Dnro 5799/0000/2010 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Dnro 5799/0000/2010 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Helsinki Marraskuu 2010

2 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO Vuosien strategiset tavoitteet Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutostrendit Eviran toimenpiteet toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi Toiminnalliset linjaukset Vuosien tulostavoitteet Koko virastoa koskevat tavoitteet...15 a) Toiminnallinen tehokkuus sekä sen kehitys...15 b) Tuotokset sekä niiden kehitys...17 c) Laadunhallinta sekä sen kehitys...17 d) Henkisten voimavarojen hallinta sekä sen kehitys Keskeiset kehittämistavoitteet ja investointihankkeet Siirtomenojen vaikuttavuustavoitteet Toiminnan rahoitus...21 LIITTEET Liite 1(1) Tuloksellisuuden tunnusluvut Liite 1(2) Taloudelliset voimavarat Liite 1(3) Toiminnallinen jaottelu Liite 2 Elintarviketurvallisuusviraston tuottavuustoimenpiteet v

3

4 1. Vuosien strategiset tavoitteet 1.1. Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutostrendit Kansainvälisen kaupan laajentumisen sekä ilmaston ja ympäristön muutosten vaikutukset Globaali talous ja ilmastonmuutos lisäävät ja tuovat uusia riskejä Eviran toimialalle. Eläin- ja kasvitautien sekä zoonoosien (eläinten ja ihmisten välillä leviävät taudit) leviämisen riski kasvaa ilmaston lämpenemisen seurauksena. Erityisesti hyönteisvälitteisten tautien sekä tuholaisten arvioidaan lisääntyvän Pohjois- Euroopassa. Muutokset yhdyskuntarakenteessa, maankäytössä ja luonnonvaraisten eläinten populaatioissa voivat myös vaikuttaa eläin- ja kasvitautien esiintymiseen. Lisääntyvän ja laajentuvan kaupan riskit liittyvät volyymien kasvun lisäksi uusien eläin- ja kasvilajien sekä elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden tuontiin sekä kontaktien lisääntymiseen. Elintarviketuotannon rakenne ja kuluttajien asenteet Elintarvikkeiden tuotanto on globalisoitunutta. Isot kauppaketjut kasvattavat osuuttaan vähittäiskaupan puolella. Toisaalta markkinoille tulee vaihtoehtoisia erikoistuneita elintarvikekauppoja, kuten esimerkiksi luomu- ja lähiruokaan erikoistuneita myymälöitä. Osa elintarvikkeista myydään internetin kautta. Teollisuus hakee tehokkuutta keskittämällä suurempiin tuotantoyksiköihin. PK-yritysten menestymiseen tarvitaan ymmärrystä tuottaa kuluttajan arvostamaa lisäarvoa tuotteille ja tehokkuuden hakemista verkostoitumisen avulla. Toimintakaudella teollisuus hakee elintarvikkeiden vientimahdollisuuksien lisäämistä, erityisesti sisämarkkinoiden ulkopuolelle. Yhä useampi kuluttaja arvostaa tuotannon vastuullisuutta. Eettisyys korostuu valinnoissa aiempaa enemmän. Lähiruoka ja luomutuotanto herättävät kiinnostusta. Ruoka on kuluttajille ravinnonlähteen lisäksi nautinnollista, elämyksellistä ja se viestittää arvoja ja tunteita. Ravinnon terveellisyyteen ja ruokatottumuksiin vaikuttamiseksi tarvitaan eri hallinnonalojen yhteistyötä. Maatalouspolitiikka ja maatalouden rakennemuutos EU:n yhteisen maatalouspolitiikan seuraavalla ohjelmakaudella 2014 alkaen vahvistuu nykyinen suuntaus, jossa markkinat entistä enemmän ohjaavat maatalousja elintarviketuotantoa (mitä tuotetaan), kun taas maatalouspolitiikalla varmistetaan elintarvikkeiden turvallisuuteen, tuotannon ympäristövaikutuksiin ja eettisyyteen liittyvien tekijöiden yhdenmukaisuutta yhteiskunnan ja kansalaisten odotusten kanssa (miten tuotetaan). Maatalouden rakennemuutoksen seurauksena maatilojen määrä pienenee edelleen, keskimääräinen tilakoko kasvaa, tilojen erikoistuminen tiettyyn tuotantovaiheeseen lisääntyy ja alueellista keskittymistä tapahtuu. Nämä tuovat haasteita eläintautien hallinnalle ja eläinten hyvinvoinnille

5 Kasvinviljelyssä suorakylvö- ja kevytmuokkausmenetelmät yleistyvät, jolloin kasvitaudit ja rikkakasvit lisääntyvät ja kasvinsuojeluaineiden käyttötarve kasvaa. Viestintä Elintarvikeketjun ja elintarvikevalvonnan toiminta kiinnostavat kuluttajia. Verkkoviestinnän tulee tarjota luotettavaa kuluttajainformaatiota ja palvella erityistilanteissa nopeasti lisääntyvää tiedontarvetta. Mediaviestinnän murroksessa viestintätavat ja -kanavat muuttuvat ja niiden hyödyntämiseksi viranomaisviestinnässä tarvitaan uudenlaista otetta ja valmiuksia. Äkilliset luonnonilmiöt kuten myrskyt, tulvat, kasvi- ja eläintaudit sekä ympäristökatastrofien uhka lisäävät yleisesti varautumisen tarvetta. Valtionhallinnon linjaukset Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toimintaa kehitetään hallitusohjelman sekä muiden valtionhallinnon kehittämistä koskevien yleisten strategioiden ja kehittämishankkeiden mukaisesti. Valtion talouden tulevaisuuden näkymät vaativat julkisen sektorin toimijoilta entistä enemmän strategisten valintojen tekemistä. Valtion konsernitason linjaukset tulevat vaikuttamaan suunnittelukaudella niin henkilöstö-, talous- kuin tietohallintoonkin. Muutokset tulevat näkymään viraston jokaisen työntekijän arkipäivässä. Seuraava askel on entistä laajempi asiakkuus yhdistyneessä Palkeet-palvelukeskuksessa. Sen jälkeen Kiekutietojärjestelmähanke kehittää edelleen talous- ja henkilöstöhallintoa ja Valtion ITpalvelukeskus (VIP) luo perustaa tietohallinnossa. Toimintaympäristöön vaikuttavat myös turvatekniikan keskuksen kehittäminen kemikaali- ja kuluttajaviranomaiseksi ja ympäristöterveydenhuollon seutukunnallisten yksiköiden kehittyminen. Tutkimus ja riskinarviointi Tieteellisen tutkimuksen alueella kilpailu tutkimusrahoituksesta kiristyy. Verkottumisen merkitys kasvaa, mikä näkyy sekä tutkija- että laiteyhteistyön alueella. Yhteistyötä tehdään yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa tutkimuksen eri alueilla. Sektoritutkimuksen alueella vireillä olevat uudistukset sekä luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän edelleen kehittäminen vaikuttavat myös tutkimushankkeisiin. Riskinarvioinnin ja siihen liittyvien taloudellisten vaikutusten arvioinnin merkitys kasvaa yhteiskunnallisen päätöksenteon perusteena. Valvonta on kohdistettava riskin suuruuden mukaan. Arvioinneissa on huomioitava turvallisuuteen ja terveyteen liittyvien riskien lisäksi myös sosioekonomiset vaikutukset. Elintarviketurvallisuus Kansainväliset ruokakriisit ovat osoittaneet kuinka koko ruokaketjun turvallisuuden hallinta on tärkeää. Nopeiden kansainvälisten hälytysjärjestelmien ansiosta elintarvikekriisit tulevat nopeasti tietoon. Elintarvikeketjujen monimutkaistuminen asettaa riskienhallinnalle haasteita. Pakkausmerkintöjen ja hyvän jäljitettävyyden - 5 -

6 merkitys kasvaa. Tavoitteena on yhtenäinen, vaikuttava ja kustannustehokas valvonta, jota kohdennetaan riskiperusteisesti. Riskiperusteisuus on lähtökohtana suunniteltaessa kansallisen seurannan ja tutkimuksen painopisteitä. Elintarvikkeissa sallitut ravitsemus- ja terveysväitteet sekä niiden käyttöehdot yhteneväistyvät EU:ssa asteittain toimintakauden aikana. Tieteellisiin arvioihin perustuvat päätökset helpottavat kuluttajien tiedonsaantia elintarvikkeiden ominaisuuksista ja pienentävät harhaanjohtamisriskiä. Muutokset luovat kuitenkin paineita valvonnan lisäämiseen. Erityisen haasteellista on uusien myyntikanavien, kuten nettikaupan valvonta. Toimintaympäristöön tulee vaikuttamaan ympäristöterveydenhuollon kokoaminen suurempiin yhteistoiminta-alueisiin, joiden on aloitettava toimintansa viimeistään Uudistuksen myötä luodaan paremmat edellytykset paikallisen elintarvikevalvonnan ja eläinlääkintähuollon kehittymiselle ja yhtenäistämiselle osana ympäristöterveydenhuoltoa. Uudistus mahdollistaa henkilöstön erikoistumisen ja siten myös joustavan ja tehokkaan työnjaon. Elintarvikelain muuttuminen, elintarvikeviennin lisääntyminen sekä lihantarkastusta ja ensisaapumistoimintaa koskevat järjestelyt aiheuttavat muutoksia tulevalla toimintakaudella. Talousveden valvonnan ohjauksen mahdolliseen siirtymiseen Eviraan varaudutaan. Eläinten terveys ja hyvinvointi Märehtijöiden sinikielitaudin uhka näyttäisi olevan väistymässä EU:n jäsenmaissa toteutettujen tehokkaiden riskinhallintatoimien ansioista. Varautumista joudutaan kuitenkin kehittämään muiden sellaisten eläintautien tai zoonoosien varalta, joiden riski on lisääntynyt. Tällaisia tauteja ovat mm. afrikkalainen sikarutto, raivotauti ja Länsi-Niilin kuume. TSE-tautien vastustamiseksi luotuja järjestelmiä arvioidaan suunnittelukauden aikana edelleen. Eläinten tutkimusmääriä tultaneen vähentämään ja on mahdollista, että eläinperäisen lihaluujauhon käyttöä joiltakin osin vapautetaan. EU:n eläinten terveyttä koskevan lainsäädännön kokonaisuudistuksesta on tulossa virallinen ehdotus vuoden 2010 aikana. EU-hankkeen rinnalla suunnittelukauden aikana valmistunee myös maa- ja metsätalousministeriön johdolla tehtävä kansallisen eläintautilain kokonaisuudistus. Painopistettä tultaneen siirtämään entistä enemmän kriisinhallinnasta tautien ennaltaehkäisyyn ja toimintamalleista sovitaan yhdessä elinkeinon ja muiden sidosryhmien kanssa. On mahdollista, että vastuuta kustannuksista siirretään enemmän elinkeinolle itselleen. Valvontaan tulevat vaikuttamaan merkittävästi myös vireillä olevat sivutuotelainsäädännön kokonaisuudistus sekä eläinten lääkitsemistä koskevan lainsäädännön uudistus. Eläinten hyvinvointi tulee lähitulevaisuudessa olemaan merkittävä kilpailutekijä elintarviketuotannossa ja -kaupassa. Kuluttajat haluavat lisää tietoa eläinten pito

7 olosuhteista. Eurooppalaisen Welfare Quality -hankkeen avulla pyritään löytämään entistä parempia keinoja mitata eläinten todellista hyvinvointia tiloilla. Suunnittelukaudella toteutunee myös eläinsuojelulain kokonaisuudistus. Mikrobilääkkeiden käyttömäärät eläinten lääkinnässä ovat kasvussa ja karjanomistajien suorittama eläinten lääkitseminen tulee todennäköisesti lisääntymään. Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja hallinta ovat välttämättömiä erityisesti kansanterveyden näkökulmasta. Internetin kautta tai muuten laittomasti maahan tuotujen eläinlääkkeiden riski kasvaa. Elinkeinon käyttämät ulkomaiset konsultti- ja laboratoriopalvelut tulevat todennäköisesti lisääntymään. Kasvintuotannon edellytykset ja kasvinterveys Maatalous- ja elintarviketuotantoa ohjaavat jatkossa entistä enemmän globaalit markkinat. Nopeat ja suuretkin raaka-aineiden ja ruuan hinnanmuutokset ovat todennäköisesti pysyvä ilmiö. Maataloustuotteiden hintamuutokset vaikuttavat suoraan tuotannon kannattavuuteen ja siten hyvälaatuisten ja vaatimustenmukaisten tuotantopanosten kysyntään ja käyttöön. Kannattavuuden heikentyessä ja kilpailun kiristyessä riski elintarvikkeiden turvallisuuden ja ympäristön kannalta arveluttavien tuotantopanosten saattamiseen markkinoille kasvaa. Biotalouden merkityksen kasvaessa bioenergian hyödyntäminen ja yhdyskuntajätteen sekä elintarvikeketjussa syntyvien sivutuotteiden hyötykäyttö lisääntyvät, mikä tuottaa uusia peltokäyttöön tarjottavia lannoite- ja maanparannusvalmisteita. Niiden käytön tulee olla hallittua maaperän ja elintarvikkeiden saastumisen ehkäisemiseksi. Rehujen raaka-aineiden alkuperä tulee jatkossakin vaikuttamaan rehujen hygieniaan ja edellyttää valvonnalta aktiivista valvonnan kohdentamista tunnistettujen riskien mukaisesti. Suunnittelukaudella maatalouden tuotantopanosten ja kasvinterveyden valvontaan vaikuttavat EU:ssa valmisteilla olevat yhteisötason strategiset linjaukset ja niiden pohjalta uudistuva sääntely. Suunnittelukauden aikana tultaneen kansallisesti ratkaisemaan, sallitaanko gmolajikkeiden viljely Suomessa, Tämä edellyttää valvonnalta ja laboratoriotoiminnalta varautumista gm-viljelyn, tavanomaisen viljelyn ja luonnonmukaisen viljelyn yhteensovittamiseen. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen oletetaan osin parantavan maa- ja elintarviketalouden edellytyksiä ja kestävyyttä. Tämä edellyttää erityisesti, että lisääntyvät kasvinterveysriskit hallitaan. Muuttuneisiin olosuhteisiin sopeutuneiden kasvilajikkeiden jalostamiseen panostetaan ja tätä tuetaan nykyisten geenivarojen säilyttämisellä. Mielenkiinto maataloustuotannon ympäristövaikutuksiin kasvaa, mikä on huomioitava mm. tuotantopanosten käytöstä aiheutuvassa ravinnekierrossa Eviran toimenpiteet toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi Elintarviketurvallisuuden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvintuotannon tehtäväalueiden vaikuttavuustavoitteita ovat ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden sekä ympäristön suojeleminen, kuluttajiin kohdistuvien riskien vähentäminen sekä eläinten hyvinvoinnin parantaminen. Tavoitteet saavutetaan, kun - 7 -

8 - eläinten ja kasvien terveys sekä maatalouden tuotantopanosten turvallisuus ja laatu säilyvät edelleen hyvänä, - eläinten hyvinvoinnin korkeaa tasoa ylläpidetään ja parannetaan, - elintarvikevälitteiset ja eläinten ja ihmisten välillä leviävät tautitapaukset vähenevät ja vieraiden aineiden esiintyminen elintarvikkeissa pysyy nykyisellä hyvällä tasolla, ja - alkuperä- ja tuotantotapamerkinnät ovat luotettavia ja kuluttajien tiedonsaanti elintarvikkeista ja niiden ominaisuuksista paranee. Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimintaympäristön muutosten ennakoivaa huomioonottamista toiminnan suunnittelussa. Toimialan tavoitteiden saavuttamiseksi Evira: - johtaa, kehittää ja valvoo elintarviketurvallisuuden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden viranomaisten vastuulla olevaa riskinhallintaa alue- ja paikallistasoilla ja suorittaa valvontaa omalla toimialallaan, - rakentaa elintarviketurvallisuutta varmistavia järjestelmiä yhdessä tuottajien ja elintarviketeollisuuden ja elintarvikekaupan kanssa, - ylläpitää ja kehittää oman alansa laboratoriotoimintaa, - suorittaa tieteellistä tutkimusta ja riskinarviointeja, ja - vastaa riskiviestinnästä viranomaisten ja kuluttajien sekä elintarvikealan toimijoiden välillä. Eläinten ja kasvien terveyden säilyminen hyvänä varmistetaan riskien ennakoinnilla, oikein kohdennetulla tutkimuksella, seurannalla ja valvonnalla sekä varo- ja valmiussuunnitelmien säännöllisellä päivityksellä ja valmiusharjoituksilla. Huomiota kiinnitetään erityisesti helposti leviäviin ja vaarallisiin eläin- ja kasvitauteihin ja - tuholaisiin sekä sellaisiin zoonooseihin, joita ei maassamme esiinny. Eläin- ja kasvitautiriskien hallitsemiseksi ja elintarvikeketjun turvallisuuden varmistamiseksi käytössä on oltava ajantasaiset analyysimenetelmät sekä riittävät valmiudet diagnosoida nopeasti ja luotettavasti maassamme uudet taudit ja tuholaiset. Laboratoriovalmiuksien ylläpitämiseen ja kehittämiseen tarvitaan entistä enemmän kansainvälistä yhteistyötä menetelmien ja standardien kehittämisessä. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin korkean tason ylläpitämisessä ja parantamisessa keskeisellä sijalla ovat Eviran ja elinkeinon yhteisesti rakentamat kansalliset eläinten terveydenhuoltojärjestelmät, joiden kattavuutta ja toimivuutta ongelmien ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa havaitsemisessa pyritään tulevalla kaudella edelleen kehittämään. Vapaaehtoisuuteen perustuvat järjestelmät tukevat viranomaisvalvontaa, jolla varmistetaan lakisääteisten vaatimusten toteutuminen. Valtakunnallisella eläinlääkintähuolto-ohjelmalla ohjataan alue- ja paikallistason viranomaisia suunnitelmallisempaan valvontaan ja kuntia riittävien ja laadukkai

9 den eläinlääkäripalvelujen järjestämiseen. Eläinten hyvinvoinnin valvonnan yhdenmukaistamista jatketaan erillisen toimenpideohjelman sekä aluehallintoon vuonna 2010 saatujen uusien henkilöresurssien avulla. Elintarvikevälitteisten ja eläinten ja ihmisten välillä leviävien tautien esiintymistä vähennetään ohjaamalla toimijoita ja jakamalla kuluttajille aktiivisesti tietoa elintarvikkeiden valmistusprosessiin, säilytykseen ja käsittelyyn liittyvistä riskeistä sekä kehittämällä ruokamyrkytystenaiheuttajien tunnistus- ja ruokamyrkytysepidemioiden selvitysjärjestelmiä yhteistyössä terveysviranomaisten kanssa. Vieraiden ja haitallisten aineiden esiintymistä elintarvikkeissa ehkäistään toimijoiden ohjauksella ja riittävällä valvonnalla. Elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun hallinnasta vastaa yrittäjä. Viranomaisvalvonnalla tuetaan toimijoiden omavalvontaa ja laadunhallintaa. Evira omissa valvontakohteissaan varmentaa yritysten oman valvontasysteemin toimivuutta ja ohjeistaa ja neuvoo muita valvontaviranomaisia. Evira keventää yritysten hallinnollista taakkaa omavalvonnassa, toiminnan riskiperusteisuus huomioiden. Valvontaa kohdennetaan entistä enemmän riskiperusteisesti. Jäljitettävyyden tärkeys koko elintarviketuotantoketjussa korostuu suunnittelukaudella entisestään ja on yksi valvonnan painopisteistä. Sen parantamiseksi edellytetään toimijoilta jäljitettävyyssuunnitelmaa osana omavalvontaa, sisällytetään jäljitettävyyden valvonta keskeisiin valvontaprojekteihin sekä kehitetään eläinlääkinnällisten rajatarkastusasemien ja Traces-ohjelman toimintaa. Toimivalla eläinlääkintäjärjestelmällä varmistetaan eläintuotannon jäljitettävyys ja tehostetaan sitä kautta eläintautien ennaltaehkäisyä ja tautitapausten selvittämistä. Alkuperä- ja tuotantotapamerkintöjen luotettavuuden varmistamiseksi osallistutaan valtakunnalliseen valmisteluun, jatketaan elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä ja muussa markkinoinnissa annettujen tietojen vaatimustenmukaisuuden valvontaa sekä valvotaan merkintöjä ja ravitsemus- ja terveysväitteitä. Kuluttaja tarvitsee ja haluaa tietoa tuotteista, alkuperästä ja koko tuotantoketjun toiminnasta pystyäkseen tekemään omia valintoja. Nettikaupan valvontakeinoja kehitetään toimintakaudella. Eviran verkkosivuja kehitetään palvelemaan kuluttajien tarpeita ja valvonnan avoimuutta lisätään mm. kehittämällä valvonnan tulosten julkaisemista koskevaa järjestelmää, jolla pyritään antamaan kuluttajille selkeää ja ymmärrettävää tietoa valvonnan tuloksista. Maatalouden tuotantopanosten turvallisuus varmistetaan toiminnan ja tuotteiden hyväksymis- ja varmennusmenettelyillä sekä markkinoilla olevien tuotteiden laadun ja käytön valvonnalla. Elintarviketurvallisuuden lisäksi tuotantopanosten vaikutus ympäristöön otetaan entistä enemmän huomioon ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja ympäristön saastumisen ehkäisemiseksi. Kasvinterveyden valvonnassa varmistetaan maa-, metsä- ja puutarhatalouden kilpailukyky ja luonnon monimuotoisuus estämällä vaarallisten kasvintuhoojien pysyvä asettuminen Suomeen. Lisäksi päämääränä on edistää kuluttajien valinnanmahdollisuuksia, varmistaa, etteivät markkinoilla olevat elintarvikkeet johda kuluttajaa harhaan, antaa riittäväs

10 ti tietoa tuotteista, tuotantoketjun toiminnasta ja valvonnasta sekä parantaa elintarvikkeita koskevaa kriisivalmiutta yhdessä toimialan viranomaisten ja elintarvikeketjun muiden toimijoiden kanssa. Alkutuotannon ja elintarvikeketjun laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi ja riskien hallitsemiseksi toteutetaan Eviran strategioita (valvontastrategia, laboratoriostrategia, tieteellisen tutkimuksen toimenpideohjelma, zoonoosistrategia ja riskinarvioinnin strategia). Eviran strategioissa on otettu huomioon hallinnonalan strategiat. Merkittävä linjausvaikutus toimialalle on myös kuluvana vuonna eduskunnalle annetulla elintarviketurvallisuusselonteolla. Evira vaikuttaa ympäristönsuojelutavoitteisiin mm. maatalouden tuotantopanosten ennakollisilla hyväksymismenettelyillä sekä laadun ja käytön valvonnalla, muuntogeenisten tuotteiden valvonnalla, eläinten ja eläinperäisten jätteiden käsittelyn valvonnalla eläintuotannossa ja teurastamotoiminnassa sekä kaupan jätteiden käsittelyn valvonnalla elintarvikevalvonnassa. Kasvinterveyden ja erityisesti kasvien lisäysaineistojen laadun valvonta vähentää osaltaan kasvinsuojeluaineiden käytön tarvetta. Ympäristönäkökohdat korostuvat suunnittelukaudella lannoitevalmisteiden valvonnassa, koska bio- ja yhdyskuntajätteiden, teollisuuden sivutuotteiden sekä eläimistä saatavien sivutuotteiden hyötykäyttö maanparannusaineina ja lannoitevalmisteina lisääntyy. Eviran viestinnän lähtökohtina ovat ennakointi, avoimuus ja nopeus. Ennakointia tehostetaan hyödyntämällä jo käytettävissä olevia keinoja. Kuluttajien tiedontarpeeseen vastataan esittelemällä elintarvikevalvonnan toimintaa ja tarjotaan mahdollisuuksia vuorovaikutukseen. Valvonnan tulosten julkaisemista kehitetään tarkoituksena antaa kuluttajille selkeää ja ymmärrettävää tietoa valvonnan tuloksista. Elintarvikeketjun riski- ja kriisitilanteisiin varaudutaan suunnittelemalla viestintää koko ketjun kattavaksi. Viraston käytettävissä olevat resurssit niukkenevat tuottavuusohjelman ja muiden valtiontalouden säästöjen johdosta. Samanaikaisesti viraston toimintaympäristön muutokset ja odotukset sekä lainsäädäntö edellyttävät mittavia lisäpanostuksia. Selviytyäkseen vähennyksistä ja uusista tehtävistä virasto on ryhtynyt töiden uudelleen järjestelyyn ja priorisointiin. Uudella strategisella ajattelulla, työjärjestelyillä ja työnjaolla sekä tuottavuusohjelman edellyttämien ja muiden leikkausten tarkalla harkitsemisella ja kohdentamisella virasto pyrkii säilyttämään yhteiskunnallisen vaikuttavuuden, asiantuntijuuden ja asiakaspalvelun korkean tason myös tulevissa muutoksissa Toiminnalliset linjaukset Toiminnalliset linjaukset on esitetty Eviran strategiassa ja sen alastrategioissa. Toiminta-ajatus Evira varmistaa tutkimuksella ja valvonnalla elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua sekä kasvien ja eläinten terveyttä

11 Visio Olemme asiakaslähtöinen, laajasti arvostettu tutkimuksen ja valvonnan edelläkävijä ja vaikuttaja. Arvot Arvomme ovat asiantuntijuus, palveluhenkisyys, eettisyys ja innovatiivisuus Strategiset päämäärät Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu, eläinten terveys ja hyvinvointi sekä kasvinterveys ovat huippuluokkaa maailmassa, kun - Valvonta toimii esimerkillisesti: Valvonta on koko maassa vaikuttavaa, tehokasta, yhtenäistä ja kohdistettu riskiperusteisesti. Tiedonhallinta palvelee tehokkaasti valvontaa. Muut vertaavat toimintaansa meihin. - Laboratoriotoiminta kestää kansainvälisen vertailun: Käytössä ovat ajanmukaiset menetelmät sekä yhdenmukaiset ja parhaat menettelytavat. Olemme erinomaisena mallina muille. - Tutkimustyö on kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoista sekä verkostoitunutta: Tutkimuksemme palvelee kansallisia tarpeita. Olemme haluttu yhteistyökumppani kotimaassa ja ulkomailla. - Tiedonvälitys on luotettavaa, tehokasta ja ennakoivaa: Olemme avoin ja aktiivinen viestijä. Välitämme tietoa oikea-aikaisesti ja nopeasti. Lisäämme yhteistyökumppaneidemme ja kansalaisten mahdollisuuksia vuoropuheluun ja osallistumiseen. - Osaamisen korkeaa tasoa ylläpidetään ja kehitetään määrätietoisesti: Asiantuntijuutemme varmistetaan työnjaolla sekä onnistuneilla henkilövalinnoilla ja kohdennetulla koulutuksella. - Toimintamme on asiakaslähtöistä ja palvelumme ovat laadukkaita: Järjestämme palvelut tehokkaasti ja taloudellisesti asiakkaidemme tarpeiden mukaisesti. Hyödynnämme uusinta tieto- ja viestintäteknologiaa tuottavuutta parantaen. Valvonta Eviran valvonnan tehtävänä on elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden valvonnan, riskinhallinnan ja toimeenpanotehtävien johtaminen, ohjaaminen ja kehittäminen elintarvikkeiden valvontaketjussa sekä valvonnan suorittaminen omalla toimialallaan. Eviran toiminnassa painottuvat erityisesti valvonnan johto-, ohjaus- ja kehittämistehtävät. Eviran toimialan valvontastrategian mukaan valvonnan strategisena tavoitteena koko elintarvikeketjussa on, että:

12 - valvonta toimii esimerkillisesti koko valvontaketjussa; - valvonta on koko maassa vaikuttavaa, tehokasta, yhtenäistä ja riskiperusteista; - valvonnan osaaminen on korkeaa tasoa; - valvonta on asiakaskeskeistä ja laadukasta; - valvonnan viestintä on tehokasta ja ennakoivaa; - laboratoriotoiminta ja tiedonhallinta tukevat tehokkaasti valvontaa; ja että - valvontaan luotetaan ja sitä arvostetaan. Valvonnan keskeiset toimenpiteet strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi koko valvontaketjussa ovat: - Valvonnan suunnittelu Vahvistetaan valvonnan strategista suunnittelua, suunnitelmallisuutta, ennakointia sekä erityis- ja poikkeustilanteisiin varautumista. - Valvonnan riskiperusteisuus Varmistetaan, että riskiperusteisuus toteutuu valvonnan suunnittelussa, kohdentamisessa ja toteuttamisessa. - Valvonnan ohjaus Tehostetaan ja yhtenäistetään valvontaketjun ohjausta. - Valvonnan prosessit Kehitetään edelleen valvonnan työnjakoa ja toiminnan organisointia sekä prosesseja ja niiden dokumentointia. - Valvonnan ohjeistus Huolehditaan lainsäädännön ajantasaisesta täytäntöönpanosta ja ohjeistuksesta sekä vaikutetaan säädösvalmisteluun niin, että lainsäädäntö on selkeää ja käytännön valvontaan sopivaa. Edistetään ja yhtenäistetään elinkeinonharjoittajien omavalvontaa ja kehitetään siihen liittyvää viranomaistoimintaa. - Valvonnan osaaminen Varmistetaan valvonnan osaaminen ja pätevän valvontahenkilöstön saatavuus suunnitelmallisella henkilöstön kehittämisellä ja koulutuksella, rekrytointi- ja henkilöstöpolitiikalla sekä tiedonvälityksellä. - Valvonnan auditointi Luodaan kattava auditointijärjestelmä koko valvontaketjuun, auditoidaan valvonnan prosesseja. Osallistutaan Euroopan komission elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston (FVO) ja muiden viranomaisten suorittamiin missioihin ja toteutetaan korjaavia toimenpiteitä auditointitulosten perusteella

13 - Valvonnan raportointi, arviointi ja seuranta Kehitetään ja tehostetaan valvonnan seurantajärjestelmää ja raportointia sekä valvontatulosten analysointia ja valvonnan vaikuttavuuden arviointia ja hyödynnetään tuloksia valvonnan suunnittelussa ja toiminnan kehittämisessä. - Valvonnan asiakaspalvelu ja laatu Parannetaan asiakaspalvelua kehittämällä valvontaa ja palveluja asiakkaiden tarpeet ja palautteet huomioiden sekä varmistetaan valvonnan riippumattomuus, eettisyys ja hyvän hallinnon periaatteiden noudattaminen. - Valvonnan viestintä Tehostetaan viestintäsuunnittelua, tiedotetaan aktiivisesti valvonnasta ja sen tuloksista, edistetään vuorovaikutusta ja vuoropuhelua viranomaisten kesken ja asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. - Valvonnan tiedonhallinta Tehostetaan valvonnan edellyttämää tiedonkeruuta ja tiedonhallintaa ja kehitetään valvonnan tietojärjestelmiä. - Valvonnan toteuttaminen Huolehditaan valvontaohjelmien ja -suunnitelmien toteuttamisesta, viedään valvontatoimet loppuun asti ja tehostetaan seuraamusten käyttöä rikkomustapauksissa. - Valvonnan laboratoriopalvelut Edistetään alueellisten laboratoriopalvelujen tehokkuutta, toimintavarmuutta ja laboratorioverkoston toimivuutta sekä kehitetään viranomaislaboratorioiden hyväksymistä. - Yhteistyö Tehdään tiivistä verkostoyhteistyötä muiden viranomaisten, sidosryhmien ja elintarvikeketjun toimijoiden kanssa. Hankkeet strategisten tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamiseksi aikatauluineen sisältyvät valvontastrategiaan. Vastuu hankkeiden suunnittelusta ja valmistelusta on Eviralla. Valmistelu toteutetaan hankkeesta riippuen yhteistyössä valvontaan osallistuvien viranomaisten ja muiden tahojen kanssa. Laboratoriotoiminta Eviran laboratoriotoiminnan strategisina painopisteinä suunnittelukaudella: - kehitetään asiakaslähtöisesti vertailulaboratoriotoimintaa; - arvioidaan ja tehostetaan yhteistoimintaa Tullilaboratorion kanssa; - kehitetään Eviran analytiikkaa ja diagnostiikkaa tukemaan viraston päätavoitteita;

14 - kehitetään laboratorion toimintaprosesseja, ja hyödynnetään laboratorioautomatiikkaa; - kehitetään kansainvälistä laboratorioyhteistyötä; - jatketaan yhteistyön kehittämistä yli organisaatiorajojen ja hyödynnetään hallinnonalan Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymää (LYNET); sekä - kehitetään tietojärjestelmäkokonaisuutta ja järjestelmien yhteensopivuutta siten, että uusien järjestelmien kehittämisessä otetaan huomioon koko hallinnonalan tarpeet ja huolehditaan järjestelmien yhteensopivuudesta tarvittavassa laajuudessa. Lainsäädäntö asettaa suoria vaatimuksia eläintauti- ja elintarviketurvallisuusaihealueiden vertailulaboratoriotoiminnalle näin ollen Eviran vertailulaboratoriotoiminta on kokonaisuudessaan laaja. Vertailulaboratoriotoiminta yhdessä korkeatasoisen strategisen tutkimuksen kanssa kattaa tärkeän osan Eviran ydintehtävistä. Tieteellinen tutkimus ja riskinarviointi Tieteellinen tutkimustyö ja riskinarviointi ovat kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoista sekä verkostoitunutta. Tuotetun tutkimustiedon käyttäjiä ovat sekä kansalliset toimijat että kansainvälinen tiedeyhteisö. Eviran tieteellinen tutkimus on keskittynyt mikrobiologiseen ja kemialliseen elintarviketurvallisuuteen sekä eläinten terveyteen ja hyvinvointiin strategian mukaisesti. Tutkimusta suunnataan muiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa tehtäviin yhteisiin tutkimushankkeisiin sekä viraston toimialaan liittyviin sektoritutkimuksen neuvottelukunnan tutkimusohjelmiin ja -hankkeisiin. Evira ei varsinaisesti tee kasvintuotannon edellytyksiin tai kasvinterveyteen liittyvää tieteellistä tutkimusta, mutta tutkimustiedon saannin varmistamiseksi Evira tekee yhteistyötä muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa. Evira on mukana sektoritutkimusjärjestelmän uudistamistyössä sekä LYNET-yhteistyössä erityisesti tutkimuksen osalta. Eviran tieteellisen tutkimuksen toimenpideohjelmassa on esitetty yksityiskohtaisesti tutkimuksen strateginen tavoite ja kehittämisen painopisteet. Riskinarviointia toteutetaan strategian mukaisesti tavoitteena elintarviketurvallisuuden, eläinten terveyden ja kasvintuotannon edellytysten varmistaminen. Riskinarviointi toteutetaan siten, että yhteiskunnallinen päätöksenteko ja sen mukaiset toimenpiteet on suunnattu ja mitoitettu arvioidun riskin suuruuden mukaan ja mahdolliset uudet riskit on ennakoitu. Evira osallistuu aktiivisesti toimialalla käytävään riskeihin liittyvään yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kuluttajat, tuottajat ja elinkeino saavat objektiivista, luotettavaa ja ajantasaista tietoa toimintaansa kohdistuvista riskeistä

15 2. Vuosien tulostavoitteet 2.1. Koko virastoa koskevat tavoitteet a) Toiminnallinen tehokkuus sekä sen kehitys Toiminnallista tehokkuutta koskevia keskeisiä tunnuslukuja ja tavoitteita on esitetty liitteissä 1 (1) ja 1 (3). Eviran toiminnan ja tehtävien järjestämisessä vahvistetaan alueellisia toimintoja ja toimipaikkoja ja hyödynnetään niiden tarjoamia mahdollisuuksia toimintojen johtamisessa sekä tehtävien ja henkilöstön sijoittumisessa. Johtamisessa ja henkilöstöpolitiikassa painotetaan myös alueellisten toimipaikkojen ja toimintojen erityispiirteitä ja tarpeita. Kehyskaudella valtiontalouden kehitys heijastuu viraston käytettävissä oleviin määrärahoihin. Tämä näkyy selkeästi tuottavuusvähennysten lisäksi virastolle osoitettuna vuosittaisena euron uudelleen kohdentamisena. Määrärahaja htv-kehysten tiukkeneminen vaikeuttaa mittaluokkansa vuoksi yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista viraston sisäisistä tuottavuutta ja tehokkuutta lisäävistä toimenpiteistä huolimatta. Toiminnallinen tehokkuus - Luodaan tietoa yhtenäisessä muodossa siirtävä tutkimus- ja analyysitietojen keruujärjestelmä kansalliseen ja kansainväliseen käyttöön - Turvallisuus- ja laatuvastuu elintarvikeketjussa kuuluvat toimijoille. Viranomaisjärjestelmät tukevat ketjun toimintaa. Valvontaketjun viranomaistasojen sekä viranomaisten ja toimijoiden tehtävän- ja vastuunjakoa ja toiminnan rahoitusta kehitetään ja selkeytetään. Tämä koskee mm. lihantarkastukseen, ensisaapumisvalvontaan ja elintarvikkeiden vientiin liittyvän toiminnan organisoinnin ja työnjaon kehittämistä yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, Eviran, muiden valvontaketjun viranomaisten ja elinkeinon toimijoiden kesken. - Suunnittelu-, auditointi- ja raportointijärjestelmät vakiintuvat. Auditoinneissa, arvioinneissa ja raportoinnissa esiin tulleet kehittämistoimenpiteet toteutetaan ja otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa. - Laboratoriotoiminta on tehokasta ja luotettavaa. - Tulosohjausprosessia kehitetään edelleen koko viranomaisketjussa, ml. seurantatietojen ja mittareiden kehittäminen. Strateginen suunnittelu ja ennakointi ohjaavat tulosohjausta, joka on koko ketjussa yhtenäisten linjausten mukaista. - Tuottavuusohjelma toteutetaan tarkoituksenmukaisesti. Toiminnan tehokkuutta parannetaan jatkamalla mm. prosessien ja tietojärjestelmien kehittämistä. - Jatketaan tukitoimintojen kehittämistä Kieku-prosessien ja palvelukeskusmallin perusteella. Kehitetään edelleen laskentatointa sekä toiminto- ja

16 kustannuslaskentaa sekä päivitetään se vastaamaan Kieku-järjestelmää ja toiminnassa tapahtuvia muutoksia. - Jatketaan toimenpiteitä maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuden saattamiseksi kaikkien tehtäväalueiden osalta maksusäädösten edellyttämälle tasolle kehittämällä seurantaa aiheuttamisperiaatteen mukaisesti, nostamalla työn tuottavuutta, alentamalla toiminnan kustannuksia ja tarkistamalla hintoja. - Viestintä, yhteistyö ja verkottuminen ovat aktiivista kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Taloudellisuus Kokonaistuottavuuteen eli taloudellisuuteen vaikuttavia tekijöitä suunnittelukaudella ovat erityisesti: - Palkkakustannukset lisääntyvät virka- ja työehtosopimuksen perusteella ja palkkarakenteen kehittämisen johdosta. - Palveluiden, vuokrien, aineiden ja tarvikkeiden sekä muiden menojen kasvu on vuosittain 2-3 %:n luokkaa. Näiden kustannuserien muutoksia kuvaa julkisten menojen hintaindeksi (tavarat ja palvelut) ja elinkustannusindeksi (vuokrat). - Tuottavuusohjelma ja uudelleen kohdentaminen alentavat viraston kustannustasoa suunnittelukauden lopulla 2,85 milj. eurolla vuoteen 2007 nähden. Merkittävien ICT-kehittämishankkeiden valmistuminen puolestaan lisää poistojen määrää ja kasvattaa täten viraston kustannustasoa. - Inflaation vaikutukset deflatoidaan kokonaistuottavuuden mittauksessa julkisten menojen hintaindeksillä. Toiminnan taloudellisuutta koskevia keskeisiä tunnuslukuja ja tavoitteita on esitetty liitteessä 1 (1). Työn tuottavuuden ja kokonaistuottavuuden eli taloudellisuuden tunnuslukujen muodostamisessa on hyödynnetty Tilastokeskuksen laskentamallia. Työn tuottavuus Eviran tuottavuussuunnitelmaa ja toimenpiteitä vuosina on kuvattu kohdassa 2.2. sekä liitteessä 2. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullisen toiminnan tulokseen ja kannattavuuteen vaikuttavat suunnittelukaudella lukuisat muutokset viraston toimintaympäristössä ja toiminnassa. Niistä keskeisenä ovat lihantarkastuksen järjestelyihin liittyvät muutokset ja eläintautidiagnostiikan maksuperusteiden tarkennukset. Virasto esittää, että noin 6,5 milj. euron lihantarkastustoiminta siirretään vuoden 2012 alusta Eviran toimintamenomomentille Muutoksella pyritään sii

17 hen, että kaikki viraston ydintehtäviin kuuluva maksullinen toiminta olisi kattavasti samalla nettobudjetoidulla momentilla. Muutos tulee helpottamaan ja tehostamaan toiminnan ja talouden suunnittelua ja seurantaa. Nettobudjetointi edellyttää, että maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus on 100 % ja että erityisesti tulojen arviointi on varmalla perustalla. Luotettavat arviot kustannusvastaavuudesta saadaan koko viraston toiminnan kattavan toimintolaskennan avulla. Liiketaloudellisten ja julkisoikeudellisten suoritteiden hinnoittelua yksinkertaistetaan ja lisätään sähköistä laskutusta. Toiminnan maksullisuutta hallinnonalan maksupolitiikan periaatteiden mukaisesti tarkastellaan säännöllisesti. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteista toimintaa koskevia keskeisiä tunnuslukuja ja tavoitteita on esitetty liitteessä 1 (1). Yhteisrahoitteisen toiminnan taso pidetään ennallaan. b) Tuotokset sekä niiden kehitys Liitteessä 1 (1) on arvioitu Eviran keskeisten suoritteiden (analyysit, tarkastukset, päätökset) määrän kehitystä v c) Laadunhallinta sekä sen kehitys Toiminnan laatu varmistetaan tehokkaalla ja yhtenäisellä toiminnan suunnittelulla, ohjauksella ja täytäntöönpanolla. Riittävä ohjeistus, koulutus, toiminnan auditointi sekä arviointi- ja seurantajärjestelmä edistävät tavoitteen saavuttamista. Palvelukyky - Kehitetään asiakaspalvelua asiakaspalvelustrategian ja asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten mukaisesti. - Toiminnan perustana on Eviran arvojen mukaan palveluhenkisyys: luottamuksellinen, pitkäkestoinen kehittämiskumppanuus, joka syntyy asiakaslähtöisyyden vaatimusten täyttämisestä. Toimintaa kehitetään asiakkaiden muuttuvien tarpeiden, odotusten ja vaatimusten mukaisesti. - Asiakkaita palvellaan kustannustehokkaimmilla prosesseilla ja välineillä, joilla asiakkaiden palvelutarpeet pystytään täyttämään. - Kehittämisen erityisenä painoalueena ovat sähköinen asiointi ja Internet-palvelut. - Eviran toimintaa koskevien ulkoisten arviointien ja tarkastusten tuloksia sekä sisäisten auditointien havaintoja hyödynnetään viraston toiminnan ja palvelukyvyn kehittämisessä. Toiminnan laadun kehittäminen ja varmistaminen - Jatketaan valvonta-asetuksen (EY) 882/2004 vaatimukset täyttävän valvonnan toimintajärjestelmän ja valvonnan laadun kehittämistä sekä

18 toteutetaan elintarvikeketjun monivuotista auditointisuunnitelmaa ja auditoinneissa ja raportoinnissa esiin tulleita kehittämistoimia ja korjaavia toimenpiteitä. - Laboratorio- ja tutkimustoiminnassa tulosten luotettavuus ja toiminnan laatu varmistetaan kolmannen osapuolen arvioinneilla ja akkreditoinnin jatkumisella. - Jatketaan viraston johtamisen, prosessien, osaamisen sekä toiminta- ja laatujärjestelmien kehittämistä virastolle vahvistetun laatupolitiikan mukaisesti tavoitteena Suomen Laatukeskuksen julkisen sektorin laatupalkinnon hakeminen vuoteen 2015 mennessä. Painotetaan strategista suunnittelua ja ennakointia. - Vakiinnutetaan CAF-itsearviointi koko organisaation käyttöön. - Jatketaan Green Office -ympäristöjärjestelmän kehittämistä. - Henkilöstön tietoturvatietoisuutta parannetaan, tietoturvakäytäntöjä tehostetaan ja tietoturvallisuuden huomioiminen sidotaan ydintoimintaan. d) Henkisten voimavarojen hallinta sekä sen kehitys Eviran henkilöstövoimavarojen kehittäminen perustuu Eviran strategiaan ja henkilöstöstrategiaan vuosille sekä valtion virka- ja työehtosopimukseen kaudelle Lisäksi henkilöstöjohtamisen, esimiestyön ja henkilöstöasioiden toimintatapojen kehittämiseen vaikuttaa valtioneuvoston linjaus siirtymisestä valtion yhteiseen henkilöstö- ja taloushallinnon tietojärjestelmään. Henkilöstövoimavarojen strateginen johtaminen, ennakoiva suunnittelu ja seuranta vakiinnutetaan osaksi Eviran johtamisjärjestelmää ja toiminnanohjausta kuluvalla suunnittelukaudella. Samalla päätetään ohjausta koskevista tunnusluvuista ja työkaluista, kehitetään henkilöstötoimeen liittyviä toimintaprosesseja sekä parannetaan toiminnan tuloksellisuutta. Henkisten voimavarojen hallinnan tietopohjaa vahvistetaan. Eviran henkisten voimavarojen hallinnan kehittämisen painopistealueet kuluvalla suunnittelukaudella ovat: 1) johtamisen ja esimiestyön kehittäminen, 2) uusien toimintatapojen ja sähköisten työkalujen käyttöönotto, 3) osaamisen turvaaminen, 4) henkilöstövoimavarojen hallinnan ja 5) kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin työkalujen käyttöönotto ja toimintatapojen kehittäminen. Eviran nykyisen henkilöstöstrategian toimenpideohjelman mukaiset johtamisen, työhyvinvoinnin, osaamisen ja palkitsemisen kehittämistoimenpiteet on pääsääntöisesti toteutettu. Tulevalla TTS-kaudella keskitytään käyttöönotettujen toimenpiteiden vakiinnuttamiseen ja edelleen kehittämiseen sekä tarkistetaan henkilöstöstrategia toimintaympäristön ja painopistealueiden edellyttämien muutosten ja vaatimusten mukaiseksi. Kieku-hankkeen myötä henkilöstöhallinnon toimintoja siirretään integroituihin tietojärjestelmiin ja tulevan TTS-kauden keskeinen hanke on valtion yhtenäisen

19 henkilöstö- ja taloushallinnon tietojärjestelmän käyttöönotto vuonna Tässä yhteydessä käydään lävitse henkilöstöasioiden prosessit ja toimintatavat sekä eri toimijoiden vastuut. Evirassa vuosina toteutetussa, työyhteisötaitojen kehittämiseen tähdänneessä Yhteinen työyhteisömme -valmennuksessa nousi esille suunnittelukaudella edelleen kehitettäviä alueita, joita ovat johtamistaidot, palaverien vuorovaikutteisuus, innovointiin liittyvät taidot sekä arviointi- ja palautekäytännöt. Johtamisosaamista kehitetään mm. esimiesten yhteisten keskustelutilaisuuksien ja eri teemoilla kokoontuvien esimiesfoorumien avulla. Maa- ja metsätalousministeriössä käynnistyy vuosittain johtamisen erikoisammattitutkinto, johon eviralaiset esimiehet tarpeen mukaan osallistuvat. Varhaisen puuttumisen mallin soveltamisen myötä esimiehillä on mahdollisuus saada tukea henkilöstöyksiköstä ja työterveyshuollosta haasteellisissa esimiestyön tilanteissa. Asiantuntijaorganisaatiossa osaamisen kehittäminen on keskeisessä asemassa. Osaamista johdetaan oppivan organisaation periaatteiden mukaisesti turvaten kyky jatkuvaan kehittymiseen ja uudistumiseen. Kehittämisen suunta ja tavoitteet johdetaan Eviran strategiasta, toimintaympäristön muutoksista ja Toiminta- ja taloussuunnitelmista mitä osaamista Evirassa tulee kehittää, jotta Evira saavuttaa tavoitteensa valitulla strategialla. Ennen kehityskeskusteluja tehdään yksiköittäin osaamiskartoitukset, joissa yksiköt analysoivat, mitä osaamista yksikössä on, mitä tulee kehittää, mitä puuttuu ja mistä osaamisesta voidaan luopua. Osaamiskartoituksen pohjalta ja esimiehen ja alaisen välisten kehityskeskustelujen jälkeen yksiköt valmistelevat yksikkökohtaiset koulutussuunnitelmat, joista kootaan Eviran koulutussuunnitelma. Oppivassa organisaatiossa koulutus on kuitenkin vain yksi osaamisen kehittämisen muoto. Eläköityvien tai muiden Evirasta pois lähtevien osaamisen siirto varmistetaan lähtöhaastatteluin ja osaamisen siirtosuunnitelmien avulla. Osaamista siirretään ja kehitetään myös aktivoimalla henkilökiertoa niin organisaation sisällä kuin eri verkostoissa (esim. LYNET). TTS-kaudella Evira pyrkii turvaamaan tasapainoisen henkilöstörakenteen huolehtimalla sekä työurien osittaisesta pidentämisestä että nuorten rekrytoinnista. Yhteistyötä tehdään erityisesti yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa harjoittelupaikkoja tarjoamalla. Ulkoisilla rekrytoinneilla tuetaan parhaan osaamisen hankintaa. Myös sisäistä rekrytointia sekä kehitys- ja urapolkuja kehitetään. Lisäksi huolehditaan jo palveluksessa olevan henkilöstön perehdyttämisestä. Työurien pidetessä ja keski-iän noustessa korostuu henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen. Työhyvinvoinnin tukeminen, edistäminen ja ylläpitäminen tapahtuvat yhdessä johtamisen ja osaamisen kehittämisen toimenpiteiden ja tavoitteiden kanssa. Varhaisen puuttumisen ja puheeksiottamisen ohjelman myötä työyhteisöjen ja yksittäisten työntekijöiden työhyvinvointia parannetaan edelleen ottamalla ohjelma TTS-kaudella käyttöön vielä nykyistä tehokkaammin. Tavoitteena on lisätä työhyvinvointia ja hallita sairauspoissaoloja, ennenaikaisen eläköitymisen uhkaa, parantaa työtyytyväisyyttä sekä työn sujuvuutta. Tavoitteena on toimia entistä var

20 hemmin silloin, kun työyhteisössä tai työssä jokin asia vaikuttaa epäsuotuisasti työn sujuvuuteen. Luodaan työhyvinvoinnin johtamisen malli, joka tukee henkilöstön työkykyä, antaa esimiehille työkalut hyvinvoinnin johtamiseen sekä asettaa mittarit hyvinvointityön seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Malli ottaa huomioon jo olemassa olevat toimivat käytännöt, kuten Eviran tyky-toiminnan, työterveyshuollon palvelut sekä työsuojelun eri toiminnat, ja paikallistaa toimimattomat, luo tarvittavat tehostamistoimenpiteet sekä muodostaa tehokkaan yhteistyöverkoston tukemaan hyvinvointityötä. Ohjelma aktivoi ja tukee myös ikääntyneitä työntekijöitä, joilla on kohonneet työkyky-ja terveysriskit (säästöt) sekä kannustaa työkykyisiä pitämään huolta itsestään myös jatkossa (tuottavuus). Liitteessä 1 (1) on kuvattu henkisten voimavarojen hallinnan tunnuslukujen kehitystä vuosina Keskeiset kehittämistavoitteet ja investointihankkeet Tuottavuussuunnitelman mukaiset tuottavuustoimenpiteet ja vähennykset on otettu huomioon toiminta- ja taloussuunnitelmassa ja kohdennettu toimenpiteet ja vähennykset aikatauluineen eri tehtäväalueille (liite 2) Siirtomenojen vaikuttavuustavoitteet - Tavoitteena on vaarallisten ja helposti leviävien eläintautien hävittäminen ja leviämisen ehkäiseminen (valtion talousarvion momentti ). - Tavoitteena on varmistaa tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten poistaminen eläinten ravintoketjusta eläintautien leviämisen ehkäisemiseksi (valtion talousarvion momentti ). - Tavoitteena on ennaltaehkäistä ja torjua Suomessa ennen esiintymättömien ja muiden vaarallisten kasvintuhoojien leviämistä sekä ylläpitää hyvää kasvinterveyttä (valtion talousarvion momentti ). - Tavoitteena on edistää viljelyolosuhteisiimme sopivien kasvilajikkeiden jalostusta. (valtion talousarvion momentti )