Mukana myös Vanajavesikeskus 1/2013. HS-Veden asiakaslehti. Suodatinkangas vähentää Vanajaveden. s. 7

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mukana myös Vanajavesikeskus 1/2013. HS-Veden asiakaslehti. Suodatinkangas vähentää Vanajaveden. s. 7"

Transkriptio

1 HS-Veden asiakaslehti 1/2013 Suodatinkangas vähentää Vanajaveden typpikuormaa s. 7 Aulanko Golf kastelee kenttiään säästeliäästi s. 3 Kutalanjoen asukkaita etsittiin sähkökalastuksella s. 14 Puhdistamo vastaa tiukentuviin vaatimuksiin s. 10 Mukana myös Vanajavesikeskus

2 Pääkirjoitus VESIHUOLTO VAATII ERIKOISOSAAMISTA Vesihuoltolaitostoiminnan osa-alueita ovat raakaveden hankkiminen ja käsittely, veden johtaminen putkiverkkoa pitkin asiakkaille sekä jätevesien kerääminen viemäriverkoston avulla ja niiden käsittely HS-Veden toimintakenttä on siis laaja. Vesilaitospuoli on tärkeää laatutoimintaa, jossa ei saa tapahtua esimerkiksi alueen asukkaiden terveydentilaan vaikuttavia, veden laatua heikentäviä lipsahduksia. Jätevesilaitostoiminta puolestaan on merkittävää ympäristötyötä, jota kehittämällä on pystytty vaikuttamaan mm. Vanajaveden vedenlaatuun, kuten tässä Vanajavesikeskuksen kanssa yhteistyössä tehdyssä lehdessä toisaalla on seikkaperäisesti kuvattu. Viemäröintijärjestelmä on merkittävä osa yhtiön ylläpitämää maanalaista tekniikkaa. Viemäröintiä on rakennettu Hämeenlinnan kaupungin alueella viime vuosisadan alkuvuosikymmenistä lähtien, Akaassa, Hattulassa ja vanhoissa maalaiskunnissa rakentaminen alkoi myöhemmin. Alkuvaiheessa viemäreitä rakennettiin yksinkertaisesti vesien pois johtamiseksi. Vaikka viemärien purkupaikka oli läheinen vesistö, oli toimista merkittävää kansanterveydellistä hyötyä, kun tautia aiheuttavat likavedet saatiin johdettua pois taajamista, eikä Talvi tulee! Älä anna vesiputkien jäätyä, tai pakkasen sisään taloon päätyä. Muuten juomaveden tulo lakkaa, etkä voi edes huuhdella pöntöstä kakkaa. Vesimittarikaan ei siitä tykkää, jos kylmä raosta sisään lykkää, silloin vesimittarin lasi halkeaa, vaikkei olis vielä maassa valkeaa. Turhia kustannuksiakin siitä koituu, ja laskua sitten myöhemmin noituu. vesiklosettien yleistyttyä muita vaihtoehtoja edes ollut. Sittemmin jätevesiä alettiin käsitellä jätevedenpuhdistamoilla Hämeenlinnassa 60-luvulla, maalaiskunnissa pääasiassa 70-luvulla. Jätevedenpuhdistamoiden kehittymisen alkuvaiheessa kiinnitettiin erityistä huomioita siihen mihin tänäkin päivänä, eli fosforin poistoon. Luonnollisesti myös kiintoainesta poistettiin ja estettiin vesistöjen selkeä roskaantuminen viemäristön kautta. Erityisesti 1980-luvulla alettiin kiinnittää huomiota myös orgaanisen aineen poistoon mm. vesistöjen happitilanteen takia. Yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesien käsittelyn kehittyminen on turvannut pintavesistöjen elinvoimaisuuden säilymisen. Tätä voi pitää jonkinlaisena menestystarinana, kuten tässä lehdessä Reijo Oravaisen artikkelista voi lukea. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistuksen suhteen ollaan niin pitkällä, että jatkossa keskityttäneen etenkin toimintavarmuuteen liittyviin kysymyksiin. Toki yhdyskuntien jätevesissä on myös uusia tutkimuskohteita ja haasteita: esimerkiksi hormonien, lääkejäämien ja orgaanisten haitta-aineiden puhdistettavuutta tullaan tulevina vuosina varmastikin arvioimaan. Laajemmin Vanajaveden ja muiden vesistöjen tilaan voidaan vaikut- MUISTATHAN PITÄÄ HYVÄÄ HUOLTA VESIJOHDOISTA JA -MITTAREISTA Siis raot ja kolot tilki huolella, olet silloin jo voiton puolella. Varmista vielä että lämpö on päällä, silloin hanasta tulee vettä joka säällä. Huoletta voit sä vettä käyttää, löylykiuluakin hanasta täyttää, saa tulla rauhassa talvi ja joulu, kun on läpäisty tämä varautumiskoulu. Kim Westerholm, putkimestari, HS-Vesi Timo Heinonen toimitusjohtaja, HS-Vesi taa maatalouden kuormitusta vähentämällä sekä muuhun hajakuormitukseen vaikuttamalla. Jätevedenpuhdistuksessa syntyy lietettä, jonka HS-Vesi käsittelee varsin pitkälle itse. Esimerkiksi Paroisten puhdistamolla liete mädätetään, siitä otetaan metaanikaasua hyötykäyttöön ja lopuksi se kompostoidaan. Yhtiön valmistamat kompostituotteet ovat Eviran hyväksymiä ja niitä voidaan lainsäädännön asettamien rajoitusten puitteissa käyttää erilaisiin maanparannustarkoituksiin. Liete on arvokasta: se sisältää mm. maailmanlaajuisesti hupenevaa fosforia, ja sen jatkokäytön tehostamista tutkitaan tällä hetkellä laajasti. Liete on kuitenkin kaikissa tilanteissa saatava ajettua puhdistamoiden aitojen ulkopuolelle. Toivottavasti lietetuotteiden kysyntä on jatkossakin sellaista, että niitä voidaan tavalla tai toisella jatkojalostaen palauttaa luonnon kiertokulkuun. AULANKO GOLF KIERRÄTTÄÄ KASTELUVEDET TEKSTI TIA YLISKYLÄ KUVAT TIA YLISKYLÄ, SHUTTERSTOCK Vedenkulutusta seurataan ympäristösertifikaatin ohjeiden mukaan. Golf-kenttään liitetään mielikuva tolkuttomasti vettä hörppivästä viheriöstä. Tuo mielikuva on harhaa. Suomen kesät ovat yleensä sen verran sateisia, että kasteluvettä tarvitaan vain kuivana aikana, Aulanko Golfin toimitusjohtaja Kari Kuivasaari sanoo. Aulanko Golfissa pelikenttien kasteluvetenä käytetään luonnonvettä. Suurin osa kasteluvedestä kierrätetään. Salaojiin valunut vesi kerätään talteen kentällä sijaitseviin lampiin. Niihin kerättyä vettä käytetään uudestaan viheriöiden ja välialueiden kasteluun. Kuivina aikoina molempien kenttien kasteluvesi otetaan viereisestä Vanajavedestä. Vesi pumpataan kastelualtaaseen järven rannalla sijaitsevalta pumppaamolta. Järvestä otamme vain tarpeellisen määrän vettä, kuutiota kaudessa. Rantapumppaamoon on tulossa tarkka kulutusmittari, Kuivasaari kertoo. Hänen mukaansa vedenkierrätys näkyy lampien puhtautena. Golfkentän ruohopintojen kasvualustana käytettävä hiekkakerros toimii hyvänä suodattimena. Ruoho pidetään hengissä Aulanko Golf sai keväällä kansainvälisen GEO (Golf Environment Organisation) -ympäristösertifikaatin. Se tarkoittaa sitä, että yritys on valmis panostamaan kestävään kehitykseen ympäristötoimenpiteiden jatkuvalla parantamisella. Merkittäviä kehityskohteita ovat esimerkiksi vedenkulutuksen mittaaminen, niittyalueiden monipuolisuuden parantaminen, vesianalyysien arvioinnin parantaminen ja energiankulutuksen vähentäminen. Lisäksi Aulanko Golf dokumentoi tarkasti toimintatapansa. GEO-sertifikaatti on meille tärkeä viesti siitä, että ruohoon ei tuhlata ylimääräistä vettä tai lannoitetta. Ruoho pidetään hengissä, mutta sitä ei kasvateta turhanpäiten, Kuivasaari sanoo. Pelikenttien ruoholajit on valittu mahdollisimman hyvin kuivuutta kestäviksi. Kuivasaari korostaa, että vain lyhyeksi leikattuja nurmialueita keinokastellaan. Reuna-alueet pidetään luonnonvaraisina niittyinä ja karheikkoina. Aulanko Golf on neljäs GEO-sertifikaatin saanut golfkeskus Suomessa. Sertifikaattiin kuuluvat Aulangon molemmat golfkentät, Eversti ja Hugo, rakennuksineen. Aulangon golfkentät on nimetty Aulangon perustajan eversti Hugo Standertskjöldin mukaan. Vuonna 1940 perustettu yhdeksän reiän Hugo on Suomen vanhin alkuperäisessä muodossaan oleva golfkenttä. Aulanko Golf käyttää kasteluun noin kuutiota järvivettä vuodessa. OMA VESILÄHDE Oman vesilähteen käyttäminen vaatii erikoisjärjestelyjä kiinteistössä, jossa on liittymä HS-Veden vesijohtoverkostoon. Laitoksen veden ja oman vesilähteen veden saa yhdistää samaan putkeen ainoastaan niin sanotun avoimen ilmatilan kautta, eli kiinteää putkiyhteyttä ei saa olla. Oman vesilähteen vettä saa laskea viemäriin vain, jos vesilaitos on sen mitannut. Esimerkiksi karjatilat ja golf-kentät liitetään vesilaitoksen veteen usein silloin kun oman kaivon kanssa on ongelmia. Yleensä omaa vesikaivoa ei kuitenkaan poisteta käytöstä, koska sitä on tarkoitus käyttää esimerkiksi kasteluun. Jarno Laine, suunnittelupäällikkö, HS-Vesi Vain lyhyeksi leikattuja nurmialueita keinokastellaan, Aulanko Golfin toimitusjohtaja Kari Kuivasaari sanoo. VESIMITTARI 3

3 Leena SELVITTÄÄ VANAJAVEDEN KUORMITUSTA ON ONNISTUTTU KEVENTÄMÄÄN Kaikki panokset on suunnattava fosforikuorman vähentämiseen, limnologi Reijo Oravainen kirjoittaa. LASKUJEN TAUSTAT Jätevesikuormituksen aiheuttama likaantuminen oli Vanajaveden reitillä voimakasta ennen puhdistamoiden valmistumista. Lisäksi vesistöä kuormitti kausiteollisuus: Turengin Sokeritehdas Janakkalas- Kausiteollisuus oli merkittävä orgaanisen aineen kuormittaja vielä 1970-luvun alussa, mutta se supistui voimakkaasti vuosikymmenen puolivälissä. Kausiteollisuus loppui kokonaan vuoteen 1998, kun Turengin sokeriteh- Leena Kari, palvelusihteeri Toimipaikka Akaan Toijalassa Työtehtävät: Laskutus ja asiakaspalvelu TEKSTI TIA YLISKYLÄ KUVAT TIA YLISKYLÄ, SHUTTERSTOCK sa ja Hämeen Peruna Hämeenlinnassa. Kausiteollisuuden kuormitus painottui loppukesään ja syksyyn. Alkutalvella 1971 koettiin jopa laaja happikato ja kalakuolemien suma reitin das lopetti. Orgaaninen kuormitus väheni 1980-luvun puolivälissä myös Tervakoski Oy:n jätevesien biologisen käsittelyn ansiosta. Reijo Oravainen, limnologi alaosalla. Vanajavesi kärsi myös voi- Ammattilaisen nurkka Aurinko tervehtii sivuikkunasta, kun HS-Veden palvelusihteeri Leena Kari istahtaa työtuoliinsa. Pian soi puhelin. Soittaja saa Leena Karilta selvityksen vesilaskun perusteista. Yleensä ihmiset soittavat vesilaskun suuruudesta. Lasku on asiakkaan mielestä liian suuri, ja silloin selvitellään, mistä yllätykset johtuvat, Leena Kari kertoo. Tavallista suurempaa vesilaskua ihmetteleviä hän neuvoo ensimmäisenä tarkistamaan mahdolliset vesivuodot. Vessanpytystä kannattaa aloittaa. Pytyn sisäpuoli vuorataan illalla vessapaperilla. Jos paperi on aamulla kostunut, pytty vuotaa. Pikkuvuodoillakin on merkitystä. Ompelulangan ohut vuotokohta aiheuttaa vuodessa noin 30 kuution ylimääräisen vedenkulutuksen. Jos taas vuoto on parsinneulan kokoinen, valuu vettä hukkaan jo noin 300 kuutiota vuodessa. Vessanpytyn jatkuvaa vuotoa verrataan tulitikun kokoiseen vuotoaukkoon. Se tietää noin kuutiota hukkavettä vuodessa. Työpiste siirtyy ensi vuonna Leena Kari on työskennellyt vesihuollon parissa kaikkiaan 13 vuoden ajan. Viime vuoden alussa hän siirtyi Akaan kaupungin vesipalveluista HS-Veden palvelukseen. YLEENSÄ IHMISET SOITTAVAT VESILASKUN SUURUUDESTA. Hänen tehtäviinsä kuuluu asiakaspalvelun lisäksi yleislaskutus. Parasta työssäni on, jos onnistun selvittämään asian niin, että asiakaskin on vastaukseeni tyytyväinen. Hankalissa tapauksissa yritän asettua asiakkaan asemaan ja ymmärtää hänen tilanteensa. Leena Karin työnkuva ei ole vuosien saatossa muuttunut paljonkaan, mutta laskutusohjelmat ovat. Seuraava suuri muutos on maaliskuussa 2014, kun hänen työpisteensä muuttaa kaupungintalolta uuteen toimitilaan, jätevedenpuhdistamon kylkeen. Vapaa-ajallaan Leena Kari harrastaa liikuntaa: tyttären Sulo-koiran kanssa lenkkeilyä, kuntonyrkkeilyä ja kahvakuulaa. Nytkin on hauikset kipeät kahvakuulatreenistä! E-LASKUN SAA VERKKOPANKKIIN HS-Vesi tarjoaa asiakkailleen nykyaikaisen maksutavan, e-laskun. Se on sähköisessä muodossa oleva lasku, jonka asiakas saa omaan verkkopankkiinsa. E-lasku hyväksytään nappia painamalla, mutta laskulle voi määritellä myös automaattisen veloitusajankohdan. E-laskut arkistoituvat verkkopankkiin, joten niistä ei tule jätettä. Asiakas saa internetin kautta toimivan palvelun käyttöönsä solmimalla verkkopankkisopimuksen omassa pankissaan. Tämän jälkeen voi tehdä verkkopankissa e-laskutussopimuksen HS-Veden laskuista. Tunnistetietona tarvitaan viitenumero edellisestä laskusta. Laura Haavisto, talouspäällikkö, HS-Vesi makkaasta likaantumisesta, leväkukinnoista ja rehevyydestä. Tilanne alkoi korjaantua 1970-luvun puolivälissä, kun asutuksen puhdistamot valmistuivat ja sokeritehdas tehosti jätevesien käsittelyä. Hämeen Peruna siirtyi samaan aikaan Renkoon. Orgaaninen kuormitus romahtanut Vanajanselkään Lepaan virran kautta kohdistunut orgaaninen kuormitus on vähentynyt 1970-luvun alusta jopa 95 prosenttia. µg/l REHEVYYS RIIPPUU NYT HAJAKUORMITUKSESTA. Vanajaveden happitilanne on korjaantunut näillä toimilla tuntuvasti, eikä laaja-alaista happikadon vaaraa enää ole. Syvänteissä toki hapettomuutta edelleen esiintyy voimakkaan rehevyyden takia. Fosforikuormituksessa huima lasku Myös fosforikuormitus on vähentynyt noin 95 prosenttia 1970-luvun alun tilanteeseen verrattuna (kuva). LEPAANVIRTA (PISTE VAN1/23) Fosforikuormitus (kg/d) ja fosforipitoisuus (µg/l) vuosina fosforikuormitus kesä talvi kg/d Eniten tähän on vaikuttanut asutuksen jätevesien käsittelyn tehostuminen. Suurin yksittäinen kuormittaja on HS-Veden Paroisten puhdistamo, mutta sen kuormitus on kuitenkin laskenut viimeisten 10 vuoden aikana. Typpikuormitus on pysynyt koko ajan samalla tasolla vaihteluvälissä kg N/d. Typpikäyrät ovat olleet koko ajan nousussa, koska sekä typpitason että vuosittaiset pitoisuusvaihtelut määrää hajakuormitus. Onneksi typpi ei ole minimiravinne Vanajaveden eikä myöskään Vanajanselän alueella. Kaikki panokset on siten jatkossakin suunnattava fosforikuorman vähentämiseen. Hajakuormitus suurin ongelma Vanajaveden rehevyys riippuu nyt lähes yksinomaan hajakuormituksesta. Lopputalven alhaiset fosforipitoisuudet paljastavat, että pistekuormitus on saatu hallintaan, mutta se ei näy kesätuloksissa, koska hajakuormitus lisää voimakkaasti rehevyyttä. Hajakuorma nostaa rehevyyden avovesiaikana erittäin rehevälle tasolle. Rehevyydestä seuraa leväkukintoja ja alusveden happikatoa, joka kiihdyttää sisäistä kuormitusta. Ilman hajakuorman vähentämistä tätä noidankehää ei saada katkaistua. Asiantuntijavieras 4 VESIMITTARI VESIMITTARI 5

4 KIRISTYVÄT VAATIMUKSET muokkaavat jätevesien käsittelyä TEKSTI TAPANI SULIN KUVAT SANNA HEINONEN Biologinen jätevedenpuhdistus yleistyi kunnallisilla puhdistamoilla ja 1960-luvuilla. Biologinen jätevedenpuhdistus muutti eloperäisen lika-aineen bakteerikasvun avulla bakteerimassaksi ja hiilidioksidiksi. Ylimääräinen bakteerimassa kuivattiin jätevesilietteeksi muiden laskeutettujen lietteiden kanssa. Näin saatiin vähennettyä biologista kuormitusta. Pohjoismaissa huomattiin, että vesistöjen rehevöityminen riippuu fosforin määrästä ja puhdistamoissa aloitettiin jo 1970-luvun alussa fosforin saostus alumiini- ja rautakemikaaleilla. Typen poistovaatimus tiukentui Keski-Euroopassa vedet kulkevat joissa nopeasti meriin, ja sisävesistöjä on varsin vähän verrattuna Pohjoismaihin. Tämä vaikuttaa jätevesien puhdistamiseen siten, että meriluonnon hyvinvoinnin kannalta pitää jätevesistä poistaa typpeä ennemmin kuin fosforia, eli typpi on siellä minimiravinne. Typen käsittelyn vaatimukset tulivat myös Suomeen. Aluksi ammoniakkia hapetettiin nitraatiksi. Myöhemmin vaatimukset tiukentuivat, ja siirryttiin kokonaistypen poistovaatimuksiin. ALUKSI PUHDISTAMOILLA EROTETTIIN ROSKAT JA HIEKKA VEDESTÄ. Typen poisto alkoi Hämeenlinnassa vuonna 1991, jolloin ammoniakin hapettamiseen tarkoitettu biologinen puhdistamo aloitti toimintansa. Kokonaistypen poistovaatimus astui voimaan vuoden 2012 alusta. Hämeenlinnassa kehitetään uutta Orgaanisen kuormituksen, fosforin, sekä typen eri muotojen, ammoniakin ja kokonaistypen, määrien täytyy olla alle lupaviranomaisten asettamien raja-arvojen puhdistetussa jätevedessä. Tavoitteeseen on Hämeenlinnassa pyritty pääsemään käyttämällä jo olemassa olevia rakenteita ja altaita hyväksi uusissa prosesseissa, rakentamalla uutta ja saneeraamalla. Esimerkiksi puhdistamon esikäsittely- ja flotaatiovaiheen prosessit on uudistettu. Lisäksi vuonna 2013 on otettu käyttöön typenpoistoa tehostava lisäravinteen (metanoli) annostelu. Prosessien kehittäminen tällä tavalla tiukentuvien vaatimusten ja mahdollisuuksien mukaan on taloudellisinta, mutta työlästä. Erityisesti se edellyttää työntekijöiden taitoa ja avoimuutta uusille ratkaisulle, riittävästi tietoa puhdistamoprosessin eri vaiheista ja lisäksi luotettavaa prosessiautomaatiota. HS-Veden käyttöpäällikkö Tapani Sulin ja metanoliasemasta lopputyötä tekevä Enni Rokkanen tänä vuonna käyttöönotetulla metanoliasemalla. MIKROBIT HAUKKAAMAAN VANAJAVEDEN TYPPIKUORMAA Prosessien kehittäminen on taloudellisinta mutta työlästä, kirjoittaa HS-Veden käyttöpäällikkö Tapani Sulin. Jätevesien käsittely aloitettiin Suomessa, kuten muuallakin maailmassa, terveydellisistä syistä. Ihmiset sairastuivat likaisen veden aiheuttamiin tauteihin, varsinkin koleraan, koska juomavedeksi käytetty vesi oli jäteveden saastuttamaa. Helsingissä ja muissa Suomen suurimmissa kaupungeissa ryhdyttiin viime vuosisadan alussa johtamaan jätevesiä pois juomavesilähteinä käytetyistä vesistöistä ja tekemään puhdistushankkeita. Hämeenlinnaan rakennettiin ensimmäinen jätevesipuhdistamo ja sinne johtava viemäriverkko Paroisten syrjäiseen kaupunginosaan vuonna Laitos oli silloin varsin ajanmukainen, jopa edistyksellinen. Hämeenlinnan puhdistamoon laajennus Suomen laki velvoitti rakentamaan kunnallisia jätevedenpuhdistamoita 1970-luvun alussa. Silloin satoihin kuntiin nousikin enimmäkseen kemiallis-biologisesti vettä puhdistavia laitoksia. Hämeenlinnan alkuperäinen jätevedenpuhdistamo muuttui ahtaaksi 1960-luvun aikana. Laitoksen laajennus suunniteltiin suurten kasvuennusteiden aikaan 1970-luvulla, ja laajennuksesta tuli niin suuri, ettei tavoitteen mukaisia vesimääriä koskaan saavutettu. Aluksi Paroisten laitokselle tulivat Hattulan ja Hämeenlinnan jätevedet, mutta myöhemmin myös Rengon, Tuuloksen ja Hauhonkin vedet mahtuivat sinne. Fosforin merkitys ymmärrettiin Pohjoismaissa Aluksi jätevedenpuhdistamoilla erotettiin vain roskat ja hiekka vedestä. Professori Lauri Arvola johtaa N-SINK-tutkimushanketta. TEKSTI & KUVA TIA YLISKYLÄ N-SINK-hanke on Helsingin yliopiston Lammin biologisen aseman 4-vuotinen projekti. Hankkeen tarkoituksena on sisävesien ja Itämeren typpikuormituksen vähentäminen. Testauspaikat ovat Vanajaveden lisäksi Keurusselkä ja Petäjävesi. Kanta-Hämeestä mukana ovat myös HS-Vesi, Janakkalan Vesi, Vanajavesikeskus ja Hämeen liitto. Vanajaveden typpikuormitus vähenee huomattavasti, jos tutkijoiden ennakkolaskelmat pitävät paikkansa. Vastikään käynnistyneessä tutkimushankkeessa tullaan testaamaan mikrobien, eli vesistöjen pieneliöiden, tehoa nitraattitypen poistamisessa. Taustalla on EU:n vaatimus typenpoiston tehostamisesta. Vanajaveden pohjaan suodatinkangas Yksi testauspaikoista tulee olemaan Hämeenlinnassa. Paroisten jätevedenpuhdistamolta lasketaan puhdistettua jätevettä Vanajaveteen Kirstulansalmen eteläpuolelle. Järven pohjaan on tarkoitus asentaa kookas suodatinkangas. Sen tehtävänä on pidättää puhdistettua jätevettä järven pohjassa. Kun puhdistettu jätevesi pidetään nykyistä pidempään kosketuksessa pohjasedimentin kanssa, pääsevät rajapinnassa asuvat mikrobit kuluttamaan jäteveden nitraattityppeä. Tätä kutsutaan ekosysteemipalveluksi, kun järven pohjassa jo olemassa olevia mikrobeja syötetään nitraattitypellä, Lammin biologisen aseman professori Lauri Arvola selvittää. Typen poisto voi ruokkia leviä N-SINK-tutkimushankkeessa on menossa tiedonkeruuvaihe. Ennakkolaskelmat ovat erityisen tärkeitä, sillä vielä ei ole varmaa, onko typen poistaminen järkevää. Jos typpi loppuu vedestä kokonaan, se suosii sinileviä. Toisaalta, nitraattitypen määrä on Vanajavedessä keskimääräistä korkeampi, Lauri Arvola puntaroi. Hänen mukaansa menetelmää testataan aluksi laboratoriossa. Vanajaveteen suodatinkangas asennetaan aikaisintaan kesällä VESIMITTARI VESIMITTARI 7

