Nuorisotiedotuskeskus Kompassi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nuorisotiedotuskeskus Kompassi"

Transkriptio

1 Nuorisotiedotuskeskus Kompassi 2002 Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus, nuorisotiedotus- ja neuvontatyö Nuorisotiedotuskeskus Kompassissa 2002 Sisältö Nuorten tiedontarvetyypit s. 2 Nuorisotiedotus- ja neuvontatyön eri toimintamuodot s. 3 Painopistealueet nuorisotiedotuskeskus Kompassissa s. 4 Kompassin alueellinen nuorisotiedotustyö s. 10 Kompassi suomalaisen nuorisotiedotusverkoston jäsenenä s. 11 Eurooppalaisen verkoston näkökulmaa s. 13 Liitteet: -Kokemuksia asiakaspalvelusta s. 15, 17 -EVS - vapaaehtoisnuoren kokemuksia s. 18 -Kompassi mukana koulutusten toteuttamisessa s. 20 -MBTC- nuorisotiedotus- ja neuvontatyön peruskurssi s. 21, 22 -Tieto on työkalu: Glaudia Juratoni, job shadowing s. 24

2 Nuorisotiedotusja neuvontatyö nuorisotiedotuskeskus Kompassissa vuonna 2002 Toimintavuoden aikana on opeteltu näkemään ja tunnistamaan olemassa oleva toiminta laajempana nuorisotiedotustyönä. Nuorisoasiainkeskuksen nuorisotiedotus- ja neuvontatyön keskeisenä kohderyhmänä ovat olleet helsinkiläiset tai Helsingissä olevat alle 26-vuotiaat nuoret, nuorten asioissa heidän vanhempansa tai ammattilaiset sekä nuorisotiedotustyöntekijät niin Helsingissä, Suomessa kuin muualla Euroopassa Nuorisotiedotustyö perustuu nuorten tarpeisiin. Olemme jakaneet tiedontarpeet neljään eri tyyppiin. Tarvetyypit ovat: 1) nuoret, jotka tietävät mitä he haluavat, 2) nuoret, joilla on idea siitä mitä he haluavat tai haluaisivat, 3) nuoret, jotka eivät tiedä mitä tietoa he tarvitsevat, ja 4) nuoret, joilla on ongelmia. Niitä nuoria, jotka tietävät mitä haluavat nuorisotiedotuskeskus Kompassi tukee ja auttaa tuottamalla tietoa nuorten käyttöön ja mahdollistamalla nuorille pääsyn tiedon äärelle. Kompassi tarjoaa näille itsenäisesti tietoa etsiville nuorille mm. Kompassin julkaisut, Nuorisotiedotuskeskus Internetissä, Kompassi Viisarit tiedote, Mistä apua -opas jne. Tietokansioita, esitteitä Videot ja PowerPoint-esitykset: asuminen, kesätyöt, kansainväliset mahdollisuudet, Nosteprojektin esittely, yhteishaku, nuorisoasiainkeskuksen toiminnat jne. Internet yhteydet: useita asiakaspäätteitä nuorten käytettävissä Tiedottaminen toimitilassa: kuusi ikkunaa, videot, televisio, valotaulu ja plasma näyttö 3. Niille nuorille, joilla on idea siitä mitä he haluavat nuorisotiedotuskeskus Kompassi tarjoaa tietoa ja neuvontaa persoonalliseen tarpeeseen. Tällöin tärkeimpiä nuorelle ovat: Ammattitaitoinen henkilökunta, joka konsultoi, keskustelee, neuvoo nuoria Toiminta perustuu tiedon välittämiseen keskusteluissa -> avainkysymykset Tiedotusmateriaaleja käytetään ja tietoa etsitään yhdessä nuoren kanssa. Välineinä Kompassin Internetsivut, Viisarit -tiedote nuorille, tietokansiot, esitteet, cd-romput, Internet, nuorisotiedotusta tukevat työntekijöiden verkostot (Euroopan Nuorisotiedotus- ja neuvontajärjestö ERYICA, Cimo:n Enne-verkosto, Eurodesk, asumiseen liittyvät ja maahanmuuttaja-verkostot jne.) Nuoret, jotka eivät tiedä mitä tietoa he tarvitsevat Esimerkiksi peruskoulun loputtua nuoret ovat eri valintojen edessä: jatkaako opiskelua lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, suoraan työhön vaiko välivuosi ulkomailla. Nuori joutuu miettimään mistä eri vaihtoehdoista olisi hänelle hyötyä. Kenties mikään ei kiinnosta. Nuorisotiedotuskeskuksessa nuori voi nuoriso-ohjaajan kanssa keskustella yleisesti olemassa olevista mahdollisuuksista. Nuorisotiedotustyöntekijä keskustelee nuoren kanssa, opettaa nuorta käyttämään lähdemateriaalia ja etsimään tietoa (katso edellinen kohta 2.). 4. Niiden nuorten kohdalla, joilla on ongelmia, nuorisotiedotuskeskus Kompassin tärkein tehtävä on auttaa selvittämällä mistä voi löytää apua vaikeaan elämäntilanteeseen mm. seuraavasti: Kompassissa on nuorisotyöntekijä jonka kanssa voi keskustella Ottamalla yhteyttä: puhelimella, Internetissä, tulemalla Kompassiin Kompassi opastaa nuoria paikkoihin, joissa voidaan auttaa heidän ongelmissaan Tuottamalla tiedotusmateriaalia nuorten kanssa työskenteleville: Apua -opas vuosittain. 2

3 Nuorisotiedotus- ja neuvontatyö: Nuorisotiedotus- ja neuvontatyö Nuorisotiedotuskeskus Kompassissa Alueellinen nuorisotiedotustyö nuorisoasiainkeskuksessa Suomen nuorisotiedotusverkoston jäsenenä työmuodon kansallinen edistäminen Eurooppalaisen nuorisotiedotus- ja neuvontatyön edistäminen ja kehittäminen Nuorisotiedotuskeskus Kompassi: yleistä Nuorisotiedotuskeskus Kompassin keskeinen tehtävä on nuorten välitön neuvonta ja opastus sekä tiedotus heidän elämäänsä liittyvistä nuoria kiinnostavista asioista kuten asuminen, koulutus, työ, kesätyöt, kansainvälistymismahdollisuudet, harrastukset, sosiaali- ja terveysasiat, kuluttaminen, ympäristö ja kestävä kehitys ym. Nuori voi ottaa yhteyttä Kompassiin ilman ajanvarausta tarvitessaan tietoja, neuvoja tai opastusta tai halutessaan keskustella nuorisotyöntekijän kanssa elämäänsä liittyvistä asioista. Nuorisotiedotuskeskus Kompassin kohderyhmänä ovat helsinkiläiset alle 26-vuotiaat nuoret ja nuoria koskevissa asioissa heidän perheensä ja nuorten kanssa työskentelevät. Vuoden 2002 aikana nuorisotiedotuskeskus Kompassi täsmensi keskeiseksi kohderyhmäksi vuotiaat Helsingissä olevat nuoret. Alueellinen nuorisotiedotustyö nuorisoasiainkeskuksessa: yleistä Toimintavuoden aikana välillistä nuorisotiedotustyön muotoa on haluttu virallistaa yhdeksi selkeäksi osaksi Kompassin toimintaa nimeämällä se alueelliseksi nuorisotiedotustyöksi. Välillinen nuorisotiedotus tarkoittaa sitä, että tieto viedään nuorille eri ammattilaisten verkostojen avulla. Tavoitteena on nuorten parissa työskentelevien lähdeaineiston kehittäminen nuorisotiedotusaiheista, jotta nuori saa entistä paremmin tietoa oman asuinalueensa ammattilaisten välittäminä. Kompassin tekemät ja julkaisemat tiedotusmateriaalit jaetaan säännöllisesti helsinkiläisille nuorten kanssa työskenteleville tahoille kuten esimerkiksi: n. 65 nuorisotalolle, nuoriso-ohjaajille, kaikkiin Helsingin kaupungin kirjastoihin, kouluihin (peruskoulu, lukiot, 2. asteen oppilaitokset), nuorisojärjestöille, työvoimahallinnon palvelupisteisiin, sosiaalipalveluiden sektorille, hoito- ja neuvontapalveluita nuorille tarjoaville sekä Nuorten tiedotus- ja neuvontapalveluille Suomessa. Suomen nuorisotiedotusverkoston jäsenenä työmuodon kansallinen edistäminen: yleistä Nuorisotiedotuskeskus Kompassi on luonut toimintavuoden aikana ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksia koko Suomen nuorisotiedotus- ja neuvontatyöntekijöille ollen järjestämässä erilaisia alaan liittyviä seminaareja, koulutustilaisuuksia ja tapaamisia välittäen näin Kompassiin keskittynyttä tietotaitoa muille alalla työskenteleville. Koulutustilaisuudet on toteutettu yhteistyössä nuorisotiedotusammattialan eri verkostojen kanssa kuten, Suomen ERYICA-verkoston jäsenten kanssa toteutettiin esimerkiksi Nuorisotiedotus- ja neuvontatyön peruskurssi Nuorisotiedotuskeskus Kompassin toimipaikassa Helsingissä (ohjelma liitteenä) ja yhteistyössä Jyväskylän kaupungin nuorisotiedotuksen, CIMO:n Eurodeskin ja Suomen nuorisotiedotusverkoston kanssa järjestettiin nuorisotiedotusseminaari Jyväskylässä marraskuussa Nuorisotiedotuskeskus Kompassi oli mukana järjestämässä Euroopan nuorisotiedotuskonferenssia Helsingissä maaliskuussa 2002, konferenssiin osallistui yli 120 nuorisotiedotus- ja neuvonta-alan työntekijää Euroopan eri maista. Eurooppalaisen nuorisotiedotus- ja neuvontatyön edistäminen ja kehittäminen: yleistä Nuorisotiedotuskeskus Kompassin toiminnanjohtaja on ollut Euroopan Nuorisotiedotus- ja neuvontajärjestö ERYICA:n puheenjohtaja kuluneen vuoden ajan (puheenjohtajuusjakson kesto on ). Puheenjohtajan tehtäviin on perusjärjestötyöskentelyn lisäksi (yleiskokoukset, hallituksen kokoukset, varainhankinta, järjestön sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen) liittynyt yhteistyö Euroopan Neuvoston nuorisoyksikön kanssa (koulutus, julkaisut, nuorisopoliittinen vaikuttaminen) kuten myös yhteistyö Euroopan Unionin komission nuorisoyksikön kanssa nuorisotiedotus- ja neuvontatyön edistämisessä sekä osallistuminen nuorille suunnattujen internettietopalveluiden kehittämiseen ja toteuttamiseen (Euroopan Nuorisoportaali), ERYICA:n edustajana vaikuttaminen Euroopan Komission Valkoisen kirjan EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet sisältöön nuorisotiedotus- ja neuvontatyön osalta. Verkostoyhteistyön kehittäminen Euroopassa toimivien muiden nuorison kattojärjestöjen kanssa on ollut myös yksi keskeisiä toimintaalueita. Puheenjohtajan tehtäviä toiminnanjohtaja on erikseen sovitusti voinut hoitaa nuorisoasiainkeskuksessa työajalla. 3

4 Vuoden 2002 nuorisotiedotustyön painopistealueet Kompassissa Nuorisotiedotuskeskus Kompassi 2002 Nuorisotiedotuskeskus Kompassi kehittää kohdennettua tiedottamista, uudistaa informaatiojärjestelmäänsä ja lisää nuorten osallistumista tiedotustyöhön. (Nuorisoasiankeskuksen toimintasuunnitelma 2002) Kompassin tavoitteena on olla alle 26-vuotiaille nuorille matalan kynnyksen paikka, josta etsiä tietoa ja neuvoa. Tavoitteena on tiedotuskeskus, missä voi omatoimisesti tai yhdessä henkilökunnan kanssa etsiä vastauksia kysymyksiinsä, keskustella työntekijöiden kanssa; missä palvelu on maksutonta, ilman ajanvarausta, luottamuksella ja nuoret voivat tulla minkä tahansa kysymyksen kanssa ja palvelu lähtee etenemään nuoren tarpeesta. Nuorisotiedotustyön periaatteet ovat samat kaikissa Kompassin neuvontapalveluissa eli neuvonta paikanpäällä, puhelimen, sähköpostin ja pulmakulman kautta internetissä. Laatutakuuna nuorille: Nuorisotiedotuskeskus Kompassi noudattaa työssään Euroopan Nuorisotiedotus- ja Neuvontajärjestö ERYICA:n vuonna 1993 hyväksymiä eurooppalaisia nuorisotiedotus- ja neuvontatyön periaatteita Toimintavuoden aikana selkeytettiin nuorisotiedotuskeskus Kompassin toimitilaa käytännöllisemmäksi koska tilan ahtaus, kävijöiden määrä ryppäinä, ruuhka-ajat, koneiden käyttäjien häiritsevä vaikutus neuvon etsijöihin sekä se, miten paikka tukee omatoimisuutta olivat epäkohtia, joihin vuoden 2002 alussa lähdettiin vaikuttamaan kehittämällä tilan palvelevuutta ja ilmettä. Tavoitteena oli luoda selkeämpi tila/ paikka, joka viestittää, että kysymyksessä on nuorille suunnattu tiedotus- ja neuvontapalvelu. Halusimme rauhoittaa neuvontatilanteet sekä toimitilan kalusteita muuttamalla tuoda neuvontatilanteet pois ovensuusta (aikaisemmin neuvontatiski heti sisään tultaessa, eikä nuorelle jäänyt riittävästi aikaa tutustua paikkaan luottamuksen syntymistä ja totuttelua varten). Asiakaspalvelussa työskenteli kerrallaan vähintään kaksi, usein kolme henkilöä ja kaikki asiakastilassa työskentelevät olivat nuorten käytettävissä. Pyrimme valppauteen ja herkkyyteen asiakaspalvelussa, huomioimaan kaikki Kompassiin tulevat asiakkaat, erityisesti ne, jotka etsivät tietoa tai halusivat keskustella. Koneiden käyttäjät toimivat omatoimisemmin ja pyrimme, että koneiden varaus tapahtuisi mahdollisimman itsenäisesti, ohjeistimme ja tiedotimme koneiden käytöstä. Opastimme nuoria etsimään ja käyttämään eri välineitä tiedon etsinnässä ja kannustimme näin omatoimisuuteen. Pyrimme hoitamaan asiakastilanteet rauhassa, ajan kanssa. Asiakas, jota palveltiin ensin oli etusijalla. 4

5 Nuorisotiedotuskeskus Kompassin asiakkaat vuonna 2002 Paikanpäällä kävijät jakautuivat henkilökunnan kanssa tietoa etsiviin ja itsenäisesti tietoa etsiviin joko käyttäen apunaan tiedotusmateriaaleja tai internet-päätteitä. Kompassin kävijöistä/ asiakkaista useat olivat syntyperältään ulkosuomalaisia ja palvelukielenä oli usein englanti. Kirjasimme päivittäin puhelut, kävijät ja heidän kysymykset teemoittain ja iän perusteella, kuukausittain sähköpostin ja pulmakulman vastaukset kysymysten perusteella. Tietokoneille oli oma konevarauslista. Nuorisotiedotus- ja neuvontapalveluiden asiakkaita vuonna 2002 oli yhteensä Yhteenveto Vuosi 2002 Nuorisotiedotus- ja neuvontapalvelut: Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus, Kompassi Asiakaskontaktit yhteensä Asiakkaita paikanpäällä nuorisotiedotuskeskuksessa Henkilökunta palvellut kohderyhmää: eri tietoteemat 1679 joista puheluita 299 joista pulmakulman vastauksia 2168 joista sähköpostitse vastattu asiakkaille 121 joista yksilöllistä tukea ja neuvontaa % 100 Nuorisotiedotuksen kysytyimmät tietoalueet prosentteina kokonaiskysynnästä, henkilökunta palvellut % 21,26 Kansainväliset asiat: yleistä, vapaaehtoistyö ulkomailla, työskentely ulkomailla, opiskelu, koulutus, kurssit ulkomailla, matkailu, lyhyet oleskelut % 18,48 Asuminen % 13,13 Pelisäännöt tietokoneille % 12,33 Vapaa-aika ja harrastukset % 10,61 Työelämä ja kesätyö % 6,74 Helsinki-info % 6,32 Opiskelu, koulutus, kurssit % 4,75 Vierailut % 3,01 Atk % 2,41 Mistä apua? kun omat vastaukset eivät riitä % 0,96 Suomi-tietous Toimintavuonna nuorisotiedotuskeskus Kompassissa oli viisi päätoimista nuorisotyöntekijää (Päivi Timonen-Verma, Päivi Lautaniemi, Soile Huopio, Mikko Takala ja Irmeli Ranki) ja lisäksi tarvittaessa tuntityöntekijöitä (Anne Valkeapää, Milla Härmä). Toimintavuoden aikana Kompassissa oli useita vierailijoita ja nuorisoryhmiä tutustumassa nuorisotiedotus- ja neuvontatyöhön: Omaura, opiskelijoita Tallinnasta, Eteläsuomen lääninhallituksen kansainväliset vieraat, tukioppilaita Lohjalta, tyttöleiri Cäpsä/Tallinna, KV-leirin nuoret / kaupunkisuunnistus, Laajasalon lukio, Laurean ammattikorkeakoulu opiskelijat, Slovakia, Laajasalon nuorisotalon työntekijät, Torpparimäen nuorisotalo + harjoittelijat, Kirkkonummelta 8 lk, Ponnahduslauta projekti useamman kerran, Viro sosiaalialalta, Englantilaisia nuorisotiedotustyöntekijöitä, Itäraide, Noste, Ressun yläaste jne. Katso myös liitteenä olevat osa-aikaisten työntekijöiden artikkelit siitä, miten he näkevät nuorisotiedotuskeskus Kompassin asiakaspalvelun ollessaan noin kaksi vuotta kytkyssä Kompassiin (s. 15, 17). 5

6 Kompassin telemaattiset tietopalvelut Telemaattiset tietopalvelut nuorille tarkoittavat tiedotusta ja neuvontaa puhelimitse, sähköpostitse, sähköpostilistojen kautta (opiskelu, asuminen, työelämä, maailmalle, vapaa-aika sähköpostilistat), nuorisotiedotuskeskus Kompassin internet-tietopankki sisältäen tietoa, ilmoitustaulut ajankohtaisille tiedotteille sekä anonyymi kysy/vastaa -palvelu Pulmakulma eri teemoista: asuminen, työelämä, vapaa-aika, opiskelu ja maailmalle. Tietopalveluja päivitettiin ja telemaattisten palvelujen kehittämistä ideoitiin. Palvelujen periaatteet ja ohjeistukset kirjattiin. Suunnitelmissa edetä informaatiojärjestelmän toteutusvaiheeseen odotettiin kaupungin tietotekniikkastrategian linjausta käytännön toteutuksiin. Tietokannan toteutus siirtyikin siten seuraavalle vuodelle. Mobiilipalvelusta tehtiin selvitys omana hankkeenaan. Internet-palvelussa saavutettiin eri koneelta yhteyttä ottaneen käyttäjän rajapyykki ja Kompassin internetsivujen ulkoasu uusittiin. Yhteistyössä nuorisoasiainkeskuksen kestävän kehityksen nuoriso-ohjaajan kanssa toteutettiin nuorille suunnattu Nuoren ekoeläjän opas internettin, kuvitus tilattiin nuorelta taiteilijalta. Ekoeläjä materiaalista toteutettiin myös tiedotusnäyttelyt nuorisotiedotuskeskus Kompassiin ja Nuorten luontotalolle. Sähköpostivastausten määrä ylitti puhelinkyselyiden lukumäärän ja yhteydenotot ulkomailta lisääntyivät. Asiakaspäätteille tilattiin pc-ajanvarausjärjestelmä automatisoimaan ja tasa-arvoistamaan tietokoneen käyttöön liittyviä palveluja vuoden 2003 kokeilujaksoksi. Internet-sivusto toimii 1) kahdensuuntaisena tiedotus- ja neuvontakanavana nuorille 2) kompassin työntekijöiden tiedonhallintavälineenä sekä 3) nuorten kanssa työskenteleville infopankkina. Etusivulle perustettiin ajankohtaista -uutispalvelu. Sisältöä päivitetään päivittäin. Käytetyin palvelu on asuntoilmoitusten palsta. Paperittoman tiedotuspisteen tavoite on toteutunut siltä osin, että netistä on tullut ensisijainen työväline työntekijöille. Kehitys ja sisällön muutos on jatkuvaa. Nuorisotiedotuskeskus Kompassin telemaattisten palveluiden periaatteista: * Samat periaatteet kuin kaikissa muissa Kompassin palveluissa. Sama kohderyhmä. Käytetään selkokieltä. Jokaiseen kysymykseen pyritään vastaamaan ja sovitussa ajassa, eli viikossa. Asioida voi nimettömänä, luottamuksella - kolmanteen osapuoleen ei oteta yhteyttä ilman nuoren suostumusta. Palvelut omat maksuttomia. Sivuilla ei ole kaupallisia mainoksia. Tiedon täytyy olla luotettavaa, oikeata. Lähde mainitaan, jos käytetään lainausta. Jos laitetaan linkkejä eteenpäin, kerrotaan kuka sivut on julkaissut. Internet-sivuilla on kerrottu, kuka palvelua ylläpitää ja että viesteihin vastaavat Kompassin nuorisotyöntekijät. Internetissä oleva tiedotuskeskus Kompassi on ensisijaisesti palvelu Helsingissä oleville nuorille. * Kysy/vastaa palvelussa PulmaKulmassa Kompassin nuoriso-ohjaajat vastaavat viikossa kysymyksiin. Viestiin lisätään aina vastaaja nimi /Kompassi - viesteihin voivat kommentoida myös toiset nuoret, joten asiantuntijan vastaus täytyy erottua. Jos kysymykseen ei osata vastata, ohjataan nuori eteenpäin jonkin toisen tahon luokse. Jos viestissä ei ole kysymystä, on turhaa arvuutella vastaustakaan. Ei yritetä lukea rivien välistä, vastataan faktoilla. Muutaman rivin johdanto ja kannustus tarpeen mukaan. Laitetaan näkyviin, mistä tieto on peräisin, esim. linkki sivuille kuka sivustoa ylläpitää (esim. ota yhteyttä Väestöliittoon, 6

7 Asiakkailta saatu palaute on tärkeää työn kehittämiselle Asuntoneuvontaa ja asuntovälitystä Nuorisotiedotuskeskus Kompassin kotisivuilla Internetissä oli elokuun ajan asiakaspalautekysely mihin vastasi 43 kävijää. Heistä 93% löysi tietoa sivuilta, suurin osa vieläpä helposti. Lisäksi kyselimme millaista toimintaa iltaisin haluttaisiin Kompassin tiloihin. Lokakuussa toteutimme palautekyselyn Kompasissa asioineille nuorille ja avasimme pysyvän palautelaatikon nuorisotiedotuskeskus Kompassiin. Loka-marraskuun aikana asiakaspalautekyselyyn vastasi 67 henkilöä. Kevään aikana nuorisotiedotus- ja neuvontatyössä korostui kesätyöneuvonta ja keväällä järjestimme kesätyöaiheisia kilpailuja. Kilpailuihin pystyi osallistumaan Kompassissa ja Internetissä. Näitä kilpailuista tulleita vastauksia hyödynsimme mm. nuorisotiedotuskeskus Kompassin internet-sivuilla. Kilpailujen sisällöt ja aiheet vaihtelivat tietoteemoittain ja yksi suosituimmista kysymyksistä Millaisen tapahtuman järjestäisit nuorille Helsingissä, jos saisit itse päättää ja suunnitella? sai nuoret kirjoittamaan pitkiä vastauksia. Lähetimme nuorten vastauksista tehdyn koosteen eteenpäin eri tapahtumien järjestäjille. Koska työn luonteeseen kuuluu tiedottaminen mm. toisten järjestämästä toiminnasta saimme usein palautetta myös muiden toiminnasta. Helsingissä vuokra-asuntomarkkinoilla kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa toisiaan, vaan kysyntä ylittää tarjonnan. Näin on varsinkin pienasuntojen kohdalla, joita nuoret alle 26-vuotiaat eniten kysyvät. Vapaiden markkinoiden vuokrataso ylittää monesti nuorten maksukyvyn, joten on tärkeää, että nuorille tarjotaan asumiskustannuksiltaan edullisia vuokra-asuntoja. Kompassin kautta haettavat nuorisoasunnot ovat ARAVA-lainoitettuja, joka merkitsee, että vuokrataso on kohtuullinen verrattuna esim. vapaiden markkinoiden vuokratasoon. Kompassi on omalta osaltaan mukana toiminnassa, jonka tarkoituksena on parantaa nuorten asumismahdollisuuksia, sekä neuvonnan keinoin että tarjoamalla nuorisoasuntoja. Nuorisotiedotuskeskus Kompassin yksi kysytyimmistä palveluista on asuntoneuvonta osittain jo siksi, että Kompassin kautta nuoret voivat myös konkreettisesti saada asunnon itselleen. Asuntoneuvontaa nuoret saavat henkilökohtaisesti paikanpäällä Kompassissa, puhelimitse, sähköpostitse sekä internetissä Pulmakulmapalstalla. Asumisasioissa vuonna 2002 yhteydenottoja paikanpäällä, puhelimitse, pulmakulman välityksellä ja sähköpostitse oli 18,4 prosenttia Kompassin kohtaamista asiakkaista. Kompassin kautta haettavien KT OY Helsingin Nuorisoasuntojen kysyntä oli viime vuotta vähäisempää, johon on ainakin osittain vaikuttanut soluasuntojen suuri määrä asuntokannasta ja nuorten haluttomuus solu-asumiseen sekä KT OY Helsingin Nuorisoasuntojen syyskuussa alkanut jakautuminen kaupungin ja HOASin kohteisiin. Jakautumisessa kaupungille jää Itäkeskuksen kohde. Nuorisotiedotuskeskus Kompassi pyrki toimintavuoden aikana vaikuttamaan asuntoasioissa myös poliittisiin päättäjiin. Jaksolla Kompassiin jätettiin 239 hakemusta. Hakijoista suurin osa oli yksin asuntoa hakevia alle 25-vuotiaita nuoria, joiden ensisijaisena toiveena oli saada yksiö. Muiden kuin soluasuntojen kohdalla tilanne oli se, että niihin oli jatkuvasti hakijoita enemmän kuin asuntoja pystyttiin tarjoamaan, joten jonotusajat venyivät kuukausien mittaisiksi. Soluasuminen ei ole nuorten mieleen, vaan suurin kysyntä kohdistui selkeästi yksiöihin. Soluasunnoissa ei käytännössä ollut jonoja, vaan hakija on voinut saada asunnon kahden viikon sisällä hakemuksen jättämisestä. Kompassin kautta asunnon sai välisenä aikana 68 nuorta, joista yhden henkilön ruokakuntia 58, kahden henkilön ruokakuntia 9 ja kolmen henkilön ruokakuntia 1. Maahanmuuttajien osuus asunnon saaneista oli noin kolmannes. Jakautumisen tapahduttua vuoden 2003 maaliskuussa haasteena on saada Kaupungille jäävä Itäkeskuksen kohde entistä viihtyisämmäksi ja siellä olevat asunnot paremmin nuorten toiveita vastaaviksi esim. muuttamalla 3-hengen soluja kaksioiksi. Toisaalta solujen markkinointi kimppakämpiksi, jossa nuori voi valita asuinkumppaninsa itse, saattaa olla hyvä keino saada nuoret innostumaan soluasumisesta. 7

8 Kesätyöneuvonta Maailmalle: kansainvälisyys kiinnostaa nuoria 8 Nuorisotiedotuskeskus Kompassissa kesätyönhakua neuvottiin nuorille tammikuusta pitkälle kesään asti niin paikan päällä, sähköpostitse, Internetin Pulmakulman kautta ja puhelimitse. Jatkoimme jo useita vuosia kestänyttä yhteistyötä kaupunginkanslian kanssa. Kaupungin kesätöiden hausta tiedottaminen oli keskitetty nuorisotiedotuskeskus Kompassiin. Kompassissa työskenteli osittain kaupunginkanslian palkkaama kesätyöneuvoja. Kaupunginkanslia päivitti Internetsivuja, joilta löytyivät kaupungin kesätyöpaikat. Kompassissa oli mahdollisuus käydä katsomassa paikkoja internetissä, ilmoitustauluilta ja kansioista. Kaupungin kesätöihin osoitetun hakemuksen saattoi jättää Kompassiin. Opastimme nuoria etsimään kesätyöpaikkoja myös laajemminkin mm. työvoimahallinnon internetsivuilta. Tietoa kesätöistä nuorisotiedotuskeskus Kompassissa pidettiin esillä monin tavoin: - Kaupungin kesätyöt löytyivät kansioista ja ilmoitustaululta - Nuorisotiedotuskeskus Kompassin etusivulle internettiin lisättiin suora linkki kaupungin kesätyösivuille - Tietoa kesätyöstä löytyi Nuorisotiedotuskeskus Kompassin työelämä -alueelta internetistä - Ikkunassa plasmanäytöllä pyörivät ilmoitukset PowerPoint -esityksenä - Mukaan jaettavan materiaalin tarpeeseen Kompassi tuotti KesätyöViisarit yhteistyössä Oulun ja Kuopion nuorisotiedotuspisteiden ja Helsingin kaupunginkanslian kanssa - Sanomalehtien sekä työvoimahallinnon nettisivujen päivittäinen seuraaminen sekä ilmoitusten talteen ottaminen ilmoitustauluille laitettuna kuuluivat tärkeänä osana kesätöistä tiedottamiseen. Kansainvälisistä aiheista tietoa etsivistä nuorista yhä useampi hakeutui ensin maailmalle-hyllylle ja jos ei omaan asiaansa tai kysymykseensä löytänyt vastausta infokansioista, hän kääntyi henkilökunnan puoleen. Yksi Kompassin periaatteista: itseohjautuvuuteen tukeminen ja kannustaminen, näyttääkin toteutuneen tämän tietoteeman kohdalla. Toisaalta yhä useamman nuoren kansainvälisiin asioihin liittyvä kysymys koski käytännön tason asioita. Vaihtoehdot kansainvälistymisen väylistä nuori on jo kartoittanut tullessaan Kompassiin (esimerkiksi internet-sivuiltamme) ja hän halusi saada vastauksia ja neuvoja lupa-asioihin, verotukseen, tutkintojen tunnistamiseen, stipendeihin, käytännön asioiden kuten majoituksen hoitamiseen. Kesätyöt ulkomailla, opiskelu, vapaaehtoistyö ja kaukomantereet, joista erityisesti Etelä-Amerikka ja Afrikka, kiinnostivat nuoria vuonna Kompassi välittää tietoa Euroopan Unionin Nuoriso-ohjelman tarjoamista mahdollisuuksista helsinkiläisille nuorille ja Kompassi toimii EVS -vapaaehtoisohjelman lähettävänä tahona nuorille, jotka ovat kiinnostuneita vapaaehtoispalvelujaksosta muualla Euroopassa. Kompassi oli vastaanottavana tahona ulkomaiselle EVS -vapaaehtoistyöntekijänuorelle, vuoden 2002 helmikuun alussa aloitti romanialainen vapaaehtoisnuori 12 kuukauden palvelujakson Kompassissa. Vuoden 2002 aikana Anne Valkeapää Nuorisotiedotuskeskus Kompassista ja Tanja Suomalainen Paritalo Vuopparista osallistuivat Luxemburgissa pidettyyn mielenkiintoiseen Youth Information in Motion -tapahtumaviikkoon heinäkuussa sekä suunnitteluviikonloppuun toukokuussa. Osallistumisen tavoitteena oli kerätä tietoa ja hyviä esimerkkejä siitä, miten liikkuva nuorisotiedotus on työmuotona toteutunut muissa Euroopan maissa, ja saada tausta-aineistoa nuorisotiedotuskeskus Kompassille eri työmuotojen sisällöistä. Nuorisotiedotuskeskus Kompassi oli työharjoitteluisäntänä Euroopan Unionin Nuoriso-ohjelman taloudellisen tuen avustamana romanialaiselle nuorelle arkkitehdille, joka oli tutustumassa Helsingin nuorisotiedotustyöhön, kuinka arkkitehtuuria on hyödynnetty toimitilassa ja koko rakennuksessa (Lasipalatsissa) sekä tutustumassa nuorisotalojen rakentamisarkkitehtuuriin. Claudia Juratoni teki Kompassille job shadowing raportiksi graafisen esityksen nuorisotiedotuksen nykyisyydestä ja tulevaisuudesta (s. 22).

9 Nuorisoasiainkeskuksen harrasteet internetissä Nuorisotiedotus- ja neuvontatyössä on keskusteltu nuorten osallistumista tiedon tuottamiseen ja välittämiseen ikäisilleen nuorille Nuorisotiedotuskeskus Kompassi oli mukana kehittelemässä nuorisoasiainkeskuksen internetsivuille perustettua harrastehakua lakkauttaen Kompassissa ylläpidetyn ja päivitetyn harrastehaun. Kompassi koosti omille internetsivuille tietoa mm. top -harrastuksista, leirejä järjestävistä tahoista sekä koosteen nuorisoasiainkeskuksen discoista ja yökahviloista. (Kompassin työntekijä osallistui nuorisoasiainkeskuksen webbiryhmän työskentelyyn.) Toimintavuoden aikana Kompassi on mahdollistanut nuorten osallistumisen nuorisotiedotustyöhön tarjoamalla nuorille työharjoittelu- tai vapaaehtoistyöjaksoja. Kompassissa on ollut useita työelämään tutustumisjaksolla (TET) olleita nuoria, jotka ovat tuottaneet jollekin tietylle tietoteeman osiolle sisältöä tai kuvitusta. Positiivisen kokemuksen perusteella sovimme ensi vuoden osalta jatkosta ja tulemme jatkamaan TET - harjoittelupaikkana. Toimintavuoden aikana oli kuuden kuukauden työharjoittelija Noste-projektista Kontulasta sekä EVTEK:stä. Nuorisotiedotuskeskuksessa oli myös EVS -vapaaehtoistyöntekijänä romanialainen nuori helmikuun alusta lähtien (EU Nuoriso-ohjelma, vapaaehtoistyö). Nuorisotiedotuskeskus Kompassi tutustumiskohteena: suosimme vierailuissa nuorten ryhmiä. Kehitimme nuorten vierailujen sisältöä toteuttamalla osallistavan vierailupaketin. Aloitimme vuoden 2002 lopulla Kompassin 20-vuotis juhlavuoden suunnittelun. Perustimme avoimen ryhmän, jossa oli mukana kolme yhdeksäsluokkalaista tyttöä. Kokoonnuimme suunnitteluryhmän kanssa kaksi kertaa ideoimaan juhlavuonna 2003 nuorille suunnattavaa toimintaa. 9

10 Alueellinen nuorisotiedotustyö nuorisoasiainkeskuksessa 2002 Nuorisotiedotusta kehitetään yhteistyössä nuorisotalojen kanssa laatimalla tarvekartoituksia ja kehittämissuunnitelmia sekä toteuttamalla tarpeen vaatiessa informaatiojärjestelmiä. Toimintakevään aikana nuorisotiedotuskeskus Kompassi pyrki töiden jakamisjärjestelyiden avulla mahdollistamaan yhden työntekijän keskittymisen välilliseen nuorisotiedotustyöhön ja mm. tekemään tarvekartoituksen ja kehittämissuunnitelman siitä, miten nuorisotalot voivat olla osana nuorisotiedotus- ja neuvontatyön palveluverkostoa Helsingissä. Tämä tehtävien uudelleenorganisointi osui samaan aikaan kun koko virastossa oli alkanut organisaation uudistamisprosessi eikä hallintopäällikön hyväksymää hanketta nuorisotoimenjohtaja suostunut toukokuussa 2002 jatkamaan kun kyseessä oli yhden työntekijän vakanssin ja palkkauksen tarkistaminen ns. vastaavaksi nuoriso-ohjaajaksi. Kehittämissuunnitelmista jouduttiin suurelta osin luopumaan ja keskittymään nuorisotiedotuskeskus Kompassin perinteiseen ydintehtävään. Nuorisotiedotusja neuvontatyön monipuolistamisessa päästiin toimintavuoden aikana vain osittain Kompassin kannalta haluttuun tavoitteeseen. Ikkunat tärkeänä tiedottamisen välineenä Nuorisotiedotuskeskus Kompassilla on Lasipalatsissa käytössään kuusi isoa ikkunaa, ja näitä ikkunoita on pyritty vuoden aikana käyttämään tehokkaaksi hyväksi tiedottamisessa. Ikkunoita tarjottiin tiedotuspaikaksi nuorisoasiainkeskuksen toimipaikoille, projekteille ja eri järjestöille mm. Tyttöjen Talon nuorten toteuttama Rakkaus -näyttely oli esillä ikkunoissa. Plasmanäytöllä pyöri jatkuvasti PowerPoint-esityksiä mm. asuntoasioista, kesätöistä, yhteishausta, nuorisoasiainkeskuksen toiminnoista, maailmalle, Kiirettä Pitää -harrastetutkimus, Kestävä Joulu. Pyrittiin herättämään nuorisoasiainkeskuksen toimipaikkojen mielenkiinto oman toimintansa tai nuorten projektien esittelemiseen Kompassin ikkunoiden välityksellä. Messut ja tapahtumat Messut ja tapahtumat, joihin nuorisotiedotuskeskus Kompassi on aktivoinut mukaan nuorisoasiainkeskuksen muita toimipisteitä esittelemään toimintaansa: Kompassi osallistui Klaari verkoston yhteiseen tapahtumaan Vanhalla yliopistotalolla lauantaina klo Kohderyhmänä olivat helsinkiläiset vanhemmat: työnimenä Vanhemmat valtaavat vanhan. Vanhemmat olivat erityisen kiinnostuneita siitä, miten itse parhaiten voi vaikuttaa omien nuorten käyttäytymiseen. Lasipalatsin tiedotuspisteet olivat aktiivisia ja tiivistivät yhteistyötä keskenään: Ruotsinkielinen tiedotuskeskus Luckan, Eurooppa-tiedotus, nuorisotiedotuskeskus Kompassi, SPR ja Osviitta järjestivät jo perinteisen infoviikon Lasipalatsissa Vuonna 2001 vetovastuu oli Kompassilla ja 2002 Luckanilla. Tapahtuman ohjelma painottui kulttuuriin. Kymmenkunta nuorisotaloa esitteli innokkaasti omaa toimintaansa ja mm. Nuorten toiminta- ja taidekeskus Narrin nuoret teatterinharrastajat esiintyivät. Kaikki nuorisotoimen hallintoalueet olivat edustettuna: Itäinen, Läntinen, Koillinen ja Kantakaupunki. 10

11 Suomen nuorisotiedotusverkoston jäsenenä työmuodon kansallinen edistäminen Koska Suomessa ei toimintavuonna 2002 ole ollut kansallista nuorisotiedotus- ja neuvontatyön koordinoijaa, on yhteistyön järjestäminen ja ammatillinen kehittyminen perustunut eri puolilla Suomea olevien nuorisotiedotuskeskusten työntekijöiden aktiiviseen osallistumiseen (Suomen nuorisotiedotusverkosto Yhdessä tekemisestä on muodostunut hyvin toimiva kokonaisuus, johon kukin tuo omat taitonsa vapaaehtoisesti. Nuorisotiedotuskeskus Kompassin toiminta Suomen nuorisotiedotusverkoston aktiivisena jäsenenä on sisältänyt neljä eri toiminta-aluetta: 1) ammatillinen kehittäminen (koulutukset, valmennus), 2) tietoa verkoston jäseninä oleville ammattilaisille ( -lista, nuorisotiedotusuutiset), 3) Tietoa nuorille (www.nuoret.info) ja 4) nuorisopoliittinen vaikuttaminen. 1) Ammatillinen kehittäminen Nuorisotiedotustyöntekijöiden tapaaminen on järjestetty kaksi kertaa vuodessa yhteistyössä Suomen nuorisotiedotusverkoston kanssa. Syksyllä Jyväskylän kaupungin nuorisotiedotus järjesti seminaarin, ja Kompassin henkilökunta oli mukana ohjelman suunnittelussa, kouluttajina sekä rahoituksen järjestämisessä opetusministeriöltä. Maaliskuussa 2002 Lasipalatsissa järjestetty eurooppalainen nuorisotiedotuskonferenssi pyrki osaltaan tuomaan esille nuorten osallisuuden tärkeyttä nuorisotiedotus- ja neuvontatyössä. Kompassin henkilökunta toimitti konferenssin aikana kunakin aamuna ilmestyneen Aamu-uutiset, mikä jaettiin 120 osallistujalle. Kompassin henkilökunta osallistui nuorisotiedotuskonferenssin sisällön suunnitteluun ja toteutukseen pääjärjestäjän Kansainvälisen henkilövaihdonkeskus CIMO:n kanssa (ohjelma ja esitelmät Kansallinen nuorisotiedotus- ja neuvontatyön peruskurssi toteutettiin Helsingissä (ohjelma liitteenä) ERYICA:n suunnitteleman MBTC-kurssin pohjalta. Pilottikurssi järjestettiin yhteistyössä Suomen ERYICA-verkoston jäsenten (Nuorisotiedotus- ja neuvontakeskus Nappi, Oulu ja Allianssi) sekä Kanneljärven opiston kanssa. Viisi päivää kestäneen intensiivikurssin kouluttajina olivat Kaisa Ahokas, Jaana Fedotoff, Päivi Timonen-Verma, asiantuntijana sovitusti Jarkko Lehikoinen. Nuorisotiedotus- ja neuvontatyön peruskurssi (MBTC) sisälsi neljä eri koulutuskokonaisuutta: - Nuorisotiedotus- ja neuvontatyön teoria ja käytännöt - Nuorten tiedontarve, tiedotusja dokumentointitaidot ja tiedon saatavuus - Vuorovaikutustaidot nuorisotiedotus- ja neuvontatyössä - Käytännön tehtävät nuorisotiedotuspalveluissa, ja tietotekniikka & atk -osana nuorisotiedotustyötä. MBTC-kurssin osallistujat olivat nuorisotiedotus- ja neuvontapisteessä tai palvelussa työskentelevät työntekijät (suoraa asiakaspalvelutyötä), joilla oli mielellään alle kahden vuoden kokemus nuorisotiedotus- ja neuvontatyöstä, eikä ole osallistunut vastaavanlaiselle nuorisotiedotuksen peruskurssille aikaisemmin ja sitoutui tekemään ennen kurssia etätehtävän. MBTCperuskurssi oli erittäin onnistunut ja osallistujien palaute oli erinomaista. Viiden päivän koulutuskokonaisuuden sisältö oli suunniteltu hyvin kattavaksi ja seuraavaa MBTC-kurssia suunnitellessa kannattaa miettiä sisällön supistamista. Kouluttajan näkökulmasta kurssi oli eräs vuoden työhistorian kohokohtia. Yhtenä ammatillisen kehittämisen tukipalveluna on ollut uusien tai aloittelevien nuorisotiedotuspalveluiden perehdyttäminen ja kokemusten välitys (valmennus). Nuorisoalan oppilaitokset olivat kiinnostuneita nuorisotiedotuskeskus Kompassin työntekijöiden roolista kouluttajina ja osa henkilöstöstä on ollut omalla ajallaan kouluttajina nuorisotiedotusaiheisilla opintojaksoilla mm. Kanneljärven opistossa. 11

12 Suomen nuorisotiedotusverkoston jäsenenä työmuodon kansallinen edistäminen 2) Tietoa verkoston jäseninä oleville ammattilaisille Nuorisotiedotuskeskus Kompassi ylläpitää edelleen Suomen nuorisotiedotusverkoston sähköpostilistaa helpottamaan yhteydenpitoa Nuorisotiedotusaiheisen yleisen sähköpostilistan kautta tiedotettiin työmuodosta kiinnostuneille tahoille (nuorisoti Toimintavuoden aikana Kompassi julkaisi muutaman kerran Nuorisotiedotusuutiset- tiedotteen ammattilaisille. 3) Tietoa nuorille Kompassin aloitteesta perustettiin valtakunnallinen tiedotus- ja neuvontapalvelu nuorille Internettiin eli Suomen nuorisotiedotuspisteiden portaali rekisteröitiin, rahoitettiin domain ja toteutettiin ensimmäinen versio kotisivusta. Kompassi tuotti KesätyöViisarit -tiedotteen nuorille yhteistyössä Oulun ja Kuopion nuorisotiedotuspisteiden ja Helsingin kaupunginkanslian kanssa. 4) Nuorisopoliittinen vaikuttaminen. Opetusministeriön kanssa oltiin yhteydessä nuorisotiedotustyömuodon kansallisesta kehittämisestä ja keskusteltu seutukuntavetoisen nuorisotiedotuspalvelun tulevaisuuden mahdollisuuksista. Opetusministeriö on tuonut esille nuorisotiedotuksen yhtenä osana kunnallisen nuorisotyön peruspalveluita. Kuluneen vuoden aikana Suomen nuorisotiedotusverkosto pyrki vaikuttamaan mm. opetusministeriöön, jotta nuorisotiedotuskenttä saisi rahoitusta kansallisen koordinoinnin tehostamiseen. Nuorisotiedotuskeskus Kompassin henkilökunnasta osa oli mukana vaikuttamassa EU:n komission nuorisoyksikön toteuttaman nuorisotiedotusaiheisen kyselyn Suomen kansallisten vastausten sisältöön lokakuussa Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen nuorisotiedotus- ja neuvontatyö oli näkyvästi esillä opetusministeriön komissiolle lähettämässä Suomen virallisessa vastauksessa. 12

13 2002 Kompassi osallistuu aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön toteuttamalla EVS vapaaehtoisohjelmaa, järjestämällä kansainvälisiä tapahtumia (Glass Palace 2002 European Youth Information Conrerence, Nuorisotiedotusseminaari Virossa) sekä tekemällä yhteistyötä ERYICA:n kanssa (Nuorisoasiankeskuksen toimintasuunnitelma 2002). Eurooppalaisen nuorisotiedotus- ja neuvontatyön edistäminen ja kehittäminen Keskeisenä päämääränä eurooppalaisessa yhteistyössä on ollut nuorisotiedotustyöntekijöiden ammattitaidon kehittäminen. Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa on toteutettu mm. nuorisotiedotusseminaari Kloogan nuorisokeskuksessa Virossa Opetusministeriöt molemmissa maissa tukivat taloudellisesti ENTK: ta ja nuorisoasiainkeskuksen nuorisotiedotuskeskus Kompassia seminaarin järjestämisessä. Viron seminaarissa tulevan yhteistyön ideoinnissa esille nousi tarve mm. kielikursseille, joissa teemana on nuorisotiedotus ja nuoret mukana ammattilaisten lisäksi, ystävyyskuntien tiedotuspisteiden perustaminen (rahoitus esim. Job shadowing, EVS, OPM, ystävyyskunnat, Nuoriso-ohjelma jne.), Kesäpäivät nuorisotiedotustyöntekijöille (virkistäytyminen), teemapäivät kohdennettua koulutusta varten, työharjoittelu toisen maan nuorisotiedotus- ja neuvontakeskuksessa ja idea yhteisestä nuorisotiedotuslogosta (ohjelma liitteenä). Nuorisotiedotuskeskus Kompassin toiminnanjohtaja oli yksi seminaarin kouluttajista, ja Suomesta osallistui kahdeksan nuorisotiedotustyöntekijää. Kompassi osallistui Euroopan nuorisotiedotus- ja neuvontajärjestö ERYICA:n toimintaan (Päivi Timonen-Verma puheenjohtajana ). Puheenjohtajan tehtäviin on perusjärjestötyöskentelyn liittynyt yhteistyö Euroopan Neuvoston nuorisoyksikön kanssa (koulutus, julkaisut, nuorisopoliittinen vaikuttaminen) kuten myös yhteistyö Euroopan Unionin komission nuorisoyksikön kanssa nuorisotiedotus- ja neuvontatyön edistämisessä sekä osallistuminen nuorille suunnattujen internettietopalveluiden kehittämiseen ja toteuttamiseen (Euroopan Nuorisoportaali). ERYICA:n puheenjohtaja pystyi myös vaikuttamaan Euroopan Komission Valkoisen kirjan EU: n nuorisopolitiikan uudet tuulet sisältöön nuorisotiedotus- ja neuvontatyön osalta. Verkostoyhteistyön kehittäminen Euroopassa toimivien muiden nuorisoalan kattojärjestöjen kanssa on ollut myös yksi keskeisiä toimintaalueita. Puheenjohtajan näkökulmasta ERYICA:n perusjärjestötyöskentely on sisältänyt marras-joulukuun vaihteen yleiskokouksen sisällöllisen järjestämisen ja vetovastuun, hallituksen kokousten sisältö ja vetovastuu 3 x vuodessa, varainhankinta esim. A3029 tukihakemus EUCOM (tulos euroa vuodelle 2002, aikaisemmin 5000 euroa!) ja järjestön sisäinen tiedottaminen jäsenten ja nuorisotyömuodosta kiinnostuneiden tahojen kanssa. Vuoden 2002 aikana valmisteltiin ERYICA:n internetsivujen sisällön ja ulkoasun uudistaminen (www.eryica.org). Puheenjohtajan tehtäviin on kuulunut yhdessä pääsihteerin kanssa järjestön ulkoinen tiedottaminen, mihin puheenjohtajan roolissa usein liittyy erilaisia jäsenjärjestöjen järjestämiä seminaareja tai koulutustilaisuuksia tai kokouksia kuten esimerkiksi Espanjan EU:n puheenjohtajakaudella järjestetty Nuorisotiedotuksen tulevaisuuden haasteet konferenssi espanjalaiselle nuorisotiedotusverkostolle. OPM:n kahdenväliset nuorisotyön yhteistyösopimukset: Nuorisotiedotuskeskus Kompassi on ollut aktiivisesti mukana Viron (Kloogan seminaari) ja Espanjan (yhteistyö Almerian kanssa) kanssa tehtävässä kahdenvälisessä nuorisotiedotusyhteistyössä. Suomalainen nuorisotiedotustyöntekijöiden asiantuntijaryhmä vieraili Almeriassa syksyllä 2002 tutustumassa Espanjan erinomaisesti toimivaan nuorisotiedotustyöhön. Kompassista osallistui Soile Huopio. Nuorisotiedotuskeskus Kompassin 20-juhlavuosi on vuonna 2003 ja toimintavuoden lopulla Kompassi aloitti yhteydenpidon mahdollisten nuorisotiedotusaiheisten tekstien ja kirjoittajien hankkimiseksi ERYICA verkostosta yhteistyökumppaneiksi, kun Kompassi julkaisee vuoden 2003 aikana juhlajulkaisun nuorisotiedotus- ja neuvontatyöstä. Suomalaiset nuoret haluavat vapaaehtoistyöhön Latinalaiseen Amerikkaan ja Aasiaan. Nuorisotiedotuskeskus Kompassi on yhdessä Nuorisokeskus Villa Elban kanssa selvitellyt mahdollisuuksia toteuttaa Latinalaisen Amerikan maiden kanssa yhteinen EVS- vapaaehtoistyöprojekti. 13

14 Työhyvinvointi Nuorisotiedotuskeskus Kompassi on ollut muutosprosessien keskellä vuoden 2002 aikana. Kevään aikana pyrittiin laajentamaan työn kokonaissisältöä, mutta sen rakenteelliseen muutokseen ei saatu virallista siunausta nuorisotoimenjohtajalta. Toisaalta työntekijöiden ei ole ollut mahdollista tehdä sellaisia työtehtäviä kuin he itse olisivat halunneet tehdä. ERYICA:n puheenjohtajuuden tultua toiminnanjohtajalle, puheenjohtajuus tuli osittain lisänä olemassa oleviin työtehtäviin. Työyhteisö on tuonut selkeästi esille, että työn jakaminen perustuu lisäpalkkaukseen, ja toiminnanjohtaja on ollut välikädessä, kun kevään aikana yritetty pienimuotoinen lisäpalkkaus vastuunjaosta ei onnistunut (Tytti Sillanpää kannatti suunniteltua Kompassin sisäistä organisointimuutosta). Työn delegoiminen on erittäin suuri haaste tulevaisuudessa. Useiden työntekijöiden ns. pettymykset heijastuivat koko työyhteisön toimivuuteen. Nuorisotiedotuskeskus Kompassi on muutaman kerran vuodessa järjestänyt kaikille työntekijöille yhteisen illallisen työn tai projektin arvioinnin merkeissä, ja näin pyrkinyt kantamaan vastuuta työntekijöiden yhteenkuuluvuudesta. Kompassin henkilökunta osallistui kaupungin järjestämään Tyhy-step työyhteisön nykytila kilpailuun. Lisäksi järjestimme Tyky-päivän, johon osallistuivat kaikki päätoimiset henkilöt. 14

15 Kompassin asiakaspalvelussa vuoden 2002 aikana keskustelua herättäneitä asioita: Milla Härmä, osa-aikainen Kompassin työntekijä Nuoren ja työntekijän kohtaaminen Asiakaspalvelu eli Kompassin tiloissa tapahtuva nuorten neuvonta on ensisijainen Nuorisotiedotuskeskus Kompassin nuorille tarjoamista palveluista. Erilaisia nuoren ja työntekijän kohtaamisia tapahtui päivittäin kymmeniä, parhaimpina jopa satoja vuoden 2002 aikana. Nuoren kohtaamisen onnistumiseen vaikuttavat nuoren tiedon tarpeen laatu, neuvojan tiedollinen panos neuvontatilanteessa ja itse neuvontatilanteen toimivuus eli esimerkiksi neuvojan ja nuoren onnistunut kommunikointi molempiin suuntiin sekä tilanteen kiireettömyys. Liitteet: Mistä voin ostaa Mika Häkkisfanikamaa? - Nuorten tiedon tarve Nuoren kysymys eli tiedon tarve vaikuttaa siihen, löytyykö tieto Kompassista, vai täytyykö nuorta opastaa eteenpäin jonkin toisen tahon puoleen. Esimerkiksi nuoren kysyessä jotain harrastusmahdollisuutta Helsingissä vastaus voidaan yleensä etsiä yhdessä nuoren kanssa ja nuori poistuu Kompassista taskussaan tieto siitä, millä nuorisotalolla vaikkapa kiipeilyä voi harrastaa. Toisenlainen tapaus on kysymyksessä silloin, jos nuori kysyy vaikkapa lainopillista neuvoa asuntoasioissa. Tällaisessa tapauksessa nuori tarvitsee asiantuntijan apua ja on välttämätöntä ohjata nuori ottamaan yhteyttä toiseen tahoon. Onnistuneimmassa nuoren kohtaamisessa tieto löytää suoraan nuoren luo, eli tiedonhankintaan liittyy mahdollisimman vähän kääntyilyä eri henkilöiden ja tahojen puoleen. Kompassin työntekijät ovat vuonna 2002 keskittäneet asiakkaiden kysymysten pohjalta uuden tiedon hankintaa ja vanhan päivittämistä siten, että mahdollisimman moni nuori saisi etsimänsä tiedon suoraan Kompassista tai mahdollisimman harvan välikäden kautta. Kuka neuvoo, missä ja ketä? - Tasapuolisuus Neuvojan tiedollinen panos on yksi tärkeä tekijä nuoren kohtaamisen onnistumisessa. Kompassissa pyritään siihen, että kaikki työntekijät neuvovat samanlaisia asioita vastauksena samoihin kysymyksiin ja, että neuvonnan laatu on tasainen ja riippumaton siitä kuka sitä antaa. Nuorten neuvonta työnä on kuitenkin niin paljon omalla persoonalla tehtävää, että työntekijän oma perehtyneisyys, kokemus nuorisoalalta, tiettyihin osa-alueisiin työssä keskittyminen ja myös oma harrastuneisuus vaikuttavat siihen, minkälaista neuvontaa nuori saa Kompassissa osakseen, eli minkälainen kohtaamisesta muodostuu. Neuvontatilanteen lopputulokseen vaikuttaa myös se, minkälainen nuori on kohtaustilanteen osapuolena, esimerkiksi millä tavalla nuori haluaa tietoa etsiä ja mihin tarkoitukseen. Tasapuolisuuden vaatimus ja erityisesti nuorten neuvontaan olennaisesti liittyvä ikäkysymys on joskus ongelma nimenomaan niissä tapauksissa, kun Kompassin asiakaskuntaa halutaan täsmentää kohderyhmään kuuluvaksi. Millä perusteella esimerkiksi joillekin Kompassin palvelujen käyttäjille huomautetaan yli-ikäisyydestä hanakammin kuin toisille? Vaikka tavoitteena on nuorten neuvonnan tasaisuus ja tasapuolisuus kaikkia nuoria kohtaan, kohtaajina ovat kuitenkin kaksi ihmistä ja inhimillisyys vaikuttaa kohtaamisiin. Kompassissa ei tätä ole kielletty, vaan erilaisten nuorten ja työntekijöiden erilaiset edellytykset kohdata on tiedostettu. Vuonna 2002 käytiin keskustelua Kompassin tarjoamien palvelujen tasapuolisuudesta kaikille asiakkaille ja keskustelu jatkuu vuonna Entistä tasapuolisempien palvelujen ja asiakaskunnan selkeämmän rajauksen toteutumiseksi Kompassi on valmistellut vuonna 2002 uuden tietokoneiden ajanvarausjärjestelmän, joka toteutetaan vuoden 2003 alusta. Nuorisotiedotus- ja neuvontotayön peruskurssi MBTC (Kompassi järjesti ensimmäisen valtakunnallisen kurssin syksyllä 2002) tukee myös työntekijöiden kasvattamista tasapuolisuuteen. 15

16 Liitteet: Kompassin asiakaspalvelussa vuoden 2002 aikana keskustelua herättäneitä asioita: Milla Härmä, osa-aikainen Kompassin työntekijä Mulla on just nyt vähän kiire... - Neuvontatilanteen aika Nuoren kohtaamiseen vaikuttaa myös neuvontatilanteen toimivuus ja erityisesti sen rauhallisuus/rauhattomuus. Onnistunut neuvontatilanne vaatii yleensä aikaa onnistuakseen. Aika takaa sen, että työntekijä ja nuori voivat varmistua puhuvansa samasta asiasta ja myös sen, että kysymykseen todella löytyy ratkaisuehdotuksia. Usein nuorten kysymykset ovat sen laatuisia, että ne vaativat aikaa ja paneutumista selvitäkseen. Nuoren kohtaamisen yksi avain onnistumiseen on työntekijän maltti kysyä tarpeeksi kysymyksiä asian selvittämiseksi. Työntekijän ajan, kärsivällisyyden ja viitseliäisyyden lisäksi onnistunut nuoren kohtaaminen vaatii samoja asioita myös nuorelta itseltään. Jos nuoren oma asenne on kaikki-mulle-tänne-nyt-hetityyppinen ja asian selviäminen vaatii kärsivällisyyttä, voi neuvonta tuskin onnistua. Pikaisetkin neuvontatilanteet voivat silti olla informatiivisia, jos nuori saa mukaansa tietoa, esimerkiksi internetosoitteita, joiden kautta hän voi lähteä itsenäisesti selvittämään asiaa, ja se riittää hänelle. Vaikka neuvontatilanteet eivät tulekaan ikinä varsinaisesti valmiiksi, on niitä ja omia toimintatapoja mahdollista tiedostaa ja kehittää. Asioita on pohdittu yhdessä asiakaspalvelutyöntekijöiden kanssa Kompassissa vuoden 2002 aikana, mutta pohdinta jokaisen työntekijän kohdalla jatkuu koko ajan. Vessa järjestetty paremmin - palautetta Kompassille Nuoren kohtaamisen kehittämiseksi ja nuorten tiedon tarpeen ja mieluisten tiedonhakutapojen kartoittamiseksi Kompassi on myös pyrkinyt keräämään asiakaspalautetta vuoden 2002 aikana. Suurin osa palautteesta on saatu sanallisesti asiakkailta esimerkiksi onnistuneen neuvonnan jälkeen. Myös negatiivista palautetta on tullut jonkin verran, suurin osa niistä sellaisissa tilanteissa kun Kompassin palvelut eivät ole riittäneet nuorelle eli esimerkiksi puhelinta ei ole pyynnöstä huolimatta saanut käyttää tai kun asuntoasiat eivät ole sujuneet nuoren kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Vuoden 2002 lopulla Kompassi toteutti myös asiakaspalautekampanjan houkuttimenaan elokuvalippuja nuorille. Shakira ja Internet - Lehtileikkeitä Kompassin asiakaspalvelu on kerännyt vuonna 2002 sanomalehdistä lehtileikkeitä koskien nuoria koskevia kysymyksiä eri aihealueilta. Vuoden aikana esimerkiksi (Myyrmannin pommi-iskun jälkeen erityisesti) sananvapaus ja Internet, nuorten vaikuttaminen, Nuorisoasiainkeskuksen jättiläismäiseksi paisunut Kaivopuiston konsertti, nuorten (ja erityisesti naisten ja tyttöjen) uupuminen ja suorituspaineet, nuorten maahanmuuttajien työllistyminen ja sopeutuminen Suomeen ja yksityisten korkeakoulujen tulo Suomeen sekä ammattikorkeakoululaitoksen muutokset ovat olleet ihmisiä puhuttaneita ja lehdissä usein toistuvia aiheita. Kompassissa on vuoden aikana huomioitu ja poimittu lehdistä nousevia teemoja esille ja tiedotettu niistä nuorille sekä myös pidetty omaa ajankohtaisten asioiden tietämystä yllä lehtileikkeiden avulla. 16

17 Liitteet: Asiakaspalvelu vuonna 2002: Anne Valkeapää, osa-aikainen Kompassin työntekijä Vuoden 2002 asiakaspalvelua voisi kuvailla yhdellä sanalla: vuoristorata. Välillä oli pitkiäkin hiljaisia hetkiä (ei asiakaskontakteja, puheluita) välillä taas asiakasjonoja -etenkin keväällä kesätöiden ja yhteishaun aikaan. Nuorisotiedotus- ja neuvontapalveluiden asiakkaita vuonna 2002 oli yhteensä Asiakaspalvelu on muutakin kuin nuoren neuvontaa ja tiedottamista Asiakaspalveluun liittyy muutakin kuin konkreettinen asiakkaiden neuvominen ja asioista tiedottaminen. Tänä vuonna päivittäisenä teemana oli yhteisten pelisääntöjen noudattaminen ja välillä olo olikin kuin sakkolappuja jakavalla parkkipirkolla nuorimpien asiakkaidemme suhteen -jos pelaat tai käyttäydyt sopimattomasti, askeleesi vievät kohti ulkoovea. Vanhempien asiakkaiden kohdalla puheenaiheeksi nousi pelaamisen lisäksi pornosivuilla käynti sekä muutaman asiakkaan epämääräinen vessakäyttäytyminen seuraaminen alkuvuodesta. Alkuvuodesta sattui monia hauskojakin tapauksia, joissa nuoret työntekijät joutuivat selittämään, että todellakin kuuluvat henkilökuntaan. Tähän vaikutti ehkä tilankäytön muuttuminen (tiskin, hyllyjen ja muiden huonekalujen paikkojen vaihtuminen). Parannusta asiaan toivat selkeät henkilökunnan nimikyltit. Asiakkaiden itseohjautuvuus, aktiivisuus Oma tuntumani vuoteen 2002 on se, että asiakkaiden itseohjautuvuus, aktiivisuus lisääntyi - sekä positiivisena että henkilökunnan kannalta hieman negatiivisenakin asiana, sillä sen johdosta tarvitaanko meitä henkilökuntaa enää samassa määrin kuin ennen tai millaiseksi meidän roolimme tulee muodostumaan? Pitäisikö palata hieman taaksepäin ja kasvattaa asiakaspalveluherkkyyttä eli mennä nopeammin kysymään nuorilta, tarvitsevatko he apua ja neuvontaa. Koska tilanteet ovat vaihtelevia (välillä henkilökunnan puoleen käännytään useammin, joinakin päivinä vain muutamia kertoja), on asiaan vaikea antaa kattavaa vastausta! Ensi vuoden suuntaviivoissa voitaisiin kuitenkin miettiä asiakaspalvelijoiden roolin tarkistamista; mitä siihen kuuluu ja mitä ei, ja miten asiakasta lähestytään jne. Nuoret etsivät vastauksia kysymyksiinsä yhä enemmän itsenäisesti tietokansioista ja Internetistä. Jos tietoa ei löydy omatoimisesti, käännytään henkilökunnan puoleen. Moni nuori on myös kartoittanut erilaiset vaihtoehdot jo ennen Kompassiin tuloaan, mutta luulee että tulemalla Kompassiin hän saattaisi saada vielä lisäinformaatiota tiskin alta. Eri asia ovat ne nuoret, jotka ovat löytäneet nettisivuiltamme tietoa, jota haluavat vielä tarkentaa. Tässä asiassa konkreettisen Kompassin ja nettikompassin tietojen välillä voitaisiin vielä skarpata ja yhdenmukaistaa tietoja tai ilmaista ehkä selkeämmin, että tiedon keräämisessä keskitytään nettisivuihin. Moni nuori on ollut selvästi pettynyt, jos hänen kysymyksensä jälkeen hänet ohjataan tietokoneen ääreen ja meidän nettisivuillemme, koska hän on saattanut jo vierailla niillä ja siksi tullut nuorisotiedotuskeskukseemme. 17

18 EVS - vapaaehtoisena Nuorisotiedotuskeskus Kompassissa - Florin Godeanin kokemuksia Eurooppalainen vapaaehtoispalvelu EVS on tarkoitettu vuotiaille nuorille, jotka haluavat viettää lyhyen jakson työskennellen vieraassa maassa. Nimeni on Florin Godean. Olen Romanian kansalainen ja työskentelen vapaaehtoistyöntekijänä Kompassissa Helsingissä. Toimin yli kaksi vuotta Romanian Nuorisotiedotuskeskuksen johtajana Bukarestissa heti valmistumiseni jälkeen pääasiassa siksi, että tunsin järjestötyön ja valtionhallinnon oltuani yliopistoni (Timisoara) opiskelijajärjestön puheenjohtajana. Tämä ajanjakso oli hyvä tausta Nuorisotiedotuskeskus Kompassin projektin päämäärää varten. 18 Bukarestissa minulla oli mahdollisuus laajentaa tietojani nuorisotiedotuksesta ja olla yhteistyössä muiden vastaavien romanialaisten ja eurooppalaisten nuorisotiedotuskeskusten kanssa. Yhteistyö ERYICA:n (Euroopan Nuorisotiedotus- ja Neuvontajärjestö) kanssa oli tärkeä koska opin tuntemaan eurooppalaisen nuorisotiedotusjärjestön toimintatavat lähemmin. Sen seurauksena työskentelen EVS-työntekijänä Suomessa ja opin yhä enemmän ymmärtämään mitä nuorisotiedotus tarkoittaa. Bukarestissa pidin nuorisoalan järjestökentän mukanaolon nuorisotiedottamisessa tärkeänä, järjestöjen vapaaehtoistyöntekijät ja henkilökunta ovat enemmän motivoituneita ja heillä on parempi kontakti nuorisoon. Niinpä piti ensiksi valita ne järjestöt, jotka olivat kiinnostuneitä tästä alueesta ja organisoida niiden työntekijöiden koulutus. Kokemus oli kiinnostava ja tulokset erittäin hyviä. Nämä järjestöt toimivat edelleen hyvin, mutta valitettavasti tarvittavat yhteydet ja infrastruktuuri puuttuvat nykyisin. Täten järjestöt kehittyvät erikseen ja erkanevat yhä enemmän toisistaan. Toisaalta tämä on hyvä, mutta tiedon- ja kokemuksenvaihto puuttuu. Toinen kiinnostava kokemus Romaniassa oli nuorisokortin käyttöönotto (Euro<26). Ensimmäisten tunnustelujen jälkeen v kehitimme levitysverkoston ja sovimme alustavasti kortteihin liittyvistä alennuksista, jotta saimme solmittua sopimuksen Euroopan Nuorisokorttijärjestö EYCA:n kanssa, ja ryhdyimme korttien levitykseen Romaniassa tavoitteena rohkaista nuoria liikkuvuuteen. On sanottava, että asioiden hoito ei ollut helppoa. Nuorisotiedottaminen on Romaniassa vielä aluillaan. Ennen 1989 ainoa nuorisojärjestö oli kommunistipuolueen kontrolloima ja kaikki toiminta liittyi kommunismiin ja Ceausescun ja hänen vaimonsa nimeen. Nuorisotoiminta ei täten ollut poliittisesti vapaata vaan kommunistisen propagandan kuuluttamista. Siksi meidän on nyt kehitettävä uusia työmuotoja ja opittava muista maista. Nuorisotoiminta Romaniassa on hyvin haasteellista. Yli kahden vuoden nuorisotoiminnan jälkeen päätin erota. Palkka ei edes kattanut vuokraa Bukarestissa ja nuorisokeskuksen varat olivat niin vähäiset, että toiminta jatkui ainoastaan muutaman projektin ja esitteen painattamisen osalta. Ennen lähtöäni Bukarestista osallistuin koulutukseen Prahassa, jossa tapasin Päivi Timonen-Verman, Euroopan Nuorisotiedotus- ja neuvontajärjestön puheenjohtajan sekä Kompassin johtajan. Keskusteluista syntyi ajatus lähteä vapaaehtoistyöntekijäksi Kompassiin Helsinkiin. Mahdollisuus tulla Suomeen oppimaan ja seuraamaan suomalaisia työtapoja, pohjoismaalaista elämäntapaa, työskennellä innovatiivisimpiin kuuluvassa nuorisotiedotuskeskuksessa on jokaisen nuorisotyöntekijän unelma. Myös mahdollisuus tehdä ERYICA:lle työtä sai minut erittäin innostuneeksi. Ajatus siitä, että saisin yhteyden nuorisotiedottajiin ympäri Eurooppaa, kehittää tietojani Kompassissa, parantaa taitojani, nähdä kuinka täällä ratkaistaan Romaniassa niin vaikeasti ratkaistavia ongelmia, ymmärtää niin kuulua suomalaista sosiaaliturvaa, oli suuremmoinen. Jätin hakemuksen Romanian kansalliselle toimistolle, lähettäjänä järjestönä oli Euro<26 ja Kompassi jätti hakemuksen vastaavasti CIMO:lle Suomeen. Projekti hyväksyttiin ja aloitin toiminnan Ensimmäinen viikko Suomessa oli hyvin outo. Ensituntuma Suomeen sain, -16 asteen pakkasessa. Nenä jäätyi lentokentällä muutamassa hetkessä. Tulopäivänä pidettiin ensimmäinen EVS-kokous, Viitakivessä Tampereen lähellä. Viivyin siellä viikon keskellä metsää, järven rannassa, kaikki oli lumen peistossa. Se oli mielenkiintoista. Näin ihmisten saunovan ja hyppäävään avantoon. He taivuttelivat minua tekemään samoin. Opin siellä monta asiaa suomalaisuudesta, opin muutamia sanoja ja tapasin muut EVS-työntekijät. Mukavia ihmisiä. Totuus on, että kaikki vaapaaehtoistyöntekijät eivät voi hyvin Suomessa. Erityisesti nuorilla lämpöön ja valoon tottuneilla Espanjalaisilla on ongelmia vuoden kestävän eristyneisyyden, metsämaiseman ja oudon paikan kanssa. Muutaman kuukauden kuluttua muutamat joutuvat palaamaan kotiin. Totta kai isäntäorganisaation ihmiset olivat hyvin ystävällisiä, mutta projekti oli vuoden mittainen ja vain kolmen kuukauden jälkeen he eivät enää pystynyneet. Eroavaisuudet olivat liian suuret. Kun aloitin toimintani Kompassissa huomasin täkäläisen järjestelmän olevan sangen toisenlaista kuin omassa maassanui. Ensin sain mahdollisuuden kehittää tietotekniikkataitojani ja oppia tuntemaan uusia ohjelmistoja. Nuorisotiedotustoiminta on täällä todella korkealaatuista ja ammattimaista. Kompassin sijainti kaupungin keskustassa tekee siitä nuorille helposti saavutettavan. Myös se, kuinka näyteikkunoita käytetään edistämään eri toimintoja, projekteja tai vain tiedottamaan, voisi olla mallina mille tahansa nuorisotiedotuskeskukselle. Nuoret eivät keskukseen tullessan ole vain vieraijoita, vaan osa sitä ja ottavat osaa toimintaan eri tarpeidensa mukaan ja auttavat nuorisotyöntekijöitä parantamaan palveluita. Heidän työmenetelmänsä ja tapa käsitellä nuoria ja antaa tietoja muodostavat hyvin mielenkiintoisen mallin.

19 Mutta valitettavasti en saanut selvyyttä siihen, miten romanialisessa nuorisotiedotuskeskuksessa kohtaamani ongelmat selviäisivät, koska vastaavia ongelmia ei täällä esiinny. Kaikki on rakennettu eri lailla ja on vaikea löytää samanlaisuutta näiden kahden nuorisotiedotuskeskuksen välillä. Jopa samanlaisen järjestelmän rakentaminen nollasta ei johtaisi mihinkään tuloksiin. Erilaisuus on liian suuri. Tehtäväni Kompassissa on päivittää englanninkielisiä nettisivuja, antaa vähän ohjausta aloittelijoille, edistää EVS-ajatusta, jakaa kokemuksia ja ideoita. Teen myös joitain tehtäviä ERYICA:lle. Hienointa keskuksessa on, että voit käyttää luovuutta työntekijänä tai vapaaehtoistyöntekijänä. Jouduin pitämään useita esitelmiä. Joskus ei ole kummempaa tekemistä. Tämä ei ole ainutkertaista. Luulisin, että yleiset valitukset EVS-projekteista johtuvat toiminnan puutteesta. Toisaalta tehtäviä voi keksiä itse. Internetistä voi saada paljon informaatiota, voi kehittää itsenäisesti tietojaan ja saa yhteyden ulkomaailmaan. En voisi kuvitella työskentelyä ja elämistä Suomessa ilman nettiä. Kaikki ystäväthän ovat hyvin kaukana, joten on välttämätön. Toisaalta vapaaehtoispalvelu on enemmän kuin vain vuoden jakso elämästä ulkomailla. Olet kaukana perhestä ja ystävistä, tavoistasi, tavallisesta päivärutiinista. Se on tärkeä askel elämässä, joka muuttaa ihmistä paljon, erityisesti jos projekti tehdään Itä-Euroopalle vieraassa ympäristössä. Tällä tavoin oppii ymmärtämään itseään paremmin, näkemään asiat uudessa valossa ja oppimaan arvostamaan sitä. Ehkä lopultakin myös opit kokkaamaan ja niin edelleen. Vaikeinta on palata pitkän projektin jälkeen kotiin. Kenelle tahansa yli kuuden kuukauden ulkomailla oleskelun jälkeen asiat näyttävät toisilta. Ensinnäkin kuvaan on tullut uusia tapoja projektimaasta. Monet täällä tuntemani EVS-ihmiset tuntevat vierautta kotiin tullessa. Kotona kysytään pian esim.: Miksi olet niin hiljainen? Onko jotain vialla? Taaksepäin ajatellen pahin vaihe Suomessa oli kesäaika. Yllättävää sinänsä, koska suomalaiset tuntuvat nauttivan kesäajasta. Vieraalle tämä on outoa, koska melkein kaikki menevät maalle ja Helsinki jää ikäänkuin tyhjäksi. No, valoisat viikonloput olivat hienoja, mutta viikolla ei ollut helppoa, kun melkein kaikki tuntemani ihmiset olivat muualla. Tätä kesti melkein kaksi kuukautta, enkä minä ollut ainoa vapaaehtoistyöntekijä, joka tunsi näin. Onneksi isäntäorganisaationa oli Kompassi. Epävirallisen kiertokyselyn mukaan se on eräs parhaista isäntäjärjestöistä. Tuntuu hyvältä olla täällä vapaaehtoinen. Ei ole ollut mitään valittamista. Ehkä työntekijöiden välillä tarvittaisiin enemmän keskustelua, mutta tämä on Suomi. Maassani työntekijät ovat puheliaampia ja avoimempia kuin suomalaiset ja jakavat kokemuksia luonas- ja kahvitauon aikana. Täytyy myöntää, ettei ole helppo lähteä Suomesta. Löysin täältä jotain ainutlaatuista, jota ei ole kotona. Toisaalta täältä puuttuu jotain kaipaamaani. Vien mukanani kotiin kaikki täällä keräämäni tiedot, joita voin käyttää, esim. Future Capitalin puitteissa vapaaehtoiskauteni jälkeen kotimaassa. Future Capital tukee nuorten vapaaehtoistyöjakson jälkeisiä projekteja. Projektit voivat kohdistua vapaaehtoistyöntekijän kotimaahan tai toiseen osallistuvaan maahan ja voivat olla jopa 12 kuukauden pituisia. Ne voidaan aloittaa kahden vuoden kuluessa vapaaehtoistyöjakson jälkeen. Aion käyttää avustuksen lähettäjäorganisaation nuorisotiedotuksen kehittämiseen pääpyrkimyksenä liikkuvuuden parantaminen nuorisokortin (Euro< 26) puitteissa, koska nämä kulkevat käsi kädessä. Oletan, että verkosto on kehittymässä ja tämän perustalle on hyvä rakentaa. Silti se ei tule olemaan helppoa. EVS - vapaaehtoisena Nuorisotiedotuskeskus Kompassissa - Florin Godeanin kokemuksia Mutta kokemukseni nuorisotiedottamisen johtajana Romaniassa ja vapaaehtoisvuoteni Kompassissa auttavat selviytymään tehtävästä, varsinkin kun näkemykseni ERYICA:aan liittyvien tehtävieni ansiosta on laajentunut kotimaani ulkopuolelle. Nähtyäni paremmin millaista on työskennellä täällä ja muualla Euroopassa, ymmärrän, ettei riitä mitä teet vain omassa maassasi. Meidän täytyy työskennellä yhdessä. Osallistuin äskettäin erääseen ehdokasmaiden nuorisotiedotustyöpajaan ja huomasin, että ongelmat ovat hyvin erilaisia eri maissa, jopa naapurimaissa. Huomasin, että Romanian nuorisotiedotusta ei voi verrata Unkarin tai muiden naapurimaiden eritysongelmiin. Mutta sanoin seminaarissa, että Itä-Euroopan maissa tarvitaan tutoria ja ennenkaikkea moraalisesti tukevaa järjestöä. Meillä päin työntekijät tarvitsevat koulutusta, tietoa ja tapaa lähestyä erityisiä ongelmia. Tässä mielessä sopiva kumppani auttaa projektien kehittelyssä ja työryhmän koulutuksessa. Ja lopuksi: Jos haluat tulla EVS-vapaaehtoiseksi ja aiot tulla Romaniaan, ole hyvä ja ota yhteyttä minuun sähköpostilla osoitteeseen: 19

20 Nuorisotiedotuksen eurooppalainen dimensio (The European Dimension of Youth Information) -konferenssi Helsingissä Lasipalatsin konferenssin järjestäjinä toimivat Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO, Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen Nuorisotiedotuskeskus Kompassi ja Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi yhteistyössä Eurodeskin ja Euroopan nuorisotiedotus- ja neuvontajärjestön ERYICA:n kanssa. Alkuperäinen idea nuorisotiedotuksen parissa työskentelevien paikallisten tukihenkilöiden laajasta konferenssista heräsi Eurodeskin/ERYICA: n koulutusseminaarissa Dublinissa vuonna Lasipalatsin konferenssi osuukin oikeaan aikaan juuri Euroopan Komission valkoisen kirjan EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet julkaisemisen jälkeen. Valkoisessa kirjassa painotetaan paikallisten tukihenkilöiden tärkeyttä, ja tämä on ilmeisesti nuorisotiedotuksen ammattilaisten ensimmäinen tapaaminen Gentin perustamistilaisuuden jälkeen. Konferenssin ajoitus tarjoaa näin ollen ehkä paikallisille tukihenkilöille ensimmäisen tilaisuuden Valkoisen kirjan teemojen pohdintaan. Konferenssi tarjoaa foorumin ideoiden, kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtoon paikallisten tukihenkilöiden ja kansallisten koordinoijien välillä sekä tarjoaa tilaisuuden Euroopan nuorisotiedotusalan tulevaisuuden edistämiseen sekä yhteistyöhön Euroopan Unionin nuoriso-ohjelman puitteissa. Teksti on lainattu alla mainitulta internet sivulta. Ohjelma ja raportti sekä luentojen PowerPoint-esitykset luettavissa osoitteessa Kloogan nuorisotiedotusseminaarin ohjelma Virossa Viro-Suomi nuorisotiedotusseminaari 3 5.juuni Kloogaranna nuorisoleirissä Klo Aihe 3. kesäkuuta, maanantai 14:00 Lounas 15:00 Alku 15:30 Esittelyt Mikä on nuoriso info? Säännöt tiedotukselle? (esim. Eryican näkökulma) 16:00 Viron tiedotussysteemi 16:30 Suomen tiedotussysteemi 17:00 Ryhmätyö Kuka ollaan ja mitä tehdään? 19:00 Illallinen 21:00 Sauna 4. kesäkuuta, tiistai 8:30 Aamiainen 10:00 Koulutus Tiedotusympäristö (Gallery Walk- metodi) Tiedotusmenetelmät 13:00 Lounas Koulutus jatkuu 18:30 Illallinen 21:00 Sauna 5. kesäkuuta, keskiviikko 8:00 Aamiainen 9:00 Kansanvälisen Eryica 10:30 infon lähteet Eurodesk 12:00 Loppu 13:00 Lounas 20

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta verkossa. Mika Pietilä,

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta verkossa. Mika Pietilä, Tietoa, neuvontaa ja ohjausta verkossa Mika Pietilä, 14.04.2015 Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus - Koordinaatin toiminta ja palvelut edistävät ja tukevat kuntien, järjestöjen,

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Voit täyttää lomakkeen osissa. Muista tallentaa tekemäsi muutokset ennen kuin poistut järjestelmästä, tai jos poistut koneelta pitemmäksi aikaa.

Voit täyttää lomakkeen osissa. Muista tallentaa tekemäsi muutokset ennen kuin poistut järjestelmästä, tai jos poistut koneelta pitemmäksi aikaa. Väliraportti Väliraportti on osa vuosiselvitystä. Raportti tehdään tällä lomakkeella, ja se koskee kahta viimeksi päättynyttä avustusvuotta. Selvitys koskee ainoastaan sitä avustuskohdetta, jonka tiedot

Lisätiedot

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Vastaajaryhmä Opiskelijat Tökkikää päättäjiä, että saatte myös lauantaiaukiolot :). Vastaajat Vastaajia 32, joista naisia lähes 88 % ja miehiä yli 12

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola 19.5.2016 Taustaa Vuonna 2007 pääkaupunkiseudulla kehitettiin nuorisotyön avointen nuorteniltojen auditointi- ja itsearviointimalli

Lisätiedot

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys (Verkkoasioinnissa asiointi.ray.fi täytettävän selvityksen täyttöohje) Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys on osa vuosiselvitystä. Selvitys tehdään tällä lomakkeella,

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Päivä Paloasemalla Kodin paloturvallisuusteemapäivä

Päivä Paloasemalla Kodin paloturvallisuusteemapäivä Päivä Paloasemalla Kodin paloturvallisuusteemapäivä SPEK - yhteenveto 10.12.2008 Mika Jäntti Päivä Paloasemalla palautekysely Päivä Paloasemalla tapahtumaan liittyi arviointi, jossa tapahtumassa mukana

Lisätiedot

Ohjaamojen projektipäällikköpäivät. kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff

Ohjaamojen projektipäällikköpäivät. kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff 15.09.2016 Ohjaamojen projektipäällikköpäivät kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus valtakunnallinen palvelu- ja kehittämiskeskus, sijaintipaikka

Lisätiedot

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50 Vastausten määrä: 68 Tulostettu 7.5.2010 14:23:50 Poiminta 1.1 Minkä erikoiskirjaston / tutkimuslaitoksen palveluja arvioit (valitse yksi vaihtoehto) = 12 (Museoviraston kirjasto) 1.1 Minkä erikoiskirjaston

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

Sopimuskausi Esitys Arene ry:n kesäkokouksessa

Sopimuskausi Esitys Arene ry:n kesäkokouksessa Sopimuskausi 2013-2014 Esitys Arene ry:n kesäkokouksessa 14.-15.6.2012 VirtuaaliAMK-verkosto Vuosina 2001-2012 kaikki Suomen AMK:t verkoston jäseniä, PoliisiAMKia lukuun ottamatta. Voimassa oleva VirtuaaliAMK-verkostosopimus

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Klaarin kehittämishanke

Klaarin kehittämishanke Työpaja 10.10.2014 Klaarin kehittämishanke Klaarin suunnat Kysely verkostoille syyskuussa 2014 lasten ja nuorten parissa toimiville Vastaajamäärät: 248 suomenkielinen 23 ruotsinkielinen 271 yhteensä Vastaajat

Lisätiedot

Anita Johansson. Käyttöönotto. Koulutukset ja koulutuskalenteri, Info-päivä , Anita Johansson

Anita Johansson. Käyttöönotto. Koulutukset ja koulutuskalenteri, Info-päivä , Anita Johansson Anita Johansson Käyttöönotto Koulutukset ja koulutuskalenteri, Info-päivä 22.3.2013, Anita Johansson Käyttöönoton periaatteet Palveluiden käyttöönotto tehdään kahdessa eri vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Raportti Heidi Oinonen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry osallisuushanke Salli Toukokuu 2013 Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekyselyn

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto CROWD -hanke EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto Mikä CROWD? Creating Other Ways of Dissemination Eurooppalainen kirjallisuusverkosto: kirjailijat, kääntäjät,

Lisätiedot

Osallistavaa nuorisotiedotusta Etelä-Pirkanmaalla. www.epeli.fi

Osallistavaa nuorisotiedotusta Etelä-Pirkanmaalla. www.epeli.fi Osallistavaa nuorisotiedotusta Etelä-Pirkanmaalla www.epeli.fi Etelä-Pirkanmaa Hankkeen kohderyhmä Etelä-Pirkanmaa:» Kylmäkoski» Toijala» Valkeakoski» Viiala» Urjala Asukkaita Etelä-Pirkanmaalla n. 42000,

Lisätiedot

KRIISIKESKUSTOIMINNOT

KRIISIKESKUSTOIMINNOT Yhteenvetoa vuodesta 2015 KRIISIKESKUSTOIMINNOT Kriisikeskustoiminnot sisältävät SOS-kriisikeskuksen, Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimiston, kriisiauttamisen valtakunnallisen koordinoinnin ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2014 1 (5) Ympäristölautakunta Yj/6 20.05.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2014 1 (5) Ympäristölautakunta Yj/6 20.05.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2014 1 (5) 172 Ympäristölautakunnan lausunto Matti Niirasen ym. talousarvioaloitteesta nuorten kesätyöpaikkojen määrärahan korottamisesta HEL 2014-003356 T 00 00 03 Lausunto

Lisätiedot

ALLIANSSIN NUORISOVAIHTO. Elli Keränen, koordinaattori

ALLIANSSIN NUORISOVAIHTO. Elli Keränen, koordinaattori ALLIANSSIN NUORISOVAIHTO Elli Keränen, koordinaattori 15.11.2016 ALLIANSSIN NUORISOVAIHTO PA LV E L E VA Vuodesta 1993 Voittoa tavoittelematon. Kohtuulliset osallistumismaksut ja maksuttomia ohjelmia.

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä Kuntalaiskyselyn tulokset Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Taustatiedot: ammatti 3 % 8 % 8 % 3 % 1 % 16 % 25 % 36 % Koululainen Kunnan tai valtion työntekijä Yrittäjä Työtön Opiskelija Töissä yksityisellä

Lisätiedot

VERKKOVASTAAMISEN HUONEENTAULU

VERKKOVASTAAMISEN HUONEENTAULU VERKKOVASTAAMISEN HUONEENTAULU JOHDANTO Tämä huoneentaulu on tarkoitettu verkkovastaamisen tueksi nuorten tieto- ja neuvontapalveluissa. Huoneentaulun tarkoituksena on antaa ohjeet verkkovastaajille vastauksen

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty Kysely kaupungin viestinnästä Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kaupunkeja tutkimuksessa: Loviisan kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

EKA Opin Ovi -projekti

EKA Opin Ovi -projekti EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 31.12.2011 Projektipäällikkö Minna Miikki Etelä-Karjalan aikuisopisto AKTIVA Puh. 040 741 2273 minna.miikki@ek-aktiva.fi Taustaa EKA Opin Ovi -projektille Valtakunnallinen

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Tutkimuspalveluiden kansallinen yhteistyö. RISTIKKI ryhmän ehdotus

Tutkimuspalveluiden kansallinen yhteistyö. RISTIKKI ryhmän ehdotus Tutkimuspalveluiden kansallinen yhteistyö RISTIKKI ryhmän ehdotus 1 Ristikki -ryhmä RIS (Research & Innovation Services) + tikki Ryhmä perustettiin 2011 Tutkimushallinnon päivien yhteydessä Ryhmä vai tehtäväkseen

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Ohjaamo-toiminnan arviointi miten mitataan moninaisuutta? Mirja Määttä tutkija, Kohtaamo-hanke

Ohjaamo-toiminnan arviointi miten mitataan moninaisuutta? Mirja Määttä tutkija, Kohtaamo-hanke Ohjaamo-toiminnan arviointi miten mitataan moninaisuutta? Mirja Määttä tutkija, Kohtaamo-hanke Ohjaamot nyt Ohjaamoja tällä hetkellä n. 35. Tulossa lisää. Suurin osa saa rahoitusta myös Euroopan sosiaalirahastosta.

Lisätiedot

Riikka Pasanen Tuomas Nylund. Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4.

Riikka Pasanen Tuomas Nylund. Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. Riikka Pasanen Tuomas Nylund Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. Agenda 13.00-16.00 13.00 Kertaus viime kerrasta 13.30 Chat-palvelun käyttöönottoa ja kokemuksia. Missä mennään? Onnistumiskierros

Lisätiedot

Sartoneva Hanna - OhjausPiste

Sartoneva Hanna - OhjausPiste Sartoneva Hanna - OhjausPiste..2 OhjausPisteen esittely OVI OSAAMISEEN? Vuodesta 8 syvennetty alueellista yhteistyötä aikuisten ohjauksessa ja neuvonnassa Itä-Uudenmaan Opin Ovi, osana kansallista projektiverkostoa

Lisätiedot

Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille

Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille Mirja Määttä Tutkija 9.9.2015 Kouvola Mitä Kohtaamossa tehdään Ohjaamo-verkoston rakentumisen tuki (30) Paikkakuntakäynnit, alueelliset työpajat Projektipäällikköpäivä

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Aikuisten lukemista edistävä toimintamalli

Aikuisten lukemista edistävä toimintamalli Oulun kaupunginkirjasto maakuntakirjasto, Pudasjärven kaupunginkirjasto ja Iin kunnankirjasto Lukuiloa kaikille hanke, Isa Kotilaine 2016 Aikuisten lukemista edistävä toimintamalli Toimintamallin lähtökohdat

Lisätiedot

TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus

TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN 14.4.2016 Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus Viestintämme vaikuttaa suoraan siihen miten toimintamme nähdään, miten se kiinnostaa, herättää halun tulla mukaan!

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Tavoitteet Laadukkaat nuorisopalvelut Kriittiset menestystekijät kerhotoiminnan ylläpitäminen Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Toteuma 1.1. 31.12. 2015 Sählykerhoja sekä Tyttöjen Tippala-tyttökerho

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 1 KUOPION OSALLISUUSKYSELY ASUKKAILLE 2013 Kaikille Kuopion asukkaille suunnattu Kuopion osallisuuskysely toteutettiin

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011

Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011 Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011 Katu- ja puisto-osasto Palvelutoimisto Tarja Posti Taustaa Rakennusviraston asiakaspalvelussa työskentelee asiakaspalvelupäällikön lisäksi 12 asiakaspalvelusihteeriä

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 1-2016, 18.4. Ahlmanin ammattija aikuisopisto Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Leena Koski Opetusneuvos Leena Koski

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ

KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ 1 KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ 1 Asumisoikeuden myöntämisestä Keskisuomalaisen Osakunnan hallitsemiin asuntoihin sekä tämän asumisoikeuden käyttämisestä on voimassa olevien huoneenvuokralainsäädännön

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 1 (6) NUORISOASIAINKESKUS 28/1/2014

HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 1 (6) NUORISOASIAINKESKUS 28/1/2014 HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 1 (6) RUUTI-VERKOSTON ENSIMMÄINEN TOIMINTAKAUSI Ruuti-verkoston tavoitteena on vahvistaa Helsingin kaupungin demokraattisen osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia nuorille.

Lisätiedot

Mitä neuvojat ovat saaneet NEOtyöstä?

Mitä neuvojat ovat saaneet NEOtyöstä? Mitä neuvojat ovat saaneet NEOtyöstä? Mikä olikaan työn tavoite? Hyvä kuntien henkilökohtaisen neuvonnan verkosto ulkomailta muuttavalle Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle tulevalle! NEUVONTATYÖN tekevät

Lisätiedot

Opetusviraston ja Nuorisoasiainkeskuksen yhteistyötä. Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan kokous

Opetusviraston ja Nuorisoasiainkeskuksen yhteistyötä. Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan kokous Opetusviraston ja Nuorisoasiainkeskuksen yhteistyötä maahanmuuttajataustaisten nuorten parissa Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan kokous 28.4.15 Opetusviraston peruspalvelut maahanmuuttajataustaisille

Lisätiedot

Päivähoidon asiakasraadin arviointi. Kevät 2011 Jyväskylän kaupunki Lasten päivähoitopalvelut

Päivähoidon asiakasraadin arviointi. Kevät 2011 Jyväskylän kaupunki Lasten päivähoitopalvelut Päivähoidon asiakasraadin arviointi Kevät 2011 Jyväskylän kaupunki Lasten päivähoitopalvelut 1 erittäin huono: 0% 2 huono: 27% 5 erittäin hyvä: 9% Oma aktiivisuuteni asiakasraadin jäsenenä 4 hyvä: 36%

Lisätiedot

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO

Lisätiedot

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankkeistaminen Webinaari 24.11.2015 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen Ohjaamo Helsinki Projektipäällikkö Sirkku Reponen Kohtaanto-ongelma? 2 16.3.2016 Miksi Ohjaamo? Työmarkkinoiden muutos digitalisaatio, robotiikka Palvelut edelleen siiloissa / putkissa ei riitä muuttuneessa

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen 1. TYÖNHAKIJAN PERUSTIEDOT OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Työnhakijan nimi Sosiaaliturvatunnus Lähiosoite Postinumero Sähköpostiosoite 2. AIKAISEMPI KOULUTUS Postitoimipaikka puh. gsm Pohjakoulutus, suoritusvuosi

Lisätiedot

MITÄ KUULUU NUORTEN OSALLISUUDELLE SATAKUNNASSA? POIMINTOJA NUORET LUUPIN ALLA HANKEAINEISTOSTA

MITÄ KUULUU NUORTEN OSALLISUUDELLE SATAKUNNASSA? POIMINTOJA NUORET LUUPIN ALLA HANKEAINEISTOSTA MITÄ KUULUU NUORTEN OSALLISUUDELLE SATAKUNNASSA? POIMINTOJA NUORET LUUPIN ALLA HANKEAINEISTOSTA Leena Haanpää Nuoret ja vaikuttaminen seminaari Rauma 24.1.2013 NUORET LUUPIN ALLA Hankkeen tavoitteet: -

Lisätiedot

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan 2016-2018 Kaakon ohjaamoiden kuulumiset - Imatra Imatralla hyvät kokemukset: Vakiintuneet kelloajat ja toimijoiden sitoutuneisuus (TE- toimiston nuorten

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN

Lisätiedot

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Tämä on alueellinen mahdollisuus. Silmukka kerrallaan kutoen, paikalliset mahdollisuudet huomioiden alueellisten toimijoiden

Lisätiedot

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista Neljäs valtakunnallinen amk-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely järjestettiin keväällä 2010. KTAMKn vastauksia kertyi 330 kappaletta.

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

OSAAN ONNISTUN OLEN KIINNOSTAVA!

OSAAN ONNISTUN OLEN KIINNOSTAVA! OSAAN ONNISTUN OLEN KIINNOSTAVA! Osaamisen kehittäminen 2014 2015 Tampereen kaupunginkirjasto Paula Rautaharkko, Susanna Lampola-Autio Tampereen kaupunginkirjaston perustehtävä: Kirjasto avaa ovet sivistykseen,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2017

TOIMINTASUUNNITELMA 2017 TOIMINTASUUNNITELMA 2017 1 MISSIO Edistää naisyrittäjyyttä sekä parantaa naisyrittäjien kannattavan toiminnan yleisiä edellytyksiä omalla toiminta-alueellaan, edistää tervettä kilpailua ja naisyrittäjien

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot