Liite 13 Kaupunginhallitus ULVILAN KAUPUNKI. Tilinpäätös

Transkriptio

1 Liite 13 Kaupunginhallitus ULVILAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2011

2 TILINPÄÄTÖS 2011 sivu Sisällysluettelo 1 Ulvilan kaupungin toimintakertomus vuodelta Kaupunginjohtajan katsaus vuodelta Kaupungin hallinto ja henkilöstö Yleinen taloudellinen kehitys Oman talousalueen kehitys Ulvilan kaupungin toiminnan ja talouden kehitys Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon 10 ja arvio todennäköisistä kehityksestä 1.6. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Sisäisen valvonnan järjestäminen Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahoitus Tase ja sen tunnusluvut Kaupungin kokonaistulot ja menot 21 2 Kaupunkikonsernin toiminta ja talous 2.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtuvat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernitase ja sen tunnusluvut 26 3 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 27 4 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen 4.1. Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoituslaskelmaosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Tilinpäätöslaskelmat 5.1. Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat Konsernituloslaskelma Konsernirahoituslaskelma Konsernitase Liitetiedot Vesilaitos 130 Allekirjoitukset 136

3 1. ULVILAN KAUPUNGIN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS VUODELTA 2011 Kertomusvuosi 2011 muodostui kaupunkimme talouden kannalta erittäin raskaaksi. Tasapainoisen vuoden 2010 jälkeen kaupunkitalous painui alijäämäiseksi tuloksen ollessa yli 3 miljoonaa euroa negatiivinen. Tulokehitys noudatti pääosin talousarviota, mutta menojen voimakas kasvu isommilla toimialoilla painoi käyttötalouden vuosikatteen ennätyksellisen alhaiseksi vajaaseen euroon, jolla ei katettu viime vuosien korkean investointitahdin aiheuttamaa poistojen määrää, joka olisi minimivaatimus tasapainoiselle taloudelle. Kaupunkitalouden voimakas kiristyminen, joka tulee jatkumaan myös kuluvana vuotena, vaatii vaikuttavia sopeutumistoimia, jotta vakava talouden kehityssuunta saadaan kääntymään mahdollisimman pikaisesti kaupunkistrategian edellyttämälle tasolle. Kaupunginhallitus on käynnistänyt kaupunkistrategiassa edellytetyn tuottavuus- ja toimenpideohjelman laadinnan, jossa esitetään toimenpiteitä kaupunkitalouden tasapainon saavuttamiseksi vuosien aikana. Tarvittavat toimenpiteet vaikuttavat selvästi kaupunkilaisille tarjottavien palveluiden laatuun ja määrään ja niiden kautta on kaupungin toiminnoissa keskityttävä vain lakisääteisten peruspalvelujen turvaamiseen. Erityinen huomio on kiinnitettävä erikoissairaanhoidon ja perusturvan kustannusten kehittymiseen. Hoitoketjut ja -käytännöt on saatava nopeassa tahdissa uudistettua niin, että lisääntyvä hoiva- ja hoitopalvelujen kysyntä kyetään tyydyttämään talouden tosiasiat huomioon ottavalla tavalla. Parhaillaan uudistettavana olevan Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen yhteistoimintasopimuksen keskeisen muutoksen on oltava perusturvan kustannusten aiempaa parempi hallinta ja ennakoitavuus. Kaupungin kouluverkon kriittinen tarkastelu on suoritettava pikaisesti ottaen huomioon oppilasmäärien tapahtunut ja nähtävissä oleva väheneminen ja tehtävä tarvittavat päätökset. Niin taloudellisen kuin kasvatuksellisenkin tarkastelun pohjalta kouluverkon supistamista ei voida välttää, vaan toimenpiteitä tarvitaan jo ensi vuodesta alkaen. Ulvilan, kuten kaikkien kuntien, elämään vaikutti päättyneenä vuotena tasavallan hallituksen käynnistämä kuntauudistushanke, joka jatkoi vuonna 2007 alkanutta PARAShanketta, jolla haetaan ratkaisua nähtävissä olevaan kuntatalouden kestävyysvajeeseen. Ratkaisuja kuntien palvelutuotannon rakenteesta tarvitaan pikaisesti, jotta asukkaiden peruspalvelut kyetään turvaamaan luvuilla. Päätöksiä pitää tehdä lähivuosina, koska vaikutukset tulevat hitaasti eikä nykyinen kuntarakenne kykene vastaamaan seuraavan vuosikymmenen haasteisiin. Vaikka Ulvilan kaupunkitalous notkahti voimakkaasti päättyneenä vuotena, pystyttiin kaupunkilaisten peruspalvelut hoitamaan vähintään tyydyttävällä tasolla. Myös kaupungin omia investoiteja toteutettiin kohtuullisessa määrin. Suurin yksittäinen kohde oli Friitalan koulun vesikaton uusiminen. Kauan vireillä ollut tenniskenttien uusiminen saatiin myös toteutettua ja Hormiston uuden asuntoalueen kunnallistekniikkaa rakennettiin. Kaupunki on viime vuosina lisännyt panostustaan yritystoiminnan toimintaedellytyksien parantamiseen. Tämä näkyi myös vuonna 2011, jolloin erityisiä toimenpiteitä kohdistettiin uuden yritysalueen Kettumetsän yrityspuiston markkinointiin. Kaupungilla on tarjottavanaan runsaasti valmiita yritystontteja hyvältä alueelta ja yhdessä Ulvilan yrittäjäpii- 3

4 rien kanssa nostetaan Ulvilan selkeää vahvuusaluetta, automaatioalan keskittymää, laajempaan tietoisuuteen selkeänä vetovoimatekijänä Ulvilan elinkeinopolitiikassa. Elinkeinopolitiikkaan kohdistunut panostus näkyi myönteisenä toimeliaisuutena ja kehityksenä yksityisen sektorin toiminnoissa. Asuntorakennustoiminta jatkui vilkkaana ja yritysten tilauskanta ja työllisyys pysyivät hyvällä tasolla. Tällä panostuksella ja kaupungin päättäjien oikeilla ja vaikuttavilla päätöksillä luodaan pohjaa myös kaupunkitalouden tasapainon saavuttamiseen. Esitän parhaat kiitokset kaupungin työntekijöille, luottamushenkilöille ja kaikille yhteistyökumppaneille vuoden 2011 työskentelystä. Arto Saarinen kaupunginjohtaja 4

5 1.2. KAUPUNGIN HALLINTO JA HENKILÖSTÖ Ulvilan kaupungin hallinto-organisaatio oli vuonna 2011 seuraava: Valtuuston jäsenmäärä on 35. Vuosi 2011 oli vuoden 2008 kunnallisvaaleissa valitun valtuuston 3. toimintavuosi. Valtuustossa olivat edustettuna seuraavat poliittiset puolueet: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 10 valtuutettua; Kansallinen Kokoomus 10 valtuutettua; Suomen Keskusta 6 valtuutettua; Vasemmistoliitto 4 valtuutettua, Vihreä Liitto 2 valtuutettua, Perussuomalaiset 1 valtuutettu, Kristillisdemokraatit 1 valtuutettu ja oman valtuustoryhmän muodostanut Ari Lehtonen. Valtuuston puheenjohtaja oli insinööri Pekka Leino (Kesk.), I varapuheenjohtajana rehtori Kimmo Vepsä (Kok.), II varapuheenjohtajana rehtori Mikko Heinimäki (SDP) ja III varapuheenjohtajana toimistovirkailija Anne Taavela (Vas.). Valtuusto kokoontui 6 kertaa vuonna 2011, valtuuston käsittelemien asioiden määrä oli 73. Toimikaudeksi valitun kaupunginhallituksen kokoonpano on seuraava: varsinainen jäsen Sirkka Saari, pj. (Kok.) Seppo Virtanen, vpj. (Sdp.) Tiina Ahonen (Kok.) Hanna Anttila (Kesk.) Leena Jokinen-Anttila (Sdp.) Tapani Kankaanpää (Kok) Anne Mäntylä (Sdp.) Seppo Käyrä (Kesk.) Tero Järvelä (PS) Ari Ruoho (Kok) Matti Saarinen (Vas.) varajäsen Pia Haanpää (Kok.) Arto Tuohimaa (Sdp.) Elina Heikkilä (Kok.) Carita Kleemola (Kesk.) Heidi Rosenblad (Sdp.) Markku Kirra (Kok.) Johanna Salomäki (Sdp.) Matti Koskela (Kesk.) Petri Lammi (Vihr.) Antti Paala (Kok.) Pekka Tuori (Vas.) Kaupunginhallituksen esittelijänä on kaupunginjohtaja Arto Saarinen. 5

6 Kaupunginhallitus piti vuonna 2011 yhteensä 25 kokousta ja sen käsittelemien asioiden määrä oli 357. KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ Ulvilan kaupungin palveluksessa oli vuoden 2011 lopussa 515 (518) henkilöä, joista 425 (436) oli vakinaisessa ja 90 (82) määräaikaisessa palvelussuhteessa. Kokonaismäärästä työllistämistuella palkattuja tilapäisiä työntekijöitä oli 7 (6). Palveluksessa oli vuoden lopussa yhteensä 3 henkilöä vähemmän kuin edellisen vuoden päättyessä. Vakinainen henkilökunta vähentyi 11 henkilöllä, määräaikainen henkilöstö lisääntyi 8 henkilöllä. Uusia vakinaisia palvelussuhteita alkoi vuoden aikana 30. Osa näistä henkilöistä on ollut jo aiemmin kaupungin palveluksessa määräaikaisena. Ulvilan kaupungin terveyskeskuksen 7 vakinaista laitosapulaista siirtyi Porin kaupungin palvelukseen. Kaupungin palveluksesta erosi lisäksi 13 vakinaista henkilöä ja täydelle eläkkeelle siirtyi 21 (13) henkilöä. Täyttä työaikaa tekevien osuus koko henkilöstöstä oli 88,2 % (85,2 %). Osa-aika- ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä oli vuoden lopussa 21 (27) henkilöä. Vuoden 2011 aikana eripituisten palvelussuhteiden määrä oli kaikkiaan 1864 ja niissä 811 eri henkilöä. Työllistämistuella palkattuja henkilöitä oli vuoden aikana yhteensä 21 henkilöä. Kaupungin henkilöstömäärän kehitys Lukumäärä vuosi henkilöstömäärä* työllistämistuella palk. henkilöstö yhteensä muutos, % , , , , , ,58 * vakinaiset ja tilapäiset, ei työllistämistuella palkattuja Henkilöstömäärä henkilöst ömäärä 6

7 Kaupungin henkilöstömenojen kehitys vuosina : palkat sivukulut henkilöstök yht muutos, % 1,69 11,57 1,88-31,65-0,73 Henkilöstömenot palkat sivukulut 1.3. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Vuotta 2011 leimasi erityisesti Euroopan velkakriisi, joka vaikutti voimakkaasti koko euroalueen vuoden 2011 kehitykseen. Yleinen talouskehitys hidastui vuoden aikana selvästi tilanteessa, jossa oli alkanut toipuminen vuoden 2008 yleismaailmallisesta lamasta, Suomessakin tuotannon kasvu lähes pysähtyi vuoden loppupuolella. Talouden kehitystä kuvaa esim. se, että Suomen ulkomaankauppa jäi vuonna 2011 poikkeuksellisen alijäämäiseksi. Vajetta kertyi lähes 3,6 miljardia euroa. Reaaliarvoltaan suunnilleen samantasoisia alijäämiä on koettu viimeksi öljykriisin aikoihin vuosina 1974 ja Vielä vuonna 2010 kauppatase oli 539 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Suomen bruttokansantuotteen volyymi kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan 2,9 prosenttia vuonna Loka joulukuussa bruttokansantuote kasvoi kuitenkin vain 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Vuoden 2010 neljänteen neljännekseen verrattuna bruttokansantuote kasvoi 1,4 prosenttia. BKT:n suhteellisen korkea vuosikasvu johtuu pääosin vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen alhaisesta lähtötasosta. Vuoden 2010 neljännen neljänneksen tasoon nähden viime vuoden talouskasvu jäi kuitenkin vaatimattomaksi. Bruttokansantuotteen kausitasoitettu volyymi saavutti viime vuonna 2007 alkuvuoden tason, mutta oli tasoltaan edelleen selvästi pienempi kuin vuonna Vuonna 2011 maan työllisyystilanne koheni jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna. Koko vuoden työttömyysaste vuosikeskiarvona oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 7,8 prosenttia, kun se vuonna 2010 oli 8,4 prosenttia. Kuluttajahintaindeksi nousi vuonna ,4 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien alijäämä oli 0,8 miljardia euroa, hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntien kulu- 7

8 tusmenot kasvoivat nimellisesti 4,4 prosenttia ja investointien arvioidaan kasvaneen 6,8 prosenttia. Yleinen korkotaso nousi hieman vuoden 2011 aikana, mutta edelleen korot olivat vuoden päättyessä alhaisella tasolla - 3 kk:n euriborkorko oli tammikuussa ,031 % ja joulukuussa ,445 %. Kuitenkin jo helmikuussa kk:n euriborkorko oli laskenut jälleen 1,063 %:iin. Korkotason on ennustettu säilyvän myös lähivuosina matalana. Kansantalouden kokonaispalkkasumma kasvoi vuonna ,8 %, julkisen sektorin palkkasumman kasvu oli ennakkotiedon mukaan 3,1 %. Palkansaajien nimellisansiot kohosivat vuoden 2010 loka joulukuusta vuoden 2011 vastaavaan ajanjaksoon yksityisellä sektorilla 3,2 prosenttia, valtiolla 2,6 prosenttia ja kunnilla 2,5 prosenttia. Vuoden 2011 keskimääräinen ansiotason nousu edelliseen vuoteen verrattuna oli ennakkotiedon mukaan 2,7 prosenttia, mutta reaaliansiot laskivat 0,6 prosenttia. Vuonna 2011 kotitalouksilta kertyi tuloveroja 24,0 miljardia euroa, eli 7,4 % enemmän kuin vuonna Yhteisöveron tuotto kasvoi 13 prosenttia. Lisäksi energiaverojen tuotto kasvoi 21,7 prosenttia ja ylsi lähes 3,9 miljardiin euroon. Valtion verokertymä oli vuonna 2011 kokonaisuudessaan 39,3 miljardia euroa, mikä on 13,3 prosenttia enemmän kuin vuonna Kuntien verokertymä oli 19,2 miljardia euroa, mikä on 3,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Sosiaaliturvarahastoille kertyi pakollisia sosiaaliturvamaksuja 23,5 miljardia euroa eli 4,1 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Nettoveroaste, joka tarkoittaa veroastetta vähennettynä julkisyhteisöjen kotitalouksille ja yrityksille maksamilla tukipalkkioilla sekä tulon- ja pääomansiirroilla, oli 18,4 prosenttia vuonna Vuonna 2010 nettoveroaste oli 17,2 prosenttia OMAN TALOUSALUEEN KEHITYS Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan Satakunnan väkiluku on vähentynyt vuodesta 1993 vuoteen 2011 (ennakkotieto) noin henkilöä. Vastaava muutosprosentti väkiluvussa on -6,3. Samalla ajanjaksolla koko maan väkiluku on kasvanut 6,3 %. Väkiluku on laskenut kaikissa Satakunnan seutukunnissa. Porin seutukunnassa väkiluvun väheneminen on suhteellisesti vähäisintä (-4,1 %). Lisäksi väestönlasku on tasaantunut huomattavasti viime vuosina. Vuonna 2011 väkiluku supistui jälleen hieman pääasiassa negatiivisen nettosyntyvyyden vuoksi. Ulvilan asukasluku on pienentynyt koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2011 kaupungin asukasluku oli , mikä on 52 vähemmän kuin vuoden 2010 lopussa. Vuoteen 2000 verrattuna asukasluku on vähentynyt Ulvilassa yhteensä 563 eli 4,0 %. Satakunnan ja koko maan työllisyysaste (työllisten osuus vuotiaista) on noussut selvästi vuosina Vuonna 2008 työllisyysaste on ollut korkeimmillaan. Tämän jälkeen työllisyysaste on heikentynyt jonkin verran taantuman myötä sekä Satakunnassa että koko maassa. Satakunnassa pudotus oli hieman maan keskiarvoa jyrkempää. Vuonna 2011 työllisyysaste alkoi kohentua taantuman jäljiltä molemmilla alueilla. Työllisyysaste on kuitenkin kokonaisuudessaan kasvanut Satakunnassa maan keskiarvoa ripeämmin vuosina , sillä vielä vuonna 1995 työllisyysaste jäi selvästi alle valtakunnallisen keskitason. Työllisyysaste kohosi vuoden 2008 kuluessa Satakunnassa yli maan keskiarvon ensimmäistä kertaa tarkasteluajanjakson aikana. Vuosina taantuman myötä työllisyysaste heikkeni edellisvuodesta molemmilla alueilla, ja Satakunta jäi uudestaan hieman alle maan keskiarvon johtuen 8

9 suuremmasta työllisyysasteen pudotuksesta. Vuonna 2011 ero kutistui jälleen selvästi. Satakunnan ja koko maan työttömyysaste (työttömien osuus vuotiaasta työvoimasta) on laskenut huomattavasti 1990-luvun puolivälistä lähtien. Satakunnassa työttömyyden lasku on ollut myös koko maan keskiarvoa selvästi ripeämpää, kun verrataan vuosia 1995 ja Satakunnan työttömyysaste on kuitenkin pitkään ollut koko maan työttömyysastetta korkeammalla. Vuosina negatiivinen ero muun Suomen työttömyystilanteeseen kasvoi keskimäärin hieman, tosin vuosittaiset erot olivat melko suuria luvulla ero on vähitellen pienentynyt ja vuonna 2006 Satakunnan työttömyysaste alitti koko maan tason talouden nousukauden myötä. Myönteinen kehitys jatkui edelleen vuosina 2007 ja Vuonna 2009 taantuma taittoi myönteisen kehityksen ja työttömyysaste kohosi molemmilla alueilla, mutta pysytteli Satakunnassa edelleen alle valtakunnallisen tason. Kuitenkin vuoden 2010 aikana Satakunnan työttömyys kasvoi yhä, ja työttömyysaste nousi muutaman vuoden tauon jälkeen maan keskiarvoa korkeammaksi. Vuonna 2011 Satakunnan työttömyysaste putosi voimakkaasti lähinnä vuoden viimeisen puoliskon hyvin suotuisan kehityksen ansiosta. Työttömyys alitti selvästi valtakunnan tason. Ulvilan työttömyysaste vuonna 2011 (vuosikeskiarvo) oli Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemien työttömyystilastojen mukaan 9,1 %, vuonna 2010 luku oli 10,2 %. Ulvilan yritysten määrä on vuoden 2010 aikana lisääntynyt edellisestä vuodesta, yritysten määrä oli 772. Ulvilassa olevien työpaikkojen määrä on vuoden 2009 aikana vähentynyt 90:llä vuoteen 2008 verrattuna. Työpaikkojen määrä vuonna 2009 oli Vuonna 2010 Ulvilassa aloittaneiden yritysten määrä oli 70 ja lopettaneiden määrä 50. Ulvilan työpaikkaomavaraisuus oli 66.7 % vuonna 2009.Työpaikkaomavaraisuus on vähitellen kasvanut, mutta edelleen Ulvilan työpaikkaomavaraisuus kuuluu alhaisimpien joukkoon koko maassa. Ulvilan työpaikoista vuonna 2009 alkutuotannossa oli 3,8 %, jalostuksessa 32,0 % ja palveluissa 62,6 %. Ulvilan suurimmat työnantajat vuonna 2010 olivat seuraavat: Yrityksen nimi Yrityksellä henkilöitä kunnassa CIMCORP OY 148 UTU ELEC OY 126 OY KWH PIPE AB 90 SATMATIC OY 76 NEOREM MAGNETS OY 67 FAZER LEIPOMOT OY 67 Julkiset työnantajat Henkilöstömäärä vuonna 2011 Ulvilan kaupunki 425 Porin perusturvan yhteistoimintaalueelle siirtyneet Satakunnan sairaanhoitopiiri 166 Ulvilan seurakunta 43 9

10 1.5. ULVILAN KAUPUNGIN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Ulvilan kaupungin vuosikate vuonna 2011 oli ,08 euroa, mikä on euroa pienempi luku kuin vuotta aikaisemmin. Tilikauden tulos oli euroa. Poistoerokirjausten ja varausten muutosten jälkeen tilikauden alijäämäksi muodostui euroa, mikä on euroa suurempi kuin vuonna Vuonna 2011 käyttötalouden toimintakate (-jäämä) oli -61,3 milj. euroa, mikä on 9,7 % suurempi kuin 2010 (-55,9 milj. euroa). Toimintajäämä oli huomattavasti suurempi kuin muutettu talousarvio. Muutetun talousarvion toteutumisprosentti oli 103,9 %. Toimintakulujen kokonaismäärä oli -70,1 milj. euroa, mikä oli -2,3 milj. euroa enemmän kuin muutetussa talousarviossa. Toimintakulujen toteutumisprosentti talousarvioon verrattuna oli 103,2 %. Toimintatuotot toteutuivat talousarvion mukaisina, toteutumisaste 100,1 %. Ulvilan palkkasumma oli vuonna ,8 milj. euroa ja toteutumisaste 101,8 %. Kokonaishenkilöstömenojen määrä oli 20,7 milj. euroa. Palkkakustannuksiin sisältyy lomapalkkavelkavarauksen korottaminen B tasosta A tasoon. Korotus on yhteensä euroa. Ohje tuli kirjanpitolautakunnan kuntajaostolta vuoden lopussa. Vuoden 2011 talousarvion toteutumiseen vaikuttavat merkittävästi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kustannusten ylittyminen varsinaiseen talousarvioon verrattuna sekä tulojen heikko kasvu. Ulvilan verotulojen kokonaismäärä vuonna 2011 oli 42,4 milj. euroa ja talousarvion toteutumisaste 99,3 %, mikä on euroa vähemmän kuin talousarviossa. Verotulot vuonna 2010 olivat 41,6 milj. euroa. Verotulojen kasvu vuoteen 2010 verrattuna oli noin 2 %. Käyttötalouden valtionosuuksien kokonaismäärä vuonna 2011 oli 19,3 milj. euroa ja talousarvion toteutumisaste oli 101,7 %. Vuoden 2010 valtionosuudet olivat 18,2 milj. euroa. Investointimenot vuonna 2011 olivat yhteensä 2,8 milj. euroa ja investointitulot olivat 0,2 milj. euroa. Pitkäaikaista lainaa kaupungilla oli vuoden lopussa euroa ja tilapäistä lainaa euroa. Kaupungin maksuvalmius hoidettiin 2011 kassalainoilla. Pitkäaikaista lainaa ei otettu. Vuoden lopussa varsinaista kassalainaa oli 5 milj. euroa (2 milj. euroa). Asukasta kohti lainaa oli euroa (1 188 euroa). Vuonna 2011 kaupungin kassavarojen riittävyys oli samaa tasoa kuin vuoden 2010 lopussa 18 pv (17 pv) Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä kehityksestä Vuoden 2011 tilinpäätös on merkittävästi alijäämäinen. Alijäämä on noin 3,0 milj. euroa. Vuoden 2010 tilikauden tulos oli 0,1 milj. euroa. Vuoden 2011 vuosikate 0,5 milj. euroa on 3,3 milj. euroa alempi kuin vuonna 2010 ja alempi kuin vuosina 2009 ja Tilikauden alijäämä katetaan taseen ylijäämällä. Alijäämäkirjauksen jälkeen taseessa on vielä ylijäämää 3,8 milj. euroa. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä käyttötalouden menot nousevat monilla toimialoilla merkittävästi korkeammalle tasolle, mitä ovat määrärahavaraukset vuoden 2011 talousarviossa. Vuoden 2012 talousarvio on jo valmiiksi alijäämäinen 2 milj. euroa, tilikauden tulos -2,3 milj. euroa ja vuosikate noin -1,5 milj. euroa. 10

11 Talouden heikkenemiseen ovat vaikuttaneet käyttötalouden toimintamenojen korkeahko kasvu ja tulokasvun hitaus. Vuoden 2012 talousarvion valmistelun yhteydessä kiinnitettiin aikaisempaa enemmän huomiota palvelutarvetta kuvaaviin tunnuslukuihin sekä henkilöstöresursseihin. Talousarvio ei pidä sisällään kaupungin nykyisen toimintarakenteen uudistuksia. Tuloverotusta ja kiinteistöveroja korotettiin, tulovaikutus noin 1 milj. euroa. Tuloveroprosentin lähes vuosittain tapahtuneet korotuksetkaan eivät ole riittänyt kääntämään talouden kehityssuuntaa. Ulvilalla ei ole sellaisia talouspuskureita, joilla voitaisiin kattaa tulevien vuosien aikana julkisen sektorin rahoitusvajeen korjaamista. Ulvilan kaupunkistrategian edellyttämän toimenpide- ja tuottavuusohjelman valmistelu aloitettiin vuoden alussa. Se on tarkoitus saada valtuustokäsittelyyn toukokuussa. Ohjelmaan saatavat toimenpide-ehdotukset eivät ehdi vaikuttamaan vuoden 2012 aikana ja merkittävämmät vaikutukset alkavat mahdollisesti vasta vuoden loppupuolella. Vuodelta 2012 ennakoidun alijäämän kattamiseen käytetään taseessa oleva ylijäämä. Alijäämään kasvua budjetoidusta on pyrittävä kaikin keinoin välttämään. Ulvilan kaupungin talous pysyy epätasapainossa pitkälle seuraavaa valtuustokautta. Muutosten tekeminen on hidasta ja vaikutukset toteutuvat talouteen seuraavien vuosien kuluessa. Kaupungin vuosikate on vaatimaton. Investointien pitäminen alhaalla edesauttaa poistojen alenemista. Ulvilan kaupungin talouden tasapainon parantaminen edellyttää toimenpiteitä, joilla voidaan toimintajäämän lisääntyminen katkaista. Palvelujen järjestämistapoja on muutettava ja toiminnan tehokkuutta parannettava. Kun lähivuosina palvelutarve kasvaa ikärakenteen muuttuessa, uudistukset ja toimintojen sopeuttaminen tulee aloittaa välittömästi. Muutosten rinnalla tulee harkittavaksi tuloveroprosentin korottaminen jo vuonna Toimenpide- ja tuottavuusohjelmassa linjataan ne järjestämistavat, joilla ulvilalaisten palvelut tuotetaan. Onnistuminen edellyttää, että palvelut tuotetaan uusilla toimintatavoilla, myös entistä suuremmissa kokonaisuuksissa ja strategian mukaisesti toimitaan yli kuntarajojen ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ Vuonna 2006 tehdyn riskikartoituksen perusteella korkein riskitaso oli henkilöriskeissä, joiden merkitys korostui erityisesti terveystoimessa, teknisessä toimessa ja koulu- ja vapaa-aikatoimessa. Henkilöriskien merkitys todennäköisesti korostuu myös tulevaisuudessa eläkkeelle jäävien työntekijöiden määrän kasvaessa sekä toimintoja ulkoistettaessa. Merkittävän ongelman Ulvilan kokoisessa kaupungissa muodostaa varahenkilöjärjestelmä. Osaaminen ei voi olla yhden henkilön varassa. Tämä korostuu palvelutuotannossa. Pienissä yksiköissä toiminta on aina ollut yksittäisten henkilöiden ammattitaidon varassa, mikä on lisännyt riskien mahdollisuutta. Julkisen talouden epävakaa tilanne edellyttää olosuhteiden arviointia ja uusia menetelmiä ja kumppaneita, jotta kestävyysvajeesta selvitään ja kuntalaisille voidaan tuottaa heille välttämättömät palvelut. Meneillään on myös monia uudistuksia, joissa kunta- ja palvelurakenteita arvioidaan ja haetaan toimivia kokonaisuuksia. Ulvilan kannalta suuri kysymys on vuosittain toistuva asukasluvun aleneminen. Tämä vaikuttaa osaltaan kunnan tulopohjaan; verotuloihin ja valtionosuuksiin. Jatkuva asukasluvun aleneminen edellyttää myös toimenpiteitä kunnan palvelutuotannossa, jos vähintään nykyinen tehokkuus aiotaan ylläpitää. Investointimenojen kasvu lisää kaupungin lainamäärää ja vaikuttaa poistoihin sekä lainanhoitokuluihin. Kaupungin lainat ovat markkinaehtoisia. 11

12 Ulvilan kaupungin vuoden 2011 tavoitteisiin kuului kaupungin konserniin kuuluvan vuokra-asuntokannan omistusjärjestelyiden selvittäminen. Oikein mitoitettu vuokraasuntokanta, hyvin toimivat yhtiöt ja järkevä omistuspohja vähentävät huomattavasti kaupunkikonserniin liittyviä epävarmuustekijöitä. Sama koskee myös kaupungin kaikkia yhtiöitä. Tavoitteessa ei ole vuoden 2011 aikana edetty SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN Sisäinen valvonta on osa kunnan johtamis- ja hallintojärjestelmää sekä operatiivista johtamista. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan johdon ja henkilöstön toimenpiteitä, joilla hallitaan riskejä ja lisätään päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisen todennäköisyyttä. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen, toiminnan tehokkuus ja taloudellisuus sekä riskien riittävä hallinta. Sisäisellä valvonnalla myös varmistetaan, että raportointijärjestelmät tuottavat oikeata ja luotettavaa tietoa ja että toiminta on lakien, säännösten ja muiden normien mukaista. Sisäisen valvonnan järjestämisvelvoitteesta on tiedotettu osastoja. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kaupungin johtosäännöt eivät kaikilta osin ole ajan tasalla. Myöskään sisällöltään ne eivät ole yhdenmukaisia. Tavoitteena on, että erilliset lautakuntien johtosäännöt korvataan yhdellä hallintosäännöllä. Kaupungin olemassa olevien johto- ja ohjesääntöjen tuntemus ei kaupunkiorganisaatiossa kaikilta osin ole nykyisellään riittävän hyvä. Esimerkiksi toimivaltakysymyksissä johtosääntöjen määräyksien noudattamista tulee parantaa. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen valvonta kuuluu tilivelvollisten toimielinten ja viranhaltijoiden tehtäviin. Lautakuntia on ohjeistettu siitä, että seuraavat talousarvion toteutumista oman hallinnonalansa osalta omalla raportoinnillaan. Kaupunginhallitus seuraa koko talousarvion toteutumista kuukausittain ja valtuustolle raportoidaan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumistilannetta maaliskuun, kesäkuun ja syyskuun lopun tilanteessa. Useiden tulosalueiden osalta valtuuston vahvistamat määrärahat ja/tai tuloarviot ovat ylittyneet merkittävästikin. Käyttötalouden toimintajäämä toteutui muutettuun talousarvioon verrattuna 103,91 %:sesti eli toimintajäämä oli 2,3 miljonaa euroa muutettua talousarviota pienempi. Suoritteita ja suoritekohtaisten kustannusten seurantaa parannettiin vuoden 2012 talousarvion laadinnan yhteydessä, mutta vuoden 2011 seuranta ei ollut niin kattavaa, että sen perusteella voitaisiin tehdä luotettavia kehitysennusteita lähitulevaisuutta varten. Riskienhallinnan järjestäminen Riskienkartoitus on järjestetty vuonna Tarve kartoituksen ajantasaistamiseen on olemassa. Riskienhallinnan merkitystä ei ainakaan kaikilta osin tunneta riittävästi. Vuonna 2011 ei taloudelliselta tai toiminnalliselta vaikutukseltaan merkittäviä riskejä ole toteutunut. 12

13 Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Ulvilan kaupungilla on hankintayhteistyötä koskeva yhteistoimintasopimus Porin kaupungin kanssa. Hankintatoimen yhteistoiminta-alueeseen kuuluu yhteensä 13 Satakunnan kuntaa. Yhteistoiminta-alueen yhteiset hankintaohjeet hyväksyttiin kaupunginhallituksessa joulukuussa Hankintalain muutoksista ja uusien hankintaohjeiden noudattamisesta on tiedotettu osastoille ja hankintoja tekeville viranhaltijoille ja työntekijöille. Kaupungin omaisuus on kattavasti vakuutettu ja lakisääteiset vakuutukset ovat voimassa. Vakuutusten hoidosta kaupungilla on voimassa vakuutusmeklarisopimus. Sopimustoiminta Kaupungin sopimukset ja takausvastuut on vuonna 2008 luetteloitu sähköisesti uudelleen niiden ajantasaisen seurannan parantamiseksi. Vuonna 2011 sopimusten noudattamisessa tai niiden tulkinnoissa ei ole ilmennyt erimielisyyksiä. Sisäisen valvonnan painopisteet Osastoja on kehotettu vuosittain käyttösuunnitelman yhteydessä ottamaan sisäisen valvonnan painopiste ja raportoimaan toteutumisesta ja tuloksista lautakunnalle ja kaupunginhallitukselle. Talous- ja hallinto-osaston painopiste on ollut laskutuksen uudistaminen. Syksystä 2011 on siirrytty automaattiseen sisäiseen laskutukseen ruokapalvelussa. Automaattinen kustannusten kohdentaminen otettiin käyttöön osastojen/tulosalueiden yhteisiin laskutuksiin. Järjestelmää kehitetään ja laajennetaan edelleen. Se lisää oikeellisuutta, parantaa tehokkuutta ja poistaa päällekkäistä työtä, jolloin virhemahdollisuudet myös vähenevät. Teknisen lautakunnan sisäisen valvonnan painopisteenä on vuonna 2011 ollut luottokorttien käyttäminen ja kaupungin laskuun ostaminen, joista tekninen lautakunta on hyväksynyt toimintaohjeet Toimintaohjeen noudattamisen valvonnassa on todettu, että ohjetta on noudatettu hyvin. Arvio %. Tiliöinti tai vähintään laskun asiatarkastajan tilausviite on annettu jo tavaran ostamisen yhteydessä. Opetus- ja kasvatuslautakunnan sisäisen valvonnan painopisteinä ovat vuonna 2011 olleet talous, henkilöstön määrä (oppilasmäärä, hoitoa tarvitsevien lasten lukumäärä) sekä laadunhallinta. Taloudellisten tavoitteiden toteutumista on tarkasteltu lautakunnassa kuukausittain ja toiminnallisten tavoitteiden kolme kertaa vuodessa. Koulupuolella oppilasmäärän vähentyessä henkilökunnan lukumäärä ei ole vähentynyt, sillä kouluverkko on pysynyt ennallaan. Päivähoidossa lasten lukumäärä on lisääntynyt ja ryhmien ja henkilökunnan lukumäärä kasvanut. Laadunhallinnan tavoitteet toteutuneet hankesuunnitelman mukaisesti. 13

14 1.8. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Kunnan tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Seuraavassa on esitetty kaupungin tuloslaskelma vuodelta Tuloslaskelmalla selvitetään tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen määrää sekä kunnan tulorahoituksen riittävyyttä. Tuloslaskelman toimintakate, vuosikate ja tilikauden tulos kuvaavat tulorahoituksen riittävyyttä, kun eri kulueriä vähennetään kunnan tuloista määrätyn etuoikeusjärjestyksen mukaisesti. Toimintakate/jäämä ilmoittaa paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja käyttötalouden valtionosuuksilla. Vuosikate eli kunnan rahoitustulos ilmoittaa, riittääkö kunnan tulorahoitus kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli käyttöomaisuuden poistot. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Ylijäämäinen tulos voidaan siirtää varauksiin, rahastoida tai liittää edellisvuosilta kertyneeseen yli- ja alijäämään. Alijäämäistä tilikauden tulosta voidaan vastaavasti kattaa varauksista tai rahastoista tehtävillä siirroilla tuloslaskelmaan. Tilikauden vuosikate vuonna 2011 oli euroa. Vuosikate vuonna 2010 oli euroa. Jotta kunnan talous on minimitasolla tasapainossa, tulee vuosikatteen kattaa vähintään suunnitelman mukaiset poistot. Kestävä talouden tasapaino edellyttää, että tämän lisäksi vuosikate kattaisi myös lainojen lyhennykset. Vuonna 2011 vuosikate kattoi 13,07 % poistoista. Tilikauden tulos vuonna 2011 oli euroa ja tilikauden alijäämä oli euroa. Vuonna 2010 tilikauden tulos oli euroa ja tilikauden ylijäämä euroa. 14

15 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (ulkoinen) muutos, % Toimintatuotot ,33 Toimintakulut ,43 Toimintakate ,60 Verotulot ,98 Valtionosuudet ,44 Kuntaliitoksen yhdistymisavustus Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot ,25 Muut rahoitustuotot ,29 Korkokulut ,03 Muut rahoituskulut ,09 Vuosikate ,21 Poistot ja arvonalentumiset ,89 Satunnaiset tuotot 0 0 Satunnaiset kulut Tilikauden tulos ,56 Poistoeron lisäys (-), vähennys (+) ,50 Varausten lisäys (-), vähennys (+) ,54 Rahastojen lisäys (-), vähennys (+) ,00 Tilikauden ylijäämä / alijäämä ,29 TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 12,59 16,71 Vuosikate prosenttia poistoista 13,07 103,08 Vuosikate, /asukas 36,32 282,76 Asukasmäärä

16 Vuosikate / poistot TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 Vuosikate Poistot Talouden kehitys Vuosikate Tilikauden tulos Tilik. yli/alijäämä 16

17 1.8.2 Toiminnan rahoitus Seuraavassa on esitetty kunnan tilinpäätöksen mukainen rahoituslaskelma vuodelta Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kunnan kassavarojen muutoksen tilikaudella. RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto 0 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Kassavarat Kassavarat Rahavarojen muutos RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 18,61 175,97 Pääomamenojen tulorahoitus, % 12,75 112,44 Lainanhoitokate 0,40 1,98 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

18 Investointien tulorahoitus -tunnusluku osoittaa, kuinka paljon investointien omahankinta-menosta on rahoitettu tulorahoituksella. Vuoden 2011 investointien tulorahoitusprosentti oli 18,61. Vuonna 2010 investointien tulorahoitusprosentti oli 175,97. Tilikauden vuosikatteen voimakas aleneminen vaikuttaa suoraan investointien tulorahoituspohjaan. Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Ulvilan vuoden 2011 tunnusluku on 0,40, kun vuonna 2010 tunnusluku oli 1,98. Kassan riittävyyttä kuvaava tunnusluku osoittaa, että kunnan kassavarat riittivät vuonna 2011 kattamaan keskimäärin 18 päivän kassasta maksut. Vuonna 2010 vastaava luku oli 17. Kaupungilla oli tilapäislainaa milj. euroa, kun vuonna 2010 sitä oli 2 milj. euroa. Lainamäärän kehitys Pitkäaikaiset lainat Lyhytaikaiset lainat Lainat yhteensä as.luku lainat / as

19 Lainamäärän kehitys Pit käaikaiset lainat Lyhyt aikaiset lainat Lainamäärän kehitys Lainat yhteensä Lainat / asukas 19

20 Tase ja sen tunnusluvut Seuraavassa on esitetty kunnan tase tilanteessa Taseen perusteella laadituilla tunnusluvuilla kuvataan kunnan rahoitusrakennetta. VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Muut omat rahastot Muut pitkävaikutteiset menot 0 0 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Rakennukset VARAUKSET Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistoero Koneet ja kalusto Vapaaehtoiset varaukset Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Sijoitukset Muut pakolliset varaukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut saamiset Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Vaihto-omaisuus Lainat julkisyhteisöiltä Aineet ja tarvikkeet Muut velat Saamiset Lyhytaikainen Lyhytaikaiset saamiset Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Myyntisaamiset Lainat julkisyhteisöiltä Lainasaamiset Saadut ennakot Muut saamiset Ostovelat Muut velat Siirtosaamiset Siirtovelat Rahat ja pankkisaamiset TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 62,52 66,10 Rahoitusvarallisuus, /asukas Suhteellinen velkaantuneisuus-% 34,85 32,04 Kertynyt ylijäämä, Kertynyt ylijäämä, /asukas Lainakanta , Lainat, /as Lainasaamiset , Asukasmäärä Tunnusluvuista omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Vuonna 2011 omavaraisuusaste oli 62,52. Vuonna 2010 vastaava luku oli 66,10. Ulvilan omavaraisuusaste oli vuonna ,58 prosenttiyksikköä huonompi kuin vuonna Rahoitusvarallisuus osoittaa kunnan likvidien varojen riittävyyden vieraan pääoman takaisinmaksuun. Ulvilassa vieraan pääoman määrä on rahoitusvarallisuutta suurempi; vuonna 2011 rahoitusvarallisuus asukasta kohti oli euroa. 20