Täydennysrakentamis- käytäntöjen kehittäminen -klinikka Tulosraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Täydennysrakentamis- käytäntöjen kehittäminen -klinikka Tulosraportti"

Transkriptio

1 Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikka Tulosraportti

2 Esipuhe Täydennysrakentamiseen ja sen käytäntöjen kehittämiseen liittyy monia mielenkiintoisia ulottuvuuksia ja näkökulmia. Täydennysrakentaminen voidaan esimerkiksi ymmärtää yhden tontin täydennysrakentamisena, laajemman alueen, kuten radanvarren, täydennysrakentamisena tai käyttötarkoituksenmuutoksena. Siihen liittyy paljon haasteita ja kipupisteitä, mutta myös mahdollisuuksia. Täydennysrakentaminen tarjoaa esimerkiksi oivan keinon arjen sujuvoittamiseen ja viihtyisyyden lisäämiseen asuinalueilla. Täydennysrakentamiseen liittyvien haasteiden taklaamisen kannalta on tärkeää, että käytäntöjä yhtenäistetään ja prosessia kokonaisuudessaan sujuvoitetaan, jotta hankkeet etenisivät tehokkaasti maaliin. RAKLIn ympäristöministeriön toimeksiannosta toteuttaman klinikan tulosten perusteella täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen kiteytyy neljään isoon teemaan, joita edistämällä asiat etenevät toivottuun suuntaan. Tarvitaan 1) enemmän tahtoa ja tavoitteellisuutta, 2) viestinnän ja vuorovaikutuksen parantamista, 3) käytäntöjen yhtenäistämistä ja ennakoinnin parantamista ja 4) resurssien tehokasta kohdentamista prosessin sujuvoittamiseksi. Näiden teemojen edistämiseksi esitetään toimenpiteitä, joiden toteuttaminen ja käyttöönotto ovat sekä kaupunkien, ympäristöministeriön että yritysten käsissä. Yhteistyöllä täydennysrakentamiseen saadaan ryhtiä ja toteutettavuus paranee. Tähän raporttiin on koottu klinikkatyöskentelyn keskeiset huomiot. Klinikkatyöskentelyssä tärkeää on myös työpajoissa pidettävät alustukset ja käytävä keskustelu, jonka uskon tarjonneen osallistujille niin ikään tuoreita näkemyksiä. Klinikan parasta antia olikin sekä RAKLIn että osallistujien näkökulmasta vuoropuhelun lisääntyminen, joka osaltaan vie asioita sysäyksen eteenpäin. Kiitämme ympäristöministeriötä ja klinikan osallistujia hyvästä yhteistyöstä sekä mahdollisuudesta miettiä täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittämistä. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin! Maaliskuussa, 2015 Mikko Nousiainen Klinikan vetäjä johtaja, Yhdyskunta ja infra, RAKLI ry - 2 -

3 Sisällysluettelo Esipuhe Johdanto Täydennysrakentamisen lähtökohtia Klinikkatyöskentely ja työskentelyn toteutus Täydennysrakentaminen ympäristöministeriön näkökulmasta Täydennysrakentaminen Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla Espoo Helsinki Vantaa Täydennysrakentamisen mahdollisuuksia ja haasteita Mahdollisuuksia Haasteita Kehitystarpeita ja ratkaisuja Enemmän tahtoa ja selvää tavoitteellisuutta Lisätään täydennysrakentamisen tavoitteellisuutta Kehitetään valtion tuki- ja kannustinjärjestelmiä Viestinnän ja vuorovaikutuksen parantaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö kuntoon Internetsivut ajan tasalle tiedon jakamiseksi Käytäntöjen yhtenäistäminen ja ennakoinnin parantaminen Selkeytetään kaupunkien maapoliittisia linjauksia Yhtenäistetään säädösten tulkintaa ja soveltamista kaupungeissa Parannetaan hankkeiden taloudellista toteutettavuutta ja yhtenäistetään käytäntöjä Edistetään käyttötarkoituksenmuutoksia Resurssien tehokas kohdentaminen prosessin sujuvoittamiseksi Täydennysrakentamiskohteiden tunnistaminen ja painottaminen Kaupungit nimeävät alueellisen vastuuhenkilön ja parantavat sisäistä yhteistyötä Täydennysrakentamisen esteiden purkaminen Muita tunnistettuja kehitysteemoja Sosiaalisen kestävyyden parantaminen Tilapäinen rakentaminen Asunto-osakeyhtiöihin liittyviä huomioita Johtopäätökset ja yhteenveto Täydennysrakentamiseen liittyviä tutkimuksia, selvityksiä ja aineistoja Tutkimus- ja kehityshankkeet Selvitykset Täydennysrakennuskohteita Lähteet ja tausta-aineistot Liitteet Klinikan osallistujat Alueellisen täydennysrakentamishankkeen prosessi Lehdistötiedote: Täydennysrakentamisen hyvät käytännöt on kiteytetty Uutinen: Täydennysrakentamisessa tarvitaan vuoropuhelua

4 1 Johdanto 1.1 Täydennysrakentamisen lähtökohtia Suomi polarisoituu ja kasvukeskukset, erityisesti pääkaupunkiseutu, kehittyvät voimakkaasti. Haasteena on uudistaa yhdyskuntarakennetta kasvun mahdollistavalla, tarkoituksenmukaisella tavalla ja tarjota riittävästi kohtuuhintaisia asumisvaihtoehtoja. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on resurssitehokasta ja tärkeää. Täydennysrakentaminen on yksi keskeisimmistä keinoista alueiden eheyttämiseksi. Asukkaiden ja kuntalaisten näkökulmasta täydennysrakentaminen on keino turvata vanhenevan asuinalueen elinvoimaisuus, palvelut ja liikenneyhteydet. Usein täydennysrakentaminen mahdollistaa myös ympäristön viihtyisyyden parantamisen osana alueen laajempaa uudistamista. Täydennysrakentamista on ympäristöministeriössä edistetty monin eri toimenpitein ja asia on nostettu esiin esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslain arviointityön yhteydessä. Myös maan hallitus on kiinnittänyt asiaan huomiota muun muassa rakennepoliittisissa tavoitteissaan. Lisäksi valtio ja pääkaupunkiseudun kunnat ovat sopineet valtion osallistumisesta infra-hankkeiden rahoitukseen, mikäli kunnat sitoutuvat kaavoittamaan tontteja asuntotuotantoon neljänneksen aikaisempaa enemmän vuosien aikana. Täydennysrakentamiseen liittyy monia kysymyksiä, jotka koskevat erityisesti hyvien käytäntöjen jakamista ja prosessien kehittämistä. Lisäksi tarvitaan toimintamallien joustavoittamista muun muassa maankäytön suunnitteluun liittyvien kysymysten ratkaisemiseksi. Täydennysrakentamisen kehittäminen edistää myös alueiden kehittämisohjelman tavoitteiden saavuttamista ja lähiöiden uudistamista. Täydennysrakentamista voidaan määritellä monella tavalla. Helsingin kaupunki esimerkiksi määrittelee sen seuraavasti: Täydennysrakentamisella tarkoitetaan rakentamista nykyisen yhdyskuntarakenteen osaksi tai sen välittömään läheisyyteen. Siitä käytetään myös käsitteitä yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja eheyttäminen. Täydennysrakentamista lähestyttiin tämän klinikan yhteydessä kolmesta näkökulmasta: Alueellinen täydennysrakentaminen Kaupunginosien / lähiöiden täydentäminen Kaupunkirakenteen rakenteelinen täydennysrakentaminen, joutoalueiden tunnistaminen Tontin täydentäminen Rakennuksen korottaminen, purkaminen, uudis- tai lisärakennuksen rakentaminen, uuden kiinteistön muodostaminen (Rakennuksen) Käyttötarkoituksenmuutokset Toimiston, liiketilan (ym.) muuttaminen asunnoiksi tai muuhun uuteen käyttöön - 4 -

5 1.2 Klinikkatyöskentely ja työskentelyn toteutus RAKLIn tehtävänä on yhdessä jäsentensä ja kumppaneidensa kanssa kehittää hyvää elinympäristöä, kiinteistö- ja rakentamisalan toimintatapoja ja -edellytyksiä sekä hankinnan ja rakennuttamisen malleja ja pelisääntöjä. Klinikkatoiminta tarjoaa yhteiselle kehittämiselle ratkaisu- ja kehitysalustan. Klinikalla edistetään toimeksiantajien, tilaajien, palvelu- ja ratkaisutoimittajien sekä muiden keskeisten tahojen avointa vuorovaikutusta ja etsitään yhdessä parhaita ratkaisuja. RAKLI toimii klinikan fasilitaattorina ja järjestää intressivapaan ympäristön käytäntöjen kehittämiselle. Työpajoissa käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia. Tämän klinikan osallistujina olivat toimeksiantajataho ympäristöministeriön lisäksi edustettuina Helsingin, Vantaan ja Espoon kaupungit, Uudenmaan liitto, SATO Oyj, VVO-Yhtymä Oyj, Asuntosäätiön Rakennuttaja Oy, Ilmarinen, Sponda Oyj, A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy, VAV Asunnot Oy, NCC Property Development Oy ja YIT Rakennus Oy. Osallistujat on esitelty tarkemmin liitteessä, kohdassa 9.1. Klinikan tavoitteena oli: Tuottaa sekä jakaa tietoa ja näkemyksiä täydennysrakentamisen edistämiseksi Ehdottaa kehitysideoita, muutoksia tai toimenpiteitä täydennysrakentamisen edistämiseksi Työskentelyssä haettiin vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Mitkä ovat täydennysrakentamista hankaloittavat suurimmat haasteet ja kipukohdat? Miten täydennysrakentamiskäytäntöjä ja -prosesseja voidaan sujuvoittaa? Miten lainsäädäntö mahdollistaa tai tukee täydennysrakentamista? Miten täydennysrakentamista koskevaa lainsäädäntöä ja sen soveltamista voitaisiin kehittää? Millä kannustimilla tai käytännöillä voidaan edistää käyttötarkoituksenmuutoksia? Toteutus ja työskentelyprosessi Työskentelyn pohjaksi RAKLI keräsi taustamateriaalia täydennysrakentamiseen liittyvistä tutkimuksista ja kehityshankkeista. Klinikka aloitettiin marraskuussa 2014 kaikille avoimella aloitusseminaarilla, jossa kerrottiin työskentelyn käynnistymisestä ja koottiin näkemyksiä työskentelyn suuntaamiseksi. Varsinainen työskentely tapahtui neljässä aihetta eri näkökulmista käsitelleessä työpajassa, joissa olivat mukana klinikan osallistujat. Klinikan tulokset käytiin läpi kaikille avoimessa tulosseminaarissa maaliskuussa Klinikan työprosessi ja aikataulu on kuvattu tarkemmin kuvassa

6 Tulosraportti suositukset Maaliskuu/2015 Vko 10/2015 Tulosseminaari Klinikan tulokset ja suositukset (luonnos) Sidosryhmien informointi ja kuuleminen 4. työpaja 11/2013 Käyttötarkoituksen muutokset Työskentelyn yhteenveto Vko 6/ työpaja Vko 3/2015 Täydennysrakentaminen tontilla Omistajan ja sijoittajan näkökulma 2. työpaja 9/2013 Alueellinen täydennysrakentaminen Kaupungin näkökulma Aloitus & 1. työpaja Vko 46 Johdatus Osallistujien näkemykset, toiveet Täydennysrakentamisen ongelmat,esteet Vko 49 ~ 15h yhteistä aikaa 1 Kuva 1: Klinikan työprosessi ja aikataulu 1.3 Täydennysrakentaminen ympäristöministeriön näkökulmasta Ympäristöministeriön näkökulmasta täydennysrakentaminen on tärkeää olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntämisen, kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheyden, ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen varautumisen sekä hyvän elinympäristön rakentamisen vuoksi. Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa paljon, eikä se lähtökohtaisesti estä täydennysrakentamista. Asian edistämiseksi entistä voimakkaammin on tunnistettava eri toimijoiden kuten valtion, kunnan, yrityksien ja asukkaiden rooli ja parhaat toimintatavat täydennysrakentamisessa. Niitä hyödyntäen on tärkeää saada toteutukseen täydennysrakentamisen kohteita ja jakaa saadut hyvät toteutuskokemukset laajasti käyttöön. Ympäristöministeriö on tehnyt maankäyttö- ja rakennuslain arvioinnin ja aikoo sen kehittämistyössä ottaa huomioon nykyistä paremmin myös täydennysrakentamisen edistämisen (MRL:n arvioinnista enemmän kohdassa 6.2.1). Myös asemakaavojen sisältöä ja esitystapaa kehitetään täydennysrakentamista palvelevampaan suuntaan. Lisäksi ympäristöministeriö haluaa edistää täydennysrakentamista tekemällä yhteistyötä kuntien ja eri toimijoiden kanssa muun muassa hyvien käytäntöjen jakamisen, lain tulkintojen yhtenäistämisen ja prosessien sujuvoittamisen merkeissä. Ympäristöministeriö lupaa toimia koolle kutsujana yhteistyötä edistävissä tapaamisissa ja foorumeissa. Ympäristöministeriön käynnistämässä Asuinalueiden kehittämisohjelmassa haetaan poikkihallinnollisia toimia, joilla voidaan ehkäistä asuinalueiden eriytymistä, edistää asuinalueiden palvelutarjontaa ja elinkeinotoimintaa, vahvistaa asukkaiden osallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia, parantaa eri asukasryhmien vuorovaikutusta ja luoda viihtyisiä, turvallisia ja kiinnostavia asuinympäristöjä. Kaupungit ovat avainasemassa kehittämisohjelman tavoitteiden saavuttamisessa. Täydennysrakentamisen näkökulma on tärkeätä sisällyttää keskeiseksi osaksi asuinalueiden tulevaa kehittämistä

7 1.4 Täydennysrakentaminen Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla Helsingin seudun 14 kuntaa ovat laatineet Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman (MASU 2050) ja Helsingin seudun asuntostrategian 2025, joissa on otettu kantaa myös täydentävän asuntorakentamisen tarpeeseen ja toteutukseen. Asuntostrategian tavoitteiden mukaisesti kunnat tukevat aktiivisesti yhdyskuntarakenteen tiivistymistä ja laadukkaan elinympäristön kehittämistä muun muassa varmistamalla täydennysrakentamisen mahdollisuudet asemakaavoituksessa. Kuntia ohjaa myös Uudenmaan maakuntakaavan kehittämisperiaatemerkintä, jolla on osoitettu tärkeimmät tiivistettävät taajama- ja keskustatoimintojen alueet Espoo Espoossa täydennysrakentamisen tavoitteena on saada aikaan eheytynyttä kaupunkia hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Täydennysrakentamisella halutaan myös varmistaa alueen palveluiden säilyminen ja kehittäminen, vajaakäyttöisten alueiden tiivistäminen sekä kaupunkirakenteen kehittyminen. Helsingin seudun MAL 2020 toteutusohjelman mukaan joukkoliikenne, erityisesti raideliikenne, määrittelee, mihin täydennysrakentamista suunnitellaan. Etenkin tulevien metroasemien lähialueita halutaan hyödyntää maksimaalisesti kerrostalorakentamiseen. Lisäksi täydennysrakentamista toteutetaan muun muassa kerrostaloja korottamalla, kehittämällä teollisuusalueita asumiskäyttöön, keskittämällä pysäköintiä sekä kehittämällä muun muassa entisiä parkkialueita ja rakentamattomia yleisten rakennusten korttelialueita. Espoon kaupungin maaomaisuus kattaa noin kolmanneksen Espoon koko pinta-alasta. Kaupungin tonttiyksikkö huolehtii maaomaisuuden kehittämisestä ja pyrkii aktiivisesti löytämään täydennysrakentamispotentiaalia myös kaupungin omistamilta alueilta. Maankäyttösopimusten perusperiaatteena on yhdenvertaisuusperiaate ja sopimuskorvaus perustuu kaavan tuomaan hyötyyn. Sopimuskorvaukset ohjataan suoraan kunnallistekniikan toteuttamiseen. Maankäytön suunnittelulla ja kaavoituksella luodaan raamit hyvälle asuin- ja työpaikkaympäristöille sekä mahdollistetaan yhdyskuntarakenteen tiivistäminen. Esimerkki: Suviniitty-hanke ja kokemukset siitä Suviniityn aluetta päätettiin kehittää lisäämällä asumista ja muuttamalla katujärjestelyjä kaupunkimaisemmiksi luvulla laadittua ja vain osittain toteutunutta asemakaavaa muutettiin. Vuonna 2009 tehdyllä kaavamuutoksella saatiin aikaan uusi, eheä asuinalue, jonne suunniteltiin muun muassa päiväkoti, koulu ja puisto. Katuverkkoa uudistettiin ja pysäköintiä siirrettiin kallioluolaan. Puisto toimii virkistyksen lisäksi hulevesien tasausalueena. Vuonna 2014 asemakaavaa päätettiin muuttaa uudelleen. Tuolloin tavoitteena oli osoittaa pysäköinti kallioluolan sijasta pysäköintilaitoksiin ja lisätä edelleen asumista. Kallioluolapysäköinnistä luopumalla pyrittiin mahdollistamaan myös alueen taloudelliset toteuttamismahdollisuudet, ts. kehitettiin edullisempi pysäköintimahdollisuus. Koululle varattu tontti osoitettiin asuinrakentamiselle. Myös palveluasumisen mahdollisuus huomioitiin. Alueen kaupunkikuvalliset tavoitteet on asetettu korkealle ja liikennejärjestelyistä tehdään keskustamaisia. Lähipalvelut säilyvät alueella. Asemanseudun tiivistämisessä onnistuttiin: Asumista lisättiin ja pysäköinnin rakennuskustannukset olivat realistisia. Hankkeessa huomattiin, että kalliopysäköinnin toteuttaminen yksityisin varoin on haastavaa. Lisäksi opittiin, että hulevesien hallintaan tulee varata riittävästi tilaa ja julkisten palveluiden kohdentamista pitkällä aikavälillä on hankala arvioida

8 1.4.2 Helsinki Helsinki on kansainvälinen pääkaupunki ja metropolialueen vahva urbaani ydin. Helsingissä on vuonna 2050 noin asukasta ja työpaikkaa. Kaupunki kasvaa ja tiivistyy tulevaisuudessa yhä enemmän sisäänpäin. Käynnissä oleva yleiskaavatyö osoittaa kasvun ja täydennysrakentamisen paikat. Helsingin valtuustossa hyväksytyssä Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmassa vuosittaiseksi asuntotuotantotavoitteeksi on määritelty asuntoa. Täydennysrakentamisen osuuden asuntotuotannosta tulisi olla vähintään 30 prosenttia. Tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain. Täydennysrakentamisen toteutunut osuus asuntotuotannosta on vuosien aikana ollut tavoitetasoa korkeampi, yli 40 prosenttia vuosittain valmistuneesta asuntotuotannosta. Toteutusohjelmalla ohjataan myös asuntotuotannon hallinta- ja rahoitusmuotoja, mikä edistää tasapainoista kaupunkikehitystä. Täydennysrakentamisalueilla otetaan huomioon olemassa oleva hallintamuotojakauma, ja uudella asuntotuotannolla tätä pyritään tarvittaessa monipuolistamaan. Helsinki omistaa paljon maata, jolle tällä hetkellä rakennetaan, mutta uuttakin maata hankitaan jatkuvasti. Kiinteistövirasto vastaa maanhankinnasta ja sen vuokraamisesta. Täydennysrakentamisen edistämiseksi on kaupunkisuunnitteluvirastossa käynnissä täydennysrakennusprojekti, jonka tavoitteena on yhtenäistää toimintatapoja, jakaa tietoa ja saada aikaan yhteistyötä täydennysrakentamishankkeissa. Työtä tehdään yhteistyössä alueen asukkaiden ja toimijoiden kanssa. Projekti voi tarvittaessa toimia liberokaavoittajana ja auttaa aluetoimistojen kaavoittajia. Täydennysrakentamisprojekti on päättänyt kokeilla Meri-Rastilan kaupunkiuudistuksen yhteydessä täydennysrakentamistavoitteiden asettamista eri hallintokunnille niiden kunkin omasta näkökulmasta. Kokeilun avulla pyritään selkeyttämään eri hallintokuntien rooleja ja syventämään periaatteiden omaksumista. Tietoa täydennysrakentamisesta välitetään aktiivisesti myös luottamushenkilöille. Myös vuorovaikutusta kehitetään jatkuvasti. Tällä hetkellä kaupunkisuunnitteluvirastossa on meneillään alueellisen vuorovaikutuksen pilotti, jossa yksittäisten täydennysrakentamiskaavojen vuorovaikutusta tehdään yhdistetysti ja saadaan samalla laajempi kuva asukkaille ja alueen toimijoille kaupungin kehityksestä. Kaupunkisuunnitteluvirasto kehittää jatkuvasti myös suunnitelmista tiedottamista. Viraston "suunnitelmat kartalla" -sivustolla voi seurata käynnissä olevia kaavahankkeita ja "Suunnitelmavahdin" tilaamalla saa suoraan sähköpostiinsa ilmoituksen aina, kun uusia suunnitelmia käynnistetään. -> Suunnitelmat kartalla Esikaupunkien aluerakentamisprojekti keskittyy alueiden rakennuttavuuden ja rakennushankkeiden edistämiseen, jotta tavoitellut asuntomäärät toteutuisivat. Yhteistyö muiden virastojen, erityisesti kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston, rakennusviraston ja rakennusvalvontaviraston kanssa on tärkeää. Alueryhmätyöskentely palvelee rakennuttajia siten, että saman pöydän ääreen kutsutaan rakennuttajien ja heidän suunnittelijoidensa lisäksi keskeisimmät henkilöt eri virastoista. Kaupunkisuunnitteluvirastosta alueryhmäkokouksiin osallistuu kyseessä olevan alueen asemakaavoittaja. Helsingissä toteutuneissa täydennysrakentamishankkeissa on huomattu, että asemakaavaprosessia edeltävä vaihe kaipaa eniten kehittämistä. Panostaminen tähän vaiheeseen sujuvoittaa huomattavasti koko kaavaprosessia. Lisäksi pitää pohtia sitä, kuinka kaavoituksen seuranta hoidetaan, eli mitä tietoa kerätään ja miten. Lisää Helsingissä toteutuneista hankkeista on kerrottu taydennysrakentaminen -nettisivuilla

9 Esimerkki: Hakaniemenranta ja Merihaka Helsinki suunnittelee täydennysrakentamista Hakaniemenrantaan ja Merihakaan. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto esittää, että Hakaniemenrannan ja Merihaan ympäristöön rakennetaan lisää asuntoja, toimistoja ja liiketiloja. Kaupunkisuunnitteluviraston tavoitteena on myös alueen rantojen saaminen monipuoliseen, aktiiviseen käyttöön. Hakaniemenrannan ja Suvilahden ranta-alueet ovat tällä hetkellä pääosin pysäköinti- ja liikennealu etta. Kaupunkisuunnitteluvirasto tavoittelee alueesta tiiviisti rakennettua kantakaupungin osaa, joka kytkeytyy paremmin osaksi ympäröivää kaupunkia Vantaa Vantaan tavoitteena on mahdollistaa vuoteen 2030 mennessä uuden asunnon rakentaminen ja uuden työpaikan syntyminen alueelleen. Tämän toteuttamiseksi arvioidaan tarvittavan noin 8 miljoonaa kerrosneliötä uutta rakentamista. Vantaalla kerätty kokemus vahvistaa ajatusta siitä, että kaupunki voi kasvaa täydennysrakentamalla myös sisäänpäin. Tästä syystä Vantaalla on tehty eheyttämisselvitys, jonka avulla on kartoitettu potentiaalisia täydennysrakentamispaikkoja. Täydennysrakentamisen tärkeänä tavoitteena on myös sosiaalisen eheytymisen varmistaminen. Vantaan voimassa oleva yleiskaava on vuodelta Vantaa kaavoittaa sekä omaa että muiden omistamaa maata, mutta kaupungin omalle maalle rakentaminen asetetaan etusijalla. Maankäyttö kuuluu maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan tehtäviin. Vantaalla täydennysrakentamisessa on eteenpäin katsomisen tahtotila ja kaupunkia ajatellaankin vantaalaisten yhteisenä yrityksenä, jossa virkamiesten on toimittava yrityselämän pelisääntöjen mukaan. Tähän tarvitaan asennemuutosta ja virkamiesten aktiivista verkostoitumista sidosryhmien kanssa. Esimerkiksi rakennusvalvonnalla onkin hyvä kontaktipinta kiinteistönomistajien ja urakoitsijoiden kanssa, mikä tarjoaa heille mahdollisuuden edistää täydennysrakentamista yhteistyössä toimijoiden kanssa. Vantaa lupaa erityisesti joustavuutta täydennysrakentamishankkeissa. Kaupungissa uskotaan, että kun on tahtoa, keinot kyllä löytyvät. Vantaalla täydennysrakentamista tuetaan aktiivisesti muun muassa suhtautumalla positiivisesti asemakaavan muutoksiin. Kunta on myös omalta osaltaan aktiivinen, jotta esimerkiksi pysäköinti olisi täydennysrakentamiskohteissa toteutettavissa järkevin kustannuksin. Täydennysrakentamiseen kannustetaan myös alentamalla näissä hankkeissa maankäyttökorvauksia ja mahdollisuuksien mukaan myös muita rakentamiseen liittyviä kustannuksia. Esimerkki: Tikkurila ja Myyrmäki Tikkurilassa on purettu vanhaa ja rakennettu tehokkaampaa tilalle. Samalla kohteisiin on lisätty myös lisäkerroksia. Myyrmäessä hankkeita on täydennysrakennettu NCC:n kehittämällä Bertta -konseptilla. Näissä hankkeissa on onnistuttu tiivistämään kaupunkirakennetta ja palvelujärjestelmien tehon kasvu on ollut merkittävä. Täydennysrakentamishankkeiden onnistumisen edellytyksenä on näissä hankkeissa kerättyjen kokemusten perusteella määrätietoinen ja jämäkkä projektinveto sekä osallistaminen. Lisäksi täydennysrakennushankkeissa tarvitaan myös uudisalueita tarkempaa ja osaavampaa suunnittelua

10 2 Täydennysrakentamisen mahdollisuuksia ja haasteita Tässä luvussa kuvatut mahdollisuudet ja haasteet on kerätty eri lähteistä kuten klinikalla käytetystä taustamateriaalista, työpajojen esityksistä, työpajalomakkeista ja työpajoissa käydyistä keskusteluista. Mahdollisuudet ja haasteet -luku perustuu siis pitkälti klinikan osallistujien näkemyksiin ja kokemuksiin. 2.1 Mahdollisuuksia Mahdollisuudet liittyvät imagon parantamiseen, olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntämiseen, sujuvampaan arkeen, tyhjän tilan hyödyntämiseen, tonttivarannon tehokkaampaan hyödyntämiseen, kestävän kehityksen edistämiseen, osallistamiseen, neuvontaan, talouteen ja uusiin avauksiin/pilottihankkeisiin. Työpajakeskusteluissa esille tulleet mahdollisuudet on listattu tarkemmin alla. 1. Imagon parantaminen Elävä, muuttuva kaupunki! Sosiaalisten vääristymien oikaisu Alueiden maineen parantaminen 2. Olemassa olevan hyödyntäminen Kun alue on jo valmis, ei yksittäisen kohteen rakentaminen muuta sitä rakennustyömaaksi useiksi vuosiksi Kohteet saadaan hyvin myytyä tai vuokrattua, koska alueella on valmis infra, yhteydet ja palvelut Mahdollisuus kytkeä alue tiiviimmin osaksi muuta kaupunkia 3. Sujuvampi arki / palvelujen parantuminen tai säilyminen Hyvien liikenneyhteyksien varteen voidaan rakentaa taloja, joissa on vähemmän parkkipaikkoja Palvelut säilyvät ja paikoittain jopa paranevat Alueelle tulee uusia ja erilaisia asuntoja sekä uusia asukkaita Viherympäristön kehittäminen, jolloin koko alue piristyy ja arkkitehtuuri paranee Liikenneyhteydet kehittyvät, kun käyttäjämäärät lisääntyvät Kaupallisten keskusten ja palveluiden vetovoimaisuus paranee Voidaan tarjota paremmin kysyntää vastaavia asuntoja Vuokra-asuntoinvestointeja tehdään valmiiseen kaupunkirakenteeseen, hyvien liikenneyhteyksien ja palveluiden äärelle Vuokra-asuntokysyntä kohdistuu keskusta-alueille, lähelle työpaikkoja 4. Tyhjän tilan hyödyntäminen / käyttötarkoituksenmuutokset Tyhjillään olevat tilat hyödylliseen käyttöön (asuntoja, julkisia tiloja ) Vajaakäyttöisten toimitilojen käytön tehostaminen Voidaan tehdä kiinteistöjen peruskorjaukset käyttötarkoitusmuutosten yhteydessä

11 5. Tonttivarannon tehokkaampi hyödyntäminen Syntyy lisää hyviä rakennuspaikkoja Esimerkiksi kiinteistöjen omistajilla on hallussaan jonkin verran rakennettua ja täydennysrakentamiskelpoista tonttimaata Mahdollisuus saada lisää kerrosalaa ratojen varsille ja aseman seuduille Mahdollisuus saada lisärakennusoikeutta tonteille Välitilat tarjoavat suuren täydennysrakentamispotentiaalin Esimerkiksi Helsingistä voidaan täydennysrakentamalla kehittää poikittaisen raideliikenteen verkostokaupunkia 6. Kestävyyden parantaminen täydennysrakentamisella rakennetussa ympäristössä Kiinteistön ominaisuuksien ja energiatehokkuuden parantaminen Esteettömyyden parantaminen hisseillä Sisäilman parannus Laatutason nosto 7. Osallistaminen Asukkaiden osallistumismahdollisuus hankkeen suunnitteluvaiheessa Asuntosijoittajan osallistuminen kaavakehitykseen, jolloin saadaan aikaan hankkeiden parempi toteutettavuus ja markkinoitavuus 8. Neuvonta Tarvitaan lisää asiantuntemusta - mahdollisuus saada toimeksiantoja konsulteille, suunnittelijoille ja urakoitsijoille 9. Talous Tiivis asuminen parantaa liiketoiminnan paikallista kannattavuutta Kannusteet (esim. täydennysrakentamiskorvaus, maankäyttösopimushelpotukset ) edistävät hankkeiden liikkeellelähtöä Tuloja taloyhtiöille, mahdollisuus rahoittaa peruskorjauksia Arvon nousu / estetään asunnon arvon lasku 10. Uudet lähestymistavat, mahdollisuus pilottihankkeille Parhaimmillaan yksilöllisiä, innovatiivisia ratkaisuja Autottomat talot ja yhteiskäyttöautokonseptit 11. Muita toteamuksia työpajasta Kaupungistuminen, tarvitaan tiivistämistä ja asuntoja hyvillä saavutettavuusvyöhykkeillä Poikkeamispäätökset mahdollisuus Kaupungin tavoitteet alueen kehittämiseksi toteutuvat Rakenteet kuten betonielementit mahdollistavat lisärakentamisen Oman asuntoportfolion tonttien täydennysrakentaminen merkittävä kilpailuetu

12 2.2 Haasteita Haasteet liittyvät yhteisen tahtotilan löytymiseen, neuvontaan, alueelliseen täydennysrakentamiseen, toimintatapoihin ja resursseihin, tonttimaan saatavuuteen, normien tulkintaan, talouteen ja osallistamiseen. Esille tulleet haasteet on listattu tarkemmin alla. 1. Tahtotila Strategian ja yhteisten tavoitteiden määrittäminen ja toteuttaminen Asunto-osakeyhtiöiden vähäinen kiinnostus täydennysrakentamiseen ja riittävän ammattitaidon puute. asunto-osakeyhtiöiden vähäinen kiinnostus täydennysrakentamista kohtaan As. Oy:n päätöksenteko on hidasta 2. Neuvonta Urakoitsijoista ja suunnittelijoista riippumatonta apua ja neuvontaa ei ole saatavilla. Sitä tarvittaisiin erityisesti silloin, kun täydennysrakentaminen ei ole hankkeen alulle panijan ydinliiketoimintaa Osaaminen on heikkoa, koska kaikki toimijat eivät hallitse täydennysrakentamista. 3. Alueellinen täydennysrakentaminen Halu nykykäytäntöjen jatkumiseen ja muutosvastarinta, vaikka alue on jo muuttumassa tai ei tue nykymuotoista toimintaa Alueelliset hankkeet ovat haasteellisia, koska niihin liittyy paljon avoimia kysymyksiä, eri toimijoilla on omat intressinsä ja hajanainen maanomistus hankaloittaa etenemistä Yleiskaavat eivät ole aina ajantasaisia teollisuus- ja toimitila-alueiden muutostilanteissa ja alueellisia täydennysrakentamissuunnitelmia on vähän Tulevien asukkaiden kuulemisen sijaan suunnitteluvaiheessa kuullaan vain alueella jo olevia kiinteistönomistajia ja asukkaita, minkä vuoksi ei saada kaikkea tietoa tulevista tarpeista alueen/kiinteistön kehittämiseksi Täydennysrakentamisen tontit ovat nykyisin usein haastavia ja niillä tarvitaan paljon kehitystyötä. Mekaanisesti kivijalkaan suunnitellut liiketilat eivät välttämättä palvele merkittävää liiketoimintaa. Täydennysrakentamishankkeissa on paljon osapuolia, minkä vuoksi päätöksenteko on haasteellista 4. Toimintatavat ja resurssit Kaupungeilla on haasteita saada resurssinsa riittämään erillisten, mittakaavaltaan pienehköjen, täydennysrakennushankkeiden kaavoitukseen Olisi mietittävä resurssien viisasta käyttöä, kohdentamista ja priorisointia Kaavatasojen roolien selkeyttäminen on tarpeen Viranomaistoiminta ei ole ennakoitavaa, yhtenäisten käytäntöjen puute Kaavoitukseen liittyvä suunnittelu- ja selvitystyö saatetaan joutua teettämään konsulteilla, mutta kunta leikkaa kuitenkin lisärakennusoikeuden arvosta puolet Kaavoitusprosessi on paikoittain aika hidas ja monipolvinen sekä jopa joustamaton Kaavaan ei kannata kirjata sellaisia asioita, jotka eivät käytännössä kuitenkaan toimi Kaavaa varten voitaisiin tarkistaa tarvittava tieto tietojärjestelmästä Täydennysrakentamiskohteet ovat herkkiä valituksille

13 Kaavoitusprosessiin liittyy paljon epävarmuustekijöitä ja toimijat joutuvat ottamaan usein isojakin riskejä Hankkeet ovat pitkiä, jolloin ansaintayhtälöt ajallisesti hankalia toteuttajille Olemassa olevien rasitteiden purkaminen aiheuttaa kustannuksia Kaavamääräyksissä esiintyy kaksinkertaisuutta, jolloin toinen määräys voi kumota toisen hyvän vaikutuksen Kaupunkien omana työnä tehtävät postimerkkikaavat jäävät usein suurempien kaavoitushankkeiden varjoon, joten yritysten resursseja ja osaamista voisi hyödyntää monipuolisemmin 5. Tonttimaan saatavuus ja tyhjien tilojen hyödyntäminen Kuinka varmistetaan tonttimaan oikea / tasapuolinen jakautuminen eri toimijoiden kesken Ahdas rakennuspaikka / sopeuttaminen ympäristöön Tontin/kiinteistön rajat tulevat usein vastaan Tyhjät tilat ovat iso haaste 6. Normien tulkinta Uudisrakentamissääntelyn soveltaminen korjausrakentamisessa Virkamiesten vaatimukset ja lainsäädännön kankeus nostavat kustannuksia ja laskevat projektien kannattavuutta Suojelukysymykset: Joskus suojellaan rakenteita tms., vaikka niiden korjaaminen entisenlaiseksi on taloudellisesti kannattamatonta, kustannukset kasvavat suuriksi tai korjaaminen on jopa mahdotonta Esimerkiksi vanhoja ostoskeskuksia suojellaan, vaikka ne ovat purkukuntoisia. Tilalle voisi rakentaa asuntoja, mutta tontteja ei pääse kaavoittamaan. Autopaikkavaatimusten orjallinen noudattaminen aiheuttaa joissain tapauksissa niin paljon kustannuksia, ettei hanke kannata ja jää tällöin tekemättä pyritään välttämään rakenteellista paikoitusta, koska autopaikan kustannus tulee usein liian suureksi kohdistettuna saadulle rakennusoikeudelle Meluun ja hiukkaspäästöihin liittyvät normit sekä VSS- ja esteettömyysnormien tiukka tulkinta aiheuttavat haasteita paikoittain Kaavoitusmaksu/maankäyttömaksu kohdistuu hankkeelle, vaikka ei tehdä infrainvestointeja Erilaisten laatua ohjaavien normien ja lopputuotteen kannattavuuden yhdistäminen 7. Talous Kohteet ovat usein pieniä, jolloin ne on haasteellista saada kannattamaan Ullakkorakentaminen ei ole kaikilla alueilla kannattavaa. Kiinteistöillä on aikaisemmista korjauksista aiheutuneita kustannuksia vielä maksettavana. Tontin hankintakustannus, ominaisuudet ja asemakaavan edellyttämät asiat sitovat jo % hankkeen kokonaiskustannuksista Pohjaolosuhteet, maaperän vaihtelevuus, melu, tärinä ja likaantuneet maat saattavat aiheuttaa suuriakin kustannuksia Korvausten maksamisen aikatauluongelmat Kaavat eivät aina ole toteuttamiskelpoisia, jolloin syntyy ylimääräisiä kustannuksia jo tehdystä suunnittelusta ja selvitystyöstä Esimerkiksi liian yksityiskohtaiset kaavamääritykset koskien detaljeja ja tuotantotekniikoita voivat johtaa kalliisiin ratkaisuihin Kaavan rajoitukset aiheuttavat usein myös kustannuksia

14 8. Alueen asukkaat ja naapurusto, osallistaminen Asukasyhteistyön hoitaminen hyvin ja asukkaiden osallistaminen on tärkeää, mutta haasteellista Asukkaat usein arvostavat väljyyttä asuinalueellaan ja muutokset tutussa ympäristössä nähdään uhkana, viheralueiden pelätään kutistuvan Asukkaat eivät koe hyötyvänsä täydennysrakentamisesta Yksittäiset naapurit tai koko naapurusto saattavat vastustaa hankkeita 9. Kysymyksiä Miten täydennysrakentamisella saadaan parannettua alueen kestävyyttä? On huomioitava myös alueen sosiaalinen kestävyys Miten saadaan monipuolistettua asuntotarjontaa ja asuntojen hallintamuotoja sosiaalisesti haastavilla alueilla? Miten hallitaan alueiden ahtautta niin suunnittelussa kuin rakentamisessakin?

15 3 Kehitystarpeita ja ratkaisuja Tässä kappaleessa käydään läpi klinikalla käsitellyt teemat sekä niiden alle ryhmitellyt toimenpiteet, joilla täydennysrakentamista voitaisiin edistää. Toimenpiteille on pyritty myös nimeämään vastuutaho. Niille toimenpiteille, joita ei vielä ole vastuutettu, tulee se jatkotoimenpiteenä tehdä. 3.1 Enemmän tahtoa ja selvää tavoitteellisuutta Lisätään täydennysrakentamisen tavoitteellisuutta Täydennysrakentamista on tehty pääkaupunkiseudulla jo paljon ja tietoa siitä on olemassa, mutta täydennysrakentamista voidaan kuitenkin pitää vielä melko uutena asiana, eikä varsinaista täydennysrakentamiskulttuuria ole meille kehittynyt. Positiivisen täydennysrakentamisen kulttuurin ja vakiintuneiden toimintatapojen tietoinen vahvistaminen helpottaisi täydennysrakentamista. Tärkeä lähtökohta täydennysrakentamiselle on se, että kaikki osapuolet uskovat toimivien ratkaisujen hankkeen toteuttamiseksi olevan löydettävissä. Tähän tarvitaan muun muassa avointa yhteistyötä ja luovaa ajattelua. Kaikkien on myös nähtävä ja ymmärrettävä täydennysrakentamisen edut ja haitat eri osapuolten näkökulmista. Kun päästään win-win ratkaisuihin, taataan täydennysrakentamisen hankkeille hyvät mahdollisuudet sujuvaan etenemiseen. Keskeistä on tehdä täydennysrakentamisesta hyväksyttävää myös lähiympäristössään. Näin voidaan vähentää esimerkiksi kaavavalitusten määrää. Klinikassa todettiin, että kaupungilla on ratkaiseva rooli täydennysrakentamisen edistämisessä. Jokaiselle kaupungille tarvitaan selkeät täydennysrakentamista koskevat periaatteet. Ne tulee mahdollisuuksien mukaan sovittaa yhteen muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien periaatteiden kanssa. Periaatteiden valmistelussa tarvitaan joustavaa yhteistyötä kaikkien toimijoiden ja kuntalaisten kanssa. Sovituista periaatteista kerrotaan laajasti ja havainnollisesti kaupungin organisaation sisällä ja sidosryhmille sekä asukkaille, jotta kaikki voivat ne ymmärtää. Ympäristöministeriöltä klinikan muut osallistujat toivoivat tukea, kannustusta ja ohjausta täydennysrakentamisen edistämiseen. Ministeriölle osoitetut toiveet koskivat tiedollisen ohjauksen ja kannustavuuden lisäksi määrällisten tavoitteiden asettamista täydennysrakentamiselle. Ympäristöministeriö voisi myös koota ja julkaista täydennysrakentamisen liittyvää seurantatietoa. Lisäksi toivottiin erilaisten tehokkuusmittareiden, kuten kaavojen käsittelyaikojen, käyttöönottoa ja tiedon koontia. Toimenpiteitä»» Kaupungit ottavat käyttöön määrälliset tavoitteet täydennysrakentamiselle ja varmistavat, että ne ovat kaikkien tiedossa Pääkaupunkiseudun kaupungeilla on pääosin olemassa tavoitteita täydennysrakentamiselle. Mikäli näin ei ole, kaupungin tulee konkretisoida tahto täydennysrakentamisen edistämiseen asettamalla selkeät määrälliset tavoitteet täydennysrakentamisen vuosittaiselle toteuttamiselle. Myös tavoitteen asettamista käyttötarkoituksenmuutosten edistämiselle suositellaan. Kaupungin luottamushenkilöt hyväksyvät täydennysrakentamista koskevat tavoitteet. Kaupungin yhteisen tahtotilan ja tavoitteiden tulee olla lisäksi kaikkien eri virastoissa työskentelevien henkilöiden tiedossa ja heillä pitää olla edellytykset edistää täydennysrakentamista omalla toiminnallaan

16 »» Ympäristöministeriö JA KAUPUNGIT LAATIVAT YHTEISTYÖSSÄ täydennysrakentamisen ja käyttötarkoituksenmuutosten suositukset ja seuraavat niiden toteutumista Ympäristöministeriö voi määrittää valtakunnallisesti lähtökohdat täydennysrakentamiselle kaupunkien linjausten tueksi. Suositukset tulee valmistella yhteistyössä kaupunkien kanssa ja myös yritysten näkemykset huomioiden. Suositusten pitää olla mitattavissa, jotta ne ohjaavat täydennysrakentamista. Täydennysrakentamisen edistämisen onnistuminen tulee näkyväksi vuosittaisen seurannan kautta Kehitetään valtion tuki- ja kannustinjärjestelmiä Valtion tuki- ja rahoitusjärjestelmiä tulisi kehittää täydennysrakentamista paremmin tukevaksi. Nykytila on pääosin se, että juuri mikään tuki ei ole käytettävissä täydennysrakentamiskohteiden taloudelliseen tukemiseen. Tällä hetkellä käytössä olevat valtion avustus- ja rahoitusmallit eivät riittävästi kannusta täydennysrakentamiseen tai tarjoa ratkaisuja hankkeiden taloudellisen toteuttavuuden parantamiseen. Toimenpiteitä»» Ympäristöministeriö käynnistää täydennysrakentamisen edistämisohjelman Edistämisohjelman tulisi näyttää suuntaa ja koota toimijoita yhteen täydennysrakentamisen edistämiseksi. Ohjelman toimintakenttään kuuluisi luontevasti täydennysrakentamista edistävien toimien koordinointi, tiedon koonti ja laaja viestintä. Ohjelmapäällikön johdolla täydennysrakentamisen parhaita käytäntöjä ja kokemuksia tulisi levittää tehokkaasti kaupunkien ja yritysten tietoon ja koota eri osapuolten edustajista yhteinen projektiryhmä. Edistämisohjelman toimenkuvaan kuuluisi myös täydennysrakentamista edistävien tuki- ja rahoitusmuotojen valmistelu yhdessä muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Ohjelman osana voitaisiin lisäksi tarkastella asuntoyhtiölain toimivuutta täydennysrakentamisen yhteydessä sekä parantaa normien tulkintaa muun muassa järjestämällä koulutusta.»» ARAn infra-avustusta tulee pystyä kohdistamaan vanhojen rakennettujen alueiden kehittämiseen ja täydennysrakentamisen edistämiseen kasvukeskuksissa Toimenpide-ehdotus on esitetty myös Remonttiryhmän Toimiva korjauskulttuuri lähiöihin -raportissa ja Uudenmaan liiton Täydennysrakentamisen esteet ja kannusteet -raportissa marraskuussa

17 3.2 Viestinnän ja vuorovaikutuksen parantaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö kuntoon Täydennysrakentamisen moniulotteisuuden vuoksi tarvitaan kaupunkien ja muiden hankkeiden osapuolten välillä laajaa ja sujuvaa yhteistyötä. Klinikan osallistujat esittivät toiveen siitä, että kaupunkien toimintatavat ja tulkinnat olisivat mahdollisimman yhtenäisiä, jotta sujuva ja ennakoitava täydennysrakentaminen olisi mahdollista. Selkeät toimintatavat ja käytännöt helpottaisivat täydennysrakentamishankkeiden läpivientiä ja tehostaisivat toimintaa. Nykyisissä yhteistyökäytännöissä on parannettavaa sekä kaupungin eri virastojen että kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden ja kaupungin virastojen kesken. Myös yhteistyössä täydennysrakentamishankkeen lähiympäristön asukkaiden, isännöitsijöiden ja asunto-osakeyhtiöiden kanssa nähtiin olevan kehittämistarpeita. Kaupungin ja yritysten, tulee molempien olla mukana heti alkuvaiheessa, kun täydennysrakentamista aletaan suunnitella. Samoin keskustelun avaaminen naapuruston asukkaiden kanssa on tärkeää, jotta täydennysrakentamisen hyväksyttävyyttä saadaan alueella parannettua. Myös uusiin, suunniteltaviin asuntoihin saattaa kohdistua merkittävää kysyntää naapurustosta, esimerkiksi asunnonvaihtoa esteettömään hissitaloon haluavien taholta. Yhteistyöhön perustuvassa asian valmistelussa voidaan ottaa huomioon kaupungin näkökulman lisäksi toimijoiden ja heidän asiakkaidensa sekä lähinaapureiden tarpeet. Klinikkatyöskentelyssä peräänkuulutettiin sitä, että yhteiskunnan muuttuminen tulee tunnistaa ja tunnustaa. Vanhat tavat tehdä ja toimia ovat muutoksessa, mikä näkyy suoraan tilakysynnässä niin toimitilojen kuin asuntojenkin osalta. Muutos on jatkuvaa. Toimintaympäristön muutoksia tulee ennakoida viranomaisten ja kiinteistönomistajien yhteistyönä. Pääkaupunkiseudun tulee maamme veturina olla muutoksen kärjessä ja toimintaympäristön on etenkin täällä kehityttävä rohkeasti tulevaisuuteen luottaen. Etenkin muuttuvien alueiden suunnittelussa tulisi paremmin varmistaa kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen. Koska yrityksillä on paljon kokemusta ja markkinatietoa siitä, mihin täydennysrakentamista tai käyttötarkoituksenmuutoksia kannattaa tehdä, olisi painopistealueista hyvä viestiä heille mahdollisimman varhain, jotta heidän kokemustaan voidaan hankkeiden kehittämisessä hyödyntää. Yritysten tulisi myös aktiivisesti itse viestiä hankkeistaan kaupungeille. Myös muut osalliset, kuten asukkaat ja yrittäjät, on tärkeää ottaa riittävän ajoissa prosessiin mukaan. Heille tiedottamista ja heidän osallistamistaan on mietittävä osana vuorovaikutuksen suunnittelua. Asukasviestintää tulee kehittää interaktiivisemmaksi kaupunkien toimesta. Kaupunkien tulisi miettiä, miten nykyteknologiaa voitaisiin ja kannattaa hyödyntää, esimerkiksi virtuaalinäytöt ja kyselyt. Ympäristöministeriöltä toivottiin klinikalla aktiivisuutta rakennetun ympäristön nopean muutoksen kartoittamisessa sekä muutoksen viestimisessä kaupungeille ja kiinteistöalan toimijoille. Ministeriö voisi käydä enemmän suoraa vuoropuhelua kiinteistönomistajien kanssa ja näin saada nopeammin tietoa markkinoilla tapahtuvista muutoksista. Tämä mahdollistaisi reagoinnin muutoksiin ja kehittämistyön

18 Toimenpiteitä»» Parannetaan Espoon, Helsingin ja Vantaan täydennysrakentamisyhteistyötä yhteisen työryhmän toimesta Espoon, Helsingin ja Vantaan yhteisen ryhmän tehtävänä olisi edistää tehokasta täydennysrakentamista pääkaupunkiseudulla jakamalla hyviä kokemuksia sekä tunnistamalla ja toteuttamalla yhteisiä, täydennysrakentamista edistäviä toimia. Työryhmä voidaan koota joko perustamalla uusi työryhmä tai vahvistamalla jo olemassa olevaa niin sanottua Pääkaupunkiseudun täydennysrakentamisryhmää (PKS- TR-ryhmää) ja sen tehtävänkuvaa. Kyseinen ryhmä tekee tarvittaessa yhteistyötä rakennusvalvontojen yhteistyöryhmän (RAVA) kanssa. Jokaisesta kaupungista on hyvä nimetä työryhmään riittävän kattava osanottajajoukko. Myös ympäristöministeriön edustajan osallistumista toivotaan, erityisesti niissä kokouksissa, joissa keskustellaan normeista ja määräyksistä. Työryhmän puheenjohtajuus voisi vaihtua vuosittain.»» Arvioidaan kaupunkien täydennysrakentamista koskevia käytäntöjä prosessin kehitystarpeiden tunnistamiseksi Toteutetaan selvitys, jossa esimerkiksi arvioidaan ja verrataan kaupungin maankäytönsuunnittelun tehokkuutta suhteessa käytössä oleviin resursseihin tai tehdään selvitys poikkeamispäätösten kautta toteutuvasta täydennysrakentamisesta. Tieto kaavoitushankkeista, niiden läpimenoajoista ja mahdollisista ongelmakohdista välittyisi selvityksen kautta sekä ministeriölle että kaupungeille itselleen. Selvityksessä on hyvä huomioida kaupunkien erityispiirteet.»» Ympäristöministeriö kutsuu kaupunkeja ja yrityksiä keskustelemaan täydennysrakentamiseen liittyvistä kehitystarpeista vuosittain Klinikkatyöskentelyn aikana käytyä avointa keskustelua arvostettiin, sillä se mahdollisti erilaisten näkemysten ja kuulumisten esiintuomisen ja näistä keskustelemisen. Jatkuvan keskusteluyhteyden varmistamiseksi ehdotamme, että ympäristöministeriö järjestää vuosittain työpajaseminaarin, jossa kaupunkien, yritysten ja sidosryhmien edustajilla on mahdollisuus keskustella toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista ja näistä aiheutuvista täydennysrakentamisen liittyvistä kehitystarpeista.»» Kaupungit laativat täydennysrakentamisen painopistealueisiin liittyvät vuorovaikutussuunnitelmat Vuorovaikutussuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen mahdollistaa kattavan ja tehokkaan viestinnän. Vuorovaikutussuunnitelman voi luontevasti linkittää määritettäviin täydennysrakentamisen painopistealueisiin ja sitä voidaan tarkentaa alueellisesti. Vuorovaikutusta suunniteltaessa kaikki kohderyhmät ja kumppanit tulee ottaa huomioon. Näitä ovat ainakin laaja joukko ammattimaisia kiinteistönomistajia, taloyhtiöitä ja asukkaita. Myös kaupungin muut virastot ja viranomaistahot sekä kaupungin päätöksiä tekevät luottamushenkilöt tulee huomioida. Yksi keskeinen näkökulma on miettiä yhteistyön toteuttamistapoja yritysten kanssa siten, että myös yritysten näkemykset tulevat täydennysrakentamishankkeiden ideointivaiheessa kuulluiksi. Esimerkkejä keinoista ja viestintäkanavista ovat yrityksille, taloyhtiöille ja asukkaille järjestettävät tilaisuudet sekä aihetta käsittelevät internetsivut

19 »» Kaupungit esittelevät yrityksille potentiaalisia täydennysrakentamiskohteita ja järjestävät vinkkitilaisuuksia Kaupungit voisivat esitellä potentiaalisia täydennysrakennuskohteita esimerkiksi internetsivuillaan, jotta yritykset saisivat näistä tietoa ja voisivat arvioida kohteen kiinnostavuutta omalta kannaltaan. Kaupunkeja kannustetaan järjestämään yhteistilaisuuksia, joissa kaupungin ja yritysten edustajat voisivat keskustella täydennysrakentamisen edistämiseen liittyvistä kehitystarpeista ja käytännöistä. Tilaisuuksia voi järjestää tarvelähtöisesti joko koko kaupunkia koskevina tai yksittäiseen alueeseen liittyen. Esimerkiksi Helsingissä järjestetään vuosittain rakennuttajille asuntoinfo, jossa esitellään aluerakentamiskohteiden ajankohtaiset asiat ja muun muassa varattavaksi tulevia tontteja Internetsivut ajan tasalle tiedon jakamiseksi Täydennysrakentamista koskevaa aineistoa on valtavasti: täydennysrakentamista on käsitelty ainakin toistakymmentä vuotta monissa julkaisuissa, ja uutta tietoa aiheesta syntyy jatkuvasti. Haasteeksi muodostuu jatkuvasti kehittyvän täydennysrakentamisosaaminen kokoaminen siten, että keskeinen tieto olisi helposti sitä tarvitsevien käytettävissä. Tällä hetkellä kiinteistö- ja rakennusalan yritykset ovat suht hyvin tietoisia täydennysrakennettavista alueista. Ongelmana yritykset pitävät kuitenkin sitä, ettei tiedottaminen hankkeiden kulusta ole riittävää. Aina ei tiedetä, missä vaiheessa jonkin alueen tai hankkeen kaavoitus on menossa. Nykyiset internetsivut palvelevat hyvin kansalaisia, mutta ammattimaisille toimijoille ja yrityksille kohdistettua tietoa ei ole kerätty selkeäksi kokonaisuudeksi. Tätä tietoa tarvittaisiin erityisesti silloin, kun täydennysrakentaminen ei ole hankkeeseen ryhtyvän ydinliiketoimintaa. Toimenpiteitä»» Ympäristöministeriö kokoaa täydennysrakentamista koskevaa tietoa portaaliin Täydennysrakentamisportaaliin kootaan yleistä ja yhteistä tietoa täydennysrakentamista siten, että sivusto tukee kaupunkien omia täydennysrakentamista käsitteleviä sivustoja, ja että yritykset ja taloyhtiöt voivat hyödyntää koottua tietoa. Sivuston kautta tulisi olla saatavissa ainakin seuraavat asiat: listaus päättyneistä täydennysrakentamista (ja käyttötarkoituksenmuutoksia) käsittelevistä tutkimus- ja kehityshankkeista ja näiden keskeiset tulokset ajantasainen tieto käynnissä olevista tutkimus- ja kehityshankkeista esimerkkejä toteutetuista hankkeista ja kokemuksista esimerkkejä pysäköintiratkaisuista linkit keskeisten kaupunkien omille täydennysrakentamissivuille yhteyshenkilöt ministeriössä ja kaupungeissa Sivuston yksityiskohtaisempi tarvemäärittely ja tietosisältö tulisi valmistella yhteistyössä keskeisten kaupunkien (kuten Espoo, Helsinki, Vantaa) ja yritysten kanssa. Sivusto voisi sijaita ympäristöministeriön kotisivujen yhteydessä tai vaikka osoitteessa Myös sivuston jatkuva ylläpito tulee varmistaa

20 »» Kaupungit kehittävät täydennysrakentamista koskevia sivustojaan Kaupunkien sivuilla tulee jatkossakin olla vähintäänkin kaupunkikohtaista täydennysrakentamistietoutta. Kaupunkien tulisi tuoda omilla sivuilla esiin muun muassa seuraavia asioita: kaupungin täydennysrakentamisen painopistealueet maapolitiikkaan ja maankäyttösopimuksiin liittyvät linjaukset ajantasainen tieto täydennysrakennushankkeiden kaavoituksen etenemisestä yhteyshenkilöt muuta kaupunkikohtaista tietoa linkit kaupungin muille sivuille, muun muassa kaavoitus ja rakennusvalvonta ennakkotapauksia vinkkejä Ympäristöministeriön tuottaman sivuston tulisi täydentää kaupunkikohtaisia sivuja siten, ettei päällekkäistä tietoa käytännössä olisi. 3.3 Käytäntöjen yhtenäistäminen ja ennakoinnin parantaminen Selkeytetään kaupunkien maapoliittisia linjauksia Maapoliittisten periaatteiden läpinäkyvyys ja tasapuolisuus on tärkeää. Yritykset kokevat kaupunkien maapoliittisissa linjauksissa, kuten maankäyttömaksujen määrittymisessä, olevan epäselvyyttä ja lisäksi toimintatavat vaihtelevat kaupungeittain, mikä hidastaa täydennysrakentamisen toteutumista. Yhtenäistämistä kaipaisi muun muassa se, että maankäyttömaksut olisivat riittävällä tarkkuudella ennustettavissa täydennysrakentamisprojektin kannattavuutta laskettaessa. Tällöin kaupungin pitäisi kertoa etukäteen periaatteet, joiden mukaan maksut määräytyvät. Tällainen avoimuus ja ennakoitavuuden parantaminen olisi ensiarvoisen tärkeää täydennysrakentamisen edistämiseksi. Uudenmaan liiton maapolitiikkaryhmä on selvittänyt Uudenmaan kuntien maapolitiikan toimintatavat. Kunnat pyrkivät yhteistyössä tunnistamaan toimintatavoista ne, joiden yhdensuuntaistamisella parhaiten voitaisiin edistää asuntotuotantoa Uudellamaalla. Toimenpiteitä»» Kaupungit varmistavat maankäyttösopimuksiin perustuvien maksujen ennakoitavuuden Kaupungeilla on käytössä erilaisia tapoja määrittää maankäyttömaksuja. Kiinteistönomistajat toivovat selkeitä linjauksia ja tietoa maankäyttömaksujen määräytymisperiaatteista ja laskentatavoista. Kaupungit pyrkivät varmistamaan, että maankäyttömaksujen laskentaperiaatteet ovat selkeästi määritetty, ja että periaatteet on kerrottu avoimesti esimerkiksi kaupungin internetsivuilla. Tarvittaessa kaupungit voivat myös järjestää kiinteistönomistajille tilaisuuksia aiheesta. On kuitenkin syytä muistaa, että maankäyttösopimus on aina neuvottelujen tulos ja riippuvainen sopimuskohteen tilanteesta ennen ja jälkeen kaavamuutoksen

TERVETULOA! Tehoa täydennysrakentamiseen! Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.2015, Finlandia-talo

TERVETULOA! Tehoa täydennysrakentamiseen! Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.2015, Finlandia-talo TERVETULOA! Tehoa täydennysrakentamiseen! Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.2015, Finlandia-talo Tehoa täydennysrakentamiseen! Mikko Nousiainen, RAKLI 2 Täydennysrakentaminen

Lisätiedot

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Elinvoimaa täydennysrakentamisella Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Lähtökohtia Täydennysrakentaminen on tärkeää ja tästä ollaan samaa mieltä Kasvukeskukset

Lisätiedot

Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikka. Täydennysrakentamisen, mahdollisuuksia, haasteita ja kokemuksia Aloitusseminaari 14.11.

Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikka. Täydennysrakentamisen, mahdollisuuksia, haasteita ja kokemuksia Aloitusseminaari 14.11. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikka Täydennysrakentamisen, mahdollisuuksia, haasteita ja kokemuksia Aloitusseminaari 14.11.14 Täydennysrakentaminen 14.11.2014 1 Puheenvuorot lupapäällikkö

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3. Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.2015 Täydennysrakentamistarpeen tausta Vantaalla 2010: 51 063 aluerakentamisen

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto

Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto Kyselyt täydennysrakentamisen edistämisen tarpeista Kiinteistö-

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

Kerrostalojen korjaaminen klinikan tavoitteet ja toteutus

Kerrostalojen korjaaminen klinikan tavoitteet ja toteutus Kerrostalojen korjaaminen klinikan tavoitteet ja toteutus Turun läntisten alueiden kehittäminen 27.05.2014 Ilpo Peltonen, RAKLI ry Asuinalueiden ja kerrostalojen uudistaminen ja korjaaminen Ikääntyvien

Lisätiedot

Tampereenseudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ -hanke

Tampereenseudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ -hanke Hankeaika 03/2015-12/2017 Suunnitelmallinen energiatehokkuuteen tähtäävä kiinteistönpito ja korjaaminen taloyhtiöissä Yhteiskorjaaminen Täydennysrakentaminen kohderyhmänä asunto-osakeyhtiöt, Tampereen

Lisätiedot

Kehitetään yhteistyötä kaavoitusprosessissa. Mahdollistetaan käyttötarkoituksen muutokset

Kehitetään yhteistyötä kaavoitusprosessissa. Mahdollistetaan käyttötarkoituksen muutokset Kehitetään yhteistyötä kaavoitusprosessissa Mahdollistetaan käyttötarkoituksen muutokset Arvioidaan kaavoituksen onnistumista ja yhteistyön sujuvuutta Maankäytön johtaja Veli-Pekka Toivonen Tekninen ja

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

haasteet ja ratkaisut

haasteet ja ratkaisut Täydennysrakentamisen haasteet ja ratkaisut pääkaupunkiseudulla MAL-verkoston seminaari Mari Siivola yleiskaavapäällikkö Strateginen valinta kehittää nykyistä kaupunkia Olemassa oleva kehittyy uudisrakentamisen

Lisätiedot

Sujuva maankäyttö. Kokemuksia ja keskustelua asemakaavoituksen parhaista käytännöistä

Sujuva maankäyttö. Kokemuksia ja keskustelua asemakaavoituksen parhaista käytännöistä Sujuva maankäyttö Kokemuksia ja keskustelua asemakaavoituksen parhaista käytännöistä Petri Roininen, puheenjohtaja, RAKLIn yhdyskunta & infra toimiala (Core Capital Oy) Keskustelupaperin teemat Kirkastetaan

Lisätiedot

Lähiökorjaamisen teemaseminaari 10.04.2014

Lähiökorjaamisen teemaseminaari 10.04.2014 Tavoitteena kohtuuhintainen elinkaarikorjaaminen Kerrostalojen kohtuuhintainen korjaaminen -klinikka Lähiökorjaamisen teemaseminaari 10.04.2014 Ilpo Peltonen, RAKLI ry Asuinalueiden ja kerrostalojen uudistaminen

Lisätiedot

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA Onko taloyhtiöönne tulossa isoja remontteja? Mistä rahaa putkiremonttiin tai muihin perusparannuksiin? Täydennysrakentaminen samalla tontilla tai nykyisen asuinrakennuksen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä Rakennuttajan kokemuksia ASUNTOSÄÄTIÖ - Perustettiin vuonna 1951 rakennuttamaan Tapiola Perustajajärjestöt Väestöliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto SAK

Lisätiedot

Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikka. Kehityskaari Katsaus olemassa olevaan tietoon Marika Latvala, RAKLI ry

Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikka. Kehityskaari Katsaus olemassa olevaan tietoon Marika Latvala, RAKLI ry Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikka Kehityskaari Katsaus olemassa olevaan tietoon Marika Latvala, RAKLI ry Täydennysrakentaminen 17.11.2014 1 Sisältö Tutkimukset ja kehityshankkeet Kaupungit

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen rahoitus lisärakentamisella

Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen rahoitus lisärakentamisella Korjausrakentaminen palvelua ja teollista toimintaa KESTÄVÄ KEHITYS Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen rahoitus lisärakentamisella 3.10.2014 kello 10.20-10.27 Messukeskus, Finnbuild Messuaukio 1,

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN Lisärakentamista tontille HYÖTYÄ TÄYDENNYS- RAKENTAMISESTA Uusien asuinalueiden lisäksi Helsingin vanhoilla alueilla rakennetaan paljon. Kaupunki kannustaa taloyhtiöitä täydennysrakentamiseen,

Lisätiedot

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä

Lisätiedot

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

ASUNTORAKENTAMISEEN UUSIA TUULIA

ASUNTORAKENTAMISEEN UUSIA TUULIA Helsingin Seudun luottamushenkilöiden seminaari Hämeenlinnan Aulangolla 5.-6.9.2013 ASUNTORAKENTAMISEEN UUSIA TUULIA kehittämiseen ja Kruunuasunnot Oy:n/A-Kruunu Oy:n tulevaan toimintaan liittyviä ajatelmia

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ...2 1 SUUNNITTELUALUE...2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...2 3 KAAVAT ILANNE...2 4 MAANOMISTUS...2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINT I...3

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Tammelan täydennysrakentamisen visio täältä tulevaisuuteen?

Tammelan täydennysrakentamisen visio täältä tulevaisuuteen? Tammelan täydennysrakentamisen visio täältä tulevaisuuteen? Markus Laine & Helena Leino & Minna Santaoja markus.laine@uta.fi,helena.leino@uta.fi, minna.santaoja@uta.fi 22.8.2014 Tulevaisuuden tutkimuksen

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Erkki Aalto Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLIn klinikka kokoaa toimijat,

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen Sitra 23.11.2009 Aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaa 1 Aluerakentamisen näkökulma

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Keskusteluseminaari 30.10.2014. Asemakaavoituksen kiperiä kysymyksiä ja näiden ratkaisuja

Keskusteluseminaari 30.10.2014. Asemakaavoituksen kiperiä kysymyksiä ja näiden ratkaisuja Keskusteluseminaari 30.10.2014 Asemakaavoituksen kiperiä kysymyksiä ja näiden ratkaisuja Asemakaavoituksen kiperiä kysymyksiä ja näiden ratkaisuja 30.10.2014 - ohjelma 12.30 Tervetuloa Mikko Nousiainen,

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET

MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET 1 MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET Eheyttämisen edellytykset (EHED) Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin tiedekunta Tutkijatohtori Sari Hirvonen-Kantola sari.hirvonen-kantola@oulu.fi

Lisätiedot

YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA

YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA Liite 1 YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA Tehtävän määrittelyä ja sparrauskohteiden kuvausta Kati-Jasmin Kosonen, Kimmo Kurunmäki www.mal-verkosto.fi Hankkeen taustaa Selvitys:

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Tampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ Ilari Rautanen 26.4.2016

Tampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ Ilari Rautanen 26.4.2016 Tampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ Ilari Rautanen 26.4.2016 Hankkeen tietoja Ekokumppanit Oy:n hallinnoima EAKR rahoitteinen kolmivuotinen (2015-2017) hanke Toiminta-alueena Tampere ja

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

Kaavamääräysten kustannusvaikutusten selvittäminen

Kaavamääräysten kustannusvaikutusten selvittäminen Kaavamääräysten kustannusvaikutusten selvittäminen Sujuva maankäyttöseminaari 8.10.2015 Hadrianus Kehitys Oy 8.10.2015 1 Työn rahoittajat RAKLI ry Skanska Oy Espoon kaupunki Helsingin kaupunki Vantaan

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ. Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari. Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki

LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ. Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari. Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari 10,02,2015 Hki Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki LÄHIÖ - STRATEGIA - YHTEISTYÖ Lahden kaupungin strategia

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

LEHMUSKYLÄN PIENET MUUTOKSET (OSAT KORTTELEITA 32 JA 51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.8.2014

LEHMUSKYLÄN PIENET MUUTOKSET (OSAT KORTTELEITA 32 JA 51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.8.2014 MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Tuija Mustonen puh. 040 129 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0932 LEHMUSKYLÄN PIENET MUUTOKSET

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta

Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta Korjausrakentamisen työpaja 3. Messukeskus 20.11.2013 Lars Lindeman NCC Rakennus Oy lars.lindeman@ncc.fi

Lisätiedot

MAAPOLITIIKKA keinot ja haasteet. SEINÄJOEN KAUPUNKI, Länsi-Uudenmaa MaLe- työseminaari 22.9.2010

MAAPOLITIIKKA keinot ja haasteet. SEINÄJOEN KAUPUNKI, Länsi-Uudenmaa MaLe- työseminaari 22.9.2010 MAAPOLITIIKKA keinot ja haasteet SEINÄJOEN KAUPUNKI, Länsi-Uudenmaa MaLe- työseminaari 22.9.2010 Seinäjoki elinkeinorakenne Väkiluku 2009 57024 Kasvu 2009 815 SEINÄJOEN KAUPUNKI, 2 Seinäjoki asunnot SEINÄJOEN

Lisätiedot

1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTIN 18 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKATU 2 KAAVATUNNUS 01:151 KAAVAN PÄIVÄYS 22.1.2013 KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTIN 18 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKATU 2 KAAVATUNNUS 01:151 KAAVAN PÄIVÄYS 22.1.2013 KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTIN 18 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKATU 2 KAAVATUNNUS 01:151 KAAVAN PÄIVÄYS 22.1.2013 KAAVOITUS 01:151 / ASEMAKATU 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS

Lisätiedot

Onnistutaan yhdessä. Lähiöstrategian työpaja Helsinki 10.2.2015 Aino Ukkola

Onnistutaan yhdessä. Lähiöstrategian työpaja Helsinki 10.2.2015 Aino Ukkola Onnistutaan yhdessä Lähiöstrategian työpaja Helsinki 10.2.2015 Aino Ukkola Kaupunkiseutu on innovaatioalusta (Urban Lab), jossa erilaisin ohjelmien (mm. 6Aika) tukemana kehitetään kaupunkia, asukkaiden,

Lisätiedot

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon

Lisätiedot

Hankintaklinikka. Foorumi ja työkalu kiinteistö- ja rakennusalan vuorovaikutus- ja kehittämishaasteisiin

Hankintaklinikka. Foorumi ja työkalu kiinteistö- ja rakennusalan vuorovaikutus- ja kehittämishaasteisiin Hankintaklinikka Foorumi ja työkalu kiinteistö- ja rakennusalan vuorovaikutus- ja kehittämishaasteisiin Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Kauppalehti 14.6.2007: Urakkatarjouksissa

Lisätiedot

Turun Vaasanpuiston aluekehitys

Turun Vaasanpuiston aluekehitys Turun Vaasanpuiston aluekehitys 2 Hankkeen yleiskuvaus Entisen jätevedenpuhdistamon alueelle, Linnakaupungin ensimmäiseen rakennettavaan osaan Vaasanpuistoon on suunniteltu asuinkerrostaloja, liiketilaa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.9.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.9.2014 3547 PEURANTIE asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä asiakirja on osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on kunnan esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee asemakaavan

Lisätiedot

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ETELÄINEN RANTATIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Veneiden talvisäilytyksen kehittäminen. TYT / SITO Liikuntapalvelut Kimmo Leivo

Veneiden talvisäilytyksen kehittäminen. TYT / SITO Liikuntapalvelut Kimmo Leivo Veneiden talvisäilytyksen kehittäminen TYT / SITO Liikuntapalvelut Kimmo Leivo Venesäilytyksen kehittäminen Mahdollisuustutkinta ja kehittämissuunnittelu on tehty TYT:n ja SITO:n Liikuntatoimen yhteistyönä

Lisätiedot

KETUNKIVENKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KETUNKIVENKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS iite kaupunkikehityksen lautakunnan esityslistaan nro 5 6.11.2014 asia 46 OSAISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITEMA KETUNKIVENKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos koskee: 205 Sievarin kaupunginosa, korttelin

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista. Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015

Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista. Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015 Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015 Sisältö Mistä tietoja koottu? Opit Yhteenveto Mistä tietoja koottu? Nämä tiedot on kerätty

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 51. kaupunginosan korttelin 5003 tonttia 5 koskeva asemakaavan muutos HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Korjausrakentamisen linjaukset

Korjausrakentamisen linjaukset Korjausrakentamisen linjaukset Tarmo Pipatti Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1. 2010, VTT Korjausrakentamisen painoarvo kasvaa 15000 12000 Korjaus- ja uudisrakentamisen arvon kehitys

Lisätiedot

Plusenergia klinikka Sähköenergiaratkaisut 29.08.2013, Erkki Aalto

Plusenergia klinikka Sähköenergiaratkaisut 29.08.2013, Erkki Aalto & Plusenergia klinikka Sähköenergiaratkaisut 29.08.2013, Erkki Aalto Plusenergia klinikka Sähköenergiaratkaisut 1. RAKLIn klinikat 2. Plusenergia klinikka RAKLIn klinikka kokoaa parhaat toimijat, tiedot,

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Mitä lähiöstrategian tulisi olla? 10.2.2015 / Tiekartta hyviin lähiöihin Yleiskaavapäällikkö Mari Siivola

Mitä lähiöstrategian tulisi olla? 10.2.2015 / Tiekartta hyviin lähiöihin Yleiskaavapäällikkö Mari Siivola Mitä lähiöstrategian tulisi olla? 10.2.2015 / Tiekartta hyviin lähiöihin Yleiskaavapäällikkö Mari Siivola STRATEGINEN KEHITTÄMINEN OLEMASSA OLEVILLA ALUEILLA Pitkäjänteisen kehittämisen tavoite hyvä, koska

Lisätiedot

Tonttikohtainen lisärakentaminen: Prosessi taloyhtiöissä ja kaupungilla

Tonttikohtainen lisärakentaminen: Prosessi taloyhtiöissä ja kaupungilla Tonttikohtainen lisärakentaminen: Prosessi taloyhtiöissä ja kaupungilla Pohjois-Haagan renessanssi 18.4.2011 Kaupunki haluaa edistää täydennysrakentamista Tasapainoinen kestävä kehitys edellyttää panostusta

Lisätiedot

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Helsingin seudun MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työn tavoitteena on

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. ORIVEDEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työ liittyy

Lisätiedot

Uuden hallitusohjelman toteuttaminen Normien sujuvoittaminen. 2.12.2015 Matti Vatilo, YM

Uuden hallitusohjelman toteuttaminen Normien sujuvoittaminen. 2.12.2015 Matti Vatilo, YM Uuden hallitusohjelman toteuttaminen Normien sujuvoittaminen 2.12.2015 Matti Vatilo, YM Hallituksen keskeiset tavoitteet pelkistetysti Tavoitteet Asuntokysyntään ja asuntotarpeen muutoksiin vastaaminen

Lisätiedot