LIITE 4b. Salovaara

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIITE 4b. Salovaara 19.3.2001"

Transkriptio

1 HY, analyysiharjoitus (30) LIITE 4b. Salovaara SISÄLLYSLUETTELO 1. TIETOJA VTT LEO SALOVAARASTA KOHTI VÄITÖSKIRJAA Gradu kansantaloustieteestä valtiotieteelliseen tiedekuntaan Gradu pääpiirteittäin Gradun sisällysluettelo ja lähdeluettelo Arvosana ja arvosanan perustelu Kodin taloustieteen gradu maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan Gradun lähdeluettelo ja pari kommenttia mm. muotoseikoista Salovaaran tekstin ja erään lähdetekstin arvoituksellinen suhde Eräs lahjakkaimmista kodin taloustieteen oppilaista Lisensiaatintyöstä lyhyesti VTM, MMK LEO SALOVAARAN VÄITÖSKIRJA Äänestys arvosanasta Lähdeluettelo Väitöskirjan rakenne Sisällysluettelo Tausta & relevanssi eli taustalla oleva laajempi ongelmatilanne Mitä VTL, MMK Leo Salovaara aikoo tehdä tutkimustyössään? Tutkimusmetodi Tutkimusvälineet (käsitteet) ja tutkimusmenetelmä(t) Hypoteesit ja tutkijakritiikki Leo Salovaaran tutkimustuloksia taulukkona Tutkija Leo Salovaara ja yleisön vakuuttaminen TIEDEMIES VT LEO SALOVAARA LÄHTEET... 30

2 HY, analyysiharjoitus (30) 1. TIETOJA VTT LEO SALOVAARASTA Leo Arno(ld) (Aarno) Albert Salovaara syntyi Mäntyharjulla ja kuoli Helsingissä. Isä oli ollut kansakoulunopettaja Mäntyharjulla. Salovaara kävi yksityisoppilaana Lapinpuiston yhteislyseota Helsingissä ja tuli ylioppilaaksi yleisarvosanalla approbatur. Hän avioitui ja puolison nimi oli Helvi Gurli Linnea (o.s. Laine). Perheeseen syntyi kaksi tytärtä (1942 ja 1949) ja kaksi poikaa (1939 ja 1945). Perheen lapsilukua kasvatti tammikuussa 1944 adoptoitu, vuonna 1932 Suojärvellä syntynyt tyttö. Tämän tutkimuksen aikajakson lopulla vuonna 1966 VTL, MMK Leo Salovaara työskenteli ylimääräisenä tarkastajana Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriössä, Työvoima-asiain osastolla. Helsingin yliopistoon hän tuli kirjoille 1. lokakuuta 1936 eli hän jatkoi lukujaan yliopiston puolella samana vuonna, jolloin valmistui ylioppilaaksi. Perheen perustaminen ja sotavuodet eivät katkaisseet opiskelua, vaan Salovaara valmistui valtiotieteen kandidaatiksi pääaineena kansantalous, johon laaditun laudaturtutkielman otsikkona oli Laskevien ja nousevien kustannusten laki tuotannollisessa toiminnassa. Tutkielmalle annettiin arvolauseeksi approbatur. Salovaara promovoitiin valtiotieteen maisteriksi Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan jäseneksi hänet kirjoitettiin samana päivänä, jolloin hänen maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkintonsa valmistui. Päivä oli 25. lokakuuta Loppumerkinnät MMK - tutkintoon vaadituista oppiaineista Salovaara sai syyskuun ja lokakuun kuluessa vuonna Pääaineena oli kodin taloustiede, josta Salovaara sai laudaturopinnot valmiiksi 13. lokakuuta Kodin taloustieteen professori Elli Saurio antoi suoritusmerkinnän. Laudaturtutkielman aiheena oli ollut Markkinahyödykkeiden ja kotiushyödykkeiden suhteellinen osuus kulutuksessa ja työ oli siis tehty kodin taloustieteen laitokselle. VTM Salovaaran pro gradulle annettiin arvosanaksi magna cum laude approbatur. MMK, VTM Leo Salovaara osallistui kodin taloustieteen lisensiaattiseminaariin syyslukukaudella Seminaariin oli merkitty neljä osanottajaa: Marjatta Turkka, Eino I. Alitalo, Leo Salovaara ja A. Karsten. Vain Marjatta Turkan kohdalle oli tehty aloitusmerkintä ja se oli Kenelläkään ei ole loppumerkintää. MMK Leo Salovaara toimi kodin taloustieteen assistenttina syyslukukauden 1957 alusta aina vuoden 1959 huhtikuun loppuun asti. Ajalla hänellä oli jaettu kodin taloustieteen assistentuuri yhdessä MMK Eva Oittilan kanssa. Lappeenrannan kesäyliopistossa MMK, VTM Leo Salovaara opetti kodin taloustieteen tutkintovaatimuksiin kuulunutta kansantaloustiedettä kirjekurssina 1960-luvun alussa. Valtiotieteen lisensiaatiksi VTM, MMK Leo Salovaara valmistui 13. joulukuuta 1961 ja valtiotieteellisessä tiedekunnassa hän väitteli vuonna Väitöskirjan nimeksi oli annettu ELINTASO JA KOTIUSTULOT KANSANTALOUDESSA. Kriittinen analyysi kotius- ja markkinatuotannon sekä niiden antamien tulojen asemasta elintason määrääjänä. VTL Leo Salovaaran väitöskirja esitettiin Helsingin Yliopiston Valtiotieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi 30. maaliskuuta VTT, MMK Leo Salovaara on kirjoittanut mm. seuraavat lehtiartikkelit: 1. Tasapalkkaisuus (Kotitalous 5/1958, ) 2. Perhe markkinointikohteena (Mainostaja 4(94)/1959, 9 20) 3. Perheenjäsenten väliset taloudelliset suhteet (Kotitalous 7/1959, )

3 HY, analyysiharjoitus (30) 2. KOHTI VÄITÖSKIRJAA 2.1 Gradu kansantaloustieteestä valtiotieteelliseen tiedekuntaan Gradu pääpiirteittäin Leo Salovaaran Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan tekemän pro gradu -työn nimenä on Laskevien ja nousevien kustannusten laki tuotannollisessa toiminnassa. On mahdollista, että valtiotieteiden ylioppilas Salovaara oli graduaan tehdessään kiinnittänyt huomiota nimeen Elli Saurio, sillä professori Saurio oli aikoinaan valmistunut filosofian kandidaatiksi kansantaloustiede pääaineenaan ja tehnyt laudaturtyön kansantaloustieteeseen aiheesta "Vähenevän tuoton laki" 1. Gradussa on sivua ja se löytyy nykyään kyseisen tiedekunnan kirjastosta. Teen arviota gradun valokopiosta ja kopio vanhasta gradusta on heikko. Kaikki arvostelijan tekemät käsin kirjoitetut merkinnät eivät ehkä ole näkyvillä mutta heikonkin jäljen perusteella voi todeta, että valtaosalla Salovaaran gradun sivuista on korjausmerkintöjä. Kysymysmerkkejä löydän 25 kappaletta. Arvostelija on tehnyt rajuja alleviivauksia. Kaikkia kielioppivirheitä hän ei ole käynyt korjaamaan. Niitä on paljon. Lukija saa vaikutelman ikään kuin Salovaara kirjoittaisi suomea vieraana kielenä. Lauseet ovat hiomattomia Luonnonrikkaudet eivät vielä haltuunoton tapahduttua sinänsä ole hyödykkeitä näiden lopullisessa, nykyisen kehityskauden vaatimassa kulutuskelpoisuusmuodossa (s.10) tai ajatuksellisesti epäselviä kuten Ihmisellä on henki ja ruumis, jotka ovat toisiinsa sidotut ja jotka kumpikin voivat suorittaa työtä, so. osallistua tuotannolliseen toimintaan (s. 11) ja Ihmisen henkinen kehittyneisyys vaikuttaa suuressa määrin myös hänen jälkeläistensä synnynnäisiin ja kasvatuksella saataviin ominaisuuksiin, mikä juuri lieneekin ihmiselämän tarkoitus ja mitä todistaa sukupolvesta toiseen tapahtunut historiallinen kehitys (s. 16). Suuri puute ainakin nykykäytännön valossa on se, ettei Salovaara tee tekstisivuilla viittauksia lähdekirjoihinsa. Salovaara alkaa lähestyä otsikon aihetta sivulla 19: Kaiken tämän kehityksen tuloksena on nykyaikainen yhteiskunta, jossa fyysillisen työn määrä työntekijäyksilöä kohden on vähentynyt, henkisen työn suoritusmäärä lisääntynyt ja pääoma kasvanut sen reaalisessa ja henkisessä mielessä. Pääoman kasvu sen henkisessä mielessä esiintyy ihmiskunnan kyvyssä käsitellä monimutkaisia koneita ja laitteita ja fyysillisen työn taidossa rakentaa henkisen työn suunnittelemia koneita ja laitteita. Toisin sanoen ihmiskunnan kehitysasteessa sen kulkiessa kohti henkistä täydellisyyttä eli toteuttaessa elämän tarkoitusta on tapahtunut suuri edistys. Olemme todenneet, että pääoma suorittaa tuottavaa työtä, jos sen rinnalle tuottavaan toimintaan saatetaan fyysillistä ja henkistä työtä. Työ, näissä molemmissa muodoissaan, on laskevien ja nousevien kustannusten lain alainen. Meidän on nyt tutkittava, miten pääoma suhtautuu tähän lakiin, jonka väitetään vallitsevan tuotannollisessa toiminnassa. Ensiksi voimme todeta, että pääoma reaalisessa muodossaan kuluttaa hyödykkeitä sekä suorittaessaan että ollessaan suorittamatta tuottavaa työtä aivan samojen periaatteiden mukaan kuin fyysillinen ja henkinen työvoimakin. (s. 23) Näin ollen pääoman osuus tuotantoon on laskevien ja nousevien kustannusten lain alainen. Pääoman tuottavan työn yksikkökustannusten optimia pystyvät vain dynaamiset tekijät muuttamaan. Ihmisen tuotannolliseen toimintaan kohdistuva henkinen kehitys ilman yhteiskuntaa on mahdottomuus sen nykyisessä mielessä. Ilman yhteiskuntaa ei tuottavan pääomankaan muodostuminen ole mahdollista kuin korkeintaan kivikauden asteelle saakka. Jos kehitys olisi edelleen kivikauden asteella, ei maapallo kykenisi elättämään nykyistä asukasmääräänsä. Yhteiskunta on avannut portit henkiselle kehitykselle ja pääoman muodostumiselle. Nämä vuorostaan ovat tehneet mahdolliseksi väestön kasvun sen nykyiseen suuruuteen. Yhteiskunta on avannut tien työnjaolle, ja sitä tietä on päästy kehittämään ammattitaitoa, ts. henkisesti työskentelemään kunkin tuotantoalan rationalisoimiseksi. Yhteiskunnan puitteissa on voitu perustaa kouluja, yliopistoja, tieteellisiä tutkimuslaitoksia jne. Yhteiskunta on myös takeena siitä, että siihen kuuluvalle säilyy työrauha. Yhteiskunnan ylläpitäessä opetuslaitosta, järjestyslaitosta ja suojatessa jäseniään työrauhan häiritsijöiltä syntyy kulutusta, ja yhteiskunnan täytyy tähän kulutukseen tarvittavat hyödykkeet 1 SA/1. Kansio, Saurion todistuksia ym./1. Koulu- ja opiskelutodistukset/b Opiskelutodistukset ym. asiapaperit. Saurion kandidaattitutkinnon laudaturtyöt (kansantaloustiede, käytännöllinen filosofia, sosiologia) eivät ole säilyneet.

4 HY, analyysiharjoitus (30) hankkia jostakin. Ainoa keino tyydyttää yhteiskunnan tarpeet on saada osuus yhteiskunnan jäsenten tuotannollisen työn tuloksista. Tämän osuuden yhteiskunta ottaa jäseniltään erilaisten verojen muodossa. Näin ollen verot ovat oikeutettuja esiintymään tuotannollisen toiminnan kustannuksina. Yhteiskunnan vaikutus verotuksen muodossa tuotannolliseen toimintaan on vaihteleva ja riippuvainen sangen suuressa määrin siitä, millainen talouspolitiikka kulloinkin on vallalla. Talouspolitiikan niinä välikappaleina, joilla se vaikuttaa tuotannolliseen toimintaan, ovat verot, tuonti- ja vientitullit, tuonti- ja vientipalkkiot, korkokannan muutokset, työoloja ja työntekijöitä koskeva lainsäädäntö jne. Teoreettisessa mielessä talouspolitiikka on vaikutuksiltaan satunnainen. Sillä ei ole mitään lainmukaisuutta, vaan se on täysin sattumanvaraista. Salovaara esittelee sivuilla tuotannollista toimintaa koskevan käytännön esimerkin. Hän on ollut rationalisointiehdotuksen tekijänä sarjatuotantoa valmistavassa yrityksessä. Ehdotuksen periaatteita noudattava uusi rinnakkaistehdas aloitti toimintansa ja osoittautui pian tuottavaksi niin yrittäjän, työntekijän kuin valtionkin kannalta. Haittapuolena mainitaan vain työttömiksi jääneet 16 henkilöä. Tarkastelu siirtyy valtakunnan tasolle sivulla 33: Laskevien ja nousevien kustannusten lakia tutkiessamme emme voi kohdistaa tutkimusta vain kokonaisuuden osiin, koska olemme havainneet, että liiketoimintayksiköt ovat sidottuja toisiinsa muodostaen kokonaisuuden, jolle meidän tulisi löytää omat rajansa. Tämän kokonaisuuden tarkoituksena on ihmisten tarpeiden tyydyttäminen ja sen työn suorittaminen taloudellisesti, ts. mahdollisimman pienin kustannuksin tuottaa riittävästi erilaisia hyödykkeitä. Valtakunta muodostaa eräänlaisen tuotannollista toimintaa harjoittavan yksikön, minkä puitteissa voidaan laskevien ja nousevien kustannusten lakia tutkia Työ ja pääoma muodostavat omalla työllään hyödykkeitten tarjonnan, mutta samalla on muistettava, että työn ja pääoman olemassaolo ja toiminta muodostavat myös kulutuksen ja kysynnän. Kustannukset tuotannollisessa toiminnassa. Valtakunnan tuotannollisen toiminnan tuloksen havaitsemme sen väestön määrällisessä ja laadullisessa kehityksessä. Väestön henkinen kehittyminen vaatii vapautumista materialismin kahleista, ja vapautumisen välikappaleena on tuottavaa työtä suorittava materiaalinen pääoma. Työ ja pääoma ovat molemmat alati dynaamisessa tilassa olevia suureita. Salovaaran tutkimus lähtee sivulla 36 etenemään valtakunnallisella tasolla: Valtakunnan puitteissa tulevat esiin oikeat kustannusten muodostajat, ja vasta silloin voimme oikein käsitellä väestön asennoitumista tuotannolliseen toimintaan. Yksityisen liikeyrityksen puitteissa emme voi luoda oikeata kuvaa väestön psykologisesta asennoitumisesta tuotannolliseen toimintaan, emmekä sen niistä seuraamuksista, jotka määräävät kustannusten suuruuden. Valtakunnan rajoittamalla alueella joutuvat eri tuotannontekijät oikeisiin mittasuhteisiinsa tuotannon kokonaisuuteen nähden. Kun nyt jaottelemme tuotannontekijät eri ryhmiin valtakunnan rajojen sisäpuolella, ei meillä ole mahdollisuutta antaa väärää kuvaa niitten vaikutuksesta tuotantoprosessissa, eivätkä ne eri tuotantovälineitten osat, jotka ovat olemassa maan rajojen sisäpuolella, mutta syystä tai toisesta eivät osallistu tutkimushetkellä tuotannolliseen toimintaan aktiivisina, jäävät tutkimuksen ulkopuolelle. Tutkikaamme nyt ensiksi eri tuotannontekijöitä lepotilassa nähdäksemme, mitä kustannuksia ne aiheuttavat, jotta niitten tuotantokyky säilyisi ja voisi jonkin aikayksikön jälkeen jatkaa toimintaansa Salovaara tarkastelee tuotannontekijöinä valtakunnan tasolla yrittäjätahtoa, luontoa, työtä, pääomaa ja yhteiskuntaa. Työstä hän mainitsee mm. (s. 37): Väestössä tapahtuu jatkuva määrällinen ja laadullinen muutos sen henkisessä ja fyysillisessä muodossa ja tämä muutos vuorostaan saattaa elintasovaatimuksen jatkuvaan dynaamiseen tilaan. Tuotannollinen toiminta onkin seurauksena elintasovaatimuksesta.tuotannollisen toimintakoneiston työjäsenen synnyttämä kulutus on tosiasiassa jotensakin samansuuruinen lepotilassa kuin työsuorituksessakin. Väestön kulutuksen määrää yksinomaan elintasovaatimus ja sen saavuttamiseksi vaadittu fyysillinen ja henkinen ponnistusaste työn suorituksessa. Yhteiskunnasta Salovaaralla on myös persoonallista sanottavaa (s. 38): Yhteiskuntakoneisto toimii aina tuotannollisista vaihteluista riippumatta. Sen synnyttämät kustannukset ovat politiikan ja väestön elintasokysymysten tulos. Kustannusten määrä on vaihteleva ja niitten vaikutus on joko kehitystä jarruttavaa tai kiihdyttävää. Mitään lainmukaista vaikutusta sillä ei tuotannolliseen toimintaan ole. Esittämänsä perusteella Salovaara tulee tulokseen, että valtakunnan tuotannollisessa toiminnassa tarkastellessamme laskevien ja nousevien kustannusten lakia saamme pääasiallisimman huomiomme keskittää työn ja pääoman keskinäisissä suhteissa tapahtuviin vaihteluihin (s. 39). Salovaara etenee ripeästi käsitellessään gradunsa otsikkoa ongelmana, joka vaatii häneltä ratkaisua (s ): Kustannukset esiintyvät näin ollen väestön elintason ylläpitoon kulutettuina hyödykkeinä, henkisen ja fyysillisen työn suorituksen aiheuttamana hyödykkeitten erikoiskulutuksena, pääoman kunnossapidon ja uusin-

5 HY, analyysiharjoitus (30) nan kuluttamina hyödykkeinä ja pääoman osallistumisesta tuottavaan toimintaan syntyneenä erikoiskulutuksena. Kehitys synnyttää myös omat hyödyketarpeensa. Lähtekäämme nyt kuitenkin staattisen toiminnan pohjalta, jolloin kehitys ja väestön lisääntyminen tai vähentyminen eliminoituu pois omine seuraamuksineen. Tuotannollisen toiminnan synnyttämät kustannukset jakaantuvat näin ollen kahteen osaan, työn ja pääoman erikoiskustannuksiin. Työn ja pääoman perushyödyketarpeet muodostavat kiinteän kysynnän, minkä tyydyttäminen on tuotannollisen toiminnan päämääränä, ja erikoiskustannukset ne alueet, joissa laskevien ja nousevien kustannusten lainmukaisuus esiintyy. Kustannusten optimipisteen saavuttaminen edellyttää, että mahdollisimman pieni joukko työn suorittajia osallistuu tuotannolliseen toimintaan, jotta tuotannollista toimintaa rasittavat kustannukset muodostuisivat minimaalisiksi. Koska teknologinen kehitysaste ja tuotannollisen toiminnan taloudellisuus edellyttävät, että määräsuuruinen pääoma vaatii määräsuuruisen työn, voidaan molempia mitata samoilla yksiköillä. Tällöin taloudellinen toiminta edellyttää sen, että Pääoma = Työ ja PT = hyödyketuotanto. Kustannusten minimi on tällöin saavutettu ja voimme kustannuksia kuvata lausekkeella V P + T, P = T. Jos nyt työn tai pääoman tuotannolliseen toimintaan osallistumisen määrässä tapahtuu lisäys ja sitä vastaava toisen osapuolen väheneminen siten, että TP pysyy muuttumattomana, niin (neliöjuuren arvo) kasvaa, oli T sitten suurempi tai pienempi kuin P. Elintasossa täytyy tapahtua muutos tai hyödyketuotannon kokonaismäärää on muutettava, Jos T ei ole = P. Edellisen perusteella voimme sanoa, että valtakunnan tuotannollinen toiminta seuraa laskevien ja nousevien kustannusten lakia staattisen tilan vallitessa. Lisätkäämme nyt dynaamiset tekijät ja tutkikaamme niitten vaikutusta kustannuksiin." Jo väestön kasvun kommentoituaan Salovaara huomauttaa havaintojen olevan samantapaiset muissakin dynaamisen tuotantotilan muutoksissa. Niinpä hän toteaa kustannusten minimin olevan saavutettavissa vain, kun työ ja pääoma ovat yhtä suuret teknologisen kehitysasteen edellyttämässä mielessä (s. 42). Kustannus-käsitteen kaksijakoisuuteen Salovaara päätyy Yhteenveto-luvussa (43 44): Laskevien ja nousevien kustannusten laki saa aivan erilaisen merkityksen, jos sitä tarkastellaan yksityisen liikeyrityksen tai valtakunnan kokonaistuotannon kannalta. Jälkimmäisessä tapauksessa se valaisee tuotannollisen toiminnan kustannuksia ja edellisessä sitä suhteellista osuutta, minkä muut kuin yrittäjä saavat liiketoiminnan tuloksena syntyneistä hyödykkeistä. Tämä kustannuskäsitteen erilaisuus perustuu yksityisen liikeyrityksen ja kokonaistuotannon pyrkimysten erilaisuuteen. Edellinen pyrkii toiminnallaan voiton tavoitteluun ja jälkimmäinen esiintyvien perushyödyketarpeitten tyydyttämiseen. Salovaaran tutkimuksellinen saavutus on kustannuskäsitteen uusi määrittely. Lähdekirjallisuudessa tohtori Esa Kaitila oli määritellyt liiketaloustieteen kustannuskäsitteeseen objektiivisesti kuuluviksi myös pääoman koron ja yrittäjän palkan (Salovaara, s. 1). Tämän Salovaara kiistää (s.43). Yrittäjän palkkio, pääoman korko ja verot eivät hänen mukaansa ole kustannuksia synnyttäviä, vaikka ne ovatkin tekijöitä tuotannollisessa toiminnassa. Ne ovat mukana vain tuotannon tuloksina saatujen hyödykkeitten jaossa. Ne eivät osallistu itse tuotantoprosessiin aineellisina hyödykkeinä tai palveluksina, Salovaaran mukaan. Salovaaran gradun lukijana ponnistelin ymmärtääkseni Salovaaran alkuperäisen älynväläyksen, sillä se valaisee koko hänen myöhempää tieteellistä taivaltaan. Yritin saada henkistä otetta himmeiden kopioiden tekstiin. Etsin yhteyksiä. Missä hän törmäilee käsitteisiin staattinen ja dynaaminen? Eikö 1950-luvun kansantalouden kaavapatteristossa käytetty aikaa? Eikö juuri ajan huomioiminen tee laskentaa dynaamiseksi ja kaavoja derivoituviksi? Eikö kaikki muutos ole jo ajan implisiittistä huomioon ottamista? Voidaanko työtä ja pääomaa mitata samoilla mittayksiköillä? Ja miksi kiinnittää harjoitustyössä, jonka päähuomio on Salovaaran väitöskirjassa, huomiota hänen varhaiseen graduunsa? Siksi, että Salovaara toteuttaa kohtaloaan johdonmukaisesti opinnäytetöissään. Väitöskirja on idullaan jo ensimmäisessä gradussa. Näytteeksi tästä asiaintilasta kirjataan seuraavaksi tähän käsillä olevaan työhön näkyville Salovaaran ensimmäisen pro gradun sisällysluettelo ja lähdeluettelo.

6 HY, analyysiharjoitus (30) Gradun sisällysluettelo ja lähdeluettelo Sisällysluettelo: Kustannusten määritelmä Kiinteitten ja liikkuvien tuotannontekijäin vaikutus Liikkuvat, kiinteät ja kokonaisyksikkökustannukset Tuotannontekijäin aiheuttamien kustannusten erittely laskevien ja nousevien kustannusten lain valossa Yrittäjätahto Luonto Työvoima Pääoma Yhteiskunta Tuotannollinen toiminta erillisenä liikkeenä ja kokonaistuotantona Erillisten liikkeitten sidonnaisuus Työn ja pääoman sidonnaisuus Tuotannollinen toiminta kokonaisuutena laskevien ja nousevien kustannusten lain valossa Yrittäjätahto Luonto Työ Pääoma Yhteiskunta Yhteenveto Lähdekirjallisuus Laatiakseni tämän tutkielman olen perehtynyt seuraavaan kirjallisuuteen: 1. Beveridge: Full Employment in a Free Society 2. Cassel: Teoretisk socialekonomi 3. Haberler: Prosperity and Depression 4. Heckseher: Industrialismen 5. : Merkantilismen 6. A. M. Mc Isaac-J. G. Smith: Den ekonomiska teorins grunder 7. Esa Kaitila: Kustannusten riippuvaisuus suoritemäärästä 8. : Kustannuskäsite liiketaloustieteessä 9. : Toiminta-aste ja toiminta-tasovaihtelut 10 I. V. Kaitila: Teollisuusliikkeen laskentatoimen perusteet 1. Omakustannuslaskenta 11. : Teollisuusliikkeen laskentatoimen perusteet 2. Kirjanpito 12. Keynes: General Theory of Employment, Interest and Money 13. A. Kurskij: Neuvostoliiton suunnitelmatalous 14. Leppo: Kansantulon yksityinen ja julkinen osuus 15. Karl Marx: Työ ja pääoma 16. Mellerowicz: Kosten und Kostenrechnung I 17. Myrdal: Konjunktur och offentlig hushållning 18. : Vetenskap och politik i nationalekonomien 19. Winding Pedersen: Samfundsökonomiens Grundtraek 20. Ricardo: Principles of Political Economy 21. Röpke: Krise und Konjunktur 22. Schumpeter: Capitalism, Socialism and Democracy 23. Smith: An Inquiry into Nature and Causes of the Wealth of Nations 24. Silverstolpe: Välstånd och fattigdom 25. Wicksell: Föreläsningar i nationalekonomi I II

