KESKUSTAKIRJASTO TARVESELVITYS 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKUSTAKIRJASTO TARVESELVITYS 2006"

Transkriptio

1 KESKUSTAKIRJASTO TARVESELVITYS HANKKEEN TAUSTA KESKUSTAKIRJASTON TARVE Mitä kaupunginkirjasto tarjoaa kaupungille ja helsinkiläisille? Asiakaslähtöistä peruspalvelua kaikille Kirjastoverkko kehittyy kaupungin mukana Pääkirjasto ja kaupunginkirjaston keskeiset toimipisteet kantakaupungissa Kirjasto ajassa mukana Uudenlaiset käyttötavat itse tekevä asiakas Tehokasta toimintaa asiakkaiden parhaaksi Kaupunginkirjaston verkon kehittäminen Keskustakirjaston vertailukohtia muualla Kaupunginkirjaston yhteistyökumppanit Kaupungin muut hallintokunnat Valtio yhteistyökumppanina Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastot yhteistyökumppanina Muut yhteistyökumppanit Keskustakirjasto toteuttaa kaupungin yhteisstrategioita ja pääkaupunkiseudun visiota Keskustakirjasto perheiden ja nuorten paikka keskustassa Keskustakirjasto lisää kaupungin keskustan elinvoimaa Keskustakirjasto suomalaisen osaamisen näyteikkuna KESKUSTAKIRJASTON TOIMINTA JA TILAT Keskustakirjasto rakennuksena ja toimintapaikkana Elämysten tila ja kokoelma Tarjottavat aineistot Keskustakirjaston toiminta Keskustakirjasto on osa kulttuurista tietoyhteiskuntaa Keskustakirjasto on perhekirjasto Sijainti ja saavutettavuus Henkilökunta Käyttöennuste Pinta-alatavoite ja tilaohjelma Vapautuvat tilat Tiivistelmä tavoitteiksi ja päämääräksi LAATUTASO Määritysperusteet Erityiset ominaisuudet RAKENNUS JA TONTTI KUSTANNUKSET Rakennuskustannukset Keskustakirjaston toiminnan käynnistämisen kustannukset Toistuvat käyttökustannukset TAVOITEAIKATAULU JA RAHOITUSTARVE PÄÄTÖSEHDOTUS...26

2 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta LIITTEET Liite 1 Kaupunginkirjasto Liite 2 Kaupunginkirjasto Liite 3 Kaupunginkirjaston käyttötilasto suurpiireittäin Liite 4 Metropolitan Libraries Statistics 2005 Liite 5 Kävijät Helsingin kulttuurilaitoksissa 2005 Liite 6 Alustava kustannusarvio

3 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta HANKKEEN TAUSTA Uudenlaisen, suuren kirjaston, kirjallisuuden ja lukemisen talon tarve kaupungin keskustaan ajankohtaistui Kamppi Töölönlahti alueen kehittämisen voimakkaassa käyntiin lähdössä 1990-luvun loppupuoliskolla. Asiasta nousi runsaasti kansalaisaloitteita, lehtikirjoituksia ja valtuustoaloitteita. Myös kolme neljästä Kampin suunnittelun kutsukilpailun arkkitehdeista sisällytti spontaanisti keskustakirjaston ehdotuksiinsa, vaikka hanke ei ollut Kampin suunnitteluohjelmassa. Yleisessä keskustelussa kävi ilmi laajojen kansalaispiirien näkemys, että Helsingistä puuttuu kaupungin mittasuhteisiin sopiva kirjasto, meille suomalaisille niin merkityksellisen lukemiskulttuurin ja kirjallisuuden paikka. Tähän keskusteluun kulttuuri- ja kirjastolautakunta vastasi Helsingin kulttuurikaupunkivuoden, vuoden 2000, lopussa hyväksymällä omalta osaltaan kaupunginkirjastossa laaditun alustavan hankesuunnitelman ja ehdottamalla hanketta edelleen kaupunginhallituksen käsittelyyn. Keskustakirjaston alustavassa hankesuunnitelmassa esitettiin keskustakirjaston tarve, toiminnallinen suunnitelma, tilaohjelman tavoitteet ja kirjaston sijaintiehdotus keskustan alueella kirjaston paikan ja tontin myöhemmin tapahtuvaa tarkempaa määrittelyä varten. Lautakunta esitti, että kaupunginhallitus antaisi kaupunkisuunnitteluvirastolle tehtäväksi suunnitella yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa Töölönlahden asemakaavoituksen yhteydessä keskustakirjastolle tontti tai selvittää keskustakirjaston mahdollista sijoittamista Kamppiin tai vanhemman liikekeskustan uutta käyttöä odottaviin tiloihin. Vuonna 2002 valtuutetut ottivat Töölönlahden asemakaavan valtuustokäsittelyn yhteydessä uudestaan kantaa keskustakirjaston rakentamisen puolesta. Ajatus keskustakirjaston ja valtiollisen kansalliskirjaston rakentamisesta yhdessä ja samalla toive valtion osallistumisesta rakennettavan kirjaston rahoitukseen nousi esille Töölönlahden asemakaavan valtuustokäsittelyn yhteydessä , jolloin valtuusto hyväksyi toivomusponnen: Kaupunginvaltuusto edellyttää, että ennen kuin valtion kanssa ryhdytään sopimaan valtion kiintiöön tulevista tonteista, selvitetään yhteistyössä kaupungin ja valtion kanssa mahdollisuudet rakentaa alueelle kansalliskirjasto ja Helsingin keskustakirjasto yhteishankkeena. Valtuusto hyväksyi keskustakirjaston toteuttamista ja Töölönlahden asemakaavan jatkosuunnittelua koskevan aloitteen, että kaupunki ryhtyisi toimiin keskustakirjaston toteuttamiseksi kaupungin omia Töölönlahden alueen rakennusaloja hyödyntäen. Vastauksessaan valtuutetuille kaupunginhallitus totesi saatuaan asiaa koskevat lausunnot kiinteistölautakunnalta, kaupunkisuunnittelulautakunnalta ja kulttuuri- ja kirjastolautakunnalta, että asemakaavan kaavamääräykset eivät ole esteenä kirjaston sijoittamiselle Töölönlahden alueelle, mikäli taloudelliset ja muut edellytykset täyttyvät. Kulttuuri- ja kirjastolautakunta on vuosittain sisällyttänyt keskustakirjastohankkeen taloussuunnitelmaehdotuksensa pääomatalouden rakennushankkeisiin sen viimeisille vuosille. Vuoden 2005 alussa keskustakirjaston asia nousi kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa uudestaan esille kokouksessaan lautakunta päätti antaa kaupunginkirjastolle

4 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta tehtäväksi laatia ja tuoda lautakunnan käsittelyyn kaupungin 2004 muutettujen tilahankkeiden käsittelyohjeiden mukainen uudistettu tarveselvitys. 2 KESKUSTAKIRJASTON TARVE Keskustakirjaston tarvetta perusteltiin laajasti ja seikkaperäisesti alustavassa hankesuunnitelmassa vuonna Siinä todettiin, että Keskustakirjaston tarpeen keskeiset perusteet lähtevät Helsingin kaupungin, erityisesti sen urbaanin keskustan kehittymisestä ja kaupungin pyrkimyksestä toimia korkean teknologian tietoyhteiskuntana. Keskustakirjaston tekee ajankohtaiseksi kirjastotoiminnan muutos, joka heijastelee ympäröivässä yhteiskunnassa tapahtuvaa kulttuurista muutosta. Muutostarvetta vahvistaa Pasilan pääkirjaston ja kaupunginkirjaston muidenkin suurimpien kirjastojen ahtaus. Keskustakirjasto on kirjastohankkeen työnimi, joka viittaa uuden kirjaston toivottuun keskeiseen sijaintiin aivan kaupungin ydinkeskustassa. Kamppi Töölönlahti -alueen rakentamisessa tulevat varatuiksi kaupungin keskustan arvokkaat tontit. Kaupunkilaiset, asukkaat ovat olleet kiinnostuneet saamaan osan suunnittelualueesta oman toimintansa alueeksi. Alueiden rakentamisella on tilaisuus vahvistaa keskustan eläviä piirteitä, rakentaa tilaa ihmisille. Samalla, kun uudella rakentamisella täsmennetään liikenteelle annettavaa alaa ja monipuolistetaan kaupalliselle liike-elämälle varattua osuutta, voidaan rakentaa kaikille kaupunkilaisille yhteistä tilaa ja julkista yhteisöä. Keskustakirjaston elävä ja runsaasti kaupunkilaisia puoleensa vetävä toiminta on erinomainen torjumaan alueen autioitumista ja illaksi tyhjenevän, syrjäytyneen keskustan laajentumista. Kaupunki haluaa kansainvälisessä kaupunkien ja alueiden välisessä kilpailussa kehittyä osaamisen ja luovuusklusterin avulla erottuvaksi ja kiinnostavaksi paikaksi. Mielenkiintoinen ja muista erottuva paikka tarvitsee omaleimaisuutta. Helsinki ei voi eurooppalaisten kaupunkien joukossa kilpailla runsaita muistomerkkejä jättäneellä menneisyydellään, vaan Helsingin on nuorena kaupunkina kilpailtava hyvällä nykyisyydellä ja tulevaisuudella. Keskustakirjasto on tulevaisuuden paikka, jotakin sellaista, mitä missään ei vielä valmiina ole. Keskustakirjasto voi olla innovatiivinen miljöö, konkreettinen osa luovan kaupungin vision toteuttamisessa. 2.1 Mitä kaupunginkirjasto tarjoaa kaupungille ja helsinkiläisille? Helsingin kaupunginkirjasto on yleinen kirjasto. Yleisten kirjastojen toiminnan lähtökohta näiden koko olemassa olon ajan ovat olleet kirjaston käyttäjien vapaus, tasa-arvo, avoimuus ja omatoimisen kansalaisen itsekasvatus. Kirjaston perimmäinen tarkoitus on tukea aktiivista kansalaisuutta ja sen edellyttämiä taitoja sekä tarjota ihmisille mahdollisuus virkistymiseen. Unescon vuoden 1994 Yleisten kirjastojen julistuksessa todetaan, että yleinen kirjasto on portti tiedon ääreen. Sen mukaan vapaus, hyvinvointi sekä yhteiskunnan ja yksilön kehitys ovat inhimillisiä perusarvoja. Ne saavutetaan vain siten, että hyvin asioista perillä olevat kansalaiset käyttävät demokraattisia oikeuksiaan ja osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnan toimintoihin. Rakentava osallistuminen ja demokratian kehittyminen riippuvat riittävästä koulutuksesta ja vapaasta esteettömästä pääsystä tietojen, ajatusten, kulttuurin

5 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta ja informaation käyttöön. - - Yleinen kirjasto, joka on läheisin portti tiedon ääreen, luo perusedellytykset elinikäiselle oppimiselle, itsenäiselle päätöksenteolle ja yksilöiden ja sosiaalisten ryhmien kulttuurikehitykselle. Yleinen kirjastotoiminta on Suomessa lakisääteistä. Kaupunginkirjaston toiminta perustuu kirjastolakiin (904/1998) ja asetukseen (1078/1998). Lain mukaan kirjaston perustehtäviin kuuluu tarjota ihmisille yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen sekä jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnan tavoitteena on myös edistää virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittämistä. Helsingin kaupunginkirjasto toimii lisäksi valtakunnallisena yleisten kirjastojen keskuskirjastona ja ulkomaalaiskirjastona. Näitä tehtäviä varten kaupunki ja kirjasto saavat erillistä valtionosuutta ja -avustusta. Kaupunginkirjaston toimintaa ohjaavat toiminta-ajatus, visio 2010 ja arvot, jotka on laadittu kirjastolain sekä kaupungin toimintaa ohjaavien strategioiden hengen mukaisesti. Kaupunginkirjaston vuonna 1996 hyväksytty toiminta-ajatus on: Helsingin kaupunginkirjasto on kansalaisten peruspalveluna avoin kaikille. Osana maailmanlaajuista kirjastoverkkoa tarjoamme asiakkaillemme esteettömän pääsyn kulttuurin ja tiedon lähteille. Kehitämme vuorovaikutteisesti kirjastopalveluja, joita helsinkiläiset tarvitsevat toimiakseen yhteiskunnan aktiivisina jäseninä ja saadakseen iloa elämäänsä. Kaupunginkirjaston uudistetut arvot ovat asiakaslähtöisyys, luottamuksellisuus, moniarvoisuus, moniulotteisuus, taloudellisuus ja tasa-arvo. Kaupunginkirjaston arvoissa on otettu huomioon sekä kirjastolain henki että hallitusmuodon 13 :n 2 momentissa ilmaistu periaate, jonka mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeittensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Kaupunginkirjaston visio vuoteen 2010 on: Rajaton kirjasto, sivistyksen ja elämysten lähde elämänkaaren kaikissa vaiheissa. Visio korostaa kirjaston erilaista rajoja ylittävää toimintaa. Pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-yhteistyö ylittää kuntarajat. Vireillä oleva, kansalliskirjastona toimivan Helsingin yliopiston kirjaston toimialan ja tehtävien laajentaminen koskemaan yleisiä kirjastoja yhtä hyvin kuin ammattikorkeakoulujen kirjastoja ja erikoiskirjastoja lisää kirjastoverkon yhteistyötä yli uusien rajojen. Kirjastotoiminta ulottuu myös entistä enemmän kirjastotilojen ulkopuolelle, kun verkko- ja mobiilipalvelujen tarjonta ja käyttö lisääntyvät. Kaupunginkirjasto on osa kirjastojen muodostamaa maailmanlaajuista yhteistä verkostoa. Visio korostaa kirjastotoiminnan sisällöllistä merkitystä monipuolisena sivistyksen ja elämysten tarjoajana ja kytkee toiminnan edellä esitettyihin kirjastolain määrittelemiin tehtäviin. Kirjasto ei keskity vain tietoon ja kirjallisuuteen, vaan se tukee oman toimintatapansa mukaan laajasti koko kulttuurin kenttää ja tarjoaa erilaisia väyliä

6 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta sivistyksen ja elämysten lähteille pääsemiseksi. Kirjasto tarjoaa mahdollisimman esteettömän pääsyn erilaisiin kulttuurin ja tiedon lähteisiin. Tällöin ei aineiston pakkausmuoto, esim. kirja, levy tai verkkojulkaisu, ole ratkaiseva, vaan sisältö ja sen tärkeys. 2.2 Asiakaslähtöistä peruspalvelua kaikille Kaupunginkirjasto antaa peruspalvelua, jota kaikki voivat käyttää. Se saavuttaa palvelullaan laajat väestöryhmät. Vaikka kirjastopalvelut ovat kaikkien käytettävissä, niitä kehitetään palvelujen kustantajien, helsinkiläisten veronmaksajien hyväksi, heitä kuullen. Toimintaa ohjaavat ympäröivän yhteiskunnan havainnointi ja asukkaiden tarpeisiin vastaaminen. Kaupunginkirjaston palvelujen perustan muodostavat kirjastoverkko, verkkokirjasto, kokoelma sekä henkilöstö. Kirjastopalvelujen saatavuudessa keskeinen asia ovat tilat ja aukioloaikojen määrä. Kaupunginkirjasto on 36 kirjaston verkko. Tavoitteena on, että kaupunginkirjaston toimipisteet sijaitsevat lähellä asukasta keskeisillä paikoilla eri puolilla kaupunkia. Kaupunginkirjaston kaksi kirjastoautoa kiertää eri puolilla kaupunkia ennen muuta kiinteiden kirjastojen verkon katvealueilla. Lisäksi sairaaloissa, erilaisissa hoitolaitoksissa ja vanhusten palvelukeskuksissa on 11 kirjastopalveluja tarjoavaa laitoskirjastoa tai toimintapistettä. Kaupunginkirjaston kotipalvelu kierrättää kokoelmia useissa yksityisissä hoitolaitoksissa yksittäisten kotipalveluasiakkaiden lisäksi. Kotipalvelun avulla kaupunginkirjasto tavoittaa henkilöitä, jotka eivät itse pysty asioimaan kirjastossa. Suurin osa kaupunginkirjaston nykyisistä toimitiloista on kirjastotilaksi suunniteltua tilaa, joka on kaupungin omassa omistuksessa. Kaupunginkirjaston palvelu fyysisissä toimipisteissä eri kaupunginosissa on lähtökohdiltaan alueellista. Kaupunkilaisten kirjaston käyttö on kuitenkin vapaata ja asuinpaikasta riippumatonta. Keskustassa sijaitsevat toimipisteet palvelevat kaikkia. Kaupunginkirjaston tilat ovat pääosin kaupunkilaisten käytössä olevaa asiakastilaa. Pitkillä aukioloajoilla pyritään järjestämään mahdollisimman monille mahdollisuus käyttää kirjaston palveluja. Kaupunginkirjaston tavoitteena on kaupunkilaisten henkisen hyvinvoinnin ja yhteiskunnallisen tasa-arvon edistäminen. Kirjastot tarjoavat peruspalvelua selviytymisen tueksi. Ne tuovat kulttuurin osaksi jokapäiväistä elämää. Kirjasto mahdollistaa vapaa-ajan käytön ja harrastusten aktivoinnin. Se tukee opiskelua ja elinikäistä oppimista. Toiminnan keskeinen periaate on kirjastolaissakin päätetty peruspalvelujen maksuttomuusperiaate. Kirjasto tarjoaa vaihtoehdon kaupalliselle tarjonnalle. Se sallii asiakkaidensa erilaiset elämäntavat ja antaa tilaisuuden erilaisten näkemysten esille tuomiselle. Kaupunginkirjasto on yleisten kirjastojen periaatteiden mukaan portti vapaan tiedon saantiin ja turvaa näin omalta osaltaan demokratian edellytyksiä. Kaupunginkirjastolla on myös valtakunnallisia kehittämis- ja ylläpitotehtäviä; yleisten kirjastojen keskuskirjaston ja ulkomaalaiskirjaston tehtävät. Kaupunginkirjaston keskeisimmät palvelut ja tuotteet ovat tarjottavat kokoelmat ja pääsy digitaalisiin tietovarantoihin. Kaupunginkirjasto rakentaa ja ylläpitää yhdessä

7 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta pääkaupunginseudun kaupunginkirjastojen kanssa sähköistä kirjastoa ja kehittää tietojärjestelmiä ja antaa niiden käytön ja sähköisten palvelujen ja sähköisen asioinnin opastusta, samoin kuin opastusta perinteisempään kirjastonkäyttöön ja fyysisiin aineistoihin. Tilat ovat sähköistenkin palvelujen aikana tärkeä osa palvelua. Fyysiset kokoelmat ovat tilassa. Myös käytön opastus tapahtuu pääosin kirjaston tiloissa. Asiakkaat käyttävät kirjaston tiloja erittäin monipuolisesti, viipyvät entistä pidempään, työskentelevät kirjastossa ja käyttävät kirjastossa langatonta verkkoa. Yhteinen julkinen, ei-kaupallinen, virikkeinen tila on osoittautunut palveluksi sinänsä. Kaupunginkirjaston monikäyttöiset tilat tuleekin nähdä koko kaupungin voimavarana. 2.3 Kirjastoverkko kehittyy kaupungin mukana Helsinkiin perustettiin kansankirjasto vuonna Vuonna 1876 kirjasto siirtyi kaupungin hallintaan. Helsinki sai ensimmäisenä Pohjoismaissa yleisen kirjaston rakennuksen, kun lahjoitusvaroin Rikhardinkadulle rakennettu kirjastorakennus valmistui Kaupunginkirjaston kirjastoverkko alkoi muodostua vuosisadan vaihteessa, kun kaupunginkirjasto sai ensimmäiset sivukirjastonsa. Kirjastoverkko on kasvanut ja kehittynyt kaupungin laajentumisen ja tiivistymisen myötä keskustasta lähiöihin: Vuonna 1946 alueliitoksen yhteydessä kirjastoverkko kasvoi kerralla 12 toimipisteellä. Liitosten mukana Helsinki sai Haagan, Herttoniemen, Kulosaaren, Lauttasaaren, Malmin, Munkkiniemen, Oulunkylän, Pakilan, Pitäjänmäen, Puistolan, Tapanilan ja Vartiokylän (nykyisin Itäkeskus) kirjastot ja luvuilla toiminta laajeni tasaisemmin uusien kaupunginosien ja lähiöiden rakentumiseen liittyen. Kahden vuosikymmenen aikana perustettiin kahdeksan uutta toimipistettä ja kolme kirjastoa sai uudet tilat ja 1980 luvuilla Helsingin koillisten, luoteisten ja itäisten osien asuma-alueiden tiivistyttyä niihin rakennettiin myös kirjastot luvulla Pihlajamäki (nykyisin Viikki), Kontula ja Laajasalo saivat omat kirjastot luvulla toteutettiin 1960-luvulla viritettyjä suunnitelmia lähiöiden kulttuuritiloiksi. Kirjasto alettiin mieltää peruspalveluksi, joka tarjoaa paikalliselle väestölle kohtauspaikan, asukkaiden yhteisen tietoa ja virkistystä jakavan olohuoneen luvun mittaan toteutettiin kaikkiaan 14 kirjastorakennushanketta, joista viisi oli täysin uusia toimipisteitä luvulla merkittävintä kaupunginkirjaston kehittämisessä oli uuden hallinnollisen ja koko kaupungin kirjastoverkon tukipalvelut tarjoavan pääkirjaston suunnittelu ja toteuttaminen Itä-Pasilaan. Kirjastolautakunnan hyväksymään pitkän tähtäimen suunnitelmaan (PTS -82) Kirjastohankkeet vuoteen 2000 kuului yhteensä 28 tilahanketta, joista 10 oli uusia toimipisteitä. Myllypuron ja Mellunmäen kirjastoja lukuunottamatta suunnitelmaan kuuluneet lähiöiden kirjastohankkeet ovat vuoteen 2006 mennessä toteutuneet. Eräät PTS-kauden hankkeista ovat jo vilkkaan käytön kuluttamina ja toiminnallisten muutosten vuoksi kokeneet uudestaan muutoksia.

8 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Kaupunginkirjaston toimipisteiden verkko on historiallisen muotoutumisen tulos. Kaupunginkirjaston kutakin toimipistettä kohden laskettu keskimääräinen asukaspohja on noin asukasta. Historiallisista syistä ja osin kaupungin topografiasta johtuen tosiasiallinen kirjastokohtainen asukaspohja kuitenkin vaihtelee Suomenlinnan vajaasta 800 asukkaasta Vuosaaren yli asukkaaseen. Helsingin kaupungilla on arvokkaita kirjastorakennuksia. Kaupunginkirjastolla on kolme vanhaa rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta alun perin kirjastoksi rakennettua toimitilaa: Rikhardinkadun, Kallion ja Käpylän kirjastot. Roihuvuoren kirjastossa on viimeinen lähes alkuperäisenä säilynyt 1950-luvun Aallon arkkitehtuurista virikkeensä saanut kirjastointeriööri. Useat nuoremmatkin kaupunginkirjaston tiloista ovat myös arkkitehtonisesti merkittäviä; alueellisten kulttuurikeskusten, Stoan, Kanneltalon, Malmitalon ja Vuotalon lisäksi mm. Töölön kirjastotalo, Kulosaaren ja Vallilan kirjastot sekä Viikin kirjasto. Kirjastot ovat arvokkaita kaupunkilaisten yhteisiä tiloja. Helsinki on ainutlaatuinen kirjastokaupunki siinä suhteessa, että sillä on esittää monia eri aikakausia edustavia ja arkkitehtonisesti korkeatasoisia yleisten kirjastojen rakennuksia ja tiloja. Toisaalta Helsinki on erikoislaatuinen siinä suhteessa, että sillä on laaja kirjastoverkko, mutta ei kaupungin keskustassa sijaitsevaa suurta kirjastoa. (Ks. Liite 1) Pääkirjasto ja kaupunginkirjaston keskeiset toimipisteet kantakaupungissa Pääkirjasto Pasilassa Pääkirjasto muutti 1986 Itä-Pasilaan, johon oli kaavailtu Helsingin uutta kulttuurikeskittymää ja kakkoskeskustaa. Kauan kaivattua uutta pääkirjastoa tarvittiin erityisesti hallinnolliseksi ja kirjastojen verkkoa asiakastyön taustalla palvelevaksi keskukseksi. Pasilassa saatiin hyvä sijainti ja riittävästi tilaa logistisille toiminnoille ja hallinnolle. Yleisöntilat suunniteltiin suhteellisen pieniksi, hyötypinta-alaltaan vain 3373 m 2 :n kokoisiksi, koska otettiin huomioon uuden pääkirjaston välittömän asiakaspalvelun kannalta erikoinen sijainti melko kaukana kaupungin keskustasta. Kun lisäksi uusi keskusta ei toteutunut, sijaitsee myös pääkirjasto asiakkaan kannalta lähiössä. Pääkirjaston suunnitteluajoista monipuolistunut kirjastotoiminnan tarjonta ja entistä monimuotoisemmat kokoelmat vaativat aiempaa enemmän tilaa ja kirjaston suhteellisen pienet yleisönpalvelutilat ja avokokoelmien tilat ovat jääneet ahtaiksi. Koko kirjastoverkon resurssikeskuksena pääkirjasto on kuitenkin palvellut hyvin. Uuden tietotekniikan ja Internetin myötä pääkirjaston hierarkkinen asema varsinaisessa yleisönpalveluverkossa on hävinnyt. Kirjasto jatkaa toimintaansa Pasilan alueen kirjastona. Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkadulla sijainnut vanha pääkirjasto oli 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa suuri kirjasto, joka sijaitsi silloisessa Helsingissä keskeisesti. Sen yleisöpalvelutilat olivat nykyhetken tarkastelunäkökulmasta katsottuna kovin pienet. Vuosikymmenten aikana toteutettujen monien muutosten ja laajennusten jälkeenkin yleisötilojen hyötypinta-ala oli 1980-luvulla ennen rakennuksen saneerausta vain

9 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta m 2. Kirjaston yleisönpalvelutilat olivat osoittautuneet ahtaaksi jo 1910-luvulla. Uuden pääkirjastotalon tarve nostettiin esille ensimmäisen kerran vuonna Kirjaston sijainti suhteessa kaupungin vilkkaimpaan keskustaan on muuttunut. Keskustan painopiste, alue, jossa suuret ihmisvirrat liikkuvat, on viime vuosikymmeninä siirtynyt pohjoisemmaksi. Rikhardinkadun kirjaston yleisöpalvelutilojen hyötypinta-ala nykyisin on noin 1800 m 2. Näissä tiloissa voidaan tarjota kirjaston hyvät peruspalvelut eteläisten kaupunginosien asukkaille. Kallio Kallion kirjasto sijaitsee arvokkaassa, ensimmäisessä kaupungin omin varoin rakennetussa, vuonna 1912 valmistuneessa kirjastotalossa osoitteessa Viides linja 11. Kirjastossa tehty suuri perusparannus ja ullakkolaajennus valmistui vuonna Rakennuksessa on hyötyalaa 1403 m 2. Kirjaston vaikutusalueella asuu tiheästi lähes asukasta. Kirjasto on erittäin vilkkaassa käytössä. Keskustakirjaston valmistumisen jälkeen Kallion kirjasto jatkaa itäisen kantakaupungin asukkaiden kirjastona. Töölö Töölön kirjasto sijaitsee niin ikään rakennustaiteellisesti arvokkaassa, vuonna 1970 valmistuneessa omassa kirjastorakennuksessaan osoitteessa Topeliuksenkatu 6. Kirjastorakennuksessa tehtiin osittainen perusparannus Kirjaston vuokranmaksun perusteena oleva huoneistoala on 2358 m 2. Kirjasto sijaitsee eteläisen ja läntisen suurpiirin rajalla. Kirjaston laskennallisella vaikutusalueella asuu reilut asukasta. Töölön kirjasto on erittäin vilkkaassa käytössä. Keskustakirjaston valmistuttua kirjasto jatkaa läntisen kantakaupungin asukkaita palvelevana kirjastona. Keskustakirjasto tulee helpottamaan sekä Kallion, Rikhardinkadun että Töölön kirjastoihin kohdistuvia suuria paineita, jotka johtuvat noin puolen miljoonan vuosittaisen kävijän määrästä kussakin kirjastossa. Näiden kirjastojen käyttö on niin vilkasta, että tilat kuluvat kohtuuttoman nopeasti. Kirjasto 10 ja Lasipalatsin Kohtaamispaikka Lasipalatsissa noin 300 m 2 :n tiloissa aiemmin toiminut Kirjakaapeli kärsi ahtaudesta. Kävijöitä tiloissa oli keskimäärin lähes 1000 päivässä. Vuonna 2005 Pääpostitalossa avatussa uudessa kirjastossa, Pasilan musiikkiaseman ja Kirjakaapelin toimintojen yhdistämisessä syntyneessä Kirjasto 10:ssä on huoneistoalaa yhteensä 994 m 2. Edelleen suhteellisen pienen tilan vuoksi aineistot on rajattu lähinnä vain musiikkiin ja musiikkikirjallisuuteen, pieneen kokoelmaan matka- ja muuta opaskirjallisuutta sekä sarjakuvia. Asiakkaat toivovat, että Kirjasto 10:ssä olisi laajemmin kirjallisuutta sekä kirjallisuutta ja toimintaa myös lapsille. Kävijöitä on noin 2000 päivässä. Patoutunutta tarvetta keskustassa sijaitsevalle suurelle palvelupisteelle on runsaasti. Kirjasto10:n toiminta siirtyy Keskustakirjastoon sen valmistuttua. Kirjakaapelin entisissä tiloissa toimii lähtien uusi toimipiste jossa eri alojen asiantuntijat opastavat kaikkia

10 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta tiedonhaluisia verkossa olevien sähköisten palveluiden, mobiilipalveluiden ja digi-tv:n käytössä. Kohtaamispaikan toiminta on tarkoitus siirtää Keskustakirjastoon. 2.4 Kirjasto ajassa mukana Yleisen kirjaston toiminnan tarkoitus on ollut levittää ennen muuta lukemiseen, mutta myös muiden taidemuotojen vastaanottotapoihin perustuvaa sivistystä. Sivistys on Suomen yleisissä kirjastoissa nähty hyvin laajasti ihmisten omaehtoisena itsensä kehittämisenä tai harrastuksena. Yleinen kirjasto on ollut joustava omaksumaan sivistysvälitystehtäväänsä erilaisia medioita. Näin kirjastotoiminta on vähitellen muuttunut ottaen mutkattomasti uudet tallennemuodot ja mediat käyttöön. Yleisillä kirjastoilla on ollut koulun ohella tärkeä asema lukemisen tukena. Kirjaston erityinen vahvuus on paitsi sen laaja sivistyskäsitys, myös sen puolueettomuus ja erottelemattomuus, mihin olennaisena osana on liittynyt peruspalvelujen käytön maksuttomuus. Suomesta on rakennettu tietoyhteiskuntaa. Yleiset kirjastot on otettu tietoyhteiskunnan levitysalustoiksi valtiollisissa tietoyhteiskunnan edistämisohjelmissa. Informaatiotekniikan murroksen myötä on syntynyt valtavasti tietolähteitä ja aineistoja, jotka ovat vain virtuaalisesti olemassa ja sähköisesti käytettävissä. Fyysisen kirjaston oheen on muodostunut verkkokirjasto. Tiedonhaussa on tarjolla laajalti ja nopeasti hakevia hakurobotteja. Kirjastot ovat omaksuneet omakseen myös virtuaalisuuden. Ne pyrkivät järjestämään Internetin informaatiotulvaa, ovat järjestäneet luettelonsa Internetissä käytettäväksi ja tarjoavat sähköisiä etäpalveluja. Kirjastot ovat hankkineet asiakkaidensa käyttöön erityisiä tietokantoja ja sähköisiä aineistoja Uudenlaiset käyttötavat itse tekevä asiakas Kirjasto on paitsi lainaus- ja tiedonhakupaikka, myös yhteinen julkinen olohuone. Kirjaston tila on osa palvelua. Keskeisellä paikalla oleva kirjasto on kohtaamispaikka. Se on paikka, jossa voi kiireen keskellä rauhoittua kulttuurin, tiedon ja ajatusten ääreen. Kirjasto tarjoaa myös työskentely- ja opiskelutilaa. Moderni kirjasto antaa mahdollisuuden asiakkaiden omalle luovuudelle. Asiakkaiden työskentely kirjastossa vaatii kokoelmatilojen lisäksi työtilaa. Langattoman verkon ja lainattavien lisälaitteiden avulla käyttäjät voivat rakentaa irrallisista kalusteista ja varusteista oman työpisteen. Asiakkaat voivat varata luovaan toimintaansa sekä äänitysettä kuvankäsittelystudiota. Asiakkaiden tai asiakasryhmien esitysten käyttöön on varattu myös esitystilaa ja asiakkaat voivat jättää toisten käyttäjien kuultaviksi ja arvioitaviksi omia musiikkituotoksiaan. Amerikkalainen sosiologi Ray Oldenburg on todennut, että kodin ja työpaikan jatkumoksi yhteiskunnassa tarvitaan kolmas paikka, joka on epämuodollisen julkisen elämän keskus. Fyysisesti kolmas paikka on julkinen paikka, jossa ihmisten on mahdollisuus tavata, kohdata satunnaisesti. Kolmannen paikan syvin merkitys on sosiaalisessa kanssakäymisessä ja vuorovaikutuksessa. Kolmas paikka palvelee parhaiten yhteisöä

11 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta silloin, kun se yhdistää ja on paikallinen. Oldenburg katsoo, että kolmas paikka on edellytys hyvin toimivalle yhteisölle ja hyvinvoiville kansalaisille. Nykyaikaiseen yleiseen kirjastoon sopivat Oldenburgin hahmottamat kolmannen paikan keskeiset ominaisuudet: se on kaikille avoin, tasa-arvoa ja vuorovaikutusta luova, jatkuvuutta omaava, älyllinen, puolueeton, kodikas ja mukava paikka Tehokasta toimintaa asiakkaiden parhaaksi Internetistä ja etäkäytöstä huolimatta kirjastoon tullaan edelleen. Kun tieto pääkaupunginseudun yhteiseen kirjastojärjestelmään - HelMet-järjestelmään - kuuluvista kokoelmista on Internetissä helposti saatavissa on aineiston lainaksi saaminen entistä helpompaa ja kokoelmat ovat entistä tehokkaammassa käytössä. Kirjaston käyttö Internetin kautta mahdollistaa täsmäasioinnin kirjastossa: kotoa voi uusia lainoja sekä tehdä varauksia ja noutamisen yhteydessä poimia kirjaston hyllyiltä herätteitä. Tehokasta käyttöä on auttanut kaupunginkirjaston logistinen palvelu. Koko maan kattava kirjastojen hakuportaali tehostaa edelleen aineistojen saatavuutta ja käyttöä. Internetin myötä kirjastoalan ja kirjasto-organisaatioiden sisäinen hierarkia on purkautunut ja menettänyt merkityksensä. Kaikki ovat mukana yhteisessä verkossa. Kirjasto on koko maassa ylivoimaisesti eniten käytetty kulttuuripalvelu. Jokainen suomalainen käy keskimäärin kerran kuukaudessa kirjastossa. Näin myös helsinkiläiset. (Ks. liite 5 Helsingin kulttuuritilasto.) Suomessa kirjastotoiminta on onnistuttu järjestämään kansainvälisesti verraten erittäin kustannustehokkaasti. Helsingin kirjastopalvelu on muihin kuntiin verrattuna myös kustannuksiltaan tehokkaasti järjestetty. Kirjaston käytön valtava kasvu viime vuosikymmeninä on aiheuttanut toiminnan järjestämiselle ja tiloille erittäin suuret paineet. Kirjastopalvelujen kysynnän kasvu liittyy yleiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen, koulutustason nousuun ja vapaa-ajan lisääntymiseen. Vuodesta 1990 lainausten määrä on kaupunginkirjastossa lisääntynyt lähes kahdella kolmasosalla ja kirjastossa käyntien määrä on samassa ajassa lähes kaksinkertaistunut. (Ks. Liitteet 2 ja 3.) Myös kansainvälisessä vertailussa Helsingin lainausluvut ovat huippuluokkaa. Maailmanlaajuisessa suurten kaupunkien tilastovertailussa vuodelta 2005 lainaus helsinkiläistä kohden on 17,9. Seuraavina asukaskohtaisessa lainaustilastossa ovat Vancouver (16,8) ja Kööpenhamina (15,3), lisäksi tilaston mukaan viidessä muussa kaupungissa on yli 10 lainaa per asukas. Muissa tilaston yli 20 kaupungissa lainaus asukasta kohden on alle kymmenen. (Liite 4) Kaupunginkirjaston tilat ovat erittäin tehokkaassa käytössä. Valtakunnallisessa VTT:n toteuttamassa tutkimuksessa (Kuntalehti 2/2006, 38-39), jossa mukana oli kirjastotilojen lisäksi liikunta-, jää- ja uimahallit, nuorisotilat, museot ja teatterit sekä muut kulttuuritilat, kirjastotilat olivat kaikkein eniten käytettyjä siten, että muiden tilojen käyttöaste oli 6-50 kävijän välillä neliötä kohden vuodessa, kun taas kirjastojen käyttöaste oli pääkirjastoissa 124 kävijää ja sivukirjastoissa 148 kävijää neliötä kohden vuodessa. Helsingin kaupunginkirjastossa kävijöitä on neliötä kohti vuodessa 178. Kaupunginkirjasto ylittää reilusti valtakunnalliset tilankäytön teholuvut.

12 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Kaupunginkirjaston verkon kehittäminen Helsingin vuosikymmenten kuluessa rakentama kirjastoverkko on kattava. Lähiöiden kirjastoja on vuosien varrella ajanmukaistettu. Olemassa olevissa tiloissa tehdään jatkuvasti kohennuksia ja niitä uudistetaan kirjastotoiminnassa tapahtuneiden muutosten myötä. Kortistot on korvattu asiakaspäätteillä ja viimeisin muutos ovat lainaus- ja palautusautomaattien käyttöönotto sekä palvelualueuudistukset. Kirjojen lisäksi kirjastoaineistoksi tulleiden uusien aineistotyyppien sijoittaminen kirjastoon on vaatinut entistä enemmän tilaa. Tietoteknisen mullistuksen myötä 1990-luvulta alkaen tilojen muunneltavuudelle ja joustavuudelle on asettunut uudenlaisia vaatimuksia. Asiakkaiden työasemat ja muuttuneet kirjaston käyttötavat; aktiivinen tilan käyttö, työskentely kirjastossa ja viipyminen pidempään, ovat asettaneet kasvupaineita tilaohjelmille. Kaupunginkirjaston toimipisteille on tyypillistä, että ne ovat pinta-alaltaan pieniä. Käytöltään erittäin suuretkin kirjastot, kuten Itäkeskuksen, Rikhardinkadun, Kallion ja Töölön kirjastot ovat huoneistoalaltaan vaatimattomia; suurinkin on vain 2358 neliötä. Myös pääkirjasto on yleisötiloiltaan pieni, kun otetaan huomioon aineiston monipuolistunut koostumus. Kirjastotilojen suunnittelussa on ollut vuodesta 1980 käytössä kirjastolautakunnan hyväksymä tilamitoitusohje, jonka mukaan hyötyalaa on varattu 50 neliömetriä 1000 asukasta kohti luvulla opetusministeriö on suositellut kirjastotilojen pintaalatavoitteeksi 100 m 2 hyötypinta-alaa 1000 asukasta kohti. Suosituksessa arvioidaan vaikutusalueeksi noin kahden kilometrin säteellä kirjastosta asuvien piiri. Suosituksen mukaan asukkaan taajamassa tulisi olla kirjasto. Kaupunginkirjastolla on tällä hetkellä käytössään vuokranmaksun perusteena olevaa huoneistoalaa yhteensä m 2. Tuhatta asukasta kohden kirjastotilojen huoneistoalaa on 66,32 m 2. Tilojen ahtaus on johtanut siihen, ettei missään kaupunginkirjaston olemassa olevassa yksikössä ole voitu laajamittaisesti lähteä tarjoamaan monipuolisia uusia toimintoja ja palveluita. Kirjasto 10 ja Lasipalatsin Kohtaamispaikka ovat uutta toimintaa tarjoavia yksiköitä, mutta niistä kummassakin on tilanpuutteen takia keskitytty vain toiminnan joihinkin osa-alueisiin. Esimerkiksi Kirjasto 10:ssä on ulkopuolelle rajattu kirjastotoimintaan olennaisesti kuuluva kirja-aineisto ja tärkeä asiakasryhmä, lapset. Toisaalta Kirjasto 10:n tilat ovat jo nykyisellekin toiminnalle ahtaat ja todellinen tilantarve tällekin toiminnan osalle on vähintään kaksinkertainen. Kulttuuri- ja kirjastolautakunta hyväksyi kokouksessaan kaupunginkirjaston toimipisteverkkoa ja sen kehittämistä vuosina koskevan raportin toimenpideehdotukset olemassa olevan kirjastoverkon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnittelun perustaksi otettiin seuraavat periaatteet: - olemassa olevaa kirjastoverkkoa ylläpidetään ja kehitetään - suunnitelmakaudelle ehdotettuja uusia kirjastoja ovat Mellunmäen kirjasto ja Keskustakirjasto

13 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta nykyistä kirjastoverkkoa johdetaan asukkaan palvelukokonaisuuksina, jolloin kahdella tai useammalla kirjastolla voi olla yksi johtaja ja yhteinen henkilökunta - uusien perustettavien kirjastojen palvelualueen väestöpohjatavoitteeksi määritellään noin asukasta, mikä noudattaa sekä kuntarakenneuudistuksessa ja kaupungin palvelurakenteessa esille otettua väkilukua - uusien ja uudistettavien tilojen suunnittelussa pinta-ala mitoitetaan käyttäen mitoitusperusteena joustavasti olosuhteet huomioon ottaen m 2 /1000 asukas - kaikissa tapauksissa kirjaston tulee sijaita keskeisesti siellä, missä ihmiset liikkuvat. Kirjastotoiminta on tyypillinen keskustapalvelu, jonka tehokas käyttö vaatii keskeisen sijainnin. Sijainnin tulee olla hyvä sekä lähiössä että kaupungin keskustassa. 2.5 Keskustakirjaston vertailukohtia muualla Samaan aikaan kun verkkokirjaston käyttö lisääntyy, rakennetaan ja suunnitellaan eri maissa suuria, kaupunkien keskustoihin sijoittuvia kirjastoja. Pohjoismaista Reykjavikissa uusi kirjasto on jo valmistunut vanhaan makasiinirakennukseen. Oslossa ja Kööpenhaminassa hankkeet ovat vireillä. Tukholmassa on meneillään kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu joka on herättänyt suurta kiinnostusta. Määräaikaan mennessä lokakuussa 2006 kilpailuun oli jätetty yli ehdotusta. Maaliskuussa 2007 esitellään viisi jatkoonpäässyttä ehdotusta. Voittaja julistetaan joulukuussa Uusi kirjasto avataan suunnitelmien mukaan Maailmanlaajuisesti tunnetuin uusi kirjasto on vuonna 2004 avattu Seattlessa. Rakennuksen arkkitehti on hollantilainen Rem Kolhaas ja kirjastoa on esitelty laajasti kansainvälisissä lehdissä. Kirjasto on pinta-alaltaan m 2 ja on jo kolmas samalla tontille rakennettu yleinen kirjasto. Kirjastossa on monia mielenkiintoisia ja esteettisiä ratkaisuja, suurin osa tilasta on kuitenkin varattu noin miljoonan kirjan kokoelmalle, joka on sijoitettu kirjatorniin. Toinen suuri, uusi kirjasto on keväällä 2005 avattu Montrealin Grande Bibliotheque, joka on pinta-alaltaan m 2. Sekin on arkkitehtonisesti huomattava, mutta toiminnoiltaan perinteinen kirjasto. Merkittävää kuitenkin on, että kummassakin tapauksessa, kirjastojen kävijämäärät ovat ylittäneet kaikki odotukset. Seattlessa, joka on asukasluvultaan suunnilleen Helsingin kokoinen kaupunki kävijöitä on päivittäin ,6 miljoonan asukkaan Montrealissa päivittäisiä kävijöitä on vaihdellen Muita suunnitteilla ja valmistuvassa olevia kirjastoja ovat Amsterdamin ydinkeskustaan sijoittuva suuri kirjasto, joka avataan vuonna , sekä Utrechtissa Hollannissa ja Århusissa Tanskassa. Utrechtissa kirjastotilaan suunnitellaan sijoitettavaksi perinteisten kirjastotoimintojen lisäksi muun muassa kaupungin oppimis- ja e-keskus, uuden median itlaboratorio, kirjaston teatter, Utrechtin kaupungin tiedotuspiste sekä kokoustiloja. Århusissa taas suunnitelmissa on rakentaa uudenlainen Mediahuset, joka valmistuu Verrattuna maailmalla vireillä oleviin tai jo valmistuneisiin kirjastoihin ajatus Helsingin uudesta keskustakirjastosta on lähempänä Utrechtin ja Århusin suunnitelmia, kuin massiivisia kirjakokoelmia sisältäviä Seattlen ja Montrealin kirjastoja.

14 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Kaupunginkirjaston yhteistyökumppanit Keskustakirjasto on osa kaupunkilaisten yhteisöjä ja se itse muodostaa yhteisöjä. Se saattaa käyttäjät keskinäiseen vuorovaikutukseen ja tukeutuu näihin ja monipuolisesti erilaisiin yhteistyökumppaneihin. Kirjastotoiminnalla on jo perinteisesti ollut monenlaisia yhteistyökumppaneita. Edellä mainituista ulkomaisista esimerkeistä Århusissa on päädytty kirjaston ja erilaisten instituutioiden ja yritysten yhteishankkeeseen siten, että kaupunki on päättänyt rakentaa vuonna 2012 valmistuvaksi suunnitellun m2:n suuruisen Multimediatalon, josta noin 3000 neliötä on tarkoitus vuokrata näille yhteistyökumppaneille. Helsingissä Keskustakirjaston osalta yhteistyö voi koskea paitsi erilaisten toimintojen järjestämistä myös tilojen hankintaa Kaupungin muut hallintokunnat Keskustakirjastoon sijoitetaan aktiivinen osa kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaa, Helsinki-kokoelma. Yhteistyössä kaupungin eri hallintokuntien kanssa keskustakirjastosta voidaan kehittää kaupungin näyteikkuna sekä koti- että ulkomaalaisille turisteille. Lisäksi siitä on mahdollisuus kehittää kaikkien hallintokuntien keskitetty asiakaspiste, contact center, jossa voidaan järjestää vastaavia yhteiskampanjoita kuin nykyisin järjestetään Lasipalatsin Kohtaamispaikalla. Myös erilaisten aktiviteettien suunnittelussa ja toteuttamisessa pyritään yhteistyöhön kaupungin muiden hallintokuntien kanssa Valtio yhteistyökumppanina Helsingin kaupunginkirjastolla on kaksi valtakunnallista tehtävää: yleisten kirjastojen keskuskirjastona ja ulkomaalaiskirjastona toimiminen. Keskuskirjastotehtävä kuuluu koko kaupunginkirjastolle ja painottuu erityisesti keskitettyjen palvelujen organisointiin koko Suomen yleisten kirjastojen verkolle. Kaukolainojen välityksellä koko Helsingin kaupunginkirjaston kokoelma on kaikkien maan kirjastojen käytettävissä. Ulkomaalaiskirjasto tarjoaa kirjastoille suunnatun palvelun lisäksi palvelua suoraan asiakkaille. Pasilan kirjastossa oleva ulkomaalaiskirjaston kokoelma on tarkoitus siirtää keskustakirjastoon. Opetusministeriön projektirahoitus on ollut erityisen tärkeää maan yleisten kirjastojen palvelujen kehittämisessä. Näiden hankkeiden, kuten kirjastot.fi palvelun järjestämisessä on kaupunginkirjastolla jatkuvaa yhteistyötä valtiovallan edustajien kanssa Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastot yhteistyökumppanina Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen yhteistyö on jatkunut jo 30 vuoden ajan. Yhteistyön tavoitteena on ollut tarjota kirjastopalveluja yli kuntarajojen asiakkaan asuinpaikasta riippumatta ja samalla on pyritty mahdollisimman tehokkaaseen resurssien käyttöön. Pääkaupunkiseudun kirjastojen muodostama HelMet-kirjasto kuuluu 18 miljoonan vuosilainauksellaan maailman suuriin kirjastojärjestelmiin. Yhteistyö on tähän asti perustunut verkostomaiseen toimintatapaan. Vaikka tavoitteena on entistä tiiviimpi yhteistyö kirjastojen välillä, ei kirjastotasolla ole valmiita suunnitelmia

15 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta näiden hallinnolliseksi yhdistämiseksi. Näin ollen jokainen kirjasto suunnittelee edelleen esimerkiksi kirjastoverkkoaan omista lähtökohdistaan ja kunkin kaupungin päätöksin. Kirjastojen keskinäisten yhteistyöseminaarien tulevaisuuden visioinnissa on kuitenkin todettu, että pääkaupunkiseudulla tarvitaan suuri Helsingin keskustassa sijaitseva kirjasto. Pääkaupunkiseudun suurin kirjasto sekä pinta-alaltaan että lainaukseltaan on tällä hetkellä Sello kirjasto Leppävaarassa. Sen pinta-ala on m 2 ja vuosilainaus 1,3 miljoonaa, kävijöitä Tikkurilan kirjaston vastaavat luvut ovat m 2 ja 1,2 miljoonaa, kävijöitä Muut yhteistyökumppanit Kaupunginkirjasto on keskustakirjaston suunnittelun yhteydessä avoin työskentelemään erilaisten yhteistyökumppanien kanssa jo edellä mainittujen lisäksi. Kaupunginkirjasto on kehittänyt uudenlaisia toimintamalleja kaupallisten yritysten kanssa Lasipalatsin Kohtaamispaikalla tavoitteena julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoiminta. Näitä kokemuksia on tarkoitus hyödyntää Keskustakirjastossa. Mahdollisia yhteistyökumppaneita ovat erilaiset kulttuurisektorin instituutiot ja asiantuntijat, mediayritykset, kustantajat, kirjakaupat, tietotekniikkayritykset. Yhteistyötapoja on monia. Yksi esimerkki on Tukholmasta, jossa Åhlensin tavaratalo on kustantanut Sergelin torin varrella olevassa Kulturhusetissa sijaitsevan 1300 m 2 :n perhekirjaston sisustuksen. 2.7 Keskustakirjasto toteuttaa kaupungin yhteisstrategioita ja pääkaupunkiseudun visiota Pääkaupunginseudun kaupunkien yhteisessä visiossa seutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi. Visiota toteuttaviksi strategisiksi alueiksi on valittu hyvinvointi ja palvelut, kilpailukyky sekä kaupunkirakenne ja asuminen. Keskustakirjasto toteuttaa monia kaupungin yhteisstrategioissa ja pääkaupunkiseudun visiossa ilmaistuja tavoitteita, kuten kaupungin palvelujen kehittämistä asiakaslähtöisesti, syrjäytymisen ehkäisyä ja yhteistyön kehittämistä, seudun innovatiivisuuden ja helsinkiläisten osaamisen vahvistamista ja keskusten elinvoiman lisäämistä. Kansalaisten tiedonsaannin turvaaminen ja osaamisen vahvistaminen on kirjaston toiminnan ydintä. Kirjasto osana sivistys- ja kulttuuripalveluja vahvistaa kaupunkia kilpailussa menestyvistä yrityksistä ja asukkaista. Keskustakirjasto on laajasti nähtynä osa kaupungissa toimivien kirjastojen muodostamaa yhteistä innovaatioiden kehitysalustaa ja erinomainen lisä kaupungin ydinkeskustan elinvoimaan. 2.8 Keskustakirjasto perheiden ja nuorten paikka keskustassa Kaupungnkirjaston käyttäjätilaston perusteella näyttäisi siltä, että runsaasta käytöstä huolimatta kaupunginkirjasto perinteisine toimipisteineen ei enää tavoita laajasti nuorisoa.

16 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Juuri kulttuurimme perustaan, lukemiseen ja kirjallisuuteen pohjautuvaan sivistykseen osallistaminen on yleisen kirjaston ydintehtävä. Tilastossa orastava muutos on haaste kaupunginkirjastolle ja nyt päättävässä asemassa olevalle sukupolvelle. Kirjastolla ja kirjallisuudella on nykyisin lukuisia kilpailijoita koululaisten ja nuorten ajankäytöstä. Tämä haastaa kirjaston toimintatavat ja koko lukemiseen ja kirjalliseen kulttuuriin sidotun perinnön välittämistavat. Lapset ja nuoret tarvitsevat nykyään erilaisia lukutaitoja. Keskeisin taito on perinteinen lukutaito eli lukeminen ja kirjoittaminen, mutta nyttemmin tarvitaan myös medialukutaitoa eli kykyä saada, arvioida ja välittää viestejä eri muodoissa. Lisäksi on tarpeen myös informaatiolukutaito eli taito tunnistaa, milloin tietoa tarvitaan ja kyky arvioida sitä. Uudenlaiset lukutaidot ovat edellytys täysipainoiselle yhteiskuntaan osallistumiselle tai ylipäätään osallisuudelle siinä. Näiden taitojen kehittämistä tukemalla kirjasto tukee kansalaisuutta ja elinikäistä oppimista. Kirjasto tekee sen nimenomaan kaupunkilaisten omilla ehdoilla ja heidän omien tarpeidensa mukaan. Helsingin keskustassa ei lapsille ja perheille nykyisin ole tarjolla paikkaa, joka tarjoaa mahdollisuuden vapaaseen oleskeluun, opiskeluun tai tiedonsaantiin. Hyvien kulkuyhteyksien päässä oleva keskustakirjasto palvelee myös kaupungin kaikkia lapsiasukkaita ja heidän perheitään sekä tarjoaa mahdollisuuden eikaupalliseen lastenkulttuuriin. 2.9 Keskustakirjasto lisää kaupungin keskustan elinvoimaa Keskustakirjasto rikastaa kaupungin keskustan rakennetun ympäristön toiminnallista monimuotoisuutta, luo kaupungille identiteettiä ja postitiivista ilmapiiriä sekä vahvistaa sen kykyä tuottaa ainutlaatuisia elämyksiä. Keskustakirjasto tulee olemaan osa luovaa ympäristöä, jossa on läsnä laaja kulttuurin ja taiteiden kirjo: musiikkia, elokuvaa, kuvataidetta, historiaa ja keskustakirjaston mukana sanataidetta ja kirjallisuutta. Keskustakirjasto muodostaa olennaisen osan eloisan kaupungin kulttuuritilojen jatkumoa. Sen viihtyisässä, tyylikkäässä ja korkealaatuisessa tilassa on paitsi aktiivinen tapahtumien kuhina, kolmannen paikan rösöisyyttä ja särmää, myös paikkoja hiljaisuudelle ja tilaisuuksia löytää syvällisiä merkityksiä. Keskustakirjasto tarjoaa paikan, jossa kaupunki palveluineen voi esittäytyä sekä helsinkiläisille että heidän vierailleen. Se on kaikille avoin kansalaiskeskus ja kohtaamispaikka Helsingin uudistuvassa urbaanissa keskustassa. Keskustakirjasto on koko kaupunkia ja eri puolilla kaupunkia asuvia helsinkiläisiä palveleva kirjasto, johon kerätään keskeisten peruspalvelujen lisäksi kaikki sellaiset erikoispalvelut, joita ei joko ole tarkoituksenmukaista sijoittaa lähikirjastoihin tai joihin ei näissä kirjastoissa ole tilaa. Keskustakirjasto tarjoaa jotain enemmän kuin muut kirjastot. Siinä yhdistetään perinteinen tuttu kirjakirjasto, Kirjasto 10:n ja Lasipalatsin Kohtaamispaikan tarjoama palvelu sekä uusi kokeellinen toiminta, jota samalla testataan mahdollisesti levitettäväksi muihin kirjastoihin.

17 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Helsinkiläisten ja kirjastoverkon muiden kirjastojen kannalta keskustakirjaston tulee sijaita aivan Helsingin kehittyvässä ydinkeskustassa muiden alueelle sijoittuvien kulttuurilaitosten rinnalla. Keskustakirjaston on oltava helposti saavutettavissa ja sen on sijaittava eikenenkään maalla, koska kaikkien on tunnettava se omakseen. Kirjastotoimen kehittämisen kannalta keskustakirjasto on olennainen hanke. Kaupunginkirjaston kokemukset Lasipalatsista ja Kirjasto 10:stä Pääpostitalossa ovat osoittaneet, että keskustassa tarvitaan paremmat ja laajemmat kirjastopalvelut Keskustakirjasto suomalaisen osaamisen näyteikkuna Suomen ja pohjoismaiden valtti on kaikille, koko kansalle opetettu lukutaito. Nyt on uutena haasteena saada jokaiselle medialukutaito ja näin turvata edelleen yhteiset luovuuden välineet. Keskustakirjasto on maamerkki, keskustassa sijaitseva näyttävä ja näkyvä sanataiteen ja uuden median maamerkki. Se on symbolirakennus, jonka tehtävänä on viestiä sitä, kuinka välttämätöntä lukutaito ja sitä edistävän ja ylläpitävän sanataiteen merkityksen ymmärtäminen ja kirjallisuuden vapaa saatavuus ovat Suomen ja minkä tahansa yhteiskunnan kehitykselle. Historiamme asiassa on lyhyt, mutta menestyksekäs. Agricolasta alkaen, jatkuen Lönnrotista, Runebergista, Snellmanista, Kivestä, Canthista, Jotunista, Sillanpäästä ja Linnasta edelleen nykypäivän kirjailijoihin. Tätä hienoa perintöä tulee vaalia, jatkaa ja tukea. Osoituksena siitä, että tämän perinnön merkitys ymmärretään ja sitä kunnioitetaan, pääkaupungin keskustaan rakennetaan hieno, arvokas ja nykyaikainen kirjasto, joka viestii koko maailmalle, mistä olemme tehdyt ja mikä on auttanut meitä saavuttamaan nykyisen korkean elintason ja hyvinvoinnin. Lukematon kirja on lukijalleen arvoitus, joka voi sen tultua luetuksi, olla suurenmoinen innoittaja, teos, joka antaa eväitä ja ohjenuoran koko elämään. Keskustakirjasto voi samaan tapaan olla arvoituksellinen rakennus. Se voi olla ajatuksia ja kysymyksiä herättävä vertauskuvallinen luomus. Keskustakirjaston rakennus kertoo myös Suomen kyvystä kehittää ja hyödyntää uutta teknologiaa. Lukutaidon ja uuden teknologian ajallinen syntyhierarkia todistaa, että hienojen saavutusten niin tekniikan kuin minkä tahansa muunkin tieteen saralla ehdoton edellytys on lukutaito. Tämä hierarkia voisi toteutua myös rakennuksen arkkitehtuurissa, sen sisäisessä rakenteessa. Sen osat voivat muodostaa ikään kuin kaanonin, järjestyksen, jossa yhden asian ymmärretään sysänneen liikkeelle toisen. Rakennuksen osien yhteinen kaanon saa aikaan harmonisen moniäänisen kokonaisuuden. Näin Keskustakirjastosta tulee helmi Töölönlahden reunamilla olevien ja sinne rakennettavien kulttuurirakennusten edustavaan ketjuun, jonka kaanon vuorostaan toistaa nykyaikaista kansallista sanomaa. Suuret massiiviset nimekkäiden arkkitehtien luomukset voivat onnistua tai epäonnistua. Kun rakennus kytketään yhteisön todellisiin tarpeisiin ja alueen kulttuurihistoriaan ja sen elävöittämiseen, hankkeella on mahdollisuus onnistua (vrt. esim. Bilbaon Guggenheim-

18 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta museo). Näin Helsingin Keskustakirjastosta on mahdollisuus tulla säihkyvä, puoleensa vetävä timantti sekä omien kansalaisten että matkailijoiden iloksi. 3 KESKUSTAKIRJASTON TOIMINTA JA TILAT Keskustakirjasto on Keskustakirjastossa on kulttuurinen kohtaamispaikka, sekä fyysinen että virtuaalinen kaupungin julkiset kasvot, paikka, jossa vuorovaikutteinen demokratia toteutuu ja kaupunki voi esitellä toimintansa eri lohkoja kaupunkilaisten vapaan olemisen, viihtymisen ja yhteen liittymisen paikka koko perheen paikka keskustassa perinteiset kirjastopalvelut kirjoineen ja lehtineen, hyllyineen ja lukupaikkoineen teknologian mahdollistamat sähköiset palvelut ja aineistot sekä verkostot musiikkikirjasto ja muita av-kirjastopalveluja myös studioita ja tilaa tekemiselle lastenkirjasto nuortenkirjasto monikulttuurinen kirjasto kotiseutuaineistokokoelma oma stadi informaatioalue, jossa on tiedonhaun erityispalveluja kommunikaatioalue, jossa on työasemia yhteydenpitoon työskentelyalue, jossa on työasemia yksittäis- ja ryhmäkäyttöön sekä paikkoja oman tietokoneen käyttöön elämysalue, jossa visuaalisuus ja kuva ottavat valta-aseman se pyritään toteuttamaan yhteistyössä alueen taidelaitosten kanssa hiljaisuuden alueet lasten aktiviteettitila, jossa on satu- ja leikkihuone sekä lastenteatteri salonki kirjallisia ja muita tapahtumia varten opetustiloja käyttäjäkoulutukseen, uusien informaatiovälineiden käytön opastukseen, tiedonhaun opetukseen yms. vieraana Helsingissä alue, jossa tarjotaan tietoa ja elämyksiä Helsingistä kahvila- ja ravintolapalveluita: mahdollisuus syödä, juoda ja seurustella 3.1 Keskustakirjasto rakennuksena ja toimintapaikkana Keskustakirjasto on rakennuksena mielenkiintoinen. Kirjaston sisääntulo houkuttaa tutustumaan taloon lähemmin. Keskustakirjasto tarjoaa kaupunkilaisille ja kaikille kävijöille

19 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta aineistojen ja muiden palvelujen lisäksi myös virikkeellisen ja elämyksellisen tilan. Sähköisen asioinnin ja tietoverkkojen aikana yhteiset avoimet julkiset tilat ovat entistä tärkeämpiä kaupunkilaisten yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Keskustakirjasto on talo, johon sisään astuessaan kokee esteettisen elämyksen. Elämyksellisiä asioita voivat olla esimerkiksi kukkivat puutarhat, rauhoittava kivipuutarha tai soliseva veden ääni, elävä tuli; ylipäänsä aisteihin vaikuttavat asiat. Keskustakirjasto kutsuu ulkoisella olemuksellaan sisään ja vastaanottaa tulijat ystävällisesti ja opastavasti. Kirjaston elävyys ulottuu rakennuksen ulkopuolelle muodostettavalle tapahtumien torille, jossa voi joka vuodenaikana olla kiinnostavia tapahtumia kuten konsertteja lapsille ja aikuisille, katuteatteria, jonglöörejä, luistinrata talvella ja vaikkapa rullaluistelurata syksyllä. Keskustakirjastossa yhdistyvät hengen ja ruumiin nautinnot. Kirjastossa on kaunis kahvila, joissa on tilaa myös lapsiperheille. Kahvilassa voi olla myös ulkotarjoilualue, terassi. Vaikka suuri osa palveluista ja asioinnista on muuttumassa sähköiseksi, jolloin asioita voi hoitaa kotoa tai työpaikalta, kaupunkilaiset haluavat edelleenkin toimia sosiaalisessa ympäristössä. Kirjastossa on mahdollisuus kokea kuuluvansa kaupunkilaisten yhteyteen, toimia toisten keskuudessa, nähdä muita ja tulla nähdyksi. Kirjaston päätteillä voi hoitaa asiointeja, varata vaikkapa jumppavuorot, tilata matkaliput ja samalla istahtaa mukavaan tilaan hetkeksi tuttavien kanssa vaihtamaan kuulumisia. Toiminnan puitteet muodostuvat mahdollisimman avoimista ja muunneltavista tiloista, jotka on suunniteltu miellyttäviksi, arvokkaiksi ja hyvin toimiviksi, turvallisuutta tukeviksi ja kestäviksi. Kirjastotoiminnan ja sen logistiikan tekniset ja tilalliset vaatimukset otetaan huomioon. 3.2 Elämysten tila ja kokoelma Keskustakirjastoa ajatellaan sekä elämysten saarena että sanataiteen talona. Keskustakirjasto arvostaa kaupunkilaisia, yleisöään, tarjoamalla sille parasta mahdollista kirjaston nykykeinoin, käyttämällä kulloinkin tarjolla olevaa ajanmukaista tekniikkaa, antamalla käyttöön perinteisiä aineistoja, järjestämällä aineistoja, tekemällä niitä tutuksi, tilaisuuksissa ja kirjaston ja käyttäjien yhteisellä ja käyttäjien keskeisellä toiminnalla, tarjoamalla tilaa ja myös mahdollistamalla hiljaisuuden. Keskustakirjasto on kirjastotoiminnan kaikkien osa-alueiden huippupaikka: Sillä on erinomaiset kokoelmat, monipuoliset tietoainekset ja runsas kaunokirjallisuus. Sen toimintaa ovat mm. aineistojen esittelyt ja näkyville tuomiset, sanataiteen esittely monipuolisin ja modernein menetelmin, ns. metodiset työt: eri käyttäjäryhmien parissa työskentely, vuorovaikutteisuuden ja evolutionaarisen kehittymisen synnyttäminen ja edistäminen sekä aineistoissa että toiminnoissa, tekemisissä, kaikessa sisällössä Tarjottavat aineistot Kaunokirjallinen aineisto on kirjastossa erityisen keskeisessä asemassa. Kuitenkin keskustassa sijaitsevasta kirjastosta haetaan laajalti myös tietopalvelua, joten

20 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta tietoaineistojakin on kirjastossa oltava runsaasti. Tietokantojen ja sähköisen tiedonhaun lisäksi kunnon tietopalvelu tarvitsee tuekseen myös kirjallista aineistoa. Elämyslähteiden taustoittajana tarvitaan mm. elokuvan, teatterin, musiikin ja taiteen monografioita sekä hakuteoksia. Laaja uutisalue on eräs talon keskeisistä tiloista, johon siirretään Pasilan nykyisestä lehtiaineistosta suurin osa, yli 700 tilattua lehtivuosikertaa. Uutisalue mitoitetaan 900 lehtivuosikerralle. Ulkomaalaiskirjaston kokoelma, n nidettä siirretään Pasilasta keskustakirjastoon ja sijoitetaan näin entistä paremmin saavutettavaksi. Kokoelman perustana on elämysaineisto: paljon tuoretta modernia kaunokirjallisuutta, runoutta, näytelmiä, äänikirjoja ja elokuvia. Lastenaineistojen koko kirjo on tarjolla. Aineistoja ryhmitellään mm. teemoittain: esimerkiksi kauhugalleria, älykköosasto, tietokonepelien, scifin ja tulevaisuudentutkimuksen huone. Keskustakirjaston kävijämääräksi ennustetaan noin 1,5 miljoonaa kävijää vuodessa. Ottaen huomioon kirjaston keskeisen sijainnin on odotettavaa, että keskustakirjaston aineisto kiertää erittäin tehokkaasti. Ennustettu kävijämäärä edellyttää varautumista aineistoyksikön kokoelman tarpeeseen. Keskustakirjastoon siirretään Kirjasto 10:n aineistoyksikön kokoelma, joka sisältää jo tulevan keskustakirjaston musiikkikokoelman, yli äänitettä ja n nuottia. Pasilasta siirretään noin nidettä ja useamman kokoelman valmisteluvuoden aikana kartutetaan kokoelmaa niteellä tai aineistoyksiköllä uutuushankintana. Keskustakirjasto tulee tarjoamaan perinteisiä fyysisiä kirjastoaineistoja, kirjoja, lehtiä, erilaisia av-tallenteita, kuvaa, musiikkia, multimediaa, tulevaisuuden tallenteita ja sähköisiä verkkoaineistoja. Kirjakokoelma tulee sisältämään yhteensä noin nidettä. Lehtivuosikertoja tilataan 900. Musiikkiäänitteiden kokoelma tulee olemaan noin äänitettä. Kuva- ja multimediatallenteiden kokoelmaan tulee kuulumaan noin tallennetta. Kirjaston uutisalueelta on seurattavissa satelliittikanavien tv-uutiset ympäri maailmaa Keskustakirjaston toiminta Keskustakirjaston henkilökunta opastaa asiakkaita kirjaston palvelujen ja teknisten välineiden käytössä, etsii asiakkaille heidän tarvitsemiaan tietoja ja suosittelee heille kirjallisuutta. Tärkeä toimintamuoto on asiakkaiden opastaminen ja koulutus tietotekniikan käytössä. Opastusta tarvitaan jatkuvasti, koska uusia tekniikoita ja sähköisiä palveluita syntyy koko ajan. Kirjasto seuraa tietotekniikan kehitystä ja välittää tavalliselle ihmiselle tietoa uusista välineistä ja aineistoista. Kirjastossa vastataan kansalaisten kysymyksiin: kuinka selvitä tietoyhteiskunnan arjessa. Tietotekniikkaopastuksen tärkeä kohderyhmä ovat seniorit. Kirjasto esittelee myös kaupunkilaisille eri organisaatioiden verkkopalveluja yhteistyössä niiden kanssa. Tämä toiminta, joka sijaitsee nyt Lasipalatsin Kohtaamispaikassa, siirtyy Keskustakirjastoon. Kaikkiaan yleisölle tarkoitettuja työasemia tulisi olemaan noin 200.

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Aluekirjastopäällikkö Päivi Rasinkangas Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kohti uutta

Lisätiedot

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Mitä uuden kirjastolain pitäisi mahdollistaa? Kirjastolain uudistamisen tavoitteena on turvata

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 04/25-00 1 KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNTA 5.4.2000

HELSINGIN KAUPUNKI 04/25-00 1 KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNTA 5.4.2000 HELSINGIN KAUPUNKI 04/25-00 1 Kaupunginhallitus, Kaupunkisuunnitteluvirasto Talous- ja suunnitteluosasto Kklk 23.3.2000 pöydälle pantu asia KESKUSTAKIRJASTON TARVESELVITYS Kaupunginkirjaston taloussuunnitelmaan

Lisätiedot

Kirjastopalvelut. Toimintasuunnitelma 2016. Oheismateriaali vapaa-aikalautakunta 16.3.2016. www.ylojarvi.fi

Kirjastopalvelut. Toimintasuunnitelma 2016. Oheismateriaali vapaa-aikalautakunta 16.3.2016. www.ylojarvi.fi Kirjastopalvelut Toimintasuunnitelma 2016 Oheismateriaali vapaa-aikalautakunta 16.3.2016 www.ylojarvi.fi Kirjaston toiminta-ajatus Kirjasto on kaupungin peruspalvelua, joka edistää alueensa asukkaiden

Lisätiedot

KAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO

KAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO KAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO 14.12.2009 Kaisatalo hanke Visio Keskustakampuksen tiedekirjasto on opiskelijoiden ja tutkijoiden arvostama tutkimus-, opiskelu- ja työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Kirjasto on osa arkea ja elämää

Kirjasto on osa arkea ja elämää Kirjasto on osa arkea ja elämää Satakunnan Kulttuurifoorumi 12.3.2014 Asko Hursti Kirjastotoimenjohtaja, Porin kaupunki Kirjaston tehtävä Satakunnan kulttuurin edistämisessä on... Toteuttaa Suomen perustuslain

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kirjastopalvelut. Toimintakertomus 2014. www.ylojarvi.fi

Kirjastopalvelut. Toimintakertomus 2014. www.ylojarvi.fi Kirjastopalvelut Toimintakertomus www.ylojarvi.fi Lainaus, kävijät ja aukiolotunnit Ylöjärven kirjaston kokonaislainaus oli 676 562 ja se nousi hieman edellisestä vuodesta. Yksiköistä kirjastoauto ja pääkirjasto

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta. Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi

Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta. Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi Uusi Kirjastolaki ja asetus 1.1.2017 OKM 2014 kirjastopäivät / Maija Berndtsonin esiselvitys on hänen näkemys,

Lisätiedot

Kirjasto 2016 18.8.2010

Kirjasto 2016 18.8.2010 1 Kirjasto 2016 18.8.2010 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjaston pitkän aikavälin toimintasuunnitelma 1. Toiminta-ajatus Kirjasto on jokaisen kansalaisen tieto- ja kulttuurikeskus. Se tarjoaa

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 KIRJASTOPALVELUT

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 KIRJASTOPALVELUT PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 KIRJASTOPALVELUT Liite 1 Palvelutuoteluettelo 2011 Hyvinvointilautakunta Kirjastopalvelut Tuote yksikkö hinta määrä yht. Kirjaston peruspalvelut Kirjastopalvelut 1 249 550.00

Lisätiedot

Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek

Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek TÄRKEYS = Palvelujen tärkeys minulle TOIMIVUUS = Miten kirjasto on onnistunut Kirjaston käyttäjäkysely 2013

Lisätiedot

Kirjastopalvelut. Toimintasuunnitelma 2015. Oheismateriaali vapaa-aikalautakunta 10.3.2015. www.ylojarvi.fi

Kirjastopalvelut. Toimintasuunnitelma 2015. Oheismateriaali vapaa-aikalautakunta 10.3.2015. www.ylojarvi.fi Kirjastopalvelut Toimintasuunnitelma 2015 Oheismateriaali vapaa-aikalautakunta 10.3.2015. www.ylojarvi.fi Kirjaston toiminta-ajatus Kirjasto on kaupungin peruspalvelua, joka edistää alueensa asukkaiden

Lisätiedot

Kirjastopalvelut. Toimintasuunnitelma 2014. Oheismateriaali/vapaa-aikalautakunta 4.3.2014. www.ylojarvi.fi

Kirjastopalvelut. Toimintasuunnitelma 2014. Oheismateriaali/vapaa-aikalautakunta 4.3.2014. www.ylojarvi.fi Kirjastopalvelut Toimintasuunnitelma 2014 Oheismateriaali/vapaa-aikalautakunta 4.3.2014 www.ylojarvi.fi Kirjaston toiminta-ajatus Kirjasto on kaupungin peruspalvelua, joka edistää alueensa asukkaiden yhtäläisiä

Lisätiedot

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava.

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Kiinteistö-Tapiola Oy Ajaton klassikko Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Pääkonttoritason toimitila Tapiolassa jo tänään huomisen arvoalueella Tapiolan Aura

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Päättäjäpäivä 26.11.2013 Asko Hursti. Mitä jokaisen päättäjän pitäisi kirjastosta tietää

Päättäjäpäivä 26.11.2013 Asko Hursti. Mitä jokaisen päättäjän pitäisi kirjastosta tietää Päättäjäpäivä 26.11.2013 Asko Hursti Mitä jokaisen päättäjän pitäisi kirjastosta tietää Kirjaston perusta ja oikeutus Perustuslaki (Suomen hallitusmuoto 13 2 mom): Julkisen vallan on turvattava jokaiselle

Lisätiedot

Strategisia linjauksia Aija Laine Suunnittelija/ Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Turun kaupunginkirjasto/helsingin kaupunginkirjasto

Strategisia linjauksia Aija Laine Suunnittelija/ Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Turun kaupunginkirjasto/helsingin kaupunginkirjasto Strategisia linjauksia Aija Laine Suunnittelija/ Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Turun kaupunginkirjasto/helsingin kaupunginkirjasto 040-1682636 aija.laine@turku.fi Yleisten kirjastojen neuvosto

Lisätiedot

KESKUSTAKIRJASTON TARVESELVITYS

KESKUSTAKIRJASTON TARVESELVITYS KESKUSTAKIRJASTON TARVESELVITYS 1 N KIRJASTOVERKKO... 1 1.1 Historiallinen tausta... 1 1.2 Nykyinen kirjastoverkko... 1 1.2.1 Kantakaupungin kirjastopalvelut... 2 1.2.2 Lähiöiden kirjastopalvelut... 2

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Osaaminen, kirjastoammatillisuuden merkitys, kehittäminen, johtaminen

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Osaaminen, kirjastoammatillisuuden merkitys, kehittäminen, johtaminen Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Osaaminen, kirjastoammatillisuuden merkitys, kehittäminen, johtaminen Kirjastopalveluiden johtaja Jouni Pääkkölä Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto,

Lisätiedot

KAJAANIN KAMPUS KIRJASTORAKENNUS SEMINAARINKATU 2

KAJAANIN KAMPUS KIRJASTORAKENNUS SEMINAARINKATU 2 KAJAANIN KAMPUS KIRJASTORAKENNUS SEMINAARINKATU 2 2 Yrittäjän Kajaani Kajaani on kehittyvä yrityskaupunki sekä vireä kulttuuri- ja urheilukaupunki. Se on valittu suurista kaupungeista ja maakuntakeskuksista

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Kaupunginkirjaston asiakaskysely 2014

Kaupunginkirjaston asiakaskysely 2014 Ylöjärven kaupunki Kaupunginkirjaston asiakaskysely 2014 Tulosten yhteenveto Ylöjärven kaupunki 2 Raportti Ylöjärven kaupunginkirjaston asiakaskyselyn tuloksista Kirjastolaki edellyttää, että kunnat arvioivat

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Tulevaisuuden kirjasto keskustelu Otakantaa.fi:ssä

Tulevaisuuden kirjasto keskustelu Otakantaa.fi:ssä Tulevaisuuden kirjasto keskustelu Otakantaa.fi:ssä Kooste keskustelun sisällöstä Oili Salminen Oikeusministeriö demokratian vastuualue 3.12.2008 Otakantaa.fi-esittely Verkkofoorumi, jossa kansalaiset voivat

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kirjasto monikulttuurisena kulttuurilaitoksena. Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 7.10.2015 Jaakko Tiinanen, Espoon kaupunginkirjasto

Kirjasto monikulttuurisena kulttuurilaitoksena. Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 7.10.2015 Jaakko Tiinanen, Espoon kaupunginkirjasto Kirjasto monikulttuurisena kulttuurilaitoksena Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 7.10.2015 Jaakko Tiinanen, Espoon kaupunginkirjasto Lähtökohtana perustehtävä Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi

Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi Kehysorganisaation näkökulma 3.12.2013 tilaajapäällikkö Lauri Savisaari Kehysorganisaatio? KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta

Lisätiedot

Kysy kirjastonhoitajalta. Linkkikirjasto. Tiedonhaun portti. Frank-monihaku. kirjastot.fi>

Kysy kirjastonhoitajalta. Linkkikirjasto. Tiedonhaun portti. Frank-monihaku. kirjastot.fi> Kysy kirjastonhoitajalta Linkkikirjasto Tiedonhaun portti Frank-monihaku kirjastot.fi> : Tiedonhaku-kanava Kaikki hakupalvelut ja hakutavat { www.kirjastot.fi/tiedonhaku Tiedonhaku-kanava kokoaa yhteen

Lisätiedot

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013 1 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja n tulossopimus vuosille 2011 2013 1. Arvot, toiminta-ajatus ja visio Arvot Kirjasto toteuttaa toiminnassaan opetusministeriön hallinnonalan yhteisiä arvoja, joita ovat

