Nurmeksen kaupunki TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nurmeksen kaupunki TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2017"

Transkriptio

1 Nurmeksen kaupunki TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Kaupunginhallitus

2 1 SISÄLLYSLUETTELO sivut 1. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalouden näkymät vuosina Nurmeksen kaupungin taloudelliset näkymät STRATEGINEN SUUNNITELMA TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN TALOUSARVION LASKENTAPERUSTEET JA OHJEISTUS KÄYTTÖTALOUSOSA Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Sosiaalilautakunta Sivistyslautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Tekninen lautakunta Käyttötalousosa yhteensä Tuloslaskelma INVESTOINTIOHJELMA RAHOITUSOSA... 37

3 2 1. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT 1.1. Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous mateli viime vuonna taantumassa, sillä vientikysyntä ja investoinnit supistuivat ja kulutuksenkin kasvu jäi vain hieman nollan yläpuolella. Talouskasvu oli odotettua heikompaa pääasiassa vaimean vientikysynnän vuoksi. Yksi odotettu syy heikkoon kehitykseen oli Euroopan velkakriisin jatkuminen ja sen seurausvaikutusten heijastuminen talouteemme. Toinen heikkoon kehitykseen vaikuttanut tekijä tuli ehkä hieman yllättäen rajojemme sisältä, sillä investointitavaroihin ja elektroniikkaan painottunut teollisuustuotantomme joutui ennennäkemättömään kriisiin. Teollisuuden arvonlisäys väheni viime vuonna huomattavasti erityisesti elektroniikkateollisuudessa. Toisaalta arvonlisäys kasvoi useimmilla palvelualoilla, muun muassa liike-elämän palveluissa, rahoitustoiminnassa ja liikenteessä. Tuotannon kehitys oli siten viime vuonna hyvin kaksijakoista. Myös alkuvuonna tuotannon kasvu on ollut odotettua heikompaa, ja tutkimuslaitokset ovat joutuneet laskemaan ennusteita alaspäin. Tällä erää epävarmuus ja heikko kysyntä ovat levinneet myös palvelusektorille, kun vähittäiskaupan myynti on joutunut vaikeuksiin. Kuluvan vuoden kesän jälkeen kaupan myynti oli yhä pakkasella vuodentakaiseen ajankohtaan verrattuna. Myös vientisektorin ongelmat ovat jatkuneet. Lähes kaikki tutkimuslaitokset ennakoivat kokonaistuotannon laskevan kuluvana vuonna hieman. Muun muassa valtiovarainministeriö arvio, että kokonaistuotanto laskee 0,5 prosenttiyksikköä. Kansainvälisestä taloudesta erityisesti euroalueella on nähty kuitenkin kesän aikana pieniä positiivisia merkkejä. Useimmat ennusteet sisältävätkin oletuksen, että talous pääsee hitaalle kasvu-uralle vuoden lopulla. Ensi vuodelle tutkimuslaitokset povaavat yleisesti varsin vaatimatonta kasvua. Näkemys on varsin yksituumainen, sillä lähes kaikki BKT-ennusteet pyörivät yhden ja kahden prosentin tuntumassa. Kasvu pohjautuu pitkälti kotimaisen kulutuksen ja vientikysynnän piristymiseen. Myös työmarkkinajärjestöjen syksyllä 2013 todennäköisesti saavuttama neuvottelutulos palkkaratkaisusta ja siihen liittyvät hallituksen tukitoimet vaikuttavat kasvuedellytyksiin myönteisesti. Edessä on kuitenkin mitä todennäköisimmin pitkä hitaan kasvun aika, sillä suhdannetilanne ja rakenteelliset kasvun sekä julkisen talouden ongelmat ovat Suomessa erittäin syvät. Julkisen sektorin sopeutustoimet nakertavat talouskasvua ja parhaimmillaankin rakenteelliset uudistukset tuovat hyötyjä vasta usean vuoden kuluttua. Kilpailtaessa kansainvälisillä markkinoilla tavaroiden ja palvelujen laadun ohella korostuu kustannustekijöiden merkitys, mikä edellyttää kustannustekijöiden hallintaa vielä usean vuoden ajan. Toisaalta hitaan kehitysvaiheen jälkeen uusi kasvupyräys voi piristää kasvuprosentteja nopeastikin. Kuluttajahintojen nousu tulee hidastumaan kuluvana vuonna. Vaimea kotimainen talouskehitys on heijastunut hintatasoon, ja hintapaineet kansainvälisiltä raakaainemarkkinoilta ovat jääneet vähäiseksi. Valtiovarainministeriö arvioi, että kuluttajahintaindeksi kohoaa tänä vuonna vuositasolla keskimäärin noin 1,6 prosenttia ja ensi vuonna noin 2,1 prosenttia. Välillisten verojen kiristysten arvioidaan nostavan inflaatiota molempina vuosina noin 0,6 prosenttiyksikköä. Inflaatio-odotukset ovat maltilliset Suomen ohella myös muissa parhaan luottoluokituksen maissa.

4 3 Valtiovarainministeriö on arvioinut katsauksessaan palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 2,1 %. Ansioiden nousu hidastuu viime vuodesta, sillä työmarkkinajärjestöjen marraskuussa 2011 neuvotteleman raamisopimuksen toinen korotus on ensimmäistä korotusta pienempi. Mikäli työmarkkinajärjestöjen neuvottelema palkkaratkaisu sopeutuu vuosien osalta, ansioiden nousu hidastuu yhä ensi vuonna ja jää 1,5 prosentin tuntumaan. Vaikeasta suhdannetilanteesta ja eurokriisistä huolimatta työllisyystilanne pysyi Suomessa pitkään varsin vakaana. Viime vuoden loppupuolella työllisyys alkoi kuitenkin heikentyä. Myös työttömyyden kasvu on kiihtynyt kuluvana vuonna, ja työttömyysasteen arvioidaan nousevan 8,3 prosenttiin. Työllisyyslukujen ennakoidaan vielä heikentyvän jonkin aikaa, mutta vähitellen käynnistyvän talouskasvun odotetaan tasaavan tilanteen. Työllisten määrän odotetaan kuitenkin jäävän aikaisempaa matalammalle tasolle. Työllisyyden kasvunäkymät lähivuosille ovat vaimeat Kuntatalouden näkymät vuosina Kunta-alan nykyiset työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa saakka. Tänä vuonna kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan 1,8 %. Arvio sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukuma-arvion. Kunta-alan palkkasumma kasvanee hieman tätä enemmän. Työmarkkinajärjestöt pääsivät neuvottelutulokseen työllisyys- ja kasvusopimuksesta. Mikäli neuvottelutulos hyväksytään kattavasti myös liittotasolla, uusi sopimuskausi ulottuu Edellisen vuoden palkkaperintö ja työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset korotukset nostavat kuntien ansiotasoindeksiä vain noin prosentin verran eli ansioiden kasvu kunnissa hidastuu aikaisemmista vuosista selvästi. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumman kasvu vuonna 2014 jäänee ansiotason muutoksen tasolle. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksujen perusteet vuodelle 2013 vahvistettiin viime vuoden lopulla. Valtiontalouden kehyspäätös vuosille olettaa, etteivät maksujen tasot juurikaan muuttuisi tarkasteluajanjaksona. Kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasummaan näyttäisi säilyvän tulevalla kehyskaudella keskimäärin noin 30 prosentissa. Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu on tänä vuonna 2,04 % maksun perusteena olevasta palkasta. Peruspalvelubudjetin laskelmien taustaoletuksena on, että maksun suuruus nousee ensi vuonna 2,15 prosenttiin. Kuntatyönantajan työttömyysvakuutusmaksu on tänä vuonna palkkasumman ensimmäiseen euroon asti 0,80 % palkkasummasta ja sen ylittävältä osalta 3,20 %. Mikäli syksyllä 2013 neuvoteltu työmarkkinaratkaisu kuitenkin toteutuu, niin työttömyysvakuutusmaksu laskee. Tällöin maksu on palkkasumman ensimmäiseen noin euroon asti 0,75 % ja sen ylittävältä osalta maksu on 2,95 prosenttia. Kuntatyönantajan keskimääräinen KuEL-maksu oli vuosina noin 23,6 % suhteessa KuEL-palkkasummaan. Kuluvana vuonna työnantajan KuEL-maksu on keskimäärin 23,9 prosenttia. Jäsenyhteisöjen todellinen työnantajamaksu poikkeaa yleensä keskimääräisestä maksusta. Mikäli kuluvana syksynä saadaan kuitenkin aikaan kattava työmarkkinaratkaisu, työnantajan keskimääräinen KuELmaksu laskee ensi vuonna 23,70 prosenttiin.

5 4 Palkansaajan vakuutusmaksun suuruudesta tehtävä päätös vaikuttaa työnantajan osuuteen. Nyt näyttää siltä, että vakuutettujen eläkemaksut kohoavat kehyskaudella, kun sen sijaan kuntatyönantajan maksutaso jonkin verran alenisi kehyskauden loppupuolella. Opettajien keskimääräinen VaEL-maksu nousee tämän vuoden 19,4 prosentista ensi vuonna 2,4 prosenttiyksikköä ja on siten 21,8 prosenttia vuonna Tämän jälkeen maksun ennakoidaan alenevan hieman, mutta jäävän kehyskaudella 21 prosentin tuntumaani. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2012 esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 3,4 %. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitattu kustannustason nousun arvioidaan olevan viime vuotta hieman hitaampaa pudoten vajaan kahden prosentin tuntumaan. Vuonna 2014 kustannustason arvioidaan pysyvän edellisvuoden tasolla. Vaatimaton talouskasvu vaikuttaa väistämättä veropohjien kehitykseen ja kuntatalouden verotulojen kertymiin. Ansiot kasvavat tänä vuonna arviolta noin kaksi prosenttia, mutta koko talouden palkkasumman kasvu jää vain 1,4 prosenttiin. Myös yritysten tuloskehityksen odotetaan jäävän heikoksi. Kuntien verotulot kasvavat kuluvana vuonna kuitenkin yli 5 prosentilla, mikä johtuu poikkeuksellisista yhteensä noin 400 milj. euron tälle vuodelle ajoittuvista kertaluonteisista tilitysjärjestelmän muutoksista. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi kuluvana vuonna 0,14 prosenttiyksikköä 19,38 prosenttiin. Tilityksiä pienentävät jonkin verran myös kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt muutokset. Lähinnä perusvähennyksen ja työtulovähennyksen muutosten johdosta tuloista tehtävät kunnallisveron vähennykset kasvavat tänä vuonna yhden prosentin. Valtion vuoden 2013 talousarvion mukaan kuntien tuloverotuksen veroperustemuutokset vähentävät kunnallisveron tuottoa yhteensä (nettomääräisesti) noin 29 miljoonaa euroa. Menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Tänä vuonna kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan kokonaisuudessaan keskimäärin 5,6 %. Mikäli maltillinen työmarkkinaratkaisu tulee voimaan vuonna 2014, ansiotulojen kasvuvauhti hidastuu nykyisestä ja jää useimpien tutkimuslaitosten arvioiden mukaan 1,5 prosentin tuntumaan. Osana hallituksen sopeutustoimia luovuttiin vuosien ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksista. Hallitus kuitenkin sitoutui ehdollisesti kuluvan vuoden työmarkkinaneuvotteluissa tekemään ensi vuoden tuloveroperusteisiin 1,5 prosentin mukaisen asteikkotarkistuksen, kuitenkin niin että tarkistusta ei tehdä ylimpään euron tuloluokkaan. Kunnallisverotuksessa ansiotuloista tehtävien vähennyksien arvioidaan lisääntyvän vuonna 2014 hieman kuluvaa vuotta nopeammin eli noin 1,6 prosenttia. Kunnallisveroa tilitettäneen ensi vuonna 18,0 miljardia euroa. Kuluvalle vuodelle ajoittuvien kertaluonteisten erien vuoksi tilitykset kasvavat ensi vuonna vain noin prosentin. Kunta-ryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi Hallitusohjelmassa päätettiin, että kuntien yhteisöveron jako-osuutta jatketaan viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Myös vuosien jako-osuutta korotetaan yhä 5 prosenttiyksiköllä. Yhteisöverokanta laski vuonna 2012 puolellatoista prosenttiyksiköllä 24,5 prosenttiin.

6 5 Tuoreimmassa kehysriihessä hallitus päätti yhteisöveron laskusta edelleen 20 prosenttiin vuoden 2014 alusta. Kevennykset on kompensoitu kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Heikko taloustilanne on kääntänyt yhteisöveron kuluvana vuonna hienoiseen laskuun. Vuonna 2013 kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 29,49 %. Ensi vuonna sovellettava jako-osuus noussee tämän vuoden luvusta, mutta täsmällinen jako-osuus on vielä päättämättä. Peruspalvelubudjetin ennuste kuntien osuudeksi yhteisöveron tuotosta ensi vuonna on 35,17. Veroennustekehikossa kuntien jakoosuutena vuodelle 2014 on käytetty prosenttilukua 35,35. Luku täsmentyy, kun jako-osuuteen vaikuttavista toimista on päätetty. Tämän hetkisessä arviossa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään vuonna 2013 yhteisöveroa kokonaisuudessaan 1,3 miljardia euroa, mikä merkitsee noin 8 % kasvua vuoden 2012 kuntien tilityksiin. Vuonna 2014 yhteisöveron tilitykset kunnille kasvavat arviolta vajaat 5 prosenttia nousten 1,45 miljardin euron tuntumaan. Vuonna 2013 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin 1,3 miljardia euroa. Vuonna 2014 tilitysten arvioidaan kasvavan peräti 9 prosentilla. Tänä vuonna kuntien verotulojen tilitysten arvioidaan lisääntyvän kokonaisuudessaan peräti 5,7 %. Vuonna 2014 verotulojen tilitysten kasvu hidastuu kahteen prosenttiin, sillä edellisen vuoden kertaluonteiset erät nostavat vertailupohjan normaalia korkeammalle. Arvio on verrattain optimistinen sekä kunnallisveron tuoton että yhteisöveron tuoton suhteen Nurmeksen kaupungin taloudelliset näkymät Pielisen Karjalan seutukunnassa kaikkien toimialojen liikevaihdon on kasvanut vuoden 2012 keväästä vuoden 2013 kevääseen 1,7 % kun vuotta aikaisemmin supistuminen oli 1 %:n vauhdissa. Kasvussa on merkittävää koko teollisuuden kasvu, erityisesti elintarviketeollisuudessa ja puun sahauksessa. Toisaalta kaupan kasvu on noussut nollakasvusta 6,9 %:iin. Pielisen Karjalan aluetalouden työllisyyskehitys vuonna 2013 on heikentynyt vuoteen 2012 verrattuna ja on nyt vuoden 2009 tasolla. Vuoden 2012 verotuksen ennakkotietojen mukaan Nurmeksen maksuunpantava kunnallisvero nousee 1,8% ja yhteisöveron jako-osuus alenee 19,8 %. Nurmes oli ainoa Pielisen Karjalan kunta, joka ei nostanut vuodelle 2012 tuloveroprosenttia. Veroprosentin nostosta puhdistettu kasvu seudulla oli 1,1 % kun koko maassa kasvu oli 3,1% ja Pohjois-Karjalassa 2,4 %. Hallitusohjelman mukaiset valtionosuusleikkaukset toteutetaan asukaslukuperusteisesti: vuonna euroa, vuonna euroa, vuonna euroa ja vuonna euroa asukasta kohti. Vuosina leikkaus oli yhteensä 141 euroa asukasta kohti ja sen lisäksi vuonna 2012 kiinteistövero poistettiin valtionosuuksien verotulotasauksesta, mikä alensi tasausta Nurmeksessa 54 euroa asukasta kohti. Leikkauksia voi suhteuttaa tietoon, että yhden tuloveroprosentin muutos Nurmeksen verotuloihin on 113 euroa asukasta kohti. Takana on lähes kahden veroprosentin leikkaukset ja edessä runsaan prosentin leikkaukset. Nurmeksen kannalta merkittävä muutos on valtionosuuslainsäännön vuoden 2015 alusta, koska Nurmeksen valtionosuudet ovat 116 % verotuloista. Ko. uudistuksen kuntakohtaiset tiedot eivät toistaiseksi ole käytettävissä.

7 6 Kaupungin vuosikatevaatimus nousi vuonna 2013 poistoaikojen lyhentämisen ja investointiohjelman laajuuden vuoksi. Kaupungin lainakanta on noussut runsaaseen 12 miljoonaan vuoden 2013 lopussa. Kaupunki on arvioinut kantokykynsä kannalta kriittiseksi 18 miljoonan lainakannan, mikä vastaa vuoden 2012 kuntien keskimääräistä asukaskohtaista velkaa (2261 euroa/ asukas). Kaupungin talouden kannalta on ratkaisevaa miten kaupungin strategiassa onnistutaan väestökehityksen kääntämisessä, uusien teollisuusalueiden käyttöönotossa ja alueen kokonaiskysynnän säilyttämisessä. Nurmes pyrkii säilyttämään taloudellisesti terveen kunnan aseman. Toteuttamalla vaalikauden ajan vuosittain noin euron tuottavuusohjelmaa, mikä tarkoittaa noin yhtä prosenttia alhaisempaa nettotoimintamenojen kasvua kuin kunnissa keskimäärin. Kaupungin väkiluku oli syyskuun 2013 lopussa 8225 ja väkilukuennuste vuodenvaihteessa on Talousarvion valmistelun pohjana on seuraava Tilastokeskuksen ennusteen ylittävä oma tavoite vuosille : Tilastokeskus oma tavoite toteuma 8308 Väestömuutoksen lisäksi kuntatalouteen vaikuttaa myös väestön ikäjakauman muutos. Tilastokeskuksen ennusteen mukainen jakauma on seuraava: Yhteensä Verokertymän kannalta merkittävin on työikäisen (19-64 vuotiaiden) muutos: muutos suhteellinen -2,4-3,6-3,1-3,1-2,7-2,6 kumulatiivinen

8 7 Vaikka työiän ylittäminen ei merkitse suoraviivaisesti eläkkeelle siirtymistä, ennuste merkitsee huomattavaa painetta työpaikkojen vähentymiseen, koska työvoimareservinä olevien työttömien määrä on alentunut. Pielisen Karjalan kuntien verotuloennusteet ovat juuri tästä syystä muuta Pohjois-Karjalaa heikommat ,3 94,1 92,3 92,6 90, ,9 94,2 91,1 88,4 86, ,3 107,8 114,0 118,0 117, ,8 99,5 98,2 96,8 101, ,9 110,7 116,7 123,5 126,0 terveyspalvelut yht ,2 100,5 101,0 101,3 101,8 sosiaalipalvelut yht ,1 101,7 102,7 104,3 105,7 Kunnan onnistumisen kannalta tärkeää on löytää ne toimet, joilla kustannuksia voidaan alentaa vähentyneen kysynnän perusteella ja toisaalta ne toimet, joilla paikka kunnan elinvoimaisuutta voidaan ylläpitää. Kysyntämuutokset seuraavat väestömuutosta.

9 8 2. STRATEGINEN SUUNNITELMA Kuntayhteistyö ja organisaatiouudistukset Nurmeksen kaupungin strategian mukaan Nurmes on tulevaisuudessa osa Pielisen Karjalan uusimuotoista kuntaa. Strategian mukaan Nurmeksen kaupunki hakee joustavia neuvottelupolkuja yhteistyöhaluisten naapurikuntien kanssa. Palvelujen järjestämisessä tulevaisuudessa Nurmeksen kaupunki korostaa yhteistyötä naapurikuntien kanssa kaikkiin ilmansuuntiin. Vuonna 2014 Nurmeksen kaupunki osallistuu neljän kunnan yhdistysselvitykseen yhdessä Lieksan, Juuan ja Valtimon kanssa. Selvitys valmistuu syyskuussa Nurmeksen kaupunki ja Valtimon kunta sekä Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymä laativat SOTE-muutosselvityksen sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiosta alkaen. SOTE-selvitys valmistuu helmikuun 2014 loppuun mennessä. 4U-Nurmes - strategian toimeenpano Nurmeksen kaupungin strategian palvelulupauksena on vetomainen Nurmes. Vetovoimaisuus ansaitaan asukkailta laadukkailla palveluilla ja yrityksiltä positiivisella yrityskulttuurilla. Nurmes painottaa sijaintiaan Pielisen Karjalan logistisena keskuksena. Strategian toimeenpano jatkuu vuonna 2013 käynnistettyjen toimenpiteiden osalta. Tärkeimpiä asioita ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio, päivähoidon järjestämis- ja toimitilaratkaisut, uuden teollisuusalueen markkinointi, kuntien teknisten toimien yhteistyön tiivistäminen, Nurmeksen kaupungin uuden graafisen ilmeen julkistus ja käyttöönotto, kaupungin markkinointi ja 40-vuotisjuhlateeman toteutus. Toimintavuonna 2014 strategian toimeenpanossa toiminnallisia tavoitteita ovat: - SOTE-lähipalvelujen määrittäminen - päivähoidon toimitilakysymykset - houkuttelevien omakotitaloalueiden markkinointi - asumisen markkinoinnin lisääminen ja teemamessujen valmistelu - 40-vuotisjuhlavuoden tapahtumien toteutus - luovien alojen yrittäjien rohkaisu - konserniohjauksen päivitys - hankesalkun arviointi Nurmeksen kaupungin strategian toteutus on käynnistynyt hyvin, joten strategiaa ei päivitetä vuoden 2014 alussa, vaan päivitystarve arvioidaan uudestaan loppuvuodesta 2014, kun kunnat ovat valtuustoissaan ottaneet kantaa yhdistymisselvitykseen. Tuottavuusohjelma ja kehittämistehtävät Nurmeksen kaupungilla on käynnissä kolmevuotinen tuottavuusohjelma vuosille Tuottavuusohjelmalla tavoitellaan vuosittain 1 %:n tuottavuuden ( ) parantumista per vuosi kumulatiivisesti kolmen vuoden ajan. Lisäksi hallintokuntien kanssa on sovittu vuoden 2014 toiminnan kehittämistehtävät.

10 9 3. TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN Kaupunginvaltuuston strategiaseminaari linjasi vuoden 2014 talousarviota seuraavasti: Toiminnan uudelleenjärjestäminen voi perustua vain tuottavuuden nostamiseen. Talousohjelma ei voi perustua lykättyihin kustannuksiin. Valtuustoseminaarissa tavoitteeksi asetettiin talousohjelmalla alentaa nettotoimintamenojen kasvu yhden prosenttiyksikön alhaisemmaksi kuin on ennustettu kustannuskehitys vuosina Hallintokunnan tulee esittää eriteltynä toimet, jotka alentavat nettokustannusten nousua, ja arvio toimien taloudellisesta vaikutuksesta. Vuotuinen prosentin tuottavuuden nosto kumuloituu vuosittain. Talousohjelmalla parannetaan tulosta keskimäärin 0,5 miljoonaa vuodessa. Vuoden 2013 aikana ohjelmien varhaisella toteutuksella pyritään euron vaikutukseen. Tarkastelu koskee kaikkea toimintaa, lakisääteistä että muuta, sekä tuloja että menoja. Tarkastelu aloitetaan hallintokuntien oman ohjelman mukaan niin, että hallintokunnan kaikki toiminnot on käyty kertaalleen läpi vuoden 2015 talousarvion valmisteluun mennessä. Toimintaprosessi jatkuu yhtäjaksoisesti ja tehdyistä päätöksistä ja toteutumasta raportoidaan osavuosiraporteissa. Painopisteenä on aluksi sote-palvelut, jotta valmistelu tukisi sote-neuvotteluja. Tukipalveluiden järjestelyt lasketaan tilaajahallintokunnan tavoitteen saavuttamiseen tilaajan ja tuottajan yhteistyön lisäämiseksi. Tarkastelu koskee myös konserniin kuuluvia yhtiöitä ja yhteisöjä. Tytäryhtiöiden ja yhteisöjen on laadittava tuottavuuden parantamisohjelma, jolla pyritään noin prosentin vuotuiseen tuottavuuden parantamiseen vuosittain Hallintokunnat esittivät talousarvion laadinnan yhteydessä seuraavan ohjelman (tuhansia euroja): tavoite/vuosi yhteensä Keskushallinto Terveyskeskus Sosiaali Sivistys Tekninen yhteensä Hallintokuntien esityksien, joihin sisältyi vuoden 2014 tuottavuusohjelmaesitykset yhteensä 0,541 miljoonaa, jälkeen tilikauden tulos oli 2,24 miljoonaa alijäämäinen. Hallintokuntien kanssa käydyn neuvottelukierroksen jälkeen nettotoimintamenoja voitiin alentaa 1,064 miljoonaa. Talousarvion tilikauden tuloksen pitämiseksi vuoden 2013 talousarvion tasolla oli tarpeen esittää tuloveroprosentin nostamista 0,5 prosenttia 20,5 prosenttiin. Veronkorotuksella peitettiin siten noin neljäsosa kokonaistavoitteesta.

11 10 Hallinto- TA kunnat neuvottelutulos muutos toimintakate Keskushallinto Sosiaali Sivistys Tekninen toimintakate yhteensä verorahoitus+ rahoitus Vuosikate poistot tilikauden tulos poistoeron tuloutus tilikauden alijäämä Kaupungin investointiohjelman taso on aleni neuvotteluissa 18,434 miljoonasta 1,76 miljoonaa 16,674 miljoonaa. Muutokset kohdistuivat nettomääräisesti koko painollaan vuoteen Kaupunginhallituksen talousarviokäsittelyn aikana käyttötaloudessa sosiaalilautakunnan tuottavuusohjelma pieneni nettona euroa ja karsintatulos pieneni euroa vuodelle Investointiohjelma kasvoi nettona 1,02 miljoonaa euroa.

12 11 4. TALOUSARVION LASKENTAPERUSTEET JA OHJEISTUS Tulorahoituksen perusteet Talousarvioesityksen verotuloarviota on tarkennettu kuntaliiton lokakuun 2013 veroennusteen ja vuoden 2012 verotuksen ennakkotietojen perusteella. Viimeisin ennuste perustuu seuraavaan verotettavan tulon kehityslaskelmaan: Verovuosi ** 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Verotettava tulo Muutos % 2,4 1,8 2,2 0,0 1,2 2,5 3,2 Verotett. tulo /Asukas Muutos % 4,2 2,5 3,4 1,3 2,5 2,5 1,9 Efektiivinen veroaste % 13,51 13,20 13,26 13,59 13,60 13,64 13,68 Kaupunginvaltuusto on vahvistanut vuoden 2014 veroprosentit seuraavasti: - tuloveroprosentti 20,50 - yleinen kiinteistövero 1,02 - vakinainen asunto 0,45 - muu asuinrakennus 0,99, - yleishyödylliset yhteisöt 0,00 ja - voimalaitos 2,85. Yhteisöveron jako-osuus vuodelle 2014 määräytyy vuosien 2011 ja 2012 yhteisövero-osuuksien keskiarvon perusteella. Lopullinen jako-osuus tiedetään vasta vuodenvaihteessa. Verotuloarvio on laadittu 1,29 miljardin kuntaryhmän tuottoarvion pohjalta. Vuoden 2014 yhteisöverokanta alenee 24,5 %:sta 20 %:iin ja kuntaryhmän osuus nousee vastaavasti 29,49 %:sta 35,17 %:iin. Kuntaryhmän yhteisövero-osuus alenee viidellä prosenttiyksiköllä vuonna Verotuksen kirjanpitosäännösten vuoksi kunnan on kirjattava verotulot kassaperusteisesti. Talousarviossa esitetään arvio tilitysjärjestelmän perusteella kirjattavasta verotulosta. TILIVUOSI ** 2014** 2015** 2016** 2017** Verolaji Kunnallisvero Muutos % -0,5 1,6 6,5 0,9 0,5 1,8 3,9 Yhteisövero Muutos % 6,1-36,8 9,9 7,9 4,8-10,7-4,2 Kiinteistövero Muutos % 0,4 22,1 5,2 12,8 0,0 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % 0,3-1,6 6,7 2,2 0,8 0,7 3,1 Valtionosuusjärjestelmä muuttui vuoden 2010 miniuudistuksessa ns. yhden putken järjestelmäksi, jossa yleisten peruspalveluiden, esi- ja perusopetuksen, kirjaston ja kulttuurin, taiteen perusopetuksen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden valtionosuus

13 12 sekä verotulojen tasaus maksetaan yhdessä. Valtionosuutta korjataan siirtymätasauksella, joka säilyttää vuoden 2009 perusteiden mukaiset valtionosuudet perusopetuksessa, Opetusministeriön putken ulkopuolinen valtionosuus koskee ylläpitojärjestelmään kuuluvia valtionosuuksia (Nurmeksessa lukio) ja eräitä muita toimintoja (liikunta, nuorisotyö, kansalaisopisto, museot sekä aamu- ja iltapäivätoimintaa) ja niiden kuntarahoitusosuudet. Vuoden 2014 valtionosuuksissa on mukana inflaatiotarkistus. Valtionosuuksien muutos on arvioitu käytettävissä olevien valtion talousarvion ja ministeriöiden ennakkotietojen pohjalta. Osa tiedoista tarkentuu vasta kaupungin talousarviokäsittelyn jälkeen Valtionosuudet (tuhansia euroja) Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman tasauksia) Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Muutos Talousarvion muutokset ja kehittämistavoitteet Kuntalain muutoksen myötä valtuuston on asetettava määrärahojen lisäksi kullekin tulosalueelle määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet. Myös tavoitteiden sitovuus voidaan määritellä talousarviossa. Kaupungin tilikartta on uudistettu vastaamaan maakunnallisen taloushallintojärjestelmää, joka otetaan käyttöön vuoden 2014 alusta. Tulosalueissa ja kustannuspaikoissa on pyritty yhdenmukaisuuteen tilitoimiston muiden asiakkaiden kanssa. Hallintokuntien omassa talousarviossa sisäiset erät syövät määrärahaa kuten ulkoisetkin. Tuloslaskelmassa sisäiset erät eliminoidaan. Poistot ja sisäiset vuokrat on hallintokunnan sisällytettävä talousarvioonsa. Talousarvion sitovuus Määrärahat ovat käytettävissä kunnan lakimääräisiin tehtäviin ilman eri perusteluja ja kaupunginvaltuuston päätöksellä kaupungille otettuihin tehtäviin. Kaupungin toimialaa ei saa laajentaa ilman valtuuston tekemää päätöstä. Toimialamuutokset on esitettävä talousarvioperusteluissa. Valtuuston hyväksymässä talousarviossa määrärahat on annettu sitovasti tulosalueittain kuitenkin investointiosassa hankekohtaisesti. Käyttötalousosan perustelujen sitovuudesta on otettava huomioon lisäksi se, että mikäli kuntalaisille tuotettavassa palveluvalikoimassa, palvelutuotannon määrässä tai laadussa tai palveluverkossa tapahtuu talousarvioon nähden oleellisia muutoksia, on muutokset tuotava kaupunginvaltuustoon. Perusteluosan tekstit ohjaavat tulosalueiden toimintaa. Mikäli ne eivät toteudu, on siitä informoitava kaupunginhallitusta.

14 13 Talousarvion toimintaohjeet Talousarvion hallintokuntakohtaisen käyttösuunnitelman laatiminen Kunkin toimielimen on laadittava käyttösuunnitelma tulosalueittain tarvittaessa aina menolajierittelyyn saakka. Hallintokunta voi päättää harkintansa mukaan mikä luottamushenkilöelin tai kuka virkamies ratkaisee tulosalueen kustannuspaikkaa alempien määrärahojen jakamisen. Käyttösuunnitelman on pysyttävä valtuuston antamissa tulosaluekohtaisissa rajoituksissa ja tavoitteissa. Jos hanketta ei ole mainittu talousarvioperusteluissa ja hallintokunta hyväksyy hankkeen toteutettavaksi, tulee sen tapahtua kaupunginvaltuuston hyväksymän toimialan ja -vallan puitteissa. Käyttösuunnitelmaa voidaan tarkistaa hallintokunnan omalla päätöksellä. Kaupunginhallitus voi antaa käyttösuunnitelman laadinnasta tarkempia ohjeita, joilla voidaan velvoittaa hallintokunnat, kuntayhtymät ja konserniyhtiöt raportoimaan erikseen määriteltyjen konsernitavoitteiden suhteen. Kaupunginhallitus raportoi valtuustolle kolmesti vuodessa tavoitteiden toteutumisesta. Hallintokunnat ja terveyskeskus raportoivat toukokuun ja syyskuun lopussa sekä tilinpäätöksessä kaupunginhallitukselle. Poikkeuksena on sivistystoimen perusopetus ja lukio, joiden osalta ensimmäinen raportointi on viideltä kuukaudelta, joka esitetään toisen kolmanneksen yhteydessä. Konserniyhtiöt raportoivat vain syyskuun lopussa ja tilinpäätöksessä. Talousarviolainojen ottaminen ja lyhentäminen Kaupunginhallituksella on oikeus ottaa talousarviossa oleva lainamäärä joko kotimaisia ja/tai ulkomaisia lainoja niin, että päätös koskee - lainan ennenaikaista takaisinmaksamista sekä lainaehtojen muuttamista talousarviossa olevien määrärahojen puitteissa - talousarviolainaa, jonka laina-aika on vähintään kaksi vuotta ja enintään 30 vuotta - talousarviolainaa, jonka nimelliskorko lainanottohetkellä voi olla enintään 8 prosenttia - talousarviolainaa, jonka emissiokurssin ja nimelliskoron perusteella laskettava efektiivinen korkoprosentti saa olla enintään 10 prosenttia. Kaupunginjohtajalla on oikeus tehdä koron- ja valuutanvaihtosopimuksia sekä sopimuksia muuttuvakorkoisen lainan enimmäis- ja vähimmäiskorosta enintään hyväksytyssä talousarviossa olevan lainakannan verran. Vaihtosopimuksia voidaan tehdä kotimaisen tai ulkomaisen osapuolen kanssa, jonka pitkäaikainen luottokelpoisuus on hyvä. Tilapäisluoton ottaminen Kaupunginkamreerilla on maksuvalmiuden turvaamiseksi oikeus ottaa kassalainoja, joita saa kulloinkin olla enintään 4 miljoonaa euroa.

15 14 5. KÄYTTÖTALOUSOSA Voimassaoleva virka- ja työehtosopimus on voimassa saakka. Uusi tuloratkaisun kustannusvaikutukseksi on arvioitu 0,5 % vuonna Lomaraha on laskettu palkansaajakohtaisesti. Sivukustannukset on laskettu seuraavasti: TyönantajamMaksut Sairausvakuutusmaksu 2,04 2,14 2,14 2,14 2,14 Työttömyysvakuutusmaksu 2,90 2,67 2,67 2,67 2,67 Eläkevakuutusmaksu josta palkkaperusteinen 16,45 16,75 16,95 17,15 17,15 Opettajan eläkemaksu (osittainen omavastuu) 19,67 20,94 20,94 20,94 20,94 Tapaturma ja tal.tuki 0,75 0,75 0,75 0,75 0,75 Yhteensä opettajat 25,36 26,50 26,50 26,50 26,50 Yhteensä muut 22,14 22,31 22,51 22,71 22,71 Lopulliset työnantajakustannukset vahvistetaan vasta joulukuussa Myöhemmissä taulukoissa esitys LTK 2014 tarkoittaa hallintokunnan alkuperäistä esitystä. KJ 2014, SV2015, SV2016 ja SV 2017 ovat kussakin vaiheessa esittelijän tai toimielimen esitys Keskusvaalilautakunta Vuonna 2014 on EU-vaalit ja vuonna 2015 eduskuntavaalit sekä vuonna 2016 kunnallisvaalit. Oikeusministeriö maksoi vuonna 2012 valtiollisista vaaleista kunnille korvausta 1,9 euroa/äänioikeutettu. Keskusvaalilautakunnan käyttöön on varattu määrärahoja seuraavasti: Keskusvaalilautakunta TA 2013 LTK 2014 KJ 2014 SV 2015 SV 2016 SV 2017 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan käyttöön on varattu määrärahoja seuraavasti: Tarkastuslautakunta TA 2013 LTK 2014 KJ 2014 SV 2015 SV 2016 SV 2017 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

16 Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuuston käyttöön on varattu määrärahoja seuraavasti: Kaupunginvaltuusto TA 2013 LTK 2014 KJ 2014 SV 2015 SV 2016 SV 2017 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen tuottavuusohjelma toimistonhoitajan palkkakustannukset ,5 ruokahuolto työntekijää (2>0,5) 48 lomituskompensaatio 8,4 hyötyeläinsubventio 30 Pikes 2 hankkeet 45 terveyskeskuksen tuottavuushankkeet Yhteensä 284, Keskushallinnon kehittämistehtävä: Kuntien välisen työnjaon kehittäminen ja kustannustehokkaan toimintamallin valmistelu. Maaseutuhallinnon toiminnan järjestelyt ja kuntalaskutuksen muutosten valmistelu. Kaupunginhallitus Edustusmäärärahoihin sisältyy sekä kaupunginvaltuuston että -hallituksen puheenjohtajalle 300 euron edustusmääräraha tilitysvelvollisuudella ja yhteensä 1000 euroa valtuustoryhmille käytettäväksi seutukuntayhteistyöhön liittyviin tilaisuuksissa kaupunginhallituksen määrittelemien käyttöperusteiden mukaan. Markkinoinnin määräraha on euroa, johon sisältyy kaupungin 40- vuotisjuhlan kustannuksia. Keskushallinto siirtyy väistötiloihin alkaen. Ystävyyskuntatoiminta jatkuu Nadvoitsen koulun kanssa.

17 16 Avustukset Kaupunginhallituksen euron avustusmäärärahan käyttö: Avustukset Taito P-K ry vuokratuki käsityökeskukselle Lieksa-Nurmes lentokenttä Oy yhtiön osakkaiden sopimus 2500 Nurmes-Valtimo sotainvalidit toiminta-avustus 2000 Jäähalli Oy sopimus 4300 SMPS Lieksan järvipelastajat ry järvipelastustoimintaan Pielisellä 1800 veteraanijärjestöt havuseppel a vaipparaha 100 euroa syntyneestä lapsesta 6200 Yhteensä Kaupunki luopuu lomitustoiminnan hintasubvention maksamisesta alkaen osana tuottavuusohjelman mukaista avustus- ja tukitoiminnan uudistamista. Kaupunginkanslia Kaupunginkanslia kaupungin keskushallinnon osana huolehtii kaupungin ylimpien päättävien elinten valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävistä, yleishallinnosta, viestinnästä ja kuntamarkkinoinnista ja henkilöstöhallinnosta. Toimistotiimi lakkautetaan vuoden 2014 alusta lukien, ja muu kuin kaupungintalolla työskentelevä toimistohenkilöstö siirtyy ao. hallintokunnan alaiseksi. Yksi viranhaltija jää eläkkeelle vuonna 2014, eikä tilalle palkata uutta viranhaltijaa. Henkilöstöhallinto Työsuojelun ja työterveyshuollon toiminnan painopistealueet on määritelty voimassaolevissa työsuojelun ja työterveyshuollon toimintaohjelmissa. Työsuojelun toimintaohjelma seuraavalle kaudelle tulee uusia vuoden 2014 aikana. Työterveyshuollon toimintaohjelma tarkistetaan vuosittain. Rahatoimisto Rahatoimisto avustaa kaupunginhallitusta vuotuisen talousarvio- ja taloussuunnittelukiertoon liittyvien tehtävien lisäksi myös erikseen sovituissa kehittämistehtävissä. Kaupunki ostaa taloushallintopalvelut yhteistoimintasopimuksessa määritellyssä laajuudessa Lieksan kaupungin liikelaitokselta, Pielisen Karjalan tilitoimistolta. Tilitoimisto siirtyy vuoden 2014 alusta käyttämään PTTK Oy:n maakunnallisesti kilpailuttamia talous- ja henkilöstöhallinnon ohjelmia maakunnallisen tietotekniikkastrategian mukaisesti. Tietohallintopalvelut kaupunki ostaa P-K:n Tietotekniikkakeskus Oy:lta palvelusopimuksen mukaisesti.

18 17 Konsernihallinto Perusterveydenhuolto Terveyskeskuksen kehittämistehtävä: Viikonloppupäivystyksen järjestäminen Pielisen Karjalassa. Valtimon vuodeosaston toimintamalin valmistelu palvelutalon valmistumiseen mennessä. Kaupungin kustannusten hallinnan kannalta keskeistä on terveydenhuollonkuntayhtymäkustannusten rajoittaminen vastaamaan väestörakenteen mukaista kysynnän muutosta. Kaupunki on ottanut käyttöön terveydenhuoltolain edellyttämän hyvinvointikertomusmenettelyn. Nurmes käyttää KASTE-hankkeessa kehitettyä sähköistä hyvinvointikertomusta. Kuntayhtymän ja kaupungin väestöterveyden tavoitteet vuodelle 2014: 1. Päihdehaittojen vähentäminen tavoitteena alkoholin vuosimyynnin väheneminen siten, että alkoholin myynti vähenee 0,4 l /vuosi. Lähtötaso seurannassa on vuosi 2010 (alkoholin myynti Nurmeksessa ja Valtimolla 8,5 l/asukas). 2. Kakkostyypin diabetekseen sairastumisen ilmaantuvuuden hillintä 3. Osallisuuden lisääntyminen terveyttä ja hyvinvointia lisäävissä asioissa ja yli 75- vuotiaiden toimintakyvyn ja kotikuntoisuuden parantaminen 4. Terveyserojen kaventaminen ottaen huomioon lisääntynyt monikulttuurisuus. Väestöterveyden (hyvinvoinnin ) ja palvelujärjestelmän kehittämisen painopisteet vuonna 2014 ovat: Työllisyyden edistäminen Alkoholihaittojen vähentäminen Lasten ja nuorten terveyden ja turvallisuuden edistäminen Työ- ja ikäihmisten terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhdistäminen Turvallisuussuunnittelu Hallintokunnat ja kuntayhtymä laativat väestöterveyden toimenpidesuunnitelmat käyttösuunnitelmien yhteydessä ja raportoivat osavuosiraportin yhteydessä toteutumasta. Terveydenhuollon kuntayhtymä raportoi erikoissairaanhoidon sopimuksien toteutumista sekä peruskuntien palveluiden käytöstä peruskunnille vähintään kolmannesvuosiraportoinnin yhteydessä. Ympäristöterveydenhuolto Kaupungin ympäristöterveydenhuollon palvelut on tuottanut alkaen Joensuun kaupunki.

19 Nurmeksen kaupunki ei maksa kunnan korvausta eläinlääkintälain 22 :n mukaisesta hyötyeläimen hoidosta aiheutuneista eläinlääkärin matka- ja toimenpidekustannuksista alkaen. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannusosuudet: Kehittämistoiminta Pielisen Karjalan kehittämiskeskus Oy:n toiminta-avustus ja hankerahoitusosuus maksetaan puoliksi asiakaskuntien väestön ja puoliksi omistusosuuden suhteessa yhteensä Kaupungin omaan hankerahoitukseen varataan euroa. Grow Green Nurmes- hanke päättyy Nuorisokeskus Kaupungin rahoitusosuus nuorisokeskustoiminnasta on euroa ja PielisAreenan kuntalaiskäytöstä euroa. Konserniyhtiöille asetettavat tavoitteet 2014: 18 Tunnusluvut ja mittarit Nurmeksen Lämpö Oy Tp 2011 Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Taloudellisuus ja hinnoittelu Liikevaihto 3,767 M 4,405 M 4,5 M 4,5 M Käyttökate 25,5 % 22,1 % > 25 % 25 % Nurmeksen Lämpö Oy:n kehittämistehtävänä on valmistautua toimintaympäristön muutokseen. Tunnusluvut ja mittarit Kiinteistö Oy Nurmeksen vuokratalot Tp 2011 Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Toiminnan laajuutta koskevat tavoitteet Huoneistojen käyttöaste 94,4 94,3 >95 % 95 % Kohteet kiinteän laajakaistan piiriin heti kun tarjontaa heti kun tarjontaa Taloudellisuus ja hinnoittelu Keskimääräinen vuokrataso 6,77 /m2 7,12 /m2 alle Pielisen Karjasen Karja- alle Pielilalan keskiarvon keskiarvon Kaupungin energiatehokkuusohjelma toteutui toteutui mukana mukana Kiinteistö Oy Nurmeksen vuokratalojen kehittämistehtävänä on tappion pienentäminen niin, että yhtiön osakepääoma säilyy koskemattomana ja selvittää indeksisidonnaisten vuokrien muuttamisen omakustannusvuokriksi.

20 19 Tunnusluvut ja mittarit Loma-Nurmes Oy Tp 2011 Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Toiminnan laajuutta koskevat tavoitteet Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Nuorisokäytön osuus 74 % 72 % 78 % 80 % Taloudellisuus ja hinnoittelu Tulos Loma-Nurmeksen kehittämistehtävä on PielisAreenan käytön ja kannattavuuden parantaminen. Työllistäminen Työllistämiseen (oppisopimus, vajaatyökykyisten palkkatuki, velvoitetyöllistäminen) on varattu kymmenen henkilön määrärahoja vastaava määräraha. Ruokahuolto Ruokapalvelun tuotanto on keskitetty yhteen tuotantokeittiöön, Kyrölän tuotantokeittiö. Nurmeksen kaupungin ruokapalvelut toimittaa ateriapalvelut sisäisenä toimintana. Asiakkaina ovat päiväkotien-, koulujen-, vanhainkodin-, toimintakeskuksen ja Kuusikummun ateriat sekä ulkoiset asiakkaat terveyskeskuksen kuntayhtymän potilasateriat ja Kyrölässä toimivat palvelukotien asiakkaat ja henkilöstöateriat Suoritteiden toteumavertailu ja kehitysarvio , sisältää kaikki valmistetut ateriat tot 2010 ateriat/ateriasuoritteeksi muunnettuna / tot 2011 ateriat/ateria suoritteeksi muunnettuna / arvio 2012 ateriat/ateria suoritteiksi muunnettuna / arvio 2013 ateriat arvio 2014 ateriat Ateriamäärät pysynevät ennallaan. Maaseutuhallinto Nurmes tuottaa Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon maaseutuhallintopalvelut. Kaupunginhallituksen määrärahat: Kaupunginhallitus TA 2013 LTK 2014 KJ 2014 SV 2015 SV 2016 SV 2017 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot

LIEKSAN JA NURMEKSEN TEKNINEN VIRASTO

LIEKSAN JA NURMEKSEN TEKNINEN VIRASTO LIEKSAN JA NURMEKSEN TEKNINEN VIRASTO Tulosyksiköt Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta toimii rakennusvalvonta-, maisematyölupa-, maa-aineslupa- ja ympäristönsuojeluviranomaisena.

Lisätiedot

Nurmeksen kaupunki TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2017

Nurmeksen kaupunki TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2017 Nurmeksen kaupunki TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2017 Kaupunginvaltuusto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO sivut 1. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT... 2 1.1. Yleinen taloudellinen tilanne...

Lisätiedot

2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI

2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI 2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI 2 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 2. Talousarvion toteutuminen... 3 2.1 Nuva-kuntayhtymä... 3 2.2 Sosiaali ja terveyspalvelujen talouden toteutuminen 1.1. 30.6.2016... 6 3. Toiminnan

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Tilausten toteutuminen

Tilausten toteutuminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 233 22.8.2016 73 Tilausten toteutuminen 30.6.2016 Asianro 348/02.02.02/2016 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 22.8.2016 233 Talousjohtaja Anna-Kristiina

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017

Lisätiedot

Vuoden 2009 talousarvion toteutuma Kaupunginjohtaja Mauri Gardin

Vuoden 2009 talousarvion toteutuma Kaupunginjohtaja Mauri Gardin Vuoden 2009 talousarvion toteutuma 31.8.2009 Kaupunginjohtaja Mauri Gardin Budjettivertailua vuoteen 2008 25.9.2009 Ulkoinen laskelma 2008 2009 Muutos % Tilanne 31.8.2009 8kk 8kk Toimintatuotot 36 536

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Kuntatalouden tilannekatsaus

Kuntatalouden tilannekatsaus Kuntatalouden tilannekatsaus 8.9.17 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 15-1 Tilastokeskus,

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille. Kaupunginhallitus 71 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 10 06.03.2017 Kaupungin talouden toteutuminen 2016, kaupunki ja liikelaitokset 2072/02.02.02/2016 KHALL 06.02.2017 71 Talous vuonna 2016 Uudenkaupungin

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Talousarvion toteutuminen

Talousarvion toteutuminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 294 Talousarvion toteutuminen 31.8.2016 Asianro 348/02.02.02/2016 Talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi 6.10.2016: Liitteenä ovat koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS JA TALOUSARVION 2018 VALMISTELUTILANNE. Eeva Suomalainen Talousjohtaja

TALOUSKATSAUS JA TALOUSARVION 2018 VALMISTELUTILANNE. Eeva Suomalainen Talousjohtaja TALOUSKATSAUS JA TALOUSARVION 2018 VALMISTELUTILANNE Eeva Suomalainen Talousjohtaja TALOUSKATSAUS Valtionvarainministeriön (VM) mukaan Suomen talous on selvässä nousussa. Ennusteen mukaan Suomen talous

Lisätiedot

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus Kaupungin talouden ohjaus Luottamushenkilökoulutus 9.8.2017 Talousarvio ja suunnitelma Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio

Lisätiedot

Tilausten toteutuminen

Tilausten toteutuminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 146 30.5.2016 48 Tilausten toteutuminen 31.3.2016 Asianro 348/02.02.02/2016 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 30.5.2016 146 Talousjohtaja Anna-Kristiina

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Nurmeksen kaupunki KAUPUNGINHALLITUS KÄYTTÖSUUNNITELMA. vuoden 2015 talousarvio

Nurmeksen kaupunki KAUPUNGINHALLITUS KÄYTTÖSUUNNITELMA. vuoden 2015 talousarvio 1 Nurmeksen kaupunki KAUPUNGINHALLITUS KÄYTTÖSUUNNITELMA vuoden 2015 talousarvio Rahatoimisto 10.12.2014 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. STRATEGINEN SUUNNITELMA... 3 2. TALOUSARVION TAVOITTEET KAUPUNGINHALLITUKSELLE...

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Kuntapäivät Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Talouskasvu piristynyt vihdoinkin

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin

Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin 1 (5) Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin Nurmeksen kaupungin tilinpäätös oli talousarviota vahvempi vuonna 2016. Kaupungin tilikauden tulos oli 532 064 euroa ja ylijäämä esitettävien

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020

Lisätiedot

Talousarvio toteutuminen

Talousarvio toteutuminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 152 Talousarvio toteutuminen 30.4.2016 Asianro 348/02.02.02/2016 Talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi 25.5.2016: Liitteenä ovat koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain

Lisätiedot

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9 1000 TA Ennuste 07/ Erotus 2015/ Muut. % Kunnallisvero 42.950 43.015 65 20.345 20.450 106 0,5 Yhteisövero 2.000 2.079 79 1.332 1.254-78 -5,9 Kiinteistövero 2.750 2.801 51 36 77 41 114,0 Yhteensä 47.700

Lisätiedot

Verotulojen toteutuminen ja ennuste

Verotulojen toteutuminen ja ennuste Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 316 Talousarvion toteutuminen 31.10.2015 Asianro 60/02.02.02/2015 Talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi Liitteenä ovat koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain lokakuun

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti heinäkuun lopun tilanteesta Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 719, Nurmeksessa 7 967 ja Valtimolla 2 297 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Suunnittelukehysten perusteet

Suunnittelukehysten perusteet Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016 KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016 1 KÄYTTÖTALOUS 1.1 Raportointi talousarvion toteutumasta Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittaisella raportoinnilla, joka toteutetaan kaupunginhallitus

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 10.2.2014 Tammi marraskuu Kh. 17.2.2014 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys

Lisätiedot

Siun soten kehys Omistajaohjaus

Siun soten kehys Omistajaohjaus Siun soten kehys 2018 Omistajaohjaus 10.10.2017 MAKSUSOSUUKSIEN PERUSTEET Perussopimuksen 24 ja 25 Järjestämis- ja tuottamisvastuun aiheuttamat nettokustannukset rahoitetaan jäsenkuntien suorittamalla

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion laadintatilanne

Vuoden 2017 talousarvion laadintatilanne Vuoden 2017 talousarvion laadintatilanne 19.9.2017 Budjetin perusteet Budjettiesityksen laadinta perustuu KH:n 25.4.päättämiin ohjeisiin Määrärahakehys rakennettiin kaupungin talouden kokonaiskehyksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 300 Vuoden 2014 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Pekka Heikkinen,

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 7.5.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Kuntien verotuloennusteet, verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotuloennusteet, verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotuloennusteet, verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Taloustorstai syyskuu 2017 Jukka Hakola Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton uusi veroennuste» Vuoden 2016

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

kustannukset nousivat euroa.

kustannukset nousivat euroa. 1 (5) Nurmeksen tulot kasvoivat menoja enemmän Nurmeksen kaupungin tulot kasvoivat vuonna 2015 menoja enemmän. Kaupungin tilikauden tulos oli 460 816 euroa ja ylijäämä esitettävien tilinpäätössiirtojen

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2016 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2016 Kuntien lkm 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5 18,0

Lisätiedot

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden valmistelu Tuottavuusohjelman koordinaatio- ja seurantatyöryhmän

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA VEROVUOSI 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** VÄESTÖ ikäryhmitttäin, 31.12. 0-24 vuotiaat 1 858 1 805 1 763 1 721 1 677 1 642 Muutos % -1,8-2,9-2,3-2,4-2,5-2,1

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin. Vaikutukset verotuloihin 2017

Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin. Vaikutukset verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin Vaikutukset verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutuksista kunnan verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksella

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Sivu 1. Tuloarviot uu Talous- Toteu- Poikke- Käyttö Talous- Toteu- Poikke- Käyttö NETTO N arvio tuma ama % arvio tuma ama % EUR B

Sivu 1. Tuloarviot uu Talous- Toteu- Poikke- Käyttö Talous- Toteu- Poikke- Käyttö NETTO N arvio tuma ama % arvio tuma ama % EUR B Talousarvion toteutumisvertailu 1.1.- 31.10.2012 Ulkoinen/sisäinen Keskimääräinen käyttö--% saisi olla 833 % Sivu 1 KAYTTOTALOUSOSA Sito Määrärahat Tuloarviot uu Talous- Toteu- Poikke- Käyttö Talous- Toteu-

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016 Juankosken kaupunki Tilinpäätös 2016 Väestömuutokset ja rakentaminen Juankosken virallinen väkiluku 31.12.2016 on 4727. Vähennystä edelliseen vuoteen 77. Syntyneiden enemmyys -37. Kuntien välinen nettomuutto

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot