LAATUA SYNTYY VAIN TEKEMÄLLÄ -

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAATUA SYNTYY VAIN TEKEMÄLLÄ -"

Transkriptio

1 LAATUA SYNTYY VAIN TEKEMÄLLÄ - Toimintakäsikirja kokoaa muutokset Peruspalvelukeskus Oivan kotihoidossa ja palveluasumisessa Anne Niemi Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia- ammattikorkeakoulu, Diak - Etelä, Järvenpää Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Niemi, Anne. Laatua syntyy vain tekemällä - toimintakäsikirja kokoaa muutokset Peruspalvelukeskus Oivan kotihoidossa ja palveluasumisessa. Järvenpää kevät 2009, 104 sivua, 7 liitettä. Diakonia- ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Järvenpää, sosiaalialan koulutusohjelma. Sosiaalialan suuntautumisvaihtoehto, Sosionomi (AMK). Opinnäytetyöni tavoitteena on esitellä lukijalle toimintakäsikirjan sisällön päivityksen ja juurrutuksen prosesseista syksyn 2008 aikana. Prosessien aikana syntyneiden aineistojen perusteella teen havaintoja työntekijän ajatuksista muuttuneesta työstä. Prosessit toteutettiin Peruspalvelukeskus Oivan kotihoidossa ja palvelutaloissa. Pohdin laadun merkitystä johtamisen, oppivan organisaation ja moni ammatillisuuden näkökulmasta. Peruspalvelukeskus Oiva on aloittanut toimintansa 2007 alusta ja on osa kuntien palvelurakenneuudistusta. Päivitys- ja juurrutusprosessit kokoavat toimintakäsikirjan uusittuun sisältöön juuri niitä kotihoidon ja palveluasumisen työssä tapahtuneita muutoksia, jotka ovat Peruspalvelukeskus Oivan toiminnan tultua muuttuneet. Prosessiin osallistui joukko kotihoidon ja palveluasumisen työntekijöitä ja työssäni tuon esille heidän näkemyksiään tämän päivän muuttuvan kotihoidon työstä. Käytän lähestymistapana kehittävän työntutkimuksen mallia, joka kuvaa prosessien ja muutoksen vaiheita. Syntyneen aineiston käsittelen käyttäen SWOT- analyysiä. Tuloksesta esille tulee kehittämiskohteita, joita on hyvä tarkastella muutoksessa. Teoreettinen näkökulma keskittyy laatuun ja johtamiseen, oppivan organisaation, tiimityön sekä moni ammatillisuuden näkökulmiin. Kehittämistyön tuloksena syntyi kolme toimintakäsikirjaa, Hollolaan päivitetty ja Kärkölän sekä Hämeenkosken kuntiin uudet, juurrutetut kirjat. Laatutyö jatkuu kunnissa tiiviisti, muutoksista huolimatta. Avainsanat: toimintakäsikirja, laatu, johtaminen, tiimityö, palvelurakenneuudistus, osaaminen

3 ABSTRACT Niemi, Anne Quality is achieved only by doing A quality handbook compiles changes in Service Centre Oiva. 104 p., 7 appendices. Language: Finnish. Järvenpää, Spring Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services. Degree: Bachelor of Social Services. The purpose of this thesis was to describe how a quality handbook has been updated including the process of embedding it in autum Based on the data I made observations of the workers opinions concerning changes in work.the processes were carried out in Service Centre Oiva s home care and service homes. I deal with the significance of quality from the aspects of leadership, learning organization and multiprofessionalism. Service Centre Oiva has operated since 2007 and it is part of the reorganization of the service structures of the municipalities. The processes have compiled just those changes that have taken place in Service Centre Oiva. The employees of home care and service home have participated in these processes and I express their views of the changes in present-day home care. As a methological approach the model of Developmental Work Research has been used which describes phases of processes and changes. The data has been analysed by SWOT- analysis. The results show that there are some developmental points which should be taken into consideration in future change. The theorectical aspect focuses on quality, leadership, learning organization, teamwork and multiprofessionalism. The results were three quality handbooks, to be used in Hollola, Hämeenkoski and Kärkölä. Quality work continues in munipalicities actively, despite changes. Keywords: quality handbook, quality, organization, leadership, teamwork, reorganization of the service structures of the municipalities

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO KEHITTÄMISTYÖN TAVOITTEET, TOIMINTAYMPÄRISTÖ, KEHITTÄMISMENETELMÄ JA AINEISTO Tavoitteet ja lähtökohdat työlleni Toimintaympäristön kuvaus Peruspalvelukeskus Oiva liikelaitos Kotihoito ja palveluasuminen Toimintatutkimuksellinen näkökulma kehittämistyöhön Aineiston keruu ja analysointi TYÖN TEOREETTINEN PERUSTA Laadunhallinta vanhustenhuollossa Laadun määritelmä Valtakunnalliset laatusuositukset Toimintakäsikirja laadun varmistajana Johtamisen keinot laadun toteutuksessa Oppivan organisaation tunnusmerkkejä Moniammatillisuuden ja tiimityön merkitys kotihoidossa PROSESSIN KUVAUS; TOIMINTAKÄSIKIRJAN PÄIVITYS JA JUURRUTTAMINEN Päivitys prosessina Hollolassa Taustat ja tavoitteet prosessille Päivityskokoukset Päivitysprosessin arviointi Toimintakäsikirjan muutokset Juurrutus prosessina Hämeenkoskella ja Kärkölässä Taustat ja tavoitteet prosessille Juurrutuskokoukset Juurrutusprosessin arviointi...43

5 5 TYÖNTEKIJÄN KOKEMAT HAASTEET MUUTOKSESSA Työskentely yli kuntarajojen Tiimiytyminen Kontrollin lisääntyminen Huoli asiakkaan hyvinvoinnista JOHTOPÄÄTÖKSET Oma näkökulma Laatutyön näkökulma Kehittämiskohteet...56 LÄHTEET...57 LIITTEET...60 liite 1 Peruspalvelukeskus Oivan koti- ja asumispalvelujen organisaatiokaavio liite 2 Hollolan kotihoidon ja palveluasumisen organisaatiokaavio liite 3 Hämeenkosken kotihoidon ja palveluasumisen organisaatiokaavio liite 4 Kärkölän kotihoidon ja palveluasumisen organisaatiokaavio liite 5 Päivitys ja juurrutuskokoukset liite 6 Haastattelukysymykset liite 7 Hollolan kotihoidon ja palveluasumisen toimintakäsikirja

6 1 JOHDANTO Kunta- ja palvelurakenneuudistus on suurin kunnallishallinnon ja palveluiden uudistus Suomen historiassa. Valtioneuvosto käynnisti keväällä 2005 Paras - hankkeen kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Kuntien palvelurakenneuudistus on edellyttänyt kaikilta kunnilta selvitys- ja toimeenpano suunnitelman tekoa. Rakenneuudistusta ohjaamaan laadittiin puitelaki, joka tuli voimaan vuoden 2007 helmikuussa ja on voimassa 2012 loppuun. Laki määrää suunnittelu- ja toimeenpanovelvoitteet ja niiden aikataulut kunnille. (Kunnat.net kuntatiedon keskus. Paras - hanke) Kunnan elinvoimaisuus on terveen kuntatalouden ja kuntalaisten palveluista huolehtimisen välttämätön edellytys. Elinvoimaisuus on puitelain mukaan kuntien palvelurakenneuudistuksen tavoitteena, samoin kuin toimintakykyinen ja eheä kuntarakenne. Tavoitteena ovat toimivat palvelukokonaisuudet, joilla pystytään vastaamaan strategisiin haasteisiin, kuten ikääntymiseen sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin. (Paras - analyysin ensimmäiset havainnot 2007, 11.) Päijät-Hämeessä 2006 aloitettu kuntien palvelurakenteiden tarkastelu johti läntisellä alueella Peruspalvelukeskus Oivan syntyyn. Viisi kuntaa solmi sopimuksen yhteistoiminnasta marraskuussa Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistettiin 2007 alusta. Kuntien palvelujen yhtenäistämisen alkaessa kuntien itsenäisesti tuottamat palvelut joutuivat tarkasteluun uuden organisaation muodostuessa. Kehittämistyössäni on tarkoitus jatkaa laatutyötä kolmen kunnan alueella. Kehittämistyöni keskeisenä elementtinä toimi toimintakäsikirja, jonka oli tarkoitus ulottua kolmeen Peruspalvelukeskus Oivan alueen kuntaan Hollolaan, Hämeenkoskelle ja Kärkölään. Asikkalan ja Padasjoen kuntiin kotihoidon ja palveluasumisen toimintakäsikirja tehdään myöhemmin sovittavana ajankohtana. Hollolassa toimintakäsikirja oli laadittu aikaisemmin samoin

7 7 Hämeenkoskella, jossa se ei ollut käytössä. Kärkölän kotihoidossa toimintakäsikirjaa ei ollut ennestään käytössä. Toimintakäsikirja jatkaa kesken jäänyttä laatutyötä kunnissa. Kehittämistyöni tarkoitus oli aikaansaada Peruspalvelukeskus Oivan alueen kolmen kunnan kotihoitoon ja palveluasumiseen ajantasainen, Oivan strategioita noudattava toimintakäsikirja. Kehittämistyön tarpeellisuus huomattiin kotihoidon ja palveluasumisen esimiehille ja tiimivetäjille järjestetyssä tiimikoulutuksessa Hollolassa syksyllä Toimintakäsikirja sisältää tiedot työyhteisön toiminnan perustasta, yhteistyötahoista, henkilöstöasioista sekä toiminnan sujumiseen liittyvistä kokonaisuuksista. Hollolassa aikaisemmin laadittu kirja toimi työni mallina ja sen mukaan kuntakohtaiset kirjat laadittiin Hämeenkoskelle ja Kärkölään. Toimintakäsikirjan tarkoitus on toimia osana työyhteisön perehdytysaineistoa. Sen tehtävänä on kertoa työntekijöille, millaisessa työyhteisössä he työskentelevät ja millaiseen toimintaan heidän odotetaan sitoutuvan. Yhdessä tehty päivitys- ja juurrutustyö kunnissa opettivat myös työntekijöille uusia asioita omasta työyhteisöstään. Toimintakäsikirjan päivityksen ja juurruttamisprosessien yhteydessä kokosin aineistoa, jota analysoin työssäni. Aineistosta tuon esille mitä kotihoitotyön muutokset merkitsevät työntekijöille. Tuon myös esille muutaman kehittämiskohteen, joihin on hyvä kiinnittää huomiota muutostilanteissa. Työni otsikko, Laatua syntyy vain tekemällä - kuvaa hyvin mittavaa palvelurakenneuudistuksen myllerrystä Päijät-Hämeen kunnissa. Laadun varmistamiseksi muutoksessa tarvitaan osaavat työntekijät ja sitoutuneet johtajat.

8 8 2 KEHITTÄMISTYÖN TAVOITTEET, TOIMINTAYMPÄRISTÖ, KEHITTÄMISMENETELMÄ JA AINEISTO 2.1 Tavoitteet ja lähtökohdat työlleni Kehittämistyöni päätavoitteena oli tuottaa Peruspalvelukeskus Oivan kotihoitoon ja palveluasumiseen ajantasainen Oivan strategioihin liitetyt toimintakäsikirjat Hollolan, Hämeenkosken ja Kärkölän kuntiin. Toimintakäsikirjan tarkoitus on toimia kuntien yhteistyön edistäjänä ja helpottaa kuntien välistä tiedonkulkua sekä toimia työntekijöiden perehdyttämisen välineenä. Kehittämistyössäni toimintakäsikirjan päivittämisen tavoitteena Hollolassa oli tarkistaa ja ajantasaistaa muuttuneet tiedot vanhan toimintakäsikirjan sisällössä. Päivityksen prosessiin osallistuivat tiiviisti tiimien laatuvastaavat sekä esimiehet. Laatuvastaavat huolehtivat tarkistettujen tietojen perehdyttämisestä tiimeille. Näin ollen työntekijät saivat vaikuttaa toimintakäsikirjan sisältöön ja rakenteisiin. Juurruttamisen tavoitteena oli antaa perusinformaatio toimintakäsikirjan taustoista ja sisällöstä Hämeenkosken ja Kärkölän kotihoitoon. Tarkoitus oli yhteistyössä henkilöstön kanssa aikaansaada Hollolan mallin mukainen toimintakäsikirja. Juurrutusprosessissa oli tarkoitus perehdyttää työntekijöille ja esimiehille toimintakäsikirjan taustat ja saada heidät osallistumaan sisällön laatimiseen. Tarkoituksena oli myös saada turvattua laatutyön jatkuvuus näissä kunnissa. Juurrutusprosessissa oli tärkeää huomioida työntekijöiden mielipiteet toimintakäsikirjan sisällöstä ja rakenteesta. Lisäksi oli tarkoitus saada työntekijät ymmärtämään, miten paljon toimintakäsikirja ja yhteiset ohjeet helpottavat yhteistyötä yli kuntarajojen. Toimintakäsikirja tulisi myös helpottamaan perehdyttämistä.

9 9 Työni tavoitteena oli myös pohtia työntekijöiden suhtautumista kuntien kotihoidon ja palveluasumisen palvelujen yhdistämiseen, muuttumiseen ja toimintojen käynnistymiseen kolmen kunnan alueella. Haastattelujen, havainnoinnin sekä toimintakäsikirjan vanhan ja uuden sisällön arvioinnilla kokosin raporttiini osan, jossa tarkastelin työntekijöiden mielestä heidän työhönsä merkittävästi vaikuttaneita asioita. Tein arviointia sekä onnistuneista, että myös työntekijöiden sopeutumista vaatineista asioista. Työssäni lähdin etsimään vastauksia siihen, miten palvelujen laatu saadaan varmistettua muutoksen aikana ja laatutyö käynnistettyä uudelleen. Toimintakäsikirjan perimmäinen tarkoitus on taata osaltaan hyvä laatu kotihoidossa ja palvelutaloissa. Halusin työssäni pohtia laatua ja työn muutosta yhdessä kotihoidon ja palvelutalojen työntekijöiden kanssa. Kokosin teoriaan laatuun kiinteästi vaikuttavia tekijöitä, joilla on merkittävä rooli myös työn- ja organisaation muutoksessa. Tarkoitus oli aikaansaada jotain kehittämisideoita työyhteisöjen muutoksessa. (KUVIO 1. Kehittämistyön toimenpiteet ja tavoitteet) Luvan kehittämistyöhöni eli toimintakäsikirjan sisällön päivityksen Hollolaan ja juurruttamiseen Hämeenkoskelle ja Kärkölään sekä kokouksissa tekemieni aineistojen raportointiin antoi Peruspalvelukeskus Oivan johtaja syyskuussa Ohjeistuksessaan työlleni hän piti tärkeänä, että toimintakäsikirjan sisällön tulee noudattaa Peruspalvelukeskus Oiva liikelaitokselle laadittujen strategioiden ja ohjeistusten linjaa. Olen itse toiminut Hollolassa kotihoidon lähiesimiehenä ja laatuvastaavana. Kehittämistyö ei näin ollen ollut itselleni uutta. Oman roolin löytäminen ja tuttuun asiaan paneutuminen alkoi.

10 10 1. HOLLOLA: vanhan kirjan tiedot tarkistetaan= päivitys 4. Esille tulleet kehittämiskohteet Kunnissa toimintakäsikirjat TOIMINTA KÄSIKIRJA 2. KäRKöLä JA HäMEEN- KOSKI: uudet kirjat laatuvastaavat käyttöönotto= juurrutus 3. Tulos: Työntekijän näkökulma muuttuneeseen työhön 3. Aineisto: haastattelu, havainnointi vertailu muutoksesta KUVIO 1. Kehittämistyön toimenpiteet ja tavoitteet 2.2 Toimintaympäristön kuvaus Kehittämistyöni toimintaympäristö on yksi hektisimmistä alueista tämän päivän yhteiskunnassa. Palvelurakenneuudistus on asettanut kunnille velvoitteet toimintojensa tarkasteluun. Ennen Peruspalvelukeskus Oivan liikelaitoksen toiminnan aloittamista olivat kunnissa kotihoidon ja palveluasumisen toiminnat sosiaalilautakuntien alaisuudessa. Kunnat toimivat itsenäisesti ja painopisteet kotihoidon ja palveluasumisen toiminnoissa olivat erilaisia, kuntien itsenäisesti laatimia ja valtakunnallisten ohjeiden ja suositusten mukaisesti laadittuja, joita jokainen kunta käytti vain omiin tarpeisiinsa. Kuntien palvelurakenneuudistuksessa ovat kiinteästi olleet vaikuttamassa Paras hanke ja Kasteohjelma. Valtioneuvosto käynnisti keväällä 2005 Paras -

11 11 hankkeen kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Hankkeen toteuttamista ohjaava puitelaki tuli voimaan vuoden 2007 helmikuussa ja on voimassa vuoden 2012 loppuun. Kaikki kunnat jättivät mennessä valtioneuvostolle puitelain edellyttämät suunnitelmat rakenteiden uudistamisesta. Kuntaliitoksia ja yhteistoiminta-alueita koskevien ratkaisujen jälkeen kunnissa on suuntauduttava palvelurakenteiden, tuotantotapojen ja prosessien kehittämiseen palvelujen laadun ja saatavuuden varmistamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. (Valtioneuvosto. Paras hanke) Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta tuli voimaan Lain tarkoituksena on luoda edellytykset kunta- ja palvelurakenneuudistukselle. Tarkoitus on vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta sekä kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmiä ja tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtävänjakoa. Lain tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne ja koko maassa laadukkaat asiakkaiden saatavilla olevat palvelut. (Laki kuntaja palvelurakenneuudistuksesta 169 / 2007.) Kasteohjelma on sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma. Ohjelmassa määritellään lähivuosien kehittämistavoitteet ja keskeisimmät toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Ohjelman toimenpiteet tarkistetaan vuosittain seuraten tavoitteiden etenemistä seurantaindikaattorien valossa. Kansallinen kehittämisohjelma on valtioneuvoston päätös ja sisältää ne toimenpiteet, joihin hallitus on sitoutunut sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseksi seuraavana neljänä vuotena. (Sosiaali- ja terveysministeriö. Kasteohjelma.) Kasteohjelma tavoitteena on osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen vähentäminen. Toisena merkittävänä tavoitteena on hyvinvoinnin ja terveyden lisääntyminen ja hyvinvoinnin ja terveyserojen kapeneminen. Kolmanneksi tavoitteeksi on kirjattu palvelujen laadun, vaikuttavuuden ja saatavuuden parantuminen sekä alueellisten erojen kapeneminen. (Sosiaali- ja terveysministeriö. Kasteohjelma.) Kehittämisohjelmaan on kunnille annettu tehtäväksi huolehtia vanhusväestön palvelujen edistämisestä henkilöstövoimavarojen lisäämisellä, turvaamalla

12 12 henkilöstön riittävyys ja osaaminen. Henkilöstön riittävyyden kannalta on eläköitymisen vaikutuksia arvioitava ennakkoon. Vanhusten palveluntarpeenarviointiin pääsyn ikäraja alennetaan 75-vuotiaisiin. Huomiota tulisi kiinnittää myös ikääntyneiden terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen. (Soisaali- ja terveysministeriö. Kasteohjelma.) Peruspalvelukeskus Oiva liikelaitos Peruspalvelukeskus Oiva on viiden kunnan yhteinen peruspalvelukeskus, joka toimii osana Hollolan kunnan organisaatiota läntisessä Päijät-Hämeessä. Peruspalvelukeskus Oivan alueelle sijoittuvat Asikkalan, Padasjoen, Hollolan, Hämeenkosken ja Kärkölän kunnat. Alueella on väestöä yhteensä noin Peruspalvelukeskus Oiva aloitti toimintansa 2007 alusta. Viiden kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistämisen taustalla olivat sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden haasteet: työvoiman saaminen, taloudelliset paineet, väestön odotukset, osaamisen ylläpitäminen, tietotekniikan mahdollisuuksien ylläpitäminen, prosessien kuvaaminen ja sujuvoittaminen, sekä toiminnan tehostaminen. Valmisteluun kului koko vuosi (Kunnat.net kuntatiedon keskus. Peruspalvelukeskus Oiva.) Peruspalvelupiirissä on käytössä tilaaja-tuottaja toimintatapa ja tilaajana toimii perusturvalautakunta ja tuottajana peruspalvelukeskus. Tärkeänä yhteistyökumppanina tilaajalle toimii Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä, joka on toinen keskeinen toimija maakunnan alueella. (Kunnat.net kuntatiedon keskus. Peruspalvelukeskus Oiva) Peruspalvelukeskus Oivan henkilöstö siirrettiin alkaen Hollolan kunnan palvelukseen. Työntekijöillä säilyivät etuudet työsopimuslain ja lain kunnallisesta viranhaltijasta liikkeenluovutusta koskevien määräysten mukaisesti. Siirtohetkellä voimaan jäi palvelussuhteen ehdot, kun siirryttiin viidestä eri organisaatiosta Hollolan kunnan palvelukseen. (Kunnat.net kuntatiedon keskus. Peruspalvelukeskus Oiva)

13 13 Peruspalvelukeskus Oivan henkilöstöjohtamisesta vastaa yksi työnantaja. Tämä takaa yhdenvertaisuuden kuntien henkilöstöjen kesken. Henkilöstöjohtamista ohjaavat Hollolan kunnan strategiat, niistä johdetut toimintaohjelmat, tavoitteet, yleiset sopimukset, säännökset ja määräykset. Henkilöstöasioiden päätöksenteko ja toiminta ohjautuu Hollolan kunnan hallinto- sekä johtosäännön ja toimintaohjeiden mukaisesti. (Kunnat.net kuntatiedon keskus. Peruspalvelukeskus Oiva) Päijät-Hämeen alueen palvelurakenneuudistuksen henkilöstödemokratiassa on huomioitu uudelleenjärjestelyt, selvitykset ja suunnittelu. Toimintaa on alusta asti suunniteltu yhteistoimintamenettelyn mukaisesti yhdessä kuntien henkilöstön edustajien kanssa. Näin on voitu varmistaa henkilöstön näkökulman välittyvän valmistelijoille koko toiminnan muutoksen ajan. (Aarrevaara, Simola 2008, 49.) Henkilöstöä on kuultu sekä muutoksen alkuvaiheessa, että sen aikana Kotihoito ja palveluasuminen Tarkastellessani kotihoidon nykytilaa on huomioitava historiassa tapahtuneet muutokset. Kotihoitotyö on historiassaan kokenut useita yhteiskunnallisia muutoksia. Toiminnan alussa 1930-luvulla työ oli lapsiperheissä tapahtuvaa, 60- luvulla kun kaupungistuminen alkoi. Kunnat saivat 1966 lainvelvoitteet järjestää kotipalvelua. Sosiaalihuoltolaki vuonna 1984 korosti avohuoltopainotteisuutta, jolloin yhteistyö ja erilaiset tukipalvelut korostuivat. Työaikalaki oli merkittävä muutos työntekijälle kotihoidossa Ulkoaohjautuvuus ja kunnalliset johtamiskäytännöt vaikeuttivat työtä. Perhetyö väistyi vanhusväestön palvelujen tieltä. (Niemelä 2006, ) Itseohjautuvuus sekä ryhmä- ja tiimityö korostuivat, kun kunnat jaettiin eri alueisiin esimerkiksi lääkäreiden väestövastuun mukaan. Peruspalvelukeskus Oivan alueella toimi aikaisemmin kuntayhtymä ja viisi itsenäistä kuntaa. Sosiaali- ja terveystoimi toimivat erillään toisistaan hallinnollisesti. Kotiin annettavien palvelujen toiminta määräytyy sosiaalihuoltolain 20 :n mukaan kotipalveluilla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja

14 14 huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista ja niissä avustamista. (Sosiaalihuoltolaki 20.) Kotipalveluina järjestetään sosiaalihuoltoasetuksen 9 :n mukaan kodinhoitajan tai kotiavustajan antamaa kodissa tapahtuvaa yksilön ja perheen työapua, henkilökohtaista huolenpitoa ja tukemista sekä tukipalveluja, kuten ateria-, vaatehuolto-, kylvetys-, siivous-, kuljetus- saattaja- sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluita. (Sosiaalihuoltoasetus 9.) Kotisairaanhoitona järjestetään kansanterveyslain 17 mukaan lääkärin päättämää avosairaanhoitona järjestettävää (valvottu kotisairaanhoito) potilaan sairaanhoitoa. Kotisairaanhoidon antaminen perustuu kansanterveyslakiin, jonka mukaan kunnan tulee järjestää asukkaiden sairaanhoito, johon luetaan lääkärin suorittama tutkimus ja hänen antamansa tai valvomansa hoito ja lääkinnällinen kuntoutus. Huomattava osa säännöllisen palvelun piirissä olevista asiakkaista käyttää sekä kotipalvelua että kotisairaanhoitoa. (Kansaterveyslaki 17.) Koti- ja asumispalvelujen tulosalueen perustehtävänä on tuottaa ja järjestää asiakkailleen hoitoa, hoivaa ja huolenpitoa heikentyneeseen toimintakykyyn kuntouttavaa työotetta toteuttaen. (Kekkonen Reetta, Tiimikoulutuksen materiaalit kevät 2008). Toimintaa määrittävät koti- ja asumispalvelujen arvot ja kriteerit sekä käytettävissä olevat resurssit. Kotihoidolla tarkoitetaan Peruspalvelukeskus Oivassa kotihoitoa, kotisairaanhoitoa ja erilaisia tukipalveluja. Kotisairaanhoito ja kotipalvelu yhdistyivät samaan organisaatioon Oivan myötä. Peruspalvelukeskus Oivan kotihoidon tarkoituksena on auttaa yksilöitä ja perheitä silloin, kun he tarvitsevat sairauden, vamman tai alentuneen toimintakyvyn vuoksi apua kotiin suoriutuakseen arkipäivän tehtävissä. Tukipalveluja ovat esimerkiksi ateriat, asiointi ja turvapalvelut. Muita

15 15 vanhustenhuoltoon liittyviä keskeisiä sosiaali- ja terveyspalveluja ovat lisäksi omaishoidon tuki asumispalvelut sekä laitoshoito. Palveluasumista järjestetään Peruspalvelukeskus Oivan kunnissa tuettuna ja tehostettuna. Palveluasumisen kriteereihin on kirjattu, että tuetussa palveluasumisessa asukas selviytyy ilman ympärivuorokautista hoitoa, mutta asukas tarvitsee apua selvitäkseen päivittäisistä toiminnoista. Asukkaalla on ollut maksimaaliset kotihoidon palvelut käytössä. Tehostetussa palveluasumisessa asukas tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa ja valvontaa ja asukkaan fyysinen toimintakyky tai muisti on merkittävästi heikentynyt ja lisäksi asukas selviää päivittäisistä toiminnoista yhden auttajan turvin, vaikkakin avuntarve on runsasta. Asukkaalla on ollut maksimaaliset kotihoidon palvelut käytössä. Palveluasumisessa asiakas asuu vuokra- asunnossa. Peruspalvelukeskus Oivan organisaatiossa koti- ja asumispalvelut toimivat omana tulosalueenaan. Koko tulosalueesta vastaa johtaja ja kaksi päällikköä. Päälliköiden vastuualuetta nimitetään yksiköksi. Toinen päälliköistä vastaa Hollolan, Hämeenkosken ja Kärkölän palveluista ja toinen Asikkalan ja Padasjoen alueen palveluista. Hollolan organisaatiossa on vastaava kotihoidonohjaaja ja kaksi kotihoidonohjaajaa ja Kärkölässä kotihoidonohjaaja lähiesimiehenä kotihoidossa, sekä Hämeenkoskella palveluasumisessa ja kotihoidossa esimiehenä toimii vanhuspalvelujen esimies. Asikkalassa ja Padasjoella on kotihoidonohjaajat. Palvelutalojen lähiesimiehenä Hollolassa toimii vastaava sairaanhoitaja. (LIITE 1: Koti- ja asumispalvelujen organisaatiokaavio) Hollolan kotihoidossa ja palveluasumisessa työskentelee yhteensä kuusikymmentäkolme työntekijää, joista kolmekymmentäkaksi kotihoidossa ja loput neljässä eri palvelutalossa. Palvelutaloista yksi on tehostettu ja loput kolme tuettua asumista. Kotihoito on jaettu viiteen aluetiimiin, joissa tiiminvetäjänä toimivat sairaanhoitajat. Kussakin palvelutalossa on tiiminvetäjä. (LIITE 2: Hollolan kotihoidon- ja palveluasumisen organisaatiokaavio) Kärkölän

16 16 kotihoidossa työskentelee yhteensä yksitoista työntekijää. Palveluasuminen toteutetaan ostopalveluin yksityiseltä palveluntuottajalta. Kärkölässä on yksi kotihoidonohjaaja ja palveluja tuotetaan kahdessa tiimissä, joissa tiiminvetäjinä toimivat sairaanhoitajat. (LIITE 3: Kärkölän kotihoidon ja palveluasumisen organisaatiokaavio) Hämeenkoskella tuotetaan kotihoidon palveluja yhteensä kuuden työntekijän voimin, yhdessä tiimissä. Samoin kuin toisissakin kunnissa tiiminvetäjän toimii sairaanhoitaja ja esimiestehtävistä vastaa vanhuspalvelujen esimies. Kotihoidon henkilöstö hoitaa tehostetun palveluasumisen asiakkaita päivisin ja öisin heidän hoidostaan vastaa vanhainkodin henkilökunta. (LIITE 4: Hämeenkosken kotihoidon ja palveluasumisen organisaatiokaavio) Peruspalvelukeskus Oivan perustamisessa johtajistossa tapahtui paljon muutoksia. Suurin osa johtajista siirtyi tehtäväänsä organisaation sisältä ja näin ollen he olivat terveydenhuollon tai sosiaalihuollon ammattilaisia entuudestaan. Uuden toiminnan ja uusien työtehtävien vastaanottaminen ovat vieneet johtajilta aikaa perehtyä vastuualueisiinsa. (Peruspalvelukeskus Oiva. Organisaatiokaavio.) 2.3 Toimintatutkimuksellinen näkökulma kehittämistyöhön Käytin työssäni työkehittämisen teoreettisena perustana toimintatutkimuksellista näkökulmaa. Tietoa toimintatutkimuksesta sain Yrjö Engstömin kirjoista ja työni 2. ohjaaja Marjo Kolkan opinäyteyön metodiopetuksen aineistosta syksyltä Tietoa täydensin Työterveiset - verkkolehden artikkelista. Työnkehittämisen vaiheet osuvat toimintakäsikirjan tekemiseen ja sisällön muutoskohteisiin, sekä niihin liittyviin työssä tapahtuneisiin muutoksiin erittäin hyvin. Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistäminen on työni taustalla iso muuttuva tekijä. Prosesseissani korostui se miten saada henkilöstö osallistumaan ja sitoutumiaan toimintakäsikirjan päivitys- ja juurrutusprosesseihin. Lisäksi johdon tuki ja osallistuminen on ollut merkittävää, sillä kehittämistyölle oli annettava raamit. Oma osallistuminen prosesseihin on

17 17 koko kehittämistyön ajan ollut tärkeää toteuttamisen ja palutteen saamisen kannalta. Keskeiset piirteet toimintatutkimukselle ovat pyrkimys reflektiiviseen ajatteluun ja sen avulla toiminnan parantamiseen sekä käytännönläheisyys toimintaan. Muutos-intervention osuus on merkittävä. Yksi tärkeimmistä piirteistä on ihmisten osallistuminen. (Kolkka, Marjo, Diak Metodiopintojen materiaalit syksy 2008.) Kehittävän työntukimuksen keinoin voidaan on muokata työpaikan sisällä toiminnalle uusia malleja ja erittellä niitä. Toimintatutkimuksessa työntekijät osallistuvat analysoivat ja muuttavat omaa työtään. Kehittämistyö sijoittuu työtoiminnan laadullisen muutoksen käyttöönottoon, johon tutkija osallistuu suunnittelemalla ja toteuttamalla yhdessa työyhteisöjen kanssa. (Engeström 1995,12, ) Toimintakäsikirjan päivitys ja juurrutusprosessit ovat kiinteästi sidoksissa sisällöltään organisaation muutokseen. Prosessien toteuttamisajankohta on otollinen, koska osa palveluista kunnissa on jo yhdistetty. Muutokset kunnissa kulkevat limittäin, joten kaikki muutokset evät tapahdu samaan aikaan. Kehittämistyöni tulokset ovat konkreettiset. Työstä tuloksena syntyi ajantasainen päivitetty toimintakäsikirja Hollolaan ja uudet toimintakäsikirjat Kärkölään ja Hämeenkoskelle. Kehittämistyöni tuloksista johtuen saimme kunnissa jatkettua kesken jäänyttä laatutyötä. Saimme aikaan pysyviä käytäntöjä ja samalla opimme prosesseista. Työni metodin selkiinnyttyä luin aiheesta tehtyä kirjallisuutta perehtyen siihen. Pian huomasin, että tekemäni kehittämistyö kunnissa sopii hyvin toimintatutkimuksen vaiheisiin.

18 18 KUVIO 2. Kehittävän työntutkimuksen syklit, mukaillen (Learningsystems) Arvioitaessa toimintakäsikirjojen tekemisen prosessia sen lyhytkestoisuus sekä muutosvaikutukset täyttävät kehittävän työntutkimuksen vaiheet. Toisaalta muutoksen ympäröidessä kirjan sisältöä, toimintakäsikirjan sisältö on enemmänkin sitä kautta mukana monessa eri vaiheessa. Kuitenkin päivitys- ja juurrutusprosessissa on tapahtunut vaiheille ominaiset asiat, joten käytin sitä työssäni näkökulmana. (KUVIO 2. Kehittävän työntutkimuksen syklit) Toimintakäsikirjan tarve syntyi kun, vanhentuneet tiedot Hollolan kirjassa tarvitsivat päivityksen ja Kärkölä ja Hämeenkoski tarvitsivat uudet toimintakäsikirjat käyttöönsä. Toimintakäsikirjojen tarpeellisuus vahvistui prosesseissa, kun niiden tarkoitus ja tavoitteet esiteltiin työntekijöille. Juurrutusprosessissa syntyivät toimintakäsikirjat niihin työyhteisöihin, joissa niitä aiemmin ei ole ollut käytössä. Juurrutus oli osa muutosta, jolla oli vaikutusta organisaation toimintatapaan sekä vahvasti myös työntekijöiden ajattelu- ja toimintatapaan. (Engeström 1995, 155). Uuden ratkaisun etsiminen alkoi. Toimintakäsikirjan prosessissa oli

19 19 huomioitavaa, ettei sitä ollut tarkoituksenmukaista tehdä vain Hollolaan, sillä kaikissa kunnissa on tarve tälle tuotteelle. Toimintakäsikirjan hyöty oli tarpeellista saada laajennettua myös muihin kuntiin. Lisäksi Hollolan kotihoito ei voinut yksin toteuttaa prosessia, koska kotihoidon ja palveluasumisen työt kunnissa ovat yhtenäistetty. Toimintakäsikirja oli uusi ratkaisu niissä kunnissa, joissa se ei aiemmin ole ollut käytössä. Henkilöstön osallistuminen prosesseihin oli tarpeellista, sillä he palvelun toteuttavat asiakkaille. Kehittämistyön toteuttaminen opinnäytetyönä oli paras vaihtoehto, prosessin läpivieminen kaiken muun muutoksen sisällä olisi vaatinut ulkopuolista apua. Tarkasteltaessa kehittävän työntutkimuksen vaiheita kulkevat toimintakäsikirjan prosessit vaiheittain. Organisaatiossa tapahtuneet muutokset muokkaavat uutta sisältöä ja muutos on osittain jo hyvin toteutunut, toiset asiat työn alla ja joku vielä odottaa prosessoitumista. Toimintakäsikirjat muuttuvat varmasti myös yhtenevien käytäntöjen ja uusien toimintatapojen myötä, joka kertoo muutoksen etenevän edelleen. Kirjat otetaan käyttöön kevään 2009 aikana, mutta jo ensimmäisessä päivityksessä on muutoksia tulossa. Pohdittaessa työnkehittämistä on toimintatavan arvioinnilla tärkeä merkitys. Tutkija voi omilla ratkaisuillaan vaikuttaa arviointiin. Lisäksi huomioitavaa on että, myös tutkijan toimintaa on arvioitava. (Engeström 1995, 154.) Omaa työskentelyäni arvioimassa olivat sekä esimiehet, että kuntien työntekijät, jotka myös osallistuivat tiiviisti kehittämistyöhön. Engeström (1995) toteaa kirjassaan että, kehittävän toimintatutkimuksen prosessi on koulutusprosessi. Prosessista syntyneet tulokset ovat oppimistuloksia. Kehittämissykliin sisältyy usein joukko koulutustilaisuuksia, jotka ovat kehityssyklin vaiheita. (Engeström 1995, 157.) Kokoukset kunnissa olivat koulutuksellisia ja niiden tarkoitus oli jalkauttaa toimintaa edelleen. Toimintakäsikirjan ensimmäisessä päivityksessä noin vuoden kuluttua arvioidaan myös toimintakäsikirjan käyttöä. Tämän hetkisen tiedon mukaan kirja tulee Peruspalvelukeskus Oivan yhteiseen Intranettiin ja jokaiselle työntekijälle sekä perehdytyskansioihin paperiversiona. Lisäksi tiimit voivat liittää kirjan omaan laatukansioonsa verkossa. Kehittävässä työntutkimuksessa arvioinnista

20 20 käytetään nimitystä analyysi, tarkoittaen uuden toimintatavan vaikutuksista ja koko prosessista. (Engeström 1995, 128.) Kehittävässä työntutkimuksessa lähdetään siitä, että ammattitaito ei voi olla vain yksilön ominaisuus vaan kokonaisen työyhteisön tai -ryhmän ominaisuus mutta myös yksilön toimintaa. Työn kehittämiseen tarvitaan kaikki käytössä olevat voimavarat. Työn monimutkaistuminen vaikuttaa siten, että yhden ammattiryhmän tiedot eivät työn hyvän hallitsemisen kannalta enää riitä. Työntekijöiden sitoutuminen on ehdottaman tärkeää. (Alppivuori, Vuorio 1996, 22.) Toimintakäsikirjan tekemiseen saatiin yhdistymään myös kotisairaanhoidon työntekijät. Työn etenemisen kannalta oli hyvä sillä, ammattiryhmäkohtaisen työskentelyn sijasta tarvitaan moni ammatillisia työryhmiä - tämä ei kuitenkaan sulje pois erityisosaamista ja sen tärkeyttä. Näin mahdollistuu paremmin myös asiakkaiden hyvä palvelu ja työn korkea laatu. (Alppivuori, ym. 1996, ) Yhteisöllisen ammattitaidon kehittäminen edellyttää uudenlaista oppimista. Lähtökohtana on, että työ käsitetään jatkuvasti muuttuvana toimintatapana, jota työntekijät yhdessä ja erikseen muokkaavat. Työyhteisön on itse kehitettävä uusi toimintatapa. Kehittävä työntutkimus edellyttää työyhteisön aktiivisuutta ja halua muuttaa toimintatapojaan. Tällainen oppiminen ja uuden luominen edellyttää, että työyhteisö ryhtyy tarkastelemaan omaa kehitystään, toimintatapaansa, sen ristiriitoja ja ongelmia. Kehittämistyö vaatii toteutuakseen myös pitkän ajan. Työ vaatii paljon, sillä esimerkiksi omien käsitysten ja toimintatapojen tuominen yhteisen tarkastelun ja kehittämisen kohteeksi ei välttämättä ole helppoa. (Alppivuori, ym. 1996, ) Työn kehittäminen edellyttää uudenlaista näkökulmaa ja suhdetta työhön. Työtä on opittava tarkastelemaan kokonaisuutena. Työn tarkastelu erillisinä tehtävinä estää havaitsemasta, että työtehtävät ovat osa laajempaa kokonaisuutta. Lisäksi työn kehittäminen edellyttää johdon, suunnittelijoiden, työntekijöiden ja tutkijoiden yhteistyötä. Oppiminen, työn tutkiminen, suunnittelu ja kehittäminen

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Lisätietoa: www.stm.fi Tiedotteet Tiedote 66/2012 VALMISTELUN KONTEKSTI TAVOITTEENA VAIKUTTAVA OHJAUS Ikäihmisten palvelujen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Hard Law-Soft Law Tutkija Anja Karvonen-Kälkäjä, Lapin yliopisto/tkk

Hard Law-Soft Law Tutkija Anja Karvonen-Kälkäjä, Lapin yliopisto/tkk Hard Law-Soft Law 1 Onko 1800-luvun koodifikaatiomalli uudistumassa? -nationaalinen koodifikaatio ja eurooppalainen koodifikaatio -- staattisuus ongelmana Dynaaminen oikeus herkkyys muualta tuleville ärsykkeille

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne Marja Heikkilä* 21.5.2012 * Hyödynnetty osin hallitusneuvos Virpi Vuorisen materiaalia Työryhmän työn tulos - Työryhmän

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Muutoksen / strategian toimeenpano 1

Muutoksen / strategian toimeenpano 1 Strategioiden toimeenpanon haasteita SEMINAARIPÄIVÄ STRATEGIATYÖN TUEKSI Norrvalla Folkhälsan, Vöyri 8.9.2009 Maijaliisa Junnila, FT Johtava asiantuntija, THL Muutoksen / strategian toimeenpano 1 ALOITE

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Tetola 12.2.2013 Säännön nimi Hämeenlinnan kaupungin

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset. Vanhusasiaa! -seminaari Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset. Vanhusasiaa! -seminaari Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset Vanhusasiaa! -seminaari 4.2.2010 Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Ikääntymisraportti Kokonaisarvio ikääntymisen vaikutuksista ja

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää

Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää Sosiaalialan asiantuntijapäivät 15.3.2016 Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää Elina Anttila, perusturvajohtaja ja Sirkka Rousu, yliopettaja Metropolia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Laadun varmistus päätöksenteon pohjana 10.3.2015 Kuntatalo, B 3.8 Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Laatuasiantuntija, terveyspalvelujen

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun askelmerkit Kanta-Hämeen vetovoima- ja kuntapäivä Jukka Lindberg Projektipäällikkö Hämeen liitto Hämeen parasta kehittämistä! 2015 Kanta-Hämeen sote-valmistelun

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sote-hanke

Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen.

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Sosiaalityö ja vaikuttavuus: kuinka työn vaikuttavuus otetaan haltuun?

Sosiaalityö ja vaikuttavuus: kuinka työn vaikuttavuus otetaan haltuun? Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Sosiaalityö ja vaikuttavuus: kuinka työn vaikuttavuus otetaan haltuun? Petteri Paasio FL, tutkija SoccaPetteri Paasio 1 Huhtikuussa 2015 voimaan tullut

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa?

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Laadunhallinta ja tuloksellisuus lukiokoulutuksessa Lukioseminaari 11.4.2012, Kuntatalo Juha Karvonen, kehittämispäällikkö Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Lukioseminaari 11.4.2012 Lukion

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ.

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. 10.12.2014 Seppo Tuominen 2 MEHILÄINEN Perustehtävä: Yhdessä luomme parempaa terveyttä ja hyvinvointia Visio: Sosiaali- ja

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta

Lisätiedot