Uutta liiketoimintaa lähialoilta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uutta liiketoimintaa lähialoilta"

Transkriptio

1 Toimialakehitys ohjelmistoteollisuuden vauhdittajana Uutta liiketoimintaa lähialoilta Pasi Tyrväinen, Juhani Warsta, Veikko Seppänen Teknologiakatsaus 151/2004

2 Toimialakehitys ohjelmistoteollisuuden vauhdittajana Uutta liiketoimintaa lähialoilta Pasi Tyrväinen Juhani Warsta Veikko Seppänen Teknologiakatsaus 151/2004 Helsinki 2004

3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 390 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä noin 35 teknologiaohjelmaa. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN X ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Paino-Center Oy, 2004

4 Esipuhe Ohjelmistoliiketoiminnan ja -markkinoiden muutos on niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin ollut nopeaa. Muutoksen taustalla ovat ja 1990-luvuilla tapahtuneet voimakkaat teknologiamurrokset, jotka ovat johtaneet ohjelmisto-, laitteisto- ja tietoliikennealustojen vakiintumiseen. Tämä vakiintuminen johti nopeasti monien yritysten omien perinteisten tietotekniikkaratkaisujen hylkäämiseen ja ohjelmistoyritysten tarjoamien tuotteistettujen ratkaisujen ja palvelujen käyttöön. Uusien tarpeiden myötä kehitys on johtanut kasvaviin ja suhteellisen yhtenäisiin maailmanlaajuisiin ohjelmistotuotteiden ja -palvelujen markkinoihin (ohjelmistotuotteiden maailmanmarkkinoiden koko on n. 250 miljardia euroa). Tietotekniikan käytön voimakkaan laajentumisen myötä nämä markkinat ovat kasvaneet % vuodessa ja kasvun odotetaan jatkuvan. Ohjelmistojen nousu keskeiseksi kilpailutekijäksi niin tuotteiden, tuotannnon kuin palvelujenkin kehityksessä on merkinnyt myös ohjelmisto-osaamisen tarpeen voimakasta kasvua varsinaisen ohjelmistoalan ulkopuolella. Kun ohjelmistoala työllistää Suomessa n henkilöä niin muiden alojen yritysten arvioidaan työllistävän lähes saman verran ohjelmistoammattilaisia. Elektroniikkateollisuuden ohella keskeisiä toimialoja ovat mm. tietoliikennepalvelut, koneenrakennus sekä palvelusektori. Näiden alojen tuotteiden ja tuotannon tietotekniikkaratkaisuissa odotetaan tapahtuvan alustojen ja rajapintojen vakiintumista ja tämän taas odotetaan johtavan uusiin ohjelmistoliiketoimintoihin vakiintumisen myötä avautuvilla markkinoilla. Uusien avoimien ja maailmanlaajuisten markkinasegmenttien syntyminen merkitsisi merkittäviä uusia mahdollisuuksia ohjelmistoalan yrityksille ja loisi syntyedellytyksiä merkittävälle joukolle uusia yrityksiä. Uusien markkinoiden syntymekanismien, murrosvaiheiden ja kehityskulun ymmärtämiseksi on tehty käsilläoleva selvitys. Selvitystyö toteutettiin Oulun yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhteistyönä. Professori Juhani Warstan johdolla tehtyyn työhön osallistuivat keskeisesti professori Pasi Tyrvänen Jyväskylän yliopistosta ja professori Veikko Seppänen Oulun yliopistosta. Selvitystyötä ohjasi johtoryhmä, johon kuuluivat puheenjohtajana Jari Still F-Secure Oyj:stä sekä jäseninä Juha Kainulainen Datium Oy:stä, Jarmo Matilainen Enfo Solutions Oy:stä, Antti Välimäki Metso Oyj:stä, Irmeli Lamberg Innopoli Oy:stä ja Matti Sihto Tekesistä. Tekes kiittää lämpimästi projektin johtoryhmää, raportin kirjoittajia ja kaikkia työhön osallistuneita henkilöitä. Tekes toivoo, että raportti toimii osaltaan rohkaisijana ja virikkeiden lähteenä ohjelmistoalan pidemmän aikavälin kehitystä analysoitaessa ja ennakoitaessa ja että se auttaa ymmärtämään kehityksen ja murrosvaiheiden lainalaisuuksia. Raportin suositusten ja toimenpide-ehdotusten lähtökohtana on ohjelmistoliiketoiminnan kasvun ja kansainvälistymisten edellytysten hakeminen muutos- ja murrosvaiheessa olevilta lähialoilta. Suositukset on kohdistettu ohjelmistoalan ja lähialojen yritysten ohella muille ohjelmistoalan ja sen lähialojen kehitykseen vaikuttaville yksityisen ja julkisen sektorin toimijoille. Helsingissä tammikuussa 2004 Teknologian kehittämiskeskus Tekes

5 Johtoryhmän saatesanat Globalisaatio avaa uusia mahdollisuuksia suomalaiselle ohjelmistoteollisuudelle. Tämä raportti auttaa meitä omalta osaltamme kiteyttämään ajatuksiamme erilaisten kehikkojen ja vertailuiden avulla. On ilmiselvää, että avautuvat globaalit mahdollisuudet eivät ole automaattisesti käytettävissämme, vaan meidän on itse tunnistettava niistä itsellemme sopivimmat. Meidän on myös määrätietoisesti kyettävä keskittämään ohjelmistotarjontamme ja kehitystoimenpiteemme saavuttaaksemme kansainvälistä menestystä. Raportissa olevat luvut: ohjelmistoklusterin rakenne, ohjelmistoklusterin kehittyminen sekä ohjelmistoliiketoimintamallit ovat raportin kokorajoituksen puitteissa erinomaisia yhteenvetoja esitetyistä asioista. Osasta niistä on jo tehty kirjoja ja tutkimuksia, mutta osa asioista on nykyisen tilanteen synnyttämiä ja toimivat siten pohjana tulevaisuudessa ilmestyville kirjoituksille. Tällaisen raportin tekeminen on jo itsellään aina antoisa oppimisprosessi. Lukijalle välittynee raporttia lukiessa monipuolisen asian lisäksi raportin tekijöiden into sekä johtoryhmän jäsenten kiinnostus. Uusia ajatuksia herättäviä lukuhetkiä kaikille!

6 Tiivistelmä Tässä raportissa käsitellään suomalaisen ohjelmistoteollisuuden tilannetta ja kehitysnäkymiä perustuen laajaan kotimaiseen tiedonkeruuseen ja valittujen vertailumaiden arviointiin. Tehdyn selvityksen tärkeimpiä lähtökohtia on ollut yhtäältä keskittyä varsinaiseen ohjelmistoteollisuuteen eli ohjelmistotuotteita ja -palveluita kehittäviin ja tarjoaviin yrityksiin, mutta toisaalta nähdä ohjelmistoteollisuus aiemmin tehtyjä selvityksiä laajemmin eli moneen muuhun toimialaan tiiviisti liittyvänä ja niiden kehityksestä vaiheittain eriytyvänä liiketoimintana. Ohjelmistoliiketoimintoja on kehittynyt ja kehittymässä mm. automaatio-, elektroniikka- ja tietoliikennealoilla. Juuri tällä hetkellä esimerkiksi älypuhelinten avoimet sovellusrajapinnat tarjoavat erinomaisia uusien ohjelmistotuote- ja palveluliiketoimintojen mahdollisuuksia. Ohjelmistosovellukset ovat jo varsin laajasti käytössä muun muassa finanssialoilla, joilla Suomessa on pitkät tietotekniikan hyödyntämisen perinteet. Myös perusteollisuuden eri sektorit kuten rakennus- ja energia-alat käyttävät varsin laajasti tietoteknisiä tuotteita ja järjestelmiä. Tästä huolimatta ohjelmistotuotteita ja -palveluita on tarkasteltu Suomessa lähinnä vain varsinaisen ohjelmistoalan yritysten näkökulmasta. Tähän on ollut hyviä perusteita ohjelmistoteollisuuden ja erityisesti ohjelmistotuoteliiketoiminnan kehittämisen kannalta. Nyt tehty selvitys osoittaa kuitenkin, että ohjelmistotuotteita ja -palveluita tuotetaan Suomessa paljon muillakin aloilla, joista vaiheittaisen toimialakehityksen kautta eriytyy liiketoimintaa ohjelmistoalalle. Tämä johtuu osin tietotekniikan yhdentymisen vaikutuksista, ennen muuta määrämuotoisten ohjelmistorajapintojen syntymisestä. Sellaiset tekevät ensin erikseen hinnoitellut ohjelmistotuotteet ja -palvelut mahdollisiksi järjestelmätoimituksissa ja erilaisten toimintaprosessien hallinnassa, sitten johtavat mahdollisesti liiketoiminnan spin-offiin varsinaiselle ohjelmistoalalle. Toisaalta kyse on eri toimialojen prosessien standardoitumisesta. Tämä tapahtuu usein ohjelmistoratkaisujen avulla, eli prosessi muuttuu palvelu- tai ohjelmistotuotteeksi. Jos ohjelmistotuotteeksi onnistutaan muuttamaan vakioitu toimialariippumaton prosessi, saattaa syntyä globaalin ohjelmistoliiketoiminnan menestystarina. Ohjelmistoklusteria kuvataan tässä raportissa sekä määrällisesti että laadullisesti. Edellistä käytetään ensisijaisesti hahmottamaan suuruusluokkia ja kohdentamaan laadullisen tarkastelun huomio toimialakehityksen kannalta keskeisiin ilmiöihin. Yksi näistä on tyypillisen pienen ohjelmistoyrityksen kyky valita oikea kasvupolku. Tietotekniikan palvelualan tilaston mukaan noin neljä viidesosaa ohjelmistoyrityksistä on pieniä alle viiden hengen yrityksiä. Sama koskee muiden toimialojen ohjelmistoyksiköitä. Menestyäkseen ohjelmistoyrityksen pitäisi tuntea kohdemarkkinansa tarpeet ja toimintatavat, käyttämänsä teknologiat, hallita ohjelmistokehitystyön prosessit, osata jakelukanaviensa ominaisuudet ja tuntea kansainvälinen yritystoiminta. Mikroyritys tai -liiketoimintayksikkö ei yleensä pysty hallitsemaan yksin tätä kaikkea, vaikka sillä olisi puolellaan onnellisten sattumien summa. Siksi on tärkeää, että ohjelmistoyrityksissä ja -liiketoimintayksiköissä osataan tehdä oikeita valintoja, ennen muuta olla markkinoiden kehitykseen nähden oikeaan aikaan oikeassa paikassa harjoittamassa markkinoiden luomisen tai valtaamisen kannalta oikeantyyppistä liiketoimintaa. Tämä selvitys pyrkii hahmottamaan ohjelmistoalan ja liitännäisalojen kehittymistä kokonaisuutena, kriittisten markkinamahdollisuuksien hyödyntämistä varten. Toimialadynamiikasta pyritään tunnistamaan säännönmukaisuuksia, jotka tarjoavat ohjelmistoyrityksille tilaisuuden olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan, mikä voi johtaa uuden, kansainvälisesti merkittävän ohjelmistoliiketoiminnan kehittymiseen. Samoin selvitys tarkastelee niitä keinoja, joilla Tekes voisi omalta osaltaan edesauttaa tällaisten tilaisuuksien syntymistä mahdollisimman usein. Raportissa esitetään joukko toimenpide-ehdotuksia perustuen ohjelmistorajapintojen ja toimintaprosessien vakioinnin ennakointiin, tarkoituksena hyötyä murroksista, joissa keskenään kilpailevista teknologia- ja prosessi-innovaatioista jalostuu tietyllä alalla tai toimialariippumattomasti laajasti käyttöön tulevia ohjelmistoratkaisuja. Käytännössä ehdotukset edellyttävät muun muassa nykyisen kaltaisten Tekesin toimialakohtaisten ja ohjelmistospesifisten teknologiaohjelmien uudentyyppistä yhdistämistä.

7 Muutosvaiheessa olevien toimialojen ohjelmistotuote- ja palveluliiketoimintoja tulisi aktiivisesti tukea, jäisivätpä ne toimialan sisälle tai muuttuisivat varsinaisen ohjelmistoalan liiketoiminnaksi. Suomalaisen ohjelmistoliiketoiminnan kasvua ja kansainvälistymistä tulisi hakea paitsi määrällisesti suurilta maantieteellisiltä markkinoilta, myös erityisesti muutosvaiheessa olevilta toimialoilta. Muuten kasvuodotukset saattavat jäädä täyttymättä tai satsaukset muuttua liiketoimintariskeiksi. Avainsanat Ohjelmistoteollisuus, ohjelmistotuotteet ja -palvelut, tietointensiiviset toimialat

8 Executive summary This report addresses the current situation and the future prospects of the Finnish software industry. The report is based on a study that was conducted in Finland in , but involved an evaluation of a few selected reference countries, too. One of the starting points of the study was to focus on software industry, that is on companies developing and providing either software products or software production services. The software industry was viewed as a broad industrial cluster, when compared to some earlier studies. In particular, this industry was considered to make actively use of the convergence of information technologies in many other industrial segments. Although it is useful to view the actual software product and production companies as a specific segment, it was recognised that software offerings are increasingly provided by many other segments, too. Industrial development may and should create a basis for the emerging software businesses to become self-sufficient, in other words to become part of the core software industry. The study shows clearly the fact that many of the segments that have been viewed mainly as the customers of software companies have entered the field of software businesses and produced software spin-off companies. One clear reason is technological convergence towards open and standardised software interfaces from closed manufacturer-specific and hardware-driven solutions. Such interfaces make it possible, in practice, to sell software products and services separately, as parts of larger systems. Another important driver for the development is standardisation of organisational processes in many industries by the means of software. In another words, a standard process is likely to become supported by or even turn entirely into a software product. If such a process becomes horizontal, or independent from specific customer segments, a great possibility for globally successful software products arise. The report ends with a set of suggestions to identify and make use of standardising software interfaces and organisational processes as a basis for software products and services. The suggestions indicate that software business and technology development programmes should be associated with such industrial segments that are envisioned to encounter strategic changes with respect to standard software interfaces and unifying organisational processes. In particular, support for the development of independent software businesses as spin-offs of such segments would strengthen early enough market creation and capture. Keywords Software business strategies, software products and services, industrial development

9 Sisällysluettelo Esipuhe Johtoryhmän saatesanat Tiivistelmä Executive summary 1 Johdanto Lähtökohtia Tavoitteet ja toteutustapa Ohjelmistoklusterin rakenne Tarkastelunäkökulmat Ohjelmistoalan luokittelu Tiedon hankinta Suomesta Ohjelmistoalan yleiskuva Suomessa Ohjelmistoklusterin kehittyminen Ohjelmistoalan eriytyminen arvoketjussa Ohjelmistot muiden toimialojen näkökulmasta Toimialayritysten kehityskaari Suomessa Ulkoistaminen ja palvelujen osto Kehitystä selittäviä tekijöitä Tuotteistus ja vertikaaliosaaminen Ohjelmistorajapintojen kehitysvaiheet Ohjelmistoliiketoimintamallit Tuote- ja suunnittelupalveluliiketoiminta Ohjelmistoliiketoiminta muiden toimialojen näkökulmasta Laitteisto- ja järjestelmärajapinnat ajureina Toimiala- ja horisontaaliprosessit ajureina Kuluttajamarkkinat ja ohjelmistoala ajureina Lähialojen kehitystilanne Johdanto Koneteollisuus Elektroniikka- ja automaatioalat Tietoliikenneteollisuus Telepalvelut Muut tietointensiiviset alat Muut toimialat ja julkishallinto Vertailumaiden tilanne Saksa Baden-Württemberg Ruotsi Tanska Israel Irlanti

10 7 Strateginen linjaus T&k-strategiat Markkina- ja liiketoimintastrategiat Yhteenveto Vertailu aiemmat selvitykset ja skenaariot Ohjelmistoalan selvitykset Tieto- ja viestintäalan kehittyminen ja osaamistarpeet Mobiiliklusterin arviot Vertailun johtopäätöksiä Toimenpidesuosituksia Yhteenveto Viitteet Liite Ohjelmistoalan ja lähitoimialojen kehitys vertailumaissa 1 Saksa - Baden-Württemberg Ruotsi Tanska Israel Irlanti Tekesin teknologiakatsauksia

11 1 Johdanto Käsillä olevan selvityksen taustana on Tekesin ohjelmistotuoteliiketoiminnan teknologiaohjelma Ohjelmistotuotteet SPIN Ohjelman valmistelun yhteydessä tehdyt selvitykset (Nukari ym ja Autere ym. 1999) loivat näkemyksen ohjelmistoliiketoiminnan kehityksestä teknologiaohjelman käynnistämisen tueksi. Ohjelman päättymisvaiheessa v käynnistettiin tuoreeseen ja laajempaan näkemykseen tähtäävä selvitysprojekti Ohjelmistoklusterin strateginen kehittymisarvio (OKSA). Selvityksen tavoitteeksi asetettiin Suomen ohjelmistoteollisuuden strateginen kehittymisarvio, jonka perustana olisivat osin jo julkaistut toimiala- ja yrityskohtaiset tiedot, mutta ennen muuta uudet toimiala- ja yrityskohtaiset tiedot ja valittujen vertailumaiden tarkastelu. 1.1 Lähtökohtia Projektin yksi tärkeä lähtökohta oli hahmottaa ohjelmistoliiketoiminta osana laajempia tietoteknistyvien alojen markkinoita, rakenteita ja tarjontakokonaisuuksia ja niiden muutoksia. Liiketoimintaa nähtiin syntyvän paitsi ohjelmistoteollisuuden ytimen eli ohjelmistoklusterin sisältä, myös yhä enemmän monilta lähialoilta, joihin ohjelmistoteollisuus on integroitunut ja jota kautta se ja muut alat uudistuvat. Tämä edellytti sekä selvityskohteen sopivaa rajausta että järjestelmällisiä tiedonkeruu- ja analysointitehtäviä. Ohjelmistoliiketoiminta hahmotettiin periaatteessa kuten Nukari ja Forsell (1999) sen tekivät jo ensimmäisessä suomalaisessa toimialan tilannetta ja kehittymistä hahmottavassa selvityksessä, ottaen kuitenkin huomioon edellä mainittu ohjelmisto- ja lähialojen yhdentyminen. Ohjelmisto- ja muiden alojen rajat ovat jo melkoisesti hämärtyneet, mm. elektroniikka-, automaatio- ja tietoliikennealat ovat siirtyneet yhä enemmän ohjelmistoriippuvaan liiketoimintaan, mutta sama muutos on meneillään myös useilla muilla toimialoilla. Tiettyjen alojen suurilla konserniyrityksillä on omia ohjelmistoliiketoimintayksiköitä, joita tulee voida verrata varsinaisen ohjelmistoklusterin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Ohjelmistoklusterin ja muiden alojen lähentymiseen ovat vaikuttaneet erityisesti avoimet ohjelmistorajapinnat, joiden myötä monet aiemmin suljetut ratkaisut ovat muuttuneet osatuotteista rakentuviksi kokonaisjärjestelmiksi. Samaan aikaan on tapahtunut merkittävää teollisten toimintaprosessien vakioitumista, mikä on helpottanut erillisten ohjelmistoliiketoimintojen kehittymistä. Esimerkiksi automaatioala jäsentyy tällä hetkellä niin, että sekä elektroniikka- että ohjelmistotuotteet ja -yritykset ovat näkyvästi esillä alan liitännäisklustereina. Automaatiojärjestelmien rakentaminen tapahtuu tyypillisesti yhteistyönä, jossa on mukana myös ohjelmistoyrityksiä. Tietoliikennealalla uusimpien päätelaitteiden avoimet rajapinnat, joilla pyritään mm. Internet-pohjaisten sovellusten yhteistoiminnallisuuteen, ovat nopeasti muuttamassa tätä alaa suljetusta ja laitekeskeisestä ohjelmistotuote- ja palvelupainotteiseksi. Lisäksi esimerkiksi pankki-, vakuutus- ja kaupalliset alat ovat Suomessa pitkälle tietoteknistyneet, mikä on näkynyt myös ohjelmistotuotteiden ja -palvelujen aseman kasvuna näillä aloilla. Mm. Parolinin (1999) mukaan kyse on toimialakehityksen seurauksena syntyvistä yhteistyöverkkojen ympärille rakentuvista liiketoimintaklustereista, joita yhdistävät informaatiovuot eivätkä fyysiset tuotevirrat. Tämä kehitys johtaa lopulta avoimiin ohjelmistomarkkinoihin, vaikka lähtökohtana olisivat olleet täysin suljetut ja laitekeskeiset kokonaistuotemarkkinat. 1.2 Tavoitteet ja toteutustapa Selvityshankkeen kolme keskeistä tehtävää olivat ohjelmisto- ja lähiklusterien nykytilan hahmottaminen, ohjelmistoliiketoiminnan kehittymisskenaarion laadinta ja toimenpide-ehdotukset. Näiden tehtävien perustarkoituksena oli koota yhteen tietoa, jotta Suomen ohjelmistoklusterin nykytilanteen ja kehittymisen arviointi olisi mahdollista. Arviointia varten hankittiin tietoa ohjelmistoteollisuuden ja lähialojen kehittymisestä paitsi Suomessa, myös valituissa vertailumaissa. Tuloksena on syntynyt ohjelmistoliiketoiminnan strateginen analyysi ja kehittymislinjaus, joka on kirjattu tähän raporttiin. Suomen ohjelmistoklusterista laadittiin kaksi tärkeää kehittämislinjausta SPIN-ohjelman käynnistämistä varten viime vuosikymmenen lopussa: Nukari ja Forsell (1999) sekä Autere ym. (1999). Lähialoilta on tehty useita erilaisia selvityksiä, kuten Baldauf ym. (2001) langattomasta tietoliikenneteollisuudesta. Lähialojen vaikutuksia ohjelmistoklusteriin ei kuitenkaan ole juuri selvitetty eikä kovin monen muun maan tilannetta kartoitettu tästä näkökulmasta. Esimerkiksi Baldauf ym. (2001) sijoittaa langattoman tietoliikenneteollisuuden klusterikartassa ohjelmistot vain laitevalmistajien hyödyntämäksi teknologiaksi. Toinen ilmeinen puute aiemmissa selvityksissä on ollut, ettei keskieurooppalaisia ja pohjoismaisia ohjelmistoliike- 1

12 toimintoja ole juurikaan verrattu suomalaisiin, joskin suomalaisten ohjelmistoyritysten pyrkimistä mailman suurimmalle maantietieteelliselle markkina-alueelle eli Yhdysvaltoihin on selvitetty useiden kehittämishankkeiden, konsultoinnin ja kokemustiedon avulla (vrt. Jacobsen ym. 2001). Suomalaisten ohjelmistoyritysten vertaaminen ruotsalaisiin tai vaikkapa tietyn saksalaisalueen yrityksiin on kuitenkin järkevää juuri liiketoiminnan kehittymistä ajatellen. Koska ohjelmistoklusterin kehitys hahmotetaan tässä raportissa osana laajempaa toimialojen muutosta, päästään toimenpidelinjauksissa pohtimaan lähialojen muuttumista erillisen ohjelmistoliiketoiminnan kehittymistä palveleviksi ja siten varsinaisen ohjelmistoalan kasvua edistäviksi. Tällaisia lähialoja ovat mm. tietoliikenne-, automaatioja elektroniikka-alat. Muutos näiden alojen ja ohjelmistoteollisuuden suhteissa on merkittävä eikä sen laajuuteen ja muutoksen nopeuteen ole kiinnitetty läheskään tarpeeksi huomiota. Ohjelmistoklusteria kuvataan tässä raportissa sekä määrällisesti että laadullisesti. Numeerista tietoa käytetään ensisijaisesti hahmottamaan suuruusluokkia ja kohdentamaan laadullisen tarkastelun huomio keskeisiin ilmiöihin. Yksi näistä on tyypillisen, pienen ohjelmistoyrityksen kyky valita oikea kasvupolku. Tietotekniikan palvelualan tilaston mukaan noin 80 % ohjelmistoyrityksistä on alle viiden hengen yrityksiä. Sama pätee muiden toimialojen ohjelmistoyksiköihin. Menestyäkseen ohjelmistoyrityksen pitäisi tuntea kohdemarkkinansa tarpeet ja toimintatavat, käyttämänsä teknologiat, hallita ohjelmistokehitystyön prosessit, osata jakelukanaviensa ominaisuudet ja tuntea kansainvälisen yritystoiminta. Miten muutaman hengen suuruinen yksikkö kykenee hallitsemaan kaiken tämän? Monesti ei lainkaan. Joskus sanotaankin ohjelmistoyritysten menestyksen olevan onnellisten sattumien summa. On tehty oikeita valintoja, oltu markkinoiden kehitykseen nähden oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Tämän selvitysraportti pyrkii hahmottamaan ohjelmistoalan ja liitännäisalojen kehittymistä kokonaisuutena. Tällaisesta markkina- tai toimialadynamiikasta pyritään tunnistamaan säännönmukaisuuksia, jotka tarjoavat ohjelmistoyksiköille tilaisuuden olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan, mikä voi johtaa uuden, kansainvälisesti merkittävän ohjelmistoyrityksen kehittymiseen. Samoin raportti tarkastelee niitä keinoja, joilla Tekes voisi edesauttaa tällaisen sattuman syntymistä mahdollisimman usein. Selvitysprojekti toteutettiin Oulun yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhteistyönä. Hankkeen vastuullisena johtajana toimi professori Juhani Warsta Oulun yliopistosta. Projektin muut jäsenet olivat professori Veikko Seppänen Oulun yliopistosta sekä professori Pasi Tyrväinen ja tutkija Aki Enkenberg Jyväskylän yliopistosta. Raportin kekeisestä sisällöstä eli Suomen toimialatiedon keruusta ja siihen perustuvasta markkinadynamiikan hahmottamisesta vastasi Pasi Tyrväinen. Juhani Warsta on koonnut tiedot ja laatinut arviot vertailumaista, Veikko Seppänen puolestaan jäsentänyt ehdotettuja toimintastrategioita ja toimenpiteitä, samoin kuin toiminut koordinaattorina raportin rakenteen määrittelyssä ja raportin useiden eri työversioiden tuottamisessa. Raporttiluonnoksen tarkastajana johtoryhmän jäsenten ohella toimi professori Jyrki Kontio Teknillisestä korkeakoulusta. Projektiryhmä esittää parhaat kiitoksensa johtoryhmälle ja kaikille muille työhön osallistuneille henkilöille ensiluokkaisesta yhteistyöstä ja asiantuntevasta palautteesta. 2

13 2 Ohjelmistoklusterin rakenne 2.1 Tarkastelunäkökulmat Selvityksessä käytettyjen tarkastelunäkökulmien perustana on, että ohjelmistoklusterin kehittymisen kannalta on oleellista kiinnittää huomio osaamisen kehittymiseen, mutta erityisesti kriittisen massan saavuttaminen klusterin kannalta keskeisillä osaamisalueilla. Ohjelmistokehityksen, ohjelmistoliiketoiminnan ja laajemman toimialaosaamisen lisäksi klusterin muodostumisessa tarvitaan ohjelmistoja omissa tuotteissaan ja palveluissaan soveltavien asiakastoimialojen osaamista. Tässä tutkimuksessa ohjelmistoklusterin kehittymistä pyritäänkin analysoimaan ja tulkitsemaan erityisesti ohjelmistoalan ja siihen liittyvien toimialaosaamisten keskittymien ja kehityspolkujen kautta. Ohjelmistoklusterilla nähdään siis olevan vahva vuorovaikutus muiden toimialaklusterien kanssa. Vaikka ohjelmistoja myydään myös suoraan kuluttajakäyttöön, yritykset ovat ohjelmistotuotteiden ja etenkin -palvelujen kannalta keskeisin ohjelmistojen hyödyntäjä. Ohjelmistoalan yritystoiminnan tarkastelu irrallaan muista toimialoista johtaa liian kapeaan näkökulmaan alan kehitykseen vaikuttavista tekijöistä. Viime vuosienkaan kiivasta kasvuvauhtia ei voida selittää yksin ohjelmistoteknologioiden muutoksella, vaan muiden toimialojen toimintamallien muutoksilla on kiinteät sidokset ohjelmistoalan kehitykseen. Esimerkiksi yhdysvaltalaisessa ohjelmistoliiketoiminnan tutkimuksessa ohjelmistoalaa ei usein tarkastellakaan omana kokonaisuutenaan, vaan pikemminkin tapana tuottaa haluttuja tuotteita ja palveluja muille aloille (vrt. Seppänen ym. 2001). Tämän selvityksen lähtökohtana onkin ollut katsoa ohjelmistoklusterin kehitystä paitsi ohjelmistoklusterin sisäisistä lähtökohdista, myös ja erityisesti muiden toimialojen kehittymisen näkökulmasta käsin. Yksityisten kuluttajien käyttöön erillisinä tarkoitettujen ohjelmistojen rooli jätetään selvityksessä vähemmälle huomiolle. Ohjelmistoklusterin kehityksestä luodaan tarkempi kuva analysoimalla ohjelmistoyritysten ja muiden toimialojen yritysten välisiä vuorovaikutuksia, joita havainnollistaa kuva 1. Kysyntä ohjelmistotuotteille ja ohjelmistojen kehityspalvelulle vaihtelee toimialoittain, ja tämä ohjaa ohjelmistoalan yritysten panostuksia ja kasvua. Osa ohjelmistoyritysten lopputuotteista myydään suoraan kuluttajille, kun taas lähes poikkeuksetta ohjelmistokehityspalvelujen asiakkaat ovat jonkin muun toimialan yrityksiä. Sovellusvuorauksen (ASP-palvelut) osuus toimialalla on vielä varsin vähäinen. Käytännössä sellaiset vahvat ja kehitykseen panostavat toimialat, jotka ostavat eniten ohjelmistopalveluja ja -tuotteita, ohjaavat ohjelmistoklusterin kehitystä sen lähitoimialoina ja niistä myös eriytyy hyvin todennäköisesti ohjelmistoklusteriin uusia yrityksiä ja liiketoimintoja. Suomessa vahvoja lähitoimialoja ovat olleet 1970-luvulla automaatioala, 1980-luvulla elektroniikka-ala ja 1990-luvulla tietoliikenneala ja telepalvelut. Kehitykseen ovat vaikuttaneet varsin vahvasti myös kaupan, pankki- ja rahoitustoiminnan sekä viestintäalan tarpeet ja ratkaisut. Vastaavasti, esimerkiksi Saksassa autoteollisuus ja Israelissa Ohjelmistoalan yritykset Spin-off Ulkoistus Ohjelmistoyksiköt Ohjelmistotuotteet Ohjelmistokehitys ASP-palvelut Ohjelmistokehitys Ohjelmistotuotteet ASP-palvelut Työ Ohjelmisto ASP-palvelu Muiden alojen yritykset Kuva 1. Ohjelmistoalan yritysten ja muiden yritysten välisiä vuorovaikutuksia. 3

14 puolustus- ja siihen läheisesti liittyvä elektroniikkateollisuus ovat vahvoina lähialoina edistäneet ohjelmistoalan kasvua. Yhdysvalloissa ovat puolestaan maailman suurimmat kuluttajien markkinat ja suuryritysten prosessitarpeet ovat vaikuttaneet paljon ohjelmistoalan kehitykseen. Ohjelmistotuotteiden kehittäminen ja myynti muodostavat Suomessa vasta noin neljänneksen ohjelmistoyritysten työmäärästä ja liikevaihdosta, mutta niihin on viime vuosina panostettu merkittävästi. Ohjelmistoalan kehittyessä ohjelmistotuotteiden suhteellinen osuus suomalaisissa ohjelmistoyrityksissä nousee lähemmäs kansainvälistä tasoa. Valtaosa liiketoiminnasta on kuitenkin yhä ohjelmistokehityspalveluja, joilla korvataan muiden toimialojen asiakasyritysten omaa ohjelmistokehitystyötä niiden tehdessä joko tuotteitaan tai ottaessa käyttöön toimintaansa tukevia tietojärjestelmiä. Ohjelmistoyritykset toimivat siis muiden alojen yritysten asiantuntijaresurssivarastona. Viime vuosina sekä ohjelmistokehitystyötä että kehitettyjen ohjelmistojen tukipalveluja on toisaalta ulkoistettu ohjelmistoyrityksiin. Asiakasyrityksissä on usein ensin perustettu ohjelmistoyksiköitä, joista on sitten syntynyt spin-offeina uusia ohjelmistoyrityksiä tai olemassa olevien ohjelmistoyritysten uusia liiketoimintayksiköitä. Tämän selvityksen kannalta keskeisiä kysymyksiä onkin hahmottaa: Miten suuri osa ohjelmistotuotteista ja ohjelmistokehitystä tehdään muissa kuin ohjelmistoalan yrityksissä? Tuleeko ohjelmistoyritysten osuus kasvamaan ja lisääntyykö ohjelmistotuotteiden osuus? Millä toimialoilla on potentiaalia kehittää menestyvää ohjelmistoliiketoimintaa? Mitkä tekijät vaikuttavat keskeisesti ohjelmistoliiketoiminnan syntyyn ja menestykseen? Millä kriteereillä suunnattuina Tekesin ja muiden tahojen panostukset parhaiten auttaisivat ohjelmistoklusterin ja lähialojen ohjelmistoliiketoiminnan kehittymistä ja kasvua? 2.2 Ohjelmistoalan luokittelu Ohjelmistoalan ja sen lähialojen välinen rajanveto on varsin sumea. Tässä selvityksessä ohjelmistoalan katsotaan muodostuvan sellaisesta liiketoiminnasta, joka sisältää ohjelmistokehitystä. Tämä voi tapahtua ohjelmistotoimialan yrityksissä tai muiden toimialojen yrityksissä. Käytettävissä olevien tietolähteiden soveltuvuus näin rajatun ohjelmistoalan arviointiin on kuitenkin hankalaa ainakin neljästä eri syystä, ks. myös Kviselius (2003) ja kappale 6.2: Tilastojen toimialaluokittelut. Tilastojen kokoamisessa käytetyillä luokitteluilla on historiallisen taustansa eivätkä ne täysin vastaa uusia käyttötarkoituksia. Tämän selvityksen kannalta parhaat luokitukset ovat Suomen tilastokeskuksen toimialaluokitus TOL 722 (TOL 95 ja siitä eteenpäin) sekä OECD:n ja EITO:n tilastoissa esiintyvä NACE-luokitus Lisäksi toimialaluokitusten termejä tulkitaan yrityksissä eri tavoin. Esimerkiksi konsultoinnin ja ohjelmistojen suunnittelun ja valmistuksen tulkinnat ovat päällekkäisiä. Tilastoidun yksikön koko konserni, yritys vai liiketoimintayksikkö. Tilastot luokittelevat yrityksiä tai konserneja, eivät liiketoimintaa. Jos konsernin tai yrityksen päätoimiala ei ole ohjelmistoala, sen sisällä tehtävä ohjelmistoliiketoiminta ei näy tilastoissa mitenkään. Vastaavasti, ohjelmistoalan yrityksiksi tilastoiduissa yrityksissä tehdään jossakin määrin esimerkiksi käännösliiketoimintaa. Tässä selvityksessä on pyritty keräämään tietoa liiketoimintayksikön tasolla, riippumatta konserni- ja yritysrakenteesta. Tilastoidun yksikön toiminnan sijaintimaa. Yritysten ja konsernien tiedot eivät välttämättä erittele ohjelmistoliiketoimintaa tai liiketoiminnan jakautumista eri maihin. Joissakin lähteissä tiedot on ansiokkaasti jaoteltu toimialoittain tai liiketoimiryhmien mukaan sekä maittain, mutta ei näiden yhdistelmänä. Näissäkään tapauksissa lähtötieto ei siis kerro suoraan kuinka suuri osa ohjelmistoliiketoiminnasta tehdään Suomessa. Samoin konsernien sisäiset siirtohinnoittelukäytännöt vaikuttavat tulokseen. Mittayksiköt henkilöt, liikevaihto, yritysten ja yksiköiden lukumäärä. Edellisten perusteella tilastoista saatavat luvut kuvaavat niiden konsernien ja yritysten kokonaisliikevaihtoa ja -henkilöstöä, joiden päätoimialaksi on luokiteltu ohjelmistojen suunnittelu. Suuremmissa konserneissa on kuitenkin ohjelmistoliiketoimintayksikköjä, jotka eivät näy näissä tilastoissa. Samoin muuta liiketoimintaa tukevan ohjelmistotuotteen hinnoittelu ei yleensä näytä ohjelmistoliiketoiminnan määrää, vaan liikevaihto kirjautuu päätuotteen liikevaihdoksi. Tässä tarkastelussa pääpaino on henkilöstön määrässä, sillä se kuvaa parhaiten uuden liiketoiminnan käynnistämiseen tarvittavan osaamisen olemassaolosta tietyssä yritysrajapinnassa. Kuva 2 esittää tämän selvityksen lähtökohtaa tilastomateriaalin käytössä. Ohjelmistoklusterin ytimen muodostavat päätoimialanaan ohjelmistoalan ilmoittavista yrityksistä ohjelmistotuotteisiin luokitellut yritykset (Suomessa TOL luokan Ohjelmistotuotteita kehittävät yritykset, kansainvälisesti luokka 72.2) sekä muiden toimialojen alle luokiteltujen yritysten ohjelmistotuotteita valmistavat liiketoimintayksiköt. Ohjelmistoalaan katsotaan kuuluvan osa ohjelmistotoimialan yrityksien liiketoiminnasta (henkilöstöstä ja liikevaihdosta) seuraavasti: ohjelmistojen suunnittelupalvelua tarjoavat yritykset (luokista TOL ja 72202) valtaosin; laitteistokonsultoinnin toimialan yrityksissä tehtävä ohjelmistokehitysosuus (721) ja tietojenkäsittelypalvelua harjoittavien yritysten ohjelmistokehitysosuus (723); samoin kuin muiden toimialojen yrityksistä sulautettujen ohjelmistojen kehitystyö, ohjelmistokonsultointi, sisäisten järjestelmien kehitystyön ohjelmistokehitysosuus ja itse kehitetyillä ohjelmistoilla tarjottavat palvelut. 4

