Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 ja 2016

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 ja 2016"

Transkriptio

1 ja taloussuunnitelma 2015 ja 2016 Valtuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu VUODEN TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAT OHJEET NURMIJÄRVEN KUNNAN STRATEGIA... 1 YLEISPERUSTELUT Yleistä Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Määräraha, tuloarvio, sisäiset menot ja poistot Talousarvion sitovuus Talousnäkymät YHTEENVETO KÄYTTÖTALOUDEN MÄÄRÄRAHOISTA JA TULOARVIOSTA KÄYTTÖTALOUSOSA Ylin päätöksenteko Omaisuuden tuotot/hallinta Klaukkalan jäähalli Rajamäen uimahalli Yhteiset toiminnot Tarkastuslautakunta Elinkeino- ja kuntakehityskeskus Keskushallinnon toimiala Hallintopalvelut Henkilöstöpalvelut Talouspalvelut Sosiaali- ja terveystoimen toimiala Hallinto- ja talouspalvelut Perhe- ja sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Liikuntapalvelut Sivistystoimen toimiala Hallinto- ja talouspalvelut Koulutuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelut Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Nuorisopalvelut Ympäristötoimiala Rakennusvalvonta Asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu Tekninen keskus Tilakeskus Hallinto- ja talouspalvelut INVESTOINTIOSA Investointiohjelma Investointiohjelman hankekortit Investointien perustelut Investointiesityksiin liittyvä irtaimisto ja kalusto

3 KUNNAN TULOSLASKELMA Tuloslaskelman erien perustelut KUNNAN RAHOITUSLASKELMA Rahoituslaskelmaerien perustelut NURMIJÄRVEN VESI Tuloslaskelma Rakentamisohjelman periaatteet vuosille Rahoituslaskelma KLAUKKALAN JÄÄHALLI Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma NURMIJÄRVEN TYÖTERVEYS -LIIKELAITOS Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma ALEKSIA, NURMIJÄRVEN KIINTEISTÖ-, RUOKA- JA SIIVOUSPALVELUJEN KUNNALLINEN LIIKELAITOS Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma YHDISTETTY TULOSLASKELMA.167 Tuloslaskelman erien perustelut YHDISTETTY RAHOITUSLASKELMA.169 Rahoituslaskelmaerien perustelut LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KUNNAN TULOKSEN MUODOSTUMISEEN SEKÄ KUNNAN TOIMINNAN RAHOITUKSEEN LIITTEET Henkilöstösuunnitelma Maankäytön toteuttamisohjelma (sis.asunto-ohjelman) Kaavoitusohjelmat Kunnallistekniikan rakentamisen periaatteet TYTÄRYHTEISÖT Kiinteistö Oy Aitohelmi Kiinteistö Oy Aleksis Kiventie Kiinteistö Oy Klaukkalan Säästökeskus Kiinteistö Oy Nurmijärven Virastotalo Nurmijärven Sähkö Oy Nurmijärven Vuokra-asunnot Oy Rajamäen Uimahalli Oy MUUT LIITTEET Nurmijärven kunnan EU-hankkeet vuosina Luettelo Nurmijärven kunnan maksuista ja taksoista Kohderahoitteiset toiminnot TILIKARTTA 2014 SEKÄ LUETTELO TOIMIALOITTAIN TULOSALUEISTA, LASKENTAYKSI- KÖISTÄ, TOIMINNOISTA JA KOHTEISTA V VALTUUSTO , PÖYTÄKIRJAN OTE VUOSIEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA SEKÄ SIIHEN SISÄLTYVÄT INVESTOINTIHANKKEET

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26 KV KH NURMIJÄRVEN KUNTA KUNTASTRATEGIA

27 2

28 JOHDANTO Kunnan toimintaympäristö on dynaaminen ja nopeasti muuttuva. Kunnan ja sen omistamien yhtiöiden tulee kyetä vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin, jotta se selviää tulevien vuosien haasteista. Elinvoimaisen tulevaisuuden perustana on hyvin valmisteltu ja toimiva strategia. Se ohjaa koko kunnan kehittymistä. Kuntastrategia on ylästrategia, jolle kaikki muut strategiset ohjelmat ja suunnitelmat ovat alisteisia. Keskeisistä toimintakokonaisuuksista laaditaan valtuustokaudelle ajoitettuja toteuttamisohjelmia, jotka sisältävät konkreettisia toimenpiteitä strategian toteuttamiseksi. Strategia muuttuu käytännön toimenpiteiksi talousarviossa, jossa valtuusto päättää keskusten ja toimialojen tavoitteista ja jakaa määrärahat tavoitteiden saavuttamiseksi. Nurmijärven kuntastrategia päivitetään kerran valtuustokaudessa ja tarvittaessa tarkennuksia voidaan tehdä vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä. Edellisen kerran strategia päivitettiin Kuntastrategian päivitys käynnistyi syksyllä 2008 toimialojen valmistelutyöllä, missä mm. arvioitiin toimintaympäristön muutoksia ja niiden vaikutuksia toimialoihin. Luottamushenkilökäsittely käynnistyi huhtikuussa 2009 pidetyllä seminaarilla, jossa keskusteltiin arvoista, strategisista tavoitteista sekä strategisista valinnoista. Seminaarin pohjalta valmisteltu strategia-aineisto oli kunnan kotisivuilla välisen ajan kuntalaisten, luottamushenkilöiden ja kunnan työntekijöiden kommentoitavana. Kesäkuussa pidettiin toinen valtuustoseminaari, jossa keskusteltiin visiosta, strategiasta, strategisista valinnoista ja kriittisistä menestystekijöistä. Prosessin tuloksena on syntynyt Nurmijärven kuntastrategia Nurmijärven kunnan arvoja on käsitelty alkuvuoden seminaareissa. Kunnan arvot millainen on tapamme toimia ja mihin uskomme ovat vastuullisuus, avoimuus, uudistumiskyky sekä yhteistyö ja palveluhenkisyys. Koko kunnan läpileikkaava arvo vastuullisuus tarkoittaa huolenpitoa ihmisistä ja ympäristöstä. Vastuullisuus näkyy kunnan toiminnassa johdonmukaisena ja pitkäjänteisenä vastuunkantamisena omista työtehtävistä. Avoimuus ja keskusteleva toimintakulttuuri tukevat toisiaan. Kunnan toiminnan ja päätöksenteon tulee olla läpinäkyvää, ratkaisut perustellaan rehellisesti. Uudistumiskyky edellyttää kuntaorganisaatiolta kykyä muuttaa toimintatapojaan joustavasti tarpeiden niin vaatiessa. Yhteistyö ilmenee kunnan toiminnassa niin kuntaorganisaation sisällä kuin myös toimintana ulkopuolisten organisaatioiden ja tahojen kanssa. Palveluhenkisyys tarkoittaa valmiutta tarjota neuvontaa ja tietoa kuntalaisille ja muille kunnan asiakkaille. Palveluhenkisyys on kunnan toiminnan palveluperiaate. Kunnan visio kuvaus halutusta tavoitetilasta vuonna 2020 on Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa Helsingin seudulla. Nurmijärvi haluaa korostaa sijaintiaan ja yhteistyötä Helsingin seudulla, mutta samalla korostaa omia vahvuuksia vetovoimaisena asumisen ja yrittämisen kuntana, jos- 3

29 sa on 1. toimivat palvelut, 2. kestävä yhdyskuntarakenne ja 3. tasapainoinen talous ja osaava henkilöstö. Strategisia valintoja, eli koko kuntaa koskevia strategisia toimintalinjauksia on kullakin strategisella tavoitteella 2-5 kappaletta. Toimivissa palveluissa on korostettu lasten ja nuorten hyvinvointia ja perheiden tukemista, ikäihmisten hyvinvointia sekä yritystoiminnan edistämistä. Asukkaille tarjotaan monipuolisia ja kustannustehokkaita palveluita. Toiminta on yhteisvastuullista ja avointa. Kestävä yhdyskuntarakenne tarkoittaa enintään 2% väestönkasvua, joka suunnataan hallitusti kolmeen päätaajamaan ja kyläkeskuksiin. Kunnassa on tarjolla vaihtoehtoisia asumismuotoja ja vetovoimaisia yritysalueita. Kunta tuottaa hyvää elinympäristöä ja ylläpitää sitä. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen on keskeistä tavoiteltaessa kestävää yhdyskuntarakennetta. Nurmijärven kehittämisessä tärkeitä tekijöitä ovat myös toimiva ja turvallinen liikenneverkko sekä hyvät joukkoliikenneyhteydet. Tasapainoinen talous edellyttää palvelu- ja tuotantorakenteiden sekä toimintatapojen kokonaisuuksien hallintaa. Palvelut määritellään selkeästi ja niiden toteuttamisessa hyödynnetään yhteistyötä sekä uusia teknisiä ratkaisuja. Investoinnit ja maapolitiikka toteutetaan optimaalisesti. Terve talous edellyttää, että verorahoitus riittää pitkällä aikavälillä käyttö- ja investointikuluihin sekä vieraan pääoman kuluihin. Osaavan henkilöstön saatavuus taataan toimivalla rekrytoinnilla, huolehtimalla työyhteisön hyvinvoinnista ja arvostamalla hyviä työsuorituksia. Osaamisen kehittämistavoitteet ovat osana säännöllisiä keskustelukäytäntöjä. Kullekin strategiselle valinnalle on määritelty 1-3 kriittistä menestystekijää asioita, joissa on onnistuttava, jotta edetään vision ja strategisten valintojen suunnassa. 4

30 Kuntastrategia on ylätason strategia, jolle muut ohjelmat ja suunnitelmat ovat alisteisia. Strategia muuttuu käytännön toimenpiteiksi talousarviossa. Kunnan omistamien toimintayksiköiden tulee ottaa strategia lähtökohdaksi omassa tavoitteiden asettelussaan. 5

31 TOIMINTA- YMPÄRISTÖN HAASTEET TOIMINTAYMPÄRIS- TÖSSÄ TAPAHTUVIA MUUTOKSIA, JOTKA VAIKUTTAVAT NUR- MIJÄRVELLÄ TALOUDELLINEN JÄRJESTELMÄ Talouden globaalisuus ja epävarmuus o Kunta on yhä riippuvaisempi maailman taloudesta o Ennustettavuus vaikeutuu o Sopeutumiskyky korostuu Lakisääteisten ja ei-lakisääteisten toimintojen tarkastelu o Joudutaan tekemään arvovalintoja lakisääteisten ja vapaaehtoisten palvelujen kesken o Kuntalaisten valinnanmahdollisuudet ja palvelujen saavutettavuus heikkenevät, jos tarjotaan vain lakisääteisiä palveluita Kansalaisten omatoimisuus lisääntyy Kolmannen sektorin ja yksityisen palvelutuotannon merkitys lisääntyy Palvelujen tuottamistavat, palvelujen yksityistäminen o Kunta ulkoistaa palveluja todellisiin tai oletettuihin säästövaatimuksiin perustuen o Palveluntuottajariippuvuus lisääntyy, jos kunnalla ei ole omaa tuotantoa. Samalla palvelujen laadunvarmistus ja puutteiden korjaaminen on vaikeampaa o Samanaikaisesti on pidettävä huolta oman organisaation osaamisen kehittämisestä ja motivoinnista TEKNOLOGINEN KEHITYS JA YMPÄRISTÖVAATIMUKSET Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset o Liikenteen ja maankäytön suunnittelun vuorovaikutus korostuu o Taajamarakenteen tiivistäminen on tärkeää o Joukkoliikenteen ja matkaketjujen kehittämisen merkitys kasvaa. o Tarve lähipalveluille lisääntyy o Ekologinen jalanjälki on otettava osaksi suunnitteluprosessia o Energiankäytön ja tuotannon suunnittelun merkitys kasvaa Ympäristöarvojen merkitys kasvaa o Kunta toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti Tietoverkkojen hyödyntäminen, järjestelmien teknistyminen (esim. verkkooppimisympäristöt, sähköinen asiointi) o Palveluiden saavutettavuus paranee, mutta toisaalta kuntalaiset voivat olla teknisten menetelmien käytössä eriarvoisessa asemassa o Vuorovaikutustaidoissa, yhteisöllisyydessä ja yhteydenpidossa tapahtuu muutoksia o Teknologiariippuvuus lisääntyy, esim. vesihuoltoon, talotekniikkaan ja energiahuoltoon liittyvät riskit 6

32 Kiinteän omaisuuden ikääntyminen o Omaisuuden määrä kasvaa o Ylläpito- ja vauriokorjauskustannukset kasvavat o Rahoitustarve lisääntyy ja samaan aikaan pyritään karsimaan kuluja kiinteistöjen sekä infrastruktuurin ylläpidosta SOSIAALINEN JA YHTEISKUNNALLINEN JÄRJESTELMÄ Perheiden pahoinvointi o Ennaltaehkäisevän työn tarve lisääntyy, prosesseja sekä työtapoja on kehitettävä o Erityistuen tarve lisääntyy o Palvelut monimuotoistuvat Syrjäytymisen lisääntyminen, yhteiskunnan kahtiajakautuminen Valtion ohjausjärjestelmä kuntia kohtaan laajenee Elämäntapojen ja asumistapojen erilaistuminen o Monipuolisten asuntoalueiden ja omistusmuotojen tarve lisääntyy Muuttuvat kulutustottumukset o Palvelujen kysyntä lisääntyy Väestön ikärakenteen muutos, eläköityminen o Kaavoituksessa, suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon esteettömyys ja palveluverkon muuttuva tarve Työhyvinvointi, työssä jaksamisen ongelmat o Työpoissaolojen ja työkyvyttömyysuhan lisääntyminen o Työyhteisön toimintakulttuurin kehittäminen yksilö- ja yhteisvastuullisuuteen Työvoiman saannin turvaaminen o Rekrytointipaineet, pätevän henkilöstön saatavuus vaikeutuu. o Kuntatyönantajan haluttavuus työmarkkinoilla on vaarassa jäädä jälkeen muista työnantajista o Toimintatapojen yhtenäistyminen ja toimialojen välinen yhteistyö kunta on yksi työnantaja o Uusia tapoja saavuttaa tulevaisuuden potentiaalisia työntekijöitä, esim. työharjoitteluilla, opinnäytetöillä, oppisopimuskoulutuksilla, oppilaitosyhteistyöllä o Haetaan oikeanlaisia ihmisiä Työnkierto ja moniosaajat 7

33 NURMIJÄRVEN KUNNAN ARVOT ARVO VASTAA KYSY- MYKSIIN MILLAINEN ON TAPAMME TOIMIA JA MIHIN USKOMME? VASTUULLISUUS Koko kunnan läpileikkaava arvo vastuullisuus tarkoittaa huolenpitoa ihmisistä ja ympäristöstä. Toimintaympäristössä havaittaviin ongelmiin puututaan ajoissa ja edistetään kestävää kehitystä niin luonnon, kuin sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden näkökulmasta. Vastuullisuus näkyy kunnan toiminnassa johdonmukaisena ja pitkäjänteisenä vastuunkantamisena omista tehtävistä. Perustana on selkeä vastuunjako, jolloin jokainen tuntee oman työkenttänsä ja osaa tarvittaessa ohjata asiakkaat ja asiat eteenpäin oikeaan paikkaan. Vastuullisuus koskee myös työn tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta (määrää, kustannusta ja laatua). AVOIMUUS Avoimuus ja keskusteleva toimintakulttuuri tukevat toisiaan. Kunnan toiminnan ja päätöksenteon tulee olla läpinäkyvää, ratkaisut perustellaan rehellisesti. Tietoa jaetaan avoimesti eikä myöskään jätetä tarjolla olevaa tietoa huomiotta. Avoimuutta tulee osoittaa myös kuntaorganisaation ulkopuolelle asianmukaisella ja oikea-aikaisella tiedottamisella ja vuorovaikutuksella. UUDISTUMISKYKY Riippuvuus muusta maailmasta korostaa kykyä uudistua. Kuntaorganisaation täytyy pystyä muuttamaan toimintatapojaan joustavasti tarpeiden niin vaatiessa. Kehityksen mukana pysyminen edellyttää uusien asioiden omaksumista ja henkilöstön osaamisen kehittämistä. Uusien innovaatioiden tulvasta tulee osata valita kulloinkin oman toiminnan kannalta keskeisimmät ja niitä tulee ottaa vastaan avoimin mielin. YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS Yhteistyö ilmenee kunnan toiminnassa niin kuntaorganisaation sisällä, kuin myös toimintana ulkopuolisten organisaatioiden ja tahojen kanssa. Näitä ulkopuolisia tahoja ovat mm. eri viranomaiset, yritykset sekä muut kunnat. Kuntalaiset ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Yhteistyö kuntaorganisaation sisällä vahvistaa kunnan näyttäytymistä ulospäin yhtenäisenä rintamana, jolla on yhteiset toimintaperiaatteet ja arvot. Palveluhenkisyys tarkoittaa valmiutta tarjota neuvontaa ja tietoa kuntalaisille ja muille kunnan asiakkaille. Palveluhenkisyys on kunnan toiminnan palveluperiaate. 8

34 NURMIJÄRVI ELINVOIMAA JA ELÄMISEN TILAA HEL- SINGIN SEUDULLA Nurmijärven sijainti on erinomainen pääkaupunkiseudun rajanaapurina valtatie 3:n varrella. Kunta on pinta-alaltaan suuri ja kunnassa on kolme omaleimaista päätaajamaa sekä kyläkeskuksia. Nurmijärvi tarjoaa luonnonläheistä asumista taajamissa ja kyläkeskuksissa maaseutumaisessa ympäristössä. Yrityksillä on hyvät toimintaedellytykset. Täällä on myönteinen työpaikkakehitys, yritysmyönteinen ilmapiiri kuntaan sijoittuville yrityksille, valmiita tontteja ja hyvät yrityspalvelut. NURMIJÄRVEN KUNNAN VISIO JA STRATEGISET TAVOITTEET VISIO KUVAA HALUT- TUA TAVOITETILAA, NÄKEMYSTÄ NURMI- JÄRVESTÄ TULEVAI- SUUDESSA. VISIO AN- TAA STRATEGIALLE SUUNNAN. Nurmijärvi tarjoaa riittävät peruspalvelut kaikenikäisillä asukkailleen hyvinvoinnin edistämiseksi. Nurmijärvi on mukana tiiviisti Helsingin seudun yhteistyössä, missä pääpaino on maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisessä seudun vetovoimatekijöinä. Visiosta johdetut strategiset tavoitteet ovat 1. Toimivat palvelut, 2. Kestävä yhdyskuntarakenne ja 3. Tasapainoinen talous ja osaava henkilöstö. 9

35 STRATEGINEN VALINTA TARKENTAA VISIOTA, ON KOKO KUNTAA KOSKEVA. KRIITTINEN MENESTYSTE- KIJÄ ASIOITA, JOISSA ON ONNISTUTTAVA, JOTTA EDETÄÄN VISION JA STRATEGISTEN VALIN- TOJEN SUUNNASSA. 1. TOIMIVAT PALVELUT 1.1 Asukkaille monipuoliset ja kustannustehokkaat palvelut Palveluverkko ja palveluohjelma ohjaavat tarkoituksenmukaista ja tehokasta palvelutuotantoa 1.2 Lasten ja nuorten hyvinvointi ja perheiden tukeminen Lasten ja nuorten palvelujen turvaaminen Syrjäytymisen ehkäiseminen 1.3 Ikäihmisten hyvinvointi Ikäihmisten omatoimisuuden turvaaminen ten h 1.4 Yritystoiminnan edistäminen invointi Työpaikkaomavaraisuuden nostaminen 1.5 Yhteisvastuullinen ja avoin toiminta Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien, yhteisöllisyyden ja vastuullisuuden lisääminen 2. KESTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE 2.1 Kolmeen päätaajamaan ja kyläkeskuksiin suunnattu hallittu väestönkasvu Vuosittainen väestönkasvu enintään 2% Koko kunnan maankäytön kehityskuvan hyväksyminen 2.2 Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Taajamarakenteen tiivistäminen täydennysrakentamisen keinoin Rakennusten energiankulutuksen vähentäminen ja käytetyn energian tuottaminen ympäristöystävällisesti 10

36 2.3 Hyvän elinympäristön tuottaminen ja ylläpito Tasapaino luonnon ja rakentamisen välillä säilyy Pohjavesivarantojen turvaaminen Suunnittelun laadun kehittäminen rakentamisessa ja maankäytössä ja resurssien kohdentaminen oikein 2.4 Vaihtoehtoiset asumismuodot ja vetovoimaiset yritysalueet Maapoliittisten keinojen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen Eri tarpeisiin ja elämäntilanteisiin sopivien asumisvaihtoehtomahdollisuuksien tarjoaminen ja vuokra-asuntojen lisääminen Kunnan kiinnostavuuden lisääminen yritysten näkökulmasta 2.5 Toimiva ja turvallinen liikenneverkko ja hyvät joukkoliikenneyhteydet Ulkoisen ja sisäisen joukkoliikenteen kehittäminen Kunnan tärkeät hankkeet mukana Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa 3. TASAPAINOINEN TALOUS JA OSAAVA HENKILÖSTÖ 3.1 Parantunut toiminnan tuottavuus Prosessien selkeyttäminen ja tehostaminen Talouden läpinäkyvyyden ja kustannuslaskennan kehittäminen Asuin- ja yritysalueiden käyttöönottaminen taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti 3.2 Tasapainoinen kuntakonsernin talous terveellä pohjalla Kunnan ja koko konsernin riittävän omavaraisuuden turvaaminen Verorasituksen ja velkaantumisen kohtuullisena säilyttäminen Tehokas omaisuuden hoito 3.3 Osaavan henkilöstön saatavuus Arvostettu työnantaja ja työyhteisön hyvinvointi Osaamisen kehittäminen ja henkilöstöresurssien hyödyntäminen 11

37 1. TOIMIVAT PALVELUT NURMIJÄRVI TARJOAA TARKOITUKSENMU- KAISET PERUSPALVE- LUT KAIKENIKÄISILLE ASUKKAILLEEN HY- VINVOINNIN EDISTÄ- MISEKSI. PALVELUISSA PAINOTETAAN VAR- HAISTA AVOINTA YH- TEISTYÖTÄ JA ENNAL- TAEHKÄISYÄ. 1.1 ASUKKAILLE MONIPUOLISET JA KUSTANNUSTEHOKKAAT PALVELUT Nurmijärvi tarjoaa asukkailleen kustannustehokkaat ja tarkoituksenmukaiset peruspalvelut. Palvelut tuotetaan paitsi omana tuotantona myös kuntayhteistyöllä sekä hyödyntämällä yksityisiä palveluntuottajia että järjestöjä ja yhteisöjä. Lisäksi painotetaan yksilön omaa vastuuta ja yhteisöllisyyttä. Peruspalvelujen saatavuus turvataan palveluja keskittämällä sekä hyödyntämällä sähköisiä palveluja ja uutta teknologiaa Palveluverkko ja palveluohjelma ohjaavat tarkoituksenmukaista ja tehokasta palvelutuotantoa Palveluverkko ja palveluohjelma palvelujen järjestämistavoista Nurmijärven kunnassa uudistetaan valtuustokauden puoliväliin mennessä. Palveluverkon tarkoituksenmukaista kokoa arvioidaan jatkuvasti ja tehdään selvitys tarkoituksenmukaisesta palveluverkosta. 1.2 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JA PERHEIDEN TUKE- MINEN Kunnan väestörakenne on nuori, sillä yli neljännes väestöstä on alle 17 vuotiaita. Lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtiminen ja perheiden tukeminen on tärkeää ongelmien ennaltaehkäisevänä toimintana. Kaikissa palveluissa painotetaan ennaltaehkäisyä ja varhaista avointa yhteistyötä eri muodoissaan. Perheiden tukeminen ja yhdessä tekeminen sekä panostaminen asennekasvatukseen sosiaalisen välittämisen edistämiseksi ovat tärkeä osa tätä työtä Lasten ja nuorten palvelujen turvaaminen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksytään 2009 ja päivitetään valtuustokausittain. 12

38 Turvataan toimivat peruspalvelut lapsille, nuorille ja perheille Palvelujen kehittämisessä painotetaan ennaltaehkäisyä, perheiden tukemista, yhdessä tekemistä ja asennekasvatusta sosiaalisen välittämisen edistämiseksi Syrjäytymisen ehkäiseminen Lapsen ja nuoren auttaminen omassa toimintaympäristössä Kaikki nuoret saavat peruskoulun päättötodistuksen ja toisen asteen koulutuspaikan Riittävät vapaa-ajan palvelut lisäämään asukkaiden viihtyisyyttä ja henkistä hyvinvointia 1.3 IKÄIHMISTEN HYVINVOINTI Väestön ikärakenne tulee lähivuosina voimakkaasti muuttumaan ja yli 75 vuotiaiden määrä kasvaa lähes kolmanneksella valtuustokauden aikana. Palvelutuotannossa varaudutaan väestön ikääntymisen mukanaan tuomaan palvelujen kysyntään sekä tästä aiheutuviin rakenteellisiin muutoksiin. Ikäihmisten omatoimisuuden tukeminen siten, että he voisivat mahdollisimman kauan asua kotona. Tämä on inhimillistä ja kunnan palvelutuotannon kustannuksiin vaikuttava tekijä Ikäihmisten omatoimisuuden turvaaminen Ikäihmisten omatoimisuutta tuetaan tarjoamalla riittävät perus- ja tukipalvelut ja tehostamalla yksilökohtaisesti eri ammattikuntien suunnitelmallista yhteistyötä. Hyödynnetään monipuolisesti Kiljavan sairaalan tarjoamia kuntoutuspalveluita Vakiinnutetaan aktiivinen yhteistyö järjestöjen ja yhteisöjen kanssa. 13

39 1.4 YRITYSTOIMINNAN EDISTÄMINEN Kunta tarjoaa yrityksille hyvin kilpailukykyisen toimintaympäristön. Aktiivisella elinkeinopolitiikalla sekä koulutuksen ja työelämän yhteistyöllä luodaan mahdollisuudet kasvavalle yritystoiminnalle. Uudet toimipaikka-alueet luovat monipuoliset mahdollisuudet uusien toimialojen sijoittumiselle alueelle. Riittävät varaukset taajamien kaavoituksessa luovat hyvät edellytykset kaupallisten palvelujen sijoittumiselle sekä synnyttää uusia työpaikkoja, yrityksiä että parantaa kuntalaisten palveluja. Toimiessaan palvelujen ja investointien hankkijana kunta luo edellytyksiä yritystoiminnalle ja uuden yritystoiminnan syntymiselle alueellaan Työpaikkaomavaraisuuden nostaminen Uusia toimipaikka-alueita hankitaan, kaavoitetaan ja käyttöönotetaan sekä kehitetään merkittävästi kaupallisia palveluja kunnan kolmessa päätaajamassa. Palveluverkkosuunnitelman ja palveluohjelman mukaisesti kunta ottaa omassa toiminnassaan huomioon mahdollisuudet nykyistä laajemmin käyttää yksityisiä palveluja. Työpaikkaomavaraisuudessa tavoitteena on70 %. 1.5 YHTEISVASTUULLINEN JA AVOIN TOIMINTA Kunnan arvopohjan mukaisesti päätöksenteossa lähtökohtana on aina yhteisvastuullisuus ja avoimuus. Vahvistetaan toimintakulttuuria, jossa kuntalaisia kuullaan, päätöksenteko on läpinäkyvää ja tosiasioihin perustuvaa. Yhteistyö ja avoimuus kuntalaisten kanssa perustuvat oikea-aikaiseen ja riittävään tiedottamiseen sekä vuorovaikutukseen asukkaiden ja kaikkien kunnan yhteistyötahojen kanssa. 14

40 1.5.1 Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien, yhteisöllisyyden ja vastuullisuuden lisääminen Edistetään kuntalaisten mahdollisuuksia osallistua kunnan palveluja koskevien asioiden valmisteluun ja vaikuttaa päätöksentekoon. Kunta rakentaa kumppanuutta ja tiivistä yhteistyötä järjestöjen sekä yhteisöjen kanssa niin, että yhteisöllisyyden ja vastuullisuuden toteutumiselle on perusta. Varhaisen puuttumisen mallit ovat laajasti käytössä keskeisillä toimialoilla. 15

41 2. KESTÄVÄ YH- DYSKUNTARA- KENNE KESTÄVÄLLÄ YHDYS- KUNTARAKENTEELLA TARKOITETAAN TOI- MINNAN, TALOUDEN JA YMPÄRISTÖN KANNAL- TA TARKOITUKSENMU- KAISTA KUNTARAKEN- NETTA, MINKÄ PERUSTA ON HALLITUSSA VÄES- TÖNKASVUSSA JA EHE- ÄSSÄ KUNTARAKEN- TEESSA. 2.1 KOLMEEN PÄÄTAAJAMAAN JA KYLÄKESKUKSIIN SUUNNATTU HALLITTU VÄESTÖNKASVU Nurmijärven kunnan väestönkasvu on ollut 2000-luvun alkupuolella voimakasta, parina viime vuotena se on tasaantunut alle puoleentoista prosenttiin. Hallittu väestönkasvu antaa mahdollisuuden suunnitelmalliseen palvelujen järjestämiseen. Kunnan kehittämisen lähtökohtana pidetään väestön alle kahden prosentin vuosikasvua. Tällä kasvuvauhdilla Nurmijärvellä olisi vuonna 2020 noin asukasta. Kuntarakenteen eheys on keskeinen keino pitää kurissa palvelujen järjestämiseen liittyviä kustannuksia. Päätaajamien ja kylien omaleimaisuus sekä kehittyminen turvataan kaavoituksella. Samalla voidaan sekä säilyttää taajamien ja kylien ulkopuolisten alueiden maaseutumaisuus kunnan vetovoimatekijänä, että turvata maaseudun elinkeinojen perusedellytykset Vuosittainen väestönkasvu enintään 2 % Kunnan kasvua pystytään ennakoimaan alueellisesti ja määrällisesti Kunnan kehittäminen perustuu systemaattiseen palvelutarpeiden arviointiin Koko kunnan maankäytön kehityskuvan hyväksyminen Strategiatyön jatkoksi on tarpeen laatia koko kunnan strateginen yleiskaava eli maankäytön kehityskuva vuoden 2011 loppuun mennessä. Kehityskuvassa määritellään eri osa-alueiden väestö- ja työpaikkasuunnitteet sekä tärkeät liikenneyhteydet. 16

42 2.2 ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ JA SIIHEN SOPEUTUMINEN Kunnan yhdyskuntarakenteen ja taajamien sisäisen rakenteen eheys ovat ilmaston muutoksen hillinnän kannalta keskeisiä lähtökohtia. Merkittävimmät ilmastomuutokseen vaikuttavat tekijät ovat liikenne ja rakennusten lämmittäminen Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Maankäytön kehityskuvan eräänä tavoitteena on yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Laadittavilla taajama- ja kyläosayleiskaavoilla tuetaan tavoitetta, uudisrakentamisen alueet osoitetaan taajamissa tiivistäen ja täydentäen nykyistä rakennetta ja haja-asutusalueilla rakentaminen ohjataan kyläkeskuksiin. Taajamaosayleiskaavoissa osoitetaan riittävästi alueita yritys- ja kaupallista palvelurakentamista varten, millä vähennetään liikkumistarvetta Taajamarakenteen tiivistäminen täydennysrakentamisen keinoin Tiivistetään taajamia yleis- ja asemakaavoituksen keinoin Rakennusten energiakulutuksen vähentäminen ja käytetyn energian tuottaminen ympäristöystävällisesti Kunnan käytössä olevien rakennusten energiakulutuksen vähentäminen Suositaan ympäristöystävällisesti tuotettuja energiatuotantomuotoja 17

43 2.3 HYVÄN ELINYMPÄRISTÖN TUOTTAMINEN JA YLLÄPITO Tavoitteena on, että ympäristö on viihtyisää, monipuolista, turvallista ja siistiä. Kuntalaisten elinympäristöä suunnitellaan, rakennetaan, ylläpidetään ja valvotaan kestävään kehitykseen pohjautuen. Palveluille ja yritystoiminnalle luodaan hyvät puitteet Tasapaino luonnon ja rakentamisen välillä säilyy Kaavoituksessa varmistetaan luonnon ja rakentamisen tasapaino Liikunnan, retkeilyn ja kevyenliikenteen suunnitelmat pidetään ajan tasalla ja otetaan huomioon toiminnassa Pohjavesivarantojen turvaaminen Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ja pidetään ajan tasalla Haja-asutusalueiden vesihuollon kehittämissuunnitelma päivitetään vuoden 2012 loppuun mennessä Suunnittelun laadun kehittäminen rakentamisessa ja maankäytössä ja resurssien kohdentaminen oikein Edistetään hyvän suunnittelun käyttöä ja arvostusta 18

44 2.4 VAIHTOEHTOISET ASUMISMUODOT JA VETOVOIMAISET YRI- TYSALUEET Nurmijärvi on tunnettu Helsingin seudulla asumisen turvallisuudesta, viihtyisyydestä ja luonnonläheisyydestään. Asumisvaihtoehtojen tarjonnassa otetaan huomioon myös eri tarpeet ja elämäntilanteet. Uudet työpaikka-alueet sijoitetaan hyvien liikenneyhteyksien varsille Maapoliittisten keinojen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen Asumista, yritysten sijoittumista ja palvelutuotantoa (kunnan ja yksityinen) varten on ajoissa valmiina riittävä tonttivaranto Asunto- ja yritysalueet toteutetaan suunnitelmallisesti ja taloudellisesti oikeassa järjestyksessä Kunnalla on raakamaata kymmenen vuoden asuntorakentamiseen ja kunnan palveluja varten Eri tarpeisiin ja elämäntilanteisiin sopivien asumisvaihtoehtomahdollisuuksien tarjoaminen ja vuokra-asuntojen lisääminen Lisätään tonttitarjonnan monipuolisuutta Taajamien keskustoissa on tarjolla kerros- ja rivitaloasumista Vuokra-asuntojen määrä on lisääntynyt Varataan sopivia tontteja ikäihmisten palveluasumiseen Kunnan kiinnostavuuden lisääminen yritysten näkökulmasta Hyödynnetään valtatie 3:n, Kehä V:n ja Klaukkalan ohikulkutien lähialueita vetovoimaisina yritysalueina 19

45 2.5 TOIMIVA JA TURVALLINEN LIIKENNEVERKKO JA HYVÄT JOUK- KOLIIKENNEYHTYEDET Kuluvalla valtuustokaudella merkittävin liikenneverkkoa ja joukkoliikennettä käsittelevä suunnitelma on Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ, joka on tarkoitus hyväksyä Siinä käsitellään koko seudun merkittävät liikennehankkeet, joukkoliikennejärjestelmät sekä sovitaan muista liikenteeseen liittyvistä järjestelyistä Ulkoisen ja sisäisen joukkoliikenteen kehittäminen Kuntaan laaditaan joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma Kehitetään sujuvia matkaketjuja (kävely- ja pyörätiet, liityntäpysäköinti, terminaalit) Joukkoliikenteen yhteensopiva lippujärjestelmä on selvitetty ja käytössä Kaavoituksessa varaudutaan Klaukkalan radan jatkamiseen Kirkonkylän ja Rajamäen kautta Hyvinkäälle Päivitetään liikenneturvallisuussuunnitelma Tiepiirin kanssa on sovittu valtion teiden varteen tulevien kävely- ja pyöräteiden suunnittelusta ja rakentamisesta Kunnan tärkeät hankkeet mukana Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa Tärkeät tie- ja ratainvestoinnit on saatu mukaan Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan edunvalvontatyön tuloksena 20

46 3.1 PARANTUNUT TOIMINNAN TUOTTAVUUS Toiminnan tuottavuuteen vaikuttavat hallinto-, palvelu- ja tuotantorakenteet, työ- ja toimintatavat ja kokonaisuuksien/prosessien hallinta. Tuottavuutta voidaan parantaa ja samanaikaisesti hillitä kulujen kasvua määrittämällä selkeästi kunnan palvelut, tekemällä monipuolista seutuyhteistyötä, hyödyntämällä uutta teknologiaa ja sähköisiä palveluita sekä toteuttamalla optimaalisesti maapolitiikka ja investoinnit. Kuntakonserni omistaa vain välttämättömät tuotantovälineet ja hoitaa omaisuuttaan ja sijoituksiaan taloudellisella tavalla koko konsernin näkökulmasta Prosessien selkeyttäminen ja tehostaminen Kuvataan keskeiset ydin- ja palveluprosessit sekä poikkihallinnolliset prosessit. Tavoitteena on yksinkertaistaa prosesseja ja varmistaa palvelutuotannon korkea käyttöaste ja vaikuttavuus. 3. TASAPAI- NOINEN TALO- US JA OSAAVA HENKILÖSTÖ TASAPAINOINEN TALO- US EDELLYTTÄÄ TUOT- TOJEN JA KULUJEN KES- KINÄISTÄ TASAPAINOA, KULUJEN OIKEAA SUH- DETTA VERORAHOITUK- SEEN SEKÄ VAKAVARAI- SUUTTA. KUNTA ON ARVOSTET- TU TYÖNANTAJA JA TYÖYHTEISÖT VOIVAT HYVIN Talouden läpinäkyvyyden ja kustannuslaskennan kehittäminen Laskennan periaatteet yhdenmukaistetaan ja lisätään taloudellista osaamista. Tällöin käytetään tuottavuuden mittarina yksikkökustannuksia tai palveluprosessien kokonaiskustannuksia ja niiden kehitystä suhteessa suoritteiden kehitykseen Asuin- ja yritysalueiden käyttöönottaminen taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti Kunnan maapolitiikka, kaavoitus ja investoinnit toteutetaan oikeaaikaisina ja sijainniltaan parhaina. Kaavaprosessiin sisällytetään kaavataloudelliset tarkastelut. 21

47 3.2 TASAPAINOINEN KUNTAKONSERNIN TALOUS TERVEELLÄ POHJALLA Tasapainoinen talous edellyttää tuottojen ja kulujen keskinäistä tasapainoa kolmen, neljän vuoden aikavälillä. Terveen talouden edellytys on, että verorahoitus riittää pitkällä aikavälillä käyttö- ja investointikuluihin sekä vieraan pääoman kuluihin. Lähivuosina investointikulut rahoitetaan osin vieraalla pääomalla maltillisesti velkaantuen Kunnan ja koko konsernin riittävän omavaraisuuden turvaaminen Omavaraisuus kertoo kunnan ja konsernin vakavaraisuuden ja kyvyn selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Kunnan omavaraisuuden tulee olla selvästi yli 50 % ja konsernin vähintään 45 %. Kuntakonsernin yhtiöt toimivat taloudellisesti kannattavasti ja tehokkaasti Verorasituksen ja velkaantumisen kohtuullisena säilyttäminen Toimintakulut rajataan suhteessa verorahoitukseen niin, että verorahoituksella katetaan vieraan pääoman korkokulut ja investoinneista %. Veroprosentit ovat seudun keskitasoa Tehokas omaisuuden hoito Kunnan omistamien tilojen käyttöaste on korkea. Palvelutuotannon kannalta käyttöä vaille jäävistä tarpeettomista toimitiloista ja asunnoista luovutaan suunnitelmallisesti mahdollisimman nopeasti. Kunnan investoinnit toteutetaan tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti. 22

48 3.3 OSAAVAN HENKILÖSTÖN SAATAVUUS Hyvä työnantajakuva syntyy aktiivisesta toimintakulttuurista, jossa toimitaan yhteisten arvojen mukaisella tavalla strategian suuntaisesti. Yhteiset menettelytavat ja esimiestyön käytännöt edistävät oikeudenmukaisuuden kokemusta ja asioihin tarttuvaa, vuorovaikutteista toimintatapaa. Henkilöstön osallistuminen työn tavoitteiden asetteluun, arviointiin ja työn organisointiin kannustaa toiminnan ja osaamisen jatkuvaan kehittämiseen Arvostettu työnantaja ja työyhteisön hyvinvointi Yhteistoiminta on tuloksellista ja hyvää työsuoritusta arvostetaan. Huolehditaan työhyvinvoinnista avoimella esimiestyöllä ja työyhteisön vuorovaikutuksella. Varhaisen puuttumisen malli on käytössä Osaamisen kehittäminen ja henkilöstöresurssien hyödyntäminen Pitkän tähtäimen tarpeista johdetut osaamisen kehittämistavoitteet ovat osana säännöllisiä keskustelukäytäntöjä. Rekrytointi on toimivaa ja henkilöstösuunnittelu mahdollistaa tehtäväkierron ja optimaaliset henkilöstöresurssit. 23

49 24 Nurmijärven kunta TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNITELMA VUOSILLE YLEISPERUSTELUT Yleistä Talousarvioperiaatteita koskevat säännökset on koottu kuntalain 65 :ään. Kunnan talousarviovuosi on kalenterivuosi. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Suunnittelukausi voi olla enintään neljän vuoden pituinen. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot ja siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Kunkin toimialan/ keskuksen/ tulosalueen toiminnalliset tavoitteet perustuvat kunnan strategiaan ja ne muodostuvat kriittisistä menestystekijöistä sekä niille määritellyistä tavoitteista. Tavoitteet on asetettu sanallisesti todennettaviksi aikaansaannoksiksi tai mitattavina palveluiden määrinä, tunnuslukuina tai muina tavoitearvoina. Strategian suunnan osoittamiseksi on talousarviovuoden tavoitteiden rinnalla esitetty strategiaan perustuvat tavoitteet vuoteen 2016 mennessä. Määrärahat ja tuloarviot ovat hallintokuntia sitovia alla olevan talousarvion sitovuus-kappaleen mukaisesti. Määräraha, tuloarvio, sisäiset menot ja poistot Määräraha on valtuuston talousarviossa tulosalueelle myöntämä euromäärältään, käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuutus varojen käyttämiseen. Tuloarvio on valtuuston talousarviossa tulosalueelle asettama tulotavoite. Netto tarkoittaa toimintakatetta. Pääosassa tulosalueita toimintakate on nettokulua. Talousarvion määrärahat ja tuloarviot sisältävät myös sisäiset erät. Laskennalliset erät eivät sisälly määrärahoihin, mutta ne esitetään kustannuslaskennallisina erinä määrärahojen lisäksi. Tarvittaessa pakolliset varaukset sisällytetään toimintakatteeseen. Suunnitelman mukaiset poistot ovat talousarvion tuloslaskelmaosassa kunnan tilikauden tuloksen laskemiseksi tarvittava erä, joten ne eivät ole määrärahoja.

50 25 Talousarvion sitovuus Investointiosassa käsitellään aktivoitavat hankintamenot. Nurmijärven talousarviossa käsitellään investointiosassa talonrakennushankkeet, jotka ovat vähintään euroa ja muut hankkeet, jotka ovat arvoltaan vähintään euroa sekä ensikertainen kalustaminen. Myös maa-alue- ja osakehankinnat kuuluvat investointiosaan. Jos hankkeen toteutuminen viivästyy talousarviossa arvioidusta aikataulusta, jaksotetaan investointi uudelleen seuraaville vuosille. Investointitoiminnan rahoitusosuuksina esitetään mm. arvioidut valtion ja muiden yhteisöjen rahoitusosuudet ja omaisuuden myyntituotot. Myyntivoitot tuloutetaan tuloslaskelmaan. Kaavoitussopimuksiin liittyvät maa-aluehankinnat kirjataan talousarvion investointiosaan ja ne edellyttävät siksi myös määrärahaa. Talousarviossa vuodelle 2014 esitetyt tavoitteet on johdettu kuntastrategian pohjalta. Talousarviovuoden tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia ja suunnittelukauden tavoitteet ohjeellisia. Kunnanhallitus antaa valtuuston talousarviokäsittelyn jälkeen talousarvion täytäntöönpanoa koskevat ohjeet, joissa käsitellään mm. lautakuntatasoisten osatavoitteiden asettamista, käyttösuunnitelmien laadintaa ja raportointia. Talousarviossa on esitetty sitovien tavoitteiden lisäksi perusteluja ja yleisinformaatiota kustakin toiminnasta. Käyttötaloudessa määrärahat ovat pääsääntöisesti valtuustoon nähden sitovia tulosalueen toimintakatteen tasolla (nettomeno- tai nettotulositovuus). Pääsäännöstä poikkeavat seuraavien toimintojen määrärahat, jotka ovat valtuustoon nähden myös sitovia toimintakatteen tasolla (nettomenositovuus): Erikoissairaanhoito (sisältyy terveyspalveluiden tulosalueelle) Pelastustoimi ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskus (sisältyvät ympäristötoimialan hallinto- ja talouspalveluiden tulosalueelle) Elinkeino- ja kuntakehityskeskuksen toimintakate on keskuksen tasolla sitova. Vain kunnanhallitus voi sisäisissä palveluissa perustellusta syystä korottaa tietotekniikan ja tilakeskuksen palvelun talousarvion perustana olevaa palvelun hintaa talousarviovuoden aikana. Investointiosassa pääsääntöisesti määrärahojen ja rahoitustulojen erotus (nettomääräraha) on sitova valtuustoon nähden hankekohtaisesti. Pääsäännöstä poikkeavat talonrakennushankkeet, joissa tekninen lautakunta voi tehdä talonrakennushankkeiden kesken vähäisiä määrärahasiirtoja sillä edellytyksellä, että valtuuston päättämät hankkeet toteutetaan talousarvion mukaisessa laajuudessa. Tuloslaskelmassa on valtuustoon nähden sitova taso vuosikate sekä rahoituslaskelmassa nettoinvestoinnit (investoinnit - niiden rahoitusosuudet ja liittymismaksut) ja lainakannan muutos Liikelaitosten tuloslaskelmissa on sitova taso tilikauden 2014 yli-/ alijäämä ja rahoituslaskelmissa nettoinvestoinnit ja lainakannan muutos.

51 26 Aleksia-liikelaitoksen taseelle saa kertyä enintään euron kumulatiivinen ylijäämä tilivuoden tilinpäätöksessä. Talousarvion sitova tavoite ja määräraha sitovat myös valtuustoa alempia viranomaisia. Talousnäkymät Talouskehityksen arviointi on poikkeuksellisen epävarmaa. Taloudellisen kasvun arvioidaan yleisesti olevan Suomessa lähivuonna hidasta. Talouskasvua ei pystytä enää laskemaan kotitalouksien kulutuksen varaan. Kansantuotteen kasvun on ennakoitu jäävän vuonna 2013 noin 0,7 prosenttiin ja vuodelle 2014 on kasvuennuste noin 1,4 % edelliseen vuoteen nähden. Koko julkisen sektorin talouden arvioidaan jäävän alijäämäiseksi vuonna 2014 kuluvan vuoden 2013 tapaan. Työttömyys koko maan tasolla noussee runsaaseen 8 % ja inflaatioarvio vuodelle 2014 on 1,5-2 %. Yleisen ansiotasoindeksin nousuksi on valtiovarainministeriö arvioinut 2,5 % vuonna Työmarkkinajärjestöjen kevättalvella käymät tunnustelut eivät johtaneet palkkoja koskeviin sopimuksiin. Kunta-alalla nykyinen sopimuskausi päättyy Vuodelle 2014 arvioidaan palkkasopimuksen nostavan kuntasektorilla ansiotasoa noin 0,8 %. Maan hallituksen talousarvioesityksessä on tehty muutoksia kuntien niin kunnallisverotuksen veroperusteisiin kuin yhteisöverotukseen ja kiinteistöverotukseenkin vuodesta 2014 alkaen. Lisäksi on päätetty vahvistaa kuntien omaa veropohjaa osoittamalla jäteveron tuottoa vastaava lisäys kunnille vuodesta 2014 alkaen. Hallitusohjelman mukaan kuntien veroperusteisiin tehtävien veroperustemuutosten aiheuttamat muutokset kuntien verotuloihin kompensoidaan täysimääräisesti. On lähdettävä siitä, että veroperustemuutokset tulee kompensoida kunnille täysimääräisesti staattisten laskelmien perusteella. Suurin yksittäinen kuntien verotuloihin vaikuttava muutos on yhteisöverokannan alentaminen nykyisestä 24,5 %:sta 20 %:in vuodesta 2014 alkaen. Kuntien yhteisöveron nykyinen korotettu 5 prosenttiyksikön jako-osuus poistuu vuonna Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän selvittämään kiinteistöveron ongelmia ja kehittämisvaihtoehtoja hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Kiinteistöverojärjestelmää kehitetään ensivaiheessa korottamalla verotuksen pohjana olevia arvoja lähemmäs niiden todellisia arvoja. Alkuvuoden 2013 kunnallisverojen tilitykset ovat olleet ennakoitua alhaisempia. Valtion taholla on tehty muutos tilitysjärjestelmään niin, että jäännösverojen ensimmäinen erä tilitetään kunnille kuukautta nykyistä menettelyä aikaisemmin, jolloin kertymä vuodesta 2013 alkaen on vuositasolla aikaisempaa suurempi. Kuntalain 8a :n mukaisessa peruspalveluohjelmassa ja budjetissa on arvioitu kuntatalouden kehitystä ja valtion talousarvioesityksen vaikutusta kuntatalouteen. Suurimmat leikkaukset kohdistuvat kuntien valtionosuuksiin. Hallitus linjasi jo kehysriihessä valtionosuuksiin kohdistuvia satojen miljoonien eurojen lisäleikkauksia tuleville vuosille. Kuntien toimintamenot kasvoivat vuonna 2011 edellisestä vuodesta 5,4 % ja 5 % vuonna 2012.

52 27 Kuntien verotulojen keskimääräinen kasvu oli vuonna 2011 noin 4 prosenttia edellisestä vuodesta. Vuonna 2012 kasvu oli 1,2 %. Vuodelle 2013 verotulojen keskimääräiseksi kasvuksi arvioidaan 5,4 % ja vuodelle 2014 n. 2 %. Keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2013 on 19,38 %, yhteisöveroprosentti 24,5 % ja kuntien osuus yhteisöverosta 29,49 %. Kansainvälinen talous Maailman talouden tilan uskotaan kääntyneen myönteiseen suuntaan, kun synkät pilvet Kiinan yltä ovat väistyneet. Kiinan kasvu näyttää vakiintuvan. Maailman ostovoimakorjattu bruttokansantuote kasvoi v runsaan 3 %, mutta nousee arviolta 4 prosenttiin v Hitaan kasvun taustalla ovat hallitusten tuki- ja elvytystoimien päättyminen, heikko yksityinen kysyntä, julkisten talouksien vakauttamistarpeet sekä epäselvyys euroalueen näkymistä. Kasvun painopiste on edelleen kehittyvissä talouksissa, vaikka suuressa osaa niistäkin kasvu on hidastunut. Yhdysvaltain talouden elpyminen on hitaampaa kuin kertaakaan sitten 1930-luvun laman jälkeen ja kasvu alittaa 3 % vuosina 2012 ja Talouskehitys vuoden 2014 aikana on vauhdikkainta Yhdysvalloissa ja asiantuntijoiden mukaan sieltä voivat tulla merkittävimmät kasvusysäykset. Euroopassa ja euroalueella odotukset ovat edelleen hyvin matalalla tasolla. Euroalueen ja EU:n talouskasvu pysähtyi ja kääntyi lievään taantumaan v Taantuman uskotaan olevan ohi ja kasvun veturina toimii vahva Saksa, mutta eteläistä euroaluetta piinaavat edelleen heikko kotimainen kysyntä ja rahoitusongelmat. Euroopan keskuspankilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin pitää korot pohjalukemissa vielä pitkään, mikä puolestaan heikentää euroa. Euroalueen BKT:n kasvu oletetaan olevan vuonna 2013 noin -0,5 %. Kiinan BKT kasvoi 7,7 % vuonna Ennustettua heikomman alkuvuoden 2013 takia vuotta 2013 koskevaa Kiinan BKT:n kasvuennuste on alennettu 7,5 prosenttiin. Talouskasvun odotetaan olevan noin 7 % vuosina Kiinan talouskasvun hidastumisen taustalla ovat viennin hiljenemisen ohella talouden rakenteelliset vääristymät ja aikaisemmasta elvytyspolitiikasta johtuvat velkaongelmat. Kiinan talous on edelleen hyvin riippuvainen investoinneista. Talousministeriön tapaan IMF ja Maailmanpankki odottavat Venäjän BKT:n kasvun vilkastuvan yli 3 prosenttiin vuonna 2014, jos maailmantalous ja -kauppa elpyvät. Venäjän keskuspankki esittää, että talouden perusennusteena voidaan pitää myös varovaisempaa uraa, jossa BKT:n kasvu on noin 2 % vuonna 2014 ja noin 3 % vuonna Ennusteissa öljyn hinnan oletetaan lähivuosina laskevan lievästi. IMF:n ja Maailmanpankin mukaan ennustettu BKT:n kasvutahti edellyttää sitä, että Venäjällä kulutuksen kasvu jatkuu kohtalaisena ja investoinnit elpyvät. Kansantalouden näkymät Suomen julkinen talous heikkeni v voimakkaasti syvän taantuman seurauksena. Vuonna 2011 julkisen talouden rahoitusasema koheni jälleen, kun suotuisampi talouskehitys vahvisti julkisen talouden tuloja, elvytystoimet päättyivät sekä välillistä verotusta kiristettiin. Julkinen talous on kuitenkin edelleen alijäämäinen ja siten huomattavasti heikompi kuin taantumaa edeltävinä vuosina. Julkisen talouden alijäämän arvioidaan olevan v runsas 1 % suhteessa kokonaistuotantoon. Sopeutustoimet kohottavat veroastetta. Riskinä on, että euroalueen kriisi heikentää talouskasvua ja siten myös julkisyhteisöjen rahoitusasemaa. Suomen julkisen talouden olisi oltava reilusti ylijäämäinen, jotta se olisi kestävällä pohjalla.

53 28 Julkinen velka suhteessa BKT:n kohoaa vuosina valtion ja kuntien velkaantumisen lisäksi euroalueen kriisin vuoksi. Vuonna 2013 Suomen BKT:n kasvun ennustetaan painuvan hiukan negatiiviseksi (-0,2 %) rakenteellisten ongelmien ja heikon kasvuperinnön vuoksi. Vuosina ennustetaan kasvun maltillisesti vahvistuvan niin kotimaisen kuin ulkoisenkin kysynnän siivittämänä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa vuonna 2014 BKT:n kasvun jäävän 1,6 prosenttiin. Etlan mukaan euroalueen taantuma näyttää päättyneen, vaikka kasvu jääkin hitaaksi. Suomen väestörakenne on alkanut muuttua viime vuosien aikana ja väestöllisen huoltosuhteen heikkenemisen ennakoidaan jatkuvan Suomessa tällä vuosikymmenellä koko EU-alueen nopeinta vauhtia. Ikärakenteen muutos onkin jo alkanut vaikuttaa julkisen talouden tasapainoon, kun eläkkeensaajien määrä on kasvanut henkilöllä viimeisten vuosien aikana, ja samanaikaisesti työikäisen väestön määrä on kääntynyt laskuun. Työllisten määrä ei kuitenkaan ole vähentynyt kun ikääntyvät ovat jatkaneet työelämässä aikaisempaan pidempään ja suhdanneluontoinen työttömyys on alkanut helpottaa. Eläkemenojen odotetaan kasvavan merkittävästi seuraavan 20 vuoden aikana kun taas terveydenhuolto- ja hoivamenojen kasvun ennakoidaan kiihtyvän ensi vuosikymmenellä. Samanaikainen työikäisen väestön supistuminen sekä tuotantorakenteen palveluvaltaistuminen uhkaavat hidastaa talouskasvua ja sitä kautta verotulojen kasvua tulevina vuosikymmeninä. Tämä tekee julkisen talouden tasapainottamisesta entistäkin suuremman haasteen. Vallitsevassa taloustilanteessa vuotta 2014 koskevaan talousennusteeseen sekä sitä kautta myös verotulokehitykseen liittyy poikkeuksellisen paljon epävarmuutta. Talouskehityksen ja verotuloja koskevien ennusteiden osuvuuteen liittyvät riskit kasvavat juuri suhdannekäänteiden yhteydessä. Suomen kokonaistuotanto alenee 0,4 % tänä vuonna, mutta kasvaa 1,6 % ensi vuonna. Vientikysynnän vauhdittumisen merkkejä on näkyvissä ja viennin ennustetaankin kasvavan vuonna 2014 noin 4 %. Kotimaassa epävarmuus on lisääntynyt ja heikko ostovoima hillitsee kulutusta vuosina Yksityisen kulutuksen ennustetaan kasvavan hitaasti. Vuonna 2014 yksityisen kulutuksen arvioidaan kasvavan noin 1 %. Suhdannetilanteeseen nähden työmarkkinoiden tilanne on säilynyt hyvänä. Työttömyysaste oli vuonna ,7 %, mutta kohoaa 8,2 prosenttiin v pitkään jatkuneen vaimean talouskasvun seurauksena. Vuosina työttömyysaste odotetaan olevan noin 8 %:n luokkaa. Inflaation ennustetaan hidastuvan noin 2,0 %:n v ja v noin 1,5-2 %:n. Julkisen talouden tasapainotustoimia tarvitaan yhä keskipitkällä aikavälillä. Julkisen velan BKT-suhde ylittää 60 prosenttia vuonna Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla toteaa, että hallitusohjelman kirjaus valtionvelan BKT-suhteen kääntämisestä laskuun ei toteudu ennustetulla kasvulla ilman menojen ja tulojen lisäsopeutusta. Handelsbankenin ennusteiden mukaan on mahdollista, että hallitus saavuttaa täpärästi velkatavoitteensa ja velan BKT osuuden taittuminen on mahdollista v Hallitus esittää v valtion budjetin alijäämäiseksi 6,7 miljardia euroa. Budjetti ei sisällä merkittäviä uusia muutoksia verotukseen, koska niistä päätettiin keväällä budjettiraamineuvotteluissa. Elokuun 2013 budjettiriihessä hallitus esitteli mittavan rakenneuudistuspaketin, jossa rakennetoimilla pyritään työllisyysasteen nostamiseen, työssäoloajan lisäämiseen, pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen ja julkisen sektorin toiminnan tehostamiseen.

54 29 Hallitus on tehnyt syksyn 2013 budjettiriihessä, kevään 2013 kehysriihessä ja aiemmin päätöksiä veroperustemuutoksista, jotka vaikuttavat kuntien verotuloihin vuonna Muutoksia on tehty niin kunnallisverotuksen veroperusteisiin kuin yhteisöverotukseen ja kiinteistöverotukseenkin vuodesta 2014 alkaen. Lisäksi on päätetty vahvistaa kuntien omaa veropohjaa osoittamalla jäteveron tuottoa vastaava lisäys valtion osuuksien lisänä kunnille vuodesta 2014 alkaen. Hallitusohjelman mukaan kuntien veroperusteisiin tehtävien veroperustemuutosten aiheuttamat muutokset kuntien verotuloihin kompensoidaan täysimääräisesti. Verovuoden 2014 kunnallisverotuksen kohteena oleviin ansiotuloihin ja verottavan tulon laskentaan on tehty useita veroperustemuutoksia. Suurin yksittäinen ansiotuloihin ja sitä kautta kuntien verotuloihin vaikuttava muutos liittyy hallituksen päättämään osinkotulojen verotusjärjestelmän uudistamiseen. Kuntatalouden tila ja kehitysnäkymät Kuntatalous kiristyy lähivuosina huomattavasti. Verotulojen kasvua ja valtionosuuksien kehitystä hidastavat kansantalouden heikot kasvunäkymät ja valtiontalouden sopeutustoimet. Samaan aikaan ikäsidonnaisten menojen nousu rasittaa kuntataloutta vuosi vuodelta enemmän. Keskipitkällä aikavälillä korkotason kääntyminen nousuun lisää tuntuvasti kuntien korkomenoja. Kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttäisi menokehityksen sopeuttamista tulokehityksen asettamiin rajoihin, tuottavuutta lisäävien uudistusten toteuttamista kuntataloudessa sekä tuottavuuden esteiden poistamista. Mikäli menojen kasvua ei pystytä hillitsemään, uhkana ovat kunnallisveroprosenttien tuntuvat korotukset sekä velkaantumisen jatkuminen nopeana. Kuntatalouden velan määrä on kolminkertaistunut ja velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Vuonna 2013 kuntatalous pysyy alijäämäisenä, vaikkakin kuntatalouden tilan arvioidaan hieman kohenevan, kun kertaluontoiset tekijät kasvattavat verokertymiä. Kokonaistuotannon määrän arvioidaan alenevan v. 2013, mikä heikentää myös veropohjien kehitystä. Palkkatulojen ennustetaan kasvavan vain 1,5 % ja yritysten tuloskehityksen olevan heikkoa. Kuntien verotulojen arvioidaan kuitenkin kasvavan 5,5 %, mutta kasvu selittyy pääasiassa kertaluontoisilla tekijöillä. Kunnallisverokertymää kasvattaa verontilityslain muutos, joka tuli voimaan kesäkuussa Muutos nopeuttaa verotulojen tilittämistä kunnille ja lisää voimaantulovuonna kunnille tilitettävää kunnallisverokertymää n. 200 milj. eurolla. Vuoden 2012 verotuksen valmistumisesta saatujen tietojen perusteella näyttää siltä, että pääomatuloveron määrä verovuonna 2012 jää selvästi ennustettua pienemmäksi ja että valtion jako-osuus on ollut liian korkea. Ansio- ja pääomatuloverojen tilityksessä sovellettavia verovuoden 2012 jakoosuuksia muutettiin elokuussa siten, että valtion osuus alenee ja muiden verosaajien osuudet nousevat. Oikaisu lisää kuntien verokertymää runsaat 200 milj. euroa. Käyttötalouden valtionosuudet kasvavat 3,5 %. Kuntien toimintamenojen nimellisen kasvun arvioidaan hidastuvan runsaaseen 3 prosenttiin, koska kustannusten nousu hidastuu. Vuonna 2014 talousnäkymien ennustetaan hieman paranevan. Kokonaistuotannon kasvun arvioidaan kuitenkin olevan vaimeaa ja veropohjien kasvavan näin ollen hitaasti. Hinta- ja kustannuskehityksen arvioidaan pysyvän maltillisena. Kuntien verotulojen kasvuksi ennakoidaan 2 % v Laskelmaan ei sisälly oletusta kunnallisvero- tai kiinteistöveroprosenttien korotuksista. Kunnallisveron tuoton arvioidaan kasvavan 1,5 %. Tähän vaikuttaa veropohjan hitaan kasvun lisäksi se, että vuoden 2013 kunnallisverokertymää lisäsivät poikkeukselliset ja kertaluontoiset tekijät. Ansiotulojen verotuksen perustemuutosten arvioidaan nettomääräisesti lisäävän kunnallisveron tuottoa n. 47 milj. eurolla, mutta peruspalvelujen valtion

55 30 osuuteen tehdään vastaavan suuruinen vähennys. Kiinteistöveron tuottoa puolestaan kasvattaa 100 milj. eurolla kiinteistöjen arvostamisperusteiden tarkistaminen. Valtio kompensoi yhteisöverokannan alentamisen ja muut yhteisöveroon kohdistuvat perustemuutokset kunnille korottamalla näiden osuutta yhteisöveron tuotosta. Käyttötalouden valtionosuudet alenevat 1,5 %. Vuonna 2014 toimintamenojen arvioidaan kasvavan nimellisesti 3,5 %. Ansiotason noususta käy tetään teknistä oletusta 2,1 %. Peruspalvelujen kustannustason arvioidaan nousevan 2,1 %. Kiinteistöjen arvostamisperusteita tarkistetaan kuntien kiinteistöveropohjan vahvistamiseksi. Rakennusten jälleenhankinta-arvoja korotetaan. Lisäksi asuinrakennusten ikäalennusten enimmäismäärää alennetaan 80 prosentista 70 prosenttiin. Myös maapohjien verotusarvoja korotetaan laskentaperusteita tarkistamalla. Kaiken kaikkiaan arvostamisperusteiden muutosten arvioidaan lisäävän kuntien kiinteistöverotuloja n. 100 milj. eurolla. Kiinteistöveron kehittämistyöryhmän työ jatkuu tavoitteena kiinteistöveropohjan laajentaminen ja kiinteistöverotuottojen kasvattaminen. Kuntien valtionavut ovat v yhteensä 10,6 mrd. euroa. Laskennallisiin valtionosuuksiin ehdotetaan yhteensä 9,6 mrd. euroa ja muihin valtionavustuksiin n. 1 mrd. euroa. Valtionavut vähenevät vuodelle 2013 budjetoituun (ml. kolmas lisätalousarvioesitys) verrattuna yhteensä 162 milj. euroa v Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta vähennetään valtiontalouden kehyspäätösten mukaan 362 milj. euroa vuoden 2013 tasoon verrattuna. Kuntien rahoitusosuus valtionosuusjärjestelmän piirissä olevien peruspalvelujen järjestämiseen kasvaa v n. 1 mrd. eurolla. Rahoitusosuudet toisen asteen koulutukseen ja ammattikorkeakoulutukseen alenevat n. 50 milj. eurolla. Vuonna 2014 valtionosuuksien indeksikorotus on 2,4 %. Peruspalvelujen hintaindeksin muutokseksi v ennustetaan 2,1 %, ja lisäksi indeksikorotuksessa otetaan huomioon vuoden 2012 peruspalvelujen hintaindeksin toteutuneen muutoksen ja talousarvioesityksessä käytetyn arvion erotus, 0,3 prosenttiyksikköä. Indeksikorotus lisää peruspalvelujen valtionosuutta 190 milj. eurolla. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla ei tehdä säästösyistä valtionosuuksiin kustannustason muutoksesta aiheutuvia tarkistuksia v Kuntatalouden velkaantuminen jatkuu vuonna Kunnallisvero on suhteellinen vero. Kunnat päättävät vuosittain paikallisesti soveltamansa kunnallisveroprosentin, valtion tasolla päätetään muista veron määräytymisperusteista ja verovähennyksistä. Vuonna 2013 korkein kunnallisveroprosentti on 22,0 ja matalin 16,50. Keskimääräinen painotettu veroprosentti on 19,38. Kuntaliiton arvion mukaan runsaat sata kuntaa nostaa ensi vuonna kunnallisveroaan. Kunnille jaetaan osa yhteisöveron tuotosta kuntakohtaisten jako-osuuksien perusteella. Yhteisöveron perusteet, myös veroprosentin, määrää valtio. Vuonna 2012 kunnat saavat yhteisöveron tuotosta 28,34 %. Vuosille kuntien yhteisöveron jako-osuutta on korotettu 5 prosenttiyksiköllä. Vuosia koskevan kehyspäätöksen mukaan kuntien yhteisövero-osuuden väliaikaista korottamista 5 prosenttiyksiköllä jatketaan myös vuosina Yhteisöveron tuottoa alentavat veroperustemuutokset on kompensoitu kuntasektorille jako-osuutta korottamalla. Kiinteistövero on yksinomaan paikallistason vero. Kiinteistövero määräytyy kiinteistön verotusarvon ja kunnan päättämän veroprosentin mukaan. Maapohja ja rakennukset verotetaan erikseen. Kiinteistöt on jaettu veroprosentin määräämistä varten kuuteen ryhmään, joiden veroprosenteille on laissa säädetty ala- ja ylärajat. Kunnat vahvistavat vuosittain soveltamansa veroprosentit näiden rajojen puitteissa. Suurin osa kiin-

56 31 teistöverosta kertyy yleisestä kiinteistöverosta ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöverosta. Kunnan talous Nurmijärven tuloveroprosenttia korotettiin 19 prosenttiin 0,25 % -yksiköllä viimeksi vuonna Verotulojen kasvu oli runsaat 4 % vuosina 2011 ja 2012, kasvuarvio vuonna 2013 on 6,7 % ja vuonna 2014 noin 0,5 % ilman veroprosentin muutosta. Kunnan tulos oli vuonna 2009 lähes nollatasolla, mutta tilinpäätöksissä 2010 ja 2011 syntyi molempina vuosina noin 7 milj. euron ylijäämä. Vuoden 2012 taloudellinen tulos oli 1,5 milj. euroa alijäämäinen ja vuoden 2013 tulosennuste on 3,0 milj. euroa alijäämäinen. Kunnan investointitaso on noussut vuodesta 2012 alkaen tuntuvasti, jolloin myös omavaraisuusaste on lähtenyt laskuun. Kun poistot jäävät investointien määrää alhaisemmaksi, on talouden oltava ylijäämäinen, jotta lainamäärän kasvua voidaan hillitä. Nurmijärven työttömyysaste oli 5,3 % lokakuun lopussa v Työttömyysasteen arvioidaan v olevan noin 5,5-6 %. Kunnan väestömäärä on kasvanut vuosien aikana 2450 asukkaalla noin 1,6 % vuosittain. Kasvu oli 1 %, vuonna 2008, 1,6 % vuonna 2009, 0,8 % vuonna 2010 ja 1 % vuonna Kunnan strategisena tavoitteena on enintään 2 prosentin vuotuinen väkimäärän kasvu. Päivitetyssä väestöennusteessa se on 1,4 % vuodelle 2014, 1,7 % vuodelle 2015 ja 1,6 % vuodelle Kunnan tuloveroprosenttia korotetaan 0,50 %-yksikköä 19,50 % :iin vuonna Kunnan tuloveroprosenttia korotettiin 0,25 % -yksiköllä viimeksi vuonna Tuloveron korotus 0,50 % prosenttiyksiköllä lisää verotuloja noin 4 milj. euroa / vuosi, jolloin kunnallisveron kasvu on 2,6 % vuonna Verotuloarvio vuodelle 2014 on yhteensä 171,1 milj. euroa, kun tuloveroprosentin 0,50 % korotus otetaan huomioon. Tällöin verotulojen arvioidaan kasvavan yhteensä 4,8 milj. eurolla (2,9 %). Kokonaisverotuloarvio verolajeittain eriteltynä on esitetty kuntaemon tuloslaskelman perusteluosassa. Kunnan kiinteistöveroprosentit pidetään vuoden 2013 tasolla vuonna Vuodelle 2015 kiinteistöveroprosentteja korotetaan 0,05 % -yksikköä. Kiinteistöveroprosentteja korotettiin viimeksi 0,10 prosenttiyksiköllä vuonna Vuoden 2014 valtionosuustulot ovat 25,6 milj. euroa, missä on vähennystä 2,2 milj. euroa (8 %) edelliseen vuoteen. Toimintakate vuonna 2014 on 184,5 milj. euroa, kululisäys vuoden 2013 toisen osavuosikatsauksen arvioon nähden on 0,7 milj. euroa (0,4 %). Koko kunnan vuosikate vuonna 2009 oli 10,5 milj. euroa, vuonna 2010 ja 2011 se parani runsaaseen 18 milj. euroon. Vuoden 2012 tilinpäätöksen vuosikate oli 10,8 milj. euroa. Vuoden 2013 talousarvion vuosikate on 16,7 milj. euroa. Vuonna 2014 vuosikate on 12,3 milj. euroa kehyksen tavoitteen 13,4 milj. euroa sijaan ja suunnitteluvuosien vuosikatearvio on 15,8-19,5 milj. euroa.

57 32 Tulos oli lähes nollatasolla vuonna 2009 ja kääntyi ylijäämäiseksi vuonna Vuosien 2010 ja 2011 ylijäämä oli noin 7 milj. euroa. Vuoden 2012 tilinpäätöksen mukainen tulos oli alijäämäinen 1,5 milj. euroa. Vuoden 2013 tulosennuste on alijäämäinen 3,0 milj. euroa. Tulos on vuonna 2014 alijäämäinen 2,7 milj. euroa, vuonna 2015 alijäämäinen 0,5 milj. euroa ja vuonna 2016 ylijäämäinen 2,0 milj. euroa. Keskitettyyn tulopoliittiseen palkkaratkaisuun varaudutaan tulosalueiden määrärahoissa ja muilla toimenpiteillä pyritään tasapainottamaan taloutta talousarvion mukaiseksi. Henkilöstösuunnitelma on esitetty talousarvion liitteenä. Investointien vuosittainen määrä on 35,4 38,9 milj. euroa kehystavoitteen milj. euroa / vuosi asemasta. Jos samanaikaisesti vuosikatteen taso laskee, kunta velkaantuu kiihtyvällä vauhdilla. Lainamäärä on tällöin vuoden 2016 lopussa euroa/asukas. Em. lisäystarve nettolainamäärässä kolmen vuoden aikana on noin 67 milj. euroa. Nurmijärven Vesi, Klaukkalan Jäähalli, Nurmijärven Työterveys ja Aleksia toimivat kunnallisina liikelaitoksina. Niiden talousarvioesitykset on esitetty erillisinä kuntaemon talousarviosta. Kunnan tytäryhteisöiden sitovat tavoitteet on esitetty talousarvion ja taloussuunnitelmaan liittyvinä. Kunnan maksujen yleinen peruste Kunnan palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisenä perusteena käytetään omakustannusperustetta tai maksukykyperustetta. Talousarvion laadintaohjeissa on edellytetty, että hallintokunnat tarkistavat maksut ja taksat ajan tasalle kustannustasoa vastaavaksi ja liittävät maksujen päivitetyn luettelon talousarvioesitykseen. Kunnan sisäisissä palveluissa ja muussa hinnoittelussa käytetään sidotun pääoman vuotuisena korkokantana 3 % ellei siitä erikseen muuta päätetä.

58

59

60

61

62

63

64

65

66

67

68

69 Sivu Ylin päätöksenteko Toimialan sitovat euromääräiset resurssit 2014 ja ohjeelliset resurssit TP 2013-KS 2014-TA 2015-TS 2016-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas

70 Sivu Omaisuuden tuotot ja hallinta Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2014 ja ohjeelliset resurssit TP 2013-KS 2014-TA 2015-TS 2016-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Kunnan kirjanpitokäytäntö muutettiin maaomaisuuden osalta kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaiseksi vuonna Tämä vaikeuttaa edelleen suunnittelukaudelta maaomaisuudesta saatavien tuottojen arviointia. Suurin osa myytävistä tonteista vuosina myydään maankäyttösopimusalueilta, Klaukkalassa Lintumetsän alueelta ja Kirkonkylässä Krannilan alueelta. Näillä alueilla maa-alueen hankintahinta on tarkistettu alueiden käypää hintaa vastaavaksi. Tästä seuraa, että maaomaisuuden tuotto jää huomattavasti alhaisemmaksi kuin aikaisemmalla kirjanpitokäytännöllä laskettaessa. Maakäyttösopimusalueilta saatujen tuottojen määrä kirjautuu aikaa myöten kunnallistekniikan rakentamisen toteutuessa. Tämän huomioon ottaminen laskelmissa on epävarmaa, koska kunnallistekniikan rakentaminen saattaa toteutua eri tavalla kuin edellisenä vuonna talousarviota ja maanmyyntituotto/tuloutusarviota tehdessä on arvioitu. Toiminnalliset tavoitteet vuosille Toimintatuotot kertyvät myytävien tonttien ja kiinteistö- sekä asunto-osakkeiden myyntivoitoista ja maaalueiden vuokratuotoista. Tontinluovutusmahdollisuudet edellyttävät, että asemakaavoitus ja kunnallistekniikan rakentaminen toteutuu maankäytön toteuttamisohjelman mukaisesti. Omakotitontteja luovutetaan vuosina Kirkonkylän Krannilan, Klaukkalan Lintumetsän ja Rajamäen Saunatien alueilta vuosittain yhteensä tonttia. Suunnittelukauden lopulla myös Rajamäen Kylänpään ja Metistön/Uudenniitynalueen tontit tulevat luovutettaviksi. Yhtiömuotoisia AP- ja AK-tontteja luovutetaan Rajamäen, Kirkonkylän Krannilan ja keskustan sekä Klaukkalan Viirinlaakson alueilta vuosittain yhteensä 3 5 kpl. Rakennettuja kiinteistöjä myydään Rajamäeltä kaksi ja Klaukkalasta yksi. Työpaikkatonttien luovutustavoitteena on 5 kpl vuosittain lähinnä Ilvesvuoren alueelta. Klaukkalan Viirinlaakson alueelta luovutetaan kaksi isoa liikerakennustonttia. Nurmijärven Vuokra-asunnot Oy:lle on varattu tontteja vuokra-asuntojen rakentamista varten. Nämä varauspäätökset ovat voimassa vuoteen 2016 saakka. Tontit mahdollistavat MAL-aiesopimuksen mukaisen 80 vuokra-asunnon tuottamisen vuosittain. Tavoitteena on kuitenkin luovuttaa tontteja vuokraasuntotuotantoon myös muille toimijoille Klaukkalan ja kirkonkylän alueilta, missä kunnallistekniikka on valmiina ja missä vuokra-asuntojen tarve on suurin. Keskeisimmät perustiedot 2012-TP 2013-KS 2014-TA 2015-TS 2016-TS Myydyt omakotitontit kpl Vuokratut omakotitontit kpl Myydyt/vuokratut yhtiömuotoiset 1 1/3 2 3/1 2 2/2 2 2/2 2 2/2 tontit Myydyt yritystontit kpl/ha 3 6 5/3 5/3 5/3

71 Sivu Klaukkalan Jäähalli Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2014 ja ohjeelliset resurssit TP 2013-KS 2014-TA 2015-TS 2016-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Liikelaitoksen avustus sisältää sekä toiminta- että rahoitusavustusta. Rahoitusavustus määräytyy laitoksen investointien perusteella. Kunta vastaa investointien rahoituksesta. Kunnanjohtaja edellyttää liikelaitoksen korottavan jään hintaa lukien kahdella prosentilla. Harjoitusjäähalli valmistuu kevään 2014 aikana. Klaukkalan jäähalli liikelaitoksen talousarvioesitys on sivuilla

72 Sivu Rajamäen Uimahalli Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2014 ja ohjeelliset resurssit TP 2013-KS 2014-TA 2015-TS 2016-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Yhtiön avustus sisältää sekä toiminta- että rahoitusavustusta. Toiminta-avustus kattaa sen osuuden käyttömenoista, mitä yhtiö ei saa käyttäjiltä tuloina. Rahoitusavustus on enää vuodelle 2014 korkoihin ja lyhennyksiin. Sen jälkeen lainat ovat pääomalainoja. Rajamäen uimahallin peruskorjaus- ja laajennushanke käynnistyy vuonna Nurmijärven kunnan rahoitusosuus peruskorjaus- ja laajennushankkeessa on 11,5 miljoonaa euroa pääomaehtoisena antolainana. Tarkemmin toiminta on esitelty talousarviokirjan sivuilla

73 Sivu Yhteiset toiminnot Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2014 ja ohjeelliset resurssit TP 2013-KS 2014-TA 2015-TS 2016-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Yhteisten toimintojen tulosalue sisältää toimintoina mm. ylimmän päätöksenteon toimielimet (valtuusto, kunnanhallitus, kunnanhallituksen henkilöstöjaosto, kunnalliset ja valtiolliset vaalit), jäsenyydet, verotuksen, suhdetoiminnan ja edustuksen sekä kansainvälisen toiminnan, eläkemenoperusteisen maksun ja avustuksia. Keskitettyyn tulopoliittiseen palkkaratkaisuun on varauduttu kuntaemon sekä liikelaitosten määrärahoissa ja muilla toimenpiteillä pyritään tasapainottamaan taloutta talousarvion mukaiseksi. Keskusvaalilautakunta Vuonna 2014 on europarlamenttivaalit, vuonna 2015 eduskuntavaalit ja vuonna 2016 kuntavaalit. Äänestys-% Äänioikeutettuja 2000 Presidentin vaalit I kierros 78, II kierros 80, Kunnallisvaalit 53, Eduskuntavaalit 68, Europarlamenttivaalit 41, Kunnallisvaalit 58, Presidentin vaalit I kierros 77, II kierros 80, Eduskuntavaalit 69, Kunnallisvaalit 61, Europarlamenttivaalit 39, Eduskuntavaalit 71, Presidentin vaalit I kierros 74, II kierros 72, Kunnallisvaalit 59, Kunta on jaettu 20 äänestysalueeseen. Valtuusto päättää äänestysaluejaosta. Kunnanhallitus päättää kunnan alueella olevien yleisten ennakkoäänestyspaikkojen lukumäärän ja sijainnin sekä vaalipäivän äänestysalueiden äänestyspaikat. Kunta järjestää yleiset ennakkoäänestyspaikat Rajamäelle ja Kirkonkylään, sekä ostaa palvelut postilta Klaukkalaan. Vaalitoimikunta hoitaa ennakkoäänestykseen kuuluvan laitosäänestyksen ja vaalitoimikunnan jäsenet kotiäänestyksen. Vaalipäivän äänestyksen hoitaa kunkin äänestysalueen vaalilautakunta. Vaalipäivän äänestyspaikat on sijoitettu kouluille, ja Herusista vuokrataan ko. tila. Vaalit toimitetaan vaalilainsäädännön ja oikeusministeriön antamien ohjeiden mukaan. Oikeusministeriö antaa vaalien tietojärjestelmät korvauksetta kuntien käyttöön. Vaalien kustannusten jaossa pää-

74 Sivu Yhteiset toiminnot periaate on, että valtio vastaa valtiollisten vaalien ja kunta kunnallisvaalien kustannuksista. Valtiollisissa vaaleissa kunta saa valtiolta tietyn suuruisen kustannuskorvauksen, jonka oikeusministeriö päättää vaalikohtaisesti vaalien jälkeen (vahvistettu euromäärä 1,9 äänioikeusrekisteriin merkittyjen lukumäärä). Valtuusto Talousarviovuoden aikana varaudutaan pitämään kymmenen valtuuston kokousta ja kokousta edeltävää kyselytuntia. Tarvittaessa pidetään myös muita keskustelu- ja tiedotustilaisuuksia ja seminaareja sekä osallistutaan sovittavalla tavalla muiden tahojen järjestämiin tilaisuuksiin. Toimintamuotoina jatketaan myös kyläiltoja, ja näissä tehdään yhteistyötä eri toimialojen sekä asukas-/kyläyhdistysten kanssa. Uusi strategia valmistuu keväällä Valtuuston hyväksymät erillisohjelmat ovat osa strategista suunnittelua. Näiden ajoitus, päivittäminen, rooli ja seuranta kuntastrategian toteuttamisessa varmistetaan. Kuntastrategiaa täydentävät seuraavat keskeiset erillisohjelmat: - Ikääntyvän väestön hyvinvointiohjelma vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma vuoteen 2016 (valtuusto ) - Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma (valtuusto ), päivitetään Asiakaslähtöinen palvelutuotanto-ohjelma vuoteen 2020 (valtuusto ), päivitetään Palveluverkkosuunnitelma (valtuusto ). Kunta on vuoteen 2014 mukana Kuntaliiton käynnistämään Uusi Kunta 2017 ohjelmaan kuuluvassa hankkeessa Uuden Sukupolven Organisaatio ja Johtaminen (USO). Tämän yhteydessä luodaan tulevaisuutta varten uusia toimintamalleja Kuuma-alue laajeni vuoden 2011 alussa käsittämään Hyvinkään, Kirkkonummen, Sipoon ja Vihdin aikaisempien Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan lisäksi. Kuuma-alueen kuntien kesken jatketaan tiivistä yhteistyötä. Nurmijärvi on mukana kuntarakennelain mukaisessa selvitystyössä 7 muun kunnan kanssa. Selvitys valmistuu kesäkuussa 2014 ja mahdollisesta liitoksesta päätetään vuoden 2014 loppuun mennessä. Sosiaali- ja terveystoimen valtakunnallinen uudelleenorganisointia koskeva päätös tehtäneen vuoden 2014 aikana. Helsingin seudulle syntyvästä metropolihallinnon ja kuntien työnjaosta päätetään vuonna Nurmijärvi on mukana seudullisessa talouspalvelukeskuksessa (isäntäkuntana Tuusula) ja hankintapalvelukeskuksessa (Nurmijärvi isäntäkuntana), ja v alusta kunta liittyi Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen (isäntäkuntana Tuusula) ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun tehtävien osalta. Maataloushallinto siirtyi Mäntsälän isännöimäksi v alusta. Mittarit: Valtuusto käy vuosittain keskustelun strategian toimivuudesta.

75 Sivu Yhteiset toiminnot Kunnanhallitus: Kunnanhallitus vastaa kuntalain mukaan kunnan johtamisesta valtuuston asettamien strategioiden ja tavoitteiden mukaisesti. Hallitus vastaa asioiden valmistelusta valtuustolle. Kunnanhallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Kunnanhallituksen tukena toimii mm. strategisten linjausten määrittelyssä kuntasuunnittelulautakunta ja henkilöstöasioissa kunnanhallituksen henkilöstöjaosto. Molemmilla on myös johtosäännöissä määriteltyä itsenäistä päätösvaltaa. Näiden toimielinten erilaisia yhteistoimintamuotoja pidetään tärkeinä yhteisen linjan saavuttamisessa. Kunnan johtoryhmän kokoonpano määritellään hallintosäännössä. Johtoryhmä vastaa kunnan organisaation toimivuudesta. Kokonaisjohtamisen kannalta on tärkeää kunnanhallituksen ja kunnan johtoryhmän tiivis yhteistyö, ja ne ovat yhteisvastuussa sitovien tavoitteiden toteuttamisesta. Kunnanjohtajan määräaikainen viiden vuoden virkakausi päättyy Kunnanhallituksen kokouksia varaudutaan pitämään etukäteen suunnitellun aikataulutuksen mukaisesti keskimäärin kaksi kuukaudessa ja yhteensä vuoden aikana 28, kuitenkin tarpeen mukaan joustavasti. Asiakaslähtöisen palvelutuotannon johtaminen hankkeessa työtä jatketaan sovittujen palvelujen tuotteistamisella. Hankkeessa haetaan asiakaslähtöistä ajattelutapaa palveluiden tuottamisessa ja samalla parempaa mahdollisuutta palveluiden kustannusvertailuun. Asiantuntijapalveluihin sisältyy kuntarakennelain mukaiseen selvitystyöhön Sisäisen tarkastuksen palveluiden ostamiseen on varattu USO hankkeeseen on varattu vuodelle Tuottavuuden parantamiseen on varattu Asiakaslähtöisen palvelutuotantoohjelman päivittämistä varten vuodelle 2015 on varattu Organisaation kehittämishankkeisiin on varattu vuosittain Kuntastrategian päivittämistä varten vuodelle 2014 on varattu Kunnanhallituksen avustusmäärärahoissa on varattu Onnenkimpaleen allasavustukseen euroa. Kunnanhallituksen toimintakuluilla pyritään varmistamaan kunnan johdon toimintakykyisyys tilanteiden mukaan joustavasti. Kunnan toiminnassa painopisteiksi on määritelty seuraavat strategiset painopisteet: - Kuntarakenne (visio) - Asukkaille monipuolisia ja kustannustehokkaita palveluita asiakaslähtöiset (1.1) - Palvelutuotantoprosessien hiominen (1.1) - Toiminnan tuottavuuden parantaminen (3.1)

76 Sivu Yhteiset toiminnot Konsernijohdon koko kunnan toiminnalle yhteiset kärkistrategiat ja tavoitteet vuosille NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet KRIITTISET ME- NESTYSTEKIJÄT 1) Kuntastrategia ARVIOINTIKRI- TEERIT Kuntastrategia ja sitä tukevat ohjelmat ovat ajan tasalla SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Uusi strategia valmistellaan ja tuodaan valtuuston päätettäväksi mennessä. Sitä tukevien keskeisten ohjelmien ja strategian keskinäistä sitovuutta parannetaan. STRATEGIAN SUUNTAA OSOITTAVA TAVOITE V Strategian noudattaminen ja päivittäminen. Strategian toteutumisen arviointi koko valtuustokaudelta v valtuustokauden muun arvioinnin yhteydessä. Palvelut ja vaikuttavuus Uudistuminen ja henkilöstö 2)Kuntarakenneratkaisu Keskeisten peruspalveluiden turvaaminen Selkeät johtamiskäytännöt ja henkilöstön hyvinvointi. Tulevaisuuden turvaava ratkaisu Palvelutuotannon tuotteistamisen ja vaikuttavuuden onnistuminen Monipuolinen tyhytoiminta. Kuntarakenneuudistukseen liittyvät selvitykset on laadittu ja ratkaisuvaihtoehdot selvitetty kuntarakennelain mukaisessa aikataulussa (30.7). Valmistautuminen sote-ratkaisuun vuoden 2015 alkuun mennessä. Hankitaan asiakaspalaute tuotteistetuista palveluista. Palvelusetelijärjestelmän käyttöönotto erikseen määriteltyjen palvelujen osalta Liikunta- ja kulttuurisetelin hankinta ja käyttöönottaminen mennessä. Valmistautuminen muiden kuntarakenneuudistuksen ratkaisujen edellyttämiin toimenpiteisiin vuoden 2017 alkuun mennessä Palvelutuotantoohjelman, muiden ohjelmien ja palveluverkkosuunnitelman päivittäminen kuntarakenneja sote-ratkaisujen mukaiseksi. Omasta hyvinvoinnistaan huolehtiva henkilöstö. Henkilöstön osaaminen vastaa asiakas- ja palvelutarpeita. Koulutuspäivien lukumäärä / hlö / vuosi (henkilöstökertomus). Osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö.

77 Sivu Yhteiset toiminnot Talous ja tuottavuus Tehokkuuden lisääminen palvelutuotannossa ja niiden järjestämisessä Työhyvinvoinnin edistäminen yhteistyössä henkilöstön, esimiesten, työterveyshuollon, työsuojelun ja henkilöstöhallinnon kanssa. Palveluiden laatu, määrä ja kustannuskehitys Kehityskeskustelujen kattavuus vähintään 85%. Sairauspoissaolojen määrä vähemmän kuin v (16,8 kalenteripäivää/hlö). Tuottavuuden parantaminen 1,0 % vuosina / mittarina deflatoidut kulut, tuotot tai niiden netto toiminnan mukaan. Hyvinvoiva henkilöstö. Tuottavuuden edelleen parantaminen ja mittariston kehittäminen Tasapainoinen kunnan talous Kulukehitys, verorahoitus, investointien ja vieraan pääoman määrä. Kunnan talouden kehitys käännetään nykyistä tasapainoisempaan suuntaan niin, että vuosikatteella saadaan tulevina vuosina katettua vähintään % nettoinvestoinneista. Kunnan omavaraisuustavoite on tulevina vuosina vähintään 50 % ja velkaantuminen enintään /asukas vuoden 2016 lopussa. Keskeisimmät perustiedot 2012-TP 2013-KS 2014-TA 2015-TS 2016-TS henkilöstön määrä henkilöstön määrä Kunnanhallituksen henkilöstöjaosto Kunnanhallituksen henkilöstöjaosto käsittelee ja päättää kunnalle työnantajana kuuluvien henkilöstöpoliitiittisten asioiden linjaukset. Kunnan henkilöstöpolitiikan tavoitteena on, että henkilöstö on työhönsä sitoutunutta ja motivoitunutta ja että kunta on työnantajana vetovoimainen. Henkilöstön hyvinvoinnin keskeisiä tekijöitä ovat hyvä johtaminen ja lähiesimiestyö, työskentelyedellytykset perustehtävässä ja työpaikan ilmapiiri (asiakaslähtöisyys ja hyvä työyhteisön toiminta). Keskeisimmät perustiedot 2012-TP 2013-KS 2014-TS 2015-TS 2016-TS henkilöstön määrä henkilöstöä/1000 as. 62,8 63,3 63,5 63,1 62,1

78 Sivu Yhteiset toiminnot Kansainvälinen toiminta Ystävyyskuntatoimintaa jatketaan virolaisen Raplan kunnan kanssa yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Ruotsalaisen Lilla Edetin kunnan kanssa pyritään saamaan yhteistoimintaa mm. koulujen kesken. Jäsenyydet Tavoitteena on jäsenyyksien hyödyntäminen ja liittojen asiantuntemuksen käyttäminen kunnan eri toiminnoissa. Maksuosuudet jakaantuvat seuraavasti: Suomen Kuntaliitto Uudenmaan Liitto Kuuma muut jäsenmaksut

79 Sivu Tarkastuslautakunta Vastuuhenkilö: Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2014 ja ohjeelliset resurssit TP 2013-KS 2014-TA 2015-TS 2016-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Strategia: Valtuuston tehtävän tukeminen ja kuntastrategian tavoitteiden toteutumisen seuranta Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Uusi kauden tarkastuslautakunta aloitti toimintansa huhtikuussa 2013 kilpailuttamalla tilintarkastuspalveluiden oston. Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (nro) NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet Palvelut ja vaikuttavuus Talouden hallinta ja rahoitus KRIITTISET MENES- TYSTEKIJÄT Valtuuston roolin strategisuus ARVIOINTIKRITEERIT Kuntastrategian toteuttamisen arviointi SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Arviointikertomus Sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen arviointi Taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi STRATEGIAN SUUNTAA OSOITTAVA TA- VOITE V Keskeisimmät perustiedot henkilöstön määrä TP 2013-KS 2014-TA 2015-TS 2016-TS

80 Sivu Elinkeino- ja kuntakehityskeskus Vastuuhenkilö: kehitysjohtaja Keskuksen sitovat euromääräiset resurssit 2014 ja ohjeelliset resurssit TP 2013-KS 2014-TA 2015-TS 2016-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Keskuksen strategia: Elinkeino- ja kuntakehityskeskuksen strategiana on kunnan kasvun hallinta siten, että kunnassa on kestävä yhdyskuntarakenne, toimivat palvelut ja että kuntatalous pysyy tasapainossa. Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Väestönkasvun arvioidaan jatkuvan 1,0 1,5 % tasolla lähivuosina. Nurmijärven kilpailuetu on jatkossakin kyky tarjota monipuolisia ja kohtuuhintaisia asuntomahdollisuuksia uusille asukkaille sekä hyvää liikenteellistä sijaintia ja joustavaa toimintaympäristöä yrityksille. Yleinen talouskehitys ja lainamarkkinat vaikuttavat sekä muuttovoittoon että uusien yrityksen sijoittumiseen. Näyttää siltä, että omakoti- ja yritystonttien kysyntä on lyhyellä tähtäimellä vähenemässä. Tilanne kuitenkin korjaantunee talouden pidempien syklien myötä. Elinkeino- ja kuntakehityskeskuksen toiminnassa vahvistetaan poikkihallinnollista yhteistyötä kuntastrategian laadinnan yhteydessä sekä tonttituotantoprosessissa. Maankäytön toteutusohjelmaa kehitetään työvälineenä mm. sen laadinta- ja seurantaprosessin osalta. Maapoliittisten toimintatapojen merkitys kunnan talouden kannalta korostuu ja nostetaan esille maapoliittisia toimintatapoja valmisteltaessa. Keskuksen toimintaan vaikuttaa vuoden 2014 aikana käynnissä oleva Keski-Uudenmaan 8 kunnan yhdistymisselvitys, jonka työryhmien toiminta ja valmistelu sitoo keskuksen työpanosta. Myös muu Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelun yhteistyö jatkuu vahvana. HLJ liikennejärjestelmäsuunnitelmaa ja siihen liittyviä maankäyttösuunnitelmaa (MASU) ja seudun asuntostrategiaa valmistellaan. Lisäksi elinkeino- ja kuntakehityskeskuksen toimintaan vaikuttaa vuoden 2014 alkupuolella tehtävä kunnanviraston keittiöremontti, jonka vuoksi keskus joudutaan sijoittamaan väistötiloihin kunnanviraston ulkopuolelle. Väistötiloihin siirtyminen heikentää työn tehokkuutta, koska yhteistoiminta muiden toimialojen kanssa edellyttää päivittäistä asiointia kunnanvirastolla. Elinkeinotoimessa on tapahtunut henkilövaihdoksia, minkä vuoksi vuoden 2013 aikana ei ole pystytty panostamaan toiminnan kehittämiseen. Vuoden 2014 osalta yritysneuvontapalvelujen kustannukset nousevat n euroa vuositasolla, koska Keski-Uudenmaan kehittämiskeskuksen hinnoittelussa siirrytään samaan asukaslukupohjaiseen hinnoitteluperusteeseen kuin muiden kuntien kohdalla. Maaseutuasioissa viranomaistoiminnat hankitaan Mäntsälästä yhteistoimintasopimuksen mukaisesti, mutta kehittämispalveluissa osallistutaan jatkossa vain EMO ry:n toimintaan.

81 Sivu Elinkeino- ja kuntakehityskeskus Kuntakehityksen, yleiskaavoituksen ja maanhankinnan resursseihin ei esitetä muutoksia. Uusia vakansseja ei esitettä. Täyttämättä oleva elinkeinotoimen yksi henkilö tullaan taloustilanteen salliessa kohdentamaan suunnitteluvuosina maankäytön tiimiin, joka on kovassa työpaineessa. Toimialan kustannuskehitys v ( väh. deflatoitu toimintakate euro/asukas-kuvaaja) Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (nro) NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet KRIITTISET ME- NESTYSTEKIJÄT Kuntastrategia on toteutettu ja se on ajan tasalla. ARVIOINTIKRITEE- RIT Strategian toteutumisen arviointi. SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Kuntastrategian uudistaminen ja sitä toteuttavien ohjelmien ja toimintatapojen kehittäminen. Mittari: Uusi kuntastrategia hyväksytty Kv 05/2014 STRATEGIAN SUUNTAA OSOITTAVA TAVOITE V Strategian välitarkastelu ja palveluverkkosuunnitelman tarkistamistarpeen arviointi. Klaukkalan ohikulkutie sisältyy seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan (HLJ 2015) ja vaikutetaan sen saamiseen liikennepoliittiseen selontekoon sekä MALaiesopimukseen. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen (2.2.1), taajamaraken- Laaditaan osayleiskaavat taajamiin ja kyliin. Taajamissa tiivistetään ja täy- Osayleiskaavoitusohjelman eteneminen kaavoitusohjelman mukaisesti Osayleiskaavoitusohjelman eteneminen kaavoitusohjelman mukaisesti.

82 Sivu Elinkeino- ja kuntakehityskeskus Talouden hallinta ja rahoitus teen tiivistäminen täydennysrakentamisen keinoin (2.2.2). Palvelut ja vaikuttavuus Työpaikkaomavaraisuuden nostaminen (1.4.1). Kunnan kiinnostavuuden lisääminen yritysten näkökulmasta (2.4.3.). Maapoliittisten keinojen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen (2.4.1.). dennetään nykyistä rakennetta ja hajaasutusalueella rakentaminen ohjataan kyläkeskuksiin. Elinkeinopoliittisen ohjelman toteutuminen. Hyväksytyt ja uudistetut maapoliittiset toimintaperiaatteet. Mittari: Vuosittain kaksi osayleiskaavojen hallinnollista uuden työvaiheen käsittelyä. Työpaikkojen ja yritysten määrän kasvu kunnan yritysmarkkinointia tehostamalla. Mittari: työpaikkojen ja yritysten määrä on kasvanut. Maanoston lisääminen, tavoitteena maanmyyntitulojen lisääminen tulevina vuosina. Mittari: kaavoitettava maavaranto lisääntynyt ja maanmyyntitulot 6 Me/v. Mittari: Vuosittain kaksi osayleiskaavojen hallinnollista uuden työvaiheen käsittelyä. Elinkeinopoliittisen ohjelman uudistaminen ja uudet painopisteet yritysten toiminnan edistämisessä ja yritysalueiden kehittämisessä. Mittari:Uusi elinkeinopoliittinen ohjelma hyväksytty, sen mukainen toimintamalli käytössä, työpaikkamäärä kasvanut. Maanoston lisääminen, tavoitteena maanmyyntitulojen lisääminen tulevina vuosina. Mittari: kaavoitettava maavaranto lisääntynyt ja maanmyyntitulot 4-5 Me/v. Keskeisimmät perustiedot 2012-TP 2013-KS 2014-TA 2015-TS 2016-TS henkilöstön määrä henkilöstön määrä

83 Sivu Keskushallinnon toimiala Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja Jukka Anttila Toimialan sitovat euromääräiset resurssit 2014 ja ohjeelliset resurssit TP 2013-KS 2014-TA 2015-TS 2016-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Toimialan strategia: Keskushallinto vastaa ylimpään päätöksentekoon (valtuusto, kunnanhallitus ja sen jaosto) hallinnosta, kunnan kokonaistaloudesta, henkilöstön kehittämisestä, hankintatoimesta (seudullinen ja kunnan omat), tietohallinnosta ja tietotekniikasta, viestinnästä ja keskitetyistä asiakaspalveluista. Lisäksi keskushallinto tukee kunnan toimialojen, keskuksen ja liikelaitosten toimintaa. Keskushallintoon kuuluvat myös Aleksialiikelaitos, Klaukkalan jäähalli-liikelaitos ( asti) ja Nurmijärven työterveys-liikelaitos. Keskushallinnon vastuulle kunnan strategian toteuttamisesta kuuluvat seuraavat teemat: - kunnan kokonaistalous on hallinnassa, mahdollisimman tasapainoinen ja kustannustehokkuus arvioitavissa - hankinnoilla edistetään palvelutuotannon toteutumista, - tietohallinto järjestää kokonaisarkkitehtuurin avulla toimivat työvälineet käyttäjille ja itsepalvelupalvelukanavat kuntalaisille, - luoda vuorovaikutteiset viestintäkanavat - tukea henkilöstön ja luottamushenkilöiden osaamista ja huolehtia henkilöstön hyvinvoinnista ja saatavuudesta ja - edistää avointa ja toimivaa hallintoa. Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Keskushallintoon yhdistetään Talouskeskus vuoden 2014 alusta. Talouspalvelukeskuksen toimintojen ja palkanmaksupalveluiden mahdollisesta siirtymisestä Kuntapron hoidettavaksi käydään neuvotteluja ja ratkaisut tämän osalta tulevat tehtäväksi alkuvuodesta 2014.

84 Sivu Keskushallinnon toimiala Toimialan kustannuskehitys v Kulujen reaalimuutos-% v ,9 % Kulujen reaalimuutos vv ,5 %

85 Sivu Keskushallinnon toimiala Toiminnalliset tavoitteet vuosille Uuden keskushallinnon joustava liikkeellelähtö on keskeinen toiminnallinen tavoite. Suurin asiallinen muutos on kuntahankintojen keskittäminen kunnassa Hankintatoimeen Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (nro) NÄKÖKUL- MA KRIITTISET MENESTYS- TEKIJÄT ARVIOINTIKRI- TEERIT SITOVA TAVOITE V (MITTARI) STRATEGIAN SUUNTAA OSOITTAVA TAVOITE V Prosessit ja rakenteet Palvelut ja vaikuttavuus Avoin vuorovaikutus, yhteistyö ja palveluhenkisyys (1.5) Kuntaorganisaation päätöksentekokykyisyys, asiakasnäkökulman huomioiminen Kuntarakenneuudistuksesta viestitään aktiivisesti kuntalaisille Avoin ja keskusteleva toimintakulttuuri, kuntalaisten osallistaminen Keskeisimmät perustiedot 2012-TP 2013-KS 2014-TA 2015-TS 2016-TS henkilöstön määrä henkilöstön määrä

86 Sivu Hallintopalvelut Vastuuhenkilö: Hallintopäällikkö Marja-Liisa Back Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2014 ja ohjeelliset resurssit TP 2013-KS 2014-TA 2015-TS 2016-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Kuntakanslia ja viestintä yhdistyvät alkaen hallintopalvelujen tulosalueeksi. Varaudutaan julkisen hallinnon yhteisen asiakaspalvelu-hankeen ja siihen liittyvän lainsäädäntöhankkeen mukaisesti uuden yhteispalvelupisteen perustamiseen tai nykyisen palvelupisteen varustamiseen tarkoitukseen soveltuvaksi. Sähköistä asianhallintaa kehitetään ja tiedonohjaussuunnitelma (TOJ) otetaan täysimääräisesti käyttöön suunnittelukaudella. Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (nro 3.3) NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet Uudistuminen ja henkilöstö KRIITTISET MENESTYS- TEKIJÄT Osaamisen kehittäminen ja henkilöstöresurssien hyödyntäminen (3.3.2) ARVIOINTIKRITEERIT Hallinnon asiantuntevuus ja tehokkuus SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Selkeytetään hallinnollisia prosesseja, järjestetään toimialoille hallinnollista koulutusta sekä riskienhallintaan liittyvää koulutusta. Lisäksi pyritään lisäämään lainopillista osaamista. STRATEGIAN SUUNTAA OSOIT- TAVA TAVOITE V Päätöksenteon oikeellisuus ja hallinnollisten prosessien selkeys Mittari: järjestettyjen koulutusten lukumäärä

87 Sivu Hallintopalvelut Hankitaan kuntaan lainopillista osaamista. Keskeisimmät perustiedot 2012-TP 2013-KS 2014-TA 2015-TS 2016-TS henkilöstön määrä henkilöstön määrä kirjatut asiat monistetut kopiot

88 Sivu Henkilöstöpalvelut Vastuuhenkilö: henkilöstön kehittämispäällikkö Leena Ojala Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2014 ja ohjeelliset resurssit TP 2013-KS 2014-TA 2015-TS 2016-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Strategia: Henkilöstöpalvelujen tulosalueen tehtävänä on edistää hyvää henkilöstöjohtamista ja henkilöstön hyvinvointia kuntaorganisaatiossa. Henkilöstöpalveluja ovat henkilöstöjohtamisen tuki ja henkilöstöraportointi, palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmät, sopimustulkinta ja palvelussuhdeasioiden neuvonta, palkanmaksupalvelut, rekrytointipalvelut ja sijaisvälitys sekä työhyvinvoinnin, työturvallisuuden ja työsuojelun tuki. Henkilöstöpalvelut toteuttaa Henkilöstöohjelmaan kirjattuja toimenpiteitä yhteistyössä organisaation toimijoiden kanssa. Henkilöstöohjelman tavoitteena on, että kunnan henkilöstö on työhönsä sitoutunutta ja kunta on työnantajana vetovoimainen. Henkilöstövoimavaran ja henkilöstöpolitiikan vaikutukset kunnan toimintaan ja tuloksellisuuteen ovat erittäin merkittäviä. Henkilöstöprosessien kehittämisellä tavoitellaan toiminnan sujuvuutta ja taloudellisuutta. Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Työsuojeluorganisaatio (työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelutoimikunta) aloittaa uuden toimikautensa vuoden alussa ( ). Palkanmaksupalvelujen kehittämistä jatketaan palvelutuotantoa koskevan päätöksen mukaisesti. Muilta osin tulosalueen toiminnassa ei tapahdu olennaisia muutoksia aikaisempaan nähden. Toimialan kustannuskehitys v ( väh. deflatoitu toimintakate euro/asukas-kuvaaja) kustannuskehitys +4e/asukas. Toiminnalliset tavoitteet vuosille : 1. Työsuojeluorganisaation käynnistäminen ja hyvän työsuojelun yhteistoiminnan tukeminen mm. koulutuksen keinoin. 2. Henkilöstöraportointia kehitetään johtamisen työkaluna toimivammaksi. 3. Henkilöstöpalvelujen toimintaa arvioidaan ja kehitetään asiakastyytyväisyyskyselyn avulla.

89 Sivu Henkilöstöpalvelut Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (nro) 3. Tasapainoinen talous ja osaava henkilöstö: 3.3. Osaavan henkilöstön saatavuus Arvostettu työnantaja ja henkilöstön hyvinvointi Osaamisen kehittäminen ja henkilöstöresurssin hyödyntäminen NÄKÖKULMA Uudistuminen ja henkilöstö KRIITTISET MENES- TYSTEKIJÄT Henkilöstön osaaminen vastaa asiakas- ja palvelutarpeita (3.3.2.) ARVIOINTIKRITEERIT SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Osaamisen kehittäminen on suunnitelmallista ja tavoitteellista. Koulutussuunnittelua ja osaamisen kehittämistä koskevat periaatteet vahvistettu v STRATEGIAN SUUNTAA OSOIT- TAVA TAVOITE V Osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö. Talouden hallinta ja rahoitus Selkeä ja oikeudenmukainen palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmä (3.3.1). Palkitsemisjärjestelmä tukee aloitteellisuutta ja tuloksellisuutta. Kannustavan palkkauksen periaatteista sovitaan v Palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmän kehittyminen. Keskeisimmät perustiedot 2012-TP 2013-KS 2014-TA 2015-TS 2016-TS henkilöstön määrä henkilöstön määrä toimintakulut / hlö

90 Sivu Talouspalvelut Vastuuhenkilö: talousjohtaja Tuula Valtonen Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2014 ja ohjeelliset resurssit TP 2013-KS 2014-TA 2015-TS 2016-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Talouskeskus yhdistyy keskushallinnon toimialaan ja muutetaan tulosalueeksi, johon yhdistetään aikaisemmat tulosalueet; talous ja rahoitus, kunnan keskitetyt hankintapalvelut ja seudullinen hankintapalvelukeskus, tietohallinto ja tietotekniikka omiksi tulosyksiköikseen. Kunnan hankintojen kilpailutustoiminnot keskitetään hankintapalveluiksi alkaen 1-2 vuoden siirtymäajalla. Seudullisessa hankintapalvelukeskuksessa ovat mukana Tuusula ja Nurmijärvi. Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (nro 3.1) NÄKÖKULMA KRIITTISET ME- NESTYSTEKIJÄT ARVIOINTI- KRITEERIT SITOVA TAVOITE V (MITTARI) STRATEGIAN SUUNTAA OSOITTAVA TAVOITE V Prosessit ja rakenteet Tietohallinnon järjestelmällinen kehitys Kunnassa hajautettuna hoidettujen hankintojen määrää vähennetään käynnistämällä vuoden alussa hankintojen (kilpailutukset, sopimukset ja niiden tarkistukset) keskittäminen koko kuntaorganisaatiossa yhteistyössä toimialojen Kokonaisarkkitehtuurin kuvaus (Tietohallintolaki) Kilpailuttamissuunnitelman toteutuminen (aikataulut, laajuus) Tietohallinnon kokonaisarkkitehtuurin laadinta on valmis v loppuun mennessä. Toimialoilta siirtyvät kilpailutukset hoidetaan asetettujen aikataulujen puitteissa. Kokonaisarkkitehtuurilla on v merkittävä rooli kunnan kehitystyössä. Hankinta-asiat saadaan keskitettyä hankintapalveluihin suunnitellun mukaisesti.

91 Sivu Talouspalvelut kanssa rakentamisurakoita ja niihin suoraan liittyviä suunnittelu- ym. hankintoja lukuunottamatta. Keskeisimmät perustiedot 2012-TP 2013-KS 2014-TA 2015-TS 2016-TS henkilöstön määrä henkilöstön määrä

92 Sivu Sosiaali- ja terveystoimiala Vastuuhenkilö: sosiaali- ja terveysjohtaja Toimialan sitovat euromääräiset resurssit 2014 ja ohjeelliset resurssit TP 2013-KS 2014-TA 2015-TS 2016-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Toimialan strategia: Nurmijärven kunnan strategisten toimintalinjausten mukaisesti sosiaali- ja terveystoimen toimiala painottaa palveluissaan seuraavia valintoja: asukkaille monipuoliset ja kustannustehokkaat palvelut lasten ja nuorten hyvinvointi ja perheiden tukeminen ikäihmisten hyvinvointi pitkäaikaissairaiden hyvinvoinnin turvaaminen parantunut toiminnan tuottavuus ja kustannusten läpinäkyvyys vuorovaikutteinen ja avoin toiminta Toimialan tarkoituksena on edistää ja tukea väestön hyvinvointia ja terveyttä tarjoamalla terveys-, perhe- ja sosiaali- sekä liikuntapalveluita. Tavoitteena on lisätä kuntalaisten henkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä tuottaa kuntalaisille laadukkaita hyvinvointipalveluita. Toimialan tuottamat palvelut suunnataan vastuullisesti ja tasapuolisesti nurmijärveläisistä huolehtien. Toimiala tuo toimintaansa aiempaa avoimemmin esiin ja palveluita kehitetään keskustelevan toimintakulttuurin avulla. Toimintatapojen ja palveluiden uudistamisherkkyyttä lisätään asiakasnäkökulma ensisijaisesti huomioiden. Toimiala on jokaisen työntekijänsä persoonan kautta aktiivinen yhteistyökumppani eri sidosryhmien suuntaan. Korkeatasoisen ammattiosaamisen rinnalla vahvistetaan palveluhenkisyyden asennetta. Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Suunnittelukauden toimintoja ja ratkaisuja ohjaa huomattavasti heikentyneet taloudelliset näkymät. Tämä tulee näkymään niin asiakasrajapinnassa kuin työ- ja toimintapisteissä. Toiminnalliset muutokset on kuvattu kunkin tulosalueen kohdalla erikseen.

93 Sivu Sosiaali- ja terveystoimiala Kulujen reaalimuutos - % v : 0,0 Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (nro) NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet sekä palvelut ja vaikuttavuus Talouden hallinta ja rahoitus sekä uudistuminen ja henkilöstö KRIITTISET MENES- TYSTEKIJÄT Asukkaille monipuoliset ja kustannustehokkaat palvelut (1.1) Parantunut toiminnan tuottavuus (3.1) ARVIOINTIKRITEERIT Palveluverkko ja palvelutuotanto-ohjelma ohjaavat tarkoituksen mukaista ja tehokasta palvelutuotantoa (1.1.1). Prosessien selkeyttäminen ja tehostaminen poikkihallinnollisesti (3.1.1) SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Sopeutetaan palvelut talouden haasteisiin. Poikkihallinnollisissa prosesseissa havaitut oleellisimmat yhdyspinnat on kuvattu ja tarvittavat muutostoimenpiteet toiminnoissa on tehty ((lasten ja nuorten palvelut, pitkäaikaistyöttömät, mielenterveyskuntoutujat, liikuntapalvelut). STRATEGIAN SUUNTAA OSOITTAVA TAVOITE V Kuntalaisille pyritään järjestämään peruspalvelut. Palvelun tuotantotavoista on tullut pysyviä käytäntöjä, palvelupolut ovat sujuvia ja yhteistyö on sujuvaa. Keskeisimmät perustiedot 2012-TP 2013-KS 2014-TA 2015-TS 2016-TS henkilöstön määrä henkilöstön määrä

94 Sivu Hallinto- ja talouspalvelut Vastuuhenkilö: hallintopäällikkö Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2014 ja ohjeelliset resurssit TP 2013-KS 2014-TA 2015-TS 2016-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Hallinto- ja talouspalvelujen strategia: Asiantuntijoita tulosalueen perustehtävissä: talous- ja henkilöstöhallinto, johdon tuki, toimialan tietohallinto ja riskienhallinta. Toiminta on controller toimintaa. Tulosalueen henkilöstö on osaavaa ja työskentelee ryhmänä sekä toimii oma-aloitteisesti muiden toimialan tulosalueiden ja tulosyksiköiden tukena. Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Toimintaa tulee vaikeuttamaan väistötiloihin, Kiljavan sairaalaan, siirtyminen noin puoleksitoista vuodeksi. Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (nro) NÄKÖKULMA Talouden hallinta ja rahoitus KRIITTISET MENESTYS- TEKIJÄT Parantunut toiminnan tuottavuus (3.1) ARVIOINTIKRITEERIT Toimialan talouden läpinäkyvyyden ja kustannuslaskennan kehittäminen (3.1.2) SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Toimialan tärkeimmät tuotteet on tuotteistettu ja palveluseteli otetaan käyttöön jossain palvelussa. STRATEGIAN SUUNTAA OSOIT- TAVA TAVOITE V Toimialan talous on läpinäkyvää ja hinnoittelu perustuu todellisiin kustannuksiin. Keskeisimmät perustiedot Vakanssit 2012-TP 2013-KS 2014-TA 2015-TS 2016-TS henkilöstön määrä ,5 29,5 27,5 27,5 27,5 henkilöstön määrä ,5 27,5 27,5 27,5 27,5

95 Sivu Perhe- ja sosiaalipalvelut Vastuuhenkilö: perhe- ja sosiaalipalveluiden päällikkö Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2014 ja ohjeelliset resurssit TP 2013-KS 2014-TA 2015-TS 2016-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Perhe- ja sosiaalipalvelujen strategia: palvelut tuotetaan mahdollisuuksien mukaan asiakkaan omassa kasvu- ja elinympäristössä riittävät ja oikea-aikaiset palvelut kaikille tarkoitettujen peruspalveluiden ja erityispalveluiden yhteistyönä varhainen puuttuminen huomioiden monialainen yhteistyö palveluita suunniteltaessa ja toteutettaessa toimivat palveluketjut ja niihin perustuvat yhtenäiset työkäytännöt asiakkaiden tuen tarpeen tunnistaminen lisäämällä heidän osallisuuttaan asiakkaan voimavaroja tukeva ja kustannusvaikuttava toimintatapa Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Koulun sosiaalityössä, kuraattoritoiminnassa, tulee uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain myötä vuonna 2014 uusia velvoitteita ja seurantaa määräaikoihin lastensuojelun ja toimeentulotuen tapaan. Lisäksi kuraattoritoiminnan ulottaminen myös esiopetukseen tulee kuntien velvoitteeksi. Perheneuvolan toimintaa suunnataan entistä enemmän ongelmia ehkäiseviin tukimuotoihin kuten nopeutettuihin kartoitusaikoihin, ns. lyhyttyöskentelyyn, sekä perheasioiden sovitteluun. Perhetyön rakenneuudistuksen myötä tehdään työtä jatkossa kotipalvelun perhetyönä sekä varhaisen tuen että lastensuojelun perheohjauksena. Nikinharjun lastenkodin kuntayhtymän toiminta loppui Sitä osittain korvaavana toimintana aloitettiin lastensuojelun sijaishuollon rajapinnassa perhetukikeskuksen avotyö projektina elokuussa Kiljavalle suunniteltu perhetukikeskushanke vuodelle 2013 on vastoin aiempia suunnitelmia alkuvaiheessa. Hanke mutkistui Kiljava Oy:n rakennukseen kohdistuvien museoviraston vaatimusten johdosta. Lastensuojelun vastaanotto- ja arviointityöllä on kodin ulkopuolisen sijoitustarpeen arvioinnissa keskeinen merkitys. Perhetukikeskuksessa olisi mahdollisuus sellaiseen syvään intensiivityöskentelyyn oikean ratkaisun löytämiseksi mitä muualla ei voida tehdä. Tämä työ tulisi tehdä lähellä lapsen omaa kasvu- ja kehitysympäristöä, jotta syrjäytymisvaara saadaan ehkäistyä eivätkä läheiset ihmissuhteet ja mm. koulu tarpeettomasti katkea. Lastensuojelun sijoituksissa pyritään edelleen lisäämään perhehoidon osuutta olemalla yhteistyössä ja kehittämässä Seudullisen perhehoitoyksikkö Pihlajan toimintaa ja toimintaedellytyksiä. Työvoimahallinnon toiminta on keskittynyt Hyvinkäälle. Nurmijärvelle jäi monipalvelukeskus Woimalan yhteyteen yksi työntekijä. Työllistymisen monipalvelukeskus aloitti toimintansa vuonna 2013 sähkölaitokselta vuokratuissa toimintaan kunnostetuissa tiloissa. Monipalvelukeskuksella haetaan synergiaetuja kehitys-

96 Sivu Perhe- ja sosiaalipalvelut vammaisten työ- ja toimintakeskustoiminnan, aikuisten työpaja/kuntouttavan työtoiminnan sekä mielenterveyskuntoutujien työ- ja päivätoiminnan kanssa. Mukaan saadaan myös kolmannen sektorin toimijoita. Vuoden 2014 aikana valmistuu Etevan toimesta uusi kehitysvammaisten asumisyksikkö ja Nurmijärven vuokra-asuntojen tuotantona asumispalveluja 14 kehitysvammaiselle. Tämän myötä siirtyy kehitysvammaisten 8-paikkainen asuntola palvelukodin mäeltä Maaniitun alueelle. Tavoitteena on mahdollistaa kehitysvammaisille henkilöille yksilöllinen asuminen joka vahvistaa heidän osallisuuttaan ja yhdenvertaisuuttaan Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (nro) Lasten ja nuorten hyvinvointi ja perheiden tukeminen, parantunut toiminnan tuottavuus NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet sekä palvelut ja vaikuttavuus Talouden hallinta ja rahoitus sekä uudistuminen ja henkilöstö KRIITTISET MENES- TYSTEKIJÄT Lasten ja nuorten hyvinvointi ja perheiden tukeminen Parantunut toiminnan tuottavuus (3.1) ARVIOINTIKRITEERIT Kuntalaisten palvelujen turvaaminen (1.2.1) Syrjäytymisen ehkäiseminen (1.2.2) Prosessien selkeyttäminen ja tehostaminen(3.1.1) Osaamisen kehittäminen ja henkilöstöresurssien hyödyntäminen (3.3.2) SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Palvelut pystytään toteuttamaan oikeaaikaisesti.(jonot, säädetyt aikarajat, laitoshoidon %) Yhdyspintatarkastelut toimintaprosessien kehittämiseksi ja tuotteistamisen jatkaminen.(aikuis- ja lastensuojelun sosiaalityö, perhetyö) STRATEGIAN SUUNTAA OSOITTAVA TA- VOITE V Asiakastyössä pysytään säädetyissä aikarajoissa Merkittävimmät yhteistyön toimintamallit on kuvattu. Keskeisimmät perustiedot Vakanssit 2012-TP 2013-KS 2014-TA 2015-TS 2016-TS henkilöstön määrä ,5 93,5 102,5 107,5 120,5 henkilöstön määrä ,5 97,5 102,5 117,5 122,5

97 Sivu Perhe- ja sosiaalipalvelut

98 Sivu Perhe- ja sosiaalipalvelut

99 Sivu Perhe- ja sosiaalipalvelut

100 Sivu Terveyspalvelut Vastuuhenkilö: johtava ylilääkäri Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2014 ja ohjeelliset resurssit TP 2013-KS 2014-TA 2015-TS 2016-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Terveyspalveluiden strategia: Terveyspalveluiden tarkoituksena on edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tuottaa monipuolisia ja kustannustehokkaita palveluita niin ennaltaehkäisyssä kuin sairauksien hoidossa ja hoivassa. Jatkuvalla palveluverkon arvioinnilla, tuotantotapojen tarkastelulla sekä työnjaon kehittämisellä parannetaan tuottavuutta. Uuden teknologian ja toimintatapojen käyttöönotolla lisätään asiakkaiden osallisuutta omaan hoitoon. Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Talouden tiukkeneminen näkyy kokonaisuudessaan tulosalueen toiminnassa. Tämä tulee näkymään palvelutuotannossa jonkinasteisena jonoaikojen pidentymisenä. Vuoden 2014 alusta terveydenhuoltolain mukainen asiakkaiden vapaa valinnanoikeus astuu voimaan. Sen vaikututusta on mahdotonta ennustaa etukäteen. Valtionhallinto on luvannut karsia kuntien lakisääteisiä velvoitteita, mutta nähtäväksi jää, toteutuvatko ne. Päivystysasetus astuu voimaan Se luo yhtenäiset kriteerit päivystystoiminalle koko maahan. Asetus määrittää päivystävän yksikön henkilöstörakenteen mm. saatavilla tulee olla virassa oleva laillistettu lääkäri. Tämä luo uusia haasteita terveyskeskusten päivystysten järjestämiseen. Suun terveydenhuollossa on järjestettävä yöaikainen päivystys ERVA-alueella. Kansallisen sähköisen potilasarkiston tulisi olla toiminnassa Kunnan oma ympärivuorokautista hoivaa tarjoava yksikkö Nurmilintu otetaan lopullisesti käyttöön täydessä laajuudessa. Vanhuspalvelulain laki velvoittaa siirtämään asiakkaan 3 kk:n kuluttua vuodeosastolta muuhun yksikköön, jos pitkäaikaishoito katsotaan tarpeelliseksi. Tämä aiheuttaa selkeästi kustannuspaineita. Akuuttivuodeosastojen saneerauksen suunnittelu alkaa Vanhus ja laitospalveluiden tulosyksikössä arvioidaan tarvetta organisatorisiin muutoksiin, koska alue on hyvin laaja ja työvoimavaltainen. Välinehuolto siirtyy HUS-desikon toiminnaksi v 2014 aikana. Muutoksella haetaan kustannussäästöjä ja taataan toiminnan jatkuvuus kaikissa tilanteissa. Klaukkalan terveysaseman peruskorjaus toteutetaan Se vaikuttaa palveluiden järjestämiseen, koska osa palveluista on vain Kirkonkylällä. Rajamäen terveysasemapalvelut säilytetään vähintään nykyisessä laajuudessa. Toimitilojen kunnostustarpeet tai mahdolliset korvaavat tilat selvitetään vuoden 2014 aikana. Röntgeniin asennetaan uusi röntgenputki, mikä keskeyttää kuvaustoiminnan 2-3 viikoksi. Kansalaisen ajanvarausta laajennetaan röntgeniin, fysioterapiaan, vastaanottotoimintaan, neuvolaan, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon ja erityistyöntekijöihin. Sähköisten asiointipalveluita lisätään, jolloin mahdollistetaan kansalaisten omahoitoa paremmin. Vastaanottotoiminnassa koulutetaan asiakasvastaavia ja siihen liittyen toimintaa kehitetään. Suun terveydenhuollolle saneerataan Klaukkalan terveysasemalle tilat, jolloin toimintaa on mahdollista laajentaa ja toteuttaa myös optimaalista työnjakoa. Rajamäen terveysaseman yhteyteen suunnitellaan nykyiset

101 Sivu Terveyspalvelut Rajamäen hammashoitolan tilat korvaavat tilat. Hoitotakuurajat saattavat tiukentua suun terveydenhuollossa, mikä lisäisi resurssitarvetta huomattavasti. Erikoissairaanhoidossa on 2014 alkaen mahdollista kuntana liittyä alueelliseen apuvälinekeskukseen. Erikoissairaanhoidon kustannuksiin vaikuttaa selvästi nostavasti yli 75-vuotiaiden määrä. Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (nro) NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet sekä palvelut ja vaikuttavuus Talouden hallinta ja rahoitus sekä uudistuminen ja henkilöstö KRIITTISET ME- NESTYSTEKIJÄT Asukkaille monipuoliset ja kustannustehokkaat palvelut (1.1) Parantunut toiminnan tuottavuus (3.1) Osaavan henkilöstön saatavuus (3.3) ARVIOINTIKRITEERIT Palveluverkko ja palvelutuotantoohjelma ohjaavat tarkoituksenmukaista ja tehokasta palvelutuotantoa (1.1.1). Tulosalueen talouden läpinäkyvyyden ja kustannuslaskennan kehittäminen (3,1,2) SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Tulosalueella toteutetaan suunnitelman mukaisesti sähköisten palvelujen käyttöönotto (kansalaisen ajanvaraus, omahoito) ja pilotoidaan teknologian hyödyntämistä ikäihmisten palveluiden kehittämisessä (kuvapuhelinpalvelu). Sopeutetaan palvelut talouden haasteisiin. Vuoden aikana jatketaan tuotteistamista seuraavista yksiköistä: Röntgen, vuodeosastot, suun terveydenhuolto, vastaanottotoiminta. STRATEGIAN SUUNTAA OSOITTAVA TA- VOITE V Sähköiset palvelut ovat sujuvaa arkipäivää ja ovat parantaneet asiakaspalvelua, mutta huomioidaan kehittämisessä HUS:n tietohallintohanke. Talous on läpinäkyvää ja hinnoittelu perustuu todellisiin kustannuksiin. Arvostettu työnantaja ja työyhteisön hyvinvointi (3.3.1) Kootaan kunnanhenkilöstöohjelman tavoitteista ja toiminnan kehittämisen toimenpiteistä terveyspalvelut tulosaluetta koskevat tavoitteet. Niistä tehdään konkreettinen ohjeistus, jolla tuetaan ja yhtenäistetään terveyspalveluiden henkilöstöjohtamista. Yhtenäinen johtamisen ohjelma terveyspalveluissa. Keskeisimmät perustiedot Vakanssit 2012-TP 2013-KS 2014-TA 2015-TS 2016-TS henkilöstön määrä henkilöstön määrä

102 Sivu Terveyspalvelut

103 Sivu Terveyspalvelut

104 Sivu Erikoissairaanhoito Vastuuhenkilö: johtava ylilääkäri Tulosyksikön sitovat euromääräiset resurssit 2014 ja ohjeelliset resurssit TP 2013-KS 2014-TA 2015-TS TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: HUS:n tietohallintohanke etenee, joskin HYKS-alueen kuntia on sittemmin eronnut valmistelutyöstä. HUS:n psykiatrian uudelleenorganisointia valmistellaan. Samalla tavoitteena on vähentää psykiatrisia sairaalapaikkoja o.4 paikkaa / 1000 asukasta. Vapautuvat henkilöresurssit ohjataan avohoitoon. Tällä tulee olemaan suuria vaikutuksia Kellokosken sairaalan toimintaan. Hyvinkään alueella valmistellaan nuorisopsykiatrian palveluketjua alkaen kuntien on mahdollista liittyä alueelliseen apuvälinekeskukseen. Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (nro) NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet KRIITTISET MENES- TYSTEKIJÄT Potilas on oikeaan aikaan oikeassa paikassa oikean ajan ARVIOINTIKRITEERIT Siirtoviivepäivät SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Potilaat siirtyvät viiveettä erikoissairaanhoidosta tkvuodeosastolle. STRATEGIAN SUUNTAA OSOITTAVA TAVOITE V Potilaat siirtyvät viiveettä erikoissairaanhoidosta tkvuodeosastolle.

105 Sivu Liikuntapalvelut Vastuuhenkilö: Liikuntapäällikkö Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2014 ja ohjeelliset resurssit TP 2013-KS 2014-TA 2015-TS 2016-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Liikuntapalveluiden strategia: Liikuntapalveluiden tehtävän on edistää ja tukea liikunnan harrastamista ja luoda harrastamiselle edellytykset Nurmijärvellä. Kattavasti tuotetut kunnalliset liikuntapalvelut ja kansalaisten tasa-arvoa edistävä liikuntapalveluiden käyttömaksut ja vuoropolitiikka voivat merkittävästi ehkäistä syrjäytymistä liikunnasta varsinkin lasten ja nuorten osalta. Tavoitteena on tarjota laadukkaita helposti saavutettavia ja kohtuuhintaisia liikuntamahdollisuuksia kohderyhmille, joille perinteinen urheiluseuratoiminta ei pysty järjestämään riittävästi toimintaa. Kunnan tarjoamat liikuntapalvelut ovat tärkeä osa kunnan hyvinvointipolitiikkaa. Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Liikuntapalveluiden talousarviota vuodelle 2014 on karsittu ja se tulee vaikuttamaan kuntalaisille tarjottavaan toimintaan. Liikuntapalveluissa tulee tarkastella mm. ohjaustuntien hintoja ja salivuorojen maksuperusteita suhteutettuna taloudellisiin resursseihin. Liikuntapalveluiden ohjaustoiminnan painopisteinä ovat edelleen ikäihmiset ja työikäiset. Lasten ja nuorten toimintaa kehitetään toimintaan saadun avustuksen puitteissa. Tuotteistamisen perusteella pystytään paremmin arvioimaan eri palveluiden kustannusvaikutuksia ja siltä pohjalta arvioimaan jatkossa toiminnan tuloksellisuutta. Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strateginen valinta/kriittiset menestystekijät: 1.2. Lasten ja nuorten hyvinvointi ja perheiden tukeminen NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet KRIITTISET MENESTYS- TEKIJÄT Lasten ja nuorten hyvinvointi ja perheiden tukeminen (1.2.) ARVIOINTIKRITEERIT Liikkumiseen motivoivan toimintaympäristön luominen. SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Varhaiskasvatuksen liikunnallinen toimintaympäristö on kartoitettu ja kehittämissuunnitelma on laadittu yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa. STRATEGIAN SUUNTAA OSOIT- TAVA TAVOITE V Varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin liikunnallistaminen.

106 Sivu Liikuntapalvelut Palvelut ja niiden vaikuttavuus Lasten ja nuorten hyvinvointi ja perheiden tukeminen (1.2.) Liikkumiseen motivoivan toimintaympäristön luominen. Sisä- ja ulkoliikunnan alueellisia toimintapäiviä järjestetään 10 kappaletta varhaiskasvatukselle. Toiminta on vakiintunut. Liikunnallisen välituntitoiminnan kehittäminen. Oppilaskuntien aktivointi välituntitoimintaan kolmessa alakoulussa. Tukee myös sivistystoimen tavoitetta oppilaiden osallisuuden lisäämisessä. Toiminta on vakiintunut Keskeisimmät perustiedot Vakanssit 2012-TP 2013-KS 2014-TA 2015-TS 2016-TS henkilöstön määrä henkilöstön määrä Urheiluseurojen avustus

107 Sivu Sivistystoimiala Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja Tiina Hirvonen Toimialan sitovat euromääräiset resurssit 2014 ja ohjeelliset resurssit TP 2013-KS 2014-TA 2015-TS 2016-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Sivistystoimen visio: Taaborinvuorelta tulevaisuuteen nykyaikaisen sivistystoimen tuella mahdollistetaan kuntalaisille oppiminen, sivistyminen ja monipuolinen elinikäinen kasvu Toimialan strategia: Sivistystoimen henkilöstö tuottaa laadukkaat palvelut asiakaslähtöisesti kuntalaisten hyvinvointia lisäten. Sivistystoimen esimiehet rohkaisevat työntekijöitä itsensä kehittämiseen ja olemassa olevien vahvuuksien käyttämiseen työssään. Sivistystoimessa tavoitteena on kehittää toimintaa yhteisvastuullisesti ja kustannustietoisesti. Sivistystoimen henkilöstö pitää tärkeänä laaja-alaista yhteistyötä. Toiminnan painopisteet: - Laadukkaiden palvelujen turvaaminen tiukkenevassa taloudellisessa tilanteessa - Asiakaslähtöisyys - Yhteistyö - Tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittäminen Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: - Tulosalueiden kehittämissuunnitelmat ja ohjelmat täydentämään toimialan strategiaa - Lainsäädännössä tapahtuvat muutokset: oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, muutokset perusopetuslaissa, varhaiskasvatuslaki - Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen - Palveluverkkosuunnitelman vaikutukset sivistystoimen palveluverkkoon - Työelämän muutosten vaikutukset sivistystoimessa tuotettaviin palveluihin - Tieto- ja viestintäteknologian kehitys - Koulupolku-ajattelun vahvistuminen palvelujen järjestämisessä - Opetussuunnitelmien uudistaminen - Erilaisten sähköisten palvelujen lisääntyminen - Esiopetus kaikille pakolliseksi - Oppivelvollisuuden jatkaminen vuodella - Kotihoidon tuen maksamisessa tapahtuvat muutokset - Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen

108 Sivu Sivistystoimiala Toimialan kustannuskehitys v Kulujen reaalimuutos-% v : -0,3 Kulujen reaalimuutos-% v : -2,5

109 Sivu Sivistystoimiala Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (nro) NÄKÖKULMA Palvelut ja vaikuttavuus Uudistuminen ja henkilöstö KRIITTISET MENESTYSTE- KIJÄT Syrjäytymisen ehkäiseminen (1.2.2) Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien, yhteisöllisyyden ja vastuullisuuden lisääminen (1.5.1) Arvostettu työnantaja ja työyhteisön hyvinvointi (3.3.1) Osaamisen kehittäminen ja henkilöstöresurssien hyödyntäminen (3.3.2) Talouden läpinäkyvyyden ja kustannuslaskennan kehittäminen ARVIOINTI- KRITEERIT Alueellinen toiminta Monialainen työ Osallisuus Tieto- ja viestintätekniikan taitojen lisääntyminen Työyhteisötaidot Talouden hallinta ja rahoitus Kustannustietoisuuden lisääminen sekä toiminnan ja talouden ohjattavuuden parantaminen. SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Alueellisen toiminnan ja moniammatillisen työn vahvistaminen lisäämään asiakkaiden osallisuutta Mittari: alueellisen ja monialaisen toiminnan määrä sivistystoimessa Osaamisen kehittäminen huomioiden nykyaikaiset TVT-taidot, lainsäädännön muutokset ja hyvät työyhteisötaidot Mittari: koulutuspäivien määrä suhteessa edelliseen vuoteen Tuotteistamista laajennetaan varhaiskasvatuksen ja nuorisopalveluiden ohella koulutuspalveluihin ja kirjastoja kulttuuripalveluihin. Koulutuspalveluiden sekä kirjasto- ja kulttuuripalveluiden piloteissa suoritetaan työajanseuranta. Lisäksi valitaan tuotteet (1-5) ja toiminnot (1-10) eri tulosalueille. STRATEGIAN SUUNTAA OSOIT- TAVA TAVOITE V Alueellinen toiminta ja moniammatillinen työ tukee palvelujen käyttäjiä sekä mahdollistaa entistä paremmin asiakkaiden osallisuuden omissa asioissaan Henkilöstön TVTtaidot ovat nykyaikaisella tasolla ja työyhteisöissä voidaan hyvin. Tuotteistus on valmistunut kaikilla tulosalueilla, myös hallinto- ja talouspalveluissa.

110 Sivu Sivistystoimiala Mittarit: työajanseurantojen määrä ja valitut tuotteet ja toiminnot. Keskeisimmät perustiedot 2012-TP 2013-KS 2014-TA 2015-TS 2016-TS henkilöstön määrä ,5 henkilöstön määrä ,5 1280,5

111 Sivu Hallinto- ja talouspalvelut Vastuuhenkilö: Hallintopäällikkö Kirsi Hyvämäki Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2014 ja ohjeelliset resurssit TP 2013-KS 2014-TA 2015-TS 2016-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Tulosalueen kärkistrategia: Laadukkaiden tukipalveluiden tuottaminen toimialan muille tulosalueille. Tulosalueen tehtävä: Tulosalueen tehtävänä on tuottaa tukipalveluita muille sivistystoimen tulosalueille. Tehtäviin kuuluvat mm. toimialan investointien, hankintojen, tietohallinnon ja henkilöstöasioiden koordinointi, johdon tukitehtävät kaikille toimialojen tulosalueille, talousarvioin laadinta, seuranta ja raportointi yhteistyössä tulosalueiden kanssa, viranhaltijoiden valmistelu- ja toimeenpanotehtävät, toimialan taloushallinnon ylläpito, suunnittelu ja kehittäminen yhdessä tulosalueiden kanssa sekä koulu- ja esiopetuskuljetuksiin liittyvät tehtävät. Lisäksi tulosalueella hoidetaan sivistyslautakunnan hallinnolliset valmistelu-, toimeenpano- ja sihteeritehtävät. Tulosalueen henkilöstö vastaa myös koulujen teknistentöiden luokkien kaluston hoidosta. Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: - lisääntyviin sähköisiin palveluihin vastaaminen ja niiden muokkaaminen ja ohjeistaminen sivistystoimen tarpeisiin sopiviksi alkaen esitetään perustettavaksi TVT-koordinaattorin tointa Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (3.1.1.) NÄKÖKULMA Uudistuminen ja henkilöstö KRIITTISET MENES- TYSTEKIJÄT Prosessien selkeyttäminen ja tehostaminen ARVIOINTIKRITEERIT Henkilöstö jakaa tietotaitoaan selkeiden toimintamallien mukaisesti asiakkaille. SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Olemassa olevia prosessikuvauksia ja toimintotaulukoita päivitetään ja uusia laaditaan. STRATEGIAN SUUNTAA OSOIT- TAVA TAVOITE V Tuotteistamisen myötä tarkistetaan tukipalveluita keskittyen olennaisiin.

112 Sivu Hallinto- ja talouspalvelut Laaditut ohjeistukset jalkautetaan kaikille sivistystoimen tulosalueille. Kootaan kaikki prosessikuvaukset ja toimintotaulukot yhteen sähköiseen arkistoon. Mittarit: prosessikuvausten ja toimintotaulukoiden määrä. Keskeisimmät perustiedot 2012-TP 2013-KS 2014-TA 2015-TS 2016-TS henkilöstön määrä henkilöstön määrä

113 Sivu Koulutuspalvelut Vastuuhenkilö: opetuspäällikkö Kati Luostarinen Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2014 ja ohjeelliset resurssit TP 2013-KS 2014-TA 2015-TS 2016-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Tulosalueen kärkistrategia: Laadukkaan perusopetuksen ja lukiokoulutuksen turvaaminen. Tulosalueen tehtävä: Koulutuspalveluiden tulosalueen tehtävänä on järjestää perusopetusta, erityisopetusta ja lukiokoulutusta. Lisäksi tuemme taiteen perusopetuksen järjestämistä ja vapaata sivistystyötä. Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: - Opetuksen järjestäjälle laaditaan paikallinen, vuoteen 2016 saakka ulottuva kehittämissuunnitelma - Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki sekä perusopetuslain muutokset kurinpitomääräysten ja jälkiistuntokäytäntöjen osalta astuvat voimaan vuonna Uuden, vuonna 2016 käyttöön otettavan perusopetuksen opetussuunnitelman valmistelu etenee kuntakohtaisen ops -työn organisoinnilla - Kouluverkkoa kehitetään palveluverkkosuunnitelman linjausten pohjalta - Kouluun ilmoittautuminen muuttuu sähköiseksi - Lukiokoulutuksen yksikköhinta pienenee - Tieto- ja viestintätekniikka otetaan asteittain käyttöön ylioppilaskirjoituksissa vuodesta 2016 alkaen - Mahdollinen oppivelvollisuuden jatkaminen vuodella - Nummenpään ja Suomiehen koulujen lakkauttaminen alkaen. - Vieraskielisten oppilaiden oman äidinkielen opetuksen ja ulkomailla hankitun vieraan kielen kielitaidon ylläpitämiseen tähtäävän opetuksen lopettaminen alkaen Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (nro) NÄKÖKULMA Palvelut ja vaikuttavuus KRIITTISET MENES- TYSTEKIJÄT Lasten ja nuorten palvelujen turvaaminen ARVIOINTIKRITEERIT Laatutyöhön valitut kehittämiskohteet ohjaavat opetuksen SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Perusopetuksen laatutyön vakiinnuttaminen ja kunta- sekä koulu- STRATEGIAN SUUNTAA OSOITTAVA TA- VOITE V Perusopetuksen laatutyö on jatku-

114 Sivu Koulutuspalvelut järjestäjän ja koulujen lukuvuosittaisten tavoitteiden suunnittelua. kohtaisten kehittämissuunnitelmien päivittäminen va prosessi, jonka avulla toimintaa kehitetään suunnitellusti. Uudistuminen ja henkilöstö Arvostettu työnantaja ja työyhteisön hyvinvointi Osaamisen kehittäminen ja henkilöstöresurssien hyödyntäminen Osaava opetushenkilöstö hyödyntää ajanmukaista TVT - välineistöä pedagogisesti opetuskäytössä Mittari: Päivitettyjen kehittämissuunnitelmien lukumäärä (minimitavoite 25/25) Tieto- ja viestintätekniikan käytön kehittäminen opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon TVT -täydennyskoulutuksen avulla Mittari: Koko kunnan opetushenkilöstö osallistuu TVT -täydennyskoulutuksiin TVT -täydennyskoulutuksista on syntynyt pysyvä malli, jonka avulla opetushenkilöstö pystyy ylläpitämään ja kehittämään omaa osaamistaan. Keskeisimmät perustiedot 2012-TP 2013-KS 2014-TA 2015-TS 2016-TS henkilöstön määrä henkilöstön määrä Koulujen määrä suomenkiel.perusopetus ruotsinkiel.perusopetus Oppilasmäärä perusopetus lukiokoulutus Perusopetus, toimintakulut, ilman tilakustannuksia ( /oppilas) Lukiokoulutus, toimintakulut ilman tilakustannuksia ( /opiskelija)

115 Sivu Koulutuspalvelut Koulutuspalveluiden kulut talousarviossa 2014 Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Asiakaspalvelujen osto Muiden palvelujen osto Ostot Avustukset Muut toimintakulut Koulukuljetukset Sisäiset ruokapalvelumaksut Sisäiset siivouspalvelut Sisäiset tilavuokrat Muut sisäiset palvelut Yhteensä Budjetin kulumuutokset

116 Sivu Koulutuspalvelut Perusopetuksen nettokulut /oppilas /oppilas

117 Sivu Varhaiskasvatuspalvelut Vastuuhenkilö: Leena Laine Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2014 ja ohjeelliset resurssit TP 2013-KS 2014-TA 2015-TS 2016-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Strategia: Määrällisesti riittävien, asiakaslähtöisten, kustannustietoisten ja laadukkaiden varhaiskasvatuspalveluiden tuottaminen kuntalaisille. Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Uusia yksiköitä ei valmistu talousarviovuoden aikana Tammentuvan päiväkodin suunnittelutyö aloitetaan Pikimetsän uuden päiväkodin rakentamisen aloittaminen - investoinnin toteuttamisesta on neuvoteltu yksityisen palveluntuottajan kanssa ja mikäli se toteutuu, jää kunnan investointi Pikimetsän osalta pois Tieto- ja viestintätekniikan kehittämishanke aloitetaan esiopetuksessa neljässä toimipisteessä yhteistyössä opetustoimen kanssa. Rahoitus on saatu opetushallitukselta. Laatutyön jatkaminen vuoden 2014 suoritetaan itsearviointi varhaiskasvatuksen tulosalueella Palvelusetelin käyttö yksityisen päivähoidon rahoitusvaihtoehtona selvitetään Esiopetuksen opetussuunnitelmatyön käynnistäminen Varautuminen hallituksen esittämiin, vielä päättämättä oleviin muutoksiin varhaiskasvatuksessa: - esiopetuksen tuleminen velvoittavaksi - kotihoidontuen saamisen ehtojen tarkistaminen lisää mahdollisesti alle 3-vuotiaiden lasten määrää päivähoidossa - subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen Avoimen päivähoidon laajentaminen ennakoiden subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista ja lasten siirtämistä avoimeen päivähoitoon neuvotellen/yhteistyössä perheen kanssa. Hoitoapupalvelu lakkautetaan Yksityisen hoidon tuen kuntalisään ei tehdä korotuksia Lasten vähentymisen takia jätetään kolme lastenhoitajaa palkkaamatta Iltahoito keskitetään yhteen päiväkotiin Vaskomäen päiväkodin lopettaminen, 3,5 työntekijää siirtyi muihin päiväkoteihin Varhaiskasvatuksen asiantuntijan virka muutetaan tvt-koordinaattorin toimeksi ja palkkarahat siirretään hallinto- ja talouspalveluihin Yhden lastenhoitajan toimi muutetaan JOPO-ohjaajaksi ja palkka siirretään koulutuspalveluihin

118 Sivu Varhaiskasvatuspalvelut Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (nro) NÄKÖKULMA Palvelut ja vaikuttavuus KRIITTISET ME- NESTYSTEKIJÄT 1.2 Lasten ja nuorten hyvinvointi ARVIOINTIKRITEERIT Varhaiskasvatuksen laadun arviointi tehdyn laatukriteeristön avulla takaa lasten hyvinvoinnin päiväkodeissa ja motivoi henkilökuntaa kehittämään toimintaa yksiköissä. SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Laatutyö aloitetaan tekemällä itsearviointi varhaiskasvatuksen tulosalueella. Mittari: itsearviointi tehty ja kehittämiskohteet valittu. STRATEGIAN SUUNTAA OSOIT- TAVA TAVOITE V Varhaiskasvatuksen laadunarviointi on suunnitelmallista, vuosittaista toimintaa, jonka tulokset otetaan huomioon toiminnan kehittämisessä. Uudistuminen ja henkilöstö 3.3. Osaavan henkilökunnan saatavuus ja työyhteisön hyvinvointi. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittäminen esiopetuksessa. Oppimisympäristön uudistaminen lisää työn mielekkyyttä ja työyhteisön hyvinvointia. Esiopetuksen henkilökunta osallistuu TVTtäydennyskoulutukseen ja mediakasvatuksen koulutuksiin ja oppii käyttämään uusia opetusvälineitä. Mittari: täydennyskoulutuksiin osallistuvien määrä. Tieto- ja viestintätekniikka on osa esiopetuksen opetusvälineistöä ja oppimisympäristöä. Keskeisimmät perustiedot 2012-TP 2013-KS 2014-TA 2015-TS 2016-TS henkilöstön määrä ,5 henkilöstön määrä kunnalliset päiväkodit 1.1. lapsia kunnallisissa päiväkodeissa kunnalliset perhepäivähoitajat lapsia kunnallisessa perhepäivähoidossa yksityiset päiväkodit lapsia yksityisissä päiväkodeissa yksityiset perhepäivähoitajat lapsia yksityisessä perhepäivähoidossa yksityisen hoidon tuki,euroa/lapsi ka./kk Yksityisen hoidon tuen kuntalisä ka.euroa/lapsi/kk , ,

119 Sivu Varhaiskasvatuspalvelut lapsia kotihoidontuen piirissä perheitä ka./kk lakisääteisen kotihoidon tuen piirissä keskimääräinen lakisääteisen tuen suuruus /perhe/kk lapsia kuntalisän piirissä ka Avoin varhaiskasvatus: lapsia kerhotoiminnassa/kk/ka lapsia avoimessa päiväkodissa/pv/ka lapsia leikkipuistossa/pv/ka

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto.

Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Kunnanhallitus 286 19.11.2013 Kunnanhallitus 299 03.12.2013 Kunnanhallitus 314 09.12.2013 Vuoden 2014 talousarvio ja vuosien 2015-2016 taloussuunnitelma KHALL 286 Kunnanjohtaja Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat

Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille 2013-2014 laadinnan lähtökohdat Loviisan kaupungin talousnäkymät. Huhtikuun toteumatietojen perusteella tilikaudelle 2011 ennustetaan noin 0,9

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Talouden näkymät 2015-2017 Valtuuston talousseminaari 29.9.2014 Kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen 15.10.2014 1 Suhdannenäkymät (Lähde: VM, valtion talousarvioesitys 2015 ja Kuntaliiton kuntataloustiedote

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus

LAPIN LIITTO Hallitus LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Laadintaohje

Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Laadintaohje 1 (5) Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien 2017 2018 taloussuunnitelma Laadintaohje Vuoden 2016 talousarvion laadintaohje on valmisteltu vuoden 2014 tilinpäätöksen sekä vuoden 2015 puolivuotisraportin pohjalta.

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Pääekonomistin katsaus

Pääekonomistin katsaus Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 14.-15.9.2016 Minna Punakallio Pääekonomisti Suomen Kuntaliitto Yleiset talousnäkymät ovat pysyneet vaimeina jo pitkään Kansainväliseen talouteen liittyviä epävarmuuksia:»

Lisätiedot

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina Kajaanin kaupunki 74 2.12.24 6. TULOSLASKELMAOSA 22-28 * Määrärahat 1 euroina Suunnitelma TP-23 TA-24 HK-25 TA-25 26 27 28 VARSINAINEN TOIMINTA Toimintatulot 55 752 54 675 39 786 4 49 39 44 39 475 39 485

Lisätiedot

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Meän Ratekia 2016-2020 10 Aktiivinen ja palveluhenkinen kuntastrategia Strategian päivitys 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 24 1. Visio 2020 28

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet 9.9.2015 Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Esitys Talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa ja kunnissa Julkisen talouden suunnitelma ja hallitusohjelma

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä

Lisätiedot

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli 12.6.2015 Sisältö 1 Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli: Toimiala... 3 Toimiala... 3 Tuloslaskelma ja määrällinen henkilöstön tarve... 3 Toimialan

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (1 8) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (1 8) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita) Kaupunginvaltuusto 9.11.2015 Liite 2 104 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS 9.11.2015 Talousarvion 2016 käsittelyjärjestys 1. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuoro 2. Kaupunginjohtajan talousarvioesittely

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Toholammin kuntastrategia 2016-2020

Toholammin kuntastrategia 2016-2020 Toholammin kuntastrategia 2016-2020 1. LÄHTÖKOHTA Lamppilaisen strategian tavoitteena on varmistaa itsenäisen kunnan elinkelpoisuus. Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, syksy 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Ohjausryhmään lisätään kunnanhallituksen lisäksi kunnanjohtaja ja palvelualuejohtajat.

Ohjausryhmään lisätään kunnanhallituksen lisäksi kunnanjohtaja ja palvelualuejohtajat. 271 04.11.2013 285 19.11.2013 298 03.12.2013 Talouden tasapainottamisohjelman valmistelu KHALL 271 Kunnanvaltuusto hyväksyi 17.6.2013 kokouksessaan tasapainottamisohjelman vuoden 2013 osalta. Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

Kuntatekniikka Tulosalue huolehtii kunnallistekniikan, liikuntapaikkojen ja ulkoilureittien sekä taajaman liikenneja viheralueiden ja kunnosta.

Kuntatekniikka Tulosalue huolehtii kunnallistekniikan, liikuntapaikkojen ja ulkoilureittien sekä taajaman liikenneja viheralueiden ja kunnosta. Toiminta-ajatus Ilomantsin rakennettu ympäristö on hyvin hoidettu ja viihtyisä. Sisäisille asiakkaille annettavilla palveluilla tuetaan kunnan peruspalveluiden tuottamista. Toiminta-ajatus tulosalueittain

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kuntastrategian hyväksyminen (kv) 642/ /2015

Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kuntastrategian hyväksyminen (kv) 642/ /2015 Kunnanhallitus 225 22.06.2015 Kunnanhallitus 243 10.08.2015 Kuntastrategian 2015-2017 hyväksyminen (kv) 642/00.01.03/2015 Kunnanhallitus 22.06.2015 225 Kirkkonummen kunnan voimassaoleva strategia on vuodelta

Lisätiedot

Kuntatalouden realiteetit ja kuntarakenteen mahdollisuudet

Kuntatalouden realiteetit ja kuntarakenteen mahdollisuudet Päijät-Hämeen kuntajakoselvityksen seminaari, Lahti 7.4.2010 Kuntatalouden realiteetit ja kuntarakenteen mahdollisuudet Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Kuntien verotulot, valtionosuudet vs. kulutusmenot

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNTAKONSERNIN TALOUSARVIO JA TOIMINTA- SUUNNITELMA Kunnanjohtajan esityksen pääsisältö

ENONTEKIÖN KUNTAKONSERNIN TALOUSARVIO JA TOIMINTA- SUUNNITELMA Kunnanjohtajan esityksen pääsisältö ENONTEKIÖN KUNTAKONSERNIN TALOUSARVIO JA TOIMINTA- SUUNNITELMA 2017-2019 Kunnanjohtajan esityksen pääsisältö Kunnanjohtaja pyytää kuntalaisia, yhdistyksiä ja yrityksiä kommentoimaan talousarviota ja toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Elinkeino- ja kuntakehityskeskus

Elinkeino- ja kuntakehityskeskus TP TA+muutokset TA TS TS Tuloslaskelma 2015 2016 2017 2018 2019 Toimintatuotot 32 347 41 900 31 900 31 900 31 900 Myyntituotot 6 379 15 900 7 400 7 400 7 400 Maksutuotot 19 611 20 000 20 000 20 000 20

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (5-9) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (5-9) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita) Kaupunginvaltuusto 19.12.2016 Liite 2 155 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS 19.12.2016 Talousarvion 2017 käsittelyjärjestys 1. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuoro 2. Kaupunginjohtajan talousarvioesittely

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot