Täydennysrakentamis- käytäntöjen kehittäminen -klinikka Tulosraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Täydennysrakentamis- käytäntöjen kehittäminen -klinikka Tulosraportti"

Transkriptio

1 Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikka Tulosraportti

2 Esipuhe Täydennysrakentamiseen ja sen käytäntöjen kehittämiseen liittyy monia mielenkiintoisia ulottuvuuksia ja näkökulmia. Täydennysrakentaminen voidaan esimerkiksi ymmärtää yhden tontin täydennysrakentamisena, laajemman alueen, kuten radanvarren, täydennysrakentamisena tai käyttötarkoituksenmuutoksena. Siihen liittyy paljon haasteita ja kipupisteitä, mutta myös mahdollisuuksia. Täydennysrakentaminen tarjoaa esimerkiksi oivan keinon arjen sujuvoittamiseen ja viihtyisyyden lisäämiseen asuinalueilla. Täydennysrakentamiseen liittyvien haasteiden taklaamisen kannalta on tärkeää, että käytäntöjä yhtenäistetään ja prosessia kokonaisuudessaan sujuvoitetaan, jotta hankkeet etenisivät tehokkaasti maaliin. RAKLIn ympäristöministeriön toimeksiannosta toteuttaman klinikan tulosten perusteella täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen kiteytyy neljään isoon teemaan, joita edistämällä asiat etenevät toivottuun suuntaan. Tarvitaan 1) enemmän tahtoa ja tavoitteellisuutta, 2) viestinnän ja vuorovaikutuksen parantamista, 3) käytäntöjen yhtenäistämistä ja ennakoinnin parantamista ja 4) resurssien tehokasta kohdentamista prosessin sujuvoittamiseksi. Näiden teemojen edistämiseksi esitetään toimenpiteitä, joiden toteuttaminen ja käyttöönotto ovat sekä kaupunkien, ympäristöministeriön että yritysten käsissä. Yhteistyöllä täydennysrakentamiseen saadaan ryhtiä ja toteutettavuus paranee. Tähän raporttiin on koottu klinikkatyöskentelyn keskeiset huomiot. Klinikkatyöskentelyssä tärkeää on myös työpajoissa pidettävät alustukset ja käytävä keskustelu, jonka uskon tarjonneen osallistujille niin ikään tuoreita näkemyksiä. Klinikan parasta antia olikin sekä RAKLIn että osallistujien näkökulmasta vuoropuhelun lisääntyminen, joka osaltaan vie asioita sysäyksen eteenpäin. Kiitämme ympäristöministeriötä ja klinikan osallistujia hyvästä yhteistyöstä sekä mahdollisuudesta miettiä täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittämistä. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin! Maaliskuussa, 2015 Mikko Nousiainen Klinikan vetäjä johtaja, Yhdyskunta ja infra, RAKLI ry - 2 -

3 Sisällysluettelo Esipuhe Johdanto Täydennysrakentamisen lähtökohtia Klinikkatyöskentely ja työskentelyn toteutus Täydennysrakentaminen ympäristöministeriön näkökulmasta Täydennysrakentaminen Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla Espoo Helsinki Vantaa Täydennysrakentamisen mahdollisuuksia ja haasteita Mahdollisuuksia Haasteita Kehitystarpeita ja ratkaisuja Enemmän tahtoa ja selvää tavoitteellisuutta Lisätään täydennysrakentamisen tavoitteellisuutta Kehitetään valtion tuki- ja kannustinjärjestelmiä Viestinnän ja vuorovaikutuksen parantaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö kuntoon Internetsivut ajan tasalle tiedon jakamiseksi Käytäntöjen yhtenäistäminen ja ennakoinnin parantaminen Selkeytetään kaupunkien maapoliittisia linjauksia Yhtenäistetään säädösten tulkintaa ja soveltamista kaupungeissa Parannetaan hankkeiden taloudellista toteutettavuutta ja yhtenäistetään käytäntöjä Edistetään käyttötarkoituksenmuutoksia Resurssien tehokas kohdentaminen prosessin sujuvoittamiseksi Täydennysrakentamiskohteiden tunnistaminen ja painottaminen Kaupungit nimeävät alueellisen vastuuhenkilön ja parantavat sisäistä yhteistyötä Täydennysrakentamisen esteiden purkaminen Muita tunnistettuja kehitysteemoja Sosiaalisen kestävyyden parantaminen Tilapäinen rakentaminen Asunto-osakeyhtiöihin liittyviä huomioita Johtopäätökset ja yhteenveto Täydennysrakentamiseen liittyviä tutkimuksia, selvityksiä ja aineistoja Tutkimus- ja kehityshankkeet Selvitykset Täydennysrakennuskohteita Lähteet ja tausta-aineistot Liitteet Klinikan osallistujat Alueellisen täydennysrakentamishankkeen prosessi Lehdistötiedote: Täydennysrakentamisen hyvät käytännöt on kiteytetty Uutinen: Täydennysrakentamisessa tarvitaan vuoropuhelua

4 1 Johdanto 1.1 Täydennysrakentamisen lähtökohtia Suomi polarisoituu ja kasvukeskukset, erityisesti pääkaupunkiseutu, kehittyvät voimakkaasti. Haasteena on uudistaa yhdyskuntarakennetta kasvun mahdollistavalla, tarkoituksenmukaisella tavalla ja tarjota riittävästi kohtuuhintaisia asumisvaihtoehtoja. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on resurssitehokasta ja tärkeää. Täydennysrakentaminen on yksi keskeisimmistä keinoista alueiden eheyttämiseksi. Asukkaiden ja kuntalaisten näkökulmasta täydennysrakentaminen on keino turvata vanhenevan asuinalueen elinvoimaisuus, palvelut ja liikenneyhteydet. Usein täydennysrakentaminen mahdollistaa myös ympäristön viihtyisyyden parantamisen osana alueen laajempaa uudistamista. Täydennysrakentamista on ympäristöministeriössä edistetty monin eri toimenpitein ja asia on nostettu esiin esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslain arviointityön yhteydessä. Myös maan hallitus on kiinnittänyt asiaan huomiota muun muassa rakennepoliittisissa tavoitteissaan. Lisäksi valtio ja pääkaupunkiseudun kunnat ovat sopineet valtion osallistumisesta infra-hankkeiden rahoitukseen, mikäli kunnat sitoutuvat kaavoittamaan tontteja asuntotuotantoon neljänneksen aikaisempaa enemmän vuosien aikana. Täydennysrakentamiseen liittyy monia kysymyksiä, jotka koskevat erityisesti hyvien käytäntöjen jakamista ja prosessien kehittämistä. Lisäksi tarvitaan toimintamallien joustavoittamista muun muassa maankäytön suunnitteluun liittyvien kysymysten ratkaisemiseksi. Täydennysrakentamisen kehittäminen edistää myös alueiden kehittämisohjelman tavoitteiden saavuttamista ja lähiöiden uudistamista. Täydennysrakentamista voidaan määritellä monella tavalla. Helsingin kaupunki esimerkiksi määrittelee sen seuraavasti: Täydennysrakentamisella tarkoitetaan rakentamista nykyisen yhdyskuntarakenteen osaksi tai sen välittömään läheisyyteen. Siitä käytetään myös käsitteitä yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja eheyttäminen. Täydennysrakentamista lähestyttiin tämän klinikan yhteydessä kolmesta näkökulmasta: Alueellinen täydennysrakentaminen Kaupunginosien / lähiöiden täydentäminen Kaupunkirakenteen rakenteelinen täydennysrakentaminen, joutoalueiden tunnistaminen Tontin täydentäminen Rakennuksen korottaminen, purkaminen, uudis- tai lisärakennuksen rakentaminen, uuden kiinteistön muodostaminen (Rakennuksen) Käyttötarkoituksenmuutokset Toimiston, liiketilan (ym.) muuttaminen asunnoiksi tai muuhun uuteen käyttöön - 4 -

5 1.2 Klinikkatyöskentely ja työskentelyn toteutus RAKLIn tehtävänä on yhdessä jäsentensä ja kumppaneidensa kanssa kehittää hyvää elinympäristöä, kiinteistö- ja rakentamisalan toimintatapoja ja -edellytyksiä sekä hankinnan ja rakennuttamisen malleja ja pelisääntöjä. Klinikkatoiminta tarjoaa yhteiselle kehittämiselle ratkaisu- ja kehitysalustan. Klinikalla edistetään toimeksiantajien, tilaajien, palvelu- ja ratkaisutoimittajien sekä muiden keskeisten tahojen avointa vuorovaikutusta ja etsitään yhdessä parhaita ratkaisuja. RAKLI toimii klinikan fasilitaattorina ja järjestää intressivapaan ympäristön käytäntöjen kehittämiselle. Työpajoissa käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia. Tämän klinikan osallistujina olivat toimeksiantajataho ympäristöministeriön lisäksi edustettuina Helsingin, Vantaan ja Espoon kaupungit, Uudenmaan liitto, SATO Oyj, VVO-Yhtymä Oyj, Asuntosäätiön Rakennuttaja Oy, Ilmarinen, Sponda Oyj, A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy, VAV Asunnot Oy, NCC Property Development Oy ja YIT Rakennus Oy. Osallistujat on esitelty tarkemmin liitteessä, kohdassa 9.1. Klinikan tavoitteena oli: Tuottaa sekä jakaa tietoa ja näkemyksiä täydennysrakentamisen edistämiseksi Ehdottaa kehitysideoita, muutoksia tai toimenpiteitä täydennysrakentamisen edistämiseksi Työskentelyssä haettiin vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Mitkä ovat täydennysrakentamista hankaloittavat suurimmat haasteet ja kipukohdat? Miten täydennysrakentamiskäytäntöjä ja -prosesseja voidaan sujuvoittaa? Miten lainsäädäntö mahdollistaa tai tukee täydennysrakentamista? Miten täydennysrakentamista koskevaa lainsäädäntöä ja sen soveltamista voitaisiin kehittää? Millä kannustimilla tai käytännöillä voidaan edistää käyttötarkoituksenmuutoksia? Toteutus ja työskentelyprosessi Työskentelyn pohjaksi RAKLI keräsi taustamateriaalia täydennysrakentamiseen liittyvistä tutkimuksista ja kehityshankkeista. Klinikka aloitettiin marraskuussa 2014 kaikille avoimella aloitusseminaarilla, jossa kerrottiin työskentelyn käynnistymisestä ja koottiin näkemyksiä työskentelyn suuntaamiseksi. Varsinainen työskentely tapahtui neljässä aihetta eri näkökulmista käsitelleessä työpajassa, joissa olivat mukana klinikan osallistujat. Klinikan tulokset käytiin läpi kaikille avoimessa tulosseminaarissa maaliskuussa Klinikan työprosessi ja aikataulu on kuvattu tarkemmin kuvassa

6 Tulosraportti suositukset Maaliskuu/2015 Vko 10/2015 Tulosseminaari Klinikan tulokset ja suositukset (luonnos) Sidosryhmien informointi ja kuuleminen 4. työpaja 11/2013 Käyttötarkoituksen muutokset Työskentelyn yhteenveto Vko 6/ työpaja Vko 3/2015 Täydennysrakentaminen tontilla Omistajan ja sijoittajan näkökulma 2. työpaja 9/2013 Alueellinen täydennysrakentaminen Kaupungin näkökulma Aloitus & 1. työpaja Vko 46 Johdatus Osallistujien näkemykset, toiveet Täydennysrakentamisen ongelmat,esteet Vko 49 ~ 15h yhteistä aikaa 1 Kuva 1: Klinikan työprosessi ja aikataulu 1.3 Täydennysrakentaminen ympäristöministeriön näkökulmasta Ympäristöministeriön näkökulmasta täydennysrakentaminen on tärkeää olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntämisen, kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheyden, ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen varautumisen sekä hyvän elinympäristön rakentamisen vuoksi. Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa paljon, eikä se lähtökohtaisesti estä täydennysrakentamista. Asian edistämiseksi entistä voimakkaammin on tunnistettava eri toimijoiden kuten valtion, kunnan, yrityksien ja asukkaiden rooli ja parhaat toimintatavat täydennysrakentamisessa. Niitä hyödyntäen on tärkeää saada toteutukseen täydennysrakentamisen kohteita ja jakaa saadut hyvät toteutuskokemukset laajasti käyttöön. Ympäristöministeriö on tehnyt maankäyttö- ja rakennuslain arvioinnin ja aikoo sen kehittämistyössä ottaa huomioon nykyistä paremmin myös täydennysrakentamisen edistämisen (MRL:n arvioinnista enemmän kohdassa 6.2.1). Myös asemakaavojen sisältöä ja esitystapaa kehitetään täydennysrakentamista palvelevampaan suuntaan. Lisäksi ympäristöministeriö haluaa edistää täydennysrakentamista tekemällä yhteistyötä kuntien ja eri toimijoiden kanssa muun muassa hyvien käytäntöjen jakamisen, lain tulkintojen yhtenäistämisen ja prosessien sujuvoittamisen merkeissä. Ympäristöministeriö lupaa toimia koolle kutsujana yhteistyötä edistävissä tapaamisissa ja foorumeissa. Ympäristöministeriön käynnistämässä Asuinalueiden kehittämisohjelmassa haetaan poikkihallinnollisia toimia, joilla voidaan ehkäistä asuinalueiden eriytymistä, edistää asuinalueiden palvelutarjontaa ja elinkeinotoimintaa, vahvistaa asukkaiden osallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia, parantaa eri asukasryhmien vuorovaikutusta ja luoda viihtyisiä, turvallisia ja kiinnostavia asuinympäristöjä. Kaupungit ovat avainasemassa kehittämisohjelman tavoitteiden saavuttamisessa. Täydennysrakentamisen näkökulma on tärkeätä sisällyttää keskeiseksi osaksi asuinalueiden tulevaa kehittämistä

7 1.4 Täydennysrakentaminen Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla Helsingin seudun 14 kuntaa ovat laatineet Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman (MASU 2050) ja Helsingin seudun asuntostrategian 2025, joissa on otettu kantaa myös täydentävän asuntorakentamisen tarpeeseen ja toteutukseen. Asuntostrategian tavoitteiden mukaisesti kunnat tukevat aktiivisesti yhdyskuntarakenteen tiivistymistä ja laadukkaan elinympäristön kehittämistä muun muassa varmistamalla täydennysrakentamisen mahdollisuudet asemakaavoituksessa. Kuntia ohjaa myös Uudenmaan maakuntakaavan kehittämisperiaatemerkintä, jolla on osoitettu tärkeimmät tiivistettävät taajama- ja keskustatoimintojen alueet Espoo Espoossa täydennysrakentamisen tavoitteena on saada aikaan eheytynyttä kaupunkia hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Täydennysrakentamisella halutaan myös varmistaa alueen palveluiden säilyminen ja kehittäminen, vajaakäyttöisten alueiden tiivistäminen sekä kaupunkirakenteen kehittyminen. Helsingin seudun MAL 2020 toteutusohjelman mukaan joukkoliikenne, erityisesti raideliikenne, määrittelee, mihin täydennysrakentamista suunnitellaan. Etenkin tulevien metroasemien lähialueita halutaan hyödyntää maksimaalisesti kerrostalorakentamiseen. Lisäksi täydennysrakentamista toteutetaan muun muassa kerrostaloja korottamalla, kehittämällä teollisuusalueita asumiskäyttöön, keskittämällä pysäköintiä sekä kehittämällä muun muassa entisiä parkkialueita ja rakentamattomia yleisten rakennusten korttelialueita. Espoon kaupungin maaomaisuus kattaa noin kolmanneksen Espoon koko pinta-alasta. Kaupungin tonttiyksikkö huolehtii maaomaisuuden kehittämisestä ja pyrkii aktiivisesti löytämään täydennysrakentamispotentiaalia myös kaupungin omistamilta alueilta. Maankäyttösopimusten perusperiaatteena on yhdenvertaisuusperiaate ja sopimuskorvaus perustuu kaavan tuomaan hyötyyn. Sopimuskorvaukset ohjataan suoraan kunnallistekniikan toteuttamiseen. Maankäytön suunnittelulla ja kaavoituksella luodaan raamit hyvälle asuin- ja työpaikkaympäristöille sekä mahdollistetaan yhdyskuntarakenteen tiivistäminen. Esimerkki: Suviniitty-hanke ja kokemukset siitä Suviniityn aluetta päätettiin kehittää lisäämällä asumista ja muuttamalla katujärjestelyjä kaupunkimaisemmiksi luvulla laadittua ja vain osittain toteutunutta asemakaavaa muutettiin. Vuonna 2009 tehdyllä kaavamuutoksella saatiin aikaan uusi, eheä asuinalue, jonne suunniteltiin muun muassa päiväkoti, koulu ja puisto. Katuverkkoa uudistettiin ja pysäköintiä siirrettiin kallioluolaan. Puisto toimii virkistyksen lisäksi hulevesien tasausalueena. Vuonna 2014 asemakaavaa päätettiin muuttaa uudelleen. Tuolloin tavoitteena oli osoittaa pysäköinti kallioluolan sijasta pysäköintilaitoksiin ja lisätä edelleen asumista. Kallioluolapysäköinnistä luopumalla pyrittiin mahdollistamaan myös alueen taloudelliset toteuttamismahdollisuudet, ts. kehitettiin edullisempi pysäköintimahdollisuus. Koululle varattu tontti osoitettiin asuinrakentamiselle. Myös palveluasumisen mahdollisuus huomioitiin. Alueen kaupunkikuvalliset tavoitteet on asetettu korkealle ja liikennejärjestelyistä tehdään keskustamaisia. Lähipalvelut säilyvät alueella. Asemanseudun tiivistämisessä onnistuttiin: Asumista lisättiin ja pysäköinnin rakennuskustannukset olivat realistisia. Hankkeessa huomattiin, että kalliopysäköinnin toteuttaminen yksityisin varoin on haastavaa. Lisäksi opittiin, että hulevesien hallintaan tulee varata riittävästi tilaa ja julkisten palveluiden kohdentamista pitkällä aikavälillä on hankala arvioida

8 1.4.2 Helsinki Helsinki on kansainvälinen pääkaupunki ja metropolialueen vahva urbaani ydin. Helsingissä on vuonna 2050 noin asukasta ja työpaikkaa. Kaupunki kasvaa ja tiivistyy tulevaisuudessa yhä enemmän sisäänpäin. Käynnissä oleva yleiskaavatyö osoittaa kasvun ja täydennysrakentamisen paikat. Helsingin valtuustossa hyväksytyssä Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmassa vuosittaiseksi asuntotuotantotavoitteeksi on määritelty asuntoa. Täydennysrakentamisen osuuden asuntotuotannosta tulisi olla vähintään 30 prosenttia. Tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain. Täydennysrakentamisen toteutunut osuus asuntotuotannosta on vuosien aikana ollut tavoitetasoa korkeampi, yli 40 prosenttia vuosittain valmistuneesta asuntotuotannosta. Toteutusohjelmalla ohjataan myös asuntotuotannon hallinta- ja rahoitusmuotoja, mikä edistää tasapainoista kaupunkikehitystä. Täydennysrakentamisalueilla otetaan huomioon olemassa oleva hallintamuotojakauma, ja uudella asuntotuotannolla tätä pyritään tarvittaessa monipuolistamaan. Helsinki omistaa paljon maata, jolle tällä hetkellä rakennetaan, mutta uuttakin maata hankitaan jatkuvasti. Kiinteistövirasto vastaa maanhankinnasta ja sen vuokraamisesta. Täydennysrakentamisen edistämiseksi on kaupunkisuunnitteluvirastossa käynnissä täydennysrakennusprojekti, jonka tavoitteena on yhtenäistää toimintatapoja, jakaa tietoa ja saada aikaan yhteistyötä täydennysrakentamishankkeissa. Työtä tehdään yhteistyössä alueen asukkaiden ja toimijoiden kanssa. Projekti voi tarvittaessa toimia liberokaavoittajana ja auttaa aluetoimistojen kaavoittajia. Täydennysrakentamisprojekti on päättänyt kokeilla Meri-Rastilan kaupunkiuudistuksen yhteydessä täydennysrakentamistavoitteiden asettamista eri hallintokunnille niiden kunkin omasta näkökulmasta. Kokeilun avulla pyritään selkeyttämään eri hallintokuntien rooleja ja syventämään periaatteiden omaksumista. Tietoa täydennysrakentamisesta välitetään aktiivisesti myös luottamushenkilöille. Myös vuorovaikutusta kehitetään jatkuvasti. Tällä hetkellä kaupunkisuunnitteluvirastossa on meneillään alueellisen vuorovaikutuksen pilotti, jossa yksittäisten täydennysrakentamiskaavojen vuorovaikutusta tehdään yhdistetysti ja saadaan samalla laajempi kuva asukkaille ja alueen toimijoille kaupungin kehityksestä. Kaupunkisuunnitteluvirasto kehittää jatkuvasti myös suunnitelmista tiedottamista. Viraston "suunnitelmat kartalla" -sivustolla voi seurata käynnissä olevia kaavahankkeita ja "Suunnitelmavahdin" tilaamalla saa suoraan sähköpostiinsa ilmoituksen aina, kun uusia suunnitelmia käynnistetään. -> Suunnitelmat kartalla Esikaupunkien aluerakentamisprojekti keskittyy alueiden rakennuttavuuden ja rakennushankkeiden edistämiseen, jotta tavoitellut asuntomäärät toteutuisivat. Yhteistyö muiden virastojen, erityisesti kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston, rakennusviraston ja rakennusvalvontaviraston kanssa on tärkeää. Alueryhmätyöskentely palvelee rakennuttajia siten, että saman pöydän ääreen kutsutaan rakennuttajien ja heidän suunnittelijoidensa lisäksi keskeisimmät henkilöt eri virastoista. Kaupunkisuunnitteluvirastosta alueryhmäkokouksiin osallistuu kyseessä olevan alueen asemakaavoittaja. Helsingissä toteutuneissa täydennysrakentamishankkeissa on huomattu, että asemakaavaprosessia edeltävä vaihe kaipaa eniten kehittämistä. Panostaminen tähän vaiheeseen sujuvoittaa huomattavasti koko kaavaprosessia. Lisäksi pitää pohtia sitä, kuinka kaavoituksen seuranta hoidetaan, eli mitä tietoa kerätään ja miten. Lisää Helsingissä toteutuneista hankkeista on kerrottu taydennysrakentaminen -nettisivuilla

9 Esimerkki: Hakaniemenranta ja Merihaka Helsinki suunnittelee täydennysrakentamista Hakaniemenrantaan ja Merihakaan. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto esittää, että Hakaniemenrannan ja Merihaan ympäristöön rakennetaan lisää asuntoja, toimistoja ja liiketiloja. Kaupunkisuunnitteluviraston tavoitteena on myös alueen rantojen saaminen monipuoliseen, aktiiviseen käyttöön. Hakaniemenrannan ja Suvilahden ranta-alueet ovat tällä hetkellä pääosin pysäköinti- ja liikennealu etta. Kaupunkisuunnitteluvirasto tavoittelee alueesta tiiviisti rakennettua kantakaupungin osaa, joka kytkeytyy paremmin osaksi ympäröivää kaupunkia Vantaa Vantaan tavoitteena on mahdollistaa vuoteen 2030 mennessä uuden asunnon rakentaminen ja uuden työpaikan syntyminen alueelleen. Tämän toteuttamiseksi arvioidaan tarvittavan noin 8 miljoonaa kerrosneliötä uutta rakentamista. Vantaalla kerätty kokemus vahvistaa ajatusta siitä, että kaupunki voi kasvaa täydennysrakentamalla myös sisäänpäin. Tästä syystä Vantaalla on tehty eheyttämisselvitys, jonka avulla on kartoitettu potentiaalisia täydennysrakentamispaikkoja. Täydennysrakentamisen tärkeänä tavoitteena on myös sosiaalisen eheytymisen varmistaminen. Vantaan voimassa oleva yleiskaava on vuodelta Vantaa kaavoittaa sekä omaa että muiden omistamaa maata, mutta kaupungin omalle maalle rakentaminen asetetaan etusijalla. Maankäyttö kuuluu maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan tehtäviin. Vantaalla täydennysrakentamisessa on eteenpäin katsomisen tahtotila ja kaupunkia ajatellaankin vantaalaisten yhteisenä yrityksenä, jossa virkamiesten on toimittava yrityselämän pelisääntöjen mukaan. Tähän tarvitaan asennemuutosta ja virkamiesten aktiivista verkostoitumista sidosryhmien kanssa. Esimerkiksi rakennusvalvonnalla onkin hyvä kontaktipinta kiinteistönomistajien ja urakoitsijoiden kanssa, mikä tarjoaa heille mahdollisuuden edistää täydennysrakentamista yhteistyössä toimijoiden kanssa. Vantaa lupaa erityisesti joustavuutta täydennysrakentamishankkeissa. Kaupungissa uskotaan, että kun on tahtoa, keinot kyllä löytyvät. Vantaalla täydennysrakentamista tuetaan aktiivisesti muun muassa suhtautumalla positiivisesti asemakaavan muutoksiin. Kunta on myös omalta osaltaan aktiivinen, jotta esimerkiksi pysäköinti olisi täydennysrakentamiskohteissa toteutettavissa järkevin kustannuksin. Täydennysrakentamiseen kannustetaan myös alentamalla näissä hankkeissa maankäyttökorvauksia ja mahdollisuuksien mukaan myös muita rakentamiseen liittyviä kustannuksia. Esimerkki: Tikkurila ja Myyrmäki Tikkurilassa on purettu vanhaa ja rakennettu tehokkaampaa tilalle. Samalla kohteisiin on lisätty myös lisäkerroksia. Myyrmäessä hankkeita on täydennysrakennettu NCC:n kehittämällä Bertta -konseptilla. Näissä hankkeissa on onnistuttu tiivistämään kaupunkirakennetta ja palvelujärjestelmien tehon kasvu on ollut merkittävä. Täydennysrakentamishankkeiden onnistumisen edellytyksenä on näissä hankkeissa kerättyjen kokemusten perusteella määrätietoinen ja jämäkkä projektinveto sekä osallistaminen. Lisäksi täydennysrakennushankkeissa tarvitaan myös uudisalueita tarkempaa ja osaavampaa suunnittelua

10 2 Täydennysrakentamisen mahdollisuuksia ja haasteita Tässä luvussa kuvatut mahdollisuudet ja haasteet on kerätty eri lähteistä kuten klinikalla käytetystä taustamateriaalista, työpajojen esityksistä, työpajalomakkeista ja työpajoissa käydyistä keskusteluista. Mahdollisuudet ja haasteet -luku perustuu siis pitkälti klinikan osallistujien näkemyksiin ja kokemuksiin. 2.1 Mahdollisuuksia Mahdollisuudet liittyvät imagon parantamiseen, olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntämiseen, sujuvampaan arkeen, tyhjän tilan hyödyntämiseen, tonttivarannon tehokkaampaan hyödyntämiseen, kestävän kehityksen edistämiseen, osallistamiseen, neuvontaan, talouteen ja uusiin avauksiin/pilottihankkeisiin. Työpajakeskusteluissa esille tulleet mahdollisuudet on listattu tarkemmin alla. 1. Imagon parantaminen Elävä, muuttuva kaupunki! Sosiaalisten vääristymien oikaisu Alueiden maineen parantaminen 2. Olemassa olevan hyödyntäminen Kun alue on jo valmis, ei yksittäisen kohteen rakentaminen muuta sitä rakennustyömaaksi useiksi vuosiksi Kohteet saadaan hyvin myytyä tai vuokrattua, koska alueella on valmis infra, yhteydet ja palvelut Mahdollisuus kytkeä alue tiiviimmin osaksi muuta kaupunkia 3. Sujuvampi arki / palvelujen parantuminen tai säilyminen Hyvien liikenneyhteyksien varteen voidaan rakentaa taloja, joissa on vähemmän parkkipaikkoja Palvelut säilyvät ja paikoittain jopa paranevat Alueelle tulee uusia ja erilaisia asuntoja sekä uusia asukkaita Viherympäristön kehittäminen, jolloin koko alue piristyy ja arkkitehtuuri paranee Liikenneyhteydet kehittyvät, kun käyttäjämäärät lisääntyvät Kaupallisten keskusten ja palveluiden vetovoimaisuus paranee Voidaan tarjota paremmin kysyntää vastaavia asuntoja Vuokra-asuntoinvestointeja tehdään valmiiseen kaupunkirakenteeseen, hyvien liikenneyhteyksien ja palveluiden äärelle Vuokra-asuntokysyntä kohdistuu keskusta-alueille, lähelle työpaikkoja 4. Tyhjän tilan hyödyntäminen / käyttötarkoituksenmuutokset Tyhjillään olevat tilat hyödylliseen käyttöön (asuntoja, julkisia tiloja ) Vajaakäyttöisten toimitilojen käytön tehostaminen Voidaan tehdä kiinteistöjen peruskorjaukset käyttötarkoitusmuutosten yhteydessä

11 5. Tonttivarannon tehokkaampi hyödyntäminen Syntyy lisää hyviä rakennuspaikkoja Esimerkiksi kiinteistöjen omistajilla on hallussaan jonkin verran rakennettua ja täydennysrakentamiskelpoista tonttimaata Mahdollisuus saada lisää kerrosalaa ratojen varsille ja aseman seuduille Mahdollisuus saada lisärakennusoikeutta tonteille Välitilat tarjoavat suuren täydennysrakentamispotentiaalin Esimerkiksi Helsingistä voidaan täydennysrakentamalla kehittää poikittaisen raideliikenteen verkostokaupunkia 6. Kestävyyden parantaminen täydennysrakentamisella rakennetussa ympäristössä Kiinteistön ominaisuuksien ja energiatehokkuuden parantaminen Esteettömyyden parantaminen hisseillä Sisäilman parannus Laatutason nosto 7. Osallistaminen Asukkaiden osallistumismahdollisuus hankkeen suunnitteluvaiheessa Asuntosijoittajan osallistuminen kaavakehitykseen, jolloin saadaan aikaan hankkeiden parempi toteutettavuus ja markkinoitavuus 8. Neuvonta Tarvitaan lisää asiantuntemusta - mahdollisuus saada toimeksiantoja konsulteille, suunnittelijoille ja urakoitsijoille 9. Talous Tiivis asuminen parantaa liiketoiminnan paikallista kannattavuutta Kannusteet (esim. täydennysrakentamiskorvaus, maankäyttösopimushelpotukset ) edistävät hankkeiden liikkeellelähtöä Tuloja taloyhtiöille, mahdollisuus rahoittaa peruskorjauksia Arvon nousu / estetään asunnon arvon lasku 10. Uudet lähestymistavat, mahdollisuus pilottihankkeille Parhaimmillaan yksilöllisiä, innovatiivisia ratkaisuja Autottomat talot ja yhteiskäyttöautokonseptit 11. Muita toteamuksia työpajasta Kaupungistuminen, tarvitaan tiivistämistä ja asuntoja hyvillä saavutettavuusvyöhykkeillä Poikkeamispäätökset mahdollisuus Kaupungin tavoitteet alueen kehittämiseksi toteutuvat Rakenteet kuten betonielementit mahdollistavat lisärakentamisen Oman asuntoportfolion tonttien täydennysrakentaminen merkittävä kilpailuetu

12 2.2 Haasteita Haasteet liittyvät yhteisen tahtotilan löytymiseen, neuvontaan, alueelliseen täydennysrakentamiseen, toimintatapoihin ja resursseihin, tonttimaan saatavuuteen, normien tulkintaan, talouteen ja osallistamiseen. Esille tulleet haasteet on listattu tarkemmin alla. 1. Tahtotila Strategian ja yhteisten tavoitteiden määrittäminen ja toteuttaminen Asunto-osakeyhtiöiden vähäinen kiinnostus täydennysrakentamiseen ja riittävän ammattitaidon puute. asunto-osakeyhtiöiden vähäinen kiinnostus täydennysrakentamista kohtaan As. Oy:n päätöksenteko on hidasta 2. Neuvonta Urakoitsijoista ja suunnittelijoista riippumatonta apua ja neuvontaa ei ole saatavilla. Sitä tarvittaisiin erityisesti silloin, kun täydennysrakentaminen ei ole hankkeen alulle panijan ydinliiketoimintaa Osaaminen on heikkoa, koska kaikki toimijat eivät hallitse täydennysrakentamista. 3. Alueellinen täydennysrakentaminen Halu nykykäytäntöjen jatkumiseen ja muutosvastarinta, vaikka alue on jo muuttumassa tai ei tue nykymuotoista toimintaa Alueelliset hankkeet ovat haasteellisia, koska niihin liittyy paljon avoimia kysymyksiä, eri toimijoilla on omat intressinsä ja hajanainen maanomistus hankaloittaa etenemistä Yleiskaavat eivät ole aina ajantasaisia teollisuus- ja toimitila-alueiden muutostilanteissa ja alueellisia täydennysrakentamissuunnitelmia on vähän Tulevien asukkaiden kuulemisen sijaan suunnitteluvaiheessa kuullaan vain alueella jo olevia kiinteistönomistajia ja asukkaita, minkä vuoksi ei saada kaikkea tietoa tulevista tarpeista alueen/kiinteistön kehittämiseksi Täydennysrakentamisen tontit ovat nykyisin usein haastavia ja niillä tarvitaan paljon kehitystyötä. Mekaanisesti kivijalkaan suunnitellut liiketilat eivät välttämättä palvele merkittävää liiketoimintaa. Täydennysrakentamishankkeissa on paljon osapuolia, minkä vuoksi päätöksenteko on haasteellista 4. Toimintatavat ja resurssit Kaupungeilla on haasteita saada resurssinsa riittämään erillisten, mittakaavaltaan pienehköjen, täydennysrakennushankkeiden kaavoitukseen Olisi mietittävä resurssien viisasta käyttöä, kohdentamista ja priorisointia Kaavatasojen roolien selkeyttäminen on tarpeen Viranomaistoiminta ei ole ennakoitavaa, yhtenäisten käytäntöjen puute Kaavoitukseen liittyvä suunnittelu- ja selvitystyö saatetaan joutua teettämään konsulteilla, mutta kunta leikkaa kuitenkin lisärakennusoikeuden arvosta puolet Kaavoitusprosessi on paikoittain aika hidas ja monipolvinen sekä jopa joustamaton Kaavaan ei kannata kirjata sellaisia asioita, jotka eivät käytännössä kuitenkaan toimi Kaavaa varten voitaisiin tarkistaa tarvittava tieto tietojärjestelmästä Täydennysrakentamiskohteet ovat herkkiä valituksille

13 Kaavoitusprosessiin liittyy paljon epävarmuustekijöitä ja toimijat joutuvat ottamaan usein isojakin riskejä Hankkeet ovat pitkiä, jolloin ansaintayhtälöt ajallisesti hankalia toteuttajille Olemassa olevien rasitteiden purkaminen aiheuttaa kustannuksia Kaavamääräyksissä esiintyy kaksinkertaisuutta, jolloin toinen määräys voi kumota toisen hyvän vaikutuksen Kaupunkien omana työnä tehtävät postimerkkikaavat jäävät usein suurempien kaavoitushankkeiden varjoon, joten yritysten resursseja ja osaamista voisi hyödyntää monipuolisemmin 5. Tonttimaan saatavuus ja tyhjien tilojen hyödyntäminen Kuinka varmistetaan tonttimaan oikea / tasapuolinen jakautuminen eri toimijoiden kesken Ahdas rakennuspaikka / sopeuttaminen ympäristöön Tontin/kiinteistön rajat tulevat usein vastaan Tyhjät tilat ovat iso haaste 6. Normien tulkinta Uudisrakentamissääntelyn soveltaminen korjausrakentamisessa Virkamiesten vaatimukset ja lainsäädännön kankeus nostavat kustannuksia ja laskevat projektien kannattavuutta Suojelukysymykset: Joskus suojellaan rakenteita tms., vaikka niiden korjaaminen entisenlaiseksi on taloudellisesti kannattamatonta, kustannukset kasvavat suuriksi tai korjaaminen on jopa mahdotonta Esimerkiksi vanhoja ostoskeskuksia suojellaan, vaikka ne ovat purkukuntoisia. Tilalle voisi rakentaa asuntoja, mutta tontteja ei pääse kaavoittamaan. Autopaikkavaatimusten orjallinen noudattaminen aiheuttaa joissain tapauksissa niin paljon kustannuksia, ettei hanke kannata ja jää tällöin tekemättä pyritään välttämään rakenteellista paikoitusta, koska autopaikan kustannus tulee usein liian suureksi kohdistettuna saadulle rakennusoikeudelle Meluun ja hiukkaspäästöihin liittyvät normit sekä VSS- ja esteettömyysnormien tiukka tulkinta aiheuttavat haasteita paikoittain Kaavoitusmaksu/maankäyttömaksu kohdistuu hankkeelle, vaikka ei tehdä infrainvestointeja Erilaisten laatua ohjaavien normien ja lopputuotteen kannattavuuden yhdistäminen 7. Talous Kohteet ovat usein pieniä, jolloin ne on haasteellista saada kannattamaan Ullakkorakentaminen ei ole kaikilla alueilla kannattavaa. Kiinteistöillä on aikaisemmista korjauksista aiheutuneita kustannuksia vielä maksettavana. Tontin hankintakustannus, ominaisuudet ja asemakaavan edellyttämät asiat sitovat jo % hankkeen kokonaiskustannuksista Pohjaolosuhteet, maaperän vaihtelevuus, melu, tärinä ja likaantuneet maat saattavat aiheuttaa suuriakin kustannuksia Korvausten maksamisen aikatauluongelmat Kaavat eivät aina ole toteuttamiskelpoisia, jolloin syntyy ylimääräisiä kustannuksia jo tehdystä suunnittelusta ja selvitystyöstä Esimerkiksi liian yksityiskohtaiset kaavamääritykset koskien detaljeja ja tuotantotekniikoita voivat johtaa kalliisiin ratkaisuihin Kaavan rajoitukset aiheuttavat usein myös kustannuksia

14 8. Alueen asukkaat ja naapurusto, osallistaminen Asukasyhteistyön hoitaminen hyvin ja asukkaiden osallistaminen on tärkeää, mutta haasteellista Asukkaat usein arvostavat väljyyttä asuinalueellaan ja muutokset tutussa ympäristössä nähdään uhkana, viheralueiden pelätään kutistuvan Asukkaat eivät koe hyötyvänsä täydennysrakentamisesta Yksittäiset naapurit tai koko naapurusto saattavat vastustaa hankkeita 9. Kysymyksiä Miten täydennysrakentamisella saadaan parannettua alueen kestävyyttä? On huomioitava myös alueen sosiaalinen kestävyys Miten saadaan monipuolistettua asuntotarjontaa ja asuntojen hallintamuotoja sosiaalisesti haastavilla alueilla? Miten hallitaan alueiden ahtautta niin suunnittelussa kuin rakentamisessakin?

15 3 Kehitystarpeita ja ratkaisuja Tässä kappaleessa käydään läpi klinikalla käsitellyt teemat sekä niiden alle ryhmitellyt toimenpiteet, joilla täydennysrakentamista voitaisiin edistää. Toimenpiteille on pyritty myös nimeämään vastuutaho. Niille toimenpiteille, joita ei vielä ole vastuutettu, tulee se jatkotoimenpiteenä tehdä. 3.1 Enemmän tahtoa ja selvää tavoitteellisuutta Lisätään täydennysrakentamisen tavoitteellisuutta Täydennysrakentamista on tehty pääkaupunkiseudulla jo paljon ja tietoa siitä on olemassa, mutta täydennysrakentamista voidaan kuitenkin pitää vielä melko uutena asiana, eikä varsinaista täydennysrakentamiskulttuuria ole meille kehittynyt. Positiivisen täydennysrakentamisen kulttuurin ja vakiintuneiden toimintatapojen tietoinen vahvistaminen helpottaisi täydennysrakentamista. Tärkeä lähtökohta täydennysrakentamiselle on se, että kaikki osapuolet uskovat toimivien ratkaisujen hankkeen toteuttamiseksi olevan löydettävissä. Tähän tarvitaan muun muassa avointa yhteistyötä ja luovaa ajattelua. Kaikkien on myös nähtävä ja ymmärrettävä täydennysrakentamisen edut ja haitat eri osapuolten näkökulmista. Kun päästään win-win ratkaisuihin, taataan täydennysrakentamisen hankkeille hyvät mahdollisuudet sujuvaan etenemiseen. Keskeistä on tehdä täydennysrakentamisesta hyväksyttävää myös lähiympäristössään. Näin voidaan vähentää esimerkiksi kaavavalitusten määrää. Klinikassa todettiin, että kaupungilla on ratkaiseva rooli täydennysrakentamisen edistämisessä. Jokaiselle kaupungille tarvitaan selkeät täydennysrakentamista koskevat periaatteet. Ne tulee mahdollisuuksien mukaan sovittaa yhteen muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien periaatteiden kanssa. Periaatteiden valmistelussa tarvitaan joustavaa yhteistyötä kaikkien toimijoiden ja kuntalaisten kanssa. Sovituista periaatteista kerrotaan laajasti ja havainnollisesti kaupungin organisaation sisällä ja sidosryhmille sekä asukkaille, jotta kaikki voivat ne ymmärtää. Ympäristöministeriöltä klinikan muut osallistujat toivoivat tukea, kannustusta ja ohjausta täydennysrakentamisen edistämiseen. Ministeriölle osoitetut toiveet koskivat tiedollisen ohjauksen ja kannustavuuden lisäksi määrällisten tavoitteiden asettamista täydennysrakentamiselle. Ympäristöministeriö voisi myös koota ja julkaista täydennysrakentamisen liittyvää seurantatietoa. Lisäksi toivottiin erilaisten tehokkuusmittareiden, kuten kaavojen käsittelyaikojen, käyttöönottoa ja tiedon koontia. Toimenpiteitä»» Kaupungit ottavat käyttöön määrälliset tavoitteet täydennysrakentamiselle ja varmistavat, että ne ovat kaikkien tiedossa Pääkaupunkiseudun kaupungeilla on pääosin olemassa tavoitteita täydennysrakentamiselle. Mikäli näin ei ole, kaupungin tulee konkretisoida tahto täydennysrakentamisen edistämiseen asettamalla selkeät määrälliset tavoitteet täydennysrakentamisen vuosittaiselle toteuttamiselle. Myös tavoitteen asettamista käyttötarkoituksenmuutosten edistämiselle suositellaan. Kaupungin luottamushenkilöt hyväksyvät täydennysrakentamista koskevat tavoitteet. Kaupungin yhteisen tahtotilan ja tavoitteiden tulee olla lisäksi kaikkien eri virastoissa työskentelevien henkilöiden tiedossa ja heillä pitää olla edellytykset edistää täydennysrakentamista omalla toiminnallaan

16 »» Ympäristöministeriö JA KAUPUNGIT LAATIVAT YHTEISTYÖSSÄ täydennysrakentamisen ja käyttötarkoituksenmuutosten suositukset ja seuraavat niiden toteutumista Ympäristöministeriö voi määrittää valtakunnallisesti lähtökohdat täydennysrakentamiselle kaupunkien linjausten tueksi. Suositukset tulee valmistella yhteistyössä kaupunkien kanssa ja myös yritysten näkemykset huomioiden. Suositusten pitää olla mitattavissa, jotta ne ohjaavat täydennysrakentamista. Täydennysrakentamisen edistämisen onnistuminen tulee näkyväksi vuosittaisen seurannan kautta Kehitetään valtion tuki- ja kannustinjärjestelmiä Valtion tuki- ja rahoitusjärjestelmiä tulisi kehittää täydennysrakentamista paremmin tukevaksi. Nykytila on pääosin se, että juuri mikään tuki ei ole käytettävissä täydennysrakentamiskohteiden taloudelliseen tukemiseen. Tällä hetkellä käytössä olevat valtion avustus- ja rahoitusmallit eivät riittävästi kannusta täydennysrakentamiseen tai tarjoa ratkaisuja hankkeiden taloudellisen toteuttavuuden parantamiseen. Toimenpiteitä»» Ympäristöministeriö käynnistää täydennysrakentamisen edistämisohjelman Edistämisohjelman tulisi näyttää suuntaa ja koota toimijoita yhteen täydennysrakentamisen edistämiseksi. Ohjelman toimintakenttään kuuluisi luontevasti täydennysrakentamista edistävien toimien koordinointi, tiedon koonti ja laaja viestintä. Ohjelmapäällikön johdolla täydennysrakentamisen parhaita käytäntöjä ja kokemuksia tulisi levittää tehokkaasti kaupunkien ja yritysten tietoon ja koota eri osapuolten edustajista yhteinen projektiryhmä. Edistämisohjelman toimenkuvaan kuuluisi myös täydennysrakentamista edistävien tuki- ja rahoitusmuotojen valmistelu yhdessä muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Ohjelman osana voitaisiin lisäksi tarkastella asuntoyhtiölain toimivuutta täydennysrakentamisen yhteydessä sekä parantaa normien tulkintaa muun muassa järjestämällä koulutusta.»» ARAn infra-avustusta tulee pystyä kohdistamaan vanhojen rakennettujen alueiden kehittämiseen ja täydennysrakentamisen edistämiseen kasvukeskuksissa Toimenpide-ehdotus on esitetty myös Remonttiryhmän Toimiva korjauskulttuuri lähiöihin -raportissa ja Uudenmaan liiton Täydennysrakentamisen esteet ja kannusteet -raportissa marraskuussa

17 3.2 Viestinnän ja vuorovaikutuksen parantaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö kuntoon Täydennysrakentamisen moniulotteisuuden vuoksi tarvitaan kaupunkien ja muiden hankkeiden osapuolten välillä laajaa ja sujuvaa yhteistyötä. Klinikan osallistujat esittivät toiveen siitä, että kaupunkien toimintatavat ja tulkinnat olisivat mahdollisimman yhtenäisiä, jotta sujuva ja ennakoitava täydennysrakentaminen olisi mahdollista. Selkeät toimintatavat ja käytännöt helpottaisivat täydennysrakentamishankkeiden läpivientiä ja tehostaisivat toimintaa. Nykyisissä yhteistyökäytännöissä on parannettavaa sekä kaupungin eri virastojen että kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden ja kaupungin virastojen kesken. Myös yhteistyössä täydennysrakentamishankkeen lähiympäristön asukkaiden, isännöitsijöiden ja asunto-osakeyhtiöiden kanssa nähtiin olevan kehittämistarpeita. Kaupungin ja yritysten, tulee molempien olla mukana heti alkuvaiheessa, kun täydennysrakentamista aletaan suunnitella. Samoin keskustelun avaaminen naapuruston asukkaiden kanssa on tärkeää, jotta täydennysrakentamisen hyväksyttävyyttä saadaan alueella parannettua. Myös uusiin, suunniteltaviin asuntoihin saattaa kohdistua merkittävää kysyntää naapurustosta, esimerkiksi asunnonvaihtoa esteettömään hissitaloon haluavien taholta. Yhteistyöhön perustuvassa asian valmistelussa voidaan ottaa huomioon kaupungin näkökulman lisäksi toimijoiden ja heidän asiakkaidensa sekä lähinaapureiden tarpeet. Klinikkatyöskentelyssä peräänkuulutettiin sitä, että yhteiskunnan muuttuminen tulee tunnistaa ja tunnustaa. Vanhat tavat tehdä ja toimia ovat muutoksessa, mikä näkyy suoraan tilakysynnässä niin toimitilojen kuin asuntojenkin osalta. Muutos on jatkuvaa. Toimintaympäristön muutoksia tulee ennakoida viranomaisten ja kiinteistönomistajien yhteistyönä. Pääkaupunkiseudun tulee maamme veturina olla muutoksen kärjessä ja toimintaympäristön on etenkin täällä kehityttävä rohkeasti tulevaisuuteen luottaen. Etenkin muuttuvien alueiden suunnittelussa tulisi paremmin varmistaa kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen. Koska yrityksillä on paljon kokemusta ja markkinatietoa siitä, mihin täydennysrakentamista tai käyttötarkoituksenmuutoksia kannattaa tehdä, olisi painopistealueista hyvä viestiä heille mahdollisimman varhain, jotta heidän kokemustaan voidaan hankkeiden kehittämisessä hyödyntää. Yritysten tulisi myös aktiivisesti itse viestiä hankkeistaan kaupungeille. Myös muut osalliset, kuten asukkaat ja yrittäjät, on tärkeää ottaa riittävän ajoissa prosessiin mukaan. Heille tiedottamista ja heidän osallistamistaan on mietittävä osana vuorovaikutuksen suunnittelua. Asukasviestintää tulee kehittää interaktiivisemmaksi kaupunkien toimesta. Kaupunkien tulisi miettiä, miten nykyteknologiaa voitaisiin ja kannattaa hyödyntää, esimerkiksi virtuaalinäytöt ja kyselyt. Ympäristöministeriöltä toivottiin klinikalla aktiivisuutta rakennetun ympäristön nopean muutoksen kartoittamisessa sekä muutoksen viestimisessä kaupungeille ja kiinteistöalan toimijoille. Ministeriö voisi käydä enemmän suoraa vuoropuhelua kiinteistönomistajien kanssa ja näin saada nopeammin tietoa markkinoilla tapahtuvista muutoksista. Tämä mahdollistaisi reagoinnin muutoksiin ja kehittämistyön

18 Toimenpiteitä»» Parannetaan Espoon, Helsingin ja Vantaan täydennysrakentamisyhteistyötä yhteisen työryhmän toimesta Espoon, Helsingin ja Vantaan yhteisen ryhmän tehtävänä olisi edistää tehokasta täydennysrakentamista pääkaupunkiseudulla jakamalla hyviä kokemuksia sekä tunnistamalla ja toteuttamalla yhteisiä, täydennysrakentamista edistäviä toimia. Työryhmä voidaan koota joko perustamalla uusi työryhmä tai vahvistamalla jo olemassa olevaa niin sanottua Pääkaupunkiseudun täydennysrakentamisryhmää (PKS- TR-ryhmää) ja sen tehtävänkuvaa. Kyseinen ryhmä tekee tarvittaessa yhteistyötä rakennusvalvontojen yhteistyöryhmän (RAVA) kanssa. Jokaisesta kaupungista on hyvä nimetä työryhmään riittävän kattava osanottajajoukko. Myös ympäristöministeriön edustajan osallistumista toivotaan, erityisesti niissä kokouksissa, joissa keskustellaan normeista ja määräyksistä. Työryhmän puheenjohtajuus voisi vaihtua vuosittain.»» Arvioidaan kaupunkien täydennysrakentamista koskevia käytäntöjä prosessin kehitystarpeiden tunnistamiseksi Toteutetaan selvitys, jossa esimerkiksi arvioidaan ja verrataan kaupungin maankäytönsuunnittelun tehokkuutta suhteessa käytössä oleviin resursseihin tai tehdään selvitys poikkeamispäätösten kautta toteutuvasta täydennysrakentamisesta. Tieto kaavoitushankkeista, niiden läpimenoajoista ja mahdollisista ongelmakohdista välittyisi selvityksen kautta sekä ministeriölle että kaupungeille itselleen. Selvityksessä on hyvä huomioida kaupunkien erityispiirteet.»» Ympäristöministeriö kutsuu kaupunkeja ja yrityksiä keskustelemaan täydennysrakentamiseen liittyvistä kehitystarpeista vuosittain Klinikkatyöskentelyn aikana käytyä avointa keskustelua arvostettiin, sillä se mahdollisti erilaisten näkemysten ja kuulumisten esiintuomisen ja näistä keskustelemisen. Jatkuvan keskusteluyhteyden varmistamiseksi ehdotamme, että ympäristöministeriö järjestää vuosittain työpajaseminaarin, jossa kaupunkien, yritysten ja sidosryhmien edustajilla on mahdollisuus keskustella toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista ja näistä aiheutuvista täydennysrakentamisen liittyvistä kehitystarpeista.»» Kaupungit laativat täydennysrakentamisen painopistealueisiin liittyvät vuorovaikutussuunnitelmat Vuorovaikutussuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen mahdollistaa kattavan ja tehokkaan viestinnän. Vuorovaikutussuunnitelman voi luontevasti linkittää määritettäviin täydennysrakentamisen painopistealueisiin ja sitä voidaan tarkentaa alueellisesti. Vuorovaikutusta suunniteltaessa kaikki kohderyhmät ja kumppanit tulee ottaa huomioon. Näitä ovat ainakin laaja joukko ammattimaisia kiinteistönomistajia, taloyhtiöitä ja asukkaita. Myös kaupungin muut virastot ja viranomaistahot sekä kaupungin päätöksiä tekevät luottamushenkilöt tulee huomioida. Yksi keskeinen näkökulma on miettiä yhteistyön toteuttamistapoja yritysten kanssa siten, että myös yritysten näkemykset tulevat täydennysrakentamishankkeiden ideointivaiheessa kuulluiksi. Esimerkkejä keinoista ja viestintäkanavista ovat yrityksille, taloyhtiöille ja asukkaille järjestettävät tilaisuudet sekä aihetta käsittelevät internetsivut

19 »» Kaupungit esittelevät yrityksille potentiaalisia täydennysrakentamiskohteita ja järjestävät vinkkitilaisuuksia Kaupungit voisivat esitellä potentiaalisia täydennysrakennuskohteita esimerkiksi internetsivuillaan, jotta yritykset saisivat näistä tietoa ja voisivat arvioida kohteen kiinnostavuutta omalta kannaltaan. Kaupunkeja kannustetaan järjestämään yhteistilaisuuksia, joissa kaupungin ja yritysten edustajat voisivat keskustella täydennysrakentamisen edistämiseen liittyvistä kehitystarpeista ja käytännöistä. Tilaisuuksia voi järjestää tarvelähtöisesti joko koko kaupunkia koskevina tai yksittäiseen alueeseen liittyen. Esimerkiksi Helsingissä järjestetään vuosittain rakennuttajille asuntoinfo, jossa esitellään aluerakentamiskohteiden ajankohtaiset asiat ja muun muassa varattavaksi tulevia tontteja Internetsivut ajan tasalle tiedon jakamiseksi Täydennysrakentamista koskevaa aineistoa on valtavasti: täydennysrakentamista on käsitelty ainakin toistakymmentä vuotta monissa julkaisuissa, ja uutta tietoa aiheesta syntyy jatkuvasti. Haasteeksi muodostuu jatkuvasti kehittyvän täydennysrakentamisosaaminen kokoaminen siten, että keskeinen tieto olisi helposti sitä tarvitsevien käytettävissä. Tällä hetkellä kiinteistö- ja rakennusalan yritykset ovat suht hyvin tietoisia täydennysrakennettavista alueista. Ongelmana yritykset pitävät kuitenkin sitä, ettei tiedottaminen hankkeiden kulusta ole riittävää. Aina ei tiedetä, missä vaiheessa jonkin alueen tai hankkeen kaavoitus on menossa. Nykyiset internetsivut palvelevat hyvin kansalaisia, mutta ammattimaisille toimijoille ja yrityksille kohdistettua tietoa ei ole kerätty selkeäksi kokonaisuudeksi. Tätä tietoa tarvittaisiin erityisesti silloin, kun täydennysrakentaminen ei ole hankkeeseen ryhtyvän ydinliiketoimintaa. Toimenpiteitä»» Ympäristöministeriö kokoaa täydennysrakentamista koskevaa tietoa portaaliin Täydennysrakentamisportaaliin kootaan yleistä ja yhteistä tietoa täydennysrakentamista siten, että sivusto tukee kaupunkien omia täydennysrakentamista käsitteleviä sivustoja, ja että yritykset ja taloyhtiöt voivat hyödyntää koottua tietoa. Sivuston kautta tulisi olla saatavissa ainakin seuraavat asiat: listaus päättyneistä täydennysrakentamista (ja käyttötarkoituksenmuutoksia) käsittelevistä tutkimus- ja kehityshankkeista ja näiden keskeiset tulokset ajantasainen tieto käynnissä olevista tutkimus- ja kehityshankkeista esimerkkejä toteutetuista hankkeista ja kokemuksista esimerkkejä pysäköintiratkaisuista linkit keskeisten kaupunkien omille täydennysrakentamissivuille yhteyshenkilöt ministeriössä ja kaupungeissa Sivuston yksityiskohtaisempi tarvemäärittely ja tietosisältö tulisi valmistella yhteistyössä keskeisten kaupunkien (kuten Espoo, Helsinki, Vantaa) ja yritysten kanssa. Sivusto voisi sijaita ympäristöministeriön kotisivujen yhteydessä tai vaikka osoitteessa Myös sivuston jatkuva ylläpito tulee varmistaa

20 »» Kaupungit kehittävät täydennysrakentamista koskevia sivustojaan Kaupunkien sivuilla tulee jatkossakin olla vähintäänkin kaupunkikohtaista täydennysrakentamistietoutta. Kaupunkien tulisi tuoda omilla sivuilla esiin muun muassa seuraavia asioita: kaupungin täydennysrakentamisen painopistealueet maapolitiikkaan ja maankäyttösopimuksiin liittyvät linjaukset ajantasainen tieto täydennysrakennushankkeiden kaavoituksen etenemisestä yhteyshenkilöt muuta kaupunkikohtaista tietoa linkit kaupungin muille sivuille, muun muassa kaavoitus ja rakennusvalvonta ennakkotapauksia vinkkejä Ympäristöministeriön tuottaman sivuston tulisi täydentää kaupunkikohtaisia sivuja siten, ettei päällekkäistä tietoa käytännössä olisi. 3.3 Käytäntöjen yhtenäistäminen ja ennakoinnin parantaminen Selkeytetään kaupunkien maapoliittisia linjauksia Maapoliittisten periaatteiden läpinäkyvyys ja tasapuolisuus on tärkeää. Yritykset kokevat kaupunkien maapoliittisissa linjauksissa, kuten maankäyttömaksujen määrittymisessä, olevan epäselvyyttä ja lisäksi toimintatavat vaihtelevat kaupungeittain, mikä hidastaa täydennysrakentamisen toteutumista. Yhtenäistämistä kaipaisi muun muassa se, että maankäyttömaksut olisivat riittävällä tarkkuudella ennustettavissa täydennysrakentamisprojektin kannattavuutta laskettaessa. Tällöin kaupungin pitäisi kertoa etukäteen periaatteet, joiden mukaan maksut määräytyvät. Tällainen avoimuus ja ennakoitavuuden parantaminen olisi ensiarvoisen tärkeää täydennysrakentamisen edistämiseksi. Uudenmaan liiton maapolitiikkaryhmä on selvittänyt Uudenmaan kuntien maapolitiikan toimintatavat. Kunnat pyrkivät yhteistyössä tunnistamaan toimintatavoista ne, joiden yhdensuuntaistamisella parhaiten voitaisiin edistää asuntotuotantoa Uudellamaalla. Toimenpiteitä»» Kaupungit varmistavat maankäyttösopimuksiin perustuvien maksujen ennakoitavuuden Kaupungeilla on käytössä erilaisia tapoja määrittää maankäyttömaksuja. Kiinteistönomistajat toivovat selkeitä linjauksia ja tietoa maankäyttömaksujen määräytymisperiaatteista ja laskentatavoista. Kaupungit pyrkivät varmistamaan, että maankäyttömaksujen laskentaperiaatteet ovat selkeästi määritetty, ja että periaatteet on kerrottu avoimesti esimerkiksi kaupungin internetsivuilla. Tarvittaessa kaupungit voivat myös järjestää kiinteistönomistajille tilaisuuksia aiheesta. On kuitenkin syytä muistaa, että maankäyttösopimus on aina neuvottelujen tulos ja riippuvainen sopimuskohteen tilanteesta ennen ja jälkeen kaavamuutoksen

TERVETULOA! Tehoa täydennysrakentamiseen! Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.2015, Finlandia-talo

TERVETULOA! Tehoa täydennysrakentamiseen! Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.2015, Finlandia-talo TERVETULOA! Tehoa täydennysrakentamiseen! Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.2015, Finlandia-talo Tehoa täydennysrakentamiseen! Mikko Nousiainen, RAKLI 2 Täydennysrakentaminen

Lisätiedot

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Elinvoimaa täydennysrakentamisella Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Lähtökohtia Täydennysrakentaminen on tärkeää ja tästä ollaan samaa mieltä Kasvukeskukset

Lisätiedot

Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto

Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto Kyselyt täydennysrakentamisen edistämisen tarpeista Kiinteistö-

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikka. Kehityskaari Katsaus olemassa olevaan tietoon Marika Latvala, RAKLI ry

Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikka. Kehityskaari Katsaus olemassa olevaan tietoon Marika Latvala, RAKLI ry Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikka Kehityskaari Katsaus olemassa olevaan tietoon Marika Latvala, RAKLI ry Täydennysrakentaminen 17.11.2014 1 Sisältö Tutkimukset ja kehityshankkeet Kaupungit

Lisätiedot

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Tarpeet täydennysrakentaminen kehittämiselle? Rakennetun ympäristön

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Oulun kaupungin tekninen keskus

Oulun kaupungin tekninen keskus Oulun kaupungin tekninen keskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ruskonselän kaupunginosan korttelia 15 ja korttelin 16 tontteja nro 3 ja 4 sekä katualuetta koskeva asemakaavan ja tonttijaon muutos

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Rakennepoliittinen ohjelma kiirehti maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia

Rakennepoliittinen ohjelma kiirehti maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia Rakennepoliittinen ohjelma kiirehti maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia teemana kaavoitus ja kilpailun esteet Ritva Laine MRL -muutostyö käynnistynyt Kilpailun edistämisen näkökulman sisällyttäminen

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen onnistuu

Täydennysrakentaminen onnistuu Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Kehittämisaluemenettelystä. Matti Holopainen 5_2016

Kehittämisaluemenettelystä. Matti Holopainen 5_2016 Kehittämisaluemenettelystä Matti Holopainen 5_2016 Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen?? 2 9.3.2016 Timo Kietäväinen Suomen Kuntaliitto Ajankohtaisia Yhdyskuntien kehittämisen linjaukset: http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/uutisia/2016

Lisätiedot

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58)

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) LIEKSAN KAUPUNKI Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) Kuva 1. Kaavamuutoksen tarkastelualue Maankäyttö- ja rakennuslain 63 ja asetuksen

Lisätiedot

Tampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ Ilari Rautanen 26.4.2016

Tampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ Ilari Rautanen 26.4.2016 Tampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ Ilari Rautanen 26.4.2016 Hankkeen tietoja Ekokumppanit Oy:n hallinnoima EAKR rahoitteinen kolmivuotinen (2015-2017) hanke Toiminta-alueena Tampere ja

Lisätiedot

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy Miksi tarvitsemme arkkitehtuuripolitiikkaa? NCC:n tavoitteena

Lisätiedot

URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Tuija Mustonen puh. 040 129 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 954 URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Erkki Aalto Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLIn klinikka kokoaa toimijat,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Taustaa

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Markku Mattila ja Johanna Salminen ovat

Lisätiedot

Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö

Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 14.11.2012 + ELY-keskus mukana mm. seuturakennetiimissä + ELY-keskuksen hyvä sisäinen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus

Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaari Savoy-teatteri, 2.12.2014 Hallitussihteeri Erja Werdi, Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohtia

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta

Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta Rakli Elinvoimaa lähiöihin klinikkatyöskentelyn tulostyöseminaari 7.6.2016 Tuomas Heikkinen, johtaja, konsernihallinto Minna Sartes, toimialajohtaja, vapaa-aikatoimiala

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Kaupunginhallitus

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy ASEMAKAAVAMUUTOSALUEEN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI ASEMAKAAVAMUUTOS

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

Rakennusten käyttötarkoituksen muutosten ja täydennysrakentamisen sujuvoittamien sekä kevennetty kaavamenettely

Rakennusten käyttötarkoituksen muutosten ja täydennysrakentamisen sujuvoittamien sekä kevennetty kaavamenettely Rakennusten käyttötarkoituksen muutosten ja täydennysrakentamisen sujuvoittamien sekä kevennetty kaavamenettely Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Hallitusohjelma

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Riikka Paloniemi & Eeva Lehtomäki Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus Sosiaalipoliittinen yhdistyksen iltapäiväseminaari

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma 1 ROVANIEMEN KAUPUNKI ROVANIEMEN YLEISKAAVAN 2015 MUUTOS, TEOLLISUUSTIEN JA ALAKORKALONTIEN VARRESSA OLEVAT TYOPAIKKA ALUEET Osallistumis ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue: Alustava suunnittelualue

Lisätiedot

Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö. 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014

Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö. 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014 Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014 LINJA-AUTOASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan Laajennus. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.3.2015 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2015 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Valokuva: 2012 BLOM. Ikäystävällinen Hervanta

Valokuva: 2012 BLOM. Ikäystävällinen Hervanta Valokuva: 2012 BLOM Ikäystävällinen Hervanta Vanhusneuvostopäivä Helsinki, 6.4.2016 Ikäystävällinen Hervannan palvelualue -projekti Ikäystävällisen kaupungin teemat, WHO Ympäristö ja julkiset rakennukset

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

VALINTATALON KORTTELI 43

VALINTATALON KORTTELI 43 VALINTATALON KORTTELI 43 Asemakaavan muutos Vireilletulovaiheen yleisötilaisuus pääkirjaston Muikku-Sali ti 2.2.2016, klo 18.00 Kaavoitusarkkitehti Simo Vaskonen VUOROVAIKUTUS ASEMAKAAVOITUKSESSA Maankäyttö-

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

MIKÄ KLIKKAA KAAVOITUSPROSESSISSA. Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen Kauppakeskukset kestävässä yhdyskuntarakenteessa

MIKÄ KLIKKAA KAAVOITUSPROSESSISSA. Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen Kauppakeskukset kestävässä yhdyskuntarakenteessa MIKÄ KLIKKAA KAAVOITUSPROSESSISSA Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen Kauppakeskukset kestävässä yhdyskuntarakenteessa. 9.10.2007 ASIAKASLÄHTÖISESTI TOIMIVIA YHDYSKUNTAKOKONAISUUKSIA 2000-luvun yhdyskuntasuunnittelussa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina 2016-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho,

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA Länkipohjan teollisuusalueen asemakaava (55. kaupunginosa) Tampereentie Tampere 65 km Jämsä 27 km Hirsikankaantie Suunnittelualue

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

Mallinnus tekee kaupungista älykkään

Mallinnus tekee kaupungista älykkään Mallinnus tekee kaupungista älykkään Anssi Savisalo, kaupunkisuunnittelun toimialaryhmän pj KAUPUNKISUUNNITTELUN TOIMIALARYHMÄN VISIO Kaupunkisuunnittelun toimialaryhmä on kaupunkien teknisen mallinnuksen

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18 Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUPALVELUT/KAAVOITUS 2008 SUUNNITTELUALUE: SIJAINTIKARTTA Rovaniemen kaupungin

Lisätiedot

Tilannekatsaus esteettömyyslainsäädäntöön. Erja Väyrynen Yliarkkitehti Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Tilannekatsaus esteettömyyslainsäädäntöön. Erja Väyrynen Yliarkkitehti Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Tilannekatsaus esteettömyyslainsäädäntöön Erja Väyrynen Yliarkkitehti Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto ESKE-verkostoseminaari 17.3.2016 Sisältö 1. Koko Rakentamismääräyskokoelma uudistuu

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLI ja klinikat 2 Missio Arvot Kivijalka

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 KAUPPI KORTTELIT 880 4 JA 881 26, 27 JA 28, TEISKONTIE 33 JA KUNTOKATU 4 (TAMK JA PIRAMK, LISÄRAKENTAMINEN) SEKÄ KATU-, PUISTOJA PYSÄKÖINTIALUETTA.

Lisätiedot

Vapaalan pientaloalueen täydennysrakentaminen. INFOTILAISUUS Pia Tasanko

Vapaalan pientaloalueen täydennysrakentaminen. INFOTILAISUUS Pia Tasanko Vapaalan pientaloalueen täydennysrakentaminen INFOTILAISUUS 17.11.2015 Pia Tasanko Illan ohjelma Esittelyt klo 17-18 Johdatus illan ohjelmaan Pia Tasanko/Vantaan kaupunkisuunnittelu, vuorovaikutus Täydennysrakentamishankkeen

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

NUORIKKALANMETSÄ 3 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

NUORIKKALANMETSÄ 3 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) RAISION KAUPUNKI NUORIKKALANMETSÄ 3 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 0 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

KYSY JA KESKUSTELE TÄYDENNYSRAKENTAMISESTA

KYSY JA KESKUSTELE TÄYDENNYSRAKENTAMISESTA KYSY JA KESKUSTELE TÄYDENNYSRAKENTAMISESTA 18.00 Tilaisuuden avaus Saako naapurin tontille rakentaa? Entä omalle?. Marjatta Välimaa / Tammela 2.0 yhteistyöryhmä ja as.oy Tapionkatu 18 Hyödynnä täydennysrakentamisen

Lisätiedot

Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittaminen - hallitusohjelman tavoitteet

Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittaminen - hallitusohjelman tavoitteet Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittaminen - hallitusohjelman tavoitteet Täydennysrakentaminen onnistuu! Uudenmaan liiton seminaari 11.11.2015 Matti Vatilo, YM Hallituksen keskeiset

Lisätiedot

Kulosaaren Ostoskeskus Oy

Kulosaaren Ostoskeskus Oy Kulosaaren Ostoskeskus Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Esittely- ja keskustelutilaisuus 02.11.2015 HENKILÖESITTELY Hankkeen projektipäällikkö rkm. Toimi Niesniemi o edustaa hankkeessa Kulosaaren

Lisätiedot

Elinkeinopoliittiset tavoitteet Välivainion hakuprosessissa Välivainion koulun alueen kehittäminen, tiedotustilaisuus

Elinkeinopoliittiset tavoitteet Välivainion hakuprosessissa Välivainion koulun alueen kehittäminen, tiedotustilaisuus Elinkeinopoliittiset tavoitteet Välivainion hakuprosessissa Välivainion koulun alueen kehittäminen, tiedotustilaisuus 17.11.2015 Sisältö: Taustaa: Yritysten tarve ja älykkään kaupungin tiekartta 2020 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva 26.4.2016 Maakuntakaavan toimintaympäristö muutoksessa Kaavoituksen tulee vastata aluehallintouudistuksen tarpeisiin Kaavaprosessia

Lisätiedot

Eheyttävä maankäyttöpolitiikka vs. kilpailunäkökulma

Eheyttävä maankäyttöpolitiikka vs. kilpailunäkökulma Eheyttävä maankäyttöpolitiikka vs. kilpailunäkökulma JULMA-hankkeen osatutkimus Elinkeinoelämän kilpailunäkökulman huomioiminen kunnan maankäyttöpolitiikassa 6.12.2015 Hanna Mattila, Aalto-yliopisto 1

Lisätiedot

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6 MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6 KUNNAN KAAVATUNNUS 484RAKAM12010 19.09.2010 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot MERIKARVIA,

Lisätiedot

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen - vaikuttavammin, rajatummin, täsmällisemmin Käynnistystilaisuus 8.2.2016 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto 24.10.2012 MAL-aiesopimusmenettelyn poliittinen viitekehys Hallitusohjelmassa mm.: Jatketaan valtion ja

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

Kuntarakenneselvityksistä

Kuntarakenneselvityksistä Kuntarakenneselvityksistä Aija Tuimala, Johtaja, FCG Konsultointi 4.12.2013 Page 1 NEUVOTTELUT HALUKKAIDEN KANSSA VARSINAISESTA SOPIMUKSESTA 4.12.2013 Page 2 Usein selvityksissä tarkasteltuja näkökulmia

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten KAAVOITUSKATSAUS

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten KAAVOITUSKATSAUS Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 20.10.2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 2015 KAAVOITUSKATSAUS 2014 2015 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Hallitusohjelma Kymenlaakson näkökulmasta / liiteosio. Maakuntajohtaja Juha Haapaniemi. Maakuntavaltuusto 8.6.

Kymenlaakson Liitto. Hallitusohjelma Kymenlaakson näkökulmasta / liiteosio. Maakuntajohtaja Juha Haapaniemi. Maakuntavaltuusto 8.6. Kymenlaakson Liitto Hallitusohjelma Kymenlaakson näkökulmasta / liiteosio Maakuntavaltuusto 8.6.2015 Maakuntajohtaja Juha Haapaniemi LIITE 2 Ehdolliset lisätoimet Veronkorotukset Väylämaksujen puolituksen

Lisätiedot

MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013

MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013 MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013 Seminaarit ja työpajat Seminaarit ja työpajat toteutetaan niin, että ne tukevat kansallisia ja seudullisia politiikka- ja suunnitteluprosesseja. Ohjausryhmän kokouksessa

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.6.2016 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

SimLab prosessisimulointi

SimLab prosessisimulointi SimLab prosessisimulointi Visualisointi Visualisointi kokonaiskuva kokonaiskuva prosessista prosessista yli yli rajapintojen rajapintojen Perustana Perustana prosessin prosessin mallinnus mallinnus ja

Lisätiedot

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg 17.4.2013

Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg 17.4.2013 Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle Leena Silfverberg 17.4.2013 Hyvinvoiva helsinkiläinen Nuorille tilaa kuulua ja loistaa Ikääntyvistä huolehditaan Maahanmuuttajat

Lisätiedot

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita

Lisätiedot

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut 11.12.2014, päivitetty 1.6.2015 Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Aloite Asemakaavan

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot