HEINOLAN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2014 TASEKIRJA

Transkriptio

1 HEINOLAN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2014 TASEKIRJA KAUPUNGINHALLITUS

2 HEINOLAN KAUPUNKI - TASEKIRJA TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kaupungin henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen 20 järjestämisestä Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.2 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumien Käyttötalousosan toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1 Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITTEIDEN LAJEISTA 105

3 1. TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Suomen talouden kehitys oli vuonna 2014 jälleen negatiivinen (bkt -0,1 %). Tämä oli jo kolmas perättäinen taantumavuosi. Myös työllisyystilanne heikkeni viime vuonna. Ennakkoarvioiden perusteella on vuodesta 2015 tulossa 0-kasvun vuosi. Näin heikko taloudellinen kehitys on hyvin poikkeuksellista Suomen historiassa ja kansainvälisessäkin tarkastelussa. Heinolan kaupungin taloudellinen kehitys oli arvioitua parempi. Tilikauden tulos oli 4,3 M positiivinen, ja kun huomioidaan tilinpäätössiirrot, niin tilikauden tulos nousi reiluun 4,5 M :oon. Tuloksen muodostumiseen on vaikuttanut sekä toimintakulujen alittuminen että rahoitustuottoihin sisältyvän energiarahaston arvioitua parempi nettotuotto. Erityisen positiivista oli onnistunut menokehityksen hillintä. Tilinpäätöksen tulosta voi pitää hyvänä, ja se edelleen vahvistaa kaupungin taloudellista puskuria. Taseeseen muodostuva ylijäämä on 904 /asukas. Samalla kaupungin lainakantaa on kyetty alentamaan 2,3 M :lla. Kokonaislainamäärä oli vuoden 2014 lopussa yhteensä 45,5 M. Asukasta kohden se on euroa, ja suhteellinen velkaantuneisuus painuu alle 50 %:n (48,1 %). On kuitenkin syytä varautua siihen, että lainamäärä tulee tulevina vuosina nousemaan, kun isoimmat talonrakennushankkeet käynnistyvät. Talouden näkökulmasta haasteitakin toki riittää. Työttömyysaste oli toimintavuoden lopussa erittäin korkea koko Päijät-Hämeessä ja Heinolassa prosentti oli lähes 19. Myös asukaslukumäärän kehitys on ollut edelleen negatiivinen. Molemmat seikat vaikuttavat heikentävästi mm. verotuloihin. Heinolan kaupunki on joutunut vuonna 2014 maksamaan työttömyydestä aiheutuvina suorina korvauksina, ns. sakkomaksuina valtiolle yhteensä 1,2 M. Niinpä tulevien vuosien ponnistelut on suunnattava entistä voimallisemmin työllisyyskehityksen parantamiseen ja uusien kehittämisedellytysten luomiseen. On kuitenkin muistettava, että kaupunki on vain yksi toimija, mutta sen rooli on toki merkittävä. Tulevina vuosina on edelleen huolehdittava kaupungin talouden tasapainoisesta kehityksestä. Talouskehitykseen muutospainetta tulee kaupungin omista tarpeista ja lähtökohdista, joita ovat esimerkiksi tulevat investoinnit, kasvavat ja muuttuvat palvelutarpeet sekä valtion toimenpiteistä. Tähän mennessä valtion toimenpiteet, kuten esimerkiksi kuntien velvoitteiden ja tehtävien vähentämiseksi eivät ole tuottaneet todellista hyötyä. Lisäksi epävarmuutta ja tietoisuutta kuntakenttään on luonut vireillä olevien eri uudistushankkeiden edistämispyrkimykset ja niiden vaikutukset kuntatalouteen, asiakaspalveluihin ja päätöksentekoon. Olemme siis isojen muutosten edessä joka tapauksessa ja niiden vastaanottamiseksi on syytä toimia aktiivisesti ja omaa toimintaa kehittäen. Tältä perustalta on kaupungin palvelustrateginen työ käynnistetty vuoden 2014 puolella. Selvitystyössä tarkastellaan palvelutuotannon ja verkon suunnittelu sekä mitoitus. Tulosalueiden palvelut ja niiden tuotanto läpikäydään sekä haetaan toiminnan taloudelliset ja toiminnalliset

4 4 kehittämistoimenpiteet. Strategista selvitystyötä linjataan vuoden 2015 aikana. Kuluneen vuoden aikana myös elinkeinotoimen kokonaisuutta organisoitiin uusiksi sekä edelleen kehitettiin kaupungin riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa. Kehittämistyötä on siis odotettavissa myös tulevina vuosina. Toisaalta meillä on hyvät eväät onnistua, kun kaupungin talous ei ole syvässä ahdingossa eikä siten pakkotoimien kohteena. Ns. etsikkoaikamme linjauksille ja päätöksille ei ole kuitenkaan pitkä. Olen kuluneen vuoden aikana voinut havaita, että yhteistyön voimaa ja halua meillä on ja että tahtotila pitää ohjat omissa käsissä on selvä. Haluankin kiittää teitä kaikkia, niin kaupungin päätöksentekijöitä kuin koko henkilöstöä toimintavuodesta Tulos kertokoon hyvästä ja onnistuneesta yhteistyöstämme. Tästä meidän on hyvä jatkaa! Jussi Teittinen

5 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupungin hallinto-organisaatio Kaupunginvaltuuston puheenjohtajat Puheenjohtaja Timo Ihamäki (Kok) saakka I varapuheenjohtaja Risto Turunen (HeNy) II varapuheenjohtaja Petteri Niemi (PaHe) Kaupunginhallitus ( alkaen) Puheenjohtaja Raili Hildén (SDP) I varapuheenjohtaja Niina Varjo (KOK) II varapuheenjohtaja Sanna Karppinen (PaHe) Jäsen Eero Avén (PS) Jäsen Ilkka Jaakkola (KOK) Jäsen Kaija Järvinen (PaHe) Jäsen Jouko Rajajärvi (SDP) Jäsen Kirsi Timonen (KD) Jäsen Timo Virtanen (KESK) Poliittiset voimasuhteet kaupunginvaltuustossa ja hallituksessa Puolue/ ryhmä valtuusto hallitus KOK 10 2 SDP 9 2 PaHe 9 2 PS 5 1 KESK 3 1 KD 3 1 HeNy 3 - SKP 1 - Yhteensä 43 9

6 Heinolan kaupungin luottamushenkilöorganisaatio 6 KAUPUNGINVALTUUSTO 43 KAUPUNGINHALLITUS 9 TARKASTUSLAUTAKUNTA 7 KESKUSVAALILAUTAKUNTA 5 SOSIAALI- JA TERVEYS- LAUTAKUNTA 9 SIVISTYSLAUTAKUNTA 9 LIIKUNTA- JA KULTTUURI- LAUTAKUNTA 9 TEKNINEN LAUTAKUNTA 9 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA 9 HEINOLAN KAUPUNGIN TILIVELVOLLISET VUONNA 2014 Kuntalain mukaan kunnan toimielimen jäsenet, kaupunginhallitus, lautakunnat ja johtokunnat sekä niiden jaostot ja toimikunnat Viranhaltijat: Teittinen Jussi Hepo-oja Pirjo Konsernihallinto Malin Sinikka Manninen Pirjo Walldén Riitta Juuti Harri Louko Reijo Vuorela Ella Kaattari Timo va. kaupunginjohtaja 1.3. alkaen va. kaupunginjohtaja saakka tulosaluejohtaja / hallinto- ja kehitysjohtaja yksikönpäällikkö / henkilöstöjohtaja alkaen yksikönpäällikkö / vs. henkilöstöjohtaja 30.9 saakka yksikönpäällikkö / tietohallintopäällikkö yksikönpäällikkö / kaupunginkamreeri yksikönpäällikkö / asianhallintapalvelut yksikönpäällikkö / elinkeinopalelut

7 7 Sosiaali- ja terveystoimi Korttila Kirsi tulosaluejohtaja / sosiaali- ja terveysjohtaja Posti Paavo yksikköpäällikkö / talouspäällikkö Riusala Aila osastopäällikkö / johtava ylilääkäri Nykänen Päivi osastopäällikkö / sosiaalipalvelujohtaja West Riitta osastopäällikkö / vanhus- ja hoitopalvelujohtaja Aalto-Setälä Eero yksikköpäällikkö / ylihammaslääkäri Hemmilä Irja yksikköpäällikkö / hyvinvointipalvelujohtaja Hurme Tiina yksikköpäällikkö / asumispalvelujohtaja Korpinen Anu yksikköpäällikkö / vuodeosastopalvelujohtaja -1.5., , Toivanen Lea vs. yksikköpäällikkö / vuodeosastopalvelujohtaja , Liisa Leppä vs. yksikköpäällikkö / vuodeosastopalveluj , , Lahti Marjatta yksikköpäällikkö / kotihoidon johtaja Kanerva Marja-Liisa yksikköpäällikkö / avo- ja tukipalvelujohtaja Sairanen Ritva vs. yksikköpäällikkö / avo- ja tukipalvelujohtaja , Timonen Kirsi yksikköpäällikkö / perusterveydenhuollon ylilääkäri Sivistystoimi Hepo-oja Pirjo tulosaluejohtaja / sivistystoimenjohtaja Kemppi Miia vs. tulosaluejohtaja / sivistystoimenjohtaja asti Patrakka Juha osastopäällikkö / koulutusjohtaja 9.2. asti Marttinen Tiina vs. osastopäällikkö / koulutusjohtaja Rinkinen Johannes osastopäällikkö / koulutusjohtaja 1.8. alkaen Granqvist Jarkko vs. yksikköpäällikkö / rehtori Kauppinen Anu yksikköpäällikkö / rehtori Rauhala Martti yksikköpäällikkö / rehtori Marttinen Tiina yksikköpäällikkö / rehtori 9.2. asti Outinen Mervi vs. yksikköpäällikkö / rehtori Kärkkäinen Jukka yksikköpäällikkö / rehtori Walldèn Salla yksikköpäällikkö / rehtori Helander Pia yksikköpäällikkö / rehtori 2.6. alkaen Nipuli Eija vs. yksikköpäällikkö / rehtori 2.6. saakka Hautala Sari yksikköpäällikkö / rehtori Kivistö Virpi yksikköpäällikkö / rehtori Männikkö Tarja yksikköpäällikkö / rehtori Sajaniemi Pertti yksikköpäällikkö / rehtori Kemppi Miia osastopäällikkö / varhaiskasvatusjohtaja Mäkilä Kirsi vs.yksikköpäällikkö / varhaiskasvatusjohtaja saakka Salminen Päivi yksikköpäällikkö / päiväkodin johtaja Mikkonen Päivi yksikköpäällikkö / päiväkodin johtaja Koski-Lammi Salme yksikköpäällikkö / päiväkodin johtaja Tea Volanen vs. yksikköpäällikkö / päiväkodin johtaja Tuusjärvi Hannele yksikköpäällikkö / päiväkodin johtaja 1.9.alkaen Kansalahti Pirjo vs. yksikköpäällikkö / päiväkodin johtaja 1.9. saakka Kokko Pirjo yksikköpäällikkö / päiväkodin johtaja Vesikko Jaana yksikköpäällikkö / päiväkodin johtaja Häyrinen Liisa osastopäällikkö / kirjastotoimenjohtaja Jäppinen Saija osastopäällikkö / kulttuurisihteeri Kokki Kari-Paavo yksikköpäällikkö / museotoimenjohtaja Nieminen Matti osastopäällikkö / liikuntatoimenjohtaja Warto Heli osastopäällikkö / nuorisotoimenjohtaja Tuominen Paula yksikköpäällikkö / vastaava ohjaaja Tekninen toimi Pesonen Tapio Hyytiä Ilpo Inkilä Jukka tulosaluejohtaja / teknisen toimen johtaja osastopäällikkö / kiinteistöpäällikkö osastopäällikkö / ympäristöinsinööri

8 Kuuskoski Ritva-Maija Luukkonen Marko Marttinen Annika Juvonen Asta Matteinen Ari Sinkkonen Mirja Hämäläinen Jari Vanne Eve Hynninen Reijo Lumme Juho Rinne Risto Matinlompolo Pertti Ylijoki Riitta Mara Juha 8 osastopäällikkö / va.kaavoituspäällikkö 4.5. saakka osastopäällikkö / va. kaavoituspäällikkö 5.5. alkaen osastopäällikkö / hallintopäällikkö saakka osastopäällikkö / va. hallintopäällikkö alkaen osastopäällikkö / rakennuspäällikkö osastopäällikkö / palvelupäällikkö yksikönpäällikkö / katumestari yksikönpäällikkö/ kaupunginpuutarhuri yksikönpäällikkö / metsätalousinsinööri yksikönpäällikkö / maankäyttöinsinööri yksikönpäällikkö / rakennuttajarakennusmestari yksikönpäällikkö / rakennuttajainsinööri yksikönpäällikkö / siivoustyönjohtaja yksikönpäällikkö / rakennustarkastaja saakka yksikönpäällikkö / vastaava rakennustarkastaja alkaen Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Hitaan kasvun jakso maailmantaloudessa on jatkunut jo nelisen vuotta. Yhdysvalloissa kasvu on pysytellyt runsaassa parissa prosentissa ja kahden taantumavuoden jälkeen euroalueen vuoden 2014 BKT:n ennakoidaan päätyvän vajaan prosentin suuruiseen kasvuun. Kehittyvät maat ovat kärsineet läntisen kysynnän laskusta ja aiemmat ripeät kasvuluvut ovat romahtaneet. Euroalueella luottamus pankkisektoriin ja valtioiden velanmaksukykyyn on palautunut. Elvytykseen tähtäävä rahapolitiikka yhdistettynä valtioiden pidättyvään finanssipolitiikkaan ei ole saanut investointeja ja yksityistä kulutusta kasvuun. Pelkona on ollut, että euroalue ajautuisi deflaatiokierteeseen. Myös Suomen talouden elpyminen vuoden 2009 puolivälin syvästä suhdannekuopasta on ollut vaikeaa. Kahden kasvuvuoden jälkeen BKT ennakoidaan supistuvan kolmatta vuotta peräkkäin. Vuoden 2014 BKT:n muutokseksi ennakoidaan -0,1 % (2013*: -1,3%), investointien -4,5 %, viennin +1,5 % ja tuonnin -0,5 %. Yksityisen kulutuksenkin ennakoidaan supistuvan 0,2 % ja kuluttajahintojen nousevan 1,0 %. Verohallinnon mukaan vuonna 2014 kunnille tilitetyt verotulot kasvoivat edellisvuodesta 2,6 % Heinolan tilitysten kasvaessa 1,5 %. Kuntaliitto arvioi kuntien valtionosuuksien supistuneen 1,3 %, toimintamenojen kasvun jääneen alle 0,5 %:n ja vuosikatteen kasvavan 1,2 %. Keskimääräiseksi lainakannaksi arvioidaan 2733 /as (-13: 2542). Tilastokeskuksen mukaan työttömiä oli joulukuussa ja työttömyysaste oli 8,8 % (2013: 7,9%). Koko vuoden työttömyysaste oli 8,7 % (2013: 8,2%). Työllisyysaste oli joulukuussa 67,4 % (2012: 66,9%). Työ- ja elinkeinoministeriön tilastointiperusteissa otetaan huomioon myös lomautetut. Koko maassa oli joulukuun lopussa työttömiä ja lomautettuja työnhakijoita yhteensä , mikä oli 13,9 % työvoimasta (2013: / 12,6%). Heinolassa työttömiä ja lomautettuja työnhakijoita oli vuoden lopussa 1 661, mikä oli 18,9 % työvoimasta (2013: 1498/16,7%). Koko Päijät-Hämeen vastaava luku oli 17,2 % (2013: 15,1).

9 9 Euroopan talouskasvu ja inflaatio ovat lähellä nollatasoa, mikä on pitänyt korkotasot jo vuosia poikkeuksellisen alhaisina. Euribor 3kk-korko oli vuoden lopussa 0,08 % ja 10 vuoden lainakorko (TyEL) 1,15 %. Heinolan verotulot kasvoivat edellisvuodesta 1,5 %.Vuoden 2013 verotustietojen mukaan kunnallisveron (20,50) efektiivinen tuotto verovähennysten jälkeen oli 15,12 %. Vastaavasti verotettavilla tuloilla painotettu koko maan keskimääräinen tuloveroprosentti oli 19,38 % ja sen efektiivinen tuotto 14,71 %. Viime vuosina tapahtuneet satojen työpaikkojen menetykset, työttömyyden kasvu ja suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen ovat supistaneet työikäisten ja työllisen työvoiman määriä ja hidastaneet Heinolan verotulojen kasvua. Kaupungin asukaskohtaiset verotulot ovat pudonneet alle maan keskiarvon ja kaupunki saa valtionosuudessa kuntien välistä verotulotasausta, joka vuonna 2014 vastasi 1,1 prosenttiyksikön tuottoa kunnallisverotuksessa. Asukasluku vuoden lopussa Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Oleellisia erikseen merkille pantavia muutoksia toiminnassa ja taloudessa ei tapahtunut. Kaikkien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumat ja tiedot tilikauden toiminnasta on eritelty talousarvion toteutumisvertailuissa. Tässä yhteydessä todetaan yli euron suuruiset poikkeamat talousarvion sitovista määrärahoista ja tuloarvioista siltä osin kuin valtuusto ei niitä vuoden aikana hyväksynyt talousarvion muutoksina. Käyttötalousosa Konsernihallintoon kuuluvassa Yleishallinnossa (110) tulot ylittyivät 0,241 M (11,8 %), sisäisten atk-palvelujen ja muiden myyntitulojen sekä seudullisten eu-hankkeiden tulojen kohdalla. Tehtävän kokonaismenot puolestaan alittuivat 0,657 M (9,3 %), kun erityisesti henkilöstökuluissa muodostui merkittävä säästö.

10 10 Sosiaali- ja terveystoimen hallinnon (200) menot ylittyivät 0,077 M (3,7 %) henkilöstökuluista ja sisäisistä atk-palvelumenoista johtuen. Tutkimus- ja tukipalveluissa (210) menot alittuivat 0,335 M (12,1%) koko tehtäväalueella ja erityisesti henkilöstö-, ostopalvelu- ja tarvikemenoissa. Perusterveydenhuollon (230) tulot ylittyivät 0,061 M (4,2 %) johtuen suun terveydenhuollon ja vuodeosasto tulojen ennakoitua suuremmista kertymistä. Erikoissairaanhoidossa kaupunginsairaalan (2600) menot alittuivat 0,359 M (24,4 %) erityisesti leikkaustoiminnan mutta myös lääkärivastaanottojen osalta. Erikoissairaanhoidon ostopalvelujen (2650) menot ylittyivät 0,612 M (3,3 %) johtuen lähes pelkästään Phsotey:n menoista. Koti- ja vanhuspalvelujen (270) menot ylittyivät 0,445 M (2,7 %) pääosin henkilöstö- ja asiakaspalvelumenojen kohdalta. Ylitys kohdistui mm. tehostetun asumisen ostopalveluihin, Mäntylä-kotiin ja vanhainkotiin. Tulot ylittyivät 0,465 M (13,4 %) sekä asiakaspalvelumaksujen että vuokratuottojen johdosta. Vammaisten erityispalveluissa (280) menot ylittyivät 0,439 M (7,5 %) johtuen laitos- ja asumispalvelumenoista. Sosiaalipalveluiden (290) tulot alittuivat 0,142 M (6,2 %) erityisesti perustoimeentulotuen menoihin saadun KELA-osuuden osalta. Määrärahan käyttö ylittyi 0,091 M (0,7 % ). Ylitystä syntyi mm. erityisryhmien asumispalvelujen, lastensuojelun tukipalvelujen ja aikuissosiaalityön menoissa. Lastensuojelun laitoshoidon, lasten ja perheiden palvelujen ja toimeentulotuen menoarviot puolestaan alittuivat. Perusopetuksen (410) tulot ylittyivät 0,171 M (34,7 %) johtuen pääosin tuki- ja avustustuloista. Menot alittuivat 0,795 M (5,5 %) valtaosin henkilöstömenojen säästöistä ja myös sisäisten ostopalvelumenojen säästöistä Lukio-opetuksen (416) menot alittuivat 0,202 M (10,4 %) johtuen myös säästöistä henkilöstömenoissa ja sisäisissä ruokapalvelumenoissa. Muun koulutuksen (418) menot alittuivat 0,072M (17,4 %), koska PH-koulutuskonserni alkoi osallistua Heinolan koulutuskuntayhtymän eläkemenoperusteisiin vakuutusmaksuihin. Varhaiskasvatuspalvelujen (420) tuloarvio alittui 0,069 M (7,8 %) pääosin vähenevistä päivähoitomaksuista johtuen. Menoarvio alittui 0,727 M (7,9 %), kun säästöjä saavutettiin mm. henkilöstö-, siivous- ja ruokahuoltomenoissa sekä kotihoidon ja yksityisen hoidon tukimenoissa. Liikuntapalvelujen (475) menot alittuivat 0,115 M (5,8 %) johtuen rakennusten ja alueiden sisäisistä kunnossapitomenoista. Maankäytön ja mittaustoimen (502) tulot ylittyivät 0,133 M (10,2 %). Maa-alueiden vuokratuottoja ja hankeavustuksia kertyi ennakoitua enemmän. Menot alittuivat 0,160 M (10,0 %) palkkamenojen ja asiantuntijapalvelujen ostojen jäätyä arvioitua pienemmiksi.

11 11 Tehtävän Kunnallistekniset työt ja puistot (505) menot ylittyivät 0,224 M (4,6 %) erityisesti viherpalvelujen kohdalla mutta myös joukkoliikenteen, korjaamon, jätehuollon menoarviot ylittyivät. Vesihuollon (516) tulot alittuivat 0,084 M ( 2,3 %) mm. vesi- ja jätevesimaksujen tuoton alittaessa tuottoarviot. Menot ylittyivät 0,067 M (2,5 %) asiantuntija- ja erilaisten kunnossapitomenojen osalta. Rakennusten ja isännöinnin (520) tulot ylittyivät 0,084 M (1,4 %) erilaisten myyntituottojen ja valmistuksesta omaan käyttöön kirjattujen tulojen osalta. Menot ylittyivät 0,165 M (2,6 %) johtuen vuokra- ja vastikekuluista, kun mm. kunnossapitoja henkilöstökuluissa syntyi säästöjä. Ruoka- ja siivouspalvelujen (550) menot alittuivat 0,536 M (8,1 %) mm. henkilöstö- ja tarvikemenojen osalta. Tehtävän tulot alittuivat vastaavasti 0,526 M (8,0 %) ennakoitua pienemmästä sisäisestä laskutustarpeesta johtuen. Ympäristötoimen (594) menot alittuivat 0,065 M (9,0 %) Phsotey:n palvelujen, henkilöstömenojen ja asiantuntijapalvelujen kohdalta. Tuloslaskelmaosa Verotulot (700) tuottivat 0,226 M (0,3 %) ennakoitua enemmän. Yhteisöveron ja kunnallisveron tuottoarviot ylittyivät ja kiinteistöverojen tuottoarvio alittui. Käyttötalouden valtionosuuksia (710) kertyi 0,375 M (1,0 %) vähemmän kuin oli arvioitu johtuen oppilasmäärien vähenemisestä. Tehtävän korot ja muu rahoitus (720) budjetoitu sitova nettotuloarvio ylittyi 1,404 M (78,7%). Energiarahastolle budjetoitu nettotulo ylittyi 1,124 M. Muille erille budjetoidut nettomenot alittuivat 0,280 M johtuen mm. ennakoitua pienemmistä korkokuluista sekä suuremmista myyntivoitoista ja asuntosäätiön fuusiovoitosta. Investointiosa Kiinteistöjen myynteihin budjetoitu 0,400 M :n tuloarvio alittui 0,371 M (92,7 %) ja ostoihin osoitetusta 0,400 M :n määrärahasta jäi käyttämättä 0,397 M (99,4%). Osakkeiden ja elinkeinojen kehittämisinvestointien myynteihin oli budjetoitu Ennakoimattomat asunto-osakkeiden myynnit ylittivät summan 0,100 M :lla. Muiden sivistystoimen rakennuksiin osoitettu määräraha alittui 0,098 M (39,3 %). Alitus syntyi jäähallin ja uimahallin osamäärärahoissa. Terveydenhuollon rakennuksiin osoitetun määrärahan käyttö alittui 0,147 M (23,5 %) sairaalan ja Reumantie 2 kiinteistön osalta. Sosiaalihuollon rakennuksissa vanhusten palvelukeskuksen kustannuksiin varatun määrärahan käyttö alittui 0,476 M (79,3%). Budjetoitu investointiavustus (0,150 M ) ei toteutunut.

12 12 Katujen, viemärien ja vesijohtojen rakentamiseen oli osoitettu määrärahaa 1,500 M, jonka käyttö alittui 0,200 M (13,4 %). Vesihuoltolaitoksen investointeihin oli varattu määrärahaa 0,820 M, jonka käyttö alittui 0,245 M (29,9 %). Investointiavustustuloiksi arvioitu 0,270 M alittui 0,134 M (49,4 %). Määrärahan ja tuloarvion alittuminen johtui keskustan ja kirkonkylän välisen johtoyhteyshankkeen myöhentymisestä. Rahoitusosa Antolainojen (900) sitova nettomenoarvio oli Uusia lainoja ei myönnetty ja vanhoja lyhennettiin siten, että nettotulo oli 0,075 M budjetoitua suurempi. Talousarviolainojen (910) nettolisäykseksi oli budjetoitu 1,213 M. Pitkäaikaiset lainat vähenivät 10,787 M, kun uusia lainoja ei nostettu Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kaupungin taloudellinen asema vuoden 2014 tilinpäätöksen perusteella on tunnuslukujen valossa tasapainoinen. Energiarahaston sijoitukset toimivat monella tavalla kaupungin talouden tukijalkana. Vuoteen 2018 ulottuva taloussuunnitelma perustuu oletuksille, että verotulot kasvavat vuosittain reaalisesti n. 0,3 %, henkilöstömenot 0,4 % ja valtionosuudet supistuvat 1,1 %. Kumulatiiviseksi tulokseksi tältä jaksolta ennustetaan 0,2 M. Vuosien investointien omahankintameno on keskimäärin 7,7 M /v, josta noin kolmasosa on ylitse nykyisen poistotason (5,2). Valmisteilla olevan SOTE-uudistuksen toiminnalliset ja taloudelliset vaikutukset ovat epäselvät. Lähtökohtaisesti uudistuksella tavoitellaan palvelujen parantumista ja toiminnan tehostamista. Esitettyjen kustannusten jakoperusteiden on ennakoitu tasaavan kuntien välisiä asukaskohtaisia kustannuseroja, jolloin Heinolan asukaskohtaiset sosiaali- ja terveydenhuollon menot kasvaisivat merkittävästi. Tähän taloussuunnitelmassa ei ole varauduttu. Suomen talous on taantumassa ja tulevien vuosien kasvuodotukset ovat heikot. Verotettavien tulojen kehitys tulee olemaan koko taloussuunnitelmajaksolla huono ja paineet valtionosuuksien alentamiseen ovat todelliset. Merkittäviä kevennyksiä palveluvelvoitteisiin ei tulla säätämään, jolloin kaupungin on omin päätöksin ratkaistava talouden ja toiminnan tasapainottamisen haasteet. Jos tässä työssä epäonnistutaan, edessä on velkaantuminen ja paineet verojen korottamiseen kasvavat. Kaupungin välittömät vaikutusmahdollisuudet verotettavien tulojen kertymään tai käyttömenojen valtionosuuksiin ovat vähäiset. Edellytykset henkilöstömenojen kasvun hillitsemiseksi ovat kuitenkin kohtuulliset. Investointien tulorahoituksen eli riittävän ylijäämän kerryttäminen nykyisillä veroasteilla tulee olemaan haasteellista. Kaavaillut suuret talonrakennusinvestoinnit joudutaan siksi punnitsemaan perusteellisesti ja laajemmasta näkökulmasta.

13 13 Arvioidaan, että taloussuunnitelman investoinnit eivät toteudu kaavaillussa laajuudessa ja aikataulussa. Talouden ja toiminnan tasapainottaminen tulee olemaan vaikeampaa kuin vuosien taloussuunnitelman laadinnassa on osattu olettaa Kaupungin henkilöstö Henkilöstön kokonaismäärä oli 1365 (2013: 1357), josta työllistettyjä oli 50 (2013:40). Tilikaudelta on laadittu erillinen henkilöstökertomus, jonka mukaan palkkojen ja palkkioiden suoriteperusteinen yhteismäärä on 42,831 M, mikä on 2,2 % vähemmän kuin edellisenä vuonna (2013: 43,813). Sairaudesta johtuvat poissaolot pysyivät edellisen vuoden tasolla ja poissaolopäiviä oli työtekijää kohden keskimäärin 12,8 (2013:12,6). Vuosia 2013 ja 2014 koskevan tuoreimman valtakunnallisen tilaston mukaan kunta-alan keskiarvo oli 16,7 pv Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kuntarakenneuudistukseen kytkeytyvä lainsäädäntö voi supistaa merkittävästi nykyistä sosiaali- ja terveystoimen toimialaa. Uusien hallinnollisten rajojen ja toimintayksikköjen perustaminen kuluttaa palvelutuotannon resursseja. Riskinä on, että uudistuksissa ajaudutaan merkittäviin uusiin ylikunnallisiin investointeihin samalla, kun nykyisiä palvelujärjestelmiä toimintatiloineen lakkautetaan. Sosiaali- ja terveystoimessa ja teknisessä toimessa on edelleen ollut vaikeuksia saada palkatuksi joidenkin ammattialojen päteviä työntekijöitä. Rekrytointiongelmia on hoidettu käyttämällä tilapäistä työvoimaa ja ostopalveluita. Toiminnan rahoituksessa merkittävin riski liittyy investointien rahoittamiseen ja vanhan lainakannan uusimiseen. Kaupungilla on edessään suuria investointeja ja lainojen lyhennyksiä. Talousarviolainojen painotettu juoksuaika on 4,4 vuotta. Jos uusien lainojen korkotaso nousee huomattavasti, investointien toteuttaminen lainarahoituksella voi osoittautua odotettua kalliimmaksi. Lainarahoituksen vaihtoehtona kaupungin on mahdollista kotiuttaa energiarahaston sijoituksia, jos se nähdään taloudellisesti järkeväksi. Talousarviolainoista 98% on kiinteäkorkoisia, joten lainojen korkoriski on vähäinen. Kuntien edellytykset saada luottoa ovat kunnossa Kuntien Takauskeskuksen hyvän luottoluokituksen (AAA) vuoksi. Antolainoissa ei ole merkittäviä luottoriskejä Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan järjestämisestä Heinolan kaupungin selonteko sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta perustuu tulosalueiden sekä tytäryhtiöiden antamiin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan selontekoihin. Kaupunginvaltuusto on määritellyt Heinolan kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Perusteiden mukaisesti

14 14 kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja tuloksellisuudesta. Muut tilivelvolliset luottamushenkilöt ja viranhaltijat vastaavat kukin omilla vastuualueillaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä ja tuloksellisuuden seurannasta Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Päätöksenteko ja delegointia koskevat linjaukset on kuvattu hallinto- ja johtosäännöissä. Hallintosääntöä on päivitetty vuoden 2014 aikana vastaamaan Kuntalain vaatimuksia riskienhallinnan, sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan tehtävien ja vastuiden osalta. Hallintosäännössä on painotettu sisäisen valvonnan vastuista. Lisäksi päivityksiä on tehty mm. pelastussuunnitelmiin. Vuoden aikana sääntöjen noudattamisen valvontaa on tehostettu mm. henkilöstöasioissa. Paikalliset säännöt, ohjeet ja ohjelmat löytyvät kaupungin intranetistä ja ovat sieltä kaikkien saatavilla. Sisäisen valvonnan osalta huomiota on kiinnitetty tehtävänkuviin niitä päivittämällä. Vuoden aikana toimintaan on kohdistunut joitain oikaisuvaatimuksia. Lisäksi eri oikeusasteissa on kesken valituksia koskien mm. viran täyttöjä ja perustamisia, talousarviokäsittelyä sekä maankäyttöä. Myös kaupunki on kyseenalaistanut omaa toimintaansa koskevia päätöksiä ja saanut valitusoikeutta käyttämällä taloudellista hyötyä. Konserniyhtiöt Konsernivalvonnasta vastaa konsernijohto, johon kuntalain mukaan kuuluvat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja ja muut hallintosäännössä mainitut tahot. Kaupungin voimassa oleva hallintosääntö ei pidä sisällään lisämäärittelyjä konsernijohdon kokonaisuudelle. Konsernivalvonnan vahvistamiseksi vuoden aikana yhteydenpitoa kaupungin johdon sekä konserniyhtiöiden toimitusjohtajien välillä on tiivistetty. Konserniyhtiöiden toimintaa ohjaa osakeyhtiölaki. Konserniohjeen mukaan yhtiöt noudattavat toiminnassaan osakeyhtiöiden hyvää hallintotapaa. Lisäksi yhtiöissä noudatetaan Heinolan kaupungin konserniohjetta ja konserniohjauspäätöksiä. Yhtiöiden ylimmästä päätöksenteosta vastaa yhtiön hallitus ja toimitusjohtajat käyttävät päätösvaltaa hallituksen sopimalla tavalla. Toimitusjohtajat vastaavat hallituksen päätösten toimeenpanosta yhtiöissä. Yhtiön hallinnon järjestämisestä ja henkilökunnan toiminnasta vastaa toimitusjohtaja. Yhtiöiden lakisääteisestä tilintarkastuksesta vastaa Heinola-konsernin tilintarkastusyhteisö BDO Audiator Oy. Hallituksen lausuma Kaupunkikonsernin johtamis- ja hallintojärjestelmä varmistaa lainsäädännön, säädösten, määräysten ja päätösten noudattamista. Toiminnan ja talouden lainmukaisuudessa ja talousarvion noudattamisessa ei ole havaittu merkittäviä puutteita. Yhteydenpitoa kaupungin johdon ja konserniyhtiöiden välillä on tiivistetty konsernivalvonnan vahvistamiseksi.

15 15 Kehittämiskohteet Sisäisen valvonnan kehittämiseksi tulee vahvistaa esimiesten ymmärrystä sisäisen valvonnan vastuista. Ohjeistuksien päivittämistyön tulee olla jatkuvaa ja tähdätä näkyvään ja täsmälliseen ohjeistukseen. Sisäisen valvonnan osalta tulee kiinnittää huomiota myös ohjeiden noudattamisen valvontaan. Konsernivalvonnan vahvistamiseksi kaupungin johdon ja tytäryhtiöiden yhteydenpito tulee olla säännöllistä Tavoitteiden toteutuminen, varjojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Talousarvion yhteydessä on asetettu taloudelliset ja toiminnalliset (sitovat) tavoitteet. Talouden ja toiminnan tavoitteiden toteutumista ja tuloksellisuutta on arvioitu toimielimissä käsiteltävän osavuosikatsauksen sekä tilinpäätöksen yhteydessä. Tavoiteasetantaehdotuksen yhteydessä sitovien tavoitteiden määrään on kiinnitetty huomiota ja niiden määrää on vähennetty. Talousseurannan tehostaminen on aloitettu ohjeistamalla tulosalueita käsittelemään taloustilanne toimielimissä kuukausittain. Harvemmin kokoontuvissa toimielimissä seuranta toteutetaan joka kokouksen yhteydessä. Varojen käytön valvontaa suoritetaan talouden seurannan yhteydessä sekä tarkemmin laskujen tarkastamis- ja hyväksymismenettelyillä. Käteisvarojen valvontaa on suoritettu sisäisen valvonnan lisäksi pääkassaan kohdistuneilla tarkastuksilla. Tarkastuksissa ei ole ilmennyt huomautettavaa. Johdon seurantajärjestelmän kehittämistyötä on aloitettu osassa organisaatiota. Kehittäminen on kohdistunut toiminnan ja talouden tavoiteasetantaan niin, että tavoitteita voitaisiin mitata paremmin. Edellisessä selonteossa on todettu, että tehtäväkohtaisessa tavoitteenasettelussa on puutteita. Mitattavia tavoitteita on liian vähän, tavoitteenasettelu ei ohjaa riittävästi tulokselliseen toimintaan eikä tuloksellisuuden arviointi ole kattavaa. Konserniyhtiöt Yhtiöiden tavoitteiden toteutumista seuraavat yhtiöiden hallitukset. Heinolan kaupungin konserniohjeen mukaan tytäryhtiöiden tulee raportoida kaupunginhallitukselle neljännesvuosittain. Lisäksi kaupunginjohtaja voi pyytää yhteisöjen toiminnasta ja taloudesta erillisiä selvityksiä. Yhtiöt ovat raportoineet toiminnastaan konserniohjeen mukaisesti. Hallituksen lausuma Toimintatavat ja menettelyt tavoitteiden saavuttamisen, varojen käytön valvonnan sekä tuloksellisuuden osalta ovat hyväksyttävällä tasolla. Konsernitavoitteiden asettaminen, toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisuuden sekä taloudellisen aseman seuranta tytäryhteisöjen osalta on hyväksyttävällä tasolla.

16 Kehittämiskohteet 16 Tavoiteasetantaehdotuksen yhteydessä sitovien tavoitteiden määrään on kiinnitetty huomiota ja niiden määrää on vähennetty. Tavoiteasetantaa tulee edelleen kehittää, sillä sen tarkoituksena on ohjata toimintaa entistä tuloksellisemmaksi. Jotta tulokset ovat helposti raportoitavissa, on tavoitteita pystyttävä myös mittaamaan. Talousseurannan informatiivisuuden lisäämiseksi osavuosikatsausten yhteydessä tulee seurata myös investointihankkeiden etenemistä sekä tytäryhtiöiden tilannetta. Investointien etenemisen seurannalla voidaan mahdollistaa nopeammat reagoinnit poikkeamiin. Säännöllisellä tytäryhtiöiden toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisuuden analysoinnilla ja siitä raportoinnilla vahvistetaan konsernivalvontaa Riskienhallinnan järjestäminen Kuntalain vaatiman kokonaisvaltaisen riskienhallinnan toteuttamiseksi kaupungissa käynnistettiin riskienkartoitustyö tammikuussa ja se saatiin päätökseen toukokuussa. Kaupunginjohtajan johtoryhmän riskienhallintapäivä toteutettiin kesäkuussa, jolloin käytiin läpi riskejä tulosalueiden työskentelyn sekä johtoryhmälle toteutetun kyselyn perusteella. Riskienhallinnan kokonaisvaltaistamiseksi käyttöön on otettu yhteinen työkalu, johon tunnistetut riskit on kuvattu, luokiteltu ja arvioitu. Lisäksi niille on määritelty hallintatoimenpiteet sekä raportointi ja aikataulutettu mahdolliset kehittämistoimenpiteet. Työkalu ohjatun käyttöönoton myötä tulosalueiden riskienhallintakäytänteet on voitu yhtenäistää ja prosessi dokumentoimaan. Toimintaan liittyvät riskit Toiminnan järjestämisen riskienhallinnassa on käytössä mm. turvallisuus- ja kriisi- ja valmiussuunnitelmat, joita tarkastellaan ja päivitetään säännöllisesti. Pelastussuunnitelmat ovat kiinteistökohtaisia. Säännöllisiä poistumisharjoituksia on järjestetty mm. päiväkodeissa, kouluissa ja kirjastossa. Erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa toiminnan järjestämisen riskiksi on noussut henkilöstön rekrytointiin liittyvät vaikeudet. Vaikeuksia on ollut erityisesti eri alojen erityisosaajien kuten erikoislääkäreiden rekrytoinneissa. Sosiaali- ja terveystoimen rekrytointiyksikön toiminnan vakiintumisen myötä sijaisten saaminen on kuitenkin helpottunut. Toimintamalli on tuonut mukanaan myös taloudellista säästöä. Tietosuojaan ja turvaan on organisaatiossa panostettu eritasoisesti. Sosiaali- ja terveystoimi on laatinut oman tietosuoja- ja tietoturvapolitiikan ja strategian. Investointeihin ja rahoitukseen liittyvät riskit Edellisessä selonteossa on todettu, että päätöksenteossa ja kiinteistöhallinnossa on suunnitelmia useiden kiinteistöjen rakentamisesta ja peruskorjaamisesta. Rakennushankkeiden toiminnallisen koordinaation, toteuttamisen ja rahoituksen suunnittelun ei ole todettu olevan riittävän pitkäjänteistä. Riskiksi on katsottu, että rakennetaan, peruskorjataan tai otetaan vuokralle tiloja, joiden käyttötarkoitus pitkällä aikavälillä ei ole selvä ja loppuun saakka harkittu. Toimintavuoden aikana riskin haltuun ottamiseksi

17 17 on käynnistetty sivistystoimen palveluverkkoselvitys. Selvityksen on määrä valmistua vuoden kevään 2015 aikana. Kaupungin kassavarojen lyhytaikaisessa sijoittamisessa on käytetty hyväksyttyjen sijoitusperiaatteiden mukaisesti vain kotimaisia talletuspankkeja, osakeriskejä ei ole otettu. Energiarahastojen sijoitusstrategia on varovainen ja perustuu sijoitusten laajalle hajauttamiselle. Sijoitustoiminnan riskit on tiedostettu. Kaupungin pitkäaikaisista lainoista vaihtuvakorkoisia on vain 2 % ja koko lainakannan keskikorko on 1,73%. Velkojen vahinkoriskejä voidaan pitää vähäisenä. Vahinkoriskit Vahinkoriskeihin on varauduttu pääsääntöisesti vakuutuksilla. Kaupungin vakuutuksien hallinta on keskitettyä, omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisen vastuu on voimassa olevan hallintosäännön mukaan hallinto- ja kehitysjohtajalla. Vahinkoriskien vakuuttamisessa on turvauduttu v kilpailutuksessa valittuun yhtiöön. Vuoden 2015 aikana tulee selvittää vakuutusten järkevä tapa sekä kilpailuttamisajankohta. Voimassa olevien vakuutusten ulkopuolella on muutamia vähäarvoisia kiinteistöjä. Luonnonilmiövahingot eivät myöskään ole vakuutusturvan piirissä eikä kaupungin metsien vakuuttamista ole katsottu taloudellisesti kannattavasti. Konserniyhtiöt Tytäryhtiöiden hallitusten vastuulla on huolehtia siitä, että riskienhallinta on järjestetty asianmukaisella tavalla. Tytäryhtiöiden hallitusten tulee varmistua siitä, että toimintaan liittyvät riskit tunnistetaan, arvioidaan ja niitä seurataan. Tytäryhtiöt ovat raportoineet kaupungin johdolle riskienhallinnan toimintatavoista toimintakertomuksen yhteydessä. Lisäksi riskienhallintaa on käsitelty kaupungin johdon ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajien tapaamisissa. Hallituksen lausuma Kaupunkikonsernissa riskienhallinnan järjestäminen on hyväksyttävällä tasolla. Kehittämiskohteet Kaupungin riskienhallinnan toimintamalli on yhtenäistetty ja käyttöönotettu vuoden 2014 aikana. Prosessin arvioiminen ja jatkuvuus tulee varmistaa ja kehittää toimintamallia enemmän organisaation toimintaa tukevaksi toiminnaksi. Tietosuojaan ja turvaan on organisaatiossa panostettu eritasoisesti. Riskienhallinnan toimintasuunnitelmia tulee kehittää ja ottaa käyttöön organisaatiotasoisesti Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Omaisuuden hankinta on pohjautunut määrärahapäätöksiin ja määriteltyihin hankintaja sopimusvaltuuksiin. Omaisuuden hankkimisessa on noudatettu voimassa olevia ohjeistuksia ja lakeja. Hankinnat on pääasiallisesti kilpailutettu ja rakentajilta sekä tavarantoimittajilta on pyydetty riittävät vakuudet. Hankintoja on myös suoritettu maakunnallisena yhteistyönä. Hankinnoissa ei ole meneillään hallintoriitoja eikä tällä alueella ole sattunut merkittäviä taloudellisia menetyksiä.

18 18 Merkittäviä omaisuuden luovutuksia ei ole ollut, eikä oleellisia kauppahintasaamisia ole syntynyt. Valtionosuuksia tai vähennettyjä arvonlisäveroja ei ole jouduttu palauttamaan. Kiinteistöissä on tehty erilaisia katselmuksia ja kuntoarvioita ja välittömät kunnostustarpeet on todettu. Jo edellisessä selonteossa todettiin, että kunnossapito- ja peruskorjaustoimintaa ei ole kaikilta osin voitu toteuttaa riittävän pitkäjänteisesti ja suunnitellusti, jonka johdosta on muodostunut korjausvelkaa. Samankaltainen tilanne on jatkunut menneenä tilikautena. Konserniyhtiöt Konserniyhtiöissä kiinteistöomaisuuden hoitoa on ennakoitu mm. PTS-suunnitelmien (pitkätähtäimen suunnitelma) vuosittaisella päivityksillä ja riittävän tiheillä katselmuksilla. Heinola-konsernin vakuutustarjoukset on pyydetty keskitetysti. Tytäryhtiöiden vahinkoriskit on turvattu vahinkovakuutuksilla. Hallituksen lausuma Kaupunkikonsernin omaisuuden hankinta ja luovutus sekä hoidon valvonta ovat hyväksyttävällä tasolla. Kehittämiskohteet Korjausvelan vähentämiseksi pitkän tähtäimen investointisuunnitelmien ylläpitoa ja seurantaa ja siitä raportointia tulee tehostaa ja näin mahdollistaa nopea reagointi poikkeamiin. Toimintamallin avulla investointihankkeiden toteutusta voidaan hallita paremmin ja estää niiden kasaantuminen toteutettavaksi lyhyellä aikavälillä Sopimustoiminta ja keskitettyjen konsernitoimintojen ja palvelujen käyttö Kaupunkikonsernin sopimustoiminta ja kumppanuuksien hallinta hoidetaan hajautetusti. Sopimusten laadintaa ja valvontaa koskevia ohjeita on annettu sisäisen valvonnan yleisohjeessa. Valvontaa ja täytäntöönpanoa toteutetaan asianhallintajärjestelmän sopimushallinnan avulla. Sopimusten tallennus sopimushallintaan on vielä joiltain osin kesken. Sopimusriski on toteutunut vuonna virassa olleen kaupunginjohtajan johtajasopimuksen osalta. Itä-Suomen Hovioikeus on tuomiolauselmassaan velvoittanut kaupungin maksamaan korvauksia valtuuston irtisanomalle kaupunginjohtajalle johtajasopimuksen perusteella ,74 euroa viivästyskorkoineen sekä oikeudenkäyntikuluineen. Tuomiolauselman johdosta on tehty valituslupahakemus ja asian käsittely on tältä osin kesken. Muita toteutuneita sopimusriskejä ei menneellä tilikaudella ole ollut. Heinolan kaupungin konserniohjeessa on annettu ohjaus mm. yhteisten palvelujen hankinnan sekä konsernissa sovellettavan henkilöstöpolitiikan osalta. Konserniohjetta ei ole noudatettu kaikilta osin. Parannusta ohjeen noudattamiseen on kuitenkin tapahtunut mm. hankintojen osalta. Konserniohjeistus on annettu

19 Konserniyhtiöt 19 Yhtiöiden toiminnan kannalta merkittävistä sopimuksista päättää yhtiön hallitus. Toimitusjohtajat vastaavat yhtiöidensä perustoimintaan liittyvistä sopimuksista. Toteutuneita sopimusriskejä ei ole ollut menneellä tilikaudella. Hallituksen lausuma Kaupunkikonsernin sopimustoiminta on hyväksyttävällä tasolla. Kehittämiskohteet Organisaatiotasoinen sopimusten hallinta tulee varmistaa ja saattaa ajantasaiseksi. Kaupungin konserniohje tulee saattaa ajantasaiseksi ja tietoisuuteen Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäisen tarkastuksen vastuulle kuuluu tavoitteiden saavuttamisen, toiminnan tehokkuuden, tiedon ja päätösten oikeellisuuden arviointi ja seuranta. Sisäinen tarkastaja avustaa kaupunginjohtajaa hänen valvontavelvollisuutensa täyttämisessä ja tukee toiminnallaan kaupungin tavoitteiden saavuttamista. Heinolan kaupungissa on yksi sisäisen tarkastajan virka. Tehtävänkuvan mukaisesti sisäinen tarkastaja toimii myös tarkastuslautakunnan sihteerinä ja lautakunnan asioiden valmistelijana, sekä toimii tilintarkastajan ja kaupunkiorganisaation yhteyshenkilönä. Tarkastuksien ja kannanottojen riippumattomuuden varmistamiseksi sisäinen tarkastus toimii suoraan kaupunginjohtajan alaisuudessa. Tarkastuskohteina ovat olleet mm. sisäiset laskutukset. Kuntalain asettamien velvollisuuksien täyttämiseksi järjestelmälliset riskienarvioinnit toteutettiin organisaatiotasoisesti ja käyttöön otettiin yhteinen työkalu riskienhallinnan kokonaisvaltaistamiseksi. Huomiota on kiinnitetty myös organisaation talousosaamisen kehittämiseen. Tarkastusten yhteydessä ei ole havaittu merkittäviä puutteita. Muista tarkastusten yhteydessä tehdyistä havainnoista on annettu kehittämisehdotukset. Keskeiset sisäisen valvonnan parantamisen pääpainot ovat johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytäntöjen uudistamisessa. Sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelma on sovitettu yhteen tilintarkastajan tarkastussuunnitelman sekä tarkastuslautakunnan arviointisuunnitelman kanssa mahdollisimman kattavan tarkastus- ja arviointitoiminnan varmentamiseksi. Hallituksen lausuma Sisäisen tarkastuksen järjestäminen on hyväksyttävällä tasolla. Tarkastuksen riippumattomuus on varmistettu sisäisen tarkastuksen sijoittamisella suoraan ylimmän johdon alaisuuteen. Kehittämiskohteet Sisäisen tarkastuksen lisäarvon tuottamista johdolle tulee arvioida tarkastuksen kohteilta kerättävän palautteen avulla.

20 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Alkuperäisen talousarvion mukainen vuosikate oli 6,279 M ja tulosennuste 0,979 M voitollinen. Vuoden aikana käyttötalouden tuloarvioita korotettiin nettomääräisesti 0,051 M ja määrärahoja 2,131 M. Talousarvion vuosikate oli muutosten jälkeen 4,199 M. Kun suunnitelman mukaisiksi poistoiksi oli arvioitu 5,3 M, tarkennetun talousarvion mukainen tulos ennakoi 1,101 M :n tappiota. Tilinpäätöksessä ulkoiset toimintatuotot ylittyivät 0,9 M ja toimintakulut alittuivat 3,0 M, jolloin toimintakate muodostui 4,0 M budjetoitua pienemmäksi. Kulujen suuri poikkeama johtui henkilöstömenojen alittumisesta 3,5 M :lla. Rahoitustuotot ja -kulut - ryhmän nettotuotto oli talousarviossa 1,155 M, kun tilinpäätöksen mukainen toteutuma on 2,492 M. Rahoitus-tuottoihin ja -kuluihin sisältyvän energiarahaston nettotuotto on 3,374 M (TA: 2,250 M ). Vero- ja valtionosuustuloarviot alittuivat yhteen laskien 0,160 M. Tilikauden 2014 vuosikate on 9,370 M. Poistoja kirjataan 5,1 M ja tilikauden tulos on 4,297 M. Tilinpäätössiirtoina tuloutetaan yhteensä 0,267 M poistoerojen vähennyksiä. Taseeseen kirjattava tilikauden 2014 ylijäämä on 4,564 M (-13: 2,785). TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (1000 ) (Ulkoiset tulot ja menot) TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE VEROTULOT VALTIONOSUUDET