2. Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma Tuloslaskelman tunnusluvut 28

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2. Tilikauden tuloksen muodostuminen 24 2.1 Tuloslaskelma 24 2.2 Tuloslaskelman tunnusluvut 28"

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Toimintaympäristö Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Henkilöstön määrä ja muutokset Jyväskylän talouden kehitys Strategiset kehittämishankkeet Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma Tuloslaskelman tunnusluvut Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma Rahoituslaskelman tunnusluvut Rahoitusasema ja sen muutokset Tase Taseen tunnusluvut Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernitase Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernitaseen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet Talousarvion toteutuminen Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen ja käyttötalousosan toteutumisvertailu Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Ylittyneet määrärahat ja alittuneet tuloarviot 95

2 9. Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernitase Tilinpäätöksen liitetiedot Rahoituslaskelma Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Omistukset muissa yhteisöissä Liikelaitosten tilinpäätöslaskelmat Kunnan konsernitilinpäätöksen liitetiedot Yhdistelmälaskelmat Käytetyt kirjanpitokirjat ja tositelajit Allekirjoitukset 148

3 1 TOIMINTAKERTOMUS 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1. Toimintaympäristö Jyväskylän kasvu jatkuu: Vuoden 2005 aikana kaupungin asukasluku nousi lähes 900:lla, mikä oli Espoon ja Oulun jälkeen suhteellisesti nopeinta suurten kaupunkien joukossa. Myös koko Jyväskylän seudun kasvu oli maan ripeimpiä. Naapurikuntien väestö lisääntyi yli 600:lla. Maakunnan veturiseudun osuus Keski-Suomen väestöstä on 62 % ja työpaikoista 64 % Väkiluvun muutokset * Seudun muut kunnat Jyväskylä * Jyväskyläläisten lisäys on pitkään koostunut pääosin nuorten aikuisten muuttovoitosta, mutta viime vuonna väkiluvun lisäys kertyi enemmän luonnollisesta kasvusta kuin muuttoliikkeestä. Vuonna 2005 syntyi jyväskyläläistä, mikä on suurin määrä vuoden 1984 jälkeen. Muuttoliikkeen johdosta 0-vuotiaita oli vuoden lopussa tuhatkunta. Kaupungin järjestämien päivähoidon palvelujen kysyntä pysyi ennallaan. Perusopetusta antavissa kouluissa ja lukioissa oli oppilaita 165 (1,9 %) vähemmin kuin vuonna Yli 65-vuotiaiden määrä lisääntyi 230:lla eli kaksi prosenttia. Uusia jyväskyläläisiä yrityksiä syntyi 424 ja nettolisäystä kertyi 213. Kasvumäärä oli korkein vuoden 1996 jälkeen. Neljän suurimman työnantajan osuus Jyväskylän työpaikoista on lähes neljännes. Työllisten määrän kasvu oli edelleen lähinnä palveluyritysten varassa. Vuonna 2005 oli jyväskyläläisiä ennakkotiedon mukaan Heistä työllisiä oli (42,6 %). Vuodesta 1995, jolloin työllisten osuus oli 36,9 %, väestön lisäys oli ja työllisten Työlliset ja muut jyväskyläläiset Työlliset Muut * 2005*

4 2 Työllisten lisääntymisestä huolimatta työttömyys jatkui suurimpana ongelmana. Työttömiä oli vuonna 2005 keskimäärin eli 19 vähemmän kuin edellisenä vuonna, ja keskimääräinen työttömyysaste (14,8 %) oli 0,1 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna Työttömyysasteen kehitys oli lähes yhtä heikkoa vertailukaupungeissakin. Suomen 14:ssä yli asukkaan kaupungissa työttömyysaste oli vuoden lopulla keskimäärin 12,4 %, pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa 13,4 % ja Jyväskylässä 15,3 %. 25 Jyväskylän työttömyysasteet joulukuussa Asunto- ja muu rakentaminen jatkui Jyväskylässä vilkkaana: Asuntoja valmistui 869, mikä on vähän enemmän kuin vuosina keskimäärin. Muu rakennustuotanto ( kuutiometriä) jäi pitkäaikaisen keskiarvon ( ) alapuolelle. Vuonna 2005 myönnettyjen rakennuslupien perusteella asuntorakentamisen määrä pysyy ennallaan ja muun rakentamisen volyymi kasvaa merkittävästi vuonna Taloustutkimus Oy:n vuonna 2005 valmistuneessa VIP imagotutkimuksessa sekä Efektia Oy:n palveluja koskeneessa tutkimuksessa Jyväskylä menestyi jälleen erinomaisesti. Uuden aallon Jyväskylä julistautui vuosikymmen sitten kaupunkipolitiikan uudistajaksi Suomessa. Strategian keskeisenä kulmakivenä oli ja on rajoja ylittävän kumppanuuspolitiikan rakentaminen. Kaupunki ei luo menestystään yksin omin toimin, vaan ja ainoastaan onnistumalla rakentamaan kehityshankkeita ja turvaamaan palvelunsa elinkeinoelämän, naapurikuntien, oppilaitosten ja kolmannen sektorin kanssa Vuoden 2004 alusta virallistettu uusi seutukuntajako kasvatti Jyväskylän seudun kuntien lukumäärän viidestä yhdeksään. Noin asukkaan, toiminnallisesti rajattomaksi pyrkivä Jyväskylän seutu rakentaa yhä enemmän yhteen tiivistyvää tulevaisuuttaan verkostokaupunkihankkeella. Kymmenentenä kuntana siinä on mukana Suolahti. Verkostokaupungin ensimmäisessä aallossa luotiin luottamuksen pohjaa kirkastamalla käsityksiä monen toimijan yhteisistä pyrkimyksistä. Sitä jatkettiin toimintokohtaisilla selvityksillä. Nyt ollaan toisessa aallossa, jolloin käydään toteuttamaan seudullisia ratkaisuja myös kunnallisiin peruspalveluihin. Tämän askeleen on väitetty olevan seutupolitiikan uskottavuuden todellinen mittari. Näköpiirissä on jo vaiheittain etenevän verkostokaupungin kolmas aalto, kuntarakenteen uudistus seutupohjalta. Jo vuoden 2008 alkuun mennessä on verkostokaupungin alueella mahdollisuus järjestää kaksi kolmannesta kunnallisista palveluista yli kuntarajojen.

5 3 Toiminnallisuus ja seudullisuus ovat Jyväskylän lähtökohtia myös kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa. Asiaa koskevassa kannanotossa kaupunginhallitus totesi mm. seuraavaa: Kasvava Jyväskylä on mahdollinen, toiminnallisesti perusteltu ja kansanvaltainen vastaus myös demokratiavajeeseen, mikä on yhdessä ongelmaksi todettu. Jyväskylän kaupungin ja Korpilahden kuntaliitoksen selvityshanke on käynnistänyt kuntarakenneuudistuksen seuraavan vaiheen. Montako kuntaa on jo vuoden 2009 alussa liittymässä yhteen, sen näyttää lähitulevaisuus. Kaupungin vuosikate ei tilinpäätöksen mukaan kattanut poistoja ja lainakanta kasvoi merkittävästi. Investointien taso oli edelleen korkea. Talouden voidaan siten katsoa olleen vuonna 2005 epätasapainossa. Vuosikate kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna ja lainakannan kasvu pieneni, joten talouden suuntaa voidaan pitää oikeana. Tilikauden ylijäämä oli seurausta satunnaisista, kertaluonteisista tuloista joita ilman edellisten vuosien alijäämä olisi edelleen kasvanut. 1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kunnallisvaalit Kaupunginvaltuusto valittiin lokakuussa vuonna 2004 toimitetuissa kunnallisvaaleissa. Vaalien tulos muodostui seuraavaksi: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Kansallinen Kokoomus Suomen Keskusta Vihreä liitto Vasemmistoliitto Kristillisdemokraatit Suomen Kommunistinen Puolue 18 valtuutettua 12 valtuutettua 12 valtuutettua 7 valtuutettua 5 valtuutettua 3 valtuutettua 2 valtuutettua. Vaalien jälkeen yksi valtuutettu ilmoitti siirtyvänsä vasemmistoliiton valtuustoryhmästä sitoutumattomana Suomen Kommunistisen Puolueen valtuustoryhmään. Kaupunginvaltuusto Valtuusto piti vuoden 2005 aikana 13 kokousta ja käsitteli 211 asiaa. Kokousten lisäksi pidettiin viisi valtuustoseminaaria. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi Henna Virkkunen (KOK) ensimmäisenä varapuheenjohtajana Jukka Juusela (KESK) ja toisena varapuheenjohtajana Hilkka Illman (SDP). Keskeisiä asioita valtuuston työskentelyssä olivat hallinnon uudistuksen loppuunsaattaminen, kaupungin uusien strategioiden valmistelu ja hyväksyminen, peruspalvelut, kaupunkisuunnittelu ja talous sekä verkostokaupunkiyhteistyö ja siihen liittyen kunta- ja palvelurakenneuudistus. Valtuusto antoi lausunnon kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeesta. Valtuusto päätti Tanssisali Lutakon toimitiloista ja Cygnaeus-lukion toiminnan siirrosta Wilhelm Schildtin katu 2 koulukiinteistöön. Valtuusto päätti uuden voimalaitoksen sijoituspaikasta, Jyväskylän Veden liiketoiminnan ja omaisuuden myynnistä Jyväskylän Energia Oy:lle sekä uimahallin ja Hipposhallin lunastamisesta kaupungille.

6 4 Valtuusto hyväksyi Kinkomaan sairaalan muutostöiden rahoituksen ja Kyllön terveysaseman peruskorjauksen hankesuunnitelman. Valtuusto hyväksyi vesihuollon kehittämissuunnitelman sekä asunto-ohjelman vuosille Valtuusto merkitsi tiedoksi kaupungin keskustan kehittämisen vision ja kaavoitusohjelman vuosille Kaupunkisuunnitteluun liittyen valtuusto hyväksyi postikorttelin asemakaavan muutoksen, Keljon Prisman asemakaavan muutoksen, Ainolanrinne II:n asemakaavan, asemakaavan muutoksen keskussairaalan pysäköintitaloa varten, entisen linja-autoaseman asemakaavan muutoksen, Haukkalanrannan alueen asemakaavan, Kaakkolampi II:n asemakaavan, Korteniityn alueen asemakaavan, Savelan alueen asemakaavan muutoksen sekä entisen rautatieaseman asemakaavan muutoksen. Lisäksi valtuusto hyväksyi Lutakonpuiston hankesuunnitelman. Valtuusto hyväksyi kaupungin liiketoiminnan omistajapoliittiset linjaukset. Valtuusto hyväksyi vuoden 2004 tilinpäätöksen ja sen yhteydessä henkilöstökertomuksen. Valtuusto hyväksyi myös vuoden 2006 talousarvion ja siihen liittyvän taloussuunnitelman sekä päätti voimalaitosrakennusta lukuun ottamatta pitää veroprosentit ennallaan. Lisäksi valtuusto päätti tilintarkastajan valinnasta vuosille Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus keskittyi kaupunkiyhteisön kokonaisjohtamiseen sekä toimialojen ja tytäryhtiöiden strategiseen johtamiseen. Kaupunginhallitus kokoontui 43 kertaa ja käsitteli 589 asiaa. Valmistelevia iltakouluja pidettiin 19 ja niissä käsiteltiin 45 asiaa. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Veijo Koskinen (SDP), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Pirkko Selin (KESK) ja toisena varapuheenjohtajana Ari Hiltunen (KOK). Kaupunginhallitus huolehtii valtuustossa käsiteltävien asioiden valmistelusta. Tällöin erityisesti hallinnon uudistamiseen, talouden tasapainottamiseen, kaupunkisuunnitteluun ja verkostokaupunkiyhteistyöhön sekä elinkeinopolitiikkaan liittyvät asiat olivat keskeisiä. Kaupunginhallitus antoi Keski-Suomen ympäristökeskukselle lausunnon Keski-Suomen kulttuuriympäristöohjelmasta ja Keski-Suomen tiepiirille Rantaväylän kehittämissuunnitelmasta sekä hyväksyi Hippoksen alueen suunnittelun periaatteet ja merkitsi tiedoksi kaavoitusohjelman vuosille Lisäksi kaupunginhallitus antoi ympäristökeskukselle lausunnon uuden voimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselvityksestä, Jyväskylän maalaiskunnalle Kuohu Vesanka - Ruoke osayleiskaavaehdotuksesta ja Keski- Suomen liitolle maakuntasuunnitelman alustavasta luonnoksesta. Kaupunginhallitus päätti kaupungin riskienhallinnasta ja vakuuttamisesta, omistajaohjauksen toteuttamisesta kaupungin tytär- ja osakkuusyhtiöissä ja toiminnanohjausjärjestelmän (ERP) hankkimisesta sekä vahvisti konserniohjeet. Kaupunginhallitus hyväksyi henkilöstöpoliittisen Jyväskylä-sopimuksen ja Jyväskylän kaupungin kansainvälistämisstrategian. Kaupunginhallitus hyväksyi Jyväskylän kaupungin ja Kiinassa sijaitsevan Kunmingin kaupungin välisen yhteistyösopimuksen.

7 5 Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi opetuslautakunnan laatiman kouluverkon taloudellisia vaikutuksia koskevan selvityksen. Peruspalvelujen osalta kaupunginhallitus hyväksyi selonteon lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilanteesta vuonna 2004 sekä lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman laatimisen. Lisäksi kaupunginhallitus päätti hakeutumisesta Terve Kunta verkostoon toimikaudelle ja päätti, että kaupunki lähtee mukaan Keski-Suomen matkapalvelukeskuksen toimintaan. Kaupunginhallitus hyväksyi yhteisen selvityksen tekemisen Korpilahden kunnan ja Jyväskylän kaupungin kuntaliitoksesta. Toimielimet Kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus ovat lisäksi valinneet jäsenet seuraaviin toimielimiin: - kaupunginhallitus - kaupunkisuunnittelulautakunta - opetuslautakunta - kulttuuri- ja nuorisolautakunta - kunnan keskusvaalilautakunta - liikuntalautakunta - rakennus- ja ympäristölautakunta - sosiaali- ja terveyslautakunta - tarkastuslautakunta - Keski-Suomen pelastuslautakunta - Säynätsalon kaupunginosalautakunta - tuotannollisten tukipalvelujen johtokunta - Jyväskylän Veden johtokunta - Kylän Kattauksen johtokunta - Jyväskylän Seudun Työterveyden johtokunta - Jyväskylän Tilapalvelun johtokunta - kuntayhtymien yhtymävaltuustot - historiatoimikunta - kaupungin edustajia eri yhteisöihin, yhtiöihin, yhdistyksiin, säätiöihin yms.

8 1.3 Henkilöstön määrä ja muutokset 6 Palkkaa saavan henkilöstön määrä vuosina Vakinaiset Määräaikaiset Palkkaa saavaa henkilöstöä oli vuoden 2005 viimeisenä päivänä (sis. 43 sivutoimista tuntiopettajaa) eli 95 henkilöä vähemmän kuin edellisvuoden viimeisenä päivänä. Vakinaisia työntekijöitä oli yhteensä henkilöä eli 78 % kaupungin henkilöstöstä. Vakinaisen henkilöstön määrä lisääntyi koko kaupunkitasolla 32 henkilöllä, kun verrataan keskenään vuoden viimeisten päivien lukuja ( ). Palkkaa saavat vakinaiset henkilöt ( ) tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vakinaisten palvelussuhteiden lukumäärä oli ( ), joka oli sama kuin edellisvuonna. Vuoden lopussa oli palkattomalla virkavapaalla tai työlomalla yhteensä 346 henkilöä (vuonna henkilöä). Palkkaa saavan henkilöstön vähennykset ovat kohdistuneet määräaikaisiin työntekijöihin. Määräaikaisten työntekijöiden määrä väheni 127 työntekijällä, kun verrataan vuoden viimeisten päivien lukuja. Kaupungin määräaikaisesta henkilöstöstä oli sijaisia yli puolet, 57 %. Kaupungin sijaisista 71 % työskenteli sosiaali- ja terveystoimessa. Muita määräaikaisia työsuhteita kuin sijaisia oli erityisesti sivistystoimessa, jossa työskentelee puolet kaupungin muista määräaikaisista. Kuvio 2 kuvaa vakinaisen palkkaa saavan vakinaisen henkilöstön kuukausittaista vaihtelua. Kuviot 3 ja 4 kuvaavat määräaikaisen henkilöstön määrien vaihtelua vuoden aikana.

9 7 Määräaikaiset ilman sijaisia tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Sijaiset tammi helmi maalis 841 huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Henkilöstön määrä toimialoittain tilasto Toimiala: vakinaiset määräaikaiset sijaiset yhteensä työllistetyt Sos. ja terv.palv Sivistystoimi Yhdyskuntatoimi Liiketoiminta Hallintokeskus Liikelaitokset: Total Altek Kylän Kattaus Pelastuslaitos Työterveys Vesilaitos Tilapalvelu Yhteensä

10 8 Kaupungin henkilöstömäärä on lähtenyt laskuun kesästä 2005 alkaen. Henkilöstömäärät vähenivät kaikilla toimialoilla ja liikelaitoksissa, paitsi liiketoimintatoimialueella, jossa henkilöstömäärä kasvoi talous- ja hankintapalvelukeskuksen perustamisen myötä 50 henkilöllä vuoden aikana. Talous- ja hankintapalvelukeskukseen siirtyi toimialoilta pääasiassa kaupungin vakinaista henkilöstöä. Kaupungin henkilöstömäärän vähenemisen taustalla on taloustoimikunnan edellyttämä 10 % henkilöstömäärän vähennys. Vähennyksiä on saatu aikaan siten, että määräaikaisia työsuhteita ei ole uusittu, sijaisuuksia ei ole täytetty, eikä vapautuviin tehtäviin ole palkattu uusia työntekijöitä siinä määrin kuin edellisvuonna. Henkilöstövähennykset on toteutettu Jyväskylä-sopimuksen periaatteiden mukaisesti ilman irtisanomisia tai lomautuksia. Taloustoimikunnan lähtökohta henkilöstömäärän vähennyksille valtuustokaudella on kaupungin henkilöstömäärä, joka oli Vuoden 2005 lopulle asetettu henkilöstömäärätavoite oli (ei sisällä vesilaitoksen 67 työntekijää). Kaupungin palkkaa saava henkilöstömäärä oli viime vuoden lopussa (sisältää vesilaitoksen 67 työntekijää). Kun vesilaitoksen henkilöstö vähennetään kaupungin henkilöstömäärästä , on taloustoimikunnan edellyttämä henkilöstömäärän vähennystavoite alitettu 42 henkilöllä. 1.4 Jyväskylän talouden kehitys Kuntatalouden jatkuva vaikea tilanne heijastui myös Jyväskylään ja kaupungin taloudellinen tila oli vuonna 2005 edelleen heikko joskin edellistä vuotta parempi. Vuosikate oli 15,3 milj. euroa ja toteutui 12,3 milj. euroa alkuperäistä talousarviota ja 6,3 miljoonaa muutettua talousarviota parempana. Vuosikate kattoi poistoista 65,2 % ja näin mitaten kaupungin tulorahoitus oli epätasapainossa. Edelliseen vuoteen verrattuna vuosikate parani 10,2 milj. euroa. Käyttötulojen vertailukelpoinen kasvu oli 10,6 miljoonaa ja käyttömenot kasvoivat saman verran, joten käyttötalouden nettomenot pysyivät edellisen vuoden suuruisina (-0,02 %). Tähän ja samalla vuosikatteen suuruuteen vaikuttivat ratkaisevasti poikkeuksellisen suuret maan myyntitulot. Käyttömenojen 3,3 prosentin kasvu oli merkittävästi alhaisempi kuin kunnissa keskimäärin, joten kehityksen suunta on oikea ja talouden tasapainotustoimenpiteet alkavat tuottaa tulosta. Alkuperäinen talousarvio ylittyi myyntivoittojen osalta noin 9 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveystoimen nettomenot lisääntyivät 7,5 milj. euroa eli 4,1 % ja opetustoimen nettomenot kasvoivat 3,5 milj. euroa (5,2 %). Verotulot kasvoivat 6,8 milj. euroa ja valtionosuudet 4,0 milj. euroa. Kunnallisverojen kasvu oli 4,2 milj. euroa eli 2,2 %. Kunnallisverojen pieni kasvu oli seurausta mm. ansiotulovähennyksen kasvusta, joka osin kompensoitiin valtionosuuksien lisäyksen avulla. Yhteisöveron tuotto kasvoi 1,1 milj. euroa (7,7 %). Kiinteistöveron tuotto kasvoi 1,4 miljoona euroa (9,8 %). Poikkeuksellisen suuri kasvu oli seurausta siitä, että vuoteen 2004 kohdistui suuria aikaisempien vuosien verojen oikaisuja. Toimialat pysyivät talousarvioissaan hyvin. Käyttötalouden nettomenot alittivat muutetun talousarvion 1,5 miljoonalla eurolla. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna nettomenot alittuivat 6,6 miljoonalla eurolla poikkeuksellisen suurten maan myyntivoittojen seurauksena. Sosiaali- ja terveystoimen nettomenot ylittivät alkuperäisen talousarvion 2 miljoonalla eurolla. Menojen ylittyminen pystyttiin ennakoimaan ja ottamaan huomioon talousarvion muutoksina vuoden aikana.

11 9 Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 159,1 milj. euroa eli euroa asukasta kohti. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 11,5 milj. euroa (118 /asukas). Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna lainojen määrä on edelleen suuri. Investointien määrä pysyi edelleen korkealla tasolla ja oli kaikkiaan 37,8 milj. euroa. Suurimmat investointikohteet olivat Virastotalon peruskorjaus (3,6 milj. euroa), Kypärämäen (2,3), Lohikosken (1,1) ja Keljonkankaan (0,7) koulujen peruskorjaukset. Uimahalli ja Hipposhalli siirtyivät kaupungin omistukseen. Yhdyskuntarakentamiseen käytettiin 10,1 milj. euroa ja vesilaitoksen investointeihin 5,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2005 ylijäämä on 102,7 milj. euroa. Kun aikaisempien vuosien alijäämät olivat yhteensä 13,2 milj. euroa, vuoden 2005 lopussa yhteenlaskettuna ylijäämä on 89,5 milj. euroa. Poikkeuksellisen suuri ylijäämä on seurausta vuoden 2005 lopussa tehdystä Jyväskylän Veden myynnistä Jyväskylän Energia Oy:lle. Kaupasta kirjattiin kaikkiaan 116,2 miljoonan euron myyntivoitto. Ilman tätä vuosi 2005 olisi ollut edelleen selvästi alijäämäinen. Talous toteutui talousarviossa ennakoitua paremmin mutta talouden voidaan katsoa olleen vuonna 2005 edelleen epätasapainossa. Plussat + Asukasluku ja työpaikkojen määrä kasvoivat edelleen + Jyväskylän ja seudun asema tutkimusten mukaan maan vahvimpia + Ohjelma talouden tervehdyttämiseksi ja palvelurakenteen uudistamiseksi + Talouden suunta kääntyi, alijäämä pystyttiin kattamaan + Kunta- ja palvelurakenneuudistus käynnistyi Miinukset - Työttömyysaste oli edelleen korkea - Vuosikatteen paraneminen ja alijäämän kattaminen osin kertaluonteisten tekijöiden seurausta - Palvelurakennepäätökset näkyvät taloudessa viiveellä - Talouden rakenteellinen epätasapaino on edelleen olemassa 35 Nettoinvestoinnit (ilman vesilaitoskauppaa), poistot ja vuosikate Miljoonaa euroa ,6 15, , , , ,8 10 3,5 5,7 5, Nettoinvestoinnit Poistot Vuosikate

12 10 Tulot ,7 milj.euroa Investointitulot 19,8 % Antolainojen vähennys 0,8 % Lainanotto 4,8 % Käyttötulot 11,9 % Verotulot 26,8 % Tulorahoituksen korjauserät 15,5 % Satunnaiset tulot 13,8 % Korko-, rahoitus- ja muut tuotot 1,1 % Valtionosuudet 5,6 % Menot ,5 milj.euroa Lainojen lyhennykset 4,6 % Antolainojen lisäys 24,5 % Konsernihallinto 2,5 % Liiketoimintatoimiala 1,3 % Sosiaali- ja terveystoimen toimiala 33,8 % Investointimenot 6,2 % Korko-, rahoitus- ja muut menot 0,8 % Tulorahoituksen korjauserät 0,1 % Valmistus omaan käyttöön 2,3 % Liikelaitokset 11,8 % Sivistytoimen toimiala 9,5 % Yhdyskuntatoimen toimiala 2,7 %

13 1.5 Strategiset kehittämishankkeet Kaupunkistrategian uudistaminen Tavoite: Koulutus- ja kehittämisohjelman yhteydessä uudistetaan kaupungin strategia. Poliittisten päätöksentekijöiden osallistumisesta strategian laadintaan tehdään erillinen ohjelma. Strategialla vahvistetaan verkostokaupunkiyhteistyötä, tuetaan uudistuvaa ja innovatiivista kaupunkipolitiikkaa, parannetaan palvelutuotantoprosessien toimivuutta, tehostetaan resurssien käyttöä ja saatetaan kaupungin talous tasapainoon. Kaupunkistrategian uudistaminen perustui ns. kolmikantaperiaatteelle eli poliittisten päättäjien, viranhaltijoiden ja henkilöstön edustajien yhteistyölle. Strategian laadinnassa olivat toimialat keskeisesti mukana. Ne tekivät omat strategiansa laatimisprosessin yhteydessä. Strategian laadinta kytkettiin yhteen toiminta- ja taloussuunnitelman tekemiseen. Strategiset linjaukset sisältyvät vuosien taloussuunnitelmaan. 2. Palvelutuotannon seudullinen uudistaminen Tavoite: Vuonna 2004 tehdään selvitys seudullisesta palvelurakenteesta ja -kapasiteetista. Selvityksen perusteella tunnistetaan niitä kohdealueita, joissa on eritystä tarvetta uudistaa palvelurakenteita seudulliselta perustalta. Vuonna 2005 kehittämistoimet suunnataan selvityksen perusteella valittuihin kohteisiin. Tavoitteena on nykyisen palveluranteen seudullinen tiivistäminen ja kapasiteetin tehokkaampi hyödyntäminen. Erityisenä tavoitteena on estää turhia opetus- sekä sosiaali- ja terveystoimen investointeja ja vahvistaa yhteisten palvelujen käyttöä yli hallinnollisten rajojen. Vuoden 2005 aikana valmistui edellisvuonna alkanut peruspalveluita koskenut seudullinen selvitys, joka käsitti mm. päivähoitoa, vanhuspalveluja, peruskouluja, lukioita ja tilahallintoa. Selvityksen jälkeen työtä on jatkettu edellishankkeilla, joissa on ollut omat vastuuhenkilöt. Hankkeista on raportoitu kunnanjohtajien ja kunnanhallitusten puheenjohtajien ryhmää, joka on ohjannut valmistelua. Päivähoidon seudullinen hanke on edennyt vuonna 2006 päätöksentekovaiheeseen. 3. Kolmannen sektorin toiminnan tukirakenteiden vahvistaminen Tavoite: Järjestöistä on muodostunut merkittäviä seudullisia hyvinvointipoliittisia toimijoita. Niiden kautta kanavoituu taloudellisia resursseja ja sisällöllistä osaamista seudulle. Kolmannen sektorin yhteistyön edistäjänä ja tuki- ja neuvontaorganisaationa toimii Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry (KYT). Kaupunki yhdessä seudun ja maakunnan muiden toimijoiden kanssa vahvistaa KYT:in toimintaedellytyksiä kolmannen sektorin tukirakenteiden luomisessa. Yhtenä konkreettisena tavoitteena on aikaansaada Ray:n rahoituksen turvin toimitilaratkaisu (Hyvinvoinnin edistämiskeskus), joka turvaa järjestöjen ammattihenkilökunnalle riittävät ja ajanmukaiset tilat sekä edistää järjestöjen välistä yhteistyötä. Kaupunki on myöntänyt vuoden 2005 talousarvion työllistämismäärärahasta tukea Keski-Suomen yhteisöjen Tuki ry:lle (KYT), joka on järjestöjen tuki- ja neuvontaorganisaatio ja joka vastaa useista järjestöjen yhteistä Eu- yms. hankkeista. KYT on aloittanut vuoden aikana uusia hankkeita.

14 12 Vuoden aikana aloittivat Jyväskylässä Stakesin aluetoimisto ja lapsiasiainvaltuutetun toimisto. Kaupunki on antanut vuokratukea Stakesin aluetoimistolle, joka sijaitsee osoitteessa Matarakatu 4. Samaan taloon on muuttanut useita järjestöjä ja sinne on syntymässä Hyvinvoinnin Edistämiskeskuksen nimellä kulkeva hyvinvointialan toimijoiden keskittymä. 4. Vitapolis Tavoite: Vitapolis kokoaa yhteen ikääntyvän väestön hyvinvointiin liittyvää osaamista Jyväskylän seudulla. Tavoitteena on tuottaa palveluja sekä seudullisiin että valtakunnallisiin, ja mahdollisesti myös kansainvälisiin tarpeisiin. Vitapolis yhdistää julkista ja yksityistä osaamista ja toimintaa vankkaan yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkimukseen ja -opetukseen. Yhteistyönä kehitetään laaja-alaista osaamista ja näyttöön ja uusiin näkemyksiin perustuvia hyvän toiminnan malleja. Osaaminen Vitapolikseen kuuluva Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenter -säätiö on aloittanut toimintansa loppuvuodesta Säätiölle on valittu hallitus ja valtuuskunta sekä määräaikainen johtaja vuodelle Säätiössä tulee työskentelemään lisäksi osa-aikainen projektityöntekijä ja alkuvuodesta 2006 haetaan myös määräaikaiseen työsuhteeseen erikoistutkijaa, jonka tehtävänä on hankevalmistelutyö yhdessä johtajan kanssa. Erityisesti vuosi 2006 tulee olemaan säätiön jäsenyhteisöjen käynnissä olevien gerontologian alueen hankkeiden verkottamista GeroCenter - säätiön toiminta-alustalle sekä uusien hankevalmistelujen työstämistä eri yhteistyötahojen kanssa. Säätiön tarkoitus on ylläpitää ja edistää ikääntyvien ja iäkkäiden henkilöiden toimintakykyä ja hyvinvointia sekä luoda tiedollisia ja toiminnallisia edellytyksiä hyvälle ja tasapainoiselle vanhenemiselle gerontologisen ja muiden vanhenemista tutkivien tieteenalojen tiedon ja osaamisen pohjalta. Säätiön kotipaikka on Jyväskylä, mutta sen jäsenyhteisöt edustavat monipuolisesti seudullista ja kansallista toimintakenttää. Kiinteistöt Vitapolis-hankkeen toteuttamisedellytyksistä kiinteistötalouden näkökulmasta päätettiin teettää hankeselvitys syksyllä Hankeselvityksessä konkretisoidaan toimintakokonaisuus erityisesti yksityisten palveluntuottajien osalta. Konkretisoidun toimintakokonaisuuden ja kiinteistöistä tehtävien kuntoarvioiden perusteella laaditaan arviot Vitapolis-hankkeen toteuttamiskelpoisuudesta kiinteistötalouden näkökulmasta. Hankeselvitys valmistuu kesään 2006 mennessä. 5. Seudullinen päivähoito Tavoite: Hankkeen tavoitteena on palvelujärjestelmä, joka tarjoaa seudulla asuville perheille joustavan päivähoitopalvelun ja kuntien yhteiset erityispalvelut. Samalla tarkistetaan päivähoidon palveluverkko, toimitilatarve ja peruskorjaustarpeet. Yksityisen hoidon ja kotihoidon tuen muodot ja taso yhdenmukaistetaan. Kaksivuotinen päivähoidon seudullinen kokeilu käynnistyi toukokuussa 2005, mukana on kahdeksan kuntaa. Hankkeen tuloksena on valmisteltu päivähoidon seudullinen palvelualue, joka mahdollistaa alkaen päivähoitopaikkojen käytön yli kuntarajojen. Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan päivähoitopalveluiden yhdistämisestä yhteiseen organisaatioon on valmistunut esitys päätöksentekoa varten.

15 13 Yksityisen hoidon tuen kuntalisä on yhdenmukaistettu alkaen neljässä kunnassa ja kolmen kunnan kuntalisä maksatus on keskitetty päivähoidon palvelukeskukselle. Jyväskylän kaupungin päiväkotiverkkosuunnitelma perustuu kaupungin kaavoitussuunnitelmiin, rakentamisaikatauluihin, väestöarvioon, palvelutarpeen kehittymiseen. Siinä on huomioitu tilojen kunto, alueen koulu- ja muut tilat. Jyväskylän maalaiskunnan kanssa on sovittu kuntien raja-alueiden päivähoitopalveluiden järjestämisestä. 6. Innoroad Jyväskylä - Tieliikenteen osaamiskeskus Tavoite: Liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiantona ELC Finland Oy teki vuonna 2004 esiselvityksen tiekuljetuselinkeinon kehittämisestä Suomessa. ELC Finland Oy on tehnyt sittemmin Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiön ja Keski-Suomen liiton toimeksiannosta liiketoimintasuunnitelman Jyväskylän vahvuuksista ja mahdollisuuksista tieliikenteen osaamisen kehittämiselle. Sen mukaan Jyväskylän poikkitieteellinen human technology -ajattelu sekä kuljetusinsinöörikoulutuksen pitkät perinteet luovat hyvän pohjan toimialan strategiselle kehittämiselle. Suunnitelman pohjalta käynnistettävä hanke yhdistää tieliikenteen tutkimustoiminnan (Jyväskylän yliopisto), kuljetus- ja ajoneuvoteknologian opetuksen ja kehityksen (Jyväskylän ammattikorkeakoulu), ammattihenkilöstön koulutuksen (Jyväskylän ammattiopisto) liiketoiminnan kehittämiseen (Jykes). Projekti laaditutti kevään aikana Tietoykköset Oy:llä selvityksen Jyväskylä - Oulu - ja Jyväskylä - Tukholma -lentoyhteyksien tarpeellisuudesta vientiyrityksille ja julkisille toimijoille. Innoroadin osalta Yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteinen ajosimulaattori -hanke on edennyt: Agorassa sijaitsevalla simulaattorilla voidaan testata mm. henkilön suoriutumiskykyä väsyneenä ja tämänvaikutuksia ajokäyttäytymiseen. Jamk/TeLi:llä on meneillään kaksi merkittävää hanketta: TEMIL vuoden 2006 loppuun ja KUPES kuljetusalan perusselvitys. Innoroad -hanke osallistui (JAO ja Jamk/TeLi) Logistiikka -seminaariin yhteisosastolla Innoroad Learning Cafe järjestettiin Tilaisuudessa oli läsnä n. 30 tieliikenteen alan asiantuntijaa, seminaarin tavoitteena oli markkinoida hanketta maakunnassa ja jäsentää sitä yhdessä alan keskeisten toimijoiden kanssa. Hanke rahoitti Lievestuoreen Road Traffic ja Motor Center -hankkeen liiketoimintasuunnitelman laatimisen. Suunnitelma valmistui Jamk on käynnistänyt Innoroad - kehittämiskeskuksen toiminnan viidellä kehittämisalueella: ihminen liikenteessä, turvallisuus, ympäristö, liikenneteknologia ja liiketoimintaosaaminen; keskukseen on resurssoitu myös vetäjät. Yliopiston osalta on selvitetty tutkimuskohteita, jotka liittyvät Agoran Innoroad -teemaan. Yliopiston, Jamk:n ja JAO:n tutkimus- ja kehittämishankkeista on päätetty laatia tarkennettu hankelista, jotka kootaan Innoroadin pääteemojen alle ja selvitetään hankkeiden käynnistysrahoituksen tarpeet (päätökset siirtyivät vuodelle 2006). Innoroadin visuaalinen ilme on päätetty ja käynnistetty markkinointimateriaalin tuotanto. 7. Tuotteistamisklinikka Tavoite: Suomessa on kehittämisessä, rahoittamisessa ja riskien hallinnassa tarve uusille kustannustehokkaille prosessityökaluille. Aluekeskusohjelman kautta käynnistetyssä hyvinvointiteknologiaprosessissa (Wellness Dream Lab) saatua kokemusta voidaan monistaa eri

16 14 toimialoille ja laajemminkin kehittämistoimintaan. Kaupungin aloitteesta käynnistetään selvitys jatkotoimenpiteistä yhdessä prosessin toimijoiden kanssa. Tähän mennessä saatujen kokemusten mukaan hankkeelle on saatavissa ulkopuolista rahoitusta, minkä lisäksi palveluille on testattua kysyntää sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Uusi lähestymistapa muuttaa myös oppimisympäristöjä. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on menettely otettu jo käytäntöön, kuten myös Jyväskylän yliopiston Agora Centerissä. Ammattikorkeakoulukentässä on ilmennyt kysyntää saada menettely käyttöön eri puolille Suomea. Hankkeen valmistelu on vielä kesken. Hanke sisältyy korkeakoulujen aluestrategiaan, joka käsitellään opetusministeriön tulosneuvotteluissa kevään 2006 aikana. 8. Monitoimijaisessa ympäristössä tuotettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannonohjausmalli TUMA Tavoite: Hankkeen päätavoite on tuotteistaa tuotannonohjausmalli ja siihen kehitettävä tuotannonohjausjärjestelmä. Tavoitteena on tarjota palvelutuotantoon aikaisempaa tehokkaammat prosessienhallinnan, laadunvalvonnan ja kilpailuttamista tukevat työkalut. Hanke tukee yksityisten ja 3. sektorin palveluntuottajien mahdollisuuksia integroitua aikaisempaa paremmin kuntien hallinnoimiin palveluprosesseihin. Pienten palveluntarjoajien mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuihin ja aidosti kilpailla suurten kansa ovat vähäiset, ellei kehitetä uusia ratkaisuja kuntien vastuulla oleviin prosesseihin, laadunvalvontaan ja viestinnän menetelmiin. Hankkeessa pilotoidaan sähköisiä työkaluja, jotka tarjoavat myös pienille palveluntuottajille mahdollisuuden tarkoituksenmukaiseen viestintään palvelujen tilaajan kanssa. Nämä työkalut pääosin ostetaan (kilpailutuksen perusteella) olemassa olevilta yrityksiltä ja ne räätälöidä tarpeiden ja tavoitteiden mukaisiksi. Kehitettyjen ratkaisujen pohjalta sekä viranomaisille että palveluyrityksille laaditaan koulutusohjelmat niiden tehokkaaksi hyödyntämiseksi. Yritysten kasvun ja kehityksen kannalta oleellista on tuottaa palveluita liiketaloudellisesti kannattavasti ja siten, että asiakassuhteista muodostuu riittävän pitkäjänteisiä. Palvelujen tilaaja on suurimmalta osin julkinen sektori (kunnat). Yritysten toiminnan kannalta onkin tärkeää, että ne osallistuvat päämiehen prosessien kehittämiseen ja näin varmistetaan myös kehitettävien työkalujen osuvuus. Tuotannonohjauksen tavoitteet: 1. Mahdollistaa useista palveluntuottajista (monitoimijaympäristössä) koostuvan, joustavan tuotantoresurssin hyödyntämisen. 2. Antaa mahdollisuuden suunnitella ja järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaalle hänen tarpeisiinsa sopivin, kustannustehokkain palvelu ja hoito laatutasolla. 3. Mahdollistaa asiakkaan saaman palvelun ja hoidon seuraamista reaaliajassa. 4. Kehittää informaation kulkua, dokumentointia, tietoturvaa ja laadunvalvontaa. Hanke toteutetaan suurimmissa Länsi-Suomen tavoite 2-alueen kaupungeissa. Prosessimallien ja työkalujen kehittäminen tapahtuu yhteistyössä erikokoisten palveluntuottajien kanssa. Projektin kokonaisjohtamisesta vastaa projektin omistaja Jyväskylän kaupunki, Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus. Prosessin läpiviemisessä hyödynnetään Wellness Dream Labissa käyttöönotettua vaiheistettua tuotteistamismallia, jonka avulla järjestelmä saatetaan käyttöön. Malli integroi yleiset laatujärjestelmäkriteerit tuotteistamishankkeeseen. Hankkeen laadun ohjaukseen kiinnitetään erityistä huomiota.

17 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Konsernihallinto Vuoden 2005 alussa tuli voimaan kaupungin uusi organisaatiorakenne ja uudet luottamuselimet aloittivat toimintansa. Uusi organisaatio perustuu toimialamalliin. Toimialoja ovat sosiaali- ja terveystoimi, sivistystoimi, yhdyskuntatoimi ja liiketoiminnan toimiala. Myös uudistettu hallintokeskus aloitti toimintansa. Entisestä keskushallinnosta siirtyi toimintoja liiketoiminnan ja yhdyskuntatoimen toimialueille. Hallintokeskus jakaantuu kaupunginkanslian, suunnittelun ja kehittämisen sekä kaupunkipolitiikan vastuualueille. Vuoden aikana on uudistettu johtamisjärjestelmiä ja toimintamalleja uuden organisaatiorakenteen mukaiseksi. Jyväskylän Veden liiketoiminta siirtyi Jyväskylän Energia Oy:n yhteyteen vuoden 2006 alussa. Jyväskylän Veden liikelaitoksen johtokunnan toiminta päättyi vuoden 2005 lopussa. Kaupungille laadittiin uusi strategia, joka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa taloussuunnitelman yhteydessä. Strategiaa laadittiin vuoden aikana valtuustoseminaareissa, kaupunginhallituksen iltakouluissa sekä viranhaltija- ja henkilöstöseminaareissa. Strategiassa määritellään suunnat, joilla tasapainotetaan kaupungin talous, varmistetaan kaupungin ja seudun menestys ja kilpailukyky sekä turvataan kuntalaisten hyvinvoinnin perusta. Strategian yhteydessä laadittiin henkilöstöpoliittinen Jyväskylä-sopimus, jonka allekirjoittivat kaupunginhallituksen, kaupungin johdon ja ammattijärjestöjen edustajat. Kaupunginvaltuusto on merkinnyt sopimuksen tiedoksi. Sopimuksessa määritellään kaupungin henkilöstöpolitiikan periaatteet valtuustokauden ajaksi. Liiketoiminta Vuoden 2005 alussa käynnistyi liiketoiminnan toimialueella kehittämistyö, jonka tavoitteena on tuotannollisten tukipalvelujen avaaminen kilpialulle. Kehitystyö on koskenut Altek Aluetekniikka, Total Kiinteistöpalvelut ja Kylän Kattaus liikelaitoksia. Syksyllä valmistuivat liikelaitoksia koskeneet konsulttiselvitykset ja kaupunginhallitus teki niiden perusteella periaatepäätöksen kehittämistyön jatkamisen suunnasta. Talous- ja hankintapalvelukeskus aloitti toimintansa liiketoiminnan toimialueella vuoden 2005 aikana. Toiminta käynnistyi siirtämällä kirjanpitoon, laskutukseen, hankintoihin, ostolaskujen käsittelyyn, rahoitukseen ja palkanlaskentaan liittyvät tehtävät ja niihin sitoutuneet resurssit toimialoilta ja liikelaitoksista palvelukeskukseen. Palvelukeskuksen tehostamiselle on asetettu selkeät tavoitteet vuoden 2008 loppuun saakka. Vuoden aikana valmisteltiin periaatteet hankintatoimen linjauksista ja kaupungin omistajapolitiikasta. Hankintatoimen linjaukset hyväksyttiin kaupunginhallituksessa. Omistajapolitiikan periaatteista päättäminen siirtyi vuoden 2006 puolelle. Total Kiinteistöpalvelu Liikelaitoksen taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet, joihin itse voitiin vaikuttaa, saavutettiin tai ylitettiin. Sisäisten sopimusten hintataso on edelleen pääsääntöisesti vuoden 2002 tasolla verrattuna toimialan yleiseen kehitykseen. Tämä on perustunut pitkäjänteiseen tuottavuuden kasvuun ja kulujen suhteelliseen vähentymiseen. Myönteiseen kehitykseen on vaikuttanut organisoinnin, tuotantotapojen ja uusien innovaatioiden kehittäminen. Vuodesta 2001 alkanut johdon, esimiesten ja henkilöstön valmennus ja muu ammatillinen koulutus ovat osaltaan vaikuttaneet hyvien tulosten saavuttamiseen.

18 16 Henkilöstö väheni tuotannossa suunnitellusti. Hallintohenkilöstö väheni neljällä. Omista mikrotukipalveluista luovuttiin, hallintopalveluita keskitettiin talous- ja hankintapalvelukeskukseen ja yksikköön jääneet palvelut järjestettiin uudelleen. Toimintavuotena pääpaino oli nykyisten palveluiden kehittämisessä niin sisäisesti kuin asiakkaidenkin kanssa. Kumppanuuteen perustuvien palveluiden kysyntä ja määrä lisääntyivät. Hyvää kilpailukykyasemaa markkinoilla osoitti valtakunnallisen markkinatutkimuksen tulos. Kylän Kattaus Kylän Kattaus on toiminut kaksi vuotta liikelaitoksena toteuttamalla asiakaslähtöistä liiketoimintamallia. Tulosaluepohjaisesta liiketoimintamallista on saatu myönteisiä kokemuksia. Joitakin muutoksia on tehty saatujen kokemusten perusteella. Tilaus- ja laskutuskäytännöt on muutettu sähköisiksi. Laskentaa ja raportointia on kehitetty. Laskentajärjestelmän kautta tarkennetaan ja tehostetaan liikelaitos- ja talokohtaista kehittämistyötä. Talokohtaisen hinnoittelun myötä tilaajan osallistumista palveluntarvearviointiin on tehostettu. Arvioitua suurempi liikevaihto selittyy lisääntyneellä palvelutuotannolla erityisesti vanhusruokailun sekä päiväkotiruokailun tulosalueella. Lisääntynyt palvelutuotanto on vastaavasti aiheuttanut arvioitua enemmän kustannuksia. Samoin palvelujen ostojen, lähinnä kuljetuskustannusten, menot olivat ennakoitua korkeammat. Henkilöstökustannukset säilyivät tehostuneen toiminnan vuoksi lähes vuoden 2004 tasolla. Henkilötyövuosien määrä aleni 4,7:llä vuoden 2005 aikana. Keski-Suomen pelastuslaitos Palkkojen harmonisointi otettiin käyttöön Henkilöstömenot nousivat 7,9 %. VPK:n palkanlaskenta siirtyi kunnista pelastuslaitokselle. Pelastuslaitos aloitti talous- ja hankintapalvelukeskuksen asiakkaana. Sairaankuljetuksen kaikissa viidessä toimipisteessä otettiin käyttöön uusi laskutusohjelma. Pelastuslaitoksen yhtenäinen palveluhinnasto vahvistettiin ja otettiin käyttöön Sosiaali- ja terveystoimi Johto ja hallinto Kaupungin talouspalvelujen uudelleenjärjestäminen ja talouspalvelukeskuksen perustaminen palvelemaan koko kaupunkia keskitetysti merkitsivät suuria muutoksia johdon ja hallinnon henkilöstörakenteeseen. Kuluneen vuoden aikana palvelukeskukseen siirtyi kaikkiaan 14 palkkasihteeriä ja neljä maksuliikesihteeriä, jotka olivat hoitaneet sosiaali- ja terveyspalveluiden palkanlaskennan sekä maksuliikenteen. Henkilöstön siirron myötä hallintoon jäi vain strateginen talousohjaus ja -laskenta. Sosiaali- ja mielenterveyspalvelut Yleinen edunvalvonta siirtyi vuoden 2005 alussa liiketoiminnan erillispalveluihin ja nuorisotyö sivistystoimeen. Hyve- ja vapaaehtoistoiminta siirtyivät sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen hallintoon. Työllisyyspalveluiden muutto Kolmikulmaan edisti tavoitteellisen yhteistyön alkamista kuntouttavan sosiaalityön ja perusturvan palveluyksikön kanssa. Kuokkalan sosiaaliaseman palveluiden integrointi osaksi Tapionkadun ja Vapaudenkadun sosiaaliasemia paransi palveluiden sisäistä koordinointia. Asiakkaiden asiointimatkat pitenivät. Tulosalueen useissa palveluissa otettiin käyttöön Effica-tietojärjestelmä.

19 17 Avoterveydenhuoltopalvelut Hoitoon pääsyn turvaamisen lainsäädäntö astui voimaan Palvelutarve kasvoi, koska laki edellyttää välitöntä yhteydensaantia terveysasemalle, kolmessa arkipäivässä tapahtuvaa terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamaa terveyspalvelutarpeen arviointia ja tarpeelliseksi todetun hoidon toteuttamista kolmen kuukauden sisällä (hammashuollossa kuuden kuukauden sisällä). Hoitotakuun mukanaan tuomaan palvelutarpeen kasvuun voitiin avosairaanhoidossa vastata viiden sairaanhoitajan lisäresurssilla. Se mahdollisti myös omahoitajajärjestelmän laajentamisen koko kaupunkia koskevaksi. Hammashuollossa hoitotakuuseen vastaamiseen ei ollut lisähenkilöstöresurssia osoitettavissa; hoidon toteuttamisen jonotusajat pitkittyivät neljän kuukauden mittaisiksi. Lasten päivähoito Päivähoidon palveluvalikoimaa monipuolistettiin perhe- ja leikkitoiminnan uusilla järjestelyillä. Lastenkerhojen määrää ja kestoa sekä henkilöstöresurssia lisättiin elokuun alusta. Tavoitteena oli tarjota täysipainoinen vaihtoehto lapsille, joilla ei ole varsinaisen päivähoidon tarvetta sekä vähentää päiväkotien osapäivähoidon tarvetta. Kerhotoiminnan tilastointi aloitettiin, sen vaikutus näkyy myös päivähoidon tunnusluvuissa, joiden mukaan 68 prosenttia päivähoitoikäisistä lapsista käytti kunnallisia päivähoitopalveluita vuoden 2005 aikana. Päiväkotiverkkosuunnitelma vuosille valmistui kaupunkisuunnittelun, tilapalvelun ja päivähoidon yhteistyönä lukuun ottamatta Kortepohja Kypärämäen ja ydinkeskustan alueiden palveluita. Päiväkotiverkkosuunnitelmassa arvioitiin Myllytuvan päiväkodin uudisrakennus kiireellisimmäksi, koska päiväkodin toiminta siirrettiin väistötiloihin sisäilmaongelmien vuoksi. Pienimpien päiväkotiyksiköiden ruokapalvelut siirtyivät päivähoidon henkilöstön hoidettavaksi ja päiväkotien ryhmärakenteita tarkistettiin. Tällöin päiväkotien hoitopaikkojen määrä lisääntyi. Päiväkotien toimintaa supistettiin koulujen loma-aikoina; samalla henkilöstön vuosilomia keskitettiin ja vähennettiin sijaisten käyttöä. Asiakasmaksujen määrittäminen keskitettiin tulosalueen toimistoon, jolloin päiväkotien johtajilta vapautui työaikaa asiakaspalveluun ja lähiesimiestyöhön. Vuoden aikana valmistui Jyvävasu Jyväskylän varhaiskasvatussuunnitelma, esiopetuksen linjaukset sekä erityisvarhaiskasvatuksen linjaukset ja toimintasuunnitelma päivähoidossa ja esiopetuksessa Päivähoidon turvallisuussuunnitelmaa täydennettiin lasten turvallisuus päivähoitopalveluissa -osiolla. Jyväskylä oli mukana maakunnallisissa pelastetaan perhepäivähoito ja verkostoituva erityispäivähoito -kehittämishankkeissa. Niiden tuloksia käytetään perhepäivähoidon ohjauksen tukena sekä perustana erityispäivähoidon seudulliselle yhtenäistämiselle. Vanhuspalvelut ja terveyskeskussairaala Päiväkeskustoimintojen siirtyminen Keljon vanhainkodille mahdollisti tilojen käytön tehostamisen ja ulkopuolelta vuokratuista tiloista luopumisen. Fysio- ja toimintaterapian yhdistyminen kuntoutuksen kokonaisuudeksi selkiytti uusien tiimien avulla toimintamallia ja vahvisti entisestään kotona ja laitoksessa toteutettavan työn kuntouttavaa näkökulmaa. Muutos lisäsi tulosalueen henkilöstömäärää 41,5 henkilöllä. Ennaltaehkäisevät kotikäynnit ja palveluohjaus vakiintuivat osaksi päiväkeskusten toimintaa, ennaltaehkäisevänä toimintana käynnistettiin seniorineuvolatoiminta. Palveluohjausta järjestettiin päiväkeskusten lisäksi kolmessa tavaratalossa.

20 18 Palvelusetelien vakiinnuttaminen osaksi koti- ja omaishoitoa lisäsi asiakkaiden valinnan mahdollisuuksia ja nopeutti kotiutuksia. Palveluasumiseen lisättiin asukaspaikkoja muuttamalla yhden hengen huoneita kahden hengen huoneiksi. Palveluasumista laajennettiin omana toimintana Telkänpesän ja Kotikaaren uusissa tiloissa. Terveyskeskussairaalan hoidettujen potilaitten määrän kasvu mahdollistui ylipaikkojen avulla. Päiväsairaalan hoitoaika lyheni. Sivistystoimi Johto ja hallinto Perustettiin sivistystoimen hallinto- ja suunnitteluyksikkö. Sivistystoimenjohtajan lisäksi vuoden aikana yksikköön siirrettiin talousjohtaja ja osa tiedottajan ja sihteerin työpanoksesta. Tarvittavat määrärahat siirrettiin opetuspalvelu-keskuksen määrärahasta. Opetustoimi Jyväskylän seudun kansalaisopisto aloitti toimintansa kuntayhtymämuotoisena. Perusopetuksen uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön vuosiluokilla 4,6 ja 8. Lukion uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön. Lukioiden johtokunta aloitti toimintansa. Perusopetuksen kaikki johtokunnat ovat nyt aluejohtokuntia. Erityiskouluilla on kaksi johtokuntaa. Kesäkuussa päätettiin lakkauttaa kolme koulua: Jokivarren koulu , Cygnaeuksen koulu ja Voionmaan koulu alkaen. Cygnaeus-lukio päätettiin siirtää ammattiopistolta vapautuviin tiloihin Wilhelm Schildtin katu 2:een. Säynätsalon koulut päätettiin liittää yhteiseksi hallinnolliseksi yksiköksi alkaen. Käynnistettiin sekä perusopetuksen että toisen asteen opetuksen seutuyhteistyön selvittämisprojektit. Kulttuuri- ja nuorisotoimi Kuvataidekoulun uusi opetussuunnitelma arkkitehtuuri- ja kuvataideopetukseen hyväksyttiin. Koulu siirtyi antamaan ainoastaan laajan oppimäärän mukaista opetusta syyslukukaudesta 2005 alkaen. Jyväskylän taidemuseo luopui Valtiontalon näyttelytilasta Suojasta. Kaupunginteatteri ja kaupunginorkesteri siirtyivät kulttuuri- ja nuorisolautakunnan alaisuuteen. Kaupunginkirjaston Aalto-kirjastojärjestelmään liittyivät Korpilahti, Luhanka, Sumiainen, Suolahti ja Äänekoski. Kirjastoverkkoselvitys valmistui. Alueellinen nuorisotyö ja kulttuurinen nuorisotyö ja kansalaistoiminta yhdistettiin Nuorisoasiainkeskukseksi Nuorisotilaverkostoa supistettiin luopumalla vuoden aikana Keljonkankaan kerhotilasta, Linja-autoaseman bänditilasta ja Lohikosken asukas- ja nuorisotilasta. Liikuntatoimi Vehkalammen jalkapallokenttä otettiin käyttöön.

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2004/ Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma 2004-2006 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2003/index.shtml TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma 2003-2005 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 2.12.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Jyväskylän

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 Kaupunginhallitus 87 08.04.2008 Kaupunginhallitus 123 06.05.2008 Kaupunginvaltuusto 43 04.06.2008 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 918/02/021/2008 KHALL 87 Liite

Lisätiedot

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje Kaupunginhallitus 25.5.2009 Talousarvion suunnitteluohje SISÄLTÖ: Vuoden 2010 talousarvion vuosikatetavoite Arviot veroista ja valtionosuuksista Ohje käyttötalouden

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

kustannukset nousivat euroa.

kustannukset nousivat euroa. 1 (5) Nurmeksen tulot kasvoivat menoja enemmän Nurmeksen kaupungin tulot kasvoivat vuonna 2015 menoja enemmän. Kaupungin tilikauden tulos oli 460 816 euroa ja ylijäämä esitettävien tilinpäätössiirtojen

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammi-helmikuu 2016

Talouden seurantaraportti tammi-helmikuu 2016 Talouden seurantaraportti tammi-helmikuu 2016 Talousarvioon nähden Toimintatulot ylittynevät Toimintamenot ylittynevät Verotulot alittunevat Valtionosuudet ylittynevät Vuosikate toteutunee Tulos heikkenee

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko 2016 vt talousjohtaja Jerry Retva 9.1.2017 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSKATSAUS TAMMIKUU 2016

TOIMINTA- JA TALOUSKATSAUS TAMMIKUU 2016 LOIMAAN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSKATSAUS TAMMIKUU 2016 Asukasluku tammikuussa 16466 (laskeva) Muuttotase kotimaassa 201 oli -72 henkeä Syntyvyystase 201 oli - 8 henkeä Nettomaahanmuutto 201 oli + 16

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut Kaupunginhallitus 16.5.2016 Liite 1 185 Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut 16.5. 2016 Mikkelin poliittis-hallinnollinen rakenneluonnos Konsernijaosto (5) Elinvoimajaosto (ryhmien & KH pj:t) Valtuusto

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 2016 Väestömäärä elokuussa 75 595 Joensuun väestömäärä oli elokuun lopussa 75 595. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden elokuuhun nähden 388 henkilöllä. Vuodenvaihteeseen nähden asukasmäärä

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Vuosikatsaus

Vuosikatsaus Vuosikatsaus 1.1. 215 Myönteinen väestökehitys jatkui Joensuun väestömäärä oli vuoden 215 lopussa väestötietojärjestelmän mukaan 75 572, mikä on 531 henkilöä suurempi kuin asukasluku vuodenvaihteessa 214-215.

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko 2015 Talousjohtaja Anne Arvola 23.11.2015 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.4.2014 Kinnulan kunta 01-04/2012 01-04/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-04/2014

Lisätiedot

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen

Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen Kaupunginvaltuuston seminaari 05.-06.21.2013 Ari Hirvensalo Talousjohtaja Kuntalaki 65 Talousarvio ja -suunnitelma Valtuuston

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä 4.12.2015 4. Harri Jokiranta Projektinjohtaja

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä 4.12.2015 4. Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä 4.12.2015 4 Harri Jokiranta Projektinjohtaja Reformi: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus TAVOITE:

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 12.02.2014 Sivu 1 / 1 675/02.06.01/2014 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) 31.10.2012 Sivu 1 / 1 4537/05.01.00/2012 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) Valmistelijat / lisätiedot: Tossavainen Titta,

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 2015 Väestömäärä syyskuussa 75 489 Joensuun väestömäärä oli syyskuussa väestötietojärjestelmän mukaan 75 489. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden syyskuuhun nähden 465 henkilöllä.

Lisätiedot

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (1 8) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (1 8) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita) Kaupunginvaltuusto 9.11.2015 Liite 2 104 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS 9.11.2015 Talousarvion 2016 käsittelyjärjestys 1. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuoro 2. Kaupunginjohtajan talousarvioesittely

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Kaupungin tiedotustilaisuus 23.2.2017 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Kuikka Kaupunginjohtaja Timo Halonen Talousjohtaja Heikki Siira

Lisätiedot

Tuottavuusmittareiden seuranta ja hyödyntäminen kunnan taloudessa ja toiminnassa

Tuottavuusmittareiden seuranta ja hyödyntäminen kunnan taloudessa ja toiminnassa Tuottavuusmittareiden seuranta ja hyödyntäminen kunnan taloudessa ja toiminnassa Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden vaikuttajafoorumi 6.11.2012 Tarja Saarelainen, dosentti, HTT, tarkastuspäällikkö KONSERNIRAKENNE

Lisätiedot

Talouden tasapainottamisohjelma 2014-2016 (tarkistettu, 18.11.2013)

Talouden tasapainottamisohjelma 2014-2016 (tarkistettu, 18.11.2013) 1.3 Strategiset kehittämishankkeet 2014 Talouden tasapainottamisohjelma 2014-2016 (tarkistettu, 18.11.2013) Valtuustokauden tavoitteena on tehtyjen linjausten mukaisesti talouden tasapainon saavuttaminen

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia kuin

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 23.3.2016 Tilinpäätös 2015 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tulos (hallintokunnat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden alijäämä -13,2 milj. euroa

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-31.3.2014 Kinnulan kunta 01-03/2012 01-03/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-03/2014

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Espoo Talouspalvelut -liikelaitoksen talouden tilannekatsaus tilanteesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja Espoo Talouspalvelut -liikelaitoksen talouden tilannekatsaus tilanteesta 11.06.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 61 Espoo Talouspalvelut -liikelaitoksen talouden tilannekatsaus 30.4.2014 tilanteesta Valmistelijat / lisätiedot: Seija Rupponen, puh. 043 825 1527 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 1. OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO Ohjelma on formaatiltaan pikemmin toimenpideohjelma kuin strateginen ohjelma. Tämän vuoksi täytäntöönpano on perustunut niihin yksittäisiin

Lisätiedot

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 KUNTAJAKOSELVITYKSEN YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 Seuraavat yleisötilaisuudet 14.11. klo 18.00 ja 18.12. klo 18.00 Seuraa ja anna palautetta www.jyvaskylanseutu.fi/kuntajako Materiaalia lisätään koko ajan

Lisätiedot