SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

Transkriptio

1 TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS OJOISTEN LASTENTALO; UUSI JA VANHA OSA MÄYRÄNTIE 3, HÄMEENLINNA

2 YHTEENVETO Ojoisten lastentalon uudisosa on valmistunut päiväkoti- ja alakoulukäyttöön vuonna Liikuntasali- ja ruokalaosa on rakennettu 1970-luvulla. Rakennuksen sisäilmasto- ja kosteusteknistä selvitystyötä jatkettiin tilojen käyttöön liitettyjen käyttäjäkokemusten sekä kohteessa syksyllä 2015 tehtyjen lattiamateriaalien kosteus- ja materiaaliemissioselvitysten pohjalta. Tämä raportti täydentää aiempaa sisäilmasto ja kosteusteknistä kuntotutkimusta (Sweco Asiantuntijapalvelut Oy, ) VANHA OSA Liikuntasalin lattian kosteusteknistä kuntoa tutkittiin avaamalla lattiarakennetta molempien päätyseinien läheisyydestä. Materiaalinäytteissä ei havaittu poikkeavaa mikrobikasvua. Koolauspuussa ja ulkoseinän bitumikermissä havaittiin toisessa avauskohdassa mikrobiperäistä hajua, mikä on todennäköisesti kulkeutunut materiaaleihin maaperästä alapohjassa aiemmin todettujen ilmavuotojen mukana. Toimenpide-ehdotukset - Suositellaan uusimaan liikuntasalin puukorokelattia salin reuna-alueilta (vaatii korjaussuunnittelua). Rakennetta tulee uusia niin pitkälti, kunnes materiaaleissa ei ole havaittavissa poikkeavaa hajua. - Lattian ja seinien rakenneliittymien tiivistäminen tulee tehdä liikuntasalissa lattian uusimisen yhteydessä. UUSI OSA Lattiapinnan alapuolinen suhteellinen kosteus mitattiin 30 pisteessä eri puolilla rakennusta ja tuloksia verrattiin syyskuussa 2015 saatuihin tuloksiin. Useissa tiloissa havaittiin edelleen yli 85 % suhteellisia kosteuslukemia lattiapinnoitteen alla. Valtaosassa mittauspisteistä kosteus oli pysytellyt 8 kk seurantajakson ajan lähes ennallaan lattiapinnoitteen alla. Lattiapinnoitteen alla havaittiin aistinvaraisesti suurimmassa osassa tiloista pistävää tai lievempää liiman hajua, mikä on viite liiman vaurioitumisesta kosteuden vaikutuksesta. Vaurio on palautumaton eli haju ei poistu vaikka rakenne myöhemmin kuivaisikin. Väliseinien alaosien kosteusteknistä kuntoa tutkittiin tiloissa 003 ja 005. Aljuoksupuut olivat molemmissa tutkituissa tiloissa kunnossa. Rakennusta palvelevien tuloilmakoneiden TK11, TK12, TK13 ja TK14 kanavien sisäpinnan pölyistä otetuissa näytteissä todettiin paikoin mineraalivillakuituja. Ilmanvaihtokoneissa tai kanavistoissa ei ole käytetty mineraalivillakuitulähteitä. Todennäköisesti mineraalivillakuidut tuloilmakanavissa ovat peräisin rakentamisvaiheesta. Tuloilmakoneen TK11 alueella mitattujen tilojen tilakohtainen tuloilmavirta oli poistoilmavirtaa pienempi. Tuloilmavirrat eivät täyttäneet suunnitteluarvoja missään tilassa. Poistoilmavirrat täyttivät suunnitteluarvot tilassa 701, muissa tiloissa suunnitteluarvot eivät täyttyneet. 2 (15) TUTKIMUSSELOSTUS MÄYRÄNTIE 3, HÄMEENLINNA SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

3 Tuloilmakoneen TK13 alueella tilakohtaiset tulo- ja poistoilmavirrat ovat likimain tasapainossa pistokokein tehtyjen mittausten mukaan. Lisäksi tuloilmavirrat olivat suurempia kuin D2-ohjearvot. Tulosten mukaan ilmanvaihto on riittävää tuloilmakoneen TK13 alueella. TK13 alueella suunnitteluarvot täyttyivät tulo- ja poistoilmavirtojen osalta vain tilassa 803, muissa tutkituissa tiloissa suunnitteluarvot eivät täyttyneet. Toimenpide-ehdotukset - Lattiapinnoitteiden uusiminen niissä tiloissa, joissa havaittiin liiman hajua lattiapinnoitteen alapuolella (liima vaurioitunut). - Mikäli lattiapinnoitteita ei uusita kaikissa tiloissa, tulee lattiapinnoitteen alapuolista kosteutta, mahdollista liimojen vaurioitumista sekä sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuuksia edelleen seurata säännöllisesti - Ulkoseinän rakenneliittymien tiivistäminen ilmatiiviiksi - Tuloilmakanavat suositellaan puhdistettavan. - Ilmanvaihtokoneiden suodattimet vaihdetaan vähintään kaksi kertaa vuodessa. - Tuloilmakoneiden TK11 ja TK13 alueella suositellaan tasapainotettavaksi tilakohtaiset tulo- ja poistoilmavirrat. 3 (15) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

4 Sisältö 2 YLEISTIEDOT 5 3 KÄYTETYT MITTA- JA NÄYTTEENOTTOLAITTEET 6 OSA I, VANHA OSA (LIIKUNTASALI JA RUOKALAOSA) 6 4 ALAPOHJAT RAKENNE RAKENNUSMATERIAALIEN MIKROBIT JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 8 OSA II, UUSI OSA 9 5 ALAPOHJAT RAKENTEIDEN KOSTEUS JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 9 6 VÄLISEINÄT RAKENNUSMATERIAALIEN MIKROBIT JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 10 7 ULKOSEINÄT RAKENTEIDEN ILMATIIVEYS TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 11 8 ILMANVAIHTOLAITTEET PERUSTIEDOT TULOILMAKANAVIEN SISÄPINTOJEN PÖLYN KOOSTUMUS ILMANVAIHDON ILMAVIRRAT JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 15 9 LIITTEET 15 4 (15) TUTKIMUSSELOSTUS MÄYRÄNTIE 3, HÄMEENLINNA SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

5 1 YLEISTIEDOT Tutkimuskohde: Ojoisten lastentalo Mäyräntie 3, Hämeenlinna Lähtötiedot: Tutkimuskohteena on Ojoisten lastentalo, jonka uudisosa on valmistunut päiväkotija alakoulukäyttöön vuonna Liikuntasali- ja ruokalaosa on rakennettu luvulla. Rakennuksen sisäilmasto- ja kosteusteknistä selvitystyötä jatkettiin tilojen käyttöön liitettyjen käyttäjäkokemusten sekä kohteessa syksyllä 2015 tehtyjen lattiamateriaalien kosteus- ja materiaaliemissioselvitysten pohjalta (Sweco Asiantuntijapalvelut Oy raportti AP14_ , ) sekä talvella tehtyjen sisäilmasto- ja kosteusteknisen kuntotutkimuksen (Sweco Asiantuntijapalvelut Oy raportti AP14_ , ). Tilaaja: Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut liikelaitos Mika Metsäalho PL Hämeenlinna Tutkimusryhmä: Tutkimuksen tekijöinä olivat Hanna Kuitunen ja Sanna Pohjola. Jarkko Lesonen suoritti ilmanvaihdon ilmavirtojen suunnitteluarvojen vertailun raportissa (Sweco Asiantuntijapalvelut Oy raportti AP14_ , ) mitattuihin ilmavirtoihin. Tutkimukset kohteessa tehtiin Tutkimustavoite: Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia sisäilman laatua ja laatuun vaikuttavia tekijöitä Ojoisten lastentalossa. Piirustukset: Ojoisten kansakoulu, leikkaukset ja rakennepiirustukset, Insinööritoimisto Pentti Suonkari , , Lattiakaavio, arkkitehti SAFA, Leikkaukset, arkkitehti SAFA, Muut käytössä olleet tutkimukset ja lähtötiedot: Tutkimusraportit, ilmanäyte ja FLEC, Tarkett, Kaouache. L Tutkimusraportti, Sweco Asiantuntijapalvelut Oy, Tutkimusraportti, Sweco Asiantuntijapalvelut Oy, Tiiviysmittausraportti, Paloniitty Oy, Ilmatiiviyden testiraportti, Paloniitty Oy, (15) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

6 2 KÄYTETYT MITTA- JA NÄYTTEENOTTOLAITTEET OSA I, VANHA OSA (LIIKUNTASALI JA RUOKALAOSA) 3 ALAPOHJAT 3.1 RAKENNE Lämpötila- ja kosteusmittari Vaisala HM40, anturi HMP110 Pintakosteusilmaisin Gann hydrotest LG 1 Kosteusmittari Vaisala HMP41, mittapäät HMP42 Vanhan osan ensimmäisessä kerroksessa on liikuntasali aputiloineen, ruokasali, keittiö sekä pääaula. Vanhan osan alla on osittain pohjakerros, jossa sijaitsee pukutiloja ja teknisiä tiloja. Pohjakerroksen pukutilat on poistettu käytöstä. Liikuntasalin lattiaan oli aiemmin tehty rakenneavaus pitkän ulkoseinän vierelle (Sweco Asiantuntijapalvelut Oy ). Rakenneavauksia tehtiin tässä tutkimuksessa kaksi lisää, molempien päätyseinien viereen (liite 3.1). Rakenne poikkesi hieman päätyseinissä pitkästä ulkoseinästä. Rakenne päätyseinien lähellä rakenneavausten mukaan: AP2, liikuntasali (Avaus 1 ja 2) 20 mm puu 15 mm puu noin 70 mm mineraalivillaeriste (MR1), puukoolaus (MR2) noin 50 mm ilmaväli 70 mm betonilaatta maatäyttö Kuva 1. Lattian avaus 1 liikuntasalissa. Ulkoseinää vasten olevassa bitumikermissä (MR3, kuva vasemmalla) ja puukoolauksessa (MR2, kuva oikealla) havaittiin mikrobiperäistä hajua. 6 (15) TUTKIMUSSELOSTUS MÄYRÄNTIE 3, HÄMEENLINNA SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

7 Kuva 2. Liikuntasalin lattian avaus 2. Puukoolauksessa (MR6, kuva vasemmalla) ja bitumikermissä (MR5) ei havaittu poikkeavaa hajua. 3.2 RAKENNUSMATERIAALIEN MIKROBIT Liikuntasalin lattiaan tehtiin kaksi rakenneavausta päätyseinien lähelle, joista tutkittiin koolauspuun (MR3 ja MR6), mineraalivillan (MR1 ja MR4) sekä bitumikermin (MR2 ja MR5) rakennusmateriaalien mikrobipitoisuutta. Avauksen 1 bitumikermissä (MR2) ja koolauspuussa (MR3) havaittiin mikrobiperäistä hajua. Muissa näytteissä hajua ei havaittu. Näytteet analysoitiin Metropolilab Oy:n laboratoriossa laimennossarjamenetelmällä. Tulokset on esitetty liitteessä 1. Materiaalinäytteissä havaittiin ohjearvoihin verrattuna vähäisiä määriä bakteereita, homesieniä ja aktinomykeettejä. Avauksen 1 mineraalivillaeristeessä, bitumikermissä ja koolauspuussa esiintyi vähäisiä määriä ns. kosteusvaurioindikaattorilajeja (Aspergillus versicolor ja Chaetomium sp.). Avauksen 2 koolauspuussa esiintyi vähäisiä määriä ns. kosteusvaurioindikaattorilajeja (Aspergillus versicolor ja Chaetomium sp). Viljelytulosten perusteella näytteissä ei ole viitettä kosteus- tai mikrobivauriosta. Todennäköisesti poikkeavat mikrobit ja mikrobiperäinen haju on siirtynyt materiaaleihin alapohjalaatan alta seinän ja lattian liitoskohdista havaittujen ilmavuotokohtien kautta 3.3 JOHTOPÄÄTÖKSET - Liikuntasalin lattian materiaalinäytteissä ei havaittu poikkeavaa mikrobikasvua. Koolauspuussa ja ulkoseinän bitumikermissä havaittiin toisessa avauskohdassa mikrobiperäistä hajua. Rakennusmateriaaleissa havaittu poikkeava mikrobiperäinen haju sekä ns. 7 (15) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

8 kosteusvaurioindikaattorilajit ovat kulkeutuneet materiaaleihin todennäköisesti maaperästä alapohjassa havaittujen ilmavuotojen mukana. 3.4 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET - Suositellaan uusimaan liikuntasalin puukorokelattia salin reuna-alueilta (vaatii korjaussuunnittelua). Rakennetta tulee uusia niin pitkälti, kunnes materiaaleissa ei ole havaittavissa poikkeavaa hajua. - Lattian ja seinien rakenneliittymien tiivistäminen tulee tehdä liikuntasalissa lattian uusimisen yhteydessä. 8 (15) TUTKIMUSSELOSTUS MÄYRÄNTIE 3, HÄMEENLINNA SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

9 OSA II, UUSI OSA 4 ALAPOHJAT 4.1 RAKENTEIDEN KOSTEUS Lattiapinnoitteen alapuolinen kosteus tarkastettiin 30 pisteestä ns. viiltomittausmenetelmällä. Tuloksia verrataan syyskuussa 2015 tehtyihin viiltokosteusmittauksiin (Sweco Asiantuntijapalvelut Oy ). Tulokset on esitetty liitteessä 1 ja mittauspisteiden sijainnit liitteessä 2. Kymmenessä tilassa (003, 009, 005, , 604, 903, 905, 202 ja 602) havaittiin edelleen kohonneita kosteuslukemia lattiapinnoitteen alla (kosteus yli 85 %). Viidessä tilassa (038, 503, 902, 101 ja 308A) suhteellinen kosteus oli laskenut alle 85 %. Kolmessa tilassa (039, 802 ja 301) suhteellinen kosteus oli pysynyt molemmilla tutkimuskerroilla alle 85 %. Kosteuslukemat olivat laskeneet syyskuun 2015 ja toukokuun 2016 välillä yli 5 prosenttiyksikköä 11 mittauspisteessä. 19 mittauspisteessä kosteus lattiapinnoitteen alla oli pysytellyt lähes ennallaan 8 kk seurantajakson aikana. Lattiapinnoitteiden liiman vaurioitumista tutkittiin tehdyistä viiltomittauspisteistä sekä lisäksi kaikista muistakin oleskelutiloista aistinvaraisesti. Liima oli kiinteää (ei tahmaista), mutta lattiapinnoitteiden alapuolella havaittiin useissa tiloissa pistävää liiman hajua. Havainnot on merkittynä pohjakuviin liitteissä Haju ei keskittynyt tietyn värisiin muovimattoihin, vaan sitä havaittiin kaikissa väreissä. Viidessä tilassa (502, 504, 202, 102 sekä käytävällä 307) lattiapinnoitteiden alla ei havaittu liiman hajua, muissa tiloissa lattiapinnoitteen alla havaittiin joko lievää tai voimakkaampaa liiman hajua, mikä on viite liiman vaurioitumisesta kosteuden vaikutuksesta. Muutamissa tiloissa havaittiin poikkeavaa hajua myös sisäilmassa. 4.2 JOHTOPÄÄTÖKSET - Useissa tiloissa havaittiin edelleen yli 85 % suhteellisia kosteuslukemia lattiapinnoitteen alla. Valtaosassa mittauspisteistä kosteus oli pysytellyt 8 kk seurantajakson ajan lähes ennallaan lattiapinnoitteen alla. - Lattiapinnoitteen alla havaittiin aistinvaraisesti suurimmassa osassa tiloista pistävää tai lievempää liiman hajua, mikä on viite liiman vaurioitumisesta kosteuden vaikutuksesta. Vaurio on palautumaton eli haju ei poistu vaikka rakenne myöhemmin kuivaisikin. 4.3 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET - Lattiapinnoitteiden uusiminen niissä tiloissa, joissa havaittiin liiman hajua lattiapinnoitteen alapuolella (liima vaurioitunut). - Mikäli lattiapinnoitteita ei uusita kaikissa tiloissa, tulee lattiapinnoitteen alapuolista kosteutta, mahdollista liimojen vaurioitumista sekä sisäilman 9 (15) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

10 5 VÄLISEINÄT haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuuksia edelleen seurata säännöllisesti. 5.1 RAKENNUSMATERIAALIEN MIKROBIT Väliseinät ovat levyrakenteiset ja koolaukset ovat puurakenteiset. Väliseinien kosteustekninen kunto tarkastettiin tiloista 003 ja 005. Väliseinien alaosiin tehtiin rakenneavaukset ja rakenteiden kunto arvioitiin aistinvaraisesti sekä puunkosteusmittarilla. Kuva 3. Tilan 003 väliseinän avaus. Tilassa 003 alajuoksupuuna on liimapuu ja tilassa 005 höylätty puu. Alajuoksupuun alle ei ole asennettu bitumikaistaa tai muutakaan kapillaarikatkoa. Puunkosteusmittarilla mitattaessa alajuoksupuussa ei havaittu kohonneita kosteusarvoja. Rakenteissa ei havaittu aistinvaraisesti kosteuden aiheuttamia jälkiä tai poikkeavaa hajua. Alajuoksupuun alaosasta otettiin materiaalinäytteet mikrobiviljelyä varten. Näytteet analysoitiin suoraviljelymenetelmällä. Tulokset on esitetty liitteessä 1. Näytteissä ei havaittu poikkeavaa mikrobikasvua. Näytteissä esiintyi vähäisiä määriä ns. kosteusvaurioindikaattorilajeja (Chaetomium sp ja Eurotium sp.). 5.2 JOHTOPÄÄTÖKSET - Väliseinien alajuoksupuiden alle ei ole asennettu kapillaarikatkoa, jolloin betonilaatassa oleva kosteus pääsee nousemaan puurakenteeseen. Kahteen väliseinään tehtyjen rakenneavausten ja rakennusmateriaalien mikrobitutkimuksien perusteella väliseinien alaosissa ei havaittu kosteus- tai mikrobivaurioita. 5.3 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET - Ei toimenpiteitä 10 (15) TUTKIMUSSELOSTUS MÄYRÄNTIE 3, HÄMEENLINNA SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

11 6 ULKOSEINÄT 6.1 RAKENTEIDEN ILMATIIVEYS Ulkoseinärakenteiden sisäkuoren ilmatiiveyttä oli tutkittu merkkiainekokeen avulla luokissa 701 ja 805 tammikuussa 2016 (Sweco Asiantuntijapalvelut Oy ). Ulkoseinärakenteissa havaittiin ilmavuotokohtia molemmissa tutkituissa tiloissa ulkoseinän ja lattian rajasta sekä ikkunan ja ulkoseinän liittymistä. Rakennuksen uudisosalle on määritetty vaipan ilmavuotoluku (Paloniitty Oy, ). Rakennuksen ilmavuotoluvuksi (q50) saatiin 0,99, mikä alittaa suunnitteluvaiheessa asetetun tavoitearvon. Ilmavuotokohtia tutkittiin ilmavuotoluvun määrityksen yhteydessä aistinvaraisesti sekä savun avulla rakennuksen ollessa alipaineinen. Suurempia yksittäisiä ilmavuotokohtia ei havaittu. Ilmavuotoluvun määritys tehdään rakennuksen energiatehokkuuden määrittämistä varten. Vaikka rakennuksen ilmavuotoluku olisi alhainen, voi rakennuksen ulkovaipassa olla ilmavuotokohtia, joita ei merkkisavulla havaita. Aistinvaraisesti arvioituna ja savun avulla ei päästä yhtä tarkkoihin tuloksiin kuin merkkiainelaitteen avulla, jonka avulla saadaan selville yksittäiset rakenteen ilmavuotokohdat. Sisäilman laadun kannalta ilmavuotoja ei rakennuksen ulkovaipan sisäkuoressa tulisi olla. 6.2 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET - Ulkoseinän rakenneliittymät suositellaan tiivistäminen ilmatiiviiksi. Tiivistyskorjaukset tulee tehdä erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti. Tiivistyskorjausten onnistuminen suositellaan varmistamaan merkkiainetutkimuksen avulla ennen pintarakenteiden asentamista. 7 ILMANVAIHTOLAITTEET 7.1 PERUSTIEDOT Rakennuksen uutta osaa palvelevat tulo- ja poistoilmakoneet TK11/PK11, TK12/PK12, TK13/PK13 ja TK14/PK14, jotka sijaitsevat vesikatolla olevissa IVkonehuoneissa. Koneet on varustettu lämmöntalteenotolla. Jäähdytyspattereita ei ole. Tuloilma jaetaan tiloihin lasketun katon tasolle asennettujen hajottajien kautta. Ilmanvaihtolaitteet on otettu käyttöön vuonna TULOILMAKANAVIEN SISÄPINTOJEN PÖLYN KOOSTUMUS Kaikkien neljän tuloilmakoneen alueelta otettiin 8 kappaletta tuloilmakanavan sisäpintojen näytteitä pölyn koostumuksen määrittämiseksi. Aiemmin ( ) oli otettu TK13-koneen palvelualueelta yksi kanavapölynäyte. Näytteet otettiin keräämällä sisäpintojen pölyä pyyhintämenetelmän avulla. Tulokset on esitetty liitteessä (15) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

12 Tuloilmakoneen 11 alueelta näytteet otettiin tilasta 601. Näyte koostuu lähinnä kiviainestyyppisistä hiukkasista, kiviainesosuudessa todettiin melko paljon kalkkihiukkasia. Näytteessä todettiin melko paljon sinkkihiukkasia. Näytteessä havaittiin myös paljon vuorivillan tyyppisiä mineraalikuituja. Näytteessä ei todettu homeitiöitä/rihmastoa eikä asbestikuituja. Näytteessä ei todettu homeitiöitä/rihmastoa eikä asbestikuituja. Kuva 4. Ryhmähuoneen 601 tuloilmakanava (TK11). Tuloilmakoneen 12 alueelta näytteet otettiin tiloista 016 ja 705. Näytteet koostuivat lähinnä kiviainestyyppisistä hiukkasista, kiviainesosuudessa todettiin melko paljon kipsihiukkasia sekä tilassa 705 kalkkihiukkasia. Näytteissä todettiin melko paljon sinkkihiukkasia. Tilan 705 näytteessä todettiin lisäksi melko paljon epämääräisiä pyöreähköjä orgaanisia partikkeleita. Näytteissä havaittiin myös vuori- ja lasivillan tyyppisiä mineraalikuituja. Näytteissä ei todettu homeitiöitä/rihmastoa eikä asbestikuituja. Kuva 5. Aulan 016 tuloilmakanava TK (15) Tuloilmakoneen 13 alueelta näytteet otettiin tiloista 101, 301 ja 908. Näytteet koostuivat lähinnä kiviainestyyppisistä hiukkasista mm. kipsi- ja kalkkihiukkasista. Tilojen näytteissä 301 ja 908 havaittiin myös sinkkihiukkasia ja tilan 908 näytteessä ruostehiukkasia Tilan 101 näytteessä todettiin myös epämääräisiä pyöreähköjä TUTKIMUSSELOSTUS MÄYRÄNTIE 3, HÄMEENLINNA SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

13 orgaanisia partikkeleita. Tilan 908 näytteessä havaittiin melko paljon vuorivillan ja lasivillan tyyppisiä mineraalivillakuituja, muissa näytteissä ei mineraalivillakuituja havaittu. Näytteissä ei todettu homeitiöitä/rihmastoa eikä asbestikuituja. Kuva 6. Tilan 301 tuloilmakanava TK13. Tuloilmakoneen 14 alueelta näytteet otettiin tiloista 307 ja 204. Näytteet koostuivat lähinnä kiviainestyyppisistä hiukkasista, tilan 204 näytteessä kiviainesosuudessa todettiin melko paljon kalkkihiukkasia sekä melko paljon sinkkihiukkasia. Tilan 204 näytteessä havaittiin myös melko paljon vuori- ja lasivillan tyyppisiä mineraalikuituja. Tilan 307 näytteessä todettiin melko paljon epämääräisiä pyöreähköjä orgaanisia partikkeleita. Näytteissä ei todettu homeitiöitä/rihmastoa eikä asbestikuituja. Kuva 7. Käytävän 307 tuloilmakanava TK14. Aistinvaraisesti arvioiden kaikissa tarkastetuissa tuloilmakanavissa pölyn määrä oli vähäinen (P1-luokka). 13 (15) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

14 7.3 ILMANVAIHDON ILMAVIRRAT Ilmanvaihdon tulo- ja poistoilmavirtoja mitattiin pistokokein Mitattuja ilmavirtoja verrataan uuden rakennuksen ilmanvaihtoa koskeviin Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan D2 ohjearvoihin sekä rakennuksen suunnitteluarvoihin. D2-ohjearvot ovat ns. vähimmäisilmanvaihdon ohjearvoja tiloihin, joissa on käytetty vähäpäästöisiä materiaaleja ja joissa ei ole normaalista poikkeavaa epäpuhtaus- tai lämpökuormaa. Mitattuja ilmavirtoja verrataan myös rakennuksen suunnitteluarvoihin. Mitattuja tiloja oli 3 kpl koneen TK11 alueella ja 5 kpl koneen TK13 alueella. Tuloilmakoneen TK11 alueella jokaisen mitatun tilan 602, 701 ja 905 tilakohtainen tuloilmavirta oli poistoilmavirtaa pienempi. Näissä tiloissa tuloilmavirrat olivat arvoltaan % poistoilmavirtojen arvoista. Tiloissa 602 ja 701 mitatut tuloilmavirrat olivat suurempia kuin tilan lattiapinta-alaan perustuvat D2-ohjearvot. Tilan 905 tuloilmavirta oli pinta-alaperusteista D2-ohjearvoa pienempi. Suunnitteluarvoihin verrattuna ilmanvaihto on lähes suunnitteluarvojen tasolla poistoilmavirtojen osalta tilassa 701, muissa tiloissa poistoilmavirrat olivat huomattavasti pienempiä verrattuna suunnitteluarvoihin. Tuloilmavirrat eivät olleet suunnitteluarvojen tasolla missään tutkitussa tilassa. Tuloilmakoneen TK13 alueella jokaisen mitatun tilan 004, 101, 302, 502 ja 803 tilakohtaiset tulo- ja poistoilmavirrat olivat kokonaisuutena tarkasteltuna yhtä suuria. Jokaisessa mitatussa tilassa mitatut tuloilmavirrat olivat suurempia kuin lattiapintaalaan perustuvat D2-ohjearvot. Suunnitteluarvoihin verrattuna ilmanvaihto on lähes suunnitteluarvojen tasolla poistoilmavirtojen osalta tilassa 803, muissa tiloissa poistoilmavirrat eivät ole samalla tasolla suunnitteluarvojen kanssa. Tuloilmavirrat olivat lähes suunnitteluarvojen tasolla tilassa 803, muissa tiloissa tuloilmavirrat olivat huomattavasti pienempiä verrattuna suunnitteluarvoihin. Tutkittujen tilojen poistoilmavirroille ei ole D2-ohjearvoja. 7.4 JOHTOPÄÄTÖKSET - Tuloilmakoneiden TK11, TK12, TK13 ja TK14 kanavan sisäpinnan pölyistä otetuissa näytteissä todettiin paikoin mineraalivillakuituja. Ilmanvaihtokoneissa tai kanavistoissa ei ole käytetty mineraalivillakuitulähteitä. Todennäköisesti mineraalivillakuidut tuloilmakanavissa ovat peräisin rakentamisvaiheesta. 14 (15) - Tuloilmakoneen TK11 alueella mitattujen tilojen tilakohtainen tuloilmavirta oli poistoilmavirtaa pienempi. Lisäksi kahdessa tilassa tuloilmavirta oli D2- ohjearvoa suurempi ja yhdessä tilassa tuloilmavirta oli D2-ohjearvoa pienempi. Tulosten mukaan tuloilmakoneen TK11 alueella tulisi tasapainottaa tilakohtaisia tulo- ja poistoilmavirtoja. Tuloilmavirrat eivät täyttäneet suunnitteluarvoja missään tilassa. Poistoilmavirrat täyttivät suunnitteluarvot tilassa 701, muissa tiloissa suunnitteluarvot eivät täyttyneet. TUTKIMUSSELOSTUS MÄYRÄNTIE 3, HÄMEENLINNA SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

15 - Tuloilmakoneen TK13 alueella tilakohtaiset tulo- ja poistoilmavirrat olivat likimain tasapainossa pistokokein tehtyjen mittausten mukaan. Lisäksi tuloilmavirrat ovat suurempia kuin D2-ohjearvot. Tulosten mukaan ilmanvaihto on riittävää tuloilmakoneen TK13 alueella. TK13 alueella suunnitteluarvot täyttyivät tulo- ja poistoilmavirtojen osalta vain tilassa 803, muissa tutkituissa tiloissa suunnitteluarvot eivät täyttyneet. 7.5 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET - Tuloilmakanavat suositellaan puhdistettavan. - Ilmanvaihtokoneiden suodattimet vaihdetaan vähintään kaksi kertaa vuodessa. - Tuloilmakoneiden TK11 ja TK13 alueella suositellaan tasapainotettavaksi tilakohtaiset tulo- ja poistoilmavirrat. Helsingissä, Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Sanna Pohjola MML, projektipäällikkö Ilkka Jerkku DI, yksikön päällikkö 8 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Mittaustulokset Kosteusmittaukset pohjakuvissa Mittauspisteet pohjakuvissa 15 (15) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

16 MITTAUSTULOKSET Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3, Hämeenlinna Liite Rakenteiden kosteudet, viiltomittausmenetelmä 1 Rakenteisiin, joissa todettiin vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta kosteudenilmaisimella tai joissa oli muuten epäiltävissä poikkeavaa kosteutta, viillettiin lattiapäällysteeseen reiät suhteellisen kosteuden määrittämiseksi lattiapäällysteen alta. Suhteellinen ja absoluuttinen kosteus sekä lämpötila mitattiin tasaantuneissa olosuhteissa. Mittalaitteina olivat Vaisalan HMI41-näyttölaitteet ja HMP44-mittapäät. Mittaustulokset on esitetty oheisessa taulukossa. Viillot ja mittaukset suoritettiin Mittauspiste Tila Rakenneosa Mittauspisteen sijainti Suhteellinen kosteus, % Lämpötila, C Aistinvarain en havainto VK1 009, keskusvarasto Lattia, betoni 80 cm ulkoseinästä, 200 cm väliseinästä 91,3 (90,8) 21,4 VK2 038, käytävä Lattia, betoni 9 cm ulkoseinästä, 215 cm väliseinästä 76,8 (85,4) 22,6 Lievä haju VK3 039, keskusaula Lattia, betoni 12 cm ulkoseinästä, 700 cm väliseinästä 73,7 (84,1) 22,3 VK4 005, taukotila Lattia, betoni 187 cm väliseinästä, 415 cm ulkoseinästä 88,7 (91,5) 21,9 Hajua VK5 005, taukotila Lattia, betoni 20 cm ulkoseinästä, 530 cm väliseinästä 86,5 (91,3) 22,4 Hajua VK6 VK7 908, kuvisverstas 908, kuvisverstas VK8 503, pienryhmä Lattia, betoni VK9 503, pienryhmä Lattia, betoni VK10 VK11 802, vastaanottohuo ne 2 802, vastaanottohuo ne 2 Lattia, betoni 48 cm ulkoseinästä, 200 cm ulkoseinästä 85,0 (88,0) 22,2 Lattia, betoni 130 cm väliseinästä, 200 cm ulkoseinästä 85,0 (89,2) 22,1 Lattia, betoni Lattia, betoni 16 cm väliseinästä, 260 cm väliseinästä 18 cm ulkoseinästä, 400 cm väliseinästä 20 cm ulkoseinästä, 195 cm väliseinästä 10 cm ulkoseinästä, 175 cm väliseinästä 84,1 (86,1, mittauspiste 003) 81,7 (85,0, mittauspiste 003) 22,1 22,1 74,7 (83,1) 22,4 72,7 (84,8) 22,2 Hajua Hajua Lievä haju Hajua Lievä haju Ei hajua VK12 836, varasto Lattia, betoni 50 cm väliseinästä, 13 cm väliseinästä 87,0 (86,8) 21,9 Hajua VK13 836, varasto Lattia, betoni 37 cm väliseinästä, 86 cm väliseinästä 88,7 (90,6) 22,4 Hajua VK14 VK15 VK16 VK17 VK18 VK19 VK20 VK21 VK22 604, välinevarasto 604, välinevarasto 902, opetustila , opetustila , opetustila , opetustila , opetustila , opetustila , ryhmähuone Lattia, betoni 70 cm väliseinästä, 155 cm väliseinästä 85,8 (86,7) 22,6 Lattia, betoni 95 cm väliseinästä, 55 cm väliseinästä 83,9 (87,2) 23,1 Lattia, betoni 10 cm väliseinästä, 235 cm väliseinästä 82,0(87,5) 23,6 Lattia, betoni 80 cm väliseinästä, 210 cm väliseinästä 83,5 (87,4) 23,2 Lattia, betoni 150 cm väliseinästä, 155 cm ulkoseinästä 87,9 (86,6) 23,4 Lattia, betoni 55 cm väliseinästä, 400 cm väliseinästä 86,5 (87,7) 23,2 Lattia, betoni 15 cm väliseinästä, 380 cm väliseinästä 78,9(88,3) 22,9 Lattia, betoni 60 cm ulkoseinästä, 160 cm väliseinästä 85,9 (87,6) 22,6 Lattia, betoni 25 cm ulkoseinästä, 225 cm väliseinästä 66,0 (78,1) 21,7 Hajua Hajua Hajua Hajua Hajua Hajua Hajua Hajua Hajua Hajua Lievä haju Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

17 MITTAUSTULOKSET Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3, Hämeenlinna Liite Mittauspiste Tila Rakenneosa Mittauspisteen sijainti Suhteellinen kosteus, % Lämpötila, C Aistinvarain en havainto VK23 301, ryhmähuone Lattia, betoni 190 cm väliseinästä, 190 cm väliseinästä 76,9 (79,3) 22,4 Lievä haju VK24 202, lepohuone Lattia, betoni 50 cm ulkoseinästä, 190 cm väliseinästä 86,6 (90,5) 22,0 Hajua VK25 202, lepohuone Lattia, betoni 20 cm väliseinästä, 90 cm väliseinästä 80,7 (87,6) 21,7 Hajua VK26 VK27 101, ryhmähuone 101, ryhmähuone Lattia, betoni 37 cm ulkoseinästä, 145 cm ulkoseinästä 80,0 (89,0) 23,1 Lattia, betoni 15 cm ulkoseinästä, 188 cm ulkoseinästä 77,4 (86,3) 23,0 Lievä haju Ei hajua VK28 308A, pukutila Lattia, betoni 20 cm väliseinästä, 75 cm väliseinästä 81,6 (85,8) 22,2 Lievä haju VK29 602, lepohuone Lattia, betoni 30 cm ulkoseinästä, 250 cm väliseinästä 85,3 (88,3) 22,3 Hajua VK30 602, lepohuone Lattia, betoni 125 cm väliseinästä, 235 cm väliseinästä 87,6 (88,4) 21,5 Hajua Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat: Pvm Sisäilma Ulkoilma Suhteellinen kosteus, % Lämpötila, C Suhteellinen kosteus, % Lämpötila, C ,3 22,7 35,0 12,0 Rakennusmateriaalien mikrobit, laimennossarjamenetelmä Rakennusmateriaalien mikrobipitoisuudet määritettiin sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen 2003 mukaan ns. laimennossarjamenetelmällä. Näytteet toimitettiin MetropoliLab Oy:n laboratorioon Helsinkiin laimennossarjakäsittelyä ja viljelyä varten. Tulokset on esitetty yksikössä kpl /g: Tila Näytteen kuvaus Pvm Homesienet, kpl/g M2 Bakteerit, kpl/g Näytteenottopiste Aktinomykeetit, kpl/g MR1 Liikuntasali, Avaus 1 Mineraalivilla, alapohjalaatan päällä Aspergillus versicolor* Chaetomium sp.* 100 alle 100 MR2, sivelynäyte Liikuntasali, Avaus 1 Ulkoseinää vasten oleva bitumikermi Aspergillus versicolor* 4 <1 MR3 Liikuntasali, Avaus 1 Koolauspuu, alapohjalaattaa vasten oleva pinta Chaetomium sp.* MR4 MR5, sivelynäyte Liikuntasali, Avaus 2 Liikuntasali, Avaus 2 Mineraalivilla, alapohjalaatan päällä alle 100 Ulkoseinää vasten oleva bitumikermi <1 2 <1 MR6 Liikuntasali, Avaus 2 Koolauspuu, alapohjalaattaa vasten oleva pinta Aspergillus versicolor* Chaetomium sp.* alle 100 alle 100 MR7 005, Avaus 3 Väliseinän alajuoksupuu, alapohjalaattaa vasten oleva pinta Chaetomium sp.* alle 100 alle 100 MR8 003, Avaus 4 Väliseinän alajuoksupuu, alapohjalaattaa vasten oleva pinta Eurotium sp.* 100 alle 100 * kosteusvaurioindikaattori Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen 2003 ja Asumisterveysoppaan 2009 mukaan rakennusmateriaalissa on Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

18 MITTAUSTULOKSET Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3, Hämeenlinna Liite sienikasvustoa, jos näytteen sieni-itiöpitoisuus on suurempi kuin kpl/g, - bakteerikasvustoa, jos näytteen bakteeripitoisuus on suurempi kuin kpl/g ja aktinomykeettikasvustoa (sädesienikasvustoa), jos aktinomykeettipitoisuus on suurempi kuin 500 kpl/g. Tuloilmakanavien sisäpintojen pölyn koostumus Tuloilmakanaviston pölyn koostumus tutkittiin menetelmällä, jossa pölynäyte kerätään kokoomanäytteenä kanavan sisäpinnalta. Näytteet tutkittiin elektronimikroskooppisesti Mikrofokus Oy:n laboratoriossa Helsingissä. Näytteiden koostumus oli seuraava: Näytteenottopiste Pvm Iv-kone Tila Näytteenottopisteen kuvaus Materiaalinäytteen koostumus KPK TK Tuloilmakanava Näyte koostuu lähinnä kiviainestyyppisistä hiukkasista. Lisäksi todettiin melko paljon epämääräisiä pyöreähköjä orgaanisia partikkeleita. Näytteessä ei todettu mineraalikuituja, homeitiöitä/rihmastoa eikä asbestikuituja. KPK TK Tuloilmakanava Näyte koostuu lähinnä kiviainestyyppisistä hiukkasista. Lisäksi todettiin melko paljon epämääräisiä pyöreähköjä orgaanisia partikkeleita. Näytteessä ei todettu mineraalikuituja, homeitiöitä/rihmastoa eikä asbestikuituja. KPK TK Tuloilmakanava Näyte koostuu lähinnä kiviainestyyppisistä hiukkasista. Kiviainesosuudessa todettiin melko paljon kipsihiukkasia. Näytteessä todettiin melko paljon sinkkihiukkasia. Lisäksi todettiin melko paljon epämääräisiä pyöreähköjä orgaanisia partikkeleita sekä pieni määrä vuori- ja lasivillan tyyppisiä mineraalikuituja. KPK TK Tuloilmakanava Näyte koostuu lähinnä kiviainestyyppisistä hiukkasista, kiviainesosuudessa todettiin melko paljon kalkkihiukkasia. Näytteessä todettiin melko paljon sinkkihiukkasia. Näytteessä havaittiin myös paljon vuorivillan tyyppisiä mineraalikuituja. Näytteessä ei todettu homeitiöitä/rihmastoa eikä asbestikuituja. KPK TK Tuloilmakanava Näyte koostuu lähinnä kiviainestyyppisistä hiukkasista, kiviainesosuudessa todettiin melko paljon kalkki- ja kipsihiukkasia. Näytteessä todettiin melko paljon sinkkihiukkasia. Näytteessä havaittiin myös paljon vuori- ja lasivillan tyyppisiä mineraalikuituja. Näytteessä ei todettu homeitiöitä/rihmastoa eikä asbestikuituja. KPK TK Tuloilmakanava Näyte koostuu kiviaineshiukkasista, sinkkipitoisista hiukkasista ja ruostehiukkasista. Lisäksi todettiin melko paljon vuorivillan ja lasivillan tyyppisiä mineraalikuituja. Näytteessä ei todettu homeitiöitä/rihmastoa eikä asbestikuituja. KPK TK Tuloilmakanava Näyte koostuu lähinnä kiviainestyyppisistä hiukkasista, kiviainesosuudessa todettiin melko paljon kalkki- ja kipsihiukkasia. Näytteessä todettiin melko paljon sinkkihiukkasia. Näytteessä ei todettu mineraalikuituja, homeitiöitä/rihmastoa eikä asbestikuituja. KPK TK Tuloilmakanava Näyte koostuu lähinnä kiviainestyyppisistä hiukkasista, kiviainesosuudessa todettiin melko paljon kalkkihiukkasia. Näytteessä todettiin melko paljon sinkkihiukkasia. Näytteessä havaittiin myös melko paljon vuori- ja lasivillan tyyppisiä mineraalikuituja. Näytteessä ei todettu homeitiöitä/rihmastoa eikä asbestikuituja. Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

19 MITTAUSTULOKSET Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3, Hämeenlinna Liite Ilmanvaihdon ilmavirtojen mittaukset Huonetilojen ilmavirtoja määritettiin SwemaFlow 125D -ilmavirtamittarilla. Mitattuja ilmavirtoja verrataan vuoden 2012 Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D2 ohjearvoihin, jotka koskevat uuden rakennuksen ilmanvaihtoa. Mittausten suurin mahdollinen kokonaismittausvirhe on 10 %. Ilmavirrat olivat seuraavat: 4 Mittaus piste Pvm Iv-kone Tila Mitattu tuloilmavirta, dm 3 /s Suunnitteluarvo, tuloilmavirta, dm 3 /s Ohjearvo (D2), ulko-ilmavirta, dm 3 /s Mitattu poistoilmavirta, dm 3 /s Suunnitteluarvo, poistoilmavirta, dm 3 /s Ohjearvo (D2), poisto-ilmavirta, dm 3 /s I TK11/PK11 602, lepohuone 33,8 31,2 26,5 27,1 yht * 59,0 44,8 34,8 yht ei ole I TK11/PK11 701, ryhmähuone 27,6 27,3 28,4 29,9 yht * 50,0 50,2 45,1 yht ei ole I TK11/PK11 905, opetustila 37,4 33,6 35,0 35,4 yht * 40,4 39,9 41,6 38,1 yht ei ole I TK13/PK13 004, neuvottelutila 33,1 39,0 yht * 27,0 21,0 24,1 yht ei ole I TK13/PK13 101, ryhmähuone 42,6 36,5 42,1 yht * 17,7 20,7 22,5 20,9 35,9 yht ei ole I TK13/PK13 302, lepohuone 29,1 31,9 36,0 33,5 yht. 131 I TK13/PK13 502, lepohuone 42,0 40,2 46,0 yht * 57,4 25,3 17,5 18,1 yht * 51,2 41,6 36,4 yht ei ole 150 ei ole I TK13/PK13 803, kouluterveydenh oitaja 30,9 33,3 yht * 23,6 14,0** 20,1 yht. 58 * Ohjearvo perustuu tilan lattian pinta-alaan. ** Virheellinen liian pieni arvo, mittalaite ei asettunut kunnolla yhteen poistoilmaventtiiliin. 62 ei ole Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

20 VK1 91 % MITTAUSPISTEET POHJAKUVISSA VK2 77 % VK4 89 % VK6 85 % VK10 75 % VK5 87 % VK7 85 % VK11 73 % VK3 74 % VK8 84 % VK9 82 % VK12 87 % VK13 89 % MITTAUSPISTEET JA MERKINTÖJEN SELITYKSET : VK X% KOSTEUSMITTAUSPISTE, viiltomenetelmä Lattiapinnoitteen alla liiman hajua Lattiapinnoitteen alla lievää liiman hajua Lattiapinnoitteen alla ei hajua Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3 AP14_ Hämeenlinna 1. kerros LIITE 2.1

21 MITTAUSPISTEET POHJAKUVISSA VK14 VK15 VK29 VK30 86 % 84 % 85 % 88 % VK16 82 % VK17 84 % VK18 VK19 88 % 87 % MITTAUSPISTEET JA MERKINTÖJEN SELITYKSET : VK X% KOSTEUSMITTAUSPISTE, viiltomenetelmä Lattiapinnoitteen alla liiman hajua Lattiapinnoitteen alla lievää liiman hajua Lattiapinnoitteen alla ei hajua VK20 VK21 79 % 86 % Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3 AP14_ Hämeenlinna 1. kerros LIITE 2.2

22 MITTAUSPISTEET POHJAKUVISSA VK24 VK25 87 % 81 % VK28 82 % VK22 66 % VK23 77 % MITTAUSPISTEET JA MERKINTÖJEN SELITYKSET : VK X% KOSTEUSMITTAUSPISTE, viiltomenetelmä Lattiapinnoitteen alla liiman hajua Lattiapinnoitteen alla lievää liiman hajua Lattiapinnoitteen alla ei hajua VK26 VK27 80 % 77 % Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3 AP14_ Hämeenlinna 1. kerros LIITE 2.3

23 MR4 MR5 MR6 AV2 MR1 MR2 MR3 AV1 MITTAUSPISTEET JA MERKINTÖJEN SELITYKSET : AV1 RAKENNEAVAUKSET MR RAKENNUSMATERIAALIEN MIKROBIT Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3 Vanha osa Hämeenlinna 1. kerros LIITE 3.1

24 MR7 AV3 I7 TK13 KPK7 I8 I4 AV4 MR8 MITTAUSPISTEET JA MERKINTÖJEN SELITYKSET : KPK TK I MR TULOILMAKANAVIEN SISÄPINTOJEN PÖLYN KOOSTUMUS TULOILMAKONE ILMANVAIHDON ILMAVIRRAT RAKENNUSMATERIAALIEN MIKROBIT Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3 Uusi osa Hämeenlinna 1. kerros LIITE 3.2

25 TK11 KPK5 TK12 KPK3 I1 I2 MITTAUSPISTEET JA MERKINTÖJEN SELITYKSET : KPK6 TK12 KPK TK I TULOILMAKANAVIEN SISÄPINTOJEN PÖLYN KOOSTUMUS TULOILMAKONE ILMANVAIHDON ILMAVIRRAT I3 Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3 Uusi osa Hämeenlinna 1. kerros LIITE 3.3

26 I8 I6 TK14 KPK14 KPK12 TK13 MITTAUSPISTEET JA MERKINTÖJEN SELITYKSET : KPK TK I TULOILMAKANAVIEN SISÄPINTOJEN PÖLYN KOOSTUMUS TULOILMAKONE ILMANVAIHDON ILMAVIRRAT TK14 KPK2 I5 KPK1 TK13 Ojoisten lastentalo, Mäyräntie 3 Uusi osa Hämeenlinna 1. kerros LIITE 3.4