Nuorisotiedotuskeskus Kompassi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nuorisotiedotuskeskus Kompassi"

Transkriptio

1 Nuorisotiedotuskeskus Kompassi 2002 Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus, nuorisotiedotus- ja neuvontatyö Nuorisotiedotuskeskus Kompassissa 2002 Sisältö Nuorten tiedontarvetyypit s. 2 Nuorisotiedotus- ja neuvontatyön eri toimintamuodot s. 3 Painopistealueet nuorisotiedotuskeskus Kompassissa s. 4 Kompassin alueellinen nuorisotiedotustyö s. 10 Kompassi suomalaisen nuorisotiedotusverkoston jäsenenä s. 11 Eurooppalaisen verkoston näkökulmaa s. 13 Liitteet: -Kokemuksia asiakaspalvelusta s. 15, 17 -EVS - vapaaehtoisnuoren kokemuksia s. 18 -Kompassi mukana koulutusten toteuttamisessa s. 20 -MBTC- nuorisotiedotus- ja neuvontatyön peruskurssi s. 21, 22 -Tieto on työkalu: Glaudia Juratoni, job shadowing s. 24

2 Nuorisotiedotusja neuvontatyö nuorisotiedotuskeskus Kompassissa vuonna 2002 Toimintavuoden aikana on opeteltu näkemään ja tunnistamaan olemassa oleva toiminta laajempana nuorisotiedotustyönä. Nuorisoasiainkeskuksen nuorisotiedotus- ja neuvontatyön keskeisenä kohderyhmänä ovat olleet helsinkiläiset tai Helsingissä olevat alle 26-vuotiaat nuoret, nuorten asioissa heidän vanhempansa tai ammattilaiset sekä nuorisotiedotustyöntekijät niin Helsingissä, Suomessa kuin muualla Euroopassa Nuorisotiedotustyö perustuu nuorten tarpeisiin. Olemme jakaneet tiedontarpeet neljään eri tyyppiin. Tarvetyypit ovat: 1) nuoret, jotka tietävät mitä he haluavat, 2) nuoret, joilla on idea siitä mitä he haluavat tai haluaisivat, 3) nuoret, jotka eivät tiedä mitä tietoa he tarvitsevat, ja 4) nuoret, joilla on ongelmia. Niitä nuoria, jotka tietävät mitä haluavat nuorisotiedotuskeskus Kompassi tukee ja auttaa tuottamalla tietoa nuorten käyttöön ja mahdollistamalla nuorille pääsyn tiedon äärelle. Kompassi tarjoaa näille itsenäisesti tietoa etsiville nuorille mm. Kompassin julkaisut, Nuorisotiedotuskeskus Internetissä, Kompassi Viisarit tiedote, Mistä apua -opas jne. Tietokansioita, esitteitä Videot ja PowerPoint-esitykset: asuminen, kesätyöt, kansainväliset mahdollisuudet, Nosteprojektin esittely, yhteishaku, nuorisoasiainkeskuksen toiminnat jne. Internet yhteydet: useita asiakaspäätteitä nuorten käytettävissä Tiedottaminen toimitilassa: kuusi ikkunaa, videot, televisio, valotaulu ja plasma näyttö 3. Niille nuorille, joilla on idea siitä mitä he haluavat nuorisotiedotuskeskus Kompassi tarjoaa tietoa ja neuvontaa persoonalliseen tarpeeseen. Tällöin tärkeimpiä nuorelle ovat: Ammattitaitoinen henkilökunta, joka konsultoi, keskustelee, neuvoo nuoria Toiminta perustuu tiedon välittämiseen keskusteluissa -> avainkysymykset Tiedotusmateriaaleja käytetään ja tietoa etsitään yhdessä nuoren kanssa. Välineinä Kompassin Internetsivut, Viisarit -tiedote nuorille, tietokansiot, esitteet, cd-romput, Internet, nuorisotiedotusta tukevat työntekijöiden verkostot (Euroopan Nuorisotiedotus- ja neuvontajärjestö ERYICA, Cimo:n Enne-verkosto, Eurodesk, asumiseen liittyvät ja maahanmuuttaja-verkostot jne.) Nuoret, jotka eivät tiedä mitä tietoa he tarvitsevat Esimerkiksi peruskoulun loputtua nuoret ovat eri valintojen edessä: jatkaako opiskelua lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, suoraan työhön vaiko välivuosi ulkomailla. Nuori joutuu miettimään mistä eri vaihtoehdoista olisi hänelle hyötyä. Kenties mikään ei kiinnosta. Nuorisotiedotuskeskuksessa nuori voi nuoriso-ohjaajan kanssa keskustella yleisesti olemassa olevista mahdollisuuksista. Nuorisotiedotustyöntekijä keskustelee nuoren kanssa, opettaa nuorta käyttämään lähdemateriaalia ja etsimään tietoa (katso edellinen kohta 2.). 4. Niiden nuorten kohdalla, joilla on ongelmia, nuorisotiedotuskeskus Kompassin tärkein tehtävä on auttaa selvittämällä mistä voi löytää apua vaikeaan elämäntilanteeseen mm. seuraavasti: Kompassissa on nuorisotyöntekijä jonka kanssa voi keskustella Ottamalla yhteyttä: puhelimella, Internetissä, tulemalla Kompassiin Kompassi opastaa nuoria paikkoihin, joissa voidaan auttaa heidän ongelmissaan Tuottamalla tiedotusmateriaalia nuorten kanssa työskenteleville: Apua -opas vuosittain. 2

3 Nuorisotiedotus- ja neuvontatyö: Nuorisotiedotus- ja neuvontatyö Nuorisotiedotuskeskus Kompassissa Alueellinen nuorisotiedotustyö nuorisoasiainkeskuksessa Suomen nuorisotiedotusverkoston jäsenenä työmuodon kansallinen edistäminen Eurooppalaisen nuorisotiedotus- ja neuvontatyön edistäminen ja kehittäminen Nuorisotiedotuskeskus Kompassi: yleistä Nuorisotiedotuskeskus Kompassin keskeinen tehtävä on nuorten välitön neuvonta ja opastus sekä tiedotus heidän elämäänsä liittyvistä nuoria kiinnostavista asioista kuten asuminen, koulutus, työ, kesätyöt, kansainvälistymismahdollisuudet, harrastukset, sosiaali- ja terveysasiat, kuluttaminen, ympäristö ja kestävä kehitys ym. Nuori voi ottaa yhteyttä Kompassiin ilman ajanvarausta tarvitessaan tietoja, neuvoja tai opastusta tai halutessaan keskustella nuorisotyöntekijän kanssa elämäänsä liittyvistä asioista. Nuorisotiedotuskeskus Kompassin kohderyhmänä ovat helsinkiläiset alle 26-vuotiaat nuoret ja nuoria koskevissa asioissa heidän perheensä ja nuorten kanssa työskentelevät. Vuoden 2002 aikana nuorisotiedotuskeskus Kompassi täsmensi keskeiseksi kohderyhmäksi vuotiaat Helsingissä olevat nuoret. Alueellinen nuorisotiedotustyö nuorisoasiainkeskuksessa: yleistä Toimintavuoden aikana välillistä nuorisotiedotustyön muotoa on haluttu virallistaa yhdeksi selkeäksi osaksi Kompassin toimintaa nimeämällä se alueelliseksi nuorisotiedotustyöksi. Välillinen nuorisotiedotus tarkoittaa sitä, että tieto viedään nuorille eri ammattilaisten verkostojen avulla. Tavoitteena on nuorten parissa työskentelevien lähdeaineiston kehittäminen nuorisotiedotusaiheista, jotta nuori saa entistä paremmin tietoa oman asuinalueensa ammattilaisten välittäminä. Kompassin tekemät ja julkaisemat tiedotusmateriaalit jaetaan säännöllisesti helsinkiläisille nuorten kanssa työskenteleville tahoille kuten esimerkiksi: n. 65 nuorisotalolle, nuoriso-ohjaajille, kaikkiin Helsingin kaupungin kirjastoihin, kouluihin (peruskoulu, lukiot, 2. asteen oppilaitokset), nuorisojärjestöille, työvoimahallinnon palvelupisteisiin, sosiaalipalveluiden sektorille, hoito- ja neuvontapalveluita nuorille tarjoaville sekä Nuorten tiedotus- ja neuvontapalveluille Suomessa. Suomen nuorisotiedotusverkoston jäsenenä työmuodon kansallinen edistäminen: yleistä Nuorisotiedotuskeskus Kompassi on luonut toimintavuoden aikana ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksia koko Suomen nuorisotiedotus- ja neuvontatyöntekijöille ollen järjestämässä erilaisia alaan liittyviä seminaareja, koulutustilaisuuksia ja tapaamisia välittäen näin Kompassiin keskittynyttä tietotaitoa muille alalla työskenteleville. Koulutustilaisuudet on toteutettu yhteistyössä nuorisotiedotusammattialan eri verkostojen kanssa kuten, Suomen ERYICA-verkoston jäsenten kanssa toteutettiin esimerkiksi Nuorisotiedotus- ja neuvontatyön peruskurssi Nuorisotiedotuskeskus Kompassin toimipaikassa Helsingissä (ohjelma liitteenä) ja yhteistyössä Jyväskylän kaupungin nuorisotiedotuksen, CIMO:n Eurodeskin ja Suomen nuorisotiedotusverkoston kanssa järjestettiin nuorisotiedotusseminaari Jyväskylässä marraskuussa Nuorisotiedotuskeskus Kompassi oli mukana järjestämässä Euroopan nuorisotiedotuskonferenssia Helsingissä maaliskuussa 2002, konferenssiin osallistui yli 120 nuorisotiedotus- ja neuvonta-alan työntekijää Euroopan eri maista. Eurooppalaisen nuorisotiedotus- ja neuvontatyön edistäminen ja kehittäminen: yleistä Nuorisotiedotuskeskus Kompassin toiminnanjohtaja on ollut Euroopan Nuorisotiedotus- ja neuvontajärjestö ERYICA:n puheenjohtaja kuluneen vuoden ajan (puheenjohtajuusjakson kesto on ). Puheenjohtajan tehtäviin on perusjärjestötyöskentelyn lisäksi (yleiskokoukset, hallituksen kokoukset, varainhankinta, järjestön sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen) liittynyt yhteistyö Euroopan Neuvoston nuorisoyksikön kanssa (koulutus, julkaisut, nuorisopoliittinen vaikuttaminen) kuten myös yhteistyö Euroopan Unionin komission nuorisoyksikön kanssa nuorisotiedotus- ja neuvontatyön edistämisessä sekä osallistuminen nuorille suunnattujen internettietopalveluiden kehittämiseen ja toteuttamiseen (Euroopan Nuorisoportaali), ERYICA:n edustajana vaikuttaminen Euroopan Komission Valkoisen kirjan EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet sisältöön nuorisotiedotus- ja neuvontatyön osalta. Verkostoyhteistyön kehittäminen Euroopassa toimivien muiden nuorison kattojärjestöjen kanssa on ollut myös yksi keskeisiä toimintaalueita. Puheenjohtajan tehtäviä toiminnanjohtaja on erikseen sovitusti voinut hoitaa nuorisoasiainkeskuksessa työajalla. 3

4 Vuoden 2002 nuorisotiedotustyön painopistealueet Kompassissa Nuorisotiedotuskeskus Kompassi 2002 Nuorisotiedotuskeskus Kompassi kehittää kohdennettua tiedottamista, uudistaa informaatiojärjestelmäänsä ja lisää nuorten osallistumista tiedotustyöhön. (Nuorisoasiankeskuksen toimintasuunnitelma 2002) Kompassin tavoitteena on olla alle 26-vuotiaille nuorille matalan kynnyksen paikka, josta etsiä tietoa ja neuvoa. Tavoitteena on tiedotuskeskus, missä voi omatoimisesti tai yhdessä henkilökunnan kanssa etsiä vastauksia kysymyksiinsä, keskustella työntekijöiden kanssa; missä palvelu on maksutonta, ilman ajanvarausta, luottamuksella ja nuoret voivat tulla minkä tahansa kysymyksen kanssa ja palvelu lähtee etenemään nuoren tarpeesta. Nuorisotiedotustyön periaatteet ovat samat kaikissa Kompassin neuvontapalveluissa eli neuvonta paikanpäällä, puhelimen, sähköpostin ja pulmakulman kautta internetissä. Laatutakuuna nuorille: Nuorisotiedotuskeskus Kompassi noudattaa työssään Euroopan Nuorisotiedotus- ja Neuvontajärjestö ERYICA:n vuonna 1993 hyväksymiä eurooppalaisia nuorisotiedotus- ja neuvontatyön periaatteita Toimintavuoden aikana selkeytettiin nuorisotiedotuskeskus Kompassin toimitilaa käytännöllisemmäksi koska tilan ahtaus, kävijöiden määrä ryppäinä, ruuhka-ajat, koneiden käyttäjien häiritsevä vaikutus neuvon etsijöihin sekä se, miten paikka tukee omatoimisuutta olivat epäkohtia, joihin vuoden 2002 alussa lähdettiin vaikuttamaan kehittämällä tilan palvelevuutta ja ilmettä. Tavoitteena oli luoda selkeämpi tila/ paikka, joka viestittää, että kysymyksessä on nuorille suunnattu tiedotus- ja neuvontapalvelu. Halusimme rauhoittaa neuvontatilanteet sekä toimitilan kalusteita muuttamalla tuoda neuvontatilanteet pois ovensuusta (aikaisemmin neuvontatiski heti sisään tultaessa, eikä nuorelle jäänyt riittävästi aikaa tutustua paikkaan luottamuksen syntymistä ja totuttelua varten). Asiakaspalvelussa työskenteli kerrallaan vähintään kaksi, usein kolme henkilöä ja kaikki asiakastilassa työskentelevät olivat nuorten käytettävissä. Pyrimme valppauteen ja herkkyyteen asiakaspalvelussa, huomioimaan kaikki Kompassiin tulevat asiakkaat, erityisesti ne, jotka etsivät tietoa tai halusivat keskustella. Koneiden käyttäjät toimivat omatoimisemmin ja pyrimme, että koneiden varaus tapahtuisi mahdollisimman itsenäisesti, ohjeistimme ja tiedotimme koneiden käytöstä. Opastimme nuoria etsimään ja käyttämään eri välineitä tiedon etsinnässä ja kannustimme näin omatoimisuuteen. Pyrimme hoitamaan asiakastilanteet rauhassa, ajan kanssa. Asiakas, jota palveltiin ensin oli etusijalla. 4

5 Nuorisotiedotuskeskus Kompassin asiakkaat vuonna 2002 Paikanpäällä kävijät jakautuivat henkilökunnan kanssa tietoa etsiviin ja itsenäisesti tietoa etsiviin joko käyttäen apunaan tiedotusmateriaaleja tai internet-päätteitä. Kompassin kävijöistä/ asiakkaista useat olivat syntyperältään ulkosuomalaisia ja palvelukielenä oli usein englanti. Kirjasimme päivittäin puhelut, kävijät ja heidän kysymykset teemoittain ja iän perusteella, kuukausittain sähköpostin ja pulmakulman vastaukset kysymysten perusteella. Tietokoneille oli oma konevarauslista. Nuorisotiedotus- ja neuvontapalveluiden asiakkaita vuonna 2002 oli yhteensä Yhteenveto Vuosi 2002 Nuorisotiedotus- ja neuvontapalvelut: Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus, Kompassi Asiakaskontaktit yhteensä Asiakkaita paikanpäällä nuorisotiedotuskeskuksessa Henkilökunta palvellut kohderyhmää: eri tietoteemat 1679 joista puheluita 299 joista pulmakulman vastauksia 2168 joista sähköpostitse vastattu asiakkaille 121 joista yksilöllistä tukea ja neuvontaa % 100 Nuorisotiedotuksen kysytyimmät tietoalueet prosentteina kokonaiskysynnästä, henkilökunta palvellut % 21,26 Kansainväliset asiat: yleistä, vapaaehtoistyö ulkomailla, työskentely ulkomailla, opiskelu, koulutus, kurssit ulkomailla, matkailu, lyhyet oleskelut % 18,48 Asuminen % 13,13 Pelisäännöt tietokoneille % 12,33 Vapaa-aika ja harrastukset % 10,61 Työelämä ja kesätyö % 6,74 Helsinki-info % 6,32 Opiskelu, koulutus, kurssit % 4,75 Vierailut % 3,01 Atk % 2,41 Mistä apua? kun omat vastaukset eivät riitä % 0,96 Suomi-tietous Toimintavuonna nuorisotiedotuskeskus Kompassissa oli viisi päätoimista nuorisotyöntekijää (Päivi Timonen-Verma, Päivi Lautaniemi, Soile Huopio, Mikko Takala ja Irmeli Ranki) ja lisäksi tarvittaessa tuntityöntekijöitä (Anne Valkeapää, Milla Härmä). Toimintavuoden aikana Kompassissa oli useita vierailijoita ja nuorisoryhmiä tutustumassa nuorisotiedotus- ja neuvontatyöhön: Omaura, opiskelijoita Tallinnasta, Eteläsuomen lääninhallituksen kansainväliset vieraat, tukioppilaita Lohjalta, tyttöleiri Cäpsä/Tallinna, KV-leirin nuoret / kaupunkisuunnistus, Laajasalon lukio, Laurean ammattikorkeakoulu opiskelijat, Slovakia, Laajasalon nuorisotalon työntekijät, Torpparimäen nuorisotalo + harjoittelijat, Kirkkonummelta 8 lk, Ponnahduslauta projekti useamman kerran, Viro sosiaalialalta, Englantilaisia nuorisotiedotustyöntekijöitä, Itäraide, Noste, Ressun yläaste jne. Katso myös liitteenä olevat osa-aikaisten työntekijöiden artikkelit siitä, miten he näkevät nuorisotiedotuskeskus Kompassin asiakaspalvelun ollessaan noin kaksi vuotta kytkyssä Kompassiin (s. 15, 17). 5

6 Kompassin telemaattiset tietopalvelut Telemaattiset tietopalvelut nuorille tarkoittavat tiedotusta ja neuvontaa puhelimitse, sähköpostitse, sähköpostilistojen kautta (opiskelu, asuminen, työelämä, maailmalle, vapaa-aika sähköpostilistat), nuorisotiedotuskeskus Kompassin internet-tietopankki sisältäen tietoa, ilmoitustaulut ajankohtaisille tiedotteille sekä anonyymi kysy/vastaa -palvelu Pulmakulma eri teemoista: asuminen, työelämä, vapaa-aika, opiskelu ja maailmalle. Tietopalveluja päivitettiin ja telemaattisten palvelujen kehittämistä ideoitiin. Palvelujen periaatteet ja ohjeistukset kirjattiin. Suunnitelmissa edetä informaatiojärjestelmän toteutusvaiheeseen odotettiin kaupungin tietotekniikkastrategian linjausta käytännön toteutuksiin. Tietokannan toteutus siirtyikin siten seuraavalle vuodelle. Mobiilipalvelusta tehtiin selvitys omana hankkeenaan. Internet-palvelussa saavutettiin eri koneelta yhteyttä ottaneen käyttäjän rajapyykki ja Kompassin internetsivujen ulkoasu uusittiin. Yhteistyössä nuorisoasiainkeskuksen kestävän kehityksen nuoriso-ohjaajan kanssa toteutettiin nuorille suunnattu Nuoren ekoeläjän opas internettin, kuvitus tilattiin nuorelta taiteilijalta. Ekoeläjä materiaalista toteutettiin myös tiedotusnäyttelyt nuorisotiedotuskeskus Kompassiin ja Nuorten luontotalolle. Sähköpostivastausten määrä ylitti puhelinkyselyiden lukumäärän ja yhteydenotot ulkomailta lisääntyivät. Asiakaspäätteille tilattiin pc-ajanvarausjärjestelmä automatisoimaan ja tasa-arvoistamaan tietokoneen käyttöön liittyviä palveluja vuoden 2003 kokeilujaksoksi. Internet-sivusto toimii 1) kahdensuuntaisena tiedotus- ja neuvontakanavana nuorille 2) kompassin työntekijöiden tiedonhallintavälineenä sekä 3) nuorten kanssa työskenteleville infopankkina. Etusivulle perustettiin ajankohtaista -uutispalvelu. Sisältöä päivitetään päivittäin. Käytetyin palvelu on asuntoilmoitusten palsta. Paperittoman tiedotuspisteen tavoite on toteutunut siltä osin, että netistä on tullut ensisijainen työväline työntekijöille. Kehitys ja sisällön muutos on jatkuvaa. Nuorisotiedotuskeskus Kompassin telemaattisten palveluiden periaatteista: * Samat periaatteet kuin kaikissa muissa Kompassin palveluissa. Sama kohderyhmä. Käytetään selkokieltä. Jokaiseen kysymykseen pyritään vastaamaan ja sovitussa ajassa, eli viikossa. Asioida voi nimettömänä, luottamuksella - kolmanteen osapuoleen ei oteta yhteyttä ilman nuoren suostumusta. Palvelut omat maksuttomia. Sivuilla ei ole kaupallisia mainoksia. Tiedon täytyy olla luotettavaa, oikeata. Lähde mainitaan, jos käytetään lainausta. Jos laitetaan linkkejä eteenpäin, kerrotaan kuka sivut on julkaissut. Internet-sivuilla on kerrottu, kuka palvelua ylläpitää ja että viesteihin vastaavat Kompassin nuorisotyöntekijät. Internetissä oleva tiedotuskeskus Kompassi on ensisijaisesti palvelu Helsingissä oleville nuorille. * Kysy/vastaa palvelussa PulmaKulmassa Kompassin nuoriso-ohjaajat vastaavat viikossa kysymyksiin. Viestiin lisätään aina vastaaja nimi /Kompassi - viesteihin voivat kommentoida myös toiset nuoret, joten asiantuntijan vastaus täytyy erottua. Jos kysymykseen ei osata vastata, ohjataan nuori eteenpäin jonkin toisen tahon luokse. Jos viestissä ei ole kysymystä, on turhaa arvuutella vastaustakaan. Ei yritetä lukea rivien välistä, vastataan faktoilla. Muutaman rivin johdanto ja kannustus tarpeen mukaan. Laitetaan näkyviin, mistä tieto on peräisin, esim. linkki sivuille kuka sivustoa ylläpitää (esim. ota yhteyttä Väestöliittoon, 6

7 Asiakkailta saatu palaute on tärkeää työn kehittämiselle Asuntoneuvontaa ja asuntovälitystä Nuorisotiedotuskeskus Kompassin kotisivuilla Internetissä oli elokuun ajan asiakaspalautekysely mihin vastasi 43 kävijää. Heistä 93% löysi tietoa sivuilta, suurin osa vieläpä helposti. Lisäksi kyselimme millaista toimintaa iltaisin haluttaisiin Kompassin tiloihin. Lokakuussa toteutimme palautekyselyn Kompasissa asioineille nuorille ja avasimme pysyvän palautelaatikon nuorisotiedotuskeskus Kompassiin. Loka-marraskuun aikana asiakaspalautekyselyyn vastasi 67 henkilöä. Kevään aikana nuorisotiedotus- ja neuvontatyössä korostui kesätyöneuvonta ja keväällä järjestimme kesätyöaiheisia kilpailuja. Kilpailuihin pystyi osallistumaan Kompassissa ja Internetissä. Näitä kilpailuista tulleita vastauksia hyödynsimme mm. nuorisotiedotuskeskus Kompassin internet-sivuilla. Kilpailujen sisällöt ja aiheet vaihtelivat tietoteemoittain ja yksi suosituimmista kysymyksistä Millaisen tapahtuman järjestäisit nuorille Helsingissä, jos saisit itse päättää ja suunnitella? sai nuoret kirjoittamaan pitkiä vastauksia. Lähetimme nuorten vastauksista tehdyn koosteen eteenpäin eri tapahtumien järjestäjille. Koska työn luonteeseen kuuluu tiedottaminen mm. toisten järjestämästä toiminnasta saimme usein palautetta myös muiden toiminnasta. Helsingissä vuokra-asuntomarkkinoilla kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa toisiaan, vaan kysyntä ylittää tarjonnan. Näin on varsinkin pienasuntojen kohdalla, joita nuoret alle 26-vuotiaat eniten kysyvät. Vapaiden markkinoiden vuokrataso ylittää monesti nuorten maksukyvyn, joten on tärkeää, että nuorille tarjotaan asumiskustannuksiltaan edullisia vuokra-asuntoja. Kompassin kautta haettavat nuorisoasunnot ovat ARAVA-lainoitettuja, joka merkitsee, että vuokrataso on kohtuullinen verrattuna esim. vapaiden markkinoiden vuokratasoon. Kompassi on omalta osaltaan mukana toiminnassa, jonka tarkoituksena on parantaa nuorten asumismahdollisuuksia, sekä neuvonnan keinoin että tarjoamalla nuorisoasuntoja. Nuorisotiedotuskeskus Kompassin yksi kysytyimmistä palveluista on asuntoneuvonta osittain jo siksi, että Kompassin kautta nuoret voivat myös konkreettisesti saada asunnon itselleen. Asuntoneuvontaa nuoret saavat henkilökohtaisesti paikanpäällä Kompassissa, puhelimitse, sähköpostitse sekä internetissä Pulmakulmapalstalla. Asumisasioissa vuonna 2002 yhteydenottoja paikanpäällä, puhelimitse, pulmakulman välityksellä ja sähköpostitse oli 18,4 prosenttia Kompassin kohtaamista asiakkaista. Kompassin kautta haettavien KT OY Helsingin Nuorisoasuntojen kysyntä oli viime vuotta vähäisempää, johon on ainakin osittain vaikuttanut soluasuntojen suuri määrä asuntokannasta ja nuorten haluttomuus solu-asumiseen sekä KT OY Helsingin Nuorisoasuntojen syyskuussa alkanut jakautuminen kaupungin ja HOASin kohteisiin. Jakautumisessa kaupungille jää Itäkeskuksen kohde. Nuorisotiedotuskeskus Kompassi pyrki toimintavuoden aikana vaikuttamaan asuntoasioissa myös poliittisiin päättäjiin. Jaksolla Kompassiin jätettiin 239 hakemusta. Hakijoista suurin osa oli yksin asuntoa hakevia alle 25-vuotiaita nuoria, joiden ensisijaisena toiveena oli saada yksiö. Muiden kuin soluasuntojen kohdalla tilanne oli se, että niihin oli jatkuvasti hakijoita enemmän kuin asuntoja pystyttiin tarjoamaan, joten jonotusajat venyivät kuukausien mittaisiksi. Soluasuminen ei ole nuorten mieleen, vaan suurin kysyntä kohdistui selkeästi yksiöihin. Soluasunnoissa ei käytännössä ollut jonoja, vaan hakija on voinut saada asunnon kahden viikon sisällä hakemuksen jättämisestä. Kompassin kautta asunnon sai välisenä aikana 68 nuorta, joista yhden henkilön ruokakuntia 58, kahden henkilön ruokakuntia 9 ja kolmen henkilön ruokakuntia 1. Maahanmuuttajien osuus asunnon saaneista oli noin kolmannes. Jakautumisen tapahduttua vuoden 2003 maaliskuussa haasteena on saada Kaupungille jäävä Itäkeskuksen kohde entistä viihtyisämmäksi ja siellä olevat asunnot paremmin nuorten toiveita vastaaviksi esim. muuttamalla 3-hengen soluja kaksioiksi. Toisaalta solujen markkinointi kimppakämpiksi, jossa nuori voi valita asuinkumppaninsa itse, saattaa olla hyvä keino saada nuoret innostumaan soluasumisesta. 7

8 Kesätyöneuvonta Maailmalle: kansainvälisyys kiinnostaa nuoria 8 Nuorisotiedotuskeskus Kompassissa kesätyönhakua neuvottiin nuorille tammikuusta pitkälle kesään asti niin paikan päällä, sähköpostitse, Internetin Pulmakulman kautta ja puhelimitse. Jatkoimme jo useita vuosia kestänyttä yhteistyötä kaupunginkanslian kanssa. Kaupungin kesätöiden hausta tiedottaminen oli keskitetty nuorisotiedotuskeskus Kompassiin. Kompassissa työskenteli osittain kaupunginkanslian palkkaama kesätyöneuvoja. Kaupunginkanslia päivitti Internetsivuja, joilta löytyivät kaupungin kesätyöpaikat. Kompassissa oli mahdollisuus käydä katsomassa paikkoja internetissä, ilmoitustauluilta ja kansioista. Kaupungin kesätöihin osoitetun hakemuksen saattoi jättää Kompassiin. Opastimme nuoria etsimään kesätyöpaikkoja myös laajemminkin mm. työvoimahallinnon internetsivuilta. Tietoa kesätöistä nuorisotiedotuskeskus Kompassissa pidettiin esillä monin tavoin: - Kaupungin kesätyöt löytyivät kansioista ja ilmoitustaululta - Nuorisotiedotuskeskus Kompassin etusivulle internettiin lisättiin suora linkki kaupungin kesätyösivuille - Tietoa kesätyöstä löytyi Nuorisotiedotuskeskus Kompassin työelämä -alueelta internetistä - Ikkunassa plasmanäytöllä pyörivät ilmoitukset PowerPoint -esityksenä - Mukaan jaettavan materiaalin tarpeeseen Kompassi tuotti KesätyöViisarit yhteistyössä Oulun ja Kuopion nuorisotiedotuspisteiden ja Helsingin kaupunginkanslian kanssa - Sanomalehtien sekä työvoimahallinnon nettisivujen päivittäinen seuraaminen sekä ilmoitusten talteen ottaminen ilmoitustauluille laitettuna kuuluivat tärkeänä osana kesätöistä tiedottamiseen. Kansainvälisistä aiheista tietoa etsivistä nuorista yhä useampi hakeutui ensin maailmalle-hyllylle ja jos ei omaan asiaansa tai kysymykseensä löytänyt vastausta infokansioista, hän kääntyi henkilökunnan puoleen. Yksi Kompassin periaatteista: itseohjautuvuuteen tukeminen ja kannustaminen, näyttääkin toteutuneen tämän tietoteeman kohdalla. Toisaalta yhä useamman nuoren kansainvälisiin asioihin liittyvä kysymys koski käytännön tason asioita. Vaihtoehdot kansainvälistymisen väylistä nuori on jo kartoittanut tullessaan Kompassiin (esimerkiksi internet-sivuiltamme) ja hän halusi saada vastauksia ja neuvoja lupa-asioihin, verotukseen, tutkintojen tunnistamiseen, stipendeihin, käytännön asioiden kuten majoituksen hoitamiseen. Kesätyöt ulkomailla, opiskelu, vapaaehtoistyö ja kaukomantereet, joista erityisesti Etelä-Amerikka ja Afrikka, kiinnostivat nuoria vuonna Kompassi välittää tietoa Euroopan Unionin Nuoriso-ohjelman tarjoamista mahdollisuuksista helsinkiläisille nuorille ja Kompassi toimii EVS -vapaaehtoisohjelman lähettävänä tahona nuorille, jotka ovat kiinnostuneita vapaaehtoispalvelujaksosta muualla Euroopassa. Kompassi oli vastaanottavana tahona ulkomaiselle EVS -vapaaehtoistyöntekijänuorelle, vuoden 2002 helmikuun alussa aloitti romanialainen vapaaehtoisnuori 12 kuukauden palvelujakson Kompassissa. Vuoden 2002 aikana Anne Valkeapää Nuorisotiedotuskeskus Kompassista ja Tanja Suomalainen Paritalo Vuopparista osallistuivat Luxemburgissa pidettyyn mielenkiintoiseen Youth Information in Motion -tapahtumaviikkoon heinäkuussa sekä suunnitteluviikonloppuun toukokuussa. Osallistumisen tavoitteena oli kerätä tietoa ja hyviä esimerkkejä siitä, miten liikkuva nuorisotiedotus on työmuotona toteutunut muissa Euroopan maissa, ja saada tausta-aineistoa nuorisotiedotuskeskus Kompassille eri työmuotojen sisällöistä. Nuorisotiedotuskeskus Kompassi oli työharjoitteluisäntänä Euroopan Unionin Nuoriso-ohjelman taloudellisen tuen avustamana romanialaiselle nuorelle arkkitehdille, joka oli tutustumassa Helsingin nuorisotiedotustyöhön, kuinka arkkitehtuuria on hyödynnetty toimitilassa ja koko rakennuksessa (Lasipalatsissa) sekä tutustumassa nuorisotalojen rakentamisarkkitehtuuriin. Claudia Juratoni teki Kompassille job shadowing raportiksi graafisen esityksen nuorisotiedotuksen nykyisyydestä ja tulevaisuudesta (s. 22).

9 Nuorisoasiainkeskuksen harrasteet internetissä Nuorisotiedotus- ja neuvontatyössä on keskusteltu nuorten osallistumista tiedon tuottamiseen ja välittämiseen ikäisilleen nuorille Nuorisotiedotuskeskus Kompassi oli mukana kehittelemässä nuorisoasiainkeskuksen internetsivuille perustettua harrastehakua lakkauttaen Kompassissa ylläpidetyn ja päivitetyn harrastehaun. Kompassi koosti omille internetsivuille tietoa mm. top -harrastuksista, leirejä järjestävistä tahoista sekä koosteen nuorisoasiainkeskuksen discoista ja yökahviloista. (Kompassin työntekijä osallistui nuorisoasiainkeskuksen webbiryhmän työskentelyyn.) Toimintavuoden aikana Kompassi on mahdollistanut nuorten osallistumisen nuorisotiedotustyöhön tarjoamalla nuorille työharjoittelu- tai vapaaehtoistyöjaksoja. Kompassissa on ollut useita työelämään tutustumisjaksolla (TET) olleita nuoria, jotka ovat tuottaneet jollekin tietylle tietoteeman osiolle sisältöä tai kuvitusta. Positiivisen kokemuksen perusteella sovimme ensi vuoden osalta jatkosta ja tulemme jatkamaan TET - harjoittelupaikkana. Toimintavuoden aikana oli kuuden kuukauden työharjoittelija Noste-projektista Kontulasta sekä EVTEK:stä. Nuorisotiedotuskeskuksessa oli myös EVS -vapaaehtoistyöntekijänä romanialainen nuori helmikuun alusta lähtien (EU Nuoriso-ohjelma, vapaaehtoistyö). Nuorisotiedotuskeskus Kompassi tutustumiskohteena: suosimme vierailuissa nuorten ryhmiä. Kehitimme nuorten vierailujen sisältöä toteuttamalla osallistavan vierailupaketin. Aloitimme vuoden 2002 lopulla Kompassin 20-vuotis juhlavuoden suunnittelun. Perustimme avoimen ryhmän, jossa oli mukana kolme yhdeksäsluokkalaista tyttöä. Kokoonnuimme suunnitteluryhmän kanssa kaksi kertaa ideoimaan juhlavuonna 2003 nuorille suunnattavaa toimintaa. 9

10 Alueellinen nuorisotiedotustyö nuorisoasiainkeskuksessa 2002 Nuorisotiedotusta kehitetään yhteistyössä nuorisotalojen kanssa laatimalla tarvekartoituksia ja kehittämissuunnitelmia sekä toteuttamalla tarpeen vaatiessa informaatiojärjestelmiä. Toimintakevään aikana nuorisotiedotuskeskus Kompassi pyrki töiden jakamisjärjestelyiden avulla mahdollistamaan yhden työntekijän keskittymisen välilliseen nuorisotiedotustyöhön ja mm. tekemään tarvekartoituksen ja kehittämissuunnitelman siitä, miten nuorisotalot voivat olla osana nuorisotiedotus- ja neuvontatyön palveluverkostoa Helsingissä. Tämä tehtävien uudelleenorganisointi osui samaan aikaan kun koko virastossa oli alkanut organisaation uudistamisprosessi eikä hallintopäällikön hyväksymää hanketta nuorisotoimenjohtaja suostunut toukokuussa 2002 jatkamaan kun kyseessä oli yhden työntekijän vakanssin ja palkkauksen tarkistaminen ns. vastaavaksi nuoriso-ohjaajaksi. Kehittämissuunnitelmista jouduttiin suurelta osin luopumaan ja keskittymään nuorisotiedotuskeskus Kompassin perinteiseen ydintehtävään. Nuorisotiedotusja neuvontatyön monipuolistamisessa päästiin toimintavuoden aikana vain osittain Kompassin kannalta haluttuun tavoitteeseen. Ikkunat tärkeänä tiedottamisen välineenä Nuorisotiedotuskeskus Kompassilla on Lasipalatsissa käytössään kuusi isoa ikkunaa, ja näitä ikkunoita on pyritty vuoden aikana käyttämään tehokkaaksi hyväksi tiedottamisessa. Ikkunoita tarjottiin tiedotuspaikaksi nuorisoasiainkeskuksen toimipaikoille, projekteille ja eri järjestöille mm. Tyttöjen Talon nuorten toteuttama Rakkaus -näyttely oli esillä ikkunoissa. Plasmanäytöllä pyöri jatkuvasti PowerPoint-esityksiä mm. asuntoasioista, kesätöistä, yhteishausta, nuorisoasiainkeskuksen toiminnoista, maailmalle, Kiirettä Pitää -harrastetutkimus, Kestävä Joulu. Pyrittiin herättämään nuorisoasiainkeskuksen toimipaikkojen mielenkiinto oman toimintansa tai nuorten projektien esittelemiseen Kompassin ikkunoiden välityksellä. Messut ja tapahtumat Messut ja tapahtumat, joihin nuorisotiedotuskeskus Kompassi on aktivoinut mukaan nuorisoasiainkeskuksen muita toimipisteitä esittelemään toimintaansa: Kompassi osallistui Klaari verkoston yhteiseen tapahtumaan Vanhalla yliopistotalolla lauantaina klo Kohderyhmänä olivat helsinkiläiset vanhemmat: työnimenä Vanhemmat valtaavat vanhan. Vanhemmat olivat erityisen kiinnostuneita siitä, miten itse parhaiten voi vaikuttaa omien nuorten käyttäytymiseen. Lasipalatsin tiedotuspisteet olivat aktiivisia ja tiivistivät yhteistyötä keskenään: Ruotsinkielinen tiedotuskeskus Luckan, Eurooppa-tiedotus, nuorisotiedotuskeskus Kompassi, SPR ja Osviitta järjestivät jo perinteisen infoviikon Lasipalatsissa Vuonna 2001 vetovastuu oli Kompassilla ja 2002 Luckanilla. Tapahtuman ohjelma painottui kulttuuriin. Kymmenkunta nuorisotaloa esitteli innokkaasti omaa toimintaansa ja mm. Nuorten toiminta- ja taidekeskus Narrin nuoret teatterinharrastajat esiintyivät. Kaikki nuorisotoimen hallintoalueet olivat edustettuna: Itäinen, Läntinen, Koillinen ja Kantakaupunki. 10

11 Suomen nuorisotiedotusverkoston jäsenenä työmuodon kansallinen edistäminen Koska Suomessa ei toimintavuonna 2002 ole ollut kansallista nuorisotiedotus- ja neuvontatyön koordinoijaa, on yhteistyön järjestäminen ja ammatillinen kehittyminen perustunut eri puolilla Suomea olevien nuorisotiedotuskeskusten työntekijöiden aktiiviseen osallistumiseen (Suomen nuorisotiedotusverkosto Yhdessä tekemisestä on muodostunut hyvin toimiva kokonaisuus, johon kukin tuo omat taitonsa vapaaehtoisesti. Nuorisotiedotuskeskus Kompassin toiminta Suomen nuorisotiedotusverkoston aktiivisena jäsenenä on sisältänyt neljä eri toiminta-aluetta: 1) ammatillinen kehittäminen (koulutukset, valmennus), 2) tietoa verkoston jäseninä oleville ammattilaisille ( -lista, nuorisotiedotusuutiset), 3) Tietoa nuorille (www.nuoret.info) ja 4) nuorisopoliittinen vaikuttaminen. 1) Ammatillinen kehittäminen Nuorisotiedotustyöntekijöiden tapaaminen on järjestetty kaksi kertaa vuodessa yhteistyössä Suomen nuorisotiedotusverkoston kanssa. Syksyllä Jyväskylän kaupungin nuorisotiedotus järjesti seminaarin, ja Kompassin henkilökunta oli mukana ohjelman suunnittelussa, kouluttajina sekä rahoituksen järjestämisessä opetusministeriöltä. Maaliskuussa 2002 Lasipalatsissa järjestetty eurooppalainen nuorisotiedotuskonferenssi pyrki osaltaan tuomaan esille nuorten osallisuuden tärkeyttä nuorisotiedotus- ja neuvontatyössä. Kompassin henkilökunta toimitti konferenssin aikana kunakin aamuna ilmestyneen Aamu-uutiset, mikä jaettiin 120 osallistujalle. Kompassin henkilökunta osallistui nuorisotiedotuskonferenssin sisällön suunnitteluun ja toteutukseen pääjärjestäjän Kansainvälisen henkilövaihdonkeskus CIMO:n kanssa (ohjelma ja esitelmät Kansallinen nuorisotiedotus- ja neuvontatyön peruskurssi toteutettiin Helsingissä (ohjelma liitteenä) ERYICA:n suunnitteleman MBTC-kurssin pohjalta. Pilottikurssi järjestettiin yhteistyössä Suomen ERYICA-verkoston jäsenten (Nuorisotiedotus- ja neuvontakeskus Nappi, Oulu ja Allianssi) sekä Kanneljärven opiston kanssa. Viisi päivää kestäneen intensiivikurssin kouluttajina olivat Kaisa Ahokas, Jaana Fedotoff, Päivi Timonen-Verma, asiantuntijana sovitusti Jarkko Lehikoinen. Nuorisotiedotus- ja neuvontatyön peruskurssi (MBTC) sisälsi neljä eri koulutuskokonaisuutta: - Nuorisotiedotus- ja neuvontatyön teoria ja käytännöt - Nuorten tiedontarve, tiedotusja dokumentointitaidot ja tiedon saatavuus - Vuorovaikutustaidot nuorisotiedotus- ja neuvontatyössä - Käytännön tehtävät nuorisotiedotuspalveluissa, ja tietotekniikka & atk -osana nuorisotiedotustyötä. MBTC-kurssin osallistujat olivat nuorisotiedotus- ja neuvontapisteessä tai palvelussa työskentelevät työntekijät (suoraa asiakaspalvelutyötä), joilla oli mielellään alle kahden vuoden kokemus nuorisotiedotus- ja neuvontatyöstä, eikä ole osallistunut vastaavanlaiselle nuorisotiedotuksen peruskurssille aikaisemmin ja sitoutui tekemään ennen kurssia etätehtävän. MBTCperuskurssi oli erittäin onnistunut ja osallistujien palaute oli erinomaista. Viiden päivän koulutuskokonaisuuden sisältö oli suunniteltu hyvin kattavaksi ja seuraavaa MBTC-kurssia suunnitellessa kannattaa miettiä sisällön supistamista. Kouluttajan näkökulmasta kurssi oli eräs vuoden työhistorian kohokohtia. Yhtenä ammatillisen kehittämisen tukipalveluna on ollut uusien tai aloittelevien nuorisotiedotuspalveluiden perehdyttäminen ja kokemusten välitys (valmennus). Nuorisoalan oppilaitokset olivat kiinnostuneita nuorisotiedotuskeskus Kompassin työntekijöiden roolista kouluttajina ja osa henkilöstöstä on ollut omalla ajallaan kouluttajina nuorisotiedotusaiheisilla opintojaksoilla mm. Kanneljärven opistossa. 11

12 Suomen nuorisotiedotusverkoston jäsenenä työmuodon kansallinen edistäminen 2) Tietoa verkoston jäseninä oleville ammattilaisille Nuorisotiedotuskeskus Kompassi ylläpitää edelleen Suomen nuorisotiedotusverkoston sähköpostilistaa helpottamaan yhteydenpitoa Nuorisotiedotusaiheisen yleisen sähköpostilistan kautta tiedotettiin työmuodosta kiinnostuneille tahoille (nuorisoti Toimintavuoden aikana Kompassi julkaisi muutaman kerran Nuorisotiedotusuutiset- tiedotteen ammattilaisille. 3) Tietoa nuorille Kompassin aloitteesta perustettiin valtakunnallinen tiedotus- ja neuvontapalvelu nuorille Internettiin eli Suomen nuorisotiedotuspisteiden portaali rekisteröitiin, rahoitettiin domain ja toteutettiin ensimmäinen versio kotisivusta. Kompassi tuotti KesätyöViisarit -tiedotteen nuorille yhteistyössä Oulun ja Kuopion nuorisotiedotuspisteiden ja Helsingin kaupunginkanslian kanssa. 4) Nuorisopoliittinen vaikuttaminen. Opetusministeriön kanssa oltiin yhteydessä nuorisotiedotustyömuodon kansallisesta kehittämisestä ja keskusteltu seutukuntavetoisen nuorisotiedotuspalvelun tulevaisuuden mahdollisuuksista. Opetusministeriö on tuonut esille nuorisotiedotuksen yhtenä osana kunnallisen nuorisotyön peruspalveluita. Kuluneen vuoden aikana Suomen nuorisotiedotusverkosto pyrki vaikuttamaan mm. opetusministeriöön, jotta nuorisotiedotuskenttä saisi rahoitusta kansallisen koordinoinnin tehostamiseen. Nuorisotiedotuskeskus Kompassin henkilökunnasta osa oli mukana vaikuttamassa EU:n komission nuorisoyksikön toteuttaman nuorisotiedotusaiheisen kyselyn Suomen kansallisten vastausten sisältöön lokakuussa Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen nuorisotiedotus- ja neuvontatyö oli näkyvästi esillä opetusministeriön komissiolle lähettämässä Suomen virallisessa vastauksessa. 12

13 2002 Kompassi osallistuu aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön toteuttamalla EVS vapaaehtoisohjelmaa, järjestämällä kansainvälisiä tapahtumia (Glass Palace 2002 European Youth Information Conrerence, Nuorisotiedotusseminaari Virossa) sekä tekemällä yhteistyötä ERYICA:n kanssa (Nuorisoasiankeskuksen toimintasuunnitelma 2002). Eurooppalaisen nuorisotiedotus- ja neuvontatyön edistäminen ja kehittäminen Keskeisenä päämääränä eurooppalaisessa yhteistyössä on ollut nuorisotiedotustyöntekijöiden ammattitaidon kehittäminen. Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa on toteutettu mm. nuorisotiedotusseminaari Kloogan nuorisokeskuksessa Virossa Opetusministeriöt molemmissa maissa tukivat taloudellisesti ENTK: ta ja nuorisoasiainkeskuksen nuorisotiedotuskeskus Kompassia seminaarin järjestämisessä. Viron seminaarissa tulevan yhteistyön ideoinnissa esille nousi tarve mm. kielikursseille, joissa teemana on nuorisotiedotus ja nuoret mukana ammattilaisten lisäksi, ystävyyskuntien tiedotuspisteiden perustaminen (rahoitus esim. Job shadowing, EVS, OPM, ystävyyskunnat, Nuoriso-ohjelma jne.), Kesäpäivät nuorisotiedotustyöntekijöille (virkistäytyminen), teemapäivät kohdennettua koulutusta varten, työharjoittelu toisen maan nuorisotiedotus- ja neuvontakeskuksessa ja idea yhteisestä nuorisotiedotuslogosta (ohjelma liitteenä). Nuorisotiedotuskeskus Kompassin toiminnanjohtaja oli yksi seminaarin kouluttajista, ja Suomesta osallistui kahdeksan nuorisotiedotustyöntekijää. Kompassi osallistui Euroopan nuorisotiedotus- ja neuvontajärjestö ERYICA:n toimintaan (Päivi Timonen-Verma puheenjohtajana ). Puheenjohtajan tehtäviin on perusjärjestötyöskentelyn liittynyt yhteistyö Euroopan Neuvoston nuorisoyksikön kanssa (koulutus, julkaisut, nuorisopoliittinen vaikuttaminen) kuten myös yhteistyö Euroopan Unionin komission nuorisoyksikön kanssa nuorisotiedotus- ja neuvontatyön edistämisessä sekä osallistuminen nuorille suunnattujen internettietopalveluiden kehittämiseen ja toteuttamiseen (Euroopan Nuorisoportaali). ERYICA:n puheenjohtaja pystyi myös vaikuttamaan Euroopan Komission Valkoisen kirjan EU: n nuorisopolitiikan uudet tuulet sisältöön nuorisotiedotus- ja neuvontatyön osalta. Verkostoyhteistyön kehittäminen Euroopassa toimivien muiden nuorisoalan kattojärjestöjen kanssa on ollut myös yksi keskeisiä toimintaalueita. Puheenjohtajan näkökulmasta ERYICA:n perusjärjestötyöskentely on sisältänyt marras-joulukuun vaihteen yleiskokouksen sisällöllisen järjestämisen ja vetovastuun, hallituksen kokousten sisältö ja vetovastuu 3 x vuodessa, varainhankinta esim. A3029 tukihakemus EUCOM (tulos euroa vuodelle 2002, aikaisemmin 5000 euroa!) ja järjestön sisäinen tiedottaminen jäsenten ja nuorisotyömuodosta kiinnostuneiden tahojen kanssa. Vuoden 2002 aikana valmisteltiin ERYICA:n internetsivujen sisällön ja ulkoasun uudistaminen (www.eryica.org). Puheenjohtajan tehtäviin on kuulunut yhdessä pääsihteerin kanssa järjestön ulkoinen tiedottaminen, mihin puheenjohtajan roolissa usein liittyy erilaisia jäsenjärjestöjen järjestämiä seminaareja tai koulutustilaisuuksia tai kokouksia kuten esimerkiksi Espanjan EU:n puheenjohtajakaudella järjestetty Nuorisotiedotuksen tulevaisuuden haasteet konferenssi espanjalaiselle nuorisotiedotusverkostolle. OPM:n kahdenväliset nuorisotyön yhteistyösopimukset: Nuorisotiedotuskeskus Kompassi on ollut aktiivisesti mukana Viron (Kloogan seminaari) ja Espanjan (yhteistyö Almerian kanssa) kanssa tehtävässä kahdenvälisessä nuorisotiedotusyhteistyössä. Suomalainen nuorisotiedotustyöntekijöiden asiantuntijaryhmä vieraili Almeriassa syksyllä 2002 tutustumassa Espanjan erinomaisesti toimivaan nuorisotiedotustyöhön. Kompassista osallistui Soile Huopio. Nuorisotiedotuskeskus Kompassin 20-juhlavuosi on vuonna 2003 ja toimintavuoden lopulla Kompassi aloitti yhteydenpidon mahdollisten nuorisotiedotusaiheisten tekstien ja kirjoittajien hankkimiseksi ERYICA verkostosta yhteistyökumppaneiksi, kun Kompassi julkaisee vuoden 2003 aikana juhlajulkaisun nuorisotiedotus- ja neuvontatyöstä. Suomalaiset nuoret haluavat vapaaehtoistyöhön Latinalaiseen Amerikkaan ja Aasiaan. Nuorisotiedotuskeskus Kompassi on yhdessä Nuorisokeskus Villa Elban kanssa selvitellyt mahdollisuuksia toteuttaa Latinalaisen Amerikan maiden kanssa yhteinen EVS- vapaaehtoistyöprojekti. 13

14 Työhyvinvointi Nuorisotiedotuskeskus Kompassi on ollut muutosprosessien keskellä vuoden 2002 aikana. Kevään aikana pyrittiin laajentamaan työn kokonaissisältöä, mutta sen rakenteelliseen muutokseen ei saatu virallista siunausta nuorisotoimenjohtajalta. Toisaalta työntekijöiden ei ole ollut mahdollista tehdä sellaisia työtehtäviä kuin he itse olisivat halunneet tehdä. ERYICA:n puheenjohtajuuden tultua toiminnanjohtajalle, puheenjohtajuus tuli osittain lisänä olemassa oleviin työtehtäviin. Työyhteisö on tuonut selkeästi esille, että työn jakaminen perustuu lisäpalkkaukseen, ja toiminnanjohtaja on ollut välikädessä, kun kevään aikana yritetty pienimuotoinen lisäpalkkaus vastuunjaosta ei onnistunut (Tytti Sillanpää kannatti suunniteltua Kompassin sisäistä organisointimuutosta). Työn delegoiminen on erittäin suuri haaste tulevaisuudessa. Useiden työntekijöiden ns. pettymykset heijastuivat koko työyhteisön toimivuuteen. Nuorisotiedotuskeskus Kompassi on muutaman kerran vuodessa järjestänyt kaikille työntekijöille yhteisen illallisen työn tai projektin arvioinnin merkeissä, ja näin pyrkinyt kantamaan vastuuta työntekijöiden yhteenkuuluvuudesta. Kompassin henkilökunta osallistui kaupungin järjestämään Tyhy-step työyhteisön nykytila kilpailuun. Lisäksi järjestimme Tyky-päivän, johon osallistuivat kaikki päätoimiset henkilöt. 14

15 Kompassin asiakaspalvelussa vuoden 2002 aikana keskustelua herättäneitä asioita: Milla Härmä, osa-aikainen Kompassin työntekijä Nuoren ja työntekijän kohtaaminen Asiakaspalvelu eli Kompassin tiloissa tapahtuva nuorten neuvonta on ensisijainen Nuorisotiedotuskeskus Kompassin nuorille tarjoamista palveluista. Erilaisia nuoren ja työntekijän kohtaamisia tapahtui päivittäin kymmeniä, parhaimpina jopa satoja vuoden 2002 aikana. Nuoren kohtaamisen onnistumiseen vaikuttavat nuoren tiedon tarpeen laatu, neuvojan tiedollinen panos neuvontatilanteessa ja itse neuvontatilanteen toimivuus eli esimerkiksi neuvojan ja nuoren onnistunut kommunikointi molempiin suuntiin sekä tilanteen kiireettömyys. Liitteet: Mistä voin ostaa Mika Häkkisfanikamaa? - Nuorten tiedon tarve Nuoren kysymys eli tiedon tarve vaikuttaa siihen, löytyykö tieto Kompassista, vai täytyykö nuorta opastaa eteenpäin jonkin toisen tahon puoleen. Esimerkiksi nuoren kysyessä jotain harrastusmahdollisuutta Helsingissä vastaus voidaan yleensä etsiä yhdessä nuoren kanssa ja nuori poistuu Kompassista taskussaan tieto siitä, millä nuorisotalolla vaikkapa kiipeilyä voi harrastaa. Toisenlainen tapaus on kysymyksessä silloin, jos nuori kysyy vaikkapa lainopillista neuvoa asuntoasioissa. Tällaisessa tapauksessa nuori tarvitsee asiantuntijan apua ja on välttämätöntä ohjata nuori ottamaan yhteyttä toiseen tahoon. Onnistuneimmassa nuoren kohtaamisessa tieto löytää suoraan nuoren luo, eli tiedonhankintaan liittyy mahdollisimman vähän kääntyilyä eri henkilöiden ja tahojen puoleen. Kompassin työntekijät ovat vuonna 2002 keskittäneet asiakkaiden kysymysten pohjalta uuden tiedon hankintaa ja vanhan päivittämistä siten, että mahdollisimman moni nuori saisi etsimänsä tiedon suoraan Kompassista tai mahdollisimman harvan välikäden kautta. Kuka neuvoo, missä ja ketä? - Tasapuolisuus Neuvojan tiedollinen panos on yksi tärkeä tekijä nuoren kohtaamisen onnistumisessa. Kompassissa pyritään siihen, että kaikki työntekijät neuvovat samanlaisia asioita vastauksena samoihin kysymyksiin ja, että neuvonnan laatu on tasainen ja riippumaton siitä kuka sitä antaa. Nuorten neuvonta työnä on kuitenkin niin paljon omalla persoonalla tehtävää, että työntekijän oma perehtyneisyys, kokemus nuorisoalalta, tiettyihin osa-alueisiin työssä keskittyminen ja myös oma harrastuneisuus vaikuttavat siihen, minkälaista neuvontaa nuori saa Kompassissa osakseen, eli minkälainen kohtaamisesta muodostuu. Neuvontatilanteen lopputulokseen vaikuttaa myös se, minkälainen nuori on kohtaustilanteen osapuolena, esimerkiksi millä tavalla nuori haluaa tietoa etsiä ja mihin tarkoitukseen. Tasapuolisuuden vaatimus ja erityisesti nuorten neuvontaan olennaisesti liittyvä ikäkysymys on joskus ongelma nimenomaan niissä tapauksissa, kun Kompassin asiakaskuntaa halutaan täsmentää kohderyhmään kuuluvaksi. Millä perusteella esimerkiksi joillekin Kompassin palvelujen käyttäjille huomautetaan yli-ikäisyydestä hanakammin kuin toisille? Vaikka tavoitteena on nuorten neuvonnan tasaisuus ja tasapuolisuus kaikkia nuoria kohtaan, kohtaajina ovat kuitenkin kaksi ihmistä ja inhimillisyys vaikuttaa kohtaamisiin. Kompassissa ei tätä ole kielletty, vaan erilaisten nuorten ja työntekijöiden erilaiset edellytykset kohdata on tiedostettu. Vuonna 2002 käytiin keskustelua Kompassin tarjoamien palvelujen tasapuolisuudesta kaikille asiakkaille ja keskustelu jatkuu vuonna Entistä tasapuolisempien palvelujen ja asiakaskunnan selkeämmän rajauksen toteutumiseksi Kompassi on valmistellut vuonna 2002 uuden tietokoneiden ajanvarausjärjestelmän, joka toteutetaan vuoden 2003 alusta. Nuorisotiedotus- ja neuvontotayön peruskurssi MBTC (Kompassi järjesti ensimmäisen valtakunnallisen kurssin syksyllä 2002) tukee myös työntekijöiden kasvattamista tasapuolisuuteen. 15

16 Liitteet: Kompassin asiakaspalvelussa vuoden 2002 aikana keskustelua herättäneitä asioita: Milla Härmä, osa-aikainen Kompassin työntekijä Mulla on just nyt vähän kiire... - Neuvontatilanteen aika Nuoren kohtaamiseen vaikuttaa myös neuvontatilanteen toimivuus ja erityisesti sen rauhallisuus/rauhattomuus. Onnistunut neuvontatilanne vaatii yleensä aikaa onnistuakseen. Aika takaa sen, että työntekijä ja nuori voivat varmistua puhuvansa samasta asiasta ja myös sen, että kysymykseen todella löytyy ratkaisuehdotuksia. Usein nuorten kysymykset ovat sen laatuisia, että ne vaativat aikaa ja paneutumista selvitäkseen. Nuoren kohtaamisen yksi avain onnistumiseen on työntekijän maltti kysyä tarpeeksi kysymyksiä asian selvittämiseksi. Työntekijän ajan, kärsivällisyyden ja viitseliäisyyden lisäksi onnistunut nuoren kohtaaminen vaatii samoja asioita myös nuorelta itseltään. Jos nuoren oma asenne on kaikki-mulle-tänne-nyt-hetityyppinen ja asian selviäminen vaatii kärsivällisyyttä, voi neuvonta tuskin onnistua. Pikaisetkin neuvontatilanteet voivat silti olla informatiivisia, jos nuori saa mukaansa tietoa, esimerkiksi internetosoitteita, joiden kautta hän voi lähteä itsenäisesti selvittämään asiaa, ja se riittää hänelle. Vaikka neuvontatilanteet eivät tulekaan ikinä varsinaisesti valmiiksi, on niitä ja omia toimintatapoja mahdollista tiedostaa ja kehittää. Asioita on pohdittu yhdessä asiakaspalvelutyöntekijöiden kanssa Kompassissa vuoden 2002 aikana, mutta pohdinta jokaisen työntekijän kohdalla jatkuu koko ajan. Vessa järjestetty paremmin - palautetta Kompassille Nuoren kohtaamisen kehittämiseksi ja nuorten tiedon tarpeen ja mieluisten tiedonhakutapojen kartoittamiseksi Kompassi on myös pyrkinyt keräämään asiakaspalautetta vuoden 2002 aikana. Suurin osa palautteesta on saatu sanallisesti asiakkailta esimerkiksi onnistuneen neuvonnan jälkeen. Myös negatiivista palautetta on tullut jonkin verran, suurin osa niistä sellaisissa tilanteissa kun Kompassin palvelut eivät ole riittäneet nuorelle eli esimerkiksi puhelinta ei ole pyynnöstä huolimatta saanut käyttää tai kun asuntoasiat eivät ole sujuneet nuoren kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Vuoden 2002 lopulla Kompassi toteutti myös asiakaspalautekampanjan houkuttimenaan elokuvalippuja nuorille. Shakira ja Internet - Lehtileikkeitä Kompassin asiakaspalvelu on kerännyt vuonna 2002 sanomalehdistä lehtileikkeitä koskien nuoria koskevia kysymyksiä eri aihealueilta. Vuoden aikana esimerkiksi (Myyrmannin pommi-iskun jälkeen erityisesti) sananvapaus ja Internet, nuorten vaikuttaminen, Nuorisoasiainkeskuksen jättiläismäiseksi paisunut Kaivopuiston konsertti, nuorten (ja erityisesti naisten ja tyttöjen) uupuminen ja suorituspaineet, nuorten maahanmuuttajien työllistyminen ja sopeutuminen Suomeen ja yksityisten korkeakoulujen tulo Suomeen sekä ammattikorkeakoululaitoksen muutokset ovat olleet ihmisiä puhuttaneita ja lehdissä usein toistuvia aiheita. Kompassissa on vuoden aikana huomioitu ja poimittu lehdistä nousevia teemoja esille ja tiedotettu niistä nuorille sekä myös pidetty omaa ajankohtaisten asioiden tietämystä yllä lehtileikkeiden avulla. 16

17 Liitteet: Asiakaspalvelu vuonna 2002: Anne Valkeapää, osa-aikainen Kompassin työntekijä Vuoden 2002 asiakaspalvelua voisi kuvailla yhdellä sanalla: vuoristorata. Välillä oli pitkiäkin hiljaisia hetkiä (ei asiakaskontakteja, puheluita) välillä taas asiakasjonoja -etenkin keväällä kesätöiden ja yhteishaun aikaan. Nuorisotiedotus- ja neuvontapalveluiden asiakkaita vuonna 2002 oli yhteensä Asiakaspalvelu on muutakin kuin nuoren neuvontaa ja tiedottamista Asiakaspalveluun liittyy muutakin kuin konkreettinen asiakkaiden neuvominen ja asioista tiedottaminen. Tänä vuonna päivittäisenä teemana oli yhteisten pelisääntöjen noudattaminen ja välillä olo olikin kuin sakkolappuja jakavalla parkkipirkolla nuorimpien asiakkaidemme suhteen -jos pelaat tai käyttäydyt sopimattomasti, askeleesi vievät kohti ulkoovea. Vanhempien asiakkaiden kohdalla puheenaiheeksi nousi pelaamisen lisäksi pornosivuilla käynti sekä muutaman asiakkaan epämääräinen vessakäyttäytyminen seuraaminen alkuvuodesta. Alkuvuodesta sattui monia hauskojakin tapauksia, joissa nuoret työntekijät joutuivat selittämään, että todellakin kuuluvat henkilökuntaan. Tähän vaikutti ehkä tilankäytön muuttuminen (tiskin, hyllyjen ja muiden huonekalujen paikkojen vaihtuminen). Parannusta asiaan toivat selkeät henkilökunnan nimikyltit. Asiakkaiden itseohjautuvuus, aktiivisuus Oma tuntumani vuoteen 2002 on se, että asiakkaiden itseohjautuvuus, aktiivisuus lisääntyi - sekä positiivisena että henkilökunnan kannalta hieman negatiivisenakin asiana, sillä sen johdosta tarvitaanko meitä henkilökuntaa enää samassa määrin kuin ennen tai millaiseksi meidän roolimme tulee muodostumaan? Pitäisikö palata hieman taaksepäin ja kasvattaa asiakaspalveluherkkyyttä eli mennä nopeammin kysymään nuorilta, tarvitsevatko he apua ja neuvontaa. Koska tilanteet ovat vaihtelevia (välillä henkilökunnan puoleen käännytään useammin, joinakin päivinä vain muutamia kertoja), on asiaan vaikea antaa kattavaa vastausta! Ensi vuoden suuntaviivoissa voitaisiin kuitenkin miettiä asiakaspalvelijoiden roolin tarkistamista; mitä siihen kuuluu ja mitä ei, ja miten asiakasta lähestytään jne. Nuoret etsivät vastauksia kysymyksiinsä yhä enemmän itsenäisesti tietokansioista ja Internetistä. Jos tietoa ei löydy omatoimisesti, käännytään henkilökunnan puoleen. Moni nuori on myös kartoittanut erilaiset vaihtoehdot jo ennen Kompassiin tuloaan, mutta luulee että tulemalla Kompassiin hän saattaisi saada vielä lisäinformaatiota tiskin alta. Eri asia ovat ne nuoret, jotka ovat löytäneet nettisivuiltamme tietoa, jota haluavat vielä tarkentaa. Tässä asiassa konkreettisen Kompassin ja nettikompassin tietojen välillä voitaisiin vielä skarpata ja yhdenmukaistaa tietoja tai ilmaista ehkä selkeämmin, että tiedon keräämisessä keskitytään nettisivuihin. Moni nuori on ollut selvästi pettynyt, jos hänen kysymyksensä jälkeen hänet ohjataan tietokoneen ääreen ja meidän nettisivuillemme, koska hän on saattanut jo vierailla niillä ja siksi tullut nuorisotiedotuskeskukseemme. 17

18 EVS - vapaaehtoisena Nuorisotiedotuskeskus Kompassissa - Florin Godeanin kokemuksia Eurooppalainen vapaaehtoispalvelu EVS on tarkoitettu vuotiaille nuorille, jotka haluavat viettää lyhyen jakson työskennellen vieraassa maassa. Nimeni on Florin Godean. Olen Romanian kansalainen ja työskentelen vapaaehtoistyöntekijänä Kompassissa Helsingissä. Toimin yli kaksi vuotta Romanian Nuorisotiedotuskeskuksen johtajana Bukarestissa heti valmistumiseni jälkeen pääasiassa siksi, että tunsin järjestötyön ja valtionhallinnon oltuani yliopistoni (Timisoara) opiskelijajärjestön puheenjohtajana. Tämä ajanjakso oli hyvä tausta Nuorisotiedotuskeskus Kompassin projektin päämäärää varten. 18 Bukarestissa minulla oli mahdollisuus laajentaa tietojani nuorisotiedotuksesta ja olla yhteistyössä muiden vastaavien romanialaisten ja eurooppalaisten nuorisotiedotuskeskusten kanssa. Yhteistyö ERYICA:n (Euroopan Nuorisotiedotus- ja Neuvontajärjestö) kanssa oli tärkeä koska opin tuntemaan eurooppalaisen nuorisotiedotusjärjestön toimintatavat lähemmin. Sen seurauksena työskentelen EVS-työntekijänä Suomessa ja opin yhä enemmän ymmärtämään mitä nuorisotiedotus tarkoittaa. Bukarestissa pidin nuorisoalan järjestökentän mukanaolon nuorisotiedottamisessa tärkeänä, järjestöjen vapaaehtoistyöntekijät ja henkilökunta ovat enemmän motivoituneita ja heillä on parempi kontakti nuorisoon. Niinpä piti ensiksi valita ne järjestöt, jotka olivat kiinnostuneitä tästä alueesta ja organisoida niiden työntekijöiden koulutus. Kokemus oli kiinnostava ja tulokset erittäin hyviä. Nämä järjestöt toimivat edelleen hyvin, mutta valitettavasti tarvittavat yhteydet ja infrastruktuuri puuttuvat nykyisin. Täten järjestöt kehittyvät erikseen ja erkanevat yhä enemmän toisistaan. Toisaalta tämä on hyvä, mutta tiedon- ja kokemuksenvaihto puuttuu. Toinen kiinnostava kokemus Romaniassa oli nuorisokortin käyttöönotto (Euro<26). Ensimmäisten tunnustelujen jälkeen v kehitimme levitysverkoston ja sovimme alustavasti kortteihin liittyvistä alennuksista, jotta saimme solmittua sopimuksen Euroopan Nuorisokorttijärjestö EYCA:n kanssa, ja ryhdyimme korttien levitykseen Romaniassa tavoitteena rohkaista nuoria liikkuvuuteen. On sanottava, että asioiden hoito ei ollut helppoa. Nuorisotiedottaminen on Romaniassa vielä aluillaan. Ennen 1989 ainoa nuorisojärjestö oli kommunistipuolueen kontrolloima ja kaikki toiminta liittyi kommunismiin ja Ceausescun ja hänen vaimonsa nimeen. Nuorisotoiminta ei täten ollut poliittisesti vapaata vaan kommunistisen propagandan kuuluttamista. Siksi meidän on nyt kehitettävä uusia työmuotoja ja opittava muista maista. Nuorisotoiminta Romaniassa on hyvin haasteellista. Yli kahden vuoden nuorisotoiminnan jälkeen päätin erota. Palkka ei edes kattanut vuokraa Bukarestissa ja nuorisokeskuksen varat olivat niin vähäiset, että toiminta jatkui ainoastaan muutaman projektin ja esitteen painattamisen osalta. Ennen lähtöäni Bukarestista osallistuin koulutukseen Prahassa, jossa tapasin Päivi Timonen-Verman, Euroopan Nuorisotiedotus- ja neuvontajärjestön puheenjohtajan sekä Kompassin johtajan. Keskusteluista syntyi ajatus lähteä vapaaehtoistyöntekijäksi Kompassiin Helsinkiin. Mahdollisuus tulla Suomeen oppimaan ja seuraamaan suomalaisia työtapoja, pohjoismaalaista elämäntapaa, työskennellä innovatiivisimpiin kuuluvassa nuorisotiedotuskeskuksessa on jokaisen nuorisotyöntekijän unelma. Myös mahdollisuus tehdä ERYICA:lle työtä sai minut erittäin innostuneeksi. Ajatus siitä, että saisin yhteyden nuorisotiedottajiin ympäri Eurooppaa, kehittää tietojani Kompassissa, parantaa taitojani, nähdä kuinka täällä ratkaistaan Romaniassa niin vaikeasti ratkaistavia ongelmia, ymmärtää niin kuulua suomalaista sosiaaliturvaa, oli suuremmoinen. Jätin hakemuksen Romanian kansalliselle toimistolle, lähettäjänä järjestönä oli Euro<26 ja Kompassi jätti hakemuksen vastaavasti CIMO:lle Suomeen. Projekti hyväksyttiin ja aloitin toiminnan Ensimmäinen viikko Suomessa oli hyvin outo. Ensituntuma Suomeen sain, -16 asteen pakkasessa. Nenä jäätyi lentokentällä muutamassa hetkessä. Tulopäivänä pidettiin ensimmäinen EVS-kokous, Viitakivessä Tampereen lähellä. Viivyin siellä viikon keskellä metsää, järven rannassa, kaikki oli lumen peistossa. Se oli mielenkiintoista. Näin ihmisten saunovan ja hyppäävään avantoon. He taivuttelivat minua tekemään samoin. Opin siellä monta asiaa suomalaisuudesta, opin muutamia sanoja ja tapasin muut EVS-työntekijät. Mukavia ihmisiä. Totuus on, että kaikki vaapaaehtoistyöntekijät eivät voi hyvin Suomessa. Erityisesti nuorilla lämpöön ja valoon tottuneilla Espanjalaisilla on ongelmia vuoden kestävän eristyneisyyden, metsämaiseman ja oudon paikan kanssa. Muutaman kuukauden kuluttua muutamat joutuvat palaamaan kotiin. Totta kai isäntäorganisaation ihmiset olivat hyvin ystävällisiä, mutta projekti oli vuoden mittainen ja vain kolmen kuukauden jälkeen he eivät enää pystynyneet. Eroavaisuudet olivat liian suuret. Kun aloitin toimintani Kompassissa huomasin täkäläisen järjestelmän olevan sangen toisenlaista kuin omassa maassanui. Ensin sain mahdollisuuden kehittää tietotekniikkataitojani ja oppia tuntemaan uusia ohjelmistoja. Nuorisotiedotustoiminta on täällä todella korkealaatuista ja ammattimaista. Kompassin sijainti kaupungin keskustassa tekee siitä nuorille helposti saavutettavan. Myös se, kuinka näyteikkunoita käytetään edistämään eri toimintoja, projekteja tai vain tiedottamaan, voisi olla mallina mille tahansa nuorisotiedotuskeskukselle. Nuoret eivät keskukseen tullessan ole vain vieraijoita, vaan osa sitä ja ottavat osaa toimintaan eri tarpeidensa mukaan ja auttavat nuorisotyöntekijöitä parantamaan palveluita. Heidän työmenetelmänsä ja tapa käsitellä nuoria ja antaa tietoja muodostavat hyvin mielenkiintoisen mallin.

19 Mutta valitettavasti en saanut selvyyttä siihen, miten romanialisessa nuorisotiedotuskeskuksessa kohtaamani ongelmat selviäisivät, koska vastaavia ongelmia ei täällä esiinny. Kaikki on rakennettu eri lailla ja on vaikea löytää samanlaisuutta näiden kahden nuorisotiedotuskeskuksen välillä. Jopa samanlaisen järjestelmän rakentaminen nollasta ei johtaisi mihinkään tuloksiin. Erilaisuus on liian suuri. Tehtäväni Kompassissa on päivittää englanninkielisiä nettisivuja, antaa vähän ohjausta aloittelijoille, edistää EVS-ajatusta, jakaa kokemuksia ja ideoita. Teen myös joitain tehtäviä ERYICA:lle. Hienointa keskuksessa on, että voit käyttää luovuutta työntekijänä tai vapaaehtoistyöntekijänä. Jouduin pitämään useita esitelmiä. Joskus ei ole kummempaa tekemistä. Tämä ei ole ainutkertaista. Luulisin, että yleiset valitukset EVS-projekteista johtuvat toiminnan puutteesta. Toisaalta tehtäviä voi keksiä itse. Internetistä voi saada paljon informaatiota, voi kehittää itsenäisesti tietojaan ja saa yhteyden ulkomaailmaan. En voisi kuvitella työskentelyä ja elämistä Suomessa ilman nettiä. Kaikki ystäväthän ovat hyvin kaukana, joten on välttämätön. Toisaalta vapaaehtoispalvelu on enemmän kuin vain vuoden jakso elämästä ulkomailla. Olet kaukana perhestä ja ystävistä, tavoistasi, tavallisesta päivärutiinista. Se on tärkeä askel elämässä, joka muuttaa ihmistä paljon, erityisesti jos projekti tehdään Itä-Euroopalle vieraassa ympäristössä. Tällä tavoin oppii ymmärtämään itseään paremmin, näkemään asiat uudessa valossa ja oppimaan arvostamaan sitä. Ehkä lopultakin myös opit kokkaamaan ja niin edelleen. Vaikeinta on palata pitkän projektin jälkeen kotiin. Kenelle tahansa yli kuuden kuukauden ulkomailla oleskelun jälkeen asiat näyttävät toisilta. Ensinnäkin kuvaan on tullut uusia tapoja projektimaasta. Monet täällä tuntemani EVS-ihmiset tuntevat vierautta kotiin tullessa. Kotona kysytään pian esim.: Miksi olet niin hiljainen? Onko jotain vialla? Taaksepäin ajatellen pahin vaihe Suomessa oli kesäaika. Yllättävää sinänsä, koska suomalaiset tuntuvat nauttivan kesäajasta. Vieraalle tämä on outoa, koska melkein kaikki menevät maalle ja Helsinki jää ikäänkuin tyhjäksi. No, valoisat viikonloput olivat hienoja, mutta viikolla ei ollut helppoa, kun melkein kaikki tuntemani ihmiset olivat muualla. Tätä kesti melkein kaksi kuukautta, enkä minä ollut ainoa vapaaehtoistyöntekijä, joka tunsi näin. Onneksi isäntäorganisaationa oli Kompassi. Epävirallisen kiertokyselyn mukaan se on eräs parhaista isäntäjärjestöistä. Tuntuu hyvältä olla täällä vapaaehtoinen. Ei ole ollut mitään valittamista. Ehkä työntekijöiden välillä tarvittaisiin enemmän keskustelua, mutta tämä on Suomi. Maassani työntekijät ovat puheliaampia ja avoimempia kuin suomalaiset ja jakavat kokemuksia luonas- ja kahvitauon aikana. Täytyy myöntää, ettei ole helppo lähteä Suomesta. Löysin täältä jotain ainutlaatuista, jota ei ole kotona. Toisaalta täältä puuttuu jotain kaipaamaani. Vien mukanani kotiin kaikki täällä keräämäni tiedot, joita voin käyttää, esim. Future Capitalin puitteissa vapaaehtoiskauteni jälkeen kotimaassa. Future Capital tukee nuorten vapaaehtoistyöjakson jälkeisiä projekteja. Projektit voivat kohdistua vapaaehtoistyöntekijän kotimaahan tai toiseen osallistuvaan maahan ja voivat olla jopa 12 kuukauden pituisia. Ne voidaan aloittaa kahden vuoden kuluessa vapaaehtoistyöjakson jälkeen. Aion käyttää avustuksen lähettäjäorganisaation nuorisotiedotuksen kehittämiseen pääpyrkimyksenä liikkuvuuden parantaminen nuorisokortin (Euro< 26) puitteissa, koska nämä kulkevat käsi kädessä. Oletan, että verkosto on kehittymässä ja tämän perustalle on hyvä rakentaa. Silti se ei tule olemaan helppoa. EVS - vapaaehtoisena Nuorisotiedotuskeskus Kompassissa - Florin Godeanin kokemuksia Mutta kokemukseni nuorisotiedottamisen johtajana Romaniassa ja vapaaehtoisvuoteni Kompassissa auttavat selviytymään tehtävästä, varsinkin kun näkemykseni ERYICA:aan liittyvien tehtävieni ansiosta on laajentunut kotimaani ulkopuolelle. Nähtyäni paremmin millaista on työskennellä täällä ja muualla Euroopassa, ymmärrän, ettei riitä mitä teet vain omassa maassasi. Meidän täytyy työskennellä yhdessä. Osallistuin äskettäin erääseen ehdokasmaiden nuorisotiedotustyöpajaan ja huomasin, että ongelmat ovat hyvin erilaisia eri maissa, jopa naapurimaissa. Huomasin, että Romanian nuorisotiedotusta ei voi verrata Unkarin tai muiden naapurimaiden eritysongelmiin. Mutta sanoin seminaarissa, että Itä-Euroopan maissa tarvitaan tutoria ja ennenkaikkea moraalisesti tukevaa järjestöä. Meillä päin työntekijät tarvitsevat koulutusta, tietoa ja tapaa lähestyä erityisiä ongelmia. Tässä mielessä sopiva kumppani auttaa projektien kehittelyssä ja työryhmän koulutuksessa. Ja lopuksi: Jos haluat tulla EVS-vapaaehtoiseksi ja aiot tulla Romaniaan, ole hyvä ja ota yhteyttä minuun sähköpostilla osoitteeseen: 19

20 Nuorisotiedotuksen eurooppalainen dimensio (The European Dimension of Youth Information) -konferenssi Helsingissä Lasipalatsin konferenssin järjestäjinä toimivat Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO, Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen Nuorisotiedotuskeskus Kompassi ja Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi yhteistyössä Eurodeskin ja Euroopan nuorisotiedotus- ja neuvontajärjestön ERYICA:n kanssa. Alkuperäinen idea nuorisotiedotuksen parissa työskentelevien paikallisten tukihenkilöiden laajasta konferenssista heräsi Eurodeskin/ERYICA: n koulutusseminaarissa Dublinissa vuonna Lasipalatsin konferenssi osuukin oikeaan aikaan juuri Euroopan Komission valkoisen kirjan EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet julkaisemisen jälkeen. Valkoisessa kirjassa painotetaan paikallisten tukihenkilöiden tärkeyttä, ja tämä on ilmeisesti nuorisotiedotuksen ammattilaisten ensimmäinen tapaaminen Gentin perustamistilaisuuden jälkeen. Konferenssin ajoitus tarjoaa näin ollen ehkä paikallisille tukihenkilöille ensimmäisen tilaisuuden Valkoisen kirjan teemojen pohdintaan. Konferenssi tarjoaa foorumin ideoiden, kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtoon paikallisten tukihenkilöiden ja kansallisten koordinoijien välillä sekä tarjoaa tilaisuuden Euroopan nuorisotiedotusalan tulevaisuuden edistämiseen sekä yhteistyöhön Euroopan Unionin nuoriso-ohjelman puitteissa. Teksti on lainattu alla mainitulta internet sivulta. Ohjelma ja raportti sekä luentojen PowerPoint-esitykset luettavissa osoitteessa Kloogan nuorisotiedotusseminaarin ohjelma Virossa Viro-Suomi nuorisotiedotusseminaari 3 5.juuni Kloogaranna nuorisoleirissä Klo Aihe 3. kesäkuuta, maanantai 14:00 Lounas 15:00 Alku 15:30 Esittelyt Mikä on nuoriso info? Säännöt tiedotukselle? (esim. Eryican näkökulma) 16:00 Viron tiedotussysteemi 16:30 Suomen tiedotussysteemi 17:00 Ryhmätyö Kuka ollaan ja mitä tehdään? 19:00 Illallinen 21:00 Sauna 4. kesäkuuta, tiistai 8:30 Aamiainen 10:00 Koulutus Tiedotusympäristö (Gallery Walk- metodi) Tiedotusmenetelmät 13:00 Lounas Koulutus jatkuu 18:30 Illallinen 21:00 Sauna 5. kesäkuuta, keskiviikko 8:00 Aamiainen 9:00 Kansanvälisen Eryica 10:30 infon lähteet Eurodesk 12:00 Loppu 13:00 Lounas 20

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Nutitilastot.fi Verkkokoulutus 17.12.2013

Nutitilastot.fi Verkkokoulutus 17.12.2013 Nutitilastot.fi Verkkokoulutus 17.12.2013 Nuorten tieto- ja neuvontatyön tilastointiohjelma Miksi tilastoida? - Asiakasmäärät, kysytyimmät aihealueet, asiointitapa, ikäryhmät jne. - Apuna nuorten tiedontarpeita

Lisätiedot

Nuorten tieto ja neuvontapalvelut Kanuunakunnissa

Nuorten tieto ja neuvontapalvelut Kanuunakunnissa Nuorten tieto ja neuvontapalvelut Kanuunakunnissa Mika Pietilä, suunnittelija, Oulu Monday, May 10, 2010 1 Kyselyn taustaa Kyselyllä pyrittiin selvittämään nuorten tieto ja neuvontapalveluiden nykytilaa

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Mikä on keskeistä, mihin pyritään? Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden alueellisen koordinoinnin toimintamalli Oulun Seudun ja Oulunkaaren kuntayhtymän alueilla vuonna 2011

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden alueellisen koordinoinnin toimintamalli Oulun Seudun ja Oulunkaaren kuntayhtymän alueilla vuonna 2011 Liite 1 Perustamissuunnitelma Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden alueellisen koordinoinnin toimintamalli Oulun Seudun ja Oulunkaaren kuntayhtymän alueilla vuonna 2011 Alueellisen koordinoinnin rakenne

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi mahdollistaa sopivan työelämän koulutuksen löytämisen. Se ylläpitää Suomen kattavinta ja täysin maksutonta hakupalvelua työelämän täydennyskoulutuksia

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Kansainvälinen työharjoittelu. Kansainvälisty. kätevästi palkkaamalla. harjoittelija

Kansainvälinen työharjoittelu. Kansainvälisty. kätevästi palkkaamalla. harjoittelija Kansainvälinen työharjoittelu Kansainvälisty kätevästi palkkaamalla ulkomainen harjoittelija Hyvä työnantaja! CIMO järjestää yhdessä oppilaitosten, opiskelijajärjestöjen ja työhallinnon kanssa ulkomaisille

Lisätiedot

Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Yhteenvetoraportti N=107 Julkaistu: 10.12.2012

Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Yhteenvetoraportti N=107 Julkaistu: 10.12.2012 Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Millä tavoin haluaisit saada ajankohtaista tietoa maaseutupalveluista? Laita järjestykseen, mikä tavoittaa

Lisätiedot

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Vastaajaryhmä Työttömät Painettu sana ei koskaan kuole, jos sillä on lukijansa. Kiitos Suomalaiselle Kirjastolle. Vastaajat Vastaajia 19, joista naisia

Lisätiedot

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008 NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI Varjomaailman seminaari 12.5.2008 Toiminnan tausta EOPH:n virtuaalisessa Habbo - Hubussa on vuodesta 2002 toiminut ns. taustaryhmä, jossa on pohdittu toiminnan sisältöä.

Lisätiedot

Osallistavaa nuorisotiedotusta Etelä-Pirkanmaalla. www.epeli.fi

Osallistavaa nuorisotiedotusta Etelä-Pirkanmaalla. www.epeli.fi Osallistavaa nuorisotiedotusta Etelä-Pirkanmaalla www.epeli.fi Etelä-Pirkanmaa Hankkeen kohderyhmä Etelä-Pirkanmaa:» Kylmäkoski» Toijala» Valkeakoski» Viiala» Urjala Asukkaita Etelä-Pirkanmaalla n. 42000,

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Vaihto-oppilaaksi voit lähteä jo lukioaikana tai ammattioppilaitoksesta.

Vaihto-oppilaaksi voit lähteä jo lukioaikana tai ammattioppilaitoksesta. Maailmalle nyt! Löydä oma suuntasi Maailma on täynnä mahdollisuuksia! Voit lähteä ulkomaille opiskelemaan, työharjoitteluun, vapaaehtoistyöhön, töihin tai muuten hankkimaan uusia kokemuksia. Vaihto-oppilaaksi

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä 14.10.2011 Uutiskirjeen sisältö Pilvipalveluita koskevien standardien laadinta on alkamassa mm.verkkosovellusten ja tietoturvatekniikkojen ISOn alikomiteoissa.»lue artikkeli kokonaisuudessaan Ohjelmointikieli

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä. Asiakaskysely kirjastopalveluista Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Lisätiedot

Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä

Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä Katja Kurasto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu - Konsortiokoordinaattori, Oulun Erasmus-konsortio - Kansainvälisten asioiden

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2014 1 (5) Ympäristölautakunta Yj/6 20.05.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2014 1 (5) Ympäristölautakunta Yj/6 20.05.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2014 1 (5) 172 Ympäristölautakunnan lausunto Matti Niirasen ym. talousarvioaloitteesta nuorten kesätyöpaikkojen määrärahan korottamisesta HEL 2014-003356 T 00 00 03 Lausunto

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys (Verkkoasioinnissa asiointi.ray.fi täytettävän selvityksen täyttöohje) Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys on osa vuosiselvitystä. Selvitys tehdään tällä lomakkeella,

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Pöytyän nuorisovaltuuston toimintasuunnitelma 2013-2014

Pöytyän nuorisovaltuuston toimintasuunnitelma 2013-2014 Pöytyän nuorisovaltuuston toimintasuunnitelma 2013-2014 Toimintasuunnitelma 2013-2014 Pöytyän nuorisovaltuusto Nuorisosihteeri Anna-Leena Ranto Härkätien 4H:n hanketyöntekijä Ville Kyllönen Pöytyän kunta

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Riikka Pasanen Tuomas Nylund. Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4.

Riikka Pasanen Tuomas Nylund. Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. Riikka Pasanen Tuomas Nylund Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. Agenda 13.00-16.00 13.00 Kertaus viime kerrasta 13.30 Chat-palvelun käyttöönottoa ja kokemuksia. Missä mennään? Onnistumiskierros

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Päämäärää kohti kulkiessaan ihminen joutuu usein muuttamaan suuntaa. Paulo Coelho Tavoite

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi syys 13.11.2014 Liite 1 Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Arviointi Järjestötoiminta Tehdään jäsenkartoitus ammattinimikkeistä

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN OSAAMISOHJELMA

NUORTEN AIKUISTEN OSAAMISOHJELMA NUORTEN AIKUISTEN OSAAMISOHJELMA OPH ja OKM työseminaari 13.6.2013 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Nuorten aikuisten osaamisohjelma Jyväskylän koulutuskuntayhtymään saatu v. 2013 1,2 m lisärahoitus 83 t

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Neo-Vantaa, Neo-seudun osahanke 2009-2012 Sari Pajala, Neo-Vantaa & Yhteispalvelu 22.11.2012 Neo-seudun lähtötilanne v. 2009

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

opiskelijan ohje - kirjautuminen

opiskelijan ohje - kirjautuminen opiskelijan ohje - kirjautuminen estudio on Edupolin kehittämä e-oppimisympäristö koulutusryhmän verkkoalustana perinteisen luokkaopetuksen tukena. etäopiskelussa ja -opetuksessa kotoa tai työpaikalta.

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005

erisk-työpaja 5. Yhteistoiminta 14.9.2005 erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005 Oheisen arviointilomakkeen tarkoituksena on tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa siitä, minkälaiset sisältöominaisuudet tulisi ensisijaisesti sisällyttää syksyn

Lisätiedot

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto CROWD -hanke EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto Mikä CROWD? Creating Other Ways of Dissemination Eurooppalainen kirjallisuusverkosto: kirjailijat, kääntäjät,

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Yhdistyksen jäsenkysely 2013

Yhdistyksen jäsenkysely 2013 Yhdistyksen jäsenkysely 13 Yhdistys järjesti jäsenkyselyn loka marraskuussa 13. Kysely toteutettiin Googlella ja linkki välitettiin Uutiskirjeen kautta. Kysely toteutettiin myös ruotsinkielisenä. Ensimmäisen

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12.

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kysely kaupungin viestinnästä 013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.1.013 Kaupunkeja tutkimuksessa: Jyväskylän kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kajaanin kielten ja viestinnän opettajien vastuuopettajapäivät 10.-11.2.2015 Katja Hämäläinen, Metropolia amk Kansainvälisyysviikot terveys-ja hoitoalalla:milloin?

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 Yhteenveto: Nokia 221121 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo,

Lisätiedot

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston

Lisätiedot

Me teimme sen! - kokemuksia yhdenvertiasuussuunnitelman tekemisestä. Liikunta- ja urheilujärjestöjen työseminaari, Valo-talo 24.2.

Me teimme sen! - kokemuksia yhdenvertiasuussuunnitelman tekemisestä. Liikunta- ja urheilujärjestöjen työseminaari, Valo-talo 24.2. Me teimme sen! - kokemuksia yhdenvertiasuussuunnitelman tekemisestä Liikunta- ja urheilujärjestöjen työseminaari, Valo-talo 24.2.2015 Merja Hovi Nuorisoasiainkeskus Visio: Koko Helsinki on nuorille kiva

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello. Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t

Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello. Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t Elokuu Täydennyshaun tulokset Jälkiohjaus Tiedonsiirto koulutusten järjestäjien

Lisätiedot

Talvisalon koulu. Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013. Vanhempainillat. 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin?

Talvisalon koulu. Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013. Vanhempainillat. 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin? Talvisalon koulu Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013 Vanhempainillat 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin? 94 Kyllä 28 Ei Kyllä Ei 2. Kuinka hyödyllisinä koet vanhempainillat? 51 Erittäin

Lisätiedot

Naisyrittäjät ja maaseutumatkailu. Sivu 1 / 7

Naisyrittäjät ja maaseutumatkailu. Sivu 1 / 7 Olemme erittäin kiitollisia, jos osallistut tähän kyselyyn. Kysely koskee maaseutumatkailun, käsityön ja elintarviketuotannon alalla jo työskentelevien naisyrittäjien ja näillä aloilla liiketoimintaa suunnittelevien

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

JOEN YAWARA RY MAHDOLLINEN SEURATYÖNTEKIJÄN PALK- KAUS OPETUSMINISTERIÖN TUEN AVULLA

JOEN YAWARA RY MAHDOLLINEN SEURATYÖNTEKIJÄN PALK- KAUS OPETUSMINISTERIÖN TUEN AVULLA JOEN YAWARA RY MAHDOLLINEN SEURATYÖNTEKIJÄN PALK- KAUS OPETUSMINISTERIÖN TUEN AVULLA 7.3.2009 Joensuu SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 TOIMENKUVA...3 2.1 Talous...3 2.2 Kurssit...4 2.3 Muut...4 3 RAHOITUS...5

Lisätiedot

KRIISIKESKUSTOIMINNOT

KRIISIKESKUSTOIMINNOT Yhteenvetoa vuodesta 2015 KRIISIKESKUSTOIMINNOT Kriisikeskustoiminnot sisältävät SOS-kriisikeskuksen, Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimiston, kriisiauttamisen valtakunnallisen koordinoinnin ja

Lisätiedot

Kansalaisneuvonta ja järjestöt sosiaalinen media

Kansalaisneuvonta ja järjestöt sosiaalinen media Kansalaisneuvonta ja järjestöt sosiaalinen media Yhteistyö7laisuus Helsinki 10.9.2014, Salla Halme Sosiaalinen media MIELETÖN MAHDOLLISTAJA vuorovaikumeinen verkkovies7ntäväline tai - kanava jokainen voi

Lisätiedot

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Savonian opiskelijaintra Reppu Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Sisältö: - mistä lähdettiin - Reppu nyt - Ajatuksia tulevaisuudesta Savonia pähkinänkuoressa Yksi Suomen suurimmista ja monialaisimmista

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN

NUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN NUORTEN MAUNULA MAUNULAN PIRJOT: Ella Müller (arkkitehtuuri) Emilia Riikonen (kauppatieteet) Jatta Kuisma (sosiaali- ja kulttuuriantropologia) Tanja Kallioinen (viestintä) ESITYKSEN RAKENNE Johdanto: Nuorten

Lisätiedot