TAMPERE. Uusi museo tuo luonnon lähelle TAMPERE. Tampereen kaupungin tiedotuslehti Julkinen tiedote, jaetaan jokaiseen tamperelaistalouteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPERE. Uusi museo tuo luonnon lähelle TAMPERE. Tampereen kaupungin tiedotuslehti 5 2010. Julkinen tiedote, jaetaan jokaiseen tamperelaistalouteen"

Transkriptio

1 TAMPERE Julkinen tiedote, jaetaan jokaiseen tamperelaistalouteen TAMPERE Tampereen kaupungin tiedotuslehti Uusi museo tuo luonnon lähelle Sivu 16 TALOUSARVIO 2011: Edessä on maltillisen kasvun vuosi Sivut 3 5 OSALLISTU JA VAIKUTA Sivut 5 6

2 2 TAMPERE Radan päälle uusi uljas kaupunginosa Kun maailmankuulun yhdysvaltalaisen arkkitehdin Daniel Libeskindin visio ratapihan päälle nousevista rakennuksista aikanaan toteutuu, muuttuu Tampereen keskustan kaupunkikuva olennaisesti. Tampereen Kannen ja Keskusareenan visiotyötä on luonnehdittu huikeaksi, rohkeaksi, ainutlaatuiseksi ja innovatiiviseksi. Tavoitteena on, että koko alue olisi valmis vuonna Tampereen uusi kaupunginosa rakentuu aivan kaupungin keskustaan asemarakennuksen eteläpuolelle juna ra dan päälle. Alueelle on suunni teltu toimisto-, liike-, hotelli- ja asuinneliöitä runsaat neliömetriä sekä noin neliömetrin suuruinen Keskusareena. Hankkeen vetäjinä toimivat Tampereen Keskusareena Oy, joka rakentaa Keskusareenan sekä kannen muut rakennukset rakentava NCC-yhtiöt. Yhteistyössä ovat mukana myös radan maat omistava Liikennevirasto sekä Tampereen kaupunki, joka rahoittaa Keskusareenan alle rakennettavan kannen 18,7 miljoonalla eurolla. Tampereen Keskusareenasta tulee monitoimihalli, jossa arvioidaan käyvän vuosittain noin kävijää. Areenan ja 700 auton parkkihallin rakentamiskustannukset ovat yhteensä 107,6 miljoonaa euroa. Tarkoitus on, että jääkiekon MM-kilpailut voitaisiin pelata uudessa hallissa vuoden 2013 keväällä. Areenaan on tarkoitus saada jääkiekon lisäksi muitakin urheilu- ja kulttuuritapahtumia. Tampereen Keskusareena Oy:n toimitusjohtajan Rikard Bjurströmin mukaan areenan tavoitteena onkin olla enemmän viihtyisä tapahtumakeskus kuin monitoimihalli. Areenan viihtyvyyteen kiinnitetään erityistä huomiota ja muun muassa yli 50 tamperelaisten taiteilijoiden taideteosta on tarkoitus sijoittaa eri puolille Areenaa, Bjurström kertoo. Areenaan mahtuu ja konserttiversiossa jopa katsojaa. Aitioita halliin on suunniteltu 50. Areenan yhteyteen tulee myös harjoitushalli. Tarkoitus on, että Ilves ja Tappara ottavat Areenan kotihallikseen. Alueen asemakaavaluonnos oli nähtävillä asti. Asemakaavaehdotus aiotaan saada yhdyskuntalautakunnan käsittelyyn helmikuussa 2011 ja kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittelyyn kevään 2011 aikana. Ratapihan päälle nousevalle kansirakenteelle on tarkoitus sijoittaa monitoimihalli, toimitiloja, liiketiloja, hotelli ja asumista. VIIKKO PORMESTARIN KALENTERISTA 2010 JYRKI NISONEN Ma Kaupunginhallituksessa keskusteltiin ensi vuoden budjetista. Sen parissa onkin alkusyksy kulunut varsin tiiviisti. Olen budjetin lopputulokseen varsin tyytyväinen, sillä vaikuttaa siltä, että taantuman kuoppa on nyt osittain ohitettu. Koko tämän vuoden olemme tehneet töitä Tampereen talouden tasapainottamiseksi. Ilman kaikkia toimialoja koskevia säästötalkoita kaupungin talous olisi nyt kymmeniä miljoonia euroja miinuksella. Yhteisin toimin kaupungin henkilöstö ja päättäjät ovat onnistuneet vakauttamaan talouden. Se vaati myös veronkorotuksen tänä vuonna, mutta ensi vuoden budjetissa veroja ei koroteta. On vielä epävarmaa, miten talous ja verotulot kehittyvät. Olen varovaisen toiveikas, mutta viisautta on elää vanhan kansan talousoppien mukaan: ei pidä syödä enemmän kuin tienaa. Ti Aamulla tapasin moskovalaisia toimittajia. He tutustuivat tamperelaisiin ympäristöalan yri tyksiin ja kaupungin ECO 2 -ilmastohankkeeseen. Se herättää kiinnostusta jo ulkomaillakin. Iltapäivällä kaupunginhallituksen suunnittelujaosto näki arkkitehti Daniel Libeskindin kuvat Keskusareenasta ja Kannen tornitaloista. Yleisin sana, jolla ideasuunnitelmaa luonnehdittiin, oli huikea. Ja sitähän se on. Nyt on Tampereella mahdollisuus saada liikkeelle Ranta-Tampellan ohella suurin keskustan kehittämishanke. Kaupunki saa noin 20 miljoonan euron sijoituksella Kanteen noin 380 miljoonan euron yksityiset investoinnit monitoimihalliin ja hotelli-, toimisto-, liike- ja asuintaloihin. Ke Pidin kaupungin puolesta puheen, kun Keskusareenan ja Kannen suunnitelmia esiteltiin lehdistölle. Suunnitelmat saivat ansaitsemansa huomion. Yleisöpalautekin on ollut pääosin positiivista. Tampereen keskustassa on hienoja esimerkkejä niin 1800-luvun kuin 1900-luvun rakennuksista luku ansaitsee oman maamerkkinsä Tampereen keskustaan. Iltapäivällä tapasin valtuustoryhmien budjettineuvottelijoita ja illalla oli Raatihuoneella mukava tilaisuus. Tosi siisti kampanja palkitsi Tesoman vuoden siisteimpänä kaupunginosana ja sain tarjota illallisen tesomalaisille asukasaktiiveille. To Aamupäivä kului kaupungin sisäisissä kokouksissa. Iltapäivällä lounastin Keskon pääjohtajan kanssa ja tapasin myös Kalervo Kummolan, jonka kanssa keskustelimme niin monitoimihallista kuin Tampere-talon asioista. Illalla kävin katsomassa Tampereen työväen teatterissa Fannyn ja Aleksanderin. Se oli hyvin tehty ja mieleen jäävä näytelmä. Siinä oli yhtä aikaa sekä synkkyyttä että huumoria. Myös helsinkiläiset vieraamme pitivät esityksestä. Pe Päivä kului erilaisissa palavereissa. Kävimme Juha Yli-Rajalan ja Jukka Männikön kanssa budjetin yksityiskohtia ja valtuustokäsittelyä. Sitten tapasin Ella Suojalehdon ja Kari Hakarin Koukkuniemen asioiden merkeissä. Ja iltapäivällä valmistelimme pienellä työryhmällä Tampereen tavoitteita ensi vuoden hallitusohjelmaan. Niistä keskustelemme Turun ja Oulun edustajien kanssa seuraavalla viikolla ja sitten ne viedään sixpackin eli kuuden suuren kaupungin yhteiseen tapaamiseen. Työviikon päätteeksi sain mukavan viestin: Ystävyyskaupunkimme Chemnitzin pormestarinna tulee avaamaan kanssani Joulutorin ja tuo mukanaan lahjan, joka on 140 senttiä korkea ja painaakin lähes pari sataa kiloa. Tässähän alkaa jännittää kuin lapsena, että mikähän lahja se on! Timo P. Nieminen TAMPERE-lehti 5/2010 Tampereen kaupungin tiedotuslehti ilmestyy viisi kertaa vuodessa: helmikuussa, huhtikuussa, kesäkuussa, syyskuussa ja marraskuussa. Lehti on julkinen tiedote, joka jaetaan jokaiseen tamperelaistalouteen. Jakelusta vastaa Ykkösjakelut Oy. Jakeluun liittyvät palautteet: Tampere-lehteä saa myös keskusvirastotalosta Aleksis Kiven katu C, Palvelupiste Frenckellistä ja kirjastoista. Julkaisija: Tampereen kaupungin viestintäyksikkö Päätoimittaja: Viestintäpäällikkö Aila Rajamäki Tampereen kaupunki PL 487, Tampere puh Taitto: Marja Muhonen Paino: Pirkanmaan Lehtipaino Oy, Tampere, 2010 Painos: kappaletta Kannen kuva: Susanna Lyly. Luonnontieteellinen museo Vapriikissa avautuu ISSN: X (painettu) (verkkolehti) Seuraava Tampere-lehti ilmestyy Tampere-lehti verkossa: viestinta/julkaisut/tamperelehti

3 Vuoden 2011 talousarvio TAMPERE 3 Tekstit: Aila Rajamäki Maltillisen kasvun vuosi Ensi vuoden talousarvion tavoitteena on tamperelaisten palveluiden turvaaminen. Pormestari Timo P. Niemisen mukaan hidas talouskasvu ei mahdollista palvelujen laajentamista tai palvelutason parantamista. Hän on kuitenkin kohtuullisen tyytyväinen talousarvion kokonaisuuteen. Lauta- ja johtokuntien maltilliset esitykset helpottivat talousarvion kokoa mista. Poliittisten ryhmien valtuusto sopimuksessa on sitouduttu moniin erilaisiin toimiin kaupungin talouden tasapainottamiseksi tämän valtuustokauden aikana. Valtuustosopimuksessa on linjattu myös kunnianhimoisia tavoitteita, joiden saavuttaminen edellyttää toimintamenojen vuotuisen kasvun pysymistä verorahoituksen kasvua pienempänä eli noin 2,5 prosentissa. Tämä on selvästi vähemmän, mihin olemme 2000-luvulla tottuneet, Nieminen sanoo. Tänä vuonna Suomen kansantalous on lähtenyt kasvuun. Elpyminen on jatkunut kohtuullisen ripeänä ja erityisesti Suomen viennin kannalta tärkeiden maiden talous on kasvanut nopeasti. Tälle vuodelle tuotannon kasvun on arvioitu olevan 2,1 prosenttia, ensi vuodelle noin kolmisen prosenttia. Vuoden 2011 talousarvio on valmisteltu hyvin matalan menojen kasvun mukaan. Tästä huolimatta vuosikate kattaa poistoista vain 87 prosenttia ja tilikauden tulos painuu talousarviossa 10,2 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. vuosittain enimmäkseen organisaatiomuutosten takia. Pormestari Nieminen korostaa työnantajan vetovoimaisuuden merkitystä. On tärkeää huolehtia myös siitä, että kaupunki on vetovoimainen työnantaja ja kaupungin palvelukseen saadaan ARI JÄRVELÄ ammattitaitoista henkilöstöä, sillä seuraavien kolmen vuoden aikana eläkkeelle jää noin 850 kaupungin työntekijää. Kaupunki investoi ensi vuonna yhteensä 137,6 miljoonalla eurolla. Niemisen mukaan taloussuunnitelmakauden suuri haaste on saada pienennetyksi vuosikatteen ja investointien välistä suurta kuilua. Tampere reagoi talouden taantumaan nopeasti. Se oli oikein. Nyt näyttää siltä, että olemme päässeet pahimman yli. Kaupungin talous ei kuitenkaan vielä ole tasapainossa ja lisäksi edessä on suuria investointitarpeita niin palveluihin kuin yhdyskuntarakentamiseen. Siksi tarvitsemme vuonna 2011 sekä menokuria että rohkeutta uudistua. Tampere ei ole valmis, työ Tampereen eteen jatkuu, pormestari Timo P. Nieminen sanoo. Tampere investoi 137,6 miljoonalla eurolla. Vuoreksen asuinalue siltoineen on suurimpia investointikohteita. Särkijärven sillalla tehtiin valutöitä marraskuun alussa. Kasvu jatkuu Tampereen väkiluku kasvaa edelleen keskimäärin 1700 asukkaalla vuodessa. Elokuun 2010 lopussa Tampereella oli asukasta. Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa pääkaupunkiseudun jälkeen eniten. Kaupunkiseudulla oli elokuun lopussa asukasta. Vuosi 2011 on Tampere virtaa -kaupunkistrategian toinen toteutusvuosi. Kaupunkistrategiaa toteutetaan 51 sitovalla talousarvion toiminnallisella tavoitteella. Myös kaupungin eri tuottajayksiköille ja kaupunkikonsernin tytäryhteisöille asetetut omistajatavoitteet perustuvat kaupunkistrategiaan. Kaupunkistrategian toteuttamista tuetaan lisäksi strategisilla hankkeilla, joita ovat Avoimet liiketoiminta- ja innovaatioympäristöt, ECO 2 Ekotehokas Tampere 2020, Keskusta-hanke, Luova Tampere, Tuottavuusohjelma sekä Vuores, Nieminen luettelee. Pormestari Niemisen mukaan kaupunkiseudun yhteistyön tiivistämistä on jatkettu Tampereen kaupunkistrategian ja seudun muiden kuntien tekemien linjausten mukaisesti. Ensi vuonna toteutetaan kaikissa seudun kunnissa rakennesuunnitelmaa, asuntopoliittista ohjelmaa ja ilmastostrategiaa. Toteutusta tuetaan tänä vuonna valmistellulla ja kuntiin hyväksyttäväksi tulevalla valtion ja kaupunkiseudun kuntien yhteisellä aiesopi muksella. Samoin ensi vuoden alussa kuntiin tulee hyväksyttäväksi päivitetty kaupunkiseudun seutustrategia. Vuoden 2011 alusta aloittaa Tampereen kaupungin organisaatioon kuuluva Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta. Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy jatkaa toimintaansa seudun elinkeinopolitiikan toteuttajana. Tampere ei ole valmis, työ jatkuu Ensi vuonna henkilöstömenot ovat 582,6 miljoonaa euroa ja kaupungin palveluksessa on vajaat henkeä. Henkilötyövuosien määrä on laskenut Tiukka menokuri ja lisää tuottavuutta Tampereen kaupungin menot ovat ensi vuonna 1,37 miljardia euroa. Johtaja Juha Yli-Rajala talous- ja strategiaryhmästä toteaa, että kaupungin menojen kasvu on painettu hyvin alhaiseksi. Toimintamenot kasvavat 2,3 prosenttia. Nettomenojen kasvu jää 1,9 prosenttiin. Koska lähivuosina verotulojen kasvu pysyy matalana, ei menojen kasvuunkaan ole luvassa suuria lukuja, Yli-Rajala sanoo. Laman syvimmän pohjan ohitus näkyy verotuloissa, joiden arvioidaan kasvavan 1,8 prosenttia eli 14 miljoonaa euroa. Valtionosuuksien TULOSLASKELMA, TULOT (Liikelaitokset yhdistetty, sisäiset erät poistettu) Valtionosuudet, 218,5 milj.euroa 17 % Verotulot 750,2 milj.euroa 58 % Myyntitulot, 132,5 milj.euroa, 10 % Maksutulot, 63,8 milj.euroa, 5 % Rahoitustulot, 31,1 milj.euroa, 2 % Vuokratulot, 40,0 milj.euroa, 3 % Muut tulot, 24,0 milj.euroa, 2 % Tuet ja avustukset 30,5 milj.euroa, 2 % TOIMINTAMENOT YDINPROSESSEITTAIN Ilman liikelaitoksia, taseyksiköitä, hyvinvointipalveluja ja konsernipalveluja Konsernihallinto 6 % Kaupunkiympäristön kehittäminen 8 % Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen 58 % Lasten ja nuorten kasvun tukeminen 26 % Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen 6 % Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 6 % Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 34 % kasvuksi arvioidaan 4,8 prosenttia eli 10 miljoonaa euroa. Kaupungin perimiin maksuihin eli sen saamiin toimintatuloihin tehdään ensi vuonna kustannuskehityksen ja inflaation mukaisia korotuksia. Korotukset eivät kuitenkaan koske sosiaali- ja terveydenhuollon maksuasetuksessa säädettyjä maksuja. Tampereen menot ovat tiukasta talousarviosta huolimatta ensi vuonna yhdeksän miljoonaa euroa suuremmat kuin tulot. Talousarvion tuloslaskelma päätyy runsaan yhdentoista miljoonan euron alijäämään, eli sen ver- TULOSLASKELMA, MENOT (Liikelaitokset yhdistetty, sisäiset erät poistettu) Palvelujen ostot 524,0 milj.euroa, 39 % Avustukset 102,9 milj.euroa, 8 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 85,7 milj.euroa, 6 % Vuokramenot 23,3 milj.euroa, 2 % Rahoitusmenot 8,2 milj.euroa, 0,6 % Muut toimintamenot 7,4 milj.euroa, 0,6 % Henkilöstömenot 583,6 milj.euroa, 44 % TALOUDEN TUNNUSLUVUT Asukasluku Veroprosentti 19 % Vuosikate 69,8 milj. euroa Poistot 80,0 milj. euroa Vuosikate poistoista 87 % Tilikauden tulos 10,2 milj.euroa Investoinnit, netto 136,2 milj. euroa Pitkäaikaisten lainojen muutos 60,0 milj. euroa Lainamäärä 374,2 milj. euroa Lainat euroa/asukas Investointien tulorahoitusprosentti 51

4 4 Vuoden 2011 talousarvio TAMPERE ran kaupungin oma pääoma vähenee, Yli- Rajala toteaa. Toimintakate kertoo sen, paljonko menoista on katettava verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuoden 2011 talousarvion käyttötulojen ja -menojen erotuksena muodostuva toimintakate on 921,7 miljoonaa euroa negatiivinen. Vuosikate ilmoittaa sen, paljonko kaupungin tulorahoituksesta jää investointeihin, lainanlyhennyksiin ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen. Tampereen vuosikate 2011 on 69,8 miljoonaa euroa positiivinen, eli hieman parempi kuin Taloussuunnitelmakauden tavoitteena on saada talous tasapainoon vuoteen 2013 mennessä jatkamalla toiminnan tehostamista ja tiukkaa menokuria. Kaupungin tulorahoitus ei riitä nykyisten palveluiden säilyttämiseen ilman, että aktiivisesti kehitetään uusia toimintatapoja ja lisätään tuottavuutta, Yli-Rajala sanoo. Investointeihin 60 miljoonaa lisää lainaa Vuosikate kattaa investoinneista 51 prosenttia. Investointien rahoittamiseen Tampere ottaa ensi vuonna lisää lainaa 60 miljoonaa euroa. Taloussuunnittelupäällikkö Jukka Männikkö muistuttaa velkaantumisen vaaroista. Kun korkotaso kääntyy nousuun, kaupungin lainanhoitokustannukset nousevat. Tällöin kasvavat korkomenot vähentävät peruspalveluihin käytettävissä olevaa rahoitusta, Männikkö huomauttaa. Investoinnit ovat tärkeitä koko kaupungille sekä kaupunkikehityksen että työllisyyden kannalta. Tampereen työttömyysaste on 14 prosenttia, mikä on huomattavasti muuta maata korkeampi. Kaupungin suurimpia investointeja ovat ensi vuonnakin liikenneväylien, kaupunki-infrastruktuurin ja viheralueiden kunnossapito ja rakentaminen, johon käytetään runsaat 52 miljoonaa euroa. Talonrakennusinvestointeihin osoitetaan noin 43 miljoonaa euroa ja vesi- ja viemäriverkoston rakentamiseen ja korjaamiseen runsaat 14 miljoonaa euroa. Talonrakennusinvestoinneista 9,8 miljoonaa varataan päivähoitoon ja perusopetukseen. Koilliselle alueelle valmistuu Luhtaan päiväkoti, jossa on tilaa viidelle päiväkotiryhmälle eli noin sadalle lapselle. Erikoissairaanhoitoon hankitaan uusi magneettilaite ja perusopetuksessa tietotekniikkaa parannetaan. Tampere osallistuu Keskusareena-hankkeeseen rakentamalla ratapihan päälle kannen yhteensä 18,7 miljoonalla eurolla. Ensi vuodelle hankkeeseen on varattu 6 miljoonaa euroa. Suuria hankkeita ovat Pyynikin uimahallin ja Sampolan peruskorjaukset. Tärkeitä aluehankkeita ovat Vuoreksessa puistokatu siltoineen, Keskuspuisto ja Virolaisen asuinalueen kadut ja puistot. Merkittäviä ovat myös Särkijärven eritasoliittymän pohjoisosa sekä Rongankadun tunneli. Tärkeitä korjauskohteita ovat Ratinan silta, Kässälän risteyssilta ja Tammerkosken rantamuuri. Ensi vuonna aloitetaan myös kiinteistöomaisuuden myynnillä toteutettavia investointeja. Näistä ensimmäinen on Koukkuniemen Jukola-talon perusparannus ja laajennus. Taloussuunnittelukauden merkittävimpiä investointeja ovat Rantaväylän tunnelin rakentaminen ja Tampereen seudun joukkoliikennekäytävän kehittäminen. Rantaväylän rakentamisen kustannusarvio on 175 miljoonaa euroa. Rakentamisen on arvioitu alkavan vuonna 2012, jolloin rakentamiseen varataan 46,5 miljoonaa euroa. Joukkoliikennekäytävien kehittäminen alkaa parin vuoden kuluttua ja ulottuu pitkälle 2020-luvulle. Kaupungissa pitäisi toteuttaa joukko kaupungin kasvun ja kehittymisen kannalta tarpeellisia mutta kalliita investointeja. Jottei velkamäärä kasva hallitsemattomaksi, on käyttömenojen kasvu pidettävä pysyvästi huomattavasti totuttua pienempänä, Juha Yli-Rajala sanoo. Tampereen kaupungin lainamäärä on ensi vuonna 374 miljoonaa euroa eli 1740 euroa asukasta kohti. KUVAT: ARI JÄRVELÄ Tampere ostaa palveluja 524 miljoonalla eurolla Lasten ja nuorten palvelut Tilaajapäällikkö Taru Kuosmanen Asumispalveluissa voidaan lisätä ympärivuorokautista hoitoa eli ns. tehostettua palveluasumista ensisijaisesti ryhmäkodeissa. Uusien paikkojen turvin puretaan yhteistyössä sairaaloiden ylilääkärien kanssa jonoja, jotta päästään tukemaan kotona tapahtuvaa hoitoa parhaalla mahdollisella tavalla. Ikäihmisten osalta ensi vuoden talousarvio tukee kaupunkistrategian tavoitteita vahvistaen myös omaa kotihoitoa ja sen mahdollisuutta vastata kuntalaisten lisääntyviin palvelutarpeisiin. Talousarvio edistää myös tavoiteltua ikäihmisten palvelujen rakenteellista muutosta. Huolena on, että budjetti ei sisällä liikkumavaraa, jolla voidaan vastata vuoden aikana esiin nouseviin kuntalaisten erityis tarpeisiin. Yksilökohtaiset ulkoi set ostot, joilla vastataan asiakkaiden elämän erityistilanteisiin, on rajattava vain kaikkein välttämättömimpään. Tämä voi aiheuttaa potilaille jonotusaikoja esimerkiksi sairaalassa. Meidän on vaikea ennustaa mitä kotikuntalain muutos tuo tullessaan tai arvioida miljoonien eurojen tarvetta, jota aluehallintoviraston tarkentuvat henkilöstömitoitukset Ikäihmisten palvelut Lasten ja nuorten palveluissa painopisteenä on vastaaminen lainsäädännön mukanaan tuomiin haasteisiin perusopetuksessa ja neuvola- ja ter veydenhuoltopalveluissa sekä lastensuojelun painopisteen siirtäminen sijaishuollosta avohuoltoon ja sijaishuollossa laitoshoidosta perhehoitoon. Perusopetuksessa opetuksen laatu pysyy hyvänä ja avustajaresursseja lisätään. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä haetaan rahoitusta opetusryhmäkokojen pienentämiseen myös vuonna Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelujen asetusmuutos lisää mm. lapsille ja nuorille tehtävien terveystarkastusten määrää ja edellyttää lisää henkilöstöä erityisesti koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon, tämän budjetti mahdollistaa. Hyvinvointineuvolatoimintaa voidaan laajentaa ensi vuoden aikana. Lastensuojelutarve on kasvanut, joten lastensuojelun avohuollossa vakinaistetaan määräaikaiset kuusi sosiaalityöntekijää. Myös perhehoidon ja tukiperhetoiminnan kehittämiseksi saadaan lisää tekijöitä. Taidekaari-kulttuurikasvatusohjelmaa laajennetaan ja kehitetään. Nuorisopalveluihin ensi vuosi ei tuo toiminnan laajennusta. Tampere-lisään talousarvio merkitsee muutosta. Perheen nuorimmas ta alle 3-vuotiaasta lisä on nykyi sen 140 euron sijaan 120 euroa ja muista alle 3-vuotiaista 100 euroa. Lisäksi lisä poistuu vanhempainpäivärahaa saavilta ja Tampere-lisän edellytyksenä on, että perhe ei käytä päivähoitoikäisten lastensa osalta lainkaan kunnallisia tai kunnan tukemia päivähoitopalveluja. Perheille tarjotaan päivähoitopaikkatakuuta, mikä merkitsee lapselle oikeutta palata takaisin samaan päiväkotiin, josta on esimerkiksi jäänyt kotihoitoon äidin tai isän kanssa vauvan synnyttyä perheeseen. Myös avoimia varhaiskasvatuspalveluja eli kerhotoimintaa kehitetään päivähoidon vaihtoehtona. Päivähoidossa ensi vuosi tulee olemaan tiukka. Päivähoitoon tulevien lasten määrän kasvaessa arvioimme pitkin vuotta päivähoitopaikkojen mahdollista lisätarvetta. Kaikille päivähoitopaikan tarvitseville paikka järjestetään subjektiivisen oikeuden nojalla. Toiveenani on, että tulevaisuudessa voisimme satsata tamperelaisen hyvän päivähoidon laatuun muun muassa väljentämällä joidenkin päiväkotien tiloja. Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta mahdollisesti edellyttävät kaupungin omalta tuotannolta. Kuntoutuspalvelujen ostoa on supistettu. Suuri kehittämishaaste on saada Geripoli-toiminta eli geriatrinen poliklinikka käyntiin niin, että tehokkaalla ja oikea-aikaisella toiminnalla pystytään vastaamaan kuntalaisten hoidontarpeisiin oikeassa paikassa oikea-aikaisesti. Kaupunkiympäristön kehittäminen Tilaajapäällikkö Risto Laaksonen Suuret suunnitteluhankkeet leimaavat ensi vuonna infrastruktuurin suunnittelua. Työlistalla ovat mm. Rantaväylän tunneli, katuraitiotie, keskustan kehittämishanke ja siihen liittyvä osayleiskaavatyö, valtion kanssa laadittavan aiesopimuksen toteutus sekä Kansi ja Keskusareena. Myös kaavoituksessa luodaan pohjaa tulevien vuosien väestönkasvuun varautumiselle. Näiltä osin todettakoon esimerkkeinä Nurmi-Sorilan ja Ojalan alueen osayleiskaavoitus sekä Ranta- Tampellan, Vuoreksen keskustan ja Niemenrannan asemakaavoitus. Joukkoliikenteessä ollaan suurten haasteiden edessä. Organisatorisesti kaupungin tilaajayksikölle siirtyy seudullisen viranomaisen tehtävät. Toisaalta talousarvio ei täysin kata nähtävissä olevaa kustannustason nousua, jolloin ruuhka-ajan ulkopuolista vuorotarjontaa supistetaan ja matkalippujen hintoja nostetaan maltillisesti. Kaupunkistrategiassa asetetun matkustajamäärän kasvutavoitteen saavuttaminen on epävarmaa. Talousarvio merkitsee käytännössä lievää menojen vähentämistä katu- ja viheralueiden ylläpidosta. Toiminnan tuottavuutta parantamalla mm. päällysteiden, talvikunnossapidon, katuvalaistuksen ja ympäristön siisteyden tason laskua pyritään välttämään. Kadunrakentamisen painopiste on Vuoreksessa. Työohjelmassa on myös suhteellisen paljon siltojen ja rantatukimuurien rakentamista ja korjaamista. Uudiskohteista esimerkkeinä Särkijärven silta ja Rongankadun alikäytävä ja korjauskohteista Alarannan ja Tammerkosken rantamuurit sekä Ratinan silta. Sivistys- ja elämänlaatupalvelut Vt. tilaajapäällikkö Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen palveluissa talousarvioesityksen ainoa varsinainen uusi avaus on Tampereen tapahtumatoimiston käynnistäminen. Tavoitteena on vahvistaa Tampereen vetovoimaisuutta liikunta- ja kulttuuritapahtumien järjestämispaikkakuntana. Tapahtumatoimiston tehtäviä jatkossa ovat mm. tapahtumajärjestäjien tukeminen, kaupungin omien tapahtumien toteuttamiseen osallistuminen, tapahtumien koordinointi, uusien tapahtumien aktiivinen hankinta sekä tapahtumamarkkinointi. Talousarvioesitys mahdollistaa myös Tampereen Komediateatterin toiminta-avustuksen nostamisen suhteellisesti samalle tasolle muiden valtionosuutta saavien teatterien kanssa. Kaupungin omien kulttuuri- ja va paa-aikapalvelujen määrä ja laa tu pyritään säilyttämään ny ky ta sol - laan. Maksuja joudutaan toden - nä köi sesti paikoin hieman korotta maan. Merkittävim piä in ves - toin te ja sivistys- ja elämän laatupal ve luissa ovat Pyynikin uimahallin pe rusparannus ja museoiden kokoelmakeskuksen rakenta mi nen. Yhteenvetona talousarvioesityksestä voi todeta, että Tampere säilyy myös vuonna 2011 vahvana kulttuuri- ja liikuntakaupunkina, joka tarjoaa asukkailleen ja kaupungissa vieraileville mahdollisuuksia monipuolisiin harrastuksiin, kokemuksiin ja elämyksiin.

5 TAMPERE 5 Terveyttä ja toimintakykyä edistävät palvelut Tilaajapäällikkö Erkki Lehtomäki ARI JÄRVELÄ valma.tampere.fi Terveyttä ja toimintakykyä edistävään ydinprosessiin muodostetaan uusi palvelukokonaisuus Ennaltaehkäisevät palvelut. Tämä palvelukokonaisuus vastaa ennaltaehkäisevien palvelujen kehittämisestä ja koordinaatiosta kaupungin tasolla. Vuonna 2011 painopiste on liikunnan edistämisessä ja huumeiden vastaisessa työssä. Ikäluokittaisissa terveystarkastuksissa käynnistetään uutena työttömien terveystarkastukset, joihin ensi vuonna saa kutsun noin 300 työtöntä. Työttömät ohjataan terveystarkastukseen pääasiassa sosiaaliasemilta, työvoimatoimistosta ja kuntouttavan työtoiminnan yksiköstä. Kaupungin terveysaseman potilaina oleville pitkäaikaissairaille laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma, joka laaditaan yhteistyössä potilaan ja hoitoon osallistuvien kesken. Tarkoituksena on tukea ja kannustaa potilasta kantamaan omaa vastuutaan sairautensa hoitamisesta muun muassa tietojärjestelmiä kehittämällä. Hatanpään kantasairaalan toiminnot jaetaan ensi vuonna palvelulinjoihin. Sillä kaupunki tavoittelee kuntoutuksen tehostamista ja potilaiden nopeaa kotiuttamista. Erityisesti Ensiapu Acutasta tulevia potilaita varten perustetaan kantasairaalan A-siipeen uusi 22-paikkainen osasto ilmeisesti jo alkuvuodesta Päihde- ja mielenterveyskuntoutujille valmistuu ensi vuoden alkupuolella Hervannan Väkipyöränkadulle lähes sata asumispalvelupaikkaa. Hervantaan siirtyy nykyisin Pohjolankadulla toimiva Pelastusarmeijan hoitokodin sekä Viinikan ensisuojan ja asumispalvelujen toiminta. Kaupunki kehittää avopalveluja sekä tukee kuntoutujien päihteettömyyttä ja arjen hallintaa. Linnainmaalle valmistuu ensi vuonna kehitysvammaisille tarkoitettu 21-paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö, jonne asiakkaat siirtyvät laitoshoidosta. Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Vs. tilaajapäällikkö Tuija Mannila Talousarviokehyksen sovittaminen ensi vuoden tarpeisiin on ollut haasteellista. Osaamis- ja elinkeinolautakunnan keväällä 2010 päättämät oppilaitosverkon muutokset ajoittuvat pääosin vuosille , tähän liittyviä lähiajan investointeja ovat Sampolan koulukiinteistön peruskorjaus uuden luovien alojen lukion käyttöön sekä Hervannan lukion siirtyminen TAO:n kampusalueelle uudeksi tekniikkalukioksi. Lisäksi TAO:n logistiikka-ala saa uudet kipeästi kaipaamansa tilat. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) myönsi Tampereen kaupungille 170 uutta ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkaa, mikä nostaa ydinprosessin menoja huomattavasti, mutta valtionosuustulot kasvavat saman verran. Osaamisen edistämisessä merkittävää on uusi oppimisympäristöjen kehittämishanke, joka toteutetaan yhteistyössä päivähoidon ja perusopetuksen kanssa. Hanketta hyödynnetään tulevissa oppilaitosverkon muutoksissa. Elinkeinojen edistämisessä Tredean ensi vuoden tilauksessa pystymme jatkamaan nykyisellä palvelutasolla. Kansainvälisyyden kehittämiseen saimme budjettiin lisärahaa. Talousarvio sisältää lisäpanostuksia työllisyyden hoitoon, sillä työllisyydenhoidossa on erittäin suuret tarpeet. Viime syksynä aloitetulle asiakaspalveluperusteiselle palkkatukityöllistämiselle tuli budjettiin lisärahaa ensi vuodelle, mikä on hieno asia. Rahaa kohdistetaan nuorten ja yli vuoden työttöminä olleiden palkkatukityöjaksoihin, tavoitteena on edistää asiakkaiden pääsyä avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen tukijakson jälkeen. Vaikka talousarvion valmistelu on ollut haastavaa, niin kokonaisuudessa voin olla tyytyväinen budjettiin. Kaupunkilaiset ovat omien asioidensa tuntijoita, miksi heitä ei kuunneltaisi, kysyvät kuntademokratiayksikön päällikkö Antti Leskinen, vuorovaikutussuunnittelija Birgitta Tunturi (kesk.) ja projektipäällikkö Eija Uurtamo. Valma tykkää enemmän laadusta kuin määrästä Tamperelaisten mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa kaupunkinsa päätöksentekoon ovat parantuneet oleellisesti. Esimerkiksi Valma-foorumi on ollut käytössä vuodesta 2002 ja alueelliset työryhmät eli Alue-Alvarit ovat toimineet vuodesta Tampereella asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia kehittää vuonna 2004 perustettu kuntademokratiayksikkö. Yksikön päällikkö Antti Leskinen sanoo, että Val ma arvostaa enemmän laatua kuin määrää. Yksi hyvä Valman kautta välitetty mielipide on tärkeä. Tamperelaiset ovat oppineet, että jos Valmasta löytyy jostakin asiasta hyvä, jopa omaa mielipidettä vastaava kannanotto, sitä ei useampaan kertaan tarvitse kirjoittaa. Valman käyttöön on totuttu niinkin, ettei sieltä enää löydy asiattomuuksia. Sekin on ymmärretty, että Valma ei ole keskustelupalsta. Projektipäällikkö Eija Uurtamo kertoo, että Valman avulla kaupunkilaiset voivat osallistua asioiden valmisteluun jättämällä sen kautta kannanottonsa. Lisäksi he voivat Internetissä toimivan Valman kautta seurata asioiden valmistelun etenemistä. Kaikki kyselyihin liittyvät asiakirjat ja asian käsittelyvaiheet ovat Valmassa nähtävillä. Valma ei pakota rekisteröitymään, ja se sallii nimimerkilläkin kirjoittamisen. Rekisteröityneet voivat kuitenkin saada sähköpostitse kaupungin ajankohtaisia tiedotteita. Alvarit Valman seurana Valman jälkeen tulivat Alvarit. Alvareita eli alueellisia työryhmiä toimii vuoden 2011 alusta läntisellä, eteläisellä, kaakkoisella sekä uusin koillisella alueella. Joulukuussa 2010 niihin haetaan kaksivuotiskaudeksi uusia jäseniä. Alvarin jäsenet tuovat esille alueensa asukkaiden mielipiteitä eri asioista ja tekevät niistä myös aloitteita. Eli Alvarit hankkivat luottamus- ja virkahenkilöille paikallista tietoa, mihin heillä itsellään ei aina ole mahdollisuutta. Alvareiden toimintaan voivavat osallistua kaikki asianomaisten alueiden asukkaat sekä järjestöjen ja yritysten edustajat, kuntademokratiayksikön päällikkö Antti Leskinen kertoo. Kaupunkilaisille tarjotaan vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksia myös valtuuston puheenjohtajan ja pormestarin asukasilloissa. Pormestarin mukana tilaisuuksissa ovat myös apulaispormestarit tai tilaajapäälliköt, joten eri hallinnonalojen tuorein tietämys on veronmaksajien käytössä. Sähköisiä tapoja lisää Asukasiltoja järjestetään myös eri teemoista. Kaupunkilaisilla on mahdollisuus osallistua myös erilaisiin tutustumisretkiin ja kävelykierroksiin. Omia kommentteja voi lähettää niin kirjeitse kuin netinkin välityksellä. Lisäksi kaupunki tarjoaa teknistä apua pitkään toimineelle Mansetorille, jolla kaupunginosa yhdistykset pitävät yllä omia sivujaan. Nuorten edustajat ovat voineet jo jonkin aikaa osallistua eri lautakuntien työskentelyyn. Jos nuorilla ei olekaan lautakunnissa päätösvaltaa niin puheoikeus kuitenkin. Parhaillaan kehitetään kaupunkilaisten sähköisiä osallistumismahdollisuuksia. Projektipäällikkö Eija Uurtamo kertoo, että osin EU-rahoitteisella hankkeella eri EU-maat vaihtavat kokemuksia hyvistä sähköisistä vaikutusmahdollisuuksista. Työn lopputuloksena on opas, josta löytyy erilaisia mahdollisuuksia ja tapoja sähköiseen osallistumiseen. Sähköinen osallistuminen sopii esimerkiksi lapsiperheiden vanhemmille, jotka eivät iltaisin järjestettyihin tilaisuuksiin aina pääse. Jos omaa päätettä ei kotoa löydy, niin niitä on tarjolla kirjastoissa ja kaupungin toimipisteissä. Veikkaan, että sähköisen osallistumisen merkitys kasvaa, kun suuret ikäluokat, jotka ovat ansiotöissään tottuneet tietokoneisiin, jäävät eläkkeelle, Leskinen täydentää. Maltti on valttia Suoran osallistumisen järjestämiseen kaupunkia velvoittavat lait, esimerkiksi perustuslaki, kuntalaki, maankäyttö- ja rakennuslaki sekä laki ympäristövaikutusten arvioinnista suurissa rakennushankkeissa. Lait eivät kuitenkaan sano, kuinka osallistuminen käytännössä pitää toteuttaa. Osallistumisen järjestäminen riippuu Suomessa kunnallisen viranomaisen harkinnasta. Suunnittelutilanteet ovat mut kikkaita ja kompromisseja on tehtävä: kukaan ei saa kaikkia tavoitteitaan toteutettua. Suunnittelijat pyrkivät kuitenkin työskentelemään reilusti. Kaikkia asukkaita ja asukasryhmiä tulee palvella samalla tavalla, hyvissä ajoin ja ymmärrettävästi asiat esittäen, Leskinen sanoo. Osallistuminen ja vaikuttaminen eivät Tampereella, eivätkä muuallakaan tarkoita sitä, että asukkaat tekevät asiantuntijoille kuuluvaa työtä. Suunnittelussa on vaiheita, jolloin asiantuntijat tarvitsevat työrauhaa. Tavoitteena on, että kaupunkilaisille kerrotaan ajoissa, mitä suunnittelussa kulloinkin tapahtuu, milloin on mahdollista perehtyä aineistoon, keskustella ja ottaa kantaa, Leskinen jatkaa. Leskinen sanoo, että niin kaupungin luottamus- kuin virkahenkilötkin ovat valmiit ei ainoastaan kuulemaan vaan myös

6 6 kuuntelemaan kaupunkilaisia. Molemmat ryhmät suhtautuvat kaupunki laisten osallistumismahdollisuuksien kehittämiseen myöntei sesti. Esimerkiksi Alvarit ovat kaikille avoimia. Luottamushenkilöiden myönteistä suhtautumista kaupunkilaisten osallistumismahdollisuuksien kehittämiseen osoittaa muun muassa se, että he ovat aina myöntäneet tarkoitusta varten rahaa. Tamperelaisten osallistumisen tärkeys kaupungin kehittämisessä näkyy myös siten, että kaupunginvaltuuston puheenjohtajan, pormestarin ja apulaispormestarien tehtäviin kuuluu kuntademokratian kehittäminen. Ennen muuta se on kaupungin hallinnonuudistuksen kolmesta peruspilarista yksi. Muut kaksi ovat pormestari- sekä tilaaja tuottaja-malli. Teksti: Heikki Näreikkö Länsi-Alvari: kaupunginosat Hyhkystä länteen eli Epilä, Epilänharju, Haukiluoma, Hyhky, Ikuri, Kaarila, Kalkku, Lamminpää, Lentävänniemi, Lielahti, Lintulampi, Myllypuro, Niemi, Pohtola, Rahola, Ristimäki, Ryydynpohja, Tesomajärvi, Tohloppi ja Villilä. Länsi-Tampereen alueellisen työryhmän vuorovaikutussuunnittelija on Birgitta Tunturi, p Tampereen asioihin halutaan vaikuttaa Keskikaupungin Facebook-Alvari: Pispala, Tahmela, Amuri, Pyynikki, Lapinniemi, Tammela, Ratina, Kaleva, Petsamo, Kauppi, Lappi, Kissanmaa, Niihama, Uusikylä, Hakametsä. Edellisessä Tampere-lehdessä ja Valmassa kysyttiin kuntalaisten näkemyksiä ja kokemuksia osallistumisesta ja vaikuttamisesta. Vastauksista saadaan osviittaa siitä, kuinka kaupunki voi parantaa asukkaidensa vaikutusmahdollisuuksia. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 402 tamperelaista. Vastaajista reilu enemmistö eli kolme neljästä oli naisia. Aktiivisimpia vastaajia olivat vuotiaat, joita oli vastaajista kolmannes. Vastauksia saatiin kaiken ikäisiltä kaupunkilaisilta. Vastaajille esitettiin erilaisia osallistumista ja vaikuttamista koskevia väitteitä, joista piti valita kaksi parhaiten omaa tilannetta kuvaavaa väitettä. Ylivoimaisesti kärkeen nousi väite Osallistuisin enemmän, jos uskoisin voivani vaikuttaa. Peräti kaksi viidestä vastaajasta oli valinnut tämän väitteen. Vastaajista 39 prosenttia poti tiedonpuutetta ja totesi, että Minulla ei ole tietoa siitä, miten voi vaikuttaa tai mihin voi vaikuttaa. Liki joka kolmas vastaaja piti tärkeänä vaihtoehtoa Nuoria tulisi kuunnella heitä koskevissa asioissa paljon enemmän. Perinteiset osallistumiskanavat kuten vaalit, Valma-valmistelufoorumi ja Alvari riittivät reilulle viidennekselle vastaajista. Lähes yhtä moni kaipasi joitakin muita kanavia. Näinä mainittiin muun muassa keskustelutilaisuudet, erilaiset äänestykset, kirjeet, tietoiskut, palautteen huomiointi ja osallistumisen nivominen osaksi palvelujen käyttöä. Noin kuusi vastaajaa kymmenestä katsoi, että tarvitaan lisää helppokäyttöisiä sähköisiä osallistumisen kanavia. Ylivoimaisesti parhaana kaupungin palvelujen tietolähteenä pidettiin lehtiä. Toiseksi tärkeimmäksi kanavaksi katsottiin kaupungin nettisivut. Myös puskaradio toimii hyvin. Kysyttäessä avoimella kysymyksellä, miten kaupungin palveluista haluttaisiin saada tietoa, vastauksien kirjo oli hyvin moninainen. Vastaajat olivat todella paneutuneet asiaan ja miettineet keinoja, millä tiedonsaantia parannettaisiin, kuvailee aineistoa tutkinut vuorovaikutussuunnittelija Aija Karttunen. Joukossa olikin TAMPERE Asukasvaikuttajia etsitään Alue-Alvareihin Vuoden 2011 alusta Tampereella toimii viisi asukkaiden alueellista työryhmää eli Alue-Alvaria. Ilmoittautumisaika niihin on Uudelle kaudelle lähtevät Länsi- ja Etelä-Tampereen Alue-Alvarit. Keväällä 2010 aloittanutta Kaakkois-Alvaria puolestaan täydennetään. Aivan uusina aloittavat Koillis-Tampereen alueellinen työryhmä ja Tampereen keskikaupungin alue, jonne perustetaan Facebookryhmä. Työryhmät toimivat aina kaupunginhallituksen toimikauden ajan eli kaksi vuotta kerrallaan. Uusi kaupunginhallitus nimittää Alue-Alvareiden jäsenet helmikuun kokouksessaan. Alue-Alvareiden toiminnasta ja kokoamisesta pidetään tiedotustilaisuus tiistaina klo valtuustosalissa. Lisäksi tammikuussa on eri puolilla kaupunkia pienempiä infotilaisuuksia. Niistä ilmoitetaan lehdissä ja internetissä osallistuminen. Etelä-Alvari: Rantaperkiö, Härmälä, Sarankulma, Peltolammi, Multisilta, Palokallio, Lakalaiva, Lahdesjärvi, Rautaharkko, Taatala, Viinikka, Nekala, Koivistonkylä, Nirva, Veisu, Korkinmäki, Muotiala, Vuohenoja ja Järvensivu. Etelä-Tampereen alueellisesta työryhmästä vastaa vuorovaikutussuunnittelija Aija Karttunen, p Alue-Alvareihin voivat ilmoittautua yksittäiset asukkaat ja yhdistykset. Ilmoittautumislomakkeita saa virastotalolta, kirjastoista ja niitä voi tulostaa osoitteesta Ilmoittautuminen onnistuu myös sähköisesti netin kautta. Katso mihin Alue-Alvariin kuulut? Alue-Alvareiden toimin nan aluerajaukset pe rus tuvat kaupungin tilaajaryhmän palvelutuotannon tarkastelua varten tekemään palvelualuejaotteluun. Kaakkois-Alvari: Hankkio, Haihara, Kaukajärvi, Lukonmäki, Hallila, Hervanta, Rusko, Hervantajärvi ja Vuores. Kaakkois-Tampereen Alvari menee Facebookiin Keskikaupungin Alue-Alvari toimii kokeiluluonteisesti suljettuna ryhmänä Facebookissa. Siihen voivat ilmoittautua Tampereen keskustan asukkaat e-lomakkeella. Ryhmältä kysytään kaupungin palveluista ja se saa tietoa tapahtumista. Ryhmässä on myös mahdollista keskustella keskikaupunkia, palveluita ja Tamperetta koskevista asioista. Ryhmän nimi on Tampereen keskikaupungin Alvari. Toistaiseksi ei ole luvassa keskustan alueelle omaa vuorovaikutussuunnittelijaa. Siksi kokeilemme sosiaalista mediaa eli menemme sinne missä ihmiset ovat. Lisäksi toivomme, että saamme näin mukaan nuoria, opiskelijoita ja lapsiperheitä, jotka ovat aliedustettuina muissa Alue-Alvareissa, kertoo vuorovaikutussuunnittelija Annamaria Valanto-Pyhältö. Koska kaikki osallistumisesta kiinnostuneet keskustan asukkaat eivät välttämättä voi käyttää internetiä, järjestää kuntademokratiayksikkö keskikaupunkilaisille tarvittaessa myös keskustelutilaisuuksia ja asukasiltoja. Koillis-Alvari: Takahuhti, Pappila, Ristinarkku, Aakkula, Turtola, Viiala, Messukylä, Hankkio, Linnainmaa, Leinola, Kumpula, Vehmainen, Holvasti, osa Ruotulaa ja Huikasta, Atala, Tasanne, Olkahinen, Aitolahti ja Teisko. Koillis-Tampereen alueellisesta työryhmästä vastaa vuorovaikutussuunnittelija Annamaria Valanto-Pyhältö, p alueellisen työryhmän vuorovaikutussuunnittelija on Sirpa Koivu, p todella monia pohtimisen arvoisia ehdotuksia. Tampere-lehden ja sähköisien välineiden rinnalle ehdotettiin tietokioskeja ja täsmätiedotusta. Vastaajat huomauttivat, että tiedon tulisi olla helposti löydettävissä. Kuntalaisella tulisi olla käsitys siitä, mihin ja miten hän voi osallistua, miten tieto käsitellään ja missä aikataulussa. Vastanneiden kesken arvotun digipokkarin voitti Anita Alho. Elokuvalippuja saivat Sinikka Salonen, Mikael Hytönen, Emilia Särkiniemi, Outi Ojala ja Tauno Siltanen. Kaupunginosakirjat osuivat Eelis Latokartanolle, Pekka Virtaselle, Martti Peltomaalle, Alina Mäelle ja Marjatta Saariselle. Onnittelut voittajille ja kiitos kaikille kyselyyn osallistuneille! Tarkempi raportti internetissä Vaikuttaa voi myös keskustelutilaisuuksissa ja asukasilloissa. Pormestarin asukasilta järjestettiin marraskuun alussa Metsossa. Infra jatkaa liikelaitoksena Tampereen kaupungin Infratuotanto jatkaa liikelaitoksena. Toimintaa on tarkoitus tehostaa siten, että hinnoittelu on lähempänä markkinahintoja. Palveluiden hankinnassa hyödynnetään sekä markkinoita että omaa tuotantoa. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos aloitti toimintansa vuoden 2009 alussa, kun Auto- ja konekeskus, Katu- ja vihertuotanto sekä Suunnittelupalvelut yhdistyivät. Tampereen Infra tarjoaa kaupunkiympäristön suunnittelu-, rakentamis- ja kunnossapitopalveluja sekä kuljetus- ja korjaamopalveluja. Vuonna 2009 Tampereen Infran liikevaihto oli 79,2 milj. euroa ja vakituisen henkilöstön määrä 748. Infran tulevaisuutta pohtineen ohjausryhmän työn lähtökohtana on ollut löytää kaupunkikonsernin kokonaisedun mukainen ratkaisu. Kaupunkistrategian lähivuosien tavoitteena on muun muassa, että palvelujen järjestäminen on tehokasta ja laadukasta ja sitä tuetaan kehittyvällä monituottajamallilla. Palveluiden hankinnassa hyödynnetään sekä markkinoita että omaa tuotantoa kokonaisedun näkökulmasta. Infratuotanto Liikelaitos sisältää jatkossakin kaikki nykyiset päätoiminnot eli kun - nossapito- ja rakentamis palvelut, yhdyskuntasuunnittelun, yhdyskuntateknisen suunnittelun, liikennepalvelut, paikkatietotekniikkapalvelut ja korjaamopalvelut. Maankäytön suunnittelun osalta tilaajatoimintaa vahvistetaan keskittämällä yhdyskuntasuunnitteluyksikkö tilaajaryhmään. Samalla asema- ja yleiskaavoituksen toimintaa tehostetaan. Infralle laaditaan tavoitteellinen viiden vuoden ohjelma. Vuosien aikana toimintaa tehostetaan ja henkilöstö, tilat ja kalusto sopeutetaan vastaamaan kysyntää. Tavoitteena on, että vuonna 2015 tavoiteltu tehokkuus- ja kannattavuustaso olisi lähes alalla toimivien yritysten tasoa. Lukuina tämä merkitsee, että vuonna 2016 Tampereen Infratuotannon liikelaitoksen liikevaihto olisi noin 45 miljoonaa euroa eli 59 prosenttia vastaavasta nykyisestä liikevaihdosta ja henkilöstömäärä noin 400 henkilöä eli 59 prosenttia nykyisestä henkilöstömäärästä. Infratuotannon palvelujen hinnoittelu perustuu jatkossa lähes markkinahintaan, mutta Infratuotannolle hyväksytään noin 10 prosenttia markkinahintoja kalliimmat hinnat. Tämä siksi, että kunnallinen liikelaitos ei esimerkiksi tietyistä lainsäädännöllisistä syistä johtuen ole täysin vertailukelpoinen markkinatilanteessa toimivien yritysten kanssa.

7 TAMPERE 7 Tampereen metsät kartoitetaan Tampereelle valmistui vuoden 2009 lopulla uusi metsien hoidon toimintamalli. Tänä vuonna on mallin pohjalta alettu uusia metsäsuunnitelmia, ja työ on aloitettu keväällä Teisko Aitolahdesta. Metsäsuunnitelmissa esitetään varsinaiset metsänhoitotoimenpiteet. Metsienhoidon toimintamallissa on haluttu tuoda näkyviksi kaupunkilaisille metsien hoidon ja käytön periaatteet ja toimintatavat. Julkaisuun on myös koottu tietopaketti kaupungin metsistä, esittelee metsäsuunnittelija Anne Tuominen kiinteistötoimesta. Uutta on se, että määrittelemme nyt kaikille kaupungin metsille hoitoluokan viheralueiden hoitoluokituksen mukaisesti. Luokituksessa otetaan huomioon muun muassa käyttö, sijainti ja metsän ominaispiirteet. Hoitoluokka ohjaa metsäsuunnittelua ja määrittelee alueen tavoitetilan. Alustava hoitoluokitus tarkennetaan maastokartoituksilla metsäsuunnitelmien teon yhteydessä, Anne Tuominen selvittää. Metsien hoidolle ja käytölle on asetettu strategiset painopisteet. Niissä korostuvat metsien monikäyttö, luonnon monimuotoisuus, maisema-arvot, metsien elinvoimaisuus, taloudellisuus ja toimintatapojen avoimuus. Mallissa on esitetty kaikkia metsiä koskevat periaat- Kartoittaja tekee yksinäistä työtä metsän siimeksessä teet ja hoitoluokittaiset periaatteet. Esimerkiksi suojametsiä C3 hoidetaan siten, että puusto säilyy kerroksellisena ja elinvoimaisena. Tienvarsimetsissä suositaan epäpuhtauksia paremmin kestäviä puulajeja. Suojametsiä on esimerkiksi asutuksen ja liikenneväylien välissä. Uusi asutus näkyy lisääntyvänä työmääränä myös metsänhoidossa, kun lähimetsien osuus kasvaa. Tänä vuonna uusien tonttien reunapuustojen harvennus on tarkoitus aloittaa Vuoreksessa Mäyränmäessä. Viime talvena harvennuksia tehtiin Ruskossa Hirvikallion alueella. Toiveita puiden kaadoista tulee asukkailta runsaasti. Tälläkin hetkellä toimenpidettä odottaa 150 asukkailta tullutta toivetta. Ne koskevat etupäässä tonttien reunapuustoja. Puunkaatotyöt tekee katu- ja vihertuotanto, Anne Tuominen kertoo. Tekstit: Tarja Nikupaavo-Oksanen Kuvat: Ari Järvelä Metsäpalveluyrittäjä Seppo Peltoniemi kartoittaa kaupungin omistamia metsiä Teisko-Aitolahdessa. Urakan pitäisi valmistua vuoden loppuun mennessä. Reheviä ja hyviä metsiä, joissa on paljon kuusikoita, arvioi Peltoniemi kartoittamiaan metsiä. Relaskooppi on hyvin yksinkertaisen näköinen laite, jota käytetään metsäsuunnittelun apuna mittaamaan puumäärää. Seppo Peltoniemi pyörähtää kierroksen itsensä ympäri laskien relaskoopin hahlon täyttävät puut. Metsäpalveluyrittäjä Seppo Peltoniemi on kartoittanut Teisko-Aitolahden metsiä keväästä lähtien, kartoitus valmistuu vuoden loppuun mennessä. Peltoniemellä on yhden miehen metsäkartoituksiin ja -suunnitteluun erikoistunut yritys. Käyn läpi 1950 hehtaaria metsää, ja laitan metsäsuunnitelman metsikkökuviot ajan tasalle. Tallennan suunnitelmaan kuvioiden puustomäärät, puiden iät, puulajien määrät, maapohjatiedot sekä esitän metsänhoitotoimenpiteet 10 vuodeksi eteenpäin, Seppo Peltoniemi kertoo. Marraskuun alkupuolella Peltoniemi on kartoittamassa kuivahkoa kangasmetsää Pulesjärventien läheisyydessä. Kaupungin Teisko-Aitolahdessa omistamat metsät ovat kuitenkin pääosin reheviä ja kuusivaltaisia. Puolet kartoittamistani metsistä on retkeilymetsiä ja puolet talousmetsiä, joukossa on myös arvometsiä. Tallennan myös havaitsemani, uudet arvokkaat luontokohteet kuten rehevät korvet ja lehdot, Peltoniemi toteaa. Metsäkartoittajan mukaan kaupungin metsät Teisko-Aitolahdessa ovat hyväkuntoisia. Myrskytuhoja ei ole juurikaan tullut vastaan. Lumituhoja on ollut jonkin verran lumisen viime talven vuoksi. Maannousematuhoja on kartoittaja havainnut paikoin. Etelä-Suomessa puita vaivaava juurikääpä lahottaa puun tyvestä. Metsäkartoittajan työ on varsin yksi näistä, mutta toisinaan voi joku ulkoilija tulla juttusille. Metsän eläimet kin osaavat väistää kartoittajaa, eikä esimerkiksi karhuja ole tallustellut vastaan. Seppo Peltoniemellä on käytössä mielenkiintoisen näköisiä apuvälineitä työssään. Relaskoopilla hän selvittää puun pituuden ja pohjapinta-alan mukaan puumäärän alueella. Puun pituuden mittaamiseen on oma väline, joka laitetaan roikkumaan puuhun. Varustukseen kuuluu myös maastotallennin, jolta tiedot puretaan tietokoneelle. Gps-laitetta Seppo Peltoniemellä ei ole, hän selviää maastossa kartan avulla. Kun metsäsuunnitelmaluonnos val mistuu, se tulee julkisesti nähtäville ja sitä voi kommentoida. Kaupungin metsien hoidon toimintamalli internetissä luonto/metsat/toimintamallin valmistelu Tampereen kaupungin metsät ovat reheviä Tampere omistaa metsää noin 7500 hehtaaria, josta suurin osa eli 3500 hehtaaria sijaitsee kantakaupungin alueella. Teisko- Aitolahdessa kaupunki omistaa metsää 3100 hehtaaria. Muiden kuntien ja kaupunkien alueilla metsäomaisuutta on noin 700 hehtaaria. Tamperelaiset metsät ovat varsin reheviä ja kuusivaltaisia. Metsät ovat myös keskimääräistä puustoisempia kuin mitä pirkanmaalaiset metsät yleensä ovat. Tampereelta löytyy myös enemmän vanhaa metsää kuin Pirkanmaalta keskimäärin. Luonnonsuojelulailla, metsälailla tai esimerkiksi kaupungin omalla päätöksellä rauhoitettuja metsiä on noin 7 prosenttia metsäpintaalasta. Kantakaupungin suuralueista metsäisin on kaakkoinen suuralue, jossa sijaitsevat Hervannan ja Ruskon laajat metsäalueet. Vähiten metsää on luoteessa, Lielahden ja Lentävänniemen suunnassa. Teisko-Aitolahden alueella laajin metsäalue on Kintulammen retkeilyalue, jolla sijaitsee Vattulan suojeltu aarnimetsä. Muissa kunnissa Tampere omistaa eniten metsää Ylöjärvellä, Kurussa ja Hämeenkyrössä. Puistoja niin vauvoille kuin vaareillekin Tampereella on tänä vuonna valmistunut useita puistokunnostuskohteita kaupunkilaisten iloksi. Ikäihmiset saivat oman senioripuiston Nekalaan, ja pikkuväki voi temmeltää Sorsapuiston uudessa leikkipaikassa. Rautaharkonpuistosta tuli upea liikuntapaikka kaiken ikäisille. Kirjastonpuistosta valmistuu viihtyisä ja historiaa kunnioittava oleskelu- ja tapahtumapaikka keskustaan koskimaisemaan. Sorsapuiston aidatulla ja porteilla varustetulla leikkipaikalla on omat leikkisaarekkeet pienille ja isoille lapsille. Leikkisaarekkeita on kolme, ja kullakin on oma teemavärinsä, joka näkyy varusteissa ja valetuissa turva-alustoissa. Leikkivälineiden valinnassa ovat olleet mukana viereisten päiväkotien lapset. Esimerkiksi isompien lasten sinisessä saarekkeessa voi taiteilla kiipeilyverkossa, keinua pesäkeinussa tai mobiluslaitteessa. Leikkipaikan lähistölle on valmistunut petankkikenttä, peliareena ja kuntoilupaikka aikuisille. Kunnostus jatkuu ensi vuonna. Ydinkeskustassa Kirjastonpuiston loppuosan kunnostus valmistuu tänä vuonna tapahtumakenttää lukuun ottamatta. Valmiiksi saadaan Frenckellin kulkuväylät ja Patosillalle vievä väylä, kukka-aukion kivilaatoitus ja istutukset. Kukka-aukiolta tapahtumakentälle johtavat portaat ovat valmistuneet, ja rantapromenadin rakentamista on jatkettu kosken rannassa. Puiston kunnostus jatkuu ensi vuonna. Nekalassa on kunnostettu Tampereen ystävyyskaupungin mukaan nimetty Norrköpinginpuisto erityisesti ikäihmisten tarpeisiin, vaikka puistossa voivat viihtyä kaikenikäiset. Puistossa on oleskelupaikka, senioreille sopivia liikuntavälineitä ja kaide, josta saa tukea esimerkiksi kävelyn uudelleen opettelussa. Puisto sijaitsee Kuoppamäentien varrella vastapäätä Nekalan seurakuntakeskusta. Rautaharkkoon valmistui hieno monitoimipuisto kaikenikäisille. Puistosta löytyy pelikenttä, koripallopaikka, Panna-peliareena, leikkipaikat pienille ja isommille lapsille sekä kuntoilupaikka aikuisille. Lisäksi leikkipaikkoja ja muuta puistovarustusta on uusittu Hyhkyssä Pättiniemenpuistossa ja Amurissa Kivipunalanpuistossa, joka sijaitsee Sotkankadun, Pirkankadun ja Satakunnankadun rajaamien kerrostalojen ympäröimänä. Uusi kuntoilu- ja ulkoilupuisto rakentuu Muotialaan Hervannan valtaväylän ylittävän uuden Laulunsillan läheisyyteen. Laulunpuistossa on pelinurmi ja kuntoiluvälineitä sekä lapsille tarkoitettu kiipeilyköysistö. TARJA NIKUPAAVO-OKSANEN Sorsapuistossa isompien lasten sinisessä leikkisaarekkeessa voi taiteilla kiipeilyverkossa, keinua pesäkeinussa tai mobiluslaitteessa. Leikkipaikalla on vielä punainen ja keltainen leikkisaareke.

8 8 TAMPERE Janne Levula perheineen muutti ensimmäisten joukossa Vuoreksen Mäyränmäkeen Ylihuomisen teknologiaa luonnon helmassa Tampereen ja Lempäälän rajalle raken tuva Vuores on yksi suurimmista kaupunkirakentamishankkeista luvun Suomessa. Pinta-alaltaan yli hehtaarin laajuiselle alueelle rakennetaan asuntoja asukkaalle. Vuonna 2002 käynnistynyt suurhanke on edennyt siihen vaiheeseen, että ensimmäiset 50 asukasta ovat muuttaneet Vuorekseen. Janne Levula perheineen lukeutuu tähän joukkoon. Tontti Vuoreksen Mäyränmäestä irtosi tonttiarvonnan kautta. Tampereen kaupunki järjesti vuonna 2008 tonttiarvonnan, johon osallistuimme. Vuorekseen muutimme viime elokuussa, jolloin omakotitalomme valmistui, Janne Levula kertoo. Erityiskiitosta Vuoreksen miljöö saa Levulalta paitsi kehittyneestä infrasta myös luonnosta. Levulan mielestä kehittyneen teknologisen infrastruktuurin tuominen luonnon keskelle luonnon arvoja kunnioittaen on hieno saavutus Tampereen kaupungilta. Hervanta ja Vuores sijaitsevat rinnakkain, joten oli luontevaa hyödyntää korkeakoulun osaamista asuinaluetta suunniteltaessa. Olemme tehneet yli kuuden vuoden ajan tiivistä yhteistyötä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa ja kehittäneet alueen sähköiset palvelut vastaamaan ei vain huomisen vaan ylihuomisen tarpeita, Vuores-projektin toiminnanjohtaja Pertti Tamminen kertoo. Myös Vuorekseen asettunut Janne Levula kiittelee alueen sähköisiä palveluita. Yhteys toimii erittäin hyvin. Tällä hetkellä meillä on kytkettynä verkkoon päätietokone, kaksi kannettavaa, älypuhelimia sekä pelikonsoli. Kyllä tämä on erittäin edistyksellinen hanke. Asukkaalla on mahdollisuus nauttia viihteestä, mutta myös valmiudet hyvälaatuiseen etätyöskentelyyn. Vuoreksessa nettiyhteys on 100 megaa molempiin suuntiin. Merkittävää on, että nettiyhteys toimii open access -periaatteella. Tämä tarkoittaa sitä, että asukkaat omistavat itse Ensimmäiset 50 asukasta ovat jo muuttaneet Vuorekseen ja uusia pientaloja rakennetaan vauhdilla. verkkonsa ja hallinnoivat sitä Vuores Palvely Oy:n kautta. Yhteys maksaa 20 euroa kuukaudessa, Tamminen kertoo. Pikkukaupungin miljöö Vaikka Vuoreksen väkiluku kasvaa vuosien saatossa moninkertaiseksi, säilyy Mäyränmäen asuinalue rauhallisena paikkana. Tähän kortteliin ei rakenneta enää kovin paljoa, sen sijaa viereisen metsän taakse nousee Vuores-keskus, jonne tulee enemmän palveluita ja tiiviimpää asutusta, Levula kertoo viittoillen talonsa takana aukenevan vehmaan sekametsän suuntaan. Matkaa Vuores-keskukseen on Levulan pihapiiristä vain muutamia satoja metrejä. Vuoreksen slogan on pikkukaupunki luonnon kainalossa. Kaikessa kaavoituksessa tavoittelemme pikkukaupunkimaista miljöötä, Pertti Tamminen korostaa. Uusille asuinalueille hakeutuu yleensä lapsiperheitä, joten heidän tarpeidensa huomioiminen on ensisijaista. Vuoreksessa kiinnitetään huomiota myös ikäihmisten asumiseen. Vuoreskeskukseen palveluiden lähelle suunnitellaan rakennettavaksi senioritalokokonaisuutta. Vuorekseen valmistuu 2010-luvun alkupuolella muiden muassa päivittäistavarakauppa, päiväkoteja ja koulu. Kokonaisuudessaan Vuores on valmis arviolta vuoden 2020 tienoilla. Tämän mittakaavan hankkeissa suunnitteluun menee keskimäärin 10 vuotta ja rakentamiseen toinen mokoma, Tamminen sanoo. Vuores kaikuu työn äänistä Vuoreksen alueella kuuluu nyt työn ääniä, kun uusi kaupunginosa rakentuu näkyvästi eri puolilla aluetta. Virolaisen asuntomessualueen kunnallistekniikan rakentaminen aloitettiin kuun alussa. Vuoden 2012 asuntomessualue sijaitsee aivan Vuoreskeskuksen pohjoispuolella, Virolainen- ja Pieni Virolainen -järvien vieressä. Virolaisen katujen on määrä valmistua liikennöitävään kuntoon huhtikuun 2011 alussa, ja urakka valmistuu kesäkuun alkuun mennessä. Katutöiden yhteydessä rakennetaan myös muu kunnallistekniikka kuten sähkö-, vesihuolto- ja tietoliikenneverkosto sekä jätehuollon putkikeräysverkosto. Alueen kunnallistekniikan rakentamisesta järjestettiin urakkakilpailu. Koko kaupunginosan pääreittiin Vuoreksen puistokatuun liittyvän Särkijärven sillan rakentaminen etenee aikataulussaan. Sillan hahmo on nähtävillä, ja marraskuun alussa sillalla tehtiin valutöitä. Silta valmistuu ensi kesänä. Vuoreksen puistokadun varrella rakennetaan Vuoreskeskuksen ensimmäistä kerrostaloa. Pääkadun varrelle tulee asuntopainotteisia kortteleita. Näkyvälle paikalle tulevan korttelirivin suunnittelussa käytettiin valintamenettelyä, jossa hyvin sijoittuneet yritysryhmät osallistuivat kaavoituskumppaneina alueen suunnitteluun ja saivat korttelit toteutettavakseen. Ensimmäisenä käytännön työhön ehti Chabeuil-ehdotuksen pohjalta edennyt Visura Oy ja Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Oy. Mäyränmäen alueella Vuoreksen itäosan ensimmäisissä omakotitaloissa asutaan jo, ja uusia pientaloja rakennetaan vauhdilla. Viime keväänä alue sai jo ensimmäiset työmatkaliikenteen bussivuorot. Mäyränmäenkadun rakentaminen jatkuu. Katu tuo Ruskontien suuntaisen rinnakkaisyhteyden Vuoreksen keskustaan. Asuinalueiden asemakaavoitus jatkuu Vuoreksen alueella vielä pitkään. Ensi vuonna tehdään yleissuunnitelma Rimminkorven, Isokuusen ja Pirttisuon alueista, joille ennakoidaan tulevan yhteensä noin 3000 asukasta. Myös alueen palvelut rakentuvat vaiheittain. Esimerkiksi Vuoreksen keskustaan tulevaan koulukeskukseen rakennetaan ensimmäisessä vaiheessa päiväkoti, alaluokkien tiloja ja monitoimitila. Teksti Anna-Leea Hyry Laukonsilta sai Hyvän rakentamisen palkinnon Ratinan suvannon ylittävä Laukonsilta palkittiin tänä vuonna Hyvän rakentamisen palkinnolla. Palkinnon myöntää vuosittain yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaosto. Laukonsilta on kevyen liikenteen silta, joka yhdistää keskustan ja Ratinan uuden asuinalueen toisiinsa. Silta avattiin viime kesänä. Laukonsilta on rakennettu suunnittelukilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta. Silta on tyypiltään vinoköysisilta, jossa ei ole vedessä sijaitsevia välitukia. Kaupunkikuvallisesti silta on mielenkiintoinen, erityisesti vinon pylonin, haarautuvien köysien ja kaartuvan kannen ansiosta. Sillan rakennuttaja on Tampereen kaupunki, insinöörisuunnittelija on WSP Finland oy ja arkkitehtisuunnittelija Arkkitehtitoimisto Jussi Tervaoja. Pääurakoitsijana toimi insinööritoimisto Seppo Rantala oy. Kunniamaininnan sai Kalevantiellä sijaitseva Technopolis. Rakennus istuu hyvin ympäristöönsä, siinä on käytetty tyylikkäästi valkoista, mustaa ja lasipintoja. Hyvän rakentamisen palkintoa on tarkoitettu kannustamaan suunnittelijoita ja toteuttajia hyvään rakentamiseen. Palkinto annetaan ensisijaisesti hyvälle rakennuskohteelle, joka on kohottamassa tamperelaisen rakennussuunnittelun tasoa huomioon ottaen kaupunkikuvalliset ja rakennustaiteelliset sekä toiminnalliset näkökohdat. Teksti: Jukka Koivula Kuvat: Ari Järvelä Vuorekseen asettunut Janne Levula kiittelee alueen tietoliikenneverkostoa. Yhteydet toimivat erittäin hyvin, hän sanoo asukkaan Vuoreksesta rakentuu pikkukaupunki luonnon kainaloon, Pertti Tamminen esittelee. Palkittu Laukonsilta tuo mielenkiintoisen lisän Tampereen kaupunkikuvaan. Palatsinraitin silta alkaa hahmottua Tammerkosken yläjuoksulla on tehty töitä jo vuoden päivät ja valmistakin alkaa näkyä. Tampellan voimalaitoskanavan vanhat reunamuurit on purettu ja uusia, entistä vahvempia muureja rakennetaan samoille paikoille. Myös patorakenteiden päälle tuleva Palatsinraitin silta alkaa hahmottua maisemaan. Vapriikin alla kulkevissa tunneleissa tehdään alapohjan peruskorjaustöitä. Aikataulun mukaan Tampellan kanava on valmis maaliskuun loppuun mennessä. Silloin Näsijärven sulamisvedet päästetään jälleen kanavaan ja kulkemaan Vapriikin alta kohti Tammerkosken alajuoksua. Kesäkuussa 2011 alkavat samanlaiset perusparannustyöt Finlaysonin voimalaitoskanavassa. Palatsinraitin työmaasta vastaa Tampereen Energiantuotanto Oy, joka on Tampereen Sähkölaitoksen tytäryhtiö. Työmaasta voi lukea lisää osoitteessa Palatsinraitin työmaa etenee Tammerkosken yläjuoksulla.

9 TAMPERE 9 Taloyhtiöt huolehtivat tonttinsa viereisen jalkakäytävän talvikunnossapidosta. Myös jalkakäytävällä olevien bussikatosten maapohja on huollettava. Anna palautetta liikennevaloista Liikennevalojen yleissuunnitelman laadinta on alkanut loppuvuodesta 2010, ja sitä varten kaivataan myös tavallisten kaduilla liikkujien palautetta liikennevaloista. Tammikuussa 2011 avautuu internetissä kysely, johon toivo taan mahdollisimman paljon vastauk sia. Liikennevalojen yleissuunnitelmassa kuvataan Tampereen liikennevalojen nykytilanne ja pääperiaatteet eri tyyppisissä ympäristöissä kuten keskustassa ja sisääntuloväylillä. Erityisen tarkasti analysoidaan ne liittymät, joissa on sattunut paljon onnettomuuksia. Parannustoimenpiteille esitetään aikataulu ja kiireellisyysjärjestys. Uusien liikennevaloliittymien tarve arvioidaan palautteiden ja tulevan maankäytön perusteella. Yleissuunnitelman toteuttaja on Traficon Oy, ja kyselytutkimuksen tekee Tampereen teknillinen yliopisto (TTY). Kysely liikennevaloista avautuu alkuvuodesta Internet-kyselyllä selvitetään liikkujien yleistä tyytyväisyyttä liikennevaloihin, ja lisäksi voi antaa yksityiskohtaista palautetta tietyistä liikennevaloista. Palautetta voi antaa muun muassa liikennevalojen riittävyydestä, turvallisuudesta, odotusajoista, sujuvuudesta ja vihreästä aallosta. Jalankulkijoilta ja pyöräilijöitä kysellään esimerkiksi vihreän pituudesta, vilkkuvihreistä, odotusajoista ja oman vihreän vaiheen tarpeesta. Jatkossa kysely voidaan tehdä toistuvana, jolloin tienkäyttäjien tyytyväisyyttä voidaan seurata. Vastaajien palautteesta saadaan tietoa ongelmallisten liittymien sijainnista, kertoo erikoistutkija Hanna Kalenoja TTY:stä. Lisäksi haastatteluilla kerätään ammattiautoilijoiden sekä poliisin ja muiden viranomaisten näkemyksiä liikennevalojen toiminnasta ja kehittämistarpeista. Myös erityisryhmien kuten lasten, iäkkäiden ja vammaisten mielipide on tärkeä saada esiin. Palautteiden keräämisessä kokeillaan myös sosiaalista mediaa, sillä se mahdollistaa vuorovaikutteisuuden. Karttapohjaisella verkkosivulla voi antaa palautetta ja keskustella keskustan alueen liikennevaloista sekä kommentoida muiden antamaa palautetta. Kartalle on merkitty valmiiksi alueen liikennevaloliittymät. Liikennevaloja koskevaan internet-kyselyyn pääsee tammikuussa kaupungin sivustolta Talvikunnossapidossa riittää tehtäviä kaupungille ja taloyhtiöille Paperiset laskut jäävät historiaan Tampereen kaupunki siirtyy vastaanottamaan ainoastaan verkkolaskuja alkaen. Tällöin kaikkien kaupunkia laskuttavien tulee lähettää tuotteistaan tai palveluistaan sähköinen verkkolasku vanhan paperilaskun sijaan. Paperilaskuina Talvikunnossapidon pääperiaatteet ovat pysyneet jo pitkään samoina. Kaupunki vastaa katujen ajoratojen ja kevyen liikenteen väylien talvikunnossapidosta. Yksityisille kiinteistönhaltijoille puolestaan kuuluu tontin viereisen jalkakäytävän talvikunnossapito. Kiinteistönhaltijan on pidettävä jalkakäytävä talvisin käyttökelpoisena poistamalla siltä jalankulkua haittaava jää ja lumi sekä huolehtimalla liukkauden torjunnasta esimerkiksi sepelillä. Myös jalkakäytävälle tai sen viereen kertyneet lumivallit on poistettava aika ajoin. Talonomistajien ja taloyhtiöiden lumityöt ovat kuitenkin helpottuneet parilla kymmenellä pientalovaltaisella alueella. Kaupunki huoltaa nyt talvisin jalkakäytäviä seuraavilla alueilla: Aakkula, Etelä-Hervanta, Finninmäki, Haukiluoma, Härmälä Rantaperkiö, Järvensivu, Kalkku, Kissanmaa Uusikylä Huikas, Koivistonkylä Nirva, Kässälä Pappila, Lamminpää, Leinolan, Linnainmaan, Lukonmäki, Nekala Muotiala, Petsamo, Pohtola Niemi Lintulampi Ryydynpohja,Rahola, Rautaharkko, Reuharinniemi, Ruokomäki, Takahuhti, Tasanne, Veisu Korkinmäki ja Viinikka. Muutaman vuoden takainen kunnossapitolain muutos mahdollisti, että kaupunki voi ottaa huolehtiakseen pientalovaltaisten alueiden jalkakäytäviä oman työnsä ohella, jos se onnistuu koneellisesti. Viime talvikausi oli ensimmäinen, jolloin kaupunki huolehti näiden alueiden jalkakäytävistä. Rakennuttajainsinööri Esa Ranniston mukaan uudesta tehtävästä on selvitty suhteellisen hyvin. Toiveita päästä mukaan systeemiin on tullut niiltä pientaloalueilta, jotka jäivät sen ulkopuolelle. Suurin osa asukkaiden negatiivisesta palautteesta koskee pysäköintikieltoja, joita on laitettu kokoojakaduille. Kapeilla jalkakäytävillä ei mahdu koneellisesti auraamaan, jos kadun varressa on pysäköityjä autoja, kertoo Esa Rannisto. Roskat pois kadulta ympäri vuoden Viime talvena kunnossapitäjät saivat huhkia kaduilla runsaan lumen takia. Lunta ei oikeastaan satanut kovin paljon, mutta pakkasien vuoksi lumi ei sulanut välillä ja lunta kertyi. Katualueet kapenivat, lumikasat estivät näkyvyyttä ja lumenkaatopaikat täyttyivät kesken talven. Kustannukset kasvoivat, kun lumenkuljetuksia tarvittiin enemmän, kuvailee Rannisto. Esa Ranniston mukaan taloyhtiöillä ja omakotiasujilla on eniten epäselvyyttä kadun ympärivuotisessa puhtaanapitovelvollisuudessa. Kiinteistön haltijan olisi putsattava katualue tonttinsa kohdalla syksyn lehdistä, lasinsiruista ja muista roskista ajoradan keskiviivaan saakka. Ojankin niitto ja vesakon poisto olisi tarpeen silloin tällöin. Kunnossapitolaki edellyttää, että kiinteistön haltija pitää myös tontin ja kadun välisen viherkaistan kasvillisuuden siistinä kolmen metrin etäisyydellä tontin rajasta. Monet omakotitalojen asukkaat halua vatkin pitää tonttinsa edustan siistinä omaaloitteisesti, Esa Rannisto toteaa. Ylisuurista lumikasoista ja muis ta laiminlyönneistä voi saada huo mautuksen kaupungin katu tila val von nalta tai kunnossapitäjiltä. Järeämpi keino on poliisin kutsumi nen paikalle ojentamaan laiminlyöjää. vastaanotetaan jatkossa ainoastaan ulkomaisia laskuja sekä toimeentulotukilaskut. Laskentapäällikkö Tarja Puskala talous- ja strategiaryhmästä kertoo, että paperisten laskujen käsittelystä luovutaan, koska sähköinen toimintatapa tuo kustannus säästöjä niin laskuttajalle kuin kaupungillekin ja on ympäristöystävällinen. Verkkolasku on perillä kaupungilla nopeammin kuin perinteinen paperilasku, sen käsittely ja hyväksymiskierto sujuvat joutuisasti. Kaupungille tulee vuosittain noin laskua noin eri toimittajalta. Tällä hetkellä jo yli Talvikunnossapidon velvoitteet Kaupunki huolehtii katujen ajoratojen ja kevyen liikenteen väylien talvikunnossapidosta huolehtii omien tonttiensa viereisten jalkakäytävien talvikunnossapidosta huolehtii 25:en pientalovaltaisen alueen jalkakäytävien talvikunnossapidosta huoltaa bussikatokset ja tyhjentää katosten roska-astiat poistaa keväisin hiekoitussepelin ajoradoilta ja kevyen liikenteen väyliltä (se, joka on hiekoitussepelin laittanut, myös poistaa sen) Infratuotanto huoltaa suurinta osaa kaduista Kadunpitäjänä ja kunnossapitotöiden tilaajana toimii kaupunkiympäristön kehittämisen tilaajayksik kö. Tampere on jaettu kymmeneen kunnos sapidon urakka-alueeseen. Urakoitsija hoitaa kaupungille kuuluvat katu- ja viheralueiden hoitotyöt kesäja talviaikaan. Suurinta osaa alueista hoitaa kaupungin oma infratuotanto. Viime vuosina kunnossapitoa on kilpailutettu kolmella alueella. Kalkku Tesoman, Olkahi nen Tasanteen ja Härmälä-Multisillan suunnalla yleisiä alueita hoitavat nyt yksityiset urakoitsijat. Työpäällikkö Reijo Lahtinen kaupun gin infratuotannosta vastaa kunnossapitoalueesta, joka ulottuu Kalevan puistotieltä Lamminpäähän. Meillä on yhdistetty kunnossapidossa viher- ja katupuolen sekä auto- ja konekeskuksen voimat. Väylien lisäk si hoidamme jääliukumäkiä ja luiste lukenttiä. Tänä talvena käytössä on kaksi tiehöylää ja kolme hiekoitusautoa, jotka ajavat kahdessa vuorossa sekä viikonloppuisin. Käsipelillä hoidetaan portaita ja bussipysäkkejä, Reijo Lahtinen kertoo. Marssijärjestys on sellainen, että pääkadut ja bussireitit aurataan ensin, sen jälkeen kokoojakadut ja viimeiseksi asuntokadut. Taloyhtiö (huoltoyhtiö, talonmies), omakotitalon asukas huolehtii oman tontin viereisen jalkakäytävän talvikunnossapidosta auraa oman tonttiliittymänsä huolehtii tonttinsa viereisen bussikatoksen ja -pysäkin maapohjan talvikunnossapidosta poistaa roskat (esim. syksyiset lehdet, lasinsirut) kadulta ympäri vuoden tonttinsa kohdalta kadun keskiviivaan saakka poistaa hiekoitussepelin tonttinsa viereiseltä jalkakäytävältä Pyrimme auraamaan saman päivän aikana nämä kaikki, Reijo Lahtinen toteaa. Yksi työnjohtaja päivystää koko kaupungin alueella ja hälyttää kello 22 mennessä kaluston kuskeineen sään ja keliennusteiden perusteella. Käytössä on sääpalvelu, ja tarvittaessa voidaan myös soittaa meteorologille. Kaupunki käyttää liukkauden torjuntaan jalankulku- ja pyöräteillä sepeliä ja katujen ajoradoilla suolaliuosta. Sepeliä käytetään myös mäissä ja risteysalueilla. Jäisellä kaljamakelillä sepeliä käytetään ajoradoilla estämään liukkautta polanteilla. Keväisin sepeli on kerättävä pois. Taloyhtiöt keräävät hiekat jalkakäytäviltä ja kaupunki kaduilta. Teksti: Tarja Nikupaavo-Oksanen Kuva: Susanna Lyly Talvikunnossapidosta voi tiedustella ja antaa palautetta: Palvelupiste Frenckell, Frenckellinaukio 2 B , puolet kaupungille saapuvista laskuista on verkkolaskuja. Verkkolaskutus on lisääntynyt huomattavasti niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Helsinki, Espoo ja Turku ovat jo siirtyneet kokonaan verkkolaskujen vastaanottoon, myös valtio on tämän vuoden alusta lähtien vastaanottanut ainoastaan verkkolaskuja, palvelupäällikkö Nina Suni kaupungin Taloushallinnon palvelukeskuksesta kertoo. Pankit, verkkolaskuoperaattorit ja tilitoimistot tarjoavat yrittäjille useita vaihtoehtoisia tapoja verkkolaskujen lähetykseen. Verkkolaskutus ei edellytä tavaran tai palvelun toimittajalta laskutusohjelmistoa, vaan verkkolaskun lähettäminen onnistuu omassa verkkopankissa. Jos liitteiden lähettäminen ei onnistu operaattorin tai pankin välityksellä, voidaan niiden toimitustavasta sopia erikseen tavaran tai palvelun tilaajan kanssa. Verkkolasku on osoitettava suoraan laskutettavalle yksikölle, jonka sähköinen laskutusosoite löytyy kaupungin verkkosivuilta. Lisätietoja: talous/laskuttaminen

10 10 TAMPERE Koululääkäri Tarja Puotiniemi seuraa, kun terveydenhoitaja Katri-Helena Salmi mittaa 8a-luokan Jenna Moilasen verenpaineen. Määräaikaistarkastuksessa oppilaat käyvät ensin terveydenhoitajan, sitten lääkärin vastaanotolla. Mieliala- ja päihdekyselyt kertovat huolen aiheet Kun Tesoman koulun 8.-luokan oppilas tulee terveystarkastukseen, hän vastaa mielialakyselyyn ja palauttaa esitietolomakkeen sekä päihdemittarikaavakkeen, jotka on täyttänyt kotona. Terveydenhoitaja Katri-Helena Salmi käy hänen kanssaan läpi monenlaisia asioita koulusta, kodista ja vapaa-ajasta. Asialistalle kuuluvat harrastukset, murrosikä, kaverisuhteet, kiusaaminen, ravinto, lepo ja uni. Salmi punnitsee ja mittaa pituuden ja verenpaineen. Sitten hän tarkistaa näön ja kuulon ja arvioi ryhtiä ja puberteettia. Määräaikaistarkistukseen kuuluu koululääkäri Tarja Puotiniemen tekemä lääkärintarkastus, jossa usein mukana ovat myös oppilaan vanhemmat. Mieliala- ja päihdemittariseulat otettiin Tampereella käyttöön tänä syksynä uudistuneessa 8.-luokkalaisten terveystarkastuksessa. Puotiniemi kertoo, että nuoret vastaavat kyselyihin hyvin. Kielteistä palautetta ei ole tullut vanhemmiltakaan. Vastaukset kertovat mahdolliset huolen aiheet, joihin puuttua. Mielialakyselyä voi käyttää myös muille vuosiluokille. Oppilaan psyykkisen hyvinvoinnin seuraaminen on tärkeää koko kouluajan. Käyn näitä asioita nuorten kanssa läpi. Kerron, ettei ole epänormaalia, vaikka mieli on maassa. Sellaisia päiviä saa olla, mutta on tärkeää, että niistä pääsee yli, Salmi sanoo. Terveystarkastuksiin saavat nyt kutsun myös vanhemmat. Varsin moni on halunnut tulla mukaan. Yleensä koululääkäri ei ole paljonkaan vanhempiin yhteydessä. Tänä syksynä olen tavannut heitä paljon. He ovat kiinnostuneita nuortensa hyvinvoin nista, Puotiniemi tietää. Tarkastuksen päätteeksi hän kirjoittaa oppilaalle nuorison terveystodistuksen. Se on saanut innostuneen vastaanoton mopokortti-ikään tulevilta 8.-luokkalaisilta. Kuulumisia on tärkeä kuunnella Ensi syksystä tihenevät määräaikaistarkastukset tietävät melkoisesti lisätyötä varsinkin terveydenhoitajille. Salmi uskoo, että haasteista selviydytään. Hän ja Puotiniemi tähdentävät, että kouluterveydenhuolto, -kuraattori ja -psykologi tekevät kaikki yhdessä vankkaa työtä oppilaan terveyden ja hyvinvoinnin puolesta. Salmen mukaan kuulumisten vaihtaminen on paikallaan silloinkin, kun kaikki on kunnossa. Nuorelle on tärkeää kuulla tämä, samoin se, että hän saa kannustusta. Kouluterveydenhoitaja hoitaa myös koulussa sattuneita tapaturmia ja pikku haavereita, omalääkäri vapaaaikana sattuneita. Nuorten kanssa on hienoa tehdä töitä. He ovat avoimia ja reippaita ja keskustelevat asioista, Puotiniemi ja Salmi kiittävät. Teksti: Jaana Kalliomäki Terveystarkastus oppilaille pian joka vuosi Kouluterveydenhuolto seuraa ja tukee yhä enemmän lasten ja nuorten psyykkistä kehitystä. Mittaamista ja punnitsemistakaan ei ole unohdettu. Ongelmat voidaan havaita entistä paremmin ajoissa, kun peruskoululaiset jatkossa tulevat määräaikaistarkastukseen joka vuosi. Tampere aloittaa tiheämmät tarkastukset ensi lukuvuoden alusta uuden neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksen mukaisesti. Tampereen lasten ja nuorten terveyspalvelujen ylilääkäri, dosentti Minna Kaila sanoo tarkastusten lisääntyvän huomattavasti. Kaupungissa on noin peruskoululaista ja yhdellä kouluterveydenhoitajalla noin 600 oppilasta. Tähän asti määräaikaiset tarkastukset on tehty joka toinen vuosi. Niistä kaksi on ollut laajempia, sekä terveydenhoitajan että lääkärintarkastus. Jatkossa laajempi tarkastus tehdään peruskoulun aikana kolme kertaa, 1.-, 5.- ja 8.-luokalla. Muina vuosina on pienimuotoisempi tapaaminen, jossa seurataan oppilaan kasvua ja kehitystä ja keskustellaan kuulumisista koulussa ja kotona. Vanhemmilta pyydetään tietoja tarkastuksen tueksi ja opettajalta huoltajan suostumuksella arvio oppilaan selviytymisestä koulussa, jos tietoa tarvitaan hoidon ja tuen järjestämiseksi. Myös vanhempien ja koko perheen hyvinvoinnista kysellään, sikäli kun sillä on merkitystä lapsen terveydelle ja hyvinvoinnille, Kaila kertoo. Kouluterveydenhuolto on paljon muutakin kuin määräaikaistarkastukset. Se on kouluyhteisön terveellisyyden ja turvallisuuden valvontaa ja edistämistä, osallistumista koulun moniammatilliseen oppilashuoltotyöhön sekä pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten seurantaan. Se voisi olla nykyistä enemmän myös matalan kynnyksen paikka lapsille ja nuorille päivittäisissä pulmissa ja murheissa. Tukileireiltä otetta elämään Seitsemisen luonnonpuistoon leiriy tyy kerran kuussa joukko nuoria ohjaajineen viettämään viikonloppua. Kyse ei ole seikkailuhenkisestä elämysleiristä, vaan turvallisesta leirielämästä, joka sekin voi tosin olla elämys osalle osallistujista. Tampereella järjestettiin nuorille kolmas tukileiri marraskuun puolivälissä. Tukileirit ovat joka kuukausi vuoden ajan järjestettäviä nuorten leirejä, joihin osallistuu 5 6 samaa nuorta. Tukileiriä ovat suunnitelleet Tampereen kaupungin nuorisopalvelut ja lastensuojelun asiakasohjaus Luotsi yhteistuumin. Tukiperheitä ei ole ollut Tampereella tarpeeksi, joten jotkut nuoret ovat joutuneet odottamaan perhettä vuosia. Leirit kehitettiin uudeksi toimintamuodoksi näille nuorille. Leirinuoret ovat lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä. Elämäntilanteet ovat osallistujilla erilaiset, mutta lähtökohtaisesti heillä on ollut tarve tavallisten asioiden kokemiseen turvallisten aikuisten kanssa. Nuoret valittiin asiakasohjaus Luotsin kautta. Valintoihin vaikutti vaadittu noin vuoden ikä, nuoren vointi ja halukkuus osallistua tämänkaltaiseen toimintaan. Nämä nuoret tarvitsevat hetkeksi taukoa arjesta ja apua elämänsuunnan löytämiseen, nuorisopalveluiden johtava koordinaattori Tiina-Liisa Vehkalahti sanoo. Nuorten tuki - leireillä tehdään kaikkea hauskaa yhdessä, ulkoillaan, kokkaillaan, pelaillaan ja opetellaan uusia kädentaitoja. Tiina Koski nen (vas) ja Tiina-Liisa Vehkalahti ihastelevat nuorten leirillä maalaamia mukeja. Yhteistä puuhaa mökkiympäristössä Kaikki leirit pidetään Seitsemisen luonnonpuistossa pienryhmätoimintaan soveltuvalla mökillä. Kolmipäiväiseen leiriviikonloppuun sisältyy paljon ulkoilua, yhdessäoloa, kädentaitoja, pelejä, leffoja, keskustelua, kokkailua ja lepoa. Tavoitteena on, että nuoret tottuvat toimimaan pienryhmässä ja oppivat tärkeitä vuorovaikutustaitoja. He pääsevät hetkeksi pois normaaliympyröistä, saavat uutta sisältöä elämään sekä uusia ystäviä, kokemuksia ja kokevat itsensä voittamisen hienouden, Vehkalahti summaa. Nuorista on muodostunut jo tiivis ystävysten ryhmä, joka pitää yhteyttä myös leirien ulkopuolella. Yhteishenki on leireillä mukana olevan nuorisoohjaajan Tiina Koskisen mielestä ollut hyvä ja lämmin. Leiriporukka on sen verran homo geeninen, että ryhmäytyminen oli helppoa ja tapahtui todella nopeasti. Leirien sunnuntaiaamun fiilikset ovat olleet todella hyviä, kun olemme kevyesti käyneet läpi tunnelmia, tuntemuksia ja toiveita seuraavan leirin suhteen. Tähän asti kaikki nuoret ovat kokeneet viikonloput mukaviksi ja jääneet innokkaasti odottamaan seuraavaa. Tutustumisen alkuhuumassa ristiriidoilta on vältytty, mutta tunteenpurkaukset voivat olla myös merkki luottamuksesta. Konflikteja varmasti tulee, kunhan kuherruskuukaudet ovat ohi ja päästää sisälle syvällisempiin pohdintoihin. Nuoren ilmaisema kiukku tai taistelu on usein myös merkki siitä, että aikuiseen voi luottaa ja turvallisesti osoittaa mieltään ilman pelkoa siitä, että aikuinen hylkää, Tiina-Liisa Vehkalahti pohtii. Teksti: Riina Kilpinen

11 TAMPERE 11 Perhetyö auttaa Kun voimat eivät riitä Perhetyö auttaa tamperelaisia lapsiperheitä, kun vanhemmat eivät selviydy arjesta yksin. Ulkopuolista apua tarvitaan esimerkiksi, kun äiti tai lapsi sairastuu, perhettä kohtaa kriisi tai voimat eivät jostakin syystä muuten riitä. Työtä tehdään lapsen näkökulmasta niin, että hänen turvallinen arkensa säilyy. Sen avulla voidaan välttää isompien ongelmien syntyminen. Perhetyöntekijä auttaa päivittäisissä askareissa. Hän ulkoiluttaa ja hoitaa lapsia, laittaa Neljän pienen lapsen äiti ei lähde yksin kävelylenkille ihan noin vain. Arjen ylellisyyden mahdollisti Sanna Jarvalle kaupungin perhetyöntekijä. Haikara toi Jarvan perheeseen Vehmaisiin kolme vuotta sitten tuplaonnen, kun kaksospojat Juuso ja Johannes syntyivät. Tuplana tulivat myös syötöt, vaipanvaihdot, pukemiset, yöheräämiset ja sairastelut. Ella-tytär oli 4 vuotta ja Emilia eli Emmi 8. Juha Jarva joutuu työnsä vuoksi matkustamaan paljon, ja Sanna hoitaa silloin kodin ja lapset. Hänen toipumisensa hätäsektiosta kesti pitkään. Yöunet jäivät olemattomiksi, kun vauvat heräsivät syömään parin tunnein välein. Neuvolassa kerrottiin, että arjen tueksi voi saada kaupungin perhetyöntekijän. Äitien tapaan Sanna kuitenkin empi avun vastaanottamista, kunnes puoliso tarttui puhelimeen ja soitti perhetyönohjaaja Aila Hietaniemelle. Aika rankkaa silloin oli. Lasten hoitaminen on ihan fyysisestikin raskasta, paljon nostamista ja kantamista. Perhetyöntyöntekijä toi helpotuksen, Sanna Jarva muistelee. Täti hoiti vauvoja, pesi tuttipulloja, touhusi isompien lasten kanssa, laittoi ruokaa ja osallistui monin tavoin arjen pyörittämiseen. Tekemistä riitti ulkopuoliselle työntekijälle, äidille ja isovanhemmille. ruokaa ja imuroi, mutta ei tee viikkosiivousta, perhetyönohjaaja Aila Hietaniemi luonnehtii. Pienten lasten äidit eivät lähde muitta mutkitta hammaslääkäriin tai asioita hoitamaan. Silloin riittää, että joku tulee vähäksi aikaa kotiin. Tämä on tarkoitettu tilapäiseksi avuksi. Voimme sopia vaikkapa 1 3 käynnistä. Avun tarve mietitään joka kerta uudestaan, Hietaniemi kertoo. Tilannetta pohditaan yhdessä ohjaajan kanssa jo, kun vanhemmat ottavat ensimmäisen kerran yhteyttä. Myös muita mahdollisuuksia käydään läpi. Perhetyöntekijä vahvistaa tuen tarpeen. Hän myös välittää tietoa, jos vanhemmat esimerkiksi ovat uupuneita ja tarvitsevat enemmän apua. Tampereella tuki on pystytty akuutissa tilanteessa järjestämään kolmessa päivässä. Perheitä halutaan rohkaista ottamaan auttava käsi vastaan ajoissa. Hietaniemi korostaa, että työtä tehdään Arjen kaaoksen taltuttajat hienotunteisesti jokaista perhettä kunnioittaen. Tiedämme, että on monenlaisia koteja, perheitä ja elämäntilanteita. Meihin luotetaan, ja saamme enimmäkseen hyvää palautetta. Asiakkaina on tänä vuonna lokakuun loppuun mennessä ollut yhteensä 885 perhettä. Tekstit: Jaana Kalliomäki Kuvat: Ari Järvelä Lastensuojelun perhetyö alkaa Ensi vuoden alusta palvelusta eriytyy lastensuojelun perhetyö. Sitä tekee noin sadasta kaupungin perhetyöntekijästä kolmasosa yhteistyössä sosiaalityöntekijän kanssa. Muutoksen ansios ta pystytään paremmin vastaamaan erilaisten perheiden tarpeisiin. Perhetyöntekijät pitävät uudistusta tarpeellisena ja omaa työtään tukevana. Vuoden alusta perhetyöhön tulevat alueelliset tilausnumerot. Tilausaika on ma ti ja to pe kello Itäiseen alueeseen kuuluvat jatkossa myös Kaukajärvi ja Annala. Lastensuojelun perhetyöhön asiakkuus tulee sosiaalityöntekijän kautta, joka ottaa yhteyttä alueen perhetyönohjaajaan. Pelkkä tieto avusta auttaa Aluksi perhetyöntekijä kävi kaksi kertaa viikossa, nyt parin viikon välein tai harvemmin. Sanna Jarva sanoo, että pelkkä tieto avun saannista tarvittaessa auttaa jaksamaan. Apua tarvitaan, kun on sairastelua tai pitää hoitaa asioita, ja Juha on työmatkalla. Jos joku lapsista täytyy viedä lääkäriin, se on aikamoinen urakka neljän kanssa. Työntekijät vuorottelevat eri kohteissa. Vuokko Salonen on käynyt Jarvoilla alusta asti. Vaikka toisen koti on toisen työpaikka ja päinvastoin, ongelmia ei ole syntynyt. Yhteistyö sujuu luontevasti. Ihania, ammattitaitoisia, lämminhenkisiä ja osaavia kaikki, Sanna Jarva ylistää kaupungin perhetyöntekijöitä. Vaatii sopeutumista ja rohkeutta tehdä töitä toisen kotona. Jokaisella on omat tapansa toimia, mutta tärkeintä on, että homma rullaa, hän kiittää. On hienoa, että Sanna luottaa ja luovuttaa meille vastuuta. Täällä on kiva käydä. Touhuan mielelläni lasten kanssa. Pojat ovat reippaita ja vilkkaita. Emmistä on paljon apua, Salonen kertoo. Pidän ennaltaehkäisevää työtä tärkeänä. Se on normaalia perheen arjen tukemista. Työ on vastuullista ja palkitsevaa. Sanna Jarva naurahtaa, että kolme vuotta sitten päivät olivat kaaoksen hallintaa. Nyt Salonen saattaa joskus pystyä leipomaankin tyttöjen kanssa, kun pojat nukkuvat päiväunta. Kaksoset ja perheen harrastavat tytöt eivät myöskään vierasta ulkopuolisia avun tuojia. Juuso tietää, minkä värisellä autolla kukin tulee ja kuka bussilla. Perhetyöntekijöiltä hän on oppinut myös tärkeän kysymyksen: Onko kaikki hyvin? Äiti pääsee hoitamaan asioitaan, ja perhetyöntekijä Vuokko Salonen leikkii Juuson ja Johanneksen kanssa. Sohvalla Emmi ja Salosen takana Ella. Vuokko Salonen antaa vauhtia, kun vauhtiveikot Juuso ja Johannes keinuvat. Sanna Jarva tarjoilee vastapaistettua pullaa Juusolle (edessä vas.), Johannekselle, Emmille (edessä oik.) ja Ellalle.

12 12 TAMPERE Kukkapellon päiväkodin esiopetuksen oppilaat Ella Keskinen ja Susa Lähteenmäki tekevät omia eskaritehtäviään. Kukkapellon vanhempaineskarissa on mukana kaikkiaan noin 20 perhettä. Kukkapelto kutsuu vanhemmat eskariin Monilla vanhemmilla on paljon kysyttävää, kun lapsi aloittaa esikoulun, arvelee Kukkapellon päiväkodin vanhempaineskariin osallistuva Heli Linnus Ella-tyttärensä kanssa. Vanhempaineskarissa esiopetusikäisten perheille tarjotaan sekä tietoa että yhteistä puuhaa. Äiti piirtää paperille tyttären ääriviivat. Esikoulu on tuttu juttu kuusivuotiaille, mutta Kukkapellon päiväkodissa eskaria käyvät myös lasten vanhemmat. Ensimmäisen kerran vanhempaineskaria kokeiltiin neljä vuotta sitten. Tulokset olivat niin hyviä, että tätä 6-vuotiaiden vanhemmille suunnattua yhteistä toimintaa päätettiin jatkaa, kertoo päiväkodinjohtaja Päivi Rautiola. Nyt vanhempaineskaria järjestetään Kukkapellossa jo vankalla kokemuksella. Uuden lapsiryhmän vanhemmat kutsutaan päiväkotiin esiopetusvuoden aikana neljä kertaa. Tapaamiset alkavat klo 16 vanhempien osuudella ja jatkuvat yhdessä lasten kanssa klo Lapsille tarjotaan tällä välin päivällistä ja omaa ohjelmaa. Vanhempien osuudessa kuullaan monenlaista tietoa koulun alkamiseen ja kouluvalmiuteen liittyvistä asioista. Esiopettajat kertovat esiopetuksen sisällöistä ja tavoitteista. Tapaamisissa käsitellään lisäksi vanhemmuustaitoja ja valmistaudutaan koulun myötä muuttuvaan arkeen sekä omaan rooliin pienen koululaisen tukijana. Myös opettaja vierailee vanhempien tilaisuudessa. Vanhempien ja lasten yhteisessä osuudessa korostuvat yhdessä tekeminen ja leikki, kun koko ryhmä tutustuu toisiinsa. Yhtenä tärkeänä tavoitteena on tukea ja vahvistaa lasten sosiaalisia taitoja. Lapsesta on mukavaa saada oma aikuinen yhteiseen, kivaan tilanteeseen, jossa tämä on vain häntä varten, sanoo esiopetusryhmää opettava lastentarhanopettaja Leena Närjänen. Leena Närjänen ja Päivi Rautiola toteavat, että vanhempaineskari vahvistaa myös päiväkodin ja vanhempien välistä kasvatuskumppanuutta. Myös lasten vanhemmat oppivat tuntemaan toisiaan tapaamisissa. Tästä on hyötyä myöhemmin, kun lapset alkavat kyläillä toistensa luona tai sovitaan yhteisiä koulumatkoja. Vanhempaineskarissa mukana oleva äiti Heli Linnus on saanut toiminnasta syksyn ensimmäisellä tapaamiskerralla hyviä kokemuksia. Uskon, että moni vanhempi haluaa tässä vaiheessa kysellä tarkemmin, mitä eskarissa tehdään ja miten kouluun valmistaudutaan. Samalla näkee, miten oma lapsi toimii ryhmässä. On mukavaa tavata myös muita vanhempia ja keskustella mieltä askarruttavista asioista muiden kanssa, Heli Linnus sanoo. Teksti: Johanna Toivanen Kuvat: Ari Järvelä Jari Tuomi varasi etukäteen ajan rokotukseen sairaanhoitaja Sanna Ahoselta ja välttyi jonottamiselta. Muutama terveysasema kiinni vuoden vaihteessa Linnainmaalla voi varata ajan sairaanhoitajalle hänen tarvitse tulla jonottamaan terveysasemalle. Esimerkiksi kuumeiset potilaat ja pienten lasten vanhemmat ovat olleet järjestelyyn tyytyväisiä, kertoo osastonhoitaja Tuula Urvikko. Ajanvarausjärjestelmä helpottaa terveysaseman potilasvirran hallintaa. Henkilökunta kykenee palvelemaan potilaita entistä paremmin, kun heillä on ennakkotieto potilaan vaivasta. Tuula Urvikon kokemuksen mukaan ajanvarausjärjestelmä toimii hyvin, vaikka samanaikaisesti vastaanotolla voi olla kiireellisiä potilaita. Ajanvarauksella odotusaika vastaanotolle on ruuhka-aikana noin 15 minuuttia. Tampereen kaupunki sulkee tänä vuonna joululomien vuoksi osan pienistä terveysasemista vuoden vaihteen tienoilla. Joulunalusaikaan kaikki asemat toimivat normaalisti. Vuoden viimeisellä viikolla joulukuuta on kiinni neljä pientä terveysasemaa eli Rahola-Pispala, Lielahti, Kaukajärvi ja Atala. Vuoden 2011 ensimmäisellä viikolla Atalan terveysasema on jo normaalisti avoinna, mutta Rahola-Pispala, Lielahti ja Kaukajärvi pysyvät suljettuina. Avoinna olevilla terveysasemilla ottavat omalääkärit vastaan vain kiireellistä hoitoa tarvitsevia potilaita. Potilas ohjataan sille terveysasemalla, mistä hän nopeimmin saa vastaanottoajan. Tekstiviesti käyttöön terveysasemien tiedottamisessa Linnainmaan terveysasemalla on huhtikuun alusta testattu ajanvarausta sairaanhoitajan vastaanotolle ja kokeilu on saanut myönteistä palautetta sekä asiakkailta että henkilökunnalta. Tavoitteena on, että ajanvarausmahdollisuus otetaan käyttöön kaupungin muillakin terveysasemilla vuodenvaihteessa. Sairaanhoitajan vastaanotolle voi edelleen tulla myös ilman ajanvarausta. Ajanvarausjärjestelmän tarkoituksena on palvella asiakkaita entistä sujuvammin. Jos asiakkaan vaiva ei vaadi välitöntä hoitoa, niin hän voi varata vastaanottoajan etukäteen, eikä Linnainmaan asukkaat voivat varata ajan sairaanhoitajan vastaanotolle terveyspalvelujen neuvonnasta. Terveyspalvelujen neuvonta palvelee joka päivä kello 7 22 puhelinnumerossa Matkapuhelimesta soitettaessa numero on (03) Tampereen kaupungin terveysasemien, diabetesvastaanoton ja Hatanpään kantasairaalan poliklinikoiden asiakkaat voivat piakkoin saada tekstiviestinä ilmoituksen muun muassa valmistuneista laboratorio- ja röntgenvastauksista. Ilman asiakkaan lupaa viestiä ei lähetetä. Lupa kysytään asiakkaalta henkilökohtaisesti ja samalla kerrotaan, mitä luvan myöntäminen käytännössä tarkoittaa. Tekstiviesti tulee numerosta Viesti on hyvin lyhyt, ja kertoo esimerkiksi vain sen, että tulos on valmistunut. Tarkemmat tulokset asiakas saa soittamalla tekstissä annettuun puhelinnumeroon. Tekstiviesti saattaa koskea myös reseptin toimitusta tai lääkäriajan muuttumista.

13 Ravitsemusterapeutit eivät laadi asiakkaalleen valmiita ruokalistoja. Sen sijaan annamme ohjeita ruokavalion suunnitteluun. Ei ole olemassa yhtä ainoaa tapaa syödä oikein, sanoo ravitsemusterapeutti Virpi Salminen. Tampereen kaupungin ravitsemusterapeutit Virpi Salminen, Pirkko Lähteenmäki ja Mariariitta Suomensalo ohjaavat tamperelaisia ravitsemukseen ja ruokavalioon liittyvissä ongelmissa. Asiakaskuntaan kuuluu henkilöitä, joilla on diabetes, keliakia, ruoka-aineallergia, syömishäiriö tai huomattava ylipaino, johon liittyy erilaisia liitännäissairauksia. Myös aliravitsemuksesta kärsivät geriatriset tai neurologiset potilaat kuuluvat ravitsemusterapeuttien asiakkaisiin. Lisäksi ravitsemusterapeuttien asiantuntemusta tarvitaan ravitsemukseen liittyvien ryhmien ohjauksessa ja koulutusmateriaalien suunnittelussa. Ravitsemusterapeutin vastaanotolle ohjaudutaan lääkärin lähetteellä. Ensimmäisellä vastaanottokäynnillä kartoitetaan asiakkaan ruokailutottumuksia ja mietitään niiden pohjalta, miten ruokavalion saisi toimivammaksi. Lisäksi rohkaisemme asiakkaita muutokseen, Pirkko Lähteenmäki sanoo. Esimerkiksi painoaan tarkkailevan kannattaa pyrkiä pienin pysyvin muutoksin ja rauhallisesti kohti tavoitepainoaan. Syömisen pitäisi olla huoletonta, mutta ei holtitonta. On tärkeää, että asiakkaat näkevät uudet tottumukset myönteisenä mahdollisuutena, ei pakkona. Säännöllinen ateriarytmi auttaa moniin ravitsemukseen liittyviin ongelmiin. Kohtuus kaikessa on hyvä vanha ohje, jota voi soveltaa ruuanlaitossakin, Lähteenmäki sanoo. Napostelu on lisääntynyt Lähteenmäki ja Salminen toteavat, että suomalaiset syövät edelleen liian vähän kuituja. Täysjyväviljan, kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttöä tulisi edelleen lisätä. Kuitujen lisäksi kasvikset, hedelmät ja marjat sisältävät runsaasti vitamiineja. Sokeristen juomien ja karkkien syömistä pitäisi sen sijaan vähentää. Napostelukulttuuri, jossa ruokailujen ja välipalojen välillä ei ole kunnon taukoja, on huolestuttavasti lisääntynyt, Virpi Salminen sanoo. Varsinkin lasten ja nuorten tulisi syödä kunnon ateria, jolla pärjää seuraavaan ruokailuun saakka. Jatkuva napostelu johtaa usein siihen, että nälän ja kylläisyyden tunteet katoavat. Pirkko Lähteenmäki toteaa, että suolan käyttö on keittiössä kiitettävästi vähentynyt, mutta erilaisia suolaa sisältäviä elintarvikkeita ja mausteita käytetään entistä enemmän. Myös leivässä saattaa olla paljon suolaa. Suositeltava leivän Ravitsemusterapeutit ohjaavat oikeaan ruokavalioon suolapitoisuus on 0,7 0,9 prosenttia. Tiedotusvälineissä käyty vilkas rasvakeskustelu on heijastunut ravitsemusterapeuttien vastaanotolle. Lähteenmäki ja Salminen toteavat, että rasvan käytöstä annetut suositukset ovat ennallaan. Pehmeitä rasvoja tulisi edelleen suosia ruuanlaitossa ja leivän päällä. Mediassa käyty keskustelu on toki saanut terveydenhuoltoalan ammattilaiset pohtimaan asioita, emmekä voi vähätellä asiakkaan näkemystä, jos hän Diabetesvastaanotto sai uudet tilat Sarvikselta Diabetesvastaanotto, ravitsemusterapeutit ja muutamia muita sosiaali- ja terveyspalvelujen yksiköitä muutti Sarviksen kiinteistöön Hatanpäälle syyskuun alussa. Diabetesvastaanotolla hoidetaan tyypin TAMPERE 13 esimerkiksi haluaa käyttää voita, Salminen ja Lähteenmäki sanovat. Ravitsemusterapeutit ovat havainneet, että ravitsemukseen liittyvä keskustelu on 20 vuodessa muuttunut. Nyt julkisessa keskustelussa korostetaan yksittäisten ravintoaineiden ja elintarvikkeiden mahdollisia terveysvaikutuksia sen sijaan, että ruokavaliota katsottaisiin kokonaisuutena. Teksti: Minna Pajunen Kuvat: Ari Järvelä 1 diabetesta ja harvinaisia diabeteksen alatyyppejä sairastavia henkilöitä. Vastaanotolta saa lääkäreiden, diabeteshoitajien ja jalkaterapeuttien palveluita ja ajan voi varata ilman lääkärin lähetettä. Tyypin 2 diabeetikkoja hoide taan terveysasemilla omalääkärei den ja aikuisneuvonnan diabeteshoitajien vastaanotoilla. Tarvittaessa lääkäri voi lähettää hoidossaan olevan diabee tikon konsultaatioon diabetesvastaanotolle. Diabetesvastaanotolla on erityisosaamista muun muassa insuliinipumppuhoidossa. Insuliinipumppua käyttää tällä hetkellä noin 150 Lautasmallin avulla on helppo koota monipuolinen ja tasapainoinen ateria. Kokoa ensin puoli lautasellista kasviksia ja toinen puoli lämmintä pääruokaa. Ruokajuomaksi sopii vähärasvainen maitotuote. Lisäksi ateriaan kuuluu kuitupitoinen leipä, jolle sipaisu kasvirasvalevitettä. Hyvää ruokahalua! Keskeiset suositukset terveyttä edistävälle ruokavaliolle Syö kasviksia, hedelmiä ja marjoja jokaisella aterialla. Syö täysjyväleipää ja -puuroa. Syö perunoita, täysjyväriisiä ja -pastaa kohtuudella. Käytä leivälle kasvirasvalevitettä ja suosi kasviöljyjä. Syö kalaa vähintään kahdesti viikossa. Nauti rasvatonta tai vähärasvaista maitoa tai piimää päivittäin, mutta janoon vettä. Vältä runsassuolaisia elintarvikkeita. Kohtuus kaikessa on hyvä ohje terveelliseen ruokavalioon, opastaa ravitsemusterapeutti Virpi Salminen (oik.). Osastonhoitaja Taru Taylor on samaa mieltä. tamperelaista diabeetikkoa ja hoitomuoto näyttää yleistyvän sekä lasten että aikuisten diabeteksen hoidossa. Insuliinipumppu jäljittelee elimistön normaalia insuliinin eritystä ja siitä on usein apua, jos perinteisellä pistoshoidolla ei saavuteta hyvää hoitotulosta, osastonhoitaja Taru Taylor kertoo. Sarviksen tiloissa diabetesvastaan oton ja ravitsemusterapeuttien käytössä on nyt myös liikuntatila ja opetuskeittiö. Taru Taylor toteaa, että uudet tilat antavat mahdollisuuksia diabetesvastaanoton toiminnan kehit tämiseen. Esimerkiksi osa diabeteksen seurannasta ja potilaiden ohjauksesta voidaan tulevaisuudessa tehdä ryhmissä. Haasteenamme on yhteistyön lisääminen esimerkiksi aikuisneuvonnan, Hatanpään kantasairaalan fysiatrian osaston ja liikuntapalvelujen kanssa sekä verkostoituminen erilaisten yhdistysten kanssa. Diabetesvastaanoton ja ravitsemusterapeuttien vastaanottojen osoite on Hatanpäänkatu 3 J, 4. krs. Diabetesvastaanoton ajanvarausaika ma, ti, to ja pe klo 9 10 ja klo 12 13, puh. (03) Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Purukalustot kuntoon Tampereella on käynnistynyt Nyt on suun vuoro -kampanja, jolla lapsia ja nuoria houkutellaan kiinnittämään huomiota hampaiden hoitoon. Kampanjan nettisivuilla Sirpa opastaa Saikkosta pitämään purukalustonsa mestaripussailijan arvolle sopivalla tasolla. Sivuilla voi myös miksata oman suunhoitoräpin ja katsella kampanjaan liittyvän animaation. Tampereella tehtiin viime vuonna kouluterveyskysely, jonka vastaajista alle puolet ilmoitti harjaavansa hampaat kaksi kertaa päivässä. Samanaikaisesti lasten ja nuorten napostelu ja virvoitusjuomien kulutus on lisääntynyt. Jokainen syöntikerta käynnistää suussa happo hyökkäyksen, ja jatkuvat hap po hyökkäykset altistavat reikiintymiselle. Hampaat tuli si harjata kahdesti päivässä fluo ritahnalla. Säännölliset ruo kailuajat ja monipuolinen ravinto suojaavat hampaita reikiintymiseltä, apulaisylihammaslääkäri Teija Raivisto sanoo. Nyt on suun vuoro -kam panja käynnistyi viime vuonna pääkaupunkiseudulla. Tampereella kampanjoidaan nyt ensimmäistä kertaa. Kampanja on suunnattu erityisesti vuotiaille. Kampanjan verkkosivut ovat osoitteessa Muutoksia aikuisneuvoloiden palveluissa Annalan ja Amurin koulun aikuisneuvolat suljetaan lokakuun lopussa ja Liisanpuiston aikuisneuvola marraskuun lopussa. Marraskuun alusta lähtien Annalan aikuisneuvolan asiakkaita palvellaan Hervannan aikuisneuvolassa. Amurin koulun aikuisneuvolan asiakkaita palvellaan joko Amurin aikuisneuvolassa tai Pyynikin aikuisneuvolassa riippuen asiakkaan kotiosoitteesta. Liisanpuiston aikuisneuvolan asiakkaita palvellaan joulukuun alusta alkaen Kalevan aikuisneuvolassa Tammelakeskuksen toisessa kerroksessa. Kalevan aikuisneuvola toimii tuolloin sekä Tammelakeskuksen toisessa että kolmannessa kerroksessa. Aikuisneuvolassa terveydenhoitaja seuraa potilaiden terveydentilaa, antaa terveysneuvontaa ja pyrkii ennaltaehkäisemään sydän- ja verisuonitauteja sekä diabetesta. Aikuisneuvolat toimivat yhteistyössä terveysasemien kanssa aikuisväestön yleisimpien sairauksien hoitamiseksi.

14 14 TAMPERE Entistäkin suurempi Joulutori avautuu Keskustorilla 10. joulukuuta. Joulutori kutsuu jälleen joulun tunnelmaan Museot ovat olemassa kaikkia varten, mutta kaikki eivät tule museoon. Kun ihminen esimerkiksi muuttaa uuteen maahan, ei käynti museossa välttämättä kipua tehtävälistan ensimmäiselle sijalle. Voi olla, ettei maahanmuuttaja edes tiedä, että on olemassa sellaisia paikkoja kuin museoita. Tai hän ajattelee, että museo on tylsä paikka, jossa käyvät vain koululaiset ja eläkeläiset. Usein myös kielitaito voi jarruttaa museoon menoa. Nyt tähän halutaan muutos. Tampereella käynnistyi viime tammikuussa Moniääninen museo -hanke, joka kokoaa yhteen yhdeksän tamperelaista maahanmuuttajaa ja yksitoista tamperelaista museota. Museoiden työntekijät ja maahanmuuttajat miettivät yhdessä uudenlaisia palveluita maahanmuuttajille ja miten madaltaa kynnystä tulla museoon, kertoo hankkeen luotsaaja, projektisuunnittelija Jaana Ylänen Tampereen museoiden museopedagogisesta Taite-yksiköstä. Moniääninen museo on osa Suomen museoliiton Avara museo -hanketta, jossa museot Porissa, Helsingissä ja Tampereella suunnittelevat uudenlaisia toimintamalleja ja palveluita työttömille ja lomautetuille, maahanmuuttajille, ikäihmisille ja yritysten työntekijöille. Uutta ääntä museoihin Taite-yksikön raskas metalliovi käy tiuhaan. On tiistai-ilta, ja Moniääninen museo -hankkeen maahanmuuttajat kokoontuvat Jaana Yläsen johdolla miettimään, millaisia palveluita museot voisivat maahanmuuttajille tarjota. Ryhmäläisten mielestä puitteet ovat jo kunnossa, sillä Tampereella on paljon hienoja museoita. Vapriikki, Lenin-museo, Rupriikki, Verstas, luettelevat Marcus Petz, Rita Birjukova, Irina Kupchik, Martin Birch, Anna Kärkkäinen, Silvia Aedo Sepulvelda ja Mirja Nukari. Valitettavasti kaikki tamperelaiset eivät museoihin löydä, varsinkaan maahanmuuttajat. Ryhmäläiset kuitenkin vakuuttavat, että museokäynti kannattaa. Museossa maahanmuuttaja voi oppia, mihin hän on tullut, kannustaa Chilessä syntynyt Silvia Aedo Sepulvelda. Museoista saa tietoa yhteiskunnasta ja kulttuurista, jatkaa Karjalasta tullut Mirja Nukari. Museoissa käymiseen vaikuttaa moni asia, muun muassa se, mistä Suomeen on tultu. Pietarissa syntynyt Anna Kärkkäinen kertoo, mitä tapahtui, kun hän pyysi mummoa seurakseen Tampereen taidemuseoon. Mummo kysyi, millainen museo se oikein on, onko se vähän niin kuin Eremitaasi, Kärkkäinen sanoo. Maahanmuuttajat asiantuntijoita Moniääninen museo -hanke kestää vuoteen Hankkeen aikana ryhmä tapaa joka toinen viikko. Lisäksi ryhmäläiset voivat halutessaan osallistua kaupungin museoiden henkilökuntien toimintaan ja opiskella Taidekaaren opettajaopetuksessa. Myös itsenäistä työskentelyä vaaditaan, sillä ryhmäläiset suorittavat verkkokurssina Suomen museoliiton museotyön perusteet. Verkkokurssi antaa hyvän pohjan jatkaa museoissa työskentelyä kurssin jälkeenkin. Ryhmäläiset koulutetaan toimimaan oppaina museoissa, vetämään työpajoja ja toimimaan museoiden ja maahanmuuttajien yhteyshenkilönä. Esimakua museossa työskentelystä ryhmäläiset saavat jo harjoittelujaksolla museoissa. Tällä kurssilla maahanmuuttajat ovat asiantuntijoita. Heillä on museoille paljon annettavaa, Ylänen sanoo. Pitkän pöydän ympärillä ryhmäläiset ideoivat jo vauhdilla: opastuksia eri kielillä, maahanmuuttajille kutsuja museoon, museot maahanmuuttajien luo. Mitä vuosi 2012 tuokaan tullessaan? Teksti Mirva Kipinoinen Tänä vuonna on joulun alla jälleen mahdollisuus virittäytyä joulutunnelmaan Tampereen Joulutorilla. Tori avautuu Keskustorilla 10. joulukuuta 2010 ja on avoinna joka päivä kello joulukuun 22. päivään asti. Joulutori on perinteitä kunnioittava vanhan ajan joulutori, jossa käsityöläiset myyvät joulun herkkuja ja uniikkeja käsitöitä. Jokaiselle päivälle on luvassa jouluista ohjelmaa ja iloista joulumieltä. Tänä vuonna näemme uudenlaisen ja entistäkin suuremman Joulutorin, sillä mökkien määrä on kasvanut 35:stä 47:ään. Joulutorilla voi tavata viime vuodelta tuttuja myyjiä, mutta myös uusia käsityöläisiä ja tuotteita löytyy. Tampereen Joulutorilla pääsee makustelemaan myös aitoa saksalaista joulutorin tunnelmaa, sillä Tampereen saksalaiset ystävyyskaupungit Essen ja Chemnitz ovat esillä torilla viiden mökin voimin koko joulu torin aukioloajan. Tarjolla on saksalaisia perinteisiä joulutuotteita ja herkkuja, kuten joulukoristeita, puuveistoksia, bratwurstia, paahdettuja manteleita ja suklaata. Joulupukilla on myös torilla oma idyllinen maja, jossa lapset voivat käydä tapaamassa pukkia lähes päivittäin. Moniääninen museo tutustuttaa tamperelaiset maahanmuuttajat museoihin. Iryna Kupchik (oik), Martyn Birch, Silvia Aedo, Mirja Nukari ja Anna Kärkkäinen toteavat, että Tampereella on hienoja museoita. Hanketta vetää projektisuunnittelija Jaana Ylänen (vas). Kohtaa kaupunki sosiaalisessa mediassa Tampereen kaupungin voi kohdata myös sosiaalisen median palveluissa. Tampereen kaupungin Facebooksivua voi lukea osoitteesta www. facebook.com/tampereenkaupunki. Lähes kaikilla museoilla, kulttuuritapahtumilla, kirjastoilla ja nuorisokeskuksilla on omat Facebook-sivunsa. Kaikki osoitteet löytyvät kaupungin nettisivuilta Tampereen kaupungin Facebooksivulla nostetaan esiin sekä ajankohtaisia että ajattomia asioita, mielenkiintoisia ilmiöitä ja yksityiskohtia niitä pienimpiäkin asioita. Virkamiesslangi on näiltä sivuilta kaukana. Sivuilta löytyvät myös kaupungin tuoreimmat tiedotteet ja avoimet työpaikat. Kaupungin asioita voi seurata myös Twitterissä. Sieltä löytyvät kaupungin tiedotteet, avoimet työpaikat ja muut ajankohtaiset viestit. Käyttäjätunnus on Tamperekaupunki. Twitterissä ovat mukana myös muutamat yksiköt, kuten nuorisopalvelut (nuortentampere), Solmu sosiaalinen museopalvelu (museosolmu), Tampere Biennale -festivaali (TampereBiennale) ja Tampere Filharmonia (TreFilharmonia). Nuorisopalvelut on siellä missä ovat nuoretkin eli sosiaalisessa mediassa. Valtakunnallista Netari-toimintaa on Facebookin lisäksi Habbo Hotellissa ja IRC-galleriassa. Nuorten Tampere -verkkosivusto tarjoaa myös chattipohjaista neuvontaa ja keskustelumahdollisuuden nuorille vuotiaiden parissa kenttätyötä tekevän Etsivän työn tekijät tavoittaa Facebookin ja IRC-gallerian ohella MSN-Messengerillä. Kulttuuripalvelut julkaisee videoitaan muun muassa Kulttuuriraiteista YouTubessa. Käyttäjätunnus on KulttuuriTampere. Kaupungin paikkatietoja, muun muassa kirjastot ja kirjastoautojen pysäkit, löytyvät GoogleMapsista. Tampereen Alpumit ja Solmu ovat tamperelaisten omia arkistoja Tampereen Alpumit on digitaalinen valokuva-albumi, johon kuka tahansa voi lisätä omia Tampere-aiheisia kuviaan ja keskustella niistä. Halutessaan oman kuvansa voi luovuttaa kaupungin Kuva-arkiston kokoelmiin. www. alpumit.tampere.fi Solmu on sosiaalinen museopalvelu, jossa voi jakaa omia valokuviaan, videokuvaa, tarinoita tekstitiedostoina tai äänitiedostoja. Tavoitteena on tallentaa paikallista elämää ja ilmiöitä tiettyjen, palveluun avattavien teemojen, solmujen, mukaisesti, ja herättää keskustelua asiakkaiden ja museoiden kesken. Halutessaan tiedostonsa voi luovuttaa kaupungin Kuva-arkiston kokoelmiin. Kynttiläpajasta valoa pimeyteen Nyt on loistava mahdollisuus tulla tekemään persoonalliset joululahjakynttilät ystäville, sukulaisille tai ihan vaan itselle pimeän talven piristykseksi. Toimintakeskus Vuoltsulla Vuolteenkatu 13.ssa järjestetään perinteinen kynttiläpaja 7 29-vuotiaille joulukuuta. Ovet ovat avoinna molempina päivinä kello Kynttilöitä pääsee tekemään pelkällä materiaalimaksulla. Nettikahvilassa on lisäksi ilmainen pipari- ja glögitarjoilu.

15 TAMPERE 15 Kouluryhmä ilottelee Jos ois väri joka sois -näyttelyssä (2009). TEEMU KESKINEN Vuoden ruotsinsuomalainen taiteilija esittäytyy Galleria Emilissä Viisi vuotta lastenkulttuuria Rullassa Lastenkulttuurikeskus Rullan perustamisesta tulee 1. joulukuuta kuluneeksi viisi vuotta. Sara Hildén -säätiön ja Tampereen kaupungin kaksivuotisena projektina alkanut lastenkulttuurikeskus saavutti heti ensimmäisenä toimintavuotenaan suuren suosion, joka on jatkunut tähän päivään saakka. Nykyisin Rullan toimintaa pyörittää Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut. Finlaysonin tehdasalueella toimivassa Rullassa lapset voivat tutustua eri taiteenaloja esitteleviin toiminnallisiin näyttelyihin, tehdä itse taidetta työpajoissa sekä tunnelmoida erilaisissa tapahtumissa. Toiminnassa pyritään korostamaan lapsen omaa tekemistä ja luovuutta. Ohjaaja on aina paikalla innostamassa ja opettamassa. Rullaan on vapaa sisäänpääsy, joten sinne voi piipahtaa nopeastikin vaikka kauppareissun lomassa. Rulla muutti Finlaysonin Vanhan tehtaan sisällä uusiin tiloihin katutasolle vuoden 2009 alussa. Samalla vastattiin vauvaikäisten kulttuurinnälkään avaamalla vauvojen ja taaperoiden oma nurkka Vedenalainen valtakunta, jossa pienetkin voivat nauttia moniaistisesta tunnelmasta. Näyttelyt ovat joko aikuisten lapsille tekemiä tai lasten omista teoksista koostettuja. Suosituimpia näyttelyitä ovat olleet vuonna 2007 Lumottu metsä ja viime vuonna Asterix. Tapahtumista puolestaan suurimman suosion ovat saaneet Prinsessa- ja ritaripäivät sekä Halloween. Rullan kävijämäärät ovat kasvaneet vuosittaisesta kävijästä lähes kävijään vuodessa. Rullan synttäreitä juhlitaan lauantaina klo Ohjelmassa on muun muassa maistuva työpaja, esityksiä tasatunnein, ilmapalloja ja muuta mukavaa. Kävijät voivat myös onnitella Rullaa jättämällä tervehdyksen Rullan onnitteluseinälle. Samalla avautuu Rullan 5-vuotisjuhlanäyttely Tää on hieno!, joka sisältää Tammelan koulun 3K2-luokan valintoja Tampereen kaupungin Nykytaiteen kokoelmasta. Näyttelyssä ovat mukana lasten kriteerit ja tulkinnat, ja yleisökin saa jättää näyttelyyn omat kommenttinsa. Näyttelyprojekti on osa koulujen Taidekaarikulttuurikasvatusohjelmaa. Ruotsinsuomalaisten Kuvataiteilijoiden Yhdistyksen Suomiartin järjestämässä kilpailussa Vuoden taiteilijaksi 2010 valittiin Helena Piippo Larsson. Tuomaristo valitsi loppukilpailuun viisi taideteosta, joita se piti puhuttelevina ja korkeatasoisina. Uumajan taideakatemiassa vapaan taiteen maisteriohjelmassa viimeistä vuotta opiskeleva Piippo Larsson voitti kilpailun teoksellaan Nordiska Paviljongen. Helena Piippo Larsson on syntynyt 1981 Västeråsissa Ruotsissa. Hänen isänsä on suomalainen ja äiti ruotsalainen. Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut kutsui nuoren taiteilijan Tampereelle, jossa hänen näyttelynsä on esillä Galleria Emilin Studiossa Kulttuuripalvelut järjestää säännöllisesti Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten ammattitaiteilijoiden näyttelyitä Galleria Emilissä. Nyt on aika tarkastella myös ulkomailla asuvien suomalaissyntyisten tai sukujuuriltaan suomalaisten taiteilijoiden menestystä maailmalla ja kertoa siitä suomalaisille taiteen ystäville. Helena Piippo Larssonin näyttelyn järjestäminen on myös esimerkki yhteistyön lisääntymisestä Ruotsin ja muiden pohjoismaiden kanssa. Galleria Emil / Studio Vanhalla kirjastotalolla, Keskustori 4, ma ja pe 10 16, ti to 10 18, la su Vapaa pääsy. Tuulikki Pietilä, Sirkustaiteilijoita II, JARI KUUSENAHO RAUNO TRÄSKELIN Laila Pullinen: Danse Ténébreuse, Buto-sarja, Taiteilijan kokoelma. Tuulikki Pietilä oli grafiikan taitaja Viime vuonna menehtyneen taidegraafikko Tuulikki Pietilän muistonäyttely on esillä Tampereen taidemuseossa 9. tammikuuta 2011 asti. Tuulikki Pietilä osallistui sota-aikana kahteen kirjankuvituskilpailuun ja voitti molemmat kilpailut, mutta havaitsi samalla, ettei kuvittaminen ollut hänen alaansa vaan itsenäinen taidegraafikon työ veti puoleensa. Pietilä teki aktiivisesti grafiikkaa aina 1980-luvun alkupuolelle saakka käyttäen kaikkia taidegrafiikan menetelmiä taitavasti tuotannossaan. Hänen grafiikalleen leimallista on tekniikan ja teemojen laaja-alaisuus sekä sarjallisuus. Tuulikki Pietilän teosten aihemaailma liikkuu sota-aikaan Äänislinnassa kuvatuista pakolaisista eteläeurooppalaisiin kaupunkimaisemiin ja surmanajajista informalistisiin värisommitelmiin. Kuvauksen kohteeksi kelpasivat niin oma kissa Psipsina kuin oman kesäsaaren Klovharun kalliomaisematkin. Grafiikan lisäksi Tuulikki Pietilän tuotantoon kuuluvat ympäri maailmaa kuvatut kaitafilmit, joista on koostettu useita elokuviakin. Hän kuvasi paljon yhdessä Tove Janssonin kanssa tehdyillä matkoillaan pitkin Eurooppaa. Paljon filmimateriaalia tuli myös kesäsaarelta Klovharulta, jossa Tuulikki Pietilä vietti kesiään yhdessä Tove Janssonin kanssa luvun jälkipuoliskolla Pietilä alkoi tehdä Muumifiguureita ja rakentaa kolmiulotteisia kuvaelmia, joista viimeiset valmistuivat vuonna Hän rakensi kuvaelmia yhdessä Pentti Eistolan ja Tove Janssonin kanssa. Yleensä Tuulikki Pietilä suunnitteli ja rakensi kuvaelmat ja hahmot, Tove Janssonin vastatessa hahmojen silmistä ja kasvojen ilmeistä. Kuvaelmia syntyi vuosien myötä yhteensä 41. Muumikuvaelmia esitellään Tampereen taidemuseon Muumilaaksossa Tuulikki Pietilän Muistonäyttelyn ja Purnuryhmän näyttelyn ollessa esillä Tampereen taidemuseossa. 9. tammikuuta 2011 asti Tampereen taidemuseossa on esillä myös Matti Alapotin teoksia. Tampereen taidemuseo Puutarhakatu 34, puh. (03) Avoinna ti su kello Laila Pullisen piirustuksia ja pienoisveistoksia Sara Hildénin taidemuseossa Sara Hildénin taidemuseossa avautuu joulukuun alussa kuvanveistäjä Laila Pullisen piirustuksia ja pienoisveistoksia esittelevä näyttely. Se on ensimmäinen taiteilijan koko uran kattava näyttely. Laila Pullinen on Suomen taidetta 1960-luvulla uudistaneen Maaliskuulaiset-ryhmän perustajajäseniä ja keskeisiä suomalaisia informalisteja. Pullinen tunnetaan parhaiten veistäjänä. Laila Pullisen piirustuksia luonnehtii intensiivinen ja dramaattinen tunnelma sekä voimakas liikevaikutelma, jonka saa aikaan eloisa viivankäyttö. Vaikka piirustusten kuvakieli on modernistinen, siinä on myös runsaasti klassisia vaikutteita ja suurin osa teoksista on esittäviä. Teosten koko vaihtelee intiimeistä pienikokoisista tussiteoksista lähes kaksimetrisiin punaliitupiirustuksiin luvun keskeisimmäksi sarjaksi nousee tunnelmaltaan eroottinen Buto. Piirustusten aiheena on Lyonin tanssin maailmanmestaruuskilpailuissa nähty japanilaisen parin esittämä tanssi, joka kuvaa naisen kuolemaan päättyvää rakkaustarinaa. Sarja on toteutettu punaliidulla lumppupaperille. Monipuolinen näyttely esittelee myös laajan valikoiman Laila Pullisen pienoisveistoksia. Pulliselle on myönnetty useita merkittäviä tunnustuksia kuten Pro Finlandia -mitali, Helsin gin juhlaviikkojen Vuoden taiteilija 1975 ja hän on edustanut Suomea Venetsian Biennalessa Pullinen on myös ensimmäinen naispuolinen taiteilijaprofessori. Näyttely on esillä Sara Hildénin taidemuseossa Sara Hildénin taidemuseo Särkänniemi Avoinna ti su Liput 6/3 e

16 16 Komea uroshirvi ihailee metsämaisemaa Tampereen luonnontieteellisessä museossa. Teeri on päätynyt kanahaukan ateriak si. Luonnon kiertokulkua näytetään museossa monipuolisesti. relaisille upouutta. Kaikesta museossa olevasta kiinnostavasta luontoaineksesta ylivoimaisesti suurin osa on lahjoituksia: löydettyjä eläimiä maastosta tai kasvi- ja hyönteiskokoelmia vintiltä. Lisäksi materiaalia on saatu myös muista luonnontieteellisistä museoista ja lahjoituksina muun muassa metsästäjiltä ja kalastajilta. Tampereen luonnontieteellisestä museosta tulee Vapriikin toiseen kerrokseen perusnäyttely. Kolmenneljän vuoden kuluttua siihen on luvassa laajennus, jonka ilmeeseen kävijät pystyvät vaikuttamaan. Laajennusosan sisältöä valitaan yleisöltä saadun palautteen mukaan. Kauan kaivattu luonnontieteellinen museo palaa Tampereelle 15 vuoden poissaolon jälkeen. Museo on löytänyt kotikolonsa Museokeskus Vapriikista. Näyttely avautuu 9. joulukuuta, jolloin kävijät pääsevät vihdoin tapaamaan museon pörröisiä, sulkavia ja kiiltäviä asukkeja. Tampereen luonnontieteellinen museo keskittyy kuvailemaan erityisesti pirkanmaalaista luontoa. Sitä käsittelevää näyttelyä ei nimittäin vielä ole olemassa, kun muissa kaupungeissa olevat museot kertovat oman maakuntansa luonnon tarinaa. Siksi onkin korkea aika saada Tampereen seudun kokoinen aukko täytetyksi luonnontieteellisten museoiden verkostossa. Yllätyksellinen museo kuvaa monipuolisesti luontoamme. Meille tamperelaisille sieltä löytyy muun muassa eräs hyvinkin tuttu maisema, jonka horisontissa siintää Näsinneula. Mutta näkökulma siihen on tuore, sillä harvemmin kaupunkia tulee silmäiltyä kalaperspektiivistä. Luonnontieteellisen museon toiminnasta vastaa amanuenssi Tomi Kumpulainen. Tämä filosofian tohtori on ollut ikänsä koukussa suomalaiseen luontoon, mikä johti biologian yliopisto-opintoihin ja tutkijaksi. Miehen alaa ovat erityisesti hyönteiset, jotka eivät ole Tampereen luonnontieteellisessä museossakaan vieras näky ovathan ne tärkeä osa myös Pirkanmaan ekosysteemejä ja monimuotoista luontoa. Luonto ei ole koskaan samanlainen, eikä sitä voi koskaan oppia tuntemaan täydellisesti. Se on rikas ja monimuotoinen, mutta samalla myös harvinainen ja mystinen. Tämä halutaan ihmisten oivaltavan museossa käydessään, Kumpulainen kuvailee. Museossa voi rauhoittua Maisemat museossa pyritään amanuenssin mukaan sijoittamaan siten, ettei kävijän huomiosta kilpaile kerrallaan usea kohde: ihminen saa istua rauhassa kauniin luonnon keskellä ja ihailla sen lukemattomia yksityiskohtia, kuten oikeassakin metsässä ollessaan. Nimenomaan rauhoittumiseen myös rohkaistaan. Tietoa ei haluta tuputtaa. Itseä kiinnostavista asioista saa lisää tietoa vuorovaikutteista teknologiaa hyödyntäviltä ruuduilta. Niistä saa myös tiedon siitä, missä vitriinin takana oleva maisema on mahdollista kokea myös luonnossa. Matka moniin kiinnostaviin kohteisiin on yllättävän lyhyt, Kumpulainen vinkkaa. Luonnontieteellisen museon toimintaan kuuluu muutakin kuin näyttelyn pitäminen: jos löydät jonkin ihmetystä herättävän luontokappaleen, linnun, ötökän tai kasvin, voit tuoda sen museoon tunnistettavaksi. Siinä autetaan hyvin mielellään ja yksityishenkilöille maksutta. Museo on myös kanava muihin luontoon liittyviin tahoihin. Niinikään tutkimus, opetus ja luontoaiheisten tapahtumien järjestäminen kuuluvat sen toimintaan. Puolet aineistosta uutta Luonnontieteellinen museo ei ole tamperelaisille vieras ilmiö luvulta se toimi Metson paikalla olleessa Kaipion talossa yhtenä Tampereen suosituimmista museoista. Vuonna 1982 rakennus joutui väistymään tulevan kirjastotalon tieltä. Metson alakerrasta löytyi kuitenkin jälleen paikka luonnontieteelliselle museolle, siellä se pysyikin 1990-luvun puoliväliin saakka. Nykyisin Suunnittelija Timo Lehtinen (vas.) ja museoamanuenssi Tomi Kumpulainen ovat suunnitelleet uuden upean museon Vapriikkiin. Museo avautuu 9. joulukuuta paikassa toimii Kivimuseo, joka todennäköisesti siirtyy ensi vuoden aikana Vapriikkiin Metson tulevan peruskorjauksen tieltä. Aikaisempien näyttelyiden taustalla vaikuttivat vahvasti Pirkanmaan luontoalan harrastajat. Heille kuuluu kiitos myös tämän kolmannen näyttelyn toteutumisesta: he pitivät unelmaa museosta yllä. Taukovuosien aikana harrastajat ovat auttaneet pitämään hyvää huolta luonnontieteellisen museon eläimistä ja kasveista, Kumpulainen iloitsee. Nyt avattavan näyttelyn aineistosta noin puolet tulee tuosta huolellisesti säilytetystä omasta kokoelmasta, ja loppu onkin sitten tampe- Luontoa kaikille aisteille Luonnontieteellisessä museossa herätellään aisteja. Katseltavan lisäksi tunnelmallisuutta luodaan äänimaisemalla, hajuilla ja hypisteltävillä esineillä. Aistien lisäksi myös ajatukset saavat virikkeitä. Arkipäiväisistä luonnonilmiöistä ei välttämättä tiedä mitään, edes niiden nimiä. Luonnontieteellisessä museossa voi saada nimilapun vaikkapa sille työmatkan varrella kasvavalle kauniille puulle. Kun oppii tuntemaan luontoa paremmin, välittää siitä myös enemmän, Kumpulainen miettii. Hänen mukaansa ei ole mitään ainoaa oikeaa tapaa nähdä luontoa. Mu seo valottaa tuota katselutapojen kirjoa ja tarjoaa luontoon eri näkökul mia. Siten kävijällä onkin oiva mahdolli suus avartaa käsitystään luonnosta. Luonnontieteellinen museo on suunnattu kaikille lähiympäristöstään kiinnostuneille, ja niillekin jotka eivät ole vielä niin innostuneita, Tomi Kumpulainen sanoo. Lapset ja lapsiperheet ovat kuitenkin tärkein yleisöryhmä. Naperokokoiset kävijät onkin otettu huomioon näyttelyä rakennettaessa. Myös nuoret ovat erityisen odotettuja vierailijoita. Elämyksiä Tampereen luonnontieteellinen museo tarjoaa kuitenkin jokaiselle, joka ilahtuu oivaltamisesta, löytämisestä sekä tunnelmasta metsän siimeksessä. Teksti: Mari Tiensuu Kuvat: Susanna Lyly Tampereen luonnontieteellinen museo Museokeskus Vapriikki avautuu

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 001 Tammerkoski EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 002 Keskusta EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 003 Kaakinmaa EDUSKUNTAVAALIT

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön kehittäminen

Kaupunkiympäristön kehittäminen Kaupunkiympäristön kehittäminen T A M P E R E E N K A U P U N K I 1 Organisaatiorakenne Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Henkilöstöjaosto Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus

Lisätiedot

Pormestari Timo P. Niemisen ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Pormestari Timo P. Niemisen ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Pormestari Timo P. Niemisen ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Investoinneilla kohti kestävää tulevaisuutta T A M P E R E E N K A U P U N K I 1 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2012 2014 Pormestari Timo

Lisätiedot

Tampereen väestö ikäryhmittäin 2003-2004

Tampereen väestö ikäryhmittäin 2003-2004 Tampereen väestö ikäryhmittäin 2003-2004 2004 2003 Muutos 2004 (%) 0-6 13 631 13 775-144 6,7 7-15 18 522 18 515 7 9,1 16-18 6 021 5 933 88 3,0 19-24 22 122 21 607 515 10,9 25-44 60 635 60 409 226 29,9

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

PTS. Konsernin investointien TAMPEREEN KAUPUNKI. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 12.12.2011 Controller Hankekehityspäällikkö Tero Tenhunen

PTS. Konsernin investointien TAMPEREEN KAUPUNKI. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 12.12.2011 Controller Hankekehityspäällikkö Tero Tenhunen TAMPEREEN KAUPUNKI Konsernin investointien PTS 2012 2026 Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 12.12.2011 Controller Hankekehityspäällikkö Tero Tenhunen INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 1 KONSERNIN

Lisätiedot

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella X.X.2012 Matti Meikäläinen Viestintä monituottajamallissa Monituottajamalli haastaa perinteisen viestinnän jaon sisäiseen ja ulkoiseen viestintään.

Lisätiedot

Talousarvio 2014. Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 28.10.2013

Talousarvio 2014. Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 28.10.2013 Talousarvio 2014 Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 28.10.2013 Yleiset lähtökohdat Tampereen väestönkasvu tänä vuonna 2000-luvun nopeinta Työllisyystilanne on vuoden aikana heikentynyt voimakkaasti. Valtiovarainministeriön

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015. näköalojen kaupunki

Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015. näköalojen kaupunki Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015 näköalojen kaupunki Pormestari Anna-Kaisa Ikosen esitys vuoden 2015 talousarvioksi Tampereen kaupunkistrategia 2025 27.10.2014 Tampere 2015 talousarvion lähtökohdat

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9.

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9. KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Liikelaitosten johtokunta 24.9.2014 1 Liikelaitokset Vastuuhenkilö Toimielin Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Liikelaitosten johtokunta

Lisätiedot

Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen

Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen Koirapalvelut Koirapalvelut ovat kaupungin tarjoamia palveluita koiran omistaville kuntalaisille Koirapuistojen lisäksi

Lisätiedot

Lapsinäkökulmaa Tampereella

Lapsinäkökulmaa Tampereella Lapsinäkökulmaa Tampereella Lapsipolitiikkaa Lapsiasiamiestyötä Osallisuutta Tampereen toimintamalli Tilaaja tuottajamalli Uudistuksen avainasiat: uudistaa poliittista johtamista toimiva tilaaja tuottajamalli

Lisätiedot

TKL:n linjat vuosittain Vuosi 1957

TKL:n linjat vuosittain Vuosi 1957 TKL:n linjat vuosittain Vuosi 1957 2 Lappi Hyhky 6,8 km 4 Järvensivu Rahola 12,1 km 5 Kalevankangas Pyynikki 4,7 km 6 Hippos Lamminpää 1.1. 19.5.1957 11,2 km Hipposkylä Lamminpää 20.5. 31.12.1957 12,3

Lisätiedot

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson 22.1.2013 Liiketoiminnan ohjaus 2 Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013 Vuoden 2014 talousarviokehys Kaupunginhallitus 3.6.2013 Yleinen talouskehitys ja Valtiontalouden kehys 2014 2017 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi

Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi Kehysorganisaation näkökulma 3.12.2013 tilaajapäällikkö Lauri Savisaari Kehysorganisaatio? KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta

Lisätiedot

MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU ASEMAKAAVOITUSOHJELMA 2014-2016 2013 2014 2015 2016 I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV M 6 000 O L E H

MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU ASEMAKAAVOITUSOHJELMA 2014-2016 2013 2014 2015 2016 I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV M 6 000 O L E H aava OMISTUS PIENTALO ASUNTO MUU aupunki ASUNNOT ERROSA ERROSA kpl LA 220 000 LA 2013 1 8504 2 0 3 0 4 8477, 8478 5 8479 6 8221 7 0 8 0 9 8475 10 8455 11 7905 12 8454 13 0 14 8523 15 8389 16 8456 17 0

Lisätiedot

KULTTUURILAUTAKUNTA 74

KULTTUURILAUTAKUNTA 74 KULTTUURILAUTAKUNTA 74 Palvelu: Kulttuuriosasto/Kulttuuripalvelut Vastuuhenkilö: Hilkka Heikkinen TA 13/TA 14 TP 12/TA 14 Kulttuuritalot/-keskukset, käynnit 13 013 8 312 29 100 210 000 86,1 % 96,0 % /

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Talousarvio 2016. Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 26.10.2015

Talousarvio 2016. Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 26.10.2015 Talousarvio 2016 Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 26.10.2015 Talouden tunnuslukuja 2007-2015 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 ENN 2015 TA 2016 Asukasluku 207 866 209 552 211 507 213 217 215 168 217

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina

Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina Kaupunkiseudun tonttipäivä 10.3.2016 Mikko Nurminen 10.3.2016 Maakunnalliset ja seudulliset suunnitelmat

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 1 Tilikauden tulos ja taloudellinen asema 2 Tuloslaskelma TILIKAUDEN TULOS 19,3 milj. (TP2014) NETTOMENOT +0,5 % (TP2014/ TP2013) VERORAHOITUS + 3,3 % (TP2014/ TP2013)

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

TAMPEREEN VIHERALUEOHJELMA vuosille 2004 2014

TAMPEREEN VIHERALUEOHJELMA vuosille 2004 2014 TAMPEREEN VIHERALUEOHJELMA vuosille 2004 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 12.12.2002 TAMPEREEN KAUPUNKI Tekninen toimi Puistoyksikkö 2 TETO: 2953/23/2002 TAMPEREEN VIHERALUEOHJELMA Osallistumis-

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Sähköinen talousraportointi Tampereen kaupungilla

Sähköinen talousraportointi Tampereen kaupungilla Sähköinen talousraportointi Tampereen kaupungilla Toteutus Tableau-ohjelmistolla Tampereen kaupunki Konsernihallinto, controller Riikka Hannelius 1 Tampereen kaupungin organisaatio 1.6.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO

Lisätiedot

Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä. 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen

Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä. 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Talousarvion toiminnalliset tavoitteet (raportointi kaupunginvaltuustolle) 23.3.2015

Lisätiedot

Tampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ Ilari Rautanen 26.4.2016

Tampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ Ilari Rautanen 26.4.2016 Tampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ Ilari Rautanen 26.4.2016 Hankkeen tietoja Ekokumppanit Oy:n hallinnoima EAKR rahoitteinen kolmivuotinen (2015-2017) hanke Toiminta-alueena Tampere ja

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Kuusi kehityksen vuotta

Kuusi kehityksen vuotta Kuusi kehityksen vuotta Tampereen ensimmäisen pormestarin toimintakertomus. On ollut hienoa olla rakentamassa Suomen vetovoimaisinta kaupunkia. Tulokset ovat laajan yhteistyön ansiota. Timo P. Nieminen

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus Kaupunginhallitus 268 17.10.2012 Kaupunginhallitus 280 23.10.2012 Kaupunginhallitus 282 29.10.2012 Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat 14.3.2012

Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat 14.3.2012 Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat 14.3.2012 T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampere 14.3.2012 Jesse Marola www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

16.11.2009 VUODEN 2010 TALOUSARVIO T A M P E R E E N K A U P U N K I 1

16.11.2009 VUODEN 2010 TALOUSARVIO T A M P E R E E N K A U P U N K I 1 T A M P E R E E N K A U P U N K I 1 Talousarvio 2010, yhteenveto Asukasluku 31.12.2010 213 000 Veroprosentti 19,00 Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Investoinnit, netto 69,6 milj. euroa 82,4 milj. euroa

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Tampereen kaupungin hallintoelinten pöytäkirjojen nähtävänä pitäminen

Tampereen kaupungin hallintoelinten pöytäkirjojen nähtävänä pitäminen TAMPERE Tampereen kaupungin hallintoelinten pöytäkirjojen nähtävänä pitäminen Tampereen kaupungin hallintoelinten tarkastetut pöytäkirjat oikaisuvaatimusohjeineen ja valitusosoituksineen lukuun ottamatta

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

KÄSITYÖNOPETUKSEN TYÖTURVALLISUUS TILAAJA-TUOTTAJA -MALLISSA

KÄSITYÖNOPETUKSEN TYÖTURVALLISUUS TILAAJA-TUOTTAJA -MALLISSA KÄSITYÖNOPETUKSEN TYÖTURVALLISUUS TILAAJA-TUOTTAJA -MALLISSA Suunnittelupäällikkö Aila Salmelin, tilaajaryhmä Tsv, teknisen työn opettaja Timo Välimäki 1 Tampereen kaupungin työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat.

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Itäinen Ylöjärvi Tämä osa-alue koostuu Siivikkalan ja Mettistön asemakaava-alueista sekä läheisestä maaseutualueesta. Siivikkalan asukkaiden palvelujen käyttö on perinteisesti suuntautunut Tampereen suuntaan,

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula,

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Noormarkun alueellisen edustavuuden lisäämiseksi ja asukkaiden vaikutusvallan

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Liite 1 Tampereen kantakaupungin avoimet maisematilat KOHDELUETTELO

Liite 1 Tampereen kantakaupungin avoimet maisematilat KOHDELUETTELO Liite 1 Tampereen kantakaupungin avoimet maisematilat KOHDELUETTELO Nro Kohteen nimi Maisematilatyyppi Suositus Kehitetään kulttuurihistoriallisten arvojen ehdoilla. Avoimen maisematilan ketjumaisen kansallismaisema,

Lisätiedot

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,,

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, XXVII, Kaupunginjohtajan,, Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, Talouden)tasapainotus)etenee)oikeassa)suunnassa!) ) TA2015)toiminnallinen)mo6o:))

Lisätiedot

Tampereenseudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ -hanke

Tampereenseudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ -hanke Hankeaika 03/2015-12/2017 Suunnitelmallinen energiatehokkuuteen tähtäävä kiinteistönpito ja korjaaminen taloyhtiöissä Yhteiskorjaaminen Täydennysrakentaminen kohderyhmänä asunto-osakeyhtiöt, Tampereen

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

TIETOA TAMPEREEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUISTA PALVELUALUEET

TIETOA TAMPEREEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUISTA PALVELUALUEET TIETOA TAMPEREEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUISTA Ihmisten kesken - taidolla ja sydämellä 2004 Sosiaali- ja terveystoimi, Koulukatu 9, Postiosoite: PL 98, 33201 Tampere Puh. 314 711 (vaihde)

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Tampere-talo 4.5.2015 Kari Hakari johtaja tilaajaryhmä

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

POIKKEAMA TA TOT. 1-8/2015 - T0T 1- VASTUURYHMÄT / HALLINTOKUNNAT (2. muutos) 1 000

POIKKEAMA TA TOT. 1-8/2015 - T0T 1- VASTUURYHMÄT / HALLINTOKUNNAT (2. muutos) 1 000 TA 2015 POIKKEAMA TA TOT. 1-8/2015 - T0T 1- VASTUURYHMÄT / HALLINTOKUNNAT (2. muutos) TOTEUTUMA TOTEUTUMA TOTEUTUMA TOTEUTUMA 8/2014 8/2015 1 000 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 Asunnot % % % % % %

Lisätiedot

Talous lyhyesti. Asukasluku 1.1 82 409 83 400 84 200 Veroprosentti 18,50 % 18,50 % 18,50 %

Talous lyhyesti. Asukasluku 1.1 82 409 83 400 84 200 Veroprosentti 18,50 % 18,50 % 18,50 % LIITE 1: TALOUS LYHYESTI Talous lyhyesti TP 2003 Arvio 2004 TAE 2005 Asukasluku 1.1 82 409 83 400 84 200 Veroprosentti 18,50 % 18,50 % 18,50 % Verotulot, milj. 218,4 218,9 228,4 Vuosikate, milj. 5,7 1,5

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 20.01.2011

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 20.01.2011 Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 20.01.2011 Verkkolaskuosoitteemme: alla mainittu organisaatiokohtainen OVT tunnus. Välittäjämme (Liaison Technologies Oy) tunnus: 003708599126.

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

PTS. Konsernin investointien TAMPEREEN KAUPUNKI. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 29.11.2010 Controller Tero Tenhunen

PTS. Konsernin investointien TAMPEREEN KAUPUNKI. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 29.11.2010 Controller Tero Tenhunen TAMPEREEN KAUPUNKI Konsernin investointien 2011 2025 Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 29.11.2010 Controller Tero Tenhunen INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 1 KONSERNIN INVESTOINTIEN sisällysluettelo

Lisätiedot

7.3 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Liikelaitosten johtokunta Vastuuhenkilö Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu

7.3 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Liikelaitosten johtokunta Vastuuhenkilö Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu 7.3 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Liikelaitosten johtokunta Vastuuhenkilö Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Toiminnan kuvaus Teknisen tuotannon liikelaitoksen tehtävänä on tuottaa käyttäjä-

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

varajäsen Matti Peltola Taisto Tuominen, puheenjohtaja varajäsen Pekka Paattinen Veikko Lahtinen varajäsen Hannu Antikainen

varajäsen Matti Peltola Taisto Tuominen, puheenjohtaja varajäsen Pekka Paattinen Veikko Lahtinen varajäsen Hannu Antikainen 1 PÖYTÄKIRJA Kokous: TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TYÖPOLIITTINEN YHTEISTYÖRYHMÄ Aika: 19.11.09 kello 9 11 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskus (TYP), kokoushuone Pihlaja, 3. krs. Osallistujat:

Lisätiedot

Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli

Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinna 2012 tavoitteet (kh 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden kasvu 2) Palveluiden organisointi ja tuottaminen asiakaslähtöisesti 3) Kustannustietoisuuden

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Päiväkotiverkkosuunnittelu Tampereella

Päiväkotiverkkosuunnittelu Tampereella Päiväkotiverkkosuunnittelu ampereella Kymppi-Moni hankkeen palveluverkkotyöpaja 31.5.2012 Suunnittelupäällikkö Vesa Komonen Kehittämiskoordinaattori Monika Sola Palveluverkon kehittämisen periaatteet on

Lisätiedot