Lisätiedot

KAJAANIN KAMPUS PÄÄRAKENNUS SEMINAARINKATU 2

KAJAANIN KAMPUS PÄÄRAKENNUS SEMINAARINKATU 2 KAJAANIN KAMPUS PÄÄRAKENNUS SEMINAARINKATU 2 2 Yrittäjän Kajaani Kajaani on kehittyvä yrityskaupunki sekä vireä kulttuuri- ja urheilukaupunki. Se on valittu suurista kaupungeista ja maakuntakeskuksista

Lisätiedot

Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite ja sen toteutuminen. Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty

Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite ja sen toteutuminen. Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty Tulosalue: **HALLINTO ja sen toteutuminen Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty Avoimuus, julkisuus Todentaminen Pöytäkirjat julkaistaan verkossa Resurssien hallinta Kustannusten

Lisätiedot

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä. Asiakaskysely kirjastopalveluista Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 26/2015 1 (6) Kaupunginhallitus Kaj/1 10.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 26/2015 1 (6) Kaupunginhallitus Kaj/1 10.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 26/2015 1 (6) 713 Valtuutettu Jukka Relanderin toivomusponsi; Keskustakirjaston rakentamisen myötä ei supisteta lähikirjastoverkkoa HEL 2015-001486 T 00 00 03 Päätös päätti

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Vastaajaryhmä Työttömät Painettu sana ei koskaan kuole, jos sillä on lukijansa. Kiitos Suomalaiselle Kirjastolle. Vastaajat Vastaajia 19, joista naisia

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Sistu/Ktj/4 21.04.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Sistu/Ktj/4 21.04.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (5) 51 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Jukka Relanderin toivomusponteen liittyen Keskustakirjaston hankesuunnitelman

Lisätiedot

KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA. Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto

KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA. Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto Johdannoksi Ei riitä, että kirjastolla on hyvät kokoelmat. Lisäksi asiakkaiden tulisi löytää niiden luo.

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 1003/00.01.00/2011 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 13 28.2.2011 91 Yhtiön perustaminen hallinnoimaan Opinmäen kiinteistöä Valmistelijat / lisätiedot: Jouni Majuri,

Lisätiedot

OSAAN ONNISTUN OLEN KIINNOSTAVA!

OSAAN ONNISTUN OLEN KIINNOSTAVA! OSAAN ONNISTUN OLEN KIINNOSTAVA! Osaamisen kehittäminen 2014 2015 Tampereen kaupunginkirjasto Paula Rautaharkko, Susanna Lampola-Autio Tampereen kaupunginkirjaston perustehtävä: Kirjasto avaa ovet sivistykseen,

Lisätiedot

Eettisyys ja vanhustyö

Eettisyys ja vanhustyö Eettisyys ja vanhustyö Porin maakuntakirjasto 11.9.2012 Olli Mäkinen Omia muisteloita 1995-96 Oulussa vielä hakeutuvan kirjastotyön opintojakso, elimellinen osa kirjastoalan koulutusta Selkokirjat (Bo

Lisätiedot

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto KIRJASTO & MARKKINOINTI Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto 26.3.2015 OHJELMA & TAVOITE Lyhyt esittely - mitä markkinointi on Miten markkinointi eroaa viestinnästä? Esimerkkejä

Lisätiedot

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO s 3-5 PERUSTIEDOT s 6-8 MUUNNELTAVAT TILAT s 9-11 VIIHTYISÄ TYÖYMPÄRISTÖ 2 Yrityksesi uusi toimitila löytyy Pitäjänmäestä! Valimon uusi toimitilakokonaisuus sijoittuu

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma 1 ROVANIEMEN KAUPUNKI ROVANIEMEN YLEISKAAVAN 2015 MUUTOS, TEOLLISUUSTIEN JA ALAKORKALONTIEN VARRESSA OLEVAT TYOPAIKKA ALUEET Osallistumis ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue: Alustava suunnittelualue

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

KINE13 10.-11.10.2013 SEINÄJOKI

KINE13 10.-11.10.2013 SEINÄJOKI KINE13 10.-11.10.2013 SEINÄJOKI Axiellin tuotteet ja palvelut yhdessä eteenpäin Axiell Finland Oy Sari Paajanen myynti- ja markkinointijohjaja AXIELL AXIELL konsernina sekä paikallisesti Suomessa KINE13

Lisätiedot

Mukana ihmisten arjessa

Mukana ihmisten arjessa Mukana ihmisten arjessa LÄHIÖKESKUS HÄMEENLINNA Lähiökeskusten toiminnan mahdollistaa Kotilähiö ry:n, jonka jäsenet muodostavat alueella toimivien virkamiesten, yhdistysten ja asukkaiden edustajien yhteistyöverkoston.

Lisätiedot

Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto

Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Tämä on pääkirjasto. Kokkolassa on myös lähikirjastoja: Koivuhaan, Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kirjastot. Keskussairaalassa on laitoskirjasto, joka on potilaiden

Lisätiedot

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMINTASÄÄNTÖ VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI TOIMINTASÄÄNTÖ 1. LUKU Varkauden sivistyslautakunta päättää toimintasäännöllä alaistensa palvelualueiden tehtävistä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Tiedon saatavuus ja tutkimuksen vapaus KAM-juridisen yhteistyöryhmän seminaari Arkistoneuvos Jaana Kilkki, Kansallisarkisto 12.12.2011 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Yleiset kirjastot Perustietopaketti

Yleiset kirjastot Perustietopaketti Yleiset kirjastot Perustietopaketti Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto Päivitetty 17.8.2015/Tarja Ahlgren Kirjastoverkosto KUNNALLISET KIRJASTOT = YLEISET KIRJASTOT Yleisten kirjastojen keskuskirjasto.

Lisätiedot

Yleiset kirjastot Perustietopaketti. Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto

Yleiset kirjastot Perustietopaketti. Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto Yleiset kirjastot Perustietopaketti Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto Kirjastoverkosto KUNNALLISET KIRJASTOT = YLEISET KIRJASTOT Yleisten kirjastojen keskuskirjasto. Monikielinen kirjasto

Lisätiedot

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Eero Niittymaa: Yleisten kirjastojen vaikuttavuuden arviointi Informaatiotutkimuksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5)

Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5) Tulosalue: **HALLINTO Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite Toteuma Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä (kouluarvosanalla > 8.5) Toteuma 8,3. Tavoite ei Avoimuus, julkisuus Todentaminen

Lisätiedot

Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi

Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi Jarmo Saarti Kokoelmista vapautetut aineistojen poistaminen kirjaston kokoelmista 1.11.2010 Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON

Lisätiedot

Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi. Hämeenlinna 2010. Teemaseminaari: Kirjastoalan yhteistyö Suomen ja Venäjän välillä

Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi. Hämeenlinna 2010. Teemaseminaari: Kirjastoalan yhteistyö Suomen ja Venäjän välillä Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi. Hämeenlinna 2010. Teemaseminaari: Kirjastoalan yhteistyö Suomen ja Venäjän välillä Yleiset kirjastot Perustietopaketti Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Käpylän elävä keskipiste

Käpylän elävä keskipiste Käpylän elävä keskipiste Käpylän elävä keskus Amerin talona tunnettu Mäkelänkatu 91 uudistuu. Siitä tulee viihtyisä ja inhimillisen kokoinen kaupunginosan keskus. Kiinteistössä on tilaa erilaisille toimijoille:

Lisätiedot

KAJAANIN KAMPUS HALLINTORAKENNUS SEMINAARINKATU 2

KAJAANIN KAMPUS HALLINTORAKENNUS SEMINAARINKATU 2 KAJAANIN KAMPUS HALLINTORAKENNUS SEMINAARINKATU 2 2 Yrittäjän Kajaani Kajaani on kehittyvä yrityskaupunki sekä vireä kulttuuri- ja urheilukaupunki. Se on valittu suurista kaupungeista ja maakuntakeskuksista

Lisätiedot

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri.

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri. Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri., Soile Kuitunen 1 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan

Lisätiedot

Kirjastot oppimiskeskuksiksi. Riikka Sinisalo informaatikko LAMK

Kirjastot oppimiskeskuksiksi. Riikka Sinisalo informaatikko LAMK Kirjastot oppimiskeskuksiksi Riikka Sinisalo informaatikko LAMK Ketä me olemme? Lahden ammattikorkeakoulu, Koulutuskeskus Salpaus ja Päijät-Hämeen koulutuskonserni sekä Lahden Yliopistokampus 8 toimipistettä

Lisätiedot

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin 26.3.2013 Lahti UPM Metsä Samuli Hujo metsäasiakaspäällikkö Toimintaympäristön muutokset 1. Sähköisten palvelujen yleistyminen, datanatiivit

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

K A N S A L L I S M U S E O N

K A N S A L L I S M U S E O N M e t r o p o l i a A M K M u o t o i l u n i n n o v a a t i o p r o j e k t i 2 0 1 5 K A N S A L L I S M U S E O N E e v a T e r ä v ä S i s u s t u s a r k k i t e h t u u r i 1 6. 1 0. 2 0 1 5 B

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 4 POHJOISEN ALUEOPISTON ESITTELY Sto EHDOTUS Merkitään tiedoksi. Lisätiedot: Vattula Kaarina, aluerehtori (pohjoinen alueop.), puhelin 310 88541 ESITTELIJÄ Historiaa

Lisätiedot

Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin

Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Aija Laine Suunnittelija Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Turun kaupunginkirjasto / Helsingin kaupunginkirjasto 040 168 2636 aija.laine@turku.fi Taustaa

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

4432/12.01.00.00/2015

4432/12.01.00.00/2015 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4432/12.01.00.00/2015 162 Haukilahden lukion opetuksen järjestäminen Aalto-yliopiston kampuksella syksystä 2016 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Kristiina Erkkilä, puh. 09 816 52202

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE

NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE Hyväksytty kunnanhallituksessa 20.10.1997/496 Voimaantulo 6.11.1997 Tarkistettu kunnanhallituksessa 16.8.1999/271 Voimaantulo

Lisätiedot

Kirjasto kaikille. Projektipäällikkö Rauha Maarno

Kirjasto kaikille. Projektipäällikkö Rauha Maarno Kirjasto kaikille Projektipäällikkö Rauha Maarno Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 13.11.2014 Celian asiakas Antti Vuori heittää haasteen kirjastoille: https://www.dreambroker.com/cha nnel/0eoxq4uz/77ya3wv5

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 259. Kaupunginhallitus 16.09.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 259. Kaupunginhallitus 16.09.2013 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 16.09.2013 Sivu 1 / 1 1203/10.03.02/2013 259 Valtuustoaloite kiinteistöyhtiön muodostamisesta kaupungintaloa varten (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Carl Slätis, puh. (09) 816 84419

Lisätiedot

Taustatiedot - Kaikki -

Taustatiedot - Kaikki - Lapin yleisten kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2014 RTF Report - luotu 01.12.2014 12:54 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Vastaajat 2014 52 52 47 Yhteensä 52 52 47 Vastausprosentti 100 Lopettaneet

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Kohti uusia kelpoisuusvaatimuksia

Kohti uusia kelpoisuusvaatimuksia Kohti uusia kelpoisuusvaatimuksia KIRJASTONJOHTAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 1.-2.10.2009 Joensuu Kirsti Kekki, kulttuuriasiainneuvos Opetusministeriö http://www.minedu.fi/opm/kirjastot/kirjastoalan_koulutus/

Lisätiedot