JÄRVENPÄÄ. Asukkaidensa näkoinen kaupunki. Hyvä Kasvaa Järvenpäässä on kylähenkeä ja yhdessä tekemistä. Hyviä ruokailutottumuksia jo päiväkodista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄRVENPÄÄ. Asukkaidensa näkoinen kaupunki. Hyvä Kasvaa Järvenpäässä on kylähenkeä ja yhdessä tekemistä. Hyviä ruokailutottumuksia jo päiväkodista"

Transkriptio

1 JÄRVENPÄÄ Kaupungin tiedotuslehti kevät 2013 Asukkaidensa näkoinen kaupunki. Hyvä Kasvaa Järvenpäässä on kylähenkeä ja yhdessä tekemistä s. 3 Hyviä ruokailutottumuksia jo päiväkodista s. 6 Poimi talteen Kaavoituskatsaus 2013! s Järvenpää Kevät Julkinen tiedote

2 PÄÄKIRJOITUS: Erkki Kukkonen, kaupunginjohtaja TEKSTI: Anju Asunta, viestintäpäällikkö Kunnat suunnittelevat yhdessä tulevaisuuttaan Kuntarajat ovat parhaillaan tarkastelun kohteena koko valtakunnassa. Täällä Helsingin seudulla kuntauudistus etenee valtakunnan kärjessä. Onkin hyvä kysymys, mikä tulee olemaan Järvenpään tulevaisuus kuntarakenteen mahdollisesti muuttuessa eli kuntien yhdistyessä? Toisaalta, mitä tuo tullessaan uusi metropolihallinto, joka todennäköisesti toteutuu? Muutokset metropolihallinnon toteutuessa voivat olla merkittäviäkin. Suurimmillaan kysymys voisi olla siitä, että maankäyttöön, asumiseen, liikenteeseen (MAL) ja ympäristöön liittyvät kysymykset ratkaistaisiinkin tulevaisuudessa metropolissa. Tästä konkreettisena esimerkkinä olisi vaikkapa se, että kunnan kaavoitusvalta rajoittuisi oleellisesti, koska asemakaavoitusta ohjattaisiin suoraan metropolikaavan kautta. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiat tullaan tulevaisuudessa päättämään suuremmissa puitteissa, jolloin merkittävä osa niistä tehtävistä siirtyisi muualle päätettäväksi, jos kunnan koko on liian pieni. Kuntauudistuksessa pitää turvata se, että järvenpääläiset saavat asua kunnassa, jossa tuleva metropoli ei ole kahmaissut leijonan osaa MAL-asioista. Järvenpääläisen asukkaan etu on myös se, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiat voidaan hoitaa peruskunnassa eikä hallintohimmelissä. Jotta edellä kerrotut uhkakuvat voitaisiin torjua, on kuntauudistushanke otettu nyt Keski-Uudenmaan kuntien omiin käsiin. Kuntajohtajat ovat esittäneet, että selvitysalueeksi nimetään Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan muodostama kokonaisuus. Selvitys on tarkoitus käynnistää mahdollisimman pian ja se tapahtuu vapaaehtoiselta pohjalta kuntien itse järjestämällä tavalla. Ehdotus on esitelty myös suoraan kuntaministeri Henna Virkkuselle, joka on ollut myötämielinen ajatukselle. Toteutuessaan uudesta kunnasta tulisi maan kolmanneksi suurin kaupunki ja se pystyisi tuottamaan kaikki palvelut asukkailleen. Metropolihallinto jäisi suurkunnan toteutuessa selvästi pienemmäksi. Kun ajatellaan mahdollisia kuntaliitoksia ja muodostuvaa suurkuntaa, kannattaa muistaa, että lähidemokratia ja lähipalvelut säilyvät. Ei myöskään järvenpääläisyys katoa mihinkään. Uudessakin kunnassa tuntisimme edelleen olevamme järvenpääläisiä. Tuntisimme yhteenkuuluvaisuutta ja täällä olisi me-henkeä. Uskon, että meillä olisi edelleen vahva kotiseutuidentiteetti. Kokisimme edelleen asuvamme kulttuurimaaperällä, josta Järvenpään imago kumpuaa. Ja kuten tiedetään, Järvenpään tutkittu imago on Sibeliuksen Ainola. Samalla tavalla identiteettinsä säilyttäisivät ympäristökunnat Kerava valkosipulifestivaaleineen ja sirkusmarkkinoineen, Tuusula rantatien kulttuurimaisemineen, Nurmijärvi Aleksis Kiven Taaborinvuorineen ja Mäntsälä kartanoineen. Järvenpää, ihmistensä näköinen kaupunki Tervetuloa lukemaan Järvenpään kaupungin uusi-ilmeistä tiedotuslehteä. Uutta väriä ja sisältöä ovat alkuvuoden aikana saaneet myös kaupungin Internet-sivut, kirjekuoret, ilmoitukset ja monet muut viestintäkanavat. Ilmemuutokset liittyvät Järvenpää-brändin kirkastamiseen, sillä me haluamme erottua kuntakentässä houkuttelevana asumisen, yrittämisen, asioimisen ja työn tekemisen paikkana. Pyrimme luomaan persoonallisen, helposti lähestyttävän ja epäbyrokraattisen ilmeen. Säilytimme tutun silkkiuikkutunnuksemme, ja koska uikkukin on ikään kuin pensselillä tehty, ilmekokonaisuuteen suunniteltiin piirrostyylillä logon taustat sekä eri käyttötarkoituksiin joustavat pienet ikonit. Valitsimme yhden värin sijaan värikkyyden: kotisivuja värittää räväkkä ja julkishallinnon piirissä omaleimainen violetti, kirjekuorissa käytämme iloista oranssia ja käyntikorteissa reipasta turkoosia. Olennainen osa monien tuotteiden ilmettä ovat myös järvenpääläisten ihmisten valokuvat. Esimerkiksi kotisivujen yläpalkeissa komeilevat tällä hetkellä Hyvä kasvaa Järvenpäässä -asukasliikkeen aktiiviset jäsenet (lue viereisen sivun juttu). Ilmeellä voimme vahvistaa mielikuvia, mutta ihmiset tekevät kaupungista sen, mitä se on. Jos sitoudumme ja tsemppaamme, luomme yhdessä kaunista, eloisaa ja kehittyvää kaupunkia. Jos taas olisimme piittaamattomia, lähtisi kehitys hiljalleen alamäkeen ja pahimmillaan kaupunki rupeaisi näivettymään. Kun Järvenpää on niin hieno kaupunki, Keski-Uudenmaan parhaalla paikalla, meillä on kaikki edellytykset menestyä ja kukoistaa, nyt ja tulevaisuudessa. Kutsummekin kaikki mukaan Järvenpään kaupunkikuvan rakentamiseen. Työn voi aloittaa vaikkapa vain poimimalla roskan roskikseen tai asioimalla Järvenpään liikkeissä ja kiittämällä yrittäjää hyvästä palvelusta. Hyvä kasvaa Järvenpäässä -asukasliike on mahtava esimerkki siitä, mitä voidaan saada aikaan, kun vaan pistetään päät yhteen ja laitetaan toimeksi. Kyrölän valinta vuoden 2013 uusmaalaiseksi kaupunginosaksi kertookin erinomaisella tavalla siitä, että tehty työ myös tuottaa tulosta. Voit myös pian tulla omilla kuvillasi mukaan iloiseen kaupunkikuvaamme kotisivujen kylkeen perustettavalla kuvasivustolla. Näytetään muulle Suomelle, miten mainiota porukkaa olemmekaan! Järvenpään kaupungin tiedotuslehti, kevät 2013 Järvenpään kaupungin tiedotuslehti jaetaan Järvenpäässä jokaiseen kotiin. Lehteä saa myös kaupungin palvelupisteistä ja kirjastosta. Päätoimittaja: Anju Asunta puh Hallintokatu 2, PL 41, Järvenpää Taitto: Mainossatama Oy Toimituskunta: Tuula Alkula Johanna Huotari Katriina Kalmi Marika Karhula Riitta Murtokare Laura Saukkonen Taru Syrjänen Kannen kuva: Hyvä kasvaa Järvenpäässä -asukasliikkeen aktiiveja (kuvaaja Anju Asunta) Painos: kpl Paino: Keski-Uusimaa Oy Jakelu: Jakelujuniorit Oy ISSN: Järvenpää Kevät 2013

3 TEKSTI: Marja Nousiainen KUVAT: Anju Asunta Hyvä Kasvaa Järvenpäässä on kylähenkeä ja yhdessä tekemistä Kyrölässä juhlitaan kesäkuun 5. päivä aamusta iltaan, sillä eteläisessä Järvenpäässä sijaitseva asuinalue valittiin vuoden 2013 uusmaalaiseksi kaupunginosaksi. Sitä ei olisi tapahtunut ilman muutamien toimeentarttuvien ihmisten synnyttämää aktiivista asukasliikettä. Kaikki kyröläläiset ja lähialueiden asukkaat ovat tervetulleita mukaan juhlintaan. Luvassa on koko päivän kestävä tempausten ja tapahtumien sarja, jossa mukana myös yllätyksiä. Paikalle saapuu arvovieraita puheineen, kyröläläisten käsiä tarvitaan istutuksiin ja käsitöihin ja uteliaat saavat kurkistaa paikkoihin, joihin yleensä ei pääse. Päivän päättää ilta-piknik Seppälän Talon pihalla omin eväin ja ohjelmalla maustettuna. Miksi juuri Kyrölä? Vuoden kaupunginosan valinta ja siihen liittyvä juhlinta on oikeastaan paras tunnustus, jonka vapaaehtoispohjalta toimiva asukasliike Hyvä Kasvaa Järvenpäässä voi saada. Järvenpään Kyrölästä vuonna 2011 ponnistanut asukasliike lähti liikkeelle harmituksesta ja oivalluksesta, että asioita voi ja pitää ajatella toisin kuin tähän asti on totuttu. Voisiko sitä itsekin tehdä jotain, jos kotikadut ovat roskaisia tai ympäristössä on epäkohtia, kyseli yksi perustajista, Tanhuniityn asukas Lea Alanko. Lea innosti mukaan Erja Mähösen ja Marja Nousiaisen eikä aikaakaan, kun ensimmäiset ideakahvilat aukaistiin toukokuussa 2011 Kyrölän koululla. Kun Järvenpään kaupunki näytti vihreää valoa, liikettä ei pidätellyt enää mikään. Yhdessä illassa saatiin aikaan yli sata ideaa, joista osa on jo toteutettu ja osa odottaa sopivaa hetkeä. Muutamia esimerkkejä toteutuneista ovat ainakin Seppälän Talon asukastila, Syötävän hyvä puisto, Siwan roskakatokset sekä ympäri Kyrölää istutetut yli 500 sipulikukkaa, joiden kukkaan puhkeamista odotetaan innolla. Kaikki tämä on tehty talkootyönä ja lahjoitetuin tuottein rahallista tukea toimintaan ei ole tarvittu. Ja tiedättekö miten mukavaa on tulla töistä, kun Kyrölä vaikuttaa elävältä ja Siwan nurtsilla on uuden pöydän ääressä väkeä. Tulee hyvä mieli jo siitä!, sanoo Kyrölässä asuva Maria Gnosspelius. Houkuttele hyvä kasvamaan Hyvä Kasvaa Järvenpäässä on kaikkien järvenpääläisten asukasliike. Kiinnostaako sinua ryhtyä kasvattamaan hyvää omilla kotikulmillasi? Homma toimii hyvin yksinkertaisesti ja kuka vain voi tarttua toimeen. Näin se lähtee: valitse muutosta kaipaava kohde, kuvaa tarpeet ja haluamasi muutos, selvitä keitä muita asia koskee, kutsu osalliset yhteen. Kutsu meidät Hyvä Kasvaa Järvenpäässä -aktiivit mukaan ensimmäiseen kokoontumiseen, niin pääset hyvin alkuun. Avataan kahvila, ideoidaan yhdessä, nautitaan kahvit. Te valitsette vastuuhenkilöt, teette suunnitelman ja katsotte mistä saadaan materiaalit ja kuka vastaa kustannuksista, jos semmoisia tulee. Kun homma on saatu alkuun ja talkoot alkavat, kutsutte kaikki halukkaat yhdessä tekemään, järjestätte avajaiset, käytte läpi pelisäännöt. Lopulta nautitaan, pidetään juhlat ja vaalitaan yhdessä lopputulosta. Hyvä kasvattaa kukkia Hyvä Kasvaa Järvenpäässä levittäytyy tänä kesänä myös keskustaan. Järvenpään Kukkatalon kanssa ideoitu kukkakimppujen hyväntekeväisyystempaus on tuottanut jo yli 400 kesäkukkaa istutettavaksi eri puolille kaupunkia. Tavoitteena on saada kävelykadulle tai muualle keskustaan yksi tai kaksi todella näyttävää kesäkukkaistutusta ja muutaman päiväkodin ja vanhusten palvelukeskuksen pihoihin pienemmät istutukset. Hyvä kasvaa Järvenpäässä -asukasliikkeen aktiivit pääsivät levittämään ilosanomaansa laajemmaltikin vastaanottaessaan Vuoden uusmaalaisen kaupunginosan tunnustuksen Kyrölälle. Tehdään yhdessä muutos parempaan Liity mukaan, tykkää meistä Facebookissa: TEKSTI: Tuula Alkula Televisioidussa Sissipuutarhurit -iskussa tehtiin kaupungin hiekkalaatikoiden vaihtohiekoista uusi oikopolku Syötävän hyvään puutarhaan Kyrölään. Iloinen yhteistyö oli voimaa tramppauksessakin. Kyrölä kasvattaa kyläyhteisönä Kyrölässä on me-henkeä myös koulun, päiväkodin ja vanhempainyhdistyksen tiiviissä yhteistyössä. Yhteen hiileen puhaltaen kannetaan yhdessä vastuuta oman kylän lapsista ja nuorista, ja helpotetaan samalla niin vanhempien kuin ammattikasvattajienkin työtä. Haluamme lisätä yhdessä tekemisen ja välittämisen ilmapiiriä erilaisilla tapahtumilla. Vanhempainyhdistysten kanssa on järjestetty talvitapahtuma ja rusettiluistelua. Hoidimme talvella myös koulun luistelukentän koppia ja olimme läsnä, kun lapset viettivät aikaa iltaisin jäällä. Keväällä aloitamme aikuisten ja lasten yhteiset keskiviikon ulkopeli-illat, kertoo Kyrölän koulun ja päiväkodin vanhempainyhdistyksissä aktiivisesti toimiva Outi Rekola. Outi on perustanut Facebookiin ryhmän Kyrölän vanhemmat, jossa vanhemmat voivat keskustella yhteisistä asioista, ylläpitää vaihtorinkiä esim. puutarhatyökalujen lainaamista varten tai järjestää vaikka spontaanin jalkapalloillan Tanharin nurmilla. Toimintaan on saatu myös isät mukaan. Parhaillaan suunnitellaan 7.5. järjestettävää kevättempauspäivää yhdessä Hyvä Kasvaa Järvenpäässä -liikkeen, Loimun nuorisokeskuksen ja Keudan matkailupalvelujen tuottaja -opiskelijoiden kanssa. Tapahtuma on lähtölaukaus Ruuduttomaan kaksiviikkoiseen, jolloin Kyrölässä on tarkoitus viettää pelitöntä ja ruudutonta aikaa. Me vanhemmat olemme huolissamme lasten liiallisesta pelaamisesta ja peliriippuvuuden kasvusta. Totuus on, että lapset eivät enää välttämättä osaa ulkoleikkejä. Pleikkapelit on lasten mielestä niin cool, että ulkona ei ole enää siistii olla, Outi ja tiiviisti keskustelussa mukana oleva Kyrölän koulun rehtori Tiina Liimatainen toteavat. Ovatko vanhat pihaleikit kirkonrotta, neppis-autopelit, naru- ja twist-hyppelyt ja muut katoamassa? Kyrölässä uskotaan, että ei ja myös vaikutetaan siihen. Järvenpää Kevät

4 TEKSTI: Riitta Murtokare KUVA: Katja Repo Kodin ja koulun yhteistyöllä sujuvampaa arkea Kasvatuskumppanuutta sekä kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan päiväkodeissa, kouluissa ja perheiden arjessa joka päivä. Tuloksellisinta se on, kun vanhempien, kasvattajien ja opettajien välillä on avointa vuorovaikutusta, ja kun sekä koulu että koti välittävät samaa viestiä. Koulun ja päiväkodin yhteistyökumppaneita ovat vanhempainyhdistykset tai -toimikunnat, joissa vapaaehtoiset vanhemmat luovat toiminnallaan puitteet yhteisöllisyydelle. Vanhempien järjestämät tapahtumat, kuten pihajuhlat, talvipäivät, peli-illat, myyjäiset ja muut, kokoavat alueen perheitä yhteen ja antavat lapsille tärkeää mallia yhdessä tekemisestä, kertoo vanhempainyhdistysaktiivi Katja Repo. Yhteistyö edistää hyvinvointia Järvenpään Vanhempainverkosto on toiminut vanhempainyhdistysten edustajana yli 10 vuotta. Sen jäseniä ovat vanhempainyhdistykset ja yksityishenkilöinä järvenpääläiset vanhemmat. Verkosto edistää koulujen ja päiväkotien vanhempainyhdistysten toimintamahdollisuuksia, toimii vanhempien äänitorvena ja seuraa päätöksentekoa. Lasten paremman kasvuympäristön edistämisessä tehdään tiivistä yhteistyötä myös kaupungin perusopetuksen, varhaiskasvatuksen, nuorisotyön sekä muiden toimijoiden kanssa. Voimavarojen yhdistäminen on mahdollistanut monia hankkeita; esimerkiksi keväisin on parannettu 8.-luokkalaisten mopoturvallisuutta järjestämällä Turvallisesti mopolla -koulutus ja vanhempainilta, elokuussa on turvattu pienten koululaisten koulutietä ja 7.-luokkalaisten vanhemmille on järjestetty tutustumisiltoja nuorisotiloilla. Tänä syksynä Järvenpään 8.-luokkalaisille on luvassa myös päihdekasvatusta. Vuoden Ope -tunnustukset kodin ja koulun yhteistyön edistämisestä jaetaan vuosittain aina lukuvuoden päätteeksi, summaa Katja yhteistyöllä tehtyjä hankkeita. Välittämisen teemaviikolla tapahtuu Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ja Järvenpään Vanhempainverkosto koordinoivat Välittämisen viikkoa, jota vietetään loppusyksystä. Teemaviikon juuret ulottuvat valtakunnalliseen ehkäisevän päihdetyön viikkoon, jota Järvenpäässä on ryhdytty viettämään laajempana välittämisen kokonaisuutena. Lukuisat toimijat kouluista päiväkoteihin, harrastuspiireistä seurakuntaan sekä yhdistyksistä kulttuurituottajiin tuovat omassa toiminnassaan esille toisesta välittämistä ja yhdessä tekemistä. Viimesyksyisen Vanhempainverkoston, seurakunnan ja vapaaehtoisten järjestä- Järvenpään Vanhempainverkosto Alueellinen vanhempainyhdistys Puheenjohtaja Jonna Marttinen (Kinnarin koulun Vanhempainkerho) män Elämää murkun kanssa, KÄÄK!? Onks välii? -vanhempainillan idean äitinä toiminut Aija Roihu lupaa illalle jatkoa myös tulevana syksynä. Vanhempainyhdistysten järjestämissä tapahtumissa vanhemmat pääsevät tutustumaan toisiinsa ja lastensa kavereihin. Kinnarin koululla kisattiin Kodin ja koulun päivänä sukkulaviestissä. TEKSTI JA KUVA: Riitta Murtokare Kasiluokkalaisille laaja terveystarkastus Peruskoulun kahdeksannen luokan laajassa terveystarkastuksessa seurataan nuorten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Oppilas saa tarkastuksen yhteydessä nuorison terveystodistuksen, jota hän voi käyttää esimerkiksi hakeutuessaan ammatilliseen koulutukseen tai suorittaessaan mopokorttia. Jokaisella koululla on nimetty kouluterveydenhoitaja, joka vastaa muun muassa oppilaiden vuotuisista terveystarkastuksista. Laaja terveystarkastus tehdään koululaisen ollessa ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla. Laajaan terveystarkastukseen kuuluu sekä terveydenhoitajan että koululääkärin tutkimuksia. Myös vanhemmat kutsutaan mukaan tarkastukseen, sillä on tärkeää tukea yhdessä nuoren terveellistä ja turvallista koulunkäyntiä. Kahdeksasluokkalaisten tarkastuksessa mitataan oppilaiden pituus, paino ja verenpaine sekä tarkistetaan näkö, kuulo ja ryhti. Oppilaalle annetaan etukäteen kotona täytettävä terveyskyselylomake, jolla kartoitetaan nuoren nykyistä terveydentilaa, terveyskäyttäytymistä sekä koulunkäyntiin liittyviä asioita. Oppilaat suhtautuvat terveystarkastukseen äärimmäisen hyvin ja tulevat mielellään tarkastukseen. Nuorille annettava kyselylomake on kattava, ja se selvittää hyvin nuoren terveydentilaa ja elintapoja, kertoo Koivusaaren koulun terveydenhoitaja Aija Roihu. Kahdeksasluokkalaiset saavat käynnillään nuorison terveystodistuksen, jota voi käyttää eri tilanteissa terveydentilan to- distamiseen. Lääkärin allekirjoittama todistus on voimassa viisi vuotta. Nuori saa todistuksen kolmena kopiona, joista jokainen päivitetään ja allekirjoitetaan käytön yhteydessä. Jos terveydentilassa tapahtuu muutoksia, tarvitaan uusi lääkärintodistus. Todistusta kannattaa säilyttää huolellisesti, sillä jälkeenpäin hankitut terveystodistukset ovat maksullisia. Parasta laajoissa terveystarkastuksissa on, että mukana on kokenut kouluterveydenhoitaja, joka tuntee oppilaat. Se tuo ehdottomasti enemmän syvyyttä tarkastamiseen. Pääsääntöisesti nuoret ovat hyvässä kunnossa, mutta joskus joudutaan erinäisistä syistä johtuen laittamaan nuoria jatkotutkimuksiin, koululääkäri Jukka Raassina toteaa. Kouluterveydenhoitaja Aija Roihu pitää kahdeksatta luokkaa hyvänä tarkastusajankohtana. Jos nuorella on jotain terveydellisiä ongelmia, niihin päästään puuttumaan ajoissa. Samalla pystytään vaikuttamaan myös ammatinvalintaan, jotta nuori ei turhaan hakeudu alalle, johon ei välttämättä pääsisi esimerkiksi allergian vuoksi. Koivusaaren koulun 8 F -luokan oppilaat Kiia Vuorenmaa ja Veeti Laitinen ovat lääkäri Jukka Raassinan ja terveydenhoitaja Aija Roihun tekemässä terveystarkastuksessa. Tarkastus koettiin hyvänä asiana ja todistuksesta on hyötyä mahdollisesti tulevaa mopokorttia varten. 4 Järvenpää Kevät 2013

5 TEKSTI JA KUVAT: Anju Asunta Jokaiselle nuorelle koulutuspaikka Nuorisotakuun avulla panostetaan ennaltaehkäisevään toimintaan, jotta nuoren tilanne havaitaan ajoissa, eivätkä ongelmat kasautuisi. Järvenpäässä on resursoitu ennalta ehkäisevään työhön ja nuorten ohjaukseen jo aiemminkin paljon. Kyrölässä sijaitsevaan Nuorisokeskukseen on koottu sekä nuorten palveluohjaus, etsivä nuorisotyö, työpajat, erityisluokat että nuorisoneuvolan palvelut. Järvenpää suoriutuu koulutustakuun ensimmäisestä nivelvaiheesta hyvin: käytännössä jokaiselle peruskoulun päättäneelle järvenpääläiselle järjestyy syksyksi opiskelupaikka, koulutusjohtaja Jari Lausvaara kertoo. Lisävaihtoehdon peruskoulun jälkeiseen etenemiseen tuo nuorten oppisopimuskoulutus. Oppisopimuksessa pääosa oppimisesta tapahtuu työtä tehdessä työpaikalla, mitä täydennetään tietopuolisilla opinnoilla ammatillisessa oppilaitoksessa. Jos yritys ottaa peruskoulun päättävän nuoren oppisopimuskoulutukseen, yritykselle maksetaan korotettua koulutuskorvausta ensimmäisenä vuonna jopa euroa kuukaudessa, Jari kannustaa. Aina on etenemisvaihtoehtoja Järvenpäässä on useita satoja alle 25-vuotiaita nuoria, joilta puuttuu toisen asteen tutkinto. Kun ammatillinen koulutus puuttuu, on vaikea työllistyä. Maahanmuuttajanuorelta voi lisäksi puuttua tarvittava kielitaito. Lähes aina on olemassa vaihtoehto, jolla päästään eteenpäin. Esimerkiksi opintosuunnitelmia voidaan muuttaa, joskus opinnot voi suorittaa loppuun pienryhmässä, aikuislukiossa tai vaikka oppisopimuksena työpaikassa, Jari vakuuttaa ja kehottaakin kysymään neuvoa oman tai aiemman koulun opolta tai Nuorisokeskuksen ohjaamosta. Järvenpäässä uusia palvelumuotoja ovat muun muassa Nuorisokeskuksessa starttipaja haastavassa elämäntilanteessa oleville nuorille sekä Keski-Uudenmaan Kisällikoulu alle 30-vuotiaille rakennusalan opintoja suorittaneille työttömille. Nuorta työtä -messut helmikuussa oli monipuolinen tietotapahtuma järvenpääläisille ja lähikuntienkin nuorisolle alueen opiskelu- ja työtarjonnasta. Järvenpään kaupungin osastolla avattiin muun muassa kesätyöpaikat hakuun ja neuvottiin työllistymisasioissa. Mitä Nuorisotakuu takaa? Jokaiselle peruskoulun juuri päättäneelle koulutuspaikka 2. asteelta tai muulla tavoin. Jos et saanut heti paikkaa yhteishaussa, ole yhteydessä yläkoulusi opoon. Jos olet alle 25-vuotias työtön, ilmoittaudu työnhakijaksi TE-toimistoon. Kanssasi työstetään työllistymissuunnitelma ja sinulle tarjotaan ennen kolmen kuukauden työttömyyttä työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka. Jos olet alle 30-vuotias ja vailla tutkintoa, saat mahdollisuuden ammatillisen tutkinnon tai sen osan suorittamiseen oppilaitoksissa tai oppisopimuksena. TEKSTI: Riitta Murtokare Kolmiportaisesti tuettua oppimista Kun oppilaan oppiminen ja/tai koulunkäynti kangertelee, voidaan tilannetta helpottaa monin tukitoimin. Toimenpiteet määritetään aina oppilaan kokonaistilanteen mukaan ja toteutetaan yhdessä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Jokaiselle pyritään löytämään se oikea tapa opiskella ja pärjätä koulussa. Koulussa on aina monenlaisia oppijoita. Opettaja onkin haasteellisessa tilanteessa pyrkiessään takaamaan jokaiselle oppilaalle yhtäläiset mahdollisuudet onnistua, kehittyä ja kasvaa oppijana. Tärkeää on kiinnittää huomiota oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. Opettaja ei onneksi ole kuitenkaan yksin asian kanssa. Järvenpäässä on jo vuosia kehitetty oppilashuoltotyöskentelyä. Perusopetuksessa otettiin käyttöön kolmiportaisen tuen malli heti vuonna 2010 perusopetuslain uudistuksen jälkeen. Meidän kouluissa moniammatilliset oppilashuoltoryhmät edistävät työllään koko kouluyhteisön hyvinvointia ja etsivät ratkaisuja tukea tarvitsevien oppilaiden auttamiseksi. Myös varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja kasvun tuen palvelujen yhteistyöskentelyn kautta on päästy paremmin kiinni ongelmakohtiin ja oppilaan tukemiseen jo varhaisessa vaiheessa, perusopetuksen johtava asiantuntija Arja Korhonen kertoo. Tarpeen mukaan vahvistetaan toimenpiteitä Kaikki oppilaat kuuluvat yleisen tuen, esimerkiksi tukiopetuksen, joustavien opetusjärjestelyjen, oppilashuollon ja oppilaan ohjauksen, piiriin. Tavoitteena on, että varhaisella puuttumisella ja huoltajien kanssa tehtävällä kasvatusyhteistyöllä oppilaat eivät keskimäärin muuta tukea tarvitsisikaan. Jos lapsen tai nuoren koulunkäynnissä havaitaan suurempia haasteita, hän voi saada tehostettua tukea tai siitäkin eteenpäin vietyä erityistä tukea. Lapsen tuen tarvetta mietittäessä yhteistyö huoltajien ja koulun välillä on erittäin tärkeää. On hyvä yhdessä pohtia, kuinka koulu voi tukea perhettä kasvattajan tehtävässä ja toisaalta perhe koulua kasvatus- ja opetustehtävässä, Arja Korhonen painottaa. Erityistä tukea alueellisesti Järvenpäässä alakouluissa on jokaisella alueella oppilasmäärältään yleisopetuksen luokkia pienempiä erityisluokkia. Myös yläkouluissa on erityisluokat niille oppilaille, jotka eivät syystä tai toisesta selviä tavallisessa koululuokassa. Lisäksi Nuorisokeskuksen tiloissa toimii 9.-luokkalaisille tarkoitettu joustavan perusopetuksen Jopo-luokka sekä perusopetuksen jo suorittaneille numeroitaan korottaville oppilaille tarkoitettu jatkoluokka. Jos opiskelu alueellisessa erityisluokassa on liian haasteellista, opiskelupaikka löytyy Juholan erityiskoulusta. Koulu järjestää oppilaiden oppimisedellytysten ja tarpeiden mukaan yksilöllistettyä perusopetusta. Juholassa toteutetaan myös arviointijaksoja koulunkäyntivaikeuksissa oleville oppilaille sekä määräaikaisia kuntouttavia oppijaksoja pienluokissa. Pedagoginen selvitys ja erityisen tuen päätös Pedagoginen arvio Erityinen tuki edelliset sekä lisäksi esim. erityisluokat, avustajapalvelut Tehostettu tuki edelliset sekä lisäksi esim. osa-aikainen erityisopetus, oppilashuollon tuki, apuvälineet Yleinen tuki esim. tukiopetus, oppilaanohjaus, eriyttäminen, tuki- ja kummioppilaat Järvenpäässä käytetään kolmiportaisen tuen mallia. Hyvää oppilashuoltoa YHTEISTYÖ HUOLTAJIEN KANSSA Tavoitteena luoda oppilaalle turvallinen ja terve oppimisympäristö, suojata hänen mielenterveyttään ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää työyhteisön hyvinvointia. Oppilashuoltoon sisältyvät kodin ja koulun yhteistyö, kouluruokailu, koulukuljetus, iltapäiväkerhotoiminta, kouluterveydenhuolto, hammashuolto, koulun oppilashuoltoryhmät ja psykososiaalinen oppilashuoltotyö. Jokaisessa Järvenpään koulussa toimii oppilashuoltoryhmä, johon kuuluvat rehtori, terveydenhoitaja, erityisopettajat, koulupsykologi, koulukuraattori sekä yläkouluissa lisäksi mm. oppilaanohjaajat. Yksittäistä oppilasta koskevissa kysymyksissä keskusteluun voivat tarvittaessa osallistua luokanopettaja tai -valvoja, koululääkäri, perheneuvolan, erikoissairaanhoidon ja perhesosiaalityön edustajia sekä muita asiantuntijoita. Monissa tapauksissa myös lapsen tai nuoren huoltaja on paikalla. Järvenpää Kevät

6 TEKSTI JA KUVA: Anju Asunta Hyviä ruokailutottumuksia jo päiväkodista Näyttääpä herkulliselta! Onpa maistuvaa! Tämä on varmaan terveellistä! Siinäpä hyviä ruokahetken keskusteluaiheita itse kullekin. Järvenpäässä niin puhutaan päiväkodeissa. Isokydön päiväkodissa on toteutettu tänä keväänä Järvenpään varhaiskasvatuksen yhteistä ruokakasvatusmallia. Mallin perusajatus on yksinkertainen: aikuiset ja lapset syövät yhdessä, ja ruoan ääressä keskustellaan, paitsi päivän asioista, myös ruoasta. Tavoitteena on, että ruokailu olisi kiireetön, sujuva ja kasvatuksellinen tilanne, ja yhdessä syöminen olisi mukavaa. Tärkeää on myös lasten hyvän ravitsemuksen varmistaminen, nyt ja tulevaisuudessa, joten kasvattajat kannustavat lasta tutustumaan uusiin ruoka-aineisiin ja tekemään terveellisiä valintoja. Syödään yhdessä Alle 3-vuotiaiden Keijujen ryhmässä ruokailua ja muutakin toimintaa on porrastettu. Pienryhmät ruokailevat pöytäkuntina, jolloin kaikkia ehditään auttamaan ja äänikin saadaan kuuluviin. Kussakin pöydässä on oma aikuinen, joka syö lasten kanssa ja näyttää samalla esimerkkiä ruokailutavoissa. Aikuisen malli tukee lasten ruokailua. Niinpä me keskustelemme lasten kanssa positiivisella asenteella ruoasta; löytyykö erilaisia makuja, miltä ruoka näyttää, mistä ruoka tulee, lastenhoitaja Jaana Karvinen kuvailee. Toiminnalla on selviä vaikutuksia päiväkodin arkeen, niin lapsiin kuin aikuisiinkin. Lasten ruokahalu on selvästi parantunut, kun yhdessä maistellaan eri ruokalajeja. Lapset malttavat paremmin keskittyä ja ruokailutilanteet ovat rauhoittuneet. Ruokapöydästä ja hyvästä seurasta ei ole kiire pois, lastenhoitaja Leena Hanni-Leppänen kertoo. Myös aikuisten työhyvinvointi on lisääntynyt, kun verensokeria saadaan tasattua jouheasti lasten rytmin mukaan eikä tarvitse odottaa omaa ruokataukoa. Työn suunnittelulle jää aikaa ja eikä ole stressiä eväiden valmistelusta kotona, lastenhoitaja Anne Laaksonen jatkaa. Liikumme, leikimme ja tutkimme yhdessä paljon niin sisällä kuin ulkonakin, ja kartutamme näin lasten yksilöllisiä taitoja ja kokemuksia maailmasta. Energiaa tarvitaan ja lapset ruokailevat kolme kertaa päi- vässä, joten se on merkittävä ja tärkeä osa lapsen päivää, lastenhoitaja Leila Noso muistuttaa. Ruokakasvatusmalli on ollut koekäytössä koko varhaiskasvatuksessa, kaikissa päiväkodeissa, ja sitä arvioidaan kevään lopulla. Hyvää palautetta on tullut vanhemmiltakin, joten ehkäpä hyvinkin tämä toimintatapa jää pysyväksi. Pilkkominen on jännää puuhaa ja itsepilkotut hedelmät maistuvat paremmilta. Sen tietävät Kyrölän päiväkodissa hommissa olevat Laura (4 v) ja Olivia (5 v). Sydänystävällinen viikko Kyrölässä Kyrölän päiväkodissa vietettiin huhtikuussa Sydänyhdistyksen ehdottamaa teemaviikkoa sydänystävällisen ruoan parissa. Pöytäkeskusteluissa on pohdittu muun muassa sitä, miksi sipsejä ei saa syödä paljoa. No, niissä on liikaa suolaa, ja siitä ei sydän tykkää sen tietää lapsikin. Ja mikä sitten on terveellistä? Puuro, omena, banaani, lapset luettelevat. Sydänasiat ovat meillä osa normaaliakin toimintaa, sillä puhumme paljon lasten kanssa ravinnosta ja liikunnasta. Teemaviikon innoittama kauppavierailu on kuitenkin uutta; menemme lasten kanssa etsimään sydänmerkkejä eri tuotteista. Näin lapset saadaan jo pienenä tiedostamaan, että tuotteita voi ja kannattaa tutkia, ja sen pohjalta voi tehdä hyviä valintoja, lastentarhanopettaja Johanna Ronkainen kertoo. Päiväkotien ruoka tuotantokeittiöistä Järvenpään kaupungin ravitsemispalveluissa valmistetaan päivittäin aikamoinen määrä ruokaa, yhteensä ateriaa päiväkoteihin, kouluihin ja vanhuksille. Päiväkotien lounasruoka valmistetaan kouluruoan ohella koulujen tuotantokeittiöissä ja kuljetetaan kuumakuljetuksena päiväkoteihin. Lisäksi kussakin päiväkodissa ruokapalveluvastaava valmistaa lapsille aamupalan, lounaalle lämpimän lisäkkeen ja välipalan. Palvelupäällikkö Ritva Julkunen kertoo terveellisyyden ja maukkauden olevan merkittäviä tavoitteita ruoan valmistuksessa. Näin isoissa tuotantomäärissä ei sävelletä, vaan käytössä ovat vakioruokaohjeet, joissa huomioidaan esimerkiksi riittävä ravintoaineiden saanti. Maustamista säädetään aina asiakaskunnan mukaan. Myös raaka-aineiden kilpailuttamisella ja valinnalla vaikutetaan terveellisyyteen. Ottaisimme mielellämme luomu- ja lähiruokatoimittajia lisää, mutta se ei ole helppoa näin suurissa määrissä. Kotimaiset marjapakasteet meille tulee Lappeenrannasta. Luomuperunatoimittajan siirryttyä eläkkeelle emme ole vielä löytäneet toista tilalle, Ritva kertoo. Lasten ja nuorten suosikkeja ovat selkeät ruoat, joissa jo nimestä voi päätellä, mitä ruoka sisältää. Kärjessä ovat esimerkiksi uunimakkara, kinkku- ja lohikiusaus ja keitot. TEKSTI JA KUVA: Riitta Murtokare Kuntien lastenvalvojien palvelut samasta yksiköstä Järvenpään, Keravan ja Tuusulan yhteinen perheoikeudellinen yksikkö käynnisti toimintansa huhtikuun alussa isäntäkuntana toimivassa Järvenpäässä. Yhteinen yksikkö mahdollistaa ympärivuotisen ja aiempaa monipuolisemman palvelun osallistujakuntien eroaville ja eronneille vanhemmille. Yksikössä hoidetaan lastenvalvojapalvelut, kuten isyyden selvittäminen, huolto- ja tapaamissopimusten sekä elatussopimusten laatiminen ja niiden vahvistaminen sekä olosuhdeselvitykset käräjäoikeudelle. Yksikössä työskentelee myös sosiaaliohjaaja sekä maanantaisin Miessakit ry:n erotyöntekijä. He antavat puhelimitse eroneuvontaa ja heille on mahdollisuus varata keskusteluaikoja. Yksikkö vastaa myös mm. perheasioiden sovittelun ja valvottujen tapaamisten koordinoinnista. Tulevaisuudessa yksikössä järjestetään lisäksi infoiltoja ja ryhmiä eroperheille. Pyrimme edesauttamaan lasten ja perheiden hyvinvointia erotilanteessa. Oikea-aikaisella ja oikeanlaisella eroauttamisella tuemme vanhemmuutta eron jälkeen ja pyrimme turvaamaan lapsen oikeuden säilyttää suhde molempiin vanhempiinsa sekä ehkäisemään riitojen pitkittymistä, kertoo perheoikeudellisen yksikön päällikkö Miia Kokko-Pekkola. Järvenpään, Keravan ja Tuusulan perheoikeudellinen yksikkö Polvipolku 5, Järvenpää Lastenvalvojien keskitetty ajanvaraus ma to 9 11, pe 9 10, puh Lastenvalvojien omat puhelintunnit ma to klo Sosiaaliohjaajan eroneuvonta ti to klo p > Perheiden palvelut > Perheoikeudellinen yksikkö Perheoikeudellisen yksikön väki on valmiina ottamaan asiakkaita vastaan. 6 Järvenpää Kevät 2013

7 TEKSTI JA KUVA: Laura Saukkonen Uusi liikenneturvallisuussuunnitelma loppusuoralla Järvenpäähän, Keravalle ja Tuusulaan laaditaan liikenneturvallisuussuunnitelmia yhdessä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Suunnitelmat valmistuvat heinäkuuhun mennessä ja niissä esitetään monipuolisia keinoja liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Kuntien välille pyritään luomaan yhteisiä suunnitteluperiaatteita esimerkiksi alueellisista nopeusrajoituksista, hidasteiden käytöstä, pääpyöräilyverkosta sekä mopon paikasta liikenteessä. Tausta-aineistoina on käytetty liikenneonnettomuuskatsausta poliisin tietoon tulleista onnettomuuksista, kunnissa vuonna 2012 tehdyn liikenneturvallisuuskyselyn tuloksia sekä eri sidosryhmiltä saatuja liikennepalautteita. Suunnitelmissa kuntien liikenneturvallisuustyölle kuvataan pitkän aikavälin visiot ja konkreettiset tavoitteet vuoteen Toimenpide-ehdotukset sisältävät liikenneympäristön parannuksia, liikenteen valvonnan tehostamista sekä liikennekasvatuksen ja -tiedotuksen lisäämistä. Kehitteillä viisaan liikkumisen näkökulmia Uusia painopisteitä liikenneturvallisuussuunnitelmassa ovat liikkumisen ohjaus ja arjen viisaat liikkumisvalinnat. Liikkumista voidaan ohjata monin eri tavoin. Esimerkiksi yritykset voivat tarjota henkilöstölleen työsuhdematkalippuja ilmaisen pysäköintipaikan sijaan tai lahjoittaa talvipyöräilijöille nastarenkaat. Arjen viisas liikkumisvalinta on vaikkapa lähikaupassa poikkeaminen kävellen tai kimppakyyti yksin tehdyn automatkan sijasta, kannustaa Järvenpään liikennetur- vallisuustyöryhmän sihteeri Katja Seimelä Destia Oy:stä. Liikenneturvallisuussuunnitelmaa hyödynnetään Järvenpään kaupungin maankäytön ja liikenteen suunnittelussa sekä liikenneturvallisuustyön kehittämisessä. Lisäksi se palvelee Uudenmaan ELY-keskuksen hankkeita. Järvenpään edellinen liikenneturvallisuussuunnitelma valmistui vuonna Jos jokainen autoilija vain noudattaisi nopeusrajoituksia, liikenneturvallisuus paranisi huomattavasti, muistuttavat Järvenpään kaupungin liikenneinsinööri Sari Piela ja liikennesuunnittelija Oskari Kaupinmäki. Liikenneturvallisuustyöryhmässä uusi kokoonpano Tiesitkö, että Järvenpäässä toimii liikenneturvallisuustyöryhmä? Työryhmän tehtävänä on edistää kaupungin liikenneturvallisuutta eri liikkujaryhmät huomioiden. Työryhmä koordinoi kaupungissa tehtävää liikenneturvallisuustyötä ja parantaa liikenneturvallisuutta valistuksen ja tiedotuksen keinoin sekä poliisivalvonnan kohdentamiseen vaikuttamalla. Huhtikuussa työryhmälle valittiin uusi kokoonpano vuosiksi Kaupungin virkahenkilöiden lisäksi työryhmässä on edustajat poliisista sekä useista eri järjestöistä ja yhdistyksistä, kuten Liikenneturvasta ja Autoliitosta. Tulkaa ja nykäiskää meitä työryhmäläisiä hihasta Järvenpää-päivässä sekä 7.9. Maa elää -tapahtumassa. Puidaan liikenneturvallisuusasioita yhdessä, Järvenpään liikenneinsinööri Sari Piela vinkkaa. Lisätietoja työryhmästä ja palautekanavan löydät osoitteesta: Vastaa pyöräilykyselyyn ja voita digikamera TEKSTI JA KUVA: Laura Saukkonen Hulevesisuunnitelma laadinnassa vastaa kyselyyn ja vaikuta! Järvenpään ensimmäisen hulevesisuunnitelman laadinta on käynnistynyt. Suunnitelmassa määritellään kuntakohtaiset periaatteet ja toimenpiteet hulevesien hallinnan kehittämiseksi. Hulevesisuunnitelmaa työstää kaupungin eri yksiköiden edustajista muodostuva ohjausryhmä yhdessä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n kanssa. Hulevesiasioista järjestetään verkkopohjainen kuntalaiskysely toukokuussa 2013, johon vastaamalla vaikutat suunnitelman laadintaan. Kyselyn käynnistymisestä ja suunnittelun etenemisestä tiedotetaan kaupungin Internet-sivuilla sekä paikallislehdissä. Suunnitelmaluonnos asetetaan nähtäville syksyllä. Hulevedet ovat rakennetuilla alueilla muodostuvia sade- ja sulamisvesiä. Tiivistyvässä yhdyskuntarakenteessa on paljon vettä läpäisemättömiä pintoja, minkä takia hulevesien määrä ja hetkellinen virtaama voivat olla suuria. Hulevedet aiheuttavatkin kaupunkirakenteessa ja ympäristössä erilaisia haittoja, kuten tulvimista, eroosiota ja vesistöjen kuormittumista. Lepola I -asuntoalueen hulevesiallas. Pitäisikö Järvenpäässä olla enemmän pyöräteitä? Tai näetkö tarvetta valvotuille ja lukollisille pyörien säilytystiloille? Pyöräily on merkittävä liikenne- ja liikkumismuoto Järvenpäässä sekä kesällä että talvella. Toukokuun puolessa välissä starttaa kaupungin verkkopohjainen pyöräilykysely, jolla voit vaikuttaa Järvenpään pyöräilymahdollisuuksien ja -olosuhteiden kehittämiseen. Vastaathan kyselyyn mennessä. Vastanneiden kesken arvotaan digikamera. Lisätietoja ja kyselyn löydät osoitteesta TEKSTI: Laura Saukkonen Poikkitien parantaminen käynnistyy kesäkuussa liikennejärjestelyihin muutoksia Poikkitien parantamisen ensimmäinen vaihe polkaistaan käyntiin kesäkuun alussa. Tietyömaa alkaa Lepola II -kaava-alueen länsireunan tuntumasta ja päättyy noin 400 metriä idempänä ennen junarataa. Rakennushankkeen ykkösvaiheeseen sisältyy muun muassa kahden sillan rakentaminen Poikkitielle. Luonnottarenpolun ja Riihipolun alikulkukäytävillä ja niihin liittyvillä kevyen liikenteen väylillä mahdollistetaan turvallinen Poikkitien alittava kevytliikenne rakentuville Lepola II - ja Lepola III -asuntoalueille. Poikkitien molemmille puolille tehdään kevyen liikenteen väylät. Lisäksi Poikkitielle rakennetaan kaksi katuliittymää, joiden kautta liikennöidään uusille asuntoalueille ja niiltä pois, kertoo Järvenpään kunnallistekniikan suunnittelun projektipäällikkö Matti Vuorinen. Kiertotie käyttöön Osan aikaa käytössä on kiertotie, joka kulkee Poikkitien eteläpuolella jo rakenteilla olevia katuyhteyksiä, kuten Luonnottarenpolkua ja Kurkiaurankatua käyttäen. Kiertotiellä varmistetaan siltojen ja maapohjan vahvistamisen turvallinen ja häiriötön toteutus, Vuorinen korostaa. Rakentamisurakan kilpailutus on paraikaa käynnissä. Tieosuuden on tarkoitus valmistua päätien osalta liikenteelle vuoden 2013 aikana. Loput rakentamis- ja viimeistelytyöt saadaan päätökseen näillä näkymin heinäkuuhun 2014 mennessä. Rakentamisvaihe 1. Parannettava tieosio on merkitty tummanvihreällä, vaaleanvihreät ovat kevyen liikenteen väyliä. Järvenpää Kevät

8 TEKSTI: Laura Saukkonen Rakentamisen lupia voi hakea Järvenpäässä myös sähköisesti osallistu Lupapiste.fi -palvelun kehitystyöhön Lupapiste.fi on sähköinen palvelu, jossa kansalaiset, yritykset ja yhteisöt voivat hoitaa rakentamiseen liittyvät lupa- ja ilmoitusasiansa viranomaisten ja projektin muiden osapuolten kanssa kellonajasta riippumatta. Yhä kehitteillä oleva palvelu kattaa aikanaan koko asiointiprosessin lomakkeista neuvontaan, seurantaan ja päätöksiin saakka. Ensimmäisenä Lupapiste.fi -palvelu otettiin käyttöön Järvenpäässä. Kuluvan vuoden aikana Lupapiste käynnistyy myös hankkeen muissa pilottikunnissa, joita ovat esimerkiksi Naantali, Sipoo, Kirkkonummi, Kuopio ja Mikkeli. Mukana on noin kaksikymmentä pilottikuntaa, joiden rakennusvalvonnoista ja asiakkailta saatava palaute ohjaa palvelun jatkokehittämistä, kertoo Järvenpään kaupungin johtava rakennustarkastaja Jouni Vastamäki. Aloitusvaiheessa Lupapiste kattaa rakennus- ja toimenpidelupien, toimenpideilmoitusten sekä poikkeamislupien hakemisen. Vuoden 2013 lopussa se laajenee pilottikuntien ympäristölupien, sijoitus- ja kaivulupien sekä yleisten alueiden käytön lupien hakemiseen. Hyötyä sekä asiakkaille että viranomaisille Lupapisteen avulla asiakkaan ja viranomaisten yhteistyö sujuu entistä jouhevammin, kun luonnosvaiheen keskustelut ja tiedostojen vaihto saadaan kerralla kaikkien lupakäsittelijöiden ja työmaavalvontaa tekevien nähtäville. Lisäksi palvelu vähentää paperipinkkojen määrää, kun piirroksista ja muista asiakirjoista otetaan tulosteet korjauskierrosten jälkeen. Tulevaisuudessa myös asiakirjojen ja dokumenttien arkistointi muuttuu sähköiseksi, mikä tuo mukanaan omat tekniset haasteensa, sillä tiedostojen on säilyttävä lähes ikuisesti, Vastamäki täsmentää. Järvenpään rakennusvalvonnassa käsitellään vuosittain noin lupa-asiaa ja työnjohtajahakemusta sekä tehdään noin työmaakatselmusta. Jos haluat osallistua Lupapiste.fi:n kehitystyöhön, ota yhteyttä Järvenpään johtavaan rakennustarkastajaan: jouni.vastamaki@jarvenpaa.fi. Tiesitkö, että Lupapiste.fi on osa valtiovarainministeriön koordinoimaa sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa (SADe). palvelun on tilannut ympäristöministeriö ja sen toteutuksesta vastaa digitaalisen liiketoiminnan asiantuntijayritys Solita Oy hanke valmistuu vuonna TEKSTI JA KUVA: Laura Saukkonen Metsonmäen yritysalueen suunnittelu käynnissä Projektipäällikkö Antti Nikkasen (oik.) ja yrityspalvelujohtaja Olli Keto-Tokoin mukaan Metsonmäki nostaa Nummenkylän yritysalueen kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta. Nummenkylään Metso Paperin Järvenpään tehtaan pohjoispuolelle suunnitellaan noin hehtaarin suuruista yritysaluetta elinkeinoelämän tarpeisiin. Alueelle kaavaillaan tonttia pienille ja keskisuurille yrityksille. Kysyntä Metsonmäen tonteille on taattua, sillä kaupungissa on tällä hetkellä vähän pieniä ja edullisia yritystontteja. Ekotehokasta rakentamista Metsonmäen tonttien esirakentamistarve selvitetään kilpailukykyisen ja liiketoiminnan tarpeita vastaavan tonttitarjonnan varmistamiseksi. Yritysalueen vieressä kulkee kaukolämpölinja ja myös maalämmön käyttö on mahdollista. Liikenne Metsonmäkeen ohjataan Emalikadun ja Purolantien kautta. Lisäksi alueelle rakennetaan kevyen liikenteen väylät. Puurtajankadun bussiyhteys ja Purolan junaseisakkeen läheisyys varmistavat alueelle pääsyn myös julkisella liikenteellä. Metsonmäen suunnittelussa huomioidaan alueen luontoarvot ja varmistetaan, että sen välittömässä läheisyydessä säilyy laajoja viheralueita. Metsäalueella tehdään liito-oravaselvitys ja tarvittaessa liito-orava-alueet rajataan pois kaavasta. Uusi yritysalue suunnitellaan niin, että se sijoittuu pääosin nykyisen asemakaavan osoittaman teollisuusalueen puitteisiin. Myös yleiskaavassa määritellyn uuden virkistysreitin toteuttamiskelpoisuus varmistetaan suunnittelun yhteydessä. Maanomistajat mukana suunnittelussa Kaavamuutos laaditaan yhteistyössä alueen maanomistajien kanssa. Valtaosan maista omistaa Järvenpään kaupunki, muita maanomistajia ovat Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma ja Metso Oyj. Järvenpään kaupunki esittelee Metsonmäki-hanketta erilaisissa yrityksille suunnatuissa tilaisuuksissa. TEKSTI: Laura Saukkonen KUVA: Terttu-Elina Wainio Reservikomppanian tontit myyntiin mahdollisesti jo loppuvuodesta Reservikomppanian pientaloalueelta voi ostaa omakotitontteja mahdollisesti jo tämän vuoden lopulla. Viihtyisä asuinalue sijaitsee vanhan kasarmialueen kupeessa, valtakunnallisesti merkittävässä kulttuuriympäristössä Nummenkylässä. Uudisrakentamisen myötä alueen asukasmäärä kasvaa noin sadalla hengellä. Vanhan valtatien varrella sijaitsevalle Reservikomppanian asuinalueelle on kaavoitettu kolmisenkymmentä reilun 600 m 2 :n suuruista omakotitonttia. Tonteista kaksi kolmasosaa on kaupungin omistuksessa. Jos asemakaavoittaminen etenee suunnitellusti, kaupungin tontit tulevat myyntiin loppuvuodesta tai viimeistään alkuvuodesta Kunnallistekniikan rakentaminen alueelle alkaa tänä vuonna. Historialliseen miljööseen tavoitellaan 50-luvun tyylisiä harjakattoisia ja puuverhoiltuja pientaloja. Rauhaisa pientaloalue, palvelut lähellä Kasarmialueen lähimmät päivittäistavarakaupat löytyvät parin kilometrin päästä Jampasta ja Pohjoisväylän varrelta. Lasten päiväkotiin on matkaa noin viitisensataa metriä ja alakouluun muutama kilometri. Järvenpään rautatieasemalle sekä Purolan että Haarajoen junaseisakkeille ennättää autolla vajaassa kymmenessä minuutissa. Myös työpaikan löytyminen aivan kodin lähettyviltä on mahdollista, sillä asuinalueen etelänpuoleisella pienyritysalueella toimii lähes parisataa yritystä. Nummenkylän vanha kasarmialue on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristökohde ja suojeltu asemakaavalla. Reservikomppania-nimi juontaa juurensa 1900-luvun vaihteessa alueella toimineeseen Uudenmaan tarkk`ampujapataljoonan reservikomppaniaan. Nykyisin asuinkäytössä olevat kasarmirakennukset ovat vivahteikkaan historiansa aikana toimineet myös naisvankilana. RESER-VIKOMPPANIAN- TARKK AMPUJANKATU SORAPUISTO ANKATU HAHLAKATU VANHA VALTATIE Reservikomppanian asuinalue sijaitsee soraharjulla Nummenkylässä. Viereisen kasarmialueen rakennuksista monet on rakennettu jo 1800-luvun lopussa, osa 1950-luvulla. 8 Järvenpää Kevät 2013 Järvenpään kaupunki RESERVIKOMPPANIAN ALUE, ASEMAKAAVAN HAVAINNEKUVA ETELÄSTÄ Asemakaavoitus

9 Järvenpään kaavoituskatsaus 2013 OSALLISTUMINEN JA KAAVOI- TUKSEEN VAIKUTTAMINEN Kunnalla on yksinoikeus kaavoituksessa omalla alueellaan. Maankäyttöä, rakentamista ja muita ympäristönmuutoksia säädellään ja ohjataan erilaisten kaavojen avulla. Kaavoitus on siten kunnallishallinnon strategisesti tärkeä toimiala. Kaavat tulee laatia vuorovaikutteisesti ja hankkeiden vaikutukset tulee arvioida. Kunnan tulee tiedottaa kaavoituksesta riittävästi ja järjestää osallistumismahdollisuudet kaavahankkeissa. Vähintään kerran vuodessa on laadittava katsaus vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista merkittävistä kaava-asioista (MRL 7 ). Järvenpään kaavoitusohjelma ja -katsaus vuodelle 2013 on hyväksytty kaupunginhallituksessa ( ). Tässä lyhennelmässä esitetään merkittävät työn alla olevat kaavat sekä lähiaikoina mahdollisesti työn alle tulevat hankkeet. Näiden lisäksi vuoden mittaan saattaa käynnistyä muitakin kaavahankkeita, joista tiedotetaan erikseen. JÄRVENPÄÄN KAAVOITUSTILANNE Maakuntakaava Maakuntakaava on luonteeltaan seudullinen rakennesuunnitelma, joka laaditaan Uudenmaan liitossa. Maakuntakaava sisältää alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet pitkälle tulevaisuuteen. Maakuntakaavan tämänhetkisessä uudistamisessa on pääpaino yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen liittyvissä aluerakenteellisissa kysymyksissä sekä kaupan palveluverkossa. Yleiskaavat Yleiskaavat ovat koko kunnan alueelle tai kunnan osalle laadittuja yleispiirteisiä suunnitelmia, jotka ohjaavat asemakaavoitusta ja muuta tarkempaa suunnittelua. Järvenpään yleiskaavaa 2020 täydentää kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma. Lepolan osayleiskaava sai lainvoiman Tällä hetkellä valmisteltavana on Pietilän-Haarajoen osayleiskaava. Keskustan osayleiskaavan tarkistaminen käynnistyy vuonna Ristinummen ja Wärtsilän Purolan osayleiskaavat saattavat tulla vireille lähivuosina. Asemakaavat Asemakaavat ovat yksityiskohtaisia rakentamista ja muuta maankäyttöä sääteleviä suunnitelmia. Järvenpään maa-alueen pinta-alasta noin puolet on asemakaavoitettu. Tällä hetkellä on 19 asemakaavahanketta työn alla tai alkamassa. Kaavoituskatsauksessa esitetään niiden lisäksi 24 odottavaa asemakaavahanketta. VIREILLÄ OLEVAT YLEISKAAVATYÖT Koko kaupungin yleiskaavaan liittyvät hankkeistusohjelmat Yleiskaavan toteuttamisohjelmaan liittyviä hankkeistusohjelmien ja toteutusasiakirjojen tarkoituksena on osoittaa väestö-, elinkeino- ja palveluverkkotavoitteiden sekä kaavoitus- ja maapolitiikan keskeiset yhteydet, vaadittavat resurssit ja realistinen ajoitus taloussuunnittelun ja muun ohjelmoinnin pohjaksi. Keskustan osayleiskaavan tarkistaminen Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt keskustan osayleiskaavan oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Keskustan osayleiskaavan tarkistaminen aloitetaan 2013, koska kaava on eri näkökulmista tarkastellen vanhentunut, ja koska keskustan kehittämiskokonaisuudessa tarvitaan tarkennettu maankäytöllinen lähtökohta. Tällä hetkellä ajankohtaisten, hankekohtaisten asemakaavanmuutosten (Perhelän kauppakeskus ja Tupalantien kulma) yhteydessä tehdään tarvittavat osayleiskaavalliset selvitykset, jos osayleiskaavasta poiketaan merkittävästi. Pietilän Haarajoen osayleiskaava Pietilän Haarajoen alueelle on ryhdytty laatimaan osayleiskaavaa asemakaavan ulkopuolisten alueiden kehittämiseksi. Vuoden 2013 aikana selvitetään erityisesti viemäröinnin vaiheittaista toteuttamista. Vuorovaikutuksen kohteena ovat osayleiskaavan tavoitteet ja lähtökohdat. Helsingin seudun yhteinen maankäytön suunnitelma Helsingin seudun kuntien ja valtion välisen MAL-aiesopimuksen mukaisesti laaditaan yhteistoiminnassa 14 kunnan alueen kattava yhteinen maankäytön suunnitelma, joka liittyy kiinteästi Helsingin seudun liikennejärjestelmätyöhön. Maankäytön suunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen virallinen kaava, mutta sillä voi olla suuri merkitys niin tulevien maakuntakaavojen kuin kuntien omien ja mahdollisesti yhteisten yleiskaavojen laatimiselle. Maankäytön suunnitelma ja liikennejärjestelmäsuunnitelma kytkeytyvät tiiviisti Helsingin seudun kuntarakenneuudistukseen ja metropolihallinnon kehittämiseen. Järvenpää osallistuu yhteisen maankäytön suunnitelman laadintaan tasavertaisesti muiden kuntien kanssa ja pyrkii edunvalvontayhteistyöhön KUU- MA-kuntien kesken. VUOSINA MAHDOLLISESTI VIREILLE TULEVIA YLEISKAAVATÖITÄ Ristinummen osayleiskaava tai muu yleissuunnitelma Ristinummen asuntoalueiden jatkosuunnittelun ja asemakaavoituksen pohjaksi tarvitaan yleispiirteinen kokonaissuunnitelma. Osayleiskaavan tai muun yleissuunnitelman laatimistapa ratkaistaan osa-alueiden käyttöönoton aikataulun täsmennyttyä. Kaupunginvaltuusto päätti joulukuussa 2012 lunastusluvan hakemisesta Ristinummen alueiden hankkimiseksi kaupungin omistukseen. Vuonna 2009 järjestettiin nuorille arkkitehdeille Europan 10 -kilpailu, jolla etsittiin Ristinummen länsiosan uudelle pientalovaltaiselle asuntoalueelle kulttuurimaisemaan ja kaupunkiympäristöön sopivaa sekä ekologisesti kestävää, vähähiilistä yhdyskuntakehitystä tukevaa fyysistä ja toiminnallista perusratkaisua. Alueelle halutaan sekä tiivistä ryhmärakentamista että omatonttisia omakotitaloja. Kilpailun voittajatöitä on mahdollista hyödyntää yleissuunnitelman pohjana. Wärtsilän Purolan osayleiskaava Osayleiskaavan rajaus, tarve ja aikataulu riippuvat ensi sijassa yritys- ja asuntoalueiden kysynnästä. Kaupungin omistamat maat Metson pohjoispuolella sopivat myös raideyhteyksiä tarvitsevien yritysten sijoituspaikoiksi, mutta raideyhteyden toteutus edellyttäisi yritysrahoitusta. Yritysalue saattaa rakentua myös ilman raidetta vuoden 2012 lopulla käynnistyneen Metsonmäen asemakaavanmuutoksen kautta. Metson alueen itäosan saamiseksi yritysrakentamiseen on tehty valtuustoaloite. Purolan seisakkeen säilyttäminen ja sen lähellä sijaitsevan asemakaavan ulkopuolisen asutusalueen kehittämissuunta ovat suunnitteluun liittyviä erityiskysymyksiä. KUUMA-kuntien yleiskaavayhteistyön ohjelmointi ja resursointi Mikäli KUUMA-kunnat ryhtyvät maankäytön yhteistyöhön, on kuntien varauduttava yhteisen yleiskaavan tai rajavyöhykkeiden osa-alueiden yleiskaavojen laatimiseen. Yhteisistä kaavoista tai kaavayhteistyöstä ei ole tehty hallinnollisia päätöksiä. TYÖN ALLA OLEVAT JA VUONNA 2013 ALOITETTAVAT ASEMAKAAVAT Keskus Kassatalo (tontit ja 129-2) Järvenpään Kassatalo Oy:n pyytämässä kaavamuutoksessa tutkitaan liike- ja asuintilojen säilyttämistä kellarissa ja kerroksissa, hoivakotitilojen sijoittamista kiinteistöön ja autopaikkojen järjestämistä. Mannilantien ja Helsingintien kulmassa halutaan varautua katutason liiketilojen rakentamiseen pysäköintitalon päätyyn. Kassatalo on tarkoitus säilyttää. Kaavaluonnos on ollut nähtävänä marras-joulukuussa Kaavamuutos edellyttää puitesopimusta ja maankäyttösopimusta. Perhelän kortteli (kortteli 131) Kiinteistönomistajat ovat pyytäneet korttelin 131 asemakaavanmuutosten edellytysten selvittämistä. Entisen Perhelän kiinteistön sekä entisen S-marketin rakennuksen kaupallinen elinkaari on loppuvaiheessa ilman kävelykeskustaan liittyviä merkittäviä uudistuksia. Kaupunki pyrkii edistämään uudistusten toteuttamista keskustan osayleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Perhelän liikerakennuksen osittaista säilyttämistä tutkitaan. Asemakaavan luonnosaineisto on ollut nähtävänä maaliskuussa Kaavatyön aloitusvaiheessa on tehty keskustan alueen kaupunkikuvaja liikenneselvitykset. Korttelin 137 tontit 16, 24 ja 25 (Tupalantien kulma) Tupalantien ja kävelykadun kulmaan on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu mahdollisuus rakentaa pysäköintitalo, jota ei ole toteutettu. Keskustan kaupunkikuva- ja liikenneselvityksissä on tutkittu mahdollisuuksia uudisrakentamiseen myös korttelissa 137 VVO:n ja Elisa Oyj:n tonteilla. Hanke edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Tupalantien kulman luonnosaineisto on ollut nähtävänä touko kesäkuussa Invan laajennus ja pääradan lisäraide III Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen tiloja halutaan laajentaa ja nykyisen auto-osaston tilalle halutaan uudisrakennus. Lisäraiteen rakentaminen nykyisen radan länsipuolelle edellyttää rautatiealueen laajentamista nykyiselle puistoalueelle Tapiolapuiston ja korttelin 119 kohdalla. Asemakaavan laatiminen aloitetaan syksyllä Kinnari Kinnarin päiväkoti Kinnarin päiväkotia on tarpeen laajentaa, mutta nykyinen tontti Sahankoulun puiston vieressä on ahdas. Asemakaavamuutoksessa tutkitaan mahdollisuuksia ulottaa lisärakentamista ja pihatoimintoja nykyiselle puistoalueelle. Asemakaavatyö aloitetaan alkuvuodesta Pajala Pajalankulma, kortteli 701 Myllytien ja Pajalantien kulman toteutusta ja kaupungin omistaman entisen Perhelän liikerakennuksen säilyttämismahdollisuuksia on tutkittu Pajalan pohjoisosan asemakaavan yhteydessä. Kaavaluonnos on ollut nähtävänä keväällä Korttelin 701 suunnittelua jatketaan ehdotusvaiheeseen erikseen. Samalla tutkitaan katuliittymien tilantarve ja tarkistetaan aluevarauksia. Wärtsilä Metsonmäki Primula Oy:n ja kaupungin väliseen kiinteistökauppaan sisältyy velvoite korttelin 1001 asemakaavan muuttamisesta mm. katuyhteyksien osalta. Kaupungin omistamat rakentamattomat alueet korttelissa 1001 sopivat yritystoimintaan. Tonttien markkinointia voidaan edistää tarkistamalla asemakaavaa ja parantamalla kunnallistekniikan valmiuksia. Samalla tutkitaan, miten Metson nykyisen tontin itäosaan saataisiin uusia yritystontteja. Uusia tontteja palveleva katu voidaan tarvittaessa liittää suoraan Vähänummentiehen. Kaavahanke voi edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia katujen toteutuksista. Nummenkylä Reservikomppanian alue ja Sorapuisto Reservikomppanian alueen asemakaava suojelee pääosan vanhoista rakennuksista ja pihamiljööstä (entinen naisvankila), mutta kaavamerkinnät vaativat tarkistamista. Yleiskaavassa rakennusryhmä pihoineen on merkitty valtakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi ja alue on osoitettu pientaloasumiseen. Alueen länsiosaan Hahlakadun pohjoispuolelle suunnitellaan omakoti- Järvenpää Kaavoituskatsaus Kevät

10 Työn alla olevat asemakaavat 2013 Kähösenmäki Vanhankylänniemi Metsonmäki Reservikomppania Tontti 13-4 ja tontti (Kassatalo) Kinnarin päiväkoti Perhelän kortteli Tupalantien kulma (tontit ,24, 25) Invan laajennus Asemakaavoitus Kortteli 701, Pajalankulma Lepola III tontteja. Tontin rajaa tarkistetaan tontinomistajan pyynnöstä siten, että viereisessä Sorapuistossa oleva sorakuoppa ei ulottuisi tontille. Kaavamuutos edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Asemakaavaehdotus on tarkoitus tuoda kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi keväällä Ristinummi Kalliomäki, tila (osa korttelista 2122, kortteli 2124 ja Erkinpuisto) Kortteli 2122 on asemakaavassa asuinpientalojen korttelialuetta. Omistaja hakee kaavamuutosta erillispientalojen alueeksi, jossa Holvikiven huvila säilytettäisiin ja sille muodostettaisiin omakotitontti. Kaavamuutos edellyttää maankäyttösopimusta. Kaavamuutoksen yhteydessä tutkitaan myös Tuomonpolkua ja Ernonkadun jatkamista koskeva asemakaava-aloite, jonka kaupunginvaltuusto on palauttanut valmisteluun Ernonkadun jatkamisen osalta. Kalliomäki, Holvikiven alue Selite ohjelmassa selvitysvaihe vireillä + oas luonnosvaihe ehdotusvaihe Lepola Lepola III, Maatalousnormaalikoulun alue Kaupunki on solminut Senaatti-kiinteistöjen kanssa Maatalousnormaalikoulun alueen kaavoitusta ja maakauppoja koskevan aiesopimuksen. Koulurakennukset ja piha-alueet kuuluvat Järvenpään kaupungin omistamalle kiinteistöyhtiölle (Lepolan Helmi). Alueella on useita valtakunnallisesti merkittäviä rakennuksia ja miljöitä, jotka säilytetään. Alueelle voidaan toteuttaa uusia palveluja ja asumista. Kaavamuutos edellyttää maankäyttösopimusta Senaatti-kiinteistöjen omistukseen jäävien alueiden osalta. Asemakaava on tarkoitus valmistella valtuuston hyväksyttäväksi kesäkuussa Vanhakylä Vanhankylänniemi Vanhankylänniemen alueella on arvokkaita rakennuksia ja ympäristöä, jotka tulisi suojella asemakaavalla. Vanhankylänniemen kehittämistä on selvitetty alueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa. Matkailukeskuksen toiminnat on vuokrattu vuonna Terveyskeskuksen alueen ja rakennusten käyttömahdollisuudet sekä uudisrakentamisen reunaehdot selvitetään. Alueen tulevasta käytöstä on kerätty ideoita asukaskyselyllä keväällä Asemakaavaluonnos tulee nähtäväksi vuonna Kaakkola Kähösenmäki Kaakkolan pientaloalueen länsireunalle suunnitellaan aluetta täydentävää pientaloasutusta. Asemakaava on tarkoitus valmistella hyväksyttäväksi vuoden 2013 aikana. TYÖN ALLE TULEVAT ASEMAKAAVAT Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman kohteet Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa on lueteltu ne säilytettävät kohteet ja alueet, joiden säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy asemakaavan muutoksiin yhteistyössä kohteiden omistajien kanssa (toimenpideluokka 2). Asemakaavanmuutoksia voidaan laatia myös toimenpideluokan 3 kohteisiin maanomistajan pyynnöstä tai jos kaavamuutos tulee muusta syystä vireille. Omakotitonttien rakennusoikeuksien tarkistaminen Vanhojen omakotikaavojen tehostamismahdollisuuksia on tutkittu, jotta vajaasti rakennettuja alueita voitaisiin tiivistää. Kaavoitetulta alueelta on löydetty kuusi aluetta, joiden asemakaavaa voitaisiin tarkistaa. Laajimmat kokonaisuudet ovat Saunakallion, Satukallion, Mikonkorven ja Teriojan kaupunginosissa. Kaavamuutokset otetaan huomioon tulevien vuosien kaavoitusohjelmissa. Kaupan suuryksiköiden selvitysalueet Merkitykseltään seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt tulee sijoittaa maakuntakaavassa keskustatoiminnoille osoitetuille alueille. Niiden sijoittaminen näiden alueiden ulkopuolelle edellyttää, että alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Tämä koskee myös sellaista myymäläkeskittymää, joka vaikutuksiltaan on verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. Alueita, joilla kaupan suuryksikön rakentaminen tai nykyisten kaupan tilojen laajentaminen saattaa olla tarpeen, on Terholassa Pohjoisväylän varressa, Poikkitien eteläisen liittymän tuntumassa, Pajalassa, Nummenkylässä ja Mikonkorvessa. Muutostarpeet tutkitaan ja asemakaavat tarkistetaan ennen vuotta Keskus Keskustan alueen asemakaavan muutokset Keskustarakenne uudistuu erityisesti Sibeliuksenkadun lähiympäristössä keskustan osayleiskaavan antamista lähtökohdista. Kävelykeskustan kehittäminen, liike- ym. toimintatilojen muutokset ja laajennukset sekä erilaiset liikennejärjestelyt edellyttävät asemakaavan muutoksia. Perhelän korttelin kaavamuutoksen yhteydessä selvitetään keskustarakenteen uudistamisen edellytyksiä Helsingintien varressa ja kävelykadun lähiympäristössä. Yksittäisten liikekiinteistöjen muutokset ovat mahdollisia jo työn alla olevien ja lähiaikoina työn alle tulevien lisäksi. Kasino (tontti 162-1) Vuonna 2003 nähtävillä olleessa asemakaavaluonnoksessa on tutkittu mahdollisuutta laajentaa ravintolatoimen vaatimaa lisäpysäköintiä Rantapuiston alueelle. Kaupunginhallituksessa on todettu, että kaupungin omistaman vuokratontin tulevaisuutta on selvitettävä tarkemmin ennen kaavatyön jatkamista. Ravintolarakennus on palanut kesällä Asemakaavan muutos edellyttää kaupunkikuvallista selvitystä keskustan eteläisellä sisääntuloalueella. Selvitys on tehty Perhelän korttelin asemakaavamuutoksen (010089) yhteydessä. Pääradan lisäraide IV Lisäraiteen rakentaminen nykyisen radan länsipuolelle edellyttää rautatiealueen laajentamista nykyiselle puistoalueelle korttelin 109 kohdalla. Kortteli 114 Huoltoaseman omistaja St1 Oy on pyytänyt asemakaavan muutosta asuinkerrostalon rakentamiseksi huoltamon tilalle. Huoltamoalue on yleiskaavoissa osoitettu palvelujen ja hallinnon alueeksi, joten asemakaavaa laadittaessa on tutkittava toimistorakentamisen vaihtoehto ja arvioitava muutosten vaikutukset laajemmin keskustan alueella. Tontin maaperä saattaa vaatia puhdistustoimia. Myös viereisen liiketontin omistaja on pyytänyt asemakaavan muutosta, ja muutostarpeet on tarkoituksenmukaista selvittää koko korttelin alueella. Hanke edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Saunakallio Pääradan lisäraide II Lisäraiteen rakentaminen nykyisen radan länsipuolelle edellyttää rautatiealueen laajentamista nykyiselle puistoalueelle Alankotien varressa. Pöytäalho Villa Enckell (tontit ja 8) Kaupungin omistama, Lars Sonckin suunnittelema Villa Enckell (Cooperin huvila) on valtakunnallisesti arvokas suojeltu rakennus. Rakennus ympäristöineen on tarkoitus säilyttää. Tontti voitaisiin muuttaa Lars Sonckin mukaan nimetyksi puistoksi, jonka keskellä rakennus toimisi kulttuurikäytössä. Myös viereisen ns. nukkakutomon tontin käyttöä asuinrakentamiseen on tarkoitus tutkia. Asia liittyy terveystalon alueen suunnitteluun ja kaavan aikataulu on avoin. Entinen mattotehdas, tontti Mattotehtaan kiinteistön kehittämisestä ja mahdollisesta lisärakentamisesta on käyty neuvotteluja. Entinen Plyyshi- ja mattotehdas (05.07) sekä viereisellä tontilla entinen Tuusulan sähkölaitoksen toimitalo (05.09) on Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa osoitettu säilytettäviksi (toimenpideluokka 2). Asemakaavan muuttaminen edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Hallintokatu 7, Mestariasunnot Asuinkerrostaloon on suunniteltu lisäkerroksen rakentamista. Myös autopaikkojen järjestely saattaa edellyttää kaavamuutosta. Jamppa Jäppilänkadun ja Pietolankadun liittymän luoteispuoli Jäppilänkadun ja Pietolankadun liittymä tulisi liikenneturvallisuussyistä muuttaa kiertoliittymäksi, mutta se edellyttää kaavamuutosta. Kaksi suurehkoa tilaa käsittävä kaavoittamaton alue liittymän pohjoispuolella olisi edullinen ottaa asuntorakentamisen kohteeksi. Toisen tilan omistaja on käynnistänyt keskustelun kaavamuutoksesta kaupungin kanssa ja alueelle on laadittu alustavia maankäyttöluonnoksia, mutta hanke ei ole toistaiseksi edennyt. Pääradan lisäraide I Lisäraiteen rakentaminen nykyisen radan länsipuolelle edellyttää rautatiealueen laajentamista kaavoittamattomalle alueelle Jampan kaupunginosan länsireunalla. Nummenkylä Tuottajankatu 10 (tontit , 2 ja 3) Maanomistaja on pyytänyt mahdollisuutta 10 Järvenpää Kaavoituskatsaus Kevät 2013

11 lisäliiketiloihin tontilla, joka on teollisuusja varastorakennusten korttelialuetta. Kaavamuutoksessa tutkitaan mahdollisuuksia liittää viereinen kaukolämpölaitoksen tontti yritystonttiin. Kaavamuutos edellyttää sopimusta kiinteistönomistajan kanssa. Peltola Ohratie 14 (tontti ) KOy Järvenpään Ohratie tontin omistajana on pyytänyt tontin käyttötarkoituksen muuttamista pienteollisuusalueesta asuntoalueeksi. Hanke edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Tahvontuvan päiväkoti Kevyen liikenteen väylä jakaa julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueen kahteen osaan. Rakentamaton osa voitaisiin liittää nykyiseen päiväkotitonttiin, jos kevyen liikenteen väylää siirretään. Samassa yhteydessä tutkitaan tonttia koskeva aloite asemakaavan muuttamisesta. Terhola Rousun alue Lallan alueeseen liittyy Terholassa korttelien 1804 ja 1812 pohjoispuolella laajahko alue, joka soveltuu yleiskaavan mukaisesti asuntorakentamiseen. Kaupungin omistamalle alueelle on laadittu maankäyttöluonnoksia. Alueen kaavoitus on käynnistetty aloituskyselyllä ja suunnittelua jatketaan vuonna Alhotie, tontit ja 3 Alhotien varressa sijaitsevat, kaupungin omistamat ns. varikkotontit on osoitettu tiiviiksi asuntoalueeksi yleiskaavassa. Tavoitteena on kaavoittaa kohteeseen tehokas ja laadukas kerrostalokohde soveltaen laatupainotteista tontinluovutuskilpailua ja kumppanuusmenettelyä, jossa rakennusliikkeet esittävät omat vaihtoehtonsa kaavan pohjaksi. Alueelle voidaan rakentaa myös vuokra-asuntoja. Alustavia selvityksiä kilpailutusta varten tehdään vuonna Satukallio Tontti , Mäkelän Kone Yritystonttia haluttaisiin laajentaa. Asia liittyy Poikkitien yritysaluekokonaisuuden suunnitteluun. Ristinummi Pääradan lisäraide V Lisäraiteen rakentaminen nykyisen radan länsipuolelle edellyttää rautatiealueen laajentamista korttelin 2127 reunalla. Poikkitien yritysalue Yleiskaavassa on osoitettu uusi yritysalue Poikkitien eteläpuolelle eteläisen moottoritieliittymän tuntumaan. Kaupunki on saanut ympäristöministeriöltä maa-alueen lunastusluvan, josta on valitettu. Yritysalueen asemakaavan laatiminen tulee ajankohtaiseksi, kun kaupunki saa hankituksi maa-alueen omistukseensa. Kyrölän asema tullaan siirtämään Poikkitien eteläpuolelle, jolloin se palvelee tehokkaammin uusia asuin- ja työpaikka-alueita. Länsi-Ristinummi I Kaupunki on hankkinut Ristinummentien varresta aluetta, jolle on mahdollista suunnitella pientalorakentamista. Alueen liittymistä Ristinummen kokonaisuuteen ja Kyrölän asemaan selvitetään Ristinummen osayleiskaavatyön tai muun yleissuunnittelun avulla. Alue sisältyi kansainvälisen Europan-arkkitehtikilpailun suunnittelualueeseen, ja kilpailun tuomia ideoita on tarkoitus hyödyntää asemakaavoituksessa. MUUT ASEMAKAAVAHANKKEET JA -ALOITTEET Keskus Erkomaan talo (tontit ja 9) Keskuskujan varressa sijaitseva Erkomaan liiketalo (06.001) on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi, jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin. Asemanmäki Asemakaavan muuttamisesta asemanmäen rauhoittamiseksi on tehty hallitusaloite (3/99 Jaakko Kuusela), mutta hanke liittyy myös keskustan osayleiskaavan periaatteiden toteuttamiseen. Asemanmäellä on VR-yhtymän omistamia maita, joiden käytöstä tarvitaan sopimuksia kaupungin kanssa. Kaavakohteeseen sisältyy myös valtakunnallisesti arvokkaan rautatieaseman suojeleminen asemakaavalla. Sampo-talo (tontti 132-9) Kävelykeskustan kehittyessä olisi ajankohtaista tutkia Sampo-talon kehittämismahdollisuudet, joita tukee mm. uuden pysäköintitalon rakentaminen vastapäätä Sibeliuksenkadun ja Tupalantien kulmaan. Kaupunki pyrkii edistämään uudistusten suunnittelemista ja on valmis laatimaan asemakaavanmuutoksen yhteistyö- ja sopimushankkeena keskustan osayleiskaavan pohjalta. Tervanokantie, kortteli 103 Valtaosa Tervanokantien varressa sijaitsevan vanhan puhdistamoalueen tontista muutetaan puistoksi nykyisen käytön mukaan. Puhdistamorakennusten ympärille on tavoitteena kaavoittaa korkealuokkainen julkinen kohde, jonka kehittämisen myötä puhdistamoalue siistiytyy osaksi Tervanokan kokonaisuutta. Asemakaavan muutos edellyttää kaupunkikuvallista selvitystä keskustan eteläisellä sisääntuloalueella. Selvitys tehdään Perhelän korttelin asemakaavamuutoksen (010089) yhteydessä. Kiinteistö Oy Mannilantien liiketalo (tontti ) Mestariasunnot Oy on tehnyt aloitteen rakennusoikeuden lisäämisestä uusilla kerroksilla. Keskustan uudistamisen kaupunkikuvallisia, liikenteellisiä ja toiminnallisia lähtökohtia on selvitetty Perhelän korttelin asemakaavamuutoksen (010089) yhteydessä. Loutti Alankotie 28 (tontti 242-8) Alankotie 28:ssa sijaitseva asuintalo on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.069), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin. Harjutie 17 (tontti 252-7) Asemakaavan muutoksessa tutkitaan julkisten rakennusten tontin muuttamista asuinrakentamiseen. Asia on ollut esillä kaupunginhallituksen iltakoulussa Saunakallio Vihtakatu, kortteli 308 ja Hakapuisto Vihtakadun varressa sijaitsevan korttelin 308 tontin 11 omistajat ovat pyytäneet asemakaavan muuttamista siten, että heidän tontilleen puistoon varattu ajoyhteys liitettäisiin tontin osaksi mm. talousrakennusoikeuden saamiseksi. Kyrölä Tanhumäentie, Harjanteen/ Kaurasen talo (tontti ) Tanhumäentien varressa sijaitseva ns. Harjanteen/Kaurasen talo on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.021), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin. Kinnari Torpantie, Mankisen talo (tontti 562-4) Torpantien varressa sijaitseva Mankisen talo on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.065), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin (toimenpideluokka 2). Torpantie, Pekka Harjuvaaran talo (tontti 563-1) Torpantien varressa sijaitseva Pekka Harjuvaaran talo on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.068), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin (toimenpideluokka 2). Keskitalontie, kortteli 560 Islamilainen seurakunta omistaa Kinnarin kaupunginosassa Keskitalontien varrella korttelissa 560 moskeijan, jonka tontilla Työn alle tulevat asemakaavat Pääradan lisäraide I Asemakaavoitus Pääradan lisäraide II Tontti , Krukoff Tontti Tontti Tahvontuvan päiväkoti Jäppilän- ja Pietolankadun liittymä Tontit ja 8 (Villa Enckell) Entinen mattotehdas, tontti Harjutie, tontti Mannilantie 43, tontti Tontti (Kasino) Keskus, kortteli 114 Hallintokatu 7, Mestariasunnot Pääradan lisäraide III Pääradan lisäraide IV Lepola IV Länsi-Ristinummi I Länsi-Ristinummi III Pääradan lisäraide V on käyttämätöntä julkisten rakennusten rakennusoikeutta. Moskeija tullaan säilyttämään ja asuinrakentamismahdollisuuksia alueelle tutkitaan. Asuinrakentaminen edellyttää puite- ja maankäyttösopimusta. Pykälistönpuisto, tila Kiinteistönomistaja pyytää kyseisen puistoalueen muuttamista asuintonteiksi kokonaan tai osittain. Kaavamuutos edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Pöytäalho Laaksokatu, korttelin 639 pohjoisosa Yleiskaavassa on osoitettu Laaksokadun varressa olevien omakotitalojen asemakaavan muuttaminen pientalovaltaiseksi siten, että nykyisen asemakaavan mukaiset kerrostalojen rakennusalat poistuvat. Tavoitteena on kaavoittaa kohteeseen tehokas ja laadukas pientalokohde, jossa nykyisiä pihapiirejä voidaan täydentää uusilla rakennuksilla. Laaksokatu, tontit ja 4 sekä tila 5:207 Laaksokadun varren kiinteistönomistajat pyytävät rakennusoikeuden nostamista. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialuetta. Isojen tonttien rakennusalalle saa rakentaa enintään 260 k-m 2 suuruisen pientalon ja tiivistäminen olisi mahdollista. Kaavamuutos edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Alhotie, tontit ja 3 Poikkitien yritysalue Selite Rousun alue ohjelmassa selvitysvaihe vireillä + oas odottaa Kaupan suuryksiköiden selvitysalue Omakotitonttien tiivistämisen selvitysalue Järvenpää Kaavoituskatsaus Kevät

12 Helsingintien Pohjoisväylän alue Terveystalon asemakaavan muutoksen yhteydessä on laadittu laajemman alueen kaupunkikuvallinen selvitys, jossa on tutkittu Helsingintien varren korttelien tiivistämismahdollisuuksia asunto- ja liikerakentamisella. Asemakaavanmuutokset edellyttävät puite- ja maankäyttösopimuksia. Pajala Välskärinkatu, korttelit 724 ja 762 ja puistoalue Yleiskaavassa on osoitettu Välskärinkadun varressa olevan kaupungin omistaman vanhustentalotontin ja viereisten puistoalueiden asemakaavan muuttaminen tiiviiksi asuntoalueeksi. Tavoitteena on kaavoittaa kohteeseen tehokas ja laadukas kerrostalokohde, jonka tontit voitaisiin myydä tilanteessa, jossa vanhoista rivitaloista voidaan luopua. Tontti 712-9, Amipac Kiinteistönomistaja on esittänyt halukkuutensa muuttaa nykyinen teollisuustontti asuinkäyttöön. Hanke edellyttää sopimuksia kiinteistönomistajan ja kaupungin kesken. Jamppa Levysepänkaari (Rudus Oy) Kiinteistönomistaja on pyytänyt katualueen osan liittämistä yritystonttiin. alue on jo nyt vuokrattu varastointi- ja liikennekäyttöön. Lisärakennusoikeudelle ei ole tarvetta. Kaavamuutoksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuudet kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Levysepänkaaren varteen. Sorto Tontti 825-9, Itab Kiinteistönomistaja on esittänyt halukkuutensa muuttaa nykyinen teollisuustontti asuinkäyttöön. Kaavamuutoksessa on tarkoituksenmukaista tutkia myös ympäröiviä alueita. Hanke edellyttää sopimuksia kiinteistönomistajan ja kaupungin kesken. Wärtsilä Metson luoteispuoliset alueet Metson alueen kaavamuutos laaditaan vaiheittain. Valmet Oy on tehnyt vuonna 1991 aloitteen asemakaavan laajennuksesta alueensa luoteispuolelle, mutta hanke ei kuitenkaan ole tullut ajankohtaiseksi. Liittyy Metson korttelin 1001 asemakaavan muutokseen. Nummenkylä Ruukkukatu 18-20, tontti Nummikadun ja Hahlakadun välinen kaupungin omistama kerros- ja rivitalotontti on tarkoitus muuttaa omakotitonteiksi. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävänä, mutta kaavatyön jatkaminen edellyttää entisen sorakuopan maaperän puhdistustarpeen selvittämistä. Itä-Nummenkylän alue Itä-Nummenkylän alue liittyy läheisesti Pohjoisväylän länsipuolella olevaan Nummenkylän alueeseen. Asemakaavoitus on tarpeen alueella olevan taaja-asutuksen ja pohjaveden suojelun takia, mutta kunnallistekniikan kustannukset ja yksityinen maanomistus hidastavat kaavoitusta. Asemakaavavalmiuksia voidaan lisätä Pietilän Haarajoen osayleiskaavan avulla. Isokytö Tammelantie 4 (tontti ja katualue) Asunto-osakeyhtiö on pyytänyt katualueen levennysosan liittämistä tonttiin pysäköintitilan lisäämistä varten. Kaavamuutos edellyttää sopimusta kaupungin ja kiinteistönomistajan kesken. Pietilä Halkiantien alue Halkiantien alue liittyy asemakaavoitettuihin Haarajoen ja Pietilän alueisiin. Alueella on jo taaja-asutusta. Asemakaava olisi tarpeen mm. pohjavesialueen viemäröintiongelmien vuoksi, mutta yksityinen maanomistus ja kunnallistekniikan kustannukset hidastavat kaavoitusta. Asemakaavavalmiuksia voidaan lisätä Pietilän Haarajoen osayleiskaavan avulla. Pietilän yritysalue Haarajoen moottoritieliittymään ja oikoradan asemaan tukeutuvan uuden yritysalueen asemakaavoitusvalmiuksia edistetään Haarajoen Pietilän osayleiskaavatyön avulla. Asemakaavan laadinta tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa hankituksi riittävästi maa-alueita omistukseensa. Haarajoki Haarajoen asemakaava-alueen laajennus Asemakaava-aluetta on tarkoitus laajentaa. Kaavamuutos perustuu Haarajoen kyläalueen asemakaavaa koskevaan kaupunginhallituksen hyväksymispäätökseen , jossa sitouduttiin meluvallin maa-alueen maankäyttöön ja omistukseen liittyvien tielaitoksen ehtojen täyttämiseen. Leppätien pohjoispuoli Haarajoen Leppätien varressa asemakaavan ulkopuolella sijaitsevan tilan Rauhala Rno 9:62 omistaja on pyytänyt asemakaavan laatimista siten, että pienehköstä tilasta tulisi asuinrakennuspaikka. Hanke liittyy uuteen yleiskaavaan, jossa koko Leppätien alueen asemakaavan tarve on osoitettu. Asemakaavavalmiuksia voidaan lisätä Pietilän Haarajoen osayleiskaavan avulla. Haarajoen asuntoalue Nykyiseen kaupunkirakenteeseen ja Haarajoen asemaan tukeutuvien uusien asuntoalueiden asemakaavoitusvalmiuksia edistetään Haarajoen Pietilän osayleiskaavatyön avulla. Asemakaavojen laadinta tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa hankituksi riittävästi maa-alueita omistukseensa. Mikonkorpi Mikonkorven yritysalue Yleiskaavassa on osoitettu Mikonkorven yritysalueen laajennus etelään, josta kaupunki on ostanut osan. Yritysalueen laajennuksen asemakaavan laatiminen tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa hankituksi riittävästi maa-alueita omistukseensa. Hirvikatu, tontit , 7 ja 8 (tila 1:1059) Kiinteistönomistaja on pyytänyt kaavamuutosta omakotitonttien rakennusoikeuden nostamiseksi. Kaavamuutos edellyttää sopimusta. Terhola Terholan osa-alueet (korttelit 541, , , 1929, 1940 ym.) Alue on pääosin rakennettu, mutta asemakaava kaipaa uudistamista. Terholan urheilupuiston kehittämistä on selvitetty uuden yleiskaavan ja Kytöpuiston asemakaavan yhteydessä. Kaavanmuutosta on käsitelty kaavoitus- ja kiinteistötoimikunnassa vuoden 1993 lopussa ja yksi ennakkokuuleminen on järjestetty vuoden 1994 alussa. Satukallio Sipoontien yritysalue Yleiskaavassa on osoitettu uusi yritysalue Sipoontien eteläpuolelle. Asemakaavan laatiminen tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa hankituksi maa-alueen omistukseensa. Ristinummi Ristinummen asemakaava Kaupunginvaltuusto on päättänyt asemakaavan laatimisesta laajalle alueelle Ristinummen kaupunginosassa vuonna Alueella oli useita vuosia voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten. Yleiskaavaselvitykset ovat tehneet asian uudelleen ajankohtaiseksi, mutta kaavoitus edennee osayleiskaavan tai muun yleissuunnitelman ja pienempien alueiden asemakaavojen kautta. Heikinkatu, Pietilän huvila (korttelin 2128 tila 3:25) Heikinkadun varressa sijaitseva Pietilän huvila on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.030), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin (toimenpideluokka 2). Itä-Ristinummi I Uusi asuinpientaloalue rautatien itäpuolella. Toteutetaan vuoden 2020 jälkeen. YHTEYSTIETOJA Tekninen palvelupiste Kaava- ja tonttiasioiden yleisneuvonta, nähtävillä olevat suunnitelmat Seutulantie 12, p , tekninen.palvelu@jarvenpaa.fi Yleissuunnittelu Kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila , yleissuunnittelun johto, kehittämishankkeet, yleiskaavoitus ja kuntayhteistyö Arkkitehti Erno Heikkola , yleis- ja asemakaavoitus, suunnittelutarve Liikenneinsinööri Sari Piela , liikennesuunnittelu ja joukkoliikenne Paikkatietosuunnittelija Tuija Aaltonen , paikkatietoasiat Asemakaavoitus Asemakaava-arkkitehti Terttu-Elina Wainio , asemakaavoituksen johto, keskustasuunnittelu Kaavoitusinsinööri Åsa Graeffe , asemakaavoitus, rekisteriasiat Kaavasuunnittelija Riitta Vihanto , asemakaavoitus, poikkeaminen Kaavasuunnittelija Elina Joutsen , asemakaavoitus, verkkosivut Itä-Ristinummi II Uusi asuinalue rautatien itäpuolella. Toteutetaan vuoden 2020 jälkeen. Länsi-Ristinummi II Uusi asuinpientaloalue rautatien länsipuolella peltomaisemassa, Lepola II alueen eteläpuolella. Toteutetaan vuoden 2020 jälkeen. Länsi-Ristinummi III Uusi asuinalue rautatien varressa Ainolan kentän eteläpuolella. Toteutetaan vuoden 2020 jälkeen. Lepola Lepola IV (Poikkitien pohjoispuolella sijaitsevat asuinkorttelit) Lepolan kaavoitus jatkuu kahdessa seuraavassa Lepolanväylään liittyvässä pihakatusaarekkeessa, kun pääradan suunnittelu on edennyt riittävän pitkälle. Radan varteen suunnitellaan kerrostaloja Lepola I:n aloituskortteleiden tapaan. Alueelle voidaan sijoittaa myös vuokra-asuntoja. Kaakkola Vanhankyläntie, tontti Vanhankyläntien varrella sijaitsevan kiinteistöyhtiön omistajat pyytävät asemakaavan muutosta, jotta asuntorakentaminen olisi mahdollista voimassa olevan asemakaavan mukaisella teollisuus- ja liiketontilla. Tontilla on toimistorakennus, johon on rakennettu asuintiloja poikkeamispäätöksellä. Kaakkolan ranta, ulkoilureitti Kaakkolan olevassa asemakaavassa on ulkoilureittivaraus lähellä rantaa, mutta sen sijoittamiselle on tutkittu vaihtoehtoja mm. maaperän ja Natura lintuvesialueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa esitettyjen lähtökohtien vuoksi. Maankäyttö- ja karttapalvelut Kaupungingeodeetti Jukka Laitila , kaavoihin liittyvät maankäyttösopimukset Mittausteknikko Suvi Lehtinen , tonttijaot Maankäyttöinsinööri Tarja Kariniemi , kiinteistönmuodostus Kunnallistekniikan suunnittelu Suunnittelupäällikkö Kaarina Laine , katu-, vesihuolto-, ympäristö- ja vihersuunnittelu Henkilökunnan sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi 12 Järvenpää Kaavoituskatsaus Kevät 2013

13 TEKSTI JA KUVAT: Laura Saukkonen No-Dig -menetelmät valtaavat alaa vesihuollon rakentamisessa Annankulman asuntoalueella Multiankujan ja Helsinki Lahti-oikoradan välinen paineviemäri rakennettiin kevättalvesta mielenkiintoisella No-Dig -menetelmällä eli suuntaporaamalla. Maan alle vedettiin noin 200-metrinen muoviputki vaakasuuntaisesti ilman mittavaa avokaivantoa. Suuntaporauksessa maahan tehdään kaksi kaivantoa, joiden välille porataan vaakasuuntainen reikä asennettavalle putkelle. Ensin porataan pilottireikä porakärjen lähetintä ja ohjattavia metallitankoja hyödyntämällä. Lähetin kertoo poraajalle porakärjen syvyyden ja sivuttaissuunnan. Pilottireiän valmistuttua vastapäisessä kaivannossa porakärjen tilalle vaihdetaan avennin, jonka tehtävänä on palata samaa reittiä takaisin ja tehdä tilaa siihen kiinnitetylle paineviemäriputkelle. Liukuaineena käytetään bentoniittisavea, jota ruiskutetaan aventimesta maareikään. Suuntaporaamisen suurin hyöty on mittavilta avokaivannoilta sekä erityisjärjestelyiltä säästyminen putkia asennettaessa; katuja ei tarvitse sulkea liikenteeltä ja viheralueet ja istutukset säilyvät lähes koskemattomina. Suuntaporaus soveltuu hyvin paineenalaisten putkien, kuten vesijohtojen ja paineviemäreiden asentamiseen. Poraamisesta ei synny jälkitöitä tai maan pinnan painumisia. Rakennuskustannuksiltaan se on noin 30 % perinteistä kaivutyömenetelmää halvempi. Järvenpään Vesi on käyttänyt menetelmää jo noin kolmen vuoden ajan, kertoo Järvenpään Veden rakennuttajainsinööri Simo Karhunkoski. Aina suuntaporaaminen ei ole kuitenkaan mahdollista, sillä porattavan maape- rän tulee olla hiekkaa, savea tai muuta lähes kivetöntä maa-ainesta. Suuntaporaus ei onnistu kivisessä moreenimaassa tai talvella, koska alin asennuslämpötila on -5 astetta, Karhunkoski täsmentää. Koivutielle uusi jätevesipumppaamo Multiankujan ja Koivutien välinen paineviemäri on kokonaan uusi linjaosuus, jolla mahdollistetaan Koivutien ja Katajatien varren kiinteistöjen liittäminen viemäriverkostoon. Urakoitsijana toimi vuonna 1994 perustettu KT-Tuenta Oy Mäntsälästä. Toukokuussa Koivutien laitaan asennetaan toisen urakoitsijan toimesta uusi jätevesipumppaamo eli mökkipumppaamo. Annankulman uudella linjaosuudella ja pumppaamolla parannetaan huomattavasti Helsinki Lahti-oikoradan itäpuolella asuvien jätevesien käsittelymahdollisuuksia, Karhunkoski toteaa. Mikä ihmeen No-Dig? No-Dig eli kaivamaton tekniikka tarkoittaa menetelmiä, joissa ei tarvitse kaivaa avokaivantoa, kun rakennetaan tai uusitaan maanalaisia putkia tai kaapeleita. Työnjohtaja Niko Tukiainen KT-Tuenta Oy:stä (vas.) ja Järvenpään Veden rakennuttajainsinööri Simo Karhunkoski suuntaporauslaitteen äärellä. Kone mahdollistaa halkaisijaltaan jopa 40 senttimetrisen putken vetämisen maan alle. Putkiasentaja Miika Ahti lämmittää avenninta porausta varten. TEKSTI JA KUVA: Laura Saukkonen Järvenpään yrityskanta hyvässä kasvussa Vesivek yksi uusimmista tulokkaista Sadevesijärjestelmien ja kattoturvallisuustuotteiden myyntiä ja asennuspalveluja harjoittava Vesivek Uusimaa Oy laajensi alkukeväästä toimintaansa Nurmijärveltä Järvenpäähän. Nummenkylän pientaloyksikkö tarjoaa palveluitaan Itä- ja Keski-Uudenmaan alueen yksityisille pientalojen uudisrakentajille ja saneeraajille sekä talotehdasasiakkaille. Nurmijärvelle jäi Uudenmaan alueelle palveluita tarjoava ammattirakentamisen yksikkö sekä Länsi-Uudenmaan pientaloyksikkö. Toimipaikkojen vertailu kannatti Vesivekin uudelle pientaloyksikölle haettiin toimitiloja ensisijaisesti Länsi-Uudeltamaalta, lähinnä Espoon alueelta. Samanaikaisesti tiloja tutkailtiin myös Järvenpäästä, Keravalta ja Tuusulasta. Käytimme tilojen etsimiseen oikeastaan kaikkia mahdollisia keinoja, kuten tiloja välittäviä nettisivustoja, kiinteistönvälittäjiä, eri kaupunkien www-sivuja TEKSTI: Marika Karhula sekä omia kontaktejamme. Kävimme katsomassa muutamia tiloja, mutta ne eivät kuitenkaan vastanneet sitä mitä etsimme. Järvenpäästä löytyi edullisin ja toimivin vaihtoehto, kertoo pientaloyksikön päällikkö Kai Setälä. Järvenpää nähdään vahvana markkina-alueena Uuden pientaloyksikön hakukriteereihin soveltuvimmat tilat löytyivät lopulta Toimitilat.fi -sivustolta. Päätöstämme puolsivat toimisto- ja varastotilat, piha-alue sekä hyvät liikenneyhteydet, kuten moottoritien läheisyys. Nyt olemme lähempänä sekä uusia että jo olemassa olevia asiakkaitamme, Setälä summaa. Järvenpään Vesivekissä työskentelee yhteensä kymmenisen työntekijää, joista kaksi uusinta on järvenpääläisiä. Elinkeino- ja työllisyyspalvelut toivottavat kaikki uudet yritykset tervetulleiksi kaupunkiin. Järvenpää on vahva markkina-alue ja Yrityspalvelujohtaja Olli Keto-Tokoi (oik.) kävi tutustumiskäynnillä Järvenpään Vesivekissä Kai Setälän johdolla. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat merkittäviä työllistäjiä ja palveluiden tarjoajia niin Järvenpäässä kuin valtakunnallisestikin, Keto-Tokoi kiteyttää. kiinnostus kaupungin yritys- ja teollisuustontteja sekä toimitiloja kohtaan on kasvussa. Yritykset pitävät kaupungin elinvoimaisena, muistuttaa yrityspalvelujohtaja Olli Keto-Tokoi. Oletko jo käynyt Härmän Ratissa? Etsitkö yrityksellesi toimitilaa, yritystai teollisuustonttia Järvenpäästä? Järvenpään matkailukartta on saanut uuden yrityksen. Oivalle paikalle Vanhankyläntien varteen on kohonnut upea kaksifooninkinen pohjalainen hirsitalo Härmän Rati. Alun perin kansakouluna palvellut talo on saanut uuden elämän ja hirsiseinät tarjoavat nyt puitteet kokous- ja juhlatiloiksi. Yläkerrassa on kahdeksan kahden hengen huonetta ja saunomaankin pääsee. Ratissa saa lounasta arkipäivisin, kesällä voi istahtaa vaikka kahville pyörälenkin ohessa. Janne meillä keittiössä häärää, ruoka tehdään alusta asti itse perinteitä kunnioittaen, puhelee Juha Ollila, isännistä toinen. Minä taas olen näitä hirsiä ylös nostellut, virnistää Juha. Rati on pohjanmaan murretta ja meinaa rakennusta. Tämä nimenomainen rakennus on siirretty Järvenpäähän Alahärmän Ojalan kylästä. Komia on! Järvenpää Kevät

14 TEKSTI JA KUVA: Anju Asunta Kotikuntoutusta veteraanien arkeen Oli kuin olisin arestissa ollut, kertoo 88-vuotias sotaveteraani Ahti Salmi ajoistaan ennen pääsyään kotikuntoutuksen piiriin. Mutta nyt Ahtilla apunaan on kaksi naista, joita hän ei vaihtaisi pois: kotikuntouttaja Heli ja avustaja Sirpa. Elämä on avartunut jälleen. Kun näkövammaisen Ahtin näkö on hyvin heikko ja jalatkin ovat vähän huterat, ei ulos ole yksin menemistä. Vaimo ja ystävät olivat jo poissa, lapset kaukana ja kiireiset kotihoitajat hoitelivat kauppa- ja muut asiat. Elämän piiri kaventui neljän seinän sisään, kunto huononi ja mielikin mustui. Käänteen tähän toi silmäleikkauksen jälkeinen fysioterapeutin kotikäynti, jolloin huomattiin laittaa Ahtille vetämään hakemus kotikuntoutukseen. Järvenpään aktiivinen kotihoidon joukko lähti viitisen vuotta sitten mukaan veteraanien laitoskuntoutukselle vaihtoehtoja kehittävään avo- ja kotikuntoutuseli AKU-hankkeeseen. Valtion tukemassa hankkeessa luotiin kotikuntoutusmalli, joka otettiin Järvenpäässä käyttöön ensimmäisten kuntien joukossa. Lähihoitaja Heli Lasanen tarttui tuolloin mielenkiintoiseen haasteeseen ja ryhtyi kotikuntoutusohjaajaksi. Jumppaa ja muuta tukea Heli käy säännöllisesti noin 40 veteraaniasiakkaan luona. Kotikuntoutuksen tavoitteena on tukea veteraanien antoisaa ja turvallista kotielämää ja siten ennaltaehkäistä tai lykätä laitoshoidon tarvetta. Ensimmäisellä kartoituskäynnillä ja tarvittaessa muulloinkin kotikuntoutusohjaaja toimii yhteistyössä kaupungin fysioterapeuttien kanssa. Asiakkaiden luona käydään 1 4 kertaa kuussa, aina tarpeen mukaan. Ahtin apuna Heli on ollut vuodesta Kotikuntoutus on osittain perinteistä fyysistä kuntoutusta, kuten jumppaharjoittelua ja kehon liikkuvuuden ylläpitoa. Mutta vielä enemmän se on kokonaisvaltaista asiakkaan tarpeiden kartoittamista ja pienin keinoin arjen helpottamista. Tärkeää on reagoida joustavasti asiakkaan muuttuviin tilanteisiin, sillä esimerkiksi kunnon tai muistin radikaali heikkeneminen voi käydä nopeastikin, jos niiden oireisiin ei puututa. Tänne on esimerkiksi asennettu näkemistä helpottavia lisävaloja keittiöön ja eteiseen. Ja kun Ahti hiljattain kertoi, että sängystä nouseminen on käynyt vaikeaksi, hain apuvälinelainaamosta nousutuen ja asensin sen sänkyyn, Heli kuvailee toimintaansa. Kun Ahti tarvitsi lisäapua ja oli näkövammaisena oikeutettu siihen, Heli täytti Ahtin kanssa hakemuskaavakkeet avustajan saamiseksi. Niinpä vuodesta 2011 alkaen Ahti on viettänyt perjantait aina Sirpa Hakolan kanssa. 5-tuntisen käyntinsä aikana Sirpa siivoaa, kokkaa ja ehtii myös Ahtin kanssa kauppareissuille ja muutenkin ulos tuulettumaan. Mielekäs tekeminen ylläpitää toimintakykyä On ihan eri asia vaikka valita kaupassa itse ruokaostoksensa kuin tilata ne. Hyllyjen välissä syntyy ruokaideoita, joita on sitten mukavampaa kotona toteuttaa, ja siitä juuri syntyy toimintakykyä ylläpitävää arjen toimintaa. Tärkeää olisikin löytää jokaiselle jotain juuri häntä innostavaa tekemistä. Unikin tulee paremmin, kun on päivän ol- lut puuhakkaana, ja riittävä lepo taas tukee terveyttä, Heli muistuttaa. Ahti kokkaakin mielellään ja kertoilee vedet kielelle nostattaen hunajassa haudutetuista vihanneksista. Päivät sujuvat myös äänikirjoja kuunnellen, jumppaillen ja televisiota suurennuslasin kanssa läheltä tiiraillen. Kun oikein rupeaa painamaan, minä pistän humppaa soimaan, Ahti hymähtää. Kotikuntouttaja Heli Lasanen varmistaa, että näkövammaisen sotaveteraanin Ahti Salmen kotona on tarvittavat apuvälineet. Esimerkiksi sänkyä on korotettu apujaloilla ja nousemista helpottamaan on asennettu nousutuki. Tähän onkin helppo pötkähtää vaikka kuuntelemaan äänikirjoja. TEKSTI: Kristiina Laine KUVA: Anju Asunta Lääkkeet purkeista ja doseteista annospusseihin Monia vaivoja potevien vanhusten oikean lääkityksen varmistaminen voi käydä haasteelliseksi, kun eri pakkauksista pitäisi löytää oikeat lääkkeet, oikeaan aikaan. Myös lääkinnän kokonaistilanne saattaa joskus jäädä kartoittamatta. Lääkehoidon turvallisuuden kehittäminen onkin ollut yksi Järvenpään kotihoidon viimevuotisista painopistealueista. Ratkaisuksi lääkehoidon haasteisiin on otettu käyttöön Anja-annospussit. Järvenpään kotihoidossa on asiakkaana liki 250 järvenpääläistä. Ennen kotihoitajat jakoivat asiakkailleen lääkkeet käsin dosettiin. Nyt lääkkeet annostellaan jo apteekissa reseptien mukaisesti valmiisiin annospusseihin, kahden viikon erissä. Tämä on hygieenisempää, tehokkaampaa ja virheettömämpää kuin dosettijakelu. Lisäksi se on asiakkaalle edullisempaa, sillä näin hän maksaa ainoastaan hänelle toimitetuista lääkkeistä eikä lääkityksen vaihtuessa kaappiin jää käyttämättömiä lääkepakkauksia. Ennen annospussijakeluun siirtymistä kotihoidon lääkäri arvioi asiakkaan lääkityksen. Lisäksi apteekki tekee kokonaislääkityksestä arvion. Tässä yhteydessä selvitetään, onko asiakkaalla mahdollisesti tarpeettomia tai päällekkäisiä lääkkeitä sekä varmistetaan, että käytössä olevat lääkkeet sopivat samanaikaisesti käytettäviksi. Kotihoidon omahoitaja auttaa asiakkaita annospussijakeluun siirtymisessä. Ennen käytäntöön siirtymistä asiakkaalla tulee olla annosjakelu- ja tilisopimus apteekin kanssa ja pankin suoraveloitusvaltakirja. Sen jälkeen kotihoitajat tuovat palvelun piirissä oleville asiakkailleen yksilöllisesti kunkin reseptien mukaan lajitellut lääkkeet kotiin. Tarvittaessa asiakkaalle lainataan kotihoidosta lääkekaappi annospussien säilytykseen. Annospussijakelu maksaa asiakkaalle 7,82 8,60 viikossa riippuen apteekista. Lasku annosjakelusta tulee asiakkaalle kolmen kuukauden välein takautuvasti. Annospussijakelun hinnasta voi saada Kela-korvauksen, mikäli asiakkaalla on yli kuusi lääkettä käytössä, hän on yli 75-vuotias ja hänellä on lääkärin määräys annospussijakeluun. Kotikuntoutusta saava sotaveteraani Ahti Salmi on yksi annosjakelupalvelun käyttäjistä. Aamu- ja iltalääkkeet ovat helposti otettavissa omista pusseistaan, vaikka olisi näkövammainenkin, kuten Ahti. 14 Järvenpää Kevät 2013

15 TEKSTI: Katri Kakko Omaa aikaa omaishoitajalle Omaishoitajan tehtävä on arvokas ja vaativa. Järvenpäässä omaishoito on nostettu ikääntyvien palvelujen yhdeksi kehittämisen kärjeksi ja siihen on panostettu aiempaa enemmän. Nyt tarjolla on muun muassa virkistys- ja vertaisryhmätoimintaa. Omaishoidon tukipalveluita pyörittää työpari palveluohjaaja Riitta Loman ja perushoitaja Arja Hännikäinen. He muun muassa vetävät omaishoitajien virkistys- ja vertaistukiryhmää Myllytien työ- ja toimintakeskuksessa (Myllytie 11) aina keskiviikkoisin kello Mukaan on helppo tulla, koska samaan aikaan viereisessä tilassa omaishoidettaville on omaa ryhmätoimintaa. Elämäntilanne omaishoitajana yhdistää kävijöitä. Kokemuksia on hyvä jakaa vaikkapa kahvikupin äärellä, Riitta kertoo. Ryhmä tarjoaa virkistystä monenlaisen kulttuurin, retkien ja elämysten merkeissä. Esimerkiksi Järvenpään teatteri ja Järvenpään Opisto tuovat tapaamisiin sisältöä tätä ryhmää varten räätälöidyllä tarjonnallaan. Maksuttomaan ryhmään voi osallistua silloin, kun itselle sopii. Hyvinvointitapaamisessa keskitytään hoitajaan Hyvinvointitapaaminen on osa kaupungin omaishoidon tuen kokonaisuutta, johon kuuluu hoitopalkkion lisäksi asiakaskohtaiseen tarpeeseen perustuen sekä hoidettavan että omaishoitajan palveluja. Vapaaehtoiseen ja maksuttomaan tapaamiseen Myllytien työ- ja toimintakeskukseen kutsutaan vuosittain kaikkien 65 vuotta täyttäneiden hoidettavien omaishoitajat. Tunnin tai parin hyvinvointitapaamisissa tarkastellaan yhdessä esimerkiksi asumisen, turvallisuuden, ravitsemuksen ja terveydentilan asioita omaishoitajan jaksamisen näkökulmasta. Tapaamisissa omaishoitaja saa yksilöllistä ohjausta sekä tietoa erilaisista arjen hyvinvointia tukevista asioista ja palveluista. Hyvinvointitapaaminen voi poikia esimerkiksi ohjauksen tarkempiin terveydentilan selvityksiin, mutta yhtälailla omaishoitaja voi olla vailla oman ajan järjestämistä ja virkistystä tai kaivata tietoa hänelle kuuluvista etuuksista, Arja kuvaa tapaamisia. Asiakkaat ovat antaneet hyvinvointitapaamisista kannustavaa palautetta: omaishoitajille on tärkeää, että he tulevat kuulluiksi ja kohdatuiksi omana itsenään. Tapaamisen jälkeen on aina helpompi ottaa yhteyttä tutuksi tulleeseen hoitajaan. Apua kotiin Kaupungin panostaminen omaishoidon palveluihin on mahdollistanut myös tuen ja joustavan avun tarjoamisen asiakkaiden koteihin omaishoitajien virkistyksen tai asioinnin ajaksi. Usein perheelle jo ennestään tuttu Arja lähtee viettämään arkea omaishoidettavan kanssa, kun siihen on tarvetta. Luemme vaikka lehteä, keskustelemme tai ulkoilemme mahdollisuuksien mukaan. Päivän rutiinit, kuten ruokailu, lääke- ja muu hoito ovat tietysti osa palvelua ja tarvittaessa otan samalla vaikka verinäytteen tai teen muita toimenpiteitä, Arja kertoo käynneistään. Käynneistä peritään pieni maksu riippuen hoitajan kotona viettämästä ajasta. Omaishoidon lakisääteisiä vapaapäiviä Arjan antamat lyhyemmät hengähdystauot eivät vähennä. TEKSTI: Pirjo Komulainen KUVA: Anju Asunta Iloa ja mielekkyyttä ikäihmisten arkeen Tarja Laineella on tärkeä haaste: mielekkään ja monipuolisen arjen työkalujen tarjoaminen yli sadalle erityisasumisen asiakkaalle. Hänen apunaan on koko erityisasumisen henkilökunta kukin omalla persoonallisella panoksellaan. Jokaisen asiakkaan mieltymykset ja kiinnostuksen kohteet voidaan huomioida arkisissa askareissa, kunhan siihen paneudutaan. Viriketoiminta ei ole mitä tahansa puuhastelua, vaan tavoitteellista toimintaa ikääntyneiden toimintakyvyn ja osallisuuden puolesta. Tarja on odotettu henkilö, joka sukkuloi Jampankiven palvelupihan ja Vanhankylänniemen osasto 3:n välillä, tuoden tullessaan virkistystä ja iloa. Mukana päivittäisten toimintatuokioiden järjestämisessä ovat hoitohenkilökunta sekä fysioterapeutit. Yhteisvoimin pelataan pelejä, lauletaan ja kuunnellaan musiikkia, harjoitetaan muistia erilaisten visailujen avulla, askarrellaan ja leivotaan. Tavoitteena on, että kaikilla osallistujilla on hauskaa sekä mahdollisuus yhdessä tekemiseen ja olemiseen. Tulevana kesänä avuksi tulee myös joukko innokkaita nuoria kesätyöntekijöitä. Tällöin viriketoimintaa pystytään entisestään monipuolistamaan ja päästään suuremmalla porukalla luonnon helmaan ulkoilemaan ja retkeilemään. TEKSTI: Katri Kakko Hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä 1935 syntyneille Kotona asuvat tänä vuonna 78 vuotta täyttävät järvenpääläiset saavat halutessaan kaupungilta maksuttoman hyvinvointia edistävän kotikäynnin. Käyntien tavoitteena on kartoittaa ikäihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn tilaa ja tukea niiden ylläpitoa jatkossakin. Kotikäynnit ovat hyvä mahdollisuus pysähtyä hoitotyön asiantuntijan kanssa pohtimaan keinoja, joilla voisi vahvistaa omaa tilannetta kotona. Yhdessä keskustellen täytetään lomake, jonka avulla käydään läpi esimerkiksi terveyskysymyksiä ja mahdollisten tukitoimien tarvetta. Hoitotyöntekijä osaa neuvoa kaupungin ja kolmannen sektorin toiminnan ja palveluiden käytössä. Hän voi myös ohjata asiakkaansa vapaaehtoisiin lisäselvityksiin esimerkiksi muistin tai apuvälinetarpeen osalta. Hyvinvointia edistävillä kotikäynneillä saadaan arvokasta tietoa asumisesta, terveydestä, sosiaalisesta verkostosta, kotiaskareista selviytymisestä ja toimeentulosta. Nimettöminä kerättyjä tietoja hyödynnetään nykyisen palvelujärjestelmän toimivuuden arvioinnissa sekä sen kehittämisessä, niin että se vastaa hyvin myös tulevaisuuden tarpeisiin. Vuonna 2012 hyvinvointia edistävien kotikäyntien kohteena olivat vuonna 1934 syntyneet järvenpääläiset. Näistä 140:stä järvenpääläisestä kotikäynnin halusi hyödyntää kaikkiaan 101 henkilöä. Tänä vuonna kotikäyntejä tarjotaan vuonna 1935 syntyneille, kotona asuville järvenpääläisille, jotka eivät ole kunnallisen säännöllisen hoidon piirissä. Käyntien toteutuksesta ensi syksynä vastaa Järvenpään kaupungin kotihoidon henkilökunta. Järvenpää Kevät

16 TEKSTI: Tuomas Ravea Onnea Eero ja Venny! Vuonna 2013 Järvenpäässä juhlitaan Venny Soldan-Brofeldtin ( ) ja Eero Järnefeltin ( ) 150-vuotissyntymäpäiviä. Näiden kahden kansallisesti merkittävän taiteilijan juhliminen näyttelyineen ja tapahtumineen täyttää koko vuoden. Juhlavuotta sävyttää runsas oheisohjelmatarjonta juhlittavien taiteilijoiden hengessä. Vuoden jokaiselle kuukaudelle on annettu oma juhlateemansa. Esille halutaan tuoda niin taiteilijoiden vanhemmuutta, taiteiden välisten raja-aitojen rikkomista kuin erikoisosaamistakin. Nimimerkki VSB Vuoden alkupuoliskon taidemuseon täyttää Nimimerkki VSB Venny Soldan-Brofeldt 150-v. juhlanäyttely. Se kertoo Vennyn tarinan nuoresta boheemista tytöstä rohkeaksi naistaiteilijaksi, jonka elämään mahtui niin kolmiodraamaa kuin kansainvälistä menestystä. Järvenpääläisille Venny on tullut parhaiten tutuksi Aholan persoonallisena emäntänä ja Tuusulanjärven taiteilijayhteisön perustajana. Taidemuseolla olevassa näyttelyssä on esillä 120 Vennyn taideteosta sekä runsaasti hänen tekemiään luonnoksia. Jos et vielä ole tutustunut Venny Soldan-Brofeldtin Kuvaaja: Järvenpään taidemuseo/matias Uusikylä Soldan-Brofeldt, Venny: Pojat verkkoja puikkaroimassa, n. 1917, öljy. Järvenpään taidemuseo. taiteeseen, niin nyt siihen on loistava mahdollisuus kenties taiteilijan kaikkien aikojen suurimmassa näyttelyssä! Pehmeästi Eero Järnefelt 150-v. Syksyllä huomion keskipisteeseen nostetaan vuorostaan Eero Järnefelt ja hänen grafiikkansa. Kyseessä on kansallisesti ainutlaatuinen näyttely, sillä esillä on koko Eero Järnefeltin grafiikantuotanto. Lisäksi esille tulee Järnefeltin vedoksissaan käyttämiä painolaattoja ja muita työvälineitä. Runsaasti juhlavuoden oheisohjelmaa Juhlavuoden kunniaksi oheisohjelmatarjontaa on monipuolistettu ja luvassa on monia hauskoja uutuuksia. Vennylle perhe oli kaiken keskiössä ja niinpä perheille on tarjolla lastenvaunuopastus. Tällä kierroksella melu, keskeytykset ja äänet eivät haittaa. Puolen tunnin kierroksella edetään lasten tahdissa ja tutkitaan mielenkiintoisia yksityiskohtia teoksista. Syyskuussa luvassa on liikunnasta ja kotiseudusta kiinnostuneille pyöräilyopastuksia Eeron taiteeseen. Pyöräilyopastuksella käydään muun muassa katsomassa, miltä Räikylänoja näyttää nykyään ja kuinka maisema Kallio-Kuninkaalasta Suvirantaan on muuttunut sadassa vuodessa. Innokkaimmille taidemuseo lainaa jopa pyörät kypärineen. Näiden lisäksi vieraille on tarjolla teatteria, konsertteja, grafiikan tekoa, elävänmallin piirtämistä, sekä perhotyöpaja kalastuksesta kiinnostuneille. Vuosi 2013 onkin oiva mahdollisuus nauttia Järvenpäähän monipuolisesta kulttuuritarjonnasta taiteen mestarien seurassa. Tunnelmaa, taidetta ja teatteria Suuren suosion saaneet draamaopastukset jatkuvat Järvenpään taidemuseolla ja Aholassa jälleen koko kesän. Venny Soldan-Brofeldtin ja Juhani Ahon yhteisessä kodissa Aholassa perheen elämästä kertoo vanhaan tapaan talon Mikko-renki. Lupsakan Mikon pilke silmäkulmassa kertomat jutut valottavat taiteilijapariskunnan elämää nauruhermoja kutittavasti. Juhlavuoden uutuutena nähdään itse Venny Soldan-Brofeldt Järvenpään taidemuseolla. Vennyn elämään mahtui kolmiodraama aviomiehen ja oman siskon kanssa, kansainvälistä menestystä, ja maanpakolaisuutta Italiaan olojen Suomessa muuttuessa painostaviksi. Miten taiteilijatar itse suhtautui tähän kaikkeen? Saavu kurkistamaan sisään taiteilijan sielunliikkeisiin hänen taiteensa äärellä. Venny Soldan-Brofeldtia esittää näyttelijä Marika Sampio-Utriainen ja Aholan Mikko-renkiä näyttelijä Ville Mustonen. Ohjelmaa Taidemuseossa ja Aholassa JÄRVENPÄÄN TAIDEMUSEO Näyttelyt asti Nimimerkki VSB Venny Soldan-Brofeldt 150-v Pehmeästi - Eero Järnefelt 150-v. Yhteystiedot Avoinna: toukokuu syyskuu ti su Kirjastokatu 8, p taidemuseo@jarvenpaa.fi Opastukset ryhmille 15. Taidemuseolla tapahtuu: Yleisöopastukset sunnuntaisin klo 13 Toukokuu Teema: Jalo äiteys klo Järvenpää-päivä. Vapaa pääsy klo Äitienpäivä taidemuseolla. Äideillä vapaa pääsy klo Kansainvälinen museopäivä. Vapaa pääsy klo 13 Rakkaudesta taiteeseen -draamaopastus klo 12 Syötävän ihanat värit! Vauvojen värikylpy -työpaja klo 13 Rakkaudesta taiteeseen -draamaopastus Kesäkuu Teema: Taiteidenvälisyys 1.6. klo 12 Lastenvaunuopastus 6.6. klo 16 Valolla säveltäen 8.6. klo 14 Vennyn lumoissa -tanssiesitys Heinäkuu Teema: Aholassa 6.7. klo 12 Lastenvaunuopastus ja klo 13 Rakkaudesta taiteeseen -draamaopastus Elokuu Teema: Venny käsityöläisenä 3.8. klo 12 Lastenvaunuopastus Syyskuu Teema: Eero ja mielenmaisema 7.9. klo 12 Lastenvaunuopastus 7.9. klo 12 Pyöräily Eeron maisemiin 8.9. Juhani Aho-seminaari Järvenpää-talossa klo 14 Mielenmaisemani -postikorttityöpaja klo Eero Järnefeltin elämä ja taide. Yleisöluento Järvenpää-talon Juhani Aho -salissa klo 13 Pyöräily Eeron maisemiin klo 18 Kuukauden luento: Eero Järnefelt klo 12 Syötävän ihanat värit! Vauvojen värikylpy -työpaja AHOLA Minkä mitäkin Aholasta -näyttely Yleisöopastukset näyttelyyn sunnuntaisin klo 15. Toukokuu klo Järvenpää-päivä. Vapaa pääsy klo Kansainvälinen museopäivä. Vapaa pääsy klo 15 Muistatko-? Juhani Aho minun silmin -draamaopastus Kesäkuu 2.6. klo 15 Muistatko-? Juhani Aho minun silmin -draamaopastus 9.6. klo 15 Muistatko-? Juhani Aho minun silmin -draamaopastus klo 15 Muistatko-? Juhani Aho minun silmin -draamaopastus Heinäkuu 7.7. klo 13 Rakkaudesta taiteeseen -draamaopastus klo 16 Lastuja. Taiteilijasuvun vuosisata -elokuvanäytös yleisölle Venny Soldan-Brofeldt kuvittajana -pienoisnäyttely klo 16 Lastuja. Taiteilijasuvun vuosisata -elokuvanäytös yleisölle klo 13 Rakkaudesta taiteeseen -draamaopastus klo 11 Koko kaupungin Vinski teatteriesitys lapsille Aholan pihalla Elokuu klo 12 Käsityöpaja koko perheelle klo 12 Perhoja -työpaja kalastuksesta kiinnostuneille Syyskuu klo Juhani Ahon syntymäpäivä Aholassa Yhteystiedot Sibeliuksenväylä 57, Järvenpää ahola@jarvenpaa.fi puh Järvenpää Kevät 2013

17 TEKSTI: Laura Sallinen Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuoden suunnittelu on käynnistynyt Säveltäjä Jean Sibeliuksen ( ) syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta 8. joulukuuta Juhlavuoteen on jo alettu valmistautua valtakunnallisesti, ja Sibeliuksen kotikaupunki Järvenpää on mukana juhlinnassa vahvalla panoksella ehtihän säveltäjä asua rakkaassa Ainolassaan yli 50 vuoden ajan, kuolemaansa saakka. Ainolassa valmistuivat monet Sibeliuksen tunnetuimmista teoksista, kuten sinfoniat kolmannesta seitsemänteen, viulukonserton lopullinen versio sekä Tapiola. Vuotta 2015 koordinoi projektiryhmä, jonka puheenjohtajana toimii ministeri Lauri Tarasti. Järvenpäätä työryhmässä edustaa kulttuurijohtaja Kalle Jämsen. Juhlavuodelle on avattu oma Internet-sivusto jonne kootaan vuoden aikana järjestettäviä tapahtumia TEKSTI: Tammy Young KUVA: Mari Uusitalo Musiikki soi mandoliininsoiton kurssilla Petri Hakalan johdolla. sekä Sibelius-tietoutta. Sivuja ylläpitää Sibeliuksen syntymäkaupunkisäätiö, joka myös organisoi juhlavuoden konsertti- ja taideproduktioita Hämeenlinnassa. Juhlavuoden suurin ponnistus Järvenpäässä on III kansainvälinen Sibelius-laulukilpailu, joka järjestetään Järvenpää-talossa huhtikuuta. Lied-musiikkiin keskittyvään kilpailuun voivat osallistua alle 35-vuotiaat laulajat Itämeren alueelta. Sibelius näkyy ja kuuluu kaupungissa monin eri tavoin koko vuoden ajan, ja joulukuussa on luvassa syntymäpäiväkonsertti Järvenpää-talon Sibelius-salissa. Juhlavuosi on luonnollisesti esillä myös Ainolassa, jossa aukiolokaudelle 2015 on suunnitteilla konsertteja, yleisöluentoja ja muita tapahtumia. Vuoden 2015 ohjelmassa ovat lisäksi muun muassa Sibelius-festivaali Lahdessa elo syyskuussa, XI kansainvälinen Sibelius-viulukilpailu Helsingissä marras joulukuussa sekä Sibelius-tutkijoiden VI kansainvälinen symposium Hämeenlinnassa joulukuussa. Maamme orkesterit konsertoivat Sibelius-ohjelmistolla niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Myös lapset ja nuoret huomioidaan erilaisissa Sibelius-projekteissa. Kuule lisää Sibelius-juhlavuoden info- ja keskustelutilaisuudessa! Kaikille avoin tilaisuus kirjaston Tyyni Tuulio -salissa to klo 17. Ohjelmassa tuoreimpia uutisia vuoden 2015 tapahtumista, kysymyksiä ja ideoita. Lasse Rantanen 2012 / Sibelius-Seura ry Musiikkiopistossa voivat harrastaa myös aikuiset Musiikki on hieno harrastus, joka sopii kaikenikäisille. Keskisen Uudenmaan musiikkiopistossa voi aikuisenakin aloittaa musiikkiharrastuksen aivan alkeista tai jatkaa nuoruudessa aloitettua harrastusta. Musiikkiopistossa voi opiskella toivomaansa soitinta tai laulua yksilöopetuksessa. Lukukausia on eripituisia. Soitinopiskelua voi vahvistaa yhdessä musisoimalla ja opiskelemalla musiikin teoria-aineita. Aikuisopiskelijoita silmällä pitäen musiikkiopisto on räätälöinyt myös lyhytkursseja eri teemoilla. Useimmat kurssit sopivat vasta-alkajille ja osa kursseista on tarkoitettu pidemmällä oleville opiskelijoille. Kurssien teemoina ovat mm. säestyskurssit, musiikkiteknologia, kanteleen- ja kitaransoitto, yhdessä laulaminen, bändisoitto sekä kansanmusiikki. Kurssitarjottimesta voi valita itselleen sopivimmat ja tulla rohkeasti mukaan harrastamaan yhdessä. Musiikkiharrastus on todellista superfoodia elämään. Tervetuloa mukaan! Ensi syksyn opintoihin voi ilmoittautua osoitteessa (avoin opetus). Illustration: Lasse Rantanen, 2012 Sibelius Society of Finland Graphic design: Hahmo Print: Libris 2013 TEKSTI: Riitta Kallio ja Merja Sillanpää Vapaa-aika- ja harrastuspalveluita joka lähtöön Heinä elokuun vaihteessa, viikolla 31, ilmestyy Vapaa-aika- ja harrastuspalveluiden esite , josta löydät Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston, kaupunginkirjaston, Järvenpään Opiston sekä liikuntapalveluiden järjestämät kurssit ja tapahtumat. Lisäksi esitteessä esitellään myös lukion aikuislinjan sekä taiteen perusopetuksen kurssitarjontaa. Ensi syksynä Järvenpään Opiston kursseilla rohkaistaan ihmisiä muun muassa tapaamaan toisiaan naamatusten. Kurssit mahdollistavat kohtaamisia ja antavat ideoita uusiin kohtaamisiin tule mukaan! Kesäliikuntaa lapsille ja aikuisille Lasten sporttikerhot Sporttikerhossa tutustutaan leikkimielisesti useisiin liikunta- ja urheilulajeihin erilaisten viiteleikkien ja -pelien avulla. Kerhot on tarkoitettu ensisijaisesti järvenpääläisille ala-asteikäisille lapsille. Kerhoon mahtuu 40 lasta/vko. Pyrkimyksenä on pitää hauskaa liikunnan merkeissä ja mahdollisesti löytää laji, jonka parissa aloittaa säännöllisempikin harrastus. Kerho kokoontuu viikon jokaisena arkipäivänä klo Kerho järjestetään Liikuntakeskus Piirosella ja sen läheisyydessä. Sporttikerho 1: vko 23 ti 3.6. pe 7.6. Sporttikerho 2: vko 24 ma pe Sporttikerho 3: vko 25 ma to Lasten ja aikuisten uimakoulut Lasten uimakoulut sijoittuvat kolmeen jaksoon. Tarjolla on aamu- ja iltakursseja, jotka kokoontuvat pääsääntöisesti jokainen arkipäivä kahden viikon ajan (yhteensä 10 kertaa). Yhden opetuskerran kesto on puoli tuntia. Aikuisten uimakoulu sijoittuu jaksolle 2. Jakso 1: ma pe Jakso 2: ti 3.6. pe Jakso 3: ma pe 2.8. Vesijuoksukurssit aikuisille Liikuntapalvelut järjestää vesijuoksukursseja ja Tarjolla on aamu- ja iltakursseja sekä alkeis- ja jatkokursseja. Ryhmä kokoontuu kolme kertaa. Yhden opetuskerran kesto on puoli tuntia. Ilmoittautumiset Opiston ja Liikuntapalveluiden syksyn kursseille Tanssi ja sisäliikunta ti 6.8. klo 17 alkaen Vesiliikunta to 8.8. klo 17 alkaen Avoin yliopisto, musiikki ja lasten taiteen perusopetus (kuvataidekoulu) to klo 17 alkaen Muut aineet ti klo 17 alkaen Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet Neuvontaa: Vapaa-aika- ja osaamiskeskus puh. (09) Kesäkursseja kouluikäisille lapsille Järvenpään Opisto järjestää taide- ja taitoaineiden kursseja kouluikäisille lapsille Haluamme tarjota mielekästä kesälomatekemistä lapsille silloin, kun useimmat vanhemmat ovat vielä töissä. Koulujen kahdella ensimmäisellä lomaviikolla 1 6-luokkalaisille on tarjolla seuraavia kursseja: Teatterileiri 1 3-luokkalaisille, hinta 80 Käsityökerho 1 3-luokkalaisille, hinta 90 Kuvataideleirit 1 6-luokkalaisille, aamu- ja iltapäiväryhmät, hinta 55 /leiri Teatterileiri 4 6-luokkalaisille, hinta 80 Käsityökerho 4 6-luokkalaisille, hinta 90 Kuvataideleirit 1 6-luokkalaisille, aamu- ja iltapäiväryhmät, hinta 55 /leiri Lisätiedot ja ilmoittautumiset: tai puh. (09) Järvenpää Kevät

18 TEKSTI: Anju Asunta Uusia tuulia poliittisessa päätöksenteossa Vuoden 2013 alusta käynnistyi uusi valtuustokausi ja luottamuselinten jäsenvalinnat tehtiin uudelleen syksyisten kunnallisvaalitulosten pohjalta. Samalla kuitenkin myös Järvenpään organisaatio ja sen myötä koko lautakuntarakenne muutettiin vastaamaan kaupungin uudistettua toimintatapaa. Kuntalaisilta kuntavaaleissa valtuutuksensa saanut valtuusto käyttää kunnan ylintä päätösvaltaa. Kunnan toiminnasta ja taloudesta päättämisen ohessa valtuuston tehtävä on edistää kuntalaisten suoraa osallistumista kunnan toimintaan ja päätöksentekoon. Kuntalaki painottaa valtuuston roolia kunnan strategisena johtajana, jossa on tärkeää tulevaisuuteen suuntautunut, kunnan toiminnan pitkäntähtäimen tavoitteiden ja päämäärien hahmottaminen ja linjaaminen. Järvenpäässä tätä työtä tehdään valtuustossa nyt puheenjohtaja Terho Pursiaisen (VIHR) vetämänä. Kaupunkilaiset ovat aina tervetulleita seuraamaan valtuuston kokouksia. Järvenpään kaupunginvaltuusto KOK 12 valtuutettua 23,5 % SDP 11 valtuutettua 21,6 % Vihreät 7 valtuutettua 13,7 % Järvenpää Plus 7 valtuutettua 13,7 % Perussuomalaiset 6 valtuutettua 11,8 % KESK 4 valtuutettua 7,8 % VAS 3 valtuutettua 5,9 % KD 1 valtuutettu 2,0 % Yhteensä 51 valtuutettua Valtuusto valitsee jäsenet kaupunginhallitukseen. Kaupunginhallitus vastaa kaupungin johtamisesta ja kehittämisestä valtuuston hyväksymien tavoitteiden, suunnitelmien ja päätösten mukaisesti. Kaupunginhallitus myös johtaa ja valvoo kaupungin ja kaupunkikonsernin toimintoja ja vastaa muun muassa strategian valmistelusta, toiminnan tuloksellisuudesta, talouden ohjauksesta ja organisaation kehittämisestä, omistajaohjauksesta ja tilojen hallinnasta. Järvenpään kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi tätä työtä luotsaamaan valittiin Helinä Perttu (KOK). Järvenpäässä on tämän vuoden alusta toiminut neljä palvelualuelautakuntaa, jotka vastaavat kukin kaupungin ydinprosessien mukaisen ja asiakaslähtöisen palvelutuotannon suurista linjoista, kuten oman palvelualueen strategisista tavoitteista ja henkilöstö- ja talousvoimavarojen kohdentamisesta. Lautakuntien tulee myös huomioida eri palveluiden tarpeiden yhteensovittaminen ja yhteistyö strategian toteutuksessa. Muita päättäviä toimielimiä meillä ovat kaupunkikehityslautakunta, tekninen lautakunta sekä muun muassa Järvenpään Veden ja Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston johtokunnat. Strategiasta pitkän aikavälin suuntaa Kaupungin johtamisorganisaatio jakautuu strategiseen ja operatiiviseen tasoon. Strategisesta johtamisesta eli ylätason tavoitteiden asetannasta ja niiden toteutumisen valvonnasta vastaa luottamushenkilöorganisaatio. Operatiivisen johtamisen vastuu, eli päätökset siitä, kuka tekee, mitä ja missä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, on viranhaltijaorganisaatiolla eli kaupungin palvelukseen palkatuilla johtajilla ja muilla esimiehillä. Strategiset tavoitteet asetetaan laajassa ja vuorovaikutteisessa yhteistyössä poliitikkojen ja viranhaltijoiden kesken. Kuntauudistuksesta riippumatta tavoitteena on, OHJAUS Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Vaalilautakunnat Vaalitoimikunta Nuorisoparlamentti Talousjaosto Henkilöstöasiainjaosto Puheenjohtajien jaosto Kaupunkikehityslautakunta Lupajaosto Järvenpään Veden johtokunta Kaupunkikehitys Lasten ja nuorten lautakunta Lasten ja nuorten palvelualue Sivistys- ja vapaaaikalautakunta Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualue että Järvenpää paikkana ja kaupungin yksiköt palveluntuottajana jatkavat hyvää kehitystään. Siksi nyt on käynnistetty tämän ajan toimintatavan ja haasteiden mukaisen kaupunkistrategian työstäminen. Tavoitteena on, että valtuustossa hyväksytään uusi Kasvun ja hyvinvoinnin strategia Uuden strategian lähtökohta on, että etsimme niitä muutosvoimia, joihin haluamme toiminnallamme vaikuttaa ja asetamme niille tavoitteet vaikuttavuuden perusteella, esimerkiksi elinvoimaisuusmittaristoa hyödyntäen. Työ etenee vaiheittain puheenjohtajien jaoston ja johtoryhmän ohjauksessa. Sisältöä käsitellään kevään ja Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Yksilöasiainjaosto Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue Valtuustoryhmien neuvottelukunta Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston johtokunta Konsernipalvelut Tekninen lautakunta Tekninen palvelukeskus Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten lautakunta Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualue syksyn aikana muun muassa hallituksen ja valtuuston seminaareissa. Kutsumme myös kaikki kiinnostuneet asukkaat, yrittäjät ja työntekijät mukaan antamaan panoksensa strategiatyöhön ja vastaamaan Unelmiesi Järvenpää tulevaisuuskyselyyn. Tutustu lisää: Vastaa tulevaisuuskyselyyn asti netissä tai paperilla kaupunginkirjastossa sekä Järvenpää-päivänä kaupungin osastolla Jannella Osuuspankin edessä. Lähetä tervehdys Järvenpäästä maailmalle! Onko teillä postikortteja Järvenpäästä?, kuuluu usein Järvenpään matkailutoimistossa. Nyt voi vastata, että kyllä! Ei ihan perinteisiä valokuviin perustuvia, mutta sitäkin tunnelmallisempia. Järvenpäästä kotoisin oleva Aalto-yliopistossa opiskeleva kuvittaja Eva Eskelinen on piirtänyt uusia Järvenpää-aiheisia kortteja. Pohdiskelin tätä korttiasiaa ja sen toteutusta pitkään. Halusin tehdä korteista vähän erilaisia, jotenkin eri näkökulmasta kuin aiemmin. Syntyi ajatus kuvitetuista korteista ja löysin hommaan Evan, jonka tyyli omaperäisyydessään miellytti kovasti, kertoo matkailusihteeri Marika Karhula Järvenpään kaupungilta. Kortit toimivat kaupungin markkinointimateriaalina, jolloin niiden täytyy olla kiinnostavia mutta myös tunnistettavia. Kuva-aiheina on Sibeliusta, taiteilijakoteja, silkkiuikkuja ja kolmisointua. Uskon, että tähän tavoitteeseen päästiin, hymyilee Marika. Kortit tulevat jakoon kesän alussa matkailutoimiston lisäksi muualle keskustaan. Niitä saa ottaa mukaan ja lähettää ystäville, sukulaisille ja tuttaville ympäri maailmaa. 18 Järvenpää Kevät 2013

19 TEKSTI: Emmi Wallin KUVA: Sami Mannerheimo Discoa, sumoilua ja muuta kivaa nuorisokesään Nuorisotyön kesän aloittaa Lasten ja nuorten kulttuuriviikko SUB 13, lauantaina Viikko tarjoaa lapsille ja nuorille suunnattuja tapahtumia ja toimintaa kulttuurin eri saroilta: luvassa muun muassa discoja, bändi-iltaa ja erilaista ohjelmaa alakouluilla. Nuorisotalot sulkevat ovensa kesäksi perjantaina ja suuntaavat toimintansa ulos kaupungin keskustaan kävelykatu Jannelle ja Rantapuistoon. Kesän aikana on luvassa pihapelejä, melontaa, sumoilua sekä mukavaa kesämusaa aina juhannukseen saakka. Nuorisotyön kesän päättää ystävyyskaupunkileiri, joka tuo vieraaksemme nuoria Unkarin Vácista kesä heinäkuun taitteessa. Vieraat tutustuvat kaupunkiimme Puistobluesin aikaan sekä merkittävimpiin kohteisiin aina Lahden hiihtomäestä Porvoon kauniiseen kaupunkiin ja Suomenlahden meri-ilmastoon Helsingin edustalla. Kesän taittuessa uuteen kouluvuoteen palaa nuorisotyö lomilta ja nuorisotalo Loimulla discoillaan koulun alun kunniaksi. Nuorisotyö vastaa myös yläkoulunsa aloittavien seiskaluokkalaisten ryhmäytyksistä sekä vanhempainilloista. Nuorisotalotoiminta Haarajoen, Jampan, Kyrölän ja Myllytien nuorisotaloilla käynnistyy heti syyskuun alussa. Tsekkaa Menovinkkejä Jäken nuorille VarnuDisco luokkalaisille ke klo 17 20, Myllytien Nuorisotalo, Myllytie 3 Disco vuotiaille perjantaina klo 19 23, Myllytien Nuorisotalo, Myllytie 3 Nuorisotyön UlkoNuorkka Keskiviikkoisin 29.5., 5.6., klo Rantapuistossa UlkoNuorkka on jalkautettua nuorisotalotoimintaa, jossa lapsille ja nuorille sekä heidän perheille tarjotaan mukavaa tekemistä ja uusia kokemuksia. Tule siis paikalle pelaamaan, melomaan järvellä, juttelemaan tai ihan vain olemaan. Paikalla tapaat nuorisotyöntekijät sekä nuorisotyön liikunnanohjaajan. Nuorisotyön Kesä kadulla -tapahtumat Perjantaisin 24.5., 31.5., 7.6., klo kävelykatu Jannen torilla Lastenmusiikkiorkesteri Ammuu! esiintyy Jampan jameissa Saunakallion koululla klo 12.30, heti nuorten bändien jälkeen. Kesäajan toiminta kaupungin toimipaikoissa Kesä kadulla -tapahtumat ovat Lounge-hengessä vietettyjä perjantai-iltoja, joissa nuorille tarjotaan hauskanpitoa musiikin ja sumopainin parissa kesäisellä kadulla. Tervetuloa viihtymään kanssamme! Järvenpään asiakaspalvelupisteet Kaupungintalon ja Seutulantalon asiakaspalvelupisteet avoinna ma pe 9 15, to 9 18 ja pe 8 13 (suljettu ) Puhelinvaihde (09) toimii em. sulkuaikana ma to 8 15, pe 8 14, tärkeimmät palvelut toimivat ajanvarauksella. Teknisen keskuksen yhteydenotot sulkuaikana p. (09) ma to 9 15, pe 8 13 Vapaa-aika ja osaamiskeskus avoinna ma ke 12 16, to 12 18, pe suljettu (suljettu ) Kaupungintalolla toimiva sosiaalitoimisto palvelee ma ke 12 15, to ja pe Järvenpää-talo ja lippupiste suljettu Järvenpään kaupunginkirjasto Pääkirjasto avoinna ma 11 20, ti to ja pe 10 16, la ja su suljettuna. Pääkirjaston lehtilukusali avoinna ma 9 20, ti to 9 19 ja pe 9 16, la su suljettuna. Haarajoen lähikirjasto avoinna ti Uimahalli ja jäähalli Uimahalli ja liikuntahalli avoinna arkisin 6 21, la su ja arkipyhinä 9 18 (suljettu ) Jäähalli suljettu Terveyskeskuksen vastaanottopalvelut Aluevastaanottojen yhteispäivystys Myllytien terveysasemalla (Myllytie 15) ma to 8 16, pe Hoidon tarpeen arviointi ja ajanvaraukset lääkäreiden ja sairaanhoitajien vastaanotoille ma to , pe , p. (09) Sairaanhoitajien päivystysvastaanotot Myllytien terveysasemalla arkipäivisin ilman ajanvarausta , ilmoittautuminen potilastoimistossa. Päivystys kaikkina päivinä 8 22 Vanhankylänniemen terveysasemalla (Annitädintie). Ohjeellinen ajanvaraus, p. (09) Päivystys öisin 22 8 Hyvinkään sairaalassa, p. (019) (Sairaalankatu 1, Hyvinkää). Ambulanssi hätäkeskuksesta, p Diabetesneuvola on suljettu Diabetesvälineiden tilaus kesäaikaan sähköpostilla diabetesvalinejakelu@jarvenpaa.fi, Tilatut tarvikkeet voi noutaa itse 3 arkipäivän kuluttua Myllytien terveysasemalta sovitusti. Ilman etukäteistilausta hoitovälineitä voi noutaa Myllytien terveysasemalta, Myllytie 15, 27.6., ja klo Hoitovälineiden luovutus Myllytien terveysasemalla 27.6., ja Hoitovälineiden tilaukset 2 vk etukäteen puhelimitse yllämainittuina päivinä p. (09) klo tai sähköpostilla hoitovalinejakelu@ jarvenpaa.fi. Fysioterapian (Vanhankylänniemen terveysasema) ajanvaraukset ma pe 8 9, p. (09) Apuvälinejakelu on auki ma to ja pe HUSRöntgen Vanhankylänniemen terveysasemalla ma to , pe Ajanvaraus ultraäänitutkimuksiin ja muut yhteydenotot ma to , p. (09) HUSLABin Järvenpään laboratoriot: Vanhankylänniemen terveysasema, ma to ja pe , näytteenotto vuoronumerolla. INR-(Marevan) asiakkaat ma to Sibeliuksenkadun laboratorio on suljettu , Vanhankylänniemen laboratorio toimii normaalisti. Työterveyshuolto on suljettuna Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Päivystysvastaanotot 9 11 arkipäivisin. Neuvontapuhelin arkisin , ma to 9 14, pe Ajanvarausvastaanotot rajoitetusti kesän aikana. Kotisairaala on suljettuna Myllytien työ- ja toimintakeskus on suljettu Vammaispalvelun työntekijät ovat tavattavissa ajanvarauksella koko kesän. Jampan hammashoitola on auki koko kesän. Mannilantien hammashoitola suljettuna Neuvolat toimivat ajanvarauksella rajoitetusti. Jampan ja Maahisen neuvolat ovat suljettu viikot Keskustan neuvola avoinna koko kesän. Keskustan ehkäisyneuvola suljettu viikot Kouluikäisten perheneuvola suljettu Sosiaalipalvelut Keski-Uudenmaan sosiaalipäivystys virkaajan ulkopuolella toimii kesällä normaalisti. Järvenpään, Keravan ja Tuusulan yhteisessä perheoikeudellisessa yksikössä (vk 28 29) supistettu toiminta. Lastenvalvonta- ja eroasianeuvonta vk 28 ma pe klo 10 12, p , vk 29 numerosta p Lastensuojelun ja perhetyön akuutit asiakastarpeet hoidetaan normaalien aukioloaikojen puitteissa ajanvarauksella, yhteydenotot puhelinvaihteen kautta. Auerkulman perhetukikeskus toimii normaalisti kesäaikana. Wärttinän päiväkeskus avoinna normaalisti kesäaikana. StreetArt-paja vuotiaille ma ja ti klo StreetArt-paja on kaksipäiväinen tapahtuma juuri sinulle, joka haluat kuulla ja oppia katutaiteiden historiaa ja tekniikoita. Pajan aikana opit uutta katutaiteiden tyylilajeista ja pääset maalaamaan graffiteja oikealla opastuksella. Pajan toteuttaa nuorisotyö yhteistyössä museopalveluiden kanssa. Pajan hinta on 10, sis. tarvikkeet ja pientä purtavaa. Ilmoittautuminen alkaa ja paja täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä: ohjeet löydät Nuorisotaloilta, ja -> Nuorille. JAMPAN JAMIT Saunis Soi To klo Saunakallion koulun pihalla Tervetuloa nauttimaan musiikista Saunakallion koululle. Tilaisuus on päätösjuhla Valencian Giletin ja Järvenpään Comenius Regio -projektille. Tapahtuma on avoin kaikille järvenpääläisille vauvasta vaariin. Ohjelmassa klo 10 Maahisen muskari, klo Trencaclosques, klo 12 Nuorten bändejä, Lastenmusiikkiorkesteri Ammuu! Järvenpää Kevät

20 TEKSTI: Marika Karhula Järvenpää Kukkii, Maa Elää ja musiikki soi! Venny Soldan-Brofeldtia on juhlittu kovasti Järvenpäässä kuluvana vuonna. 150-vuotisjuhlat jatkuvat ja syksyllä päästään jatkamaan vielä Eero Järnefeltin merkeissä. Vennyn juhlinta on näkynyt monenlaisina tapahtumina taidemuseolla ja kesällä naistaiteilijuus nostetaan esille myös Kallio-Kuninkalan Kamarimusiikissa teemanaan Nainen Taiteessa. Festivaalin päätapahtumapaikkana on Sibelius-Akatemian kurssikeskus Kallio-Kuninkala. Festivaalilla kuullaankin yksinomaan naissäveltäjien teoksia ympäri maailmaa. Festivaalin teemasäveltäjä on Minna Leinonen ja Zagros Ensemblen muusikot takaavat festivaalille korkean ja tinkimättömän taiteellisen laadun. Kallio-Kuninkalan Kamarimusiikki kalliokuninkalafestival.wordpress.com Värikkyyttä Järvenpään kävelykatu Jannelle tuo jo toista kertaa järjestettävät kukka- ja puutarhamessut Järvenpää kukkii toukokuun lopussa. Kukka-, puutarha- ja viheralan yritykset esittäytyvät, kertovat asiantuntijavinkkejä, pitävät kukkanäytöksiä ja tietenkin koristavat osastonsa ja kävelykadun ajankohtaisilla tuotteilla. Samassa tapahtumassa järjestetään myös Korkkarijuoksut, joihin osallistumalla voi tukea Naisten Pankin toimintaa. Järvenpää kukkii Kukka- ja puutarhamessut Uusi festivaali Uutena tapahtumana Järvenpäässä järjestetään Itämaisen tanssin festivaali kesäkuun alussa. Kiertävä ja kansainvälinen festivaali on aiemmin järjestetty muun muassa Savonlinnassa, Tampereella ja Helsingissä. Festivaalin aikana voi osallistua kursseille ja käydä näytöksissä, joissa esiintyy suomalaisia ja ulkomaisia itämaisen tanssin huippuja. Festivaalikeskus sijaitsee Järvenpää-talossa, jossa myös tanssinäytökset pidetään. Itämaisen tanssin kesäfestivaali Itämaisen tanssin festivaali Kuva Tuomo Käsnänen Puistoblues tänäkin vuonna Tunnettu, suosittu ja arvostettu Puistoblues järjestetään jälleen kesäkuun viimeisellä viikolla. Vanhankylänniemen pääkonsertin esiintyjinä ovat George Thorogood & The Destroyers, Robert Randolph and the Family Band sekä pitkältä keikkatauolta palaava Mikko Kuustosen ja Heikki Silvennoisen tähdittämä Q. Stone. Festivaaliviikolla Blueskadulla Järvenpään keskustassa on ohjelmaa lapsille ja aikuisille. Puistoblues , pääkonsertti Heinäkuu lomaillaan, mutta ennen arkiaskareisiin paluuta voi nauttia vielä Pekka Kuusiston isännöimästä Meidän Festivaalista. Yleensä hämmästyttävä ja kummastuttavakin kamarimusiikkifestivaali rikkoo perinteisiä rajoja eikä petä tänäkään vuonna omaperäisyydessään teemanaan eri konsertti. Meidän Festivaali Sympaattinen ja lämminhenkinen toritapahtuma Maa Elää järjestetään Kävelykatu Jannella syyskuun alussa. Tapahtuman suosio nousee vuosittain ja se on tarkoitettu alkutuottajien omaksi syystapahtumaksi, josta voi hankkia vihanneksia, kasviksia ja marjoja vaikka talven varalle sekä ihastua käsitöihin, leivonnaisiin ja lukuisiin muihin tuotteisiin. Mukana on myös monenlaista neuvontaa eri järjestöjen taholta. Maa Elää Pekka Kuusisto Meidän festivaalissa. Kuva: Maarit Kytöharju NÄYTTELYITÄ Järvenpään Taidemuseo ja Ahola, ks. s. 16 Taidetalo, Järvenpään Taideseura ry, Harjuvaarankuja Taina Kilpijärvi-Toivanen Pekka Arvola Yhteisnäyttely Prisman Rantagalleria, Prismakeskus Päivi ja Jessica Suomi, maalauksia ja piirroksia Paula Grönlund, maalauksia Noora Väätäinen, piirroksia Järvenpään kuvataidekoulu Galleria Järnätti, Järvenpää-talo Maarit Björkman-Väliahdet, maalauksia Pihlavistokodin taideilmaisun ryhmien näyttely Pentti Tuovinen, puuveistoksia Pasi Janne Järvinen, veistoksia ja installaatioita Villa Cooper, Myllytie 14 ympäri vuoden Järvenpään Käsintekijöiden myyntinäyttely Toukokuu Inka Bergenströmin rautalankatöitä Kesä heinäkuu Hei, me kierrätetään! kierrätystöiden näyttely Elokuu Tuohityönäyttely MUSIIKKITAPAHTUMIA Äitienpäiväkonsertti Järvenpää-talolla Viihdekuoro Buffo: Broadway kutsuu! Järvenpää-talolla Jampan Jamit Saunis soi klo Saunakallion koulun pihalla Kallio-Kuninkalan Kamarimusiikki Puistoblues Meidän festivaali Järvenpäässä tapahtuu TAPAHTUMIA KÄVELYKATU JANNELLA 8.5. alkaen Jannen iltakirppikset keskiviikkoisin klo Järvenpää-päivä Aamu-taiji tiistai- ja torstaiaamuisin klo Janne kukkii Järvenpään kukka- ja puutarhamessut klo / / / 3.8. Tori-lauantait / / Meidän festivaalin katukonsertit Blueskatu Puistoblues-tapahtuman merkeissä Jannen festarit Lasten ja nuorten kulttuuripäivä 7.9. Maa Elää -toritapahtuma MUITA TAPAHTUMIA 9.5. Tuus Tuusulanjärvelle -vesiliikuntatapahtuma Vanhankylänniemessä Kansainvälinen museopäivä, ilmainen sisäänpääsy Järvenpään taidemuseolle ja Aholaan Venny-Startti 13 Rantapuistossa PASSAGE Tanssija maailman läpimenemisen paikkana, TaDac-ryhmä klo 19 Järvenpää-talolla Lumoava kansainvälinen itämaisen tanssin kesäfestivaali Järvenpää-talossa 8.6. Vennyn lumoissa -tanssiesitys Järvenpään taidemuseolla Lasten Juhannus Vanhankylän Kartanossa klo Härmän Ratin perinteiset Juhannustanssit klo 17 alkaen Lasten Taitopäivä Villa Cooperissa TEATTERIA 5.5. / / / / Rakkaudesta taiteeseen -draamaopastus Järvenpään taidemuseossa klo / Rakkaudesta taiteeseen -draamaopastus Aholassa klo / / 2.6. / 9.6. / / 7.7. klo 15 Muistatko-? Juhani Aho minun silmin -draamaopastus Aholassa Koko kaupungin Vinski -näytelmä lapsille Aholassa klo Häräntappoase Järvenpään kesäteatterin esittämänä Vanhankylänniemessä RETKIÄ Luontoretket Lemmenlaaksoon (Sipoontien ja Skogsterintien risteys) klo 14 16, oppaana Laura Räsänen klo 18 20, oppaana Ilpo Mannerkoski klo 18 20, oppaana Laura Räsänen klo 18 20, oppaana Laura Räsänen klo Sieniretki Lemmenlaaksoon, oppaana Laura Räsänen Lasten ja Nuorten tapahtumat katso s. 19 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Lisää tapahtumia: Facebook: Tapahtumat Järvenpää 20 Järvenpää Kevät 2013

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Sisältö: Yhteystietoja. Tekninen palvelupiste. Asemakaavoitus. Yleissuunnittelu

Sisältö: Yhteystietoja. Tekninen palvelupiste. Asemakaavoitus. Yleissuunnittelu Kaavoitusohjelma 2013 2017 Sisältö: Vireillä olevat yleiskaavatyöt 4 Työn alla olevat ja vuonna 2013 aloitettavat asemakaavat 6 Työn alle tulevat asemakaavat 2014-17 8 Odottavat asemakaavahankkeet ja -aloitteet

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut 11.12.2014, päivitetty 1.6.2015 Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Aloite Asemakaavan

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Nuorisotakuu mikä muuttuu Järvenpään mallin myötä. Tuhti-seminaarin työpaja

Nuorisotakuu mikä muuttuu Järvenpään mallin myötä. Tuhti-seminaarin työpaja Nuorisotakuu mikä muuttuu Järvenpään mallin myötä Tuhti-seminaarin työpaja 14.10.2013 Järvenpään kaupunki Lausvaara Jari 17.5.2013 Nuorisotakuu yleisesti Järvenpään kaupunki Lausvaara Jari 17.5.2013 2

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2018

KAAVOITUSKATSAUS 2018 1 Kaupunkikehitys Kaavoitus ja liikenne KAAVOITUSKATSAUS 2018 Kaupunkikehityslautakunta 21.12.2017 2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Tasapainoista kehitystä, hallittua kasvua... 4 Osallistuminen

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. ORIVEDEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi

Lisätiedot

Lapset puheeksi -menetelmä

Lapset puheeksi -menetelmä Taustaa Työmallia alettiin tutkia ja kehittää osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Toimiva lapsi & perhe -hanketta Siirtyi ylläpidettäväksi Suomen Mielenterveysseuralle (lokilistat) Menetelmä on alun

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄIVÄYS: 16.12.2013, TARK. 9.4.2014, 30.11.2015 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Oppilashuolto Huittisissa. Koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Pori Eija Mattila, Huittisten kaupunki

Oppilashuolto Huittisissa. Koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Pori Eija Mattila, Huittisten kaupunki Oppilashuolto Huittisissa Koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena 1.11.2017 Pori Eija Mattila, Huittisten kaupunki Tuen ja oppilashuollon selvitystyö Huittisissa käynnistettiin keväällä

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Koulutulokasinfo. Lukion auditorio

Koulutulokasinfo. Lukion auditorio Koulutulokasinfo 8.2.2016 Lukion auditorio Illan ohjelma: klo 18 tilaisuus alkaa, avaus Arja Korhonen, perusopetusjohtaja Järvenpään vanhempainverkosto, Jenni Marttinen Perusopetuksesta ja oppilassijoittelusta,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

HYÖKÄNNUMMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Pyydyskorpi

HYÖKÄNNUMMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Pyydyskorpi HYÖKÄNNUMMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Pyydyskorpi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 23.1.2019 AK 263 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä säädetään osallistumis- ja

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1 Talkootie 1 Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 3.3.2014 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis-

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten KAAVOITUSKATSAUS

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten KAAVOITUSKATSAUS Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 20.10.2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 2015 KAAVOITUSKATSAUS 2014 2015 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.9.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.9.2014 3547 PEURANTIE asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä asiakirja on osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on kunnan esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee asemakaavan

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) AK 5194 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 16.5.2017 ASEMAKAAVA Kaukolämpölaitoksen tontin laajennus Kankaanpään kaupungin 6. kaupunginosaa (Koskenoja), osaa kortteleista

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi 2011-2012 Mukkulan peruskoulu 1. OPPILASHUOLLON TOIMINTA-AJATUS Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Hirvaan yleiskaava yleiskaavan muutos Tilojen RN:o 16:9, 19:2, 19: 28 ja 19:35 alueilla

Rovaniemen kaupunki Hirvaan yleiskaava yleiskaavan muutos Tilojen RN:o 16:9, 19:2, 19: 28 ja 19:35 alueilla Rovaniemen kaupunki Hirvaan yleiskaava yleiskaavan muutos Tilojen RN:o 16:9, 19:2, 19: 28 ja 19:35 alueilla OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUS 2007 SUUNNITTELUALUE: SIJAINTIKARTTA Hirvaan

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS 7.3.2016 Annamari Murtorinne yläkoulun rehtori ja Niina Rekiö-Viinikainen erityisopettaja TOIMINTAKULTTUURIN KESKEISET PIIRTEET Hyvinvointi ja turvallinen arki Yhdenvertaisuus

Lisätiedot

Perusopetuslain muutos

Perusopetuslain muutos Perusopetuslain muutos 16 Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA Oulunsalo Opetussuunnitelman perusteet muuttuivat vuoden 2011 alusta, mikä velvoitti kuntia tekemään muutoksia myös kuntakohtaisiin opetussuunnitelmiin. Oulunsalon

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Tuija Mustonen puh. 040 129 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 954 URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi Valkamalta puh. 050-32 95 303 tai maankäyttöteknikko

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Koko kaupunki tukemaan nuorten osallisuutta. 42. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 11.3.2014 Jari Lausvaara, koulutusjohtaja

Koko kaupunki tukemaan nuorten osallisuutta. 42. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 11.3.2014 Jari Lausvaara, koulutusjohtaja Koko kaupunki tukemaan nuorten osallisuutta 42. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 11.3.2014 Jari Lausvaara, koulutusjohtaja Järvenpään kaupunki Lausvaara Jari 27.2.2014 Koulutuksen puute, vieraskielisyys,

Lisätiedot

Tiivistämällä tehokkuutta ja taloutta. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Tiivistämällä tehokkuutta ja taloutta. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Tiivistämällä tehokkuutta ja taloutta Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Järvenpää kasvaa ja kehittyy Kunnan tehtävänä on huolehtia alueiden käytön ja rakentamisen ohjaamisesta alueellaan. Maapolitiikan ja

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Ilomantsin kunta

Sisällysluettelo. Ilomantsin kunta ILOMANTSIN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2019 Sisällysluettelo KAAVOITUSKATSAUS 2019... 2 KAAVAMUODOT... 2 Maakuntakaava... 2 Yleiskaava... 2 Asemakaava... 2 Ranta-asemakaava... 2 KAAVOITUSPROSESSI... 3 VIREILLÄ

Lisätiedot

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat.

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Itäinen Ylöjärvi Tämä osa-alue koostuu Siivikkalan ja Mettistön asemakaava-alueista sekä läheisestä maaseutualueesta. Siivikkalan asukkaiden palvelujen käyttö on perinteisesti suuntautunut Tampereen suuntaan,

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI LIITE 1 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAUPUNGINOSAN NRO 8 KORTTELIN 801 TONTTI 7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 17.11.2014, TARK. 6.2.2015 Sisältö 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2010 Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Järvenpään kaavoitusohjelma 2012. Kaupunginhallitus hyväksynyt 13.2.2012 25

Järvenpään kaavoitusohjelma 2012. Kaupunginhallitus hyväksynyt 13.2.2012 25 Järvenpään kaavoitusohjelma 2012 Kaupunginhallitus hyväksynyt 13.2.2012 25 Sisältö Kaavoitusohjelma 2012-16 3 Vireillä olevat yleiskaavatyöt 5 Työn alla olevat asemakaavatyöt 2012 7 Työn alle tulevat asemakaavat

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

NUMMELANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Kortteli 251

NUMMELANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Kortteli 251 NUMMELANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Kortteli 251 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.6.2018 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä säädetään osallistumis- ja arviointisuunnitelman

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Joustavan perusopetuksen toiminta Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien yhteydessä

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2015

KAAVOITUSKATSAUS 2015 Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kaavoitusjaosto 30.7.2015, 16 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUS- KATSAUS

HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUS- KATSAUS HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUS- KATSAUS 2018 HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2018 Kaavoituskatsauksen tavoite ja sisältö Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.1 SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26662.30 PÄIVÄYS: 16.12. 2013, TARK. 9.4. 2014 Sweco Ympäristö Oy S w e co Y m p ä r is t ö O

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma LOIMAAN KAUPUNKI Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.09.2013 Nahinlahden alue (Myllykylä) 1( 5) Kaava-alueen sijainti Ilmakuva kaava-alueesta. Mikä osallistumis-

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Sisältö: Yhteystietoja

Sisältö: Yhteystietoja Kaavoitussuunnitelma 2014 2018 Sisältö: Vireillä olevat yleiskaavatyöt 4 Työn alla olevat ja vuonna 2014 aloitettavat asemakaavat 6 Työn alle tulevat asemakaavat 2015 2018 8 Odottavat asemakaavahankkeet

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos Hyvinkään kaupungin 17. kaupunginosan katualuetta koskeva asemakaavan muutos 17:036 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 23.11.2015

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi KUUKAUSI TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖ LÄSNÄ LOMAKKEET MUUTA ELOKUU Edellisenä keväänä päättötodistuksen saaneitten 9.- luokkalaisten

Lisätiedot

Merikarvia Sata aurinkoista päivää enemmän

Merikarvia Sata aurinkoista päivää enemmän Sata aurinkoista päivää enemmän OSALLISUTMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Kirkonkylän asemakaavan muutos Oloneuvoksentie MERIKARVIAN KUNTA 29.5.2017 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen

Lisätiedot

KLAUKKALA ALI-TILKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2011 / 11.2.2013 / 4.3.2014

KLAUKKALA ALI-TILKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2011 / 11.2.2013 / 4.3.2014 KLAUKKALA ALI-TILKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2011 / 11.2.2013 / 4.3.2014 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Klaukkalassa Ropakkotien eteläpuolella, rajoittuen

Lisätiedot

Koulutulokasinfo. Lukion auditorio

Koulutulokasinfo. Lukion auditorio Koulutulokasinfo 30.1.2017 Lukion auditorio Elina Taipalus / Järvenpään kaupunki 2017 Illan ohjelma: klo 18.00 tilaisuus alkaa, avaus Elina Taipalus, perusopetuksen johtava asiantuntija Perusopetuksesta

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

1. YLEISTÄ. Kaavaa valmisteltaessa varataan tilaisuus mielipiteen esittämiseen ja kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville.

1. YLEISTÄ. Kaavaa valmisteltaessa varataan tilaisuus mielipiteen esittämiseen ja kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 1. YLEISTÄ 2. MAAKUNTAKAAVOITUS 3. YLEISKAAVOITUS 4. ASEMAKAAVAT 5. RANTA-ASEMAKAAVAT 6. RAKENNUSJÄRJESTYS 7. YHTEYSTIEDOT Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan tulee

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUS- KATSAUS

HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUS- KATSAUS HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUS- KATSAUS 2017 HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2017 Kaavoituskatsauksen tavoite ja sisältö Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia

Lisätiedot