Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Tavaraliikenne ja logistiikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Tavaraliikenne ja logistiikka"

Transkriptio

1 Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Tavaraliikenne ja logistiikka

2 ESIPUHE Päijät-Hämeen maakunnassa käynnistettiin liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen vuoden 2004 lopulla. Suunnittelu on luonteeltaan maakunnan liikennepolitiikkaa luovaa työtä ja työssä tarkastellaan kokonaisuutena kaikkia liikenteeseen liittyviä asioita. Suunnitelman aikatähtäin on vuodessa Tähän mennessä on laadittu kuvaus liikenteen toimintaympäristöstä ja pitkän tähtäimen muutossuunnista sekä asetettu tavoitteet liikennejärjestelmän kehittämiselle. Tämä osaraportti käsittelee Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman kehittämistä tavaraliikenteen ja logistiikan näkökulmasta. Käsiteltäviä kysymyksiä ovat mm. Lahden seudun logistiikkakeskuksen strategia ja toimintojen sijoittamisvaihtoehdot, muut maakunnan logistiikan kehittämistarpeet sekä tavaraliikennettä palvelevan liikenneinfrastruktuurin kehittämistarpeet. Suunnittelutyön tilaajia ovat Päijät-Hämeen liitto, Hämeen tiepiiri, Ratahallintokeskus ja Etelä-Suomen lääninhallitus sekä kaikki maakunnan kaksitoista kuntaa. Tämän osaraportin on laatinut Ramboll Finland Oy, jossa työstä on vastannut Pekka Iikkanen. 1

3 TIIVISTELMÄ Päijät-Hämeen logistinen sijainti tulevassa kansallisessa ja kansainvälisessä liikenneverkossa on hyvä. Asema paranee edelleen, kun Lahti Heinola-moottoritie ja oikoratavalmistuvat vuonna Lahden seudusta voi kehittyä merkittävä Etelä-Suomen logistiikkakeskus. Vuoteen 2008 mennessä maakunnassa on kaavoitettu ja käyttöön otettavissa noin 400 ha uusia logistiikka- ja teollisuustoimintaan varattuja alueita. Lahden seudulla on järkevää keskittyä yhden kilpailukykyisen logistiikkakeskuksen kehittämiseen sen sijaan, että voimavaroja hajautetaan usean hankkeen kesken. Tämä tulee ottaa huomioon myös maankäytön suunnittelussa. Lahden seudulla logistiikkatoiminnot tulisi keskittää alueille, jotka ovat riittävän laajoja hyvät liikenteelliset yhteydet tie- ja rataverkolle. Keskittäminen mahdollistaa tehokkaan toiminnallisen yhteistyön sekä tarvittavat tukipalvelut ja liikenneyhteydet niin tavaraliikenteelle kuin työmatkoillekin. Alueiden sijoittamisessa tulisi ottaa huomioon myös sijainti nykyisiin ja kehitettäviin asuinalueisiin. Alueita, joille tällaiset keskittymät soveltuvat ovat mm. Nostava Hollolassa, Ämmälä Lahdessa sekä Henna Orimattilassa. Logistiikkakeskuksen kehittämisessä on tärkeää myös pyrkiä yhteistyöhön muiden Etelä- Suomen logistiikkakeskusten kanssa. Lahden logistiikkastrategian tukijalkana ovat sisustamiseen sekä muovien ja pukeutumiseen liittyvä logistiikka. Lahden seudun logistiikkakeskuksen potentiaalisia päätavaravirtoja ovat vuonna 2008 valmistuvan Vuosaaren sataman kautta tapahtuvat vienti- ja tuontikuljetukset sekä TranSiperian radalla kuljetettavat Kaukoidän tuotteet. Päijät-Hämeen teollisuusrakenne suosii tiekuljetusten käyttöä. Nopeus- ja täsmällisyysvaatimusten kasvu ja toimituserien pienentyminen korostavat sujuvien tieyhteyksien tarvetta. Elinkeinoelämän kannalta maakunnan tärkeimpiä tiehankkeita ovat eteläisen kehätien rakentaminen, valtatien 4 parantaminen Lusista Jyväskylään sekä valtatien 12 parantaminen Lahden länsi- ja itäpuolella. Kaikki nämä hankkeet edistävät kuljetusten sujuvuutta, kustannustehokkuutta ja turvallisuutta. Lahden eteläinen kehätie parantaisi myös entisestään Lahden eteläisten osien houkuttelevuutta teollisuuden ja logistiikkapalvelujen sijoitusalueena. Uudelta tieltä voitaisiin rakentaa mm. liittymä Nostavan logistiikka-alueelle. Muita tiekuljetuksia koskevia kehittämistarpeita ovat alemman tieverkon kelirikko-ongelmien vähentäminen sekä keskustojen tavaraliikenteen edistäminen ja liikenteen aiheuttamien ympäristöhaittojen vähentäminen. Rautatiekuljetukset ovat tärkeitä erityisesti Heinolan metsä- metalliteollisuudelle sekä Kärkölän metsäteollisuudelle. Heinolan rautatiekuljetukset mahdollistava Lahti-Heinola-rata on yksi lakkautusuhan alla olevista vähäliikenteisistä radoista. Radan lakkauttaminen aiheuttaisi merkittävää haittaa Heinolan teollisuuden kilpailukyvylle. Tämän vuoksi liikenteen jatkuminen radalla on varmistettava radan perusparantamisen avulla. Myös Loviisan sataman kuljetuksia palveleva Lahti-Loviisa-rata on lakkautusuhan alla. Tämän radan ylläpidon jatkuminen varmistaa sen, että Päijät-Hämeen lähimmän merisataman kuljetuksia voidaan hoitaa turvallisesti ja ympäristöystävällisesti. Rata voisi tulevaisuudessa palvella myös varressa sijaitseva Ämmälän logistiikka-alueen kuljetuksia. Pääradan tavaraliikenteen sujuvuus ja kustannustehokkuus paranee lähivuosina käynnistyvän Lahti Vainikkala tasonnostohankkeen vuoksi. Tärkeimpiä muita rataverkon kehittämistarpeita ovat logistiikka-alueiden edellyttämät raideinvestoinnit kuten Nostavan ja Lahden ratapihan välisen yhteyden rakentaminen. 2

4 Sisältö 1. Johdanto Työn kuvaus Liikennejärjestelmäsuunnitelman kehittämisen visio ja tavoitteet Maakunnan tavaraliikenteen toimintaympäristön muutostekijöitä Yleisiä logistiikan kehitystrendejä Vuosaaren sataman rakentaminen Venäjän ja Kaukoidän kuljetukset Kuljetusmarkkinoiden avautuminen Nykytila ja kehittämistarpeet Yleistä Tieliikenne Rautatieliikenne Vesiliikenne Logistiikka ja maankäyttö Nykytila Kehittämistarpeet Yhteenveto Toimenpide-ehdotukset Lähtökohdat Hallinnolliset ja toiminnalliset hankkeet Maankäytön kehittäminen Liikenneinfrastruktuurin kehittäminen ja ylläpito Yhteenveto toimenpiteistä Toimenpideohjelman vaikutusten arviointia Toimenpiteiden vaikutus yleisesti Vaikutukset peilattuna tavoitteisiin

5 1. Johdanto 1.1. Työn kuvaus Tämä Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmaa koskeva osaselvitys käsittelee maakunnan tavaraliikenteen ja logistiikan kehittämistä. Selvitys muodostuu seuraavista osista: 1. Nykytilanteen analyysit ja kehittämistarpeiden arviointi 2. Toimenpide-ehdotusten laatiminen 3. Toimenpideohjelman vaikutusten arviointi Nykytilanteen analyysissä tarkastellaan Päijät-Hämeen logistisen aseman kehitystä, maakunnan liikenneverkon kuljetuksia sekä arvioidaan liikenneverkon puutteita ja kehitystarpeita tavaraliikenteen ja logististen tarpeiden näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan Päijät-Hämeen logistiseen asemaan vaikuttavia erityiskysymyksiä kuten Vuosaaren sataman sekä transitoliikenteen ja Venäjän kaupan kehitysnäkymiä ja niiden vaikutuksia Päijät-Hämeen logististen palvelujen tarjontamahdollisuuksiin. Nykytilanteen analyysiin ja kehittämistarpeiden pohjalta on laadittu ehdotukset liikennejärjestelmän kehittämishankkeiksi. Ehdotukset sisältävät liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen ja ylläpitoon liittyviä toimenpiteitä sekä suosituksia logistiikkatoimintojen sijoittamiseksi Lahden seudulla. Toimenpide-ehdotusten vaikutuksia on arvioitu Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman kehittämiselle asetettuihin yleisiin tavoitteisiin nähden Liikennejärjestelmäsuunnitelman kehittämisen visio ja tavoitteet Seuraavassa on esitetty Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman kehittämisen visio ja tavoitteet alueittain. Tavaraliikenteen ja logistiikan kannalta tärkeimmät tavoitteet liittyvät elinkeinoelämän sekä osittain myös ympäristöä ja alueiden ja yhdyskuntien kehittymistä koskeviin tavoitteisin. VISIO 2025 Päijät-Hämeen valtakunnallinen ja kansainvälinen kilpailukyky on vahva korkealaatuisten liikenneyhteyksien ja hyvän logistisen sijainnin ansiosta. Maakunnan hyvä saavutettavuus ja viihtyisä elinympäristö houkuttelevat asumaan ja yrittämään. Päijät-Hämeestä on toimivat, turvalliset ja monipuoliset liikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle, muihin maakuntakeskuksiin ja Pietariin. Asumisen, elinkeinoelämän ja vapaa-ajan päivittäisen liikkumisen ja kuljettamisen peruspalvelutaso on turvattu Päijät-Hämeessä niin taajamien välillä kuin hajaasutusalueille. Kaupungeissa ja taajamissa suositaan kestävän kehityksen mukaista liikkumista ja liikennejärjestelmää on kehitetty siten, että tarve henkilöautolla liikkumiseen ei ole kasvanut. Maaseudulla on huolehdittu joukkoliikenteen peruspalvelusta ja varmistettu henkilöautoilun edellytykset. 4

6 Tavoitealue A - Ihmisten hyvinvointi Yleistavoite 1. Toimivalla liikennejärjestelmällä taataan eri väestöryhmien hyvät ja tasapuoliset liikkumismahdollisuudet Päijät- Hämeessä. 2. Liikenneturvallisuutta parannetaan kansallisten tavoitteiden mukaisesti niin, että vakavien liikenneturmien määrä jatkuvasti vähenee: vuonna 2010 Päijät-Hämeen liikenteessä kuolee enintään 13 ja vuonna 2025 enintään 6 liikkujaa. 3. Liikenneympäristön esteettömyyttä parannetaan. Näin varaudutaan ikääntyvien määrän lisääntymiseen ja helpotetaan myös muiden liikkumisesteisten itsenäisiä liikkumismahdollisuuksia. 4. Huolehtimalla lähipalvelujen säilymisestä vähennetään autoriippuvuutta arkiliikkumisessa ja turvataan kaikkein asukkaiden pääsy palvelujen luo. Tavoitteen tarkennus / esimerkkejä tavoitetta edistävistä toimista Kaupunkiseuduilla ja erityisesti keskustoissa kevyen liikenteen verkostoa kehitetään kattavaksi ja jatkuvaksi. Taataan kilpailukykyinen joukkoliikenne työ- ja koulumatkaliikenteessä ja hyvä palvelutaso muulloin. Henkilöautoliikenteen sujuvuus ja palvelutaso säilyvät nykyisellä tasolla. Maaseudulla turvataan henkilöautoliikenteen hyvä toimivuus sekä peruspalvelutasoiset joukkoliikennepalvelut. Matkapalvelukeskuksen toteuttaminen parantaa matkaketjuja ja haja-asutusalueen joukkoliikennetarjontaa sekä hallinnonalojen yhteistyötä. Samalla luodaan edellytykset ohuiden henkilö- ja tavarakuljetusvirtojen yhdistämiselle Liikennejärjestelmän toimijoiden vastuuta ja yhteistyötä lisätään liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Liikenneympäristöä kehitetään turvallisempaan suuntaan sekä taajamissa että muulla tieverkolla. Asennekasvatuksen myötä lisätään vastuullista liikennekäyttäytymistä. Liikenteen valvontaa lisätään. Kaupunkikeskustat ja paikallisliikenteen kalusto kehitetään esteettömiksi. Tärkeää on varmistaa koko matkaketjun esteettömyys. Maaseudulla varmistetaan keskustaajamien merkittävimpien kevyen liikenteen reittien esteettömyys ja riittävä palveluliikenteen tarjonta. Turvataan joukkoliikenteellä hyvin saavutettavien kaupunkikeskustojen palvelutarjonta. Tuetaan jalan ja pyörällä saavutettavien julkisten ja yksityisten lähipalvelujen säilymistä asuinalueilla. Maaseututaajamien palvelutarjonta turvataan. B - Elinkeinoelämä 1. Vahvistetaan Päijät-Hämeen hyvän valtakunnallisen logistisen sijainnin tuomaa kilpailuetua maakunnan elinkeinoelämälle. 2. Tieverkko tarjoaa elinkeinoelämän kuljetusten tarvitsemat yhteydet. 3. Rautatiekuljetusten kilpailukykyä parannetaan. Lahden seudun asema Etelä-Suomen jakelukeskuksena vahvistuu. Luodaan edellytykset alueen tuotantorakennetta ja väestöä palvelevalle logistiikkakeskukselle. Hyödynnetään myös uudet avautuvat mahdollisuudet, kuten Vuosaaren sataman valmistuminen ja Venäjän markkinoiden vilkastuminen. Tuetaan pitkämatkaisen raskaan liikenteen siirtymistä tiekuljetuksista rautateille. Tiekuljetuksille tärkeiden pääväylien toimivuus säilytetään korkealla tasolla. Toteutetaan valtateille suunnitellut isot investoinnit (vt 4, vt 12, vt 24). Alemman tieverkon päivittäinen liikennekelpoisuus vastaa maa- ja metsätalouden sekä matkailun tarpeita. Nostetaan rataverkon kantavuutta ja toteutetaan tasonnostohankkeet itäisen Suomen rataverkolla. Turvataan rautatiekuljetuksille riittävä ratakapasiteetti. Ylläpidetään maakuntaa laajasti palvelevaa rataverkkoa ja 5

7 4. Työmatkaliikenteen toimivuus turvataan kaikilla kulkutavoilla. turvataan toiminta maakunnan vähäliikenteisillä Lahti-Heinolaja Lahti-Loviisa -radoilla. Uudet yritysalueet sijoitetaan maakunnassa niin, että mahdollisuudet tavarakuljetuksiin rautateitse ovat hyvät. Kaupunkiseudulla varmistetaan työpaikkojen hyvä saavutettavuus joukkoliikenteellä ja polkupyörällä. Maaseudulla teiden kunnossapidon taso turvaa työssäkäyntiedellytykset. Joukkoliikenteen kulkutapaosuutta lisätään etenkin muualta maakunnasta Lahteen ja Lahden seudulta Helsinkiin suuntautuvilla työmatkoilla. C - Ympäristö 1. Hillitään autoliikenteen kasvua ja tuetaan ympäristöä säästäviä liikkumistottumuksia 2. Pienennetään liikenteestä johtuvaa pohjavesien saastumisriskiä. 3. Vähennetään liikenteen melusta ja tärinästä aiheutuvia haittoja. Parannetaan kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä kaupungeissa ja taajamissa. Parannetaan joukkoliikenteen kilpailuasemaa pääkaupunkiseudulle ja muualle maakunnan ulkopuolelle suuntautuvassa pitkämatkaisessa liikenteessä. Tehostetaan olemassa olevan liikenneinfrastruktuurin käyttöä ennen uusien väylien rakentamista. Kannustetaan yrityksiä kestävän liikkumisen suosimiseen. Täydennetään pohjavesisuojauksia pohjavesialueiden vilkasliikenteisillä teillä (vt 12, vt 4 Hartolassa), kaduilla ja muilla liikennettä synnyttävillä alueilla. Melusuojausta jatketaan vilkkaimmilla teillä (vt 4, vt 12, vt 24), kaduilla ja rautateillä. Rautatieliikenteestä johtuvia tärinähaittoja vähennetään. Melunsuojaustarpeet huomioidaan jo maankäytön suunnittelussa. D - Alueiden ja yhdyskuntien kehittäminen 1. Maakunnan kasvu toteutetaan yhdyskuntarakennetta hajauttamatta. 2. Päijät-Häme lisää houkuttelevuuttaan monipuolisena asuinja vapaa-ajanympäristönä. Kaupunkiseuduilla uudet rakentamisen alueet tulee sijoittaa joukkoliikenteen kannalta edullisesti. Asemien ympäristön maankäyttöä vahvistetaan. Maaseudulla tulee vahvistaa taajamien sekä kylien elinvoimaisuutta ja välttää hajarakentamista. Kaupunkialueet ovat viihtyisiä, monipuolisia palveluja tarjoavia sekä turvallisia elinympäristöjä. Maaseudulla, erityisesti maakunnan pohjoisosissa, palvellaan lisääntyvää vapaa-ajan asumista huolehtimalla lähipalveluista, joukkoliikenneyhteyksistä kaupunkeihin sekä alemman tieverkon kunnosta. Lahden seudun asema laajenevan metropolialueen työssäkäyntialueella vahvistuu. 6

8 1.3. Maakunnan tavaraliikenteen toimintaympäristön muutostekijöitä Yleisiä logistiikan kehitystrendejä Seuraavassa on esitelty keskeisiä logistiikan kehitystrendejä: Asiakaslähtöisyys Tuote- ja palveluvalikoima sekä yritysten toimintatavat suunnitellaan enenevässä määrin asiakaslähtöisesti. Asiakkaiden tarpeet pyritään täyttämään räätälöinnillä ja lisäarvopalveluilla, joita logistinen ketju tuottaa. Asiakaslähtöiset räätälöidyt toimintatavat ja varastojen vähentäminen edellyttävät tilauksesta toimitukseen kuluvan ajan lyhentämistä. Kun tuote valmistetaan asiakasohjautuvasti ilman varastoja toimitusaika muodostuu koko toimitusverkon läpimenojoista. Kun kuljetusverkossa on riittävästi kuljetettavaa tavaraa, mahdollistuvat aikataulultaan tiheät ja säännölliset kuljetusyhteydet. Tämä edellyttää terminaalitoimintojen keskittämistä, jolloin tällaisten hubterminaalien välille voidaan rakentaa kysynnän mukaisesti hyvä palvelutaso. Kun yhteystiheys on suuri, ei tavara joudu odottamaan ja toimitusaika nopeutuu. Kansainvälisessä liikenteessä tämä merkitsee satama- ja lentoterminaalien voimakasta keskittämistä Suomessa sekä näiden hyvää integroitumista muuhun kuljetusjärjestelmään. Keskittyminen ydinosaamiseen Yritykset pyrkivät keskittämään resurssejaan niille liiketoiminnan osa-alueille, joissa ne ovat vahvimpia. Keskittyminen ydinosaamiseen johtaa verkostoitumiseen ja toimintojen ulkoistamiseen. Kauppa ja teollisuus ulkoistavat esimerkiksi logistisia toimintojaan yhdistämällä nopeutuvia ja ohentuvia tavaravirtojaan logistiikkayritysten avulla. Yhä useammin keskenään kilpailevat yritykset yhdessä etsivät tehokkaita tapoja toimia logistiikkaympäristössä. Suuret logistiikkayritykset tarjoavat suoria ja nopeita yhteyksiä globaalitasolla ja haluavat integroitua osaksi asiakkaidensa tuotantoa. Suuret logistiikkatoimijat pyrkivät keskittymään ohjaukseen ja asiakassuhteen hallintaan ja ostavat perusprosessien suorituksen ulkopuolisilta yrityksiltä. Tämä kehitys turvaa myös paikallisten kuljetusyritysten toimintamahdollisuuksia. Verkostoituminen Verkostoituneen liiketoiminnan hallinta ja tehokkuus on yksi tärkeimmistä logistisista haasteista. Logistiikka on kehittymässä kysyntä- ja tarjontaketjujen hallinnasta kysyntä- ja tarjontaverkostojen hallintaan. Yksittäisten yritysten toiminnan optimoinnin sijaan logistista prosessia pyritään kehittämään yhtenä kokonaisuutena toimittajilta asiakkaille. Verkostoituminen on globaali valtioiden rajat ylittävä suuntaus niin kaupassa, teollisuudessa kuin logististen palveluiden tuotannossa. Maailmanlaajuiset yritykset luovat globaaleja liiketoimintamalleja ja ohjausjärjestelmiä. Logistinen palvelutuotanto pyrkii rakentamaan verkostoja, joissa ne voivat tuottaa asiakkailleen lisäarvoa tuottavia ovelta ovelle kokonaispalveluja. 7

9 Vaihto- ja käyttöomaisuuden käytön tehostaminen Tuotesuunnittelun avulla pyritään vähentämään tuotannossa tarvittavien nimikkeiden lukumäärää. Tämä pienentää varastoihin sitoutuvan pääoman arvoa ja mahdollistaa ostojen keskittämisen entistä harvemmille nimikkeille ja toimittajille. Tämä parantaa neuvotteluasemaa sopimuksissa ja alentaa hankintahintoja. Samalla voidaan parantaa palvelutasoa toimitusfrekvenssiä kasvattamalla. Jakelu- ja kuljetusjärjestelmien kehittäminen Vaihto- ja käyttöomaisuuden käytön tehostaminen muuttaa jakelujärjestelmien rakenteita. Varastoja keskitetään ja niissä varastoitavia nimikemääriä vähennetään. Tämä johtaa erilaisiin toimintamalleihin, joita ovat mm. - varastoinnin keskittäminen valtakunnallisesti ja kansainvälisesti - materiaalivirtojen vahvistaminen ja kustannustehokkuuden parantaminen - tuotteiden toimittaminen asiakkaille ilman välivarastointia - cross-docking menettelyn yleistyminen (terminaaleihin saapuvat kuljetukset yhdistellään muden kuljetusten kanssa ilman välivarastointia, jolloin voidaan parantaa kuljetusten kustannustehokkuutta tavaravirtoja vahvistamalla). Erityisesti kansainvälisissä kuljetusketjuissa lisääntyy intermodaalitekniikan hyödyntäminen. Intermodaalikuljetus tarkoittaa kuljetusta, jossa kuljetettava tavara on koko kuljetuksen ajan samassa kuljetusyksikössä, jota kuljetetaan vähintään kahdella eri kuljetusmuodolla. Tyypillisiä kuljetusyksiköitä ovat kontti, traileri ja junanvaunu. Eri kuljetusyksiköiden käytön kehitys on riippuvainen mm. merikuljetusten tarjonnasta sekä viennin ja tuonnin suuntautumisesta, sillä kullekin suuryksikölle on luontaiset maantieteelliset käyttöalueensa. Yleinen arvio on, että konttien käyttö tulee kasvamaan muita suuryksikköjä nopeammin. Tähän vaikuttaa overseas-viennin ja -tuonnin muuta ulkomaankauppaa nopeampi kasvu. Varustamot ja terminaalioperaattorit arvioivat konttiliikenteen kasvun olevan erittäin nopeaa, sillä logistiikkaketjuihin kohdistuvat odotukset ja merikuljetusten tarjonta kehittyvät konttiliikennettä suosiviksi Vuosaaren sataman rakentaminen Helsinki on siirtää satamantoiminnat uuteen Vuosaaren satamaan, jonka on määrä valmistua vuonna Satama keskittyy käsittelemään vain suuyksiköitä, minkä vuoksi lastaus- ja purkaustyö viedään sataman ulkopuolelle. Satama tarvitsee siten ns. sisämaaterminaaleja, joissa tarjotaan suuryksikkökuljetusten yhdistelemistä ja kuljetusten ennakko- ja jälkikäsittelyä. Sisämaaterminaaleilta edellytetään hyviä liikenneyhteyksiä ja keskeistä sijaintia Vuosaaren sataman tavaravirtoihin nähden. Keskeisen logistisen aseman vuoksi Lahden seutu on potentiaalinen sijoituspaikkavaihtoehto tällaiselle terminaalille Venäjän ja Kaukoidän kuljetukset Suomen satamat säilyttävät asemansa tärkeinä Venäjän kauttakuljetusten satamina. Kuljetukset keskittyvät Haminan, Kotkan, Helsingin, Hangon, Turun ja Naantalin satamiin. Nykyisin Suomen kautta Venäjälle suuntautuva liikenne on pääasiassa kuorma-autoilla tapahtuvia kulutus- ja investointitavaroiden kuljetuksia ja Venäjältä länteen suuntautuva liikenne junilla tapahtuvia kemikaalien kuljetuksia. Suomen kautta kulkee nykyisin noin kolmannes Venäjän tuonnin arvosta. Suomen kautta kuljetetaan tuotteita, jotka vaativat korkeaa logistista osaamista. 8

10 Venäjän transitoliikenteen kehitys on riippuvainen monesta tekijästä, kuten Venäjän talouden ja omien satamien kehityksestä, Baltian satamien kilpailukyvyn kehityksestä sekä raakaaineiden maailmanmarkkinoiden ja Venäjän oman teollisuustuotannon raaka-ainetarpeen kehityksestä. Venäjän talouden odotetaan kasvavan vuoteen 2010 asti suotuisasti ( 1 ETLA:n selvityksessä BKT:n kasvuksi arvioidaan noin 6 %/vuosi), mikä tulee lisäämään Venäjän tuontia noin 10 % vuodessa. Onkin todennäköistä, että kulutus- ja investointitavaroiden kuljetukset Suomen kautta Venäjälle tulevat lähivuosina kasvamaan, vaikka kilpailu konttikuljetuksista kiristyy erityisesti Baltian ja Venäjän omien satamien kanssa. Suomen kautta länteen vietävien kemikaalien osalta tavaravirrat pysynevät nykyisen suuruisina, joskin pidemmällä aikavälillä tavaravirrat voivat kääntyä osittain Venäjän suuntaan Venäjän oman kemikaaleja tarvitsevan jatkojalostuksen kasvaessa. Kaukoidän merkitys tuotannollisena alueena kasvaa nopeasti. Venäjän läpi kulkeva junakuljetusreitti (TransSipearianRailway eli TSR) herättää yhä suurempaa kiinnostusta nopeutensa ja merikuljetusten rahtihintojen nousun vuoksi. Reitin kuljetusten lisääminen on myös Venäjän uuden liikennestrategian mukaista. Kuljetusten pääsuunta on nykyisistä Kaukoidästä länteen. Suomeen idästä saapuvat konttikuljetukset suuntautuvat osaksi Euroopan markkinoille ja osaksi takaisin Venäjälle tiekuljetuksina, sillä Venäjällä ei ole tullin hyväksymiä vapaavarastoja, minkä seurauksena tullimaksut lankeavat maksettaviksi heti. Kaukoidästä Suomen kautta Venäjälle suuntautuvien kuljetusten arvioidaan kuitenkin pitkällä aikavälillä vähenevän logistiikkapalveluja koskevien säädösten muuttuessa ja Venäjän omien logistiikkakeskusten kehittyessä. Toisaalta ennustetun TSR-liikenteen kokonaisvolyymien kasvun vuoksi myös liikenne Suomen kautta tulee kasvamaan. TSR-liikenteen kasvun myötä Kouvolaan on muodostunut merkittävä konttiliikenteen keskus Kuljetusmarkkinoiden avautuminen Kuljetusmarkkinoilla merkittävin lähivuosien muutos koskee Euroopan unionin päätöstä avata kansallinen tavaraliikenne kilpailulle vuoden 2007 alussa. Päätös merkitsee, että kuka tahansa liikennöitsijä, joka täyttää rautatielaissa asetetut säädökset saisi hoitaa kuljetuksia Suomen rataverkolla. Kilpailun avautuminen ei koske kuitenkaan itäistä yhdysliikennettä. Liikenne- ja viestintäministeriön 2 kilpailukykyselvityksen mukaan teollisuus arvioi kilpailun avautumisen vaikuttavan ensimmäiseksi kokojunakuljetuksina hoidettaviin kuljetuksiin. Kilpailun avautumisen arvioidaan parantavan rautatiekuljetusten kilpailukykyä näissä kuljetuksissa. Uusien operaattorien arvioidaan tarjoavan pelkän kuljettamisen asemasta laajempia palvelukokonaisuuksia, joihin voi sisältyä esimerkiksi teollisuuden prosesseja tukevia lisäpalveluja. Sen sijaan kiinnostus ohuita vaunukuorma- tai vaunuryhmäkuljetuksina hoidettavia kuljetuksia kohtaan tulisi olemaan vähäistä. 1 Suomen ja Venäjän logistinen kumppanuus. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. Sarja B Rautatiekuljetusten kilpailukyky Suomessa. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisu 44/

11 2. Nykytila ja kehittämistarpeet 2.1. Yleistä Päijät-Hämeen ja erityisesti Lahden seudun logistinen sijainti kansallisessa ja kansainvälisessä liikenneverkossa on hyvä (kuva 1). Lahti sijaitsee valtakunnallisten pääteiden solmukohdassa ja Venäjälle suuntautuvan pääradan varrella. Alueen yhteydet Etelä-Suomen tärkeimpiin satamiin (Helsinki, Hanko, Kotka, Hamina ja Turku/Naantali) ja Helsinki-Vantaalentoasemalle ovat hyvät. Maakunnan logistinen asema paranee edelleen, rakenteilla oleva Lahti Heinola-moottoritie, Keravan ja Lahden välinen oikorata ja Helsingin Vuosaaren satama valmistuvat. Kuva 1: Lahden ja Päijät-Hämeen sijainti logistisessa verkossa. 10

12 2.2. Tieliikenne Nykyiset kuljetukset Tiekuljetus on Päijät-Hämeen teollisuuden ja tärkein kuljetusmuoto. Vuonna 2002 maakunnasta lähteneet tiekuljetukset olivat 6,6 milj. tonnia, maakuntaan saapuneet kuljetukset 5,6 milj. tonnia ja maakunnan sisäiset kuljetukset 16,1 milj. tonnia (Tilastokeskus 2003). Maakunnan vilkkaimpia tiekuljetusten väyliä Lahti Helsinki ja Lahti-Heinola. Näillä tieosilla vuotuiset kuljetukset ovat yli 5 milj. tonnia. Yli 2,5 miljoona tonnia kuljetetaan valtatie 12:lla niin Lahden länsi- kuin itäpuolella (kuva 2). Valtatie 12 kuljetuksista merkittävä osa käsittää vaarallisia aineita. Kuva 2. Tiekuljetusten tavaravirrat Etelä-Suomessa vuosina (Tiehallinto). Lahti Heinola-moottoritien rakentaminen Maakunnan merkittävin tieliikenteen pullonkaula on valtatie 4 Lahden ja Heinolan välillä. Tien kehittäminen moottoritieksi tulee poistamaan pullonkaulan. Hanke valmistuu vuonna Hanke tulee liittämään Heinolan lähemmäksi Lahtea ja pääkaupunkiseutua. Hanke vahvistaa maakunnan logistista sijaintia ja parantaa maakunnan teollisuuden kilpailukykyä. Valtatie 12 Lahden kohdalla Nykyinen valtatie 12 kulkee Hollolan Salpakankaalta ja Lahden Joutjärvelle asti kokonaisuudessaan taajama-alueella. Tien varren maankäytön vaatiman tiheä liittymäväli haittaa tien sujuvuutta ja vilkas valtatie ( ajon/vrk) aiheuttaa häiriötä ympäristölle. Elinkeinoelämälle tien huono sujuvuus merkitsee kuljetusten hidastumista, ylimääräisiä kuljetuskustannuksia ja kuljetusten onnettomuusriskin kasvua. 11

13 Ongelman poistamiseksi on ehdotettu Lahden eteläisen kehätien rakentamista. Elinkeinoelämän tekemien investointien ja kiinnostuksen painopiste on viimeisten vuosien aikana ollut Lahden eteläosissa ja Hollolan kuntakeskuksen alueella. Päätös eteläisen kehätien linjauksesta ja hankkeen käynnistymisestä on hidastanut investointien toteutumista. Suunnitellun kehätien linjauksen ja valmistuvan oikoradan varrelle ollaan sijoittamassa myös laajaa Nostavan logistiikkatoimintojen aluetta. Valtatie 4 Lusista pohjoiseen Lahti Heinola moottoritien valmistumisen jälkeen valtatien 4 tavaraliikennettä haittaavat ongelmat sijoittuvat Heinolan Lusin ja Jyväskylän välille. Tiejakso on kapea, mäkinen ja mutkainen ja tierakenteen kunto huono. Tie soveltuu siten huonosti raskaille kuljetuksille. Tieltä puuttuvat myös melu- ja pohjavesisuojaukset. Tien liikennemäärä Lusin ja Vaajakosken on ajon/vrk, josta raskaan liikenteen osuus on %. Tiellä esiintyy kuljetusten sujuvuutta haittaavia ruuhkia lähinnä kesäviikonloppuisin. Tie sivuaa maakunnan alueella Hartolan taajamaa, jonka kohdalla liittymä- ja kevyen liikenteen järjestelyt ovat puutteellisia. Valtatie 12 Lahden länsi- ja itäpuolella Valtatie 12 liikennemäärät Hollolan ja Tuuloksen välillä ovat ajoneuvoa/vrk. Tieosa on varallinen, sillä on suuri liittymätiheys ja tien ohitusmahdollisuudet ovat huonot. Liikenteen sujuvuus on myös heikentymässä. Tie kulkee osittain tärkeillä pohjavesialueilla, minkä vuoksi pohjaveden suojaustarvetta on Hollolassa ja Hämeenkoskella. Valtatie 12 on ruuhkautumassa myös Lahden itäpuolella. Tien liikennemäärä on Lahden ja Nastolan välillä ajon/vrk ja Nastolan itäpuolella ajon/vrk. Nastolan itäpuollella raskaan liikenteen osuus on suuri (17 %). Lahdesta Uusikylään asti tie on leväkaistaista moottoriliikennetietä. Uusikylästä Tillolaan (25 km) tie hyvin kapea ja huonokuntoinen. Ohitusmahdollisuudet tiellä ovat huonot. Tie kulkee osittain merkittävillä pohjavesialueilla, joilla ei ole tehty pohjavesisuojauksia vaarallisten aineiden kuljetusonnettomuuksien varalle. Alempi tieverkko Päijät-Hämeen alemmalla tieverkolla kuljetetaan erityisesti metsä- ja maatalouden kuljetuksia. Näille kuljetuksille on tärkeää kuljetusten hoidettavuus. Ongelmia aiheuttavat erityisesti keväiset kelirikot ja huonot keliolosuhteet talvella. Eniten kelirikko-ongelmia esiintyy maakunnan eteläosissa. Katuverkko Katuverkolla raskasta liikennettä koskevia ongelmia esiintyy lähes kaikissa suuremmissa taajamissa. Ongelmat ilmenevät kuljetuksille aiheutuvina viivytyksinä sekä erityisesti ympäristölle aiheutuvina haittoina. Tällaisia ongelmia esiintyy mm. Heinolassa, jossa Sahaniemen teollisuusalueen kuljetukset joudutaan hoitamaan keskustan katuverkon kautta. 12

14 2.3. Rautatieliikenne Maakunnan rataverkon nykyiset kuljetukset Alueen rautatiekuljetukset muodostavat pääasiassa alueen läpi itä-länsisuunnassa tapahtuvista kuljetuksista. Vuonna 2004 Lahden ja Kouvolan välillä kuljetettiin noin 4,9 milj. tonnia ja Lahden ja Riihimäen välillä 4,5 milj. tonnia tavaraa. Näistä kuljetuksista noin kaksi kolmasosaa suuntautuu idästä länteen. Lahden ratapihan läpi kulkevista tavaravirroista 3,1 milj. tonnia oli vaarallisen aineiden kuten raakaöljyn ja kemikaalien kuljetuksia. Lahden ja Loviisan sataman välisen radan kuljetukset olivat vajaa 0,3 milj. tonnia. Heinolan ja Lahden välisen radan kuljetukset olivat myös vajaa 0,3 milj. tonnia (kuva 3). Maakunnan merkittävimpiä rautatiekuljetusten asiakkaita ovat Koskisen Oy Järvelässä (raakapuun tuontikuljetuksia Venäjältä), Stora Enso Oy Heinolassa (sellun ja pahvin kuljetuksia), Vierumäen teollisuus Heinolassa (mekaanisen metsäteollisuuden kuljetuksia satamiin) sekä Kuusakoski Oy Heinolassa (romun kuljetuksia). Yhteensä 42,7 milj. tonnia Rataosittaiset luvut osoittavat ko. rataosaa pitkin kuljetettuja nettotonneja (1000 tonnia) Kuva 3: Rataverkon kuljetukset Suomessa vuonna 2004 (Ratahallintokeskus). 13

15 Käynnissä olevat ja alkavat ratahankkeet Maakunnan rataverkolla ei toistaiseksi ole merkittäviä tavaraliikenteen pullonkauloja. Maakunnan päärataverkkoon on lähivuosina huomattavia parannuksia, joista merkittävin on vuonna 2006 valmistuva Lahden ja Keravan välinen oikorata, joka tulee lisäämään tavarankuljetusten käytössä olevaa kapasiteettia pääradalla ja tuo Vuosaaren sataman logistisesti lähemmäksi maakuntaa. Oikoradan rakentamisen yhteydessä Lahden ratapihalle perusparannus, jossa otetaan huomioon mm. käynnistyvän nopean liikenteen vaatimukset. Vuosaaren satamassa ei tulla tekemään vaihtotöitä, vaan satamaan ajetaan ja satamasta noudetaan kokonaisia junarunkoja. Vaunut lajitellaan Kouvolan ja Tampereen lajitteluratapihoilla. Vuosaaren sataman valmistumisen arvioidaankin lisäävän tavaraliikennettä Lahden ja Kouvolan välillä. Mahdollinen sataman sisämaaterminaalin liikenne voitaisiin sisämaaterminaalin raidejärjestelyistä riippuen hoitaa myös edestakaisena pendeliliikenteenä. Lahden ja Vainikkalan välisen rataosan tason nosto on suunniteltu käynnistettävän vuosina Hanke palvelee käynnistyvän nopean junaliikenteen tarpeita, sillä hanke mahdollistaa henkilöjunaliikenteen nopeuden noston tasolle km/h. Hankkeella on myönteisiä vaikutuksia myös tavaraliikenteen kustannustehokkuuteen ja sujuvuuteen. Hanke mahdollistaa radan akselipainon nostamisen 22,5 tonnista 25 tonniin nopeudella km/h ja junien pidentämisen. Hankkeen mitoittava junapituus on 1060 metriä. Tavaraliikenteen sujuvuutta parannetaan rakentamalla uusia junien kohtaamis-/ ohitusraiteita. Logistiikka-alueiden edellyttämät ratainvestoinnit Maakunnan rataverkon tärkeimmät kehittämistarpeet liittyvät esillä olleisiin logistiikka- ja teollisuusaluehankkeisiin. Maakuntakaavaluonnoksessa logistiikkatoimintoihin varatuista alueista mm. Nostavan, Kujalan, Ämmälän, Ritomäen ja Hennan kehittämisessä voidaan hyödyntää alueiden sijaintia rataverkon varrella. Hennaa lukuun ottamatta edellä mainittujen logistiikka-alueiden rautatiekuljetukset tulisi hoitaa Lahden ratapihan kautta. Hennan kohdalle rakennettavat oikoradan ohitusraiteet mahdollistavat logistiikkatoimintojen tarvitsemien pistoraiteiden rakentamisen. Nostavan logistiikkakeskuksen toteuttaminen edellyttäisi myös lisäraiteen rakentamista alueelle Lahden ratapihalta. Lahden ratapihan siirtäminen vaikeuttaisi toisaalta Heinolan ja Loviisan ratojen liikenteen hoitoa. Lahden ratapiha Lahden ratapiha sijaitsee merkittävällä pohjavesialueella. Koska ratapihan läpi joudutaan vetämään ja ratapihalla joudutaan seisottamaan mm. raakaöljyn ja ammoniakin kuljetuksissa käytettäviä vaunuja, muodostavat kuljetukset merkittävän ympäristöriskin. Toistaiseksi on vältytty pahoilta onnettomuuksilta. Ratapihalla on myös muita rautatieliikenteen harjoittamisesta aiheutuvia ympäristöriskejä. Tehdyissä tutkimuksissa on havaittu maaperän pilaantumista, mikä on aiheutunut pitkään jatkuneesta korjaamotoiminnoista, tankkausalueista ja torjuntaaineiden käytöstä. Sopenkorvesta Askon alueelle ulottuvan ratapihan siirtäminen pois Lahden keskusta-alueen tuntumasta tarjoaisi alueen maankäytön kehittämiselle uusia mahdollisuuksia. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty ratapihan siirtämistä Nostavalle. 14

16 Lahti Heinola-radan ja Lahti Loviisa-radan ylläpito Maakunnan radanpidon keskeisimpiä lähivuosien kysymyksiä ovat Lahti Heinola ja Lahti Loviisa -ratojen ylläpidon jatkuminen. Nämä radat ovat lakkautusuhan alla niiden vähäisten liikennemäärien, lähestyvän peruskorjaustarpeen sekä Ratahallintokeskuksen käytettävissä olevien niukkojen määrärahojen vuoksi. Ratahallintokeskuksen mukaan ratojen ylläpidon jatkuminen edellyttää ratojen perusparantamista vuosien aikana. Lahden ja Heinolan välinen rata on tärkeä erityisesti Heinolan metsä- ja metalliteollisuudelle. Radan lakkauttaminen merkitsisi rautatiekuljetusten siirtämistä tieverkolle, mikä lisäisi kuljetuskustannuksia ja heikentäisi teollisuuden kilpailukykyä. Stora Enson käyttöön ottamaa SE- CU-kuljetusyksikköä ei voida kuljettaa täysipainoisena tieverkolla. Lahden ja Loviisan välinen rata palvelee lähinnä maakunnan ulkopuolisen teollisuuden kuljetuksia, joista merkittävä osa on sahatavaran vientikuljetuksia Loviisan satamaan. Ratayhteyden olemassaolo on tärkeää myös Päijät-Hämeen teollisuudelle ja energiatuotannolle, sillä mahdollisuus rautatiekuljetuksen käyttöön ylläpitää kuljetusmuotojen välistä kilpailua ja mahdollistaa tiekuljetuksia turvallisemmat ja ympäristöystävällisemmät kuljetukset Loviisan sataman kautta. Radan säilyttämisellä on myös maankäytöllisiä vaikutuksia, sillä Loviisan radanvarsialueet Lahden eteläosissa ja Orimattilassa soveltuvat hyvin raskaita kuljetuksia tarvitsevaan teollisuus- ja logistiikkatoimintaan Vesiliikenne Maakunnasta ei ole vesitieyhteyttä merelle. Maakunnan sisävesikuljetukset lopetettiin vuonna 2002, johon saakka Päijänteellä ja Kymijoella uitettiin raakapuuta Kymenlaakson metsäteollisuudelle. Vesitieverkon osalta puutteena on ulkomaankaupan kuljetuksiin soveltuvan sisävesimerikuljetusreitin puuttuminen. Esillä on ollut mm. Saimaan ja Päijänteen vesistöjen yhdistäminen Suomenlahteen Mäntyharjun ja Kymijoen kanavoinnin avulla. Liikenne- ja viestintäministeriön Itä-Suomen kanavia koskevan selvityksen mukaan sisävesi-merikuljetusten kysyntä Kymijoen vesistöalueella on vähäistä. Kanavaparin kuljetuskysyntä tulisi perustumaan Saimaan vesistöalueen teollisuuden kuljetustarpeisiin (kuljetuskysyntä, joka nykyisin hoidetaan Saimaan kanavan kautta). Mäntyharjun ja Kymijoen kanavissa olisi mahdollisuus hoitaa kuljetuksia ympärivuotisesti kanaviin juoksutettavan lämpimän veden avulla. Liikenteen ympärivuotisuus toisi säästöjä keskitalven kuljetuksissa ja lisäisi kanavaparin kuljetuskysyntää noin neljänneksellä. Uuden reitin etuna olisi myös sen riippumattomuus Venäjästä. Saimaan kanava-alueen vuokrasopimus päättyy vuonna Sopimuksen uusimiseen tähtäävät neuvottelut on käynnistetty Venäjän kanssa.. Mäntyharjun ja Kymijoen kanavahanke todettiin Liikenne- ja viestintäministeriön vuonna 2000 valmistuneessa selvityksessä yhteiskuntataloudellisesti kannattamattomaksi. 15

17 2.5. Logistiikka ja maankäyttö Nykytila Vuonna 2001 Päijät-Hämeen kuljetus-, varastointi- ja tietoliikennetoimialan tuotanto oli 326 milj. euroa, mikä oli 8,7 % maakunnan kokonaistuotannosta. Toimiala työllisti maakunnassa ihmistä eli 6,4 % maakunnan kaikista työllistä. Logistiikka- ja teollisuustoimintaan varatut maa-alueet Maakunnassa on lukuisia logistiikkatoimintoihin varattuja maa-alueita, joista suurin osa sijaitsee Lahden seudulla. Vuoteen 2008 mennessä on kuntien suunnitelmien mukaan seudulla kaavoitettu ja käyttöönotettavissa uusia logistiikka- ja teollisuusalueita yhteensä noin 400 hehtaaria. Myöhemmin kaavoitettavaa ja käyttöön otettavaa laajennusvaraa on nykyisillä teollisuus- ja logistiikka-alueilla vielä noin 600 hehtaaria. Teollisuuden ja logistiikan aluevaraukset merkitsevät työpaikoiksi muutettuna työpaikkaa. Maakuntakaavaluonnoksessa suurimpia logistiikkatoiminnoille varattuja alueita Lahden seudulla ovat Kujala (50 ha) Lahdessa, Ritomäki (100 ha) Nastolassa, Ämmälä (160 ha) Lahdessa ja Kukonkoivu (100 ha) Hollolassa (kuva 4). Näistä alueista ainoastaan Kujalalla on valmis logistiikkakonsepti ja Nostavalla se on tekeillä. Kujalan alue sijaitsee vt 4:n, vt 12:n liittymän läheisyydessä Lahden keskustan itäpuolella. Alue rajautuu Lahti Kouvola-rataan. Kujalan alue on suunniteltu sijoituspaikaksi aloille, joiden toiminnassa logistiikalla on merkittävä painoarvo. Tällaisia Lahden seudun toimialoja ovat elintarvike-, huonekalu-, muoti-, ja lisäarvologistiikka. Tavoitteena on luoda valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävä yrityskeskittymä. Alueelle voidaan rakentaa teollisuusraide. Lahden kaupunginvaltuusto teki vuonna 2001 päätöksen logistiikkakeskuksen toteuttamisesta Kujalan alueelle. Alueen asemakaavasta on tehty valitus, jonka käsittely on kesken Kouvolan hallinto-oikeudessa. Nostavan logistiikka-alue sijaitsee uuden oikoradan varrella. Aluetta ollaan kehittämässä Vuosaaren sataman sisämaaterminaaliksi, jossa merikontit käsitellään ja josta kuormat toimitetaan edelleen asiakkaille rautateitse tai maanteitse. Nostavalla on tarkoitus yhdistää vientiteollisuuden ja transitoliikenteen tyhjien konttien logistiikka. Hankkeen toteutuminen edellyttäisi investointia lisäraiteeseen Lahden ratapihalta, sillä terminaalin rautatiekuljetukset jouduttaisiin hoitamaan Lahden tavararatapihan kautta. Nostavan alue edellyttäisi myös liittymää suunnitellulta Lahden eteläiseltä kehätieltä. Hennan alue sijaitsee Orimattilan, Mäntsälän ja Kärkölän raja-alueella. Henna on Orimattilan kaupungin keskeinen elinkeinopoliittinen kehittämiskohde. Hennalle on mietitty erilaisia kehityskuvavaihtoehtoja. Alue soveltuu erinomaisesti teollisuus- ja palveluyrityksille, jotka haluavat sijoittua oikoradan ja moottoritien varteen. Aluetta voidaan kehittää paljon tilaa vaativien logistiikkatoimintojen tarpeisiin. Alue voi toimia esimerkiksi Vuosaaren sataman etävarastointipaikkana. Oikoradalle rakennetaan Hennan kohdalle ohitusraiteet, josta voidaan rakentaa pistoraide logistiikka-alueelle. Alue sijaitsee myös moottoritien välittömässä läheisyydessä. Henna soveltuu hyvin myös oikoradan henkilöliikenteen asemaksi ja asuinalueeksi. 16

18 Kuva 4: Teollisuus- ja logistiikkatoimintaan varatut merkittävimmät maa-alueet 17

19 Lahden seudun Vuosaari-strategia Lahden seudulle sopivaa logistiikkastrategiaa on arvioitu 3 Lahden seudun Vuosaaristrategiassa. Strategiassa suositetaan voimavarojen keskittämisen tärkeyttä. Lahden seudun logistiikkastrategian ehdotetaan tukeutuvan seuraaviin klustereihin: pukeutuminen/muoti, sisustaminen/huonekalut, muovit ja konttien käsittely. Lahden seudun Vuosaari-strategiassa esitetään viisi strategista tavoitetta, jotka ovat: 1. Lahden seudusta muodostuu Suomen johtava logistinen jakelukeskus ja satamakaupunki ilman merisatamaa. - Strategia perustuu Vuosaaren uuden sataman tarvitsemiin konttien käsittelypalveluihin sisämaassa. Konttien käsittelyyn tulee syntymään useita alueellisia käsittelypisteitä sisämaassa, jotka toimivat yhteistyössä keskenään. - Lahden seutua palveleva sisämaan terminaali ehdotetaan perustettavaksi Nostavaan, jossa palveluja tarjotaan erityisesti metsäteollisuudelle, teknologiateollisuudelle ja -kaupalle, puu- ja huonekaluteollisuudelle ja -kaupalle sekä rakennuslogistiikalle. 2. Lahden seutu panostaa toimialakohtaisina keihäänkärkinä sisustamisen, pukeutumisen ja muovien logistiikkaan. - Sisustamisen kehittäminen perustuu huonekalujen valmistuksen ja viennin lisääntymiseen Baltiassa ja Venäjällä sekä tuontituotteiden yleistymiseen Suomen markkinoilla. Huonekalujen tuonti Kaukoidästä kasvaa ja antaa siten uusia mahdollisuuksia Lahden seudulla toimiville alan erikoistuneille logistiikkayrityksille. - Myös pukeutumisessa ulkomaisen tuotannon osuus kasvaa, kauppa ketjuuntuu ja ulkomaiset kauppaketjut valtaavat markkinoita. Toimitusten eräkoot pienevät ja toimitustiheydet kasvavat. Vaatteiden tuonti Kaukoidästä lisääntyy. - Muovien logistiikan kehittämisen tavoitteena on yhdistellä eri maahantuojien pieniä toimituksia suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja ylläpitää reaaliaikaista varastoseurantaa ja tilauspalvelua. 3. Hankitaan kilpailuetu muihin alueisiin nähden nopeilla ja joustavilla tontti- ja toimitilajärjestelyillä. 4. Alue tarjoaa täällä toimiville ja tänne sijoittuville yrityksille ahkeraa, motivoitunutta ja hyvin koulutettua työvoimaa. 5. Seudun infrastruktuuri rakennetaan ja pidetään kaikilta osin huipputasolla. - Tärkeimpinä kehittämishankkeina mainitaan Lahden eteläinen kehätie, logistiikkaja teollisuusalueiden tie- ja ratajärjestelyt, tärkeiden valtateiden, mm. vt 12 kehittäminen elinkeinoelämän vaatimuksia vastaavalle tasolle sekä Nostavan terminaalialueen radan rakentaminen. 3 Lahden Seudun Yrityskeskus Oy, Lahden Seudun Vuosaari-strategia

20 6. Oikoradan ja vuosaaren sataman lahden seudulle tarjoamat mahdollisuudet hyödynnetään tehokkaalla markkinoilla ja yrityshankinnalla. Kilpailevat logistiikkahankkeet Etelä- ja Kaakkois-Suomessa on useita Lahden seudun logistiikkahankkeiden kanssa kilpailevia hankkeita. Tällaisia ovat mm. - Vuosaaren palvelualue (50 ha), joka sijaitsee sataman välittömässä läheisyydessä. Alue on tarkoitettu ensisijaisesti vienti- ja tuontikauppaa käyville kaupan ja logistiikan yrityksille. - Aviapolis (100 ha) sijaitsee Helsinki Vantaan lentokentän eteläpuolella. Alue tulee lentokentän tarpeisiin sekä logistiikka- ja tuotantokäyttöön. - Leasat-kehityshanke on Helsinki Vantaan lentoaseman ja Vuosaaren sataman muodostaman kokonaisuuden kehityshanke. Hanke keskittyy lentorahdin palveluihin sekä Vuosaaren sataman tavaravirtojen kehittymiseen Etelä-Suomessa ja erityisesti pääkaupunkiseudun alueella. - Tuusulan kunnan alueella (Kehä IV) sijaitseva hanke (300 ha) on käytettävissä aikaisintaan vuonna Alueen toiminnot tukeutuvat kone- ja autokauppaan sekä lentokenttään tukevaan logistiikkaan ja matkustajien palveluun. - Ekes-alue (Riihimäki, Hyvinkää, Loppi, Hausjärvi) on tunnettu mm. elintarvikkeiden ja teknisen tukkukaupan keskuksena. Alue sijaitsee keskeisesti tie- ja rautatiekuljetusten suhteen. Alueella on tehokas yhtenäinen markkinointi, mutta yhtenäistä konseptia ei ole kehitetty. Riihimäki pyrkii metsäteollisuuden sisämaanterminaaliksi (kontituskeskukseksi). - Kymenlaakson alueella on useita logistiikkahankkeita, jotka perustuvat Kymenlaakson kaupunkien laatimaan työnjakosuunnitelmaan. Suunnitelman mukaan Kouvola keskittyy Innorail-hankeeseen (keskittyy erityisesti konttien rautatiekuljetuksiin idän liikenteessä), Kotka keskittyy InnoMare-hankkeeen puitteissa merenkulun ja tukitoimintojen kehittämiseen, Hamina keskittyy Innoway-hankkeeseen ja kehittää maatieliikenteen toimintoja. - Moreeni on Hämeenlinnan eteläpuolella sijaitseva teollisuusalue (noin 500 ha). Alueella ei ole omaa konseptia ja sen markkinointi on ollut vähäistä. - Nurmijärvi-Ilvesvuoren työpaikka-alue (40 ha) sijaitsee Helsinki Tamperemoottoritien varressa. Alueella ei ole omaa konseptia. 19

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009 Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 VR Cargo 2007 Kuljetukset 40,3 miljoonaa tonnia Liikevaihto 342,9 MEUR Markkinaosuus

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Maantieselvitys 16.8.2010

Maantieselvitys 16.8.2010 Maantieselvitys 16.8.2010 Työn keskeinen sisältö 1. Saada kokonaiskuva seudun liikenneyhteyksien kehittämiseksi ympäristönäkökohdat huomioiden. 2. Saada uusia ideoita siitä, kuinka Forssan seutu voisi

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Vt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse?

Vt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse? Vt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse? 23.8.2010 VT 12 seminaari - Kouvola Jyrki Myllyvirta Kaupunginjohtaja Elinkeinoelämän valtasuoni kuntoon ja vetämään Vt 12 on elinkeinoelämän kannalta

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA

LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA Päijät-Hämeen liitto PL 50 15111 LAHTI LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA Päijät-Hämeen Yrittäjät painottaa lausunnossaan elinkeinoelämän näkökulmaa, mihin maakuntakaavaehdotuksessa on kiinnitetty

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Kesäkuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/05/30 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

Raakapuukuljetukset rataverkolla

Raakapuukuljetukset rataverkolla Raakapuukuljetukset rataverkolla Timo Välke Ratahallintokeskus 17.3.2009 17.3.2009 TV/M-LR 1 Esityksen sisältö Ennuste rataverkolla kuljetettavan raakapuun määrästä Rataverkon terminaali- ja kuormauspaikkaverkon

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta Tekninen lautakunta 48 21.05.2014 Kaupunginhallitus 252 02.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta 236/10.05.01/2014 TEKLA 48 Tekninen

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liitto pyytää HSL:n lausuntoa Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmasta 18.10.2013 mennessä.

Päijät-Hämeen liitto pyytää HSL:n lausuntoa Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmasta 18.10.2013 mennessä. Hallitus 149 22.10.2013 LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMASTA 326/07/70/700/2013 Hallitus 149 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Sini Puntanen, p.

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Asiakkuuspäällikkö Outi Nietola, Liikennevirasto 26.3.2015 Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja

Lisätiedot

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä?

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Tommi Mäkelä Tampereen teknillinen yliopisto RATA2010 Jyväskylä 26.1.2010 2 Esityksen kysymykset 1. Miksi tämä aihe? 2. Maailma vie, Suomi vikisee?

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

VT 5 LOGISTIIKKA. Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle

VT 5 LOGISTIIKKA. Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle VT 5 LOGISTIIKKA Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle Sanni Rönkkö 17.5.2013 Ympäristösi parhaat tekijät Infran, liikenteen, ympäristön

Lisätiedot

Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa

Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa Väylät&Liikenne 2012 Work Shop 4: Itämeri; Suomen ulkomaankaupan valtaväylä vai vallihauta? 30.8.2012 Jarmo Joutsensaari, Liikennevirasto Asiakkaiden näkemyksiä kuljetusketjujen

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista

KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista Kuljetusselvityksen tausta ja tavoitteet Osa EU:n Itämeri-ohjelmasta rahoitettua Midnordic Green Transport Corridor

Lisätiedot

VR Eurooppalainen kuljettaja

VR Eurooppalainen kuljettaja VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET

ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET Johtaja Paavo Karvinen Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy RLKK 1 RAUTATIELOGISTIIKAN KEHITTÄMISKESKUS. PIEKSÄMÄKI 2

Lisätiedot

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi PYÖRÄILYN EDUT Terveys Ympäristö Liikennejärjestelmä Tasa-arvo ja inhimillisyys päivittäinen puolituntinen arkiliikkumisesta ei melua, ei

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Anne Herneoja liikennejohtaja Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy 17.4.2007 Anne Herneoja 1 Ratahallintokeskus vastaa Suomen rataverkosta

Lisätiedot

ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset

ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset Teija Suoknuuti Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu / North European Logistics Institute 7.4.2010 ELLO hanke 1.9.2009 30.4.2012

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Russian railways..today..in the future

Russian railways..today..in the future Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

MEGAHUB LOGISTICS CENTER Tilaa yrityksellesi. Hämeenlinna Lahti Turku Tampere Riihimäki Jyväskylä

MEGAHUB LOGISTICS CENTER Tilaa yrityksellesi. Hämeenlinna Lahti Turku Tampere Riihimäki Jyväskylä MEGAHUB LOGISTICS CENTER Tilaa yrityksellesi Hämeenlinna Lahti Turku Tampere Riihimäki Jyväskylä MegaHub Hämeenlinna Liikenneyhteydet E12 (Valtatie 3) Vuosaari 110 km Helsinki 95 km Valtatie 10 Turku 145

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

MEGAHUB LOGISTICS CENTER Tilaa yrityksellesi. Riihimäki Hämeenlinna Lahti Turku Tampere Jyväskylä

MEGAHUB LOGISTICS CENTER Tilaa yrityksellesi. Riihimäki Hämeenlinna Lahti Turku Tampere Jyväskylä MEGAHUB LOGISTICS CENTER Tilaa yrityksellesi Riihimäki Hämeenlinna Lahti Turku Tampere Jyväskylä MegaHub Riihimäki Hämeenlinnantie Kinturintie Liikenneyhteydet E12 (Valtatie 3) Vuosaari 77 km Helsinki

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Russian railways Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit Sementti

Lisätiedot

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen liikennestrategiapäivillä Savonlinnan seudun kuntayhtymä Waterways Forward -projekti Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet

Lisätiedot

Suomi tarvitsee vetävät väylät!

Suomi tarvitsee vetävät väylät! Kauppakamariryhmä 2.3.2011 Suomi tarvitsee vetävät väylät! Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen valtakunnallisesti edellyttää tehokkaita liikenneyhteyksiä. Toimivat

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla Mitä me siitä tiedämme ennalta Uusi brandy Mikä on Kehärata Suunnittelijan visio radasta http://www.youtube.com/watch?v=zkg4xunimmg 3 Aviapoliksen asema elokuu 2014

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen

Lisätiedot

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet 1 Esityksen sisältö: 1. Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle 2. Tiestön kunto 3. Toimenpidetarpeet 4. Äänekosken biotuotetehtaan puulogistiikka

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke. 16.6.2015 Edunvalvontapäällikkö Petteri Portaankorva

Salpausselän palveluvyöhyke. 16.6.2015 Edunvalvontapäällikkö Petteri Portaankorva Salpausselän palveluvyöhyke 1 Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke, jossa palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA ESLogC -tulevaisuusverstas 26.3.2010, Pekka Normo Tavaraliikenteen logistiikka vahvistetussa maakuntakaavassa 2 Kaava sisältää valtakunnallisesti ja maakunnallisesti

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot

Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon

Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon Avaa ovet varasto- ja logistiikkatilaan osoitteessa Äimäkuja 6, Oulu. TERMINAALIT 2,5 KM KESKUSTA 3,5 KM ORITKARIN SATAMA 1 KM LIMINGANTIE 700 M POIKKIMAANTIE

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Megahub 02/2011. Logistiikkakeskukset. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä

Megahub 02/2011. Logistiikkakeskukset. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä Megahub Logistiikkakeskukset Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä 02/2011 Joustava + suunnittelu vastuullisesti + johdettu strategisesti + sijoittunut yksilöllisesti + toteutettu MegaHub

Lisätiedot