LAATUA SYNTYY VAIN TEKEMÄLLÄ -

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAATUA SYNTYY VAIN TEKEMÄLLÄ -"

Transkriptio

1 LAATUA SYNTYY VAIN TEKEMÄLLÄ - Toimintakäsikirja kokoaa muutokset Peruspalvelukeskus Oivan kotihoidossa ja palveluasumisessa Anne Niemi Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia- ammattikorkeakoulu, Diak - Etelä, Järvenpää Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Niemi, Anne. Laatua syntyy vain tekemällä - toimintakäsikirja kokoaa muutokset Peruspalvelukeskus Oivan kotihoidossa ja palveluasumisessa. Järvenpää kevät 2009, 104 sivua, 7 liitettä. Diakonia- ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Järvenpää, sosiaalialan koulutusohjelma. Sosiaalialan suuntautumisvaihtoehto, Sosionomi (AMK). Opinnäytetyöni tavoitteena on esitellä lukijalle toimintakäsikirjan sisällön päivityksen ja juurrutuksen prosesseista syksyn 2008 aikana. Prosessien aikana syntyneiden aineistojen perusteella teen havaintoja työntekijän ajatuksista muuttuneesta työstä. Prosessit toteutettiin Peruspalvelukeskus Oivan kotihoidossa ja palvelutaloissa. Pohdin laadun merkitystä johtamisen, oppivan organisaation ja moni ammatillisuuden näkökulmasta. Peruspalvelukeskus Oiva on aloittanut toimintansa 2007 alusta ja on osa kuntien palvelurakenneuudistusta. Päivitys- ja juurrutusprosessit kokoavat toimintakäsikirjan uusittuun sisältöön juuri niitä kotihoidon ja palveluasumisen työssä tapahtuneita muutoksia, jotka ovat Peruspalvelukeskus Oivan toiminnan tultua muuttuneet. Prosessiin osallistui joukko kotihoidon ja palveluasumisen työntekijöitä ja työssäni tuon esille heidän näkemyksiään tämän päivän muuttuvan kotihoidon työstä. Käytän lähestymistapana kehittävän työntutkimuksen mallia, joka kuvaa prosessien ja muutoksen vaiheita. Syntyneen aineiston käsittelen käyttäen SWOT- analyysiä. Tuloksesta esille tulee kehittämiskohteita, joita on hyvä tarkastella muutoksessa. Teoreettinen näkökulma keskittyy laatuun ja johtamiseen, oppivan organisaation, tiimityön sekä moni ammatillisuuden näkökulmiin. Kehittämistyön tuloksena syntyi kolme toimintakäsikirjaa, Hollolaan päivitetty ja Kärkölän sekä Hämeenkosken kuntiin uudet, juurrutetut kirjat. Laatutyö jatkuu kunnissa tiiviisti, muutoksista huolimatta. Avainsanat: toimintakäsikirja, laatu, johtaminen, tiimityö, palvelurakenneuudistus, osaaminen

3 ABSTRACT Niemi, Anne Quality is achieved only by doing A quality handbook compiles changes in Service Centre Oiva. 104 p., 7 appendices. Language: Finnish. Järvenpää, Spring Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services. Degree: Bachelor of Social Services. The purpose of this thesis was to describe how a quality handbook has been updated including the process of embedding it in autum Based on the data I made observations of the workers opinions concerning changes in work.the processes were carried out in Service Centre Oiva s home care and service homes. I deal with the significance of quality from the aspects of leadership, learning organization and multiprofessionalism. Service Centre Oiva has operated since 2007 and it is part of the reorganization of the service structures of the municipalities. The processes have compiled just those changes that have taken place in Service Centre Oiva. The employees of home care and service home have participated in these processes and I express their views of the changes in present-day home care. As a methological approach the model of Developmental Work Research has been used which describes phases of processes and changes. The data has been analysed by SWOT- analysis. The results show that there are some developmental points which should be taken into consideration in future change. The theorectical aspect focuses on quality, leadership, learning organization, teamwork and multiprofessionalism. The results were three quality handbooks, to be used in Hollola, Hämeenkoski and Kärkölä. Quality work continues in munipalicities actively, despite changes. Keywords: quality handbook, quality, organization, leadership, teamwork, reorganization of the service structures of the municipalities

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO KEHITTÄMISTYÖN TAVOITTEET, TOIMINTAYMPÄRISTÖ, KEHITTÄMISMENETELMÄ JA AINEISTO Tavoitteet ja lähtökohdat työlleni Toimintaympäristön kuvaus Peruspalvelukeskus Oiva liikelaitos Kotihoito ja palveluasuminen Toimintatutkimuksellinen näkökulma kehittämistyöhön Aineiston keruu ja analysointi TYÖN TEOREETTINEN PERUSTA Laadunhallinta vanhustenhuollossa Laadun määritelmä Valtakunnalliset laatusuositukset Toimintakäsikirja laadun varmistajana Johtamisen keinot laadun toteutuksessa Oppivan organisaation tunnusmerkkejä Moniammatillisuuden ja tiimityön merkitys kotihoidossa PROSESSIN KUVAUS; TOIMINTAKÄSIKIRJAN PÄIVITYS JA JUURRUTTAMINEN Päivitys prosessina Hollolassa Taustat ja tavoitteet prosessille Päivityskokoukset Päivitysprosessin arviointi Toimintakäsikirjan muutokset Juurrutus prosessina Hämeenkoskella ja Kärkölässä Taustat ja tavoitteet prosessille Juurrutuskokoukset Juurrutusprosessin arviointi...43

5 5 TYÖNTEKIJÄN KOKEMAT HAASTEET MUUTOKSESSA Työskentely yli kuntarajojen Tiimiytyminen Kontrollin lisääntyminen Huoli asiakkaan hyvinvoinnista JOHTOPÄÄTÖKSET Oma näkökulma Laatutyön näkökulma Kehittämiskohteet...56 LÄHTEET...57 LIITTEET...60 liite 1 Peruspalvelukeskus Oivan koti- ja asumispalvelujen organisaatiokaavio liite 2 Hollolan kotihoidon ja palveluasumisen organisaatiokaavio liite 3 Hämeenkosken kotihoidon ja palveluasumisen organisaatiokaavio liite 4 Kärkölän kotihoidon ja palveluasumisen organisaatiokaavio liite 5 Päivitys ja juurrutuskokoukset liite 6 Haastattelukysymykset liite 7 Hollolan kotihoidon ja palveluasumisen toimintakäsikirja

6 1 JOHDANTO Kunta- ja palvelurakenneuudistus on suurin kunnallishallinnon ja palveluiden uudistus Suomen historiassa. Valtioneuvosto käynnisti keväällä 2005 Paras - hankkeen kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Kuntien palvelurakenneuudistus on edellyttänyt kaikilta kunnilta selvitys- ja toimeenpano suunnitelman tekoa. Rakenneuudistusta ohjaamaan laadittiin puitelaki, joka tuli voimaan vuoden 2007 helmikuussa ja on voimassa 2012 loppuun. Laki määrää suunnittelu- ja toimeenpanovelvoitteet ja niiden aikataulut kunnille. (Kunnat.net kuntatiedon keskus. Paras - hanke) Kunnan elinvoimaisuus on terveen kuntatalouden ja kuntalaisten palveluista huolehtimisen välttämätön edellytys. Elinvoimaisuus on puitelain mukaan kuntien palvelurakenneuudistuksen tavoitteena, samoin kuin toimintakykyinen ja eheä kuntarakenne. Tavoitteena ovat toimivat palvelukokonaisuudet, joilla pystytään vastaamaan strategisiin haasteisiin, kuten ikääntymiseen sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin. (Paras - analyysin ensimmäiset havainnot 2007, 11.) Päijät-Hämeessä 2006 aloitettu kuntien palvelurakenteiden tarkastelu johti läntisellä alueella Peruspalvelukeskus Oivan syntyyn. Viisi kuntaa solmi sopimuksen yhteistoiminnasta marraskuussa Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistettiin 2007 alusta. Kuntien palvelujen yhtenäistämisen alkaessa kuntien itsenäisesti tuottamat palvelut joutuivat tarkasteluun uuden organisaation muodostuessa. Kehittämistyössäni on tarkoitus jatkaa laatutyötä kolmen kunnan alueella. Kehittämistyöni keskeisenä elementtinä toimi toimintakäsikirja, jonka oli tarkoitus ulottua kolmeen Peruspalvelukeskus Oivan alueen kuntaan Hollolaan, Hämeenkoskelle ja Kärkölään. Asikkalan ja Padasjoen kuntiin kotihoidon ja palveluasumisen toimintakäsikirja tehdään myöhemmin sovittavana ajankohtana. Hollolassa toimintakäsikirja oli laadittu aikaisemmin samoin

7 7 Hämeenkoskella, jossa se ei ollut käytössä. Kärkölän kotihoidossa toimintakäsikirjaa ei ollut ennestään käytössä. Toimintakäsikirja jatkaa kesken jäänyttä laatutyötä kunnissa. Kehittämistyöni tarkoitus oli aikaansaada Peruspalvelukeskus Oivan alueen kolmen kunnan kotihoitoon ja palveluasumiseen ajantasainen, Oivan strategioita noudattava toimintakäsikirja. Kehittämistyön tarpeellisuus huomattiin kotihoidon ja palveluasumisen esimiehille ja tiimivetäjille järjestetyssä tiimikoulutuksessa Hollolassa syksyllä Toimintakäsikirja sisältää tiedot työyhteisön toiminnan perustasta, yhteistyötahoista, henkilöstöasioista sekä toiminnan sujumiseen liittyvistä kokonaisuuksista. Hollolassa aikaisemmin laadittu kirja toimi työni mallina ja sen mukaan kuntakohtaiset kirjat laadittiin Hämeenkoskelle ja Kärkölään. Toimintakäsikirjan tarkoitus on toimia osana työyhteisön perehdytysaineistoa. Sen tehtävänä on kertoa työntekijöille, millaisessa työyhteisössä he työskentelevät ja millaiseen toimintaan heidän odotetaan sitoutuvan. Yhdessä tehty päivitys- ja juurrutustyö kunnissa opettivat myös työntekijöille uusia asioita omasta työyhteisöstään. Toimintakäsikirjan päivityksen ja juurruttamisprosessien yhteydessä kokosin aineistoa, jota analysoin työssäni. Aineistosta tuon esille mitä kotihoitotyön muutokset merkitsevät työntekijöille. Tuon myös esille muutaman kehittämiskohteen, joihin on hyvä kiinnittää huomiota muutostilanteissa. Työni otsikko, Laatua syntyy vain tekemällä - kuvaa hyvin mittavaa palvelurakenneuudistuksen myllerrystä Päijät-Hämeen kunnissa. Laadun varmistamiseksi muutoksessa tarvitaan osaavat työntekijät ja sitoutuneet johtajat.

8 8 2 KEHITTÄMISTYÖN TAVOITTEET, TOIMINTAYMPÄRISTÖ, KEHITTÄMISMENETELMÄ JA AINEISTO 2.1 Tavoitteet ja lähtökohdat työlleni Kehittämistyöni päätavoitteena oli tuottaa Peruspalvelukeskus Oivan kotihoitoon ja palveluasumiseen ajantasainen Oivan strategioihin liitetyt toimintakäsikirjat Hollolan, Hämeenkosken ja Kärkölän kuntiin. Toimintakäsikirjan tarkoitus on toimia kuntien yhteistyön edistäjänä ja helpottaa kuntien välistä tiedonkulkua sekä toimia työntekijöiden perehdyttämisen välineenä. Kehittämistyössäni toimintakäsikirjan päivittämisen tavoitteena Hollolassa oli tarkistaa ja ajantasaistaa muuttuneet tiedot vanhan toimintakäsikirjan sisällössä. Päivityksen prosessiin osallistuivat tiiviisti tiimien laatuvastaavat sekä esimiehet. Laatuvastaavat huolehtivat tarkistettujen tietojen perehdyttämisestä tiimeille. Näin ollen työntekijät saivat vaikuttaa toimintakäsikirjan sisältöön ja rakenteisiin. Juurruttamisen tavoitteena oli antaa perusinformaatio toimintakäsikirjan taustoista ja sisällöstä Hämeenkosken ja Kärkölän kotihoitoon. Tarkoitus oli yhteistyössä henkilöstön kanssa aikaansaada Hollolan mallin mukainen toimintakäsikirja. Juurrutusprosessissa oli tarkoitus perehdyttää työntekijöille ja esimiehille toimintakäsikirjan taustat ja saada heidät osallistumaan sisällön laatimiseen. Tarkoituksena oli myös saada turvattua laatutyön jatkuvuus näissä kunnissa. Juurrutusprosessissa oli tärkeää huomioida työntekijöiden mielipiteet toimintakäsikirjan sisällöstä ja rakenteesta. Lisäksi oli tarkoitus saada työntekijät ymmärtämään, miten paljon toimintakäsikirja ja yhteiset ohjeet helpottavat yhteistyötä yli kuntarajojen. Toimintakäsikirja tulisi myös helpottamaan perehdyttämistä.

9 9 Työni tavoitteena oli myös pohtia työntekijöiden suhtautumista kuntien kotihoidon ja palveluasumisen palvelujen yhdistämiseen, muuttumiseen ja toimintojen käynnistymiseen kolmen kunnan alueella. Haastattelujen, havainnoinnin sekä toimintakäsikirjan vanhan ja uuden sisällön arvioinnilla kokosin raporttiini osan, jossa tarkastelin työntekijöiden mielestä heidän työhönsä merkittävästi vaikuttaneita asioita. Tein arviointia sekä onnistuneista, että myös työntekijöiden sopeutumista vaatineista asioista. Työssäni lähdin etsimään vastauksia siihen, miten palvelujen laatu saadaan varmistettua muutoksen aikana ja laatutyö käynnistettyä uudelleen. Toimintakäsikirjan perimmäinen tarkoitus on taata osaltaan hyvä laatu kotihoidossa ja palvelutaloissa. Halusin työssäni pohtia laatua ja työn muutosta yhdessä kotihoidon ja palvelutalojen työntekijöiden kanssa. Kokosin teoriaan laatuun kiinteästi vaikuttavia tekijöitä, joilla on merkittävä rooli myös työn- ja organisaation muutoksessa. Tarkoitus oli aikaansaada jotain kehittämisideoita työyhteisöjen muutoksessa. (KUVIO 1. Kehittämistyön toimenpiteet ja tavoitteet) Luvan kehittämistyöhöni eli toimintakäsikirjan sisällön päivityksen Hollolaan ja juurruttamiseen Hämeenkoskelle ja Kärkölään sekä kokouksissa tekemieni aineistojen raportointiin antoi Peruspalvelukeskus Oivan johtaja syyskuussa Ohjeistuksessaan työlleni hän piti tärkeänä, että toimintakäsikirjan sisällön tulee noudattaa Peruspalvelukeskus Oiva liikelaitokselle laadittujen strategioiden ja ohjeistusten linjaa. Olen itse toiminut Hollolassa kotihoidon lähiesimiehenä ja laatuvastaavana. Kehittämistyö ei näin ollen ollut itselleni uutta. Oman roolin löytäminen ja tuttuun asiaan paneutuminen alkoi.

10 10 1. HOLLOLA: vanhan kirjan tiedot tarkistetaan= päivitys 4. Esille tulleet kehittämiskohteet Kunnissa toimintakäsikirjat TOIMINTA KÄSIKIRJA 2. KäRKöLä JA HäMEEN- KOSKI: uudet kirjat laatuvastaavat käyttöönotto= juurrutus 3. Tulos: Työntekijän näkökulma muuttuneeseen työhön 3. Aineisto: haastattelu, havainnointi vertailu muutoksesta KUVIO 1. Kehittämistyön toimenpiteet ja tavoitteet 2.2 Toimintaympäristön kuvaus Kehittämistyöni toimintaympäristö on yksi hektisimmistä alueista tämän päivän yhteiskunnassa. Palvelurakenneuudistus on asettanut kunnille velvoitteet toimintojensa tarkasteluun. Ennen Peruspalvelukeskus Oivan liikelaitoksen toiminnan aloittamista olivat kunnissa kotihoidon ja palveluasumisen toiminnat sosiaalilautakuntien alaisuudessa. Kunnat toimivat itsenäisesti ja painopisteet kotihoidon ja palveluasumisen toiminnoissa olivat erilaisia, kuntien itsenäisesti laatimia ja valtakunnallisten ohjeiden ja suositusten mukaisesti laadittuja, joita jokainen kunta käytti vain omiin tarpeisiinsa. Kuntien palvelurakenneuudistuksessa ovat kiinteästi olleet vaikuttamassa Paras hanke ja Kasteohjelma. Valtioneuvosto käynnisti keväällä 2005 Paras -

11 11 hankkeen kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Hankkeen toteuttamista ohjaava puitelaki tuli voimaan vuoden 2007 helmikuussa ja on voimassa vuoden 2012 loppuun. Kaikki kunnat jättivät mennessä valtioneuvostolle puitelain edellyttämät suunnitelmat rakenteiden uudistamisesta. Kuntaliitoksia ja yhteistoiminta-alueita koskevien ratkaisujen jälkeen kunnissa on suuntauduttava palvelurakenteiden, tuotantotapojen ja prosessien kehittämiseen palvelujen laadun ja saatavuuden varmistamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. (Valtioneuvosto. Paras hanke) Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta tuli voimaan Lain tarkoituksena on luoda edellytykset kunta- ja palvelurakenneuudistukselle. Tarkoitus on vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta sekä kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmiä ja tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtävänjakoa. Lain tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne ja koko maassa laadukkaat asiakkaiden saatavilla olevat palvelut. (Laki kuntaja palvelurakenneuudistuksesta 169 / 2007.) Kasteohjelma on sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma. Ohjelmassa määritellään lähivuosien kehittämistavoitteet ja keskeisimmät toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Ohjelman toimenpiteet tarkistetaan vuosittain seuraten tavoitteiden etenemistä seurantaindikaattorien valossa. Kansallinen kehittämisohjelma on valtioneuvoston päätös ja sisältää ne toimenpiteet, joihin hallitus on sitoutunut sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseksi seuraavana neljänä vuotena. (Sosiaali- ja terveysministeriö. Kasteohjelma.) Kasteohjelma tavoitteena on osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen vähentäminen. Toisena merkittävänä tavoitteena on hyvinvoinnin ja terveyden lisääntyminen ja hyvinvoinnin ja terveyserojen kapeneminen. Kolmanneksi tavoitteeksi on kirjattu palvelujen laadun, vaikuttavuuden ja saatavuuden parantuminen sekä alueellisten erojen kapeneminen. (Sosiaali- ja terveysministeriö. Kasteohjelma.) Kehittämisohjelmaan on kunnille annettu tehtäväksi huolehtia vanhusväestön palvelujen edistämisestä henkilöstövoimavarojen lisäämisellä, turvaamalla

12 12 henkilöstön riittävyys ja osaaminen. Henkilöstön riittävyyden kannalta on eläköitymisen vaikutuksia arvioitava ennakkoon. Vanhusten palveluntarpeenarviointiin pääsyn ikäraja alennetaan 75-vuotiaisiin. Huomiota tulisi kiinnittää myös ikääntyneiden terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen. (Soisaali- ja terveysministeriö. Kasteohjelma.) Peruspalvelukeskus Oiva liikelaitos Peruspalvelukeskus Oiva on viiden kunnan yhteinen peruspalvelukeskus, joka toimii osana Hollolan kunnan organisaatiota läntisessä Päijät-Hämeessä. Peruspalvelukeskus Oivan alueelle sijoittuvat Asikkalan, Padasjoen, Hollolan, Hämeenkosken ja Kärkölän kunnat. Alueella on väestöä yhteensä noin Peruspalvelukeskus Oiva aloitti toimintansa 2007 alusta. Viiden kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistämisen taustalla olivat sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden haasteet: työvoiman saaminen, taloudelliset paineet, väestön odotukset, osaamisen ylläpitäminen, tietotekniikan mahdollisuuksien ylläpitäminen, prosessien kuvaaminen ja sujuvoittaminen, sekä toiminnan tehostaminen. Valmisteluun kului koko vuosi (Kunnat.net kuntatiedon keskus. Peruspalvelukeskus Oiva.) Peruspalvelupiirissä on käytössä tilaaja-tuottaja toimintatapa ja tilaajana toimii perusturvalautakunta ja tuottajana peruspalvelukeskus. Tärkeänä yhteistyökumppanina tilaajalle toimii Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä, joka on toinen keskeinen toimija maakunnan alueella. (Kunnat.net kuntatiedon keskus. Peruspalvelukeskus Oiva) Peruspalvelukeskus Oivan henkilöstö siirrettiin alkaen Hollolan kunnan palvelukseen. Työntekijöillä säilyivät etuudet työsopimuslain ja lain kunnallisesta viranhaltijasta liikkeenluovutusta koskevien määräysten mukaisesti. Siirtohetkellä voimaan jäi palvelussuhteen ehdot, kun siirryttiin viidestä eri organisaatiosta Hollolan kunnan palvelukseen. (Kunnat.net kuntatiedon keskus. Peruspalvelukeskus Oiva)

13 13 Peruspalvelukeskus Oivan henkilöstöjohtamisesta vastaa yksi työnantaja. Tämä takaa yhdenvertaisuuden kuntien henkilöstöjen kesken. Henkilöstöjohtamista ohjaavat Hollolan kunnan strategiat, niistä johdetut toimintaohjelmat, tavoitteet, yleiset sopimukset, säännökset ja määräykset. Henkilöstöasioiden päätöksenteko ja toiminta ohjautuu Hollolan kunnan hallinto- sekä johtosäännön ja toimintaohjeiden mukaisesti. (Kunnat.net kuntatiedon keskus. Peruspalvelukeskus Oiva) Päijät-Hämeen alueen palvelurakenneuudistuksen henkilöstödemokratiassa on huomioitu uudelleenjärjestelyt, selvitykset ja suunnittelu. Toimintaa on alusta asti suunniteltu yhteistoimintamenettelyn mukaisesti yhdessä kuntien henkilöstön edustajien kanssa. Näin on voitu varmistaa henkilöstön näkökulman välittyvän valmistelijoille koko toiminnan muutoksen ajan. (Aarrevaara, Simola 2008, 49.) Henkilöstöä on kuultu sekä muutoksen alkuvaiheessa, että sen aikana Kotihoito ja palveluasuminen Tarkastellessani kotihoidon nykytilaa on huomioitava historiassa tapahtuneet muutokset. Kotihoitotyö on historiassaan kokenut useita yhteiskunnallisia muutoksia. Toiminnan alussa 1930-luvulla työ oli lapsiperheissä tapahtuvaa, 60- luvulla kun kaupungistuminen alkoi. Kunnat saivat 1966 lainvelvoitteet järjestää kotipalvelua. Sosiaalihuoltolaki vuonna 1984 korosti avohuoltopainotteisuutta, jolloin yhteistyö ja erilaiset tukipalvelut korostuivat. Työaikalaki oli merkittävä muutos työntekijälle kotihoidossa Ulkoaohjautuvuus ja kunnalliset johtamiskäytännöt vaikeuttivat työtä. Perhetyö väistyi vanhusväestön palvelujen tieltä. (Niemelä 2006, ) Itseohjautuvuus sekä ryhmä- ja tiimityö korostuivat, kun kunnat jaettiin eri alueisiin esimerkiksi lääkäreiden väestövastuun mukaan. Peruspalvelukeskus Oivan alueella toimi aikaisemmin kuntayhtymä ja viisi itsenäistä kuntaa. Sosiaali- ja terveystoimi toimivat erillään toisistaan hallinnollisesti. Kotiin annettavien palvelujen toiminta määräytyy sosiaalihuoltolain 20 :n mukaan kotipalveluilla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja

14 14 huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista ja niissä avustamista. (Sosiaalihuoltolaki 20.) Kotipalveluina järjestetään sosiaalihuoltoasetuksen 9 :n mukaan kodinhoitajan tai kotiavustajan antamaa kodissa tapahtuvaa yksilön ja perheen työapua, henkilökohtaista huolenpitoa ja tukemista sekä tukipalveluja, kuten ateria-, vaatehuolto-, kylvetys-, siivous-, kuljetus- saattaja- sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluita. (Sosiaalihuoltoasetus 9.) Kotisairaanhoitona järjestetään kansanterveyslain 17 mukaan lääkärin päättämää avosairaanhoitona järjestettävää (valvottu kotisairaanhoito) potilaan sairaanhoitoa. Kotisairaanhoidon antaminen perustuu kansanterveyslakiin, jonka mukaan kunnan tulee järjestää asukkaiden sairaanhoito, johon luetaan lääkärin suorittama tutkimus ja hänen antamansa tai valvomansa hoito ja lääkinnällinen kuntoutus. Huomattava osa säännöllisen palvelun piirissä olevista asiakkaista käyttää sekä kotipalvelua että kotisairaanhoitoa. (Kansaterveyslaki 17.) Koti- ja asumispalvelujen tulosalueen perustehtävänä on tuottaa ja järjestää asiakkailleen hoitoa, hoivaa ja huolenpitoa heikentyneeseen toimintakykyyn kuntouttavaa työotetta toteuttaen. (Kekkonen Reetta, Tiimikoulutuksen materiaalit kevät 2008). Toimintaa määrittävät koti- ja asumispalvelujen arvot ja kriteerit sekä käytettävissä olevat resurssit. Kotihoidolla tarkoitetaan Peruspalvelukeskus Oivassa kotihoitoa, kotisairaanhoitoa ja erilaisia tukipalveluja. Kotisairaanhoito ja kotipalvelu yhdistyivät samaan organisaatioon Oivan myötä. Peruspalvelukeskus Oivan kotihoidon tarkoituksena on auttaa yksilöitä ja perheitä silloin, kun he tarvitsevat sairauden, vamman tai alentuneen toimintakyvyn vuoksi apua kotiin suoriutuakseen arkipäivän tehtävissä. Tukipalveluja ovat esimerkiksi ateriat, asiointi ja turvapalvelut. Muita

15 15 vanhustenhuoltoon liittyviä keskeisiä sosiaali- ja terveyspalveluja ovat lisäksi omaishoidon tuki asumispalvelut sekä laitoshoito. Palveluasumista järjestetään Peruspalvelukeskus Oivan kunnissa tuettuna ja tehostettuna. Palveluasumisen kriteereihin on kirjattu, että tuetussa palveluasumisessa asukas selviytyy ilman ympärivuorokautista hoitoa, mutta asukas tarvitsee apua selvitäkseen päivittäisistä toiminnoista. Asukkaalla on ollut maksimaaliset kotihoidon palvelut käytössä. Tehostetussa palveluasumisessa asukas tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa ja valvontaa ja asukkaan fyysinen toimintakyky tai muisti on merkittävästi heikentynyt ja lisäksi asukas selviää päivittäisistä toiminnoista yhden auttajan turvin, vaikkakin avuntarve on runsasta. Asukkaalla on ollut maksimaaliset kotihoidon palvelut käytössä. Palveluasumisessa asiakas asuu vuokra- asunnossa. Peruspalvelukeskus Oivan organisaatiossa koti- ja asumispalvelut toimivat omana tulosalueenaan. Koko tulosalueesta vastaa johtaja ja kaksi päällikköä. Päälliköiden vastuualuetta nimitetään yksiköksi. Toinen päälliköistä vastaa Hollolan, Hämeenkosken ja Kärkölän palveluista ja toinen Asikkalan ja Padasjoen alueen palveluista. Hollolan organisaatiossa on vastaava kotihoidonohjaaja ja kaksi kotihoidonohjaajaa ja Kärkölässä kotihoidonohjaaja lähiesimiehenä kotihoidossa, sekä Hämeenkoskella palveluasumisessa ja kotihoidossa esimiehenä toimii vanhuspalvelujen esimies. Asikkalassa ja Padasjoella on kotihoidonohjaajat. Palvelutalojen lähiesimiehenä Hollolassa toimii vastaava sairaanhoitaja. (LIITE 1: Koti- ja asumispalvelujen organisaatiokaavio) Hollolan kotihoidossa ja palveluasumisessa työskentelee yhteensä kuusikymmentäkolme työntekijää, joista kolmekymmentäkaksi kotihoidossa ja loput neljässä eri palvelutalossa. Palvelutaloista yksi on tehostettu ja loput kolme tuettua asumista. Kotihoito on jaettu viiteen aluetiimiin, joissa tiiminvetäjänä toimivat sairaanhoitajat. Kussakin palvelutalossa on tiiminvetäjä. (LIITE 2: Hollolan kotihoidon- ja palveluasumisen organisaatiokaavio) Kärkölän

16 16 kotihoidossa työskentelee yhteensä yksitoista työntekijää. Palveluasuminen toteutetaan ostopalveluin yksityiseltä palveluntuottajalta. Kärkölässä on yksi kotihoidonohjaaja ja palveluja tuotetaan kahdessa tiimissä, joissa tiiminvetäjinä toimivat sairaanhoitajat. (LIITE 3: Kärkölän kotihoidon ja palveluasumisen organisaatiokaavio) Hämeenkoskella tuotetaan kotihoidon palveluja yhteensä kuuden työntekijän voimin, yhdessä tiimissä. Samoin kuin toisissakin kunnissa tiiminvetäjän toimii sairaanhoitaja ja esimiestehtävistä vastaa vanhuspalvelujen esimies. Kotihoidon henkilöstö hoitaa tehostetun palveluasumisen asiakkaita päivisin ja öisin heidän hoidostaan vastaa vanhainkodin henkilökunta. (LIITE 4: Hämeenkosken kotihoidon ja palveluasumisen organisaatiokaavio) Peruspalvelukeskus Oivan perustamisessa johtajistossa tapahtui paljon muutoksia. Suurin osa johtajista siirtyi tehtäväänsä organisaation sisältä ja näin ollen he olivat terveydenhuollon tai sosiaalihuollon ammattilaisia entuudestaan. Uuden toiminnan ja uusien työtehtävien vastaanottaminen ovat vieneet johtajilta aikaa perehtyä vastuualueisiinsa. (Peruspalvelukeskus Oiva. Organisaatiokaavio.) 2.3 Toimintatutkimuksellinen näkökulma kehittämistyöhön Käytin työssäni työkehittämisen teoreettisena perustana toimintatutkimuksellista näkökulmaa. Tietoa toimintatutkimuksesta sain Yrjö Engstömin kirjoista ja työni 2. ohjaaja Marjo Kolkan opinäyteyön metodiopetuksen aineistosta syksyltä Tietoa täydensin Työterveiset - verkkolehden artikkelista. Työnkehittämisen vaiheet osuvat toimintakäsikirjan tekemiseen ja sisällön muutoskohteisiin, sekä niihin liittyviin työssä tapahtuneisiin muutoksiin erittäin hyvin. Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistäminen on työni taustalla iso muuttuva tekijä. Prosesseissani korostui se miten saada henkilöstö osallistumaan ja sitoutumiaan toimintakäsikirjan päivitys- ja juurrutusprosesseihin. Lisäksi johdon tuki ja osallistuminen on ollut merkittävää, sillä kehittämistyölle oli annettava raamit. Oma osallistuminen prosesseihin on

17 17 koko kehittämistyön ajan ollut tärkeää toteuttamisen ja palutteen saamisen kannalta. Keskeiset piirteet toimintatutkimukselle ovat pyrkimys reflektiiviseen ajatteluun ja sen avulla toiminnan parantamiseen sekä käytännönläheisyys toimintaan. Muutos-intervention osuus on merkittävä. Yksi tärkeimmistä piirteistä on ihmisten osallistuminen. (Kolkka, Marjo, Diak Metodiopintojen materiaalit syksy 2008.) Kehittävän työntukimuksen keinoin voidaan on muokata työpaikan sisällä toiminnalle uusia malleja ja erittellä niitä. Toimintatutkimuksessa työntekijät osallistuvat analysoivat ja muuttavat omaa työtään. Kehittämistyö sijoittuu työtoiminnan laadullisen muutoksen käyttöönottoon, johon tutkija osallistuu suunnittelemalla ja toteuttamalla yhdessa työyhteisöjen kanssa. (Engeström 1995,12, ) Toimintakäsikirjan päivitys ja juurrutusprosessit ovat kiinteästi sidoksissa sisällöltään organisaation muutokseen. Prosessien toteuttamisajankohta on otollinen, koska osa palveluista kunnissa on jo yhdistetty. Muutokset kunnissa kulkevat limittäin, joten kaikki muutokset evät tapahdu samaan aikaan. Kehittämistyöni tulokset ovat konkreettiset. Työstä tuloksena syntyi ajantasainen päivitetty toimintakäsikirja Hollolaan ja uudet toimintakäsikirjat Kärkölään ja Hämeenkoskelle. Kehittämistyöni tuloksista johtuen saimme kunnissa jatkettua kesken jäänyttä laatutyötä. Saimme aikaan pysyviä käytäntöjä ja samalla opimme prosesseista. Työni metodin selkiinnyttyä luin aiheesta tehtyä kirjallisuutta perehtyen siihen. Pian huomasin, että tekemäni kehittämistyö kunnissa sopii hyvin toimintatutkimuksen vaiheisiin.

18 18 KUVIO 2. Kehittävän työntutkimuksen syklit, mukaillen (Learningsystems) Arvioitaessa toimintakäsikirjojen tekemisen prosessia sen lyhytkestoisuus sekä muutosvaikutukset täyttävät kehittävän työntutkimuksen vaiheet. Toisaalta muutoksen ympäröidessä kirjan sisältöä, toimintakäsikirjan sisältö on enemmänkin sitä kautta mukana monessa eri vaiheessa. Kuitenkin päivitys- ja juurrutusprosessissa on tapahtunut vaiheille ominaiset asiat, joten käytin sitä työssäni näkökulmana. (KUVIO 2. Kehittävän työntutkimuksen syklit) Toimintakäsikirjan tarve syntyi kun, vanhentuneet tiedot Hollolan kirjassa tarvitsivat päivityksen ja Kärkölä ja Hämeenkoski tarvitsivat uudet toimintakäsikirjat käyttöönsä. Toimintakäsikirjojen tarpeellisuus vahvistui prosesseissa, kun niiden tarkoitus ja tavoitteet esiteltiin työntekijöille. Juurrutusprosessissa syntyivät toimintakäsikirjat niihin työyhteisöihin, joissa niitä aiemmin ei ole ollut käytössä. Juurrutus oli osa muutosta, jolla oli vaikutusta organisaation toimintatapaan sekä vahvasti myös työntekijöiden ajattelu- ja toimintatapaan. (Engeström 1995, 155). Uuden ratkaisun etsiminen alkoi. Toimintakäsikirjan prosessissa oli

19 19 huomioitavaa, ettei sitä ollut tarkoituksenmukaista tehdä vain Hollolaan, sillä kaikissa kunnissa on tarve tälle tuotteelle. Toimintakäsikirjan hyöty oli tarpeellista saada laajennettua myös muihin kuntiin. Lisäksi Hollolan kotihoito ei voinut yksin toteuttaa prosessia, koska kotihoidon ja palveluasumisen työt kunnissa ovat yhtenäistetty. Toimintakäsikirja oli uusi ratkaisu niissä kunnissa, joissa se ei aiemmin ole ollut käytössä. Henkilöstön osallistuminen prosesseihin oli tarpeellista, sillä he palvelun toteuttavat asiakkaille. Kehittämistyön toteuttaminen opinnäytetyönä oli paras vaihtoehto, prosessin läpivieminen kaiken muun muutoksen sisällä olisi vaatinut ulkopuolista apua. Tarkasteltaessa kehittävän työntutkimuksen vaiheita kulkevat toimintakäsikirjan prosessit vaiheittain. Organisaatiossa tapahtuneet muutokset muokkaavat uutta sisältöä ja muutos on osittain jo hyvin toteutunut, toiset asiat työn alla ja joku vielä odottaa prosessoitumista. Toimintakäsikirjat muuttuvat varmasti myös yhtenevien käytäntöjen ja uusien toimintatapojen myötä, joka kertoo muutoksen etenevän edelleen. Kirjat otetaan käyttöön kevään 2009 aikana, mutta jo ensimmäisessä päivityksessä on muutoksia tulossa. Pohdittaessa työnkehittämistä on toimintatavan arvioinnilla tärkeä merkitys. Tutkija voi omilla ratkaisuillaan vaikuttaa arviointiin. Lisäksi huomioitavaa on että, myös tutkijan toimintaa on arvioitava. (Engeström 1995, 154.) Omaa työskentelyäni arvioimassa olivat sekä esimiehet, että kuntien työntekijät, jotka myös osallistuivat tiiviisti kehittämistyöhön. Engeström (1995) toteaa kirjassaan että, kehittävän toimintatutkimuksen prosessi on koulutusprosessi. Prosessista syntyneet tulokset ovat oppimistuloksia. Kehittämissykliin sisältyy usein joukko koulutustilaisuuksia, jotka ovat kehityssyklin vaiheita. (Engeström 1995, 157.) Kokoukset kunnissa olivat koulutuksellisia ja niiden tarkoitus oli jalkauttaa toimintaa edelleen. Toimintakäsikirjan ensimmäisessä päivityksessä noin vuoden kuluttua arvioidaan myös toimintakäsikirjan käyttöä. Tämän hetkisen tiedon mukaan kirja tulee Peruspalvelukeskus Oivan yhteiseen Intranettiin ja jokaiselle työntekijälle sekä perehdytyskansioihin paperiversiona. Lisäksi tiimit voivat liittää kirjan omaan laatukansioonsa verkossa. Kehittävässä työntutkimuksessa arvioinnista

20 20 käytetään nimitystä analyysi, tarkoittaen uuden toimintatavan vaikutuksista ja koko prosessista. (Engeström 1995, 128.) Kehittävässä työntutkimuksessa lähdetään siitä, että ammattitaito ei voi olla vain yksilön ominaisuus vaan kokonaisen työyhteisön tai -ryhmän ominaisuus mutta myös yksilön toimintaa. Työn kehittämiseen tarvitaan kaikki käytössä olevat voimavarat. Työn monimutkaistuminen vaikuttaa siten, että yhden ammattiryhmän tiedot eivät työn hyvän hallitsemisen kannalta enää riitä. Työntekijöiden sitoutuminen on ehdottaman tärkeää. (Alppivuori, Vuorio 1996, 22.) Toimintakäsikirjan tekemiseen saatiin yhdistymään myös kotisairaanhoidon työntekijät. Työn etenemisen kannalta oli hyvä sillä, ammattiryhmäkohtaisen työskentelyn sijasta tarvitaan moni ammatillisia työryhmiä - tämä ei kuitenkaan sulje pois erityisosaamista ja sen tärkeyttä. Näin mahdollistuu paremmin myös asiakkaiden hyvä palvelu ja työn korkea laatu. (Alppivuori, ym. 1996, ) Yhteisöllisen ammattitaidon kehittäminen edellyttää uudenlaista oppimista. Lähtökohtana on, että työ käsitetään jatkuvasti muuttuvana toimintatapana, jota työntekijät yhdessä ja erikseen muokkaavat. Työyhteisön on itse kehitettävä uusi toimintatapa. Kehittävä työntutkimus edellyttää työyhteisön aktiivisuutta ja halua muuttaa toimintatapojaan. Tällainen oppiminen ja uuden luominen edellyttää, että työyhteisö ryhtyy tarkastelemaan omaa kehitystään, toimintatapaansa, sen ristiriitoja ja ongelmia. Kehittämistyö vaatii toteutuakseen myös pitkän ajan. Työ vaatii paljon, sillä esimerkiksi omien käsitysten ja toimintatapojen tuominen yhteisen tarkastelun ja kehittämisen kohteeksi ei välttämättä ole helppoa. (Alppivuori, ym. 1996, ) Työn kehittäminen edellyttää uudenlaista näkökulmaa ja suhdetta työhön. Työtä on opittava tarkastelemaan kokonaisuutena. Työn tarkastelu erillisinä tehtävinä estää havaitsemasta, että työtehtävät ovat osa laajempaa kokonaisuutta. Lisäksi työn kehittäminen edellyttää johdon, suunnittelijoiden, työntekijöiden ja tutkijoiden yhteistyötä. Oppiminen, työn tutkiminen, suunnittelu ja kehittäminen

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Palvelujen laatu tarkoittaa kykyä vastata asiakkaiden selvitettyihin palvelutarpeisiin järjestelmällisesti, vaikuttavasti, säännösten

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 6.5.2010 Reijo Väärälä 6.5.2010 Kokemukset muualta Britannia, Saksa, Hollanti, Ruotsi Kilpailu

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Laatua päihdetyöhön. Maria Inkinen, 19.4.2006 fläppiesityksestä muokattu Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus

Laatua päihdetyöhön. Maria Inkinen, 19.4.2006 fläppiesityksestä muokattu Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus Laatua päihdetyöhön Maria Inkinen, 19.4.2006 fläppiesityksestä muokattu Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus Yleinen määritelmä Laatu on niistä ominaisuuksista muodostuva kokonaisuus, johon perustuu

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014. Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014

Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014. Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014 Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014 Tiedoksi kunnanhallitukselle 15.9.2014 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014 1 (4) Toivakan

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020 Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Johtaminen laadun tuottajana

Johtaminen laadun tuottajana Johtaminen laadun tuottajana Varhaiskasvatuksen seminaari 15.11.2010 Eeva Hujala Tampereen yliopisto 2010 JOHTAJUUS varhaiskasvatuksessa on toimijoiden sitouttamista perustehtävän tavoitteelliseen kehittämiseen

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Kehitysvammahuollon yhteistyökokous 8.11.2011 23.11.2011 1 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista voimaan 1.10.2011 Lain keskeisimmät

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito kotona asumisen tueksi Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoito auttaa silloin, kun turvallinen kotona asuminen edellyttää sosiaali-

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Laadun varmistus päätöksenteon pohjana 10.3.2015 Kuntatalo, B 3.8 Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Laatuasiantuntija, terveyspalvelujen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot