Tuusulalaiset yhdistykset lapsiperheiden palveluita tuottamassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuusulalaiset yhdistykset lapsiperheiden palveluita tuottamassa"

Transkriptio

1 Tuusulalaiset yhdistykset lapsiperheiden palveluita tuottamassa Johanna Valkama

2 Sisällysluettelo Johdanto Katsaus tutkimusaiheeseen ja tutkimuskohteen esittely Tutkimusongelman kuvaus ja tutkimuskysymysten esittely Tutkimusaineiston ja analyysimenetelmän kuvaus Tutkimustulosten esittely...10 Palvelut lapsiperheille...10 Yhteistyö kunnan kanssa...11 Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa...13 Yhdistystoiminnan kehittäminen Johtopäätökset ja loppupohdinta...16 Liitteet

3 2 Johdanto Monet järjestöt ja etenkin paikallisyhdistykset ovat tärkeitä palvelun tarjoajia. Palveluiden tuottajina ne täydentävät kunnan tarjontaa sekä järjestävät sellaisia palveluita, joiden tarjoaminen ei muutoin olisi liiketaloudellisesti kannattavaa. Järjestöillä on laajalti esimerkiksi erilaisia harrastusmahdollisuuksia niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin vapaaehtoistyöhön perustuen. Koska palveluja tarjoavien yhdistysten kenttä on laaja ja hyvin heterogeeninen, koottua tietoa paikallisjärjestöjen tai -yhdistysten palveluista on saatavilla rajoitetusti. Tämä tutkimus pyrkiikin kartoittamaan yhden kunnan, Tuusulan, alueella toimivien yhdistysten lapsiperheille tarjoamia palveluja. Tässä tutkimuksessa pohditaan, millaisin edellytyksin kolmas sektori tarjoaa tai voisi tarjota palveluita lapsiperheille. Tätä varten yhdistyksiltä on kerätty tietoa yhteistyöstä kunnan sekä muiden järjestöjen kanssa. Yhdistyksiltä tiedusteltiin myös yhdistystoiminnan kehittämisen tarpeita. Tutkimuksesta saatuja tietoja on mahdollista käyttää lapsiperheiden palveluiden kehittämiseen Tuusulassa sekä kunnan yhdistyksille tarjoamien tukimuotojen luomiseen. Tutkimus kuuluu kolmivuotiseen ( ) Oppimisverkostot työn ja perheen tasapainon rakentajina hankkeeseen, jota johtaa Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. Hanke edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa, hyvinvointia ja perheystävällisyyttä työpaikoilla, perheissä ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Se kuuluu EQUAL -ohjelmaan ja rahoittajatahoja ovat Euroopan sosiaalirahasto ja STM. Tutkimus on tehty yhteistyössä Tuusulan kunnan sosiaalitoimen kanssa. Ensimmäisessä luvussa luodaan lyhyt katsaus kolmanteen sektoriin käsitteenä, jonka jälkeen esitellään tutkimuksen tutkimuskysymykset. Luvussa kolme käydään läpi aineiston keruun vaiheita sekä luodaan yleiskuva tutkimuksessa mukana olleisiin yhdistyksiin. Tämän jälkeen esitellään tutkimuksen keskeisimmät tulokset. Lopuksi pohditaan lyhyesti, miten on mahdollista edesauttaa kolmannen sektorin toimijoita palveluiden tuottamisessa lapsiperheille.

4 3 1 Katsaus tutkimusaiheeseen ja tutkimuskohteen esittely Järjestökentän tutkimus on Suomessa ollut viime aikoihin asti vähäistä. Pitkälti se on keskittynyt kolmannen sektorin käsitteen määrittelyyn. Käytännön tutkimuksen kohteena ovat olleet usein suuret sosiaali- ja terveysalan järjestöt, jolloin paikallistason toimijoiden, paikallisyhdistysten, toiminnan tutkiminen on jäänyt vähäisemmäksi. (Jurvansuu 2002, 8.) Huomattavaa on, erilaisten palveluiden tuottaminen on alkanut siirtyä yhä enemmän yksin kuntien tehtäväksi, jolloin esimerkiksi edunvalvonnan painopiste on luonnollisesti siirtynyt paikallistason järjestöille. (Helander 2001, 9.) Tämän tutkimuksen tarkoituksena onkin keskittyä järjestöihin, jotka tarjoavat palveluita paikallistasolla. Kolmannella sektorilla tarkoitetaan julkisen sektorin, markkinoiden ja kotitalouksien väliin aluetta. Suomalaisessa yhteiskunnassa tämä tarkoittaa pääasiassa järjestöjä, säätiöitä ja uusosuustoimintaa. Kolmannen sektorin alla toimii hyvin erilaisia organisaatiota erittäin vakiintuneista ja lähellä julkista sektoria olevista järjestöistä täysin organisoimattomiin ryhmiin, esimerkiksi erilaisiin kerhoihin. Verrattuna eurooppalaiseen järjestökenttään, Suomessa kolmas sektori pitää sisällään verraten paljon vapaaehtoistyötä. Lisäksi suomalaisten järjestöjen oma rahoitusosuus on korkeampi, jolloin ne eivät ole olleet yhtä sidoksissa julkiseen sektoriin. (Helander ja Laaksonen 1999.) Suomalaisessa keskustelussa kolmas sektori käsitteenä on kytkeytynyt julkisen sektorin palveluita täydentävän ja välittävän tehtävän ympärille (ks. esim. Laamanen ym. 2002). Järjestöillä onkin perinteisesti ollut ja on edelleen merkittävä asema erilaisen tuen ja palvelujen tarjoajina. Niillä on mahdollisuus kehittää ja ylläpitää palveluita alueilla, joilla kysyntä on vähäistä tai satunnaista (Särkelä ym. 2005, 9). Järjestöt ovatkin toimineet edelläkävijöitä sellaisten palvelujen kehittämisessä, jotka myöhemmin on otettu julkisten tarjonnan piiriin (esim. koululaisten iltapäivähoito). Tutkimuksen kohteena on Keski-Uudellamaalla sijaitseva Tuusulan kunta, joka alueella toimivia paikallisyhdistyksiä tässä tutkimuksessa tarkastellaan. Lapsiperheitä asukkaan kunnassa on paljon. Järjestöjen toimintaa on Tuusulan alueella aikaisemmin tarkasteltu lähinnä yhdessä muiden Keski-Uudenmaan eli Kuuma-kuntien järjestöjen kanssa. Keskisen Uudenmaan kuntien alueella toimivien järjestöjen tarjoamien palveluiden määrää, laatua ja tule-

