KESKUSTAKIRJASTO TARVESELVITYS 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKUSTAKIRJASTO TARVESELVITYS 2006"

Transkriptio

1 KESKUSTAKIRJASTO TARVESELVITYS HANKKEEN TAUSTA KESKUSTAKIRJASTON TARVE Mitä kaupunginkirjasto tarjoaa kaupungille ja helsinkiläisille? Asiakaslähtöistä peruspalvelua kaikille Kirjastoverkko kehittyy kaupungin mukana Pääkirjasto ja kaupunginkirjaston keskeiset toimipisteet kantakaupungissa Kirjasto ajassa mukana Uudenlaiset käyttötavat itse tekevä asiakas Tehokasta toimintaa asiakkaiden parhaaksi Kaupunginkirjaston verkon kehittäminen Keskustakirjaston vertailukohtia muualla Kaupunginkirjaston yhteistyökumppanit Kaupungin muut hallintokunnat Valtio yhteistyökumppanina Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastot yhteistyökumppanina Muut yhteistyökumppanit Keskustakirjasto toteuttaa kaupungin yhteisstrategioita ja pääkaupunkiseudun visiota Keskustakirjasto perheiden ja nuorten paikka keskustassa Keskustakirjasto lisää kaupungin keskustan elinvoimaa Keskustakirjasto suomalaisen osaamisen näyteikkuna KESKUSTAKIRJASTON TOIMINTA JA TILAT Keskustakirjasto rakennuksena ja toimintapaikkana Elämysten tila ja kokoelma Tarjottavat aineistot Keskustakirjaston toiminta Keskustakirjasto on osa kulttuurista tietoyhteiskuntaa Keskustakirjasto on perhekirjasto Sijainti ja saavutettavuus Henkilökunta Käyttöennuste Pinta-alatavoite ja tilaohjelma Vapautuvat tilat Tiivistelmä tavoitteiksi ja päämääräksi LAATUTASO Määritysperusteet Erityiset ominaisuudet RAKENNUS JA TONTTI KUSTANNUKSET Rakennuskustannukset Keskustakirjaston toiminnan käynnistämisen kustannukset Toistuvat käyttökustannukset TAVOITEAIKATAULU JA RAHOITUSTARVE PÄÄTÖSEHDOTUS...26

2 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta LIITTEET Liite 1 Kaupunginkirjasto Liite 2 Kaupunginkirjasto Liite 3 Kaupunginkirjaston käyttötilasto suurpiireittäin Liite 4 Metropolitan Libraries Statistics 2005 Liite 5 Kävijät Helsingin kulttuurilaitoksissa 2005 Liite 6 Alustava kustannusarvio

3 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta HANKKEEN TAUSTA Uudenlaisen, suuren kirjaston, kirjallisuuden ja lukemisen talon tarve kaupungin keskustaan ajankohtaistui Kamppi Töölönlahti alueen kehittämisen voimakkaassa käyntiin lähdössä 1990-luvun loppupuoliskolla. Asiasta nousi runsaasti kansalaisaloitteita, lehtikirjoituksia ja valtuustoaloitteita. Myös kolme neljästä Kampin suunnittelun kutsukilpailun arkkitehdeista sisällytti spontaanisti keskustakirjaston ehdotuksiinsa, vaikka hanke ei ollut Kampin suunnitteluohjelmassa. Yleisessä keskustelussa kävi ilmi laajojen kansalaispiirien näkemys, että Helsingistä puuttuu kaupungin mittasuhteisiin sopiva kirjasto, meille suomalaisille niin merkityksellisen lukemiskulttuurin ja kirjallisuuden paikka. Tähän keskusteluun kulttuuri- ja kirjastolautakunta vastasi Helsingin kulttuurikaupunkivuoden, vuoden 2000, lopussa hyväksymällä omalta osaltaan kaupunginkirjastossa laaditun alustavan hankesuunnitelman ja ehdottamalla hanketta edelleen kaupunginhallituksen käsittelyyn. Keskustakirjaston alustavassa hankesuunnitelmassa esitettiin keskustakirjaston tarve, toiminnallinen suunnitelma, tilaohjelman tavoitteet ja kirjaston sijaintiehdotus keskustan alueella kirjaston paikan ja tontin myöhemmin tapahtuvaa tarkempaa määrittelyä varten. Lautakunta esitti, että kaupunginhallitus antaisi kaupunkisuunnitteluvirastolle tehtäväksi suunnitella yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa Töölönlahden asemakaavoituksen yhteydessä keskustakirjastolle tontti tai selvittää keskustakirjaston mahdollista sijoittamista Kamppiin tai vanhemman liikekeskustan uutta käyttöä odottaviin tiloihin. Vuonna 2002 valtuutetut ottivat Töölönlahden asemakaavan valtuustokäsittelyn yhteydessä uudestaan kantaa keskustakirjaston rakentamisen puolesta. Ajatus keskustakirjaston ja valtiollisen kansalliskirjaston rakentamisesta yhdessä ja samalla toive valtion osallistumisesta rakennettavan kirjaston rahoitukseen nousi esille Töölönlahden asemakaavan valtuustokäsittelyn yhteydessä , jolloin valtuusto hyväksyi toivomusponnen: Kaupunginvaltuusto edellyttää, että ennen kuin valtion kanssa ryhdytään sopimaan valtion kiintiöön tulevista tonteista, selvitetään yhteistyössä kaupungin ja valtion kanssa mahdollisuudet rakentaa alueelle kansalliskirjasto ja Helsingin keskustakirjasto yhteishankkeena. Valtuusto hyväksyi keskustakirjaston toteuttamista ja Töölönlahden asemakaavan jatkosuunnittelua koskevan aloitteen, että kaupunki ryhtyisi toimiin keskustakirjaston toteuttamiseksi kaupungin omia Töölönlahden alueen rakennusaloja hyödyntäen. Vastauksessaan valtuutetuille kaupunginhallitus totesi saatuaan asiaa koskevat lausunnot kiinteistölautakunnalta, kaupunkisuunnittelulautakunnalta ja kulttuuri- ja kirjastolautakunnalta, että asemakaavan kaavamääräykset eivät ole esteenä kirjaston sijoittamiselle Töölönlahden alueelle, mikäli taloudelliset ja muut edellytykset täyttyvät. Kulttuuri- ja kirjastolautakunta on vuosittain sisällyttänyt keskustakirjastohankkeen taloussuunnitelmaehdotuksensa pääomatalouden rakennushankkeisiin sen viimeisille vuosille. Vuoden 2005 alussa keskustakirjaston asia nousi kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa uudestaan esille kokouksessaan lautakunta päätti antaa kaupunginkirjastolle

4 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta tehtäväksi laatia ja tuoda lautakunnan käsittelyyn kaupungin 2004 muutettujen tilahankkeiden käsittelyohjeiden mukainen uudistettu tarveselvitys. 2 KESKUSTAKIRJASTON TARVE Keskustakirjaston tarvetta perusteltiin laajasti ja seikkaperäisesti alustavassa hankesuunnitelmassa vuonna Siinä todettiin, että Keskustakirjaston tarpeen keskeiset perusteet lähtevät Helsingin kaupungin, erityisesti sen urbaanin keskustan kehittymisestä ja kaupungin pyrkimyksestä toimia korkean teknologian tietoyhteiskuntana. Keskustakirjaston tekee ajankohtaiseksi kirjastotoiminnan muutos, joka heijastelee ympäröivässä yhteiskunnassa tapahtuvaa kulttuurista muutosta. Muutostarvetta vahvistaa Pasilan pääkirjaston ja kaupunginkirjaston muidenkin suurimpien kirjastojen ahtaus. Keskustakirjasto on kirjastohankkeen työnimi, joka viittaa uuden kirjaston toivottuun keskeiseen sijaintiin aivan kaupungin ydinkeskustassa. Kamppi Töölönlahti -alueen rakentamisessa tulevat varatuiksi kaupungin keskustan arvokkaat tontit. Kaupunkilaiset, asukkaat ovat olleet kiinnostuneet saamaan osan suunnittelualueesta oman toimintansa alueeksi. Alueiden rakentamisella on tilaisuus vahvistaa keskustan eläviä piirteitä, rakentaa tilaa ihmisille. Samalla, kun uudella rakentamisella täsmennetään liikenteelle annettavaa alaa ja monipuolistetaan kaupalliselle liike-elämälle varattua osuutta, voidaan rakentaa kaikille kaupunkilaisille yhteistä tilaa ja julkista yhteisöä. Keskustakirjaston elävä ja runsaasti kaupunkilaisia puoleensa vetävä toiminta on erinomainen torjumaan alueen autioitumista ja illaksi tyhjenevän, syrjäytyneen keskustan laajentumista. Kaupunki haluaa kansainvälisessä kaupunkien ja alueiden välisessä kilpailussa kehittyä osaamisen ja luovuusklusterin avulla erottuvaksi ja kiinnostavaksi paikaksi. Mielenkiintoinen ja muista erottuva paikka tarvitsee omaleimaisuutta. Helsinki ei voi eurooppalaisten kaupunkien joukossa kilpailla runsaita muistomerkkejä jättäneellä menneisyydellään, vaan Helsingin on nuorena kaupunkina kilpailtava hyvällä nykyisyydellä ja tulevaisuudella. Keskustakirjasto on tulevaisuuden paikka, jotakin sellaista, mitä missään ei vielä valmiina ole. Keskustakirjasto voi olla innovatiivinen miljöö, konkreettinen osa luovan kaupungin vision toteuttamisessa. 2.1 Mitä kaupunginkirjasto tarjoaa kaupungille ja helsinkiläisille? Helsingin kaupunginkirjasto on yleinen kirjasto. Yleisten kirjastojen toiminnan lähtökohta näiden koko olemassa olon ajan ovat olleet kirjaston käyttäjien vapaus, tasa-arvo, avoimuus ja omatoimisen kansalaisen itsekasvatus. Kirjaston perimmäinen tarkoitus on tukea aktiivista kansalaisuutta ja sen edellyttämiä taitoja sekä tarjota ihmisille mahdollisuus virkistymiseen. Unescon vuoden 1994 Yleisten kirjastojen julistuksessa todetaan, että yleinen kirjasto on portti tiedon ääreen. Sen mukaan vapaus, hyvinvointi sekä yhteiskunnan ja yksilön kehitys ovat inhimillisiä perusarvoja. Ne saavutetaan vain siten, että hyvin asioista perillä olevat kansalaiset käyttävät demokraattisia oikeuksiaan ja osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnan toimintoihin. Rakentava osallistuminen ja demokratian kehittyminen riippuvat riittävästä koulutuksesta ja vapaasta esteettömästä pääsystä tietojen, ajatusten, kulttuurin

5 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta ja informaation käyttöön. - - Yleinen kirjasto, joka on läheisin portti tiedon ääreen, luo perusedellytykset elinikäiselle oppimiselle, itsenäiselle päätöksenteolle ja yksilöiden ja sosiaalisten ryhmien kulttuurikehitykselle. Yleinen kirjastotoiminta on Suomessa lakisääteistä. Kaupunginkirjaston toiminta perustuu kirjastolakiin (904/1998) ja asetukseen (1078/1998). Lain mukaan kirjaston perustehtäviin kuuluu tarjota ihmisille yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen sekä jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnan tavoitteena on myös edistää virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittämistä. Helsingin kaupunginkirjasto toimii lisäksi valtakunnallisena yleisten kirjastojen keskuskirjastona ja ulkomaalaiskirjastona. Näitä tehtäviä varten kaupunki ja kirjasto saavat erillistä valtionosuutta ja -avustusta. Kaupunginkirjaston toimintaa ohjaavat toiminta-ajatus, visio 2010 ja arvot, jotka on laadittu kirjastolain sekä kaupungin toimintaa ohjaavien strategioiden hengen mukaisesti. Kaupunginkirjaston vuonna 1996 hyväksytty toiminta-ajatus on: Helsingin kaupunginkirjasto on kansalaisten peruspalveluna avoin kaikille. Osana maailmanlaajuista kirjastoverkkoa tarjoamme asiakkaillemme esteettömän pääsyn kulttuurin ja tiedon lähteille. Kehitämme vuorovaikutteisesti kirjastopalveluja, joita helsinkiläiset tarvitsevat toimiakseen yhteiskunnan aktiivisina jäseninä ja saadakseen iloa elämäänsä. Kaupunginkirjaston uudistetut arvot ovat asiakaslähtöisyys, luottamuksellisuus, moniarvoisuus, moniulotteisuus, taloudellisuus ja tasa-arvo. Kaupunginkirjaston arvoissa on otettu huomioon sekä kirjastolain henki että hallitusmuodon 13 :n 2 momentissa ilmaistu periaate, jonka mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeittensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Kaupunginkirjaston visio vuoteen 2010 on: Rajaton kirjasto, sivistyksen ja elämysten lähde elämänkaaren kaikissa vaiheissa. Visio korostaa kirjaston erilaista rajoja ylittävää toimintaa. Pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-yhteistyö ylittää kuntarajat. Vireillä oleva, kansalliskirjastona toimivan Helsingin yliopiston kirjaston toimialan ja tehtävien laajentaminen koskemaan yleisiä kirjastoja yhtä hyvin kuin ammattikorkeakoulujen kirjastoja ja erikoiskirjastoja lisää kirjastoverkon yhteistyötä yli uusien rajojen. Kirjastotoiminta ulottuu myös entistä enemmän kirjastotilojen ulkopuolelle, kun verkko- ja mobiilipalvelujen tarjonta ja käyttö lisääntyvät. Kaupunginkirjasto on osa kirjastojen muodostamaa maailmanlaajuista yhteistä verkostoa. Visio korostaa kirjastotoiminnan sisällöllistä merkitystä monipuolisena sivistyksen ja elämysten tarjoajana ja kytkee toiminnan edellä esitettyihin kirjastolain määrittelemiin tehtäviin. Kirjasto ei keskity vain tietoon ja kirjallisuuteen, vaan se tukee oman toimintatapansa mukaan laajasti koko kulttuurin kenttää ja tarjoaa erilaisia väyliä

6 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta sivistyksen ja elämysten lähteille pääsemiseksi. Kirjasto tarjoaa mahdollisimman esteettömän pääsyn erilaisiin kulttuurin ja tiedon lähteisiin. Tällöin ei aineiston pakkausmuoto, esim. kirja, levy tai verkkojulkaisu, ole ratkaiseva, vaan sisältö ja sen tärkeys. 2.2 Asiakaslähtöistä peruspalvelua kaikille Kaupunginkirjasto antaa peruspalvelua, jota kaikki voivat käyttää. Se saavuttaa palvelullaan laajat väestöryhmät. Vaikka kirjastopalvelut ovat kaikkien käytettävissä, niitä kehitetään palvelujen kustantajien, helsinkiläisten veronmaksajien hyväksi, heitä kuullen. Toimintaa ohjaavat ympäröivän yhteiskunnan havainnointi ja asukkaiden tarpeisiin vastaaminen. Kaupunginkirjaston palvelujen perustan muodostavat kirjastoverkko, verkkokirjasto, kokoelma sekä henkilöstö. Kirjastopalvelujen saatavuudessa keskeinen asia ovat tilat ja aukioloaikojen määrä. Kaupunginkirjasto on 36 kirjaston verkko. Tavoitteena on, että kaupunginkirjaston toimipisteet sijaitsevat lähellä asukasta keskeisillä paikoilla eri puolilla kaupunkia. Kaupunginkirjaston kaksi kirjastoautoa kiertää eri puolilla kaupunkia ennen muuta kiinteiden kirjastojen verkon katvealueilla. Lisäksi sairaaloissa, erilaisissa hoitolaitoksissa ja vanhusten palvelukeskuksissa on 11 kirjastopalveluja tarjoavaa laitoskirjastoa tai toimintapistettä. Kaupunginkirjaston kotipalvelu kierrättää kokoelmia useissa yksityisissä hoitolaitoksissa yksittäisten kotipalveluasiakkaiden lisäksi. Kotipalvelun avulla kaupunginkirjasto tavoittaa henkilöitä, jotka eivät itse pysty asioimaan kirjastossa. Suurin osa kaupunginkirjaston nykyisistä toimitiloista on kirjastotilaksi suunniteltua tilaa, joka on kaupungin omassa omistuksessa. Kaupunginkirjaston palvelu fyysisissä toimipisteissä eri kaupunginosissa on lähtökohdiltaan alueellista. Kaupunkilaisten kirjaston käyttö on kuitenkin vapaata ja asuinpaikasta riippumatonta. Keskustassa sijaitsevat toimipisteet palvelevat kaikkia. Kaupunginkirjaston tilat ovat pääosin kaupunkilaisten käytössä olevaa asiakastilaa. Pitkillä aukioloajoilla pyritään järjestämään mahdollisimman monille mahdollisuus käyttää kirjaston palveluja. Kaupunginkirjaston tavoitteena on kaupunkilaisten henkisen hyvinvoinnin ja yhteiskunnallisen tasa-arvon edistäminen. Kirjastot tarjoavat peruspalvelua selviytymisen tueksi. Ne tuovat kulttuurin osaksi jokapäiväistä elämää. Kirjasto mahdollistaa vapaa-ajan käytön ja harrastusten aktivoinnin. Se tukee opiskelua ja elinikäistä oppimista. Toiminnan keskeinen periaate on kirjastolaissakin päätetty peruspalvelujen maksuttomuusperiaate. Kirjasto tarjoaa vaihtoehdon kaupalliselle tarjonnalle. Se sallii asiakkaidensa erilaiset elämäntavat ja antaa tilaisuuden erilaisten näkemysten esille tuomiselle. Kaupunginkirjasto on yleisten kirjastojen periaatteiden mukaan portti vapaan tiedon saantiin ja turvaa näin omalta osaltaan demokratian edellytyksiä. Kaupunginkirjastolla on myös valtakunnallisia kehittämis- ja ylläpitotehtäviä; yleisten kirjastojen keskuskirjaston ja ulkomaalaiskirjaston tehtävät. Kaupunginkirjaston keskeisimmät palvelut ja tuotteet ovat tarjottavat kokoelmat ja pääsy digitaalisiin tietovarantoihin. Kaupunginkirjasto rakentaa ja ylläpitää yhdessä

7 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta pääkaupunginseudun kaupunginkirjastojen kanssa sähköistä kirjastoa ja kehittää tietojärjestelmiä ja antaa niiden käytön ja sähköisten palvelujen ja sähköisen asioinnin opastusta, samoin kuin opastusta perinteisempään kirjastonkäyttöön ja fyysisiin aineistoihin. Tilat ovat sähköistenkin palvelujen aikana tärkeä osa palvelua. Fyysiset kokoelmat ovat tilassa. Myös käytön opastus tapahtuu pääosin kirjaston tiloissa. Asiakkaat käyttävät kirjaston tiloja erittäin monipuolisesti, viipyvät entistä pidempään, työskentelevät kirjastossa ja käyttävät kirjastossa langatonta verkkoa. Yhteinen julkinen, ei-kaupallinen, virikkeinen tila on osoittautunut palveluksi sinänsä. Kaupunginkirjaston monikäyttöiset tilat tuleekin nähdä koko kaupungin voimavarana. 2.3 Kirjastoverkko kehittyy kaupungin mukana Helsinkiin perustettiin kansankirjasto vuonna Vuonna 1876 kirjasto siirtyi kaupungin hallintaan. Helsinki sai ensimmäisenä Pohjoismaissa yleisen kirjaston rakennuksen, kun lahjoitusvaroin Rikhardinkadulle rakennettu kirjastorakennus valmistui Kaupunginkirjaston kirjastoverkko alkoi muodostua vuosisadan vaihteessa, kun kaupunginkirjasto sai ensimmäiset sivukirjastonsa. Kirjastoverkko on kasvanut ja kehittynyt kaupungin laajentumisen ja tiivistymisen myötä keskustasta lähiöihin: Vuonna 1946 alueliitoksen yhteydessä kirjastoverkko kasvoi kerralla 12 toimipisteellä. Liitosten mukana Helsinki sai Haagan, Herttoniemen, Kulosaaren, Lauttasaaren, Malmin, Munkkiniemen, Oulunkylän, Pakilan, Pitäjänmäen, Puistolan, Tapanilan ja Vartiokylän (nykyisin Itäkeskus) kirjastot ja luvuilla toiminta laajeni tasaisemmin uusien kaupunginosien ja lähiöiden rakentumiseen liittyen. Kahden vuosikymmenen aikana perustettiin kahdeksan uutta toimipistettä ja kolme kirjastoa sai uudet tilat ja 1980 luvuilla Helsingin koillisten, luoteisten ja itäisten osien asuma-alueiden tiivistyttyä niihin rakennettiin myös kirjastot luvulla Pihlajamäki (nykyisin Viikki), Kontula ja Laajasalo saivat omat kirjastot luvulla toteutettiin 1960-luvulla viritettyjä suunnitelmia lähiöiden kulttuuritiloiksi. Kirjasto alettiin mieltää peruspalveluksi, joka tarjoaa paikalliselle väestölle kohtauspaikan, asukkaiden yhteisen tietoa ja virkistystä jakavan olohuoneen luvun mittaan toteutettiin kaikkiaan 14 kirjastorakennushanketta, joista viisi oli täysin uusia toimipisteitä luvulla merkittävintä kaupunginkirjaston kehittämisessä oli uuden hallinnollisen ja koko kaupungin kirjastoverkon tukipalvelut tarjoavan pääkirjaston suunnittelu ja toteuttaminen Itä-Pasilaan. Kirjastolautakunnan hyväksymään pitkän tähtäimen suunnitelmaan (PTS -82) Kirjastohankkeet vuoteen 2000 kuului yhteensä 28 tilahanketta, joista 10 oli uusia toimipisteitä. Myllypuron ja Mellunmäen kirjastoja lukuunottamatta suunnitelmaan kuuluneet lähiöiden kirjastohankkeet ovat vuoteen 2006 mennessä toteutuneet. Eräät PTS-kauden hankkeista ovat jo vilkkaan käytön kuluttamina ja toiminnallisten muutosten vuoksi kokeneet uudestaan muutoksia.

8 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Kaupunginkirjaston toimipisteiden verkko on historiallisen muotoutumisen tulos. Kaupunginkirjaston kutakin toimipistettä kohden laskettu keskimääräinen asukaspohja on noin asukasta. Historiallisista syistä ja osin kaupungin topografiasta johtuen tosiasiallinen kirjastokohtainen asukaspohja kuitenkin vaihtelee Suomenlinnan vajaasta 800 asukkaasta Vuosaaren yli asukkaaseen. Helsingin kaupungilla on arvokkaita kirjastorakennuksia. Kaupunginkirjastolla on kolme vanhaa rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta alun perin kirjastoksi rakennettua toimitilaa: Rikhardinkadun, Kallion ja Käpylän kirjastot. Roihuvuoren kirjastossa on viimeinen lähes alkuperäisenä säilynyt 1950-luvun Aallon arkkitehtuurista virikkeensä saanut kirjastointeriööri. Useat nuoremmatkin kaupunginkirjaston tiloista ovat myös arkkitehtonisesti merkittäviä; alueellisten kulttuurikeskusten, Stoan, Kanneltalon, Malmitalon ja Vuotalon lisäksi mm. Töölön kirjastotalo, Kulosaaren ja Vallilan kirjastot sekä Viikin kirjasto. Kirjastot ovat arvokkaita kaupunkilaisten yhteisiä tiloja. Helsinki on ainutlaatuinen kirjastokaupunki siinä suhteessa, että sillä on esittää monia eri aikakausia edustavia ja arkkitehtonisesti korkeatasoisia yleisten kirjastojen rakennuksia ja tiloja. Toisaalta Helsinki on erikoislaatuinen siinä suhteessa, että sillä on laaja kirjastoverkko, mutta ei kaupungin keskustassa sijaitsevaa suurta kirjastoa. (Ks. Liite 1) Pääkirjasto ja kaupunginkirjaston keskeiset toimipisteet kantakaupungissa Pääkirjasto Pasilassa Pääkirjasto muutti 1986 Itä-Pasilaan, johon oli kaavailtu Helsingin uutta kulttuurikeskittymää ja kakkoskeskustaa. Kauan kaivattua uutta pääkirjastoa tarvittiin erityisesti hallinnolliseksi ja kirjastojen verkkoa asiakastyön taustalla palvelevaksi keskukseksi. Pasilassa saatiin hyvä sijainti ja riittävästi tilaa logistisille toiminnoille ja hallinnolle. Yleisöntilat suunniteltiin suhteellisen pieniksi, hyötypinta-alaltaan vain 3373 m 2 :n kokoisiksi, koska otettiin huomioon uuden pääkirjaston välittömän asiakaspalvelun kannalta erikoinen sijainti melko kaukana kaupungin keskustasta. Kun lisäksi uusi keskusta ei toteutunut, sijaitsee myös pääkirjasto asiakkaan kannalta lähiössä. Pääkirjaston suunnitteluajoista monipuolistunut kirjastotoiminnan tarjonta ja entistä monimuotoisemmat kokoelmat vaativat aiempaa enemmän tilaa ja kirjaston suhteellisen pienet yleisönpalvelutilat ja avokokoelmien tilat ovat jääneet ahtaiksi. Koko kirjastoverkon resurssikeskuksena pääkirjasto on kuitenkin palvellut hyvin. Uuden tietotekniikan ja Internetin myötä pääkirjaston hierarkkinen asema varsinaisessa yleisönpalveluverkossa on hävinnyt. Kirjasto jatkaa toimintaansa Pasilan alueen kirjastona. Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkadulla sijainnut vanha pääkirjasto oli 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa suuri kirjasto, joka sijaitsi silloisessa Helsingissä keskeisesti. Sen yleisöpalvelutilat olivat nykyhetken tarkastelunäkökulmasta katsottuna kovin pienet. Vuosikymmenten aikana toteutettujen monien muutosten ja laajennusten jälkeenkin yleisötilojen hyötypinta-ala oli 1980-luvulla ennen rakennuksen saneerausta vain

9 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta m 2. Kirjaston yleisönpalvelutilat olivat osoittautuneet ahtaaksi jo 1910-luvulla. Uuden pääkirjastotalon tarve nostettiin esille ensimmäisen kerran vuonna Kirjaston sijainti suhteessa kaupungin vilkkaimpaan keskustaan on muuttunut. Keskustan painopiste, alue, jossa suuret ihmisvirrat liikkuvat, on viime vuosikymmeninä siirtynyt pohjoisemmaksi. Rikhardinkadun kirjaston yleisöpalvelutilojen hyötypinta-ala nykyisin on noin 1800 m 2. Näissä tiloissa voidaan tarjota kirjaston hyvät peruspalvelut eteläisten kaupunginosien asukkaille. Kallio Kallion kirjasto sijaitsee arvokkaassa, ensimmäisessä kaupungin omin varoin rakennetussa, vuonna 1912 valmistuneessa kirjastotalossa osoitteessa Viides linja 11. Kirjastossa tehty suuri perusparannus ja ullakkolaajennus valmistui vuonna Rakennuksessa on hyötyalaa 1403 m 2. Kirjaston vaikutusalueella asuu tiheästi lähes asukasta. Kirjasto on erittäin vilkkaassa käytössä. Keskustakirjaston valmistumisen jälkeen Kallion kirjasto jatkaa itäisen kantakaupungin asukkaiden kirjastona. Töölö Töölön kirjasto sijaitsee niin ikään rakennustaiteellisesti arvokkaassa, vuonna 1970 valmistuneessa omassa kirjastorakennuksessaan osoitteessa Topeliuksenkatu 6. Kirjastorakennuksessa tehtiin osittainen perusparannus Kirjaston vuokranmaksun perusteena oleva huoneistoala on 2358 m 2. Kirjasto sijaitsee eteläisen ja läntisen suurpiirin rajalla. Kirjaston laskennallisella vaikutusalueella asuu reilut asukasta. Töölön kirjasto on erittäin vilkkaassa käytössä. Keskustakirjaston valmistuttua kirjasto jatkaa läntisen kantakaupungin asukkaita palvelevana kirjastona. Keskustakirjasto tulee helpottamaan sekä Kallion, Rikhardinkadun että Töölön kirjastoihin kohdistuvia suuria paineita, jotka johtuvat noin puolen miljoonan vuosittaisen kävijän määrästä kussakin kirjastossa. Näiden kirjastojen käyttö on niin vilkasta, että tilat kuluvat kohtuuttoman nopeasti. Kirjasto 10 ja Lasipalatsin Kohtaamispaikka Lasipalatsissa noin 300 m 2 :n tiloissa aiemmin toiminut Kirjakaapeli kärsi ahtaudesta. Kävijöitä tiloissa oli keskimäärin lähes 1000 päivässä. Vuonna 2005 Pääpostitalossa avatussa uudessa kirjastossa, Pasilan musiikkiaseman ja Kirjakaapelin toimintojen yhdistämisessä syntyneessä Kirjasto 10:ssä on huoneistoalaa yhteensä 994 m 2. Edelleen suhteellisen pienen tilan vuoksi aineistot on rajattu lähinnä vain musiikkiin ja musiikkikirjallisuuteen, pieneen kokoelmaan matka- ja muuta opaskirjallisuutta sekä sarjakuvia. Asiakkaat toivovat, että Kirjasto 10:ssä olisi laajemmin kirjallisuutta sekä kirjallisuutta ja toimintaa myös lapsille. Kävijöitä on noin 2000 päivässä. Patoutunutta tarvetta keskustassa sijaitsevalle suurelle palvelupisteelle on runsaasti. Kirjasto10:n toiminta siirtyy Keskustakirjastoon sen valmistuttua. Kirjakaapelin entisissä tiloissa toimii lähtien uusi toimipiste jossa eri alojen asiantuntijat opastavat kaikkia

10 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta tiedonhaluisia verkossa olevien sähköisten palveluiden, mobiilipalveluiden ja digi-tv:n käytössä. Kohtaamispaikan toiminta on tarkoitus siirtää Keskustakirjastoon. 2.4 Kirjasto ajassa mukana Yleisen kirjaston toiminnan tarkoitus on ollut levittää ennen muuta lukemiseen, mutta myös muiden taidemuotojen vastaanottotapoihin perustuvaa sivistystä. Sivistys on Suomen yleisissä kirjastoissa nähty hyvin laajasti ihmisten omaehtoisena itsensä kehittämisenä tai harrastuksena. Yleinen kirjasto on ollut joustava omaksumaan sivistysvälitystehtäväänsä erilaisia medioita. Näin kirjastotoiminta on vähitellen muuttunut ottaen mutkattomasti uudet tallennemuodot ja mediat käyttöön. Yleisillä kirjastoilla on ollut koulun ohella tärkeä asema lukemisen tukena. Kirjaston erityinen vahvuus on paitsi sen laaja sivistyskäsitys, myös sen puolueettomuus ja erottelemattomuus, mihin olennaisena osana on liittynyt peruspalvelujen käytön maksuttomuus. Suomesta on rakennettu tietoyhteiskuntaa. Yleiset kirjastot on otettu tietoyhteiskunnan levitysalustoiksi valtiollisissa tietoyhteiskunnan edistämisohjelmissa. Informaatiotekniikan murroksen myötä on syntynyt valtavasti tietolähteitä ja aineistoja, jotka ovat vain virtuaalisesti olemassa ja sähköisesti käytettävissä. Fyysisen kirjaston oheen on muodostunut verkkokirjasto. Tiedonhaussa on tarjolla laajalti ja nopeasti hakevia hakurobotteja. Kirjastot ovat omaksuneet omakseen myös virtuaalisuuden. Ne pyrkivät järjestämään Internetin informaatiotulvaa, ovat järjestäneet luettelonsa Internetissä käytettäväksi ja tarjoavat sähköisiä etäpalveluja. Kirjastot ovat hankkineet asiakkaidensa käyttöön erityisiä tietokantoja ja sähköisiä aineistoja Uudenlaiset käyttötavat itse tekevä asiakas Kirjasto on paitsi lainaus- ja tiedonhakupaikka, myös yhteinen julkinen olohuone. Kirjaston tila on osa palvelua. Keskeisellä paikalla oleva kirjasto on kohtaamispaikka. Se on paikka, jossa voi kiireen keskellä rauhoittua kulttuurin, tiedon ja ajatusten ääreen. Kirjasto tarjoaa myös työskentely- ja opiskelutilaa. Moderni kirjasto antaa mahdollisuuden asiakkaiden omalle luovuudelle. Asiakkaiden työskentely kirjastossa vaatii kokoelmatilojen lisäksi työtilaa. Langattoman verkon ja lainattavien lisälaitteiden avulla käyttäjät voivat rakentaa irrallisista kalusteista ja varusteista oman työpisteen. Asiakkaat voivat varata luovaan toimintaansa sekä äänitysettä kuvankäsittelystudiota. Asiakkaiden tai asiakasryhmien esitysten käyttöön on varattu myös esitystilaa ja asiakkaat voivat jättää toisten käyttäjien kuultaviksi ja arvioitaviksi omia musiikkituotoksiaan. Amerikkalainen sosiologi Ray Oldenburg on todennut, että kodin ja työpaikan jatkumoksi yhteiskunnassa tarvitaan kolmas paikka, joka on epämuodollisen julkisen elämän keskus. Fyysisesti kolmas paikka on julkinen paikka, jossa ihmisten on mahdollisuus tavata, kohdata satunnaisesti. Kolmannen paikan syvin merkitys on sosiaalisessa kanssakäymisessä ja vuorovaikutuksessa. Kolmas paikka palvelee parhaiten yhteisöä

11 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta silloin, kun se yhdistää ja on paikallinen. Oldenburg katsoo, että kolmas paikka on edellytys hyvin toimivalle yhteisölle ja hyvinvoiville kansalaisille. Nykyaikaiseen yleiseen kirjastoon sopivat Oldenburgin hahmottamat kolmannen paikan keskeiset ominaisuudet: se on kaikille avoin, tasa-arvoa ja vuorovaikutusta luova, jatkuvuutta omaava, älyllinen, puolueeton, kodikas ja mukava paikka Tehokasta toimintaa asiakkaiden parhaaksi Internetistä ja etäkäytöstä huolimatta kirjastoon tullaan edelleen. Kun tieto pääkaupunginseudun yhteiseen kirjastojärjestelmään - HelMet-järjestelmään - kuuluvista kokoelmista on Internetissä helposti saatavissa on aineiston lainaksi saaminen entistä helpompaa ja kokoelmat ovat entistä tehokkaammassa käytössä. Kirjaston käyttö Internetin kautta mahdollistaa täsmäasioinnin kirjastossa: kotoa voi uusia lainoja sekä tehdä varauksia ja noutamisen yhteydessä poimia kirjaston hyllyiltä herätteitä. Tehokasta käyttöä on auttanut kaupunginkirjaston logistinen palvelu. Koko maan kattava kirjastojen hakuportaali tehostaa edelleen aineistojen saatavuutta ja käyttöä. Internetin myötä kirjastoalan ja kirjasto-organisaatioiden sisäinen hierarkia on purkautunut ja menettänyt merkityksensä. Kaikki ovat mukana yhteisessä verkossa. Kirjasto on koko maassa ylivoimaisesti eniten käytetty kulttuuripalvelu. Jokainen suomalainen käy keskimäärin kerran kuukaudessa kirjastossa. Näin myös helsinkiläiset. (Ks. liite 5 Helsingin kulttuuritilasto.) Suomessa kirjastotoiminta on onnistuttu järjestämään kansainvälisesti verraten erittäin kustannustehokkaasti. Helsingin kirjastopalvelu on muihin kuntiin verrattuna myös kustannuksiltaan tehokkaasti järjestetty. Kirjaston käytön valtava kasvu viime vuosikymmeninä on aiheuttanut toiminnan järjestämiselle ja tiloille erittäin suuret paineet. Kirjastopalvelujen kysynnän kasvu liittyy yleiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen, koulutustason nousuun ja vapaa-ajan lisääntymiseen. Vuodesta 1990 lainausten määrä on kaupunginkirjastossa lisääntynyt lähes kahdella kolmasosalla ja kirjastossa käyntien määrä on samassa ajassa lähes kaksinkertaistunut. (Ks. Liitteet 2 ja 3.) Myös kansainvälisessä vertailussa Helsingin lainausluvut ovat huippuluokkaa. Maailmanlaajuisessa suurten kaupunkien tilastovertailussa vuodelta 2005 lainaus helsinkiläistä kohden on 17,9. Seuraavina asukaskohtaisessa lainaustilastossa ovat Vancouver (16,8) ja Kööpenhamina (15,3), lisäksi tilaston mukaan viidessä muussa kaupungissa on yli 10 lainaa per asukas. Muissa tilaston yli 20 kaupungissa lainaus asukasta kohden on alle kymmenen. (Liite 4) Kaupunginkirjaston tilat ovat erittäin tehokkaassa käytössä. Valtakunnallisessa VTT:n toteuttamassa tutkimuksessa (Kuntalehti 2/2006, 38-39), jossa mukana oli kirjastotilojen lisäksi liikunta-, jää- ja uimahallit, nuorisotilat, museot ja teatterit sekä muut kulttuuritilat, kirjastotilat olivat kaikkein eniten käytettyjä siten, että muiden tilojen käyttöaste oli 6-50 kävijän välillä neliötä kohden vuodessa, kun taas kirjastojen käyttöaste oli pääkirjastoissa 124 kävijää ja sivukirjastoissa 148 kävijää neliötä kohden vuodessa. Helsingin kaupunginkirjastossa kävijöitä on neliötä kohti vuodessa 178. Kaupunginkirjasto ylittää reilusti valtakunnalliset tilankäytön teholuvut.

12 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Kaupunginkirjaston verkon kehittäminen Helsingin vuosikymmenten kuluessa rakentama kirjastoverkko on kattava. Lähiöiden kirjastoja on vuosien varrella ajanmukaistettu. Olemassa olevissa tiloissa tehdään jatkuvasti kohennuksia ja niitä uudistetaan kirjastotoiminnassa tapahtuneiden muutosten myötä. Kortistot on korvattu asiakaspäätteillä ja viimeisin muutos ovat lainaus- ja palautusautomaattien käyttöönotto sekä palvelualueuudistukset. Kirjojen lisäksi kirjastoaineistoksi tulleiden uusien aineistotyyppien sijoittaminen kirjastoon on vaatinut entistä enemmän tilaa. Tietoteknisen mullistuksen myötä 1990-luvulta alkaen tilojen muunneltavuudelle ja joustavuudelle on asettunut uudenlaisia vaatimuksia. Asiakkaiden työasemat ja muuttuneet kirjaston käyttötavat; aktiivinen tilan käyttö, työskentely kirjastossa ja viipyminen pidempään, ovat asettaneet kasvupaineita tilaohjelmille. Kaupunginkirjaston toimipisteille on tyypillistä, että ne ovat pinta-alaltaan pieniä. Käytöltään erittäin suuretkin kirjastot, kuten Itäkeskuksen, Rikhardinkadun, Kallion ja Töölön kirjastot ovat huoneistoalaltaan vaatimattomia; suurinkin on vain 2358 neliötä. Myös pääkirjasto on yleisötiloiltaan pieni, kun otetaan huomioon aineiston monipuolistunut koostumus. Kirjastotilojen suunnittelussa on ollut vuodesta 1980 käytössä kirjastolautakunnan hyväksymä tilamitoitusohje, jonka mukaan hyötyalaa on varattu 50 neliömetriä 1000 asukasta kohti luvulla opetusministeriö on suositellut kirjastotilojen pintaalatavoitteeksi 100 m 2 hyötypinta-alaa 1000 asukasta kohti. Suosituksessa arvioidaan vaikutusalueeksi noin kahden kilometrin säteellä kirjastosta asuvien piiri. Suosituksen mukaan asukkaan taajamassa tulisi olla kirjasto. Kaupunginkirjastolla on tällä hetkellä käytössään vuokranmaksun perusteena olevaa huoneistoalaa yhteensä m 2. Tuhatta asukasta kohden kirjastotilojen huoneistoalaa on 66,32 m 2. Tilojen ahtaus on johtanut siihen, ettei missään kaupunginkirjaston olemassa olevassa yksikössä ole voitu laajamittaisesti lähteä tarjoamaan monipuolisia uusia toimintoja ja palveluita. Kirjasto 10 ja Lasipalatsin Kohtaamispaikka ovat uutta toimintaa tarjoavia yksiköitä, mutta niistä kummassakin on tilanpuutteen takia keskitytty vain toiminnan joihinkin osa-alueisiin. Esimerkiksi Kirjasto 10:ssä on ulkopuolelle rajattu kirjastotoimintaan olennaisesti kuuluva kirja-aineisto ja tärkeä asiakasryhmä, lapset. Toisaalta Kirjasto 10:n tilat ovat jo nykyisellekin toiminnalle ahtaat ja todellinen tilantarve tällekin toiminnan osalle on vähintään kaksinkertainen. Kulttuuri- ja kirjastolautakunta hyväksyi kokouksessaan kaupunginkirjaston toimipisteverkkoa ja sen kehittämistä vuosina koskevan raportin toimenpideehdotukset olemassa olevan kirjastoverkon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnittelun perustaksi otettiin seuraavat periaatteet: - olemassa olevaa kirjastoverkkoa ylläpidetään ja kehitetään - suunnitelmakaudelle ehdotettuja uusia kirjastoja ovat Mellunmäen kirjasto ja Keskustakirjasto

13 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta nykyistä kirjastoverkkoa johdetaan asukkaan palvelukokonaisuuksina, jolloin kahdella tai useammalla kirjastolla voi olla yksi johtaja ja yhteinen henkilökunta - uusien perustettavien kirjastojen palvelualueen väestöpohjatavoitteeksi määritellään noin asukasta, mikä noudattaa sekä kuntarakenneuudistuksessa ja kaupungin palvelurakenteessa esille otettua väkilukua - uusien ja uudistettavien tilojen suunnittelussa pinta-ala mitoitetaan käyttäen mitoitusperusteena joustavasti olosuhteet huomioon ottaen m 2 /1000 asukas - kaikissa tapauksissa kirjaston tulee sijaita keskeisesti siellä, missä ihmiset liikkuvat. Kirjastotoiminta on tyypillinen keskustapalvelu, jonka tehokas käyttö vaatii keskeisen sijainnin. Sijainnin tulee olla hyvä sekä lähiössä että kaupungin keskustassa. 2.5 Keskustakirjaston vertailukohtia muualla Samaan aikaan kun verkkokirjaston käyttö lisääntyy, rakennetaan ja suunnitellaan eri maissa suuria, kaupunkien keskustoihin sijoittuvia kirjastoja. Pohjoismaista Reykjavikissa uusi kirjasto on jo valmistunut vanhaan makasiinirakennukseen. Oslossa ja Kööpenhaminassa hankkeet ovat vireillä. Tukholmassa on meneillään kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu joka on herättänyt suurta kiinnostusta. Määräaikaan mennessä lokakuussa 2006 kilpailuun oli jätetty yli ehdotusta. Maaliskuussa 2007 esitellään viisi jatkoonpäässyttä ehdotusta. Voittaja julistetaan joulukuussa Uusi kirjasto avataan suunnitelmien mukaan Maailmanlaajuisesti tunnetuin uusi kirjasto on vuonna 2004 avattu Seattlessa. Rakennuksen arkkitehti on hollantilainen Rem Kolhaas ja kirjastoa on esitelty laajasti kansainvälisissä lehdissä. Kirjasto on pinta-alaltaan m 2 ja on jo kolmas samalla tontille rakennettu yleinen kirjasto. Kirjastossa on monia mielenkiintoisia ja esteettisiä ratkaisuja, suurin osa tilasta on kuitenkin varattu noin miljoonan kirjan kokoelmalle, joka on sijoitettu kirjatorniin. Toinen suuri, uusi kirjasto on keväällä 2005 avattu Montrealin Grande Bibliotheque, joka on pinta-alaltaan m 2. Sekin on arkkitehtonisesti huomattava, mutta toiminnoiltaan perinteinen kirjasto. Merkittävää kuitenkin on, että kummassakin tapauksessa, kirjastojen kävijämäärät ovat ylittäneet kaikki odotukset. Seattlessa, joka on asukasluvultaan suunnilleen Helsingin kokoinen kaupunki kävijöitä on päivittäin ,6 miljoonan asukkaan Montrealissa päivittäisiä kävijöitä on vaihdellen Muita suunnitteilla ja valmistuvassa olevia kirjastoja ovat Amsterdamin ydinkeskustaan sijoittuva suuri kirjasto, joka avataan vuonna , sekä Utrechtissa Hollannissa ja Århusissa Tanskassa. Utrechtissa kirjastotilaan suunnitellaan sijoitettavaksi perinteisten kirjastotoimintojen lisäksi muun muassa kaupungin oppimis- ja e-keskus, uuden median itlaboratorio, kirjaston teatter, Utrechtin kaupungin tiedotuspiste sekä kokoustiloja. Århusissa taas suunnitelmissa on rakentaa uudenlainen Mediahuset, joka valmistuu Verrattuna maailmalla vireillä oleviin tai jo valmistuneisiin kirjastoihin ajatus Helsingin uudesta keskustakirjastosta on lähempänä Utrechtin ja Århusin suunnitelmia, kuin massiivisia kirjakokoelmia sisältäviä Seattlen ja Montrealin kirjastoja.

14 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Kaupunginkirjaston yhteistyökumppanit Keskustakirjasto on osa kaupunkilaisten yhteisöjä ja se itse muodostaa yhteisöjä. Se saattaa käyttäjät keskinäiseen vuorovaikutukseen ja tukeutuu näihin ja monipuolisesti erilaisiin yhteistyökumppaneihin. Kirjastotoiminnalla on jo perinteisesti ollut monenlaisia yhteistyökumppaneita. Edellä mainituista ulkomaisista esimerkeistä Århusissa on päädytty kirjaston ja erilaisten instituutioiden ja yritysten yhteishankkeeseen siten, että kaupunki on päättänyt rakentaa vuonna 2012 valmistuvaksi suunnitellun m2:n suuruisen Multimediatalon, josta noin 3000 neliötä on tarkoitus vuokrata näille yhteistyökumppaneille. Helsingissä Keskustakirjaston osalta yhteistyö voi koskea paitsi erilaisten toimintojen järjestämistä myös tilojen hankintaa Kaupungin muut hallintokunnat Keskustakirjastoon sijoitetaan aktiivinen osa kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmaa, Helsinki-kokoelma. Yhteistyössä kaupungin eri hallintokuntien kanssa keskustakirjastosta voidaan kehittää kaupungin näyteikkuna sekä koti- että ulkomaalaisille turisteille. Lisäksi siitä on mahdollisuus kehittää kaikkien hallintokuntien keskitetty asiakaspiste, contact center, jossa voidaan järjestää vastaavia yhteiskampanjoita kuin nykyisin järjestetään Lasipalatsin Kohtaamispaikalla. Myös erilaisten aktiviteettien suunnittelussa ja toteuttamisessa pyritään yhteistyöhön kaupungin muiden hallintokuntien kanssa Valtio yhteistyökumppanina Helsingin kaupunginkirjastolla on kaksi valtakunnallista tehtävää: yleisten kirjastojen keskuskirjastona ja ulkomaalaiskirjastona toimiminen. Keskuskirjastotehtävä kuuluu koko kaupunginkirjastolle ja painottuu erityisesti keskitettyjen palvelujen organisointiin koko Suomen yleisten kirjastojen verkolle. Kaukolainojen välityksellä koko Helsingin kaupunginkirjaston kokoelma on kaikkien maan kirjastojen käytettävissä. Ulkomaalaiskirjasto tarjoaa kirjastoille suunnatun palvelun lisäksi palvelua suoraan asiakkaille. Pasilan kirjastossa oleva ulkomaalaiskirjaston kokoelma on tarkoitus siirtää keskustakirjastoon. Opetusministeriön projektirahoitus on ollut erityisen tärkeää maan yleisten kirjastojen palvelujen kehittämisessä. Näiden hankkeiden, kuten kirjastot.fi palvelun järjestämisessä on kaupunginkirjastolla jatkuvaa yhteistyötä valtiovallan edustajien kanssa Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastot yhteistyökumppanina Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen yhteistyö on jatkunut jo 30 vuoden ajan. Yhteistyön tavoitteena on ollut tarjota kirjastopalveluja yli kuntarajojen asiakkaan asuinpaikasta riippumatta ja samalla on pyritty mahdollisimman tehokkaaseen resurssien käyttöön. Pääkaupunkiseudun kirjastojen muodostama HelMet-kirjasto kuuluu 18 miljoonan vuosilainauksellaan maailman suuriin kirjastojärjestelmiin. Yhteistyö on tähän asti perustunut verkostomaiseen toimintatapaan. Vaikka tavoitteena on entistä tiiviimpi yhteistyö kirjastojen välillä, ei kirjastotasolla ole valmiita suunnitelmia

15 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta näiden hallinnolliseksi yhdistämiseksi. Näin ollen jokainen kirjasto suunnittelee edelleen esimerkiksi kirjastoverkkoaan omista lähtökohdistaan ja kunkin kaupungin päätöksin. Kirjastojen keskinäisten yhteistyöseminaarien tulevaisuuden visioinnissa on kuitenkin todettu, että pääkaupunkiseudulla tarvitaan suuri Helsingin keskustassa sijaitseva kirjasto. Pääkaupunkiseudun suurin kirjasto sekä pinta-alaltaan että lainaukseltaan on tällä hetkellä Sello kirjasto Leppävaarassa. Sen pinta-ala on m 2 ja vuosilainaus 1,3 miljoonaa, kävijöitä Tikkurilan kirjaston vastaavat luvut ovat m 2 ja 1,2 miljoonaa, kävijöitä Muut yhteistyökumppanit Kaupunginkirjasto on keskustakirjaston suunnittelun yhteydessä avoin työskentelemään erilaisten yhteistyökumppanien kanssa jo edellä mainittujen lisäksi. Kaupunginkirjasto on kehittänyt uudenlaisia toimintamalleja kaupallisten yritysten kanssa Lasipalatsin Kohtaamispaikalla tavoitteena julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoiminta. Näitä kokemuksia on tarkoitus hyödyntää Keskustakirjastossa. Mahdollisia yhteistyökumppaneita ovat erilaiset kulttuurisektorin instituutiot ja asiantuntijat, mediayritykset, kustantajat, kirjakaupat, tietotekniikkayritykset. Yhteistyötapoja on monia. Yksi esimerkki on Tukholmasta, jossa Åhlensin tavaratalo on kustantanut Sergelin torin varrella olevassa Kulturhusetissa sijaitsevan 1300 m 2 :n perhekirjaston sisustuksen. 2.7 Keskustakirjasto toteuttaa kaupungin yhteisstrategioita ja pääkaupunkiseudun visiota Pääkaupunginseudun kaupunkien yhteisessä visiossa seutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi. Visiota toteuttaviksi strategisiksi alueiksi on valittu hyvinvointi ja palvelut, kilpailukyky sekä kaupunkirakenne ja asuminen. Keskustakirjasto toteuttaa monia kaupungin yhteisstrategioissa ja pääkaupunkiseudun visiossa ilmaistuja tavoitteita, kuten kaupungin palvelujen kehittämistä asiakaslähtöisesti, syrjäytymisen ehkäisyä ja yhteistyön kehittämistä, seudun innovatiivisuuden ja helsinkiläisten osaamisen vahvistamista ja keskusten elinvoiman lisäämistä. Kansalaisten tiedonsaannin turvaaminen ja osaamisen vahvistaminen on kirjaston toiminnan ydintä. Kirjasto osana sivistys- ja kulttuuripalveluja vahvistaa kaupunkia kilpailussa menestyvistä yrityksistä ja asukkaista. Keskustakirjasto on laajasti nähtynä osa kaupungissa toimivien kirjastojen muodostamaa yhteistä innovaatioiden kehitysalustaa ja erinomainen lisä kaupungin ydinkeskustan elinvoimaan. 2.8 Keskustakirjasto perheiden ja nuorten paikka keskustassa Kaupungnkirjaston käyttäjätilaston perusteella näyttäisi siltä, että runsaasta käytöstä huolimatta kaupunginkirjasto perinteisine toimipisteineen ei enää tavoita laajasti nuorisoa.

16 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Juuri kulttuurimme perustaan, lukemiseen ja kirjallisuuteen pohjautuvaan sivistykseen osallistaminen on yleisen kirjaston ydintehtävä. Tilastossa orastava muutos on haaste kaupunginkirjastolle ja nyt päättävässä asemassa olevalle sukupolvelle. Kirjastolla ja kirjallisuudella on nykyisin lukuisia kilpailijoita koululaisten ja nuorten ajankäytöstä. Tämä haastaa kirjaston toimintatavat ja koko lukemiseen ja kirjalliseen kulttuuriin sidotun perinnön välittämistavat. Lapset ja nuoret tarvitsevat nykyään erilaisia lukutaitoja. Keskeisin taito on perinteinen lukutaito eli lukeminen ja kirjoittaminen, mutta nyttemmin tarvitaan myös medialukutaitoa eli kykyä saada, arvioida ja välittää viestejä eri muodoissa. Lisäksi on tarpeen myös informaatiolukutaito eli taito tunnistaa, milloin tietoa tarvitaan ja kyky arvioida sitä. Uudenlaiset lukutaidot ovat edellytys täysipainoiselle yhteiskuntaan osallistumiselle tai ylipäätään osallisuudelle siinä. Näiden taitojen kehittämistä tukemalla kirjasto tukee kansalaisuutta ja elinikäistä oppimista. Kirjasto tekee sen nimenomaan kaupunkilaisten omilla ehdoilla ja heidän omien tarpeidensa mukaan. Helsingin keskustassa ei lapsille ja perheille nykyisin ole tarjolla paikkaa, joka tarjoaa mahdollisuuden vapaaseen oleskeluun, opiskeluun tai tiedonsaantiin. Hyvien kulkuyhteyksien päässä oleva keskustakirjasto palvelee myös kaupungin kaikkia lapsiasukkaita ja heidän perheitään sekä tarjoaa mahdollisuuden eikaupalliseen lastenkulttuuriin. 2.9 Keskustakirjasto lisää kaupungin keskustan elinvoimaa Keskustakirjasto rikastaa kaupungin keskustan rakennetun ympäristön toiminnallista monimuotoisuutta, luo kaupungille identiteettiä ja postitiivista ilmapiiriä sekä vahvistaa sen kykyä tuottaa ainutlaatuisia elämyksiä. Keskustakirjasto tulee olemaan osa luovaa ympäristöä, jossa on läsnä laaja kulttuurin ja taiteiden kirjo: musiikkia, elokuvaa, kuvataidetta, historiaa ja keskustakirjaston mukana sanataidetta ja kirjallisuutta. Keskustakirjasto muodostaa olennaisen osan eloisan kaupungin kulttuuritilojen jatkumoa. Sen viihtyisässä, tyylikkäässä ja korkealaatuisessa tilassa on paitsi aktiivinen tapahtumien kuhina, kolmannen paikan rösöisyyttä ja särmää, myös paikkoja hiljaisuudelle ja tilaisuuksia löytää syvällisiä merkityksiä. Keskustakirjasto tarjoaa paikan, jossa kaupunki palveluineen voi esittäytyä sekä helsinkiläisille että heidän vierailleen. Se on kaikille avoin kansalaiskeskus ja kohtaamispaikka Helsingin uudistuvassa urbaanissa keskustassa. Keskustakirjasto on koko kaupunkia ja eri puolilla kaupunkia asuvia helsinkiläisiä palveleva kirjasto, johon kerätään keskeisten peruspalvelujen lisäksi kaikki sellaiset erikoispalvelut, joita ei joko ole tarkoituksenmukaista sijoittaa lähikirjastoihin tai joihin ei näissä kirjastoissa ole tilaa. Keskustakirjasto tarjoaa jotain enemmän kuin muut kirjastot. Siinä yhdistetään perinteinen tuttu kirjakirjasto, Kirjasto 10:n ja Lasipalatsin Kohtaamispaikan tarjoama palvelu sekä uusi kokeellinen toiminta, jota samalla testataan mahdollisesti levitettäväksi muihin kirjastoihin.

17 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Helsinkiläisten ja kirjastoverkon muiden kirjastojen kannalta keskustakirjaston tulee sijaita aivan Helsingin kehittyvässä ydinkeskustassa muiden alueelle sijoittuvien kulttuurilaitosten rinnalla. Keskustakirjaston on oltava helposti saavutettavissa ja sen on sijaittava eikenenkään maalla, koska kaikkien on tunnettava se omakseen. Kirjastotoimen kehittämisen kannalta keskustakirjasto on olennainen hanke. Kaupunginkirjaston kokemukset Lasipalatsista ja Kirjasto 10:stä Pääpostitalossa ovat osoittaneet, että keskustassa tarvitaan paremmat ja laajemmat kirjastopalvelut Keskustakirjasto suomalaisen osaamisen näyteikkuna Suomen ja pohjoismaiden valtti on kaikille, koko kansalle opetettu lukutaito. Nyt on uutena haasteena saada jokaiselle medialukutaito ja näin turvata edelleen yhteiset luovuuden välineet. Keskustakirjasto on maamerkki, keskustassa sijaitseva näyttävä ja näkyvä sanataiteen ja uuden median maamerkki. Se on symbolirakennus, jonka tehtävänä on viestiä sitä, kuinka välttämätöntä lukutaito ja sitä edistävän ja ylläpitävän sanataiteen merkityksen ymmärtäminen ja kirjallisuuden vapaa saatavuus ovat Suomen ja minkä tahansa yhteiskunnan kehitykselle. Historiamme asiassa on lyhyt, mutta menestyksekäs. Agricolasta alkaen, jatkuen Lönnrotista, Runebergista, Snellmanista, Kivestä, Canthista, Jotunista, Sillanpäästä ja Linnasta edelleen nykypäivän kirjailijoihin. Tätä hienoa perintöä tulee vaalia, jatkaa ja tukea. Osoituksena siitä, että tämän perinnön merkitys ymmärretään ja sitä kunnioitetaan, pääkaupungin keskustaan rakennetaan hieno, arvokas ja nykyaikainen kirjasto, joka viestii koko maailmalle, mistä olemme tehdyt ja mikä on auttanut meitä saavuttamaan nykyisen korkean elintason ja hyvinvoinnin. Lukematon kirja on lukijalleen arvoitus, joka voi sen tultua luetuksi, olla suurenmoinen innoittaja, teos, joka antaa eväitä ja ohjenuoran koko elämään. Keskustakirjasto voi samaan tapaan olla arvoituksellinen rakennus. Se voi olla ajatuksia ja kysymyksiä herättävä vertauskuvallinen luomus. Keskustakirjaston rakennus kertoo myös Suomen kyvystä kehittää ja hyödyntää uutta teknologiaa. Lukutaidon ja uuden teknologian ajallinen syntyhierarkia todistaa, että hienojen saavutusten niin tekniikan kuin minkä tahansa muunkin tieteen saralla ehdoton edellytys on lukutaito. Tämä hierarkia voisi toteutua myös rakennuksen arkkitehtuurissa, sen sisäisessä rakenteessa. Sen osat voivat muodostaa ikään kuin kaanonin, järjestyksen, jossa yhden asian ymmärretään sysänneen liikkeelle toisen. Rakennuksen osien yhteinen kaanon saa aikaan harmonisen moniäänisen kokonaisuuden. Näin Keskustakirjastosta tulee helmi Töölönlahden reunamilla olevien ja sinne rakennettavien kulttuurirakennusten edustavaan ketjuun, jonka kaanon vuorostaan toistaa nykyaikaista kansallista sanomaa. Suuret massiiviset nimekkäiden arkkitehtien luomukset voivat onnistua tai epäonnistua. Kun rakennus kytketään yhteisön todellisiin tarpeisiin ja alueen kulttuurihistoriaan ja sen elävöittämiseen, hankkeella on mahdollisuus onnistua (vrt. esim. Bilbaon Guggenheim-

18 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta museo). Näin Helsingin Keskustakirjastosta on mahdollisuus tulla säihkyvä, puoleensa vetävä timantti sekä omien kansalaisten että matkailijoiden iloksi. 3 KESKUSTAKIRJASTON TOIMINTA JA TILAT Keskustakirjasto on Keskustakirjastossa on kulttuurinen kohtaamispaikka, sekä fyysinen että virtuaalinen kaupungin julkiset kasvot, paikka, jossa vuorovaikutteinen demokratia toteutuu ja kaupunki voi esitellä toimintansa eri lohkoja kaupunkilaisten vapaan olemisen, viihtymisen ja yhteen liittymisen paikka koko perheen paikka keskustassa perinteiset kirjastopalvelut kirjoineen ja lehtineen, hyllyineen ja lukupaikkoineen teknologian mahdollistamat sähköiset palvelut ja aineistot sekä verkostot musiikkikirjasto ja muita av-kirjastopalveluja myös studioita ja tilaa tekemiselle lastenkirjasto nuortenkirjasto monikulttuurinen kirjasto kotiseutuaineistokokoelma oma stadi informaatioalue, jossa on tiedonhaun erityispalveluja kommunikaatioalue, jossa on työasemia yhteydenpitoon työskentelyalue, jossa on työasemia yksittäis- ja ryhmäkäyttöön sekä paikkoja oman tietokoneen käyttöön elämysalue, jossa visuaalisuus ja kuva ottavat valta-aseman se pyritään toteuttamaan yhteistyössä alueen taidelaitosten kanssa hiljaisuuden alueet lasten aktiviteettitila, jossa on satu- ja leikkihuone sekä lastenteatteri salonki kirjallisia ja muita tapahtumia varten opetustiloja käyttäjäkoulutukseen, uusien informaatiovälineiden käytön opastukseen, tiedonhaun opetukseen yms. vieraana Helsingissä alue, jossa tarjotaan tietoa ja elämyksiä Helsingistä kahvila- ja ravintolapalveluita: mahdollisuus syödä, juoda ja seurustella 3.1 Keskustakirjasto rakennuksena ja toimintapaikkana Keskustakirjasto on rakennuksena mielenkiintoinen. Kirjaston sisääntulo houkuttaa tutustumaan taloon lähemmin. Keskustakirjasto tarjoaa kaupunkilaisille ja kaikille kävijöille

19 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta aineistojen ja muiden palvelujen lisäksi myös virikkeellisen ja elämyksellisen tilan. Sähköisen asioinnin ja tietoverkkojen aikana yhteiset avoimet julkiset tilat ovat entistä tärkeämpiä kaupunkilaisten yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Keskustakirjasto on talo, johon sisään astuessaan kokee esteettisen elämyksen. Elämyksellisiä asioita voivat olla esimerkiksi kukkivat puutarhat, rauhoittava kivipuutarha tai soliseva veden ääni, elävä tuli; ylipäänsä aisteihin vaikuttavat asiat. Keskustakirjasto kutsuu ulkoisella olemuksellaan sisään ja vastaanottaa tulijat ystävällisesti ja opastavasti. Kirjaston elävyys ulottuu rakennuksen ulkopuolelle muodostettavalle tapahtumien torille, jossa voi joka vuodenaikana olla kiinnostavia tapahtumia kuten konsertteja lapsille ja aikuisille, katuteatteria, jonglöörejä, luistinrata talvella ja vaikkapa rullaluistelurata syksyllä. Keskustakirjastossa yhdistyvät hengen ja ruumiin nautinnot. Kirjastossa on kaunis kahvila, joissa on tilaa myös lapsiperheille. Kahvilassa voi olla myös ulkotarjoilualue, terassi. Vaikka suuri osa palveluista ja asioinnista on muuttumassa sähköiseksi, jolloin asioita voi hoitaa kotoa tai työpaikalta, kaupunkilaiset haluavat edelleenkin toimia sosiaalisessa ympäristössä. Kirjastossa on mahdollisuus kokea kuuluvansa kaupunkilaisten yhteyteen, toimia toisten keskuudessa, nähdä muita ja tulla nähdyksi. Kirjaston päätteillä voi hoitaa asiointeja, varata vaikkapa jumppavuorot, tilata matkaliput ja samalla istahtaa mukavaan tilaan hetkeksi tuttavien kanssa vaihtamaan kuulumisia. Toiminnan puitteet muodostuvat mahdollisimman avoimista ja muunneltavista tiloista, jotka on suunniteltu miellyttäviksi, arvokkaiksi ja hyvin toimiviksi, turvallisuutta tukeviksi ja kestäviksi. Kirjastotoiminnan ja sen logistiikan tekniset ja tilalliset vaatimukset otetaan huomioon. 3.2 Elämysten tila ja kokoelma Keskustakirjastoa ajatellaan sekä elämysten saarena että sanataiteen talona. Keskustakirjasto arvostaa kaupunkilaisia, yleisöään, tarjoamalla sille parasta mahdollista kirjaston nykykeinoin, käyttämällä kulloinkin tarjolla olevaa ajanmukaista tekniikkaa, antamalla käyttöön perinteisiä aineistoja, järjestämällä aineistoja, tekemällä niitä tutuksi, tilaisuuksissa ja kirjaston ja käyttäjien yhteisellä ja käyttäjien keskeisellä toiminnalla, tarjoamalla tilaa ja myös mahdollistamalla hiljaisuuden. Keskustakirjasto on kirjastotoiminnan kaikkien osa-alueiden huippupaikka: Sillä on erinomaiset kokoelmat, monipuoliset tietoainekset ja runsas kaunokirjallisuus. Sen toimintaa ovat mm. aineistojen esittelyt ja näkyville tuomiset, sanataiteen esittely monipuolisin ja modernein menetelmin, ns. metodiset työt: eri käyttäjäryhmien parissa työskentely, vuorovaikutteisuuden ja evolutionaarisen kehittymisen synnyttäminen ja edistäminen sekä aineistoissa että toiminnoissa, tekemisissä, kaikessa sisällössä Tarjottavat aineistot Kaunokirjallinen aineisto on kirjastossa erityisen keskeisessä asemassa. Kuitenkin keskustassa sijaitsevasta kirjastosta haetaan laajalti myös tietopalvelua, joten

20 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta tietoaineistojakin on kirjastossa oltava runsaasti. Tietokantojen ja sähköisen tiedonhaun lisäksi kunnon tietopalvelu tarvitsee tuekseen myös kirjallista aineistoa. Elämyslähteiden taustoittajana tarvitaan mm. elokuvan, teatterin, musiikin ja taiteen monografioita sekä hakuteoksia. Laaja uutisalue on eräs talon keskeisistä tiloista, johon siirretään Pasilan nykyisestä lehtiaineistosta suurin osa, yli 700 tilattua lehtivuosikertaa. Uutisalue mitoitetaan 900 lehtivuosikerralle. Ulkomaalaiskirjaston kokoelma, n nidettä siirretään Pasilasta keskustakirjastoon ja sijoitetaan näin entistä paremmin saavutettavaksi. Kokoelman perustana on elämysaineisto: paljon tuoretta modernia kaunokirjallisuutta, runoutta, näytelmiä, äänikirjoja ja elokuvia. Lastenaineistojen koko kirjo on tarjolla. Aineistoja ryhmitellään mm. teemoittain: esimerkiksi kauhugalleria, älykköosasto, tietokonepelien, scifin ja tulevaisuudentutkimuksen huone. Keskustakirjaston kävijämääräksi ennustetaan noin 1,5 miljoonaa kävijää vuodessa. Ottaen huomioon kirjaston keskeisen sijainnin on odotettavaa, että keskustakirjaston aineisto kiertää erittäin tehokkaasti. Ennustettu kävijämäärä edellyttää varautumista aineistoyksikön kokoelman tarpeeseen. Keskustakirjastoon siirretään Kirjasto 10:n aineistoyksikön kokoelma, joka sisältää jo tulevan keskustakirjaston musiikkikokoelman, yli äänitettä ja n nuottia. Pasilasta siirretään noin nidettä ja useamman kokoelman valmisteluvuoden aikana kartutetaan kokoelmaa niteellä tai aineistoyksiköllä uutuushankintana. Keskustakirjasto tulee tarjoamaan perinteisiä fyysisiä kirjastoaineistoja, kirjoja, lehtiä, erilaisia av-tallenteita, kuvaa, musiikkia, multimediaa, tulevaisuuden tallenteita ja sähköisiä verkkoaineistoja. Kirjakokoelma tulee sisältämään yhteensä noin nidettä. Lehtivuosikertoja tilataan 900. Musiikkiäänitteiden kokoelma tulee olemaan noin äänitettä. Kuva- ja multimediatallenteiden kokoelmaan tulee kuulumaan noin tallennetta. Kirjaston uutisalueelta on seurattavissa satelliittikanavien tv-uutiset ympäri maailmaa Keskustakirjaston toiminta Keskustakirjaston henkilökunta opastaa asiakkaita kirjaston palvelujen ja teknisten välineiden käytössä, etsii asiakkaille heidän tarvitsemiaan tietoja ja suosittelee heille kirjallisuutta. Tärkeä toimintamuoto on asiakkaiden opastaminen ja koulutus tietotekniikan käytössä. Opastusta tarvitaan jatkuvasti, koska uusia tekniikoita ja sähköisiä palveluita syntyy koko ajan. Kirjasto seuraa tietotekniikan kehitystä ja välittää tavalliselle ihmiselle tietoa uusista välineistä ja aineistoista. Kirjastossa vastataan kansalaisten kysymyksiin: kuinka selvitä tietoyhteiskunnan arjessa. Tietotekniikkaopastuksen tärkeä kohderyhmä ovat seniorit. Kirjasto esittelee myös kaupunkilaisille eri organisaatioiden verkkopalveluja yhteistyössä niiden kanssa. Tämä toiminta, joka sijaitsee nyt Lasipalatsin Kohtaamispaikassa, siirtyy Keskustakirjastoon. Kaikkiaan yleisölle tarkoitettuja työasemia tulisi olemaan noin 200.

Kirjasto on. arjen luksusta. Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle.

Kirjasto on. arjen luksusta. Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle. Kirjasto on arjen luksusta Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle. Arvostettu edelläkävijä Lisää hyvinvointia Kirjasto on niin tuttu osa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 43/ (5) Kaupunginhallitus Sj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 43/ (5) Kaupunginhallitus Sj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 43/2012 1 (5) 1374 Valtuutettu Yrjö Hakasen toivomusponsi: uuden keskuskirjaston toteutus ja lähikirjastot Päätös päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 14.12.2011

Lisätiedot

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Mitä uuden kirjastolain pitäisi mahdollistaa? Kirjastolain uudistamisen tavoitteena on turvata

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!

Lisätiedot

Kirjastopalvelut. Toimintasuunnitelma 2016. Oheismateriaali vapaa-aikalautakunta 16.3.2016. www.ylojarvi.fi

Kirjastopalvelut. Toimintasuunnitelma 2016. Oheismateriaali vapaa-aikalautakunta 16.3.2016. www.ylojarvi.fi Kirjastopalvelut Toimintasuunnitelma 2016 Oheismateriaali vapaa-aikalautakunta 16.3.2016 www.ylojarvi.fi Kirjaston toiminta-ajatus Kirjasto on kaupungin peruspalvelua, joka edistää alueensa asukkaiden

Lisätiedot

Esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi Keskeisimmät asiat

Esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi Keskeisimmät asiat Esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi 2001-2004 Keskeisimmät asiat MIKSI ESITYS KIRJASTO- POLIITTISEKSI OHJELMAKSI Eduskunta on antanut kunnallisille kirjastoille tehtäväksi ottaa osavastuu kansalaisen

Lisätiedot

Yleisiä kirjastoja koskevan lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Yleisiä kirjastoja koskevan lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus Yleisiä kirjastoja koskevan lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus Laki yleisistä kirjastoista opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintoviraston järjestämä

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Verha/Ktj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Verha/Ktj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (5) 56 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto valtuutettu Koulumiehen ym. aloitteeseen, että Helsingin luovuttava keskustakirjastohankkeesta HEL 2014-002641 T

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä. Tieteiden talo

Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä. Tieteiden talo Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä Tieteiden talo 11.5.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen kirjastoseuran järjestämässä työpajassa

Lisätiedot

Kirjastolaki käyttöön Opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintovirastojen koulutus- ja keskustelutilaisuus uudesta kirjastolaista

Kirjastolaki käyttöön Opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintovirastojen koulutus- ja keskustelutilaisuus uudesta kirjastolaista Kirjastolaki käyttöön Opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintovirastojen koulutus- ja keskustelutilaisuus uudesta kirjastolaista Lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Kirjastot kaupunkilaisten olo- ja työhuoneina

Kirjastot kaupunkilaisten olo- ja työhuoneina Kirjastot kaupunkilaisten olo- ja työhuoneina Tuula Haavisto Kirjastotoimen johtaja Uudet työntekemisen tavat, prosessit ja digitalisaatio 13.1.2017 Helsingin kaupunginkirjasto Yleisten kirjastojen keskuskirjasto

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Peruspalveluiden arvioinnista , Helsinki Kirsi Kaunisharju

Peruspalveluiden arvioinnista , Helsinki Kirsi Kaunisharju Peruspalveluiden arvioinnista Vauhtia kulttuuriin! 12.1.2012, Helsinki Kirsi Kaunisharju Peruspalveluiden arviointi Peruspalveluiden arviointi on aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) 4 :n 2

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50 Vastausten määrä: 68 Tulostettu 7.5.2010 14:23:50 Poiminta 1.1 Minkä erikoiskirjaston / tutkimuslaitoksen palveluja arvioit (valitse yksi vaihtoehto) = 12 (Museoviraston kirjasto) 1.1 Minkä erikoiskirjaston

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia

Lisätiedot

Kulttuuri- ja kansalaistoimi

Kulttuuri- ja kansalaistoimi 1 (5) Kulttuuri- ja kansalaistoimen johtosääntö Kaupunginvaltuuston hyväksymä 9.6.2010/ Kulttuuri- ja kansalaistoiminnan lautakunta 1 Toiminta-ajatus Toimiala Lautakunnan toiminta-ajatuksena on edistää,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma 1 ROVANIEMEN KAUPUNKI ROVANIEMEN YLEISKAAVAN 2015 MUUTOS, TEOLLISUUSTIEN JA ALAKORKALONTIEN VARRESSA OLEVAT TYOPAIKKA ALUEET Osallistumis ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue: Alustava suunnittelualue

Lisätiedot

Avin kuulumiset Laki ja hankkeet. Keski-Suomen maakuntakirjastokokous

Avin kuulumiset Laki ja hankkeet. Keski-Suomen maakuntakirjastokokous Avin kuulumiset Laki ja hankkeet Keski-Suomen maakuntakirjastokokous 17.11.2016 [Marjariitta Viiri, Länsi- ja Sisä-Suomen avi, OKT vastuualue] 21.11.2016 1 Kirjastolaki (hallituksen esitys) 1 Lain soveltamisala

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 5/ (5) Terveyslautakunta Tja/

Helsingin kaupunki Esityslista 5/ (5) Terveyslautakunta Tja/ Helsingin kaupunki Esityslista 5/2012 1 (5) Päätöshistoria Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 13.03.2012 37 HEL 2012-002910 T 10 06 00 Päätös Uudisrakennukset ja perusparannukset Kulttuuri- ja kirjastolautakunta

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) 331 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta aurinkosähkön edistämisestä HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

Kirjasto monikulttuurisena kulttuurilaitoksena. Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 7.10.2015 Jaakko Tiinanen, Espoon kaupunginkirjasto

Kirjasto monikulttuurisena kulttuurilaitoksena. Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 7.10.2015 Jaakko Tiinanen, Espoon kaupunginkirjasto Kirjasto monikulttuurisena kulttuurilaitoksena Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 7.10.2015 Jaakko Tiinanen, Espoon kaupunginkirjasto Lähtökohtana perustehtävä Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunginkirjaston nuortentila. Salla Erho

Rovaniemen kaupunginkirjaston nuortentila. Salla Erho Rovaniemen kaupunginkirjaston nuortentila Salla Erho 9.5.2012 Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto Kirjaston ulkoisen ilmeen määrittäjä: Alvar Aalto Aalto-sali, pääkirjaston keskus Pääkirjasto

Lisätiedot

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 4

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 4 Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2015 Nro 4 KULTTUURILAUTAKUNNAN ALAISTEN PALVELUALUEIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ (Hyväksytty kulttuurilautakunnassa 2.12.2014, tulee voimaan 1.1.2015) I YLEISTÄ 1 Soveltamisala 2

Lisätiedot

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013 1 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja n tulossopimus vuosille 2011 2013 1. Arvot, toiminta-ajatus ja visio Arvot Kirjasto toteuttaa toiminnassaan opetusministeriön hallinnonalan yhteisiä arvoja, joita ovat

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Uusi kirjastolaki pykälät käytäntöön (2017) Pauli Rautiainen valtiosääntöoikeuden professori, Itä-Suomen yliopisto

Uusi kirjastolaki pykälät käytäntöön (2017) Pauli Rautiainen valtiosääntöoikeuden professori, Itä-Suomen yliopisto Uusi kirjastolaki pykälät käytäntöön (2017) Pauli Rautiainen valtiosääntöoikeuden professori, Itä-Suomen yliopisto KIRJASTO JA KUNTA Minne olet menossa kunta? Tulevaisuuden kuntakuvia. http://www.kunnat.net/kuntakuvat/

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi

Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi Museojohtajien kesäpäivät 26.8.2010 14.9.2010 Pasi Saukkonen 1 Arviointiyhteiskunta Siirtyminen keskitetyn vallan ja vastuun normatiivisesta, hyvän elämän ja

Lisätiedot

4432/12.01.00.00/2015

4432/12.01.00.00/2015 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4432/12.01.00.00/2015 162 Haukilahden lukion opetuksen järjestäminen Aalto-yliopiston kampuksella syksystä 2016 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Kristiina Erkkilä, puh. 09 816 52202

Lisätiedot

OSAAN ONNISTUN OLEN KIINNOSTAVA!

OSAAN ONNISTUN OLEN KIINNOSTAVA! OSAAN ONNISTUN OLEN KIINNOSTAVA! Osaamisen kehittäminen 2014 2015 Tampereen kaupunginkirjasto Paula Rautaharkko, Susanna Lampola-Autio Tampereen kaupunginkirjaston perustehtävä: Kirjasto avaa ovet sivistykseen,

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Kuvit teellinen visiokuva alueesta.

Kuvit teellinen visiokuva alueesta. UUSI KAUPUNGINOSA SK A TU KA U A EN U K IV IS N.K LL RE A O U TE ST Kuvit teellinen visiokuva alueesta. 2 TU TU 3 FREDRIKSBERG HERÄÄ HENKIIN. HELSINGISSÄ KALLION KUPEESSA, SIINÄ SATA- MAN JA RAUTATIEN

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tuotteistaminen

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tuotteistaminen Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tuotteistaminen Irmeli Isokivijärvi Palvelupäällikkö Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Hämeen maakuntakirjasto 25.3.2011 Kuntaliitoksen myötä kaupunki siirtyi tilaaja-tuottaja

Lisätiedot

Helsingin yliopiston kirjasto 1

Helsingin yliopiston kirjasto 1 Helsingin yliopiston kirjasto 1 TIETEELLINEN TIETO KUULUU KAIKILLE Suomessa tieteelliset kirjastot ovat avoinna kaikille ja tarjoavat esteettömän pääsyn tieteellisen tiedon lähteille. Helsingin yliopiston

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON

Lisätiedot

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari Tiedottamalla näkyväksi Inkeri Näätsaari 14.11.2007 Vuonna 2000 Kirjasto välitti tietoa tarvitsijoille Vähän julkisuutta, osin negatiivista tai vähättelevää Kriittisiä kannanottoja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri.

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri. Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri., Soile Kuitunen 1 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 4 POHJOISEN ALUEOPISTON ESITTELY Sto EHDOTUS Merkitään tiedoksi. Lisätiedot: Vattula Kaarina, aluerehtori (pohjoinen alueop.), puhelin 310 88541 ESITTELIJÄ Historiaa

Lisätiedot

Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi

Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi Jarmo Saarti Kokoelmista vapautetut aineistojen poistaminen kirjaston kokoelmista 1.11.2010 Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Digitaalisen agendan palveluverkolliset toimenpiteet LIITE L24

Digitaalisen agendan palveluverkolliset toimenpiteet LIITE L24 Digitaalisen agendan palveluverkolliset toimenpiteet LIITE L24 Digitaalisen agendan päämäärä: Oulu on (vuonna 2020 Euroopan) älykkäimmin ja vastuullisimmin digitalisaation mahdollisuuksia toiminnassaan

Lisätiedot

Peruspalvelujen arviointi 2015 kirjastopalvelujen saatavuus erityisesti lasten ja nuorten kannalta ja muuta ajankohtaista

Peruspalvelujen arviointi 2015 kirjastopalvelujen saatavuus erityisesti lasten ja nuorten kannalta ja muuta ajankohtaista Peruspalvelujen arviointi 2015 kirjastopalvelujen saatavuus erityisesti lasten ja nuorten kannalta ja muuta ajankohtaista Merja Kummala-Mustonen 15.9.2016 PSAVI, Merja Kummala-Mustonen, Opetus ja kulttuuri

Lisätiedot

KAJAANIN KAMPUS PUUTYÖRAKENNUS SEMINAARINKATU 2

KAJAANIN KAMPUS PUUTYÖRAKENNUS SEMINAARINKATU 2 KAJAANIN KAMPUS PUUTYÖRAKENNUS SEMINAARINKATU 2 2 Yrittäjän Kajaani Kajaani on kehittyvä yrityskaupunki sekä vireä kulttuuri- ja urheilukaupunki. Se on valittu suurista kaupungeista ja maakuntakeskuksista

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi AUTA-hankkeen seminaari 8.2.2017 Sami Kivivasara, projektiryhmän PJ AUTA-hanke - Mitä sillä tavoitellaan? - Mihin se liittyy?

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita 15.1.2010 Toni Suutari www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisten aineistojen

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

HE 238/2016 uudeksi yleisiä kirjastoja koskevaksi laiksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät

HE 238/2016 uudeksi yleisiä kirjastoja koskevaksi laiksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät HE 238/2016 uudeksi yleisiä kirjastoja koskevaksi laiksi Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 23.-24.11.2016 Miksi uusi kirjastolaki? Nykyinen kirjastolaki valmisteltu 20 vuotta sitten Toimintaympäristön

Lisätiedot

Laki. yleisistä kirjastoista. Lain soveltamisala

Laki. yleisistä kirjastoista. Lain soveltamisala Laki yleisistä kirjastoista Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain soveltamisala Tässä laissa säädetään yleisistä kirjastoista ja niiden toiminnasta sekä toiminnan paikallisesta, alueellisesta

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI Liittyy hankesuunnitelmaan

HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI Liittyy hankesuunnitelmaan ROIHUVUOREN ALA-ASTE VUORENPEIKONTIE 7 00820 HELSINKI PERUSPARANNUS HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI 12.4.2013 Liittyy hankesuunnitelmaan 18.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Roihuvuoren ala-aste, perusparannushankkeen

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN TYÖYMPÄRISTÖ - BAROMETRI 2015

TULEVAISUUDEN TYÖYMPÄRISTÖ - BAROMETRI 2015 TULEVAISUUDEN TYÖYMPÄRISTÖ - BAROMETRI 2015 Keskeiset tulokset KTI Kiinteistötieto Oy Taustaa Barometrin tavoitteena on kartoittaa pääkaupunkiseudulla toimivien yritysten toimistotilojen käyttöön liittyviä

Lisätiedot

YLEISTEN KIRJASTOJEN YHTEINEN VIESTINTÄ JA VIESTINTÄKETJU

YLEISTEN KIRJASTOJEN YHTEINEN VIESTINTÄ JA VIESTINTÄKETJU YLEISTEN KIRJASTOJEN YHTEINEN VIESTINTÄ JA VIESTINTÄKETJU Marraskuu 2016 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Yleisten kirjastojen keskuskirjasto - Kirjastot.fi YKN:n viestintäryhmä Mukana:

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue

Lisätiedot

Tuottavuuden mittaus Helsingin kaupunginkirjastossa Toimintolaskennan testailua. Keskuskirjastokokous Jouni Juntumaa

Tuottavuuden mittaus Helsingin kaupunginkirjastossa Toimintolaskennan testailua. Keskuskirjastokokous Jouni Juntumaa Tuottavuuden mittaus Helsingin kaupunginkirjastossa -------------- Toimintolaskennan testailua Keskuskirjastokokous 30.1.2014 Jouni Juntumaa Helsingin kaupunginjohtajan päätöksen 30.11.2011 mukaan virastojen

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 2338/ /2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 2338/ /2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 16 16.2.2016 67 Asianro 2338/10.03.02/2014 Kuopion museon peruskorjauksen ja laajennuksen hankesuunnitelman hyväksyminen Päätöshistoria

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot