Hanke- ja arviointiraportti Elämyskeskus osana kasvua

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hanke- ja arviointiraportti 2006. Elämyskeskus osana kasvua"

Transkriptio

1 Hanke- ja arviointiraportti 2006 Elämyskeskus osana kasvua Ehkäisevän päihdetyön kehittämishanke

2 Kirjoittajat Sininauhaliitto Inkinen Ari Lehikoinen Outi Sininauhaliitto r.y. Helsinki 2006 Elämyskeskus osana kasvua projektin rahoitus Raha-automaattiyhdistys Sininauhaliitto Krämertintie 2, Helsinki 1

3 TIIVISTELMÄ JOHDANTO KÄSITTEET JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ KÄSITTEET PÄÄKAUPUNKISEUTU TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINNALLISIA OHJELMIA PROJEKTIPROSESSIN KUVAUS IDEA SYNTYI CAMERA OBSCURAN HYVISTÄ KOKEMUKSISTA KOKONAISVALTAINEN LÄHESTYMINEN PROJEKTIN TAVOITTEET PROJEKTIN TOIMIJAT TALOUDEN NÄKÖKULMA ARVIOINTI ARVIOINTIKRITEERIT PROJEKTIPROSESSIN ARVIOINTIA PROJEKTIN PILOTTIOHJELMA HEIJASTUKSEN ARVIOINTI HEIJASTUS-OHJELMAN KEHITTÄMISHAASTEITA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET

4 Tiivistelmä Elämyskeskus osana kasvua -projekti oli Sininauhaliiton vuosien välisenä aikana toteuttama ehkäisevän päihdetyön kehittämishanke. Hankkeen rahoitti Rahaautomaattiyhdistys. Yhteistyökumppaneita olivat Helsingin ja Vantaan kaupunkien ehkäisevän työn yksiköt. Hankeajatus pohjautui vuosina toteutettuihin Camera obscura projekteihin. Hankkeissa tuotettiin ja kokeiltiin uranuurtava koulujen päihdekasvatusta tukeva toimintamalli, jota pystyttiin hyödyntämään laajasti. Toimintamalli sisälsi elämyspedagogisen oppimisvälineen ja siihen liittyvän oppimateriaalin. Ohjelmaa toteutettiin yli 400 koulussa. Elämyskeskus osana kasvua -projektin tarkoituksena oli tuottaa edellä kuvattujen hankkeiden pohjalta kiinteässä tilassa toimiva ehkäisevän päihdetyön toimintamalli, joka tukisi koulujen ja järjestöjen päihdekasvatusta. Hankkeessa panostettiin kehittämistyön itsearviointiin sekä kriittiseen pohdiskeluun järjestölähtöisen ehkäisevän päihdetyön ja koulun päihdekasvatuksen yhteistyöstä. Sisällöllisesti suunnittelu pohjautui ala-asteen päihdekasvatuksen liittymäkohtiin eri oppiaineiden pohjalta. Ohjelma haluttiin koskettavan mahdollisimman laaja ainevalikoimaan ja olevan näin parhaiten hyödynnettävissä. Toteutuksessa epäonnistuttiin, se ei vastannut opettajien odotuksia. Toisen vaiheen toteutukselle ei jäänyt aikaa. Hanke epäonnistui päätavoitteen saavuttamisessa. Kiinteä toimintakeskusta ei syntynyt. Pysyvälle kiinteään toimipisteeseen perustuvalle toiminnalle ei löydetty edellytyksiä projektin keinoin ja resurssein. Hanke kohtasi ylivoimaisia vaikeuksia tilakysymyksissä, jotka olivat hankkeen kannalta kohtalokkaita. Kokeilutoimintaa ei saatu toteutettua suunnitellussa laajuudessa. Projektin tuotoksena syntyi kuitenkin uusi luokkalaisille suunnattu elämyspedagoginen arvo- ja päihdekasvatusohjelma Heijastus. Pilottiversio oli suunniteltu kiinteään tilaan, joten sitä ei tulla sellaisenaan levittämään. Siitä tehdään Camera obsura ohjelman tavoin toteutettava oppilaitoksia kiertävänä versio projektin jälkeen. Edullisen ja tehokkaan toimintamallin rakentaminen edellyttää pitkäjänteistä yhteistyötä. Hankkeen aikana syntyi pohja yhteistyölle pääkaupunkiseutujen kuntien kanssa. Hankkeen loppuvaiheessa päädyttiin toiminnan kannalta olennaiseen, eli päihdekasvatusyhteistyön kehittämiseen ja itsetutkisteluun. Epäonnistumisen myöntämisen jälkeen tehtiin päätös uudenlaisesta yhteistyöstä. Kehittämistyössä saatu kokemus ei ole mennyt hukkaan, eikä hankkeen investoinnit jää käyttämättä. Jo vuodesta 1995 alkaen Sininauhaliitto on toiminut Camera obscura toiminnan kehittäjänä ja sinä aikana kerätty osaamispääoma ja teknillinen osaaminen päätettiin siirtää jäsenyhteisöjen käyttöön. Valtakunnallisena toimijana Sininauhaliitto ei ole luonteva alueellinen ehkäisevän työn toimija. Sininauhaliiton tehtävä on toimia kehittäjänä ja jäsenjärjestöt toimijoina. Hankkeen kolmannessa vaiheessa, eli juurruttamisessa päädyttiin yhteistyöhön Helsingin NMKY:n kanssa, joka on toiminut nuorten parissa jo 1900-luvun alussa. Järjestö on ehkäisevän päihdetyön toimija pääkaupunkiseudulla. Camera obscura tekniikka siirrettiin heidän hallintaansa ja jatkossa Sininauhaliitto opastaa ja neuvoo toimintamallin käyttöönotossa sekä on mukana sisällön kehittämisessä. Syntynyt yhteistyö vahvistaa Helsingin NMKY:n järjestölähtöistä ehkäisevää päihdetyötä. Kolmen kehittämishankkeen ja kymmenen vuoden työn tulos on jäsenjärjestömme käytettävissä ja heidän sidosryhmiensä hyödynnettävissä. 3

5 1 Johdanto Sininauhaliitto on valtakunnallinen, kristillisten päihdejärjestöjen keskusliitto. Sen jäsenjärjestöt tarjoavat päihdeongelmaisille ja syrjäytymisuhan alla eläville tukea ja toivoa elämään. Liiton toiminta-ajatuksena ja perustehtävänä on palvella jäsenyhteisöjään ja kristillisiä seurakuntia ehkäisevässä päihdetyössä, päihdehaittojen ja syrjäytymisen vähentämisessä, riippuvuuksista toipumisessa ja elämän eheytymisessä. Raportissa on kuvattu pääkaupunkiseutua ehkäisevän päihdetyön toimintaympäristönä. Hankkeen pilottialueena oli pääkaupunkiseutu. Laajemmin on esitelty kolmen ison kaupungin, Helsingin, Espoon ja Vantaan erilaisia toimintamalleja. Hankkeen toimintamalli on tarkoitettu tukemaan perusopetuksen päihdekasvatusta. Kohderyhmäksi valittu alaasteen 4-6-luokka-asteen opetussuunnitelma sisällä päihdekasvatusoppiainetta. Hankkeen haastavuutta lisää aineiston integroiminen osaksi useamman oppiaineen sisältöä. Näitä oppiaineita olivat mm. biologia, kemia, äidinkieli, liikunta, uskonto ja ympäristötieto. Lisäksi haastavaa on motivoida tavallisia luokanopettajia hyödyntämään aineistoa oman työnsä osana ja motivoida heitä kantamaan oman vastuunsa päihdekasvattajina tämän kaltaisen ohjelmaa hyödyntäen. Raportissa on kuvattu hankeprosessi. Hankkeen oli kaksi kehittämistavoitetta. Ensimmäinen tavoite oli testata kiinteän arvo- ja päihdekasvatustoimintakeskuksen tarpeellisuus ja käynnistää toiminta. Ensimmäistä tavoitetta ei saavutettu. Toinen tavoite oli tuottaa uusi toiminnallinen ohjelma ala-asteen 4-6-luokkien oppilaille jo olemassa olevan Camera obscura ohjelman rinnalle. Camera obscura ohjelmaa käytetään luokkien oppilaiden kanssa. Ohjelman nimeksi tuli Heijastus ja se tuotettiin ja testattiin. Ohjelmaa ei päästy testaamaan niin laajasti kuin hankkeessa oli suunniteltu, koska ensimmäinen tavoite ei toteutunut. Heijastus ohjelma tehtiin laaja itsearviointi, josta on olemassa myös eri julkaisu Diakonia-ammattikorkeakoulun jatko-opiskelijoiden opinnäytetyöpankissa. Raportissa esitellään hankkeen tuotokset ja se sisältää koko hankkeen itsearvioinnin. 4

6 2 Käsitteet ja toimintaympäristö 2.1 Käsitteet Tammikuussa 2006 julkaistujen ehkäisevän päihdetyön laatukriteerien mukaan ehkäisevä päihdetyö on erityisesti toimintaa, jonka tavoitteena on edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia, edistämällä päihteettömiä elintapoja, ehkäisemällä ja vähentämällä päihdehaittoja sekä lisäämällä päihdeilmiön ymmärrystä ja hallintaa. Ehkäisevän päihdetyön keinoin pyritään vähentämään päihteiden kysyntää, saatavuutta ja tarjontaa sekä haittoja. Ehkäisevän päihdetyön vaikuttamiskohteet ovat päihteitä koskevat tiedot, asenteet ja oikeudet, päihdehaitoilta suojaavat tekijät ja niiden riskitekijät sekä päihteiden käyttö ja käyttötavat. (Stakes 2006.) Teoksessa Terveyden edistäminen esimerkein Elina Savola ja Pirjo Ollonquist (2005) määrittelevät terveyden edistämisen arvoihin perustuvaksi tavoitteelliseksi ja välineelliseksi toiminnaksi ihmisten terveyttä ja hyvinvointia aikaansaavaksi ja sairauksia ehkäiseväksi. Terveyden edistämiseen sisältyy promotiivisia ja preventiivisiä toimintamuotoja. Tuloksia ovat terveyttä suojaavien sisäisten ja ulkoisten tekijöiden vahvistuminen, elämäntapojen muutos terveellisempään suuntaan ja terveyspalveluiden kehittyminen. Toiminnan vaikutukset näkyvät yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan terveytenä ja hyvinvointina (Savola & Koskinen-Ollonquist 2005.) Elämyspedagogiikkaa on määritelty monella tavalla, eikä yhtä kaikkien hyväksymää tulkintaa siitä ole. Elämyspedagogiikalla etsitään ratkaisuja sosiaaliseen vahvistamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn sekä sosiaalisiin ongelmiin. Kasvatus- nuoriso- ja opetustyön toimintamuotojen vaihtoehdoiksi ne yleistyivät Keski-Euroopassa 1980-luvulla. Elämyspedagogiikka on kasvatuksen, kuntouttamisen ja oppimisen kokonaisvaltainen prosessi. (Karppinen 2005.) Elämyspedagogiikassa hyödynnetään ihmisen tunnetta, toimintaa ja kokemusta, sekä tilaa oppimisessa. Toiminta ja sen reflektointi on tärkeä osa oppimista ja omaksumista. Elämyspedagogiikan lähikäsitteitä ovat seikkailukasvatus ja toiminnallisuus. Tässä raportissa Elämyskeskus osana kasvua projektista käytetään nimitystä hanke tai projekti. Hankkeen pääkehittämistavoitetta Toimintakeskus Vektoria kutsutaan raportissa toimintamalliksi. Toimintakeskus Vektoriin suunniteltua toiminnallista Heijastusohjelmaa ja vuonna 1995 tuotettua Camera obscura -ohjelmaa kutsutaan raportissa ohjelmiksi. 2.2 Pääkaupunkiseutu toimintaympäristönä Nuorten päihteiden käyttö on vähentynyt viime vuosina Helsingin ehkäisevän työn yhteistyöelin Klaari on tilannut Stakesilta raportin helsinkiläisten nuorten päihteidenkäytön muuttumisesta vuosina Raportti perustuu Kouluterveystutkimuksiin. Klaarin erikoissuunnittelija Tuomas Tenkanen alustaa selvitystä Terveys 2015 kansanterveysohjelman asettamalla tavoitteella lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisestä. Ohjelmassa nuorten päihteiden käyttöön liittyvänä tavoitteena on, että: 5

7 nuorten tupakointi vähenee siten, että vuotiaista alle 15 % tupakoi; nuorten alkoholin ja huumeiden käyttöön liittyvät terveysongelmat kyetään hoitamaan asiantuntevasti eivätkä ne ole yleisempiä kuin 1990-luvun alussa (Terveys 2015 kansanterveysohjelma). Selvityksen mukaan helsinkiläisten nuorten päihteiden käyttö onkin laskussa kaikilla muilla alueilla paitsi lukioikäisten humalajuomisen osalta. Kouluterveyskyselyyn ovat vastanneet peruskoulun luokkien oppilaat ja lukion luokkien oppilaat. Selvityksessä todetaan, että päihteitä käsittelevät oppitunnit ovat yläasteella huomattavasti yleisempiä kuin lukiossa. Koko maan tasolla on saatu samansuuntaisia tuloksia alkoholinkäytön suhteen. ES- PAD kysely osoittaa, että vuotiaista täysraittiiden osuus on kasvanut vuodesta 1999 vuoteen 2003 lievästi. Joskus humalassa olleiden osuus on myös vähentynyt noin 10%, samoin kuin niiden määrä, jotka ovat olleet humalassa kyselyä edeltäneen kuukauden aikana. (Ahlström ym ) Nuorisokulttuurien vaikutuksesta päihdekielteisyyteen Syitä päihteiden käytön nousun loppumiseen ja käytön vähenemiseen on varmasti monia. Lähteenmaa (2004) arvioi 1990 luvun laman vaikutuksia vanhemmuuden voimavarojen vähenemiseen ja sitä kautta nuorten päihteidenkäyttöön. Laman vaikutuksina myös kouluterveydenhuoltoa ja muitakin sosiaali- ja terveystoimen palveluita leikattiin rajusti. Monet leikkauksista osuivat nimenomaan lasten ja nuorten elinoloihin. Voitaisiin siis ajatella, että nyt olemme palaamassa ikään kuin normaalimpaan tilaan. (mts. 28.) Salasuo (2004) ja Seppälä (2001, 2003) ovat tutkineet huumeiden viihdekäyttöä. He toteavat, että usein huumeidenkäyttö liitetään haluun kokea hetkellistä mielihyvää tai paeta pahaa oloa. Käytön voidaan sanoa johtuvan myös uteliaisuudesta tai se ymmärretään riippuvuudesta johtuvana toimintana. Huumeidenkäyttö on kuitenkin harvoin pelkästään kemiallisista syistä johtuvaa, jopa huumeriippuvuuteen liittyy usein kemiallisen riippuvuuden ohella muita syitä. Päihteidenkäyttökulttuurit syntyvät erilaisten muotivirtausten mukana. Päihteet ovat osa kokonaisuutta, jonka muita osia ovat mm. tietynlainen musiikki, elämäntyyli ja pukeutuminen sekä asenteet ja ideologiat. Laajemmin ajateltuna päihteet symbolisoivat yhteiskunnallisia asetelmia - ne voivat olla osa nuorison kapinaa aikuisten auktoriteettia kohtaan tai halua erottautua toisista nuorisoryhmistä. (Salasuo 2004; Seppälä 2003) Lähteenmaan (2004, 28-29) mukaan on mahdollista, että nuorisokulttuurista itsestään nousee trendejä, joihin alkoholinkäyttö ei sovi, ja joissa alkoholin paikan ottaa joku muu aktiviteetti luvun nuorisokulttuurien muutos on ollut omalta osaltaan vaikuttamassa humalajuomisen laskuun. Tästä alueesta ei kuitenkaan ole tuoretta kulttuurintutkimusta. Kuitenkin uskonnollisista ja kulttuurisista syistä usein täysin raittiiden musliminuorten osuuden lisääntyminen Suomen nuorisossa on varmasti yksi suomalaisnuoriinkin vaikuttava tekijä. Myös uuskristityt nuoret sekä streittari-nuoret vaikuttavat omissa luokissaan positiivisina esimerkkeinä raittiista nuorista. Uskonnollisuus ja raittius korreloivatkin vahvasti nuorisotutkimuksissa. Raittiiden nuorten kulttuureista streittari-ideologiaan ei kuulu uskontoa. Pääkaupunkiseudulla tämä 6

8 näkyy positiivisessa mielessä varmasti siten, ett yhdenkin raittiin oppilaan esimerkki helpottaa varmasti sosiaalista painetta alkoholin tai huumeiden käyttöön. (Mts ) Alkoholikysymykset ovat taas nousseet keskustelun keskiöön Viron EU:hun liittymisen myötä vuodenvaihteessa Huumekysymykset ovat 1990 luvun lopulta alkaen sitä vastoin herättävät paljon tunteita niin yleisessä keskustelussa kuin ammattilaisten kesken. Keskustelu on usein tunteiden värittämää. Huumeet on tuotu mediassa esiin uutena asiana, uhkakuvana. Huumeidenkäyttäjien mieltäminen osana yhteiskuntaa on suomalaisille uusi ajatus. Alkoholin tuonnin rajoitusten vapautuessa mediassa risteilee kuvia yksityisistä viinarekoista poliitikkojen kommentteihin alkoholihaittojen ehkäisystä. Miten ihmisten terveyttä sitten voidaan edistää? Siitähän kaiketi alkoholipolitiikassa on viimekädessä kysymys - ainakin sosiaalityön näkökulmasta. Uskon, että myös yhteiskunnallinen keskustelu ja vuorovaikutuksellisten päihdekasvatusmenetelmien käytön kasvu ovat vaikuttaneet osaltaan myönteisesti nuorten päihdekäyttäytymiseen. Lähteenmaa (mts. 31) arvioi myös rajun humalajuomisen olevan epämuodikasta ja junttimaista pääkaupunkiseudun nuorten piirissä. Yleinen turvattomuus (riski tulla raiskatuksi humalassa) voi olla osaltaan myös vaikuttamassa pääkaupunkiseudun nuorten humalajuomiseen. Nuorten tyttöjen kulttuurissa on kaksi uutta piirrettä. On huomattava osuus nuoria tyttöjä, joiden paneutuminen terveiden elämäntapojen noudattamiseen ja sitä kautta ulkonäöstä huolehtimiseen näkyy tyttöjen täydellisissä kasvisruokavalioissa. Tämän terveellisyys buumin kautta alkoholin käytöstä kieltäytyminen (lihottaa ja turvottaa) on mahdollisesti myös osa tätä kieltäytymisen linjaa. Toinen tyttökulttuurin muoto on niin sanottujen pissisten halveksittu ylenmääräinen ryyppääminen ja sillä rehvasteleminen. Pissiksillä ei katsota olevan aineellista (halvat vaatteet) tai kulttuurista pääomaa. (mts 32.) Onkin mahdollista, että suunta on yhä enemmän siihen, että menestyjät joilla on aineellista ja kulttuurista pääomaa, si evat sivistyneesti ja humaltumatta ja luuserit ryyppäävät humalaan. Tämä uusi kehitys tuo Lähteenmaan mukaan uusia haasteita nuorisotyön ja ehkäisevän työn resurssien jakamiseen ja ehkäisevän päihdetyön painopisteiden suunnitteluun. (Mts ) Kuntien päihdekasvatuksen linjoja Kunnat ovat panostaneet ehkäisevään päihdetyöhön viimevuosina. Sininauhaliiton ehkäisevän työn ohjelmat on suunniteltu nivoutumaan yhteen pääkaupunkiseudun päihdestrategioiden kanssa. Helsingin huumestrategiassa 2000 todetaan: Helsingin kaupungin sosiaaliviraston Klaari Helsinki -projekti toimii ehkäisevän päihdetyön mallina ja projektista luodaan koko Helsinkiä kattava nuorten päihteidenkäyttöä ehkäisevä verkosto. Projektin keskeisenä toimintamuotona on auttaa nuoria selkiyttämään arvomaailmaansa, lisätä heidän elämänhallintaansa, kehittää heidän sosiaalisia taitojaan sekä vahvistaa riskitilanteessa olevien nuorten turvaverkostoa. Myös vanhempien osallistuminen ehkäisevään päihdetyöhön, vanhemmuuden tukeminen ja vanhempien paikallisverkostojen luominen kuuluvat projektin tavoitteisiin. 7

9 Vantaan päihdestrategiassa 2002 määritellään ehkäisevän työn perusteiksi neljä kohtaa. Päihdestrategia perustuu: 1. Kokonaisvaltaiseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen strategiaan luomalla vantaalaisille edellytyksiä omien hyvinvointiaan koskevien päätösten tekemiseen. 2. Kokonaisvaltaiseen päihdeongelman tarkasteluun. 3. Näkemykseen peruspalveluiden ensisijaisuudesta ehkäisevän työn toteuttajina ja erityistason tehtävästä edellisen työn tukijana ja mahdollistajana. 4. Ehkäisevän työn jatkuvaan kehittämiseen kaikilla tasoilla arviointiin ja tutkimukseen perustuen sekä ehkäisevän työn yhteistyöhakuisuuteen. Espoon kaupungin opetustoimen päihdetyöryhmän mietinnössä 1998 todetaan seuraavaa: Työryhmän mukaan päihdekasvatusohjelma on sisällytettävä osaksi koulujen opetussuunnitelmaa. Koulujen johtokunnat ja muut yhteistyökumppanit ovat mukana suunnittelemassa ja arvioimassa koulujen päihdekasvatusohjelmia. Vaikuttava päihdekasvatus on jatkuvaa, koko peruskoulun kestävää ja monipuolista vuorovaikutusta eri oppiaineissa. Ala-asteen luokilla päihdekasvatus painottuu elämänhallinnallisiin taitoihin. Viidenneltä luokalta lähtien päihdekasvatukseen lisätään päihdevalistusta, kuten tietoa eri päihteiden fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista vaikutuksista ja haitoista. Lisäksi Espoon kaupungin määrittelemissä ohjeissa lasten ja nuorten päihteidenkäytön ennaltaehkäisyyn ja päihteidenkäyttöön puuttumiseen koulussa ja oppilaitoksissa 2000 on otettu tarkastelun kohteeksi kodin ja koulun yhteistyön, opetussuunnitelmat, henkilökunnan koulutuksen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyn. Koulujen tulee päihdehuollon peruspalveluiden antajina tukea mahdollisuutta hyvään lapsuuteen ja nuoruuteen sekä ehkäistä syrjäytymistä. Työryhmä esittää, että koulut laativat itselleen kokonaisvaltaisen päihdeohjelman. Ohjelman laatimisessa tulisi ottaa huomioon koulukohtaiset tarpeet ja nähdä koulun toiminta osana alueella tehtävää muuta lasten ja nuorten elämänhallintaa tukevaa toimintaa. Työ edellyttää kouluilta aktiivisuutta ja innovatiivisuutta koulukohtaisten ratkaisujen löytämiseksi syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi. Lisäksi tarvitaan koulun ja kotien yhteistyön ja toimivien alueellisten verkostojen kehittämistä. Myös vanhemmuuden vahvistaminen vaatii erityishuomiota. Koulun toimintatavoista tiedottaminen, vanhempainillat ja perhekohtaiset tapaamiset kuuluvat olennaisena osana kotien ja koulujen yhteistyöhön. Työryhmä pitää tärkeänä, että oppilaille ja heidän huoltajilleen tiedotetaan lukuvuoden alussa koulun järjestyssäännöistä sekä toimintamalleista päihde-epäilytilanteissa. Camera obscuran ja Heijastuksen tavoitteena on tukea kokonaisvaltaisen ehkäisevän päihdetyön verkoston kehittymistä ja koulun ja kunnan ehkäisevän päihdetyön toimijoiden verkottumista. Oppimiskokonaisuuden tavoitteena on myös tukea opettajan roolia ehkäisevän päihdetyön toimijana. Koulujen monitahoinen rooli Koulun tehtävänä on omalta osaltaan tukea lasta kasvamaan itsetunnoiltaan vahvoiksi, omassa elämässään selviytyviksi ja toiset huomioon ottaviksi yksilöiksi (Perusopetuksen opetuskokeilussa lukuvuonna noudatettavat opetussuunnitelman perusteet vuosiluokille 3-9). 8

10 Koulujen rooli ehkäisevän työn tekijöinä ja lasten yleisen kasvatuksen paikkana on kiistaton. Yhtä suuressa roolissa ja kokonaisvastuun kantajien roolissa ovat vanhemmat. Koulutyö ja vanhempaintyö ovat mielestäni kaksi tuloksellisinta ehkäisevän työn areenaa järjestöille. Kolmantena areenana on vapaa-aikaan suuntautuva työ. Yhteiskunnan muutokset eivät voi olla näkymättä myös koulutyössä: sekä oppilaiden hyvin- tai pahoinvointina, monikulttuurisina oppilaina ja erityisryhminä osana koulun arkea. Toisaalta valtion ja kuntien taloustilanne näkyy ryhmien koossa, kouluterveydenhuollon ja kuraattori- sekä psykologipalveluiden resursseissa. Kouluille sälytetään paljon vastuuta niin sosiaalisesta kasvatuksesta kuin tiedollisten asioiden oppimisesta. Eräs pääkaupunkiseudulla viidennen luokan opettajana työskentelevä ammattilainen kuvasi koulun arkea mieleenpainuvasti ehkäisevän työn näkökulmasta. Juttu meni kutakuinkin näin: Välillä on täysi tekeminen sen perusopetuksen tavoitteiden kanssa, kun kolmenkymmenen oppilaan luokkaan on integroituna kolme AD/HD lasta, joille keskittyminen vähäksikin aikaa on äärimmäisen vaikeaa. --- Joskus on sellainen olo, että voisin sanoa pari valittua sanaa sille määrätylle oppilasnaamalle, enkä olla aina ja ikuisesti niin kannustava ja rakentavasti keskusteleva. Revitään siinä huumoria, kun siihen väliin, kun ollaan jo myöhässä tuntisuunnitelmista, soittaa joku järjestön edustaja ja haluaa toteuttaa jonkun spektaakkelin. (27v. nainen, luokanopettaja.) Koulujen arki on hyvin monitahoista. Joissain kouluissa ehkäisevän ja korjaavan päihdetyön asiat ovat päivittäin esillä oppilaiden asioissa. Toisissa kouluissa päihdetyön asiat ovat puhumattomien asioiden joukossa, kun on kyse luokan ja opettajien suhteesta. Osan neljäs- ja viidesluokkalaisista koetaankin olevan vielä lapsellisia, mikä onkin hieno asia yhteiskunnassa, jossa medioiden tähden lapset joutuvat käsittelemään aikuisten maailman asioita jo hyvin nuorina. Kuitenkin, vaikka lapset koettaisiinkin päihdeasioiden suhteen vielä lapsina, vahvan ryhmän rakentamiseen liittyvät asiat ovat hyvä pohja muista vaikeista asioista puhumiselle - ja myös päihdekeskusteluille jatkossa. Koulukiusaaminen ja murrosikään liittyvät asiat ovat päihteiden ohella asioita, joista keskusteleminen on äärimmäisen tärkeää oppilaiden hyvinvoinnin ja turvallisen kasvun kannalta. Oppilaiden murrosiän kautta opettajankin rooli muuttuu: palvotusta kaikentietäjästä tuleekin tyhmä aikuinen. Tällöin keskustelevalla asenteella ja jämäkällä mutta ohjaavalla kasvatustyylillä saadaan yhteys pysymään oppilaisiin erilaisissa tilanteissa. 2.3 Ehkäisevän päihdetyön toiminnallisia ohjelmia Hubu-menetelmä Kouluissa tehtävää ehkäisevää päihdetyötä toteuttaa Elämä on parasta huumetta ry yhteistyössä tilaajaosapuolen, esimerkiksi koulun henkilökunnan, koululuokkien ja oppilaiden vanhempien kanssa. Työskentely mahdollistaa mm. päihteisiin ja oppilaisiin liittyvää tietojen keräämistä ja raportointia Hubu -menetelmää käyttäen. Hubu - menetelmäksi kutsutaan toimintaa, jossa interaktiivisesti kerätään ja analysoidaan tietoa yhdessä asiakkaiden kanssa. Näitä tietoja käytetään keskustelun pohjana tarkoituksena saada osallistujat pohtimaan asioita oman elämäntilanteensa kautta. Hubu -työskentely toteutetaan esim. luokassa tai Hubu -tietobussissa, joka toimii liikkuvana luokkatilana. Osallistujat saavat työskentelyn ajaksi kaukosäätimet, joiden avulla he voivat vastata 9

11 heille esitettyihin kysymyksiin anonyymisti ja vastaukset näytetään heille reaaliajassa. Työskentelyssä hyödynnetään ryhmän vastauksia, keskustellaan, tehdään ryhmätöitä ja annetaan tietoa käsiteltävästä aiheesta. Hubu -menetelmän kautta ryhmän hiljaisimmatkin saavat vaikuttaa ja osallistua vuorovaikutteiseen prosessiin. Hubu - menetelmään kuuluu myös vanhempainilta, jossa esitellään työskentelyn tulokset ja keskustellaan siinä esiin nousseista aiheista. ( Koulutus Elämään -ohjelma Koulutus Elämään säätiö tuo valmiin opetuskokonaisuuden kunkin päiväkodin tai koulun käyttöön. Koulutus Elämään -opetusohjelma valmistellaan ja toteutetaan yhteistyössä päiväkotien ja koulujen kanssa ottaen huomioon kunkin kohteen yksilölliset tarpeet. Oppimisympäristönä on korkeatasoinen, AV-välinein varustettu opetusvaunu, jossa erikoiskoulutuksen saanut opettaja pitää kullekin ikätasolle suunnitellun, vuosittain etenevän elämyksellisen oppitunnin. Opetuksessa pyritään kertatapahtuman sijasta pitkäkestoisuuteen siten, että samat lapset pääsisivät peräkkäisinä vuosina vaunuopetukseen sitä mukaan kuin ohjelma etenee. Yksi oppitunti kestää 45 minuutista kahteen tuntiin lasten ikätason mukaan. Opetusta annetaan myös ruotsinkielellä. Toiminnan peruspilarina on se, että opetusohjelmat toteutetaan ammattitaitoisten, erityisesti tähän tehtävään koulutettujen opettajien johdolla. Ohjelma on muokattu suomalaisen yhteiskunnan rakenteen mukaan ja suunniteltu tukemaan koulujen opetussuunnitelmien tavoitteita. Opetusmenetelmiä kehitetään kerätyn palautteen pohjalta edelleen. Säätiö tukee toiminnallaan kotien ja koulujen tekemää kasvatustyötä terveiden elämäntapojen edistämiseksi. ( Onko reitti selvä? Terveys ry:n tuottama käsikirja tarjoaa käytännön tukea kunta- ja järjestötoimijoille elämyksellisten päihdeopetustapahtumien järjestämiseksi kouluilla. Kirjan sisältö perustuu kokemuksiin, joita Terveys ry sai kehittäessään ja toteuttaessaan Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa huumeiden vastaista "Onko reitti selvä?" -hanketta vuosina Samankaltaista toimintaa on toteutettu myös nimillä Valintojen putki, Koukkuloukko, Umpitunneli, Päihteille kenkää ja Kolmen kopla. ( Tarinatreeni Elämäntapaliiton Tarinatreeni-menetelmässä tarina on punottu keskeiseksi teemaksi. Tarinoihin eläytymällä ja toisaalta ulkopuolisen tarkkailijan asemaan asettumalla lapset ja nuoret tutustuvat itseensä ryhmän jäseninä. Tarinaharjoitukset kehittävät itseilmaisua, opettavat saamaan ja antamaan tukea ja havaitsemaan vaihtoehtoja. Ne vahvistavat itsetuntoa, kiinteyttävät ryhmää ja jäsentävät ajatuksia nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Tulevaisuus ja uudet mahdollisuudet on harjoitusten tärkeä punainen lanka. ( Päihdeinformaatio realistinen kuva riippuvuudesta Stop huumeille r.y. toiminnan tarkoituksena on edistää päihdevalistusta ja päihdekoulutusta yhteistoiminnallisin ja draaman keinoin. Päämääränä on antaa tilaisuuksiin osallistuville realistinen kuva päihdemaailmasta ja kyseenalaistaa mahdolliset ihanteet. Kohderyhminä oppilaat, vanhemmat, yritykset, ammattihenkilöstö jne. Teemme räätälöidyt esitykset jokaiselle kohderyhmälle. Infojemme runkona toimii Stop huumeille Ry:n ai- 10

12 heesta tekemä filmi. Filmi näyttää totuudenmukaisesti "Jaken tarinan ". Filmin jälkeen infonpitäjämme purkavat esityksen. Infossa keskitytään päihdekäytön haitallisiin vaikutuksiin terveyden, ystävyyssuhteiden ja vapauden näkökulmasta keskustelun muodossa ja osallistuvandraaman avulla. Stop huumeiille Ry:n infolla katsoja joutuu kohtaamaan päihteet ja päihdemaailmaa tunnetasolla. Tämä ryhmä todella tietää mistä puhuu. Inforyhmä koostuu päihdealan ammattilaisista, sosiodraaman ammattilaisista sekä kenttäkokemuksen omaavista henkilöistä. Infon kesto on n.45-60min. ( Tuhat vuotta lisää Draamaräätälien tuhatvuotta lisää on kaksiosainen, osallistava teatterihanke, jossa osallistavan teatterin menetelmin tutkitaan päihde -teemaa yhdessä kohdeyleisön (nuoret) kanssa. Projektia toteutetaan pääasiassa kouluissa, yhdelle luokalle kerrallaan. (Kohdeyleisönä ja osallistujina ovat nuoret ikäryhmällä kuudesluokkalaisista ylöspäin.) Pieni yleisökoko on edellytys todellisen ja intiimin vuorovaikutuksen syntymiselle nuoren yleisön kanssa. Hankkeen kaksiosaisuuden tarkoituksena on rakentaa prosessia, jota koulun toivotaan tämän jälkeen jatkavan. Tätä varten ryhmämme edellyttää, että etenkin projektin toista vaihetta (selvitys alla) on seuraamassa luokanvalvoja, kuraattori, koulupsykologi tai joku muu koulun henkilökuntaan kuuluva. Näin esiin nouseva materiaali voi siirtyä eteenpäin ja tarjoaa siten myös välineitä aiheen työstämiseen edelleen. ( Alis- ja Poikki koulutus Nuorten Keskuksen kehittämä alisuoriutumisen ennaltaehkäisyn menetelmä Alis auttaa lasta ja nuorta saamaan oppimisen kyvyt käyttöön. Nuorten Keskus tarjoaa Alis ohjaajakoulutusta kasvatustehtävissä työskenteleville ja seurakuntien kouluyhteistyötä tekeville. Menetelmästä on myös kehitetty Valis ohjaajakoulutus, seminaari vanhemmille omien voimavarojen löytämiseksi äitinä ja isänä. Poikki!-koulutuksessa työntekijät saavat valmiuksia auttaa perheväkivallasta kärsivää nuorta akuutissa tilanteessa tai vertaisryhmän kautta. ( Nuisku, Toimiva perhe, Toimiva koulu, Toimiva vuorovaikutus ja Äxäri vuorovaikutuskoulutus Nuorten Keskus tarjoaa koulutusta nuorille, seurakuntien, järjestöjen ja kuntien työntekijöille sekä vapaaehtoisille. Järjestön koulutustarjontaan on jo vuosia kuulunut tunnetut Thomas Gordonin kehittämät kurssit; nuorten ihmissuhdetaitokurssi Nuisku, Toimiva perhe sekä Toimiva koulu. Uutena kurssina on aloitettu työyhteisöille sopiva Toimiva vuorovaikutus. Nuorten Keskus tarjoaa koulutusta erityisesti näiden kurssien ohjaajille sekä välittää tietoa näiden koulutusten ajankohdista, paikoista ja ohjaajista. Gordon kurssien lisäksi koulutustarjontaan kuuluu Äxäri (ent. Action for Life -kurssi), jolla opitaan tiimi- ja vuorovaikutustaitoja. ( Ryhmässä päihteettä Helsingin NMKY:n Päihteettä ryhmässä toiminnan runkona toimii Syksystä Syksyyn tarina, joka on nuorten omaan kokemusmaailmaan liittyvä alunperin yläasteikäisiä varten suunniteltu kertomus. Keskustelun ja erilaisten harjoitusten avulla tarina nostaa esiin kysymyksiä, joita nuorilla on suhteessa päihteisiin. Tarinalla halutaan kannustaa nuoria omaan päätöksentekoon ja korostaa elämässä tehtyjen valintojen vaikutusta tulevaisuu- 11

13 teen. Toimintaa toteutetaan yhdessä sosiaalitoimen, nuorisotoimen, sosiaalialan ammattikorkeakoulujen, poliisin ja seurakuntien kanssa. ( Syksystä Syksyyn Helsingin NMKY:n Syksystä syksyyn toiminnan runkona toimii Syksystä Syksyyn - tarina, joka on nuorten omaan kokemusmaailmaan liittyvä alunperin yläasteikäisiä varten suunniteltu kertomus. Keskustelun ja erilaisten harjoitusten avulla tarina nostaa esiin kysymyksiä, joita nuorilla on suhteessa päihteisiin. Tarinalla halutaan kannustaa nuoria omaan päätöksentekoon ja korostaa elämässä tehtyjen valintojen vaikutusta tulevaisuuteen. Toimintaa toteutetaan yhdessä sosiaalitoimen, nuorisotoimen, sosiaalialan ammattikorkeakoulujen, poliisin ja seurakuntien kanssa. ( Selväpää-systeemi Myllyhoitoyhdistyksen Selväpää-systeemin toiminta-ajatuksena on tukea nuorten päihteettömyyttä elämyksellisen ja kokemuksellisen oppimisen keinoin sekä jakaa nuorille tietoa ja kokemuksia vastuullisesta päihteiden käytöstä ja päihdehaitoista. Toimintaan kuuluu havahduttamiskoulutus yläkoulujen 8. luokkalaisille nuorille ja Selväpäätukilinja. Nuorten päihdehaittoja ja -riippuvuuksia ehkäisevä ja hoitoa tukeva ohjelma. ( Koija -ohjelma ja Koija -leirikoulu KOTA ry:n Koija -ohjelmassa käytetään seikkailukasvatuksen menetelmiä sosiaalisten taitojen, itsetunnon ja ryhmän dynamiikan rakentamiseen. Ohjelma jaksottuu toimintapäiviksi, jotka yhdessä muodostavat etenevän ja syvenevän oppimis- ja kasvuprosessin. Tavoitteet, itse toiminta ja arviointi toteutetaan yhdessä opettajan ja luokan kanssa. ( Rippikoululeiri Seurakuntien järjestämissä rippikouluissa (kesto 80 oppituntia / 5-9 vrk) käsitellään ihmisen kannalta merkittäviä uskonnollisia ja sosiaalisia kysymyksiä. Leirimuotoinen rippikoulu kokonaisvaltaisen oppimisympäristön kautta auttaa nuorta hahmottamaan elämää rakentavat ja haavoittavat asiat. ( 3 Projektiprosessin kuvaus 3.1 Idea syntyi Camera obscuran hyvistä kokemuksista Sininauhaliiton vuosina uranuurtavan ja innovatiivisen Camera obscura - projektin tavoitteena oli olla volyymituote, joka tavoittaa mahdollisimman kattavasti tietyn ikäluokan integroitua opetusohjelmiin ja kunnalliseen nuorisotoimintaan siirtyä päihdevalistuksessa ainekeskeisyydestä arvokasvatukseen luoda tavanomaisuudesta poikkeava, kiinnostava lähestyminen aktivoida paikallisen tason toimintaa liittämällä mm. vapaaehtoisia labyrintin toteutukseen 12

14 Projektien tavoitteet toteutuivat monilta osin hyvin, joiltakin osin erinomaisesti. Camera oscura -ohjelman käyttö menetelmänä tuli testatuksi. Englannissa Readingissä toimiva Amethyst - ehkäisevän päihdetyön organisaatio on toteuttanut elämyskeskustoimintaa Sininauhaliiton Camera obscura -projektin innoittamana. Camera obscura ja Camera obscura junior synnyttivät aina paikallista koulu- ja paikkakuntakohtaista toimintaa. Kansallisen alkoholiohjelman toimenpideohjelman ja monien muiden asiakirjojen korostus on, että ehkäisevän päihdetyön painopisteen tulee olla juuri paikallisessa toiminnassa. Ohjelmien kierrättäminen jatkuvasti paikkakunnalta toiselle on pitkäjänteistä ja vaativaa toimintaa. Siksi oli paikallaan kokeilla sellaista toimintaa, joka panostaa kyllä paikalliseen toimintaan ja koulukohtaisten opetussuunnitelmien tukemiseen, mutta joka on helposti saavutettavissa keskeisellä ruuhka-suomen alueella. Toimintakeskus Vektorin kaltainen toiminta mahdollistaa yhden luokan osallistumisen ohjelmaan, ilman koko kouluyhteisön sitoutumista. Johdonmukainen jatko oli Camera obscuran ja Camera obscura juniorin kaltaisten ohjelmien muodostama sisällöllinen kokonaisuus hankkeessa, joka toteutetaan kiinteässä muodossa ehkäisevän päihdetyön toimintakeskuksena pääkaupunkiseudulla. Alueella on lukuisa määrä oppilaitoksia ja muita yhteisöjä kohtuullisella etäisyydellä. Hanke on pilotti, josta muut aluekeskukset saavat kokemusta ja tietotaitoa. Camera obscura ja Camera obscura junior olivat selkeästi markkinoitavia, tuotteistettuja kokonaisuuksia. Pysyvässä toimintakeskuksessa tarvitaan samanlaista markkinointia, mutta ohjelmien siirto- ja pystytystyöt eivät vaadi resursointia. Molemmilla ohjelmilla arvioitiin olevan sellaisenaan kysyntää ainakin viideksi vuodeksi osana Vektorin ohjelmatarjontaa. 3.2 Kokonaisvaltainen lähestyminen Heijastuksessa dialoginen ajattelu nähdään mahdollisuutena päihdekasvatuksen irrallisuutta vastaan. Dialogisuuden pyrkimys merkitysten jakamiseen ja rakentamiseen on uudenlainen avaus koulun ja järjestötoimijan yhteistyöhön, koska se haastaa tilanteessa olevat ihmiset mukaan keskusteluun. Sininauhaliiton ohjelmien tavoitteena on toimia uuden, lapsilähtöisen oivalluksen synnyttäjänä, joka sysää liikkeelle ketjun, joka johtaa opettajan voimaantumiseen työssä. Koululuokan päihdekasvatuksen jatkuvuuden takaaminen on koulun ja oikeastaan yksittäisen opettajan vastuulla oleva asia. Koulun päihdekasvatuksen ketju katkeaa siis jossain kohtaa, jos Heijastus jää vain yhden tunnin valistukseksi, joka hajoaa taivaan tuuliin. Järjestöjen ja viranomaisten tarjoamat ehkäisevän päihdetyön ohjelmat ovat kouluille tarjottuja menetelmiä, palapelin paloja, joita koulujen on mahdollista koota oman perustyönsä tueksi. Lions Quest -tunnit, Nuisku ja K12 ihmissuhdekurssit, Valintojen putki, päihteiden käyttöä käsittelevät oppilaspaneelit, poliisin päihdetunnit, vanhempainillat jne. ovat omia kokonaisuuksiaan, joista koulut voivat koota toimivan kokonaisuuden erilaisia välineitä omaan työhönsä. 13

15 Järjestöjen ohjelmien saatetaan kokea myös tulevan ulkopuolelta tekemään jotain, mitä opettajat eivät osaa itse tehdä. Jos syntyy asetelma, jossa koulun henkilökunta kokee olevansa puolustuskannalla tai aseettomana, toiminnalla ei ole mahdollisuutta jäädä elämään koulun sisällä. Väittelytilanteessa osallistuja pyrkii voittamaan toiset mielipiteet, ja ellei se onnistu, jäädään entisiin asemiin (Jenlink & Carr 1996). Ilman aitoa dialogia ja osallistumista hyvätkin ideat saattavat valua kuin vesi hanhen selästä pois päivien virran myötä. Pitkäjännitteinen osallistuminen ja molemminpuolinen oppiminen ovat tuloksellisen päihdekasvatuksen ehtoja. 3.3 Projektin tavoitteet Elämyskeskus osana kasvua -projektin yleistavoitteen oli ehkäistä lasten, nuorten ja erityisryhmien päihteidenkäyttöä elämyksellisin arvokasvatus ja toipumistyön menetelmin. Projektin avaintavoitteet ( ): Lapsen ja nuoren vuorovaikutustaidot, päihteettömyys ja itsetunto ovat vahvistuneet ja selkiytyneet elämyksellisen oppimisympäristön vaikutuksesta. Päiväkodin, peruskoulun ja keskiasteen oppilaitosten henkilöstön, nuoriso- ja sosiaalityöntekijöiden taidot ja valmiudet toteuttaa elämyksellistä ja vaikuttavaa ehkäisevää päihdetyötä ovat parantuneet. Elämyskeskustoiminta on tavoittanut projektin aikana henkilöä ja vakiintunut perustoiminnaksi. Lähikasvattajat ovat saaneet heidän arkityötään tukevaa opetus- ja toimintamateriaalia. Kehittämistavoitteet ( ) 1. Kiinteässä tilassa toimiva ja muunneltava "elämyskeskus". - taloudellisesti kannattava toimintatapa - monikäyttöinen ja muunneltava kokonaisuus - laajennusmahdollisuudet on otettu huomioon jo alkusuunnittelussa - lähikasvattajien voimavaroja on hyödynnetty - helposti saavutettavissa ja keskeisellä paikalla 2. Toimintaohjelmat erilaisille kohderyhmille ja painotuksille. - sisällöllisesti perustellut ohjelmat eri ikäisille lapsille ja nuorille, sekä erityisryhmille. 3. Toimintamalli, joka olisi toteutettavissa kaikissa kaupunkikeskuksissa. Hanke vaikuttamiskohteet ja toteutustasot hankkeen alkaessa. Taulukko laadittu keväällä 2006 Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerien julkaisun jälkeen. Yhteiskunta (Pääkaupunkiseutu) Tiedot, asenteet ja oikeudet Arvokasvatuksen vahvistaminen peruskoulussa osana ehkäisevää päihdetyötä ja luokan opettajan roolin vahvistamista myös päihdekasvattajana. Suojaavat tekijät ja riskitekijät Yhteistyö kuntien ehkäisevän päihdetyön kanssa mahdollistaa hankkeen sisällöllisten tavoitteiden juurtumista osaksi kuntien ehkäisevää työtä. Lapsen huomioiva ja Päihteet ja käyttötavat 14

16 Paikallisyhteisö (koulu) Lähisuhteet Yksilö Toiminnallisuuden lisäämisellä halutaan motivoida kouluja toimimaan päihdekasvattajina. Järjestölähtöisen ehkäisevän päihdetyön integroiminen osaksi opetussuunnitelmaa mahdollistaa ihmisen kokonaisvaltaisen lähestymisen, joka sisältää oikean tiedon jakamista helposti omaksuttavassa muodossa. huolenpitoa korostava lähestymistapa motivoi toimijoita kokonaisvaltaisempaan lähestymistapaan. Ohjelman toteutuksella ja siihen liittyvällä koulutuksella halutaan vahvistaa opettajan merkitystä turvallisena aikuisena, jolla on vastuu kaikista oppilaista. Tiedon jakamisen rinnalle tarvitaan lasten tarpeita näkeviä aikuisia. Lapsen kokonaisvaltaisesti näkevä opettaja pystyy auttamaan lasta jo varhaisessa vaiheessa ja linkittämään päihdeopetuksen osaksi ihmisenä kasvamista. Ehkäisevän päihdetyön hankkeen ennakkokoulutuksessa käsitellään aikuisten päihteiden käyttöä. Koulutustilanteissa opettajat arvioivat omaa päihteidenkäyttöä vaikka sitä ei erikseen ohjelmassa ole. Kehittämistavoite- Elämyspedagoginen toimintakeskus Vektori Kotiin Helsinkiin -projekti, kansallisen alkoholiohjelman toimenpideohjelma ja WHO:n Euroopan alkoholiohjelma korostavat että ehkäisevän päihdetyön painopisteen tulee olla paikallisessa toiminnassa. Camera obscura ( lk.) ohjelmat synnyttivät aina paikallista koulu- ja paikkakuntakohtaista toimintaa. Elämyskeskus osana kasvua hankkeella kokeiltiin toimintaa, joka panosti lähiyhteisöön ja koulukohtaisen opetussuunnitelman tukemiseen ja oli kohtuullisen helposti saavutettavissa. Projektin tuotos toimintakeskus Vektorin kokeiluversio käynnistyi Vihdissä kunnostustöitä vaativassa kiinteistössä syksyllä Hankkeen tavoitteena oli löytää toimintakeskukselle sijoituspaikka Helsingistä. Kohtuuhintaista ja muutoin toimintaan sopivaa paikkaa ei löytynyt. Se rakennettiin lopulta Vihdin Selkiin. Kiinteistössä oli aikaisemmin toiminut talotehdas. Kiinteistön omisti Uuden Kasvun yhdistys, joka ylläpitää mm. kirpputoria, Ekodia tavarataloa, kuntouttavaa työtoimintaa ja tukiasumispalveluja. Kiinteistö on 4,8 hehtaarin ja useiden rakennusten (5000 m2) muodostama kokonaisuus. Toimintakeskus Vektorissa oli tilaa yhteensä 900 m2 ja sinne oli tarkoitus sijoittaa ohjelmat ja ohjelmia palveleva toiminnat kuten kahvila, näyttelyt jne. Kiinteistölle laadittiin kunnostussuunnitelma maaliskuussa Kunnostustöiden suunniteltiin olevan pääasiassa valmiina syksyllä Toimintakeskus Vektoriin on keskimäärin 45 minuutin matka pääkaupunkiseudun kouluista. Oppilaat haettiin koulun pihalta Selkiin 15

17 nuutin matka pääkaupunkiseudun kouluista. Oppilaat haettiin koulun pihalta Selkiin ja paluukuljetus toimitti heidät turvallisesti sinne takaisin. Matka-aika ei ole vain linjaautossa istumista, vaan se on osa ohjelmakokonaisuutta. Vuoden 2004 alku vei projektin resurssit Selkiin, jolloin rakennettiin Heijastusoppimiskokonaisuuden toiminnallinen osuus. Ohjelma rakennettiin 600 m2:n halliin ja sen ensimmäiseen versioon kuului 11 harjoitusta. Tilan remontin aikataulu osoittautui liian optimistiseksi toteuttajataholle ja toiminnallisten ohjelmien aloittaminen siirtyi vuoden 2004 puolelle. Tällöin projektin taloudellinen ja toiminnallinen tilanne oli sellainen, että Heijastus ohjelmaa testattiin 75 luokan kanssa tilapäistiloissa. Toimintakeskuksen pyörittäminen Selkissä muuttui kuitenkin yhä epäkäytännöllisemmäksi tilan toimivuuden ja kustannusten suhteen. Keskusteltuamme useiden eri tahojen kanssa tulimme siihen tulokseen, että tämänhetkisessä toimintaympäristössämme tuomme mieluummin ohjelmat koulujen jumppasaleihin alueille, kuin kuljetamme luokkia pääkaupunkiseudulta Vihtiin. Tarkoituksena oli aloittaa toiminta siten, että marraskuussa 2004 testataan kiertäväksi versioksi rakennettua Heijastusta Tapiolassa ja Leppävaarassa. Molemmat alueet etsivät uudessa tilanteessa Heijastuksen toteuttamiseen sopivaa toimitilaa alkusyksyn ajan. Sopivaa tilaa ei kuitenkaan löytynyt, vuoden tilankäyttösuunnitelmat oli tehty jo etukäteen. Niinpä Leppävaaran osalta päädyttiin ratkaisuun, jossa toiminta siirretään kevääksi Tapiolalaiset miettivät myös muita vaihtoehtoja, jos tilaa ei löydy. Vuonna 2005 vietiin pienin resurssein eteenpäin hankkeen juurruttamista kiertävinä versioina osaksi jonkin jäsenjärjestön toimintaa. Pilottihankkeesta saatujen kokemusten pohjalta luotiin strategia, jonka mukaan jatkossa Sininauhaliiton rooli olisi toiminnan kehittämis-, arviointi- ja konsultointityössä. Päivittäinen verkostotyö asiakkaiden kanssa siirtyisi pois liiton toimenkuvasta. Keväällä 2005 tehtiin suunnitelma yhdessä Helsingin NMKY:n kanssa toiminnan juurruttamisesta. Suunnitelman perusteella haettiin kohdennettua toiminta-avustusta Raha-automaattiyhdistyksestä. Suunnitelma sisälsi pienimuotoisen kiinteän toimintakeskuksen sijoittamisen Pukinmäen nuorisotilaan. Helsingin NMKY ylläpitää Pukinmäen nuorisotaloa ja se sijaitsee lähellä Pukinmäen asemaa. Suunnitelma sisälsi myös määrärahan kiertävään Camera obscuraan. Toiminta-alueena on koko maa. Rahoituspäätös oli myönteinen ja toiminta käynnistyy vuonna Kehittämistavoite - toimintaohjelmat Uusi erityisesti Toimintakeskus Vektoriin suunniteltu ohjelma on tarkoitettu peruskoulun luokan oppilaille. Heijastus-toimintakokemusohjelma sisältää oppituntimateriaalin (6 + 4 tuntia) ja muuta opetusta tukevan virikeaineiston. Ohjelma ja siihen liittyvä oppimateriaali tukee terveys- ja arvokasvatuksen tavoitteita. Heijastus ohjelmaa suunniteltiin ja ideoitiin vuosina 2002 ja 2003, joista jälkimmäisenä ohjelma alkoi saada konkreettista muotoa. Heijastumisella on monia ulottuvuuksia ihmissuhteissa ja lapsen kasvun tukemisessa. Heijastumisen idea ehkäisevän työn menetelmässä on lyhyesti ilmaistuna vanhassa sananlaskussa: Niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan! Saman ilmiön toista näkökulmaa tuo esiin Raamatun (Matt. 7:12) kultainen sääntö: Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Heijastumisen idean kautta oppilas oppii mm. tunnistamaan ja tulkitsemaan sanatonta ja sanallista sosiaalista viestintää sekä tunnistamaan oman käyttäytymisensä vaikutukset muihin. Hän 16

18 huomaa, miten oma käyttäytyminen ei ole aina itsenäistä, vaan heijastusta toisten odotuksiin ja tekemisiin. Heijastuksen idea ja toteutus Heijastus tukee terveys-, arvo- ja päihdekasvatuksen sekä oppilashuollon tavoitteita. Opettaja on päätekijä Heijastuksen toteutumisessa. Ohjelma sisältää kahdeksan oppitunnin materiaalit ja osallistumisen Heijastus seikkailuun Vektorissa. Vierailu Vektorissa toimivaan seikkailuun muodostaa lisäksi matkoineen neljän oppitunnin kokonaisuuden. Heijastuksen oppituntimateriaali on suunniteltu uusien terveystiedon tavoitteiden mukaisesti. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Terveystietoa opetetaan peruskoulussa vuosiluokilla 1-4 osana ympäristö- ja luonnontietoa, vuosiluokilla 5-6 osana biologiaa ja maantietoa sekä fysiikkaa ja kemiaa. Heijastuksen materiaalin osia on mahdollista pitää oppitunninosina tai sitten koko tunnin aiheina. Heijastuksen tuntimateriaali ja seikkailu muodostavat kokonaisuuden. Ennen Heijastukseen osallistumista luokan opettaja osallistuu kahden tunnin koulutukseen. Koulutukseen osallistutaan vähintään kolme kuukautta ennen Heijastuksen alkua. Heijastuksen ensimmäinen tunti pidetään kaksi viikkoa ennen Vektorissa käyntiä. Luokka osallistuu Heijastus seikkailuun Vektorissa etukäteen vahvistetun aikataulun mukaisesti. Kuljetus Vektoriin ja takaisin koululle sisältyy hintaan. Seuraavana koulupäivänä vierailun jälkeen oppitunnit jatkuvat koulussa. Heijastus-ohjelmaan liittyvien oppituntien sisältö Heijastuksen oppitunnit voidaan toteuttaa vuosiluokalla 4 osana ympäristö- ja luonnontietoa, vuosiluokilla 5-6 osana biologiaa ja maantietoa sekä fysiikkaa ja kemiaa sekä osana kuvaamataidon ja liikunnan opetusta kaikilla kolmella luokka-asteella. Oppituntien kesto on pääasiassa noin 40 minuuttia. Niiden aiheina ovat yhdessä toimiminen, jokaisen ihmisen ainutlaatuisuus, hyvä ja paha yksinolo, erilaisuus, auttaminen, sosiaalinen paine, riippuvuus, heijastuminen ihmissuhteissa ja päihteet. Oppituntien tavoitteena on sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen paraneminen ja oppilaiden kehittyminen ryhmän jäseninä. Tällöin luokan sosiaalinen vuorovaikutus ja yhteishenki vahvistuvat. Emotionaalisesti ja sosiaalisesti taitava ihminen kykenee myös käsittelemään päihteisiin liittyviä asioita vastuullisemmin. Itsetuntoa käsittelevien teemojen tavoitteena on luoda kokemuksellisin keinoin oivallus siitä, että jokainen on tärkeä ja ainutkertainen yksilönä ja osana ryhmää. Yksinoloa harjoitellaan siksi, että oppilas saa kokemuksen hyvästä yksinolosta. Tällöin oppilaan itsetuntemus ja itseluottamus lisääntyvät ja ryhmällä on myös tilaisuus purkaa huonoja kokemuksiaan pahasta yksinolosta, sekä mahdollisuuden käsitellä niitä. Taustalla on ajatus siitä, että riittävää huolenpitoa kokeva, itsenäisesti ajatteleva ja itsenäisyyttään arvostava lapsi ei ole helposti ryhmän suostuteltavissa päihteiden käyttöön. Oppilaita rohkaistaan löytämään voimanlähdettä yksinolosta ja samalla he oppivat etsimään aikaa ja tilaa keskusteluun itsensä kanssa. Erilaisuutta ja auttamista käsitellään, jotta oppilaiden kyky ottaa huomioon toisten lasten näkökulmaa parantuu. Erilaisuuden hyväksymisen kautta hänen kykynsä ratkaista 17

19 ristiriitoja ja mielipide-eroja kehittyy. Oppilas voi oppia huomaamaan, että erimielisyydet eivät aina johdu toisten tietämättömyydestä tai epärehellisyydestä. Oppilas oppii suhtautumaan kriittisesti omiin ja toisten pohjatietoihin, mikä on myös medialukutaidossa tärkeä asia. Hän oppii näkemään, että myös tarkoituksellisesti harhauttavaa tietoa on liikkeellä. Ristiriitojen ja näkemyserojen sietäminen ja ymmärtäminen lisää kykyä vastustaa sosiaalista painetta. Päihdeosion tavoitteena on lisätä oppilaiden tietämystä päihteiden (joista käsitellään tupakkaa, alkoholia ja huumeita) alkuperäkertomuksesta. Tällöin he voivat katsoa päihteitä uudesta näkökulmasta ja vertailla niiden alkuperäisen käytön ja nykyisen käytön välisiä eroja. Tavoitteena on avoimesti ja rehellisesti puhua päihteiden hyvistä ja huonoista puolista sekä pohtia suomalaista päihdekulttuuria sekä lainsäädäntöä. Lisäksi käsitellään riippuvuuden ja sosiaalisen paineen ilmiöitä. Heijastumisen idean kautta oppilas oppii tunnistamaan ja tulkitsemaan sanatonta ja sanallista sosiaalista viestintää. Oppilas oppii tunnistamaan oman käyttäytymisensä vaikutukset muihin. Hän huomaa, miten oma käyttäytyminen ei ole aina itsenäistä, vaan on heijastusta toisten odotuksiin ja tekemisiin. Pari- ja ryhmäharjoituksien kautta opitaan havaitsemaan ja tulkitsemaan sosiaalisia viestejä sekä sanattoman ja sanallisen kommunikoinnin eroja. Sosiaalisesti ja emotionaalisesti taitava ihminen elää rikasta elämää ja tunnistaa manipulointiyritykset ja itsessään olevan mukautumisen tarpeen. Elämyspedagogiikalle on tyypillistä se, että tavoitteet määritellään kuhunkin kokemukseen erikseen. Jokaisella elämyksellä on omat taustalla olevat päämäärät riippuen siitä mitkä ovat sen lähtökohdat. Yleistavoitteena on kuitenkin se, että elämys kehittää yksilöä mahdollisimman monipuolisesti monilla eri elämänhallinnan alueilla sekä niillä joihin on erityinen tarve. Kehityksen rinnalla kulkee myös muutospyrkimys eli se, että pyritään yksilön toiminnan muutokseen. (Telemäki 1998.) Heijastus-ohjelman seikkailuosuus Oppituntien teemoja elävöittämään luokka osallistuu elämykselliseen Heijastusohjelmaan, joka keväällä 2004 toteutettiin Toimintakeskus Vektorissa. Vektorissa seikkailu toteutettiin noin 500 neliömetrin suuruisessa hallissa, johon rakennetuissa huoneissa oppilaat kulkivat ohjeiden mukaan. Lähes pimeässä labyrintissä erilaisia tiloja luotiin mielikuvilla, äänillä, musiikilla ja valoilla. Seikkailu sisälsi pari ja ryhmäharjoituksia. Reitti vei lapsen hetkeksi tutustumaan itseensä, omiin tunteisiinsa ja sisäisiin voimavaroihinsa. Reitin edetessä häntä rohkaistiin suoriutumaan erilaisista haasteista yhdessä toisten kanssa. Matkalla koettiin asioita ja tilanteita, jotka johdattivat koulussa käytävien oppituntien teemoihin. Linja-auto toi ryhmät aivan Toimintakeskus Vektorin pihaan Vihtiin. Vektorissa siirtyivät luokittain kahteen tilaan. Toinen ryhmä pääsi suoraan Heijastus-seikkailuun ja toinen ryhmä teki ensin Unelmat-harjoituksen. Osia vaihdettiin tunnin jälkeen. Yhteensä retki kesti matkoineen neljä tuntia. Alkuperäisen suunnitelman mukaan bussissa olisi ollut ohjelmaa molempiin suuntiin matkustettaessa, mutta kevään pilottiryhmien osallistumisaikaan matkaohjelmat eivät olleet vielä valmiina. 18

20 Opettajien ja lähikasvattajien koulutus Suunnitelman mukaan Vektorin ohjelmiin ja muuhun toimintaan liittyvä materiaali oli Sininauhaliiton verkkosivuilla hankkeen aikana. Opettajat saivat oppimateriaalin käyttöön ja toimintakokemusohjelmiin liittyvän koulutuksen. Koulutukset järjestettiin koulukohtaisesti. Koulutukseen osallistumisesta ei veloitettu erikseen (sisältyy osallistumismaksuihin) ja ne alkoivat keväällä Sininauhaliitto tarjosivat myös laajempaa ehkäisevään päihdetyöhön liittyvää koulutusta opettajille sekä muille lähikasvattajille. Koulutustoimintaa oli tarkoitus kehitetään jatkossa kuntien henkilöstökoulutuksen sekä ehkäisevän päihdetyön koulutuksen kanssa ja se pyritään juurruttamaan osaksi niiden perustoimintaa. 3.4 Projektin toimijat Ajatuksen kiinteästä toiminnasta kahden ensimmäisen hankkeen perusteella nosti esille Sininauhasäätiön toiminnanjohtaja Jorma Soini. Elämyskeskus osana kasvua -hankkeen suunnitteli kehittämispäällikkö Ari Inkinen. Heijastus-ohjelman pohjaidean on luonut luokanopettaja Veikko Veka Helin, joka toimi projektin tuottajana ja vastaavana työntekijänä ( ) projektin alussa. Lisäksi toimintakeskusmallia ja Heijastus-ohjelmaa ovat työstäneet nuorisotyönohjaaja ja Vektorin vastaavana ohjaajana ( ) toiminut Timo Sjöblom, Ari Inkinen ja ( ) sosionomi, ylempi AMK Outi Lehikoinen projektivastaavan roolissa. Tämä tiimi on yhteistyössä Vantaan ja Helsingin ehkäisevän työn yksiköiden sekä monien muiden työryhmiin osallistuneiden ammattilaisten kanssa muovannut Heijastuksesta kouluissa toimivan muodon. Yhteistyökumppanit Alkuperäisen aineiston tuotannossa vuonna 1995 olivat mukana Uskonnonpedagoginen Instituutti, Nuorten Keskus r.y. ja Suomen poikien ja tyttöjen keskus - PTK r.y. Hankeen aikana yhteistyökumppaneita olivat Helsingin ja Vantaan kaupunkien ehkäisevän päihdetyön yksiköt. Hankkeen ohjausryhmä Ari Inkinen (pj) kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Veka Helin (tuottaja/sihteeri) tuottaja Sininauhaliitto Aini Nybergh TYKS Päivi Veikkolainen nuorisotoimenjohtaja Vihdin kunta Tarja Sinnemäki projektipäällikkö Helsingin kaupunki Erkki Paukkonen raittiustoimen johtaja Vantaan kaupunki Projektivastaavana toimii tuottaja Veka Helin. Ohjausryhmän tehtävänä on toimia tuottajan tukena ja ohjaajana, sekä konsulttina. Päätöksen tekoon osallistuvat Sininauhaliiton ja rahoittajien edustajat. 19

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI EHYT ry on vahva ehkäisevän päihdetyön toimija, joka toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi ja joka kokoaa

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Nuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen

Nuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen Nuorten trendit ja päihteet Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen Nuorisoalalla työskentelevien osaamisen vahvistaminen: mielenterveyden edistäminen ja päihde- ja pelihaittojen

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Yhteisöllisyyttä & kohtaamista

Yhteisöllisyyttä & kohtaamista koulu- nuorisotyö Yhteisöllisyyttä & kohtaamista Tavoitteena on turvallinen kouluyhteisö, jossa nuoret viihtyvät, oppivat ja tulevat toimeen keskenään. Koulunuorisotyö on ennalta ehkäisevää, ryhmien kanssa

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI EHYT RY KOULUTYÖ EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI Mikä EHYT? Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on vahva toimija, joka toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi

Lisätiedot

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Ulla Sirviö-Hyttinen, Suomen Lions liitto ry./ Lions Quest-ohjelmat Sanna Jattu, Nuorten keskus ry Anna-Maija Lahtinen, Suomen lasten ja nuorten säätiö Elämäntaidot

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA POGOSTAN KOULU 1. TOIMINTA-AJATUS Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain (19.12.2003/1136)

Lisätiedot

Terveystiedon uudistuva opetussuunnitelma perusopetuksessa

Terveystiedon uudistuva opetussuunnitelma perusopetuksessa Terveystiedon uudistuva opetussuunnitelma perusopetuksessa Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Terveystietopäivät 2014 7.-8.4.2014, Paasitorni, Helsinki 3.4.2014 OPH/YL/LU/HP/2013 1 Terveystieto

Lisätiedot

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki

Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki 13.4.2018 17/04/2018 Opetushallitus 2 17/04/2018 Opetushallitus 3 Kulttuurinen osaaminen,

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimijoiden yhteistyöpäivä 17.11.2015 /ESavi Orientaatioksi..

Lisätiedot

Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet

Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Merkitys, arvot ja asenteet T3 ohjata oppilasta ymmärtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa L6, Tutkimisen

Lisätiedot

Viidennen luokan Askelma

Viidennen luokan Askelma Askelmat-ohjelma Tavoitteet Askelmat-ohjelman tavoitteena on mahdollistaa keskustelua koulun, kodin ja muiden nuorten kanssa toimivien tahojen kesken. Keskustelun aiheet nousevat esiin aina sen hetkisen

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Tupakoimattomuutta tukeva koulu

Tupakoimattomuutta tukeva koulu Tupakoimattomuutta tukeva koulu Pohja nuoruusiän ja aikuisuuden tupakoimattomuudelle luodaan jo alakouluiässä. Alakoululla on tärkeä rooli yhdessä vanhempien kanssa tukea lapsen tupakoimattomuutta. Tupakoinnin

Lisätiedot

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan toimijoille LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ:

Lisätiedot

KESKENERÄINEN YRITYS TEHDÄ ESIMERKKIPOHJA SUUNNITTELULLE

KESKENERÄINEN YRITYS TEHDÄ ESIMERKKIPOHJA SUUNNITTELULLE Monialaisen oppimiskokonaisuuden nimi ja eheyttämisen tapa (OPS:n perusteiden mukaan: OHJE: Tähän voidaan jo merkitä, jos oppilaiden kiinnostuksen kohteet ovat olleet ensisijainen syy oppimiskokonaisuuden

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Päihteetön koulu -projekti. Kokoaa yhteen Kauklahden alueen toimijoita alueen päihdekasvatuksen vahvistamiseksi

Päihteetön koulu -projekti. Kokoaa yhteen Kauklahden alueen toimijoita alueen päihdekasvatuksen vahvistamiseksi Päihteetön koulu -projekti Kokoaa yhteen Kauklahden alueen toimijoita alueen päihdekasvatuksen vahvistamiseksi Päihteetön koulu -projekti Kanta-Espoon Roratyklubin aloitteesta Ajalla 2012 2013 Kauklahden

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

KESKENERÄINEN ESIMERKKIPOHJA SUUNNITTELULLE

KESKENERÄINEN ESIMERKKIPOHJA SUUNNITTELULLE Monialaisen oppimiskokonaisuuden nimi ja eheyttämisen tapa (OPS:n perusteiden mukaan: OHJE: Tähän voidaan jo merkitä, jos oppilaiden kiinnostuksen kohteet ovat olleet ensisijainen syy oppimiskokonaisuuden

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013 Virpi Louhela Sari Koskenkari Miksi lisätä liikuntaa? Liikunta edistää koululaisten hyvinvointia ja viihtymistä lapsen hermoverkosto

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii!

Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii! Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii! Minna Koirikivi, Centria-ammattikorkeakoulu Reetta Leppälä, Centria-ammattikorkeakoulu Mari Myllylä, Alavieskan kunta Paula Santapakka, Centria-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Tupakointi ja päihteiden käyttö on kielletty kouluaikana ja koulun tapahtumissa sekä koulualueella. Vrt. tupakkalaki

Tupakointi ja päihteiden käyttö on kielletty kouluaikana ja koulun tapahtumissa sekä koulualueella. Vrt. tupakkalaki HANKONIEMEN YLÄASTEEN JA LUKION PÄIHDESTRATEGIA 1. TUPAKKATUOTTEIDEN KÄYTÖN EHKÄISEMINEN Tupakkatuotteiden käytön ehkäisevä työ on tarpeen tupakoinnista aiheutuvien huomattavien niin yksilölle, kuin yhteiskunnallekin

Lisätiedot

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla VESO yläkoulun opettajat OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla 29.3.2017 Oppimisen arviointi Erja Vitikka 6.3.2015 Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen,

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Kasvatusohjaaja koulun arjessa. Minna Lahti

Kasvatusohjaaja koulun arjessa. Minna Lahti Kasvatusohjaaja koulun arjessa Minna Lahti 25.10.2017 Taustaa OPS:in perusteet: Oppilaan kokonaisvaltainen hyvinvointi Pisa-tutkimus: Oppilaiden kouluviihtyvyys huono Kasvavat haasteet koulun arjessa Kasvatusohjaajan

Lisätiedot

Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma

Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme perustuu hyvään vuorovaikutus- ja luottamussuhteen luomiselle lapsen ja aikuisen välille. Aikuisina

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Aktiivisuus, vuorovaikutus ja myönteiset kokemukset oppimiskäsityksen kuvauksessa Tampere 28.1.2015 Eija Kauppinen Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Arviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen

Arviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen Arviointikulttuuri Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Katriina Sulonen Hyvä arviointikulttuuri keskeisiä piirteitä ovat yhteisesti laaditut selkeät tehtävät ja periaatteet

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Elämisentaitoja - Lions Quest LIONS QUEST ELÄMISEN TAITOJA

Elämisentaitoja - Lions Quest LIONS QUEST ELÄMISEN TAITOJA Elämisentaitoja - Lions Quest LIONS QUEST ELÄMISEN TAITOJA Elämisentaitoja - Lions Quest Tavoitteena on antaa opettajille ja kasvattajille välineet opettaa lapsille ja nuorille elämisen taitoja. 30.8.2015

Lisätiedot

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN LASTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT- TYÖPAJA

KEHITYSVAMMAISTEN LASTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT- TYÖPAJA KEHAS OHJELMA KEHITYSVAMMAISTEN LASTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT- TYÖPAJA 18.3.2015 STM 1 2 Kehitysvammaisia on massamme opetettu yli 100 vuotta Vaikeimmin kehitysvammaiset on vapautettu

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)

Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus) VALINNAISAINEEN OPETUSSUUNNITELMA: MUSIIKKI (Make music) Musiikin monipuolinen tekeminen ryhmässä. HYPE painotus Musiikin tekeminen ryhmässä kehittää sosiaalisia taitoja. Oma tekeminen täytyy sovittaa

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Mitä on monialainen opiskelu? Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajakoulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Alla oleva video on kooste Helsingin

Lisätiedot

Arvo- ja terveyskasvatusohjelma Camera obscura. Ylivieska 2015, viikot 6-7

Arvo- ja terveyskasvatusohjelma Camera obscura. Ylivieska 2015, viikot 6-7 Arvo- ja terveyskasvatusohjelma Camera obscura Ylivieska 2015, viikot 6-7 Camera obscura on Kokemuksellista oppimista. Vuorovaikutusta ja omaa ajattelua. Camera obscura on kokonaisuus, joka muodostuu ennakkotunnista,

Lisätiedot

Arvioinnin l Arvioinn uonne ja ylei in l set uonne ja ylei periaat set teet periaat Käsitteet marraskuun hautomo 2014

Arvioinnin l Arvioinn uonne ja ylei in l set uonne ja ylei periaat set teet periaat Käsitteet marraskuun hautomo 2014 Koulun nimi: Kunnas Arvioinnin luonne ja yleiset periaatteet Oppimisen arvioinnissa arvioinnin kohteena on oppilaan oppimisen edistyminen ja tavoitteiden toteutuminen tarkasteltavan ajanjakson päättyessä.

Lisätiedot

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto Leena Nousiainen / Rondo Training Oy 11.1.2013 Pori Keskeisiä linjauksia Uuteen lakiin ehdotetaan koottavaksi lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilas-

Lisätiedot

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Yrittäjämäinen toiminatapa oppiaineena

Yrittäjämäinen toiminatapa oppiaineena Yrittäjämäinen toiminatapa oppiaineena Yrittäjyyskasvatuspäivät 2017 Antti Iivari, Nurmon yläaste, Seinäjoki antti.iivari@seinajoki.fi Taustaa E-P:n yhteinen ops (17+1) Aineryhmittäin omat työryhmät (mukana

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

Arvo- ja terveyskasvatusohjelma Camera obscura. Tampere 2015, viikko 16

Arvo- ja terveyskasvatusohjelma Camera obscura. Tampere 2015, viikko 16 Arvo- ja terveyskasvatusohjelma Camera obscura Tampere 2015, viikko 16 Camera obscura on Kokemuksellista oppimista. Vuorovaikutusta ja oppilaan pohdintaa. Camera obscura on kokonaisuus, joka muodostuu

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

Kokemuksia järjestön ja oppilaitosten yhteistyöstä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä

Kokemuksia järjestön ja oppilaitosten yhteistyöstä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä Kokemuksia järjestön ja oppilaitosten yhteistyöstä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, projektipäällikkö Ehkäisevä päihdetyö EHYT AMIS Arjen Ammattilaiset AMIS Arjen Ammattilaiset Kehittämishanke

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

57 Valmistavan opetuksen ja islamin opetussuunnitelman hyväksyminen osaksi perusopetuksen opetussuunnitelmaa alkaen

57 Valmistavan opetuksen ja islamin opetussuunnitelman hyväksyminen osaksi perusopetuksen opetussuunnitelmaa alkaen Mikkeli Ote pöytäkirjasta 6/2016 1 (5) Kasvatus- ja opetuslautakunta, 46, 26.05.2016 Kasvatus- ja opetuslautakunta, 57, 16.06.2016 57 Valmistavan opetuksen ja islamin opetussuunnitelman hyväksyminen osaksi

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö

Monialainen yhteistyö Monialainen yhteistyö - miten toimialat voivat hyötyä toisistaan yhteisten ja toimialakohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa Alueelliset nuorisotyöpäivät 18.2.2016 Liikuntatoimen ylitarkastaja Ulla Silventoinen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Preventiimi 6.4., Helsingin NMKY Ehkäisevä työ (20.1. Espoo) On tavoitteellista toimintaa, keinoja tai toimenpiteitä, joilla vähennetään päihteiden

Lisätiedot