7 HY, analyysiharjoitus (30) Arvosana ja arvosanan perustelu Graduun liitetty kirjallinen arviointi on sisällöltään seuraavanlainen: Jäsentely on huonosti harkittu ja epäsystemaattinen. Tekijän esittämät ajatukset eivät läheskään aina ole selviä tai riittävästi perusteltuja. Sama koskee diagrammeja. Laskevien ja nousevien kustannusten laki tuskin on tullut sen selvemmäksi. Mutta tutkimustyö osoittaa tavallista suurempaa kykyä itsenäiseen ajatteluun ja tekijän käytännöllinen rationalisointitutkimus on sekä ansiokas että kiintoisa. Tutkimuksen virheet ja puutteet ovat kuitenkin nykyisessä muodossaan siksi painavat, että voin vain epäillen puoltaa sen hyväksymistä arvolauseella: approbatur. (Allekirjoittajan nimikirjaimet) Toisena tarkastajana on ollut Leo Törnqvist. Hänen kommenttinsa on lyhyt: ylläolevaan yhdyn 2.2 Kodin taloustieteen gradu maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan Gradun lähdeluettelo ja pari kommenttia mm. muotoseikoista Vuoden 1956 gradun ilmiasu on edelliseen graduun verrattuna korrektimpi. Gradussa on 63 sivua. Lähdeluettelo on asiallinen. Lähteisiin viitataan tekstisivuilla, ei tosin kaikkiin. Maija Pekkarisen laudaturtyö on poikkeus. Palaan tähän asiaan kohdassa Sisällysluettelo on täsmällinen ja sivut olisivat muuten aivan siistit, jollei gradun arvostelija olisi tehnyt niihin merkintöjään. Arvostelija, professori Elli Saurio, on korjannut kielioppivirheitä, kirjoitusvirheitä, asiavirheitä, suoristanut mutkallisia ja hämäriä ilmaisuja, laittanut sulkuja turhien sanojen ympärille, kirjannut sivuun virhemerkkejä ja kysymysmerkkejä, kirjoittanut kommentteja ja tarkentavia kysymyksiä. Ikävä vain, että korjaavan kynän painallus on ollut paikoittain liian heikko näkyäkseen kopiossa. Minkähän takia arvioija ei vaatinut lopulliseen tekstiin korjausten huomioon ottamista? Ja kuinka VK Leo Salovaara saattoi pitää valmiina työtä, mikä on täynnä värikynän jälkeä? Ensimmäinen luku Kulutusyksikkötutkimusten historiikkia on tosin aika vapaa merkinnöistä. Seuraavana Leo Salovaaran LÄHDEKIRJALLISUUSLUETTELO Bigelow, Howard F.; Family Finance, New York 1936 Elinkustannustutkimus vuodelta 1928, A. Kaupunkien ja muiden asutuskeskuksien tilinpitoperheet, SVT XXXII, Sosiaalisia erikoistutkimuksia 14A, Helsinki 1936 von Hofsten, Erland; The Cost of Children, Esitelmä Rooman väestökongressissa v (ref. moniste) An International Survey of Recent Family Living Studies, II, Food Expenditure and Consumption Habits, International Labour Review, Vol. 39, 1939 Kirkpatrick, E. L., The Farmer s Standard of Living, U. S. Dept. Agric. Dept. Bull., Washington 1929 Lehtinen, Artturi, Suomen väestön muuntaminen kuluttajayksiköiksi, Sosiaalinen Aikakauskirja 27, 1933 Methods of Conducting Family Budget Enquiries, International Labour Office Studies and Reports, Series Nr 9, Geneva 1926 Methods of Family Living Studies, International Labour Office, Geneva 1949 Nutrition, Final Report of the Mixed Committee of the League of Nations on the Relation of Nutrition to Health, Agriculture and Economic Policy, Geneva 1937 Nyström, Paul H., Economic Principles of Consumption, New York 1929 Pekkarinen, Maija, Kuluttajayksikköasteikot, Hels. Yliop laud.työ Pipping, Hugo E., Behov och levnadsstandard, Helsingfors 1935 Pipping, Hugo E., Standard of Living. The Concept and its Place in Economics, Helsingfors 1953 Reid, Margaret G., Food for People, New York 1943 Research in Farm Family Living Scope and Method Social Science Research Council Bull. 11, New York 1933 Sauli, Liisa, Viljelijäperheiden elintaso Maataloushallituksen kirjanpitotiloilla 1935/ /49, Diss. Helsinki 1951

8 HY, analyysiharjoitus (30) Saurio, Elli, Maalaisemännän ajankäyttö suhteessa talouden laatuun ja rakenteeseen, Diss. Helsinki 1947 Miten paljon aikaa menee kodin hoitamiseen, Emäntälehti N:o 1 12/49 Suomen Rakennusmestarien Liitto, Suoritettu tutkimus rakennuskustannusten jakautumisesta materiaali- ja työpalkkakustannuksiin ennen toista maailmansotaa ja sen jälkeen. Rak.mest.Liiton julkaisematon tutkimus Tigerstedt, C., Untersuchungen uber die Nahrungszufuhr des Menschen in ihrer Abhängigkeit von Alter, Geschlecht und Beruf, 1916 Taloudellinen Suunnitteluneuvosto, Ehdotus lähiajan talouspolitiikan suuntaviivoiksi, Helsinki 1954 Tutkimuksia kansanravitsemistilan parantamiseksi, Komiteamietintö, Helsinki 1940 Väestön ravitseminen Suomessa, Taloudellisen Puolustusneuvoston julkaisu, Helsinki 1932 Zimmerman, Carlie C., and Black, John D., How Minnesota Farm Family Income are Spent, An Interpretation of a One Year s Study Univ. Minnesota Agric. Exp.Stat.Bull Nimettyjä erillisiä lähteitä on yhteensä 25 kappaletta. Näistä on vain seitsemän sellaista, jota ei olisi myös Maija Pekkarinen -nimisen henkilön vuonna 1952 kodin taloustieteeseen valmistuneessa gradussa. Leo Salovaaran gradu valmistui Salovaaran tekstin ja erään lähdetekstin arvoituksellinen suhde Käyn läpi Salovaaran gradun ensimmäistä huomattavan virheetöntä lukua järjestelmällisesti lause lauseelta ja etsin löydänkö niille sisällöllisen vastineen Pekkarisen gradusta. Maija Pekkarisen gradu, Kulutusyksikköasteikot, käsittää 98 tekstisivua ja viisi lähdeluettelon sivua. Arvostelijan ei ole tarvinnut tehdä siihen graduun korjailuja tai vaihtoehtoisesti korjailtu kappale on saanut kannet vasta puhtaaksikirjoittamisen jälkeen. Pekkarinen väitteli 1962 tohtoriksi ravintokemiassa. Salovaara, 1. kpl: Kansantaloudellisen tutkimustyön yksinkertaistamiseksi ja osaksi myöskin palvelemaan talous- ja sosiaalipoliittisia tarkoitusperiä, on tapahtuvaan hyödykekulutukseen kohdistettujen tutkimusten avulla kehitetty eräänlainen kulutusyksikköjärjestelmä, minkä avulla eri ikäiset ja eri sukupuolta olevat kuluttajat ovat saatetut kulutuksensa suhteen yhteismitallisiksi ja toisiinsa nähden vertailukelpoisiksi. + Pekkarinen, JOHDANTO -luku ja 2. luku TUTKIMUSMENETELMÄT, JOIDEN TULOKSIIN KY-ASTEIKOT PERUSTUVAT, näytteenä Johdannon alkukappale: Perheen koon määrittäminen jotakin sopivaa mittapuuta käyttäen kuuluu välttämättömänä metodisena toimenpiteenä melkeinpä kaikkeen kulutustutkimukseen. Perheethän eroavat toisistaan niiden jäsenluvun sekä jäsenten iän ja sukupuolen suhteen. Eri-ikäisten ja eri sukupuolta olevien henkilöiden tarpeet taas poikkeavat toisistaan sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti. Henkilölukua sellaisenaan ei siis näin ollen voida pitää lähtökohtana perheen kokonaistarvetta ja sitä vastaavaa kulutusta tarkasteltaessa, vaan on käytettävä tarkempaa mittaa, jossa myös perheen ikä- ja sukupuolirakenne on otettu huomioon. Vasta kun tutkittavat tapaukset on saatettu kyseessä olevan tarpeen tai kulutuksen suhteen yhteismitallisiksi, on mahdollista tehdä vertailuja eri perheiden ja perheryhmien kulutuksen laatua ja määrää osoittavien tulosten välillä. Salovaara: Nykyaikaisen kuluttajatutkimuksen uranuurtajana pidetään englantilaista Sir William Pettyä. Vuonna 1665 hän julkaisi tutkimuksensa, jossa vertasi tilastollisesti ruoan, vaatetuksen ja asunnonkulutusta Irlannin, Ranskan ja Englannin välillä. Mittayksikkönä hän käytti täysikasvuista miespuolista kuluttajaa. + Pekkarinen, s. 5: Nykyisen kulutustutkimuksen uranuurtajana pidetään englantilaista sir WILLIAM PETTYä, joka käsitteli Irlannin taloudellista asemaa. V julkaistussa tutkimuksessaan hän tilastollisesti vertasi ruoan, vaatteiden ja asunnon kulutusta vastaavien hyödykkeiden kulutukseen Ranskassa ja Englannissa 1). Elintason mittaamiseksi hän kehitteli jonkinlaisen yksi-

9 HY, analyysiharjoitus (30) kön, joksi hän valitsi täysikasvuisen miehen päivittäisen ruoan kulutuksen, the day s food for adult man, at a medium. Salovaara: Varsinaisen kuluttajayksikköasteikon esitti Arthur Young vuonna 1758 ilmestyneessä teoksessaan The Farmer s Letters. Hänen kuluttajayksikköasteikkonsa rakentui sellaisen perheen kulutukseen, missä aviopuolisoitten lisäksi esiintyi kolme alle 15-v. lasta. + Pekkarinen, s. 5: Vuonna 1758 ilmestyneessä kirjassaan The Farmer s Letters ARTHUR YOUNG 2) esittää konstruoimansa asteikon, jota lienee pidettävä ensimmäisenä kuluttajayksikköasteikkona. Lähtökohtana asteikossa on vankan miehen ravinnon kustannus viikossa, the cost of seven day s messes for a stout man. Asteikko edellyttää, että miehen ja vaimon lisäksi perheessä on kolme alle 15-vuotiasta lasta 1). Asteikkoa on käytetty Ranskan kristillisen sosialistiliikkeen suunnittelemissa budjettitutkimuksissa Napoleonin sotien jälkeisenä aikana. Salovaara: Ranskalainen Lavoisier ryhtyi selvittelemään perheeseen kuuluvien kulutusyksiköitten kulutuksen välisiä suhteellisuusarvoja, mutta hänen työnsä jäi kuitenkin kesken, kunnes Lagrange suoritti sen loppuun v Pekkarinen, s. 5 6: 17. vuosisadan lopulla tutki LAVOISIER 3) Ranskan kulutusoloja arvioiden rahana Ranskan kokonaiskulutuksen. Naisen vuotuisten kustannusten hän laski olevan korkeintaan 2/3 miehen kustannuksista ja kolmen pienen lapsen vastaavan yhteensä äitinsä kustannusta eli 2/9 kustannuksista kutakin lasta kohden. LAVOISIERin v keskeneräiseksi jääneen työn LAGRANGE suoritti loppuun. Hän käytti miehen kuluttajayksikköarvona lukua 1, naisen 2/3 ja alle 10-vuotiaan lapsen 2/9 poiketen siten vain hiukan LAVOISIERin käyttämistä arvoista. Salovaara: Varsinaisen perustan nykyään esiintyville kulutustutkimuksille laskivat Ducpetiaux, Le Play ja Engel. Näistä ensiksi mainittu esitti jo v kolmeen eri yhteiskuntaluokkaan kuuluvan tyypillisen perheen, mihin kuului isä, äiti ja neljä lasta, lasten iän ollessa 16, 12, 6 ja 2 vuotta. + Pekkarinen, s. 6 7 (vain otteita, kirjoittaa laajasti): Nämä aikaisimmat yritykset kulutuksen suuruuden arvioimiseksi suhdelukujen perusteella jäivät unhoon vuosikymmeniksi. Vasta 19. vuosisadan puolivälissä alkoivat varsinaiset kulutustutkimukset, jotka ovat vielä nykyistenkin - tutkimusten ja niissä käytettyjen menetelmien perustana. Tällöin vaikutti kolme kuuluisaa tutkijaa, DUCPETIAUX, LE PLAY ja ENGEL. Näistä tutkijoista sanoo ZIMMERMAN1), että DUCPETIAUXn ( ) Belgian varattoman väestön elinkustannuksia koskevissa tutkimuksissa v:lta 1853 esiintyy ensimmäisen kerran ns. tyypillinen perhe 2). Tutkimus käsitti 153 belgialaista perhettä, jotka kuuluivat kolmeen eri varallisuusluokkaan ja joiden asema oli tyypillinen, so. ei erittäin hyvä, mutta ei kaikkein huonoinkaan. Tutkimuksen kohteeksi valittiin myös kokoonpanoltaan tyypillisiä perheitä, nimittäin sellaisia, joihin kuului isä, äiti ja neljä lasta, jotka olivat 16, 12, 6 ja 2 vuoden ikäisiä. Salovaara: Le Play keräsi varsin huomattavan kulutustutkimusmateriaalin eri maista, vieläpä eri maanosistakin. Hänen materiaalikäsittelynsä ei kuitenkaan ole saanut varsin suurta tunnustusta, ehkä lähinnä sen vuoksi, että hänen menetelmänsä oli luonteeltaan monograafinen. Ernst Engel suorittikin Le Playn tutkimusmateriaalin perusteella varsinaisen tilastoinnin ja siten kehitteli hänen työnsä tulokset tilastollisesti huomattavasti käyttökelpoisemmiksi. + Pekkarinen, s. 7 9 (otteita): FREDERIC LE PLAY ( ) on varsinaisesti nykyisen perhebudjettitutkimuksen alkuunpanija ja nimenomaan kuvaavan tutkimusmetodin kehittäjä. Hän oli kiinnostunut erityisesti sosiaalisten olojen tutkimisesta taloudelliselta pohjalta, mihin hänelle tarjoutui tilaisuus vuoritoimen asiantuntijana eri maissa suorittamiensa kenttätutkimusten yhteydes-

