Uutta liiketoimintaa lähialoilta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uutta liiketoimintaa lähialoilta"

Transkriptio

1 Toimialakehitys ohjelmistoteollisuuden vauhdittajana Uutta liiketoimintaa lähialoilta Pasi Tyrväinen, Juhani Warsta, Veikko Seppänen Teknologiakatsaus 151/2004

2 Toimialakehitys ohjelmistoteollisuuden vauhdittajana Uutta liiketoimintaa lähialoilta Pasi Tyrväinen Juhani Warsta Veikko Seppänen Teknologiakatsaus 151/2004 Helsinki 2004

3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 390 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä noin 35 teknologiaohjelmaa. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN X ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Paino-Center Oy, 2004

4 Esipuhe Ohjelmistoliiketoiminnan ja -markkinoiden muutos on niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin ollut nopeaa. Muutoksen taustalla ovat ja 1990-luvuilla tapahtuneet voimakkaat teknologiamurrokset, jotka ovat johtaneet ohjelmisto-, laitteisto- ja tietoliikennealustojen vakiintumiseen. Tämä vakiintuminen johti nopeasti monien yritysten omien perinteisten tietotekniikkaratkaisujen hylkäämiseen ja ohjelmistoyritysten tarjoamien tuotteistettujen ratkaisujen ja palvelujen käyttöön. Uusien tarpeiden myötä kehitys on johtanut kasvaviin ja suhteellisen yhtenäisiin maailmanlaajuisiin ohjelmistotuotteiden ja -palvelujen markkinoihin (ohjelmistotuotteiden maailmanmarkkinoiden koko on n. 250 miljardia euroa). Tietotekniikan käytön voimakkaan laajentumisen myötä nämä markkinat ovat kasvaneet % vuodessa ja kasvun odotetaan jatkuvan. Ohjelmistojen nousu keskeiseksi kilpailutekijäksi niin tuotteiden, tuotannnon kuin palvelujenkin kehityksessä on merkinnyt myös ohjelmisto-osaamisen tarpeen voimakasta kasvua varsinaisen ohjelmistoalan ulkopuolella. Kun ohjelmistoala työllistää Suomessa n henkilöä niin muiden alojen yritysten arvioidaan työllistävän lähes saman verran ohjelmistoammattilaisia. Elektroniikkateollisuuden ohella keskeisiä toimialoja ovat mm. tietoliikennepalvelut, koneenrakennus sekä palvelusektori. Näiden alojen tuotteiden ja tuotannon tietotekniikkaratkaisuissa odotetaan tapahtuvan alustojen ja rajapintojen vakiintumista ja tämän taas odotetaan johtavan uusiin ohjelmistoliiketoimintoihin vakiintumisen myötä avautuvilla markkinoilla. Uusien avoimien ja maailmanlaajuisten markkinasegmenttien syntyminen merkitsisi merkittäviä uusia mahdollisuuksia ohjelmistoalan yrityksille ja loisi syntyedellytyksiä merkittävälle joukolle uusia yrityksiä. Uusien markkinoiden syntymekanismien, murrosvaiheiden ja kehityskulun ymmärtämiseksi on tehty käsilläoleva selvitys. Selvitystyö toteutettiin Oulun yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhteistyönä. Professori Juhani Warstan johdolla tehtyyn työhön osallistuivat keskeisesti professori Pasi Tyrvänen Jyväskylän yliopistosta ja professori Veikko Seppänen Oulun yliopistosta. Selvitystyötä ohjasi johtoryhmä, johon kuuluivat puheenjohtajana Jari Still F-Secure Oyj:stä sekä jäseninä Juha Kainulainen Datium Oy:stä, Jarmo Matilainen Enfo Solutions Oy:stä, Antti Välimäki Metso Oyj:stä, Irmeli Lamberg Innopoli Oy:stä ja Matti Sihto Tekesistä. Tekes kiittää lämpimästi projektin johtoryhmää, raportin kirjoittajia ja kaikkia työhön osallistuneita henkilöitä. Tekes toivoo, että raportti toimii osaltaan rohkaisijana ja virikkeiden lähteenä ohjelmistoalan pidemmän aikavälin kehitystä analysoitaessa ja ennakoitaessa ja että se auttaa ymmärtämään kehityksen ja murrosvaiheiden lainalaisuuksia. Raportin suositusten ja toimenpide-ehdotusten lähtökohtana on ohjelmistoliiketoiminnan kasvun ja kansainvälistymisten edellytysten hakeminen muutos- ja murrosvaiheessa olevilta lähialoilta. Suositukset on kohdistettu ohjelmistoalan ja lähialojen yritysten ohella muille ohjelmistoalan ja sen lähialojen kehitykseen vaikuttaville yksityisen ja julkisen sektorin toimijoille. Helsingissä tammikuussa 2004 Teknologian kehittämiskeskus Tekes

5 Johtoryhmän saatesanat Globalisaatio avaa uusia mahdollisuuksia suomalaiselle ohjelmistoteollisuudelle. Tämä raportti auttaa meitä omalta osaltamme kiteyttämään ajatuksiamme erilaisten kehikkojen ja vertailuiden avulla. On ilmiselvää, että avautuvat globaalit mahdollisuudet eivät ole automaattisesti käytettävissämme, vaan meidän on itse tunnistettava niistä itsellemme sopivimmat. Meidän on myös määrätietoisesti kyettävä keskittämään ohjelmistotarjontamme ja kehitystoimenpiteemme saavuttaaksemme kansainvälistä menestystä. Raportissa olevat luvut: ohjelmistoklusterin rakenne, ohjelmistoklusterin kehittyminen sekä ohjelmistoliiketoimintamallit ovat raportin kokorajoituksen puitteissa erinomaisia yhteenvetoja esitetyistä asioista. Osasta niistä on jo tehty kirjoja ja tutkimuksia, mutta osa asioista on nykyisen tilanteen synnyttämiä ja toimivat siten pohjana tulevaisuudessa ilmestyville kirjoituksille. Tällaisen raportin tekeminen on jo itsellään aina antoisa oppimisprosessi. Lukijalle välittynee raporttia lukiessa monipuolisen asian lisäksi raportin tekijöiden into sekä johtoryhmän jäsenten kiinnostus. Uusia ajatuksia herättäviä lukuhetkiä kaikille!

6 Tiivistelmä Tässä raportissa käsitellään suomalaisen ohjelmistoteollisuuden tilannetta ja kehitysnäkymiä perustuen laajaan kotimaiseen tiedonkeruuseen ja valittujen vertailumaiden arviointiin. Tehdyn selvityksen tärkeimpiä lähtökohtia on ollut yhtäältä keskittyä varsinaiseen ohjelmistoteollisuuteen eli ohjelmistotuotteita ja -palveluita kehittäviin ja tarjoaviin yrityksiin, mutta toisaalta nähdä ohjelmistoteollisuus aiemmin tehtyjä selvityksiä laajemmin eli moneen muuhun toimialaan tiiviisti liittyvänä ja niiden kehityksestä vaiheittain eriytyvänä liiketoimintana. Ohjelmistoliiketoimintoja on kehittynyt ja kehittymässä mm. automaatio-, elektroniikka- ja tietoliikennealoilla. Juuri tällä hetkellä esimerkiksi älypuhelinten avoimet sovellusrajapinnat tarjoavat erinomaisia uusien ohjelmistotuote- ja palveluliiketoimintojen mahdollisuuksia. Ohjelmistosovellukset ovat jo varsin laajasti käytössä muun muassa finanssialoilla, joilla Suomessa on pitkät tietotekniikan hyödyntämisen perinteet. Myös perusteollisuuden eri sektorit kuten rakennus- ja energia-alat käyttävät varsin laajasti tietoteknisiä tuotteita ja järjestelmiä. Tästä huolimatta ohjelmistotuotteita ja -palveluita on tarkasteltu Suomessa lähinnä vain varsinaisen ohjelmistoalan yritysten näkökulmasta. Tähän on ollut hyviä perusteita ohjelmistoteollisuuden ja erityisesti ohjelmistotuoteliiketoiminnan kehittämisen kannalta. Nyt tehty selvitys osoittaa kuitenkin, että ohjelmistotuotteita ja -palveluita tuotetaan Suomessa paljon muillakin aloilla, joista vaiheittaisen toimialakehityksen kautta eriytyy liiketoimintaa ohjelmistoalalle. Tämä johtuu osin tietotekniikan yhdentymisen vaikutuksista, ennen muuta määrämuotoisten ohjelmistorajapintojen syntymisestä. Sellaiset tekevät ensin erikseen hinnoitellut ohjelmistotuotteet ja -palvelut mahdollisiksi järjestelmätoimituksissa ja erilaisten toimintaprosessien hallinnassa, sitten johtavat mahdollisesti liiketoiminnan spin-offiin varsinaiselle ohjelmistoalalle. Toisaalta kyse on eri toimialojen prosessien standardoitumisesta. Tämä tapahtuu usein ohjelmistoratkaisujen avulla, eli prosessi muuttuu palvelu- tai ohjelmistotuotteeksi. Jos ohjelmistotuotteeksi onnistutaan muuttamaan vakioitu toimialariippumaton prosessi, saattaa syntyä globaalin ohjelmistoliiketoiminnan menestystarina. Ohjelmistoklusteria kuvataan tässä raportissa sekä määrällisesti että laadullisesti. Edellistä käytetään ensisijaisesti hahmottamaan suuruusluokkia ja kohdentamaan laadullisen tarkastelun huomio toimialakehityksen kannalta keskeisiin ilmiöihin. Yksi näistä on tyypillisen pienen ohjelmistoyrityksen kyky valita oikea kasvupolku. Tietotekniikan palvelualan tilaston mukaan noin neljä viidesosaa ohjelmistoyrityksistä on pieniä alle viiden hengen yrityksiä. Sama koskee muiden toimialojen ohjelmistoyksiköitä. Menestyäkseen ohjelmistoyrityksen pitäisi tuntea kohdemarkkinansa tarpeet ja toimintatavat, käyttämänsä teknologiat, hallita ohjelmistokehitystyön prosessit, osata jakelukanaviensa ominaisuudet ja tuntea kansainvälinen yritystoiminta. Mikroyritys tai -liiketoimintayksikkö ei yleensä pysty hallitsemaan yksin tätä kaikkea, vaikka sillä olisi puolellaan onnellisten sattumien summa. Siksi on tärkeää, että ohjelmistoyrityksissä ja -liiketoimintayksiköissä osataan tehdä oikeita valintoja, ennen muuta olla markkinoiden kehitykseen nähden oikeaan aikaan oikeassa paikassa harjoittamassa markkinoiden luomisen tai valtaamisen kannalta oikeantyyppistä liiketoimintaa. Tämä selvitys pyrkii hahmottamaan ohjelmistoalan ja liitännäisalojen kehittymistä kokonaisuutena, kriittisten markkinamahdollisuuksien hyödyntämistä varten. Toimialadynamiikasta pyritään tunnistamaan säännönmukaisuuksia, jotka tarjoavat ohjelmistoyrityksille tilaisuuden olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan, mikä voi johtaa uuden, kansainvälisesti merkittävän ohjelmistoliiketoiminnan kehittymiseen. Samoin selvitys tarkastelee niitä keinoja, joilla Tekes voisi omalta osaltaan edesauttaa tällaisten tilaisuuksien syntymistä mahdollisimman usein. Raportissa esitetään joukko toimenpide-ehdotuksia perustuen ohjelmistorajapintojen ja toimintaprosessien vakioinnin ennakointiin, tarkoituksena hyötyä murroksista, joissa keskenään kilpailevista teknologia- ja prosessi-innovaatioista jalostuu tietyllä alalla tai toimialariippumattomasti laajasti käyttöön tulevia ohjelmistoratkaisuja. Käytännössä ehdotukset edellyttävät muun muassa nykyisen kaltaisten Tekesin toimialakohtaisten ja ohjelmistospesifisten teknologiaohjelmien uudentyyppistä yhdistämistä.

7 Muutosvaiheessa olevien toimialojen ohjelmistotuote- ja palveluliiketoimintoja tulisi aktiivisesti tukea, jäisivätpä ne toimialan sisälle tai muuttuisivat varsinaisen ohjelmistoalan liiketoiminnaksi. Suomalaisen ohjelmistoliiketoiminnan kasvua ja kansainvälistymistä tulisi hakea paitsi määrällisesti suurilta maantieteellisiltä markkinoilta, myös erityisesti muutosvaiheessa olevilta toimialoilta. Muuten kasvuodotukset saattavat jäädä täyttymättä tai satsaukset muuttua liiketoimintariskeiksi. Avainsanat Ohjelmistoteollisuus, ohjelmistotuotteet ja -palvelut, tietointensiiviset toimialat

8 Executive summary This report addresses the current situation and the future prospects of the Finnish software industry. The report is based on a study that was conducted in Finland in , but involved an evaluation of a few selected reference countries, too. One of the starting points of the study was to focus on software industry, that is on companies developing and providing either software products or software production services. The software industry was viewed as a broad industrial cluster, when compared to some earlier studies. In particular, this industry was considered to make actively use of the convergence of information technologies in many other industrial segments. Although it is useful to view the actual software product and production companies as a specific segment, it was recognised that software offerings are increasingly provided by many other segments, too. Industrial development may and should create a basis for the emerging software businesses to become self-sufficient, in other words to become part of the core software industry. The study shows clearly the fact that many of the segments that have been viewed mainly as the customers of software companies have entered the field of software businesses and produced software spin-off companies. One clear reason is technological convergence towards open and standardised software interfaces from closed manufacturer-specific and hardware-driven solutions. Such interfaces make it possible, in practice, to sell software products and services separately, as parts of larger systems. Another important driver for the development is standardisation of organisational processes in many industries by the means of software. In another words, a standard process is likely to become supported by or even turn entirely into a software product. If such a process becomes horizontal, or independent from specific customer segments, a great possibility for globally successful software products arise. The report ends with a set of suggestions to identify and make use of standardising software interfaces and organisational processes as a basis for software products and services. The suggestions indicate that software business and technology development programmes should be associated with such industrial segments that are envisioned to encounter strategic changes with respect to standard software interfaces and unifying organisational processes. In particular, support for the development of independent software businesses as spin-offs of such segments would strengthen early enough market creation and capture. Keywords Software business strategies, software products and services, industrial development

9 Sisällysluettelo Esipuhe Johtoryhmän saatesanat Tiivistelmä Executive summary 1 Johdanto Lähtökohtia Tavoitteet ja toteutustapa Ohjelmistoklusterin rakenne Tarkastelunäkökulmat Ohjelmistoalan luokittelu Tiedon hankinta Suomesta Ohjelmistoalan yleiskuva Suomessa Ohjelmistoklusterin kehittyminen Ohjelmistoalan eriytyminen arvoketjussa Ohjelmistot muiden toimialojen näkökulmasta Toimialayritysten kehityskaari Suomessa Ulkoistaminen ja palvelujen osto Kehitystä selittäviä tekijöitä Tuotteistus ja vertikaaliosaaminen Ohjelmistorajapintojen kehitysvaiheet Ohjelmistoliiketoimintamallit Tuote- ja suunnittelupalveluliiketoiminta Ohjelmistoliiketoiminta muiden toimialojen näkökulmasta Laitteisto- ja järjestelmärajapinnat ajureina Toimiala- ja horisontaaliprosessit ajureina Kuluttajamarkkinat ja ohjelmistoala ajureina Lähialojen kehitystilanne Johdanto Koneteollisuus Elektroniikka- ja automaatioalat Tietoliikenneteollisuus Telepalvelut Muut tietointensiiviset alat Muut toimialat ja julkishallinto Vertailumaiden tilanne Saksa Baden-Württemberg Ruotsi Tanska Israel Irlanti

10 7 Strateginen linjaus T&k-strategiat Markkina- ja liiketoimintastrategiat Yhteenveto Vertailu aiemmat selvitykset ja skenaariot Ohjelmistoalan selvitykset Tieto- ja viestintäalan kehittyminen ja osaamistarpeet Mobiiliklusterin arviot Vertailun johtopäätöksiä Toimenpidesuosituksia Yhteenveto Viitteet Liite Ohjelmistoalan ja lähitoimialojen kehitys vertailumaissa 1 Saksa - Baden-Württemberg Ruotsi Tanska Israel Irlanti Tekesin teknologiakatsauksia

11 1 Johdanto Käsillä olevan selvityksen taustana on Tekesin ohjelmistotuoteliiketoiminnan teknologiaohjelma Ohjelmistotuotteet SPIN Ohjelman valmistelun yhteydessä tehdyt selvitykset (Nukari ym ja Autere ym. 1999) loivat näkemyksen ohjelmistoliiketoiminnan kehityksestä teknologiaohjelman käynnistämisen tueksi. Ohjelman päättymisvaiheessa v käynnistettiin tuoreeseen ja laajempaan näkemykseen tähtäävä selvitysprojekti Ohjelmistoklusterin strateginen kehittymisarvio (OKSA). Selvityksen tavoitteeksi asetettiin Suomen ohjelmistoteollisuuden strateginen kehittymisarvio, jonka perustana olisivat osin jo julkaistut toimiala- ja yrityskohtaiset tiedot, mutta ennen muuta uudet toimiala- ja yrityskohtaiset tiedot ja valittujen vertailumaiden tarkastelu. 1.1 Lähtökohtia Projektin yksi tärkeä lähtökohta oli hahmottaa ohjelmistoliiketoiminta osana laajempia tietoteknistyvien alojen markkinoita, rakenteita ja tarjontakokonaisuuksia ja niiden muutoksia. Liiketoimintaa nähtiin syntyvän paitsi ohjelmistoteollisuuden ytimen eli ohjelmistoklusterin sisältä, myös yhä enemmän monilta lähialoilta, joihin ohjelmistoteollisuus on integroitunut ja jota kautta se ja muut alat uudistuvat. Tämä edellytti sekä selvityskohteen sopivaa rajausta että järjestelmällisiä tiedonkeruu- ja analysointitehtäviä. Ohjelmistoliiketoiminta hahmotettiin periaatteessa kuten Nukari ja Forsell (1999) sen tekivät jo ensimmäisessä suomalaisessa toimialan tilannetta ja kehittymistä hahmottavassa selvityksessä, ottaen kuitenkin huomioon edellä mainittu ohjelmisto- ja lähialojen yhdentyminen. Ohjelmisto- ja muiden alojen rajat ovat jo melkoisesti hämärtyneet, mm. elektroniikka-, automaatio- ja tietoliikennealat ovat siirtyneet yhä enemmän ohjelmistoriippuvaan liiketoimintaan, mutta sama muutos on meneillään myös useilla muilla toimialoilla. Tiettyjen alojen suurilla konserniyrityksillä on omia ohjelmistoliiketoimintayksiköitä, joita tulee voida verrata varsinaisen ohjelmistoklusterin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Ohjelmistoklusterin ja muiden alojen lähentymiseen ovat vaikuttaneet erityisesti avoimet ohjelmistorajapinnat, joiden myötä monet aiemmin suljetut ratkaisut ovat muuttuneet osatuotteista rakentuviksi kokonaisjärjestelmiksi. Samaan aikaan on tapahtunut merkittävää teollisten toimintaprosessien vakioitumista, mikä on helpottanut erillisten ohjelmistoliiketoimintojen kehittymistä. Esimerkiksi automaatioala jäsentyy tällä hetkellä niin, että sekä elektroniikka- että ohjelmistotuotteet ja -yritykset ovat näkyvästi esillä alan liitännäisklustereina. Automaatiojärjestelmien rakentaminen tapahtuu tyypillisesti yhteistyönä, jossa on mukana myös ohjelmistoyrityksiä. Tietoliikennealalla uusimpien päätelaitteiden avoimet rajapinnat, joilla pyritään mm. Internet-pohjaisten sovellusten yhteistoiminnallisuuteen, ovat nopeasti muuttamassa tätä alaa suljetusta ja laitekeskeisestä ohjelmistotuote- ja palvelupainotteiseksi. Lisäksi esimerkiksi pankki-, vakuutus- ja kaupalliset alat ovat Suomessa pitkälle tietoteknistyneet, mikä on näkynyt myös ohjelmistotuotteiden ja -palvelujen aseman kasvuna näillä aloilla. Mm. Parolinin (1999) mukaan kyse on toimialakehityksen seurauksena syntyvistä yhteistyöverkkojen ympärille rakentuvista liiketoimintaklustereista, joita yhdistävät informaatiovuot eivätkä fyysiset tuotevirrat. Tämä kehitys johtaa lopulta avoimiin ohjelmistomarkkinoihin, vaikka lähtökohtana olisivat olleet täysin suljetut ja laitekeskeiset kokonaistuotemarkkinat. 1.2 Tavoitteet ja toteutustapa Selvityshankkeen kolme keskeistä tehtävää olivat ohjelmisto- ja lähiklusterien nykytilan hahmottaminen, ohjelmistoliiketoiminnan kehittymisskenaarion laadinta ja toimenpide-ehdotukset. Näiden tehtävien perustarkoituksena oli koota yhteen tietoa, jotta Suomen ohjelmistoklusterin nykytilanteen ja kehittymisen arviointi olisi mahdollista. Arviointia varten hankittiin tietoa ohjelmistoteollisuuden ja lähialojen kehittymisestä paitsi Suomessa, myös valituissa vertailumaissa. Tuloksena on syntynyt ohjelmistoliiketoiminnan strateginen analyysi ja kehittymislinjaus, joka on kirjattu tähän raporttiin. Suomen ohjelmistoklusterista laadittiin kaksi tärkeää kehittämislinjausta SPIN-ohjelman käynnistämistä varten viime vuosikymmenen lopussa: Nukari ja Forsell (1999) sekä Autere ym. (1999). Lähialoilta on tehty useita erilaisia selvityksiä, kuten Baldauf ym. (2001) langattomasta tietoliikenneteollisuudesta. Lähialojen vaikutuksia ohjelmistoklusteriin ei kuitenkaan ole juuri selvitetty eikä kovin monen muun maan tilannetta kartoitettu tästä näkökulmasta. Esimerkiksi Baldauf ym. (2001) sijoittaa langattoman tietoliikenneteollisuuden klusterikartassa ohjelmistot vain laitevalmistajien hyödyntämäksi teknologiaksi. Toinen ilmeinen puute aiemmissa selvityksissä on ollut, ettei keskieurooppalaisia ja pohjoismaisia ohjelmistoliike- 1

12 toimintoja ole juurikaan verrattu suomalaisiin, joskin suomalaisten ohjelmistoyritysten pyrkimistä mailman suurimmalle maantietieteelliselle markkina-alueelle eli Yhdysvaltoihin on selvitetty useiden kehittämishankkeiden, konsultoinnin ja kokemustiedon avulla (vrt. Jacobsen ym. 2001). Suomalaisten ohjelmistoyritysten vertaaminen ruotsalaisiin tai vaikkapa tietyn saksalaisalueen yrityksiin on kuitenkin järkevää juuri liiketoiminnan kehittymistä ajatellen. Koska ohjelmistoklusterin kehitys hahmotetaan tässä raportissa osana laajempaa toimialojen muutosta, päästään toimenpidelinjauksissa pohtimaan lähialojen muuttumista erillisen ohjelmistoliiketoiminnan kehittymistä palveleviksi ja siten varsinaisen ohjelmistoalan kasvua edistäviksi. Tällaisia lähialoja ovat mm. tietoliikenne-, automaatioja elektroniikka-alat. Muutos näiden alojen ja ohjelmistoteollisuuden suhteissa on merkittävä eikä sen laajuuteen ja muutoksen nopeuteen ole kiinnitetty läheskään tarpeeksi huomiota. Ohjelmistoklusteria kuvataan tässä raportissa sekä määrällisesti että laadullisesti. Numeerista tietoa käytetään ensisijaisesti hahmottamaan suuruusluokkia ja kohdentamaan laadullisen tarkastelun huomio keskeisiin ilmiöihin. Yksi näistä on tyypillisen, pienen ohjelmistoyrityksen kyky valita oikea kasvupolku. Tietotekniikan palvelualan tilaston mukaan noin 80 % ohjelmistoyrityksistä on alle viiden hengen yrityksiä. Sama pätee muiden toimialojen ohjelmistoyksiköihin. Menestyäkseen ohjelmistoyrityksen pitäisi tuntea kohdemarkkinansa tarpeet ja toimintatavat, käyttämänsä teknologiat, hallita ohjelmistokehitystyön prosessit, osata jakelukanaviensa ominaisuudet ja tuntea kansainvälisen yritystoiminta. Miten muutaman hengen suuruinen yksikkö kykenee hallitsemaan kaiken tämän? Monesti ei lainkaan. Joskus sanotaankin ohjelmistoyritysten menestyksen olevan onnellisten sattumien summa. On tehty oikeita valintoja, oltu markkinoiden kehitykseen nähden oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Tämän selvitysraportti pyrkii hahmottamaan ohjelmistoalan ja liitännäisalojen kehittymistä kokonaisuutena. Tällaisesta markkina- tai toimialadynamiikasta pyritään tunnistamaan säännönmukaisuuksia, jotka tarjoavat ohjelmistoyksiköille tilaisuuden olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan, mikä voi johtaa uuden, kansainvälisesti merkittävän ohjelmistoyrityksen kehittymiseen. Samoin raportti tarkastelee niitä keinoja, joilla Tekes voisi edesauttaa tällaisen sattuman syntymistä mahdollisimman usein. Selvitysprojekti toteutettiin Oulun yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhteistyönä. Hankkeen vastuullisena johtajana toimi professori Juhani Warsta Oulun yliopistosta. Projektin muut jäsenet olivat professori Veikko Seppänen Oulun yliopistosta sekä professori Pasi Tyrväinen ja tutkija Aki Enkenberg Jyväskylän yliopistosta. Raportin kekeisestä sisällöstä eli Suomen toimialatiedon keruusta ja siihen perustuvasta markkinadynamiikan hahmottamisesta vastasi Pasi Tyrväinen. Juhani Warsta on koonnut tiedot ja laatinut arviot vertailumaista, Veikko Seppänen puolestaan jäsentänyt ehdotettuja toimintastrategioita ja toimenpiteitä, samoin kuin toiminut koordinaattorina raportin rakenteen määrittelyssä ja raportin useiden eri työversioiden tuottamisessa. Raporttiluonnoksen tarkastajana johtoryhmän jäsenten ohella toimi professori Jyrki Kontio Teknillisestä korkeakoulusta. Projektiryhmä esittää parhaat kiitoksensa johtoryhmälle ja kaikille muille työhön osallistuneille henkilöille ensiluokkaisesta yhteistyöstä ja asiantuntevasta palautteesta. 2

13 2 Ohjelmistoklusterin rakenne 2.1 Tarkastelunäkökulmat Selvityksessä käytettyjen tarkastelunäkökulmien perustana on, että ohjelmistoklusterin kehittymisen kannalta on oleellista kiinnittää huomio osaamisen kehittymiseen, mutta erityisesti kriittisen massan saavuttaminen klusterin kannalta keskeisillä osaamisalueilla. Ohjelmistokehityksen, ohjelmistoliiketoiminnan ja laajemman toimialaosaamisen lisäksi klusterin muodostumisessa tarvitaan ohjelmistoja omissa tuotteissaan ja palveluissaan soveltavien asiakastoimialojen osaamista. Tässä tutkimuksessa ohjelmistoklusterin kehittymistä pyritäänkin analysoimaan ja tulkitsemaan erityisesti ohjelmistoalan ja siihen liittyvien toimialaosaamisten keskittymien ja kehityspolkujen kautta. Ohjelmistoklusterilla nähdään siis olevan vahva vuorovaikutus muiden toimialaklusterien kanssa. Vaikka ohjelmistoja myydään myös suoraan kuluttajakäyttöön, yritykset ovat ohjelmistotuotteiden ja etenkin -palvelujen kannalta keskeisin ohjelmistojen hyödyntäjä. Ohjelmistoalan yritystoiminnan tarkastelu irrallaan muista toimialoista johtaa liian kapeaan näkökulmaan alan kehitykseen vaikuttavista tekijöistä. Viime vuosienkaan kiivasta kasvuvauhtia ei voida selittää yksin ohjelmistoteknologioiden muutoksella, vaan muiden toimialojen toimintamallien muutoksilla on kiinteät sidokset ohjelmistoalan kehitykseen. Esimerkiksi yhdysvaltalaisessa ohjelmistoliiketoiminnan tutkimuksessa ohjelmistoalaa ei usein tarkastellakaan omana kokonaisuutenaan, vaan pikemminkin tapana tuottaa haluttuja tuotteita ja palveluja muille aloille (vrt. Seppänen ym. 2001). Tämän selvityksen lähtökohtana onkin ollut katsoa ohjelmistoklusterin kehitystä paitsi ohjelmistoklusterin sisäisistä lähtökohdista, myös ja erityisesti muiden toimialojen kehittymisen näkökulmasta käsin. Yksityisten kuluttajien käyttöön erillisinä tarkoitettujen ohjelmistojen rooli jätetään selvityksessä vähemmälle huomiolle. Ohjelmistoklusterin kehityksestä luodaan tarkempi kuva analysoimalla ohjelmistoyritysten ja muiden toimialojen yritysten välisiä vuorovaikutuksia, joita havainnollistaa kuva 1. Kysyntä ohjelmistotuotteille ja ohjelmistojen kehityspalvelulle vaihtelee toimialoittain, ja tämä ohjaa ohjelmistoalan yritysten panostuksia ja kasvua. Osa ohjelmistoyritysten lopputuotteista myydään suoraan kuluttajille, kun taas lähes poikkeuksetta ohjelmistokehityspalvelujen asiakkaat ovat jonkin muun toimialan yrityksiä. Sovellusvuorauksen (ASP-palvelut) osuus toimialalla on vielä varsin vähäinen. Käytännössä sellaiset vahvat ja kehitykseen panostavat toimialat, jotka ostavat eniten ohjelmistopalveluja ja -tuotteita, ohjaavat ohjelmistoklusterin kehitystä sen lähitoimialoina ja niistä myös eriytyy hyvin todennäköisesti ohjelmistoklusteriin uusia yrityksiä ja liiketoimintoja. Suomessa vahvoja lähitoimialoja ovat olleet 1970-luvulla automaatioala, 1980-luvulla elektroniikka-ala ja 1990-luvulla tietoliikenneala ja telepalvelut. Kehitykseen ovat vaikuttaneet varsin vahvasti myös kaupan, pankki- ja rahoitustoiminnan sekä viestintäalan tarpeet ja ratkaisut. Vastaavasti, esimerkiksi Saksassa autoteollisuus ja Israelissa Ohjelmistoalan yritykset Spin-off Ulkoistus Ohjelmistoyksiköt Ohjelmistotuotteet Ohjelmistokehitys ASP-palvelut Ohjelmistokehitys Ohjelmistotuotteet ASP-palvelut Työ Ohjelmisto ASP-palvelu Muiden alojen yritykset Kuva 1. Ohjelmistoalan yritysten ja muiden yritysten välisiä vuorovaikutuksia. 3

14 puolustus- ja siihen läheisesti liittyvä elektroniikkateollisuus ovat vahvoina lähialoina edistäneet ohjelmistoalan kasvua. Yhdysvalloissa ovat puolestaan maailman suurimmat kuluttajien markkinat ja suuryritysten prosessitarpeet ovat vaikuttaneet paljon ohjelmistoalan kehitykseen. Ohjelmistotuotteiden kehittäminen ja myynti muodostavat Suomessa vasta noin neljänneksen ohjelmistoyritysten työmäärästä ja liikevaihdosta, mutta niihin on viime vuosina panostettu merkittävästi. Ohjelmistoalan kehittyessä ohjelmistotuotteiden suhteellinen osuus suomalaisissa ohjelmistoyrityksissä nousee lähemmäs kansainvälistä tasoa. Valtaosa liiketoiminnasta on kuitenkin yhä ohjelmistokehityspalveluja, joilla korvataan muiden toimialojen asiakasyritysten omaa ohjelmistokehitystyötä niiden tehdessä joko tuotteitaan tai ottaessa käyttöön toimintaansa tukevia tietojärjestelmiä. Ohjelmistoyritykset toimivat siis muiden alojen yritysten asiantuntijaresurssivarastona. Viime vuosina sekä ohjelmistokehitystyötä että kehitettyjen ohjelmistojen tukipalveluja on toisaalta ulkoistettu ohjelmistoyrityksiin. Asiakasyrityksissä on usein ensin perustettu ohjelmistoyksiköitä, joista on sitten syntynyt spin-offeina uusia ohjelmistoyrityksiä tai olemassa olevien ohjelmistoyritysten uusia liiketoimintayksiköitä. Tämän selvityksen kannalta keskeisiä kysymyksiä onkin hahmottaa: Miten suuri osa ohjelmistotuotteista ja ohjelmistokehitystä tehdään muissa kuin ohjelmistoalan yrityksissä? Tuleeko ohjelmistoyritysten osuus kasvamaan ja lisääntyykö ohjelmistotuotteiden osuus? Millä toimialoilla on potentiaalia kehittää menestyvää ohjelmistoliiketoimintaa? Mitkä tekijät vaikuttavat keskeisesti ohjelmistoliiketoiminnan syntyyn ja menestykseen? Millä kriteereillä suunnattuina Tekesin ja muiden tahojen panostukset parhaiten auttaisivat ohjelmistoklusterin ja lähialojen ohjelmistoliiketoiminnan kehittymistä ja kasvua? 2.2 Ohjelmistoalan luokittelu Ohjelmistoalan ja sen lähialojen välinen rajanveto on varsin sumea. Tässä selvityksessä ohjelmistoalan katsotaan muodostuvan sellaisesta liiketoiminnasta, joka sisältää ohjelmistokehitystä. Tämä voi tapahtua ohjelmistotoimialan yrityksissä tai muiden toimialojen yrityksissä. Käytettävissä olevien tietolähteiden soveltuvuus näin rajatun ohjelmistoalan arviointiin on kuitenkin hankalaa ainakin neljästä eri syystä, ks. myös Kviselius (2003) ja kappale 6.2: Tilastojen toimialaluokittelut. Tilastojen kokoamisessa käytetyillä luokitteluilla on historiallisen taustansa eivätkä ne täysin vastaa uusia käyttötarkoituksia. Tämän selvityksen kannalta parhaat luokitukset ovat Suomen tilastokeskuksen toimialaluokitus TOL 722 (TOL 95 ja siitä eteenpäin) sekä OECD:n ja EITO:n tilastoissa esiintyvä NACE-luokitus Lisäksi toimialaluokitusten termejä tulkitaan yrityksissä eri tavoin. Esimerkiksi konsultoinnin ja ohjelmistojen suunnittelun ja valmistuksen tulkinnat ovat päällekkäisiä. Tilastoidun yksikön koko konserni, yritys vai liiketoimintayksikkö. Tilastot luokittelevat yrityksiä tai konserneja, eivät liiketoimintaa. Jos konsernin tai yrityksen päätoimiala ei ole ohjelmistoala, sen sisällä tehtävä ohjelmistoliiketoiminta ei näy tilastoissa mitenkään. Vastaavasti, ohjelmistoalan yrityksiksi tilastoiduissa yrityksissä tehdään jossakin määrin esimerkiksi käännösliiketoimintaa. Tässä selvityksessä on pyritty keräämään tietoa liiketoimintayksikön tasolla, riippumatta konserni- ja yritysrakenteesta. Tilastoidun yksikön toiminnan sijaintimaa. Yritysten ja konsernien tiedot eivät välttämättä erittele ohjelmistoliiketoimintaa tai liiketoiminnan jakautumista eri maihin. Joissakin lähteissä tiedot on ansiokkaasti jaoteltu toimialoittain tai liiketoimiryhmien mukaan sekä maittain, mutta ei näiden yhdistelmänä. Näissäkään tapauksissa lähtötieto ei siis kerro suoraan kuinka suuri osa ohjelmistoliiketoiminnasta tehdään Suomessa. Samoin konsernien sisäiset siirtohinnoittelukäytännöt vaikuttavat tulokseen. Mittayksiköt henkilöt, liikevaihto, yritysten ja yksiköiden lukumäärä. Edellisten perusteella tilastoista saatavat luvut kuvaavat niiden konsernien ja yritysten kokonaisliikevaihtoa ja -henkilöstöä, joiden päätoimialaksi on luokiteltu ohjelmistojen suunnittelu. Suuremmissa konserneissa on kuitenkin ohjelmistoliiketoimintayksikköjä, jotka eivät näy näissä tilastoissa. Samoin muuta liiketoimintaa tukevan ohjelmistotuotteen hinnoittelu ei yleensä näytä ohjelmistoliiketoiminnan määrää, vaan liikevaihto kirjautuu päätuotteen liikevaihdoksi. Tässä tarkastelussa pääpaino on henkilöstön määrässä, sillä se kuvaa parhaiten uuden liiketoiminnan käynnistämiseen tarvittavan osaamisen olemassaolosta tietyssä yritysrajapinnassa. Kuva 2 esittää tämän selvityksen lähtökohtaa tilastomateriaalin käytössä. Ohjelmistoklusterin ytimen muodostavat päätoimialanaan ohjelmistoalan ilmoittavista yrityksistä ohjelmistotuotteisiin luokitellut yritykset (Suomessa TOL luokan Ohjelmistotuotteita kehittävät yritykset, kansainvälisesti luokka 72.2) sekä muiden toimialojen alle luokiteltujen yritysten ohjelmistotuotteita valmistavat liiketoimintayksiköt. Ohjelmistoalaan katsotaan kuuluvan osa ohjelmistotoimialan yrityksien liiketoiminnasta (henkilöstöstä ja liikevaihdosta) seuraavasti: ohjelmistojen suunnittelupalvelua tarjoavat yritykset (luokista TOL ja 72202) valtaosin; laitteistokonsultoinnin toimialan yrityksissä tehtävä ohjelmistokehitysosuus (721) ja tietojenkäsittelypalvelua harjoittavien yritysten ohjelmistokehitysosuus (723); samoin kuin muiden toimialojen yrityksistä sulautettujen ohjelmistojen kehitystyö, ohjelmistokonsultointi, sisäisten järjestelmien kehitystyön ohjelmistokehitysosuus ja itse kehitetyillä ohjelmistoilla tarjottavat palvelut. 4

15 Ohjelmistotoimialan yritykset Muiden toimialojen yritykset 721 Atk-laitteistokonsultointi 722 Ohjelmistojen suunnittelu, valmistus ja konsultointi Ohjelmistotuotteet ohjelmistojen suunnittelu Ohjelmistokonsultointi Ohjelmistotuotteet Sulautetut ohjelmistot Ohjelmistokonsultointi Sisäisten järjestelmien toteutukset ASP-palvelut 723 Tietojenkäsittely 724 Tietopankkitoiminta 725 Konttori- ja tietokoneiden korjaus ja huolto 726 Muu tietojenkäsittelypalvelu Kuva 2. Toimialaluokitusten suhde ohjelmistoalaan. Kuvassa 3 on hahmotettu niitä ohjelmistotyön arvoketjun toimintoja, joissa olevaa liiketoimintaa on laskettu kuuluvaksi ohjelmistoalaan. Rajaamisen perusteena on ensisijaisesti henkilöstöltä vaadittu ohjelmisto- (tuote-) liiketoimintaosaaminen. Kaikkien toimialojen liiketoimintayksiköissä tehty ohjelmistokehitys on aina laskettu mukaan ohjelmistoalaan. Ohjelmistokehityspalveluja tarjoavat yritykset löytyvät valtaosin toimialaluokista ja Näiden lisäksi ohjelmistojen räätälöinti-, konfigurointi- ja asennuspalvelu on laskettu mukaan yrityksen toimialasta riippumatta. Nämä aina mukaan lasketut toiminnot on esitetty yhtenäisellä viivalla. Katkoviivoilla esitetyistä toiminnoista on pyritty erottamaan ohjelmisto-osaamista vaativa osuus, joka on laskettu mukaan lukuihin. Ohjelmistotuotteita valmistavista yrityksistä mukaan on otettu sekä ohjelmistotuotekehitys että tuotteistaminen, samoin kuin ohjelmistoalan erityisosaamista vaativiksi katsotut osat tuotemarkkinointia, myyntiä ja jakelua. Näin ollen lähes koko toimialaluokan yritysten henkilöstö on yleensä laskettu mukaan arvioihin. Ohjelmistopalvelujen (Tietojenkäsittely 723) osalta on arvioitu niiden henkilöjen osuus, joilla on ohjelmistoalan erityisosaamista ja rajoituttu yrityksiin, jotka tarjoavat palveluja itse kehittämiinsä ohjelmistoihin perustuen. Kuvan mukaista jaottelua on sovellettu myös muiden toimialojen yrityksiin. Niissä ohjelmistoliiketoiminnan laajuutta on arvioitu samoilla perusteilla eli rajaamalla tarkastelu ohjelmistoalan erityisosaamista työssään käyttäviin henkilöihin, ja tämän liiketoiminnan liikevaihdolla. Kuvan mukaisesti ohjelmistoliiketoiminnan arvoketjun alkupäässä tapahtuvassa ohjelmistokonsultoinnissa ostetaan ohjelmointityötä tuntihinnalla tai ohjelmistoja kaikkine oikeuksineen (copyright) kiinteähintaista kertakorvausta tai rojalteja vastaan. Ostettu työ tai ohjelmisto voi tulla osaksi ostavan organisaation omaa tuotetta (tuotekehitysalihankinta), osaksi ostavan organisaation palveluprosesseja tai sisäiseen käyttöön. Arvoketjun puolivälissä ohjelmiston oikeuksien haltija voi luoda siitä ohjelmistotuotteen, valmistaa tuotteesta kopioita ja myydä niiden käyttöön oikeuttavia lisenssejä joko itse tai kolmansien osapuolien välityksellä. Arvoketjun loppupään ohjelmistokonsultoinnissa painopiste on ohjelmistotuotteen konfiguroinnissa asiakastarvetta vastaavaksi ja liityntöjen toteuttamisessa muihin järjestelmiin, samoin kuin käyttöönotossa, koulutuksessa ja järjestelmän käytön hallinnassa. 5

16 Palvelukuvaus ml. ohjelmisto Palvelutapahtuma Palvelusuorite (SW as a service) Tuotemarkkinointi (tuotemääritys, markkinointi) Ohjelmisto = rajattu toiminnallinen kokonaisuus ohjelmia Tuotteen vaatimusten kuvaus Ohjelmisto- (tuote-) kehitys Ohjelmistokonsultointi Ostetaan: työtä ohjelmisto + copyright Sulautus palveluun Ohjelmisto + Copyright Sulautus laitteistoon Tuotekuvaus ml. sulautettu ohjelmisto Tarjoaminen palveluna Ohjelmakopioiden valmistus jakelu ja myynti Laitteiden valmistus, jakelu ja myynti Ohjelmistolla toteutettu palvelu (ASP) Tuotekopio + Lisenssi Laite ml. sulautettu ohjelmisto Ohjelmistotuote = tuotekopio + lisenssi 723 Tietojenkäsittely Ohjelmistotuotteet Kuva 3. Ohjelmistoliiketoiminnan arvoketjun keskeiset toiminnot (pyöristetyt suorakaiteet) ja tuotteet (neliöt) sekä toimialaluokittelun kohdentuminen niihin. Ohjelmistotuotteen katsotaan tässä yhteydessä sisältävän tuotekopion ja sen käyttöön oikeuttavan lisenssin. Tämän lisäksi ohjelmistotuote on yleensä erikseen asennettavissa ja päivitettävissä. Ohjelmistotuote myydään usein itsenäisenä ohjelmistotuotteena ilman laitteistoa, mutta se voidaan myydä myös osana laitteistoa tai palvelua. Taulukko 1 havainnollistaa ohjelmistotuotteen olomuotoja. Riveillä on ohjelmistotuotteen olomuoto sen ollessa osana näitä tuotteita. Sarakkeet erottelevat, mistä asiakas maksaa. Kahden oikeanpuoleisimman sarakkeen tuotteet ovat tulkittavissa kaupallisiksi ohjelmistotuotteiksi lisenssistä saatavan maksun perusteella. Taulukon solut kertovat tuotekokonaisuuden nimityksen ja lyhyen selityksen. (Laitteeseen) sulautettu ohjelmisto toimitetaan asiakkaalle osana laitetta tai järjestelmää. (Laitteeseen) sulautetun ohjelmistotuotteen käyttöoikeuslisenssi siirtyy erikseen hinnoiteltuna laitteen tai järjestelmän mukana asiakkaalle. Esimerkkejä ovat vaikkapa metsäkoneen ohjausjärjestelmän ohjelmisto tai PC-tietokoneeseen esiasennettu käyttöjärjestelmä, joka muuttuu itsenäisestä ohjelmistotuotteesta sulautetuksi laitetoimittajan tai jakelijan asennuksella. Palveluun sulautettua ohjelmistotuotetta ei myöskään yleensä hinnoitella erikseen asiakkaalle, poikkeuksena ovat esimerkiksi pankkipääteohjelmistojen lisenssimaksut. Taulukko 1. Tuotteet, jotka asiakas ostaa, kun tuotteen osana on ohjelmistotuote (tuotekopio + lisenssi). Ohjelmistotuotteen olomuoto loppuasiakkaalle Asiakas ei maksa lisenssistä Asiakas maksaa myös lisenssistä Asiakas maksaa vain lisenssistä Ohjelmisto palvelun osana (palveluun sulautettu ohjelmisto) Palvelu (ohjelmistolla toteutettu tai tuettu palvelu) Palvelu + lisenssi (ohjelmistolla tuettu palvelu) Software as service (ohjelmistolla toteutettu palvelu) Itsenäinen ohjelmisto Open source, Shareware, Freeware Ohjelmistotuote + palvelut (konfigurointi, asennus, koulutus ) Shrink wrap ohjelmistotuote (Laitteistoon-) sulautettu ohjelmisto Laite, järjestelmä (tuotekopio laitteen mukana) Laite + sulautettu ohjelmistotuote (erillinen lisenssimaksu ohjelmistotuotteesta) 6

17 2.3 Tiedon hankinta Suomesta Tässä raportissa olevat tiedot Suomen ohjelmistoalan tilasta on koottu useista lähteistä, kohteena sekä ohjelmistotoimialan yritykset että muiden toimialojen suurempien yritysten ohjelmistointensiiviset yksiköt ja julkishallinto. Tietoja kerättiin yrityskohtaisesti lomakkeilla, toimialakohtaisilla haastatteluilla sekä aiemmista ohjelmistoalan ja toimialaklusterien selvityksistä. Tehdyssä lomakehaastattelussa kohteena oli 348 suurinta ohjelmistotoimialalle luokiteltua yritystä ja 321 suurta konsernia. Konsernien joukossa olivat 250 Suomen suurinta yritystä ja 71 ohjelmistointensiivisiksi tulkittua yritystä Talouselämä-lehden 500 suurimman konsernin listauksen sijaluvuilta Lomakekyselyllä saatiin tietoja 75 konsernin konsernitasolta ja/tai liiketoimintayksikkökohtaisia tietoja ohjelmistointensiivisistä yksiköistä. Haastatteluosiossa käytiin läpi keskeiset yritykset 24 päätoimialalta, suurimmat ohjelmistoyritykset, suurimmat t&kkehitykseen panostavat yritykset, julkishallinto sekä alan työntekijä- ja työnantajajärjestöt. Näillä yhteensä 52 haastattelulla kartoitettiin kunkin toimialan kehitystilanne ja keskeiset ohjelmistokehityskeskittymät sekä koottiin muuta alan kehitystä kuvaavaa tietoa. Toimialakohtaisten arvioiden lisäksi edellisten tietojen perusteella muodostettiin arviot kaikkien 675 kohdeyrityksen ohjelmistotyölle, -liikevaihdolle, -henkilöstölle, jne. Tämä arvio koski yritysjoukkoa, jolla on työntekijää ja M :n määrä liikevaihtoa. Koko Suomen ohjelmistoalaa koskevat arviot muodostettiin yhdistämällä tähän tiedot ohjelmistoyritysten koko- ja henkilöstöjakaumasta, pkyritysten tyypillisestä panostuksesta ohjelmistokehitykseen ja julkishallinnon ohjelmistopanostuksesta. 2.4 Ohjelmistoalan yleiskuva Suomessa Tässä selvityksessä kerätyn aineiston perusteella, kuvan 2 rajauksen ja kuvan 3 jaottelun mukaisesti, ohjelmistoala Suomessa näyttää vuoden 2003 alun lukujen valossa osapuilleen Kuvan 4 mukaiselta. Kokonaisuudessaan ohjelmistoammattilaisia on alalla arviolta vajaa , joista noin puolet on toimialaltaan ohjelmistotoimialan yrityksissä ja toinen puoli muiden alojen yrityksissä. Ohjelmistotuoteliiketoimintaan liittyvissä tehtävissä on hieman vajaa neljännes henkilöistä. Näistä noin ihmisestä vajaa kaksi kolmasosaa on ohjelmistoalan yrityksissä, reilu kolmannes muiden toimialojen yrityksissä. Muiden toimialojen yrityksien vajaasta henkilöstä yli puolet työskentelee sulautettujen ohjelmistojen kehitykseen liittyvissä tehtävissä. Myös enemmistö näiden yritysten ohjelmistotuotteista on sulautettuja ohjelmistotuotteita. Organisaatioiden sisäisten ja asiakasprosesseihin liittyvien järjestelmien parissa työskentelee toiseksi suurin joukko, kolmas suuri ryhmä muodostuu ohjelmistotuotteiden kehityksestä. Ohjelmistotoimialan yritykset Muiden toimialojen yritykset Atk-laitteistokonsultointi ~ Ohjelmistotuotteet Ohjelmistotuotteet, Sulautetut ohjelmistot Sulautetut ohjelmistot Ohjelmisto konsultointi Ohjelmistokonsultointi Sisäisten järjestelmien toteutus Tietojenkäsittely ASP-palvelut Ohjelmistoihin liittyvä vuotuinen työ Suomessa yhteeensä lähes htv. Tästä ohjelmistotuotteiden parissa tehtävä työ yhteensä noin htv. Kuva 4. Arvio ohjelmistoalan henkilöstöstä Suomessa vuoden 2003 alussa. 7

18 Jos henkilömäärien sijasta tarkastellaan ohjelmistoliikevaihtoa, tarkastelussa on entistä suurempia epävarmuustekijöitä. Kuva 5 havainnollistaa arvioitua lopputulosta. Ohjelmistotoimialan yritysten osalta käytettävissä on tilastoja, joiden perusteella voidaan antaa kohtuullisen tarkkoja arvioita suuruusluokista. Sen sijaan muiden toimialojen yrityksissä liiketoiminnan lukuja ei yleensä eritellä eikä koota erikseen ohjelmistojen osalta. Tämä on tilanne myös sellaisten järjestelmien ja tuotteiden osalta, joihin liittyviä ohjelmistoja myydään vaihtoehtoisesti sulautettuina ohjelmistotuotteina, ohjelmiston muina käyttöoikeuksina, asiakaskohtaisina toteutuksina tai räätälöityinä kokonaisuuksina, joihin liittyy monimutkaisempia lisensointi- tai rojaltijärjestelyjä. Tällaisten ohjelmistoosatuotteiden hinnoittelu tehdään yleensä tapauskohtaisesti eli ne hinnoitellaan järjestelmän osatuotteina, lisämoduuleina tai optioina, mutta saatetaan myös tarjota ilmaiseksi tai listahintaa merkittävästi edullisemmin jonkin kokonaistoimituksen osana. Muiden toimialojen ohjelmistotuoteliikevaihtoa on näistä syistä käytännössä erittäin vaikea hahmottaa, mutta sen arvioitiin olevan suuruusluokkaa 600 M. Vastaavasti lähinnä telealan tuotteista koostuvan ohjelmistoilla toteutettujen palvelujen joukon arveltiin tuottavan liikevaihtoa noin 400 M, joten kokonaisuutena ohjelmistoalan liikevaihto ylittänee 4 miljardia euroa. Ohjelmistotoimialan yritykset Muiden toimialojen yritykset Atk-laitteistokonsultointi > M Ohjelmistotuotteet Ohjelmistotuotteet noin M Sulautetut M ohjelmistot 500+ M Muut sulautetut ohjelmistot Ohjelmisto konsultointi M Ohjelmistokonsultointi Tietojen käsittely ASP-palvelut, verkkopalvelut Ohjelmistoihin liittyvä liikevaihto yhteensä yli M. Tästä ohjelmistotuotteiden liikevaihto yhteensä noin M. Kuva 5. Ohjelmistoalan liikevaihdon suuruusluokkia Suomessa vuoden 2003 alussa. 8

19 3 Ohjelmistoklusterin kehittyminen 3.1 Ohjelmistoalan eriytyminen arvoketjussa Suomalaiset ohjelmistotoimialan yritykset ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina, osana kansainvälistä tieto- ja viestintäteollisuuden kehittymistä. Erityisesti kyse on Suomessa tietoliikennetuotteiden ja -järjestelmien veturiyrityksen Nokian kasvusta, mutta myös muiden toimialojen yritysten ohjelmistotarpeiden lisääntymisestä ja niiden tuotteiden ja järjestelmien perustumisesta yhä enemmän ohjelmistoratkaisuihin. Osansa kehitykseen on varmasti myös kansallisilla kehittämistoimilla, jotka ovat liittyneet paitsi ohjelmistoyritysten teknologia- ja tuotekehitystaitojen parantamiseen, myös globaalin liiketoiminnan ja erityisesti Yhdysvaltojen markkinoiden parempaan ymmärtämiseen. Voimakkaassa kehitysvaiheessa oleva ohjelmistoala on kokenut ja kokee edelleen suuria muutoksia. Yksi tapa havainnollistaa kehitystä on kuvan 6 mukaiset ohjelmistoalan henkilöstösiirtymät. Selvyyden vuoksi kuvasta on jätetty pois suuret tuoteyritykset ja pienet palveluyritykset, joissa henkilöstösiirtymiä on ollut vähemmän. Erityisiä piirteitä muutoksessa ovat liiketoiminnan eri ryhmien väliset henkilöstösiirtymät. Näihin liittyviä tietoja koottiin tässä selvityksessä muun muassa yritysten julkisista tilinpäätöstiedoista. Koska yrityskauppojen euromääräiset summat eivät ole olleet klusterikokonaisuuden kehityksen kannalta oleellisia, tarkastelu on kuvassa rajoitettu Pienet tuoteyritykset ~ Tuote-LT ~5000 Tietotekniikan palveluyritykset ~ Palvelu-LT ~ Ulkoistus ~5/ Tuote-LT ~5000 Muiden toimialojen ohjelmistokehitys Kuva 6. Arvio ohjelmistoalan henkilöstömuutoksista vuosituhannen vaihteen jälkeen. henkilöstömääriin. Tarkastelujaksona on kolmen vuoden aika vuodesta 1999 vuoden 2002 loppuun. Tällä jaksolla liiketoimintaryhmien välillä on tapahtunut runsaasti henkilöstösiirtymiä. Muiden toimialojen yrityksistä on ulkoistettu osaksi suurempia IT-palveluyrityksiä arviolta noin henkilöä (5 000 ). Muista arvioista poiketen tämä luku sisältää myös merkittävästi IT-infrastruktuurin ylläpitohenkilöstöä. Virta takaisin muiden toimialojen yrityksiin on toistaiseksi ollut suhteellisen pientä ulkoistukseen verrattuna. Osana ulkoistusta ovat olleet myös mm. konsulttiyritysten kanssa perustetut yhteisyritykset, joissa liiketoimintavastuu siirtyy IT-toimialan yritykselle, mutta yhteisyrityksen äänivalta jää entiseen emoyritykseen. Suuret IT-toimialan palveluyritykset ovat kyseisellä kolmen vuoden jaksolla myös hankkineet lähes kaksisataa pienempää ohjelmistoalan yritystä, joiden henkilömääräksi arvioidaan noin Tyypillisesti hankitut yritykset ovat olleet hengen tuotepohjaista liiketoimintaa harjoittavia yrityksiä, jotka ovat saaneet uudesta isäntäyrityksestä markkinakanavan tuotteelleen. Vastaavasti isäntäyritys on täydentänyt hankitun yrityksen tuotteilla tai palveluilla omaa tarjoomaansa. Tyypillisesti isäntäyritys kerää liikevaihdostaan kuitenkin vain ehkä kolmas kuudesosan tuotepohjaisella ohjelmistoliiketoiminnalla ja loput konsultoinnilla. Näistä suurempiin IT-taloihin ostetuista ohjelmistoyrityksistä noin puolella on taustalla jonkin muun toimialan yritys, josta se tai sen keskeiset toimijat ovat irrottautuneet muutaman viime vuoden aikana. Toinen puoli ostettuja pieniä ohjelmistotuoteyrityksiä on luokiteltavissa lähinnä teknologiatai resurssilähtöisiksi yrityksiksi, ts. niiden taustalla on esimerkiksi julkisin varoin toteutettu tutkimus- tai kehityshanke tai yrityksen perustajien tietotaitoon ja itsensä työllistämiseen perustuva pienyrittäjyys luvun lopun markkinatilanteessa kysyntää ohjelmisto-osaamiselle oli niin paljon, että kaikista pienimmätkin yritykset löysivät varsin helposti yhden tai muutaman asiakkaan, joiden varaan liiketoiminta voitiin varsin pienellä riskillä perustaa ja kasvattaa. Source Code Finlandin tekemässä nuorten suomalaisten ohjelmistoyritysten kartoituksessa (Annala 2002) käytiin läpi 116 pientä ohjelmistoyritystä, joista vain muutamassa oli yli 10 työntekijää, suurin ryhmä oli 1 3 hengen mikroyritykset. 51 näistä mikroyrityksistä oli lähtenyt yleistämään yhdelle asiakkaalle toteutettua ainutkertaista ratkaisua yleisemmäksi tuotteeksi tai palveluksi. 30 yrityksen 9

20 keskeinen idea oli syntynyt oman toiminnan tehostamisesta esimerkiksi ohjelmistotyökalun avulla. Kyseisistä pienistä yrityksistä vain 15 oli tulkittavissa muiden toimialojen yritysten spin-offeiksi. Vastaavasti, vain 20 oli tulkittavissa keksinnön tai kovan t&k-innovaation pohjalta toimiviksi teknologiayrityksiksi. Valtaosalla näitä yrityksiä ei ollut juurikaan liikevaihtoa eli niiden tie ostokohteeksi tarvittavaan hengen kokoon tulee viemään kohtuullisen kauan ilman ulkoista rahoitusta. Ohjelmistoresurssien kysynnän kuumimmassa vaiheessa 1990-luvun lopussa monet pienet ohjelmistosuunnittelupalveluja tarjoavat yritykset pystyivät vastaavaan vuodessa tai parissa. Vastakkainen suunta eli pienten tuotepohjaisten tai tuoteja palveluyritysten irtoaminen suuremmista IT-taloista on myös ollut merkittävää erityisesti jakson loppupuolella, kokonaismäärältään se on lähes puolet fuusioituneiden yritysten määrästä. Tämä kehitys liittyy yleensä IT-talojen haluun saada liiketoimintansa kannattavaksi keskittymällä omaan ydinalueeseensa. 3.2 Ohjelmistot muiden toimialojen näkökulmasta Toimialayritysten kehityskaari Suomessa Useilla toimialoilla lähes kaikissa yrityksissä oli havaittavissa yhtenevä kehityskulku niiden tavassa hyödyntää informaatioteknologiaa. Kuva 7 esittää tällaista kehityskaarta ohjelmistotyön määrää kuvaavana kaaviona, suhteutettuna liikevaihtoon ja edeten ajassa vasemmalta oikealle. Kehityksen alkuvaiheessa ohjelmistotyö kasvaa noususuhdanteessa tai kun yritys käyttää omia resurssejaan hyödyntääkseen informaatioteknologian tuomia uusia mahdollisuuksia palvelujensa tai tuotteidensa kehittämiseen. Ensimmäisessä vaiheessa kehitys on toimialan innovatiivisten yritysten sisäistä organisaatiokohtaisten ratkaisujen kehittämistä. Toisessa vaiheessa toimialan sisällä alkaa kehittyä samankaltaisia, keskenään kilpailevia ohjelmistoratkaisuja, joiden välinen kilpailu lisää panostusta ohjelmistokehitykseen. Intensiivisen kehitysjakson harjalla yrityksestä saattaa irtautua ohjelmistotuotepohjaisia tai tuote- ja palveluliiketoimintaa harjoittavia yrityksiä. Kehityskaaren ensimmäisessä vaiheessa nämä ovat useilla toimialoilla olleet mikroyrityksiksi luokiteltavia yhden tai muutaman hengen yrityksiä, joiden kantavana voimana on ollut toimialaosaaminen, tuoteidea tai muu henkilökohtainen ammattitaito, jota on myyty lähinnä entiselle työnantajayritykselle. Kehityksen toisessa vaiheessa yrityksen ja toimialan kehittyessä yrityksestä erkanevat tai sen sisällä eriytyvät spin-off -liiketoiminnot ovat suurempia ja alkavat hakea myös muita asiakkaita ja käyttää muita markkinointi- ja jakelukanavia kuin emoyritys. Vastaavasti toimialan laskusuhdanteen aikana yrityksen sisäisen ohjelmistointensiivisen työn volyymi putoaa. Ensimmäisessä vaiheessa tämä tapahtuu henkilöiden siirtyessä toisiin tehtäviin samassa yrityksessä tai toisiin yrityksiin. Kehityksen toisessa vaiheessa organisaation ollessa suurempi työn volyymi vähenee ohjelmistokehitysryhmän tai -osaston ulkoistuksen kautta. Jos yrityksen sisäisen IT-toiminnon koko on alle 50 henkilöä, ratkaisuna on yleensä suoraviivainen ulkoistus. Yli 50 henkilön yksiköissä toimintamallina on taas usein yhteisyritysmalli, jossa emoyritys säilyttää äänivallan ja IT-palvelutoimintayritys on liiketoimintavastuussa yhteisyrityksestä. Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 % liikevaihdosta Mikroyritys Yritysten sisäinen IT Murrosvaihe Spinoff Spinoff Spinoff Yhteisyritys Aika Ulkoistus IT -palvelutoimintayritys Kuva 7. Yritysten ohjelmistokehityksen toimialakohtainen kehityskaari. 10

Toimialakehitys ohjelmistoliiketoiminnan vauhdittajana

Toimialakehitys ohjelmistoliiketoiminnan vauhdittajana Toimialakehitys ohjelmistoliiketoiminnan vauhdittajana Pasi Tyrväinen, 30.1. 2004 Perustuen: Toimialakehitys ohjelmistoteollisuuden vauhdittajana - Uutta likketoimintaa lähialoilta Pasi Tyrväinen, Juhani

Lisätiedot

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Virkaanastujaisesitelmä 16.9.2003 Professori Jyrki Kontio Ohjelmistotuoteliiketoiminta jyrki.kontio@hut.fi http://www.soberit.hut.fi/swbiz

Lisätiedot

Tervetuloa OHJELMISTOLIIKETOIMINTA- PROJEKTI 2003

Tervetuloa OHJELMISTOLIIKETOIMINTA- PROJEKTI 2003 Tervetuloa OHJELMISTOLIIKETOIMINTA- PROJEKTI 2003 Eero Hyvönen Torstaisin tässä salissa A217, klo 16-20 Tarkemmat tiedot ja ohjeet WWW:ssä Vetäjät Eero Hyvönen (luennot, harjoitukset) Jukka Manner (harjoitukset,

Lisätiedot

Miten palvelut sovitetaan tuoteliiketoiminnan logiikkaan

Miten palvelut sovitetaan tuoteliiketoiminnan logiikkaan Miten palvelut sovitetaan tuoteliiketoiminnan logiikkaan Asiakastarjoaman laajentaminen Teamware Group Oy:ssä Esko Uotila esko.uotila@teamware.fi www.teamware.com Teamware Group lyhyesti Teamwarella on

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

OHJELMISTOLIIKETOIMINTA 2007

OHJELMISTOLIIKETOIMINTA 2007 SUOMALAINEN OHJELMISTOLIIKETOIMINTA 2007 Ohjelmistoyrityskartoitus 2008 Mikko Rönkkö, Jukka Ylitalo, Nina Koivisto, Olli-Pekka Mutanen, Antti Adamsson TEKNILLINEN KORKEAKOULU Ohjelmistoliiketoiminnan laboratorio

Lisätiedot

Ohjelmistoyrityskartoitus 2007. Demo Oy. Yrityskohtainen vastausanalyysi Ohjelmistoyrityskartoitus 2007

Ohjelmistoyrityskartoitus 2007. Demo Oy. Yrityskohtainen vastausanalyysi Ohjelmistoyrityskartoitus 2007 52 Yrityskohtainen vastausanalyysi Ohjelmistoyrityskartoitus 2007 Ohjelmistoyrityskartoitus on vuosittain toteutettava ohjelmistoalaa mittaava kansallinen tutkimus. Vuonna 2007 tutkimukseen vastasi yhteensä

Lisätiedot

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma Mitä? 2 Valtakunnallinen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien arviointi- ja kehittämisohjelma Yritys-, tuote- ja maakohtaisesti suoritettava asiantuntijapalvelu

Lisätiedot

OHJELMISTOYRITYSKARTOITUS 2005 Suomalainen ohjelmistotuoteliiketoiminta 2004

OHJELMISTOYRITYSKARTOITUS 2005 Suomalainen ohjelmistotuoteliiketoiminta 2004 OHJELMISTOYRITYSKARTOITUS 2005 Suomalainen ohjelmistotuoteliiketoiminta 2004 Hannu Kuitunen, professori Markku Maula, professori Jyrki Kontio 22.8.2005 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Ohjelmistoliiketoiminnan

Lisätiedot

SUOMALAINEN OHJELMISTOLIIKETOIMINTA 2006 Ohjelmistoyrityskartoitus 2007

SUOMALAINEN OHJELMISTOLIIKETOIMINTA 2006 Ohjelmistoyrityskartoitus 2007 SUOMALAINEN OHJELMISTOLIIKETOIMINTA 2006 Ohjelmistoyrityskartoitus 2007 Mikko Rönkkö, Eero M. Eloranta, Hanna Mustaniemi, Olli-Pekka Mutanen, professori Jyrki Kontio TEKNILLINEN KORKEAKOULU Ohjelmistoliiketoiminnan

Lisätiedot

OHJELMISTOYRITYSKARTOITUS 2006 Suomalainen ohjelmistotuoteliiketoiminta 2005

OHJELMISTOYRITYSKARTOITUS 2006 Suomalainen ohjelmistotuoteliiketoiminta 2005 OHJELMISTOYRITYSKARTOITUS 2006 Suomalainen ohjelmistotuoteliiketoiminta 2005 22.8.2006 professori Jyrki Kontio, tutkija Aki Lassila, professori Markku Maula TEKNILLINEN KORKEAKOULU Ohjelmistoliiketoiminnan

Lisätiedot

SUOMALAINEN OHJELMISTOLIIKETOIMINTA 2008 Ohjelmistoyrityskartoitus 2009

SUOMALAINEN OHJELMISTOLIIKETOIMINTA 2008 Ohjelmistoyrityskartoitus 2009 SUOMALAINEN OHJELMISTOLIIKETOIMINTA 2008 Ohjelmistoyrityskartoitus 2009 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Ohjelmistoliiketoiminnan laboratorio Mikko Rönkkö, Juhana Peltonen, Jukka Ylitalo, Nina Koivisto, Olli Pekka

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yritysesittely

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yritysesittely Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yritysesittely Arvolupaus, tarjoama ja hyödyt QPR Softwaren missiona on tehdä asiakkaista tehokkaita ja ketteriä toiminnassaan. Arvolupauksemme on avata asiakkaille

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*)

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Timo Seppälä 27. Elokuuta, 2014; Helsinki *) This research is a part of the ongoing research project Value Creation and Capture The Impact of Recycling

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

SataSPIN. Prosessien parantaminen verkostoitumalla. Porin korkeakouluyksikkö, TTKK

SataSPIN. Prosessien parantaminen verkostoitumalla. Porin korkeakouluyksikkö, TTKK SataSPIN Prosessien parantaminen verkostoitumalla Porin korkeakouluyksikkö, TTKK Ohjelmistoasiantuntemuksen keskus Centre of Software Expertise - CoSE Timo.Varkoi@pori.tut.fi http://www.pori.tut.fi SPI

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 4/2012. Teletoiminta Suomessa

MARKKINAKATSAUS 4/2012. Teletoiminta Suomessa MARKKINAKATSAUS 4/2012 Teletoiminta Suomessa Teleyritysten tulot ja investoinnit 2011 Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto.

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa CxO Mentor Oy tutki hankesalkun hallintaa, projektitoimiston toimintaa ja kokonaisarkkitehtuurityötä maalis-huhtikuussa 2012

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Avoimen ohjelmistoliiketoimintaverkoston ja -yhteistyön koordinoija Ilkka Lehtinen Matti Saastamoinen Avoimuus ja vapaus - Pieni tulipalo v. 1492 mahdollisti

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009 Mika Rajamäki Market-Visio Oy Marketvisio on riippumaton ICT-johtamisen ja liiketoiminnan neuvonantaja. Marketvisio yhdistää Gartnerin globaalit resurssit

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki

FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki Asiantuntijapalvelut (EN 16775) ja Asiakastyytyväisyys (CEN/TS

Lisätiedot

Suomen haasteet ja mahdollisuudet

Suomen haasteet ja mahdollisuudet Suomen haasteet ja mahdollisuudet Placeholder for optional product photo (Delete box if not used) Ympäristömittaus ja monitorointiala kansalliseksi kehitystyöksi Kutsuseminaari Vantaalla Heurekassa 29.1.2007

Lisätiedot

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010 Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 28 21 Aineistoanalyysi yritysten innovaatiotoiminta 28 21 -aineiston pohjalta Mervi Niemi 2(11) Käyttäjätiedon,

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

Konserniraportointi muutoksessa ja tulevaisuuden haasteissa

Konserniraportointi muutoksessa ja tulevaisuuden haasteissa Taloussanomien seminaarit: Konserniraportointi palveluna 1.10.2009 Sanomatalo, Helsinki Konserniraportointi muutoksessa ja tulevaisuuden haasteissa Mikael Niskala Vice President, Sustainability Solutions

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen. Varsinainen yhtiökokous 8.3.2011

Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen. Varsinainen yhtiökokous 8.3.2011 Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen Varsinainen yhtiökokous 8.3.2011 Saadut tilaukset kasvoivat 49 % MEUR 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 8.3.2011 3 Liikevaihto oli vuoden 2009 tasolla

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Liiketoimintamallien murros halki teollisuudenalojen - jotkin asiat eivät koskaan enää palaa

Liiketoimintamallien murros halki teollisuudenalojen - jotkin asiat eivät koskaan enää palaa Liiketoimintamallien murros halki teollisuudenalojen - jotkin asiat eivät koskaan enää palaa 15.12.2009 Finpro ry KiVi seminaari Helsinki Matti Heikkonen Esiintyjän profiili Matti Heikkonen Nykyinen Toimitusjohtaja,

Lisätiedot

Verkostoidu älykkäästi - Keskity ydinosaamiseesi

Verkostoidu älykkäästi - Keskity ydinosaamiseesi Verkostoidu älykkäästi - Keskity ydinosaamiseesi Seppo Takanen Codebakers Oy Lähtökohta Ohjelmistoyrityksen toiminta keskittyy liian usein teknologioiden ja projektikiireiden ympärille. Yrityksen toimintaan

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Missä arvo syntyy 2.0?

Missä arvo syntyy 2.0? Missä arvo syntyy 2.0? Kuka luo arvon? Missä maissa arvo syntyy? Missä työtehtävissä arvo syntyy? 11.11.2011 Globalisaation muutos Kansallisista klustereista tullut globaaleja arvoverkostoja. Toiminnot

Lisätiedot

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys MIKÄ ON KITES? Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys Kites on perustettu: auttamaan suomalaisia yrityksiä pysymään mukana kansainvälistymisestä aiheutuvassa muutoksessa

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

SIILI SOLUTIONS OYJ ESPOO-KAUNIAISTEN OSAKESÄÄSTÄJÄT TOIMITUSJOHTAJA SEPPO KUULA 11.11.2013

SIILI SOLUTIONS OYJ ESPOO-KAUNIAISTEN OSAKESÄÄSTÄJÄT TOIMITUSJOHTAJA SEPPO KUULA 11.11.2013 SIILI SOLUTIONS OYJ ESPOO-KAUNIAISTEN OSAKESÄÄSTÄJÄT TOIMITUSJOHTAJA SEPPO KUULA 11.11.2013 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot

Lisätiedot

papinet -sanomastandardit

papinet -sanomastandardit papinet -sanomastandardit Tapio Räsänen Puutavaralogistiikan kehittämishaasteita 14.6.2007 1 papinet on An international paper and forest products industry e-business initiative. A set of standard electronic

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014 Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot perustuvat yhtiön johdon tämänhetkisiin näkemyksiin.

Lisätiedot

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta Liikkuvien työkoneiden etäseuranta TAMK IoT Seminaari 14.4.2016 2 1) IoT liiketoiminnan tukena 2) Iot ja liikkuvat työkoneet 3) Case esimerkit 4) Yhteenveto, johtopäätökset, tulevaisuuden näkymät Cinia

Lisätiedot

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004 Aldata Solution Oyj Yhtiökokous 15.4.2004 Matti Hietala, toimitusjohtaja Aldata Solution Oyj lyhyesti Perustettu 1988 Toimiala Aldata kehittää, markkinoi ja asentaa integroituja kaupan ohjelmistoratkaisuja.

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Success Factors of the Finnish Mobile Services Market

Success Factors of the Finnish Mobile Services Market Success Factors of the Finnish Mobile Services Market Jukka Leinonen Product management & development Integrated Enterprise Services Suomalaisen mobiilimarkkinan perinteiset vahvuudet Vahva ekosysteemi

Lisätiedot

Varsinais-Suomen meriteollisuuden laajuus ja rakenne 2012

Varsinais-Suomen meriteollisuuden laajuus ja rakenne 2012 Varsinais-Suomen meriteollisuuden laajuus ja rakenne 2012 CCR Tutkimuspalvelut Antti Saurama ja Jouni Saarni 28.3.2013 SELVITYKSEN TOTEUTTAJA Selvitystyö tehty Meriklusteriohjelman Varsinais-Suomen osaamiskeskusohjelman

Lisätiedot

KV-OSAAMINEN TYÖELÄMÄSSÄ. Arcusys Oy Jari Järvelä

KV-OSAAMINEN TYÖELÄMÄSSÄ. Arcusys Oy Jari Järvelä KV-OSAAMINEN TYÖELÄMÄSSÄ Arcusys Oy Jari Järvelä OLEMME 90 KANSAINVÄLISYYS ARCUSYSISSÄ Kansainvälinen työyhteisö Kansainvälisyys ollut tietoinen päätös Työkieli on englanti Yrityksen liiketoiminta kansainvälistymässä

Lisätiedot

Dovre Group Oyj. Pörssi-ilta 2.9.2013, Helsinki Janne Mielck, toimitusjohtaja

Dovre Group Oyj. Pörssi-ilta 2.9.2013, Helsinki Janne Mielck, toimitusjohtaja Dovre Group Oyj Pörssi-ilta 2.9.2013, Helsinki Janne Mielck, toimitusjohtaja Dovre Group lyhyesti Kansainvälinen energiateollisuuden asiantuntijapalveluita tarjoava yritys Liikevaihto: 94,1 milj. euroa

Lisätiedot

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida

Lisätiedot

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely Business Oulu Teollisuus-Forum 29.5.2013 Wisetime Oy:n esittely Wisetime Oy Wisetime Oy on oululainen v. 1991 perustettu ohjelmistotalo, jonka omat tuotteet, Wise-järjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut,

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus Digia Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2015. Juha Varelius 12.3.2015

Toimitusjohtajan katsaus Digia Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2015. Juha Varelius 12.3.2015 Toimitusjohtajan katsaus Digia Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2015 Juha Varelius 12.3.2015 Olemme kansainvälistyvä, suomalainen ohjelmisto- ja palveluyritys Liiketoimintamme on jaettu kahteen: Digia Finland

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Tampere 11.3.2009 11.03.2009 A 1 Jos taantuma määritellään vähintään puoli vuotta kestäneeksi

Lisätiedot

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2012

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2012 F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2012 Toimitusjohtajan katsaus Christian Fredrikson 3. huhtikuuta 2012 Protecting the irreplaceable f-secure.com Sisältö 1. F-Secure lyhyesti 2. Taloudellinen katsaus 2011 3.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q3/2007

Osavuosikatsaus Q3/2007 1 2007 SYSOPENDIGIA Oyj SYSOPENDIGIA Oyj Osavuosikatsaus Q3/2007 30.10.2007 Juha Sihvonen Vt. toimitusjohtaja SYSOPENDIGIA Oyj Katsauskauden liikevaihto (1-9) 2007 Liikevaihto, milj 1-9/2007 1-9/2006 Telekommunikaatio

Lisätiedot

Infra-teknologiaohjelma 2001-2005

Infra-teknologiaohjelma 2001-2005 Päätösseminaari 2.3.2006 Infra-teknologiaohjelma 2001-2005 Harto Räty, Infra-teknologiaohjelma www.tekes.fi//infra harto.raty@sml.fi 2.3.2006 1 Mihin Infra-teknologiaohjelma keskittyi? Ohjelma keskittyi

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio, toimitusjohtaja Yhtiökokous Finlandia-talo, Helsinki 2.3.214 Olemme sitoutuneet kehittämään yrityksiä ja yhteiskuntaa informaatioteknologian avulla Palvelumme tukevat

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-syyskuussa 10,2 prosenttia

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2015 Vuosi 2014 kohti kasvua Strategian toteutus jatkuu suunnitellusti Hyvä kehitys IT-palveluissa Vakaa kehitys kohti 10 %:n liikevoittomarginaalia Palveluja

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Toimitusjohtaja 9.12.2011 Atria Skandinavia Katsaus 1.1. 30.9.2011 Q3 Q3 Q1-Q3 Q1-Q3 Milj. 2011 2010 2011 2010 2010 Liikevaihto 93,5 98,9 277,1 293,6 391,6 Liikevoitto

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Sonera perustaa Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Perustamme Suomen suurimman kaikille yrityksille palveluja tarjoavan datakeskuksen

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla 2009-2011 Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla Mekatroniikkaklusterin vuosiseminaari Lahti 16.12.2010 Esitys pohjautuu hankkeeseen: VersO Vuorovaikutteinen palvelukehitys verkostossa Taru Hakanen, tutkija

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

F-Secure Oyj. Yhtiökokous 2013. Toimitusjohtaja Christian Fredrikson

F-Secure Oyj. Yhtiökokous 2013. Toimitusjohtaja Christian Fredrikson F-Secure Oyj Yhtiökokous 2013 Toimitusjohtaja Christian Fredrikson Protecting the irreplaceable f-secure.com 3.4. 2013 Sisältö 1. F-Secure lyhyesti 2. Taloudellinen katsaus 2012 3. Tuotteet ja palvelut

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Seppo Kalli Digital Media Finland Selvitys Suomalainen pilvimaisema Liikenne- ja viestintäministeriö Julkaisuja

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Rakennustekniikan osasto Rakentamistalouden laitos Kirsi Taivalantti 15.11.1999 JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 SISÄLTÖ 1 Tutkimuksen toteutus 2 Tutkimuksen

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Oulu D.C. kapasiteettipalveluita oululaiseen ekosysteemiin

Oulu D.C. kapasiteettipalveluita oululaiseen ekosysteemiin Technopolis Business Breakfast Oulu 9.5.2014 Oulu D.C. kapasiteettipalveluita oululaiseen ekosysteemiin Jari P. Tuovinen, Oulu ICT Oy toimitusjohtaja 1 Oulu ICT Oy on tele- ja tietotekniikka-alan kehittämiseen

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Sopimusten Verkkopankki

Sopimusten Verkkopankki Sopimusten Verkkopankki & pilvipalvelun edut ja haasteet Sopima Oy Hiilikatu 3, FI-00180, Helsinki, Finland info@sopima.com, www.sopima.com 1 Sisältö Sopima Oy lyhyesti Sopimusten Verkkopankki Miksi ja

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2009

Ympäristöliiketoiminta 2009 Ympäristö ja luonnonvarat 2010 Ympäristöliiketoiminta 2009 Lajiteltujen materiaalien kierrätys oli suurin ympäristöliiketoiminnan toimiala vuonna 2009 Ympäristöliiketoimintaan kuuluvien toimialojen yritysten

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot