Dnro 5799/0000/2010 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Dnro 5799/0000/2010 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2015"

Transkriptio

1 Dnro 5799/0000/2010 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Helsinki Marraskuu 2010

2 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO Vuosien strategiset tavoitteet Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutostrendit Eviran toimenpiteet toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi Toiminnalliset linjaukset Vuosien tulostavoitteet Koko virastoa koskevat tavoitteet...15 a) Toiminnallinen tehokkuus sekä sen kehitys...15 b) Tuotokset sekä niiden kehitys...17 c) Laadunhallinta sekä sen kehitys...17 d) Henkisten voimavarojen hallinta sekä sen kehitys Keskeiset kehittämistavoitteet ja investointihankkeet Siirtomenojen vaikuttavuustavoitteet Toiminnan rahoitus...21 LIITTEET Liite 1(1) Tuloksellisuuden tunnusluvut Liite 1(2) Taloudelliset voimavarat Liite 1(3) Toiminnallinen jaottelu Liite 2 Elintarviketurvallisuusviraston tuottavuustoimenpiteet v

3

4 1. Vuosien strategiset tavoitteet 1.1. Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutostrendit Kansainvälisen kaupan laajentumisen sekä ilmaston ja ympäristön muutosten vaikutukset Globaali talous ja ilmastonmuutos lisäävät ja tuovat uusia riskejä Eviran toimialalle. Eläin- ja kasvitautien sekä zoonoosien (eläinten ja ihmisten välillä leviävät taudit) leviämisen riski kasvaa ilmaston lämpenemisen seurauksena. Erityisesti hyönteisvälitteisten tautien sekä tuholaisten arvioidaan lisääntyvän Pohjois- Euroopassa. Muutokset yhdyskuntarakenteessa, maankäytössä ja luonnonvaraisten eläinten populaatioissa voivat myös vaikuttaa eläin- ja kasvitautien esiintymiseen. Lisääntyvän ja laajentuvan kaupan riskit liittyvät volyymien kasvun lisäksi uusien eläin- ja kasvilajien sekä elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden tuontiin sekä kontaktien lisääntymiseen. Elintarviketuotannon rakenne ja kuluttajien asenteet Elintarvikkeiden tuotanto on globalisoitunutta. Isot kauppaketjut kasvattavat osuuttaan vähittäiskaupan puolella. Toisaalta markkinoille tulee vaihtoehtoisia erikoistuneita elintarvikekauppoja, kuten esimerkiksi luomu- ja lähiruokaan erikoistuneita myymälöitä. Osa elintarvikkeista myydään internetin kautta. Teollisuus hakee tehokkuutta keskittämällä suurempiin tuotantoyksiköihin. PK-yritysten menestymiseen tarvitaan ymmärrystä tuottaa kuluttajan arvostamaa lisäarvoa tuotteille ja tehokkuuden hakemista verkostoitumisen avulla. Toimintakaudella teollisuus hakee elintarvikkeiden vientimahdollisuuksien lisäämistä, erityisesti sisämarkkinoiden ulkopuolelle. Yhä useampi kuluttaja arvostaa tuotannon vastuullisuutta. Eettisyys korostuu valinnoissa aiempaa enemmän. Lähiruoka ja luomutuotanto herättävät kiinnostusta. Ruoka on kuluttajille ravinnonlähteen lisäksi nautinnollista, elämyksellistä ja se viestittää arvoja ja tunteita. Ravinnon terveellisyyteen ja ruokatottumuksiin vaikuttamiseksi tarvitaan eri hallinnonalojen yhteistyötä. Maatalouspolitiikka ja maatalouden rakennemuutos EU:n yhteisen maatalouspolitiikan seuraavalla ohjelmakaudella 2014 alkaen vahvistuu nykyinen suuntaus, jossa markkinat entistä enemmän ohjaavat maatalousja elintarviketuotantoa (mitä tuotetaan), kun taas maatalouspolitiikalla varmistetaan elintarvikkeiden turvallisuuteen, tuotannon ympäristövaikutuksiin ja eettisyyteen liittyvien tekijöiden yhdenmukaisuutta yhteiskunnan ja kansalaisten odotusten kanssa (miten tuotetaan). Maatalouden rakennemuutoksen seurauksena maatilojen määrä pienenee edelleen, keskimääräinen tilakoko kasvaa, tilojen erikoistuminen tiettyyn tuotantovaiheeseen lisääntyy ja alueellista keskittymistä tapahtuu. Nämä tuovat haasteita eläintautien hallinnalle ja eläinten hyvinvoinnille

5 Kasvinviljelyssä suorakylvö- ja kevytmuokkausmenetelmät yleistyvät, jolloin kasvitaudit ja rikkakasvit lisääntyvät ja kasvinsuojeluaineiden käyttötarve kasvaa. Viestintä Elintarvikeketjun ja elintarvikevalvonnan toiminta kiinnostavat kuluttajia. Verkkoviestinnän tulee tarjota luotettavaa kuluttajainformaatiota ja palvella erityistilanteissa nopeasti lisääntyvää tiedontarvetta. Mediaviestinnän murroksessa viestintätavat ja -kanavat muuttuvat ja niiden hyödyntämiseksi viranomaisviestinnässä tarvitaan uudenlaista otetta ja valmiuksia. Äkilliset luonnonilmiöt kuten myrskyt, tulvat, kasvi- ja eläintaudit sekä ympäristökatastrofien uhka lisäävät yleisesti varautumisen tarvetta. Valtionhallinnon linjaukset Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toimintaa kehitetään hallitusohjelman sekä muiden valtionhallinnon kehittämistä koskevien yleisten strategioiden ja kehittämishankkeiden mukaisesti. Valtion talouden tulevaisuuden näkymät vaativat julkisen sektorin toimijoilta entistä enemmän strategisten valintojen tekemistä. Valtion konsernitason linjaukset tulevat vaikuttamaan suunnittelukaudella niin henkilöstö-, talous- kuin tietohallintoonkin. Muutokset tulevat näkymään viraston jokaisen työntekijän arkipäivässä. Seuraava askel on entistä laajempi asiakkuus yhdistyneessä Palkeet-palvelukeskuksessa. Sen jälkeen Kiekutietojärjestelmähanke kehittää edelleen talous- ja henkilöstöhallintoa ja Valtion ITpalvelukeskus (VIP) luo perustaa tietohallinnossa. Toimintaympäristöön vaikuttavat myös turvatekniikan keskuksen kehittäminen kemikaali- ja kuluttajaviranomaiseksi ja ympäristöterveydenhuollon seutukunnallisten yksiköiden kehittyminen. Tutkimus ja riskinarviointi Tieteellisen tutkimuksen alueella kilpailu tutkimusrahoituksesta kiristyy. Verkottumisen merkitys kasvaa, mikä näkyy sekä tutkija- että laiteyhteistyön alueella. Yhteistyötä tehdään yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa tutkimuksen eri alueilla. Sektoritutkimuksen alueella vireillä olevat uudistukset sekä luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän edelleen kehittäminen vaikuttavat myös tutkimushankkeisiin. Riskinarvioinnin ja siihen liittyvien taloudellisten vaikutusten arvioinnin merkitys kasvaa yhteiskunnallisen päätöksenteon perusteena. Valvonta on kohdistettava riskin suuruuden mukaan. Arvioinneissa on huomioitava turvallisuuteen ja terveyteen liittyvien riskien lisäksi myös sosioekonomiset vaikutukset. Elintarviketurvallisuus Kansainväliset ruokakriisit ovat osoittaneet kuinka koko ruokaketjun turvallisuuden hallinta on tärkeää. Nopeiden kansainvälisten hälytysjärjestelmien ansiosta elintarvikekriisit tulevat nopeasti tietoon. Elintarvikeketjujen monimutkaistuminen asettaa riskienhallinnalle haasteita. Pakkausmerkintöjen ja hyvän jäljitettävyyden - 5 -

6 merkitys kasvaa. Tavoitteena on yhtenäinen, vaikuttava ja kustannustehokas valvonta, jota kohdennetaan riskiperusteisesti. Riskiperusteisuus on lähtökohtana suunniteltaessa kansallisen seurannan ja tutkimuksen painopisteitä. Elintarvikkeissa sallitut ravitsemus- ja terveysväitteet sekä niiden käyttöehdot yhteneväistyvät EU:ssa asteittain toimintakauden aikana. Tieteellisiin arvioihin perustuvat päätökset helpottavat kuluttajien tiedonsaantia elintarvikkeiden ominaisuuksista ja pienentävät harhaanjohtamisriskiä. Muutokset luovat kuitenkin paineita valvonnan lisäämiseen. Erityisen haasteellista on uusien myyntikanavien, kuten nettikaupan valvonta. Toimintaympäristöön tulee vaikuttamaan ympäristöterveydenhuollon kokoaminen suurempiin yhteistoiminta-alueisiin, joiden on aloitettava toimintansa viimeistään Uudistuksen myötä luodaan paremmat edellytykset paikallisen elintarvikevalvonnan ja eläinlääkintähuollon kehittymiselle ja yhtenäistämiselle osana ympäristöterveydenhuoltoa. Uudistus mahdollistaa henkilöstön erikoistumisen ja siten myös joustavan ja tehokkaan työnjaon. Elintarvikelain muuttuminen, elintarvikeviennin lisääntyminen sekä lihantarkastusta ja ensisaapumistoimintaa koskevat järjestelyt aiheuttavat muutoksia tulevalla toimintakaudella. Talousveden valvonnan ohjauksen mahdolliseen siirtymiseen Eviraan varaudutaan. Eläinten terveys ja hyvinvointi Märehtijöiden sinikielitaudin uhka näyttäisi olevan väistymässä EU:n jäsenmaissa toteutettujen tehokkaiden riskinhallintatoimien ansioista. Varautumista joudutaan kuitenkin kehittämään muiden sellaisten eläintautien tai zoonoosien varalta, joiden riski on lisääntynyt. Tällaisia tauteja ovat mm. afrikkalainen sikarutto, raivotauti ja Länsi-Niilin kuume. TSE-tautien vastustamiseksi luotuja järjestelmiä arvioidaan suunnittelukauden aikana edelleen. Eläinten tutkimusmääriä tultaneen vähentämään ja on mahdollista, että eläinperäisen lihaluujauhon käyttöä joiltakin osin vapautetaan. EU:n eläinten terveyttä koskevan lainsäädännön kokonaisuudistuksesta on tulossa virallinen ehdotus vuoden 2010 aikana. EU-hankkeen rinnalla suunnittelukauden aikana valmistunee myös maa- ja metsätalousministeriön johdolla tehtävä kansallisen eläintautilain kokonaisuudistus. Painopistettä tultaneen siirtämään entistä enemmän kriisinhallinnasta tautien ennaltaehkäisyyn ja toimintamalleista sovitaan yhdessä elinkeinon ja muiden sidosryhmien kanssa. On mahdollista, että vastuuta kustannuksista siirretään enemmän elinkeinolle itselleen. Valvontaan tulevat vaikuttamaan merkittävästi myös vireillä olevat sivutuotelainsäädännön kokonaisuudistus sekä eläinten lääkitsemistä koskevan lainsäädännön uudistus. Eläinten hyvinvointi tulee lähitulevaisuudessa olemaan merkittävä kilpailutekijä elintarviketuotannossa ja -kaupassa. Kuluttajat haluavat lisää tietoa eläinten pito

7 olosuhteista. Eurooppalaisen Welfare Quality -hankkeen avulla pyritään löytämään entistä parempia keinoja mitata eläinten todellista hyvinvointia tiloilla. Suunnittelukaudella toteutunee myös eläinsuojelulain kokonaisuudistus. Mikrobilääkkeiden käyttömäärät eläinten lääkinnässä ovat kasvussa ja karjanomistajien suorittama eläinten lääkitseminen tulee todennäköisesti lisääntymään. Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja hallinta ovat välttämättömiä erityisesti kansanterveyden näkökulmasta. Internetin kautta tai muuten laittomasti maahan tuotujen eläinlääkkeiden riski kasvaa. Elinkeinon käyttämät ulkomaiset konsultti- ja laboratoriopalvelut tulevat todennäköisesti lisääntymään. Kasvintuotannon edellytykset ja kasvinterveys Maatalous- ja elintarviketuotantoa ohjaavat jatkossa entistä enemmän globaalit markkinat. Nopeat ja suuretkin raaka-aineiden ja ruuan hinnanmuutokset ovat todennäköisesti pysyvä ilmiö. Maataloustuotteiden hintamuutokset vaikuttavat suoraan tuotannon kannattavuuteen ja siten hyvälaatuisten ja vaatimustenmukaisten tuotantopanosten kysyntään ja käyttöön. Kannattavuuden heikentyessä ja kilpailun kiristyessä riski elintarvikkeiden turvallisuuden ja ympäristön kannalta arveluttavien tuotantopanosten saattamiseen markkinoille kasvaa. Biotalouden merkityksen kasvaessa bioenergian hyödyntäminen ja yhdyskuntajätteen sekä elintarvikeketjussa syntyvien sivutuotteiden hyötykäyttö lisääntyvät, mikä tuottaa uusia peltokäyttöön tarjottavia lannoite- ja maanparannusvalmisteita. Niiden käytön tulee olla hallittua maaperän ja elintarvikkeiden saastumisen ehkäisemiseksi. Rehujen raaka-aineiden alkuperä tulee jatkossakin vaikuttamaan rehujen hygieniaan ja edellyttää valvonnalta aktiivista valvonnan kohdentamista tunnistettujen riskien mukaisesti. Suunnittelukaudella maatalouden tuotantopanosten ja kasvinterveyden valvontaan vaikuttavat EU:ssa valmisteilla olevat yhteisötason strategiset linjaukset ja niiden pohjalta uudistuva sääntely. Suunnittelukauden aikana tultaneen kansallisesti ratkaisemaan, sallitaanko gmolajikkeiden viljely Suomessa, Tämä edellyttää valvonnalta ja laboratoriotoiminnalta varautumista gm-viljelyn, tavanomaisen viljelyn ja luonnonmukaisen viljelyn yhteensovittamiseen. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen oletetaan osin parantavan maa- ja elintarviketalouden edellytyksiä ja kestävyyttä. Tämä edellyttää erityisesti, että lisääntyvät kasvinterveysriskit hallitaan. Muuttuneisiin olosuhteisiin sopeutuneiden kasvilajikkeiden jalostamiseen panostetaan ja tätä tuetaan nykyisten geenivarojen säilyttämisellä. Mielenkiinto maataloustuotannon ympäristövaikutuksiin kasvaa, mikä on huomioitava mm. tuotantopanosten käytöstä aiheutuvassa ravinnekierrossa Eviran toimenpiteet toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi Elintarviketurvallisuuden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvintuotannon tehtäväalueiden vaikuttavuustavoitteita ovat ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden sekä ympäristön suojeleminen, kuluttajiin kohdistuvien riskien vähentäminen sekä eläinten hyvinvoinnin parantaminen. Tavoitteet saavutetaan, kun - 7 -

8 - eläinten ja kasvien terveys sekä maatalouden tuotantopanosten turvallisuus ja laatu säilyvät edelleen hyvänä, - eläinten hyvinvoinnin korkeaa tasoa ylläpidetään ja parannetaan, - elintarvikevälitteiset ja eläinten ja ihmisten välillä leviävät tautitapaukset vähenevät ja vieraiden aineiden esiintyminen elintarvikkeissa pysyy nykyisellä hyvällä tasolla, ja - alkuperä- ja tuotantotapamerkinnät ovat luotettavia ja kuluttajien tiedonsaanti elintarvikkeista ja niiden ominaisuuksista paranee. Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimintaympäristön muutosten ennakoivaa huomioonottamista toiminnan suunnittelussa. Toimialan tavoitteiden saavuttamiseksi Evira: - johtaa, kehittää ja valvoo elintarviketurvallisuuden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden viranomaisten vastuulla olevaa riskinhallintaa alue- ja paikallistasoilla ja suorittaa valvontaa omalla toimialallaan, - rakentaa elintarviketurvallisuutta varmistavia järjestelmiä yhdessä tuottajien ja elintarviketeollisuuden ja elintarvikekaupan kanssa, - ylläpitää ja kehittää oman alansa laboratoriotoimintaa, - suorittaa tieteellistä tutkimusta ja riskinarviointeja, ja - vastaa riskiviestinnästä viranomaisten ja kuluttajien sekä elintarvikealan toimijoiden välillä. Eläinten ja kasvien terveyden säilyminen hyvänä varmistetaan riskien ennakoinnilla, oikein kohdennetulla tutkimuksella, seurannalla ja valvonnalla sekä varo- ja valmiussuunnitelmien säännöllisellä päivityksellä ja valmiusharjoituksilla. Huomiota kiinnitetään erityisesti helposti leviäviin ja vaarallisiin eläin- ja kasvitauteihin ja - tuholaisiin sekä sellaisiin zoonooseihin, joita ei maassamme esiinny. Eläin- ja kasvitautiriskien hallitsemiseksi ja elintarvikeketjun turvallisuuden varmistamiseksi käytössä on oltava ajantasaiset analyysimenetelmät sekä riittävät valmiudet diagnosoida nopeasti ja luotettavasti maassamme uudet taudit ja tuholaiset. Laboratoriovalmiuksien ylläpitämiseen ja kehittämiseen tarvitaan entistä enemmän kansainvälistä yhteistyötä menetelmien ja standardien kehittämisessä. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin korkean tason ylläpitämisessä ja parantamisessa keskeisellä sijalla ovat Eviran ja elinkeinon yhteisesti rakentamat kansalliset eläinten terveydenhuoltojärjestelmät, joiden kattavuutta ja toimivuutta ongelmien ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa havaitsemisessa pyritään tulevalla kaudella edelleen kehittämään. Vapaaehtoisuuteen perustuvat järjestelmät tukevat viranomaisvalvontaa, jolla varmistetaan lakisääteisten vaatimusten toteutuminen. Valtakunnallisella eläinlääkintähuolto-ohjelmalla ohjataan alue- ja paikallistason viranomaisia suunnitelmallisempaan valvontaan ja kuntia riittävien ja laadukkai

9 den eläinlääkäripalvelujen järjestämiseen. Eläinten hyvinvoinnin valvonnan yhdenmukaistamista jatketaan erillisen toimenpideohjelman sekä aluehallintoon vuonna 2010 saatujen uusien henkilöresurssien avulla. Elintarvikevälitteisten ja eläinten ja ihmisten välillä leviävien tautien esiintymistä vähennetään ohjaamalla toimijoita ja jakamalla kuluttajille aktiivisesti tietoa elintarvikkeiden valmistusprosessiin, säilytykseen ja käsittelyyn liittyvistä riskeistä sekä kehittämällä ruokamyrkytystenaiheuttajien tunnistus- ja ruokamyrkytysepidemioiden selvitysjärjestelmiä yhteistyössä terveysviranomaisten kanssa. Vieraiden ja haitallisten aineiden esiintymistä elintarvikkeissa ehkäistään toimijoiden ohjauksella ja riittävällä valvonnalla. Elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun hallinnasta vastaa yrittäjä. Viranomaisvalvonnalla tuetaan toimijoiden omavalvontaa ja laadunhallintaa. Evira omissa valvontakohteissaan varmentaa yritysten oman valvontasysteemin toimivuutta ja ohjeistaa ja neuvoo muita valvontaviranomaisia. Evira keventää yritysten hallinnollista taakkaa omavalvonnassa, toiminnan riskiperusteisuus huomioiden. Valvontaa kohdennetaan entistä enemmän riskiperusteisesti. Jäljitettävyyden tärkeys koko elintarviketuotantoketjussa korostuu suunnittelukaudella entisestään ja on yksi valvonnan painopisteistä. Sen parantamiseksi edellytetään toimijoilta jäljitettävyyssuunnitelmaa osana omavalvontaa, sisällytetään jäljitettävyyden valvonta keskeisiin valvontaprojekteihin sekä kehitetään eläinlääkinnällisten rajatarkastusasemien ja Traces-ohjelman toimintaa. Toimivalla eläinlääkintäjärjestelmällä varmistetaan eläintuotannon jäljitettävyys ja tehostetaan sitä kautta eläintautien ennaltaehkäisyä ja tautitapausten selvittämistä. Alkuperä- ja tuotantotapamerkintöjen luotettavuuden varmistamiseksi osallistutaan valtakunnalliseen valmisteluun, jatketaan elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä ja muussa markkinoinnissa annettujen tietojen vaatimustenmukaisuuden valvontaa sekä valvotaan merkintöjä ja ravitsemus- ja terveysväitteitä. Kuluttaja tarvitsee ja haluaa tietoa tuotteista, alkuperästä ja koko tuotantoketjun toiminnasta pystyäkseen tekemään omia valintoja. Nettikaupan valvontakeinoja kehitetään toimintakaudella. Eviran verkkosivuja kehitetään palvelemaan kuluttajien tarpeita ja valvonnan avoimuutta lisätään mm. kehittämällä valvonnan tulosten julkaisemista koskevaa järjestelmää, jolla pyritään antamaan kuluttajille selkeää ja ymmärrettävää tietoa valvonnan tuloksista. Maatalouden tuotantopanosten turvallisuus varmistetaan toiminnan ja tuotteiden hyväksymis- ja varmennusmenettelyillä sekä markkinoilla olevien tuotteiden laadun ja käytön valvonnalla. Elintarviketurvallisuuden lisäksi tuotantopanosten vaikutus ympäristöön otetaan entistä enemmän huomioon ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja ympäristön saastumisen ehkäisemiseksi. Kasvinterveyden valvonnassa varmistetaan maa-, metsä- ja puutarhatalouden kilpailukyky ja luonnon monimuotoisuus estämällä vaarallisten kasvintuhoojien pysyvä asettuminen Suomeen. Lisäksi päämääränä on edistää kuluttajien valinnanmahdollisuuksia, varmistaa, etteivät markkinoilla olevat elintarvikkeet johda kuluttajaa harhaan, antaa riittäväs

10 ti tietoa tuotteista, tuotantoketjun toiminnasta ja valvonnasta sekä parantaa elintarvikkeita koskevaa kriisivalmiutta yhdessä toimialan viranomaisten ja elintarvikeketjun muiden toimijoiden kanssa. Alkutuotannon ja elintarvikeketjun laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi ja riskien hallitsemiseksi toteutetaan Eviran strategioita (valvontastrategia, laboratoriostrategia, tieteellisen tutkimuksen toimenpideohjelma, zoonoosistrategia ja riskinarvioinnin strategia). Eviran strategioissa on otettu huomioon hallinnonalan strategiat. Merkittävä linjausvaikutus toimialalle on myös kuluvana vuonna eduskunnalle annetulla elintarviketurvallisuusselonteolla. Evira vaikuttaa ympäristönsuojelutavoitteisiin mm. maatalouden tuotantopanosten ennakollisilla hyväksymismenettelyillä sekä laadun ja käytön valvonnalla, muuntogeenisten tuotteiden valvonnalla, eläinten ja eläinperäisten jätteiden käsittelyn valvonnalla eläintuotannossa ja teurastamotoiminnassa sekä kaupan jätteiden käsittelyn valvonnalla elintarvikevalvonnassa. Kasvinterveyden ja erityisesti kasvien lisäysaineistojen laadun valvonta vähentää osaltaan kasvinsuojeluaineiden käytön tarvetta. Ympäristönäkökohdat korostuvat suunnittelukaudella lannoitevalmisteiden valvonnassa, koska bio- ja yhdyskuntajätteiden, teollisuuden sivutuotteiden sekä eläimistä saatavien sivutuotteiden hyötykäyttö maanparannusaineina ja lannoitevalmisteina lisääntyy. Eviran viestinnän lähtökohtina ovat ennakointi, avoimuus ja nopeus. Ennakointia tehostetaan hyödyntämällä jo käytettävissä olevia keinoja. Kuluttajien tiedontarpeeseen vastataan esittelemällä elintarvikevalvonnan toimintaa ja tarjotaan mahdollisuuksia vuorovaikutukseen. Valvonnan tulosten julkaisemista kehitetään tarkoituksena antaa kuluttajille selkeää ja ymmärrettävää tietoa valvonnan tuloksista. Elintarvikeketjun riski- ja kriisitilanteisiin varaudutaan suunnittelemalla viestintää koko ketjun kattavaksi. Viraston käytettävissä olevat resurssit niukkenevat tuottavuusohjelman ja muiden valtiontalouden säästöjen johdosta. Samanaikaisesti viraston toimintaympäristön muutokset ja odotukset sekä lainsäädäntö edellyttävät mittavia lisäpanostuksia. Selviytyäkseen vähennyksistä ja uusista tehtävistä virasto on ryhtynyt töiden uudelleen järjestelyyn ja priorisointiin. Uudella strategisella ajattelulla, työjärjestelyillä ja työnjaolla sekä tuottavuusohjelman edellyttämien ja muiden leikkausten tarkalla harkitsemisella ja kohdentamisella virasto pyrkii säilyttämään yhteiskunnallisen vaikuttavuuden, asiantuntijuuden ja asiakaspalvelun korkean tason myös tulevissa muutoksissa Toiminnalliset linjaukset Toiminnalliset linjaukset on esitetty Eviran strategiassa ja sen alastrategioissa. Toiminta-ajatus Evira varmistaa tutkimuksella ja valvonnalla elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua sekä kasvien ja eläinten terveyttä

11 Visio Olemme asiakaslähtöinen, laajasti arvostettu tutkimuksen ja valvonnan edelläkävijä ja vaikuttaja. Arvot Arvomme ovat asiantuntijuus, palveluhenkisyys, eettisyys ja innovatiivisuus Strategiset päämäärät Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu, eläinten terveys ja hyvinvointi sekä kasvinterveys ovat huippuluokkaa maailmassa, kun - Valvonta toimii esimerkillisesti: Valvonta on koko maassa vaikuttavaa, tehokasta, yhtenäistä ja kohdistettu riskiperusteisesti. Tiedonhallinta palvelee tehokkaasti valvontaa. Muut vertaavat toimintaansa meihin. - Laboratoriotoiminta kestää kansainvälisen vertailun: Käytössä ovat ajanmukaiset menetelmät sekä yhdenmukaiset ja parhaat menettelytavat. Olemme erinomaisena mallina muille. - Tutkimustyö on kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoista sekä verkostoitunutta: Tutkimuksemme palvelee kansallisia tarpeita. Olemme haluttu yhteistyökumppani kotimaassa ja ulkomailla. - Tiedonvälitys on luotettavaa, tehokasta ja ennakoivaa: Olemme avoin ja aktiivinen viestijä. Välitämme tietoa oikea-aikaisesti ja nopeasti. Lisäämme yhteistyökumppaneidemme ja kansalaisten mahdollisuuksia vuoropuheluun ja osallistumiseen. - Osaamisen korkeaa tasoa ylläpidetään ja kehitetään määrätietoisesti: Asiantuntijuutemme varmistetaan työnjaolla sekä onnistuneilla henkilövalinnoilla ja kohdennetulla koulutuksella. - Toimintamme on asiakaslähtöistä ja palvelumme ovat laadukkaita: Järjestämme palvelut tehokkaasti ja taloudellisesti asiakkaidemme tarpeiden mukaisesti. Hyödynnämme uusinta tieto- ja viestintäteknologiaa tuottavuutta parantaen. Valvonta Eviran valvonnan tehtävänä on elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden valvonnan, riskinhallinnan ja toimeenpanotehtävien johtaminen, ohjaaminen ja kehittäminen elintarvikkeiden valvontaketjussa sekä valvonnan suorittaminen omalla toimialallaan. Eviran toiminnassa painottuvat erityisesti valvonnan johto-, ohjaus- ja kehittämistehtävät. Eviran toimialan valvontastrategian mukaan valvonnan strategisena tavoitteena koko elintarvikeketjussa on, että:

12 - valvonta toimii esimerkillisesti koko valvontaketjussa; - valvonta on koko maassa vaikuttavaa, tehokasta, yhtenäistä ja riskiperusteista; - valvonnan osaaminen on korkeaa tasoa; - valvonta on asiakaskeskeistä ja laadukasta; - valvonnan viestintä on tehokasta ja ennakoivaa; - laboratoriotoiminta ja tiedonhallinta tukevat tehokkaasti valvontaa; ja että - valvontaan luotetaan ja sitä arvostetaan. Valvonnan keskeiset toimenpiteet strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi koko valvontaketjussa ovat: - Valvonnan suunnittelu Vahvistetaan valvonnan strategista suunnittelua, suunnitelmallisuutta, ennakointia sekä erityis- ja poikkeustilanteisiin varautumista. - Valvonnan riskiperusteisuus Varmistetaan, että riskiperusteisuus toteutuu valvonnan suunnittelussa, kohdentamisessa ja toteuttamisessa. - Valvonnan ohjaus Tehostetaan ja yhtenäistetään valvontaketjun ohjausta. - Valvonnan prosessit Kehitetään edelleen valvonnan työnjakoa ja toiminnan organisointia sekä prosesseja ja niiden dokumentointia. - Valvonnan ohjeistus Huolehditaan lainsäädännön ajantasaisesta täytäntöönpanosta ja ohjeistuksesta sekä vaikutetaan säädösvalmisteluun niin, että lainsäädäntö on selkeää ja käytännön valvontaan sopivaa. Edistetään ja yhtenäistetään elinkeinonharjoittajien omavalvontaa ja kehitetään siihen liittyvää viranomaistoimintaa. - Valvonnan osaaminen Varmistetaan valvonnan osaaminen ja pätevän valvontahenkilöstön saatavuus suunnitelmallisella henkilöstön kehittämisellä ja koulutuksella, rekrytointi- ja henkilöstöpolitiikalla sekä tiedonvälityksellä. - Valvonnan auditointi Luodaan kattava auditointijärjestelmä koko valvontaketjuun, auditoidaan valvonnan prosesseja. Osallistutaan Euroopan komission elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston (FVO) ja muiden viranomaisten suorittamiin missioihin ja toteutetaan korjaavia toimenpiteitä auditointitulosten perusteella

13 - Valvonnan raportointi, arviointi ja seuranta Kehitetään ja tehostetaan valvonnan seurantajärjestelmää ja raportointia sekä valvontatulosten analysointia ja valvonnan vaikuttavuuden arviointia ja hyödynnetään tuloksia valvonnan suunnittelussa ja toiminnan kehittämisessä. - Valvonnan asiakaspalvelu ja laatu Parannetaan asiakaspalvelua kehittämällä valvontaa ja palveluja asiakkaiden tarpeet ja palautteet huomioiden sekä varmistetaan valvonnan riippumattomuus, eettisyys ja hyvän hallinnon periaatteiden noudattaminen. - Valvonnan viestintä Tehostetaan viestintäsuunnittelua, tiedotetaan aktiivisesti valvonnasta ja sen tuloksista, edistetään vuorovaikutusta ja vuoropuhelua viranomaisten kesken ja asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. - Valvonnan tiedonhallinta Tehostetaan valvonnan edellyttämää tiedonkeruuta ja tiedonhallintaa ja kehitetään valvonnan tietojärjestelmiä. - Valvonnan toteuttaminen Huolehditaan valvontaohjelmien ja -suunnitelmien toteuttamisesta, viedään valvontatoimet loppuun asti ja tehostetaan seuraamusten käyttöä rikkomustapauksissa. - Valvonnan laboratoriopalvelut Edistetään alueellisten laboratoriopalvelujen tehokkuutta, toimintavarmuutta ja laboratorioverkoston toimivuutta sekä kehitetään viranomaislaboratorioiden hyväksymistä. - Yhteistyö Tehdään tiivistä verkostoyhteistyötä muiden viranomaisten, sidosryhmien ja elintarvikeketjun toimijoiden kanssa. Hankkeet strategisten tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamiseksi aikatauluineen sisältyvät valvontastrategiaan. Vastuu hankkeiden suunnittelusta ja valmistelusta on Eviralla. Valmistelu toteutetaan hankkeesta riippuen yhteistyössä valvontaan osallistuvien viranomaisten ja muiden tahojen kanssa. Laboratoriotoiminta Eviran laboratoriotoiminnan strategisina painopisteinä suunnittelukaudella: - kehitetään asiakaslähtöisesti vertailulaboratoriotoimintaa; - arvioidaan ja tehostetaan yhteistoimintaa Tullilaboratorion kanssa; - kehitetään Eviran analytiikkaa ja diagnostiikkaa tukemaan viraston päätavoitteita;

14 - kehitetään laboratorion toimintaprosesseja, ja hyödynnetään laboratorioautomatiikkaa; - kehitetään kansainvälistä laboratorioyhteistyötä; - jatketaan yhteistyön kehittämistä yli organisaatiorajojen ja hyödynnetään hallinnonalan Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymää (LYNET); sekä - kehitetään tietojärjestelmäkokonaisuutta ja järjestelmien yhteensopivuutta siten, että uusien järjestelmien kehittämisessä otetaan huomioon koko hallinnonalan tarpeet ja huolehditaan järjestelmien yhteensopivuudesta tarvittavassa laajuudessa. Lainsäädäntö asettaa suoria vaatimuksia eläintauti- ja elintarviketurvallisuusaihealueiden vertailulaboratoriotoiminnalle näin ollen Eviran vertailulaboratoriotoiminta on kokonaisuudessaan laaja. Vertailulaboratoriotoiminta yhdessä korkeatasoisen strategisen tutkimuksen kanssa kattaa tärkeän osan Eviran ydintehtävistä. Tieteellinen tutkimus ja riskinarviointi Tieteellinen tutkimustyö ja riskinarviointi ovat kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoista sekä verkostoitunutta. Tuotetun tutkimustiedon käyttäjiä ovat sekä kansalliset toimijat että kansainvälinen tiedeyhteisö. Eviran tieteellinen tutkimus on keskittynyt mikrobiologiseen ja kemialliseen elintarviketurvallisuuteen sekä eläinten terveyteen ja hyvinvointiin strategian mukaisesti. Tutkimusta suunnataan muiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa tehtäviin yhteisiin tutkimushankkeisiin sekä viraston toimialaan liittyviin sektoritutkimuksen neuvottelukunnan tutkimusohjelmiin ja -hankkeisiin. Evira ei varsinaisesti tee kasvintuotannon edellytyksiin tai kasvinterveyteen liittyvää tieteellistä tutkimusta, mutta tutkimustiedon saannin varmistamiseksi Evira tekee yhteistyötä muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa. Evira on mukana sektoritutkimusjärjestelmän uudistamistyössä sekä LYNET-yhteistyössä erityisesti tutkimuksen osalta. Eviran tieteellisen tutkimuksen toimenpideohjelmassa on esitetty yksityiskohtaisesti tutkimuksen strateginen tavoite ja kehittämisen painopisteet. Riskinarviointia toteutetaan strategian mukaisesti tavoitteena elintarviketurvallisuuden, eläinten terveyden ja kasvintuotannon edellytysten varmistaminen. Riskinarviointi toteutetaan siten, että yhteiskunnallinen päätöksenteko ja sen mukaiset toimenpiteet on suunnattu ja mitoitettu arvioidun riskin suuruuden mukaan ja mahdolliset uudet riskit on ennakoitu. Evira osallistuu aktiivisesti toimialalla käytävään riskeihin liittyvään yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kuluttajat, tuottajat ja elinkeino saavat objektiivista, luotettavaa ja ajantasaista tietoa toimintaansa kohdistuvista riskeistä

15 2. Vuosien tulostavoitteet 2.1. Koko virastoa koskevat tavoitteet a) Toiminnallinen tehokkuus sekä sen kehitys Toiminnallista tehokkuutta koskevia keskeisiä tunnuslukuja ja tavoitteita on esitetty liitteissä 1 (1) ja 1 (3). Eviran toiminnan ja tehtävien järjestämisessä vahvistetaan alueellisia toimintoja ja toimipaikkoja ja hyödynnetään niiden tarjoamia mahdollisuuksia toimintojen johtamisessa sekä tehtävien ja henkilöstön sijoittumisessa. Johtamisessa ja henkilöstöpolitiikassa painotetaan myös alueellisten toimipaikkojen ja toimintojen erityispiirteitä ja tarpeita. Kehyskaudella valtiontalouden kehitys heijastuu viraston käytettävissä oleviin määrärahoihin. Tämä näkyy selkeästi tuottavuusvähennysten lisäksi virastolle osoitettuna vuosittaisena euron uudelleen kohdentamisena. Määrärahaja htv-kehysten tiukkeneminen vaikeuttaa mittaluokkansa vuoksi yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista viraston sisäisistä tuottavuutta ja tehokkuutta lisäävistä toimenpiteistä huolimatta. Toiminnallinen tehokkuus - Luodaan tietoa yhtenäisessä muodossa siirtävä tutkimus- ja analyysitietojen keruujärjestelmä kansalliseen ja kansainväliseen käyttöön - Turvallisuus- ja laatuvastuu elintarvikeketjussa kuuluvat toimijoille. Viranomaisjärjestelmät tukevat ketjun toimintaa. Valvontaketjun viranomaistasojen sekä viranomaisten ja toimijoiden tehtävän- ja vastuunjakoa ja toiminnan rahoitusta kehitetään ja selkeytetään. Tämä koskee mm. lihantarkastukseen, ensisaapumisvalvontaan ja elintarvikkeiden vientiin liittyvän toiminnan organisoinnin ja työnjaon kehittämistä yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, Eviran, muiden valvontaketjun viranomaisten ja elinkeinon toimijoiden kesken. - Suunnittelu-, auditointi- ja raportointijärjestelmät vakiintuvat. Auditoinneissa, arvioinneissa ja raportoinnissa esiin tulleet kehittämistoimenpiteet toteutetaan ja otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa. - Laboratoriotoiminta on tehokasta ja luotettavaa. - Tulosohjausprosessia kehitetään edelleen koko viranomaisketjussa, ml. seurantatietojen ja mittareiden kehittäminen. Strateginen suunnittelu ja ennakointi ohjaavat tulosohjausta, joka on koko ketjussa yhtenäisten linjausten mukaista. - Tuottavuusohjelma toteutetaan tarkoituksenmukaisesti. Toiminnan tehokkuutta parannetaan jatkamalla mm. prosessien ja tietojärjestelmien kehittämistä. - Jatketaan tukitoimintojen kehittämistä Kieku-prosessien ja palvelukeskusmallin perusteella. Kehitetään edelleen laskentatointa sekä toiminto- ja

16 kustannuslaskentaa sekä päivitetään se vastaamaan Kieku-järjestelmää ja toiminnassa tapahtuvia muutoksia. - Jatketaan toimenpiteitä maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuden saattamiseksi kaikkien tehtäväalueiden osalta maksusäädösten edellyttämälle tasolle kehittämällä seurantaa aiheuttamisperiaatteen mukaisesti, nostamalla työn tuottavuutta, alentamalla toiminnan kustannuksia ja tarkistamalla hintoja. - Viestintä, yhteistyö ja verkottuminen ovat aktiivista kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Taloudellisuus Kokonaistuottavuuteen eli taloudellisuuteen vaikuttavia tekijöitä suunnittelukaudella ovat erityisesti: - Palkkakustannukset lisääntyvät virka- ja työehtosopimuksen perusteella ja palkkarakenteen kehittämisen johdosta. - Palveluiden, vuokrien, aineiden ja tarvikkeiden sekä muiden menojen kasvu on vuosittain 2-3 %:n luokkaa. Näiden kustannuserien muutoksia kuvaa julkisten menojen hintaindeksi (tavarat ja palvelut) ja elinkustannusindeksi (vuokrat). - Tuottavuusohjelma ja uudelleen kohdentaminen alentavat viraston kustannustasoa suunnittelukauden lopulla 2,85 milj. eurolla vuoteen 2007 nähden. Merkittävien ICT-kehittämishankkeiden valmistuminen puolestaan lisää poistojen määrää ja kasvattaa täten viraston kustannustasoa. - Inflaation vaikutukset deflatoidaan kokonaistuottavuuden mittauksessa julkisten menojen hintaindeksillä. Toiminnan taloudellisuutta koskevia keskeisiä tunnuslukuja ja tavoitteita on esitetty liitteessä 1 (1). Työn tuottavuuden ja kokonaistuottavuuden eli taloudellisuuden tunnuslukujen muodostamisessa on hyödynnetty Tilastokeskuksen laskentamallia. Työn tuottavuus Eviran tuottavuussuunnitelmaa ja toimenpiteitä vuosina on kuvattu kohdassa 2.2. sekä liitteessä 2. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullisen toiminnan tulokseen ja kannattavuuteen vaikuttavat suunnittelukaudella lukuisat muutokset viraston toimintaympäristössä ja toiminnassa. Niistä keskeisenä ovat lihantarkastuksen järjestelyihin liittyvät muutokset ja eläintautidiagnostiikan maksuperusteiden tarkennukset. Virasto esittää, että noin 6,5 milj. euron lihantarkastustoiminta siirretään vuoden 2012 alusta Eviran toimintamenomomentille Muutoksella pyritään sii

17 hen, että kaikki viraston ydintehtäviin kuuluva maksullinen toiminta olisi kattavasti samalla nettobudjetoidulla momentilla. Muutos tulee helpottamaan ja tehostamaan toiminnan ja talouden suunnittelua ja seurantaa. Nettobudjetointi edellyttää, että maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus on 100 % ja että erityisesti tulojen arviointi on varmalla perustalla. Luotettavat arviot kustannusvastaavuudesta saadaan koko viraston toiminnan kattavan toimintolaskennan avulla. Liiketaloudellisten ja julkisoikeudellisten suoritteiden hinnoittelua yksinkertaistetaan ja lisätään sähköistä laskutusta. Toiminnan maksullisuutta hallinnonalan maksupolitiikan periaatteiden mukaisesti tarkastellaan säännöllisesti. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteista toimintaa koskevia keskeisiä tunnuslukuja ja tavoitteita on esitetty liitteessä 1 (1). Yhteisrahoitteisen toiminnan taso pidetään ennallaan. b) Tuotokset sekä niiden kehitys Liitteessä 1 (1) on arvioitu Eviran keskeisten suoritteiden (analyysit, tarkastukset, päätökset) määrän kehitystä v c) Laadunhallinta sekä sen kehitys Toiminnan laatu varmistetaan tehokkaalla ja yhtenäisellä toiminnan suunnittelulla, ohjauksella ja täytäntöönpanolla. Riittävä ohjeistus, koulutus, toiminnan auditointi sekä arviointi- ja seurantajärjestelmä edistävät tavoitteen saavuttamista. Palvelukyky - Kehitetään asiakaspalvelua asiakaspalvelustrategian ja asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten mukaisesti. - Toiminnan perustana on Eviran arvojen mukaan palveluhenkisyys: luottamuksellinen, pitkäkestoinen kehittämiskumppanuus, joka syntyy asiakaslähtöisyyden vaatimusten täyttämisestä. Toimintaa kehitetään asiakkaiden muuttuvien tarpeiden, odotusten ja vaatimusten mukaisesti. - Asiakkaita palvellaan kustannustehokkaimmilla prosesseilla ja välineillä, joilla asiakkaiden palvelutarpeet pystytään täyttämään. - Kehittämisen erityisenä painoalueena ovat sähköinen asiointi ja Internet-palvelut. - Eviran toimintaa koskevien ulkoisten arviointien ja tarkastusten tuloksia sekä sisäisten auditointien havaintoja hyödynnetään viraston toiminnan ja palvelukyvyn kehittämisessä. Toiminnan laadun kehittäminen ja varmistaminen - Jatketaan valvonta-asetuksen (EY) 882/2004 vaatimukset täyttävän valvonnan toimintajärjestelmän ja valvonnan laadun kehittämistä sekä

18 toteutetaan elintarvikeketjun monivuotista auditointisuunnitelmaa ja auditoinneissa ja raportoinnissa esiin tulleita kehittämistoimia ja korjaavia toimenpiteitä. - Laboratorio- ja tutkimustoiminnassa tulosten luotettavuus ja toiminnan laatu varmistetaan kolmannen osapuolen arvioinneilla ja akkreditoinnin jatkumisella. - Jatketaan viraston johtamisen, prosessien, osaamisen sekä toiminta- ja laatujärjestelmien kehittämistä virastolle vahvistetun laatupolitiikan mukaisesti tavoitteena Suomen Laatukeskuksen julkisen sektorin laatupalkinnon hakeminen vuoteen 2015 mennessä. Painotetaan strategista suunnittelua ja ennakointia. - Vakiinnutetaan CAF-itsearviointi koko organisaation käyttöön. - Jatketaan Green Office -ympäristöjärjestelmän kehittämistä. - Henkilöstön tietoturvatietoisuutta parannetaan, tietoturvakäytäntöjä tehostetaan ja tietoturvallisuuden huomioiminen sidotaan ydintoimintaan. d) Henkisten voimavarojen hallinta sekä sen kehitys Eviran henkilöstövoimavarojen kehittäminen perustuu Eviran strategiaan ja henkilöstöstrategiaan vuosille sekä valtion virka- ja työehtosopimukseen kaudelle Lisäksi henkilöstöjohtamisen, esimiestyön ja henkilöstöasioiden toimintatapojen kehittämiseen vaikuttaa valtioneuvoston linjaus siirtymisestä valtion yhteiseen henkilöstö- ja taloushallinnon tietojärjestelmään. Henkilöstövoimavarojen strateginen johtaminen, ennakoiva suunnittelu ja seuranta vakiinnutetaan osaksi Eviran johtamisjärjestelmää ja toiminnanohjausta kuluvalla suunnittelukaudella. Samalla päätetään ohjausta koskevista tunnusluvuista ja työkaluista, kehitetään henkilöstötoimeen liittyviä toimintaprosesseja sekä parannetaan toiminnan tuloksellisuutta. Henkisten voimavarojen hallinnan tietopohjaa vahvistetaan. Eviran henkisten voimavarojen hallinnan kehittämisen painopistealueet kuluvalla suunnittelukaudella ovat: 1) johtamisen ja esimiestyön kehittäminen, 2) uusien toimintatapojen ja sähköisten työkalujen käyttöönotto, 3) osaamisen turvaaminen, 4) henkilöstövoimavarojen hallinnan ja 5) kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin työkalujen käyttöönotto ja toimintatapojen kehittäminen. Eviran nykyisen henkilöstöstrategian toimenpideohjelman mukaiset johtamisen, työhyvinvoinnin, osaamisen ja palkitsemisen kehittämistoimenpiteet on pääsääntöisesti toteutettu. Tulevalla TTS-kaudella keskitytään käyttöönotettujen toimenpiteiden vakiinnuttamiseen ja edelleen kehittämiseen sekä tarkistetaan henkilöstöstrategia toimintaympäristön ja painopistealueiden edellyttämien muutosten ja vaatimusten mukaiseksi. Kieku-hankkeen myötä henkilöstöhallinnon toimintoja siirretään integroituihin tietojärjestelmiin ja tulevan TTS-kauden keskeinen hanke on valtion yhtenäisen

19 henkilöstö- ja taloushallinnon tietojärjestelmän käyttöönotto vuonna Tässä yhteydessä käydään lävitse henkilöstöasioiden prosessit ja toimintatavat sekä eri toimijoiden vastuut. Evirassa vuosina toteutetussa, työyhteisötaitojen kehittämiseen tähdänneessä Yhteinen työyhteisömme -valmennuksessa nousi esille suunnittelukaudella edelleen kehitettäviä alueita, joita ovat johtamistaidot, palaverien vuorovaikutteisuus, innovointiin liittyvät taidot sekä arviointi- ja palautekäytännöt. Johtamisosaamista kehitetään mm. esimiesten yhteisten keskustelutilaisuuksien ja eri teemoilla kokoontuvien esimiesfoorumien avulla. Maa- ja metsätalousministeriössä käynnistyy vuosittain johtamisen erikoisammattitutkinto, johon eviralaiset esimiehet tarpeen mukaan osallistuvat. Varhaisen puuttumisen mallin soveltamisen myötä esimiehillä on mahdollisuus saada tukea henkilöstöyksiköstä ja työterveyshuollosta haasteellisissa esimiestyön tilanteissa. Asiantuntijaorganisaatiossa osaamisen kehittäminen on keskeisessä asemassa. Osaamista johdetaan oppivan organisaation periaatteiden mukaisesti turvaten kyky jatkuvaan kehittymiseen ja uudistumiseen. Kehittämisen suunta ja tavoitteet johdetaan Eviran strategiasta, toimintaympäristön muutoksista ja Toiminta- ja taloussuunnitelmista mitä osaamista Evirassa tulee kehittää, jotta Evira saavuttaa tavoitteensa valitulla strategialla. Ennen kehityskeskusteluja tehdään yksiköittäin osaamiskartoitukset, joissa yksiköt analysoivat, mitä osaamista yksikössä on, mitä tulee kehittää, mitä puuttuu ja mistä osaamisesta voidaan luopua. Osaamiskartoituksen pohjalta ja esimiehen ja alaisen välisten kehityskeskustelujen jälkeen yksiköt valmistelevat yksikkökohtaiset koulutussuunnitelmat, joista kootaan Eviran koulutussuunnitelma. Oppivassa organisaatiossa koulutus on kuitenkin vain yksi osaamisen kehittämisen muoto. Eläköityvien tai muiden Evirasta pois lähtevien osaamisen siirto varmistetaan lähtöhaastatteluin ja osaamisen siirtosuunnitelmien avulla. Osaamista siirretään ja kehitetään myös aktivoimalla henkilökiertoa niin organisaation sisällä kuin eri verkostoissa (esim. LYNET). TTS-kaudella Evira pyrkii turvaamaan tasapainoisen henkilöstörakenteen huolehtimalla sekä työurien osittaisesta pidentämisestä että nuorten rekrytoinnista. Yhteistyötä tehdään erityisesti yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa harjoittelupaikkoja tarjoamalla. Ulkoisilla rekrytoinneilla tuetaan parhaan osaamisen hankintaa. Myös sisäistä rekrytointia sekä kehitys- ja urapolkuja kehitetään. Lisäksi huolehditaan jo palveluksessa olevan henkilöstön perehdyttämisestä. Työurien pidetessä ja keski-iän noustessa korostuu henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen. Työhyvinvoinnin tukeminen, edistäminen ja ylläpitäminen tapahtuvat yhdessä johtamisen ja osaamisen kehittämisen toimenpiteiden ja tavoitteiden kanssa. Varhaisen puuttumisen ja puheeksiottamisen ohjelman myötä työyhteisöjen ja yksittäisten työntekijöiden työhyvinvointia parannetaan edelleen ottamalla ohjelma TTS-kaudella käyttöön vielä nykyistä tehokkaammin. Tavoitteena on lisätä työhyvinvointia ja hallita sairauspoissaoloja, ennenaikaisen eläköitymisen uhkaa, parantaa työtyytyväisyyttä sekä työn sujuvuutta. Tavoitteena on toimia entistä var

20 hemmin silloin, kun työyhteisössä tai työssä jokin asia vaikuttaa epäsuotuisasti työn sujuvuuteen. Luodaan työhyvinvoinnin johtamisen malli, joka tukee henkilöstön työkykyä, antaa esimiehille työkalut hyvinvoinnin johtamiseen sekä asettaa mittarit hyvinvointityön seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Malli ottaa huomioon jo olemassa olevat toimivat käytännöt, kuten Eviran tyky-toiminnan, työterveyshuollon palvelut sekä työsuojelun eri toiminnat, ja paikallistaa toimimattomat, luo tarvittavat tehostamistoimenpiteet sekä muodostaa tehokkaan yhteistyöverkoston tukemaan hyvinvointityötä. Ohjelma aktivoi ja tukee myös ikääntyneitä työntekijöitä, joilla on kohonneet työkyky-ja terveysriskit (säästöt) sekä kannustaa työkykyisiä pitämään huolta itsestään myös jatkossa (tuottavuus). Liitteessä 1 (1) on kuvattu henkisten voimavarojen hallinnan tunnuslukujen kehitystä vuosina Keskeiset kehittämistavoitteet ja investointihankkeet Tuottavuussuunnitelman mukaiset tuottavuustoimenpiteet ja vähennykset on otettu huomioon toiminta- ja taloussuunnitelmassa ja kohdennettu toimenpiteet ja vähennykset aikatauluineen eri tehtäväalueille (liite 2) Siirtomenojen vaikuttavuustavoitteet - Tavoitteena on vaarallisten ja helposti leviävien eläintautien hävittäminen ja leviämisen ehkäiseminen (valtion talousarvion momentti ). - Tavoitteena on varmistaa tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten poistaminen eläinten ravintoketjusta eläintautien leviämisen ehkäisemiseksi (valtion talousarvion momentti ). - Tavoitteena on ennaltaehkäistä ja torjua Suomessa ennen esiintymättömien ja muiden vaarallisten kasvintuhoojien leviämistä sekä ylläpitää hyvää kasvinterveyttä (valtion talousarvion momentti ). - Tavoitteena on edistää viljelyolosuhteisiimme sopivien kasvilajikkeiden jalostusta. (valtion talousarvion momentti )

Dnro 6916/0000/2009 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2014

Dnro 6916/0000/2009 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2014 Dnro 6916/0000/2009 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2014 Helsinki Marraskuu 2009 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2011-2014

Lisätiedot

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Evira lyhyesti Elintarviketurvallisuusvirasto Evira osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tehtävänä on varmistaa tutkimuksella ja valvonnalla elintarvikkeiden turvallisuutta

Lisätiedot

Dnro Evira/7583/0000/2012 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2017

Dnro Evira/7583/0000/2012 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2017 Dnro Evira/7583/0000/2012 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2017 Helsinki Lokakuu 2012 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017

Lisätiedot

Dnro 7562/000/2007 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2012

Dnro 7562/000/2007 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2012 Dnro 7562/000/2007 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2012 Helsinki Marraskuu 2007 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...3 1. Vuosien 2009-2012 strategiset tavoitteet...4 1.1. Perustehtäviin

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

Valviran strategiset linjaukset 2011 2015

Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan keskusvirasto. sosiaali- ja terveydenhuollon, alkoholihallinnon

Lisätiedot

Sanastotyö tietojärjestelmätyön tukena

Sanastotyö tietojärjestelmätyön tukena Sanastotyö tietojärjestelmätyön tukena Sanastokeskuksen 35-vuotisjuhlaseminaari Kohti tulevaisuuden sanastotyötä Ulla.Poutiainen-Lindfors@Evira.fi Yhtenäisen termistön merkitys korostuu Organisaatioiden

Lisätiedot

Eviran strategia 2014 2020

Eviran strategia 2014 2020 Turvallisen ruoan ja kestävän hyvinvoinnin tulevaisuus tehdään nyt! Toimintaympäristön analyysi ja muutokset Kansainvälisen kaupan, väestön ja ilmastonmuutosten vaikutukset Globaali kauppa ja ilmastonmuutos

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TOIMIALAN VALVONTASTRATEGIA 2007-2013

ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TOIMIALAN VALVONTASTRATEGIA 2007-2013 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TOIMIALAN VALVONTASTRATEGIA 2007-2013 11 2 SISÄLLYSLUETTELO Tavoitteet... 4 Lähtökohdat... 4 Soveltamisala... 4 Valvontastrategian ydin... 4 - Valvonta on vaikuttavaa...

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää. ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet

Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää. ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet Auditointihanke, taustaa Tarve kunnallisen elintarvikevalvonnan (ja koko ympäristöterveydenhuollon)

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma. Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen

Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma. Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen Mitä ruoka on parhaimmillaan? Eettistä, ekologista, edullista. Turvallista, terveellistä,

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

70. Viestintävirasto

70. Viestintävirasto 70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen

Lisätiedot

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Strategian yhteys tulossopimuksiin Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Voimavaralähtökohdat Toimintamenomomentin henkilötyövuodet sopeutetaan vuoden 2015 tasolta 783 henkilötyövuotta tasolle 726 henkilötyövuotta

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

06.03.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys (397) Sivu 1/11. Kysely: Vuoden 2014 valvonnan toteutuminen

06.03.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys (397) Sivu 1/11. Kysely: Vuoden 2014 valvonnan toteutuminen 06.03.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys (397) Sivu 1/11 Kysely: Vuoden 2014 valvonnan toteutuminen 06.03.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys (397) Sivu 2/11 Yleiset kysymykset Tulojen kohdentaminen

Lisätiedot

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa.

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu ; tavoitteet ja Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. (8/2010)

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Johtokunta hyväksynyt 9.3.. Korjattu VN:n kehyksen mukaiseksi 6.4.. 32.20. 03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2015-2019, osa I

Monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2015-2019, osa I Monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2015-2019, osa I Liitteiden 1-3 päivitys vuosille 2016-2017 Liite 1. Kasvintuotannon edellytysten ja kasvinterveyden toimenpiteet 2016-2017 Kasvintuotannon

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Visio ja toiminta-ajatus Arvot Muuttuvan ympäristön haasteet Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät

Esityksen sisältö. Visio ja toiminta-ajatus Arvot Muuttuvan ympäristön haasteet Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Esityksen sisältö Visio ja toiminta-ajatus Arvot Muuttuvan ympäristön haasteet Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät 2 Fimean strategian rakenne Visio 2020 Toimintaympäristön haasteet Lääkepolitiikka

Lisätiedot

Hämeenlinna 25.9.2014. Pirjo Kortesniemi

Hämeenlinna 25.9.2014. Pirjo Kortesniemi Toiminnan painopisteet 2014-2019 Hämeenlinna 25.9.2014 Pirjo Kortesniemi Esityksen sisältö Suunta selvillä.. ETT:n tehtäväkenttä ja strategiset tavoitteet Tavoitteiden toteutumisen arviointi Tulevaisuuden

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKSI OMAVALVONTA EI AINA

Lisätiedot

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta TUKES ENTISTÄ LAAJEMPI TUOTEVALVONNAN KESKUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) aloitti toimintansa

Lisätiedot

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6)

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6) Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 5 s. 1 (6) s. 2 (6) Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikön ja Puolustushallinnon

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Dnro 4864/000/2006 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2008 2011

Dnro 4864/000/2006 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2008 2011 Dnro 4864/000/2006 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2008 2011 Helsinki Lokakuu 2006 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto...3 1. Vuosien 2008-2011 strategiset tavoitteet...4 1.1. Perustehtäviin

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Tavoitteena strategisempi, kevyempi, poikkihallinnollisempi ja yhtenäisempi tulosohjaus Tulosohjaus-hanke Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Pilotin esitys 16.10. Tulosohjauksen kehittämisen

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

Geenitekniikka säädeltyä

Geenitekniikka säädeltyä Muuntogeenisten organismien lupamenettelyt 13.4.2010 Leena Mannonen Maa- ja metsätalousministeriö Geenitekniikka säädeltyä 1. EY geenitekniikkadirektiivit implementoitu kansallisesti geenitekniikkalakiin

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012 Puolivuotisraportointi 1(6) ( tavoitteiden : = saavutetaan, = ehkä, = ei saavuteta) VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 1. Tulostavoitteet: 1.1 Viestinnän peruspalvelut Viestintäverkot ja -palvelut toimivat

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005 1. Yleistä Toiminta-ajatus Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Melan strategia 2014-2017. Hallitus 4.6.2013

Melan strategia 2014-2017. Hallitus 4.6.2013 Melan strategia 2014-2017 Hallitus 4.6.2013 2 Melan tehtävä ja toiminta-ajatus Vakuuttavaa hyvinvointia Melan tehtävänä on parantaa maatalousyrittäjien ja apurahansaajien hyvinvointia elämän eri vaiheissa.

Lisätiedot

Tampereen Ateria Liikelaitoksen toimintasääntö 1.8.2015

Tampereen Ateria Liikelaitoksen toimintasääntö 1.8.2015 Tampereen Ateria Liikelaitoksen toimintasääntö 1.8.2015 Toimitusjohtajan päätös 1.7.2015 136 1.7.2015 Tampereen Ateria Sisältö Organisaatio Liiketoiminta-alueen/tukitoiminnon päällikön tehtävät Liiketoiminta-alueiden

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

PTY:n omavalvonnan tietopankki

PTY:n omavalvonnan tietopankki PTY:n omavalvonnan tietopankki ELATI III seminaari 20.4.2010 Johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry 20.4.2010 1 Päivittäistavarakauppa ry (PTY) Päivittäistavarakaupan alalla toimivien yhteisöjen

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonnan säädökset Elintarvikelain 23/2006 mukaisesti kaikilla elintarvikealan toimijoilla on oltava

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta

Lisätiedot

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset 67 (75). Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset A. Kysymykset ilmoittavan yksikön (osaston) tasolla tapahtuvaan tarkasteluun YKSIKÖN VAARATAPAHTUMAT Mitä ilmoitetut vaaratapahtumat meille

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Juha Majalahti Hallinto- ja talousjohtaja Annu Kalliaisenaho Hallintopäällikkö Jarkko Luukkonen Kehittämispäällikkö Satu

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Vierasainevalvonta Raportointi vuodelta 2009. Evira/7307/0411/2010

Vierasainevalvonta Raportointi vuodelta 2009. Evira/7307/0411/2010 Vierasainevalvonta Raportointi vuodelta 2009 Evira/7307/0411/2010 Eviran raportti Hyväksymispäivä 10.6.2010 Valvontaosasto Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja Maria Teirikko Kaija-Leena Saraste Eviran vierasainevalvonnan

Lisätiedot

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

Kasvintuotannon elintarvikehygienia

Kasvintuotannon elintarvikehygienia Kasvintuotannon elintarvikehygienia Neuvo 2020 Seinäjoki 3.12 / Vaasa (sv) 5.12 / Järvenpää 10.12 Evira / Elintarvikehygieniayksikkö 1 Ylitarkastaja Noora Tolin Esityksen sisältö Kaikelle elintarvikkeiden

Lisätiedot

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja HENKILÖSTÖPOLITIIKAN KOHTI TEHOKASTA TERVEYDENHUOLLON KOKONAISUUTTA HUS:N VALTUUSTON LAIVASEMINAARI 24 26.9.2013 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja 1 2 HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI Riittävä,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 sekä toimenpiteet vuoteen 2013 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot