskin. Toistaiseksi on vältytty pahoilta onnettomuuksilta. Ratapihalla on myös muita rautatieliikenteen harjoittamisesta aiheutuvia ympäristöriskejä. Tehdyissä tutkimuksissa on havaittu maaperän pilaantumista, mikä on aiheutunut pitkään jatkuneesta korjaamotoiminnoista, tankkausalueista ja torjuntaaineiden käytöstä. Sopenkorvesta Askon alueelle ulottuvan ratapihan siirtäminen pois Lahden keskusta-alueen tuntumasta tarjoaisi alueen maankäytön kehittämiselle uusia mahdollisuuksia. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty ratapihan siirtämistä Nostavalle. 14

16 Lahti Heinola-radan ja Lahti Loviisa-radan ylläpito Maakunnan radanpidon keskeisimpiä lähivuosien kysymyksiä ovat Lahti Heinola ja Lahti Loviisa -ratojen ylläpidon jatkuminen. Nämä radat ovat lakkautusuhan alla niiden vähäisten liikennemäärien, lähestyvän peruskorjaustarpeen sekä Ratahallintokeskuksen käytettävissä olevien niukkojen määrärahojen vuoksi. Ratahallintokeskuksen mukaan ratojen ylläpidon jatkuminen edellyttää ratojen perusparantamista vuosien aikana. Lahden ja Heinolan välinen rata on tärkeä erityisesti Heinolan metsä- ja metalliteollisuudelle. Radan lakkauttaminen merkitsisi rautatiekuljetusten siirtämistä tieverkolle, mikä lisäisi kuljetuskustannuksia ja heikentäisi teollisuuden kilpailukykyä. Stora Enson käyttöön ottamaa SE- CU-kuljetusyksikköä ei voida kuljettaa täysipainoisena tieverkolla. Lahden ja Loviisan välinen rata palvelee lähinnä maakunnan ulkopuolisen teollisuuden kuljetuksia, joista merkittävä osa on sahatavaran vientikuljetuksia Loviisan satamaan. Ratayhteyden olemassaolo on tärkeää myös Päijät-Hämeen teollisuudelle ja energiatuotannolle, sillä mahdollisuus rautatiekuljetuksen käyttöön ylläpitää kuljetusmuotojen välistä kilpailua ja mahdollistaa tiekuljetuksia turvallisemmat ja ympäristöystävällisemmät kuljetukset Loviisan sataman kautta. Radan säilyttämisellä on myös maankäytöllisiä vaikutuksia, sillä Loviisan radanvarsialueet Lahden eteläosissa ja Orimattilassa soveltuvat hyvin raskaita kuljetuksia tarvitsevaan teollisuus- ja logistiikkatoimintaan Vesiliikenne Maakunnasta ei ole vesitieyhteyttä merelle. Maakunnan sisävesikuljetukset lopetettiin vuonna 2002, johon saakka Päijänteellä ja Kymijoella uitettiin raakapuuta Kymenlaakson metsäteollisuudelle. Vesitieverkon osalta puutteena on ulkomaankaupan kuljetuksiin soveltuvan sisävesimerikuljetusreitin puuttuminen. Esillä on ollut mm. Saimaan ja Päijänteen vesistöjen yhdistäminen Suomenlahteen Mäntyharjun ja Kymijoen kanavoinnin avulla. Liikenne- ja viestintäministeriön Itä-Suomen kanavia koskevan selvityksen mukaan sisävesi-merikuljetusten kysyntä Kymijoen vesistöalueella on vähäistä. Kanavaparin kuljetuskysyntä tulisi perustumaan Saimaan vesistöalueen teollisuuden kuljetustarpeisiin (kuljetuskysyntä, joka nykyisin hoidetaan Saimaan kanavan kautta). Mäntyharjun ja Kymijoen kanavissa olisi mahdollisuus hoitaa kuljetuksia ympärivuotisesti kanaviin juoksutettavan lämpimän veden avulla. Liikenteen ympärivuotisuus toisi säästöjä keskitalven kuljetuksissa ja lisäisi kanavaparin kuljetuskysyntää noin neljänneksellä. Uuden reitin etuna olisi myös sen riippumattomuus Venäjästä. Saimaan kanava-alueen vuokrasopimus päättyy vuonna Sopimuksen uusimiseen tähtäävät neuvottelut on käynnistetty Venäjän kanssa.. Mäntyharjun ja Kymijoen kanavahanke todettiin Liikenne- ja viestintäministeriön vuonna 2000 valmistuneessa selvityksessä yhteiskuntataloudellisesti kannattamattomaksi. 15

17 2.5. Logistiikka ja maankäyttö Nykytila Vuonna 2001 Päijät-Hämeen kuljetus-, varastointi- ja tietoliikennetoimialan tuotanto oli 326 milj. euroa, mikä oli 8,7 % maakunnan kokonaistuotannosta. Toimiala työllisti maakunnassa ihmistä eli 6,4 % maakunnan kaikista työllistä. Logistiikka- ja teollisuustoimintaan varatut maa-alueet Maakunnassa on lukuisia logistiikkatoimintoihin varattuja maa-alueita, joista suurin osa sijaitsee Lahden seudulla. Vuoteen 2008 mennessä on kuntien suunnitelmien mukaan seudulla kaavoitettu ja käyttöönotettavissa uusia logistiikka- ja teollisuusalueita yhteensä noin 400 hehtaaria. Myöhemmin kaavoitettavaa ja käyttöön otettavaa laajennusvaraa on nykyisillä teollisuus- ja logistiikka-alueilla vielä noin 600 hehtaaria. Teollisuuden ja logistiikan aluevaraukset merkitsevät työpaikoiksi muutettuna työpaikkaa. Maakuntakaavaluonnoksessa suurimpia logistiikkatoiminnoille varattuja alueita Lahden seudulla ovat Kujala (50 ha) Lahdessa, Ritomäki (100 ha) Nastolassa, Ämmälä (160 ha) Lahdessa ja Kukonkoivu (100 ha) Hollolassa (kuva 4). Näistä alueista ainoastaan Kujalalla on valmis logistiikkakonsepti ja Nostavalla se on tekeillä. Kujalan alue sijaitsee vt 4:n, vt 12:n liittymän läheisyydessä Lahden keskustan itäpuolella. Alue rajautuu Lahti Kouvola-rataan. Kujalan alue on suunniteltu sijoituspaikaksi aloille, joiden toiminnassa logistiikalla on merkittävä painoarvo. Tällaisia Lahden seudun toimialoja ovat elintarvike-, huonekalu-, muoti-, ja lisäarvologistiikka. Tavoitteena on luoda valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävä yrityskeskittymä. Alueelle voidaan rakentaa teollisuusraide. Lahden kaupunginvaltuusto teki vuonna 2001 päätöksen logistiikkakeskuksen toteuttamisesta Kujalan alueelle. Alueen asemakaavasta on tehty valitus, jonka käsittely on kesken Kouvolan hallinto-oikeudessa. Nostavan logistiikka-alue sijaitsee uuden oikoradan varrella. Aluetta ollaan kehittämässä Vuosaaren sataman sisämaaterminaaliksi, jossa merikontit käsitellään ja josta kuormat toimitetaan edelleen asiakkaille rautateitse tai maanteitse. Nostavalla on tarkoitus yhdistää vientiteollisuuden ja transitoliikenteen tyhjien konttien logistiikka. Hankkeen toteutuminen edellyttäisi investointia lisäraiteeseen Lahden ratapihalta, sillä terminaalin rautatiekuljetukset jouduttaisiin hoitamaan Lahden tavararatapihan kautta. Nostavan alue edellyttäisi myös liittymää suunnitellulta Lahden eteläiseltä kehätieltä. Hennan alue sijaitsee Orimattilan, Mäntsälän ja Kärkölän raja-alueella. Henna on Orimattilan kaupungin keskeinen elinkeinopoliittinen kehittämiskohde. Hennalle on mietitty erilaisia kehityskuvavaihtoehtoja. Alue soveltuu erinomaisesti teollisuus- ja palveluyrityksille, jotka haluavat sijoittua oikoradan ja moottoritien varteen. Aluetta voidaan kehittää paljon tilaa vaativien logistiikkatoimintojen tarpeisiin. Alue voi toimia esimerkiksi Vuosaaren sataman etävarastointipaikkana. Oikoradalle rakennetaan Hennan kohdalle ohitusraiteet, josta voidaan rakentaa pistoraide logistiikka-alueelle. Alue sijaitsee myös moottoritien välittömässä läheisyydessä. Henna soveltuu hyvin myös oikoradan henkilöliikenteen asemaksi ja asuinalueeksi. 16

18 Kuva 4: Teollisuus- ja logistiikkatoimintaan varatut merkittävimmät maa-alueet 17

19 Lahden seudun Vuosaari-strategia Lahden seudulle sopivaa logistiikkastrategiaa on arvioitu 3 Lahden seudun Vuosaaristrategiassa. Strategiassa suositetaan voimavarojen keskittämisen tärkeyttä. Lahden seudun logistiikkastrategian ehdotetaan tukeutuvan seuraaviin klustereihin: pukeutuminen/muoti, sisustaminen/huonekalut, muovit ja konttien käsittely. Lahden seudun Vuosaari-strategiassa esitetään viisi strategista tavoitetta, jotka ovat: 1. Lahden seudusta muodostuu Suomen johtava logistinen jakelukeskus ja satamakaupunki ilman merisatamaa. - Strategia perustuu Vuosaaren uuden sataman tarvitsemiin konttien käsittelypalveluihin sisämaassa. Konttien käsittelyyn tulee syntymään useita alueellisia käsittelypisteitä sisämaassa, jotka toimivat yhteistyössä keskenään. - Lahden seutua palveleva sisämaan terminaali ehdotetaan perustettavaksi Nostavaan, jossa palveluja tarjotaan erityisesti metsäteollisuudelle, teknologiateollisuudelle ja -kaupalle, puu- ja huonekaluteollisuudelle ja -kaupalle sekä rakennuslogistiikalle. 2. Lahden seutu panostaa toimialakohtaisina keihäänkärkinä sisustamisen, pukeutumisen ja muovien logistiikkaan. - Sisustamisen kehittäminen perustuu huonekalujen valmistuksen ja viennin lisääntymiseen Baltiassa ja Venäjällä sekä tuontituotteiden yleistymiseen Suomen markkinoilla. Huonekalujen tuonti Kaukoidästä kasvaa ja antaa siten uusia mahdollisuuksia Lahden seudulla toimiville alan erikoistuneille logistiikkayrityksille. - Myös pukeutumisessa ulkomaisen tuotannon osuus kasvaa, kauppa ketjuuntuu ja ulkomaiset kauppaketjut valtaavat markkinoita. Toimitusten eräkoot pienevät ja toimitustiheydet kasvavat. Vaatteiden tuonti Kaukoidästä lisääntyy. - Muovien logistiikan kehittämisen tavoitteena on yhdistellä eri maahantuojien pieniä toimituksia suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja ylläpitää reaaliaikaista varastoseurantaa ja tilauspalvelua. 3. Hankitaan kilpailuetu muihin alueisiin nähden nopeilla ja joustavilla tontti- ja toimitilajärjestelyillä. 4. Alue tarjoaa täällä toimiville ja tänne sijoittuville yrityksille ahkeraa, motivoitunutta ja hyvin koulutettua työvoimaa. 5. Seudun infrastruktuuri rakennetaan ja pidetään kaikilta osin huipputasolla. - Tärkeimpinä kehittämishankkeina mainitaan Lahden eteläinen kehätie, logistiikkaja teollisuusalueiden tie- ja ratajärjestelyt, tärkeiden valtateiden, mm. vt 12 kehittäminen elinkeinoelämän vaatimuksia vastaavalle tasolle sekä Nostavan terminaalialueen radan rakentaminen. 3 Lahden Seudun Yrityskeskus Oy, Lahden Seudun Vuosaari-strategia

20 6. Oikoradan ja vuosaaren sataman lahden seudulle tarjoamat mahdollisuudet hyödynnetään tehokkaalla markkinoilla ja yrityshankinnalla. Kilpailevat logistiikkahankkeet Etelä- ja Kaakkois-Suomessa on useita Lahden seudun logistiikkahankkeiden kanssa kilpailevia hankkeita. Tällaisia ovat mm. - Vuosaaren palvelualue (50 ha), joka sijaitsee sataman välittömässä läheisyydessä. Alue on tarkoitettu ensisijaisesti vienti- ja tuontikauppaa käyville kaupan ja logistiikan yrityksille. - Aviapolis (100 ha) sijaitsee Helsinki Vantaan lentokentän eteläpuolella. Alue tulee lentokentän tarpeisiin sekä logistiikka- ja tuotantokäyttöön. - Leasat-kehityshanke on Helsinki Vantaan lentoaseman ja Vuosaaren sataman muodostaman kokonaisuuden kehityshanke. Hanke keskittyy lentorahdin palveluihin sekä Vuosaaren sataman tavaravirtojen kehittymiseen Etelä-Suomessa ja erityisesti pääkaupunkiseudun alueella. - Tuusulan kunnan alueella (Kehä IV) sijaitseva hanke (300 ha) on käytettävissä aikaisintaan vuonna Alueen toiminnot tukeutuvat kone- ja autokauppaan sekä lentokenttään tukevaan logistiikkaan ja matkustajien palveluun. - Ekes-alue (Riihimäki, Hyvinkää, Loppi, Hausjärvi) on tunnettu mm. elintarvikkeiden ja teknisen tukkukaupan keskuksena. Alue sijaitsee keskeisesti tie- ja rautatiekuljetusten suhteen. Alueella on tehokas yhtenäinen markkinointi, mutta yhtenäistä konseptia ei ole kehitetty. Riihimäki pyrkii metsäteollisuuden sisämaanterminaaliksi (kontituskeskukseksi). - Kymenlaakson alueella on useita logistiikkahankkeita, jotka perustuvat Kymenlaakson kaupunkien laatimaan työnjakosuunnitelmaan. Suunnitelman mukaan Kouvola keskittyy Innorail-hankeeseen (keskittyy erityisesti konttien rautatiekuljetuksiin idän liikenteessä), Kotka keskittyy InnoMare-hankkeeen puitteissa merenkulun ja tukitoimintojen kehittämiseen, Hamina keskittyy Innoway-hankkeeseen ja kehittää maatieliikenteen toimintoja. - Moreeni on Hämeenlinnan eteläpuolella sijaitseva teollisuusalue (noin 500 ha). Alueella ei ole omaa konseptia ja sen markkinointi on ollut vähäistä. - Nurmijärvi-Ilvesvuoren työpaikka-alue (40 ha) sijaitsee Helsinki Tamperemoottoritien varressa. Alueella ei ole omaa konseptia. 19

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset 2 Liikenne kasvavassa kaupungissa Helsinki kasvaa, liikenne lisääntyy Helsinki ja Helsingin seutu kasvavat voimakkaasti. Helsingin väkiluvun

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA

LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA Päijät-Hämeen liitto PL 50 15111 LAHTI LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA Päijät-Hämeen Yrittäjät painottaa lausunnossaan elinkeinoelämän näkökulmaa, mihin maakuntakaavaehdotuksessa on kiinnitetty

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä?

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Tommi Mäkelä Tampereen teknillinen yliopisto RATA2010 Jyväskylä 26.1.2010 2 Esityksen kysymykset 1. Miksi tämä aihe? 2. Maailma vie, Suomi vikisee?

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE 2016 2040 Hyväksytty Hämeen liiton maakuntahallituksessa 15.2.2016 käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana. Päivitetty 2015 väestötietojen osalta 27.4.2016

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

VR Eurooppalainen kuljettaja

VR Eurooppalainen kuljettaja VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma Yhteenveto vaiheista I ja II 6/2016 suunnitelma yhteenveto vaiheista I ja II 1 seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma I vaihe keskittyi maankäytön ja

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen

Lisätiedot

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaus, yksikön päällikkö Janne Kojo, Uudenmaan ELY-keskus 9.15 Raskaan liikenteen taukopaikkojen

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa 24.11.2010 Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Liikenneviraston organisaatio 1.1.2011 alkaen Pääjohtaja Viestintä Esikunta

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liitto The Regional Council of Päijät-Häme

Päijät-Hämeen liitto The Regional Council of Päijät-Häme Päijät-Hämeen liitto The Regional Council of Päijät-Häme Alueelliset kehitysnäkymät 2/2016 Aika 26.9.2016, kello 8.30 12.00 Paikka FellmanniCampus, Kirkkokatu 27, Lahti Juha Hertsi Kommenttipuheenvuoro

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 12.3.2010 MUISTIO Hannu Sainio 1(7) KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 1. Lähtökohtia Keinusaaren alue rajautuu Viipurintien, Keinusaarentien, Vanajantien, Kutalanjoen ja rautatien väliin. Keinusaari

Lisätiedot

Väitöskirja netissä:

Väitöskirja netissä: Väitöskirja netissä: www.uta.fi/ajankohtaista/vaitokset/ www.yy-optima.fi 1 Jatkopohdintaa väitöskirjaan Liikennesuunnittelun käytännöt ja (kaupunkiseutujen) liikennepolitiikka Onko valtiolla kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA ESLogC -tulevaisuusverstas 26.3.2010, Pekka Normo Tavaraliikenteen logistiikka vahvistetussa maakuntakaavassa 2 Kaava sisältää valtakunnallisesti ja maakunnallisesti

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla

Lisätiedot

Muutoksen haasteet Ismo Kohonen Case: Liikennevirasto

Muutoksen haasteet Ismo Kohonen Case: Liikennevirasto TUKEFIN 2 Analysointi-iltapäivä 24.11.2010 Muutoksen haasteet Ismo Kohonen Case: Liikennevirasto Saaristomeren alueen väylänhoito vuosina 2011-2012 Pilottihankkeen yleisesittely Kohde: Saaristomeren alueen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Kehittämissuunnitelma Kuva: Jouko Aaltonen Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Tavoitteena: parantaa matkaketjujen

Lisätiedot

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus

Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Pirkanmaan maakuntahallitus kokous 17.6.2013 Ville-Mikael Tuominen, projektipäällikkö, Pirkanmaan liitto Pirkanmaan rataverkon kehittämisen liikenteellinen tarveselvitys

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä Kärkitavoitteet Julkisen liikenteen kehittämishankkeet JOUSI-ohjausryhmän tehtävänä on koordinoida, ohjata ja seurata neljän hankkeen toteutumista.

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA 1 SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUKOHDE... 2 Taustaa... 2 Kaavatilanne... 2 2. LIIKENNEVERKKO... 3 Autoliikenne... 3 Jalankulku

Lisätiedot

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa 1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit 9.10.2007 MAL seminaari, Siuntio Liikenneneuvos Petri Jalasto 1 Liikenne 2030 Liikennepolitiikan valinnat ovat osa Suomen hyvinvoinnin perustaa Ihmisten

Lisätiedot

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020 FCG Planeko Oy YLISTARO Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana n yleiskaavaa 2020 31.10.2008 1 (9) FCG Planeko Oy 30.10.2008 Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Vt 12 yhteysvälin Kouvola Lahti ylimaakunnallinen edunvalvonta

Vt 12 yhteysvälin Kouvola Lahti ylimaakunnallinen edunvalvonta Vt 12 yhteysvälin Kouvola Lahti ylimaakunnallinen edunvalvonta Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki Vt 12 Kouvola Lahti yhteysväli Valtatien 12 yhteysvälin Kouvola - Lahti perusparantaminen on ollut vireillä

Lisätiedot

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

RAKENNEMALLIEN VERTAILU HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,

Lisätiedot

Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma. Virtuaalimallin havainnekuvat

Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma. Virtuaalimallin havainnekuvat Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma Virtuaalimallin havainnekuvat 20.5.2016 Karjalantietä parannetaan Hakalinkadun kohdan kiertoliittymällä. Havainnekuva liittymästä

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun

Lisätiedot

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 12.12.2014

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 12.12.2014 Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Timo Välke 12.12.2014 Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys 16.01.2014 LPo, MTu, TLe Raportti 16.1.2014 16.1.2014 1 (15) SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 2 1.1 Työn tausta... 2 1.2 Söderkullan alueen tie- ja katuverkko... 2 1.3 Alueen kehittyminen ja suunnitelmat...

Lisätiedot

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Tuusulalla on keskeinen sijainti Tuusula on yksi pääkaupunkiseudun kehyskunnista eli KUUMA-kunnista

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA 1. Yleiset tavoitteet: Vesivehmaan kylään kohdistuvia yleisiä suunnittelun lähtökohtia ovat kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön sekä luonnonympäristön

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut

Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Ennakkoaineisto 13.1.2015 Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät 2 Liikenneselvityksen sisältö Työssä on tarkasteltu Niiralan asemakaava-alueelle

Lisätiedot

Valokuva(t): Tuula Palaste-Eerola

<Uudenmaan liiton julkaisuja x xx> <ISBN> <ISSN> Valokuva(t): Tuula Palaste-Eerola Aiesopimus Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina 2015 2019 2015 1 Valokuva(t): Tuula Palaste-Eerola Uudenmaan liitto // Nylands

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012

Lisätiedot

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Esityksen rakenne 1. Suunnittelun tilanne ja tavoite 2. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet 3. RM-alueen liikkumisen ominaisuuksia, kulkutavat

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat

Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat - liikennemallitarkastelujen tuloksia Työraportti 18.2.29 1 Johdanto... 2 2 Maankäyttö- ja liikenneverkkovaihtoehdot... 2 2.1 Osa-aluejako ja maankäyttö...

Lisätiedot

Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat

Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat 8 Liitteet Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat 30 Pohjoisväylä Lottelundin risteysalue Vanhan Veistämöntien ja Kaarlelankadun liittymiä on tutkittu

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007 Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten

Lisätiedot

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE 27.1.2017 JOHDANTO Selvityksessä on tutkittu uuden eritasoliittymän toteuttamista Tampereen itäiselle kehätielle valtatielle 9 Hallilan eritasoliittymän

Lisätiedot