5 Vanajavesikeskus ÄIMÄJÄRVEN PIENPUHDISTAMO TOIMII MAINIOSTI Ammattinaisen nurkka Säätiö takaa jatkuvuuden VANAJAVEDEN PARANTAMISEEN Sanni Manninen Johansen suunnittelee rahankeräyskampanjaa. Tämä on huippua, koska nyt meillä on tulevaisuus, Vanajavesikeskuksen pääsihteeri Sanni Manninen Johansen iloitsee. Vanajavesi-hankkeen perintö jatkuu ensi vuodesta pitkäjänteisenä ja pysyvänä toimintana, jota ohjaa Vanajavesi-säätiö. Näin runsaat kolme vuotta sitten käynnistyneen Vanajavesikeskuksen toiminta jatkuu varmalla pohjalla. Hanke oli todella tärkeä, mutta hanke yksinään ei riitä, sillä kaikilla hankkeilla on päätepiste. Nyt saamme itsenäisyyden, vaikutusvaltaa ja lisää uskottavuutta oikeasti muuttaa maailmaa, Manninen Johansen sanoo. TEKSTI & KUVAT TIA YLISKYLÄ Vanajavesikeskuksen toiminnot siirtyvät ensi vuoden alusta vaiheittain Hämeen liiton alaisuudesta Vanajavesisäätiön alaisuuteen. Säätiön hallitus on ottanut ohjat ja suuntaa toimintaa. Olemme saaneet hankkeilla paljon aikaiseksi, mutta nyt voimme toimia määrätietoisemmin ja pitkäjänteisesti. Pohjatyö on tehty hyvin Vanajavesi-hanke on rakentanut varman perustan toiminnan jatkamiselle. Tärkeässä roolissa on Vanajavesikeskuksen ammattitaitoinen ja asiantunteva henkilökunta. Meillä on paljon eri alojen osaamista, ja kaikki panevat itsensä likoon, Manninen Johansen kiittää. Vanajavesikeskuksen takana on hyvin laaja yhteistyö: mukana on kansalaisjärjestöjä, tutkimus- ja oppilaitoksia, yrityksiä, viranomaisia, etujärjestöjä sekä kaikki alueen kunnat. On iso saavutus, että olemme näinä aikoina saaneet näin isot yhteistyökumppanit säätiön taakse. Lisäksi toimintaa tukee iso joukko innostuneita ihmisiä. He ovat alueen asukkaita tai muutoin vesiensuojelusta huolta pitäviä kansalaisia. Koko ajan julkisen puolen rahoja leikataan. Sitä enemmän on tarvetta Vanajavesikeskuksen kaltaiselle voimavaroja kokoavalle ja ihmisiä yhdistävälle toimijalle, joka myös etsii uusia resursseja, Manninen Johansen sanoo. Ensi vuonna käynnistyy rahankeräys Vanajavesikeskuksen perusrahoitus näyttää tällä hetkellä hyvältä, mutta uusia yhteistyökumppaneita etsitään koko ajan pitkäaikaiseen vesien laadun parantamistyöhön. Ensi vuoden alusta kaikki voivat tukea Vanajavesikeskuksen toimintaa rahallisesti. Parhaillaan haetaan keräyslupaa kampanjaa varten. NYT SAAMME LISÄÄ USKOTTAVUUTTA. Jokainen lahjoitus on meille yhtä arvokas. Olemme jo saaneet lahjoituksia, merkittäviäkin, Manninen Johansen kertoo. Häntä lämmittää myös pienlahjoittajien hyvät ideat. Esimerkiksi eräs Vanajaveden ystävä lahjoitti isänsä syntymäpäivälahjaan tarkoitetut rahat Vanajaveden suojelutoimintaan. Isä sai muistoksi kiitosdiplomin. Vanajavesikeskuksen rahankeräyskampanjan ennakkomarkkinointi alkaa loppuvuodesta. Silloin julkistetaan myös keräyskohteet. Rauno Hiekkanen esittelee pienpuhdistamoa, joka kuljettaa ojassa virtaavan veden kahden laskeutumisaltaan kautta Äimäjärveen. Rauno Hiekkanen Äimäjärven suojeluyhdistyksestä ei pidättele innostustaan esitellessään mustaa pömpeliä Äimäjärven rannan tuntumassa. Vaan hyvien uutisten lisäksi on huonojakin. Puhdistamon kautta kulkeneen veden ph-arvo on laskenut 7,5:stä 3,5:een. Vempele on fosforisieppari, eli Tätä ei kuitenkaan tarvinne pitää eräänlainen valumavesien pienpuhdistamo. Sen avulla Äimäjärveen laskevan ojan fosforipitoisuudet ovat pienentyneet. haitallisena, koska järveen valuva vesi leviää laajalle alueelle. Odotamme kuitenkin laitevalmistajalta ideoita pulman ratkaisemiseksi. Puhdistamo on poistanut fosfaatteja noin 80 prosenttia ja typpeä noin puolet luonnontilaan verrattuna. Järjestelmän on suunnitellut ja rakentanut Insinööritoimisto Saloy, Hiekkanen kertoo. Veteen lisätään rautasulfaattia Reilu vuosi sitten käyttöön otettu pienpuhdistamo kuljettaa ojassa virtaavan veden kahden laskeutumisaltaan kautta Äimäjärveen. Vanajavesikeskus ja sen tavoitteet Vanajavesikeskus aloitti toimintansa Muut ympäristö- ja kulttuuriarvot vuonna ovat vahvistuneet. Työntekijöitä on viisi. Vesiin liittyvä virkistyskäyttö ja Tavoitteet: matkailu on voimistunut. Vanajanselkä on hyvässä tilassa 15 Tieto ja osaaminen on lisääntynyt. vuoden kuluttua ja myös muiden Yhteistyö eri toimijoiden kesken sen valuma-alueella olevien järvien ja yli hallinnollisten rajojen on lisääntynyt. ja jokien tila on parantunut. Puhdistamossa kauttakulkumatkalla olevaan veteen lisätään rautasulfaattia, jonka avulla saostetaan fosfaatteja. Ensimmäinen allas kerää saostuneet fosfaattirakeet. Toiseen altaaseen kasvaa myöhemmin vesikasveja, jotka vielä puhdistavat vettä ennen kuin se virtaa Äimäjärveen. Kosteikkoaltaat rakennettiin Vanajavesikeskuksen, Hämeen Ely-keskuksen, Hämeenlinnan kaupungin ja Kutilan jakokunnan rahoituksella. Kustannuksia kertyi lähemmäs euroa. Lisäksi Vanajavesikeskus hankki fosforisiepparin ja rautasulfaattia kahden vuoden tarpeeksi. Äimäjärven suojeluyhdistys vastasi altaiden suunnittelusta ja rakennustöiden valvonnasta. Altaat rakensi maanrakennusurakoitsija Antero Jokinen. Tarkoitus on jatkaa vastaavanlaisten kosteikkoaltaiden rakentamista myös muihin rusaasti ravinteita kuljettaviin ojiin, Rauno Hiekkanen kertoo. Äimäjärven tila on luokiteltu välttävän ja tyydyttävän välille. Hämeen hienoista vesistä on tullut alueen asujille ja yrittäjille myönteistä imagoa. Lisätietoja ja yhteystiedot VANAJAVESI- ESIMERKKI YHTEISTYÖSTÄ Ammattinaisen nurkka 8 VESIMITTARI VESIMITTARI 9

6 ALAJÄRVESSÄ haihtuminen on suurempaa HAIHDUNTA 3,7milj. m 3 KUIN VEDENOTTO TEKSTI & KUVAT TIA YLISKYLÄ, SHUTTERSTOCK GRAFIIKKA SHUTTERSTOCK, PIIA LAITILA VEDEN- OTTO 3milj. m 3 /v LUPA VEDENOTTOON 7,3 milj. m3/v Laskelma ei silti ole lopullinen totuus, koska emme tiedä, minkä verran vettä valuu pohjaveteen, ja minkä verran taas pohjavedestä tulee vettä, Mäkelä korostaa. Saattaa olla, että järvestä poistuva vesi korvautuu pohjavedellä. Varmaa tietoa ei ole. Nykyinen vedenotto alle puolet sallitusta HS-Veden tilastojen mukaan vesiyhtiö pumppaa Alajärvestä noin kolme miljoonaa kuutiota vettä vuodessa. Määrälle voisi viheltää, mutta suurempi uutinen on kuitenkin se, että Alajärvestä haihtuu vettä peräti 3,7 miljoonaa kuutiota vuodessa. Luonnonmukaisen haihtumisen määrä siis ylittää vedenoton määrän. Tilastojen mukaan heinä- ja elokuussa saattaa järvien pinta Etelä-Suomessa laskea jopa 13 senttimetriä kuukaudessa haihtumisen vuoksi. Hämeenlinnassa vesiyhtiö ottaa Alajärvestä järvivettä paljon vähemmän kuin mitä vedenottolupa sallii. HS-Vesi saisi pumpata vettä jopa 7,3 miljoonaa kuutiota vuodessa. EMME TIEDÄ POHJAVEDEN OSUUTTA. Luvan mukainen maksimimäärä kuulostaa hurjalta Suvi Mäkelän korvissa. Vedenottolupa on myönnetty vuonna Lupa velvoittaa vesiyhtiötä tarkkailemaan vedenpinnan korkeutta jopa päivittäin. Minimivirtaus kuivattaisi kosket Nykyisellä vedenoton määrällä Alajärvestä virtaa vettä eteenpäin vähintään kuutiota vuorokaudessa. Tulva-aikana virtaus voi olla jopa kuutiota vuorokaudessa. Vedenottoluvassa määrätään, että vettä täytyy päästää virtaamaan eteenpäin vähintään kuutiota vuorokaudessa. Jos vesiyhtiö pumppaisi Alajärvestä vettä luvan mukaisen enimmäismäärän, virtaisi vettä pienimmillään vain noin kuutiota vuorokaudessa. Se tietäisi kuivia uomia. Silloin voisi jo sanoa, että hämeenlinnalaiset ovat juoneet vedet Katiskosken alapuolelta. POHJAVESI?milj. m 3 VIIPYMÄ * 513vrk Ammattinaisen nurkka Luvan mukaan Alajärvestä saisi pumpata paljon nykyistä enemmän juomavedeksi muutettavaa raakavettä. HS-Veden vedenotto vaikuttaa Hämeenlinnan Alajärven vedenpinnan korkeuteen hyvin vähän. *laskennallinen aika, kuinka kauan koko järven vesitilavuuden vaihtuminen kestää JÄRVEN TILAVUUS 52milj. m 3 Tosiasiassa luonnollinen haihtuminen on suurempaa kuin Alajärvestä pois pumpattavan veden määrä. Tämä selviää Vanajavesikeskuksen vesiasiantuntijan Suvi Mäkelän laskelmista. Hän selvitti, mikä osuus juomaveden ottamisella on Alajärven vesitaseeseen. VIRTAAMA POIS n.41milj. m 3 /v HS-Vesi tekee järvivedestä tekopohjavettä Ahveniston harjulla. Sinne pumpataan vettä Alajärvestä. HS-Vesi ottaa tällä hetkellä Alajärvestä vettä noin 3 miljoonaa kuutiota vuodessa. VAIKUTTAAKO VEDENOTTO JÄRVEN TILAAN? Vanajavesikeskuksen vesiasiantuntija Suvi Mäkelän mukaan vedenotolla ei pitäisi olla vaikutusta Alajärven tilaan. Paitsi välillisesti kuivina aikoina. Silloin kun veden haihtuminen on suurta, laskee vedenpinta hieman rajummin kuin luontaisesti. Vedenpinnan nopea lasku saattaa lisätä vesikasvillisuuden määrää, Mäkelä sanoo. Mäkelä muistuttaa, että HS-Vesi on sitoutunut pitämään Alajärven vedenpinnan pikemminkin ylätasolla kuin alatasolla. Näin ollen järven virkistyskäyttö otetaan huomioon niin hyvin kuin se on mahdollista. Toisaalta, padon alapuolisen veden riittävyyden kanssa joudutaan tasapainoilemaan, Mäkelä toteaa. Suvi Mäkelän mukaan vedenotto ei vaikuta Alajärven veden laatuun. Ammattinaisen nurkka 10 VESIMITTARI VESIMITTARI 11

7 VESISTÖÖN VALUU LÄÄKKEITÄ Vaikka jätevesien puhdistamisen tek- Voisiko puhdistusta tehostaa? VANAJAVEDEN TILA ON välttävä JA tyydyttävä TEKSTI TIA YLISKYLÄ KUVAT SHUTTERSTOCK niikka kehittyy, päätyy vesistöihin yhä lääkkeitä ja muita kemikaaleja. Viime syksynä käynnistynyt nelivuotinen Conpat-tutkimushanke kehittää uusia menetelmiä veden haitta-aineista johtuvien ongelmien ratkaisemiseksi. Ensimmäisiä tutkimustuloksia ei ole vielä julkaistu, mutta vesinäytteistä on jo löytynyt muun muassa antibiootteja sekä särky- ja epilepsialääkkeitä. Vaikka pitoisuudet ovat pieniä, on lääkejäämistä haittaa vesiympäristölle. Kun eri lääkkeiden voimakkuudet lasketaan yhteen, voi aineiden yhteisvaikutus olla haitallinen. Suomeen on penätty tehokkaampaa jätevesien puhdistamista. Nyt jätevedet puhdistetaan useimmiten kemiallisella saostuksella, joka poistaa hyvin ravinteita, mutta päästää läpi monia lääkeaineita. Tehokkaampana menetelmänä pidetään esimerkiksi aktiivihiiltä tai otsonointia. Varmaan näin on, mutta puhdistamisen kustannukset olisivat myös erittäin huomattavat. Hankkeessamme tulemmekin tarkastelemaan altistumisen aiheuttamia haittoja suhteessa puhdistamiskustannuksiin, sanoo Conpat-hankkeen vastuuhenkilö, yksikönpäällikkö Timo Huttula Suomen ympäristökeskuksesta. Kuluttajat voivat itse vähentää lääkejäämien määrää vesistöissä toimimalla vastuullisesti. Vanhoja lääkkeitä ei saa hävittää kotitalousjätteen mukana tai huuhtelemalla niitä viemäriin. Vanhentuneet tai käyttämättä jääneet lääkkeet ovat ongelmajätettä ja ne tulee toimittaa apteekkiin asianmukaisesti hävitettäviksi. Conpat on Suomen ympäristökeskuksen, Suomen Akatemian, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT), Turun Seudun Veden, Readingin yliopiston ja Pirkanmaan ELY-keskuksen yhteinen tutkimushanke. Vanajaveden ekologinen tila on Miemalanselältä Lepaan virralle saakka edelleen välttävä ja Vanajanselän osalta tyydyttävä. Järvi sai täsmälleen samat arvosanat viisi vuotta sitten, jolloin edellinen luokittelu tehtiin. Uusimmat luokittelutiedot alueen vesien tilasta julkaistaan Hämeen ELY-keskuksen verkkosivuilla lokakuussa. Hajakuormituksen vähentäminen on äärimmäisen hidasta. Vaikka koko ajan tapahtuu jotain, se ei näy heti, Vanajavesikeskuksen vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä sanoo. Luonto reagoi viiveellä, Vanajavesikeskuksen pääsihteeri Sanni Manninen Johansen lisää. Mäkelä ja Manninen Johansen korostavat, että jokaisen on tehtävä oma osuutensa vesien suojelussa. Mikään virasto tai instanssi ei hoida tätä kenenkään puolesta. Olemme avuksi, mutta emme voi ratkaista ongelmaa, Mäkelä sanoo. FOSFORIKUORIMITUKSEN AIHEUTTAJAT 70 % 13 % 9 % 8 % pellot muu maa-alue (esim. metsät ja suomaat) pistekuorma (esim. jätevedenpuhdistamot) haja-asutus LÄHDE SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS / GISBLOOM-HANKE On tärkeää vähentää pelloilta tulevaa kuormitusta, hydrologi Antti Taskinen sanoo. Pulman nimi on fosfori Vanajanselän pohjaan sedimentoituu vuosittain arviolta noin kiloa fosforia. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa, hydrologi Antti Taskinen Suomen ympäristökeskuksesta? Osa sedimentoituvasta fosforista jää sedimenttiin, osa voi päätyä takaisin järveen aiheuttaen rehevöitymistä, Taskinen vastaa. Hänen mukaansa paras tapa järven tilan parantamiseksi pitkällä aikavälillä on ulkoisen ravinnekuormituksen vähentäminen. Silloin vähenee myös sisäinen kuormitus eli fosforin vapautuminen sedimentistä takaisin veteen. Sisäinen kuormitus on luonnollinen osa järven ravinnekiertoa, mutta ulkoisen kuormituksen kasvaessa se voi merkittävästi lisääntyä. Ratkaisu on hajakuormituksen vähentämisessä Valtaosa fosforikuormasta on peräisin pelloilta, mutta haja-asutuksen ja pistekuormituksen merkitystä ei pidä vähätellä. Jos haluamme parantaa vesien tilaa, niin ratkaisu on hajakuormituksen vähentämisessä, Suvi Mäkelä linjaa. Ympäristökeskuksen Antti Taskinen on samaa mieltä, koska hajakuormituksen osuus on selvästi suurin. Hajakuormituksesta 70 prosenttia on peräisin pelloilta ja 13 prosenttia muulta maa-alueelta. Tärkeää on vähentää nimenomaan pelloilta tulevaa kuormitusta. Fosforikuormitus on laskenut huikeasti Fosforikuormituksen määrä on pistekuormituksessa laskenut huikeasti vuoden 1974 huippulukemista. Silloin fosforia pääsi veteen pahimmillaan yli 200 kiloa vuorokaudessa pistekuormituspaikoissa. Vuonna 2010 vastaava luku oli noin 20 kiloa. Typen osalta kuormituksen vähentyminen ei ole ollut yhtä merkittävää. Typpi on teknisesti niin paljon vaikeampi saada pois, Mäkelä perustelee. Lisäksi typen poisto on kallista ja nykytiedon mukaan sisävesillä kannattaa keskittyä fosforin poistamiseen. Vaikka fosforikuormituksen määrä on laskenut, Vanajanselän fosforipitoisuus ei ole pienentynyt samaa tahtia. Viive johtuu siitä, että sisäinen kuormitus pääsee tasapainoon ulkoisen kuormituksen kanssa vasta pitkän ajan kuluttua, Taskinen sanoo. Hämeenlinnan keskustan suunnasta tuleva virtaama tuo Vanajanselälle vuosittain noin kiloa fosforia. Vanajanselältä lähtee fosforia Pirkanmaan suuntaan noin kiloa vuosittain. Fosforia sedimentoituu Vanajanselän pohjaan noin kiloa vuosittain. Kokonaisfosforin määrä on mg/m 3, ja kokonaistypen mg/m 3. Vanajanselän tilaa ja kustannustehokkaita kuormituksen vähennystoimenpiteitä on tarkasteltu GisBloom-nimisessä EU:n Life-hankkeessa. Lisätietoja: Lähde: Suomen ympäristökeskus. 12 VESIMITTARI VESIMITTARI 13

8 KUTALANJOKEA KUNNOSTETAAN KALA- APAJAKSI Uusimmat tiedotteet sekä lisätietoja hankkeista löydät HS-Veden verkkosivuilta osoitteesta HINNAT NOUSEVAT VUODENVAIHTEESSA HS-Vesi joutuu korottamaan hintojaan alkaen. Korotusten jälkeenkin hinnat ovat koko maan keskitasoa edullisemmat. Korotukset johtuvat HS-Veden toistaiseksi laajimmasta investointiohjelmasta. Parhaillaan on käynnissä kolme merkittävää hanketta: Vesihuoltolinjan rakentaminen välille Hämeenlinna-Hattula-Iittala-Toijala, vesihuoltolinjan rakentaminen Hattulassa välille Lepaa-Rahkoila ja Ahveniston vedenkäsittelylaitoksen perusparannus Hämeenlinnassa. Uudet käyttö- ja perusmaksut ovat seuraavat (suluissa hinta sis. alv 24 %) veden käyttömaksu 1,08 /m 3 (1,34 /m 3 ) jäteveden käyttömaksu 1,79 /m 3 (2,22 /m 3 ) TEKSTI TIA YLISKYLÄ KUVAT TIA YLISKYLÄ, SHUTTERSTOCK Mikko Tiaisella on selässään kummallinen kunnostussuunnitelma on hänen opin- ympäristötalouden tutkinto. Kutalanjoen reppu ja kädessään metallinpaljastinta muisnäytetyönsätuttava härveli. Taimen kaipaa soraikkoa Laitteella hän syöttää Kutalanjokeen Sähkökalastus osoitti, että esimerkiksi sähkövirtaa. Kun veteen muodostuu taimenta ei Kutalanjoesta nyt löydy. sähkökenttä, kalat uivat laitteen lähelle Taimenta voisi istuttaa Kutalanjokeen. Mutta se edellyttää taimenen ja taintuvat. Tiainen kerää kalat haaviin ja kartoittaa, mitä kaloja Kutalanjoessa ui. kojen rakentamista. Lisäksi sopivien poi- lisääntymisalueiksi soveltuvien soraik- Kun kalat on mitattu, ne palautetaan kasalueiden määrää tulee lisätä, Tiainen takaisin veteen vahingoittumattomina. Kutalanjoen veden sanoo. JOKI ON Sähkökalastus liittyy Kutalanjoen kun- olla huolissaan: joki laadusta ei tarvitse UIMAKELPOINEN nostussuunnitelmiin. on uimakelpoinen. Pusikkoon piiloutuneesta joesta toivotaan kalaisaa virkistysaluetta. lamisvedet, huonontavat kaupunkipu- Monesti hulevedet, eli sade- ja su- Tiaisen tehtävänä on suunnitella rojen veden laatua, koska ne kuljettavat kunnostustoimenpiteitä, jotka lisäisivät mukanaan esimerkiksi tiesuolaa, hiekkaa ja bakteereja. Kutalanjoen kalakantaa. Hän opiskelee Turun ammattikorkeakoulussa iktyonomiksi. Se on kala- ja joissa on paljon kasvillisuutta. Kun hu- Kutalanjoen onni on rehevät ojat, levesi virtaa niiden kautta, kasvit pidät- LEVÄNURKKA: PIILEVÄT Kutalanjoki laskee Katumajärvestä Vanajaveteen. Se on parin kilometrin pituinen, lähtee Idänpäästä ja päättyy Kantolaan. Kutalanjoessa on muun muassa ahvenia, särkiä ja haukia. Joen kunnostus on Vanajavesikeskuksen, Hämeen ELY-keskuksen, HAMKin sekä alueen koulun ja päiväkodin yhteishanke. televät vettä, ja osittain puhdistavat sitä, ennen kuin vesi päätyy jokeen. Lisäksi HAMKin maisemansuunnittelun opiskelijaryhmä on tekemässä suunnitelmaa Kutalanjoen maisemanhoidosta ja virkistyskäytöstä. Piilevät ovat kalastajille tuttu, verkkoihin ja katiskoihin rusehtavan peitteen muodostava leväryhmä. Niitä esiintyy runsaasti syksyllä ja keväällä, kun järvien täyskierto nostaa ravinteita pohjasta takaisin koko vesimassaan. Mikroskoopilla katsottuna piilevät ovat korumaisen kauniita: kovista piikapseleista muodostuneita yksittäisiä leväyksilöitä tai monen solun joukkoja. Kuolleiden piilevien kuoret voivat säilyä pohjasedimenteissä tuhansia vuosia. Vesistöjen ja ilmaston historian tutkimuksissa niistä saadaan tietoa entisaikojen elinympäristöstä. Suvi Mäkelä, vesistöasiantuntija, Vanajavesikeskus veden ja jäteveden perusmaksut: VESIMITTARIN KOKO VEDEN PERUSMAKSU, /vuosi JÄTEVEDEN PERUSMAKSU, /vuosi 20 mm tai alle 46,90 (58,16) 85,99 (106,62) mm 252,14 (312,66) 492,57 (610,78) mm 1 049,62 (1 301,52) 2 050,41 (2 542,51) 80 mm tai yli 1 422,95 (1 764,46) 2 787,28 (3 456,23) AHVENISTON POHJAVESILAITOS UUDISTUU Ahveniston pohjavesilaitoksen perusparannus alkoi syyskuussa. Remontin on tarkoitus valmistua toukokuussa Perusparannuksessa Ahveniston jo yli kolmekymmentä vuotta vanha laitekanta uudistetaan. Lisäksi sähköistys ja automaatio uusitaan ja ajanmukaistetaan. Veden laadun varmentamiseksi laitokselle asennetaan toinen UV-desinfiointilaite sekä ajanmukainen laitteisto verkostoveden desinfiointia varten. Vedenkäsittelyprosessia tehostetaan ottamalla käyttöön raudan ja mangaanin poisto. Pohjavedessä olevaa rautaa ja mangaania poistetaan jatkossa tehokkaammin uuden käsittelyosan rakentamisen jälkeen. Veden käsittelyosaan tulee kaksi hiekkasuodatinta ja ilmastustornia. Laitos on koko uudistustyön ajan käytössä, mikä vaatii niin urakoitsijoilta kuin laitoksen henkilökunnalta lisäponnistuksia. Harry Manninen, käyttöinsinööri, HS-Vesi VESIHUOLTOLINJA HÄMEENLINNASTA TOIJALAAN HS-Vesi rakentaa parhaillaan vesihuoltolinjoja Hämeenlinnasta Hattulan ja Iittalan kautta Akaan Toijalaan asti. Linjat ja niihin liittyvät laitokset valmistuvat tammikuun loppuun mennessä Hämeenlinnan Kiltintien ja Iittalan Sepänkaarteen Koko matkalle rakennetaan runkovesi- ja runkopaineviemärijohtojen lisäksi kytkentävesi- ja kytkentäpaineviemärijohdot. Tämän ansiosta linjojen lähellä olevat kiinteistöt voivat liittyä vesihuoltoon. kasta. Nykyinen heikko luokitus perustuu siihen, että alueella on käytössä vain yksi vesilähde. Uuden paineviemärin myötä Kalvolan vanhasta jätevedenpuhdistamosta luovutaan, koska jätevedet johdetaan välille. Vesijohdon valmistuttua Akaassa jatkossa Hämeenlinnaan ja Akaaseen Iittalan ja Toijalan välisten linjojen rakentaminen aloitetaan vuodenvaihteessa, ja koko linja on valmis syksyllä nautitaan pohjavettä ensi vuoden lopulla. Samalla Akaan kaupungin ja Iittalan taajaman vesihuollon toimintavarmuus nousee hyvään tasoon nykyisestä 0-luo- nykyaikaisempiin käsittelylaitoksiin. Jukka Sandelin, kehityspäällikkö, HS-Vesi Ajankohtaista 14 VESIMITTARI VESIMITTARI 15

9 Julkinen tiedote kaikkiin talouksiin. KÄYTTÖVEDEN TYYPILLISIÄ OMINAISUUKSIA AKAA HATTULA HAUHO HÄMEENLINNA KALVOLA LAMMI-TUULOS RENKO pehmeä/ pehmeä/ pehmeä/ Kovuus pehmeä keskikova keskikova keskikova pehmeä pehmeä pehmeä mmol/l ºdH ph Rauta µg/l TÄRKEÄT YHTEYSTIEDOT Vesihuoltotoiminnasta vastaa Hämeenlinnassa, Hattulassa ja Akaassa HS-Vesi, jonka pääkonttori sijaitsee Hämeenlinnassa osoitteessa Paroistentie 7. Vikailmoitukset (24 h) HÄMEENLINNA JA HATTULA Viemäriviat Vesijohtoviat Veden laatuhäiriöt AKAA Viemäri- ja vesijohtoviat, veden laatuhäiriöt Laskutus ja omistajanvaihdokset (puhelinaika ma pe klo 8 14) Maksuvalvonta (ma pe klo 8 14) VESIMITTARI on HS-Veden asiakaslehti Julkaisija: HS-Vesi Päätoimittaja: Timo Heinonen Toimitus: Tia Yliskylä Taitto: Vispus Oy Paino: Painoyhtymä Oy Jakelualue: Hämeenlinna, Hattula ja Akaa, yhteensä kpl Sopimus- ja liittymisasiat (toimistoaika ma pe 9 11) HÄMEENLINNA JA HATTULA AKAA Liitoskohtalausunnot ja liittymisen tekninen neuvonta (toimistoaika ma pe 9 11) Tonttijohto- ja työtilaukset HÄMEENLINNA JA HATTULA AKAA Mittarinvaihdot HÄMEENLINNA JA HATTULA AKAA

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet

Lisätiedot

Itämerihaasteen seminaari 8.10.2009 BioCity, Turku. Pytty-kampanja. Osmo Seppälä Vesi- ja viemärilaitosyhdistys VVY

Itämerihaasteen seminaari 8.10.2009 BioCity, Turku. Pytty-kampanja. Osmo Seppälä Vesi- ja viemärilaitosyhdistys VVY Itämerihaasteen seminaari 8.10.2009 BioCity, Turku Pytty-kampanja Osmo Seppälä Vesi- ja viemärilaitosyhdistys VVY Haaste Itämeren pelastamiseksi Turku ja Helsinki ovat sitoutuneet toimiin Itämeren tilan

Lisätiedot

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä

Lisätiedot

Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi

Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi Kuormituskartoitukset Saarijärven Pyhäjärvi 2010 sinilevä mg/l Sinileväkartoituksella saadaan selville

Lisätiedot

Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla

Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla Toiminnanjohtaja, limnologi Reijo Oravainen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesistö kuvaus 0 5 kilometriä 10 Siuron reitti

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

Kokemuksia suomalaisten järvien kemikaloinnista

Kokemuksia suomalaisten järvien kemikaloinnista 16.6.2017 Limnologi Reijo Oravainen Kokemuksia suomalaisten järvien kemikaloinnista Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry REHEVYYDEN SYYT Tutkimukset ovat kiistatta osoittaneet, että pääravinteet

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla

Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla 2013-2017 Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla Sanni Aalto 9.6.2016 Demonstraatiot 2014-16 Ulkopuoliset rahoittajat & Seurantaryhmä: MTK HS Vesi Metsähallitus Ympäristöministeriö Hämeen ELY Viron

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke 16.5.2009 John Nurmisen Säätiö Säätiö perustettiin 1992. John Nurmisen Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Lapinlahden Savonjärvi

Lapinlahden Savonjärvi Lapinlahden Savonjärvi Yleisötilaisuus 2.11.2011 Lapinlahden virastotalo Pohjois-Savon ELY -keskus, Veli-Matti Vallinkoski 3.11.2011 1 Savonjärvi 24.8.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011

Lisätiedot

PAAVOLAN VESI OY Kyyräntie 33 92400 RUUKKI

PAAVOLAN VESI OY Kyyräntie 33 92400 RUUKKI PAAVOLAN VESI OY Kyyräntie 33 92400 RUUKKI OHJEITA UUDELLE LIITTYJÄLLE 2015 Paavolan Vesi Oy vastaa vesihuollosta eli talousveden toimittamisesta ja jäteveden poisjohtamisesta Siikajoen kunnan alueella.

Lisätiedot

VANAJAVESIKESKUS. Valkeakoski KÄRJENNIEMENSELKÄ. MAKKARANSELKÄ RAUTTUNSELKÄ Akaa VANAJANSELKÄ. Kalvola. Lammi. Hattula PÄÄJÄRVI. Hämeenkoski TAKAJÄRVI

VANAJAVESIKESKUS. Valkeakoski KÄRJENNIEMENSELKÄ. MAKKARANSELKÄ RAUTTUNSELKÄ Akaa VANAJANSELKÄ. Kalvola. Lammi. Hattula PÄÄJÄRVI. Hämeenkoski TAKAJÄRVI Valkeakoski MAKKARANSELKÄ RAUTTUNSELKÄ Akaa Kalvola KÄRJENNIEMENSELKÄ VANAJANSELKÄ VANAJAVESIKESKUS TAKAJÄRVI RENKAJÄRVI Hattula Hämeenlinna Lammi Hämeenkoski PÄÄJÄRVI Hämeeseen on perustettu laaja-alainen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

KOKEMÄENJOKI JA ITÄMERI ESITELMÄ Limnologi Reijo Oravainen.

KOKEMÄENJOKI JA ITÄMERI ESITELMÄ Limnologi Reijo Oravainen. KOKEMÄENJOKI JA ITÄMERI ESITELMÄ 28.09.2013 Limnologi Reijo Oravainen www.kvvy.fi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) Perustettu 1961 Toimialue Kokemäenjoen ja Karvianjoen vesistöalueet

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Jukka Ruuhijärvi ja Tapio Sutela, RKTL Mikko Olin, HY ympäristötieteen laitos Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari Helsinki 9.5.2014

Lisätiedot

Kevään tonttihaun yleisötilaisuus Anders Öström /

Kevään tonttihaun yleisötilaisuus Anders Öström / Kevään tonttihaun yleisötilaisuus 8.3.2017 Anders Öström / anders.ostrom@turunvesihuolto.fi Turun Vesihuolto Oy Vesiliikelaitos yhtiöitettiin 1.1.2017 Turun Vesihuolto vastaa vesihuollosta Turussa. Turun

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) JANAKKALAN KUNTA, TURENGIN JVP Tutkimus: 3/2017, 7.3.2017 (5jatur). Puhdistamolle tuleva kuormitus oli orgaanisen aineen osalta keskimääräisellä tasollaan (noin 2000 kg/d), mutta ravinnekuormitukset

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2014

KERTARAPORTTI 25.8.2014 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN KESKUSPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2014, 6.8.2014 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana melko hyvin. Mereen lähtevän veden BOD7ATU- ja CODCr-arvot sekä fosfori- ja kiintoainepitoisuudet

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Vesihuolto. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet

Vesihuolto. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet Vesihuolto Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma jatkossa huomioitavaa

Lisätiedot

/ Miina Mäki

/ Miina Mäki Kuva: Jukka Nurminen 31.1.2008 / Miina Mäki JOHN NURMISEN SÄÄTIÖ Perustettu 1992 vaalimaan suomalaisen merenkulun kulttuuriperintöä. Toiminnan pohjana ovat John Nurminen Oy:n 120-vuotisen historian aikana

Lisätiedot

Renkajoki ja padot toiveissa esteettömyys

Renkajoki ja padot toiveissa esteettömyys Renkajoki ja padot toiveissa esteettömyys Suvi Mäkelä Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Vesistöasiantuntija Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 24.5.2014 Esityksen sisältö: - Renkajoen ja sen valuma-alueen

Lisätiedot

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015 Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa Kouvolan Vesi Oy laadukasta vesihuoltoa Kouvolassa 77 vuotta Vesihuoltolaitos toimittaa asiakkailleen korkealaatuista terveydellisten vaatimusten mukaista puhdasta

Lisätiedot

Ravinteiden vähentäminen ja kierrätys. Saloy Oy

Ravinteiden vähentäminen ja kierrätys. Saloy Oy Ravinteiden vähentäminen ja kierrätys Saloy Oy 18.7.2015 Hankkeiden tulokset - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Maatalouden saostuspilotti Saaristomeren

Lisätiedot

Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Jäälin ala-aste

Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Jäälin ala-aste Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Jäälin ala-aste 22.5.2012 Eero Laine Birger Ylisaukko-oja Kaisa Savolainen Puheenjohtaja sihteeri tekn. kand. Esittelyn kulku:, pj. Eero Laine Miten

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOJEN EDELLÄKÄVIJÄ METSÄ-SAIRILAAN

JÄTEVEDENPUHDISTAMOJEN EDELLÄKÄVIJÄ METSÄ-SAIRILAAN JÄTEVEDENPUHDISTAMOJEN EDELLÄKÄVIJÄ METSÄ-SAIRILAAN 1 PUHTAAMPI SAIMAA SYDÄMEN ASIANA Mikkelin Metsä-Sairilan alueelle kallion sisään rakennetaan uusi jätevedenpuhdistamo. Puhdistamon rakentaminen on osa

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi. Kirsti Lahti toiminnanjohtaja

Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi. Kirsti Lahti toiminnanjohtaja Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi Kirsti Lahti toiminnanjohtaja Kirsti Lahti KUVES 40 vuotta Heureka 26.5.2016 1 Vantaanjoen vesistön eri osien soveltuvuus talousveden

Lisätiedot

Muukko - Ilottulan vesihuoltohanke 27.3.2014

Muukko - Ilottulan vesihuoltohanke 27.3.2014 Muukko - Ilottulan vesihuoltohanke 27.3.2014 Taustaa Pohjaveden puolesta kansalaisaloite (2007) LrV esitys Lpr KH:lle toiminta-alueista 30.3.2010 Lpr Seudun Ympäristötoimen selvitys alueen vesihuollosta

Lisätiedot

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY)

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) Järkivihreä Forssa 19.11.2013 Taina Korpiharju Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) Perustettu 1961 Toimialue Kokemäenjoen ja Karvianjoen vesistöalueet Toimipaikat Tampereella ja Hämeenlinnassa

Lisätiedot

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Esittelypuheenvuoro LC Kiiminki Jääli Jäälinmaja

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Esittelypuheenvuoro LC Kiiminki Jääli Jäälinmaja Esittelypuheenvuoro LC Kiiminki Jääli Jäälinmaja 13.9.2012 Birger Ylisaukko-oja sihteeri Monipuolista vesienhoitoa Yhdistys perustettu keväällä 2011 Tavoite: parantaa vesistöjen tilaa toimialueellaan Henkilöjäseniä,

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

Vanajavesi Hämeen helmi

Vanajavesi Hämeen helmi Vanajavesi Hämeen helmi Tiedollisia ja tutkimuksellisia haasteita Lauri Arvola Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema lauri.arvola@helsinki.fi Vanajaveden lyhyt historia 8 vuotta sitten omaksi vesistöksi

Lisätiedot

Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia

Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia Uponor-panospuhdistamot ovat olleet mukana useissa viranomaisten seurantakohteissa sekä puolueettomissa tutkimushankkeissa, kuten Suomen ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Vastine Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamispäätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle jätettyihin

Lisätiedot

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 Sopimuspuolet Ympäristöministeriö (ministeriö), Suomen Kuntaliitto ry (Kuntaliitto) ja Suomen

Lisätiedot

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekniset palvelut VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekninen lautakunta 11.9.2014 90 Kunnanhallitus 6.10.2014 225 Kunnanvaltuusto 27.10.2014 63 Voimaantulo 1.1.2015 2 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Itämeri pähkinänkuoressa

Itämeri pähkinänkuoressa Itämeri pähkinänkuoressa www.itamerihaaste.net www.ostersjoutmaningen.net www.balticseachallenge.net 12.2.2012 1 Itämeri on ainutlaatuinen, koska sen on: Suhteellisen nuori meri. Jääkauden jälkeen alkanut

Lisätiedot

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1 METROPOLI JA VESI 1 Helsingin seudun toimintaympäristö 14 kuntaa, ylikunnalliset organisaatiot 1.3 miljoonaa asukasta Liikenne ja ympäristöpalvelut kaupunkiseudulla: HSY 4 kaupunkia,vesi- ja jätehuolto,

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke

Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke Yleisötilaisuus 15.6.2012 Mika Niemelä Hankepäällikkö Hulauden Vesialueen Kunnostusyhdistys ry Agenda Tervetulotoivotus Puheenjohtaja Heikki Kulmala, Hulauden

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma

Lisätiedot

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN Vesi tärkein elintarvikkeemme SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena kalkki

Lisätiedot

HINNASTO 1.1.2015 Yleistä Vesimaksu Jätevesimaksu Veden ja jäteveden perusmaksu Mittarin vuokra (yksi mittari sisältyy perusmaksuun):

HINNASTO 1.1.2015 Yleistä Vesimaksu Jätevesimaksu Veden ja jäteveden perusmaksu Mittarin vuokra (yksi mittari sisältyy perusmaksuun): HINNASTO 1.1.2015 Yleistä Kaikki tässä hinnastossa esiintyvät maksut ovat arvonlisäverottomia. Hintoihin lisätään voimassa olevan lain mukainen arvonlisävero, joka hinnaston käyttöönottohetkellä on 24

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä

Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä Kirsti Lahti Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 1 Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 2 TAUSTA Vantaanjoen vesiensuojelun

Lisätiedot

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä.

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä. Ohjeellinen malli: Jätevesilaskelmasta Valintaperusteista RAITA BioBox XL harmaavesi -puhdistamolla: Kohdetiedot: Loma-asunnot Pientalot Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö,

Lisätiedot

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vs. johtaja, yli-insinööri Hannu Wirola Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seuranta seminaari, 31.1.2013 5.2.2013 Tavoitteena vesivarojen

Lisätiedot

Näytteenotto ja tulosten analysointi

Näytteenotto ja tulosten analysointi Haja-asutuksen jätevedet Näytteenotto ja tulosten analysointi Mirva Levomäki Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Näytteenoton tärkeys VN asetus 542/2003, hajajätevesiasetus kuormitusta vähennettävä

Lisätiedot

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2015

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2015 Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2015 Houhajärvi 2015 yhdistyksen kuudestoista toimintavuosi Vedenkorkeus (Liite 1) Vuosi 2015 oli ensimmäinen kokonainen vuosi, jolloin pato oli toiminnassa. Uusi pato näyttää

Lisätiedot

Jäteveden denitrifikaation lisääminen ja vesistöhaittojen vähentäminen sedimenttidiffuusorin avulla

Jäteveden denitrifikaation lisääminen ja vesistöhaittojen vähentäminen sedimenttidiffuusorin avulla LIFE12 ENV/FI/597 2013-2017 Jäteveden denitrifikaation lisääminen ja vesistöhaittojen vähentäminen sedimenttidiffuusorin avulla Marja Tiirola Limnologipäivät 10.4.2017 N-SINK o Reduction of waste water

Lisätiedot

Nurminen Leena 1, Zhu Mengyuan 3, Happo Lauri 1, Zhu Guangwei 3, Wu Tingfeng 3, Deng Jianming 3, Niemistö Juha 1, Ventelä Anne-Mari 2 & Qin Boqiang 3

Nurminen Leena 1, Zhu Mengyuan 3, Happo Lauri 1, Zhu Guangwei 3, Wu Tingfeng 3, Deng Jianming 3, Niemistö Juha 1, Ventelä Anne-Mari 2 & Qin Boqiang 3 Tuulen ja vesikasvillisuuden vaikutus sedimentin resuspensioon ja sisäiseen kuormitukseen Pyhäjärvellä ja Taihulla - näkökulma ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Nurminen Leena 1, Zhu Mengyuan 3, Happo Lauri

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

Kokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Kokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Kokemäenjoen vesistöalue v. 2050 mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Mitä vesistöalue meille merkitsee ja tarjoaa? Maiseman ja asuinympäristön,

Lisätiedot

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus Iso Suojärvi yhäjärvi Kyyjärvi Sinilevämittari Mittaussyvyys 30 cm Mittausvene Uusi mittarisuojus Kyyjärvellä Mittausmenetelmä äyte 1,5 sekunnin välein GS-Koordinaatit

Lisätiedot

KERTARAPORTTI Oravin vesiosuuskunta C 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie Oravi

KERTARAPORTTI Oravin vesiosuuskunta C 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie Oravi ORAVIN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 2.7.2017 (4484). Oravin vesiosuuskunta C 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie 776 58130 Oravi ORAVIN VESIOSUUSKUNNAN PANOSPUHDISTAMON KUORMITUSTARKKAILU 2.7.2017 OLOSUHTEET

Lisätiedot

Tausta ja tavoitteet

Tausta ja tavoitteet Vesistöjen kunnostus Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT 25.1.2011, Vesistöjen tila ja kunnostus 1 Tausta ja tavoitteet Järven kunnostamisella tarkoitetaan suoraan järveen kohdistettavia toimenpiteitä Tavoitteena

Lisätiedot

Valkjärven tila. Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous 26.3.2014 Arkadian yhteislyseo

Valkjärven tila. Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous 26.3.2014 Arkadian yhteislyseo Valkjärven tila Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous 26.3.2014 Arkadian yhteislyseo Mikä Keski-Uudenmaan ympäristökeskus? Ympäristöterveydenhuollon & ympäristönsuojelun

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010)

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Arvoisat yhteistyökumppanit, Ensi vuoden tariffit ovat nyt selvillä. Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö

Lisätiedot

Tariffit 2012 (versio 5.12.2011)

Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö Vattenfallin kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2012

Lisätiedot

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Tommi Fred, osastonjohtaja 1 Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 20.11.2015

KERTARAPORTTI 20.11.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 11/2015, 3.11.2015 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana kohtalaisesti. Puhdistustulos täytti ympäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset

Lisätiedot

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman

Lisätiedot

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen Vesiturvallisuus Suomessa Ilkka Miettinen 29.9.2015 Ilkka Miettinen 1 Kyllä Suomessa vettä riittää Kuivuus maailmanlaajuinen ongelma Suomi Runsaat vesivarat: pinta- (235 km 3 ) ja pohjavedet (6 milj. m

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2015

KERTARAPORTTI 25.8.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2015, 11.8.2015 (uki8). Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut 21.11.2012 päätöksellä nro 186/2012/1 (Dnro ESAVI/15/04.08/2010)

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.

Lisätiedot

Vanajavesikeskus: tavoitteet ja vuoden 2010 suunnitelmat. Vanajavesikeskus-hankkeen pääsihteeri Sanni Manninen Johansen

Vanajavesikeskus: tavoitteet ja vuoden 2010 suunnitelmat. Vanajavesikeskus-hankkeen pääsihteeri Sanni Manninen Johansen Vanajavesikeskus: tavoitteet ja vuoden 2010 suunnitelmat Vanajavesikeskus-hankkeen pääsihteeri Sanni Manninen Johansen Maakunnan suurhanke 1. valmistelu 16.11.2009-31.12.2010: Vanajavesikeskus-hanke 2.

Lisätiedot

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /

Lisätiedot

Tariffit 2014 (versio 14.11.2013)

Tariffit 2014 (versio 14.11.2013) Tariffit 2014 (versio 14.11.2013) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö (2014) Elenian kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2014

Lisätiedot

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtäri 24.11.2016 Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Pertti Sevola/ Ähtärinjärvi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen

Lisätiedot

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekniset palvelut VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekninen lautakunta 11.12.2015 129 Kunnanhallitus 11.1.2016 9 Kunnanvaltuusto 25.1.2016 7 Voimaantulo 1.3.2016 2 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 LIITTYMISMAKSUT...

Lisätiedot

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030 Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 212-23 Juuan kunnan vesihuoltolaitokselle on laadittu liiketaloudellinen analyysi ja kehitysennuste vuoteen 23 saakka.

Lisätiedot

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Ohjelma Aika Osio Henkilö 8.45-9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.15 Tilaisuuden avaus puheenjohtaja

Lisätiedot

OHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja

OHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja OHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja joen kunnostussuunnitelma 13:45 14:15 Hanna Alajoki, KVVY, Pohjaeläinanalyysi

Lisätiedot

Suomalaisen vesilaitostoiminnan vahvuudet ja heikkoudet

Suomalaisen vesilaitostoiminnan vahvuudet ja heikkoudet Suomalaisen vesilaitostoiminnan vahvuudet ja heikkoudet Timo Heinonen Hallituksen puheenjohtaja, Vesilaitosyhdistys Toimitusjohtaja, HS-Vesi 16.12.2011 1 Timo Heinonen, HS-Vesi, VVY Esityksen sisältö Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Lumetuksen ympäristövaikutukset

Lumetuksen ympäristövaikutukset Lumetuksen ympäristövaikutukset KeMMI -osatutkimus Lumetus Lumetuksessa vesi paineilman avulla pieniksi pisaroiksi, jotka riittävän kylmässä jäätyvät ennen maahan laskeutumista Mm. IPCC ja OECD huomioineet

Lisätiedot

Jätevedet Elintavat vaikuttavat laatuun

Jätevedet Elintavat vaikuttavat laatuun Jätevedet Elintavat vaikuttavat laatuun Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY Jätevedenpuhdistus/HSY vesihuollon toimiala Jätevedenpuhdistus HSY:ssä 2 Jätevedenpuhd istus/hsy Jätevettä syntyy

Lisätiedot