5 4 vaisuuden näkymiä on kartoitettu Humanistisen ammattikorkeakoulun laatimassa selvityksessä. Selvityksessä mukana oli 335 järjestöä, joista ensisijaiseksi toiminta-alueekseen Tuusulan mainitsi yli 120 järjestöä (Levamo 2005). Uudenmaan sosiaaliturvayhdistyksen Kuka vaikuttaa -hankkeen alkukartoituksessa on tutkittu Kuuma-kuntien alueella toimivien sosiaali- ja terveysjärjestöjen olemassa olevia osallistumisen ja vaikuttamisen väyliä. Lisäksi on tutkittu järjestöjen yhteistyön mahdollisuuksia muiden järjestöjen ja Kuuma-seutuorganisaation kesken. (Aholainen, 2006.) Aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna tässä tutkimuksessa keskitytään erityisesti Tuusulassa toimiviin järjestöihin. Tarkastelun perusteena ovat järjestöjen lapsiperheille tarjoamat palvelut, sillä Tuusulassa on lapsiperheiden palveluille kysyntää, johon pelkästään kunta ei yksin voi vastata. Tutkimukseen on otettu Kuka vaikuttaa -hankkeeseen verrattuna sosiaali- ja terveysjärjestöjen lisäksi erilaisia harraste- ja urheilujärjestöjä. 2 Tutkimusongelman kuvaus ja tutkimuskysymysten esittely Tutkimuksen lähtökohtana on selvittää, millaisin edellytyksin kolmas sektori tarjoaa tai voisi tarjota palveluita lapsiperheille. Koska kokonaiskuvaa Tuusulassa toimivien järjestöjen toimesta tarjottavista lapsiperheiden palveluista ei ole, tutkimuksessa kartoitetaan, millaisia palveluita järjestöt ylipäätän tarjoavat lapsiperheille. Lisäksi tarkastellaan, millaisia palveluita yhdistyksillä olisi mahdollisuus tarjota tulevaisuudessa. Järjestöjen ja kunnan yhteistyön toimimista järjestöjen näkökulmasta sekä yhteistyötä eri järjestöjen välillä on käsitelty tutkimuksen toisessa osassa. Kerättyä tietoa on mahdollisuus käyttää tulevaisuudessa kunnan ja yhdistysten välisen yhteistyön kehittämiseen sekä järjestöjen välisen yhteistyön tukemiseen. Tutkimuksen kolmantena osa-alueena tarkastellaan, millaista tukea järjestöt toivoisivat toimintansa kehittämiseen. Näiden tietojen perusteella on kunnan mahdollista tarjota uusia tukimuotoja yhdistyksille.

6 5 3 Tutkimusaineiston ja analyysimenetelmän kuvaus Kotipaikakseen Tuusulan kunnan Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysnetti-tietokannan mukaan mainitsee 483 yhdistystä. Rekisteri pitää sisällään myös yhdistyksiä, joilla aktiivista toimintaa ei ole tai se on hyvin vähäistä. Tämän takia tutkimukseen päädyttiinkin valitsemaan yhdistykset Tuusulan kunnan kotisivuillaan ylläpitämästä yhdistysrekisteristä (http://www.tuusula.fi/yhdistysrekisteri/), sillä rekisteriin yhteistietonsa ilmoittaneilla yhdistyksillä katsottiin olevan toimintaa. Yhdistysrekisteri pitää sisällään 287 yhdistyksen yhteystiedot, joista tutkimukseen valittiin 151 Tuusulassa toimivaa yhdistystä. Tutkimukseen mukaan valituilla yhdistyksillä nähtiin olevan jotain tekemistä lapsiperheiden palveluiden kanssa, jolloin tutkimuksen ulkopuolelle jäivät mm. yrittäjäyhdistykset, ammatilliset järjestöt ja eläkeläisjärjestöt. Yhdistyksiä lähestyttiin kyselylomakkeen muodossa, joka postitettiin yhdistysten puheenjohtajille tai näiden tietojen puuttuessa yhdistyksen muulle yhteyshenkilölle. Lomakkeen mukaan liitettiin saate, josta kävi ilmi tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet. (Liite 1.) Kyselylomake rakentui viidestä osasta. Ensimmäisessä osassa pyydettiin yhdistyksen ja vastaajan taustatietoja. Tämän jälkeen tiedusteltiin, mitä palveluita yhdistykset tarjoavat lapsiperheille tällä hetkellä, ja minkälaisia palveluita yhdistykset voisivat tulevaisuudessa mahdollisesti tarjota. Lomakkeeseen kerättiin eri lähteiden perustella lista sellaisista palveluista, joita yhdistykset saattaisivat tarjota. Yhdistysten oli myös mahdollista täydentää listaa muilla tarjoamilla palveluilla. Kyselyn kolmas osa rakentui kysymyksiin yhteistyöstä kunnan kanssa ja neljäs käsitteli yhdistysten yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa. Nämä kaksi osaa pitivät sisällään paljon avoimia kysymyksiä, sillä yhdistysten kokemien hyötyjen ja ongelmien ennakointi oli vaikeaa. Yhdistysten oman äänen ja näkökulman saaminen esille nähtiin tärkeäksi. Lomakkeessa kartoitettiin järjestöyhteistyötä myös verkostojen näkökulmasta kysymyksessä, jossa yhdistyksiä pyydettiin mainitsemaan viisi järjestöä tai yhdistystä, joiden kanssa nämä olivat tehneet yhteistyötä. Kyselylomakkeen viimeinen osa käsitteli yhdistystoiminnan kehittämiseen tarvittavaa tukea. Saate ja kyselylomake lähetettiin 151:lle yhdistykselle. Alkuperäisen suunnitelman mukaan tarkoitus oli soittaa kaikkiin järjestöihin, jotka eivät olleet palauttaneet lomaketta määräpäivään mennessä, ja tehdä puhelinhaastattelu lomakkeen pohjalta vastaajalle sopivana ajankohtana. Soitettaessa järjestöjen edustajille kävi kuitenkin pian ilmi, että suurin osa ei muistanut

7 6 saaneensa lomaketta, eivätkä he täten olleet siihen perehtyneetkään. Päädyttiinkin tekemään uusi postitus niille yhdistyksille, joiden katsottiin olevan tärkeitä lapsiperheille tarjottavien palveluiden tarjoajia. Kirjeeseen liitettiin muistutus sekä sama kyselylomake kuin alkuperäisessä kirjeessä. Tämän lisäksi kaikille yhdistyksille, joiden sähköpostiosoite oli tiedossa, postitettiin muistutus sähköpostitse. Sähköpostiviestiin lisättiin mahdollisuus vastata kyselyyn sähköisellä lomakkeella netissä. Kuvio 1. Tutkimuksen aikataulu. Postikysely lähetetään 151 yhdistykselle Postitse muistutus keskeisimmille yhdistyksille Sähköpostimuistutus yhdistyksille ja mahdollisuus vastata lomakkeella netissä Uusinta sähköpostimuistutus keskeisimmille yhdistyksille Täytettyjä lomakkeita palautui yhteensä 77 kappaletta, joista 57 palautui postitse ja 19 sähköisesti netin kautta (kuvio 2). Yhden yhdistyksen edustajalle suoritettiin puhelinhaastattelu, koska yhdistyksen vastaukset eivät olleet tallentuneet oikein. Yksi yhdistys palautti lomakkeen kahteen kertaa, kahden eri henkilön täyttämänä. Nämä vastaukset on yhdistetty ja niitä on käsitelty yhtenä vastauksena. Kolme yhdistystä ilmoitti, ettei vastaa kyselyyn. Tutkimuksessa käytettäviä vastauksia saapui siis 76 kappaletta. Vastausprosentti nousi täten 50 prosenttiin, jota voi pitää hyvänä tämän tyyppisessä tutkimuksessa. Kuvio 2. Kyselyiden palautuminen Postitse palautui Netin kautta Puhelinhaastattelu Yhteensä Kahteen kertaan vastanneen yhdistyksen vastausten yhdistäminen Vastauksia Lisäksi: Ei tavoitettu Ilmoitti ettei vastaa kyselyyn 57 kappaletta 19 kappaletta 1 kappale 77 kappaletta -1 kappale 76 kappaletta 2 kappaletta 3 kappaletta

8 7 Tutkimukseen mukaan otetut yhdistykset jaettiin toimialan mukaisiin ryhmiin 1. Luokittelussa käytetty toimialajako esimerkkeineen on esitelty liitteessä 2. Kuviossa 3 on kuvattu tutkimukseen osallistuneiden yhdistysten lukumäärän jakautuminen toimialan mukaan. Ensimmäinen palkki osoittaa lähetettyjen kyselyjen määrän, toinen palautuneiden vastausten määrän toimialakohtaisesti. Kuvio 3. Tutkimukseen osallistuneet yhdistykset jaoteltuna toimialan mukaan. Ympäristöjärjestöt 2 1 Urheilu- ja liikuntajärjestöt Nuorisojärjestöt 8 7 Sosiaalialan järjestöt Kulttuurijärjestöt Kunnanosayhdistykset Lähetetyt Palautuneet Koulun/päiväkodin vanhempainyhdistykset Poliittisten yhdistysten nuorisojärjestöt 4 Muut yhdistysten lukumäärä Kyselyyn vastaajina toimivat suurimmaksi osaksi yhdistysten puheenjohtajat (54 henkilöä). Seuraavaksi eniten oli yhdistyksen muita luottamushenkilöitä (11 henkilöä), sihteereitä (7 henkilöä) ja palkattuja toimihenkilöitä (3 henkilöä). Kolmessa järjestössä kyselyyn vastasi yhdistyksen muu edustaja. Heidän nimikkeitään olivat tukitoimen vetäjä, toiminnanjohtaja, ja entinen sihteeri. Kaksi yhdistyksistä ilmoitti useamman kuin yhden vastaajan. Kysyttäessä yhdistyksen ensisijaista toiminta-aluetta (kuvio 4) suurin osa vastasi Tuusulan jonkin kunnanosan (38 yhdistystä). Seuraavaksi eniten oli koko Tuusulan alueella toimivia yhdistyksiä (18 yhdistystä) ja useiden kuntien alueella toimivia (16 yhdistystä). Muita toiminta-alueita olivat HUS-alue, Tuusulajärven alue ja Uusimaa. 1 Kyselylomakkeessa alun perin ollut yhdistysten toimialajaottelu ICNPO-luokitusjärjestelmän mukaan osoittautui huonoksi. Useat vastaajat valitsivat useamman kuin yhden toimialan, enimmillään jopa 6 eri toimialaa. Tämän vuoksi päädyttiinkin jaottelemaan yhdistysten toimialat uudelleen. Uudelleenluokittelussa käytettiin apuna Helanderin 1994 mukaista luokitusta, jota muokattiin tutkimukseen sopivaksi.

9 8 Kuvio 4. Vastanneet yhdistykset jaoteltuina pääasiallisen toiminta-alueen mukaan yhdistysten lukumäärä Tuusulan kunnanosa Koko Tuusulan alue Useiden kuntien alue Muu alue Yhdistykset, jotka ilmoittivat toimivansa jossakin Tuusulan kunnanosassa, jaettiin sijainnin mukaan kolmeen ryhmään Tuusulan kuntakeskusten mukaan: Hyrylässä, Jokelassa ja Kellokoskella toimiviin yhdistyksiin. Pääasiallisena toiminta-alueena Hyrylä oli 20 yhdistyksellä, Jokela 12 yhdistyksellä ja Kellokoski 6 yhdistyksellä. Kuvio 5. Vastanneet yhdistykset luokiteltuina Tuusulan kuntakeskusten mukaan yhdistysten lukumäärä Hyrylä Jokela Kellokoski Suurin osa vastanneista yhdistyksistä kuului jäsen- tai alayhdistyksenä johonkin valtakunnalliseen keskus- tai kattojärjestöön (54 yhdistystä). Hieman alle neljäsosa yhdistyksistä (18 yhdistystä) ei kuulunut jäsen- tai alayhdistyksenä mihinkään järjestöön ja neljästä lomakkeesta

10 9 vastaus puuttui. Yli puolella yhdistyksistä (40 yhdistystä) toiminta suuntautuu pääasiassa vain jäsenille tai jäsenten perheille. Avointa kaikille ilman jäsenyyttä oli 32 yhdistyksen toiminta. Kolmesta lomakkeesta vastaus puuttui. Kyselyyn vastanneiden yhdistysten jakautuminen jäsenmäärän suhteen on esitetty kuviossa 6. Jäsenmäärä puuttui tai oli ilmoitettu vertailukelvottomasti 12 lomakkeessa. Yhdistysten jäsenmäärän keskiarvoksi muodostui 195 jäsentä, mediaaniksi 125. Kuvio 6. Kyselyyn vastanneiden yhdistysten määrän jakautuminen suhteessa jäsenmäärään Yhdistysten jäsenmäärät kappaletta alle yli 1000 jäsenmäärä Aktiivisesti yhdistysten toimintaan osallistui keskimäärin 37 % jäsenistä 2. Puolessa yhdistyksistä aktiiveja oli vähemmän kuin ¼ jäsenistä (30 yhdistystä). Kuudessa yhdistyksessä aktiivisesti toimintaa osallistuivat käytännöllisesti katsoen kaikki. (Kuvio 7.) Aktiivisten jäsenten määrää ei pystytty laskemaan 16 yhdistyksen kohdalla. 2 Hajonta oli hyvin suurta. Vastaukset vaihtelivat välillä %.

11 10 Kuvio 7. Aktiivisesti toimintaan osallistuvien määrä kaikista jäsenistä yhdistysten lukumäärä alle 25% alle 50% alle 75% alle 100% kaikki aktiivit koko jäsenmäärästä 4 Tutkimustulosten esittely Palvelut lapsiperheille Lähes kaikki vastanneet yhdistykset tarjosivat ainakin jonkun palvelun lapsiperheille. Palvelut on tarkemmin esitelty liitteessä 3, jossa tarjottavat palvelut on myös jaoteltu yhdistysten toiminta-alueiden mukaan. Palvelut on ryhmitelty kuuden otsakkeen alle, joita ovat: kerhotoiminta; retket, leirit ja tapahtumat; lastenhoito ja kotipalvelut; neuvonta, ystäväpalvelu ja kriisiapu; vuokraus/kierrätys sekä muut palvelut. Tutkimus hetkellä yhdistykset tarjosivat eniten tapahtumia lapsiperheille (38 yhdistystä), säännöllistä harrastekerhotoimintaa aikuisille (19 yhdistystä) ja muuta kerhotoimintaa kouluikäisille (17 yhdistystä). Yhdistykset tarjosivat myös erilaisia retkiä ja tutustumiskäyntejä lapsille (15 yhdistystä) sekä muuta harrastetoimintaa kuin kerhoja (14 yhdistystä). Esimerkkeinä muusta harrastetoiminnasta vastaajat mainitsivat mm. perhekahvilan, erilaiset kurssit ja liikunnan harrastetoiminnan. Yksikään yhdistyksistä ei tarjonnut luetelluista palveluista kylätalkkaripalvelua eikä muuta kuin rahallista kriisiapua lapsiperheille

12 11 Tutkimuksessa kysyttiin myös, mitä palveluja yhdistykset voisivat mahdollisesti tulevaisuudessa tarjota (liite 4). Mukaan otettiin vain palvelut, joita yhdistys ei ollut maininnut tarjoavansa jo tällä hetkellä. Eniten kiinnostusta oli järjestää säännöllistä harrastekerhotoimintaa lapsille ja aikuisille yhdessä (11 yhdistystä), erilaisia retkiä ja tutustumiskäyntejä lapsiperheille (9 yhdistystä) ja lapsille (7 yhdistystä). Myös leirien järjestämisestä lapsille ja aikuisille yhdessä oltiin kiinnostuneita (7 yhdistystä). Molempien vanhempien käydessä työssä lapsiperheiden arkea helpottaa lapsille suunnatut iltapäiväkerhot. Säännöllistä kerhotoimintaa koululaisille iltapäivällä oli kuudella yhdistyksellä. Viisi yhdistystä ilmaisi olevansa kiinnostuneita mahdollisesti tulevaisuudessa järjestämään kerhoja iltapäivällä. Ongelmaksi muodostuu lähinnä ohjaajien puute, sillä monilla vapaaehtoisilla ei ole mahdollisuutta olla mukana toiminnassa iltapäivällä. Lapsiperheiden edunvalvonta on palvelua, jota osa yhdistyksistä tarjoaa. Lapsiperheiden etuja ilmoitti valvovansa 13 yhdistystä. Edunvalvontaan osallistuttiin seuraamalla kunnan päätöksentekoa, ottamalla tarvittaessa kantaa ja antamalla lausuntoja. Kunnanosayhdistykset pyrkivät lähinnä vaikuttamaan maankäytön suunnitteluun. Yhdistyksistä 50 ei osallistunut varsinaisesti lapsiperheiden edunvalvontaan, mutta muutamat mainitsivat seuraavansa aktiivisesti lapsiin ja nuoriin liittyviä asioita. Vastaus puuttui 13:sta lomakkeesta. Kun yhdistyksiltä tiedusteltiin, mikä estää heitä tarjoamasta palveluita lapsiperheille, useimmat yhdistykset viittasivat resurssipulaan. Tilojen ja ohjaajien tai aktiivien puute nousi tärkeimmäksi. Myös taloudelliset resurssit koettiin riittämättömiksi. Seitsemän yhdistystä ilmoitti, ettei palveluiden tarjoaminen lapsiperheille kuulu heidän toimialaansa. Yhteistyö kunnan kanssa Yhteistyötä kunnan kanssa liittyen lapsiperheiden palveluihin oli tehnyt 24 yhdistystä. Eniten yhteistyötä olivat tehneet urheiluseurat lähinnä liikuntatoimen kanssa. Monet yhdistykset mainitsivat yhteistyökumppanikseen koulun. Lisäksi yhteistyötä oli tehty sosiaali-, nuoriso-, sivistys-, kulttuuri- ja terveystoimen kanssa.

13 12 Yhteistyö oli ennen kaikkea ollut kunnan omistamien tilojen ja välineiden käyttöä tai vuokrausta. Monet yhdistykset olivat osallistuneet erilaisiin tapahtumiin tai tempauksiin, mm. harrastemessut ja elomarkkinat mainittiin. Urheiluseuroista muutamat mainitsivat osallistuneensa kunnan järjestämiin liikuntaleireihin. Monet vanhempainyhdistykset olivat tehneet yhteistyöstä koulujen kanssa ja olleet mukana järjestämässä koulun tapahtumia. Osa yhdistyksistä oli antanut lausuntoja ja erityisesti kunnanosayhdistykset tehneet kunnallisaloitteita sekä olleet neuvottelemassa erilaisissa hankkeissa. Yhteistyön hyötyinä nähtiin se, että oli pystytty tekemään tai saamaan haluttuja asioita, jotka muuten olisivat jääneet toteuttamatta. Yhteisesti tehdessä toiminta oli sujunut paremmin. Apua oli saatu aina, kun sitä oli pyydetty. Yhdistysten näkyvyyttä ja tunnettavuutta oli ollut mahdollisuus lisätä yhteistyössä kunnan kanssa. Yhteistyön hyötyinä nähtiin myös kunnan puolelta myönnetty taloudellinen tuki, avustukset ja yhdistystoimintaan kohdistunut ohjaus. Ongelmia yhteistyössä kunnan kanssa oli koettu ylipäätään vähän. Monet kirjoittivat, etteivät olleet kokeneet minkäänlaisia ongelmia. Suurin ongelma näytti olevan yhdistysten toimitilojen puute, johon kunnalta odotettiin ratkaisua. Kunnan omistamien tilojen käytössä oli ilmennyt muutamalla yhdistyksellä ongelmia. Oikean tahon löytäminen kunnasta ja kunnan päätöksenteon ja monimutkaisten prosessien ymmärtäminen oli tuottanut ongelmia. Avustusten ja rahoituksen epävarmuus huolestutti. Muutamat potilasjärjestöt eivät olleet päässeet vammaisneuvostoon pyynnöistään huolimatta. Lisäksi ongelmana koettiin, ettei kunta tunne tarpeeksi hyvin yhdistysten toimintaa. Yhdistykset toivoivat, että kunnan toimijat kohtelisivat yhdistyksiä tasavertaisemmin ja yhdenmukaisemmin. Yrittämiselle toivottiin enemmän tukea ja esimerkiksi talkooavustuksia toivottiin takaisin. Yhdistykset toivoivat myös vastavuoroisuutta. Koettiin, että jos kunta ratkaisisi tilaongelman, oltaisiin valmiimpia tulemaan mukaan erilaisiin tapahtumien järjestämiseen. Yhdistysten mielestä kunnan tulisi pyrkiä ymmärtämään enemmän yhdistystoiminnan luonnetta ja yhdistysten rajallisuutta toimia. Toisaalta osa yhdistyksistä toivoi erityisesti, että heidän asiantuntijuuttaan käytettäisiin enemmän hyväksi. Muutamat yhdistykset mainitsivat, että kunta voisi käyttää heitä muutoinkin hyväksi esimerkiksi erilaisissa projekteissa.

14 13 Monet yhdistykset olisivat valmiita tekemään yhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa esimerkiksi teemapäivien, tapahtumien ja koulutusten muodossa. Myös erilaisiin kunnan järjestämiin tapahtumiin on kiinnostusta osallistua. Yhdistykset toivoivat jatkossa yhteisiä projekteja ja päällekkäisyyksien karsimista. Kunta nähtiin tulevaisuudessa yhdistysten toiminnan tiedonvälittäjänä. Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa Yksi paikallisyhdistyksen menestystä vahvistavista tekijöistä on yhdistyksen verkottuminen muiden paikallisyhteisöiden kanssa. Tuusulalaisten järjestöjen verkostoja tarkastellessa kävi ilmi, että järjestöt voidaan jakaa karkeasti kahteen osaan. Ensimmäisenä olivat yhdistykset, jotka tekevät yhteistyötä oman alansa tai hyvin lähellä omaa alaansa olevien järjestöjen kanssa (esim. liikuntaseura muiden saman alan liikuntaseurojen kanssa). Yhteistyötä tehtiin tällöin niin Tuusulan kunnan rajojen sisäpuolella kuin yli kuntarajojen. Nämä järjestöt mainitsivat usein tekevänsä yhteistyötä myös oman alansa katto-, keskus- tai liittotason sekä piiritason järjestöjen kanssa. Toisena ryhmänä ovat yhdistykset, jotka toimivat yhteistyössä oman alueensa muiden järjestöjen kanssa. Yhteistyötä luokittavaksi tekijäksi nousi yhdistysten maantieteellinen sijainti ja usein yhteistyötä tehtiin samassa kunnanosassa toimivien järjestöjen kanssa. Yhteistyö oli tällöin saattanut muodostua hyvinkin erityyppisten yhdistysten välille. Järjestöjen tai yhdistysten kanssa yhteistyötä tehneiden kokemukset olivat positiivisia. Monet järjestöt kokivat yhteistyön kautta saaneensa uutta tietoa. Myös voimavarojen tehokkaampi käyttö ja taloudellinen hyöty mainittiin usein. Yhteistyötä käsittelevissä muissa tutkimuksissa onkin käynyt ilmi, että yksittäisen yhdistyksen on mahdollista korvata taloudellisten resurssien ja jäsenistön vähyyttä yhteistyöllä muiden järjestöjen kanssa. Toimintaan on mahdollista saada mukaan sellaisia ihmisiä, jotka muutoin eivät ole valmiita sitoutumaan tietyn järjestön jäsenyyteen. (Ks. esim. Jurvansuu 2002.) Tässä tutkimuksessa esiin tulleet yhteistyön hyödyt on koottu ja luokiteltu kuviossa 8.

15 14 Kuvio 8. Koettuja hyötyjä yhteistyöstä muiden järjestöjen kanssa Tietojen ja taitojen saanti ja vaihtaminen, uudet näkökulmat Voimavarojen tehokkaampi käyttö - tiedon saanti ja jakaminen - erilaisten taitojen oppiminen muilta - asiantuntemuksen jakaminen - uusien ideoiden saanti toimintaan sekä muilta saman alan että muiden alojen toimijoilta - laajemman näkemyksen saavuttaminen yhteistyössä monen tekijän kanssa - resurssien tehokkaampi hyväksikäyttö - vähemmällä työmäärällä pystytään tekemään enemmän yhteistyössä - työmäärän ja ideoinnin jakautuminen useammalle - tiedotusmahdollisuuksien paraneminen - alueellisen näkyvyyden saavuttamien helpompaa Uudet mahdollisuudet - uudet jäsenet tiedotusmahdollisuuksien paranemisen seurauksena - monen järjestön voimavarojen yhdistäminen mahdollistaa suurempien tapahtumien ja erilaisten retkien järjestämisen - toiminnan monipuolistaminen esim. muiden välineitä lainaamalla - mahdollisuus saada useampi ihminen liikkeelle yhdessä toimiessa Taloudellinen hyöty - kustannusten jakaminen - tilojen ja välineiden lainaus/vaihto/vuokraus - yhteistyö erilaisissa koulutuksissa Yhteisöllisyys - kylähengen nostamien - kylän yhteinen tekeminen - kotiseudun tunnetuksi tekeminen - oman alueen viihtyvyyden parantaminen Sosiaaliset tekijät - verkostoituminen - toisten tukeminen tarvittaessa - vertaistuki - kontaktit erilaisten ihmisten välillä (esim. lapset ja vanhukset) - tutustuminen uusiin ihmisiin - yhteistoiminnan hauskuus ja mukavuus Monen yhdistyksen mukaan yhteistyössä ei ollut ilmennyt ongelmia. Esiintyneet ongelmat pystyttiin jakamaan kolmeen osaan. Ensimmäisenä olivat omaan tai oman yhdistyksen toimintaan liittyvät: resurssipula, ajanpuute ja aikatauluongelmat. Toiset liittyivät yhteistyöhön, joka koettiin aikaavieväksi, tai yhteistyön järjestelyihin, jotka koettiin ylipäätään hankaliksi. Yhteistyössä oli ilmennyt jonkin verran väärinkäsityksiä ja ennakkoluuloja. Eräs yhdistys oli kokenut välillä isomman painostusta. Kolmannet liittyivät tiedonvälitykseen. Ongelmia oli koettu tiedonkulussa ja riittävän ajoissa tiedottamisessa sekä oikeiden yhdyshenkilöiden löytämisessä. Myös yhteistyön aloittaminen koettiin hankalaksi, koska muita yhdistyksiä ja näiden yhteyshenkilöitä ei tunnettu entuudestaan. Yhdistyksiltä kysyttäessä, mitä pitäisi tapahtua, jotta yhteistyötä laajennettaisiin muiden järjestöjen kanssa, yhdistyksen omien resurssien kasvattamiseen liittyvät tekijät nousivat keskeisimmiksi. Osa yhdistyksistä katsoi, että yhteistyön laajentamiseksi tulisi löytyä sopivia tavoitteita ja toimintamuotoja. Monet toivoivat, että yhteistyön aloittamista autettaisiin esimerkiksi järjestämällä yhdistysten edustajien tapaamisia tai että yhteistyötä koordinoisi jokin elin esimerkiksi kunta. (Kuvio 9.)

16 15 Kuvio 9. Yhteistyön laajentamisen edellytyksiä järjestöyhteistyössä Yhdistyksen omien resurssien kasvaminen Yhteisiin tavoitteisiin ja toimintamuotoihin liittyvät Yhteistyötä voitaisiin aloittaa jonkin yhteisen foorumin pohjalta Muut laajemmat taloudelliset resurssit suurempi määrä aktiiveja ja/tai tekijöitä mukana toiminnassa enemmän uusia ihmisiä mukaan yhdistyksen toimintaan oman yhdistyksen aktiivisempi ote enemmän aikaa yhdistyksen sisällä lisää talkoohenkeä enemmän aikaa ylipäätään osallistua yhdistystoimintaan yhteisten tavoitteiden ja/tai kiinnostuksen kohteiden löytäminen sopivien yhteisten toimintamuotojen löytäminen taloudellisten hyötyjen löytäminen Kunnan toimintaan liittyvät kunnan järjestämät tiedotustilaisuudet kunnan toiminta koordinaattorina yhteistyön käynnistämisessä vammaisneuvostoon pääsy kunnanosaan oma kunnanosatalo Muut yhteiset tapaamiset eri järjestöjen kesken jokin yhteistyöelin lisäämään yhteistyötä palvelu, jossa esiteltäisiin erilaisia yhteistyön muotoja muilta järjestöiltä aktiivista otetta kutsua mukaan aktiivisempaa keskustelua eri järjestöjen kanssa Yhdistystoiminnan kehittäminen Yhdistysten vastauksista suurin osa käsitteli kolmea osa-aluetta, kun yhdistyksiltä tiedusteltiin millaista tukea yhdistystoiminnan kehittämiseen nämä toivoivat. Kunnalta toivottiin yhdistystoimintaan liittyvien tilojen järjestämistä ja taloudellista tukea. Kolmanneksi teemaksi nousi vapaaehtoisten ja aktiivisten ihmisten saaminen mukaan yhdistystoimintaan. Yhdistysten vastaukset on seuraavassa luokiteltu ja esitelty tiiviisti. Tilaongelmat Joka kolmas yhdistys (25 yhdistystä) mainitsi tarvitsevansa toimintaan soveltuvaa toimitilaa, harrastustilaa tai välinevarastoa. Partiot toivoivat leiripaikkaa, urheilu- ja liikuntajärjestöt urheilumahdollisuuksien parantamista. Lähes kaikki, jotka mainitsivat tilaongelman, toivoivat ratkaisua kunnalta. Kunnan joustavampaa suhtautumista koulujen tilojen käyttöön myös toivottiin. Vapaaehtoiset Moni yhdistys kaipaa lisää vapaaehtoisia. Yhdistyksissä on pula aktiiveista ja ohjaajista. Lapsia ja nuoria olisi tulossa mukaan vaikka kuinka paljon, mutta aikuiset puuttuvat toiminnasta. Toisaalta toivottiin nykyiseltä jäsenistöltä vastuun ja työn jakamista.

17 16 Taloudellinen tuki ja arvostus Taloudellisen tuen lisäksi toivottiin kunnalta tukea yhdistystoiminnan pyörittämiseen ja arvostusta. Kunta yhdistyksiä kokoavana tahona Kunnan toivottiin kokoavan eri järjestöjä yhteen. Yhdistyksissä koettiin, että näin pystyttäisiin tutustumaan muihin yhdistyksiin paremmin ja muodostamaan yhteistyöverkostoja. Lisäksi kaivattiin selkeää yhteyshenkilöä kunnan puolelta, jolta saisi apua kunnan ja yhdistysten välisten asioiden hoitoon. Toivottiin, että kunnalla olisi jokin yhteinen foorumi, jonka kautta pystyttäisiin välittämään tietoa tapahtumista ja näin välttämään esimerkiksi päällekkäiset tapahtumat. Myös vapaaehtoistyön nettisivuja toivottiin. Tiedottaminen Yhdistykset toivoivat, että kunta aktiivisemmin tiedottaisi yhdistysten tarjoamista palveluista. Toisaalta toivottiin, että kunta automaattisesti tiedottaisi yhdistysten piiriin kuuluvista asioista yhdistyksiin päin. Muuta Muutama yhdistys koki, että tarvitsisi apua nettisivujen kehittämisessä. Vastauksista kävi ilmi, että Tuusulassa toimiville yhdistyksille toivottiin keskustelupalstaa ja toimintakalenteria. 5 Johtopäätökset ja loppupohdinta Suosituimpia lapsiperheille tarjottavia palveluita olivat tapahtumien sekä retkien ja tutustumiskäyntien järjestäminen lapsiperheille. Pääosa tarjotuista palveluista oli ryhmiteltävissä otsakkeiden kerhotoiminta tai retket, leirit ja tapahtumat alle. Myös palveluista, joita yhdistykset olivat tulevaisuudessa kiinnostuneita tarjoamaan, oli luokiteltavissa edellä mainittujen otsakkeiden alle. Lomakkeessa ei kysytty vertaistuen ja sosiaalisten verkostojen luomisen mahdollisuutta lapsiperheiden vanhemmille, joka varmasti on yksi tärkeä osa-alue, joka tulee esiin monen yhdistyksen toiminnassa. Mielekkään tekemisen mahdollistaminen on taatusti monen

18 17 yhdistyksen toiminta-ajatuksena. Lisäksi on hyvä muistaa, että yhdistystoiminta sinänsä on kunnalle eduksi, vaikka se ei selkeitä palveluita syntyisikään. Lapsiperheiden palveluiden tarjoamisen lisääminen on yhteydessä yleisesti yhdistysten toiminnan kehittämiseen. Ylipäätään yhdistykset kokivat, että tämän hetkiset resurssit eivät sallineet laajempien palveluiden tarjoamista lapsiperheille. Suurimmiksi ongelmiksi kyselyn perusteella nousivat toimitilakysymykset, aktiivisten jäsenten saaminen mukaan yhdistystoimintaan ja toiminnan rahoitus. Ohjaajien ja aktiivisten jäsenten puutteesta kärsivät monet yhdistykset. Lapsia ja nuoria olisi tulossa toimintaan mukaan lisää, mutta ohjaajista ja aikuisista on pulaa. Osassa vastauksista toivottiin lisää vaihtuvuutta ja uusia ihmisiä mukaan yhdistystoimintaan. Tosin usein kuitenkin kaivatut aikuiset ovat kiireisiä työn ja perheen parissa. Tilannetta kuvaa erään yhdistyksen kommentti: Vanhat ei jaksa ja nuoret on töissä. Yhden yhdistyksen vastauksessa toivottiinkin lasten vanhempien työpaineiden ja -määrän vähenemistä, jolloin vanhemmilla olisi enemmän aikaa osallistua toimintaan. Yhdistysten näkökulmasta yhteistyö kunnan kanssa oli sujunut hyvin. Tulevaisuudessa kunnan rooli nähtiin yhdistysten toiminnasta tiedottajana. Monet olisivat halukkaita tekemään yhteistyötä erilaisten tilaisuuksien muodossa. Tuusulan kunnan ja yhdistysten yhteiset tilaisuudet ja tapahtumat saattaisivat olla mahdollisuus esitellä yhdistysten toimintaa yhdistystoiminnasta kiinnostuneille. Näin mukaan voitaisiin saada kaivattuja uusia aktiiveja. Myös vapaaehtoistyön verkkosivut, jotka ovat jo kunnassa suunnitteilla, auttaisivat tiedonvälityksessä kunnan alueella toimivien järjestöjen tarjoamista vapaaehtoistyön muodoista. Järjestöjen välinen yhteistyö on tutkimuksen perusteella karkeasti jaettavissa kahteen osaan. Toisaalta on yhdistyksiä, jotka tekevät yhteistyötä oman alansa sisällä muiden järjestöjen kanssa. Toinen osa yhdistyksistä on painottunut tekemään alueellista yhteistyötä yhdistysten kanssa, jotka maantieteellisesti sijaitsevat samalla alueella mutta jotka saattavat olla eri toimialan yhdistyksiä. Ylipäätään yhteistyön hyötyinä nähtiin tietojen ja taitojen vaihtaminen, uusien näkökulmien saanti ja voimavarojen tehokkaampi käyttö. Monet kokivat yhteistyön aloittamisen hankalaksi. Kunnalta toivottiinkin aktiivisempaa otetta auttamisessa luomaan yhdistysten välisiä yhteistyöverkostoja. Yhteistyöverkostojen luonti

19 18 voisi vastaajien mukaan tapahtua esimerkiksi yhdistysten edustajien yhteisissä tapahtumissa tai luomalla keskustelupalsta yhdistysten edustajille internetiin. Lähteet: Aholainen, A Kopin kiinniottajat. Kuka vaikuttaa hankkeen alkukartoitus. Kuka vaikuttaa hanke. Uudenmaan sosiaaliturvayhdistys. Saatavissa: Helander, V & Laaksonen, H Suomalainen kolmas sektori. Rakenteellinen erittely ja kansainvälinen vertailu. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto. Helsinki. Helander, V Paikallisyhdistys lähikuvassa. Yhteydet, rakenne ja toiminta. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto. Helsinki. Jurvansuu, S Paikallisyhdistysten menestystekijät. Tutkimus kansalaistoiminnan hyvistä käytännöistä. HUMAK. Sarja A. Tutkimuksia 2. Kansalaistoiminta ja nuorisotyö 1/2002. HUMAK. Kauniainen. Laamanen, E., Ala-Kauhaluoma, M. & Nouko-Juvonen, S Kuntien ja kolmannen sektorin projektiyhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kokemuksia ja kehittämisajatuksia. Kuntaliitto. Helsinki. Levanto, T. (toim.) Järjestöjen palvelutuotanto keskisellä Uudellamaalla. Järjestöt palvelevat keskisellä Uudellamaalla hanke, Humanistinen ammattikorkeakoulu. Saatavissa: Särkelä, R., Vuorinen, M. & Peltosalmi, J Sosiaali- ja terveysjärjestöjen mahdollisuudet palveluiden ja tuen tuottamisessa. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto. Helsinki.

20 Liite 1. Saate ja kyselylomake Hyvä vastaanottaja Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa kolmannen sektorin ja kunnan yhteistyötä palveluiden tuottamisessa lapsiperheille. Tutkimus kuuluu Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaan hankkeeseen Oppimisverkostot työn ja perheen tasapainon rakentajina, jonka toteuttaa Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia ja jonka yhteistyökumppani on Tuusulan kunnan sosiaalitoimi. Kyselyssä tiedustellaan järjestönne lapsiperheille tarjoamia palveluita sekä yhteistyötä muiden järjestöjen ja kunnan kanssa. Tutkimuksesta saatua tietoa käytetään hyväksi lapsiperheiden palveluiden kehittämiseen Tuusulassa. Lisäksi tutkimuksesta saadaan arvokasta tietoa yhdistysten kehittämisen tarpeista, järjestöjen ja kunnan yhteistyöstä ja järjestöjen keskinäisestä yhteistyöstä. Näiden tietojen avulla voidaan jatkossa kehittää kunnan tarjoamia tukimuotoja yhdistyksille. Kysely on lähetetty Tuusulan kunnan yhdistysrekisteriin yhteystietonsa ilmoittaneille järjestöille. Tutkimuksen toteuttaa Johanna Valkama, jolta voi myös kysyä lisätietoja tutkimuksen sisällöstä. Toivomme, että vastaatte kyselyyn ja palautatte lomakkeen mennessä oheisessa palautuskuoressa, jonka postimaksu on jo maksettu. Jollei lomaketta palauteta vastauspäivään mennessä, otamme Teihin puhelimitse yhteyttä, jotta voimme sopia Teille sopivan ajankohdan puhelinhaastatteluun. Toivomme, että järjestönne vastaa kyselyyn, vaikka osa kysymyksistä ei olisikaan järjestönne kohdalla merkityksellisiä. Yhteistyöstä etukäteen kiittäen Johanna Valkama opiskelija Helsingin yliopisto Tuula Hallia Lapsi- ja perheasiain koordinaattori Tuusulan kunta

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6. KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.2016 MITÄ Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Suomen Kylätoiminta ry.

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

YHDISTYSKYSELYN TULOKSET

YHDISTYSKYSELYN TULOKSET YHDISTYSKYSELYN TULOKSET Tiivistelmä 15.8.2014 Projektiharjoittelija Noora Jalonen Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin 34 yhdistykselle ja vastauksia saatiin yhteensä 25. Kyselyn vastausprosentti on noin

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

KOULUJEN JA KYLÄYHDISTYSTEN YHTEISTYÖLLÄ VIREYTTÄ KYLÄT JA KOULUT -HANKE. Lehtori Juha Oksanen 12.5.2015

KOULUJEN JA KYLÄYHDISTYSTEN YHTEISTYÖLLÄ VIREYTTÄ KYLÄT JA KOULUT -HANKE. Lehtori Juha Oksanen 12.5.2015 KOULUJEN JA KYLÄYHDISTYSTEN YHTEISTYÖLLÄ VIREYTTÄ KYLÄT JA KOULUT -HANKE Lehtori Juha Oksanen 12.5.2015 Humak on valtakunnallinen Verkostoammattikorkeakoulu HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU Opiskelijoita

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014. Vastuullinen lahjoittaminen ry

Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014. Vastuullinen lahjoittaminen ry Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014 Vastuullinen lahjoittaminen ry KESKEISET TULOKSET 1(2) 2 23.4.2014 T- 12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi» Varainhankinta kuuluu useimmin (73 %) osana

Lisätiedot

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton Liikunnan vapaaehtoistoimijoiden (yhdistysten liikuntavastaavat/kerhon liikuttajat) arvio liikuntatoiminnasta

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014 Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014, Uutisia maailmalta sekä Kirjaston ja tietopalvelun uutisia L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O C E N T R A L F Ö R B U N D E T F Ö R B A R N

Lisätiedot

JÄRJESTÖTIEDON LÄHTEITÄ -

JÄRJESTÖTIEDON LÄHTEITÄ - JÄRJESTÖTIEDON LÄHTEITÄ - Järjestöbarometri ja sen keskeiset tilasto- ja rekisteriaineistot Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Mikkeli 14.-15.2.2013 Juha Peltosalmi Esityksen sisältö Järjestöbarometri

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Raportti Heidi Oinonen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry osallisuushanke Salli Toukokuu 2013 Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekyselyn

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Helvi Sipilä seminaari 24.4.2013

Helvi Sipilä seminaari 24.4.2013 Helvi Sipilä seminaari 24.4.2013 n näkökulma Maahanmuuttajien järjestötoimintaan Matti Forsberg järjestökonsultti n toiminnot Avoimia koulutuksia yhdistystoiminnasta Henkilökohtaista neuvontaa puhelimitse

Lisätiedot

Kaikille Hämeenlinnan seutukunnan yhdistyksille suunnattu kokoontumistilojen käyttö- ja tarvekysely

Kaikille Hämeenlinnan seutukunnan yhdistyksille suunnattu kokoontumistilojen käyttö- ja tarvekysely Kaikille Hämeenlinnan seutukunnan yhdistyksille suunnattu kokoontumistilojen käyttö- ja tarvekysely Hattula, Hämeenlinna (sekä kantakaupunki että liitoskunnat), Janakkala Toteutus: Linnaseutu ry / Pitäjärinki-hanke

Lisätiedot

KYSELYILLÄ KUMPPANUUTTA

KYSELYILLÄ KUMPPANUUTTA KYSELYILLÄ KUMPPANUUTTA Yhteispelillä kohti hyvinvointia Päijät-Hämeessä alueellista yhteistoimintaa ja hyvinvointia kehitettiin kyselyistä saatujen vastausten avulla. Saate Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistyksen

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Sisältö Johdanto... 2 1. Kylän sijainti... 2 2. Vastaajien tiedot... 3 3. Kylän nykytila... 5 4. Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset... 9 5. Palvelutarpeet... 13 6.

Lisätiedot

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO. Nuorisopalvelut 1 (8) Loma-ajan toiminnan asiakaspalauteraportti 2012 Tässä raportissa selvitetään kesän 2012 loma-ajan toiminnasta kerättyjen asiakaspalautteiden keskeiset tulokset. Loma-ajan toimintojen

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA SISÄLLYSLUETTELO Taustaa... 3 Koulutustoiminnan avustamisen periaatteet... 3 Tunnusmerkkejä koulutustoiminnasta, jota ei rahoiteta RAY-avustuksella... 4

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Yhdistyksen jäsenkysely 2013

Yhdistyksen jäsenkysely 2013 Yhdistyksen jäsenkysely 13 Yhdistys järjesti jäsenkyselyn loka marraskuussa 13. Kysely toteutettiin Googlella ja linkki välitettiin Uutiskirjeen kautta. Kysely toteutettiin myös ruotsinkielisenä. Ensimmäisen

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Järjestöbarometri 2013

Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri Julkaistu vuosittain vuodesta 2006, Järjestöbarometri 2013 järjestyksessään kahdeksas Barometri kertoo vuosittain ajankohtaiset tiedot sosiaalija terveysjärjestöjen

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMEN AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JA MYÖNTÄMISMENETTELY

LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMEN AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JA MYÖNTÄMISMENETTELY VIRTAIN KAUPUNKI Liikunta- ja nuorisotoimi 15.02.2012 LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMEN AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JA MYÖNTÄMISMENETTELY Virtain kaupungin liikunta- ja nuorisotoimi myöntää vuosittain liikuntatoimintaan

Lisätiedot

Kuntalaiskysely 2008 ja 2011. Osallistumista ja vaikuttamista koskevat kysymykset 2008 & 2011. 2008 ARTTU kunnat (N=65) 2011 ARTTU kunnat (N=40)

Kuntalaiskysely 2008 ja 2011. Osallistumista ja vaikuttamista koskevat kysymykset 2008 & 2011. 2008 ARTTU kunnat (N=65) 2011 ARTTU kunnat (N=40) Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Osallistumista ja vaikuttamista koskevat kysymykset 0 & Sipoo Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta Sipoo 0 ARTTU kunnat (N=6) Otos, lkm Vastanneet,

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Kuntakohtainen tieto järjestöjen varhaisen tuen palveluista vuonna 2009: Turku, Raisio, Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Salo

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan!

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! Arvoisa vastaaja Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! 1) Tämä on vapaaehtoistoiminnan paikalliseen infrastruktuuriin liittyvä kartoitus, joka toteutetaan joulutammikuun

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä!

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä! Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry Ilo toimia yhdessä! 10.11.2014 Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Voittoa tavoittelematon ammatillinen yhdistys ja kollegaverkosto. Yhdistyksemme tarkoituksena

Lisätiedot

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT SYKSY 211 Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS VTK Anna Laiho Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...4 2. SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNNISSA....5 2.1 Tehdyt säästötoimet.5

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (6) Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet... 2 Toiminnalliset avaintavoitteet... 2 Ryhmätoiminta... 2 Nuorten kurssit ja koulutukset...

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Järjestöt kunnissa ja vanhemmat järjestöissä

Järjestöt kunnissa ja vanhemmat järjestöissä Järjestöt kunnissa ja vanhemmat järjestöissä Tarkastelu järjestöissä tapahtuvasta osallisuudesta LNPO-osallisuushankkeessa Oulun seudun kuntien alueella toteutetun kyselyn raportointi keväällä 2013. 1.

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus

Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015 Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen aineiston on kerännyt Taloustutkimus

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Järjestö palveluiden tarjoajana

Järjestö palveluiden tarjoajana Järjestö palveluiden tarjoajana Hotelli Arthur 3.11. 2011 - Järjestöhautomo 11.11.2011 Maahanmuuttajien järjestäytyminen Suomessa arviolta 700-900 maahanmuuttajayhdistystä Yhdistykset ovat melko nuoria

Lisätiedot

Järjestökysely2015 Survey. Järjestökysely 2015

Järjestökysely2015 Survey. Järjestökysely 2015 1 / 10 15.9.2015 14:07 Järjestökysely2015 Järjestökysely 2015 Ensi vuonna aletaan työstää Karjalaisen Nuorisoliiton strategiaa vuosille 2017-2021. Siihen liittyen keräämme tietoja jäseniltämme tämän kyselyn

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

AVUSTAJAKESKUKSEN TOIMINNAN ARVIOINTI Kysely yhteistyökumppaneille

AVUSTAJAKESKUKSEN TOIMINNAN ARVIOINTI Kysely yhteistyökumppaneille AVUSTAJAKESKUKSEN TOIMINNAN ARVIOINTI Kysely yhteistyökumppaneille ALUKSI Vuoden 2009 maaliskuussa toteutettiin Avustajakeskuksen yhteistyökumppaneille suunnattu kysely, jonka tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ja kansalaisten osallisuus

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ja kansalaisten osallisuus Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ja kansalaisten osallisuus Terveempi Itä-Suomi (TERVIS)-hankkeen aloitusseminaari 17.5.2013 osallisuushanke Salli Esityksen sisältö Sosiaali- ja terveysalan järjestöt Järjestöbarometrin

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä ja aikuisen naisen voimapaikkana

Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä ja aikuisen naisen voimapaikkana Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä ja aikuisen naisen voimapaikkana Maritta Pohlsin (Suomalainen Naisliitto) ja Paula Syväniemen (Kalevalaisten Naisten Liitto) vetämässä teematyöpajassa Kulttuuri hyvinvoinnin

Lisätiedot

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE Hyvä vastaanottaja, Metsähallitus Laatumaa suunnittelee Hyrynsalmella

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Haukivuori, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Suomenniemi

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan. Doinita Negruti. kurssi

Vapaaehtoistoiminnan. Doinita Negruti. kurssi Vapaaehtoistoiminnan Doinita Negruti kurssi Kurssin sisältö Osa 1: Vapaaehtoistoiminta Suomessa (6 h) Yhteiskunnan sektorit Kansalaistoiminnan historiaa Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus, periaatteet, oikeudet

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Tuusulan järjestöfoorumi 16.02.2011 Hanna Falck & Mika Väisänen Taustaa Perustettu 23.04.2007 Järvenpäässä Kolme järjestöä perustamassa Kotipaikka Järvenpää ja toimialue

Lisätiedot

Kunnallis K t unnallis en t palvelujen palv ta t rjon a t rjon a t tulevaisuudessa Kys Ky e s l e y l markkinakadulla markkinak 2013

Kunnallis K t unnallis en t palvelujen palv ta t rjon a t rjon a t tulevaisuudessa Kys Ky e s l e y l markkinakadulla markkinak 2013 Kunnallisten palvelujen tarjonta tulevaisuudessa Kysely markkinakadulla 20 Kysely tehtiin Kajaanin markkinakadulla. 6.7.20 Kyselylomakkeita oli jaossa eri puolueiden markkinapaikoilla Kysely oli osittain

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Yhdistystoiminnan rahoitus Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry - toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

Nuori? Lhbtiq*? Innokas?

Nuori? Lhbtiq*? Innokas? Nuori? Lhbtiq*? Innokas? *) Lhbtiq lesbo, homo, biseksuaali, transihminen, intersukupuolinen tai queer Lähde mukaan tekemään Suomesta yhdenvertaisempi maa! Viime syksynä suomalaisille lhbtiq-nuorille vakuutettiin,

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Joutseno 1.11.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

VERKOSTOANALYYSI raportti

VERKOSTOANALYYSI raportti Verkostosta Voimaa -projekti VERKOSTOANALYYSI raportti Net Effect Oy 1 Sisällys Yleisiä havaintoja Kysymyksenasettelu Koko verkosto, kaikki yksittäiset toimijat, kaikki suhteet (myös yksisuuntaiset) Aineiston

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa vapaaehtoistoiminnasta ja Kumppanuuskeskuksesta

Kyselyllä tietoa vapaaehtoistoiminnasta ja Kumppanuuskeskuksesta Kyselyllä tietoa vapaaehtoistoiminnasta ja Kumppanuuskeskuksesta Nettikysely päijäthämäläisille SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 28. joulukuuta 2011 Kyselyllä tietoa vapaaehtoistoiminnasta ja Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Kepan jäsenanomuslomake

Kepan jäsenanomuslomake Kepan jäsenanomuslomake Haemme varsinaiseksi jäseneksi kannatusjäseneksi Yhteystiedot: (*-merkityt tiedot tulevat näkyviin Kepan verkkosivuille) 1. Järjestönne virallinen nimi*: 2. Lyhennelmä nimestä*:

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014. Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry

Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014. Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014 Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry Hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja taloudellisen hyödyn lisäksi vapaaehtoistoiminnalla

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

Selvitys avustusten käytöstä vuodelta 2015

Selvitys avustusten käytöstä vuodelta 2015 Selvitys avustusten käytöstä vuodelta 2015 Pyydämme arvioimaan yhdistyksenne perustoiminta-avustuksen, sen lisäosan ja mahdollisen kehittämisavustuksen käyttöä, tuloksellisuutta ja vaikutuksia vuodelta

Lisätiedot

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri?

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri? ALUSTAVA LEIRIKYSELY Täytetty kysely palautetaan sähköpostitse osoitteeseen leirit@kvtfinland.org. KVT:n johtokunta käsittelee kyselyn ja tekee päätöksen leirin hyväksymisestä seuraavassa kokouksessaan.

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Mielipidetutkimus liikennejärjestelysuunnitelmasta

Mielipidetutkimus liikennejärjestelysuunnitelmasta Mielipidetutkimus liikennejärjestelysuunnitelmasta Tanja Vaski, Anne Virtanen, Sanni Pitkänen 5/11/2012 Laurea P2P Projektimuotoista työskentelyä yritysten toimeksiannoista Vaatii itsenäistä ja omatoimista

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot