Tuusulalaiset yhdistykset lapsiperheiden palveluita tuottamassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuusulalaiset yhdistykset lapsiperheiden palveluita tuottamassa"

Transkriptio

1 Tuusulalaiset yhdistykset lapsiperheiden palveluita tuottamassa Johanna Valkama

2 Sisällysluettelo Johdanto Katsaus tutkimusaiheeseen ja tutkimuskohteen esittely Tutkimusongelman kuvaus ja tutkimuskysymysten esittely Tutkimusaineiston ja analyysimenetelmän kuvaus Tutkimustulosten esittely...10 Palvelut lapsiperheille...10 Yhteistyö kunnan kanssa...11 Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa...13 Yhdistystoiminnan kehittäminen Johtopäätökset ja loppupohdinta...16 Liitteet

3 2 Johdanto Monet järjestöt ja etenkin paikallisyhdistykset ovat tärkeitä palvelun tarjoajia. Palveluiden tuottajina ne täydentävät kunnan tarjontaa sekä järjestävät sellaisia palveluita, joiden tarjoaminen ei muutoin olisi liiketaloudellisesti kannattavaa. Järjestöillä on laajalti esimerkiksi erilaisia harrastusmahdollisuuksia niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin vapaaehtoistyöhön perustuen. Koska palveluja tarjoavien yhdistysten kenttä on laaja ja hyvin heterogeeninen, koottua tietoa paikallisjärjestöjen tai -yhdistysten palveluista on saatavilla rajoitetusti. Tämä tutkimus pyrkiikin kartoittamaan yhden kunnan, Tuusulan, alueella toimivien yhdistysten lapsiperheille tarjoamia palveluja. Tässä tutkimuksessa pohditaan, millaisin edellytyksin kolmas sektori tarjoaa tai voisi tarjota palveluita lapsiperheille. Tätä varten yhdistyksiltä on kerätty tietoa yhteistyöstä kunnan sekä muiden järjestöjen kanssa. Yhdistyksiltä tiedusteltiin myös yhdistystoiminnan kehittämisen tarpeita. Tutkimuksesta saatuja tietoja on mahdollista käyttää lapsiperheiden palveluiden kehittämiseen Tuusulassa sekä kunnan yhdistyksille tarjoamien tukimuotojen luomiseen. Tutkimus kuuluu kolmivuotiseen ( ) Oppimisverkostot työn ja perheen tasapainon rakentajina hankkeeseen, jota johtaa Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. Hanke edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa, hyvinvointia ja perheystävällisyyttä työpaikoilla, perheissä ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Se kuuluu EQUAL -ohjelmaan ja rahoittajatahoja ovat Euroopan sosiaalirahasto ja STM. Tutkimus on tehty yhteistyössä Tuusulan kunnan sosiaalitoimen kanssa. Ensimmäisessä luvussa luodaan lyhyt katsaus kolmanteen sektoriin käsitteenä, jonka jälkeen esitellään tutkimuksen tutkimuskysymykset. Luvussa kolme käydään läpi aineiston keruun vaiheita sekä luodaan yleiskuva tutkimuksessa mukana olleisiin yhdistyksiin. Tämän jälkeen esitellään tutkimuksen keskeisimmät tulokset. Lopuksi pohditaan lyhyesti, miten on mahdollista edesauttaa kolmannen sektorin toimijoita palveluiden tuottamisessa lapsiperheille.

4 3 1 Katsaus tutkimusaiheeseen ja tutkimuskohteen esittely Järjestökentän tutkimus on Suomessa ollut viime aikoihin asti vähäistä. Pitkälti se on keskittynyt kolmannen sektorin käsitteen määrittelyyn. Käytännön tutkimuksen kohteena ovat olleet usein suuret sosiaali- ja terveysalan järjestöt, jolloin paikallistason toimijoiden, paikallisyhdistysten, toiminnan tutkiminen on jäänyt vähäisemmäksi. (Jurvansuu 2002, 8.) Huomattavaa on, erilaisten palveluiden tuottaminen on alkanut siirtyä yhä enemmän yksin kuntien tehtäväksi, jolloin esimerkiksi edunvalvonnan painopiste on luonnollisesti siirtynyt paikallistason järjestöille. (Helander 2001, 9.) Tämän tutkimuksen tarkoituksena onkin keskittyä järjestöihin, jotka tarjoavat palveluita paikallistasolla. Kolmannella sektorilla tarkoitetaan julkisen sektorin, markkinoiden ja kotitalouksien väliin aluetta. Suomalaisessa yhteiskunnassa tämä tarkoittaa pääasiassa järjestöjä, säätiöitä ja uusosuustoimintaa. Kolmannen sektorin alla toimii hyvin erilaisia organisaatiota erittäin vakiintuneista ja lähellä julkista sektoria olevista järjestöistä täysin organisoimattomiin ryhmiin, esimerkiksi erilaisiin kerhoihin. Verrattuna eurooppalaiseen järjestökenttään, Suomessa kolmas sektori pitää sisällään verraten paljon vapaaehtoistyötä. Lisäksi suomalaisten järjestöjen oma rahoitusosuus on korkeampi, jolloin ne eivät ole olleet yhtä sidoksissa julkiseen sektoriin. (Helander ja Laaksonen 1999.) Suomalaisessa keskustelussa kolmas sektori käsitteenä on kytkeytynyt julkisen sektorin palveluita täydentävän ja välittävän tehtävän ympärille (ks. esim. Laamanen ym. 2002). Järjestöillä onkin perinteisesti ollut ja on edelleen merkittävä asema erilaisen tuen ja palvelujen tarjoajina. Niillä on mahdollisuus kehittää ja ylläpitää palveluita alueilla, joilla kysyntä on vähäistä tai satunnaista (Särkelä ym. 2005, 9). Järjestöt ovatkin toimineet edelläkävijöitä sellaisten palvelujen kehittämisessä, jotka myöhemmin on otettu julkisten tarjonnan piiriin (esim. koululaisten iltapäivähoito). Tutkimuksen kohteena on Keski-Uudellamaalla sijaitseva Tuusulan kunta, joka alueella toimivia paikallisyhdistyksiä tässä tutkimuksessa tarkastellaan. Lapsiperheitä asukkaan kunnassa on paljon. Järjestöjen toimintaa on Tuusulan alueella aikaisemmin tarkasteltu lähinnä yhdessä muiden Keski-Uudenmaan eli Kuuma-kuntien järjestöjen kanssa. Keskisen Uudenmaan kuntien alueella toimivien järjestöjen tarjoamien palveluiden määrää, laatua ja tule-

5 4 vaisuuden näkymiä on kartoitettu Humanistisen ammattikorkeakoulun laatimassa selvityksessä. Selvityksessä mukana oli 335 järjestöä, joista ensisijaiseksi toiminta-alueekseen Tuusulan mainitsi yli 120 järjestöä (Levamo 2005). Uudenmaan sosiaaliturvayhdistyksen Kuka vaikuttaa -hankkeen alkukartoituksessa on tutkittu Kuuma-kuntien alueella toimivien sosiaali- ja terveysjärjestöjen olemassa olevia osallistumisen ja vaikuttamisen väyliä. Lisäksi on tutkittu järjestöjen yhteistyön mahdollisuuksia muiden järjestöjen ja Kuuma-seutuorganisaation kesken. (Aholainen, 2006.) Aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna tässä tutkimuksessa keskitytään erityisesti Tuusulassa toimiviin järjestöihin. Tarkastelun perusteena ovat järjestöjen lapsiperheille tarjoamat palvelut, sillä Tuusulassa on lapsiperheiden palveluille kysyntää, johon pelkästään kunta ei yksin voi vastata. Tutkimukseen on otettu Kuka vaikuttaa -hankkeeseen verrattuna sosiaali- ja terveysjärjestöjen lisäksi erilaisia harraste- ja urheilujärjestöjä. 2 Tutkimusongelman kuvaus ja tutkimuskysymysten esittely Tutkimuksen lähtökohtana on selvittää, millaisin edellytyksin kolmas sektori tarjoaa tai voisi tarjota palveluita lapsiperheille. Koska kokonaiskuvaa Tuusulassa toimivien järjestöjen toimesta tarjottavista lapsiperheiden palveluista ei ole, tutkimuksessa kartoitetaan, millaisia palveluita järjestöt ylipäätän tarjoavat lapsiperheille. Lisäksi tarkastellaan, millaisia palveluita yhdistyksillä olisi mahdollisuus tarjota tulevaisuudessa. Järjestöjen ja kunnan yhteistyön toimimista järjestöjen näkökulmasta sekä yhteistyötä eri järjestöjen välillä on käsitelty tutkimuksen toisessa osassa. Kerättyä tietoa on mahdollisuus käyttää tulevaisuudessa kunnan ja yhdistysten välisen yhteistyön kehittämiseen sekä järjestöjen välisen yhteistyön tukemiseen. Tutkimuksen kolmantena osa-alueena tarkastellaan, millaista tukea järjestöt toivoisivat toimintansa kehittämiseen. Näiden tietojen perusteella on kunnan mahdollista tarjota uusia tukimuotoja yhdistyksille.

6 5 3 Tutkimusaineiston ja analyysimenetelmän kuvaus Kotipaikakseen Tuusulan kunnan Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysnetti-tietokannan mukaan mainitsee 483 yhdistystä. Rekisteri pitää sisällään myös yhdistyksiä, joilla aktiivista toimintaa ei ole tai se on hyvin vähäistä. Tämän takia tutkimukseen päädyttiinkin valitsemaan yhdistykset Tuusulan kunnan kotisivuillaan ylläpitämästä yhdistysrekisteristä (http://www.tuusula.fi/yhdistysrekisteri/), sillä rekisteriin yhteistietonsa ilmoittaneilla yhdistyksillä katsottiin olevan toimintaa. Yhdistysrekisteri pitää sisällään 287 yhdistyksen yhteystiedot, joista tutkimukseen valittiin 151 Tuusulassa toimivaa yhdistystä. Tutkimukseen mukaan valituilla yhdistyksillä nähtiin olevan jotain tekemistä lapsiperheiden palveluiden kanssa, jolloin tutkimuksen ulkopuolelle jäivät mm. yrittäjäyhdistykset, ammatilliset järjestöt ja eläkeläisjärjestöt. Yhdistyksiä lähestyttiin kyselylomakkeen muodossa, joka postitettiin yhdistysten puheenjohtajille tai näiden tietojen puuttuessa yhdistyksen muulle yhteyshenkilölle. Lomakkeen mukaan liitettiin saate, josta kävi ilmi tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet. (Liite 1.) Kyselylomake rakentui viidestä osasta. Ensimmäisessä osassa pyydettiin yhdistyksen ja vastaajan taustatietoja. Tämän jälkeen tiedusteltiin, mitä palveluita yhdistykset tarjoavat lapsiperheille tällä hetkellä, ja minkälaisia palveluita yhdistykset voisivat tulevaisuudessa mahdollisesti tarjota. Lomakkeeseen kerättiin eri lähteiden perustella lista sellaisista palveluista, joita yhdistykset saattaisivat tarjota. Yhdistysten oli myös mahdollista täydentää listaa muilla tarjoamilla palveluilla. Kyselyn kolmas osa rakentui kysymyksiin yhteistyöstä kunnan kanssa ja neljäs käsitteli yhdistysten yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa. Nämä kaksi osaa pitivät sisällään paljon avoimia kysymyksiä, sillä yhdistysten kokemien hyötyjen ja ongelmien ennakointi oli vaikeaa. Yhdistysten oman äänen ja näkökulman saaminen esille nähtiin tärkeäksi. Lomakkeessa kartoitettiin järjestöyhteistyötä myös verkostojen näkökulmasta kysymyksessä, jossa yhdistyksiä pyydettiin mainitsemaan viisi järjestöä tai yhdistystä, joiden kanssa nämä olivat tehneet yhteistyötä. Kyselylomakkeen viimeinen osa käsitteli yhdistystoiminnan kehittämiseen tarvittavaa tukea. Saate ja kyselylomake lähetettiin 151:lle yhdistykselle. Alkuperäisen suunnitelman mukaan tarkoitus oli soittaa kaikkiin järjestöihin, jotka eivät olleet palauttaneet lomaketta määräpäivään mennessä, ja tehdä puhelinhaastattelu lomakkeen pohjalta vastaajalle sopivana ajankohtana. Soitettaessa järjestöjen edustajille kävi kuitenkin pian ilmi, että suurin osa ei muistanut

7 6 saaneensa lomaketta, eivätkä he täten olleet siihen perehtyneetkään. Päädyttiinkin tekemään uusi postitus niille yhdistyksille, joiden katsottiin olevan tärkeitä lapsiperheille tarjottavien palveluiden tarjoajia. Kirjeeseen liitettiin muistutus sekä sama kyselylomake kuin alkuperäisessä kirjeessä. Tämän lisäksi kaikille yhdistyksille, joiden sähköpostiosoite oli tiedossa, postitettiin muistutus sähköpostitse. Sähköpostiviestiin lisättiin mahdollisuus vastata kyselyyn sähköisellä lomakkeella netissä. Kuvio 1. Tutkimuksen aikataulu. Postikysely lähetetään 151 yhdistykselle Postitse muistutus keskeisimmille yhdistyksille Sähköpostimuistutus yhdistyksille ja mahdollisuus vastata lomakkeella netissä Uusinta sähköpostimuistutus keskeisimmille yhdistyksille Täytettyjä lomakkeita palautui yhteensä 77 kappaletta, joista 57 palautui postitse ja 19 sähköisesti netin kautta (kuvio 2). Yhden yhdistyksen edustajalle suoritettiin puhelinhaastattelu, koska yhdistyksen vastaukset eivät olleet tallentuneet oikein. Yksi yhdistys palautti lomakkeen kahteen kertaa, kahden eri henkilön täyttämänä. Nämä vastaukset on yhdistetty ja niitä on käsitelty yhtenä vastauksena. Kolme yhdistystä ilmoitti, ettei vastaa kyselyyn. Tutkimuksessa käytettäviä vastauksia saapui siis 76 kappaletta. Vastausprosentti nousi täten 50 prosenttiin, jota voi pitää hyvänä tämän tyyppisessä tutkimuksessa. Kuvio 2. Kyselyiden palautuminen Postitse palautui Netin kautta Puhelinhaastattelu Yhteensä Kahteen kertaan vastanneen yhdistyksen vastausten yhdistäminen Vastauksia Lisäksi: Ei tavoitettu Ilmoitti ettei vastaa kyselyyn 57 kappaletta 19 kappaletta 1 kappale 77 kappaletta -1 kappale 76 kappaletta 2 kappaletta 3 kappaletta

8 7 Tutkimukseen mukaan otetut yhdistykset jaettiin toimialan mukaisiin ryhmiin 1. Luokittelussa käytetty toimialajako esimerkkeineen on esitelty liitteessä 2. Kuviossa 3 on kuvattu tutkimukseen osallistuneiden yhdistysten lukumäärän jakautuminen toimialan mukaan. Ensimmäinen palkki osoittaa lähetettyjen kyselyjen määrän, toinen palautuneiden vastausten määrän toimialakohtaisesti. Kuvio 3. Tutkimukseen osallistuneet yhdistykset jaoteltuna toimialan mukaan. Ympäristöjärjestöt 2 1 Urheilu- ja liikuntajärjestöt Nuorisojärjestöt 8 7 Sosiaalialan järjestöt Kulttuurijärjestöt Kunnanosayhdistykset Lähetetyt Palautuneet Koulun/päiväkodin vanhempainyhdistykset Poliittisten yhdistysten nuorisojärjestöt 4 Muut yhdistysten lukumäärä Kyselyyn vastaajina toimivat suurimmaksi osaksi yhdistysten puheenjohtajat (54 henkilöä). Seuraavaksi eniten oli yhdistyksen muita luottamushenkilöitä (11 henkilöä), sihteereitä (7 henkilöä) ja palkattuja toimihenkilöitä (3 henkilöä). Kolmessa järjestössä kyselyyn vastasi yhdistyksen muu edustaja. Heidän nimikkeitään olivat tukitoimen vetäjä, toiminnanjohtaja, ja entinen sihteeri. Kaksi yhdistyksistä ilmoitti useamman kuin yhden vastaajan. Kysyttäessä yhdistyksen ensisijaista toiminta-aluetta (kuvio 4) suurin osa vastasi Tuusulan jonkin kunnanosan (38 yhdistystä). Seuraavaksi eniten oli koko Tuusulan alueella toimivia yhdistyksiä (18 yhdistystä) ja useiden kuntien alueella toimivia (16 yhdistystä). Muita toiminta-alueita olivat HUS-alue, Tuusulajärven alue ja Uusimaa. 1 Kyselylomakkeessa alun perin ollut yhdistysten toimialajaottelu ICNPO-luokitusjärjestelmän mukaan osoittautui huonoksi. Useat vastaajat valitsivat useamman kuin yhden toimialan, enimmillään jopa 6 eri toimialaa. Tämän vuoksi päädyttiinkin jaottelemaan yhdistysten toimialat uudelleen. Uudelleenluokittelussa käytettiin apuna Helanderin 1994 mukaista luokitusta, jota muokattiin tutkimukseen sopivaksi.

9 8 Kuvio 4. Vastanneet yhdistykset jaoteltuina pääasiallisen toiminta-alueen mukaan yhdistysten lukumäärä Tuusulan kunnanosa Koko Tuusulan alue Useiden kuntien alue Muu alue Yhdistykset, jotka ilmoittivat toimivansa jossakin Tuusulan kunnanosassa, jaettiin sijainnin mukaan kolmeen ryhmään Tuusulan kuntakeskusten mukaan: Hyrylässä, Jokelassa ja Kellokoskella toimiviin yhdistyksiin. Pääasiallisena toiminta-alueena Hyrylä oli 20 yhdistyksellä, Jokela 12 yhdistyksellä ja Kellokoski 6 yhdistyksellä. Kuvio 5. Vastanneet yhdistykset luokiteltuina Tuusulan kuntakeskusten mukaan yhdistysten lukumäärä Hyrylä Jokela Kellokoski Suurin osa vastanneista yhdistyksistä kuului jäsen- tai alayhdistyksenä johonkin valtakunnalliseen keskus- tai kattojärjestöön (54 yhdistystä). Hieman alle neljäsosa yhdistyksistä (18 yhdistystä) ei kuulunut jäsen- tai alayhdistyksenä mihinkään järjestöön ja neljästä lomakkeesta

10 9 vastaus puuttui. Yli puolella yhdistyksistä (40 yhdistystä) toiminta suuntautuu pääasiassa vain jäsenille tai jäsenten perheille. Avointa kaikille ilman jäsenyyttä oli 32 yhdistyksen toiminta. Kolmesta lomakkeesta vastaus puuttui. Kyselyyn vastanneiden yhdistysten jakautuminen jäsenmäärän suhteen on esitetty kuviossa 6. Jäsenmäärä puuttui tai oli ilmoitettu vertailukelvottomasti 12 lomakkeessa. Yhdistysten jäsenmäärän keskiarvoksi muodostui 195 jäsentä, mediaaniksi 125. Kuvio 6. Kyselyyn vastanneiden yhdistysten määrän jakautuminen suhteessa jäsenmäärään Yhdistysten jäsenmäärät kappaletta alle yli 1000 jäsenmäärä Aktiivisesti yhdistysten toimintaan osallistui keskimäärin 37 % jäsenistä 2. Puolessa yhdistyksistä aktiiveja oli vähemmän kuin ¼ jäsenistä (30 yhdistystä). Kuudessa yhdistyksessä aktiivisesti toimintaa osallistuivat käytännöllisesti katsoen kaikki. (Kuvio 7.) Aktiivisten jäsenten määrää ei pystytty laskemaan 16 yhdistyksen kohdalla. 2 Hajonta oli hyvin suurta. Vastaukset vaihtelivat välillä %.

11 10 Kuvio 7. Aktiivisesti toimintaan osallistuvien määrä kaikista jäsenistä yhdistysten lukumäärä alle 25% alle 50% alle 75% alle 100% kaikki aktiivit koko jäsenmäärästä 4 Tutkimustulosten esittely Palvelut lapsiperheille Lähes kaikki vastanneet yhdistykset tarjosivat ainakin jonkun palvelun lapsiperheille. Palvelut on tarkemmin esitelty liitteessä 3, jossa tarjottavat palvelut on myös jaoteltu yhdistysten toiminta-alueiden mukaan. Palvelut on ryhmitelty kuuden otsakkeen alle, joita ovat: kerhotoiminta; retket, leirit ja tapahtumat; lastenhoito ja kotipalvelut; neuvonta, ystäväpalvelu ja kriisiapu; vuokraus/kierrätys sekä muut palvelut. Tutkimus hetkellä yhdistykset tarjosivat eniten tapahtumia lapsiperheille (38 yhdistystä), säännöllistä harrastekerhotoimintaa aikuisille (19 yhdistystä) ja muuta kerhotoimintaa kouluikäisille (17 yhdistystä). Yhdistykset tarjosivat myös erilaisia retkiä ja tutustumiskäyntejä lapsille (15 yhdistystä) sekä muuta harrastetoimintaa kuin kerhoja (14 yhdistystä). Esimerkkeinä muusta harrastetoiminnasta vastaajat mainitsivat mm. perhekahvilan, erilaiset kurssit ja liikunnan harrastetoiminnan. Yksikään yhdistyksistä ei tarjonnut luetelluista palveluista kylätalkkaripalvelua eikä muuta kuin rahallista kriisiapua lapsiperheille

12 11 Tutkimuksessa kysyttiin myös, mitä palveluja yhdistykset voisivat mahdollisesti tulevaisuudessa tarjota (liite 4). Mukaan otettiin vain palvelut, joita yhdistys ei ollut maininnut tarjoavansa jo tällä hetkellä. Eniten kiinnostusta oli järjestää säännöllistä harrastekerhotoimintaa lapsille ja aikuisille yhdessä (11 yhdistystä), erilaisia retkiä ja tutustumiskäyntejä lapsiperheille (9 yhdistystä) ja lapsille (7 yhdistystä). Myös leirien järjestämisestä lapsille ja aikuisille yhdessä oltiin kiinnostuneita (7 yhdistystä). Molempien vanhempien käydessä työssä lapsiperheiden arkea helpottaa lapsille suunnatut iltapäiväkerhot. Säännöllistä kerhotoimintaa koululaisille iltapäivällä oli kuudella yhdistyksellä. Viisi yhdistystä ilmaisi olevansa kiinnostuneita mahdollisesti tulevaisuudessa järjestämään kerhoja iltapäivällä. Ongelmaksi muodostuu lähinnä ohjaajien puute, sillä monilla vapaaehtoisilla ei ole mahdollisuutta olla mukana toiminnassa iltapäivällä. Lapsiperheiden edunvalvonta on palvelua, jota osa yhdistyksistä tarjoaa. Lapsiperheiden etuja ilmoitti valvovansa 13 yhdistystä. Edunvalvontaan osallistuttiin seuraamalla kunnan päätöksentekoa, ottamalla tarvittaessa kantaa ja antamalla lausuntoja. Kunnanosayhdistykset pyrkivät lähinnä vaikuttamaan maankäytön suunnitteluun. Yhdistyksistä 50 ei osallistunut varsinaisesti lapsiperheiden edunvalvontaan, mutta muutamat mainitsivat seuraavansa aktiivisesti lapsiin ja nuoriin liittyviä asioita. Vastaus puuttui 13:sta lomakkeesta. Kun yhdistyksiltä tiedusteltiin, mikä estää heitä tarjoamasta palveluita lapsiperheille, useimmat yhdistykset viittasivat resurssipulaan. Tilojen ja ohjaajien tai aktiivien puute nousi tärkeimmäksi. Myös taloudelliset resurssit koettiin riittämättömiksi. Seitsemän yhdistystä ilmoitti, ettei palveluiden tarjoaminen lapsiperheille kuulu heidän toimialaansa. Yhteistyö kunnan kanssa Yhteistyötä kunnan kanssa liittyen lapsiperheiden palveluihin oli tehnyt 24 yhdistystä. Eniten yhteistyötä olivat tehneet urheiluseurat lähinnä liikuntatoimen kanssa. Monet yhdistykset mainitsivat yhteistyökumppanikseen koulun. Lisäksi yhteistyötä oli tehty sosiaali-, nuoriso-, sivistys-, kulttuuri- ja terveystoimen kanssa.

13 12 Yhteistyö oli ennen kaikkea ollut kunnan omistamien tilojen ja välineiden käyttöä tai vuokrausta. Monet yhdistykset olivat osallistuneet erilaisiin tapahtumiin tai tempauksiin, mm. harrastemessut ja elomarkkinat mainittiin. Urheiluseuroista muutamat mainitsivat osallistuneensa kunnan järjestämiin liikuntaleireihin. Monet vanhempainyhdistykset olivat tehneet yhteistyöstä koulujen kanssa ja olleet mukana järjestämässä koulun tapahtumia. Osa yhdistyksistä oli antanut lausuntoja ja erityisesti kunnanosayhdistykset tehneet kunnallisaloitteita sekä olleet neuvottelemassa erilaisissa hankkeissa. Yhteistyön hyötyinä nähtiin se, että oli pystytty tekemään tai saamaan haluttuja asioita, jotka muuten olisivat jääneet toteuttamatta. Yhteisesti tehdessä toiminta oli sujunut paremmin. Apua oli saatu aina, kun sitä oli pyydetty. Yhdistysten näkyvyyttä ja tunnettavuutta oli ollut mahdollisuus lisätä yhteistyössä kunnan kanssa. Yhteistyön hyötyinä nähtiin myös kunnan puolelta myönnetty taloudellinen tuki, avustukset ja yhdistystoimintaan kohdistunut ohjaus. Ongelmia yhteistyössä kunnan kanssa oli koettu ylipäätään vähän. Monet kirjoittivat, etteivät olleet kokeneet minkäänlaisia ongelmia. Suurin ongelma näytti olevan yhdistysten toimitilojen puute, johon kunnalta odotettiin ratkaisua. Kunnan omistamien tilojen käytössä oli ilmennyt muutamalla yhdistyksellä ongelmia. Oikean tahon löytäminen kunnasta ja kunnan päätöksenteon ja monimutkaisten prosessien ymmärtäminen oli tuottanut ongelmia. Avustusten ja rahoituksen epävarmuus huolestutti. Muutamat potilasjärjestöt eivät olleet päässeet vammaisneuvostoon pyynnöistään huolimatta. Lisäksi ongelmana koettiin, ettei kunta tunne tarpeeksi hyvin yhdistysten toimintaa. Yhdistykset toivoivat, että kunnan toimijat kohtelisivat yhdistyksiä tasavertaisemmin ja yhdenmukaisemmin. Yrittämiselle toivottiin enemmän tukea ja esimerkiksi talkooavustuksia toivottiin takaisin. Yhdistykset toivoivat myös vastavuoroisuutta. Koettiin, että jos kunta ratkaisisi tilaongelman, oltaisiin valmiimpia tulemaan mukaan erilaisiin tapahtumien järjestämiseen. Yhdistysten mielestä kunnan tulisi pyrkiä ymmärtämään enemmän yhdistystoiminnan luonnetta ja yhdistysten rajallisuutta toimia. Toisaalta osa yhdistyksistä toivoi erityisesti, että heidän asiantuntijuuttaan käytettäisiin enemmän hyväksi. Muutamat yhdistykset mainitsivat, että kunta voisi käyttää heitä muutoinkin hyväksi esimerkiksi erilaisissa projekteissa.

14 13 Monet yhdistykset olisivat valmiita tekemään yhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa esimerkiksi teemapäivien, tapahtumien ja koulutusten muodossa. Myös erilaisiin kunnan järjestämiin tapahtumiin on kiinnostusta osallistua. Yhdistykset toivoivat jatkossa yhteisiä projekteja ja päällekkäisyyksien karsimista. Kunta nähtiin tulevaisuudessa yhdistysten toiminnan tiedonvälittäjänä. Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa Yksi paikallisyhdistyksen menestystä vahvistavista tekijöistä on yhdistyksen verkottuminen muiden paikallisyhteisöiden kanssa. Tuusulalaisten järjestöjen verkostoja tarkastellessa kävi ilmi, että järjestöt voidaan jakaa karkeasti kahteen osaan. Ensimmäisenä olivat yhdistykset, jotka tekevät yhteistyötä oman alansa tai hyvin lähellä omaa alaansa olevien järjestöjen kanssa (esim. liikuntaseura muiden saman alan liikuntaseurojen kanssa). Yhteistyötä tehtiin tällöin niin Tuusulan kunnan rajojen sisäpuolella kuin yli kuntarajojen. Nämä järjestöt mainitsivat usein tekevänsä yhteistyötä myös oman alansa katto-, keskus- tai liittotason sekä piiritason järjestöjen kanssa. Toisena ryhmänä ovat yhdistykset, jotka toimivat yhteistyössä oman alueensa muiden järjestöjen kanssa. Yhteistyötä luokittavaksi tekijäksi nousi yhdistysten maantieteellinen sijainti ja usein yhteistyötä tehtiin samassa kunnanosassa toimivien järjestöjen kanssa. Yhteistyö oli tällöin saattanut muodostua hyvinkin erityyppisten yhdistysten välille. Järjestöjen tai yhdistysten kanssa yhteistyötä tehneiden kokemukset olivat positiivisia. Monet järjestöt kokivat yhteistyön kautta saaneensa uutta tietoa. Myös voimavarojen tehokkaampi käyttö ja taloudellinen hyöty mainittiin usein. Yhteistyötä käsittelevissä muissa tutkimuksissa onkin käynyt ilmi, että yksittäisen yhdistyksen on mahdollista korvata taloudellisten resurssien ja jäsenistön vähyyttä yhteistyöllä muiden järjestöjen kanssa. Toimintaan on mahdollista saada mukaan sellaisia ihmisiä, jotka muutoin eivät ole valmiita sitoutumaan tietyn järjestön jäsenyyteen. (Ks. esim. Jurvansuu 2002.) Tässä tutkimuksessa esiin tulleet yhteistyön hyödyt on koottu ja luokiteltu kuviossa 8.

15 14 Kuvio 8. Koettuja hyötyjä yhteistyöstä muiden järjestöjen kanssa Tietojen ja taitojen saanti ja vaihtaminen, uudet näkökulmat Voimavarojen tehokkaampi käyttö - tiedon saanti ja jakaminen - erilaisten taitojen oppiminen muilta - asiantuntemuksen jakaminen - uusien ideoiden saanti toimintaan sekä muilta saman alan että muiden alojen toimijoilta - laajemman näkemyksen saavuttaminen yhteistyössä monen tekijän kanssa - resurssien tehokkaampi hyväksikäyttö - vähemmällä työmäärällä pystytään tekemään enemmän yhteistyössä - työmäärän ja ideoinnin jakautuminen useammalle - tiedotusmahdollisuuksien paraneminen - alueellisen näkyvyyden saavuttamien helpompaa Uudet mahdollisuudet - uudet jäsenet tiedotusmahdollisuuksien paranemisen seurauksena - monen järjestön voimavarojen yhdistäminen mahdollistaa suurempien tapahtumien ja erilaisten retkien järjestämisen - toiminnan monipuolistaminen esim. muiden välineitä lainaamalla - mahdollisuus saada useampi ihminen liikkeelle yhdessä toimiessa Taloudellinen hyöty - kustannusten jakaminen - tilojen ja välineiden lainaus/vaihto/vuokraus - yhteistyö erilaisissa koulutuksissa Yhteisöllisyys - kylähengen nostamien - kylän yhteinen tekeminen - kotiseudun tunnetuksi tekeminen - oman alueen viihtyvyyden parantaminen Sosiaaliset tekijät - verkostoituminen - toisten tukeminen tarvittaessa - vertaistuki - kontaktit erilaisten ihmisten välillä (esim. lapset ja vanhukset) - tutustuminen uusiin ihmisiin - yhteistoiminnan hauskuus ja mukavuus Monen yhdistyksen mukaan yhteistyössä ei ollut ilmennyt ongelmia. Esiintyneet ongelmat pystyttiin jakamaan kolmeen osaan. Ensimmäisenä olivat omaan tai oman yhdistyksen toimintaan liittyvät: resurssipula, ajanpuute ja aikatauluongelmat. Toiset liittyivät yhteistyöhön, joka koettiin aikaavieväksi, tai yhteistyön järjestelyihin, jotka koettiin ylipäätään hankaliksi. Yhteistyössä oli ilmennyt jonkin verran väärinkäsityksiä ja ennakkoluuloja. Eräs yhdistys oli kokenut välillä isomman painostusta. Kolmannet liittyivät tiedonvälitykseen. Ongelmia oli koettu tiedonkulussa ja riittävän ajoissa tiedottamisessa sekä oikeiden yhdyshenkilöiden löytämisessä. Myös yhteistyön aloittaminen koettiin hankalaksi, koska muita yhdistyksiä ja näiden yhteyshenkilöitä ei tunnettu entuudestaan. Yhdistyksiltä kysyttäessä, mitä pitäisi tapahtua, jotta yhteistyötä laajennettaisiin muiden järjestöjen kanssa, yhdistyksen omien resurssien kasvattamiseen liittyvät tekijät nousivat keskeisimmiksi. Osa yhdistyksistä katsoi, että yhteistyön laajentamiseksi tulisi löytyä sopivia tavoitteita ja toimintamuotoja. Monet toivoivat, että yhteistyön aloittamista autettaisiin esimerkiksi järjestämällä yhdistysten edustajien tapaamisia tai että yhteistyötä koordinoisi jokin elin esimerkiksi kunta. (Kuvio 9.)

16 15 Kuvio 9. Yhteistyön laajentamisen edellytyksiä järjestöyhteistyössä Yhdistyksen omien resurssien kasvaminen Yhteisiin tavoitteisiin ja toimintamuotoihin liittyvät Yhteistyötä voitaisiin aloittaa jonkin yhteisen foorumin pohjalta Muut laajemmat taloudelliset resurssit suurempi määrä aktiiveja ja/tai tekijöitä mukana toiminnassa enemmän uusia ihmisiä mukaan yhdistyksen toimintaan oman yhdistyksen aktiivisempi ote enemmän aikaa yhdistyksen sisällä lisää talkoohenkeä enemmän aikaa ylipäätään osallistua yhdistystoimintaan yhteisten tavoitteiden ja/tai kiinnostuksen kohteiden löytäminen sopivien yhteisten toimintamuotojen löytäminen taloudellisten hyötyjen löytäminen Kunnan toimintaan liittyvät kunnan järjestämät tiedotustilaisuudet kunnan toiminta koordinaattorina yhteistyön käynnistämisessä vammaisneuvostoon pääsy kunnanosaan oma kunnanosatalo Muut yhteiset tapaamiset eri järjestöjen kesken jokin yhteistyöelin lisäämään yhteistyötä palvelu, jossa esiteltäisiin erilaisia yhteistyön muotoja muilta järjestöiltä aktiivista otetta kutsua mukaan aktiivisempaa keskustelua eri järjestöjen kanssa Yhdistystoiminnan kehittäminen Yhdistysten vastauksista suurin osa käsitteli kolmea osa-aluetta, kun yhdistyksiltä tiedusteltiin millaista tukea yhdistystoiminnan kehittämiseen nämä toivoivat. Kunnalta toivottiin yhdistystoimintaan liittyvien tilojen järjestämistä ja taloudellista tukea. Kolmanneksi teemaksi nousi vapaaehtoisten ja aktiivisten ihmisten saaminen mukaan yhdistystoimintaan. Yhdistysten vastaukset on seuraavassa luokiteltu ja esitelty tiiviisti. Tilaongelmat Joka kolmas yhdistys (25 yhdistystä) mainitsi tarvitsevansa toimintaan soveltuvaa toimitilaa, harrastustilaa tai välinevarastoa. Partiot toivoivat leiripaikkaa, urheilu- ja liikuntajärjestöt urheilumahdollisuuksien parantamista. Lähes kaikki, jotka mainitsivat tilaongelman, toivoivat ratkaisua kunnalta. Kunnan joustavampaa suhtautumista koulujen tilojen käyttöön myös toivottiin. Vapaaehtoiset Moni yhdistys kaipaa lisää vapaaehtoisia. Yhdistyksissä on pula aktiiveista ja ohjaajista. Lapsia ja nuoria olisi tulossa mukaan vaikka kuinka paljon, mutta aikuiset puuttuvat toiminnasta. Toisaalta toivottiin nykyiseltä jäsenistöltä vastuun ja työn jakamista.

17 16 Taloudellinen tuki ja arvostus Taloudellisen tuen lisäksi toivottiin kunnalta tukea yhdistystoiminnan pyörittämiseen ja arvostusta. Kunta yhdistyksiä kokoavana tahona Kunnan toivottiin kokoavan eri järjestöjä yhteen. Yhdistyksissä koettiin, että näin pystyttäisiin tutustumaan muihin yhdistyksiin paremmin ja muodostamaan yhteistyöverkostoja. Lisäksi kaivattiin selkeää yhteyshenkilöä kunnan puolelta, jolta saisi apua kunnan ja yhdistysten välisten asioiden hoitoon. Toivottiin, että kunnalla olisi jokin yhteinen foorumi, jonka kautta pystyttäisiin välittämään tietoa tapahtumista ja näin välttämään esimerkiksi päällekkäiset tapahtumat. Myös vapaaehtoistyön nettisivuja toivottiin. Tiedottaminen Yhdistykset toivoivat, että kunta aktiivisemmin tiedottaisi yhdistysten tarjoamista palveluista. Toisaalta toivottiin, että kunta automaattisesti tiedottaisi yhdistysten piiriin kuuluvista asioista yhdistyksiin päin. Muuta Muutama yhdistys koki, että tarvitsisi apua nettisivujen kehittämisessä. Vastauksista kävi ilmi, että Tuusulassa toimiville yhdistyksille toivottiin keskustelupalstaa ja toimintakalenteria. 5 Johtopäätökset ja loppupohdinta Suosituimpia lapsiperheille tarjottavia palveluita olivat tapahtumien sekä retkien ja tutustumiskäyntien järjestäminen lapsiperheille. Pääosa tarjotuista palveluista oli ryhmiteltävissä otsakkeiden kerhotoiminta tai retket, leirit ja tapahtumat alle. Myös palveluista, joita yhdistykset olivat tulevaisuudessa kiinnostuneita tarjoamaan, oli luokiteltavissa edellä mainittujen otsakkeiden alle. Lomakkeessa ei kysytty vertaistuen ja sosiaalisten verkostojen luomisen mahdollisuutta lapsiperheiden vanhemmille, joka varmasti on yksi tärkeä osa-alue, joka tulee esiin monen yhdistyksen toiminnassa. Mielekkään tekemisen mahdollistaminen on taatusti monen

18 17 yhdistyksen toiminta-ajatuksena. Lisäksi on hyvä muistaa, että yhdistystoiminta sinänsä on kunnalle eduksi, vaikka se ei selkeitä palveluita syntyisikään. Lapsiperheiden palveluiden tarjoamisen lisääminen on yhteydessä yleisesti yhdistysten toiminnan kehittämiseen. Ylipäätään yhdistykset kokivat, että tämän hetkiset resurssit eivät sallineet laajempien palveluiden tarjoamista lapsiperheille. Suurimmiksi ongelmiksi kyselyn perusteella nousivat toimitilakysymykset, aktiivisten jäsenten saaminen mukaan yhdistystoimintaan ja toiminnan rahoitus. Ohjaajien ja aktiivisten jäsenten puutteesta kärsivät monet yhdistykset. Lapsia ja nuoria olisi tulossa toimintaan mukaan lisää, mutta ohjaajista ja aikuisista on pulaa. Osassa vastauksista toivottiin lisää vaihtuvuutta ja uusia ihmisiä mukaan yhdistystoimintaan. Tosin usein kuitenkin kaivatut aikuiset ovat kiireisiä työn ja perheen parissa. Tilannetta kuvaa erään yhdistyksen kommentti: Vanhat ei jaksa ja nuoret on töissä. Yhden yhdistyksen vastauksessa toivottiinkin lasten vanhempien työpaineiden ja -määrän vähenemistä, jolloin vanhemmilla olisi enemmän aikaa osallistua toimintaan. Yhdistysten näkökulmasta yhteistyö kunnan kanssa oli sujunut hyvin. Tulevaisuudessa kunnan rooli nähtiin yhdistysten toiminnasta tiedottajana. Monet olisivat halukkaita tekemään yhteistyötä erilaisten tilaisuuksien muodossa. Tuusulan kunnan ja yhdistysten yhteiset tilaisuudet ja tapahtumat saattaisivat olla mahdollisuus esitellä yhdistysten toimintaa yhdistystoiminnasta kiinnostuneille. Näin mukaan voitaisiin saada kaivattuja uusia aktiiveja. Myös vapaaehtoistyön verkkosivut, jotka ovat jo kunnassa suunnitteilla, auttaisivat tiedonvälityksessä kunnan alueella toimivien järjestöjen tarjoamista vapaaehtoistyön muodoista. Järjestöjen välinen yhteistyö on tutkimuksen perusteella karkeasti jaettavissa kahteen osaan. Toisaalta on yhdistyksiä, jotka tekevät yhteistyötä oman alansa sisällä muiden järjestöjen kanssa. Toinen osa yhdistyksistä on painottunut tekemään alueellista yhteistyötä yhdistysten kanssa, jotka maantieteellisesti sijaitsevat samalla alueella mutta jotka saattavat olla eri toimialan yhdistyksiä. Ylipäätään yhteistyön hyötyinä nähtiin tietojen ja taitojen vaihtaminen, uusien näkökulmien saanti ja voimavarojen tehokkaampi käyttö. Monet kokivat yhteistyön aloittamisen hankalaksi. Kunnalta toivottiinkin aktiivisempaa otetta auttamisessa luomaan yhdistysten välisiä yhteistyöverkostoja. Yhteistyöverkostojen luonti

19 18 voisi vastaajien mukaan tapahtua esimerkiksi yhdistysten edustajien yhteisissä tapahtumissa tai luomalla keskustelupalsta yhdistysten edustajille internetiin. Lähteet: Aholainen, A Kopin kiinniottajat. Kuka vaikuttaa hankkeen alkukartoitus. Kuka vaikuttaa hanke. Uudenmaan sosiaaliturvayhdistys. Saatavissa: Helander, V & Laaksonen, H Suomalainen kolmas sektori. Rakenteellinen erittely ja kansainvälinen vertailu. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto. Helsinki. Helander, V Paikallisyhdistys lähikuvassa. Yhteydet, rakenne ja toiminta. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto. Helsinki. Jurvansuu, S Paikallisyhdistysten menestystekijät. Tutkimus kansalaistoiminnan hyvistä käytännöistä. HUMAK. Sarja A. Tutkimuksia 2. Kansalaistoiminta ja nuorisotyö 1/2002. HUMAK. Kauniainen. Laamanen, E., Ala-Kauhaluoma, M. & Nouko-Juvonen, S Kuntien ja kolmannen sektorin projektiyhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kokemuksia ja kehittämisajatuksia. Kuntaliitto. Helsinki. Levanto, T. (toim.) Järjestöjen palvelutuotanto keskisellä Uudellamaalla. Järjestöt palvelevat keskisellä Uudellamaalla hanke, Humanistinen ammattikorkeakoulu. Saatavissa: Särkelä, R., Vuorinen, M. & Peltosalmi, J Sosiaali- ja terveysjärjestöjen mahdollisuudet palveluiden ja tuen tuottamisessa. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto. Helsinki.

20 Liite 1. Saate ja kyselylomake Hyvä vastaanottaja Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa kolmannen sektorin ja kunnan yhteistyötä palveluiden tuottamisessa lapsiperheille. Tutkimus kuuluu Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaan hankkeeseen Oppimisverkostot työn ja perheen tasapainon rakentajina, jonka toteuttaa Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia ja jonka yhteistyökumppani on Tuusulan kunnan sosiaalitoimi. Kyselyssä tiedustellaan järjestönne lapsiperheille tarjoamia palveluita sekä yhteistyötä muiden järjestöjen ja kunnan kanssa. Tutkimuksesta saatua tietoa käytetään hyväksi lapsiperheiden palveluiden kehittämiseen Tuusulassa. Lisäksi tutkimuksesta saadaan arvokasta tietoa yhdistysten kehittämisen tarpeista, järjestöjen ja kunnan yhteistyöstä ja järjestöjen keskinäisestä yhteistyöstä. Näiden tietojen avulla voidaan jatkossa kehittää kunnan tarjoamia tukimuotoja yhdistyksille. Kysely on lähetetty Tuusulan kunnan yhdistysrekisteriin yhteystietonsa ilmoittaneille järjestöille. Tutkimuksen toteuttaa Johanna Valkama, jolta voi myös kysyä lisätietoja tutkimuksen sisällöstä. Toivomme, että vastaatte kyselyyn ja palautatte lomakkeen mennessä oheisessa palautuskuoressa, jonka postimaksu on jo maksettu. Jollei lomaketta palauteta vastauspäivään mennessä, otamme Teihin puhelimitse yhteyttä, jotta voimme sopia Teille sopivan ajankohdan puhelinhaastatteluun. Toivomme, että järjestönne vastaa kyselyyn, vaikka osa kysymyksistä ei olisikaan järjestönne kohdalla merkityksellisiä. Yhteistyöstä etukäteen kiittäen Johanna Valkama opiskelija Helsingin yliopisto Tuula Hallia Lapsi- ja perheasiain koordinaattori Tuusulan kunta

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6. KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.2016 MITÄ Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Suomen Kylätoiminta ry.

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

KOULUJEN JA KYLÄYHDISTYSTEN YHTEISTYÖLLÄ VIREYTTÄ KYLÄT JA KOULUT -HANKE. Lehtori Juha Oksanen 12.5.2015

KOULUJEN JA KYLÄYHDISTYSTEN YHTEISTYÖLLÄ VIREYTTÄ KYLÄT JA KOULUT -HANKE. Lehtori Juha Oksanen 12.5.2015 KOULUJEN JA KYLÄYHDISTYSTEN YHTEISTYÖLLÄ VIREYTTÄ KYLÄT JA KOULUT -HANKE Lehtori Juha Oksanen 12.5.2015 Humak on valtakunnallinen Verkostoammattikorkeakoulu HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU Opiskelijoita

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Raportti Heidi Oinonen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry osallisuushanke Salli Toukokuu 2013 Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekyselyn

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

JÄRJESTÖTIEDON LÄHTEITÄ -

JÄRJESTÖTIEDON LÄHTEITÄ - JÄRJESTÖTIEDON LÄHTEITÄ - Järjestöbarometri ja sen keskeiset tilasto- ja rekisteriaineistot Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Mikkeli 14.-15.2.2013 Juha Peltosalmi Esityksen sisältö Järjestöbarometri

Lisätiedot

Vanhusneuvostokysely 2012

Vanhusneuvostokysely 2012 Vanhusneuvostokysely 2012 Kysely numero 4/83/2012 Marraskuu 2012 Kunta Tässä kyselyssä vanhusneuvostolla tarkoitetaan vanhusneuvostoja, vastaavia muulla nimellä toimivia yhteistyöelimiä (esimerkiksi ikäihmisten

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

KYSELYILLÄ KUMPPANUUTTA

KYSELYILLÄ KUMPPANUUTTA KYSELYILLÄ KUMPPANUUTTA Yhteispelillä kohti hyvinvointia Päijät-Hämeessä alueellista yhteistoimintaa ja hyvinvointia kehitettiin kyselyistä saatujen vastausten avulla. Saate Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistyksen

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Tulosta Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 1. 2. 3. 4. 5. 6. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: Taustatiedot Yleiset kuntaa koskevat kysymykset Iäkkäiden terveysliikunnan toteuttaminen

Lisätiedot

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Sisältö Johdanto... 2 1. Kylän sijainti... 2 2. Vastaajien tiedot... 3 3. Kylän nykytila... 5 4. Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset... 9 5. Palvelutarpeet... 13 6.

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi.5.009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot

Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät

Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät 26. 27.8.2014 Kyselyn kohderyhmän kunnat Erityisliikunnan verkoston ulkopuoliset 207 Manner- Suomen kuntaa: Reilu

Lisätiedot

Järjestöjen monet roolit - Pohjois-Karjalan järjestöpäivä

Järjestöjen monet roolit - Pohjois-Karjalan järjestöpäivä Järjestöjen monet roolit - Pohjois-Karjalan järjestöpäivä 30.9.2016 Toiminnanjohtaja Elina Pajula Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen strategiset painopisteet 1. Osallisuus ihmisten äänen kuunteleminen

Lisätiedot

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT SYKSY 211 Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS VTK Anna Laiho Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...4 2. SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNNISSA....5 2.1 Tehdyt säästötoimet.5

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Selvitys vammaispalveluiden (palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun) hankinnoista kunnissa.

Selvitys vammaispalveluiden (palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun) hankinnoista kunnissa. Selvitys vammaispalveluiden (palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun) hankinnoista kunnissa. Kenelle: Kysely kunnan vammaispalveluista vastaavalle viranhaltijalle. Kyselyn tarkoitus: Kyselyn avulla selvitetään

Lisätiedot

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, Yhteistyökumppan

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, Yhteistyökumppan Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 0, 00 Yhteistyökumppanuus Setlementti Louhela ry Päätavoite. SETLEMENTTI LOUHELA ON ARVOSTETTU JA LUOTETTAVA YHTEISTYÖKUMPPANI jakautuu osatavoitteeseen 0.

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus

Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015 Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen aineiston on kerännyt Taloustutkimus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

SIVISTYS- JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN LAUTAKUNNAN MYÖNTÄMIEN

SIVISTYS- JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN LAUTAKUNNAN MYÖNTÄMIEN SIVISTYS- JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN LAUTAKUNNAN MYÖNTÄMIEN TOIMINTA-AVUSTUSTEN ARVIOINTIKRITEERIT Vuosittaisten toiminta-avustusten myöntämisessä noudatetaan Tampereen kaupunginhallituksen hyväksymiä avustustoiminnan

Lisätiedot

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Haukivuori, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Suomenniemi

Lisätiedot

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry Kumppanuuspöytä 08.11.2016 Maija Salonen Eläkeliitto numeroina Kattojärjestö Eläkeliitto - jäsenmäärä 130000 jäsentä - 20 piiriä - 403 paikallisyhdistystä

Lisätiedot

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. Avustukset jäsenyhdistyksille v.2017 - Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. toimintatonnit Järjestöpäivät 5.2.2017 1 Invalidiliiton hankeavustukset

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

asiakastyytyväisyystutkimus

asiakastyytyväisyystutkimus OVOn harrasteryhmien asiakastyytyväisyystutkimus 2010 Tutkimuksen toteutus Tutkimus tehtiin keväällä 2010 (sama tutkimus toteutettu myös keväällä 2007, 2008 ja 2009) Tutkimus toteutettiin ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

Metsäpirtin multa. Asiakastyytyväisyyskysely 2015

Metsäpirtin multa. Asiakastyytyväisyyskysely 2015 Metsäpirtin multa Asiakastyytyväisyyskysely 2015 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority 2 Helsingin

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO Shake-projektin Innosessio, Manu Rantanen 9.2.2017 Manu Rantanen/ Ruralia-instituutti 23.1.2017

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen Paavo Nisula Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä mieltä olet

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys (Verkkoasioinnissa asiointi.ray.fi täytettävän selvityksen täyttöohje) Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys on osa vuosiselvitystä. Selvitys tehdään tällä lomakkeella,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (5) Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet...2 Toiminnalliset avaintavoitteet...2 Ryhmätoiminta...2 Nuorten kurssit ja koulutukset...2

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 23.6.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kansalaisareena 2016 Järjestöasiantuntija Jokke Reimers Yleistä Kyselyn nimi Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kyselyn vastausaika 1.12. 11.12.2015 Vastuuhenkilö

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV. 2015-2016 Yleistä kyselystä Arviointikyselyn saivat 36 huoltajaa, joista palautui 32 Vastausprosentti 89 % Arviointikyselyn ajankohta oli 2.5

Lisätiedot

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Järjestösuunnittelija Kati Multanen, Suomen Diabetesliitto ry Puheenjohtaja Saija Hurme, Loimaan Seudun Diabetesyhdistys ry Dehko-päivät 31.1.2011 Omahoidon tuki yhteistyö

Lisätiedot

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI 2013 LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI RAUTALAMMIN KUNTA LIIKUNTATOIMI Liikuntakysely Rautalammin kunnan työikäisille (16-64v.) toteutettiin tammi-helmikuussa 2013. Liikuntakyselyn tavoitteena oli kartoittaa työikäisten

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

KASVUKYSELYN TULOKSET

KASVUKYSELYN TULOKSET KASVUKYSELYN TULOKSET Taustaa Osana Strategiaa 2020 tukevan kasvusuunnitelman valmistelua järjestettiin lippukunnille kysely kasvua estävistä tekijöistä sekä lippukuntien hyvistä toimintatavoista. Tätä

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA 19.11.2012 HYVÄ VASTAANOTTAJA Opiskelen Vaasan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yksikössä sairaanhoitajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Teen opinnäytetyönäni

Lisätiedot

17/2/2011 Katariina Suomu Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Jyväskylä. MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus

17/2/2011 Katariina Suomu Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Jyväskylä. MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus 17/2/2011 Katariina Suomu Jyväskylä MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus Kansalaisten järjestö Avoin, vaikuttava, valtakunnallinen kansalaisten järjestö, joka toimii lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki 11.9.2015 Keski-Suomen Järjestöareenan tehtävä Järjestöjen ääni ja voimien kokoaja Tunnistaa järjestökentän

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset.

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset. A-Kiltojen Liitto Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset kevät 2016 Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Yhdistyshuoltamo. JAKE-kehittäminen Yhdistyshuoltamo / JAKE-hanke

Yhdistyshuoltamo. JAKE-kehittäminen Yhdistyshuoltamo / JAKE-hanke Yhdistyshuoltamo VISIO Pohjois-Karjalan yhdistyshuoltamo 2017 tukee, auttaa ja kehittää yhteistyössä maakunnan yhdistystoimintaa. Yhdistyshuoltamo kokoaa yhteen ja tarjoaa yhdistyksille koko maakunnassa

Lisätiedot

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 ELO-ryhmissä ovat usein edustettuina alla olevat tahot. Valitse näistä

Lisätiedot

2. ROVANIEMEN KAUPUNGIN AVUSTUKSET PAIKALLISTEN NUORISOJÄRJESTÖJEN JA MUUN NUORISOTOIMINNAN TUKEMISEEN

2. ROVANIEMEN KAUPUNGIN AVUSTUKSET PAIKALLISTEN NUORISOJÄRJESTÖJEN JA MUUN NUORISOTOIMINNAN TUKEMISEEN 1. YLEISET MÄÄRÄYKSET Nuorisolain (2006) 1 2 :n tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Mikkolan navetta 21.1.2012 Ellinoora Auvinen kulttuurituottaja Hanksalmen kunta Hankasalmi Kolme taajamaa: Kirkonkylä, Asema ja Niemisjärvi Noin neljännes asukkaista

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Työsuojelurahaston, Suomen Kuntaliiton ja kuntien rahoittama tutkimushanke Professori Petri Virtanen TaY JKK Kysely kuntien kokeilutoiminnasta

Lisätiedot

Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa

Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa Yhteystiedot Perhekeskustoiminta osana lapsiperheiden palveluja Perhekeskus on matalan kynnyksen kohtaamispaikka lapsiperheille. Perhekeskustoiminta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Liikuntalautakunta LIOS/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Liikuntalautakunta LIOS/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2011 1 (5) 205 Lausunto lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa koskevasta toivomusponnesta (hallintokuntien yhteiset matalan kynnyksen palvelut) HEL 2011-001645 T 05

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Omaisyhdistys satakuntalaisille

Omaisyhdistys satakuntalaisille Omaisyhdistys satakuntalaisille 5.2.2015 Perustettu 2009 Hallituskatu 10 28100 Pori Toiminnanohjaaja Jaakko Viitala Tammikuu 2015 Isolinnankatu 16 28100 Pori Toiminnanjohtaja Elina Uusivuori Henkilöstö

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki 12.9.2014 Järjestöareena taustaa Lähtölaukauksena Järjestöjen yhteistyö kahvittelua vai konkretiaa tilaisuus

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Rajamäen Kehitys Ry:n toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Rajamäen Kehitys Ry eli RaKe on perustettu 1924 ja on yksi suurimmista ja vanhimmista Nurmijärvellä

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Nuorisopalvelukeskuksen toiminta Nuorisotyön keskeisenä toiminnan sisältönä on tukea nuorisotyön projekteja ja toimintoja, joihin mahdollisimman monel

Nuorisopalvelukeskuksen toiminta Nuorisotyön keskeisenä toiminnan sisältönä on tukea nuorisotyön projekteja ja toimintoja, joihin mahdollisimman monel Rovaniemen kaupungin Liikunta- ja nuorisopalvelukeskus NUORISO Nuorisopalvelukeskuksen toiminta Nuorisotyön keskeisenä toiminnan sisältönä on tukea nuorisotyön projekteja ja toimintoja, joihin mahdollisimman

Lisätiedot

7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET. 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon

7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET. 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon Tampereen Kaupunki etampere/ Infocity 2002 -tutkimus 11 7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon Vastaajilta kysyttiin myös tamperelaisten mahdollisuuksista osallistua päätöksentekoon.

Lisätiedot