LAATUA SYNTYY VAIN TEKEMÄLLÄ -

Transkriptio

1 LAATUA SYNTYY VAIN TEKEMÄLLÄ - Toimintakäsikirja kokoaa muutokset Peruspalvelukeskus Oivan kotihoidossa ja palveluasumisessa Anne Niemi Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia- ammattikorkeakoulu, Diak - Etelä, Järvenpää Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Niemi, Anne. Laatua syntyy vain tekemällä - toimintakäsikirja kokoaa muutokset Peruspalvelukeskus Oivan kotihoidossa ja palveluasumisessa. Järvenpää kevät 2009, 104 sivua, 7 liitettä. Diakonia- ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Järvenpää, sosiaalialan koulutusohjelma. Sosiaalialan suuntautumisvaihtoehto, Sosionomi (AMK). Opinnäytetyöni tavoitteena on esitellä lukijalle toimintakäsikirjan sisällön päivityksen ja juurrutuksen prosesseista syksyn 2008 aikana. Prosessien aikana syntyneiden aineistojen perusteella teen havaintoja työntekijän ajatuksista muuttuneesta työstä. Prosessit toteutettiin Peruspalvelukeskus Oivan kotihoidossa ja palvelutaloissa. Pohdin laadun merkitystä johtamisen, oppivan organisaation ja moni ammatillisuuden näkökulmasta. Peruspalvelukeskus Oiva on aloittanut toimintansa 2007 alusta ja on osa kuntien palvelurakenneuudistusta. Päivitys- ja juurrutusprosessit kokoavat toimintakäsikirjan uusittuun sisältöön juuri niitä kotihoidon ja palveluasumisen työssä tapahtuneita muutoksia, jotka ovat Peruspalvelukeskus Oivan toiminnan tultua muuttuneet. Prosessiin osallistui joukko kotihoidon ja palveluasumisen työntekijöitä ja työssäni tuon esille heidän näkemyksiään tämän päivän muuttuvan kotihoidon työstä. Käytän lähestymistapana kehittävän työntutkimuksen mallia, joka kuvaa prosessien ja muutoksen vaiheita. Syntyneen aineiston käsittelen käyttäen SWOT- analyysiä. Tuloksesta esille tulee kehittämiskohteita, joita on hyvä tarkastella muutoksessa. Teoreettinen näkökulma keskittyy laatuun ja johtamiseen, oppivan organisaation, tiimityön sekä moni ammatillisuuden näkökulmiin. Kehittämistyön tuloksena syntyi kolme toimintakäsikirjaa, Hollolaan päivitetty ja Kärkölän sekä Hämeenkosken kuntiin uudet, juurrutetut kirjat. Laatutyö jatkuu kunnissa tiiviisti, muutoksista huolimatta. Avainsanat: toimintakäsikirja, laatu, johtaminen, tiimityö, palvelurakenneuudistus, osaaminen

3 ABSTRACT Niemi, Anne Quality is achieved only by doing A quality handbook compiles changes in Service Centre Oiva. 104 p., 7 appendices. Language: Finnish. Järvenpää, Spring Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services. Degree: Bachelor of Social Services. The purpose of this thesis was to describe how a quality handbook has been updated including the process of embedding it in autum Based on the data I made observations of the workers opinions concerning changes in work.the processes were carried out in Service Centre Oiva s home care and service homes. I deal with the significance of quality from the aspects of leadership, learning organization and multiprofessionalism. Service Centre Oiva has operated since 2007 and it is part of the reorganization of the service structures of the municipalities. The processes have compiled just those changes that have taken place in Service Centre Oiva. The employees of home care and service home have participated in these processes and I express their views of the changes in present-day home care. As a methological approach the model of Developmental Work Research has been used which describes phases of processes and changes. The data has been analysed by SWOT- analysis. The results show that there are some developmental points which should be taken into consideration in future change. The theorectical aspect focuses on quality, leadership, learning organization, teamwork and multiprofessionalism. The results were three quality handbooks, to be used in Hollola, Hämeenkoski and Kärkölä. Quality work continues in munipalicities actively, despite changes. Keywords: quality handbook, quality, organization, leadership, teamwork, reorganization of the service structures of the municipalities

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO KEHITTÄMISTYÖN TAVOITTEET, TOIMINTAYMPÄRISTÖ, KEHITTÄMISMENETELMÄ JA AINEISTO Tavoitteet ja lähtökohdat työlleni Toimintaympäristön kuvaus Peruspalvelukeskus Oiva liikelaitos Kotihoito ja palveluasuminen Toimintatutkimuksellinen näkökulma kehittämistyöhön Aineiston keruu ja analysointi TYÖN TEOREETTINEN PERUSTA Laadunhallinta vanhustenhuollossa Laadun määritelmä Valtakunnalliset laatusuositukset Toimintakäsikirja laadun varmistajana Johtamisen keinot laadun toteutuksessa Oppivan organisaation tunnusmerkkejä Moniammatillisuuden ja tiimityön merkitys kotihoidossa PROSESSIN KUVAUS; TOIMINTAKÄSIKIRJAN PÄIVITYS JA JUURRUTTAMINEN Päivitys prosessina Hollolassa Taustat ja tavoitteet prosessille Päivityskokoukset Päivitysprosessin arviointi Toimintakäsikirjan muutokset Juurrutus prosessina Hämeenkoskella ja Kärkölässä Taustat ja tavoitteet prosessille Juurrutuskokoukset Juurrutusprosessin arviointi...43

5 5 TYÖNTEKIJÄN KOKEMAT HAASTEET MUUTOKSESSA Työskentely yli kuntarajojen Tiimiytyminen Kontrollin lisääntyminen Huoli asiakkaan hyvinvoinnista JOHTOPÄÄTÖKSET Oma näkökulma Laatutyön näkökulma Kehittämiskohteet...56 LÄHTEET...57 LIITTEET...60 liite 1 Peruspalvelukeskus Oivan koti- ja asumispalvelujen organisaatiokaavio liite 2 Hollolan kotihoidon ja palveluasumisen organisaatiokaavio liite 3 Hämeenkosken kotihoidon ja palveluasumisen organisaatiokaavio liite 4 Kärkölän kotihoidon ja palveluasumisen organisaatiokaavio liite 5 Päivitys ja juurrutuskokoukset liite 6 Haastattelukysymykset liite 7 Hollolan kotihoidon ja palveluasumisen toimintakäsikirja

6 1 JOHDANTO Kunta- ja palvelurakenneuudistus on suurin kunnallishallinnon ja palveluiden uudistus Suomen historiassa. Valtioneuvosto käynnisti keväällä 2005 Paras - hankkeen kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Kuntien palvelurakenneuudistus on edellyttänyt kaikilta kunnilta selvitys- ja toimeenpano suunnitelman tekoa. Rakenneuudistusta ohjaamaan laadittiin puitelaki, joka tuli voimaan vuoden 2007 helmikuussa ja on voimassa 2012 loppuun. Laki määrää suunnittelu- ja toimeenpanovelvoitteet ja niiden aikataulut kunnille. (Kunnat.net kuntatiedon keskus. Paras - hanke) Kunnan elinvoimaisuus on terveen kuntatalouden ja kuntalaisten palveluista huolehtimisen välttämätön edellytys. Elinvoimaisuus on puitelain mukaan kuntien palvelurakenneuudistuksen tavoitteena, samoin kuin toimintakykyinen ja eheä kuntarakenne. Tavoitteena ovat toimivat palvelukokonaisuudet, joilla pystytään vastaamaan strategisiin haasteisiin, kuten ikääntymiseen sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin. (Paras - analyysin ensimmäiset havainnot 2007, 11.) Päijät-Hämeessä 2006 aloitettu kuntien palvelurakenteiden tarkastelu johti läntisellä alueella Peruspalvelukeskus Oivan syntyyn. Viisi kuntaa solmi sopimuksen yhteistoiminnasta marraskuussa Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistettiin 2007 alusta. Kuntien palvelujen yhtenäistämisen alkaessa kuntien itsenäisesti tuottamat palvelut joutuivat tarkasteluun uuden organisaation muodostuessa. Kehittämistyössäni on tarkoitus jatkaa laatutyötä kolmen kunnan alueella. Kehittämistyöni keskeisenä elementtinä toimi toimintakäsikirja, jonka oli tarkoitus ulottua kolmeen Peruspalvelukeskus Oivan alueen kuntaan Hollolaan, Hämeenkoskelle ja Kärkölään. Asikkalan ja Padasjoen kuntiin kotihoidon ja palveluasumisen toimintakäsikirja tehdään myöhemmin sovittavana ajankohtana. Hollolassa toimintakäsikirja oli laadittu aikaisemmin samoin

7 7 Hämeenkoskella, jossa se ei ollut käytössä. Kärkölän kotihoidossa toimintakäsikirjaa ei ollut ennestään käytössä. Toimintakäsikirja jatkaa kesken jäänyttä laatutyötä kunnissa. Kehittämistyöni tarkoitus oli aikaansaada Peruspalvelukeskus Oivan alueen kolmen kunnan kotihoitoon ja palveluasumiseen ajantasainen, Oivan strategioita noudattava toimintakäsikirja. Kehittämistyön tarpeellisuus huomattiin kotihoidon ja palveluasumisen esimiehille ja tiimivetäjille järjestetyssä tiimikoulutuksessa Hollolassa syksyllä Toimintakäsikirja sisältää tiedot työyhteisön toiminnan perustasta, yhteistyötahoista, henkilöstöasioista sekä toiminnan sujumiseen liittyvistä kokonaisuuksista. Hollolassa aikaisemmin laadittu kirja toimi työni mallina ja sen mukaan kuntakohtaiset kirjat laadittiin Hämeenkoskelle ja Kärkölään. Toimintakäsikirjan tarkoitus on toimia osana työyhteisön perehdytysaineistoa. Sen tehtävänä on kertoa työntekijöille, millaisessa työyhteisössä he työskentelevät ja millaiseen toimintaan heidän odotetaan sitoutuvan. Yhdessä tehty päivitys- ja juurrutustyö kunnissa opettivat myös työntekijöille uusia asioita omasta työyhteisöstään. Toimintakäsikirjan päivityksen ja juurruttamisprosessien yhteydessä kokosin aineistoa, jota analysoin työssäni. Aineistosta tuon esille mitä kotihoitotyön muutokset merkitsevät työntekijöille. Tuon myös esille muutaman kehittämiskohteen, joihin on hyvä kiinnittää huomiota muutostilanteissa. Työni otsikko, Laatua syntyy vain tekemällä - kuvaa hyvin mittavaa palvelurakenneuudistuksen myllerrystä Päijät-Hämeen kunnissa. Laadun varmistamiseksi muutoksessa tarvitaan osaavat työntekijät ja sitoutuneet johtajat.

8 8 2 KEHITTÄMISTYÖN TAVOITTEET, TOIMINTAYMPÄRISTÖ, KEHITTÄMISMENETELMÄ JA AINEISTO 2.1 Tavoitteet ja lähtökohdat työlleni Kehittämistyöni päätavoitteena oli tuottaa Peruspalvelukeskus Oivan kotihoitoon ja palveluasumiseen ajantasainen Oivan strategioihin liitetyt toimintakäsikirjat Hollolan, Hämeenkosken ja Kärkölän kuntiin. Toimintakäsikirjan tarkoitus on toimia kuntien yhteistyön edistäjänä ja helpottaa kuntien välistä tiedonkulkua sekä toimia työntekijöiden perehdyttämisen välineenä. Kehittämistyössäni toimintakäsikirjan päivittämisen tavoitteena Hollolassa oli tarkistaa ja ajantasaistaa muuttuneet tiedot vanhan toimintakäsikirjan sisällössä. Päivityksen prosessiin osallistuivat tiiviisti tiimien laatuvastaavat sekä esimiehet. Laatuvastaavat huolehtivat tarkistettujen tietojen perehdyttämisestä tiimeille. Näin ollen työntekijät saivat vaikuttaa toimintakäsikirjan sisältöön ja rakenteisiin. Juurruttamisen tavoitteena oli antaa perusinformaatio toimintakäsikirjan taustoista ja sisällöstä Hämeenkosken ja Kärkölän kotihoitoon. Tarkoitus oli yhteistyössä henkilöstön kanssa aikaansaada Hollolan mallin mukainen toimintakäsikirja. Juurrutusprosessissa oli tarkoitus perehdyttää työntekijöille ja esimiehille toimintakäsikirjan taustat ja saada heidät osallistumaan sisällön laatimiseen. Tarkoituksena oli myös saada turvattua laatutyön jatkuvuus näissä kunnissa. Juurrutusprosessissa oli tärkeää huomioida työntekijöiden mielipiteet toimintakäsikirjan sisällöstä ja rakenteesta. Lisäksi oli tarkoitus saada työntekijät ymmärtämään, miten paljon toimintakäsikirja ja yhteiset ohjeet helpottavat yhteistyötä yli kuntarajojen. Toimintakäsikirja tulisi myös helpottamaan perehdyttämistä.

9 9 Työni tavoitteena oli myös pohtia työntekijöiden suhtautumista kuntien kotihoidon ja palveluasumisen palvelujen yhdistämiseen, muuttumiseen ja toimintojen käynnistymiseen kolmen kunnan alueella. Haastattelujen, havainnoinnin sekä toimintakäsikirjan vanhan ja uuden sisällön arvioinnilla kokosin raporttiini osan, jossa tarkastelin työntekijöiden mielestä heidän työhönsä merkittävästi vaikuttaneita asioita. Tein arviointia sekä onnistuneista, että myös työntekijöiden sopeutumista vaatineista asioista. Työssäni lähdin etsimään vastauksia siihen, miten palvelujen laatu saadaan varmistettua muutoksen aikana ja laatutyö käynnistettyä uudelleen. Toimintakäsikirjan perimmäinen tarkoitus on taata osaltaan hyvä laatu kotihoidossa ja palvelutaloissa. Halusin työssäni pohtia laatua ja työn muutosta yhdessä kotihoidon ja palvelutalojen työntekijöiden kanssa. Kokosin teoriaan laatuun kiinteästi vaikuttavia tekijöitä, joilla on merkittävä rooli myös työn- ja organisaation muutoksessa. Tarkoitus oli aikaansaada jotain kehittämisideoita työyhteisöjen muutoksessa. (KUVIO 1. Kehittämistyön toimenpiteet ja tavoitteet) Luvan kehittämistyöhöni eli toimintakäsikirjan sisällön päivityksen Hollolaan ja juurruttamiseen Hämeenkoskelle ja Kärkölään sekä kokouksissa tekemieni aineistojen raportointiin antoi Peruspalvelukeskus Oivan johtaja syyskuussa Ohjeistuksessaan työlleni hän piti tärkeänä, että toimintakäsikirjan sisällön tulee noudattaa Peruspalvelukeskus Oiva liikelaitokselle laadittujen strategioiden ja ohjeistusten linjaa. Olen itse toiminut Hollolassa kotihoidon lähiesimiehenä ja laatuvastaavana. Kehittämistyö ei näin ollen ollut itselleni uutta. Oman roolin löytäminen ja tuttuun asiaan paneutuminen alkoi.

10 10 1. HOLLOLA: vanhan kirjan tiedot tarkistetaan= päivitys 4. Esille tulleet kehittämiskohteet Kunnissa toimintakäsikirjat TOIMINTA KÄSIKIRJA 2. KäRKöLä JA HäMEEN- KOSKI: uudet kirjat laatuvastaavat käyttöönotto= juurrutus 3. Tulos: Työntekijän näkökulma muuttuneeseen työhön 3. Aineisto: haastattelu, havainnointi vertailu muutoksesta KUVIO 1. Kehittämistyön toimenpiteet ja tavoitteet 2.2 Toimintaympäristön kuvaus Kehittämistyöni toimintaympäristö on yksi hektisimmistä alueista tämän päivän yhteiskunnassa. Palvelurakenneuudistus on asettanut kunnille velvoitteet toimintojensa tarkasteluun. Ennen Peruspalvelukeskus Oivan liikelaitoksen toiminnan aloittamista olivat kunnissa kotihoidon ja palveluasumisen toiminnat sosiaalilautakuntien alaisuudessa. Kunnat toimivat itsenäisesti ja painopisteet kotihoidon ja palveluasumisen toiminnoissa olivat erilaisia, kuntien itsenäisesti laatimia ja valtakunnallisten ohjeiden ja suositusten mukaisesti laadittuja, joita jokainen kunta käytti vain omiin tarpeisiinsa. Kuntien palvelurakenneuudistuksessa ovat kiinteästi olleet vaikuttamassa Paras hanke ja Kasteohjelma. Valtioneuvosto käynnisti keväällä 2005 Paras -

11 11 hankkeen kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Hankkeen toteuttamista ohjaava puitelaki tuli voimaan vuoden 2007 helmikuussa ja on voimassa vuoden 2012 loppuun. Kaikki kunnat jättivät mennessä valtioneuvostolle puitelain edellyttämät suunnitelmat rakenteiden uudistamisesta. Kuntaliitoksia ja yhteistoiminta-alueita koskevien ratkaisujen jälkeen kunnissa on suuntauduttava palvelurakenteiden, tuotantotapojen ja prosessien kehittämiseen palvelujen laadun ja saatavuuden varmistamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. (Valtioneuvosto. Paras hanke) Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta tuli voimaan Lain tarkoituksena on luoda edellytykset kunta- ja palvelurakenneuudistukselle. Tarkoitus on vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta sekä kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmiä ja tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtävänjakoa. Lain tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne ja koko maassa laadukkaat asiakkaiden saatavilla olevat palvelut. (Laki kuntaja palvelurakenneuudistuksesta 169 / 2007.) Kasteohjelma on sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma. Ohjelmassa määritellään lähivuosien kehittämistavoitteet ja keskeisimmät toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Ohjelman toimenpiteet tarkistetaan vuosittain seuraten tavoitteiden etenemistä seurantaindikaattorien valossa. Kansallinen kehittämisohjelma on valtioneuvoston päätös ja sisältää ne toimenpiteet, joihin hallitus on sitoutunut sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseksi seuraavana neljänä vuotena. (Sosiaali- ja terveysministeriö. Kasteohjelma.) Kasteohjelma tavoitteena on osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen vähentäminen. Toisena merkittävänä tavoitteena on hyvinvoinnin ja terveyden lisääntyminen ja hyvinvoinnin ja terveyserojen kapeneminen. Kolmanneksi tavoitteeksi on kirjattu palvelujen laadun, vaikuttavuuden ja saatavuuden parantuminen sekä alueellisten erojen kapeneminen. (Sosiaali- ja terveysministeriö. Kasteohjelma.) Kehittämisohjelmaan on kunnille annettu tehtäväksi huolehtia vanhusväestön palvelujen edistämisestä henkilöstövoimavarojen lisäämisellä, turvaamalla

12 12 henkilöstön riittävyys ja osaaminen. Henkilöstön riittävyyden kannalta on eläköitymisen vaikutuksia arvioitava ennakkoon. Vanhusten palveluntarpeenarviointiin pääsyn ikäraja alennetaan 75-vuotiaisiin. Huomiota tulisi kiinnittää myös ikääntyneiden terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen. (Soisaali- ja terveysministeriö. Kasteohjelma.) Peruspalvelukeskus Oiva liikelaitos Peruspalvelukeskus Oiva on viiden kunnan yhteinen peruspalvelukeskus, joka toimii osana Hollolan kunnan organisaatiota läntisessä Päijät-Hämeessä. Peruspalvelukeskus Oivan alueelle sijoittuvat Asikkalan, Padasjoen, Hollolan, Hämeenkosken ja Kärkölän kunnat. Alueella on väestöä yhteensä noin Peruspalvelukeskus Oiva aloitti toimintansa 2007 alusta. Viiden kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistämisen taustalla olivat sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden haasteet: työvoiman saaminen, taloudelliset paineet, väestön odotukset, osaamisen ylläpitäminen, tietotekniikan mahdollisuuksien ylläpitäminen, prosessien kuvaaminen ja sujuvoittaminen, sekä toiminnan tehostaminen. Valmisteluun kului koko vuosi (Kunnat.net kuntatiedon keskus. Peruspalvelukeskus Oiva.) Peruspalvelupiirissä on käytössä tilaaja-tuottaja toimintatapa ja tilaajana toimii perusturvalautakunta ja tuottajana peruspalvelukeskus. Tärkeänä yhteistyökumppanina tilaajalle toimii Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä, joka on toinen keskeinen toimija maakunnan alueella. (Kunnat.net kuntatiedon keskus. Peruspalvelukeskus Oiva) Peruspalvelukeskus Oivan henkilöstö siirrettiin alkaen Hollolan kunnan palvelukseen. Työntekijöillä säilyivät etuudet työsopimuslain ja lain kunnallisesta viranhaltijasta liikkeenluovutusta koskevien määräysten mukaisesti. Siirtohetkellä voimaan jäi palvelussuhteen ehdot, kun siirryttiin viidestä eri organisaatiosta Hollolan kunnan palvelukseen. (Kunnat.net kuntatiedon keskus. Peruspalvelukeskus Oiva)

13 13 Peruspalvelukeskus Oivan henkilöstöjohtamisesta vastaa yksi työnantaja. Tämä takaa yhdenvertaisuuden kuntien henkilöstöjen kesken. Henkilöstöjohtamista ohjaavat Hollolan kunnan strategiat, niistä johdetut toimintaohjelmat, tavoitteet, yleiset sopimukset, säännökset ja määräykset. Henkilöstöasioiden päätöksenteko ja toiminta ohjautuu Hollolan kunnan hallinto- sekä johtosäännön ja toimintaohjeiden mukaisesti. (Kunnat.net kuntatiedon keskus. Peruspalvelukeskus Oiva) Päijät-Hämeen alueen palvelurakenneuudistuksen henkilöstödemokratiassa on huomioitu uudelleenjärjestelyt, selvitykset ja suunnittelu. Toimintaa on alusta asti suunniteltu yhteistoimintamenettelyn mukaisesti yhdessä kuntien henkilöstön edustajien kanssa. Näin on voitu varmistaa henkilöstön näkökulman välittyvän valmistelijoille koko toiminnan muutoksen ajan. (Aarrevaara, Simola 2008, 49.) Henkilöstöä on kuultu sekä muutoksen alkuvaiheessa, että sen aikana Kotihoito ja palveluasuminen Tarkastellessani kotihoidon nykytilaa on huomioitava historiassa tapahtuneet muutokset. Kotihoitotyö on historiassaan kokenut useita yhteiskunnallisia muutoksia. Toiminnan alussa 1930-luvulla työ oli lapsiperheissä tapahtuvaa, 60- luvulla kun kaupungistuminen alkoi. Kunnat saivat 1966 lainvelvoitteet järjestää kotipalvelua. Sosiaalihuoltolaki vuonna 1984 korosti avohuoltopainotteisuutta, jolloin yhteistyö ja erilaiset tukipalvelut korostuivat. Työaikalaki oli merkittävä muutos työntekijälle kotihoidossa Ulkoaohjautuvuus ja kunnalliset johtamiskäytännöt vaikeuttivat työtä. Perhetyö väistyi vanhusväestön palvelujen tieltä. (Niemelä 2006, ) Itseohjautuvuus sekä ryhmä- ja tiimityö korostuivat, kun kunnat jaettiin eri alueisiin esimerkiksi lääkäreiden väestövastuun mukaan. Peruspalvelukeskus Oivan alueella toimi aikaisemmin kuntayhtymä ja viisi itsenäistä kuntaa. Sosiaali- ja terveystoimi toimivat erillään toisistaan hallinnollisesti. Kotiin annettavien palvelujen toiminta määräytyy sosiaalihuoltolain 20 :n mukaan kotipalveluilla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja

14 14 huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista ja niissä avustamista. (Sosiaalihuoltolaki 20.) Kotipalveluina järjestetään sosiaalihuoltoasetuksen 9 :n mukaan kodinhoitajan tai kotiavustajan antamaa kodissa tapahtuvaa yksilön ja perheen työapua, henkilökohtaista huolenpitoa ja tukemista sekä tukipalveluja, kuten ateria-, vaatehuolto-, kylvetys-, siivous-, kuljetus- saattaja- sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluita. (Sosiaalihuoltoasetus 9.) Kotisairaanhoitona järjestetään kansanterveyslain 17 mukaan lääkärin päättämää avosairaanhoitona järjestettävää (valvottu kotisairaanhoito) potilaan sairaanhoitoa. Kotisairaanhoidon antaminen perustuu kansanterveyslakiin, jonka mukaan kunnan tulee järjestää asukkaiden sairaanhoito, johon luetaan lääkärin suorittama tutkimus ja hänen antamansa tai valvomansa hoito ja lääkinnällinen kuntoutus. Huomattava osa säännöllisen palvelun piirissä olevista asiakkaista käyttää sekä kotipalvelua että kotisairaanhoitoa. (Kansaterveyslaki 17.) Koti- ja asumispalvelujen tulosalueen perustehtävänä on tuottaa ja järjestää asiakkailleen hoitoa, hoivaa ja huolenpitoa heikentyneeseen toimintakykyyn kuntouttavaa työotetta toteuttaen. (Kekkonen Reetta, Tiimikoulutuksen materiaalit kevät 2008). Toimintaa määrittävät koti- ja asumispalvelujen arvot ja kriteerit sekä käytettävissä olevat resurssit. Kotihoidolla tarkoitetaan Peruspalvelukeskus Oivassa kotihoitoa, kotisairaanhoitoa ja erilaisia tukipalveluja. Kotisairaanhoito ja kotipalvelu yhdistyivät samaan organisaatioon Oivan myötä. Peruspalvelukeskus Oivan kotihoidon tarkoituksena on auttaa yksilöitä ja perheitä silloin, kun he tarvitsevat sairauden, vamman tai alentuneen toimintakyvyn vuoksi apua kotiin suoriutuakseen arkipäivän tehtävissä. Tukipalveluja ovat esimerkiksi ateriat, asiointi ja turvapalvelut. Muita

15 15 vanhustenhuoltoon liittyviä keskeisiä sosiaali- ja terveyspalveluja ovat lisäksi omaishoidon tuki asumispalvelut sekä laitoshoito. Palveluasumista järjestetään Peruspalvelukeskus Oivan kunnissa tuettuna ja tehostettuna. Palveluasumisen kriteereihin on kirjattu, että tuetussa palveluasumisessa asukas selviytyy ilman ympärivuorokautista hoitoa, mutta asukas tarvitsee apua selvitäkseen päivittäisistä toiminnoista. Asukkaalla on ollut maksimaaliset kotihoidon palvelut käytössä. Tehostetussa palveluasumisessa asukas tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa ja valvontaa ja asukkaan fyysinen toimintakyky tai muisti on merkittävästi heikentynyt ja lisäksi asukas selviää päivittäisistä toiminnoista yhden auttajan turvin, vaikkakin avuntarve on runsasta. Asukkaalla on ollut maksimaaliset kotihoidon palvelut käytössä. Palveluasumisessa asiakas asuu vuokra- asunnossa. Peruspalvelukeskus Oivan organisaatiossa koti- ja asumispalvelut toimivat omana tulosalueenaan. Koko tulosalueesta vastaa johtaja ja kaksi päällikköä. Päälliköiden vastuualuetta nimitetään yksiköksi. Toinen päälliköistä vastaa Hollolan, Hämeenkosken ja Kärkölän palveluista ja toinen Asikkalan ja Padasjoen alueen palveluista. Hollolan organisaatiossa on vastaava kotihoidonohjaaja ja kaksi kotihoidonohjaajaa ja Kärkölässä kotihoidonohjaaja lähiesimiehenä kotihoidossa, sekä Hämeenkoskella palveluasumisessa ja kotihoidossa esimiehenä toimii vanhuspalvelujen esimies. Asikkalassa ja Padasjoella on kotihoidonohjaajat. Palvelutalojen lähiesimiehenä Hollolassa toimii vastaava sairaanhoitaja. (LIITE 1: Koti- ja asumispalvelujen organisaatiokaavio) Hollolan kotihoidossa ja palveluasumisessa työskentelee yhteensä kuusikymmentäkolme työntekijää, joista kolmekymmentäkaksi kotihoidossa ja loput neljässä eri palvelutalossa. Palvelutaloista yksi on tehostettu ja loput kolme tuettua asumista. Kotihoito on jaettu viiteen aluetiimiin, joissa tiiminvetäjänä toimivat sairaanhoitajat. Kussakin palvelutalossa on tiiminvetäjä. (LIITE 2: Hollolan kotihoidon- ja palveluasumisen organisaatiokaavio) Kärkölän

16 16 kotihoidossa työskentelee yhteensä yksitoista työntekijää. Palveluasuminen toteutetaan ostopalveluin yksityiseltä palveluntuottajalta. Kärkölässä on yksi kotihoidonohjaaja ja palveluja tuotetaan kahdessa tiimissä, joissa tiiminvetäjinä toimivat sairaanhoitajat. (LIITE 3: Kärkölän kotihoidon ja palveluasumisen organisaatiokaavio) Hämeenkoskella tuotetaan kotihoidon palveluja yhteensä kuuden työntekijän voimin, yhdessä tiimissä. Samoin kuin toisissakin kunnissa tiiminvetäjän toimii sairaanhoitaja ja esimiestehtävistä vastaa vanhuspalvelujen esimies. Kotihoidon henkilöstö hoitaa tehostetun palveluasumisen asiakkaita päivisin ja öisin heidän hoidostaan vastaa vanhainkodin henkilökunta. (LIITE 4: Hämeenkosken kotihoidon ja palveluasumisen organisaatiokaavio) Peruspalvelukeskus Oivan perustamisessa johtajistossa tapahtui paljon muutoksia. Suurin osa johtajista siirtyi tehtäväänsä organisaation sisältä ja näin ollen he olivat terveydenhuollon tai sosiaalihuollon ammattilaisia entuudestaan. Uuden toiminnan ja uusien työtehtävien vastaanottaminen ovat vieneet johtajilta aikaa perehtyä vastuualueisiinsa. (Peruspalvelukeskus Oiva. Organisaatiokaavio.) 2.3 Toimintatutkimuksellinen näkökulma kehittämistyöhön Käytin työssäni työkehittämisen teoreettisena perustana toimintatutkimuksellista näkökulmaa. Tietoa toimintatutkimuksesta sain Yrjö Engstömin kirjoista ja työni 2. ohjaaja Marjo Kolkan opinäyteyön metodiopetuksen aineistosta syksyltä Tietoa täydensin Työterveiset - verkkolehden artikkelista. Työnkehittämisen vaiheet osuvat toimintakäsikirjan tekemiseen ja sisällön muutoskohteisiin, sekä niihin liittyviin työssä tapahtuneisiin muutoksiin erittäin hyvin. Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistäminen on työni taustalla iso muuttuva tekijä. Prosesseissani korostui se miten saada henkilöstö osallistumaan ja sitoutumiaan toimintakäsikirjan päivitys- ja juurrutusprosesseihin. Lisäksi johdon tuki ja osallistuminen on ollut merkittävää, sillä kehittämistyölle oli annettava raamit. Oma osallistuminen prosesseihin on

17 17 koko kehittämistyön ajan ollut tärkeää toteuttamisen ja palutteen saamisen kannalta. Keskeiset piirteet toimintatutkimukselle ovat pyrkimys reflektiiviseen ajatteluun ja sen avulla toiminnan parantamiseen sekä käytännönläheisyys toimintaan. Muutos-intervention osuus on merkittävä. Yksi tärkeimmistä piirteistä on ihmisten osallistuminen. (Kolkka, Marjo, Diak Metodiopintojen materiaalit syksy 2008.) Kehittävän työntukimuksen keinoin voidaan on muokata työpaikan sisällä toiminnalle uusia malleja ja erittellä niitä. Toimintatutkimuksessa työntekijät osallistuvat analysoivat ja muuttavat omaa työtään. Kehittämistyö sijoittuu työtoiminnan laadullisen muutoksen käyttöönottoon, johon tutkija osallistuu suunnittelemalla ja toteuttamalla yhdessa työyhteisöjen kanssa. (Engeström 1995,12, ) Toimintakäsikirjan päivitys ja juurrutusprosessit ovat kiinteästi sidoksissa sisällöltään organisaation muutokseen. Prosessien toteuttamisajankohta on otollinen, koska osa palveluista kunnissa on jo yhdistetty. Muutokset kunnissa kulkevat limittäin, joten kaikki muutokset evät tapahdu samaan aikaan. Kehittämistyöni tulokset ovat konkreettiset. Työstä tuloksena syntyi ajantasainen päivitetty toimintakäsikirja Hollolaan ja uudet toimintakäsikirjat Kärkölään ja Hämeenkoskelle. Kehittämistyöni tuloksista johtuen saimme kunnissa jatkettua kesken jäänyttä laatutyötä. Saimme aikaan pysyviä käytäntöjä ja samalla opimme prosesseista. Työni metodin selkiinnyttyä luin aiheesta tehtyä kirjallisuutta perehtyen siihen. Pian huomasin, että tekemäni kehittämistyö kunnissa sopii hyvin toimintatutkimuksen vaiheisiin.

18 18 KUVIO 2. Kehittävän työntutkimuksen syklit, mukaillen (Learningsystems) Arvioitaessa toimintakäsikirjojen tekemisen prosessia sen lyhytkestoisuus sekä muutosvaikutukset täyttävät kehittävän työntutkimuksen vaiheet. Toisaalta muutoksen ympäröidessä kirjan sisältöä, toimintakäsikirjan sisältö on enemmänkin sitä kautta mukana monessa eri vaiheessa. Kuitenkin päivitys- ja juurrutusprosessissa on tapahtunut vaiheille ominaiset asiat, joten käytin sitä työssäni näkökulmana. (KUVIO 2. Kehittävän työntutkimuksen syklit) Toimintakäsikirjan tarve syntyi kun, vanhentuneet tiedot Hollolan kirjassa tarvitsivat päivityksen ja Kärkölä ja Hämeenkoski tarvitsivat uudet toimintakäsikirjat käyttöönsä. Toimintakäsikirjojen tarpeellisuus vahvistui prosesseissa, kun niiden tarkoitus ja tavoitteet esiteltiin työntekijöille. Juurrutusprosessissa syntyivät toimintakäsikirjat niihin työyhteisöihin, joissa niitä aiemmin ei ole ollut käytössä. Juurrutus oli osa muutosta, jolla oli vaikutusta organisaation toimintatapaan sekä vahvasti myös työntekijöiden ajattelu- ja toimintatapaan. (Engeström 1995, 155). Uuden ratkaisun etsiminen alkoi. Toimintakäsikirjan prosessissa oli

19 19 huomioitavaa, ettei sitä ollut tarkoituksenmukaista tehdä vain Hollolaan, sillä kaikissa kunnissa on tarve tälle tuotteelle. Toimintakäsikirjan hyöty oli tarpeellista saada laajennettua myös muihin kuntiin. Lisäksi Hollolan kotihoito ei voinut yksin toteuttaa prosessia, koska kotihoidon ja palveluasumisen työt kunnissa ovat yhtenäistetty. Toimintakäsikirja oli uusi ratkaisu niissä kunnissa, joissa se ei aiemmin ole ollut käytössä. Henkilöstön osallistuminen prosesseihin oli tarpeellista, sillä he palvelun toteuttavat asiakkaille. Kehittämistyön toteuttaminen opinnäytetyönä oli paras vaihtoehto, prosessin läpivieminen kaiken muun muutoksen sisällä olisi vaatinut ulkopuolista apua. Tarkasteltaessa kehittävän työntutkimuksen vaiheita kulkevat toimintakäsikirjan prosessit vaiheittain. Organisaatiossa tapahtuneet muutokset muokkaavat uutta sisältöä ja muutos on osittain jo hyvin toteutunut, toiset asiat työn alla ja joku vielä odottaa prosessoitumista. Toimintakäsikirjat muuttuvat varmasti myös yhtenevien käytäntöjen ja uusien toimintatapojen myötä, joka kertoo muutoksen etenevän edelleen. Kirjat otetaan käyttöön kevään 2009 aikana, mutta jo ensimmäisessä päivityksessä on muutoksia tulossa. Pohdittaessa työnkehittämistä on toimintatavan arvioinnilla tärkeä merkitys. Tutkija voi omilla ratkaisuillaan vaikuttaa arviointiin. Lisäksi huomioitavaa on että, myös tutkijan toimintaa on arvioitava. (Engeström 1995, 154.) Omaa työskentelyäni arvioimassa olivat sekä esimiehet, että kuntien työntekijät, jotka myös osallistuivat tiiviisti kehittämistyöhön. Engeström (1995) toteaa kirjassaan että, kehittävän toimintatutkimuksen prosessi on koulutusprosessi. Prosessista syntyneet tulokset ovat oppimistuloksia. Kehittämissykliin sisältyy usein joukko koulutustilaisuuksia, jotka ovat kehityssyklin vaiheita. (Engeström 1995, 157.) Kokoukset kunnissa olivat koulutuksellisia ja niiden tarkoitus oli jalkauttaa toimintaa edelleen. Toimintakäsikirjan ensimmäisessä päivityksessä noin vuoden kuluttua arvioidaan myös toimintakäsikirjan käyttöä. Tämän hetkisen tiedon mukaan kirja tulee Peruspalvelukeskus Oivan yhteiseen Intranettiin ja jokaiselle työntekijälle sekä perehdytyskansioihin paperiversiona. Lisäksi tiimit voivat liittää kirjan omaan laatukansioonsa verkossa. Kehittävässä työntutkimuksessa arvioinnista

20 20 käytetään nimitystä analyysi, tarkoittaen uuden toimintatavan vaikutuksista ja koko prosessista. (Engeström 1995, 128.) Kehittävässä työntutkimuksessa lähdetään siitä, että ammattitaito ei voi olla vain yksilön ominaisuus vaan kokonaisen työyhteisön tai -ryhmän ominaisuus mutta myös yksilön toimintaa. Työn kehittämiseen tarvitaan kaikki käytössä olevat voimavarat. Työn monimutkaistuminen vaikuttaa siten, että yhden ammattiryhmän tiedot eivät työn hyvän hallitsemisen kannalta enää riitä. Työntekijöiden sitoutuminen on ehdottaman tärkeää. (Alppivuori, Vuorio 1996, 22.) Toimintakäsikirjan tekemiseen saatiin yhdistymään myös kotisairaanhoidon työntekijät. Työn etenemisen kannalta oli hyvä sillä, ammattiryhmäkohtaisen työskentelyn sijasta tarvitaan moni ammatillisia työryhmiä - tämä ei kuitenkaan sulje pois erityisosaamista ja sen tärkeyttä. Näin mahdollistuu paremmin myös asiakkaiden hyvä palvelu ja työn korkea laatu. (Alppivuori, ym. 1996, ) Yhteisöllisen ammattitaidon kehittäminen edellyttää uudenlaista oppimista. Lähtökohtana on, että työ käsitetään jatkuvasti muuttuvana toimintatapana, jota työntekijät yhdessä ja erikseen muokkaavat. Työyhteisön on itse kehitettävä uusi toimintatapa. Kehittävä työntutkimus edellyttää työyhteisön aktiivisuutta ja halua muuttaa toimintatapojaan. Tällainen oppiminen ja uuden luominen edellyttää, että työyhteisö ryhtyy tarkastelemaan omaa kehitystään, toimintatapaansa, sen ristiriitoja ja ongelmia. Kehittämistyö vaatii toteutuakseen myös pitkän ajan. Työ vaatii paljon, sillä esimerkiksi omien käsitysten ja toimintatapojen tuominen yhteisen tarkastelun ja kehittämisen kohteeksi ei välttämättä ole helppoa. (Alppivuori, ym. 1996, ) Työn kehittäminen edellyttää uudenlaista näkökulmaa ja suhdetta työhön. Työtä on opittava tarkastelemaan kokonaisuutena. Työn tarkastelu erillisinä tehtävinä estää havaitsemasta, että työtehtävät ovat osa laajempaa kokonaisuutta. Lisäksi työn kehittäminen edellyttää johdon, suunnittelijoiden, työntekijöiden ja tutkijoiden yhteistyötä. Oppiminen, työn tutkiminen, suunnittelu ja kehittäminen