10 HY, analyysiharjoitus (30) sä. Näin hän Ranskassa suorittamiensa perhetutkimusten lisäksi saattoi laajentaa tutkimuksiaan muihin Euroopan maihin, jopa Länsi-Aasiaan ja Afrikkaan saakka. Tutkimuksensa LE PLAY kohdisti työläisperheisiin, joista tutkittaviksi valittiin yhteiskuntaluokkaansa edustavia perheitä. Tutkimukset olivat yksityiskohtaisen tarkkoja monografioita. Perheissä asuen LE PLAY itse tai hänen avustajansa esittivät huolellisesti valittuja kysymyksiä ja tekivät tarkkoja havaintoja. Kaksinkertaiseen kirjanpitoon perustuvien tulo- ja menomerkintöjen avulla selvitettiin kunkin perheen taloudellinen asema. Jokainen tutkimus käsitti vähintään 16 eri osaa, joista tässä yhteydessä kiinnostaa kuluttajayksikköasteikkojen laadinnan metodiselta kannalta varsinkin menojen jakaantumista käsittelevä osa LE PLAYn käyttämää menetelmää on arvosteltu 1) varsinkin siinä suhteessa, että tutkittuja perheitä ei ollut aina valittu objektiivisesti, vaan että tutkijan subjektiivinen näkökanta oli joissakin tapauksissa saattanut vaikuttaa tutkittavien perheiden valintaan. Tutkimusten piiriin kuuluneiden harvalukuisten perheiden ei myöskään katsottu riittävästi edustaneen koko yhteiskuntaa. LE PLAYn käyttämän monograafisen menetelmän luonteesta johtui, ettei perheiden suuruutta yritetty millään tavalla mitata. Vielä on arvosteltu sitäkin, ettei LE PLAY tehnyt selvää eroa keskimääräisen perheen, tyypillisen perheen ja typologisen perheen välillä. LE PLAYn ainutlaatuisen tutkimusaineiston tilastoinnin suoritti hänen kuuluisa aikalaisensa ERNST ENGEL ( ), Saksin ja myöhemmin Preussin tilastollisen toimiston johtaja. Paitsi LE PLAYn monografioita ENGEL tilastoi myöskin DUCPETIAUXn Belgian työläisiä koskevat tutkimukset, joiden tulokset hän julkaisi v ilmestyneessä kuuluisassa kirjassaan Die Lebenskosten belgischer Arbeiter-Familien fruher und jetzt. Samassa teoksessa hän esittää kehittämänsä kuluttajayksikköasteikon. Salovaara: Engelin Quet-järjestelmä, jonka hän julkaisi v ilmestyneessä teoksessaan Der Kostenwerth des Menschen, perustui Queteletin keksimään kuluttajayksikköajatteluun, mitä jo osaltaan osoittaa Engelin järjestelmästään käyttämä nimikin. + Pekkarinen, s. 10: ENGELIN QUET-JÄRJESTELMÄ (Pekkarisella kokonainen luku s ) Ensimmäisen kuluttajayksikköasteikkonsa ENGEL julkaisi v ilmestyneessä teoksessaan Der Kostenwerth des Menschen. Kuluttajayksikköajatuksen keksijänä WILLIAMS 1) pitää belgialaista tilastotieteilijä QUETELETä, mutta ajatuksen toteuttajana ENGELiä. Että näin todella lie asianlaita osoittaa, että ENGEL QUETELETn muistoa kunnioittaakseen antoi kehittämälleen yksikölle nimen quet. Salovaara: Perustan järjestelmään antoi vastasyntyneen lapsen kustannusarvio. + Pekkarinen, s. 10: ENGELin yksikön perustana oli vastasyntyneen lapsen kustannusarvo. Salovaara: Vähän myöhemmin kehiteltiin ravinnontarpeisiin perustuvien tutkimusten avulla ns. energia-asteikot, joille oli ominaista kulutuksen ilmaiseminen kaloreissa päivittäin kulutukseen tarvittavan ravinnon suhteen. Näistä tutkijoista mainittavimmat olivat Rubner ja Atwater, myöhemmin myöskin Benedict, Zuntz ja suomalainen Robert Tigerstedt. 1) (HUOM. Tässä on Salovaaran ensimmäinen alaviite, jolla hän kunnioittaa suomalaista Tigerstedtiä) + Pekkarinen, s. 17 (alkaa uusi luku pääotsikolla Ravinnon tarpeeseen perustuvat asteikot ja alaotsikolla Energia-asteikot ): Viime vuosisadan loppupuolella ja tämän vuosisadan alussa ravitsemustiede kohdisti päähuomionsa ihmisen energian tarpeen tutkimiseen. RUBNER ja ATWATER tutkivat eri ravintoaineiden palamista ja esittivät tunnetut lukunsa eri ravintoaineiden fysiologisesta palamisarvosta. VOIT, joka erikoisesti tutki valkuaisaineenvaihtoa, esitti eri ravintoaineiden tarveluvut keskiraskasta työtä tekevien standardiravintoa varten. Kalorimetrisen tutkimuksen kehittyessä voitiin tieteellisen tarkasti määrätä ihmisen päivittäisen energian tarve läm-

11 HY, analyysiharjoitus (30) pöyksiköissä eli kaloreissa mitattuna. Kalorimetrisen tutkimuksen kehittäjistä mainittakoon AT- WATERin ja RUBNERin ohella BENEDICT, ZUNTZ ja suomalainen ROBERT TIGERSTEDT. Salovaara: Toisena suomalaisena tutkijana mainittakoon professori G. von Wendt, joka ravintofysiologina sovelsi tämän tutkimusalan Suomen olosuhteisiin, lähinnä Zuntzin asteikkoa muistuttavin tuloksin. + Pekkarinen, s. 24 (Zuntzin asteikko -luku) ja s. 27 (von Wendtin asteikko): Samoin kuin edelliset ZUNTZin asteikkokin (taulukko 3,6) kuuluu vanhimpiin kuluttajayksikköasteikkoihin ja ottaa huomioon vain ravinnon fysiologiset vaatimukset. ZUNTZin nimi mainitaan varsinkin respiraatiokokeisiin perustuvien energiamittausten yhteydessä 1). ZUNTZ ottaa asteikossaan ensi kerran huomioon vanhusten vähentyneen energian tarpeen Sundströmin asteikon ohella mainittakoon toisen suomalaisen ravintofysiologin, professori G. von WENDTin muuntoluvut 2), jotka on määritetty lähinnä meidän maamme olosuhteita silmällä pitäen. Asteikko (tähän on liitetty harvinainen sivukorjaus, jossa kerrotaan asteikon löytyvän taulukosta 3,8) poikkeaa edellä esitetyistä lähinnä siinä, että lasten suhdeluvut ovat korkeammat ja että vanhusten vähentynyt energian tarve on otettu huomioon. Viimeksi mainitussa suhteessa v. Wendtin asteikko muistuttaa Zuntzin asteikkoa. Salovaara: Vuonna 1932 pidettiin Kansainliiton terveysjärjestön asiantuntijakonferenssi Roomassa ja täällä pohdittiin kysymystä ravintostandardeista sekä yhdenmukaisesta asteikosta, jota voitaisiin käyttää sekä kansallisten että kansainvälisten ravitsemustutkimusten vertailuun. Mainitun keskustelun tuloksena todettiin, että tällainen tehtävä oli ylivoimainen yhtenä ainoana taulukkona. Asian oltua uudelleen esillä v Lontoon konferenssissa ja v Geneven konferenssissa, saatiin synnytettyä ns. kansainliiton asteikko ihmisten energiatarpeista. + Pekkarinen (Seurantaketju katkeaa valitettavasti. Olen tähän asti löytänyt vastikkeet Salovaaran gradun lauseille Pekkarisen gradusta. Siinä missä Salovaara hädin tuskin kolmannelle sivulleen, on Pekkarinen jo sivulla 40. Mutta valitettavasti on käynyt niin, että kopioidessani Pekkarisen gradun sivuja en arvannut kopioida niitä riittävässä määrin. Jäi suuria aukkoja. Olen kopioinut sivut 28, 40, 41, 87, 88 jne. Löydän täten edelliseen Salovaaralta lainattuun lausejoukkoon vain osittaisen vastaavuuden Pekkariselta mutta ehkä näyte on jo riittävä ), s. 40: Missä määrin Kansainliiton asteikkoa on käytetty eri maiden tutkimuksissa, ei ole kirjoittajan tiedossa. Rooman konferenssissa v laadittua asteikkoa on käytetty Saksassa ja Romaniassa, Eestin tutkimuksissa vv ja Itä-Afrikan tutkimuksessa v Salovaara: Suomalainen professori Lauri Paloheimo on myöskin esittänyt eräänlaisen energiatarpeeseen rakentuvan viljayksikköjärjestelmän, jossa viljayksikön antama energia-arvo vastaa leipäkilon antamaa kalorian energiamäärää. Samaa menetelmää käytetään ns. karjan ravitsemustutkimuksissa, jolloin kuitenkin puhutaan rehuyksiköistä. + Pekkarinen, s. 40 (luvun otsikkona Lauri Paloheimon viljayksikköjärjestelmä energiaasteikon perustana ): Ihmisen päivittäinen energian tarve voidaan mitata paitsi kaloreissa, myöskin ns. viljayksiköissä, jolloin viljayksikön energia-arvo vastaa leipäviljakilon antamaa energiamäärää, kaloria. Koska kaloriyksikkö on vaikeatajuinen käsitellä, ehdottaa prof. PALOHEIMO sen tilalle viljayksikköä. Viljayksikön käytäntöön ottamista hän suosittelee senkin tähden, että se on rinnakkaiskäsite rehuyksikölle. Salovaara vertailee gradunsa sivulla 3 kappaleen verran eri energia-asteikkoja + Pekkarinen aloittaa gradunsa sivulla 41 luvun Energia-asteikkojen vertailua

12 HY, analyysiharjoitus (30) Vaikuttaa siltä, että oppilas Salovaara on saanut oppilas Pekkarisen gradusta innoituksen gradunsa koko aiheeseen toiseen oppiaineeseen siirtynyt, kodin taloustieteessä assistenttina toiminut tohtori Maija Pekkarinen ei muistanut kysyttäessä koskaan nähneensä Leo Salovaaran gradua. Hän ei muista myöskään sitä, olivatko gradut vapaasti oppilaiden luettavissa. Mutta Leo Salovaaran on täytynyt tutustua Pekkarisen Kuluttajayksikköasteikot -graduun, koska se on hänellä lähdeluettelossa. Tiedossani ei ole neuvoiko professori Saurio Salovaaralle gradun aiheen. Salovaaran gradun johtoajatus on tavallaan näkyvissä Pekkarisen gradussa. Nämä kaksi kodin taloustieteen oppilasta kirjoittavat seuraavasti: Salovaara, s. 5 7 (otteita): Suoritettuja kulutusyksikkötutkimuksia ja niitten antamia tuloksia on varsin suuressa määrin käytetty antamaan ohjeita talous-, sosiaali-, finanssi- ja väestöpoliittisille toimenpiteille Joskin tutkimusten tulokset ovat useimmiten empiirisiä ja siten todellista tilannetta kuvaavia, tuntuvat näitten tutkimusten tuloksista vedetyt johtopäätelmät ja toimintojen perustelut sisältävän huomattavan määrän normatiivisyyttä. Ne eivät elimellisesti kytkeydy talouselämän moraalikäsitteistä vapaaseen toimintaan eivätkä asianomaisten taloudelliseen aktiviteettiin, joka muodostaa reaaliset edellytykset reaalitulon mikä on välttämättömyys määrätynlaisen elintason toteuttamiselle. Kaikille elinkustannustutkimuksille ominaisena piirteenä esiintyy puolinaisuutta suoritettujen tutkimusten kohteen valinnassa. Ne näet kohdistuvat yksinomaan niihin kulutushyödykkeisiin, jotka aiheuttavat rahassa mitattuja kustannuksia tai eräisiin näitten vastikkeina saatuihin reaalituloihin. Sellaisiahan ovat ansiotuloina saadut luontoisedut tai esim. maataloustulo, joka perheviljelmillä jää rahalla mittaamattomaksi ansiotuloksi. Toistaiseksi eivät nämä tutkimukset ole ottaneet huomioon sitä rahalla mittaamatonta tuloa, minkä kuluttajat kuluttavat kotitaloushyödykkeinä perheenemännän ja muittenkin perheenjäsenten toiminnan tuloksena kotitalouksissa synnytettyjä hyödykkeitä Tämän tutkimuksen tehtäväksi onkin asetettu etsiä mahdollisuuksia kotitaloushyödyketuotannon ja sen kulutuksen sisällyttämiseksi elinkustannustutkimuksiin. Koska käsitettä elintaso ja sen korkeuden mittaamista on taloustieteellisessä kirjallisuudessa käsitelty varsin epämääräisesti, lienee välttämätöntä ensin määritellä elintasokäsitteen sisällys ja vasta sitten puuttua tämän tutkimuksen varsinaiseen tehtävään, eli kotitaloushyödyketuotannon kuluttamiseen elintason ylläpidossa. Salovaara s (luku Kotitaloushyödykkeitten kulutusasteikot ): Jo aikaisemmin mainitsimme, että ei ole tunnettuna kotitaloushyödykekulutukseen kohdistettujen tutkimusten tuloksena muita kotitaloushyödykkeitten kulutusasteikkoja kuin professori Elli Saurion laatima 1). Kotitaloushyödyketuotantoon on kylläkin kohdistettu useitakin tutkimuksia. Nämä tutkimukset esiintyvät yleensä perheenemännän ajankäyttötutkimuksina. Perheenemännän ajankäyttöä on Suomessa tutkinut myös professori Nils Westermarck. Näitten tutkimusten tuloksia ei kuitenkaan voida hyväksikäyttää tässä tutkimuksessa, joten mitään valinnanvaraa ei näytä esiintyvän. Myöskään ei voida vertailla Saurion tutkimuksensa tuloksena saamaa kulutusasteikkoa muihin vastaaviin kulutusasteikkoihin. Professori Saurion kotitaloushyödykekulutusasteikko, jossa samoin kuin markkinataloushyödykkeitten kulutusasteikkojen laadinnassa miespuolinen 14 v. täyttänyt esittää suhteellista kulutusarvoa 100, osoittaa päinvastaista tulosta kotitaloushyödykkeitten kulutuksessa kuin mitä markkinataloushyödykkeitten kulutusasteikot Tällaisin perusteluin meillä on käytettävissä kaksi suhteellista kulutusyksikköasteikkoa: Markkinataloushyödykkeitten asteikko 100(mies) 80 (nainen) 64 (lapset keskim.) Kotitaloushyödykkeitten asteikko

13 HY, analyysiharjoitus (30) Näiden kahden asteikon saattaminen yhteismitallisiksi ja siten keskenään vertauskelpoisiksi on määrätty tämän tutkimuksen tehtäväksi (Salovaara, 1956, 33).. Salovaara (käy rohkeasti tehtävään käsiksi ja löytääkin tutkimuksissaan yhteyden) s. 43 ja s. 48: Tämä laskelma osoittaa, että yhden kulutusyksikön, jonka elintasomahdollisuus on sama kuin Sofianlehdon lastenkodissa elävien lasten elintaso, tarvitsi kulutukseensa markkinakustannushintaan laskettuna markkinataloushyödykkeitä ja kotitaloushyödykkeitä v yhteensä markan arvosta, mikä summa jakautuu siten, että markkinataloushyödykkeiden osuus on 56,4 % ja kotitaloushyödykkeiden osuus 43,6 %. On sangen todennäköistä, että ammatissa toimivilla perhetasollisuudesta tai sen puuttumisesta riippumatta esiintyy kotitaloushyödyketuotantoa asianomaisten kulutustasovaateen toteuttamiseksi. Jos näin on, mikä on mahdollista, osoittautuvat tässä tutkimuksessa suoritetut laskelmat virheelliseksi ja vaativat vastaavan korjauksen. Kysymyksen selvittely ei kuitenkaan voi tapahtua tämän tutkimuksen puitteissa, eikä se ole välttämätöntäkään, kun tällä kertaa on kysymys vain menettelytavasta jolla kotitaloushyödykekulutuksen mittaus on saatettavissa yhdenmukaiseksi ja vertauskelpoiseksi markkinataloushyödykkeitten kulutuksen mittausten kanssa. Salovaara (vetää LOPPUKATSAUS -luvussa havainnoistaan johtopäätöksiä) s : Tämän tutkimuksen yhteydessä kulutustutkimuksissa ilmenneiden epäkohtien välttämiseksi näyttäisi tarpeelliselta, että näitten tutkimusten lähtökohta olisi kansantaloudellinen eikä sosiaalipoliittinen, kuten useimmiten on laita Edelleen on välttämätöntä, että tutkimuksissa, joissa pyritään mittaamaan saavutettua kulutustasoa tai kulutustasossa tapahtuneita muutoksia, pidetään lähtökohtana Pippingin toteamusta, että määrätyn kulutustason saavuttaminen esiintyy taloudellisen aktiviteetin motivaationa. Siitä seuraa, että mikäli odotetaan jonkin väestöryhmän kulutustason kasvavan, edellyttää tämä vastaavasti väestöryhmän kulutustasotarpeen kehittymistä samaan suuntaan. Onhan todettavissa, että talousprosessin rationalisoitumisen tuloksena ovat kohonneet ammatissa toimivien sekä kulutustaso että vapaa-aikataso. Jälkimmäisen kasvu on eräänä todistuksena siitä, että ammatissa toimivien kulutustasovaateen kehitys ei ole tapahtunut paralellisti talousprosessin rationalisoitumisen avaamien kulutustason kasvumahdollisuuksien kanssa. Tämän seurauksena on ollut, että osa työn tuottoisuudesta pakosta kanavoituu lisääntyneeksi vapaa-aikatasoksi Talousprosessin rationalisoitumisasteen pysyessä muuttumattomana voidaan kulutustasoa ja vapaa-aikatasoa kohottaa tai alentaa aikaansaamalla päinvastaisia muutoksia ammatissa toimivan väestön perhetasossa ja säästötasossa. Toisin sanoen ammatissa toimivan väestön subjektiivisissa sieluntoiminnoissa tapahtuneet muutokset heijastuvat seurauksina elintasokäsitteen sisältämissä alatasoissa siten että muutoksia tapahtuu aina vähintäin kahdessa alatasossa, toisessa ylöspäin ja toisessa alaspäin. Tämän vuoksi eivät kulutustasoon kohdistetut mittaukset ja niiden antamat tulokset ilmaise elintasomuutosta. Enintäin ne ilmaisevat elintasonsisäisessä rakenteessa tapahtuneita muutoksia ja niitäkin vain osittain Eräänä tyypillisenä esimerkkinä virheellisistä päätelmistä vajaasti suoritettujen elintasomittausten tuloksena voitaneen mainita Keynesin esittämä kulutusalttius- ja säästämisalttiusteoria. Keynesin teorian ulkopuolelle jäävät muutokset sekä vapaa-aikatasossa että perhetasossa ja perhetasoon kuuluvien kulutustasossa. + Pekkarinen, s (luku Ajankäytön kuluttajayksikköarvot ): Maalaisemännän ajankäyttöä selvittelevän tutkimuksensa yhteydessä prof. ELLI SAURIO esittää ajankäytön kuluttajayksikköarvot. Kuluttajayksikköarvot on määritetty 124 yksin kotitalouttaan hoitavan emännän ajankäytön perusteella 3) Vastaavan laatuisia ajankäytön kuluttajayksikköarvoja ei ole tiettävästi esitetty muualla. Näin ollen ei ainakaan toistaiseksi ole mahdollisuutta kyseisten arvojen vertailuun.

14 HY, analyysiharjoitus (30) Eräs lahjakkaimmista kodin taloustieteen oppilaista VTM Leo Salovaaran 61+2 sivua käsittävä kodin taloustieteen gradu arvioitiin magna cum laude -tasoiseksi. Maija Pekkarinen oli saanut tyytyä non sine laude approbatur -arvosanaan. Kodin taloustieteen opiskelijoiden graduille jaettiin professori Saurion aikana ylipäätään niukasti korkeita arvosanoja. Hän ehti tarkastaa yli sata pro gradu -työtä aikavälillä , mutta vain seitsemän henkilöä on arvioitu mcl-tasoisiksi. Magnat ovat vuosilta 1952, 1954, 1955, 1956, 1956, 1960 ja Magnaa korkeampia arvosanoja ei löydy yhtään. Löysin arkistoista arvosanan (Saurio ei liittänyt graduihin kirjallista arviota) yhteensä 92:lle professori Saurion aikana kodin taloustieteestä valmistuneelle laudatur-opiskelijalle. Leo Salovaaraa lukuun ottamatta muut ovat naisia. Eniten on non sine laude -arvosanoja. 2.3 Lisensiaatintyöstä lyhyesti VTM, MMK Salovaaran 1961 valmistunut lisensiaatintyö on ongelmallinen. Hänen gradunsa ovat asianomaisten tiedekuntien tiedekuntakirjastoissa. Väitöskirja löytyy myös mutta lisensiaatintyö on kadonnut. Työn aihe saattaa näkyä tiedekuntakokouspöytäkirjoissa. Valitettavasti Salovaara viittasi väitöskirjassaan vain kodin taloustieteeseen syksyllä 1956 valmistuneeseen graduun. Kun VTM Salovaaran lisensiaatintyön käsikirjoituksen kohtalosta päätettiin valtiotieteellisessä tiedekunnassa, kodin taloustieteen pro gradullakin oli työn hyväksymiseen ilmeisen myönteinen vaikutus. Kokouspöytäkirjassa (8 ) 2 kerrotaan seuraavaa: Otettiin jatkokäsittelyyn valtiotieteen maisteri Leo Salovaaran lisensiaatintutkintoa koskeva asia. Tiedekunta päätti vahvistaa maisteri Leo Arno Albert Salovaaran arvosanoiksi valtiotieteen lisensiaatin tutkinnossa kansantaloustieteessä professori af Heurlinin ilmoituksesta non sine approbatur ja kodin taloustieteessä aikaisemmin suoritetun kandidaatin tutkinnon laudatur-arvosanan perusteella approbatur. 3. VTM, MMK LEO SALOVAARAN VÄITÖSKIRJA 3.1 Äänestys arvosanasta VTL Leo Salovaaran väitöstilaisuus oli Vastaväittäjänä VTL Leo Salovaaran väitöstilaisuudessa toimi professori Lauri af Heurlin ja kustoksena oli professori Matti Leppo. Väitöskirjan arvosanasta äänestettiin ja äänin 13 3 arvosanaksi tuli lubenter approbatur. 3 Approbaturarvosanaa olivat kannattaneet sosiaalipolitiikan professori Heikki Waris, vt. professori Jääskeläinen ja kiinteä ylimääräinen professori Laakkonen. Sosiaalipolitiikan professori Heikki Waris huomautti kokoukselle lausunnossaan, että tutkija Salovaaran käsitykset sosiaalipolitiikan peruskäsitteistä olivat vanhanaikaisia. Seuraavana professori Wariksen lausunto kokonaisuudessaan: Leo A. Salovaara: Elintaso ja kotiutustulot kansantaloudessa Tämän väitöskirjan arvosanaa punnittaessa esitän seuraavat huomautukset: 1. Tekijä on monin kohdin esittänyt harhautuneita ja yksipuolisia, vanhanaikaisia käsityksiä sosiaalipolitiikan peruskäsitteistä. Hänen perusnäkemyksensä sosiaalipolitiikasta on väärä tai vääristynyt (s. 52, 54, 60, 81, 151, 232). 2 Kokouksen tapahtuma-aika on jäänyt ilmeisesti tarkistamatta. (Huomautus ). 3 Valtiotiet. td ; ; Liite A :ään 10 (professori Wariksen lausunto); Salovaara 1968, s

15 HY, analyysiharjoitus (30) 2. Tutkimuksen peruskäsitteen, elintason (E) tekijä on rakentanut kulutusyksikköasteikolle, amerikkalaiselle ja Saurion asteikolle, jotka ainakin pääosalta ovat ravinnon kulutuksen mittaukseen perustuvia. Näihin lukuihin hän sitten suhteuttaa hankkimansa tiedot erään lastenkodin ja erään vanhainkodin tilinpäätöksistä ja niitten kustannusten jakautumisesta. Käsitykseni mukaan tällaisten huoltolaitosten kustannusrakenne on periaatteellisesti ja käytännössä virheellinen perusta kotitalouden kulutuksen rakennetta punnittaessa. 3. Tekijän numeroaineisto on epätarkkaa. Kun ammatissa toimivasta väestöstä on vähennetty avustavat perheenjäsenet, tullaan toisiin tuloksiin kuin virallisessa tilastossa tätä taulukoissa ilmoittamatta. Lisäksi taulukoissa on suoranaisia numerollisia virheellisyyksiä (Taulukot 22, 23, 24, 25, 27). Kun tutkimuksen perusajatuksena on perheenäidin suorittaman työn arvostaminen ja sen osuuden korostaminen kansantaloudessa, on tämä käsittääkseni tutkimuksen tärkein sanoma. Tällaisena nimenomaan herätteitä antavana tutkimuksena katson, että tutkimus voidaan väitöskirjana hyväksyä valtiotieteen tohtorin arvoa varten, mutta ehdotan, että siitä annetaan sen metodisten heikkouksien takia alin arvosana, approbatur. Enemmistö (13) kannatti lubenter approbatur -arvosanaa. Approbaturin kannattajia oli kolme. 3.2 Lähdeluettelo Tarkasteltaessa VTT Leo Salovaaran väitöskirjan lähdeluetteloa havaitaan, että hän viittaa yleisimmin 17 vuotta vanhaan kirjallisuuteen. Salovaara kirjoitti väitöskirjassaan elintasosta ja kotitalouksien tulosta ("kotiustulo") kansantaloudessa mutta ei viitannut uusimpaan kotimaiseen tai ulkomaiseen kirjallisuuteen aiheesta. Hän ei mainitse esim. kirjaa Tammisen kirjaa kotitalouksien kulutus- ja säästöpäätöksistä ( ) eikä suomalaisen sosiaalipolitiikan klassikoita Suomalainen sosiaalipolitiikka (Waris 1961) ja 60- luvun sosiaalipolitiikka (Kuusi 1963), ja samoin hän jätti huomiotta myös ulkomaiset kotitalouden tuotantoteoriaa 1960-luvulla kehittäneet kansantaloustieteilijät Beckerin, Lancasterin ja Muthin 5. Selitykseksi VTT Leo Salovaaran väitöskirjan lähdeluettelon hämmentävyydelle sopisi ehkä se, että professori Elli Saurio vaikutti 1950-luvulla sangen voimakkaasti opiskelija Salovaaraan. VTM Salovaaran taipumus tutkimuksentekoon voimistui ja kehittyi professori Saurion ohjauksessa ja VTT Salovaaran väitöskirja on kunnioittava kumarrus kohti menneisyyttä, 1950-lukun maailmaa. Sen jälkeen kun oli onnistuneesti väitellyt, VTT Salovaara, saattoi hakea yliopiston korkeimpia virkoja ja niin kävikin: VTT haki professori Sauriolta auki jäänyttä virkaa toisella hakukierroksella vastassaan KTT Meeri Saarsalmi ja MTT Maire Honkanen. Viimeiseksi mainittu valittiin virkaan. Keskustelut professori Saurion ja opiskelija Salovaaran välillä olivat ehkä siirtäneet Salovaaralle perinnöksi professori Sauriolla olleet kodin taloustieteen laitoksen opetusta ja tutkimusta koskeneet ideat, mutta VTT Salovaara oli virkaa hakiessaan jo yli 60-vuotias. VTT Leo Salovaaran väitöskirjan lähdeluettelossa on noin 120 erillistä lähdettä. Sijoitin kohtuullisella työllä sijoitettavissa olevat nimekkeet piirtämälleni vuosijanalle. Muutamat julkaisut oli vaikea sijoittaa. Jätin janalta pois Tilastokatsaukset, Raamatun, Manun Lait V:n ja vuoden 1734 lain. Hieman karsittuna lähdeluettelo sijoittuu vuosijanalle omalaatuisella tavalla. Salovaara viittaa yleisimmin 17 vuotta vanhaan kirjallisuuteen. Viisi hänellä ahkerimmassa käytössä ollutta tekstiä löytyvät mentäessä 44 vuotta ajassa taaksepäin ( ). Tekikö Salovaara historiatutki- 4 Mikko Tamminen: Kotitalouksien tulonkäyttö: Kulutus ja säästäminen. Kauppakorkeakoulun julkaisuja C:1:1. Helsinki Kirjasessa olisi ollut vain 77 sivua ja sitä luonnehdittiin harvinaiseksi suomenkieliseksi julkaisuksi (Lähde: Kotitalous 8/1968, s. 264). 5 Gary S. Becker (1965). A Theory of the Allocation of Time. The Economic Journal, Vol. LXXV, September 1965, p ; Kelvin J. Lancaster (1966). A New Approach to Consumer Theory. Journal of Political Economy, 74(2), April 1966, p ; Richard F. Muth (1966). Household Production and Consumer Demand Functions. Econometrica, 34(3), July 1966, p

16 HY, analyysiharjoitus (30) musta? Tutkimusten lähdekirjojen painovuosien vertailu ei ehkä ole aivan ongelmaton analyysitapa mutta riskeeraan parin kirjan verran: Otin satunnaisen pöydällä olleen oppikirjan ja tutkin sen lähdeluettelon vastaavasti. Kirjaksi sattui osumaan Juha T. Hakalan OPINNÄYTE JA SEN OHJAAMINEN. Gaudeamus Hakalan kirja on tarkoitettu opasteokseksi opinnäytetöiden ohjaajille myös tiedekorkeakouluissa, joten ei ole aivan edesvastuutonta verrata tätä väitöskirjaan. Hakalalla on 272 sivua ja lähteitä on 170 sekä kaksi sellaista lähdettä, joita oli hankala sijoittaa aikajanalle. Toinen oli vuodelta 1843 ja toisesta puuttui painovuosi. Tulos erosi paljon Salovaaran väitöskirjan tapauksesta. Hakala viittaa tavallisimmin vain kolme vuotta vanhaan teokseen ja viisi ahkerimmin käytettyä lähdettä löytyvät 13 vuotta ajassa taaksepäin mentäessä ( ). Kävin läpi vielä kolmannen kirjan mutta valitettavasti en muista sen nimeä ja en ole kirjoittanut sitä muiden tietojen yhteyteen. Siinä oli sivuja 232 ja lähteitä kaksi, joissa ei ollut painovuotta. Sijoitin lähteet vuosijanalle. Teos olisi saattanut olla Salovaaran työn kaltainen, koska oli merkintäni mukaan myös väitöskirja ja esipuhe oli päivätty mutta ero Salovaaran työhön nähden olikin huikea: Tekijä viittasi tavallisimmin (19 kertaa) kolme vuotta vanhaan teokseen, viisi ahkerimmin käytettyä löytyivät vain kuusi vuotta vanhojen kirjojen joukosta. Kaiken lisäksi tekijä viittasi neljä kertaa väitösvuoden 1972 aikana painettuun tekstiin! Hakala ja Salovaara eivät tehneet näin kertaakaan. Tutkija Salovaara omisti tutkimuksensa äidilleen, vaimolleen ja tyttärilleen mutta kiitti tutkimuksensa esipuheessa myös professori Elli Sauriota: Omistan tämän tutkimustyöni äidilleni Mathilda Sofialle hänen 85. syntymäpäivänään , samoin puolisolleni Helvi Gurli Linnealle ja tyttärilleni Lailalle, Tuulalle ja Evalle. Teollisuuden vallankumous on vaikuttanut heidän, samoin kuin kaikkien muidenkin maamme naisten asemaan yhteiskuntamme ja sen talouselämän jatkuvuuden turvaajina siinä määrin, että olen käsittänyt välttämättömäksi selvityksen etsimisen tapahtuneeseen kehitykseen ja sen seurausilmiöihin. Olen myös tällä tutkimuksella tahtonut kunnioittaa edesmenneen professori Elli Saurion muistoa ja hänen elämäntyötään suomalaisen kodin taloustieteen tutkijana ja alansa uranuurtajana. Hän on toiminut opettajanani kodin taloustieteessä ja auttanut minua monin eri tavoin neuvoillaan ja rohkaisullaan tämän tutkimustyön eri vaiheissa aina viimeisiin elinpäiviinsä saakka. 6 VTT Salovaara ei omista väitöskirjaansa isälleen eikä pojilleen, vaan muistaa ainoastaan naispuoliset lähisukulaiset. Hän on kohtelias mies. Hän ei mainitse työnsä ohjaajista valtiotieteellisen tiedekunnan miesprofessoreita. Salovaara mainitsee joulukuussa 1966 kuolleen professori Saurion auttaneen neuvoillaan viimeisiin elinpäiviinsä asti. Salovaaran väitöskirjan lähdeluettelon lähteiden tavallisin painovuosi on Toimittiko professori Saurio 1950-luvun alussa Salovaaralle tutustumista varten sen kirjallisuuden, jolle tämä rakensi vuoden 1956 kodin taloustieteen gradunsa ja ehkä myös molemmat myöhemmät opinnäytteensä? Lähteisiin viittaamisessa on huolettomuutta. Tekstissä annettuihin tietoihin ei ole alaviitettä esim. sivuilla 10 (taloustieteen tutkijat), 30 (Röpke, Ely, Seager, Fetter, Pipping), 86 (Väitetäänhän, että ), 88 (Ranskaan joutui markkinatalous ), 93 (paljon kerrotaan Quillonista ilman alaviitettä), 156 (Pipping), 166 (Pigou) ja 198 (Turkka). Tekstisivuviitettä ei löydy lähdeluettelosta 26 (Fetter). Viitteet sivuilla 47, 57, 58, 77, 89, 91, 108, 109, 110 ovat sekavat. Selkeä linkki lähdeluettelon tietoihin puuttuu. SOU -alkuista viitettä ei lähteissä ole. Lyhenne esiintyy kyllä nimen von Hofsten, Erland yhteydessä ja on pääteltävissä lähteen Statens Offentliga Utredningar lyhenteeksi. Samantapainen vika vaivaa sivujen 10 ja 100 alaviitteitä; IUFO:a ei ole lähdeluettelossa. Arvoituksen ratkaisu löytyy sivulta 101 alaviitteestä (C.F.S.L. (IUFO) 1958, s. 11), josta on 6 Salovaara 1968, s. 7.

17 HY, analyysiharjoitus (30) pääteltävissä lyhenteen C.F.S.L.:n tarkoittavan lähdeluettelon lähdettä Commission on Family Standard of Living. Sivulla 89 on alaviitteenä Sosiaalinen aikakauskirja 1957:7 8, s Lähdeluettelossa löytyy lähde Sosiaalinen Aikakauskirja 1 10/1957. Viittaustapa on virheellinen. Tieteellisessä tekstissä ei viitata aikakauslehden numeroon tai vuosikertaan vaan tekijään ja artikkeliin määriteltynä julkaisutiedoilla. Suoranaisia kirjoitusvirheitäkin löytyy useita: 51( Spencer, tieto painovuodesta vaihtelee 1923/1924), 64( Jevons/Jovons) ja 78 (Ried/Reid). 3.3 Väitöskirjan rakenne Sisällysluettelo LEO SALOVAARAN VÄITÖSKIRJAN SISÄLLYS Otsikko Sivumäärä I JOHDANTO. 7 II TUTKIMUKSEN TARKOITUS. 7 III KÄSITTEIDEN MÄÄRITYKSIÄ 65 IV E:n JA SIINÄ HAVAITTAVIEN MUUTOSTEN MITTAAMINEN 51 V KOTIUSTUOTANTO JA MUU TALOUSELÄMÄ.. 58 VI KOTIUSTULON SUHDE KANSANTULOON. 9 VII ANALYYSIN TULOKSET.. 23 LÄHDEKIRJALLISUUS (ja liitteet I ja II).. Sivumäärillä mitatut tekstin painotukset vastaavat hyvin Salovaaran ilmoittamia tutkimuksen päämääriä. Hän tähtäsi yksilön subjektiivisen elintason mittaamiseen. Sitä ennen oli välttämätöntä onnistua mittaamaan kotitalouksissa tehdyn tuottavan työn rahallinen eli ansiotulojen kanssa yhteismitallinen arvo. Salovaaralla oli tutkimusmenetelmänä kriittinen (käsite)analyysi. Koska käsitteet ovat Salovaaralla tutkimusaineistoa, käsitehakemisto ei olisi alentanut tutkimuksen arvoa, päinvastoin. Lukija olisi monta kertaa tahtonut turvautua hakemistoon, jos sellainen olisi ollut. Myös henkilöhakemisto olisi puoltanut paikkaansa. Salovaaralla on Taulukoiden luettelo (Liite 1) mutta siitäkin on sanomista: selvät merkinnät lähteistä puuttuvat monesta piirroksesta ja taulukosta. Esim. väitöskirjan sivulla 131 olevat kaksi taulukkoa (taulukot 16 ja 17) ovat otetut Salovaaran kodin taloustieteeseen 1956 tekemästä gradusta mutta lähdettä ei ole nimetty. Nykylukijasta oudolta tuntuva sana kotius olisi ehkä myös kaivannut selvityksen. Kysymyksessä on kotitalousalan uudissana mutta sana ei ole professori Saurion keksimä, vaikka hän kehittelikin useita uudissanoja tai suomenkielisiä vastineita vieraskielisille termeille. Valtiotieteellinen tiedekunta perustettiin 1945 ja Leo Salovaara väitteli siellä vuonna Tiedekunnasta oli ennen häntä 90 väitellyt tohtoriksi. Kodin taloustiede perustettiin vuonna 1946 ja ensimmäinen jatkotutkimus (lis.) valmistui siihen vuonna Miksi oikeastaan VTM, MMK Salovaaran jatkotutkimustekstit kaatuivat maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa? Tausta & relevanssi eli taustalla oleva laajempi ongelmatilanne 1960-luku oli Suomessa laajenevan sosiaalipolitiikan aikaa. Pekka Kuusi kirjoitti kirjansa 60- luvun sosiaalipolitiikka. Siinä hän määrittelee kansalaisten peruspyrkimyksen (Kuusi, 1963, 22): Olemme päätyneet siis seuraavaan: kansalaisten peruspyrkimykset yhteiskuntapolitiikan alalla toteutuvat parhaiten silloin kun kansalaisten elintaso yleisesti kohoaa. Kuusi sanoo myös (mt. s. 22): Kansantulon kartuttaminen kohoaa siis yhteiskuntapolitiikan kokoavaksi tavoitteeksi.

18 HY, analyysiharjoitus (30) Kotitaloudet kohoavat merkittävään asemaan, koska valtaosa kansantulosta kiertää kotitalouksien kautta. Salovaara perustelee väitettään Tilastollisen Päätoimiston laskelmille sanoessaan, että 1965 kotitaloudet saivat kansantulosta 91,5 % (Salovaara 1968, s ). Tuloja pidetään tärkeinä elintason saavuttamisessa ja ylläpidossa. Kulutettujen hyödykkeiden ja palvelusten määrät ovat hyviä elintason kuvaajia. Kulutustaso on helposti määritettävissä ja jäljitettävissä. (Salovaara 1968, s. 18, 2. kpl). Merkityksellinen kehitys kulutuksesta käydyssä keskustelussa tapahtui, kun Hugo E. Pipping sisällytti elintasokäsitteeseen (Standard of Living) taloudellisen aktiviteetin, joka motivoituu subjektiivisesta elintasotavoitteesta (Ideal Standard of Living). Tällöin syntyy sidonnaisuus tuotannon ja kulutuksen välille (Salovaara 1968, s. 67). Salovaaran käsityksen mukaan Pippingin elintasokäsitteen määrityksessä yhtyvät melkeinpä kaikki, mitä kulutuksesta oli lausuttu häntä aikaisemmin (mt. s. 67, 2. kpl). Salovaara osallistui siis tieteen näkökulmasta julkiseen keskusteluun, jota tavoitteista ja tarvittavista toimenpiteistä käytiin sodanjälkeisessä Suomessa. Salovaaralla oli edellytyksiä kirjoittaa tuotannosta ja kulutuksesta. Hänen kahden pro gradu työnsä otsikot olivat olleet LASKEVIEN JA NOUSEVIEN KUSTANNUSTEN LAKI TUOTANNOLLISESSA TOIMINNASSA ja MARKKINAHYÖDYKKEIDEN JA KOTIUSHYÖDYKKEIDEN SUHTEELLINEN OSUUS KULUTUKSESSA (1956). Kotitaloustuotannosta puhuminen oli tieteessä harvinaista. Koska Salovaaran näkemyksen mukaan kokonaiskulutus koostui kodin ulkopuolelta hankitusta reaalitulosta ja reaalitulosta, joka hankitaan kodin piirissä tapahtuvalla tuotannolla, oli kulutuskäsite hänen väitöskirjassaan huomattavasti laajempi kuin se oli tavanomaisissa taloudellisissa tutkimuksissa (Salovaara 1968, s. 68). Salovaara pitää tutkimuksensa suurena ongelmana sitä, että siinä liikutaan traditionaalisen kansantalousteorian ulkopuolella eli ns. taloustieteen kartoittamattomalla alueella, jolle on ominaista taloudellisen toiminnan rahalla mittaamattomuus. Salovaara pyrki tästä syystä pysyttelemään enemmän teoreettisella kuin empiirisellä linjalla (Salovaara 1968, s. 12, 4. kpl). Hän aikoi analysoida kulutustutkimuksiin liittyviä ilmiöitä ja taloudellisia asiayhteyksiä pyrkimättä mihinkään ennakolta asetettuun tulokseen (Salovaara 968, s. 13, 1. kpl). Hänen tutkimustaan voi luonnehtia laadulliseksi. Teoria löytyy vasta tutkimusprosessin aikana Mitä VTL, MMK Leo Salovaara aikoo tehdä tutkimustyössään? LEO SALOVAARAN RATKAISTAVAKSEEN OTTAMAT TUTKIMUSTEHTÄVÄT s. 11, 5. kpl Kulutustutkimusten tuloksilla kuvattavan elintason käsitteellisen epämääräisyyden vuoksi onkin tässä tutkimuksessa kuvattavalle elintasokäsitteelle annettu nimi E. Sen sisältö ja alue pyritään määrittämään mahdollisimman huolellisesti. E-käsitteen määrityksen eräänä perustana pidetään Hugo E. Pippingin suorittamaa Standard of Living-käsitteen määritystä. s On analysoitava kulutustutkimuksiin liittyviä ilmiöitä ja taloudellisia asiayhteyksiä pyrkimättä mihinkään ennakolta asetettuun tulokseen. s. 20, 1. kpl Tässä tutkimuksessa pyritäänkin selvittämään kulutuksen struktuurieroavuuksia, joiden syyt ovat todennäköisesti selvitettävissä kotien taloudelliseen toimintaan kohdistetuilla tutkimuksilla. Kyseisellä kotiustuotoksella on tietenkin oma vaikutuksensa tutkittavien kuluttajien saavuttamassa todellisessa kulutustasossa. Samoin kodissa tapahtuva tuotannollinen toiminta vaikuttaa myös tutkittavien työ- ja s. 20, 2. ja 3. kpl vapaa-ajan väliseen suhteeseen, joka on osa yksilön elintasoa. Maatilatalouksiin kohdistetut tutkimukset osoittavat, että näissä tulojen hankintaan maataloudella, karjataloudella ja metsätaloudella käytetään vuosittain maanviljelijäperhettä kohden huomattavasti enemmän työtunteja kuin tulonsaajakokonaisuutta kohden vuodessa markkinatalouden piirissä. Tulonsaajien valtaosa markkinataloudessa on tietenkin palkkatyövoimaa, kun taas maanviljelijät kuuluvat ns. yrittäjiin. Tällä erolla on oma merkityksensä erikoisesti perheviljelmiin kuuluvien kuluttajayksikköjen saavuttamalle elintasolle. Tässä tutkimuksessa pyritään myös saamaan lisäselvitystä kyseiseen ilmiöön maanviljelijän taloudellisessa aktiviteetissa. Tällainen selvitys tuntuu merkittävältä otettaessa huomioon, että perheviljelmillä tuottavaa työtä tekevään työvoimaan ei kohdisteta työvoiman käyttöä säännöstelevää lainsäädäntää.

19 HY, analyysiharjoitus (30) s. 22, 2. ja 3. kpl Tällöinhän voidaan olettaa, että heidän taloudellinen aktiviteettinsa pääsee spontaanisesti muotoutumaan ja motivoitumaan heidän subjektiivisen elintasotavoittelunsa perusteelta. Sama on laita myös kotiuksissakin esiintyvän tuotannollisen toiminnan suhteen. Sitäkään eivät työvoiman käyttöä säätelevät lait ja asetukset koske muilta osin kuin käytettäessä palkattuja kotiapulaisia. on mahdollista, että työviikon lyhentämistä vaativat ovat saavuttaneet reaalitulollaan riittävän tyydytysasteen subjektiivisen elintasonsa kulutustason suhteen tai mahdollisesti kyseinen ansiotaso ylittää heidän subjektiivisen elintasonsa edellyttämän ansiotason. Mikäli tämä olettamus pitää paikkansa, on myös olemassa mahdollisuus mitata eräiden sosiaalisten ryhmien osien subjektiivista elintasoa. Tässä tutkimuksessa pyritään mainitun olettamuksen perusteella etsimään mahdollisuuksia subjektiivisen elintason mittaamiseen. Kun kuitenkin kyseinen mahdollisuus on riippuvainen mahdollisuudesta samalla myös mitata kotiuksissa tapahtuvaa tuotosta, ja tämän kulutusta sekä osuutta subjektiivisen elintason edellyttämässä tulonmuodostuksessa, on samalla myös pyrittävä löytämään ratkaisu tähän ongelmaryhmään. s Ihminen elää ja toimii elintasotavoitteluineen taloudellisesti aktiivisena yksilönä dynaamisessa yhteiskunnassa, jossa monet muuttujat vaikuttavat ihmisen mahdollisuuksiin tavoittaa subjektiivisen elintason edellyttämä tila. Tästä syystä on tässä tutkimuksessa pyrittävä kriittisesti analysoimaan monia talouselämän ilmiöitä, jotka välittömästi tai välillisesti vaikuttavat yksilön elintasoon, sen muutoksiin ja sen saavuttamismahdollisuuksiin. s. 38, 2. kpl Kun tässä tutkimuksessa pyritään laajentamaan kansantalousteoria myös kotiustuotannon käsittäväksi, niin samalla myös avautuu mahdollisuudet sijoittaa nainen tuotannon tekijäksi kotien taloudellisen toiminnan kenttään. s Pippingin elintasoanalyysi onkin johtanut tutkijan tarkastelemaan talouselämän ilmiöitä yksilöiden muodostamien mikrotalouksien sektorista. Tällöin makrotalous (markkinatalous + yhteiskuntajärjestelmä) muodostavat ne olosuhteet (puitteet), johon yksilön on mikrotalouksineen sijoituttava ja mukauduttava sen asettamiin vaatimuksiin niin tarpeineen kuin näiden tyydytysmahdollisuuksineenkin. Tutkijan omaksumasta käsityksestä huolimatta ei tästä seuraa, että esim. tämän tutkimuksen tehtävänä olisi esittää tutkijan käsityksiä siitä, millainen markkinatalouden tai yhteiskunnan omaksuman järjestelmän tulisi olla, jotta se vastaisi niitä mahdollisuuksia, joita yksilön subjektiivinen E ja sen realisoituminen edellyttäisi. s Lienee paikallaan lähempää tarkastella perheenemäntien toisen ja kolmannen roolin hoitamisen vaatimaa taloudellista aktiviteettia ja sen jälkeen paneutua tarkastelemaan myös niitä perheenäitejä, jotka ovat ottaneet kantaakseen myös velvollisuutensa avustaa kansakunnan elintason kohottamisessa ja siten omaksuneet kolmen roolin taloudellisen aktiviteetin. Tutkimuksessa ei kuitenkaan puututa kansakunnan elintason muutoksiin vaan rajoitutaan perheenemäntienkin osalta analysoimaan vain heidän omakohtaisen E:nsä suhteen havaittavia ilmiöitä. s. 124, 2. ja 3. kpl Syyt, jotka katsotaan johtaneen ansioäitikehitykseen, ovat tietenkin varsin moninaiset. Taloudellisesta tutkimuksesta kiinnostuneena tekijä kuitenkin pyrkii keskittymään ansioäitikysymyksessä mieluummin taloudellisiin kuin sosiologisiin ja psykologisiin syihin Tekijä on pyrkinyt osoittamaan, että perheenäidin kotiustyö on hyödykkeitä tuottavaa ja varsin runsastuottoista taloudellista toimintaa. Joudutaan kuitenkin toteamaan, että tuottoisesta kotiustyöstään huolimatta lapsiperheen äidin on ollut pakko siirtyä kotinsa ulkopuoliseen ansiotyöhön. On tietenkin oikein kysyä, miten tämä ristiriita on mahdollinen? Mikä pakottaa lapsiperheiden äidit jättämään kotinsa talouden ja siirtymään rahatulojen hankintaan? s Tekijän käsityksen mukaan näitä syitä (vrt. edelliseen viitteeseen) on varsin useita Tämän tutkimuksen yhteydessä tullaan edellä mainittuja ilmiöitä analysoimaan kutakin omassa osassaan, joten niihin ei ole erikoisempaa aihetta puuttua kotiustulon mittaamisen yhteydessä, sillä tutkijan käsityksen mukaan tämä voidaan suorittaa ennen mainittuja analyyseja. s. 128, 1. kpl Tästä huolimatta on tekijän tarkoituksena hieman myöhemmin pyrkiä osoittamaan, että mitattavissa olevaa subjektiivisen kulutustarpeen tyydytystä on sittenkin löydettävissä ainakin siinä määrin, että tutkijan esittämällä pohjalla on olemassa aihetta olettaa näin tällaisia mittauksia voitavan tehdä. s E on tässä tutkimuksessa pyritty määrittämään subjektiivisena ja koostuneena kolmesta eri tarvealueesta, jotka edellyttävät kukin määräsuuruista reaalituloa tullakseen tyydytetyiksi. Kyseiset tarvealueet (säästötaso, perhetaso, kulutustaso) ovat yksilön taloudellisen aktiviteetin motiivia ja saattavat hänen työ- ja pääomapanoksensa tuottavaan työhön. s. 223 Kirjoittaja on pyrkinyt osoittamaan, että markkinatalouden ammatissa toimivien joukossa muodostavat oman erikoisen ryhmänsä ne nuoret, jotka edelleenkin kuuluvat vanhempiensa ruokakuntaan. s. 236, 4. kpl Tässä tutkimuksessa on ollut pyrkimyksenä osoittaa, että lapsiperheelliset ammatissa toimivat olisivat halukkaita lisäämään taloudellista aktiviteettiaan myös markkinataloudessa voidakseen lisätä tulonmuodostustaan E:nsä vaatimuksia vastaavasti.

20 HY, analyysiharjoitus (30) Onko Leo Salovaaran tutkimusongelma selkeästi asetettu ja sisäisesti ristiriidaton? Käsittääkseni se on ristiriidaton. Väitöskirjan ensilukeminen antoi vaikutelman liian laajasta tutkimustehtävästä. Sanoohan Salovaara (s. 23): Käsite, jota tässä yritetään kriittisesti analysoida, peittää melkeinpä koko inhimillisen taloudellisen toiminnan. Tämän vuoksi ei tässä tutkimuksessa ehkä ole aiheellistakaan ennakolta ryhtyä rajoittamaan tutkimuksen aluetta. Mutta Salovaara etenee kuitenkin melkoisella johdonmukaisuudella sivulla 22 mainitsemansa tavoitteen eli subjektiivisen elintason mittaamismahdollisuuksien etsimisessä. Hän konstruoi väitöskirjassaan mittaamismenetelmän. Salovaaran mukaan subjektiivisen elintason mittaamisen edellytyksenä on mm. kotitaloustuotannon mittaaminen. Hän esittelee tähän tieteellisissä tutkimuksissa (eli kodin taloustieteeseen 1956 tekemässään gradussa) kehitetyn laskentatavan. Se, että kotitaloustuotannon huomioon ottaminen laajentaisi kansantalousteoriaa, olisi automaattinen seuraus subjektiivisen elintason laskemisen onnistumisesta, ei päämäärä sinänsä Tutkimusmetodi Tutkimusmetodi selviää jo tutkimuksen nimestä, sanoo tutkija Salovaara (Salovaara 1968, s. 23). Tutkimuksen nimi on ELINTASO JA KOTIUSTULOT KANSANTALOUDESSA. KRIITTINEN ANALYYSI KOTIUS- JA MARKKINATUOTANNON SEKÄ NIIDEN ANTAMIEN TULOJEN ASEMASTA ELINTASON MÄÄRÄÄJÄNÄ. Tutkimusmenetelmänä on siis kriittinen analyysi. Tutkijan mukaan (mt. s. 23) analyysi on tehtävä lähinnä deduktiivisena tutkimustyönä ja pyrittävä mahdollisuuksien mukaan etsimään tueksi empiiristä todistusaineistoa. Tutkija sanoo (Salovaara 1968, s. 23) tavanomaisen tutkimuksen ennakolta rajoittamisen olevan tutkimuksen luonteen johdosta vaikeaa. Käsite, jota tutkimuksessa yritetään kriittisesti analysoida, peittää melkeinpä koko inhimillisen taloudellisen toiminnan. Salovaara viittaa tutkimusmetodiinsa uudelleen puolivälissä kirjaa (s. 128). Hän kertoo rakentaneensa esityksensä kotiustuotoksen mittausmenetelmän osalta lähinnä deduktiivisesti. Sen vuoksi olisikin aiheellista löytää empiiristä materiaalia edellä esitettyjen mahdollisuuksien tarkistamiseksi, hän sanoo Tutkimusvälineet (käsitteet) ja tutkimusmenetelmä(t) s. 68, 2. ja 3. kpl Tutkijan muokkaamia tutkimuskäsitteitä s. 27, 1. kpl Tässä tutkimuksessa käytettävän E-käsitteen subjektina ovat kaikki ne yksilöt iästä ja sukupuolesta riippumatta jotka omatoimisesti kykenevät hallitsemillaan tuotannontekijöillä hankkimaan E:nsä edellyttämän tulovirran. s. 61, 4. kpl Tekijän käyttämä käsite E sisältää myös sen taloudellisen aktiviteetin, joka E:stä motivoituneena kohdistetaan kotiudessa tapahtuvaan tuotantoon. Tämä on välttämätöntä jo senkin vuoksi, että käsite E on yksilöllinen ja sukupuolesta riippumaton. s. 62, 4. kpl Tässä tutkimuksessa käytetty käsite E on yksilön subjektiivinen elintasotavoite (Ideal Standard of Living), joka voi olla korkeampi, samantasoinen tai vaikkapa alhaisempikin, kuin yksilön objektiivinen eli mitattavissa oleva elintaso. s Taloudellinen aktiviteetti on kaksijakoinen. Toinen osa kohdistuu reaalitulon hankintaan kodin ulkopuolelta ja toinen osa reaalitulon hankintaan kotiuden piirissä. Työ- ja pääomapanosten rajatuottavuus määrää näiden välisen suhteen kunkin yksilön osalta jonkinlaisena yleissääntönä. Kyseiseen taloudellisen aktiviteetin jakautumiseen kodin ulkopuoliseen ja sen sisäpuoliseen vaikuttavat myös useat muutkin tekijät; totunnainen ja tavanomainen käsitys siitä, mikä työ kuuluu miehille ja mikä naisille; ansiotulon riittämättömyys; ammattitaidottomuus tai ammattitaidon yksipuolisuus; kotiuspääoman käyttömahdollisuus jne. vaikuttavat kukin osaltaan yksilön ratkaisuihin taloudellisen aktiviteettinsa jakamisessa ansiotulojen hankintaan ja kotiustulon hankintaan. Täten kulutuskäsite tässä tutkimuksessa on huomattavasti laajempi kuin se on ollut tavanomaisissa taloudellisissa tutkimuksissa. Tästä huolimatta tässä tutkimuksessa E-käsitteen huomioon

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa 1 (Alleviivattuna uusittu ehdotus ja lisäykset) Säädökset Tohtorin ja lisensiaatin tutkinnoista säädetään asetuksessa yliopistojen

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

NIMI: SYNTYMÄPÄIVÄ: KOULU: MAA: KOODINUMERO:

NIMI: SYNTYMÄPÄIVÄ: KOULU: MAA: KOODINUMERO: NIMI: SYNTYMÄPÄIVÄ: KOULU: MAA: KOODINUMERO: Ohjeet: (1) Kirjoita vastauksesi sinulle erikseen annettavalla paperille. (2) Voit käyttää joko lyijy- tai kuulakärkikynää, värillisiä kyniä ja tieteellistä

Lisätiedot

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella kn 5.2.2009 Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella Tiedoksi kandidaatintöiden ohjaajille: Valmistautuminen kandityön tekemiseen, esitietovaatimukset: Kandidaatintyö voidaan aloittaa tyypillisesti

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN HISTORIA

YRITTÄJYYDEN HISTORIA YRITTÄJYYDEN HISTORIA Kuka on yrittäjä? Mitä on yrittäjyys? Mikä on yrittäjäuran polku? (omavaraistaloudesta vaihdantatalouteen) Entrepreneur = yrittäjä Entrepreneur on ranskaa ja tarkoittaa: toimija,

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Yhteisen käytännön opas yhteisöjen säädöstekstien laatimiseksi ajantasaistaminen, huhtikuu 2009

Yhteisen käytännön opas yhteisöjen säädöstekstien laatimiseksi ajantasaistaminen, huhtikuu 2009 Yhteisen käytännön opas yhteisöjen säädöstekstien laatimiseksi ajantasaistaminen, huhtikuu 2009 (Muutokset koskevat painetun laitoksen sivuja seuraavan taulukon mukaisesti) Sivu Muutos 2 Korvataan Europa-palvelimen

Lisätiedot

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta HE 170/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus 1 2 3 4 5 YHT 1. Selitä lyhyesti, mitä seuraavat käsitteet kohdissa a) e) tarkoittavat ja vastaa kohtaan f) a) Työllisyysaste (2 p) b) Oligopoli (2 p) c) Inferiorinen hyödyke (2 p) d) Kuluttajahintaindeksi

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Tilastotiedote 2007:1

Tilastotiedote 2007:1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa

Lisätiedot

2010 Yliopistonlehtori, oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus, määräaikainen työsuhde 8/2010 12/2011, Itä-Suomen yliopisto,

2010 Yliopistonlehtori, oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus, määräaikainen työsuhde 8/2010 12/2011, Itä-Suomen yliopisto, Syntynyt 27.10.1959 Juuka. Perhe Poika (1979) ja tytär (1989) Koulutus 2010 Hallintotieteiden tohtori, HTT, Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, oikeustieteiden laitos,

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää

Lisätiedot

TEAMJJ:N ARVIOINTIRAPORTIN KOMMENTOINTI

TEAMJJ:N ARVIOINTIRAPORTIN KOMMENTOINTI 1 TEAMJJ:N ARVIOINTIRAPORTIN KOMMENTOINTI Kommentoiva ryhmä: Onnen lähettiläät 2 1 TYÖN RAKENNE Kattaako otsikko työn sisällön ja onko se informatiivinen? Koskien työn otsikkoa, työn tämän hetkinen otsikko

Lisätiedot

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

2 tutkittu alue n. 3 km

2 tutkittu alue n. 3 km Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 Työsuojelurahasto Ohje 1 Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden PAINETUT JA VERKOSSA JULKAISTAVAT LOPPURAPORTIT Sisältö sivu 1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 1.1. Yleiset periaatteet. 2 1.2.

Lisätiedot

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014 Työpaja Työpaja on vertaisarviointiin soveltuva työkalu. Työpaja mahdollistaa töiden palautuksen ja niiden jakelun opiskelijoiden arvioitavaksi sekä arvioinnin antamisen. Laita Muokkaustila päälle ja lisää

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

VÄITÖKSEN KULKU JA KARONKAN PERINTEET

VÄITÖKSEN KULKU JA KARONKAN PERINTEET 1 VÄITÖKSEN KULKU JA KARONKAN PERINTEET Titta Kallio-Seppä koordinaattori UniOGS Kohti tohtorin tutkintoa seminaari 12.3.2015 23.3.2015 2 VÄITÖSKIRJA Mitä Suomen laki sanoo Väitöskirja on tarkastettava

Lisätiedot

VAALIPUNTARI HELSINKI

VAALIPUNTARI HELSINKI VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI TAMPERE

VAALIPUNTARI TAMPERE VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Gradun arviointi. Arvostelulomake

Gradun arviointi. Arvostelulomake Gradun arviointi laudatur: harvinainen, lähes lisensiaantintyöntasoinen (5) eximia cum laude approbatur: uusia ja mielekkäitä tutkimustuloksia (4-5) magna cum laude approbatur: itsenäinen ja kriittinen

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE TYÖN TARKASTUKSEN JA PAINATUKSEN ETENEMINEN Timo Suutama 8.10.2014 Artikkeliväitöskirjan

Lisätiedot

1.1. Ympäristön ja raja-arvon käsite

1.1. Ympäristön ja raja-arvon käsite .. Ympäristön ja raja-arvon käsite Matematiikan opintojen tässä vaiheessa aletaan olla kiinnostavimpien sisältöjen laidassa. Tähänastiset pitkän matematiikan opinnot ovat olleet kuin valmistelua, jatkossa

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta

Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta Tilastokeskus 19.4.2007 Paavo Okko Kansantaloustieteen professori paavo.okko@tse.fi Näkökulmia aluetietoon Tutkimus Aluekehittäminen/alueintressin

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Viestintävirasto 1 (5) Viestintämarkkinat ja palvelut

Viestintävirasto 1 (5) Viestintämarkkinat ja palvelut Viestintävirasto 1 (5) VIESTINTÄVIRASTON KUSTANNUSLASKENTAJÄRJESTELMIEN TARKASTUKSISTA ANTAMAN MÄÄRÄYKSEN (56 A/2009 M) PERUSTELUMUISTIO 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Viestintävirasto voi viestintämarkkinalain (393/2003)

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Suomen Laki I,II ja III -teoksia (Talentum).

Suomen Laki I,II ja III -teoksia (Talentum). 1 Lakikirjan käyttö Lakikirjatentti Tentti, johon saat ottaa lakikirjan mukaan. Kirjanpito, kauppaoikeus, esineoikeus, perhe- ja jäämistöoikeus, työoikeus, ympäristöoikeus, kv. yksityisoikeus, rikosoikeus,

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIEDE. Mikrotaloustiede

KANSANTALOUSTIEDE. Mikrotaloustiede KANSANTALOUSTIEDE - yhteiskuntatiede, tutkii yhteiskuntaa o positivistinen pyrkii kuvaamaan miten asia on, ei miten sen pitäisi olla - Kansantaloustiede tutkii kokonaisia kansantalouksia, jonkin maantieteellisen

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

Yksilöllisen oppimisen menetelmä. Ville Aitlahti, @matikkamatskut, www.matikkamatskut.com

Yksilöllisen oppimisen menetelmä. Ville Aitlahti, @matikkamatskut, www.matikkamatskut.com Yksilöllisen oppimisen menetelmä Yksilöllisen oppimisen menetelmä Tarve menetelmän takana: http://youtu.be/dep6mcnbh_c Oman oppimisen omistaminen Opettajan tietyt raamit toiminnalle Oman oppimisen omistaminen

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 1 AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 Arviointikriteerit K 5 H 4 H 3 T 2 T 1 Hylätty Aiheen valinta Yhteys koulutusohjelman ammattiopintoihin Yhteys työelämään työ kehittää opiskelijan

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Opetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen

Opetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen Opetusmateriaali Tämän opetusmateriaalin tarkoituksena on opettaa kiihtyvyyttä mallintamisen avulla. Toisena tarkoituksena on hyödyntää pikkuautoa ja lego-ukkoa fysiikkaan liittyvän ahdistuksen vähentämiseksi.

Lisätiedot

ISLP:n Kansainvälinen tilastojen lukutaitokilpailu (International Statistical Literacy Competition of the ISLP) Opettajan nimi: Luokka:

ISLP:n Kansainvälinen tilastojen lukutaitokilpailu (International Statistical Literacy Competition of the ISLP) Opettajan nimi: Luokka: ISLP:n Kansainvälinen tilastojen lukutaitokilpailu (International Statistical Literacy Competition of the ISLP) OPPILAAN NIMI: Ikä: Koulu: Opettajan nimi: Luokka: Alla oleviin kuvioihin on kerätty yli

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa

Lisätiedot

Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo?

Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo? Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo? Riikka Aro, Terhi-Anna Wilska riikka.aro@jyu.fi, terhi-anna.wilska@jyu.fi Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto Tutkimuksen

Lisätiedot

KAVAKU: Usein kysyttyjä kysymyksiä

KAVAKU: Usein kysyttyjä kysymyksiä KAVAKU: Usein kysyttyjä kysymyksiä 1. Kysymys: Mitkä ovat Kavakulle hakemisen muodolliset vaatimukset? Vastaus: Diplomaattiuran muodolliset kelpoisuusehdot on määritelty asetuksessa ulkoasiainhallinnosta

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Viestintävirasto 1 (5) Viestintämarkkinat ja palvelut

Viestintävirasto 1 (5) Viestintämarkkinat ja palvelut Viestintävirasto 1 (5) VIESTINTÄVIRASTON KUSTANNUSLASKENTAJÄRJESTELMIEN TARKASTUKSISTA ANTAMAN MÄÄRÄYKSEN (56 A/2009 M) PERUSTELUMUISTIO 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Viestintävirasto voi viestintämarkkinalain (393/2003)

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006

PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006 Kuten jo 8.12.2006 Suomen Schipperkekerho ry:n hallitukselle sekä yhdistyksen syyskokouksen 11.11.2006 puheenjohtajalle

Lisätiedot

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän?

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Puheenvuoro Sosiaalipoliittisen yhdistyksen kestävän kehityksen työpolitiikka seminaarissa

Lisätiedot

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset M 17/Lka-60/1 Liminka 11.1.1960 Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset Pyhäkosken voimalaitostutkimuksia suoritettaessa löydetty savikivi on Suomen kallioperässä täysin ympäristöstään

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Haku HELBUS ohjelmiin

Haku HELBUS ohjelmiin Haku HELBUS ohjelmiin Henkilötiedot Valokuva Nimi: Postiosoite: Puhelinnumero: Sähköposti: Syntymäaika: Aiempi koulutus: Liimaa kuvasi tähän. Vastaa seuraaviin esseekysymyksiin suomeksi tai englanniksi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Kansantaloustieteen kandidaatintutkielma 2011 * Kandidaatintutkielma 10 op ja kypsyysnäyte 0 op. * Kirjoitetaan suomenkielellä - poikkeustapauksessa voidaan kirjoittaa englanniksi. * Kandidaatintutkielma

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielman laatiminen ja arvostelu

Pro gradu -tutkielman laatiminen ja arvostelu 1 Valtiotieteellinen tiedekunta 25.4.2005 Hyväksytty tiedekuntaneuvostossa 4.5.2005 Pro gradu -tutkielman laatiminen ja arvostelu Valtiotieteiden maisterin tutkintoa varten opiskelija laatii pääaineessaan

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa Analyysi: päättely ja tulkinta Analyysin - tai tulkinnan - pitää viedä tutkimus kuvailevan otteen ohi mielellään ohi ilmiselvyyksien KE 62 Ilpo Koskinen 20.11.05 Aineiston analyysi laadullisessa tutkimuksessa

Lisätiedot

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN

Lisätiedot

Porin tiedekirjasto ja TTY:n verkkoaineistot

Porin tiedekirjasto ja TTY:n verkkoaineistot Porin tiedekirjasto ja TTY:n verkkoaineistot www.tut.fi/kirjasto/pori kirjasto-pori@tut.fi 040 826 2780 Sisältö: Porin tiedekirjaston kotisivu Porin tiedekirjaston aineiston haku Tutcattietokannasta (ja

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

PUHEVIESTINTÄ Maturiteetti PUH0Y96 12.05.2008 HYV K 1.00 1

PUHEVIESTINTÄ Maturiteetti PUH0Y96 12.05.2008 HYV K 1.00 1 Jyväskylän yliopisto 29.08.2011 O P I N T O S U O R I T U S O T E Sukunimi : Rekola Etunimet : Pauli Mikael Syntymäaika : 01.03.1985 Opinto-oikeus : Valmistunut Koulutusohjelma : Erikoiskoulutus : Pääaine

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Kansantalous, opettajan aineisto

Kansantalous, opettajan aineisto Kansantalous, opettajan aineisto Timo Lindholm, Juhani Kettunen ISBN 978-951-37-5498-3 Linja I MIKROTALOUSTIEDE 1 Kansantalouden peruskäsitteet 2 Rajakäsitteet 3 Kysyntä ja tarjonta 4 Joustot 5 Kilpailumuodot

Lisätiedot

Laitosten FL-jatko-opiskelijat kartoitetaan vuosittain ja heidän jatko-opintosuunnitelmansa ajanmukaistetaan tarvittaessa. Ajanmukaistamista (esim.

Laitosten FL-jatko-opiskelijat kartoitetaan vuosittain ja heidän jatko-opintosuunnitelmansa ajanmukaistetaan tarvittaessa. Ajanmukaistamista (esim. O U L U N Y L I O P I S T O L u o n n o n t i e t e e l l i n e n t i e d e k u n t a F L - t u t k i n n o n s u o r i t t a m i n e n 1. Opinto-oikeus Jatko-opinto-oikeuden saaminen. Tieteellisen, taiteellisen

Lisätiedot

NEUVOSTON PÄÄTÖS sakon määräämisestä Espanjalle alijäämätietojen väärentämisestä Valencian itsehallintoalueella

NEUVOSTON PÄÄTÖS sakon määräämisestä Espanjalle alijäämätietojen väärentämisestä Valencian itsehallintoalueella EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.5.2015 COM(2015) 209 final Embargo vista Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS sakon määräämisestä Espanjalle alijäämätietojen väärentämisestä Valencian itsehallintoalueella FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Tiedekuntaneuvosto

Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Tiedekuntaneuvosto JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Tiedekuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2012 Opintoasiat / A Puheenjohtaja Dekaani / Varadekaani Professori Timo Ahonen / Professori Terhi-Anna Wilska Jäsen

Lisätiedot

Turvallisuusalan perustutkinto. Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen. toteuttamis- ja arviointisuunnitelma

Turvallisuusalan perustutkinto. Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen. toteuttamis- ja arviointisuunnitelma ammattiosaamisen näytöt 1 (8) Turvallisuusalan perustutkinto Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma Suunnitelma on hyväksytty Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

Panu Kalmi, Vaasan yliopisto & Olli- Pekka Ruuskanen, Tampereen yliopisto

Panu Kalmi, Vaasan yliopisto & Olli- Pekka Ruuskanen, Tampereen yliopisto Taloudellinen lukutaito Suomessa: alustavia tuloksia edustavasta otoksesta suomalaisia Panu Kalmi, Vaasan yliopisto & Olli- Pekka Ruuskanen, Tampereen yliopisto Mitä on taloudellinen lukutaito? OECD:n

Lisätiedot