15 Ohjelmistotoimialan yritykset Muiden toimialojen yritykset 721 Atk-laitteistokonsultointi 722 Ohjelmistojen suunnittelu, valmistus ja konsultointi Ohjelmistotuotteet ohjelmistojen suunnittelu Ohjelmistokonsultointi Ohjelmistotuotteet Sulautetut ohjelmistot Ohjelmistokonsultointi Sisäisten järjestelmien toteutukset ASP-palvelut 723 Tietojenkäsittely 724 Tietopankkitoiminta 725 Konttori- ja tietokoneiden korjaus ja huolto 726 Muu tietojenkäsittelypalvelu Kuva 2. Toimialaluokitusten suhde ohjelmistoalaan. Kuvassa 3 on hahmotettu niitä ohjelmistotyön arvoketjun toimintoja, joissa olevaa liiketoimintaa on laskettu kuuluvaksi ohjelmistoalaan. Rajaamisen perusteena on ensisijaisesti henkilöstöltä vaadittu ohjelmisto- (tuote-) liiketoimintaosaaminen. Kaikkien toimialojen liiketoimintayksiköissä tehty ohjelmistokehitys on aina laskettu mukaan ohjelmistoalaan. Ohjelmistokehityspalveluja tarjoavat yritykset löytyvät valtaosin toimialaluokista ja Näiden lisäksi ohjelmistojen räätälöinti-, konfigurointi- ja asennuspalvelu on laskettu mukaan yrityksen toimialasta riippumatta. Nämä aina mukaan lasketut toiminnot on esitetty yhtenäisellä viivalla. Katkoviivoilla esitetyistä toiminnoista on pyritty erottamaan ohjelmisto-osaamista vaativa osuus, joka on laskettu mukaan lukuihin. Ohjelmistotuotteita valmistavista yrityksistä mukaan on otettu sekä ohjelmistotuotekehitys että tuotteistaminen, samoin kuin ohjelmistoalan erityisosaamista vaativiksi katsotut osat tuotemarkkinointia, myyntiä ja jakelua. Näin ollen lähes koko toimialaluokan yritysten henkilöstö on yleensä laskettu mukaan arvioihin. Ohjelmistopalvelujen (Tietojenkäsittely 723) osalta on arvioitu niiden henkilöjen osuus, joilla on ohjelmistoalan erityisosaamista ja rajoituttu yrityksiin, jotka tarjoavat palveluja itse kehittämiinsä ohjelmistoihin perustuen. Kuvan mukaista jaottelua on sovellettu myös muiden toimialojen yrityksiin. Niissä ohjelmistoliiketoiminnan laajuutta on arvioitu samoilla perusteilla eli rajaamalla tarkastelu ohjelmistoalan erityisosaamista työssään käyttäviin henkilöihin, ja tämän liiketoiminnan liikevaihdolla. Kuvan mukaisesti ohjelmistoliiketoiminnan arvoketjun alkupäässä tapahtuvassa ohjelmistokonsultoinnissa ostetaan ohjelmointityötä tuntihinnalla tai ohjelmistoja kaikkine oikeuksineen (copyright) kiinteähintaista kertakorvausta tai rojalteja vastaan. Ostettu työ tai ohjelmisto voi tulla osaksi ostavan organisaation omaa tuotetta (tuotekehitysalihankinta), osaksi ostavan organisaation palveluprosesseja tai sisäiseen käyttöön. Arvoketjun puolivälissä ohjelmiston oikeuksien haltija voi luoda siitä ohjelmistotuotteen, valmistaa tuotteesta kopioita ja myydä niiden käyttöön oikeuttavia lisenssejä joko itse tai kolmansien osapuolien välityksellä. Arvoketjun loppupään ohjelmistokonsultoinnissa painopiste on ohjelmistotuotteen konfiguroinnissa asiakastarvetta vastaavaksi ja liityntöjen toteuttamisessa muihin järjestelmiin, samoin kuin käyttöönotossa, koulutuksessa ja järjestelmän käytön hallinnassa. 5

16 Palvelukuvaus ml. ohjelmisto Palvelutapahtuma Palvelusuorite (SW as a service) Tuotemarkkinointi (tuotemääritys, markkinointi) Ohjelmisto = rajattu toiminnallinen kokonaisuus ohjelmia Tuotteen vaatimusten kuvaus Ohjelmisto- (tuote-) kehitys Ohjelmistokonsultointi Ostetaan: työtä ohjelmisto + copyright Sulautus palveluun Ohjelmisto + Copyright Sulautus laitteistoon Tuotekuvaus ml. sulautettu ohjelmisto Tarjoaminen palveluna Ohjelmakopioiden valmistus jakelu ja myynti Laitteiden valmistus, jakelu ja myynti Ohjelmistolla toteutettu palvelu (ASP) Tuotekopio + Lisenssi Laite ml. sulautettu ohjelmisto Ohjelmistotuote = tuotekopio + lisenssi 723 Tietojenkäsittely Ohjelmistotuotteet Kuva 3. Ohjelmistoliiketoiminnan arvoketjun keskeiset toiminnot (pyöristetyt suorakaiteet) ja tuotteet (neliöt) sekä toimialaluokittelun kohdentuminen niihin. Ohjelmistotuotteen katsotaan tässä yhteydessä sisältävän tuotekopion ja sen käyttöön oikeuttavan lisenssin. Tämän lisäksi ohjelmistotuote on yleensä erikseen asennettavissa ja päivitettävissä. Ohjelmistotuote myydään usein itsenäisenä ohjelmistotuotteena ilman laitteistoa, mutta se voidaan myydä myös osana laitteistoa tai palvelua. Taulukko 1 havainnollistaa ohjelmistotuotteen olomuotoja. Riveillä on ohjelmistotuotteen olomuoto sen ollessa osana näitä tuotteita. Sarakkeet erottelevat, mistä asiakas maksaa. Kahden oikeanpuoleisimman sarakkeen tuotteet ovat tulkittavissa kaupallisiksi ohjelmistotuotteiksi lisenssistä saatavan maksun perusteella. Taulukon solut kertovat tuotekokonaisuuden nimityksen ja lyhyen selityksen. (Laitteeseen) sulautettu ohjelmisto toimitetaan asiakkaalle osana laitetta tai järjestelmää. (Laitteeseen) sulautetun ohjelmistotuotteen käyttöoikeuslisenssi siirtyy erikseen hinnoiteltuna laitteen tai järjestelmän mukana asiakkaalle. Esimerkkejä ovat vaikkapa metsäkoneen ohjausjärjestelmän ohjelmisto tai PC-tietokoneeseen esiasennettu käyttöjärjestelmä, joka muuttuu itsenäisestä ohjelmistotuotteesta sulautetuksi laitetoimittajan tai jakelijan asennuksella. Palveluun sulautettua ohjelmistotuotetta ei myöskään yleensä hinnoitella erikseen asiakkaalle, poikkeuksena ovat esimerkiksi pankkipääteohjelmistojen lisenssimaksut. Taulukko 1. Tuotteet, jotka asiakas ostaa, kun tuotteen osana on ohjelmistotuote (tuotekopio + lisenssi). Ohjelmistotuotteen olomuoto loppuasiakkaalle Asiakas ei maksa lisenssistä Asiakas maksaa myös lisenssistä Asiakas maksaa vain lisenssistä Ohjelmisto palvelun osana (palveluun sulautettu ohjelmisto) Palvelu (ohjelmistolla toteutettu tai tuettu palvelu) Palvelu + lisenssi (ohjelmistolla tuettu palvelu) Software as service (ohjelmistolla toteutettu palvelu) Itsenäinen ohjelmisto Open source, Shareware, Freeware Ohjelmistotuote + palvelut (konfigurointi, asennus, koulutus ) Shrink wrap ohjelmistotuote (Laitteistoon-) sulautettu ohjelmisto Laite, järjestelmä (tuotekopio laitteen mukana) Laite + sulautettu ohjelmistotuote (erillinen lisenssimaksu ohjelmistotuotteesta) 6

17 2.3 Tiedon hankinta Suomesta Tässä raportissa olevat tiedot Suomen ohjelmistoalan tilasta on koottu useista lähteistä, kohteena sekä ohjelmistotoimialan yritykset että muiden toimialojen suurempien yritysten ohjelmistointensiiviset yksiköt ja julkishallinto. Tietoja kerättiin yrityskohtaisesti lomakkeilla, toimialakohtaisilla haastatteluilla sekä aiemmista ohjelmistoalan ja toimialaklusterien selvityksistä. Tehdyssä lomakehaastattelussa kohteena oli 348 suurinta ohjelmistotoimialalle luokiteltua yritystä ja 321 suurta konsernia. Konsernien joukossa olivat 250 Suomen suurinta yritystä ja 71 ohjelmistointensiivisiksi tulkittua yritystä Talouselämä-lehden 500 suurimman konsernin listauksen sijaluvuilta Lomakekyselyllä saatiin tietoja 75 konsernin konsernitasolta ja/tai liiketoimintayksikkökohtaisia tietoja ohjelmistointensiivisistä yksiköistä. Haastatteluosiossa käytiin läpi keskeiset yritykset 24 päätoimialalta, suurimmat ohjelmistoyritykset, suurimmat t&kkehitykseen panostavat yritykset, julkishallinto sekä alan työntekijä- ja työnantajajärjestöt. Näillä yhteensä 52 haastattelulla kartoitettiin kunkin toimialan kehitystilanne ja keskeiset ohjelmistokehityskeskittymät sekä koottiin muuta alan kehitystä kuvaavaa tietoa. Toimialakohtaisten arvioiden lisäksi edellisten tietojen perusteella muodostettiin arviot kaikkien 675 kohdeyrityksen ohjelmistotyölle, -liikevaihdolle, -henkilöstölle, jne. Tämä arvio koski yritysjoukkoa, jolla on työntekijää ja M :n määrä liikevaihtoa. Koko Suomen ohjelmistoalaa koskevat arviot muodostettiin yhdistämällä tähän tiedot ohjelmistoyritysten koko- ja henkilöstöjakaumasta, pkyritysten tyypillisestä panostuksesta ohjelmistokehitykseen ja julkishallinnon ohjelmistopanostuksesta. 2.4 Ohjelmistoalan yleiskuva Suomessa Tässä selvityksessä kerätyn aineiston perusteella, kuvan 2 rajauksen ja kuvan 3 jaottelun mukaisesti, ohjelmistoala Suomessa näyttää vuoden 2003 alun lukujen valossa osapuilleen Kuvan 4 mukaiselta. Kokonaisuudessaan ohjelmistoammattilaisia on alalla arviolta vajaa , joista noin puolet on toimialaltaan ohjelmistotoimialan yrityksissä ja toinen puoli muiden alojen yrityksissä. Ohjelmistotuoteliiketoimintaan liittyvissä tehtävissä on hieman vajaa neljännes henkilöistä. Näistä noin ihmisestä vajaa kaksi kolmasosaa on ohjelmistoalan yrityksissä, reilu kolmannes muiden toimialojen yrityksissä. Muiden toimialojen yrityksien vajaasta henkilöstä yli puolet työskentelee sulautettujen ohjelmistojen kehitykseen liittyvissä tehtävissä. Myös enemmistö näiden yritysten ohjelmistotuotteista on sulautettuja ohjelmistotuotteita. Organisaatioiden sisäisten ja asiakasprosesseihin liittyvien järjestelmien parissa työskentelee toiseksi suurin joukko, kolmas suuri ryhmä muodostuu ohjelmistotuotteiden kehityksestä. Ohjelmistotoimialan yritykset Muiden toimialojen yritykset Atk-laitteistokonsultointi ~ Ohjelmistotuotteet Ohjelmistotuotteet, Sulautetut ohjelmistot Sulautetut ohjelmistot Ohjelmisto konsultointi Ohjelmistokonsultointi Sisäisten järjestelmien toteutus Tietojenkäsittely ASP-palvelut Ohjelmistoihin liittyvä vuotuinen työ Suomessa yhteeensä lähes htv. Tästä ohjelmistotuotteiden parissa tehtävä työ yhteensä noin htv. Kuva 4. Arvio ohjelmistoalan henkilöstöstä Suomessa vuoden 2003 alussa. 7

18 Jos henkilömäärien sijasta tarkastellaan ohjelmistoliikevaihtoa, tarkastelussa on entistä suurempia epävarmuustekijöitä. Kuva 5 havainnollistaa arvioitua lopputulosta. Ohjelmistotoimialan yritysten osalta käytettävissä on tilastoja, joiden perusteella voidaan antaa kohtuullisen tarkkoja arvioita suuruusluokista. Sen sijaan muiden toimialojen yrityksissä liiketoiminnan lukuja ei yleensä eritellä eikä koota erikseen ohjelmistojen osalta. Tämä on tilanne myös sellaisten järjestelmien ja tuotteiden osalta, joihin liittyviä ohjelmistoja myydään vaihtoehtoisesti sulautettuina ohjelmistotuotteina, ohjelmiston muina käyttöoikeuksina, asiakaskohtaisina toteutuksina tai räätälöityinä kokonaisuuksina, joihin liittyy monimutkaisempia lisensointi- tai rojaltijärjestelyjä. Tällaisten ohjelmistoosatuotteiden hinnoittelu tehdään yleensä tapauskohtaisesti eli ne hinnoitellaan järjestelmän osatuotteina, lisämoduuleina tai optioina, mutta saatetaan myös tarjota ilmaiseksi tai listahintaa merkittävästi edullisemmin jonkin kokonaistoimituksen osana. Muiden toimialojen ohjelmistotuoteliikevaihtoa on näistä syistä käytännössä erittäin vaikea hahmottaa, mutta sen arvioitiin olevan suuruusluokkaa 600 M. Vastaavasti lähinnä telealan tuotteista koostuvan ohjelmistoilla toteutettujen palvelujen joukon arveltiin tuottavan liikevaihtoa noin 400 M, joten kokonaisuutena ohjelmistoalan liikevaihto ylittänee 4 miljardia euroa. Ohjelmistotoimialan yritykset Muiden toimialojen yritykset Atk-laitteistokonsultointi > M Ohjelmistotuotteet Ohjelmistotuotteet noin M Sulautetut M ohjelmistot 500+ M Muut sulautetut ohjelmistot Ohjelmisto konsultointi M Ohjelmistokonsultointi Tietojen käsittely ASP-palvelut, verkkopalvelut Ohjelmistoihin liittyvä liikevaihto yhteensä yli M. Tästä ohjelmistotuotteiden liikevaihto yhteensä noin M. Kuva 5. Ohjelmistoalan liikevaihdon suuruusluokkia Suomessa vuoden 2003 alussa. 8

19 3 Ohjelmistoklusterin kehittyminen 3.1 Ohjelmistoalan eriytyminen arvoketjussa Suomalaiset ohjelmistotoimialan yritykset ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina, osana kansainvälistä tieto- ja viestintäteollisuuden kehittymistä. Erityisesti kyse on Suomessa tietoliikennetuotteiden ja -järjestelmien veturiyrityksen Nokian kasvusta, mutta myös muiden toimialojen yritysten ohjelmistotarpeiden lisääntymisestä ja niiden tuotteiden ja järjestelmien perustumisesta yhä enemmän ohjelmistoratkaisuihin. Osansa kehitykseen on varmasti myös kansallisilla kehittämistoimilla, jotka ovat liittyneet paitsi ohjelmistoyritysten teknologia- ja tuotekehitystaitojen parantamiseen, myös globaalin liiketoiminnan ja erityisesti Yhdysvaltojen markkinoiden parempaan ymmärtämiseen. Voimakkaassa kehitysvaiheessa oleva ohjelmistoala on kokenut ja kokee edelleen suuria muutoksia. Yksi tapa havainnollistaa kehitystä on kuvan 6 mukaiset ohjelmistoalan henkilöstösiirtymät. Selvyyden vuoksi kuvasta on jätetty pois suuret tuoteyritykset ja pienet palveluyritykset, joissa henkilöstösiirtymiä on ollut vähemmän. Erityisiä piirteitä muutoksessa ovat liiketoiminnan eri ryhmien väliset henkilöstösiirtymät. Näihin liittyviä tietoja koottiin tässä selvityksessä muun muassa yritysten julkisista tilinpäätöstiedoista. Koska yrityskauppojen euromääräiset summat eivät ole olleet klusterikokonaisuuden kehityksen kannalta oleellisia, tarkastelu on kuvassa rajoitettu Pienet tuoteyritykset ~ Tuote-LT ~5000 Tietotekniikan palveluyritykset ~ Palvelu-LT ~ Ulkoistus ~5/ Tuote-LT ~5000 Muiden toimialojen ohjelmistokehitys Kuva 6. Arvio ohjelmistoalan henkilöstömuutoksista vuosituhannen vaihteen jälkeen. henkilöstömääriin. Tarkastelujaksona on kolmen vuoden aika vuodesta 1999 vuoden 2002 loppuun. Tällä jaksolla liiketoimintaryhmien välillä on tapahtunut runsaasti henkilöstösiirtymiä. Muiden toimialojen yrityksistä on ulkoistettu osaksi suurempia IT-palveluyrityksiä arviolta noin henkilöä (5 000 ). Muista arvioista poiketen tämä luku sisältää myös merkittävästi IT-infrastruktuurin ylläpitohenkilöstöä. Virta takaisin muiden toimialojen yrityksiin on toistaiseksi ollut suhteellisen pientä ulkoistukseen verrattuna. Osana ulkoistusta ovat olleet myös mm. konsulttiyritysten kanssa perustetut yhteisyritykset, joissa liiketoimintavastuu siirtyy IT-toimialan yritykselle, mutta yhteisyrityksen äänivalta jää entiseen emoyritykseen. Suuret IT-toimialan palveluyritykset ovat kyseisellä kolmen vuoden jaksolla myös hankkineet lähes kaksisataa pienempää ohjelmistoalan yritystä, joiden henkilömääräksi arvioidaan noin Tyypillisesti hankitut yritykset ovat olleet hengen tuotepohjaista liiketoimintaa harjoittavia yrityksiä, jotka ovat saaneet uudesta isäntäyrityksestä markkinakanavan tuotteelleen. Vastaavasti isäntäyritys on täydentänyt hankitun yrityksen tuotteilla tai palveluilla omaa tarjoomaansa. Tyypillisesti isäntäyritys kerää liikevaihdostaan kuitenkin vain ehkä kolmas kuudesosan tuotepohjaisella ohjelmistoliiketoiminnalla ja loput konsultoinnilla. Näistä suurempiin IT-taloihin ostetuista ohjelmistoyrityksistä noin puolella on taustalla jonkin muun toimialan yritys, josta se tai sen keskeiset toimijat ovat irrottautuneet muutaman viime vuoden aikana. Toinen puoli ostettuja pieniä ohjelmistotuoteyrityksiä on luokiteltavissa lähinnä teknologiatai resurssilähtöisiksi yrityksiksi, ts. niiden taustalla on esimerkiksi julkisin varoin toteutettu tutkimus- tai kehityshanke tai yrityksen perustajien tietotaitoon ja itsensä työllistämiseen perustuva pienyrittäjyys luvun lopun markkinatilanteessa kysyntää ohjelmisto-osaamiselle oli niin paljon, että kaikista pienimmätkin yritykset löysivät varsin helposti yhden tai muutaman asiakkaan, joiden varaan liiketoiminta voitiin varsin pienellä riskillä perustaa ja kasvattaa. Source Code Finlandin tekemässä nuorten suomalaisten ohjelmistoyritysten kartoituksessa (Annala 2002) käytiin läpi 116 pientä ohjelmistoyritystä, joista vain muutamassa oli yli 10 työntekijää, suurin ryhmä oli 1 3 hengen mikroyritykset. 51 näistä mikroyrityksistä oli lähtenyt yleistämään yhdelle asiakkaalle toteutettua ainutkertaista ratkaisua yleisemmäksi tuotteeksi tai palveluksi. 30 yrityksen 9

20 keskeinen idea oli syntynyt oman toiminnan tehostamisesta esimerkiksi ohjelmistotyökalun avulla. Kyseisistä pienistä yrityksistä vain 15 oli tulkittavissa muiden toimialojen yritysten spin-offeiksi. Vastaavasti, vain 20 oli tulkittavissa keksinnön tai kovan t&k-innovaation pohjalta toimiviksi teknologiayrityksiksi. Valtaosalla näitä yrityksiä ei ollut juurikaan liikevaihtoa eli niiden tie ostokohteeksi tarvittavaan hengen kokoon tulee viemään kohtuullisen kauan ilman ulkoista rahoitusta. Ohjelmistoresurssien kysynnän kuumimmassa vaiheessa 1990-luvun lopussa monet pienet ohjelmistosuunnittelupalveluja tarjoavat yritykset pystyivät vastaavaan vuodessa tai parissa. Vastakkainen suunta eli pienten tuotepohjaisten tai tuoteja palveluyritysten irtoaminen suuremmista IT-taloista on myös ollut merkittävää erityisesti jakson loppupuolella, kokonaismäärältään se on lähes puolet fuusioituneiden yritysten määrästä. Tämä kehitys liittyy yleensä IT-talojen haluun saada liiketoimintansa kannattavaksi keskittymällä omaan ydinalueeseensa. 3.2 Ohjelmistot muiden toimialojen näkökulmasta Toimialayritysten kehityskaari Suomessa Useilla toimialoilla lähes kaikissa yrityksissä oli havaittavissa yhtenevä kehityskulku niiden tavassa hyödyntää informaatioteknologiaa. Kuva 7 esittää tällaista kehityskaarta ohjelmistotyön määrää kuvaavana kaaviona, suhteutettuna liikevaihtoon ja edeten ajassa vasemmalta oikealle. Kehityksen alkuvaiheessa ohjelmistotyö kasvaa noususuhdanteessa tai kun yritys käyttää omia resurssejaan hyödyntääkseen informaatioteknologian tuomia uusia mahdollisuuksia palvelujensa tai tuotteidensa kehittämiseen. Ensimmäisessä vaiheessa kehitys on toimialan innovatiivisten yritysten sisäistä organisaatiokohtaisten ratkaisujen kehittämistä. Toisessa vaiheessa toimialan sisällä alkaa kehittyä samankaltaisia, keskenään kilpailevia ohjelmistoratkaisuja, joiden välinen kilpailu lisää panostusta ohjelmistokehitykseen. Intensiivisen kehitysjakson harjalla yrityksestä saattaa irtautua ohjelmistotuotepohjaisia tai tuote- ja palveluliiketoimintaa harjoittavia yrityksiä. Kehityskaaren ensimmäisessä vaiheessa nämä ovat useilla toimialoilla olleet mikroyrityksiksi luokiteltavia yhden tai muutaman hengen yrityksiä, joiden kantavana voimana on ollut toimialaosaaminen, tuoteidea tai muu henkilökohtainen ammattitaito, jota on myyty lähinnä entiselle työnantajayritykselle. Kehityksen toisessa vaiheessa yrityksen ja toimialan kehittyessä yrityksestä erkanevat tai sen sisällä eriytyvät spin-off -liiketoiminnot ovat suurempia ja alkavat hakea myös muita asiakkaita ja käyttää muita markkinointi- ja jakelukanavia kuin emoyritys. Vastaavasti toimialan laskusuhdanteen aikana yrityksen sisäisen ohjelmistointensiivisen työn volyymi putoaa. Ensimmäisessä vaiheessa tämä tapahtuu henkilöiden siirtyessä toisiin tehtäviin samassa yrityksessä tai toisiin yrityksiin. Kehityksen toisessa vaiheessa organisaation ollessa suurempi työn volyymi vähenee ohjelmistokehitysryhmän tai -osaston ulkoistuksen kautta. Jos yrityksen sisäisen IT-toiminnon koko on alle 50 henkilöä, ratkaisuna on yleensä suoraviivainen ulkoistus. Yli 50 henkilön yksiköissä toimintamallina on taas usein yhteisyritysmalli, jossa emoyritys säilyttää äänivallan ja IT-palvelutoimintayritys on liiketoimintavastuussa yhteisyrityksestä. Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 % liikevaihdosta Mikroyritys Yritysten sisäinen IT Murrosvaihe Spinoff Spinoff Spinoff Yhteisyritys Aika Ulkoistus IT -palvelutoimintayritys Kuva 7. Yritysten ohjelmistokehityksen toimialakohtainen kehityskaari. 10

Ajatuksia ohjelmistoliiketoiminnan nykytilasta

Ajatuksia ohjelmistoliiketoiminnan nykytilasta Ajatuksia ohjelmistoliiketoiminnan nykytilasta 11.4.2007 Ohjelmistoliiketoiminta -seminaari Pasi Tyrväinen, Prof. JY Sisältö Ohjelmistoala Pakko kansainvälistyä, mutta miten ja minne? Mihin suomalaiset

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa CxO Mentor Oy tutki hankesalkun hallintaa, projektitoimiston toimintaa ja kokonaisarkkitehtuurityötä maalis-huhtikuussa 2012

Lisätiedot

Tervetuloa OHJELMISTOLIIKETOIMINTA- PROJEKTI 2003

Tervetuloa OHJELMISTOLIIKETOIMINTA- PROJEKTI 2003 Tervetuloa OHJELMISTOLIIKETOIMINTA- PROJEKTI 2003 Eero Hyvönen Torstaisin tässä salissa A217, klo 16-20 Tarkemmat tiedot ja ohjeet WWW:ssä Vetäjät Eero Hyvönen (luennot, harjoitukset) Jukka Manner (harjoitukset,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet

ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet Puheenvuoro PPL:n Ennakointiseminaarissa 5.9.2013 / Sauli Sohlo / MA Instituutti Puheenvuoro perustuu 19.4.2013 julkaistuun raporttiin ICT-alan

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*)

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Timo Seppälä 27. Elokuuta, 2014; Helsinki *) This research is a part of the ongoing research project Value Creation and Capture The Impact of Recycling

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Comptel Corporation

Comptel Corporation Tähän esitykseen sisältyy nykytilanteeseen perustuvia, tulevaisuudennäkymiin liittyviä kannanottoja, jotka sisältävät erilaisia riskejä ja epävarmuustekijöitä. Tässä esityksessä annetaan ainoastaan tiivistelmä

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 Jukka Kääriäinen 18.11.2015 VTT, Kaitoväylä 1, Oulu Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 - seminaari Teollinen

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä Avoin lähdekoodi hankinnoissa 9.6.2016 Juha Yrjölä Mitä on avoin lähdekoodi? 1. Lähdekoodi tulee jakaa ohjelmiston mukana tai antaa saataville joko ilmaiseksi tai korkeintaan luovuttamiskulujen hinnalla.

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1-6/2012 Juha Varelius, toimitusjohtaja 09.08.2012 KATSAUSKAUDEN PÄÄKOHDAT Liikevaihto laski selvästi Liikevaihto 50,6 (65,7) miljoonaa euroa Q2 liikevaihto 24,5 (32,4) miljoonaa euroa

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta. Päättäjien metsäakatemia Majvik Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy

Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta. Päättäjien metsäakatemia Majvik Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta Päättäjien metsäakatemia Majvik 15.9.2010 Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy Maailmalla tapahtuu.. Perinteinen puunjalostus paperiksi

Lisätiedot

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta Liikkuvien työkoneiden etäseuranta TAMK IoT Seminaari 14.4.2016 2 1) IoT liiketoiminnan tukena 2) Iot ja liikkuvat työkoneet 3) Case esimerkit 4) Yhteenveto, johtopäätökset, tulevaisuuden näkymät Cinia

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-syyskuussa 10,2 prosenttia

Lisätiedot

the Power of software

the Power of software the Power of software Wapice teollisuuden ohjelmistokumppani on keskittynyt teollisuusyritysten ohjelmistoratkaisuihin ja tietojärjestelmien integrointiin. Tarjoamme turvallisen ja tehokkaan tavan ulkoistaa

Lisätiedot

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan Christian Grönroos, Raimo Hyötyläinen, Tiina Apilo, Heidi Korhonen, Pekka Malinen, Taina Piispa, Tapani Ryynänen, Iiro Salkari, Markku Tinnilä, Pekka Helle Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Pk-toimintaympäristökysely Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Työnantajayritysten tilannekuva 2 Omistajanvaihdosten pato kasvaa edelleen* 58 000 yritystä 16 000 yritystä Alkuvaihe Kasvu Vakaa toiminta

Lisätiedot

Paneelitoiminta osana arviointiprosessia. Tuomo Suortti Strategiset tutkimusavaukset info

Paneelitoiminta osana arviointiprosessia. Tuomo Suortti Strategiset tutkimusavaukset info Paneelitoiminta osana arviointiprosessia Tuomo Suortti Strategiset tutkimusavaukset info 28.1.2014 Paneeliarviointi osana strategisten tutkimusavausehdotusten arviointiprosessia Tekes pyytää suosituksen

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Digitaalinen talous perustuu ohjelmistoihin Aineettomat hyödykkeet (media, erilaiset oikeudet ja varaukset) luodaan, hallitaan ja kulutetaan ohjelmistoilla IoT

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

Tervetuloa OHJELMISTOJEN TUOTTEISTAMINEN JA LIIKETOIMINTA. Päivän ohjelma. Johdatusta ohjelmistoliiketoimintaan

Tervetuloa OHJELMISTOJEN TUOTTEISTAMINEN JA LIIKETOIMINTA. Päivän ohjelma. Johdatusta ohjelmistoliiketoimintaan OHJELMISTOJEN TUOTTEISTAMINEN JA LIIKETOIMINTA Eero Hyvönen Tervetuloa Torstaisin tässä salissa A217, klo 16-20 Tarkemmat tiedot ja ohjeet WWW:ssä Vetäjät Eero Hyvönen (luennot, harjoitukset) Jukka Manner

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Yritysten internetin käyttö välineenä työpanosten ostamisessa ja myymisessä

Yritysten internetin käyttö välineenä työpanosten ostamisessa ja myymisessä Vappututkimus 2012: Yritysten internetin käyttö välineenä työpanosten ostamisessa ja myymisessä 26.4.2012 Suomalaisen Työn Liitto Yritysten internetin käyttö välineenä työpanosten ostamisessa ja myymisessä

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I Partnership Monitor PARTNERSHIP MONITOR Partnership Monitor on menetelmä teollisuusyrityksille tuottavuuden lisäämiseksi ja liiketoiminnan kasvattamiseksi hyvin toimivien asiakas- ja toimittajasuhteiden

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden Sivu 1 (7) Kyseessä on projektin väliraportti jaksorahoitusraportti loppuraportti PROJEKTIN TUNNISTETIEDOT Projektin nimi Lyhenne Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Diaarinumero Päätösnumero Raportointikauden

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Kesto: 1.1.2015 31.12.2017 Hallinnoija: Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija), muut toteuttajat: Nivala-Haapajärven, Raahen ja Ylivieskan seutukunnat

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset Vientiyritysten lukumäärä kasvussa 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Vientiyritysten

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Digitaalisuus teollisuuden uudistajana. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Alihankintamessut, Tampere

Digitaalisuus teollisuuden uudistajana. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Alihankintamessut, Tampere Digitaalisuus teollisuuden uudistajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Alihankintamessut, Tampere 17.9.2014 Digitaalisuus ravistelee kaikkia aloja Digitaalisuus Systeemiset muutokset ja liiketoimintaekosysteemit

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Paikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit. INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen 29.9.

Paikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit. INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen 29.9. Paikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen 29.9.2011 Antti Kosonen 6.10.2011 Miksi paikkatietoja lisensioidaan Paikkatiedot on historiallisesti

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Asiantuntija Kalevi Hiivala Sivu 1 19.2.2015 Esityksen sisältö Yleistä maaseudun yritystuesta Investointituki Perustamistuki Valintakriteerit Hakeminen

Lisätiedot

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6. TalokeskusYhtiötOy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA

Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA 20.01.2004 Sisältö Kolmas teollinen vallankumous Tietotekniikan diffuusiovaihe Tietoliikenteen näkymät Suomesta johtava soveltaja? Johtopäätökset

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Seinäjoki 22.04.2008 Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus

Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus 1. EAKR-projektihakemuksessa oli lueteltu ryhmä yrityksiä esimerkkeinä. Onko kyseisiltä yrityksiltä tai laajemmin suoritettu tarkempaa

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari Sosiaali- ja terveyspalvelut Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen HANKI PAREMMIN Julkiset

Lisätiedot

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen LUC-palvelupiste Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen Taustat - Konsernin strategiasta (2009) löytyy toiminta-ajatus Palvelut tuotettava pääosin yhdessä - Yhdeksi kehityskohteeksi

Lisätiedot

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus 24.8.2016 Hakuprosessi Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin 4. Lataa oma hakemuksesi osallistujaportaaliin

Lisätiedot

ICT kiinteistöliiketoiminnassa

ICT kiinteistöliiketoiminnassa TÄHÄN VOI LISÄTÄ HALUTUN TEEMATEKSTIN ICT kiinteistöliiketoiminnassa Kiinteistöhallintaohjelmistojen yleiskatsaus Pekka Metsi JP-Talotekniikka Oy Kiinteistöhallinta KIINTEISTÖTIETO- JÄRJESTELMÄT / TOIMINTOMODUULIT

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yhtiökokous 13.3.2014 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Liiketoiminnan kehitys vuonna 2013 Haastava taloudellinen toimintaympäristö läpi koko vuoden. Kilpailu kiristyi

Lisätiedot

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon SAP Finug, 9.9.2015 Emil Ackerman, Quva Oy Quva Oy lyhyesti Quva kehittää innovatiivisia tapoja teollisuuden automaation lisäämiseksi Internetin

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Strategia 2020 Strategiatyön keskeiset johtopäätökset

Strategia 2020 Strategiatyön keskeiset johtopäätökset Strategiatyön keskeiset johtopäätökset KPY:n nykyistä visiota, toiminta-ajatusta ja arvoja ei ole tarpeen olennaisesti muuttaa Strategisesti KPY profiloituu jatkossa yhä vahvemmin pitkän aikavälin teolliseksi

Lisätiedot

Teollisuuden varastotilasto

Teollisuuden varastotilasto Teollisuus 2011 Teollisuuden varastotilasto 2011, 3. neljännes Teollisuuden varastojen arvot laskivat 2,4 prosenttia vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä Teollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2011

Lisätiedot

Pertti Pennanen License 1 (7) EDUPOLI ICTPro1 23.10.2013

Pertti Pennanen License 1 (7) EDUPOLI ICTPro1 23.10.2013 License Pertti Pennanen License 1 (7) SISÄLLYSLUETTELO Lisenssien hallinta... 2 Lisenssisopimus... 2 Yleisimmät lisensiointimallit... 2 OEM lisenssi... 3 Kelluva lisenssi... 3 Työasemakohtainen lisenssi...

Lisätiedot

Tavallisimmat kysymykset

Tavallisimmat kysymykset Autodesk Design- ja Creation Suite -paketit Tavallisimmat kysymykset Tässä dokumentissa on vastauksia tavallisimpiin kysymyksiin Design- ja Creation Suite -pakettien myynnin loppumisesta. 24.5.2016 Sisällysluettelo

Lisätiedot