Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:28. Uusi TERVEYDENHUOLTOLAKI. Terveydenhuoltolakityöryhmän muistio SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:28. Uusi TERVEYDENHUOLTOLAKI. Terveydenhuoltolakityöryhmän muistio SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ"

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:28 Uusi TERVEYDENHUOLTOLAKI Terveydenhuoltolakityöryhmän muistio SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

2

3 KUVAILULEHTI Julkaisija: Sosiaali- ja terveysministeriö Julkaisun päivämäärä: Tekijät: Kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain yhdistämistä valmisteleva työryhmä. Julkaisun laji: Loppuraportti Toimeksiantaja Puheenjohtaja: Marja-Liisa Partanen, apulaisosastopäällikkö, STM, Sosiaali- ja terveysministeriö varapuheenjohtaja: Pertti Palomäki, kuntayhtymän johtaja, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. HARE-nro ja toimielimen asettamispäivä Sihteerit: Anne Koskela, hallitussihteeri, Päivi Salo, hallitusneuvos, STM051:00/2007 Veli Laine, erikoistutkija, STM Julkaisun nimi: Uusi terveydenhuoltolaki. Terveydenhuoltolakityöryhmän muistio Tiivistelmä Sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän toimikaudeksi valmistelemaan kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain yhdistämistä laiksi terveydenhuollosta. Työryhmä ehdottaa, että terveyspalvelut järjestettäisiin kahden rinnakkain maan eri osissa sovellettavan mallin mukaisesti. Yhteistoiminta-alueeseen ja sairaanhoitopiiriin perustuvassa mallissa kunta voisi järjestää kansanterveystyön itse tai muodostamalla yhteistoiminta-alueen, joka vastaisi kansanterveystyöstä. Sairaanhoitopiiri vastaisi erikoissairaanhoidosta. Työryhmän ehdotuksen mukaan sairaanhoitopiirissä tulisi olla vähintään noin asukasta ja saman yhteistoiminta-alueen kuntien tulisi kuulua samaan sairaanhoitopiiriin. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio toteutuisi tuomalla erikoissairaanhoidon konsultaatiota kuntaan tai yhteistoiminta-alueelle sekä perustamalla sairaanhoitopiiriin perusterveydenhuollon yksikkö. Sairaanhoitopiiri ja kansanterveystyöstä vastaava kunta tai yhteistoiminta-alueen kunnat voisivat sopia, että kunta tai yhteistoiminta-alue vastaa sopimuksen mukaisesta perustason erikoissairaanhoidosta.terveyspiiriin perustuvassa mallissa kunnat muodostaisivat terveyspiirin, joka vastaisi kansanterveystyöstä ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa sovitusta osasta erikoissairaanhoitoa. Työryhmä ehdottaa, että sairaanhoitopiirien ja terveyspiirien yhteinen lukumäärä olisi enintään 20. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa sovittaisiin erityisvastuualueen sisäisestä työnjaosta. Terveydenhuollon neuvottelukunta tekisi ehdotuksen erityistason sairaanhoidon valtakunnallisesta keskittämisestä, minkä pohjalta sosiaali- ja terveysministeriö tekisi päätöksen keskittämisestä. Ehdotus sisältää pykälän terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä, joka velvoittaa kunnat laatimaan poikkihallinnollisen suunnitelman terveyttä edistävistä ja terveysongelmia ehkäisevistä toimista ja niiden toteutumisen seurannasta. Asiakaslähtöisyyttä lisättäisiin antamalla potilaalle mahdollisuus valita erityisvastuualueella terveydenhuollon toimintayksikkö, jossa häntä hoidetaan. Sairaanhoitopiirin tai terveyspiirin alueen asukkaiden perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon potilasasiakirjat muodostaisivat terveydenhuollon potilastietorekisterin. Ensihoitopalvelun järjestämisvastuu ehdotetaan siirrettäväksi terveyspiirin tai sairaanhoitopiirin tehtäväksi. Yliopistotasoiseen terveystieteelliseen tutkimukseen myönnettävän valtion rahoitusjärjestelmän jakoperusteita ehdotetaan muutettavaksi. Asiasanat: kansanterveystyö, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito Muut tiedot: Sarjan nimi ja numero Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:28 Kokonaissivumäärä 172 Kieli Suomi Jakaja Yliopistopaino Kustannus, ISSN Hinta: 17,28 ISBN (nid.) (PDF) Luottamuksellisuus Julkinen Kustantaja Sosiaali- ja terveysministeriö 3

4

5 PRESENTATIONSBLAD Utgivare: Social- och hälsovårdsministeriet Utgivningsdatum Författare (Uppgifter om organet: namn, ordförande, sekreterare) Typ av publikation: Rapport Uppdragsgivare Social- och hälsovårdsministeriet Publikationens titel: Den nya hälso- och sjukvårdslagen. Promemoria av arbetsgruppen för hälso- och sjukvårdslagen Referat Enligt modellen som baseras på samarbetsområde och sjukvårdsdistrikt kan kommunen organisera folkhälsoarbete själv eller genom att bilda ett samarbetsområde som sedan skulle svara för folkhälsoarbetet. Sjukvårdsdistriktet skulle svara för den specialiserade sjukvården. Enligt arbetsgruppens förslag skulle ett sjukvårdsdistrikt ha minst cirka invånare och kommunerna i ett och samma samarbetsområde skulle höra till det samma sjukvårdsdistriktet. Integrationen av primärhälsovården och den specialiserade sjukvården skulle genomföras genom att införa konsultationer av den specialiserade sjukvården i kommunen eller på samarbetsområdet och genom att grunda en enhet för primärhälsovården inom sjukvårdsdistriktet. Sjukvårdsdistriktet och den kommun eller de samarbetsområdets kommuner som svarar för folkhälsoarbete kunde komma överens om att kommunen eller samarbetsområdet svarar för grundläggande specialiserad sjukvård enligt avtal. Enligt modellen som baseras på hälsodistrikt skulle ett antal kommuner bilda ett hälsodistrikt som sedan skulle svara för folkhälsoarbete och för en del specialiserad sjukvård i enlighet med avtal om organisering av specialiserad sjukvård. Arbetsgruppen föreslår att det sammanlagda antalet sjukvårdsdistrikt och hälsodistrikt skulle vara högst 20. I överenskommelsen om organisering av specialiserad sjukvård skulle avtalas om den interna arbetsfördelningen inom upptagningsområdet för högspecialiserad vård. Delegationen för hälso- och sjukvård skulle bereda förslag om riksomfattande centralisering av högspecialiserad sjukvård. Förslaget innehåller en paragraf om främjande av hälsa och välbefinnande som ålägger kommunerna att utarbeta en tväradministrativ plan om åtgärder som främjar hälsa och förebygger hälsoproblem samt om uppföljning av dessa genomförs. Tjänsterna skulle göras mer klientorienterade genom att ge patienten möjlighet att välja den hälso- och sjukvårdens verksamhetsenhet inom upptagningsområdet för högspecialiserad vård där han eller hon vårdas. Journalhandlingar som avser primärhälsovård och specialiserad sjukvård av invånare inom området för sjukvårdsdistriktet eller hälsodistriktet skulle bilda ett patientuppgiftsregister för hälso- och sjukvården. Det föreslås att ansvaret att ordna akutvård överförs till hälsodistriktet eller sjukvårdsdistriktet. Det föreslås att fördelningsgrunderna av statens finansiering för hälsovetenskaplig forskning på universitetsnivå revideras. Nyckelord: folkhälsoarbete, primärhälsovård, specialiserad sjukvård Övriga uppgifter: Seriens namn och nummer Social- och hälsovårdsministeriets rapporter 2008:28 Sidoantal 172 Försäljning Helsingfors Universitetsförlaget Språk Finska ISSN Pris 17,28 ISBN (inh.) (PDF) Sekretessgrad Offentlig Förlag Social- och hälsovårdsministeriet 5

6

7 DOCUMENTATION PAGE Publisher: Ministry of Social Affairs and Health, Finland Type of publication: Report Commissioned by Ministry of Social Affairs and Health Title of publication: The New Health Care Act. Memorandum of the Working Group Preparing the Health Care Act Summary In 2007 the Ministry of Social Affairs and Health set up a working group for the term from 15 June 2007 to 31 May 2008 to prepare the merging of the Primary Health Care Act and the Specialised Medical Care Act into a Health Care Act. The Working Group proposes organising health care services on the basis of two models applied in parallel in different parts of the country. In the model based on a cooperation area and hospital district a municipality can organise primary health care either itself or by forming a cooperation area responsible for primary health care. According to the Working Group s proposal, the hospital districts should be responsible for the provision of specialised medical care. A hospital district should have a population base of at least 150,000 inhabitants, and the municipalities in the same cooperation area should be members of the same hospital district. The integration of primary health care and specialised medical care should be realised by bringing specialised medical consultation to municipal health care or the cooperation area and by establishing a primary health care unit in the hospital district. The hospital district and the municipality responsible for primary health care or the municipalities in the cooperation area could agree between themselves that the municipality or the cooperation area is in charge of the provision of specialised medical care at the basic level according to the agreement. In the model based on a health care district the municipalities form a health care district responsible for primary health care and a part of specialised medical care as agreed on in the agreement on provision of specialised medical care. The Working Group proposes that the total number of the hospital districts and health care districts should be not more than 20. According to the proposal the internal division of duties within the special responsibility area should be agreed on in the agreement on provision of specialised medical care. The Advisory Board for Health Care should draw up a proposal for centralisation of highly specialised medical care at the national level, on the basis of which the Ministry of Social Affairs and Health is to make its decision on centralisation. The law proposal contains a section on promotion of health and wellbeing, which obliges the municipal authorities to prepare a cross-sectoral plan on measures to promote health and to prevent health problems, and to monitor their implementation. Client-orientation should be increased by providing the patient an opportunity to choose within the specific responsibility area the health care unit in which he or she will get treatment. The patient records of primary health care and specialised medical care for the residents living in the area of the hospital district or health care district will constitute the health care patient information register. The responsibility for provision of emergency care is proposed to be transferred to the relevant health care district or hospital district. The criteria for how the state financing allocated for scientific research on health at university level is to be distributed are proposed to be revised. Key words: primary health care, public health work, specialised medical care Other information: Title and number of series Reports of the Ministry of Social Affairs and Health 2008:28 Number of pages 172 Language Finnish Orders Helsinki University Press ISSN Price 17,28 ISBN (pb) PDF) Publicity Public Financier Ministry of Social Affairs and Health 7

8

9 Sisällysluettelo Kuvailulehti...3 Presentationsblad...5 Documentation page...7 Sosiaali- ja terveysministeriölle...11 Terveydenhuoltolakityöryhmän kehittämisehdotukset: Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Perusterveydenhuollon vahvistaminen ja sen edellytykset Mielenterveystyön järjestäminen malli organisaation eri tasojen toiminnasta psykiatriassa EVO rahoituksen taso Uusien menetelmien käyttöönotto, innovaatiot Väestön terveyttä ja hyvinvointia kuvaavan seurantatiedon käyttäminen terveydenhuollon kehittämisessä Hallituksen esitys Eduskunnalle terveydenhuoltolaiksi

10

11 Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän valmistelemaan kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain yhdistämistä laiksi terveydenhuollosta (Terveydenhuoltolakityöryhmä). Työryhmän tavoitteena oli selvittää malli, miten kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki yhdistetään uudeksi laiksi terveydenhuollosta niin, että se tukee ja vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja edistää terveyspalvelujen saatavuutta, tehokasta tuottamista ja kehittämistä. Lainsäädännön tulee myös vahvistaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumatonta yhteistyötä ja asiakaslähtöisyyttä sekä kaventaa väestöryhmien välisiä ja alueellisia terveyseroja. Työryhmän puheenjohtajana toimi apulaisosastopäällikkö Marja-Liisa Partanen sosiaali- ja terveysministeriöstä. Työryhmän varapuheenjohtajaksi nimettiin kuntayhtymän johtaja Pertti Palomäki Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymästä ja muiksi jäseniksi hallitusneuvos Riitta-Maija Jouttimäki, johtaja Eija Koivuranta, hallitusneuvos Maini Kosonen, lääkintöneuvos Jouko Isolauri ja lääkintöneuvos Kati Myllymäki sosiaali- ja terveysministeriöstä, lainsäädäntöneuvos Auli Valli-Lintu valtiovarainministeriöstä, hallintoylilääkäri Liisa-Maria Voipio-Pulkki Suomen Kuntaliitosta, toimitusjohtaja Kari Nenonen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä, yhtymäjohtaja Markku Puro Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymästä, perusturvajohtaja Juha Metso Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta, lääketieteen lisensiaatti Pehr Löv Pietarsaarenseudun yhteistoiminta-alueelta sekä henkilöstö- ja laatupäällikkö Sinikka Soukka Peruspalvelukuntayhtymä Kalliosta. Pysyviksi asiantuntijoiksi nimettiin ohjelmajohtaja Maija Perho, ohjelmapäällikkö Juha Teperi ja kehittämispäällikkö Pentti Itkonen sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä maakuntajohtaja Hannu Leskinen Kainuun maakunnasta. Työryhmän sihteereinä toimivat hallitusneuvos Päivi Salo ja hallitussihteeri Anne Koskela sekä erikoistutkija Veli Laine ajalla sosiaali- ja terveysministeriöstä. Veli Laineen tilalle nimettiin lukien asiantuntijaksi apulaisosastopäällikkö Rolf Myhrman sosiaali- ja terveysministeriöstä. Työryhmä kuuli asiantuntijoina toiminnanjohtaja Mika Pyykköä Terveyden edistämisen keskuksesta, tutkimusprofessori Markku Pekurista Stakesista, apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkosta Helsingin kaupungilta, hallintoylilääkäri Jaakko Herralaa, Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä, professori Mats Brommelsia, Helsingin yliopistosta sekä apulaisosastopäällikkö Olli Kerolaa, lääkintöneuvos Anne Nordbladia, neuvotteleva virkamies Marjukka Vallimies-Patomäkeä, lääkintöneuvos Erna Snellmania, ylilääkäri Tom Silfvastia, ylitarkastaja Jari Keinästä, lääkintöneuvos Matti Lambergia, hallitusneuvos Pekka Järvistä, neuvotteleva virkamies Taru Koivistoa, hallitussihteeri Pirjo Kainulaista, erikoistutkija Eero Siljanderia, ylilääkäri Eila Laukkasta, finanssineuvos Raimo Jämséniä, kehittämispäällikkö Päivi Voutilaista, ylitarkastaja Maire Kolimaata, sosiaali- ja terveysministeriöstä. Työryhmä järjesti eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kanssa yhteisen työseminaarin Työryhmän puheenjohtaja esitteli terveydenhuoltolain valmistelua ja työryhmän alustavia linjauksia. Professori Jussi Huttunen, johtaja Jussi Merikallio Suomen Kuntaliitosta, kaupunginjohtaja 11

12 Seppo Miettinen Lappeenrannan kaupungista, kunnanjohtaja Heikki Laukkanen Juvan kunnasta, apulaiskaupunginjohtaja Päivi Laajala Oulun kaupungista, johtajaylilääkäri Eeva Salomaa Lapin sairaanhoitopiiristä sekä sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä pitivät kommenttipuheenvuorot. Seminaariin kutsuttiin edustajia Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta, Kansanterveyslaitoksesta, Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta, Tietosuojavaltuutetun toimistosta, Kansaneläkelaitoksesta, sairaanhoitopiireistä, kunnista ja kuntayhtymistä, Suomen Kuntaliitosta, Elinkeinoelämän keskusliitosta, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöstä sekä useista alan järjestöistä. Työryhmän alustavat linjaukset saivat seminaarissa pääsääntöisesti myönteisen vastaanoton. Työryhmän toimikausi oli Toimikautta jatkettiin asti. Työryhmä kokoontui 16 kertaa. Työryhmä oli esityksissään yksimielinen. Työryhmämuistio sisältää terveydenhuoltolakia koskevan ehdotuksen hallituksen esitykseksi ja muut kehittämisehdotukset. Saatuaan työnsä valmiiksi, työryhmä jättää muistionsa sosiaali- ja terveysministeriölle. Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2008 Marja-Liisa Partanen Jouko Isolauri Maini Kosonen Rolf Myhrman Markku Puro Liisa-Maria Voipio-Pulkki Kati Myllymäki Sinikka Soukka Pentti Itkonen Juha Teperi Pertti Palomäki Riitta-Maija Jouttimäki Pehr Löv Kari Nenonen Juha Metso Auli Valli-Lintu Eija Koivuranta Hannu Leskinen Maija Perho Anne Koskela Päivi Salo 12

13 Terveydenhuoltolakityöryhmän kehittämisehdotukset: 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Terveydenhuoltolakityöryhmän tehtävänä on ollut valmistella ehdotus hallituksen esitykseksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain yhdistämisestä laiksi terveydenhuollosta. Tehtävää suorittaessaan työryhmän on tullut kiinnittää huomiota sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyökysymyksiin. Toimeksiantonsa mukaisesti työryhmä on pääsääntöisesti keskittynyt uutta terveydenhuoltolakia koskevan hallituksen esityksen valmisteluun. Suhteessa sosiaalihuoltoon työryhmän laatiman ehdotuksen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti muun muuassa varmistaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteiden toteutuminen eli varmistaa koko maassa laadukkaat ja asukkaiden saatavilla olevat palvelut. Palvelurakenteen on oltava kattava, eheä ja taloudellinen ja sen on mahdollistettava voimavarojen tehokas käyttö. Työryhmä on terveydenhuollon palvelujen järjestämiskokonaisuutta koskevaa tarkastelua tehdessään valinnut terveydenhuollon palvelujen järjestämispohjan siitä näkökulmasta, että myös sosiaalihuolto voidaan järjestää tällä yhteisellä pohjalla. Valmistellun lakiehdotuksen 2 luvun terveydenhuollon palvelujen järjestämistä koskevat säännökset ovat joiltakin osin sellaisia, niitä voidaan tarvittaessa soveltaa myös sosiaalihuollon palvelujen järjestämiseen. Työryhmä on käyttänyt ehdotuksessaan käsitteitä terveyspiiri ja sairaanhoitopiiri tarkoittamaan PARAS-puitelain mukaista laajan väestöpohjan kuntayhtymää, koska työryhmän ehdotus toimeksiannon mukaisesti koskee vain terveydenhuollon järjestelmää. Lakiehdotukseen sisältyy yleinen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöhön velvoittava säännös. Lisäksi ehdotukseen sisältyy joitakin yksittäisiä, tiettyyn säännösehdotukseen kytkettyjä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyövelvoitteita. Myös terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskeva säännösehdotus korostaa poikkihallinnollista yhteistyötä kunnassa kaikkien terveyttä ja hyvinvointia edistävien tahojen kesken. Samoin tasausjärjestelmää koskevat kysymykset nousevat esille myös sosiaalihuollossa. Työryhmä katsoo, että sosiaalihuoltoa koskevaa lainsäädäntöä tulee uudistaa siten, että se osaltaan tukee puitelain mukaista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiskokonaisuutta ja sosiaali- ja terveydenhuollon saumatonta alueellista yhteistyötä. Kummallakin sektorilla on otettava huomioon se, että puitelaki edellyttää tietyiltä osin sosiaalihuollon ja terveydenhuollon järjestämisvastuun antamista näiden kahden tehtäväalueen yhteisille organisaatioille sekä yhteistoiminta-alueiden että laajan väestöpohjan kuntayhtymän tasolla. 2 Perusterveydenhuollon vahvistaminen ja sen edellytykset 1990-luvun alkupuolelle ajoittuneet valtionosuuslainsäädännön muutokset ja syvä taloudellinen lama vaikuttivat koko terveydenhuollon ohjaukseen, kustannuksiin ja rahoitukseen. Vaikka lamavuosina vähentyneet terveydenhuollon voimavarat ovat kasvaneet vuodesta 1995 lähtien, Suomen terveydenhuoltomenot ovat pysyneet kansainvälisessä vertailussa jonkin verran EU- ja OECD -maiden keskitason alapuolella. Sekä kuntien että palvelujen käyttäjien osuus palvelujen rahoituksessa kasvoi 1990-luvulla. Suuret rakenteelliset muutokset heijastuivat myös palvelujen tuottamiseen ja käyttöön. Erikoissairaanhoito selvisi murroksesta keskittymällä ydintehtäviinsä. Ehkäiseviin palveluihin ei kaikilta osin panostettu riittävästi. Esimerkiksi ikääntyneiden hoito ja hoiva, lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut sekä mielenterveyspalvelut eivät ole talouden nousukauden aikana kehittyneet suhteessa niiden tarpeeseen. 13

14 Valtioneuvoston päätöksellä vuonna 2001 käynnistetyssä Kansallisessa terveyshankkeessa käynnistyi mittava kehittämistyö. Tämän työn merkittävä tulos oli terveydenhuollon palvelujen turvaaminen määräajassa lainsäädännöllä (ns. hoitotakuu). Toimivan ja taloudellisen terveydenhuollon edellytyksenä on hyvä perusterveydenhuolto. Lainsäädännön keinot perusterveydenhuollon vahvistamisessa ovat varsin rajalliset. Nopeat muutokset, jotka näkyvät toisaalta terveyskeskustyön arvostuksen vähentymisenä mutta toisaalta myös sen arvostuksen lisääntymisenä, edellyttävät laaja-alaisia lainsäädännön mahdollisuuksien ylittäviä toimenpiteitä. Perusterveydenhuollon kehittäminen on nykyisen hallituksen hallitusohjelman yksi keskeinen terveydenhuollon painopistealue. Työryhmä on halunnut nostaa erityisesti esille perusterveydenhuollon vahvistamisen ja näkee lakiin tekemiensä ehdotusten lisäksi tärkeäksi muun muassa seuraavat perusterveydenhuollon vahvistamisen edellytykset: 1. Perusterveydenhuollon asiantuntijuutta tulee lisätä koordinoidusti valtion keskushallinnossa sekä sosiaali- ja terveysministeriössä että ministeriön alaisissa asiantuntijalaitoksissa 2. Stakesiin, myöhemmin uuteen kehittämis- ja tutkimusyksikköön (Stakes, KTL) tulee perustaa perusterveydenhuollon yksikkö, ja turvata sille riittävät voimavarat (vähintään 10 htv), siten, että yksikkö voi toimia lakiesityksessä mainittujen opetusterveyskeskusten toiminnan koordinoijana ja olla mukana kehittämässä hyviä toimintakäytäntöjä terveyskeskusten käyttöön. 3. Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutukseen tähtäävien koulutusvirkojen lisääminen perusterveydenhuollossa ja sairaaloissa 4. Perus- ja lisäkoulutuksen uudistaminen sekä yleislääketieteen koulutuksen ja erikoistumiskoulutuksen kehittäminen siten, että se toteutetaan riittävänä sosiaali- ja terveysministeriön ja opetusministeriön yhteistyönä 5. Terveyskeskus toimenpide ohjelman loppuunsaattaminen 6. Terveystietopohjan tarjoaminen päätöksenteon ja laadunhallinnan tueksi 7. Kunnan järjestämisvastuun puitteissa uusien toimintamallien ennakkoluuloton arviointi ja arvioinnin perusteella käyttöönotto, esimerkiksi listautumismalli/lääkäri-hoitajatyöpari ja palvelujen hankinta yksityissektorilta 8. Perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyön parantaminen, muun muuassa saumattomia palveluja kehittämällä 9. Riittävän henkilöstön turvaaminen muun muuassa työoloja ja johtamista kehittämällä 3 Mielenterveystyön järjestäminen malli organisaation eri tasojen toiminnasta psykiatriassa Mielenterveyspalvelujen tavoitteena on mielenterveydenhäiriöiden ennalta ehkäisy, varhainen tunnistaminen ja asianmukainen, vaikuttavaksi todettu hoito ja kuntoutus. Mielenterveyshäiriöt ovat usein pitkäkestoisia. Varhainen hoito on tehokasta häiriön pitkittymisen ja toimintakyvyn heikkenemisen ennaltaehkäisyä. Mielenterveyspalveluihin sisältyvät häiriöiden tunnistaminen, yleispsykiatrinen toiminta, erikoistuneet avohoitopalvelu ja psykiatrinen sairaalahoito. Sairaanhoitopiirin ja terveyspiirin tehtävä on selvittää yhteistyössä yliopistopsykiatrian kanssa väestön mielenterveyspalvelujen tarve. Yliopistosairaaloiden psykiatrian klinikat vastaavat alan tutkimuksen ja opetuksen toteuttamisesta ja kehittämisestä yhteistyössä alueensa sairaanhoitopiirien ja terveyspiirien kanssa. Väestön tulee saada mielenterveyspalvelut oikea-aikaisesti. Asiakkaan kannalta on tärkeää, että hoitoketju on saumaton ja että myös tieto aikaisemmin toteutetuista hoidoista liikkuu saumattomasti. Mielenterveyspalvelujen tulee muodostaa toiminnallinen kokonaisuus, jonka rakenne voi vaihdella 14

15 riippuen alueesta, mutta jolla on selkeä alueellinen johto. Mielenterveyspalvelujen johtaminen on selkeästi prosessi- ja kokonaisjohtamista. Valtakunnallinen ja alueellinen tutkimustyö palvelee hoitojärjestelmän kehittämistä. Perustason mielenterveystyötä kehitetään koulutuksen, työnohjauksen ja konsultaation tuella. Sairaanhoitopiiri organisoi yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa terveyskeskuksiin psykiatrian alan perustason palveluja alueellisten tarpeiden mukaan. Olemassa olevat perusterveydenhuollon ja mielenterveystyön avohoidon resurssit huomioidaan tässä kehittämistyössä. Terveyspiiri tarjoaa mielenterveystyön avohoidon palveluja hajautetusti, niin kuin sairaanhoitopiirikin. Mielenterveyspalveluja tarjotaan perusterveydenhuollon yksiköissä, alueellisissa erikoissairaanhoidon yksiköissä, erikoistuneissa psykiatrisissa yksiköissä sekä yliopistollisissa psykiatrisissa yksiköissä. Mielenterveyspalvelujen järjestämisessä on syytä edelleen lisätä painotusta avohoitoon. Kotihoitoa tulee lisätä ja samalla huolehtia siitä, että alan ammattiryhmien välinen työnjako on tarkoituksenmukainen ja henkilöstöresurssit riittävät. Palvelujen järjestäminen nykyistä suurempien väestöpohjien varaan parantaa olemassa olevien resurssien hyödyntämistä ja luo edellytykset toimivien strategioiden luomiseksi. Ongelmien hoitaminen oikea-aikaisesti lievittää kärsimyksiä, eikä siirrä ongelmia seuraavalle sukupolvelle. 4 EVO rahoituksen taso Valtio on vuodesta 1957 lähtien tukenut terveydenhuollon opetus- ja tutkimustoimintaa pääasiassa yliopistollisissa sairaaloissa. Yliopistollisille sairaaloille on lakisääteisesti valtion varoista maksettu joko enemmän valtionosuutta kuin muille keskussairaaloille tai erillistä korvausta opetuksen ja tutkimuksen aiheuttamiin menoihin. Valtionosuus oli alun pitäen tarkoitettu muita sairaaloita suurempien hoitopäiväkustannusten alentamiseen. Vuosina valtion korvauksen määrä oli 10 prosenttia yliopistosairaaloiden käyttökustannuksista ja vuosina prosenttia käyttökustannuksista. Vuoden 1993 alusta koko sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmää muutettiin ja tässä yhteydessä luovuttiin suorista käyttökustannuksiin perustuvista valtionavuista sairaaloille. Vuoden 1994 alusta valtion korvaus muutettiin laskennalliseksi siten, valtion korvaus yliopistosairaaloille määräytyi yliopistossa suoritettujen tutkintojen ja yliopistosairaaloissa tehtyjen tieteellisten artikkelien ja julkaistujen väitöskirjojen perusteella laskettujen pisteiden mukaisesti. Vuonna 1997 lakiin tehtiin muutos, jonka mukaan korvausta maksetaan myös erityisvastuualueella toimivissa muissa toimintayksiköissä tehtävän yliopistotasoisen tutkimuksen aiheuttamiin kustannuksiin ja vuoden 2000 alusta korvausta saavien toimintayksiköiden joukkoa laajennettiin siten, että korvauksiin oikeutetuksi katsottiin myös yliopistotasoista tutkimusta tekevä kunta tai kuntayhtymä, valtion mielisairaala tai asetuksessa säädetty muu kunta tai kuntayhtymä. Stakes on vuosina 1998, 2004 ja 2008 selvittänyt samaa menetelmää käyttäen EVO korvausten tasoa suhteessa opetus- ja tutkimustoiminnasta terveydenhuollon yksiköille aiheutuneisiin kustannuksiin. Hoitosuoritteeseen tiedot potilasryhmittelyineen on saatu Stakesin ja sairaanhoitopiirin yhteisen Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus (niin kutsutun Benchmarking) hankkeen tietokannasta. Kustannustietoina on käytetty sairaaloiden ilmoittamia tulosyksikkö- tai erikoisalatason toimintakustannuksia. Koulutusta kuvaavat suoritteet on kerätty erillisin lomakkein. Näistä selviävät muun muassa erikoistumassa olevien lääkärien ja hammaslääkärien työpanokset sekä lääketieteen lisensiaattikoulutuksen käytännön harjoittelun määrä ja amanuenssien työpanos. Vuonna 2004 julkaistussa EVO- selvityksessä arvioitiin, että opetuksen ja tutkimuksen kustannukset olivat yliopistosairaaloissa vuonna 2002 noin 14 prosenttia yliopistosairaaloiden toimintamenoista. Stakesin viimeinen selvitys päätyi lopputulokseen, että terveydenhuollon yksiköille annetun EVO korvauksen ja tutkimuksesta sekä opetuksesta aiheutuvien kustannusten välinen ero on hiljalleen kasvanut vuosina Tutkimuksesta aiheutuvat kustannukset olivat vuonna 2002 selvityksen mukaan 85 miljoonaa euroa, vuonna 2004 jo 100 miljoonaa euroa, vuonna 2005 niin ikään 100 miljoonaa euroa ja vuonna 2006 edelleen 115 miljoonaa euroa. Koulutuksesta aiheutuvat kustannukset olivat vastaavasti 95, 110, 121 ja 134 miljoonaa euroa. Tutkimuksen ja opetuksen aiheuttamat kustannukset vuonna 2006 olivat täten yhteensä 249 miljoonaa euroa ja EVO rahoitus 136 miljoonaa euroa. 15

16 Stakesin selvityksessä ei ole huomioitu psykiatriaa. Menetelmään ja käytettävissä aineistoon liittyy epävarmuustekijöitä, jotka voivat vaikuttaa lopputuloksiin. Suurin epävarmuus liittyy tutkimuksen ja koulutuksen väliseen jakosuhteeseen, kun taas EVO:n kokonaiskustannusarvio on tutkijoiden mukaan suhteellisen luotettava. Tehdyt selvitykset osoittavat, että tutkimuksesta ja opetuksesta aiheutuneet kustannukset terveydenhuollon yksiköille ovat viimeisen 10 vuoden aikana kasvaneet nopeammin kuin EVO korvaukset. Opetukseen tarkoitettu EVO korvaus on viimeisen kolmen vuoden aikana lisääntynyt 12 miljoonalla eurolla ja tulee vuoteen 2011 mennessä todennäköisesti edelleen lisääntymään. Tutkimuskorvaukset eivät ole lisääntyneet. Työryhmän käsityksen mukaan opetuksesta aiheutuneet kustannukset tulee korvata terveydenhuollon yksiköille valtion toimesta täysimääräisesti. Tutkimuksesta aiheutuvat välittömät kustannukset tulee korvata valtion toimesta. Tutkimustyön infrastruktuurin ylläpitämisestä ja kehittämisestä aiheutuneista kustannuksista vastaavat tutkimusta teettävät yksiköt. 5 Uusien menetelmien käyttöönotto, innovaatiot Uusia hoitomenetelmiä ja uusia lääkkeitä kehitetään terveydenhuollon sektorille kiihtyvään tahtiin. Uudet menetelmät edellyttävät usein kallista teknologiaa. Toisaalta ne vähentävät vuodeosastohoidon tarvetta ja nopeuttavat toipumista hoitotoimenpiteestä. Lääkekehittely tuottaa erityisesti syöpätautien alalla lääkkeitä, jotka ovat pääsääntöisesti olemassa olevia lääkkeitä vaikuttavampia, mutta joiden hinnat samalla voivat olla moninkertaiset aikaisemmin käytössä olleisiin lääkkeisiin verrattuna luvun alkuvuosista lähtien toiminut FinOhta on systemaattisesti evaluoinut käytössä olevia tai käyttöön tulevia uusia menetelmiä. Yksikön resurssit ovat kuitenkin olleet suhteellisen vähäiset, ne ovat lisääntyneet vasta 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Toisaalta uusien hoitomenetelmien ja lääkkeiden vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden evaluointia harjoitetaan lähes kaikissa vauraissa maissa. FinOhta on verkostoitunut eurooppalaisten alan tutkimuskeskusten kanssa ja saa nopeasti tietoa näiden evaluointituloksista. Englantilainen NICE on yksi keskeinen FinOhtan yhteistyökumppaneista. Sairaanhoitopiirien aloitteesta on perustettu HALO hanke, jonka tehtävänä on FinOhtan yhteydessä nopeasti evaluoida uusia hoitomenetelmiä sairaanhoitopiirien tekemien aihe-ehdotusten perusteella. Ensimmäiset tulokset ovat valmistuneet ja toimintamuoto vaikuttaa lupaavalta. Vähemmälle huomiolle on jäänyt lääkkeiden vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden arviointi. Lääkkeiden hintalautakunta edellyttää päätöksiä tehdessään lääkevalmistajilta selvitystä kustannusvaikuttavuudesta. Tätä menettelyä tarkoituksenmukaisempi menettely olisi se, että vaikuttavuutta arvioidaan riippumattoman, kansallisen tai kansainväliseen yhteistyöhön pyrkivän toimielimen toimesta. Työryhmä pitää tarkoituksenmukaisimpana ratkaisuna sitä, että kansainvälistä tutkimustietoa hyödynnetään Suomessa mahdollisimman tehokkaasti ja täällä keskitytään arvioimaan sellaisia menetelmiä, jotka ovat suomalaisen terveydenhuollon kannalta erityisen keskeisiä ja joiden vaikuttavuusselvityksiä ei muualta ole saatavana. Peruslähtökohdan tulee olla se, että uutta menetelmää tai lääkettä ei oteta käyttöön missään terveydenhuollon yksikössä ennen kuin sen vaikuttavuudesta on näyttöä ja selvityksiä kustannusvaikuttavuudesta on myös tehty. 6 Väestön terveyttä ja hyvinvointia kuvaavan seurantatiedon käyttäminen terveydenhuollon kehittämisessä Terveyspolitiikan tavoitteena on kuolleisuuden vähentäminen, toimintakyvyn ja elämänlaadun lisääminen sekä väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää terveydenhuollon rajallisten voimavarojen suuntaamista sinne, missä palvelujen tarve on merkittävin. Toimivan terveydenhuollon välttämätön edellytys on, että se kykenee suunnitelmallisesti kehittämään ja kohdentamaan palveluja niitä käyttävän väestön tarpeiden mukaisesti. Tällä hetkellä suomalaiset kunnat tuntevat hyvin palvelujärjestelmän toimintaa ja erityisesti sen suoritteita kuvaavat tiedot. Tiedot palvelujen aiemmasta käytöstä auttavat osaltaan toiminnan suunnittelussa, mutta se ei voi korvata koko kohdeväestön terveyttä ja hyvinvointia kuvaavaa tietoa. Vain 16

17 tällaisen tiedon pohjalta voidaan arvioida sitä, kuinka palvelukirjoa ja sen kohdentumista tulee esimerkiksi suunnata uudelleen paikallisesti vastaamaan oleellisimpiin haasteisiin. Tällä hetkellä kansallinen tietopohja väestön hyvinvoinnista ja terveydestä koostuu tilastojen osalta kuolleisuudesta ja välillisistä osoittimista kuten eläkkeisiin ja muihin sosiaalietuuksiin liittyvistä tiedoista. Toimintakykyä, elämänlaatua sekä väestöryhmien välisiä terveyseroja kuvaavat tiedot perustuvat ensisijaisesti väestökyselytutkimuksiin. Kansainvälisesti vertaillen suomalainen tietopohja ilmeisistä aukoistaan huolimatta on melko vahva. Sen hyödyntäminen alueellisesti ja paikallisesti on kuitenkin selvitysten mukaan hyvin vajavaista. Terveydenhuollon tasapainoinen kehittäminen edellyttää jo olemassa olevan tietopohjan saattamista laaja-alaiseen käyttöön. Yhtäältä tämä tarkoittaa entistä helpommin saavutettavan ja käytettävän kunta- ja aluekohtaisen tiedon säännöllistä raportoimista. Tässä työssä merkittävä rooli on erityisesti Kansanterveyslaitoksella mutta myös muun muuassa Stakesilla, Tilastokeskuksella ja Kelalla. Toisaalta kuntien tietoisuutta tällaisen tiedon käyttämisen tarpeesta ja mahdollisuuksista tulee lisätä. Tähän tavoitteeseen on mahdollista päästä yhteistyöllä, jossa oleellinen toimija edellä mainittujen lisäksi on Suomen Kuntaliitto. Sosiaali- ja terveysministeriön tulee sekä tutkimuslaitosten tulossopimuksissa että muiden toimijoiden kanssa käytävissä yhteistyöneuvotteluissa varmistaa, että seurantatieto muodostuu paikallisen ja alueellisen terveydenhuollon kehittämisen voimavaraksi sekä valtakunnallisen päätöksenteon pohjaksi. 17

18

19 Hallituksen esitys Eduskunnalle terveydenhuoltolaiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan yhdistettäväksi kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, palvelutarpeiden kasvu ja terveydenhuollon kustannusten hallinta edellyttävät toimivaa terveyspalvelujärjestelmää sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon entistä tiiviimpää yhteistyötä. Myös terveydenhuollon toimeenpanoon liittyvät sosiaalihuollon palvelut pitäisi entistä paremmin integroida palvelukokonaisuuteen. Ehdotuksen mukaan terveydenhuollon organisointiin, osaamiseen ja teknologiaan on mahdollista luoda kokonaan uusia toimintamalleja, jotka toimisivat asiakkaan tai potilaan kannalta paremmin kuin nykyinen järjestelmä. Yksittäisen ihmisen kannalta olisi tärkeää, että hän saisi terveydenhuollon palvelut oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Palvelujen saumattomat palveluketjut toimisivat nimenomaan asiakkaiden ja potilaiden hyväksi. Saumattomuuden edistämiseksi muodostettaisiin potilastietojen käsittelyyn yhteisrekisteri, joka koostuu sairaanhoitopiirin alueen kuntien perusterveydenhuollon sekä sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon potilasrekisterien tiedoista. Terveyspiiri vastaisi sekä perusterveydenhuollosta että erikoissairaanhoidosta, joten potilastiedot kuuluisivat saman rekisterinpitäjän potilasrekisteriin. Potilastietojen suoja olisi kuitenkin turvattu, vaikka yhteisrekisteriä käytettäisiin yli hallinnollisten organisaatiorajojen. Asiakaslähtöisyyden lisäämiseksi ehdotetaan, että potilaalla olisi oikeus valita erityisvastuualueella terveydenhuollon toimintayksikkö, jossa häntä hoidetaan. Palvelujen käyttö yli kuntarajojen on myös kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoite. Potilaan tai asiakkaan asemaa vahvistaisi lisäksi oikeus valita hoitava lääkäri tai hoitaja. Ehdotukseen sisältyy myös potilasturvallisuutta ja terveydenhuollon palvelujen laatua vahvistavia säännöksiä. Ehdotuksessa korostuu terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveysongelmien ennaltaehkäisy. Ehdotuksen mukaan kansanterveystyön, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon järjestämis- ja rahoitusvastuu säilyisi pääsääntöisesti kunnalla. Terveydenhuollon järjestämismallit olisi mahdollista toteuttaa siten, että niillä tuettaisiin toisaalta terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistyötä ja yhteisiä rakenteita sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota. Sairaanhoitopiirimallissa perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistyö olisi mahdollista toteuttaa yhteistoiminta-alueella. Erikoissairaanhoito toteutettaisiin laajan väestöpohjan kuntayhtymässä eli sairaanhoitopiirissä kuntien sopimalla tavalla. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota vahvistettaisiin ja väestön mahdollisuutta saada palveluja lähellä asuinpaikkaansa parannettaisiin tuomalla perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon perustason toiminta, kuten polikliininen konsultaatio tai päiväkirurgia samoihin yksiköihin. Terveyspiirimallissa perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito hoidettaisiin samassa organisaatiossa. Terveyspiiri voisi hoitaa yhteistoimintaalueen sosiaalihuollon tehtävät ja kehitysvammahuollon siten kuin kunnat asiasta sopivat. Molemmissa malleissa terveydenhuollon, erityisesti perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon välinen yhteistyö olisi mahdollista, jos kunta haluaisi sen toteuttaa. Ehdotuksen mukaan terveydenhuollon palvelujen järjestäjälle tulisi velvoite toimia yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen järjestäjien kanssa siltä osin kuin tehtävien hoitaminen edellyttää. Hyvin toimiva palvelujärjestelmä ja saumattomat palveluketjut säästäisivät myös kansantalouden voimavaroja. Ehdotuksen mukainen terveyden edistämisen toimenpidekokonaisuus tulisi nähdä kunnissa tuottavana investointina. Terveyden edistämistyön vahvistamiselle on kunnissa vankat taloudelliset perusteet. Lisäksi ehdotuksen mukaan ensihoitopalvelun järjestämisvastuu siirrettäisiin kunnilta

20 sairaanhoitopiirin tai terveyspiirin tehtäväksi. Yliopistotasoiseen terveystieteelliseen tutkimukseen myönnettävä valtion rahoitusjärjestelmä ehdotetaan muutettavaksi siten, että sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen perustettava terveystieteellisen tutkimuksen lautakunta jakaisi valtion tutkimusrahoituksen yliopistollisten sairaaloiden yhteydessä toimiville erityisvastuualueiden tutkimuskeskuksille. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan asteittain siten, että osa säännöksistä tulisi voimaan tammikuun 1 päivänä Terveydenhuollon uudet järjestämismallit pitäisi ottaa käyttöön viimeistään tammikuun 1 päivänä 2013.

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhoitajapäivät 13.2.2010 Järvenpää Neuvotteleva virkamies Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Lainsäädännön uudistukset

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN VALMISTELURYHMÄ

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN VALMISTELURYHMÄ ASETTAMISPÄÄTÖS 1(5) 4.4.2013 STM022:00/2013 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN VALMISTELURYHMÄ Asettaminen Sosiaali- ja terveysministeriö on tänään asettanut sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1. Valtiovarainministeriön asetus

SISÄLLYS. N:o 1. Valtiovarainministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 2003 N:o 1 3 SISÄLLYS N:o Sivu 1 Valtiovarainministeriön asetus yksittäisten kuntien ja evankelis-luterilaisten seurakuntien verovuoden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Lokakuu 2012 STM Kari Haavisto Keskeinen sisältö Hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen hallitusohjelmassa Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015

Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015 SOTE ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittäminen Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus PPSHP:n KUNTAJOHDON TAPAAMINEN Sote -palvelurakenne Oulu 16.1.2013 Kuntauudistuksen kokonaisuus Kuntarakenteen uudistaminen (kuntarakennelaki) Kuntalain

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27. 28.11.2012, Helsinki Rauno Ihalainen FT, Sairaanhoitopiirin johtaja 2 Miksi tarvitaan palvelurakenneuudistusta

Lisätiedot

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö 21.1.2014

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö 21.1.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö 21.1.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Erityiset haasteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja sen uudistukset

Lainsäädäntö ja sen uudistukset Lainsäädäntö ja sen uudistukset Konsensuskokous 1-2.2.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Sosiaali- ja terveysministeriö Kiitokset: Jukka Mattila, Maria Vuorilehto ja Taina Mäntyranta (stm) Airi Partanen

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain toimeenpanoa? 14.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta l k t Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Hallitusohjelma l Sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja. 28.3.2012 Markku Pekurinen 1

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja. 28.3.2012 Markku Pekurinen 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja 1 SOTE-rahoitukseen kosmeettisia muutoksia lyhyellä aikavälillä Järjestämis- ja rahoitusvastuu säilyy kunnilla Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Pohjanmaalta maailmalle - tavoitteena mielenterveyden tasa-arvo ja päihteetön elämä

Pohjanmaalta maailmalle - tavoitteena mielenterveyden tasa-arvo ja päihteetön elämä Pohjanmaalta maailmalle - tavoitteena mielenterveyden tasa-arvo ja päihteetön elämä Pohjanmaa-hankkeen juhlaseminaari Seinäjoki 25.3.2015 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm / terveyspalveluryhmä Väestö

Lisätiedot

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Riitta Pöllänen Ylilääkäri Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Valvontaosasto 7.3.2014 Riitta Pöllänen@valvira.fi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet

Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet 20.11.2014 Taneli Puumalainen LT, DTM&H, Ylilääkäri Linkki julkaisuun: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-156-3 21.11.2014 2 Oikeus terveyteen

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut - Kohti näyttöön perustuvaa toimintaa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus, Helsinki 23.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

HE 90/2010 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 90/2010 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle terveydenhuoltolaiksi sekä laeiksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain muuttamiseksi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamiseksi

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 236/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi erikoissairaanhoitolain ja päihdehuoltolain 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erikoissairaanhoitolakia

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki Aino-Liisa Oukka Dos., johtajaylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Reumaliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Miranna Seppälä 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään? Pekka Järvinen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata

Lisätiedot

THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa. POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa. POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää?

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 1 Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 10.10.2007 Anne Nordblad 2 Taustaa ja julkaistua tietoa mielenterveyspotilaiden suun hoidosta ja palveluista Hammassairauksien ehkäisy

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009 Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen Rovaniemi 27.11.2009 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Osaamisen lisääminen Asiantuntijuuden välittäminen Kehittämis-, kokeilu ja tutkimustoiminta Valtakunnallista

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Ohjelman sisältö Uuden tyyppiset, asiakaslähtöiset palvelujen tuotantotavat ja -konseptit Asiakkuuksien hallinta ja johtaminen

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat?

Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat? Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat? Liisa-Maria Voipio-Pulkki Timo Keistinen Anne Koskela Lotta Hämeen-Anttila Satu Karppanen Virva Juurikkala Lasse Ilkka Taina Mäntyranta

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Jakelussa mainituille ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Valtuutussäännökset Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Kohderyhmät Sairaanhoitopiirit Sairaalat Terveyskeskukset

Lisätiedot

Paperittomien neuvolapalvelut

Paperittomien neuvolapalvelut Paperittomien neuvolapalvelut 22.10.2014 Taneli Puumalainen Ylilääkäri Linkki julkaisuun: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-156-3 30.10.2014 2 Kuka on paperiton? Muualta kuin EU- tai Eta-valtiosta tai

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Iisalmen kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jarmo Ronkainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Sosiaalityön tutkimuksen seura ry. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Pia Eriksson, sihteeri 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon. Sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistuksesta. toimialaseminaari. Reijo Väärälä

Sosiaali- ja terveydenhuollon. Sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistuksesta. toimialaseminaari. Reijo Väärälä Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta ja Sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistuksesta Sosiaalipalvelujen toimialaseminaari 20.11.2012 2012 Reijo Väärälä Apulaisosastopäällikkö Valtion

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1 SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista kehitysjohtaja, Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013 Ketterä moniosaaja 1 SONet BOTNIAn VISIO 2015 SONet BOTNIA on Pohjanmaan maakuntien alueen sosiaalisen

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto

Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Kokemukset ja soveltamisesimerkit Suomessa, SFS seminaari 22.10.2014 26.9.2014 Jyväskylä Tietohallinto Saumattoman

Lisätiedot

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisjuhlaseminaari Kuopio, 9.10.2013 sosiaali- ja terveysministeri 2010-luvun toimintaympäristö Globalisaatio Teknologian

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke

Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Selvityshenkilötyöryhmän Tuomas Pöysti (pj), Annikki Niiranen

Lisätiedot

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vihdin kunta Vastauksen kirjanneen henkilön

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot